23
N:o 5 • Toukokuu 2011
Kesä
Kukkaloiston keskeltä kesälomalle ••Koivulehdon puutarhassa Kukkalaaksontiellä laskeudutaan pian lomaan. Kun miljoonasatatuhatta kukkaa on lähtenyt maailmalle, kotkalainen yrittäjäpariskunta hoivaa perhettä.
Katja Holopainen, teksti Tiiu Kaitalo, kuvat
Varaa ajatella muiden hyvinvointia. Mia Koivu-
V
äriloistoon puhjenneiden kesäkukkien hento tuoksu täyttää ilman. Toukokuun alussa kasvihuoneet ovat täynnä orvokkeja, petunioita ja muita kesäkukkia. Eletään vuoden hektisimpiä aikoja. Kausityöläiset huhkivat, Petri Koivulehdon päivät venyvät, mutta Mia Koivulehto pyrkii pitämään omat tunnit kurissa. Koivulehdoilla herättiin ennen kuutta. Mia vei lapset hoitoon. – Sitten pääsin rauhoittumaan työmaalle. Mia on ottanut aamun aikana vastaan uusia työntekijöitä ja maksanut palkkoja. Tarha on täynnä kukkia, joista vain murto-osa on myyty ennakkoon. Paine on kova – nyt pitää myydä.
lehto mietti vaalien alla, ketä hän äänestäisi. – Itselläni on asiat hyvin. Äänestän ihmistä, joka haluaa huolehtia muitten hyvinvoinnista. Tämä sama ideologia näkyy Koivulehtojen elämässä muutenkin. Kun sylissä on tilaa, siihen mahtuu.
Tragedia opetti – perhe etusijalle. Petri Koivulehto tuli per-
heyrityksen osakkaaksi 15 vuotta sitten, Mia työskenteli mukana. Seitsemän vuotta myöhemmin yritystoiminta putosi nuoren parin käsiin yhdessä yössä. Perhe oppi kovan kautta, mitä burn out merkitsee ja mihin voi johtaa elämä, joka on vain työtä. – Yritämme elää toisin. Perheelämä ja vapaa-aika ovat meille tärkeitä. Mia muistaa jo seurusteluaikana kummeksuneensa yrittäjäperheen elämää. Poikaystävä ei päässyt viettämään vappua muiden nuorten kanssa, kun puutarhalla oli sesonki. Ylioppilasjuhlat järjestettiin perheen ainokaiselle heinäkuussa sesongin mentyä ohitse. Kauppapuutarha Koivulehdossa on ihan yhtä kiireiset ajat nyt kuin vuosia aikaisemmin, mutta elämä on järjestetty toisin. Töissä Mia hoitaa lähinnä vain perheyrityksen paperiasioita, muuten hän pyrkii keskittymään kotiin ja lapsiin. Mian ja Petrin esikoinen, 4,5vuotias Kusti, on adoptoitu Kiinasta. Emma tuli heille tänä talven neljän kuukauden ikäisenä perhehoitoon. Lisäksi heillä viettää viikonloppuja yksi tukilapsi. – Tämä on meidän tapamme kasvattaa perhettä, kun emme saaneet biologisia lapsia. Edellisen sukupolven talo sijaitsi aivan kasvihuoneiden vieressä. Mia ja Petri rakensivat oman talon lähelle mutta omaan rauhaansa. Muutaman sadan metrin työmatkaan ei juuri kulu aikaa. Matka ei ole pitkä silloinkaan, kun tukkuasiakkaat tulevat käymään illalla tai Petrin pitää yöllä käydä kasvihuoneilla säätämässä lämpöjä. Mia voi välillä piipahtaa lastenkin kanssa kasvihuoneilla. – Lapset viihtyvät puutarhalla ja Kusti osallistuu jo mielellään pieniin töihin, joita hänelle annetaan.
Kauppapuutarha Koivulehto on runsaat 50 vuotta toiminut perheyritys. Petri ja Mia Koivulehto perivät yrityksen, jonka talous oli kunnossa ja toimintaa oli helppo jatkaa.
