Issuu on Google+

n:ro 5 • TOUKOkuu 2011

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi FUTUREIMAGEBANK

Kovan lajin lukemisto.

Maailmaa valloittamaan? Finpron globaali asiantuntijaverkosto auttaa pk-yrityksiä kansainvälistymisessä. Touhu ei ole rakettitiedettä, muistuttaa Finpron toimitusjohtaja Kari Häyrinen. sivu 8 ILPO LOMMI

Väriä löytyy – hallitus syntyy! Kokemukset palveluseteleistä ovat vähäisiä mutta positiivisia jännittävät palveluseteleiden käyttöönottoa. •Puheet •Kunnat seteleiden eriarvoistavasta vaikutuksesta ovat kuitenkin Smartumin palveluseteliasiantuntija Mareena Löfgrénin mukaan puppua.

juuri näin Huomioi, että velallispuolella on aina ihminen, ei pelkkä velallinen!

sateenkaari•hallituksesta •Kuuden puolueen ei värejä puutu. neuvottelijoille: •pk-yritykset •Yrittäjienonviesti muistettava hallitusohjelmassa!

sivut 3 ja 4

Kesä on täällä! loma on tunnetusti lyhyt ja siksi •laatuun •Yrittäjän kannattaa panostaa. kuuluu kukkatarhayrittäjän •kesään. •Lue, mitä Pistäytyisitkö sinäkin kesälomallasi

••Hyvä brändi on elintärkeä nuorelle yritykselle. ••Vuoden 2011 nuoret yrittäjät saivat tunnustusta työlleen.

kahvittelemassa Ala-Hollolan tilalla vai rentoudutko Pekosten lomamajassa Muoniossa? Golfista innostuneet yrittäjät voivat suunnata Kerigolfin viheriöistä nauttimaan. Kesämökin ostajille viestimme on: parempi katsoa, kuin katua. Tutustu siis YrittäjäSanomien vinkkeihin, miten talokaupan kanssa on parasta menetellä.

sivu 18

sivuT 20–24

sivu 12

Nuoret yrittäjät kokoontuivat Jyväskylässä

Hannele Tirkkonen

••

Hirsihommaa mittatilaustyönä STK Loghomes valmistaa suomalaisesta laatuhirrestä mökkejä ja taloja. Yrittäjä Jani Kareinen uskoo, että hirsirakentamisen suosio tulee jatkossa kasvamaan. sivu 14

Uudessa duunissa

Uudet yrittäjäkansanedustajat kertovat, miten työ eduskunnassa on lähtenyt käyntiin. sivu 5

Pieniä unohtamatta!

SY ja Kuntaliitto muistuttavat EU:ta ja valtiota: Paneutukaa innokkaasti yrittäjyyden edistämiseen! sivu 7


02

N:o 5 • Toukokuu 2011

Puhe- ja nettipaketilla terästetty Kommunikaattori.

DNA Toimisto -paketti 90

34

€/kk/24kk (alv. 0%)

Hintaan sisältyy: Nokia E7 -puhelin, DNA Yrityspaketti 450 min -liittymä, DNA Liikkuva laajakaista S. Ylimenevät puhelut ja tekstiviestit 0,059 €/min & kpl. Lisähintaan Google-sovellukset ja Domain -palvelu 3,33 €/kk. 24 kk:n sopimus, alv. 0 %. Tarjous voimassa 30.6.2011 asti.

Klikkaa dna.fi/ynettikauppa, mene lähimpään DNA Kauppaan tai soita 044 144 099. Palveluksessasi on 300 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto. Jo yli 50 000 yritysasiakasta on valinnut DNA:n.


03

N:o 5 • Toukokuu 2011

Avaus:

Mitä nyt:

Kuulkahan päättäjät myös meitä! Yrittäjät lähettävät terveisensä hallitusneuvottelijoille. RODEO

Ympäristötietous nostattaa muovipeitemarkkinoita Monet nykyilmiöt ovat luoneet kasvupohjan muovisille peitteille ja teknisille tekstiileille. Maailmassa tarvitaan yhä enemmän muovikankaisia biokaasukelloja, väliaikaisia tai pysyviä suojia ynnä muita peiterakenteita, toteaa Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä. Tekstiilien jatkuvasti kehittyvät painatustekniikat ja jopa elektroniikan upottaminen kankaan sisään tarjoavat lähes rajattomat mahdollisuudet tuotekehittelyyn. Äly tekee tuloaan pressuihin varoittaen jatkossa vaikkapa rekkaan pyrkivistä salamatkustajista. Muoviteollisuus ry kehottaa kääntymään aina kotimaisen valmistajan puoleen peitteitä valittaessa.

RODEO

Henkilön maksuhäiriöriski on pienin Lappajärvellä

Ruuhkamaksut olisivat tosiasiassa lisävero, joka kohdistuisi alueellisesti vain Uudellemaalle. Jo nyt korkea elämisen ja yrittämisen kustannustaso nousisi entisestään, huolehtii Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Pentti Rantala.

Jyrki Kataiselle ja muille neuvottelijoille:

Edistetään yrittäjyyttä, torjutaan ruuhkamaksut

••Liikenneasiat puhuttavat etelässä ja pohjoisessa. Jouko Lantto, teksti Lotta Tammelin, henkilökuvat

S

uomen Yrittäjät viestittää hallitusneuvottelijoille, että kaikissa EU-jäsenvaltioissa, niiden eri alueilla ja paikallisella tasolla tarvitaan tehokkaampia toimia yrittäjyyden edistämiseksi. Koska kuntien elinvoimaisuus perustuu paikallisten yritysten menestykseen, julkishallinnossa tarvitaan nykyistä enemmän ajattelua, jossa noudatetaan Pienet ensin -periaatetta hallinnollisissa menettelyissä ja kaikessa sellaisten päätösten valmistelussa, jotka vaikuttavat pk-yrityksiin, SY muistuttaa. Yrittäjien järjestöt Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Uudellamaalla puolestaan torjuvat kaikenlaiset kaavailut ruuhkamaksujen käyttöön ottamiseksi metropolialueella. Alkavissa hallitusneuvotteluissa ei tule edes neuvotella pääkaupunkiseudulle tai Helsingin seudulle kohdentuvista ruuhkamaksuista, Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Pentti Rantala sanoo. – Olemme huolestuneita alueellisen pakkoveron suunnittelusta. Ruuhkamaksut olisivat tosiasiassa lisävero, joka kohdistuisi alueellisesti vain Uudellemaalle. Jo nyt korkea elämisen ja yrittämisen kustannustaso nousisi entisestään. – Kun Uusimaa tuottaa 38 prosenttia maan bruttokansantuotteesta, ei siitä rankaiseminen ole Suomenkaan etu. Ylimääräinen vero liikkumiselle ei ratkaise liikenteen haasteita.

järjestelmä, jossa huomioidaan se että, ihmisten tulee itse saada päättää kulkuvälineistään. Metropolipolitiikan hengessä yrittäjät odottavat nyt valtioneuvostolta aitoja panostuksia koko Uudenmaan liikenneinvestointeihin, Rantala määrittää. – On valitettavaa, jos metropolialueen kilpailukykyä halutaan heikentää rankaisemalla yrityksiä työllistämisestä ja ihmisiä työssä käymisestä. Alueen kilpailukykyä ja yritysten toimintaedellytyksiä on jarrutuksen sijasta kehitettävä tavoitteellisesti. Toimenpiteiksi yrittäjäjärjestöt esittävät joukkoliikenteen käytön helpottamista rakentamalla riittävästi liityntäpysäköintipaikkoja ja joukkoliikennejärjestelmä koko seuPentti Rantala Helsingin dun kattavaksi. Lisäksi kehätiet on saatava toimimaan, Helsinkiin jo vuosia kaavailtu keskustatunneli rakennettavaksi ja Pisara-ratahanke liikkeelle.

Ylimääräinen vero liikkumiselle ei ratkaise liikenteen haasteita.

Tavoitteeksi sujuva liikenne. Etelä-Suomen aluejärjestöt korostavat, että ensisijaista on rakentaa metropolialueelle sujuva liikenne-

Asiakkaille taattava helppo pääsy yrityksiin. Liikenteen sujumat-

tomuudelle ratkaisu ei saa olla veroluonteinen ruuhkamaksu tai edes sen kevyemmät versiot, Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Pentti Rantala painottaa. – Helsingin seutu on elinkeinorakenteeltaan kauppa- ja palveluvaltainen. Siksi paras keino pitää yllä yritystoiminnan edellytyksiä on varmistaa asiakkaiden helppo pääsy näihin yrityksiin. Keskustelu tämän veroluonteisen maksun ulottamisesta yksin vain Helsingin seudulle on unohdettava. Rantalan mukaan lisäverojen sijasta tulevalla hallituskaudella tulee jatkaa metropolipolitiikkaa panostamalla tosissaan alueen kansainvälisen kilpailukyvyn kohentamiseen. Metropolipolitiikan sisällössä tulee huomioida myös pk-yritykset.

Mikä asia pitäisi sisällyttää hallitusohjelmaan?

Hannu Autonen, Lapin Yrittäjien puheenjohtaja

Kaarina Jokinen, Naisyrittäjien puheenjohtaja

Matti Rönkkö, Pielaveden Yrittäjien puheenjohtaja

Lapin ja Pohjois-Suomen talous on kehittynyt viime vuosina nopeasti. Meillä on kaivostoimintaa ja matkailu vetää. Barentsin alueen öljyja kaasukentiltä kerätään luonnonvaroja talteen. Alueen kuljetukset lisääntyvät siis koko ajan. Ongelma on kuitenkin siinä, ettei Pohjois-Suomen olemassa oleva liikenneverkko pysty vastaaman kaiken tämän liikennelisäyksen mukanaan tuomiin haasteisiin. Rautateistä on linjailtu jotakin, mutta päätöksiä ei ole tehty. Valtion tulisikin tehdä tulevalla hallituskaudella liikennesuunnitelma koskien Pohjois-Suomea.

Haluamme hallitusohjelmaan vanhemmuuden kustannusten jakoasian erittäin laajasti. Yhteiskunnan tulee kantaa asiasta vastuunsa. Se on aivan ykköskysymys. Olemme myös erittäin huolestuneita arvonlisäveron nostopuheista. Se olisi kuolinisku yksin- ja pienyrittäjille. Meidän jäsenistössä on hyvin paljon sellaisia yrittäjiä, joihin tämä nosto vaikuttaisi vahvasti. Nosto tulee menemään hintoihin. ALV:n nosto ei tue kilpailukykyä, ja sen tukeminen olisi tässä taloustilanteessa erittäin tärkeää.

Näen, että äitiyteen liittyvien kulujen pitää yhteiskunnassa olla Kelan tai valtion maksettavana. Lapsen saanti ei ole huono asia. Pienelle yrittäjälle äitiyslomakustannukset ovat kuitenkin raskas taakka. Myös se huolettaa, että Kela on uhannut siirtää etujen maksattamisen kunnille. Rahoja ei kuitenkaan olisi korvamerkitty, joten siinä on vaara, että ne hukkuvat kunnan pohjattomaan kaivoon. Yrittäjyys oli edellisessä hallitusohjelmassa hyvin edustettuna, mutta tulokset jäivät todella laihaksi. Nyt tarvitaan näkyvämpiä muutoksia.

Veronmaksajat

Työ etusijalle hallitusohjelman veromuutoksissa Veronmaksajain Keskusliitto vaatii hallitusneuvottelijoita asettamaan työn etusijalle veromuutoksia linjattaessa. Ansiotulojen verotusta tulee maltillisesti keventää, ja mahdolliset kiristykset on rajattava kulutuksen ja pääomatulojen verotukseen. Kokonaisuutena verotusta ei tule kiristää vaalikaudella. Liitto muistuttaa, että lisää jaettavaa saadaan vain työtä tekemällä. Suomen talouden elpymistä ei enää kuluvan vuoden jälkeen ole mahdollista jättää pelkän vientivedon varaan. Veronmaksajien mukaan ansiotulojen verotuksen keventäminen on tarpeen työnteon kannustamiseksi ja kan-

salaisten myönteisen ostovoimakehityksen turvaamiseksi. Liiton mukaan ansiotulojen verotuksen keventämisen ohella myös yhteisöveron alentaminen on tehokas tapa edistää työllistävää talouskasvua. Siihen uuden hallituksen on syytä tarttua. Osinkoverotukseen on pääoma- ja yritysverokantoja muutettaessa löydettävä toimiva malli, joka ei johda takaisin velkavetoiseen yritysrahoitukseen, Veronmaksajat vaativat. Yritysten vahvat taseet ovat koko Suomelle tärkeä työllisyyttä ylläpitävä suhdannepuskuri, jonka arvo havaittiin jälleen viimeisimmän taantuman aikana.

Noin joka kahdeskymmenes (4,4 %) aikuinen suomalainen saa vuosittain maksuhäiriömerkinnän. Todennäköisimpiä uudet maksuhäiriöt ovat Lapin Utsjoella ja Pohjois-Savon Kaavilla. Koko maan alhaisin riski on Lappajärvellä, jonka aikuisista asukkaista uuden merkinnän saa vuoden kuluessa vain joka sadas (1,17 %). Suurista kaupungeista Vantaalla, Helsingissä, Tampereella ja Turussa maksuhäiriöriski on koko maan keskiarvon yläpuolella, mutta Espoossa riski on selvästi pienempi.

5000

ääntä riitti voittoon, kun suomalaiset pk-yritykset kilpailivat Fonectan tarjoamasta markkinointipaketista. Fonecta ja Heikki Kovalainen tarjoavat vuoden 2011 aikana kaikkiaan kolmelle suomalaiselle yritykselle mahdollisuuden markkinointipakettiin. Paikkakunnan Paras -osakilpailuissa eniten kuluttajilta suositteluita saaneet yritykset palkitaan logonäkyvyydellä Kovalaisen haalarissa, valtakunnallisella televisiomainoksella, paikallisella lehti-ilmoituksella sekä Fonectan kattavalla markkinointipaketilla. Ensimmäisen osakilpailun voittaja ratkesi 8.5. Yrityksen nimi kerrotaan Monacon F1-osakilpailun yhteydessä 28.5. klo 18. Kaikilla suomalaisilla yrityksillä on edelleen mahdollisuus voittaa.

Median ja kansalaisten valta on kasvanut vuosien saatossa Yli kolme vuotta kestänyt vaalirahaskandaali oli osoitus kansalaisten ja median kasvaneesta vallasta ja eliittien aseman heikentymisestä. Näin väittää Helsingin ja Tampereen yliopistojen hanke, jossa tutkittiin julkisia skandaaleja. Tutkimuksessa tehdyn kyselyn mukaan kansalaiset ovat entistä kriittisempiä politiikkaa kohtaan ja yli puolet suomalaisista oli vaihtanut puoluetta vaaleissa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Sama trendi huipentui kevään 2011 protestivaaleissa.

Kysymys&Vastaus:

Juha Ahvenniemi, toimitusjohtaja, Suomen Taloushallintoliitto Kysymys: Tilitoimistot joutuivat raskaimman taakan kantajiksi, kun verotili otettiin käyttöön. Joko on verotili lähtenyt sujumaan vai onko uusia harmeja ilmennyt? Vastaus: Valitettavasti verotilin kaikkia alkuperäisiä ongelmia ei ole pystytty vieläkään korjaamaan ja ongelmia on vielä runsaasti. Lisäksi käytön aikana on ilmentynyt uusia ongelmia esimerkiksi tilitoimiston valtuutusmenettelyissä. Tilitoimistot ovat oppineet toimimaan verotilin kanssa, mutta huolta aiheuttaa muun muassa verotiliin liittyvät päivämäärät, jotka rajoittavat järkeviä työn tekemistapoja. Esimerkkinä tästä on ainakin negatiivisen arvonlisäveron käsittelyajat. Verohallinnolta odotetaan ripeitä toimia ongelmaasioiden korjaamiseksi.


04

N:o 5 • Toukokuu 2011

Keskustelu kirje | Eero Lehti, kansanedustaja, kok pääkirjoitus | Jouko Lantto, päätoimittaja | 26. toukokuuta 2011

Nyt tarvittaisiin valtiomiehiä

E

Uutta viritystä valtakuntaan

K

okoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen kaavaileman tuoreimman hallituspohjan myötä yrittäjäjärjestö muiden elinkeinoelämän edusorganisaatioiden tavoin on niin sanotusti totisen paikan edessä. Tämä tarkoittaa tietenkin hallitusohjelmaneuvotteluja, joissa on asiantuntevina taustavoimina totuttu näkemään yrittäjienkin edusnaisia ja -miehiä, ja jopa niin, että hallitusohjelmiin on tullut myös myönteisiä merkintöjä yrittäjäkunnalle tärkeistä asioista. Mutta nyt lobbariyhteisöillä on edessään toisenlainen tilanne, joka johtuu nyt muodostettavaksi kaavaillun hallituksen laajasta kokoonpanosta ja siitä, että siihen menossa olevat puolueet ovat niin monissa asiakysymyksissä varsin kaukana toisistaan. Kuinka lobbaat asiaasi tuloksellisesti hallituspäättäjille, jotka jo lähtökohtaisesti ovat keskenään erimielisiä monien asioiden hoitamisen tavoista ja tavoitteista.

että sen omistajan verotuksen kokonaisuus yhdistettynä aina tärkeisiin kannusteisiin, on luonnollisesti asia, jonka eteen tehdään nyt työtä jokaisen hallituksen aikovan puolueen kanssa. Verotus on kuitenkin siitä mielenkiintoinen asia, että siihen sisällyttämillään tavoitteilla monikin puolue saattaa vain kosiskella omaa äänestäjäkuntaansa ja sivuuttaa tylysti sen tosiasian, että yritysten tai pääomien verotusta kiristämällä ei julkistalouden velkaantumista eikä hyvinvointivaltion kestävyyttä ratkaista. Päinvastoin tämänkin sateenkaarihallituksen aikana talouden kehitys perustuu työntekoon ja yrittämiseen, mikä ajatus saatYritysten tai päätaa olla vaikea nieltäväksi niille, omien verotusta kiristämällä ei jotka mieluimmin jakavat kuin julkistalouden kokoavat. Vaikeaa niille, jotka velkaantumista ovat kadottaneet kosketuksensa eikä hyvinvointituotantoelämään, sen kilpailukyvaltion kestävyyttä vyn perusteisiin, duunareihin ja ratkaista. pienyrittäjiin. Syntymässä olevan uuden hallituksen myötä myös Suomen Yrittäjissä uudistutaan, kun kaksi nuoremman ikäpolven varatoimitusjohtajaa – Anssi Kujala ja Timo Lindholm – aloittavat tehtävissään 1.6.2011. Vankkaa perustaa heidän työlleen suomalaisten yrittäjien edustajina yhteiskuntamme eri kerroksissa ja vaikuttajapaikoissa on rakennettu 1980-luvulta lähtien, joten uusin tehtäviin on turvaisaa tulla. Vaikuttamisen reitit ja keinot ovat siis tutut, mutta uuttakin on omaksuttava, ja se uusi liittyy internetin sosiaalisen mediaan, jossa yrittäjyyden uudet yhteisöt elävät. Lähteköön sieltä liikkeelle tällä uudella vuosikymmenellä aatos ja idea, joka viestii, että yrittäjyys on koko kansan asia. Onnea ja eteenpäin Suomen Yrittäjät!

Yrittäjänäkökulmasta verotuksen tuleva suunta, jossa on huomioitu sekä yrityksen

JARKKO ÖVERSTI

Konkretiaa tässä yhteydessä edustaa verotuksen uudistamisnäkemykset, joissa erot puolueiden välillä ovat suuret. Niinpä kun Kokoomuksessa on valmiutta ja tahtoa ansiotuloverotuksen kevennykseen ja arvonlisäverokannan nostamiseen, niin SDP:ssä ollaankin aivan toisenlaisissa ajatuksissa, ja samoin tehdään Vasemmistoliitossa.

duskuntavaalien tulos pani Suomen sisäpolitiikan sekaisin. Samassa rytinässä näyttää myös Euroopan politiikan pystyssä pitäminen vaikeutuneen. Suomi on pääsemässä otsakkeisiin ikävällä tavalla. Tietysti on totta, että jokainen maa vastatkoon omasta taloudestaan. Niin EU-sopimuskin vastuut määrittelee. Järki kuitenkin pakottaa pohtimaan, kun olemme samassa valuuttajärjestelmässä, mitä seurauksia on, jos annamme edellä mainitun periaatteen yksisilmäisesti toteutua. Euro- ja rahoitusjärjestelmän vakaus häiriintyy, maailman talous ja sen kasvu hidastuvat, Suomen vienti alkaa tökkiä, työllisyys heikkenee ja työttömyys kasvaa sekä kansantalouden epätasapaino pahenee. Voisivatko puolueiden armoitetut johtajat miettiä kuitenkin hetkisen muutakin kuin sitä, mitä tuli sanottua ja siitä kiinni pitämistä sekä omaa egoaan? Nyt olisi ainutlaatuinen tilaisuus nousta valtiomiessarjaan, vaikka vaaleissa olisi tullut lun-

ta tupaan oikein reippaamman puoleisesti. Käykö pahimmillaan kuten entiselle SMP:n Veikko Vennamolle: iso vasta valittu joukko on niin hajanainen ilman yhteistä historiaa, ettei rotevampikaan mies pidä sitä järjestyksessä? Kun on uhoa, on sitäkin vähemmän harkintaa ja vastuunkantokykyä.

Kokopäivätyössä, ei luottamustehtävässä. Politiikkaan

tullaan suoraan rippikoulusta, usein ilman päivääkään markkinaehtoisen työpaikan antamaa viitekehystä. Kolmekymppinen politiikan ammattilainen kokee kansanedustajana olevansa kokopäivätyössä, ei luottamustehtävää hoitamassa. Paremminkin hankkimassa kokemusta, jonka avulla pääsisi vähemmän pätkätyöltä maistuvaan hyväpalkkaiseen, julkisen sektorin virkaan ja asemaan ilman varsinaista tulosvaadetta. Valtaosa ihmisistä joutuu kuitenkin Suomessa toimimaan Suomen kilpailukyvyn luomissa puitteissa. Jos vienti ei vedä, ennen pitkää

Kun on uhoa, on sitäkin vähemmän harkintaa ja vastuunkantokykyä, Eero Lehti pohtii. elintaso heikkenee jyrkästi itsellä ja sen lisäksi kaikilla enemmän tai vähemmän.

Käsittämätöntä

sekoilua.

Kilpailukyvystä ei viime aikoina juuri yksikään kansanedustaja ole kuitenkaan ollut huolissaan. Puhutaan vain siitä, kuinka taitavia opettajia on, mutta samaan aikaan todetaan,

ettei kolmasosa sosialidemokraatteja kannattavista tiennyt sitäkään, ettei puolue ole hallituksessa. Politiikan ulkoistaminen kokemattomalle eliitille on Suomessa johtamassa käsittämättömään sekoiluun. Toki Portugalin, Irlannin ja Kreikan miljardilainojen takaaminen maksaa, mutta vain murto-osan siitä, mitä todellinen ja taloudellinen tsunami päälle vyöryessään aiheuttaisi. Hallitusneuvotteluiden pitkittyminenkin maksaa jo aika lailla, kun valtio velkaantuu parikymmentä miljoonaa euroa päivää kohden. Jos halutaan laskea, kuinka paljon johdannaisilla Suomen valtion takausten suojaaminen maksaisi, ehkä se vastaisi parin viikon velanottomäärää. Nyt on pahasti suhteellisuudentaju kadonnut niin uusilta kansanedustajilta, joilta tuskin tässä asiassa paljoa kysytään, mutta puolueiden puheenjohtajilta ja avainhenkilöiltä voisi odottaa jo kypsempää käyttäytymistä, kun koko kansakunnan etu on kysymyksessä eikä pelkkä puoluepoliittinen taktikointi.

kirje | Erkki Puumalainen, toimitusjohtaja, Poptori Oy

Tekijänoikeustuoton jako ansioiden mukaan

B

en Zyskowicz teki tärkeän avauksen hyperkapitalismista, sillä mikään poliittinen voima ei ole ennen osannut tai uskaltanut siihen kajota. Kansa ja sen edustajat ovat nousemassa häikäilemättömyyttä vastaan, mutta virkakoneistoja rasittavat yhä vanhat rakenteet. Velvollisuus kuulla asiantuntijaelimiä on synnyttänyt salaseuroja ja lobbausammattilaisia, joiden tekemisiä ei valvo kukaan. Mm. ääniteteollisuuden etujärjestö ajaa yksinomaan monikansallisen omistajan etua. Se lobbaa ”köyhä laulaja” kainalossaan ylisuojelevaa lakia ja miltei verotusoikeutta tekijänoikeuksille. Tekijänoikeusbisnes vuotaa kuin seula miljardejamme ulkomaille.