Vapaata pidetään työn tahdissa. Koivulehdon puutarhassa
on omistajapariskunnan lisäksi vain yksi työntekijä. Hänkin on perheenjäsen, Mian veli, Henrik
Ensimmäiset orvokit lähtivät maailmalle jo huhtikuussa. Toukokuussa myyntiin menevät myös muut kesäkukat.
Toukokuussa kasvihuoneet ovat täynnä, kosteaan ilmaan sekoittuu hento kukkien ja turpeen tuoksu.
Orvokki on suomalaisten suosikki Kevään varma airut, orvokki, on vuodesta toiseen suomalaisten kesäkukkasuosikki. Viime vuonna yli 12 miljoonaa orvokkia ilahdutti meitä suomalaisia. Orvokin kavereiksi hankimme keväisin yhteensä noin 45 miljoonaa kesäkukkaa. Myös amppeleiden suosion kasvu jatkuu – ja sielläkin orvokit ovat kärjessä! Amppeleita hankittiin 2,5 miljoonaa kappaletta parvekkeille ja patioille riippumaan. Kesäkukkien listalla toiselle sijalle yltävä petunia jää kauaksi taakse, sillä sen viljelymäärä on vain noin viisi miljoonaa. – Orvokin suosion syitä lienee useita. Se on tietenkin näyttävä, värit ovat
upeita, se kestää järkähtämättä kevätöiden halloja ja se kukkii ahkerasti. Se on myös hyvin edullinen. Ja onhan siinä jotakin suomalaista, kun se uhmaa jopa räntää ja pakkastakin, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen. Kevään etenemisestä riippuen piha- ja parvekekukkien vilkkaimmat myyntipäivät ajoittuvat toukokuun kahteen viimeiseen viikonvaihteeseen. Viime vuosina myös elokuun merkitys on kasvanut. Suomalaiset hankkivat yhä enemmän yksivuotisia kesäkukkia.
Kesähelteiden jälkeen uudet kasvit. Kesän helteet ovat lannistaneet monet
piha- ja parvekelaatikot. Niinpä niihin haetaan uudet kasvit elokuussa. Uusien, syksyn kylmiä öitä kestävien lajien avulla piha- ja parveke saadaan hehkumaan pitkälle syksyyn saakka. Kesäkukkien ja amppeleiden kausi ulottuu eteläisessä Suomessa juhannukseen saakka. Pohjoisemmassa Suomessa kausi vasta käynnistyy kesäkuussa. Valtaosa osa kevätsesongin ruukku- ja kesäkukista sekä kaikki amppelikasvit viljellään Suomen puutarhayrityksissä. Näihin kukkiin erikoistuneita kukkaviljelmiä on Suomessa yli 700. Useat niistä myyvät kukkia paikallisesti, jolloin kuluttaja sekä saa parhaan mahdollisen laadun että voi varmistua tuotteiden kotimaisuudesta.