Tekijänoikeusinvestointi vs.

kiinteistöinvestointi. Todellisuudessa taiteentekijän etu on heikentynyt yli kriittisen pisteen, sillä vain harva levy-yhtiö kykenee enää rahoittamaan tuotantoja monopolisoituneille markkinoille. Vastaavasti ulkomaisen toimijan vuosittaiset tekijänoikeustulot Suomesta ovat

hon se panosti 2.5 milj. euroa ja sai valtiolta apua alkurahoitukseen. Rahoitus katkesi tavalla, joka on jätetty valtiotalouden tarkastusviraston tutkittavaksi. Poptori on joutunut poikkeuksellisen hyökkäyksen kohteeksi, jolta se joutuu suojautumaan ja organisoimaan uudelleen taseensa ja toimintansa. Selviämme kyllä, mutta on surullista, että liiketoimintaa haittaa turha sotiminen.

moninkertaiset uustuotantokuluihin nähden. He vähentävät työn kulut suomalaisessa verotuksessa ja nauttivat valtaosan alan tuista. Suomalaiseen osaamispääomaan perustuva sisältö siirtyy vastikkeetta ulkomaiseen omistukseen verottamaan maatamme 50 – 150 vuotta. Esim. kiinteistöinvestoinneissa tällaista veronkiertoa säätelevät tarkat EVL:n maksimipoistomääräykset.

Viranomaisvastuu.

Viranomaisten suojaukset ovat täysin auki, sillä henkisen pääoman kotimaisuusaste syntyy vain rahoittamalla ne kotimaiseen omistukseen. Modernin mediatyöläisen työn lopputulos on rakennusmieheen verraten viranomaisluokitusten mukaan arvotonta, eikä niitä vastaan ole saatavissa lainarahoitusta. Laadullisesti kilpailukykyinen tuotanto ja erityisesti sen markkinointi ovat ilman talkootyötä kaksion hintainen investointi. Ilman kilpailua ja modernin talouden ymmärtämistä luovan talouden työ ja merkkitavaraoikeudet köyhdyttävät Suomen

Ilman kilpailua ja modernin talouden ymmärtämistä luovan talouden työ ja merkkitavaraoikeudet köyhdyttävät Suomen, Erkki Puumalainen varoittaa. muutamassa vuodessa. Viihdetarjonta on jo köyhtynyt huolestuttavaksi. Poptori on nousemassa ikävällä tavalla esimerkiksi. Poptori on luonut markkinahinnoittelulla kannattavan liiketoiminnan ja yhden maan arvokkaimmista tuotantoomaisuuksista sekä niille jakelu- ja tuotantokoneiston. Nyt sillä on myös vientikonsepti, jo-

Viihteen ja sisältötuotannon suojeluskuntajoukot.

Globaaliin taloussotaan tulee luoda vahva kansallinen strategia, johon kuuluu Angry Birdsin kaltaisten keksintöjen edistäminen ja niiden tuottojen suojaaminen. Nokia on tänään enemmän sisältöbisnestä kuin laitetehtailua. Sen insinöörit saavat toki työtä, kuten parhaat laulajamme, mutta kuka saa työstä koituvan arvonlisän, jolla yhteiskuntamme hyvinvointi turvataan? Ellei viranomaiskoneisto ennätä mukaan, kansan keskuudesta on järkevää koota voimat viihteen suojeluskuntatyölle.

YLÖSOTETTUJA Portugali-päätös on erittäin merkittävä. Suomi voi vaikuttaa siihen, syntyykö Eurooppaan uusi finanssikriisi.

Yrittäjyys on uudessa organisaatiossa entistä tärkeämpää, ja jatkossakin yli puolet toimivista asemista on yrittäjävetoisia.

Suomen Yrittäjien Jussi Järventaus Ilta-Sanomissa

IMF:n ja Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n jakoavain ei tee täyttä oikeutta siinä, mitkä kunkin maan riskit ovat jonkun valtion ajautuessa maksukyvyttömyyteen.

St1 Oy:n toimitusjohtaja Mika Wiljanen Bensiiniuutisissa

Matkailu työllisti ennen taantumaa Suomessa jo yli 130 000 henkeä. Maltillisillakin panostuksilla alalle voitaisiin odottaa yli 170 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.

Alivaltiosihteeri Martti Hetemäki Kauppalehdessä

PAM:n puheenjohtaja Ann Selin Uutispäivä Demarissa

Keskuskauppakamarin välityslautakuntaan tulevista yrityskauppariidoista valtaosa aiheutuu ostajan puutteellisista tiedoista.

Kestävyysvaje on todellinen, muttei niin suuri kuin valtionvarainministeriön arvio. Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti Salon Seudun Sanomissa

Keskuskauppakamarin varatuomari Paula Paloranta Kauppalehdessä

Johdon palkoista, optioista ja kannustinjärjestelmistä on tullut kirosanoja. Olen saanut sellaisen kuvan, että päättäjät vihaavat vaurastumista.

SEPA-maksujen erityispalveluajan takaraja on lokakuun 2011 loppu. Ellei maksuliikennettä ole laitettu kuntoon siihen mennessä, vaarana on palkanmaksun viivästyminen.

Technopoliksen hallituksen puheenjohtaja Pertti Huuskonen Kauppalehdessä

SEPA-asiantuntija Matti Luoto Kauppalehdessä

SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT • JÄSENLEHTI neistopäivää. Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittä-jien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä.

Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen aineisto@suomen.yrittajat.fi. Katso mediakortti osoitteessa www.yrittajat.fi/media kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen ai-

Lehti ei vastaa – Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. – Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. – Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. – Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Kustantaja

Ilmoitusmyynti

Ilmestymisaikataulu 2011

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 88 000 kpl.

Alma360/Asiakasmedia PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi www.alma360.fi

Numero

Toimitus Harri Auramo, päätoimittaja Jouko Lantto, vastaava päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja (äitiyslomalla) Lotta Tammelin, toimittaja Mirka Moilanen, toimittaja Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999

Tilaukset ja osoitteenmuutokset

ISSN 1795-7982 Aikakauslehtien Liiton jäsen

Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221 toimisto@yrittajat.fi

Ilmestyy

Varaukset

Aineistot

01/2011

27.01. 18.01. 20.01.

02/2011

24.02. 15.02. 17.02.

03/2011

24.03. 15.03. 17.03.

04/2011

28.04. 14.04. 18.04.

05/2011

26.05. 17.05. 19.05.

06/2011

25.08. 16.08. 18.08.

07/2011

22.09. 13.09. 15.09.

08/2011

27.10. 18.10. 20.10.

Paino

09/2011

24.11. 15.11. 17.11.

Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula

10/2011

15.12. 07.12. 09.12.


05

N:o 5 • Toukokuu 2011

Yrittäjäpolitiikka Uudet yrittäjäkansanedustajat:

Eduskunnassa on kiistoista huolimatta ystävällinen ilmapiiri ••Uusi työpaikka tuo aina mukaan uudet kuviot. Miltä tuntuu aloittaa uusi työ eduskunnassa? – Työllisyysasiat ja aluekehityksen tasapainoisuus ovat suurista asioista tärkeimmät, maalailee puolestaan Markku Eestilä. Lars-Erik Gästgivarsin mielestä tulevassa hallitusohjelmassa olisi syytä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota yrittäjien sosiaaliturvan parantamiseen. Jukka Kopra puolestaan haluaisi pyrkiä edistämään yrittämiseen ja työllistämisen helpottamiseen liittyviä asioita.

Lotta Tammelin, teksti Pekka Sipola, kahvilakuva

V

aalit ovat ohi, kansanedustajien valtakirjat leimattu ja kohta päästään varsinaiseen asiaan – työntekoon. Uusia yrittäjäkansanedustajia näissä vaaleissa eduskuntaan matkasi suuri joukko. Miten työ on untuvikkoedustajilta lähtenyt käyntiin? – Olen kokenut erityisen miellyttävänä eduskuntatalon henkilökunnan ystävällisyyden ja palvelualttiuden. He ovat kärsivällisesti neuvoneet ja vastailleet kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin, kokoomuksen edustaja Pauli Kiuru kuvailee ensitunnelmiaan. Ystävällistä ja auttavaista ilmapiiriä kiittelevät myös Kiurun puoluetoverit Markku Eestilä ja Jukka Kopra, perussuomalaisten Kaj Turunen sekä RKP:n Lars-Erik Gästgivars. Osalle talo on jo entuudestaan tuttu. – Parasta on ollut se, että on päässyt työhön heti kiinni hallitusohjelmatavoitteiden valmistelun merkeissä. Aikaisempi kokemus ministerin erityisavustajan tehtävistä on helpottanut, kun on tuntenut verkostot valmiiksi ja tiennyt, miten eduskunta ja hallitus toimivat, tarkastuslaskennan kautta eduskuntaan ponnistanut kokoomuksen kansanedustaja Lasse Männistö kertoo.

Tietoa lisää ja tiloja. Jotkut asiat ovat kuitenkin ehtineet jo herättää uusissa kansanedustajissa kummastusta. – Talon sisällä on ainakin äkkiseltään vaikea seurata asioiden kulkua. Tietoa kyllä on ja sitä löytyy, kunhan oppii etsimään, Markku Eestilä pohtii. – Perehdyttämisen ja työn koordinointia olen hieman hämmästellyt. Asioiden oppimisen kannalta ei ole tehokasta, että kalenterit täyttyvät keskenään kilpailevista tapahtumista. Perehdytystä varten olisi hyvä varata esimerkiksi kokonaisia aamupäiviä, jolloin ei ole muita kokouksia tai istuntoja, uskoo puolestaan Pauli Kiuru. Lasse Männistö taas toivoisi, että eduskunnassa opittaisiin hyödyntämään paremmin sähköisiä työvälineitä.

Pauli Kiuru

Lievää yrittämistä ja kasvuyrittämistä. Perussuomalaisten Kaj Tu-

Markku Eestilä

Kaj Turunen

Lars-Erik Gästgivars

Lasse Männistö

Jukka Kopra EDUSKUNNAN kahvilassa luodaan myös sosiaalisia suhteita. Uusille kansanedustajille kaikki on uutta, myös ihmiset.

– Tuntuu, että moni prosessi nojaa hyvin vahvasti erilaisiin tapaamisiin ja paikan päällä tapahtuviin koulutuksiin. Itse toivoisin hallinnolta enemmän joustavuutta niin, että joitain asioita voitaisiin hoitaa puhtaasti sähköisesti tai vaikkapa puhelimessa ilman tarvetta erilliselle kokoukselle, palaverille tai koulutuk-

selle, hän sanoo. Myös Jukka Kopra toivoisi lisää itjärjestelmien hyödyntämistä. – Kannettavat tietokoneet ovat vanhoja ja raskaita sekä ohjelmien käyttö hidasta. Olen it-alan ammattilainen, ja tämä pistää erityisesti silmään. Kansanedustajien ja avustajien tietojärjestelmien tulisi mah-

dollistaa täydellinen liikkuvuus ja joustava käyttö, ja tämän suhteen on vielä paljon kehitettävää. RKP:n Gästgivars on puolestaan yllättynyt tilaongelmista. – Olisin tietenkin odottanut itselle ja sihteerille omaa työtilaa. Nyt joudumme odottamaan 2 – 3 kuukautta ennen kuin saamme omat huoneet.

Verotusta keveämmiksi ja sosiaaliturvaa paremmaksi. Kokoo-

muksen Pauli Kiuru kertoo, ettei hallitusohjelman sorvaaminen ei ole ensimmäisen kauden edustajan tehtävälistalla, mutta välillisesti moni uusistakin edustajista on päässyt hallitusohjelman valmisteluun vaikuttamaan.

Kiuru itse näkee, että hallitusohjelmassa tulisi näkyä periaate siitä, että työn verotus kevenee. – Kaikki keinot, jotka kannustavat työntekoon, työllistämiseen ja yrittämiseen ovat toivottavia. Harmaata taloutta vastaan on myös löydyttävä työkaluja ja resursseja, hän muistuttaa.

runen kaipaa uusia keinoja yritystoiminnan aloittamiseen. – Itse olen puhunut ”lievän yrittämisen mallista”. Mallilla pystyttäisiin olennaisesti laskemaan kynnystä ryhtyä yrittäjäksi. Työttömäksi jäätyä ei nostettaisikaan työttömyyskorvausta vaan ilmoittauduttaisiin väliaikaiseksi yrittäjäksi. Tuolloin voisi toteuttaa sivussa olleen yritysidean. Aloittamisen ja lopettamisen pitäisi olla pelkkä ilmoitusasia ilman joutavaa byrokratiaa, Turunen selvittää. – Yrittäjänäoloajasta maksettaisiin könttäsumma, joka pitäisi sisällään kaikki lakisääteiset maksut. He, jotka olisivat rekisteröityneet lieviksi yrittäjiksi, tekisivät vuoden lopussa kirjanpidolla tarkemman selvityksen tuloistaan verottajalle, hän jatkaa. Kaj Turunen uskookin, että madaltamalla yrittämiseksi lähtemisen kynnystä ja poistamalla turhaa byrokratiaa pienyritystoiminnan aloittamisesta valtio voisi merkittävästi hoitaa työttömyyttä, parantaa talouttaan säästyneillä työttömyyskorvauksilla ja vähentää harmaata taloutta. Turha byrokratia rasittaa myös Lasse Männistöä. Männistö näkisikin, että yrityksiä on kannustettava kasvuun ja innovoimaan. – Yritystukijärjestelmämme pitäisi uudistaa hallinnollisesti raskaasta ja virkamiesvetoisesta järjestelmästä kohti markkinavetoista kasvun ja innovaatioiden tukemista. T&k-toiminnan verovähennysoikeus sekä kasvun tukeminen esim. pääomasijoitusten verokannustimien ja asymmetrisin rahastomallein olisivat esimerkkejä näistä, Männistö ehdottaa.

PK-yrittäjä, Visma Monipankki on pankkiliikenneohjelmisto juuri Sinulle Visma Monipankin avulla SEPA-siirtymä käy vaivattomasti! Helppo = selviät sekä käyttöönotosta että käytöstä itsenäisesti Laaja = hallitset koko pankkiliikenteesi vaivattomasti Tehokas = liikennöit kaikkiin pankkeihin yhdellä ohjelmistolla Tuettu = saat käyttötukea suomeksi sekä internetissä että puhelimitse Yhdessä pankkien kanssa kehitetyn Visma Monipankin hinta-ominaisuus-suhde on markkinoiden paras!

Tällä hetkellä SEPA-ratkaisuamme käyttää jo yli 4 000 yritystä. Visma on turvallinen valinta!

Soita ja kysy lisää 0207 560 511 monipankki@visma.com visma.fi/monipankki

Visma Monipankki alkaen 799 € (+alv 23%)


06

N:o 5 • Toukokuu 2011

PÄÄTTÄJÄ PUNTARISSA  |  Sarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia.

Uusi postilaki voimaan kesäkuun alussa

Tujunen lupaa pk-politiikalle edelleen myötätuulta

••Kannustava verotus ja työllistämiskynnykset uuden hallituksen avainasioita. Timo Sormunen, teksti Pekka Sipola, kuva

Y

rittäjyys on ollut viime vuodet vahvassa myötätuulessa, ja moni on jäänyt aprikoimaan, säilyykö pk-myönteiseksi kehuttu politiikka myös uuden hallituksen agendalla. Epäilyksiä herättää etenkin osinko- ja yritysverotus, johon SDP:n puolelta ladattiin korotuspaineita jo vaalitaistelun aikana. Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen tiivistää edessä olevat haasteet neljään avainasiaan. – Hyvinvoinnin turvaamiseksi suomalaisyrityksillä on oltava mahdollisuus menestyä, kasvaa ja työllistää. Tämän tavoitteen kannalta on aivan keskeistä yrittäjyyteen ja työntekoon kannustava verotus. Lisäksi meidän huolehdittava siitä, että Suomessa on jatkossakin osaavaa työvoimaa, kehitämme koulutusjärjestelmäämme ja uudistamme t&k-rahoitusta, hän listaa. Edellisen vaalikauden onnistumisiin Tujunen nostaa nopeat ja määrätietoiset linjaukset niin kansainvälisen finanssikriisin vaikutusten minimoimisessa kuin kotimaan täsmäelvytyksessä. Sulkaa voi sovitella hattuun myös työnantajan Kela-maksun poistamisesta. – Sillä pelastettiin yritystoimintaa, mutta toisaalta muutamien muiden yrittäjätavoitteiden toteuttaminen ei ehkä edennyt riittävissä määrin, hän tunnustaa.

Veroruuvia työstä kulutukseen.

Tujusen mielestä yksi keskeinen haaste on luoda suomalaiseen yhteiskuntaan kateuden sijasta yrittäjämyön-

– Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen myönnettävä tuki pitäisi laajentaa koko Suomeen. Yrittäjän riskiä työllistämiseen madaltaisi myös se, että tuen piirissä olevissa työsuhteissa sallittaisiin pidempi koeaika. Naisyrittäjyyden yksi pulma ovat myös harvassa olevat kasvajat. Monille yrittäjyys on ennemminkin elämäntyylivalinta ja vaihtoehto perinteiselle palkkatyölle. Kasvua jarruttavat myös toimialavalinnat: valtaosa naisyrittäjistä toimii naisvaltaisilla aloilla, joissa työllistämiskynnys on jo valmiiksi korkea. – Vanhemmuuden kustannusten oikeudenmukaisempi jako, työn ja perhe-elämän nykyistä parempi yhteensovittaminen sekä sosiaaliturvan ja lomituspalveluiden kehittäminen ovat keskeisiä kysymyksiä, joilla voidaan edistää naisyrittäjyyttä. Toisaalta, pitää pystyä hyväksymään myös se, etteivät kaikki yrittäjät halua tavoitella kasvua. Itsensä työllistäminen on sekin äärimmäisen arvokas asia.

Yritysten kannalta on keskeistä, että ansiotuloverotusta ja yhteisöveroa pystyttäisiin maltillisesti alentamaan. Taru Tujunen

teistä ilmapiiriä. Keinoja hän löytää koulujen yrittäjyyskasvatuksen lisäämisestä aina oikean tiedon levittämiseen yrittäjyyden riskeistä. – Valtiovallan tehtävä on luoda yrittäjyyteen positiivisia kannusteita, joilla menestymisestä, riskinotosta ja yrityksensä kehittämisestä voi saada myös palkinnon. Kannattaa muistaa, että vain menestyvä yritys voi työllistää ja maksaa hyvinvointiyhteiskunnan kipeästi tarvitsemia verotuloja, Tujunen lisää. Selkein kehityskohde on lopulta verotus, jonka painopistettä kokoomus siirtäisi työnteon verotuksesta kulutuksen verotukseen. Näin saataisiin kannusteita myös työntekoon ja työllistämiseen. Kokoomuksen lähtökohtana on, ettei yritysverotus saa asettaa kynnyksiä yrityksen kasvulle ja kehittymiselle. – Yritysten kannalta on keskeistä, että ansiotuloverotusta ja yhteisöveroa pystyttäisiin maltillisesti alentamaan. Myös osinkoverotus tulisi säilyttää yrittäjälle kannustavana. Pääomaverotusta sen sijaan korotettaneen maltillisesti. Sitä tarvitaan verotulojen keräämiseksi mutta myös oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen myönnettävä tuki pitäisi laajentaa koko Suomeen. Yrittäjän riskiä työllistämiseen madaltaisi myös se, että tuen piirissä olevissa työsuhteissa sallittaisiin pidempi koeaika, esittää Taru Tujunen.

Kädenojennusta

naisyrittäjille.

Vaikka edeltävän hallituksen pk-politiikka keräsi laajalti kehuja, olivat etenkin naisyrittäjät pettyneitä. Vanhempainvapaan ja ns. ”äitiriskin” kustannuksiin toki tartuttiin viime vaalikaudella, mutta tulokset jäivät Naisyrittäjien Keskusliiton mielestä puolitiehen. Tujusen mielestä perhevapaakustannusten tasaamista on jatkettava ja

isiä kannustettava käyttämään perhevapaita. – Yksi keino olisi pidentää näitä isälle yksin kuuluvia vapaita. Vanhempainetuudet olisi lisäksi irrotettava lakisääteisestä sairausvakuutuksesta. Tujusen mukaan itsenäinen vanhempainvakuutus parantaisi sekä korvausjärjestelmän että vapaista syntyvien kustannusten läpinäkyvyyttä.

– Se mahdollistaisi myös vanhempainetuuksien itsenäisemmän kehittämisen, rahoitusosuuksien muutokset ja valtion nykyistä suuremman osuuden kustannuksista.

Palkkatukikokeilu koko Suomeen. Tujunen lupailee madallusta

myös ensimmäisen työntekijän palkkaamiskynnykseen.

Taru Tujunen Ikä: 40 Koulutus: Kasvatustieteiden maisteri Työura: Kokoomusnaisten pääsihteeri 2001 – 2006, puoluesihteeri 2006 – Perhe: Mies ja tytär Harrastukset: Liikunta, lukeminen ja musiikin kuuntelu

Kesäkuun alussa tulee voimaan uusi postilaki, jolla taataan viisipäiväinen jakelu, kohtuuhintainen kirje- ja pakettipalvelu sekä toimipisteverkon säilyminen. Laki on Euroopan unionin postidirektiivin mukainen. Keskeistä uudessa postilaissa on se, että postin peruspalvelut turvataan valtakunnallisesti niin kaupungeissa kuin haja-asutusalueilla. Postin viisipäiväinen jakeluvelvoite on yleispalveluyritykseksi nimetyllä postiyrityksellä. Postitoimipaikkoja on oltava vähintään yksi kuntaa kohden, ja niiden tulee sijaita kohtuullisen matkan päässä asukkaista. Laissa on erikseen otettu huomioon iäkkäiden ja liikuntaesteisten helpompi postinsaanti. Laissa määriteltyjen yleispalvelujen on oltava tarjolla kohtuuhintaan ja samanhintaisina koko maassa. Käytännössä yleispalveluun kuuluvat kuluttajien käyttämät käteismaksulliset palvelut. Laki määrittelee myös näiden palvelujen palvelutasot. Yleispalvelun vähimmäistasona on vakiokirje, joka tulee toimittaa perille lähettämispäivästä kahden yön yli. Postilakia sovelletaan yleispalvelun lisäksi muuhunkin kirjeiden välittämiseen. Lehtijakelua laki ei koske. Laissa on direktiivin mukaisesti madallettu alalle tulon kynnystä muun muassa keventämällä uudelle toimijalle asetettavia vaatimuksia. Postitoimiluvat myöntää valtioneuvosto.

Oikaisu Viime YrittäjäSanomiin oli lipsahtanut harmittava virhe. Kannen Juuri näin -sitaatti naisvaltaisten alojen äitiriskistä ei suinkaan ollut nuorten yrittäjien Essi Ahtolan suusta, vaan oikea sanoja oli Naisyrittäjien Keskusliiton toimitusjohtaja Marjukka Karttunen. Toimitus pahoittelee virhettä!

ILMOITTAUDU PAIKKAKUNNAN PARAS YRITYS

-KILPAILUUN SINUNKIN YRITYKSESI VOI PÄÄSTÄ SPONSOROIMAAN HEIKKI KOVALAISTA.

?

Ilmoittaudu osoitteessa www.fonecta.fi/heikki Yrittaja_sanomat_PP_380x255mm.indd 1

19.4.2011 15.04


07

N:o 5 • Toukokuu 2011

Järjestö

päättäjät yrittävät

Suomen Yrittäjät ja Kuntaliitto:

Uusia työkaluja kuntien ja yritysten yhteistyöhön Jytky ja sätky

••Suomen Yrittäjät ja Suomen Kuntaliitto tiiviiseen yhteistyöhön yrittäjyyden puolesta. Pienet ensin!

Lotta Tammelin, teksti ja kuva

E

nsin tuli jytky, ja sitten tuli sätky, ja sitten meni mukavasti muuten vaan. Perussuomalaiset saivat vaaleissa jytkyn, hallitustunnusteluissa he saivat sätkyn. He päättivät, ettei puolue lähde saamallaan isolla valtakirjalla hallitukseen lunastamaan vaaleissa antamiaan lupauksia ja äänestäjiensä toiveita. Ei ihme, että Timo Soini oli tuskastuneen oloinen median edessä eduskunnan Laki-kokoushuoneessa, kun hän kertoi perussuomalaisten hyppäävän pois hallitusjunasta jo lähtöasemalla. – Jos itseään pettää, kuka silloin jää jäljelle, lausui Soini ääni väristen median edessä. Vain paria päivää aikaisemmin hallitustunnustelija Jyrki Katainen (kok.) esiintyi samaisessa paikassa hyvin luottavaisesti. – Olkaa aivan rauhassa. Kyllä tästä toimintakykyinen enemmistöhallitus syntyy, vakuutti Katainen, joka uskoi vielä Soinin tuovan joukkonsa hallitukseen. Perussuomalaisten hypättyä sivuun, hallitustie muodostui paljon mutkaisemmaksi kuin Katainen osasi kuvitella.

••• Perussuomalaisten paisunut eduskuntaryhmä on vaaleista lähtien kulkeneet takit levällään. Meininki on ollut sellainen kuin kansan tahto olisi perussuomalaisten taskussa. On saanut vaikutelman, että valta Suomessa on kansalla, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut perussuomalaisten eduskuntaryhmä. Niinhän perustuslaissa ei kuitenkaan lue. On ottanut aikansa käsittää, etteivät he edusta koko Suomen kansaa, eivät edes äänestäneiden enemmistöä. Loistavasta vaalituloksesta huolimatta totuudeksi jää, että perussuomalaisia äänesti vajaa viidennes, 19 prosenttia. Runsaat 80 prosenttia valitsi jonkin muun puolueen. Vaaleissa puhui koko Suomen kansa, eivät vain perussuomalaisten äänestäjät. Vaalivoitosta huolimatta perussuomalaisille annettu ääni ei ole yhtään arvokkaampi kuin muille puolueille annettu ääni.