Renlund. Ulkopuolisia palkataan sesonkien mukaan. – Itsekin teemme töitä silloin, kun niitä on. Pidämme vapaata, kun töitä ei ole. Elokuussa alkavat syystyöt. Silloin ruukutetaan mullat, eli täytetään kaikki 1 100 000 ruukkua. Oman perheen lisäksi tarvitaan useita kausityöläisiä. Tähän mennessä työntekijät puutarhalla ovat olleet suomalaisia. Mia pitää Koivulehdon puutarhaa onnekkaana: hyvät kausityöläiset ovat tulleet uudelleen ja uudelleen. Joku jopa yli kymmenen vuoden ajan. – Voi kuitenkin olla, että pian nämä huonosti palkatut, raskaat työt eivät enää kelpaa muille kuin ulkomaalaisille sesonkityöläisille tai maahanmuuttajille. Koivulehdot pitävät parhaan kykynsä mukaan huolta hyvistä työntekijöistään. Palkka on hieman parempi kuin alalla yleensä. Työntekijöille annetaan vapautta toteuttaa itseään ja tehdä omia päätöksiä. Kokenut, osaava työntekijä voi toimia työnjohtajana ja ottaa uusia tulokkaita ”vierihoitoon”. Lokakuusta vuoden loppuun on hiljaista. Miehet rakentavat ja laittavat paikkoja kuntoon tarpeen mukaan. Mia hoitaa tarjouspyyntöjä ja sopimusviljelyasioita. Loppiaisen jälkeen perhe kylvää orvokit. Helmikuun alussa tarvitaan jälleen kausityöläisiä: maaliskuun loppuun mennessä on istutettava ne miljoona satatuhatta orvokkia ja muuta kesäkukkaa. Huhtikuussa harvennetaan ja pakataan myyntiin. Ensimmäiset orvokit lähtevät liikkeelle jo huhtikuun alkupuolella. Toukokuussa yöt lämpenevät, on petunioitten, samettikukkien ja lobelioitten aika. – Kun pahin kiire helpottaa, siivoamme paikkoja ja laskeudumme lomalle. Kasvihuoneiden yhteydessä olevaa pientä myymälää pidetään auki juhannukseen. Kasvihuoneet tyhjenevät. Tarhalla ei tapahdu tämän jälkeen juuri mitään seitsemään viikkoon. Koivulehdot lomailevat. Ensimmäinen irtiotto on Tukholmanristeily ennen juhannusta. Sitten veneillään merellä ja lähdetään viikoksi etelään.
Sata lähiruokakohdetta yksiin kansiin
Kesäkukkien kymmenen kärjessä Ryhmäkasvit
Amppelit
1. orvokki 2. petunia 3. pelargoni 4. samettikukka 5. lobelia 6. kesäbegonia 7. hopeavillakko 8. impatiens-lajit 9. marketta 10. neilikka
1. orvokki 2. petunia 3. lumihiutale 4. pelargoni 5. lobelia 6. verenpisara 7. siniviuhka 8. impatiens-lajit 9. marketta 10. neilikka
Lähde Tike, puutarhayritysrekisteri, 2010
Kotimaan matkailija, kiinnostaisiko kinkkuhotellipalvelu tai tsaarinajan Venäjältä tuotuun juureen tehty ruislimppu? Karttakeskus on julkaissut Lähiruokakohteet-nimisen matkaoppaan, joka esittelee sata suomalaista ruokayritystä Itämeren kalavesien ääreltä aina Lapin poromaille. Oppaan avulla löytyy mielenkiintoisia kohteita niin kaupunkien vilkkaista keskustoista kuin maaseudun rauhasta. Kirjassa on monipuolinen valikoima erilaisia pientuottajia, paikallisten tuotteiden suoramyymälöitä ja lähellä tuotettuihin raaka-aineisiin intohi-
moisesti suhtautuvia ravintoloita. Osa kohteista on avoinna vain sesonkiaikoina, mutta useimmat tarjoavat palvelujaan lähiruoan ystäville ympäri vuoden. Kohteet on ryhmitelty maakunnittain, jolloin niistä on helppo valita parhaat paikat kotiseudulta tai lomamatkan varrelta. Maakunta- ja kohdekartat sekä osoitetiedot auttavat kohteen paikallistamisessa.
Aitoja makuja. Kirjan tekijä Laura Ertimo valitsi esiteltävät kohteet Aitoja makuja -verkoston suositusten perusteella
(www.aitojamakuja.fi). Yhtenä kriteerinä oli mahdollisuus poiketa käymään, onhan kyseessä matkailuopas. Kirjoittajan mukaan näennäisestä yhdenmukaisuudestaan huolimatta Suomessa on mahtavaa potentiaalia ja virkeää, joskin usein pienimuotoista ruokakulttuuritoimintaa. Kohdekuvaukset syntyivät yhdessä yrittäjien ja aluetoimijoiden kanssa. Kuvaukset perustuvat yrittäjien antamiin tietoihin, joiden oikeellisuudesta he vastaavat. Lisätietoja: www.karttakauppa.fi, Suomen 100 – Lähiruokakohteet.