••• Timo Soini ei lopulta uskaltanut viedä joukkojaan hallitukseen. Oli turvallisempaa jäädä oppositioon. Asia valkeni Soinille, kun eduskuntaryhmä oli ensi kertaa koolla käsittelemässä hallitustunnustelujen tilannetta. Ministerisalkusta kiinnostuneen puheenjohtajan sovinnollinen ”kaikki on neuvoteltavissa” -linja muuttui äkisti kolmeksi jyrkäksi Eiksi. Siihen tarvittiin yksi eduskuntaryhmän kokous. Tuoreet kansanedustajat ihmettelivät, mistä tässä oikein neuvotellaan, puolueen linjanhan piti olla selvä ja suora. Selväksi se tulikin, kun Soini ilmoitti puolueensa sanovan jyrkän EIn Portugalin lainatakuille ja kriisirahastoille, sekä väliaikaiselle että pysyvälle. Samalla aukesivat hallituksen heiluriovet opposition suuntaan. Soini käsitti, että hallituksessa tämän ehdottoman, mutta kokemattoman porukan kanssa tulisi suuria murheita.

••• Soinin mielessä kummitteli taatusti perussuomalaisten edeltäjän SMP:n kohtalo. Vauhtisokeudesta varoitteli veteraaniparlamentaarikko Raimo Vistbacka jo viime kesänä lehtihaastattelussa, kun puolueen gallup-kannatus huiteli vasta vajaassa kymmenessä prosentissa. Jos puolue kasvaa liian nopeasti, sen hallitseminen tulee mahdottomaksi, maalaili Vistbacka. Vistbacka tiesi mistä puhui. Entinen ministeri ja puolueen perustaja oli mukana perussuomalaisten edeltäjän SMP:n katkerassa pesänjaossa puolueen hajottua sisäisiin riitoihinsa ja omaan mahdottomuuteensa.

••• Perussuomalaiseen eduskuntaryhmään mahtuu monenkirjavaa väkeä aina suomensisulaisista lähtien. Sellainen eduskuntaryhmä on helpompi hitsata yhteen oppositiossa, jossa politiikka voi olla hyvin yksiniitistä. Hallituksessa linja ei tahdo pysyä puhtaan tinkimättömänä. Välttämättömiä kompromisseja on hyvin hankala myydä protestiäänillä eduskuntaan nousseelle eduskuntaryhmälle. Nyt kokemattomalla eduskuntaryhmällä on parhaassa tapauksessa neljä vuotta aikaa opetella politiikan ja lainsäädäntötyön aakkosia.

S

uomen Yrittäjät ja Kuntaliitto ovat päättäneet tiivistää yhteistyötään yrittäjyyden edistämisessä. – Suomen Yrittäjät ja Suomen Kuntaliitto ovat perinteisesti tehneet hyvää yrittäjyyspoliittista yhteistyötä. Yhteisenä vahvuutenamme on valtakunnallisesti kattava paikallisten toimijoiden verkosto. Kannustamme Suomen Yrittäjien paikallisyhdistyksiä ja kuntia jatkamaan rakentavaa työtään yrittäjyyden ja hyvinvoinnin puolesta, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus ja Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma kertovat. Järjestöjen mukaan yrittäjyys onkin talouden perusta ja hyvinvoinnin lähde. – Asiakaslähtöinen ja tehokas julkinen sektori tukee yrittäjyyttä sekä parantaa kansantalouden kilpailukykyä. Siksi kunnat ovat yrityksille luontainen paikallinen yhteistyökumppani, toimitusjohtajat muistuttavat. Kuntaseminaarissa Tallinnassa julkaistussa kannanotossa SY ja Kuntaliitto rohkaisevat hyödyntämään uudistettua Euroopan Yrittäjyysohjelmaa, niin sanottua Small Business Actia paikallisessa vuoropuhelussa. Järjestöjen mielestä EU-jäsenvaltioissa, alueilla ja paikallisella tasolla tarvitaan tehokkaampia toimia yrittäjyyden edistämiseksi. Kannanoton mukaan Euroopan Yrittäjyysohjelmaa suositellaan kunnallisen elinkeinopolitiikan virikkeeksi.

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja ja Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus iloitsivat järjestöjen välisen yhteistyön tiivistämisestä toukokuussa Kunnallisjohdon seminaarissa Tallinnassa.

Suomen Yrittäjät tekee Kuntaliiton kanssa kaiken mahdollisen yrittäjyyden edistämiseksi. Jussi Järventaus

Viesti EU:lle ja valtiolle. Suo-

men Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus painotti kannanoton julkistamistilaisuudessa, että järjestöjen yhteiset linjaukset ovat myös järjestöjen viesti EU:lle ja Suomen valtiolle. – Paikalliset toimintaolosuhteet vaikuttavat merkittävästi

yrittäjien toimintaan. Vastaavasti kuntien elinvoimaisuus perustuu yritysten menestykseen. Suomen Yrittäjät tekee Kuntaliiton kanssa kaiken mahdollisen yrittäjyyden edistämiseksi. Siksi toivomme valtiolta ja EU:lta yhtä innokasta paneutumista yrittä-

jyyden edistämiseen, Järventaus vetosi. Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma puolestaan korosti, että kuntien elinkeinopolitiikka on nähtävä laajaalaisesti. – Kaikessa kuntien toiminnassa on elinkeinopoliittinen yhteys, ja siksi yrittäjäystävällisyys on kuntien etu. Kuntaliitto haluaa luoda hyvän toimintaympäristön kaikille yrityksille ja vahvistaa paikallisen yhteistyön edellytyksiä. Kuntien ja yrittäjäjärjestön rakentavalla vuoropuhelulla on pitkät perinteet ja sen merkitys kasvaa, Mäki-Lohiluoma tiivisti.

Arvonlisäveron korotus uhkana työvaltaisille pienyrityksille Nykyisin erilaiset verokannat luovat paineita yleisen arvonlisäverokannan nousuun. Varsinais-Suomen Yrittäjät varoittaa korottamasta arvonlisäveroa niin, että se vahingoittaa pienyrityksiä. Palveluyrityksillä on arvonlisäverotuksessa vain vähän vähennyskelpoisia hankintoja, minkä vuoksi arvonlisävero kohdistuu niissä suhteellisesti enemmän työpanokseen kuin teollisissa tai kaupan alan yrityksissä. – Työvaltaisilla palvelualoilla veronkorotukset nostavat helpommin myös hintoja ja vähentävät näin palveluiden kysyntää.

Arvonlisäverokantojen nousulla on siksi etenkin pienemmissä palveluyrityksissä työllisyyttä heikentäviä vaikutuksia, aluejärjestö toteaa. Nykyisessä järjestelmässä on 8 500 euron liikevaihtoon saakka verovapaus alv:stä. Kun raja ylittyy, yritys maksaa veroa, mutta saa siitä asteittain pienenevän huojennuksen. Huojennukseen oikeuttavalla tulotasolla on kyse lähinnä sivutoimisesta yrittäjyydestä. Veroa huojentava vaikutus lakkaa liikevaihdon ylittäessä 22 500 euroa. Huojennuksen vaikutusalueen laajentaminen toisi pienten tulo-

jen arvonlisäverotukseen joustoa.

Alarajahuojennus ylemmäksi. Varsinais-Suomen Yrittäjien

hallitus katsoo, että mikäli yleistä arvonlisäverokantaa nostetaan mahdollisesti yhdellä prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin, tarvitaan samanaikaisesti arvonlisäveron alarajahuojennuksen nosto EU:n sallimaan 50 000 euroon, jotta pienyritysten verorasitus ei kohtuuttomasti kasvaisi. Kyseisellä toimenpiteellä saataisiin aikaan verokevennyksiä sellaisille palvelualan pienyrityksille, joille alv:n korotus tuottaisi suhteellisesti eniten haittaa.

Lainsäädännön yritysvaikutusten arvioinnissa parannettavaa Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointi on edistynyt viime vuosina, mutta edelleen siinä on merkittäviä puutteita. Näin toteaa loppuraportissaan säädöshankkeiden yritysvaikutusarviointien seurantatyöryhmä. Työryhmä korostaa, että lainsäädännön laadukkuudella on keskeinen merkitys yritysten toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn kannalta. Erityisesti talouden kestävyyteen, kilpailukykyyn ja kasvuun liittyvien haasteiden vuoksi taloudellisten vaikutusten ja yritysvaikutusten arviointia tulee painottaa, kun säädösvalmistelun vaikutusarviointia valtioneuvostossa kehitetään. Työryhmä ehdottaa käytän-

nön toimia yritysvaikutusten arvioinnin parantamiseksi. Säädöshankkeen valmistelusta vastaavan ministeriön tulee huolehtia siitä, että toteuttamisvaihtoehtojen merkittävät vaikutukset arvioidaan. EU-lainsäädännön valmistelussa vaikutuksia tulee Suomen kannalta arvioida riittävästi jo EU-valmisteluvaiheessa.

40 prosenttia päätöksistä vaikuttaa yrityksiin. Run-

saalla 40 prosentilla hallituksen lainsäädäntöesityksistä on TEM:n arvion mukaan vaikutuksia yrityksiin ja markkinoihin. Määrällisesti eniten yrityksiin

vaikuttavaa lainsäädäntöä valmistelevat sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Työryhmä pitää tärkeänä, että työ- ja elinkeinoministeriö jatkaa tuen tarjoamista yritysvaikutusten arviointiin ja seuraa arviointien toteuttamista ministeriöiden säädöshankkeissa. Vaikutusarviointien laadun paraneminen edellyttää työryhmän mukaan arvioinnin tuen, laadunvalvonnan ja seurannan valtioneuvostotasoista tehostamista. Säädösvalmisteluun liittyvän taloudellisten vaikutusten ja yritysvaikutusten arvioinnin laadunvalvonta tulee turvata.

Suomen Yrittäjät ja Kuntaliitto esittävät, että kunnat noudattavat sekä päätöksenteon valmistelussa että päätöksenteossa seuraavia Yrittäjyysohjelman keskeisiä periaatteita: Noudatetaan Pienet ensin -periaatetta hallinnollisissa menettelyissä ja sellaisten päätösten valmistelussa, jotka vaikuttavat pk-yrityksiin. Helpotetaan pk-yritysten osallistumista julkisten hankintojen markkinoille. Kannustetaan pk-yrityksiä käyttämään asiantuntijapalveluita, jotka edesauttavat kasvua, innovaatiotoimintaa ja kansainvälistymistä. Tuetaan pk-yrityksiä vähähiilisiin ja resurssitehokkaisiin tuotantomuotoihin siirryttäessä. Edistetään pk-yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdosten sujumista.

Euroopan Yrittäjyysohjelmasta konkreettista antia paikalliselle vuorovaikutukselle Euroopan Yrittäjyysohjelma on koko EU:n yleisen yrittäjyyspolitiikan peruslinjaus. Suurin osa toimenpidesuosituksista koskee eurooppalaisen ja kansallisten säädösjärjestelmien kehittämistä. – Nämä eivät ole paikallisen elinkeinopolitiikan alaan kuuluvia kysymyksiä. Toisaalta paikalliseen elinkeinopolitiikkaan sisältyy runsaasti kysymyksiä, joita Yrittäjyysohjelma ei suoranaisesti kata, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus ja Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma muistuttavat. – Tällaisia ovat esimerkiksi maankäytön ja kaavoituksen sekä liikennesuunnittelun

kysymykset. Näistäkin syistä korostamme, että Euroopan Yrittäjyysohjelma toimii paikallisella tasolla parhaiten, kun siitä otetaan käyttöön kuntien elinkeinopolitiikkaan luontevimmin kuuluvat konkreettiset linjaukset. Suomen Yrittäjät ja Suomen Kuntaliitto rohkaisevat paikallisia yrittäjäyhdistyksiä ja kuntia etsimään yhdessä omista tarpeistaan ja vahvuuksistaan lähteviä elinkeinopolitiikan ratkaisuja. – Euroopan Yrittäjyysohjelma voi osaltaan tarjota käyttökelpoisia linjauksia nivellettäviksi paikallisiin omaleimaisiin tavoitteisiin.


08

N:o 5 • Toukokuu 2011

Terveisiä BRYSSELIstä | Antti Neimala

Talous

Kuntayhteistyöstä esimerkkejä Euroopan Yrittäjyysohjelman toteutukseen

K

untajohdon seminaarissa julkistettiin Suomen Yrittäjien ja Suomen Kuntaliiton yhteinen kannanotto EU:n niin sanotun Small Business Actin (SBA) toteuttamiseksi kuntatasolla. Olemme suomentaneet SBA:n Euroopan Yrittäjyysohjelmaksi. Mielestämme se kuvaa hyvin sitä, mitä ohjelmalla tavoitellaan – päämääränä on luoda Euroopasta alue, jossa yrittämisen edellytykset ovat mahdollisimmat suotuisat.

•••

Miksi halusimme ryhtyä viemään Yrittäjyysohjelmaa eteenpäin yhdessä Kuntaliiton kanssa? Tähän on useita hyviä syitä. Ensinnäkin yksi järjestömme kiistattomista vahvuuksista on kattava paikallinen toimintaverkosto. Olemme elinkeinoelämän järjestöistä aivan varmasti osaavin ja vaikuttavin paikallisen elinkeinopolitiikan yhteistyökumppani. Toimimme aktiivisesti kaikissa kunnissa, ja yli tuhannen yrittäjävaltuutetun voimin pystymme nostamaan tärkeitä asioita kuntien agendalle.

”Siis hänen isänsäkö voitti Venäjän?” Hyvä isä, hyvä Suomi!

Toinen syy viedä Euroopan Yrittäjyysohjelmaa suoraan kuntiin yhdessä Kuntaliiton kanssa on pyrkimyksemme saada Yrittäjyysohjelman toteutukseen lisää käytännöllistä toimintaa. Ohjelmaa uudistettiin äskettäin muun muassa siksi, että se on jäänyt monessa jäsenmaassa hyllyyn pölyttymään. Nyt pölyt on puhallettu pois, ja aiomme huolehtia siitä, että liike ei tällä kertaa lopu alkuunsa. Sen verran hyviä ja käyttökelpoisia linjauksia Yrittäjyysohjelma myös kuntatasolle tarjoaa.

Kolmas syy ohjelman paikalliseen hyödyntämiseen on halumme viestittää EU:lle ja muille jäsenvaltioille, kuinka tärkeä merkitys paikallisilla toimintaolosuhteilla on yrittäjille. Kuntien yrittäjäystävällisyys vaikuttaa yrittäjien motivaatioon ja yrittämisen yleiseen ilmapiiriin. Yhteistyö on parhaimmillaan avointa, mutkatonta ja tehokasta. Näistä kuntatason yrittäjyysyhteistyön vahvuuksista on EU:llakin paljon opittavaa. Emme kuvittele, että Brysselissä linjatut korkealentoiset ajatukset sopisivat paikallisesti toteutettaviksi samanlaisina läpi koko EU:n alueen. Uskomme kuitenkin, että Euroopan Yrittäjyysohjelmasta saa irti uusia virikkeitä yrittäjien ja kuntien yhteistyöhön. Itsestään ei tapahdu mitään. Tekemisen motivaatio sekä osapuolten välinen luottamus ja arvostus ovat myönteisen kehityksen perusedellytyksiä.

Suomen yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren, Finpron hallituksen jäsen Mika Lahikainen ja Finpron toimitusjohtaja Kari Häyrinen toivovat yrityksille lisää rohkeutta kansainvälistymiseen.

Kansainvälistyminen ei ole rakettitiedettä ••Finpro auttaa suomalaisia pk-yrityksiä maailmalle globaalin asiantuntijaverkostonsa avulla. Lotta Tammelin, teksti ja kuva

••• Hänen isänsäkö siis voitti Venäjän? Suomi on jälleen lätkän maailmanmestari. Upea joukkue, hienot kisat, loistava lopputulos! Seurasin kisojen etenemistä lähinnä netin välityksellä, kun täkäläiset tv-kanavat eivät jääkiekkolähetyksiä välitä. Internetissä tapahtumia voi tarkastella reaaliaikaisesti ja hyvin monesta näkökulmasta. Maalikoosteetkin pyörivät netissä tosi nopeasti. Kaikki palveluntuottajat näyttävät osaavan hyödyntää myös sosiaalista mediaa taitavasti: kisauutisten otsikot ja jutut provosoivat lätkätietäjiä käyttämään kommentointimahdollisuuksia hyväkseen. Kommenttiketjut ovat täynnä kiehuvaa sappea. Parhaimmillaan ne ovat hauskaa luettavaa, pahimmillaan ne ovat aivan karmeita. Kun Suomi hakkasi Venäjän välieräpelissä, olimme vaimon kanssa ulkoiluttamassa koiria puistossa. Juttelimme juuri yhden belgialaisen koiranomistajan kanssa, kun sain puhelun isältäni. Isä kertoi Suomen voittaneen matsin 3 – 0 hienolla pelillä. Vaimo selitti asiaa saman tien belgialaismiehelle, jotta hän ymmärtäisi hurjat tuuletukseni. Ei selitys ihan täysin ollut mennyt perille, sillä mies kysyi Kaisalta: ”Siis hänen isänsäkö voitti Venäjän?” Hyvä isä, hyvä Suomi!

Lisää EU-asiaa ja EU-edustaja Antti Neimalan blogikirjoituksia: www.yrittajat.fi/eu-tietopaketti

F

inpro on 91 vuotta vanha suomalaisyritysten perustama yksityisoikeudellinen yhdistys, jonka tehtävä on edistää suomalaisten yritysten kansainvälistymistä. Tänä päivänä puhumme enemmänkin kansainvälisestä menestyksestä, kuvailee Finpron toimitusjohtaja Kari Häyrinen. Järjestössä on jäseniä noin 570, mukaan lukien Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän Keskusliitto ja Teknologiateollisuus ry. Finpron pääasiallinen rahoittaja on työ- ja elinkeinoministeriö. – Suurin vaikuttavuutemme on se, että yritykset löytävät oikeat markkinat, oikealla tavalla ja oikealla hetkellä. Pyrimme auttamaan yrityksiä mahdollisimman käytännönläheisesti pääsemään markkinoille tai kansainvälistymään, Häyrinen kertoo.

Suunnitelmia ja testausta.

Nykymuotoinen yksinyrittäjätuki aiotaan lopettaa Neljä vuotta käytössä olleen yksinyrittäjätuen toimivuutta on arvioitu. Tutkimusryhmä suosittelee nykymuotoisesta yksinyrittäjätuesta luopumista ja sen yhdistämistä palkkatukeen. Raportin mukaan muutos selkiyttäisi yritys- ja työllistämistukijärjestelmää ja karsisi päällekkäisyyksiä. Yksinyrittäjätuki on työ- ja elinkeinohallinnon kokeilu, jonka tarkoituksena on rohkaista yksinyrittäjiä palkkaamaan ensimmäinen työntekijä. Yksinyrittäjätukea maksetaan työntekijän palkkakuluista ensimmäisenä vuotena 30 prosenttia ja toisena vuotena 15 prosenttia. Tuen myöntää ELY-keskus. Tukikokeilu on maantieteellisesti laajentunut vaiheittain muutamasta

Itä-Suomen ja Lapin kunnasta suureen osaan Suomea. Arvioinnin yhteydessä tehtyyn kyselyyn vastanneista yrityksistä yli 80 prosenttia oli sitä mieltä, että tuen myöntäminen osana palkkatukea olisi nykyistä parempi tapa ensimmäisen työntekijän rekrytoinnin tukemiseen.

Tukeen sinänsä oltu melko tyytyväisiä. Yritykset ovat

olleet melko tyytyväisiä yksinyrittäjätuen toteutukseen. Tuki on sekä rohkaissut rekrytointeihin että ohjannut solmimaan vakituisia ja kokoaikaisia työsuhteita. Vajaa viidennes tukea saaneista yrittäjistä koki tuen välttämättömäksi ensimmäisen työntekijän palkkauspäätöstä tehdessään.

Vajaata puolta yrittäjistä tuki kannusti palkkaamaan työntekijän vakituiseen kokoaikaiseen työsuhteeseen. Lopuissa tapauksissa yrittäjä palkkasi työntekijän joka tapauksessa tuesta riippumatta.

Työtaisteluita käytiin viime vuonna Suomessa 191. Työtaisteluja oli selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin niitä oli 139. Työtaisteluihin osallistuneiden työntekijöiden lukumäärä oli noin 137 000. Osallistuneiden työntekijöiden määrä oli lähes kolminkertainen edelliseen vuoteen verrattuna ja se oli suurin 2000-luvulla. Menetettyjä työpäiviä oli noin 315 000.

Finprolta löytyy palveluita erilaisten ja erikokoisten yritysten tarpeisiin. Mistä palveluista erityisesti pk-yritykset voisivat hyötyä? – Yksi perinteisimmistä Finpron tarjoamista palveluista on maavalinnoissa auttaminen. Autamme myös valitsemaan oikean konseptin oikeaan markkinaan. Onko se oikea konsepti esimerkiksi agentti, oma toimisto tai vaikkapa valmistusta kyseisessä maassa. Sen jälkeen autamme etsimään oikeita partnereita ja oikean sijainnin toiminnalle, Häyrinen kertoo. Jos yrityksessä on haluja maailmalle muttei tietoa, miten toimia, auttaa Finpro myös luomaan kansainvälistymissuunnitelman. – Mietitään, onko yrityksellä resursseja kansainvälistymiseen. Mikä voisi olla se oikea riskitaso, jolla kannattaa lähteä toimimaan? Onko fokus suunnattu oikein? Koko maailmaa ei kannata valloittaa kerralla. Oikea kulma, jolla markkinaan suunnataan, on löydettävä. Finprolta löytyy myös Test Drive -palvelu, jossa voi testauttaa markkinoilla oman yrityksensä liiketoimintakonseptia tai tiet-

tyä tuotetta jo ennen kuin se on valmis. – Testaus tapahtuu esimerkiksi asiantuntijahaastattelujen avulla.

Pk-kärjellä mennään. Kari

Häyrisen mukaan Finpro on tänä päivänä keskittynyt erityisesti pk-sektorille. Valtio vaatii, että Finpron palveluista kaksi kolmasosaa suunnataan pienten ja keskisuurten yritysten avuksi. – 75 prosenttia palveluistamme menee pk-sektorille eli enemmän kuin mitä valtio haluaa, Häyrinen kertoo. Finpro saakin vuosittain 1 300 erilaista toimeksiantoa. – Sen lisäksi on isoja hankkeita, kuten esimerkiksi CleanTech Finland ja Future Learning Finland, jossa kummassakin on mukana noin 80 pk-yritystä ja toimijaa. Vahva pk-yrityspainotus on myös ELY-keskusten Finprolta hankkimissa Go Global -hankkeissa. – Näissä on mukana aina noin 8–20 yritystä jonkun tietyn ELYkeskuksen alueelta, ja näille yrityksille teemme kansainvälistymissuunnitelmia tai markkinaselvityksiä. – Myös TEM:n Globaali-tuotteessa Finpro on mukana sparraamassa yrityksiä.

Lähitukea tarjolla. Finpron toimintaa on viimeisen viiden vuoden aikana kehitetty muu-

Ajatellaan, ettei Suomen paras ole vielä mitään. Minusta se on jo paljon. Suomi on kuitenkin kilpailtu maa. Kari Häyrinen

tenkin pk-sektoria ajatellen. – Suomalaisissa kasvukeskuksissa on nyt oma tukihenkilö huolehtimassa siitä, että yritykset pääsevät tutustumaan Finpron palveluihin nopeasti. Nämä henkilöt tekevät läheistä yhteistyötä ELY-keskusten, Tekesin ja Finnveran kanssa, jotta potentiaaliset kasvuyritykset olisi helpompi löytää. Henkilöitä on tällä hetkellä kahdeksan ympäri Suomea. – Positiivisinta tässä on se, että nämä henkilöt ovat aktiivisesti yhteydessä yrityksiin. Tiedän monia yrityksiä, jotka eivät ole miettineet vakavissaan kansainvälistymistä mutta ovat tätä kautta saaneet kimmokkeen lähteä kartoittamaan ulkomaisia markkinoita, Finpron hallituksen jäsen Mika Lahikainen kertoo. – Se on juuri ongelma Suomessa: monet kasvupotentiaalin omaavat yritykset eivät itse ymmärrä mahdollisuuksiaan, lisää myös Kari Häyrinen.

Suomen paras on paljon.

Minkälaisella yrityksellä olisi sitten mahdollisuudet menestyä kansainvälisillä markkinoilla? – Kaikilla, jotka pystyvät osoittamaan kilpailukykynsä Suomessa. Kun omalla alallaan on markkinajohtaja, niin ehdottomasti tällaisella yrityksellä on potentiaalia myös muualla. Jotakin osaamista siis yrityksessä täytyy olla. Häyrinen harmittelee, että suomalaiset yritykset ovat usein liian arkoja. – Ajatellaan, ettei Suomen paras ole vielä mitään. Minusta se on jo paljon. Suomi on kuitenkin kilpailtu maa, Häyrinen sanoo. – Monilla toimialoilla on lisäksi niin, että keskiverto suoritus kotimaassa riittää esimerkiksi kasvavilla markkinoilla erinomaiseen suoritukseen. Palvelutasovaatimukset eivät siellä ole niin korkealla tasolla kuin täällä on, Mika Lahikainen huomauttaa.

Uusi pelottaa. Miksi sitten ko-

timaiset yritykset eivät ole hanakoita kansainvälistymään? Riski pelottaa, uskoo toimitusjohtaja Kari Häyrinen. – Ihminen pelkää kaikkea, mikä on uutta ja vierasta. Me Finprossa yritämme avata näitä solmukohtia ja löytää halukkuutta ja uskallusta kasvuun. – Pk-sektorin osuus viennistä on erittäin pieni verrattuna esimerkiksi Ruotsiin tai KeskiEuroopan maihin. Suomalaiset

Kallista vai ei? Finpro tarjoaa pk-sektorille eritystä pienyrityspakettia, Go Global -hanketta. Neljän yrityksen yhteinen paketti maksaa noin 3 600 euroa per yritys. – Mielestäni hinta on hyvin kohtuullinen. Sillä summalla saadaan pitkälti selville, onko yrityksellä ylipäätään mahdollisuuksia kansainvälistyä, Finpron hallituksen jäsen Mika Lahikainen kertoo. – Joskus onkin tärkeää huomata mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ettei yrityksellä ole ylipäätään mahdollisuuksia kansainvälistyä. On tärkeää huomata se ajoissa, ennen kuin lähdetään polttamaan siipiään ja pilaamaan bisnestään, muistuttaa myös Finpron toimitusjohtaja Kari Häyrinen.

Finprota on arvosteltu kalliista hinnoista. Ovatko hinnat liian korkeat pk-yrityksille? – Jos vertaa esimerkiksi yksittäiseen konsulttiin, niin voi olla, että hinnat pyörivät samoissa summissa. Finprolla on kuitenkin käytössään globaali asiantuntijaverkosto. Jotkut isot toimijat eivät edes ota pk-yritystä asiakkaaksi. Pk-sektorilla ei ole vastaavaa toimijaa, joka toimisi globaalisti. Toisaalta kansainvälinen verkostomme ja sen asiantuntemus on myös yksityisten konsulttien käytettävissä näiden omissa asiakasprojekteissa, Häyrinen vastaa. – Tietyt hinnat tulevat suoraan ministeriöstä. Ne ovat tietyt päivähinnat, joita kaikki asiantuntijamme käyttävät, hän jatkaa.

yritykset tekevät paljon alihankintana isommille yrityksille. Pienten yritysten pitäisi kuitenkin päästä omalla tuotteellaan tai palvelullaan kansainväliseksi. Se on koko kansakunnan yhteinen haaste. Lääkkeeksi tähän on työ- ja elinkeinoministeriössä kehitelty uutta Kasvuväylä-palvelua. – Siinä pyritään oman kasvuluotsin kautta erittäin voimakkaasti valmentamaan yrityksiä kansainvälistymiseen. Palvelu on käynnistetty jo.

Kansainväliset nuoret. Lahikainen ja Häyrinen katsovat kuitenkin optimistisesti tulevaisuuteen. – Uskon vahvasti, että tulevat sukupolvet ovat kasvuhaluisempia kuin vanhempansa. Ihan jo senkin takia, että kansainvälinen kanssakäyminen lisääntyy koko ajan. Nuori polvi kasvaa kansainvälisessä ympäristössä, eikä se ole enää pelottavaa, Mika Lahikainen summaa. – Asiaan vaikuttaa myös kielitaidon parantuminen ja koulutuksen lisääntyminen, lisää Kari Häyrinen. Häyrisen ja Lahikaisen viesti kasvuhalukkaille yrittäjille onkin, ettei kansainvälistyminen ole rakettitiedettä. – Pohjatyöt on toki tehtävä hyvin, ja sillä pääsee pitkälle. Riskit voidaan tarkastaa hyvinkin nopeasti. Samaten myös mahdollisuudet, Kari Häyrinen kannustaa.

Kansainvälinen verkko palvelee: Finpro työllistää noin 370 asiantuntijaa, joista ulkomailla toimii 250. Finprolla on 65 toimipistettä yli 40 eri maassa.


09

N:o 5 • Toukokuu 2011

VAHINGON SATTUESSA YKSI YHTEYDENOTTO RIITTÄÄ. Pikaisella silmäyksellä yrittäjän voi olla vaikea havaita eroja vakuutusyhtiöiden välillä. Mutta kun yrityksessäsi sattuu vahinko, alkavat erot näkyä. Meille riittää, että teet vahinkoilmoituksen osoitteessa if.fi tai soitat meille. Otamme asian saman tien hoitoomme ja huolehdimme, että vahinkoja ryhdytään korjaamaan. Koska käsittelemme Pohjoismaissa enemmän vahinkoja kuin kukaan muu (1,4 miljoonaa vuodessa), tiedämme jo kenen asiantuntijan puoleen kulloinkin kannattaa kääntyä. Ymmärrämme myös, kuinka

if.fi

010 19 15 00

tärkeää on toimia nopeasti, jotta vahinko haittaisi mahdollisimman vähän yrityksesi toimintaa. Oma yhteyshenkilösi pitää sinut ajan tasalla koko käsittelyn ajan. Nämä seikat selittävät osaltaan sen, että tyytyväisimpiä asiakkaitamme ovat ne, joille on sattunut vahinko ja että he antavat meille arvosanaksi keskimäärin 4,5 asteikolla 1-5. Mielestämme tämä on korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.


10

N:o 5 • Toukokuu 2011

Talous

Potkua perintään!

Muista myös tratta!

laskun, mutta saatavaa ei kuulu. Älä jää lehdelle soittelemaan, vaan katso Svea Perintä Oy:n perintäasioiden •johtajan •LähetitHannele Tirkkosen vinkit onnistuneeseen perintään. RODEO

Lotta Tammelin, teksti

H

Mitä perintäkirjeeseen? Va-

paaehtoinen perintä alkaa perintäkirjeen lähettämisestä. Perintäkirjettä laadittaessa täytyy muistaa ilmoittaa velalliselle tarvittava informaatio tarpeeksi selvästi. Maksuvaatimuksesta tuleekin käydä ilmi perijän tiedot, tiedot saatavasta eritelty-nä, saatavan peruste riittävän yksilöidysti ilmoitettuna sekä pankkiyhteystiedot, joilla saatava voidaan suorittaa, Tirkkonen avaa. – Velalliselle on myös annettava riittävästi aikaa huomauttaa

Tartu puhelimeen! Hannele

saatavia rästissä? Aloita perintätoimet nopeasti, neuvoo Svea Perintä Oy:n johtaja Hannele Tirkkonen.

saatavan perusteesta sekä yhteystiedot, johon velallinen voi tarpeen vaatiessa ottaa yhteyttä, hän kertoo. Mikä sitten on riittävä aika saatavan maksuun panemiselle? – Hyvän perintätavan mukaista on, että velalliselle annetaan 10 päivää aikaa maksaa saatava, Hannele Tirkkonen suosittaa.

Tehdäänkö maksusuunnitelma? Maksusuunnitelma on tär-

keä osa vapaaehtoista perintää.

– Kaikki velalliset eivät saa kerralla maksettua saatavia, joten heille on hyvä tarjota mahdollisuutta maksaa lasku erissä. Tirkkonen painottaa, että sovitun maksusuunnitelman toteutumista on tärkeätä seurata aktiivisesti. – Seurataan, että maksut tulevat ajallaan, eikä jätetä saatavaa valvomatta. Jos suunnitelman mukaiset maksuerät ovat myöhässä, täytyy huolehtia, että niistä huomautetaan eräpäivän jälkeen. Jos suoritusta ei saada,

maksusuunnitelma on rauetettava. Tirkkonen muistuttaa, että maksusuunnitelmien pituus vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä esimerkiksi kuluttaja tai yritys. Myös saatavan suuruus, velallisen kokonaistilanne ja saatavalaji vaikuttavat maksusuunnitelman pituuteen. – Esimerkiksi vuokrasaatavan kohdalla on oltava erittäin tarkka siinä, että maksusuunnitelma on tarpeeksi lyhyt, sillä vuokra erääntyy joka kuukausi ja vel-

Tirkkonen suosittelee kirjeitse tehtävän vapaaehtoisen perinnän tueksi myös puhelinperintää. – Oikein suunnattu puhelinperintä kirjeperinnän tukena parantaa vapaaehtoisen perinnän tuloksia. Henkilökohtaisella kontaktoinnilla velallisasiakkaaseen saadaan nopeasti selvitettyä syy maksun puuttumiseen, Tirkkonen selvittää. Hänen mukaansa puhelinsoitto voi olla myös velalliselle mieluinen yhteydenottotapa. – Monilla on todella korkea kynnys ottaa velkojaan yhteyttä. Perintäkirjeitä voi tulla ulosottovirastosta, käräjäoikeudesta sekä alkuperäisiltä velkojilta, joten tilanne voi olla velalliselle todella haastava. Monet eivät myöskään lue perintäkirjeitä tarkasti ja eivät siten tiedä, että on mahdollisuus ottaa yhteyttä ja sopia maksuaikatauluista. Tirkkosen mukaan maksusopimuksen mahdollisuus myös aktivoi monivelkaisia velallisia maksamaan saatavan. – Velallisen saama mahdollisuus itse vaikuttaa maksusopimuksen pituuteen sitouttaa suunnitelmaan paremmin.

Oikeuteen vai ei? Jos vapaaehtoinen perintä ei kuitenkaan tuota toivottuja tuloksia, seuraava mahdollisuus on oikeudellinen perintä. – Oikeudellisessa perinnässä luottotieto- ja osoitetarkistus-

JAN LIPKA

annele Tirkkosen mukaan perintätoimet voidaan jakaa kolmeen osaan: vapaaehtoiseen perintään, oikeudelliseen perintään ja jälkiperintään. – Jo ensimmäinen perintäyhtiön lähettämä maksuvaatimus saa velallisen usein reagoimaan joko maksulla tai yhteydenotolla, jossa sovitaan saatavan maksamisesta useammassa erässä tai eräpäivän siirrosta, Tirkkonen kertoo. Tirkkonen muistuttaa myös, että perintäyhtiön lähettämä maksumuistutus yleensä tehostaa erääntyneiden laskujen maksamista. – Perintätoimiston lähettämällä maksumuistutuksella on selkeästi painoarvoa yrityksen itse lähettämään muistutukseen verrattuna. Toiset yritykset haluavat kuitenkin lähettää maksuhuomautuksen omalla logopaperillaan ja itse toimitettuna.

kasaldo kasvaa hyvin nopeasti suureksi.

Huomioi, että velallispuolella on aina ihminen, ei pelkkä velallinen! Hannele Tirkkonen

ten jälkeen kirjoitetaan haastehakemus velallisen kotipaikan mukaiseen käräjäoikeuteen. Samalla velallinen velvoitetaan maksamaan pääoman, koron ja vapaaehtoisen perinnän kulujen lisäksi oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulut ovat 214 euroa, mikäli pääoma on 250 euroa tai vähemmän. Jos taas saatava on yli 250 euroa, oikeudenkäyntikulut ovat 248 euroa. – Käräjäoikeus tarkastaa haastehakemuksen ja lähettää sen tiedoksi velalliselle. Tiedoksiannon jälkeen kantajalle toimitetaan yksipuolinen tuomio, mikäli haastetta ei ole riitautettu. Sen jälkeen tuomio lähetetään täytäntöön pantavaksi ulosottoviranomaiselle. Ulosottoviranomainen ulosmittaa saatavan tai toteaa velallisen varattomaksi.

Svea Perintä Oy:n perintäasioiden johtajan Hannele Tirkkosen mukaan yritysperinnässä käyttökelpoinen perintäkeino on tratta. Tratta on julkisuusuhkainen maksukehotus, jota käytetään ainoastaan perittäessä saatavia yrityksiltä. – Julkisuusuhan vuoksi tratta on erittäin tehokas perintäkeino. Trattaa voidaan käyttää myös pienissä saatavissa, joita ei kuluriskin takia kannata periä oikeudellisessa perinnässä. – Tratan lähettämisen jälkeen yritykselle muodostuu maksuviivemerkintä, joka ei vielä ole varsinainen maksuhäiriömerkintä mutta kertoo yrityksen viiveestä maksaa laskut, Tirkkonen selvittää. Mikäli saatavaa ei tratan lähettämisestä huolimatta saada, voidaan tratta protestoida joko hiljaisena tai julkisena protestina. – Julkinen protesti tarkoittaa sitä, että protestointiilmoitus näkyy alan talouslehdissä ja yrityksen tiedoissa maksuhäiriömerkintänä. Hiljaisessa protestissa puolestaan yrityksen tietoihin Suomen Asiakastieto Oy:n rekistereihin muodostuu maksuhäiriömerkintä, mutta se ei ole julkinen. Protestoinnista jää aina luottotietomerkintä, ja protestointipyynnöt toimitetaan Suomen Asiakastieto Oy:lle. Tirkkosen mukaan velallinen saa tratan maksamalla luottotietomerkinnän yhteyteen ref-merkinnän, joka tarkoittaa, että tratta on maksettu. Jos velallinen on varaton, siirretään perintä jälkiperintään, sillä vaikka saatavaa ei saataisikaan nyt, voi velallisen talous parantua. Tirkkonen painottaa, että oikeudellinen perintä on pitkä prosessi, jossa edetään täysin viranomaisten aikataulujen mukaan. Hän suositteleekin ehdottomasti aina vapaaehtoista perintää.

– Painopiste kannattaa pitää aina vapaaehtoisessa perinnässä eli tehokkaassa kirje- ja puhelinperinnässä. Myös saatavan nopea siirtäminen perintään vaikuttaa perinnän onnistumiseen merkittävästi. Oikeudellinen perintä kannattaa kuitenkin silloin, jos asiakkaan kuluriski ei ole liian suuri, Tirkkonen neuvoo.

Ammattitaitoisen perintäyhtiön käyttämisestä asiakkaalle mm. seuraavat edut: - lyhyet käsittelyajat - pienemmät luottotappioriskit - vähemmän hallinnollista työtä - kustannustehokkuus - omien asiakassuhteiden säilyminen perinnästä huolimatta.


11

N:o 5 • Toukokuu 2011

Asiantuntija | Verotus

Yrittäjät & kunta

Hankinta-asiamies auttaa kilpailutusviidakossa ••Varsinais-Suomessa pienyrityksien avuksi on lanseerattu erillinen hankinta-asiamiespalvelu. Lotta Tammelin, teksti ja kuva

H

ankinta-asiamies palvelee VarsinaisSuomen alueen yrittäjiä julkisiin hankintoihin ja kilpailutuksiin liittyvissä asioissa. Palvelu edistää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia osallistua nykyistä laajemmin julkisiin hankintoihin, joko yksin tai yhteistyössä muiden yritysten kanssa. – Palvelusta löytyy toimintamallit ja välineet tarjonnan tehostamiseksi ja se mahdollistaa yritysten verkottumisen ja yhteistarjoukset. Palvelun perusteella hankintayksiköt saavat laadukkaampia, parempia sekä kilpailukykyisempiä tarjouksia entistä laajemmalta yritysjoukolta, hankinta-asiamiehen tehtävää hoitava Jorma Saariketo kertoo. Hankinta-asiamies aloitti toimintansa viime elokuussa, ja palvelu on tullut tarpeeseen. Mukaan onkin tällä hetkellä lähtenyt 830 yritystä VarsinaisSuomesta, ja edustettuina ovat kaikki merkittävät toimialat ja osaamisalueet. Hankinta-asiamiespalvelussa on tähän mennessä julkaistu 58 eri hankintayksikön hankintailmoituksia ja yrittäjille on toimitettu runsaat 350 eri hankintailmoitusta. Lisäksi palveluun on saapunut yli sata neuvontapyyntöä. – Hankinta-asiamiespalvelu on yrittäjille perusmuodossaan ilmainen palvelu, Saariketo selvittää.

Yritysten ja hankintayksiköiden apuna. Hankinta-asia-

mies toimii sekä yritysten että hankintayksiköiden apuna. – Hankinta-asiamies esimerkiksi seuraa yritysten ja yrittäjien avuksi tarjouspyyntöjä ja markkinoita sekä kerää taustatietoja, Saariketo selvittää. Lisäksi hankinta-asiamies tarjoaa neuvonta-, konsultointi- ja koulutuspalveluita yrittäjille ja luo tehokkaita työmenetelmiä ja -välineitä yritysten tarpeisiin. Hankintayksiköille hankintaasiamies puolestaan tuottaa markkinatietoa yhteistyössä yrittäjien kanssa. – Tehtävälistalla on myös hankintayksikköjen ja yrittäjien välisen yhteistyön kehittäminen, tarjouspyyntöjen kohdennettu toimittaminen tarjoajille, sähköisen hankinta-asioinnin kehittäminen, pienhankintojen julkaisu- ja hallinto- ja kilpailutuspalvelu sekä neuvonta, asiantuntija, konsultointi- ja koulutuspalvelut, Jorma Saariketo kertoo.

Osaamisessa puutteita puolin ja toisin. Jorma Saarikedon

mukaan suomalaisessa hankintaosaamisessa on tällä hetkellä puutteita. – Hankintayksikköjen hankintaosaamisessa on edelleen kehittämistä. Myös markkinatiedon puute hankintojen valmistelussa vaivaa ostopuolta. Pk-yritykset ovat usein marginaalitoimittajina hankinnoissa, ja hankintoja keskitetään yleisesti valtakunnallisille ja seudullisille toimijoille. Lisäksi ilmoitukset saattavat olla puutteellisia ja tarjouspyyn-

Henkilöyhtiö on yritystoiminnassa monessa tapauksessa verojen kannalta huomattavasti tehokkaampi vaihtoehto kuin osakeyhtiö. Osakeyhtiön osingonjakoon kohdistuu nykyään usein ja verotuksen kehittämistyöryhmän ehdottaman verouudistuksen jälkeen aina kahdenkertainen verotus. Henkilöyhtiö ei ole erillinen verovelvollinen vaan läpivirtausyksikkö, ja tästä syystä tuloon kohdistuu aina vain yhdenkertainen verotus. Osakeyhtiössä yhtiö on erillinen verovelvollinen ja yhtiön tuottamasta tulosta verotetaan yhtiötä. Kun osakeyhtiö jakaa varoja osakkaalleen, verotetaan osakasta erikseen saamastaan tulosta. Verotuksen kehittämistyöryhmän ehdotusten mukaan pääomatulojen verokanta nostetaan 28 prosentista 30 prosenttiin. Lisäksi ansiotulojen marginaaliprosentteja alennetaan kaikissa tuloluokissa mutta eniten alimmissa ja ylimmissä tuloluokissa. Ylin marginaaliveroprosentti tulisi laskemaan nykyisestä noin 55 prosentista noin 50 prosenttiin. Henkilöyhtiöiden tulo-osuuksien jakoa koskeviin kysymyksiin työryhmä ei ole ottanut kantaa.

Lainsäädäntötausta. Henki-

varsinais-SUomen Yrittäjien hankinta-asiamies Jorma Saariketo toivoo sekä tarjouspyyntöjen tekijöille että tarjouspyyntöihin vastaaville lisää koulutusta. töasiakirjat saa usein vain pyynnöstä. Saarikedon mukaan tarjousajat ovat usein liian lyhyet – usein aikaa on vain viikko tai kaksi. – Tarjousaikojen pidentäminen ja kilpailutusasiakirjojen helpompi saatavuus edistäisi kilpailua ja parantaisi tarjouksia, hän uskoo. Hankintoja valmisteltaessa ja kilpailutettaessa olisi myös syytä kiinnittää huomiota kaikkien hankintojen tasapuoliseen ilmoittamiseen ja tarjouspyyntöjen kokoon. – Hankintakokonaisuudet ovat monesti liian laajoja pkyrityksille ja pienhankintojen ilmoittaminen on sattumanvaraista, Jorma Saariketo kertoo. Saariketoa harmittaa myös se, että sähköisen hankintaprosessin hyödyntäminen on vielä lapsenkengissä. – Tärkeä edistysaskel olisikin sähköisen hankintatoimen nykyistä parempi hyödyntämi-

nen ja tunnetuksi tekeminen. Sähköisessä muodossa olevat asiakirjat olisivat helpommin yritysten saatavissa, hän huomauttaa.

Edistää kilpailua, ei rajoita.

Miten sitten hankintojen tekeminen saataisiin pk-yritysystävällisemmäksi? – Hankintalaki tulisi nähdä työkaluna, joka voi ja jonka tulisi edistää kilpailua, ei rajoittaa sitä, kuten nykyisellään nähdään. Saariketo kaipaakin hankintojen tekemiseen lisää tasapuolisuutta, syrjimättömyyttä ja kilpailun hyödyntämistä sekä avoimempaa vuorovaikutusta markkinaosapuolten välille. – Myös yritysten osaaminen voitaisiin ottaa hyötykäyttöön hankintojen suunnittelussa ja valmistelussa Jorma Saariketo myös uskoo, että yhtenäiset pelisäännöt ja toimintatavat hankintaprosesseissa auttaisivat

Hankinta-asiamiespalvelu? Edistää pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin. Luo toimintamallit ja välineet kilpailun edistämiseksi ja pk-yritysten hankintaosaamisen lisäämiseksi. Edistää pk-yritysten verkottumista ja julkisiin hankintoihin liittyvää keskinäistä yhteistyötä yhteistarjousten muodossa. Toteuttaa pienhankintojen sähköinen ilmoitusja asiointipalvelu. Tarjoaa keinot ja välineet hankintayksikköjen markkinatiedon hankintaan. Lisää hankintayksiköiden mahdollisuuksia. saada laadukkaampia, parempia ja kilpailukykyisempiä tarjouksia myös pk-yrityksiltä. Lisää tarjoajien ja hankintayksiköiden osaamista koulutuksen ja yhteisten pelisääntöjen avulla.

Velvoite kilpailuttaa vai ei? Varsinais-Suomen Yrittäjien hankinta-asiamiehen Jorma Saarikedon mukaan Turussa yrittäjäpiirejä on puhuttanut viime aikoina kaupungin yhtiöittämisten vaikutus kilpailutuskäytäntöihin. – Turussa on katsottu, että kaupungin omistamat ja osakeyhtiöiksi muutettavat liikelaitokset toimivat lähtökohtaisesti markkinaehtoisesti ja niiden ei näin ollen tarvitsisi tehdä kilpailutuksiaan hankintalain edellyttämällä tavalla, Saariketo kertoo. – Turkulaiset yrittäjät toivovat kuitenkin, että kaupungin omistamat osakeyhtiöt kilpailuttavat hankintansa avoimesti ja hankintalain velvoitteiden mukaan, koska avoin kilpailuttaminen on selvästi taloudellisin tapa tehdä hankintoja. Kuntien omistamien osakeyhtiöiden rajaamiselle hankintalain ulkopuolelle on siis varsin vaikeaa löytää perusteita, hän jatkaa. Saarikedon mukaan Turun kaupungilla on osake-enemmistö useissa julkisia palveluja tarjoavassa yhtiössä. Hankintalain velvoitteiden piiriin kuuluvia liikelaitoksia ja muita kaupungin sidosyksikköjä on tällä hetkellä kymmenkunta, ja osaa niistä ollaan muuttamassa hankintalain piiriin

Hansel pyytää tarjouksia suurtalouksien logistiikasta Valtionhallinnon hankintayhtiö Hansel Oy on julkaissut 3.5.2011 Hilma-palvelussa suurtalouksien kulutustuotteiden logistiikkapalvelut -kilpailutukseen liittyvän hankintailmoituksen. Puitejärjestelyyn valitaan yksi toimittaja. Tavoitteena on, että puitejärjestely tulee voimaan 1.10.2011 alkaen. Tarjoukset on

Henkilöyhtiö – yrittäjän yhtiömuoto

toimitettava Hansel Oy:lle viimeistään 3.6.2011 klo 16.00 mennessä. Nykyisen sopimuksen puitteissa on mahdollista tehdä tilauksia syyskuun loppuun asti, ja tehdyt tilaukset tulee toimittaa viimeistään 31.11.2011. Lisätietoja www.hansel.fi.

kuulumattomiksi osakeyhtiöiksi ensi vuoden alusta alkaen. Kaupungin sidosyksikköjen liiketoiminta on laajaa ja sen taloudellinen arvo huomattava, joten on luonnollista, että kaupungin tekemät kilpailutuksia koskevat päätökset puhuttavat yrittäjiä.

Sovellettava myös julkisoikeudellisiin laitoksiin. Hankintalain pääsääntö on, että lakia sovelletaan myös julkisoikeudellisiin laitoksiin. Hankintalaissa julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan missä tahansa oikeudellisessa muodossa toimivaa oikeushenkilöä, joka on nimenomaisesti perustettu huolehtimaan yleisen edun mukaisista tarpeista ja jolla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta. Hankintojen ilmoittamatta jättäminen sulkee suuren osan yrityksistä näiden julkisomisteisten yhtiöiden suorittamien hankintojen ulkopuolelle ja pudottaa ne potentiaalisten tarjoajien joukosta. – Tämän kaltainen toiminta aiheuttaa markkinahäiriöitä ja -vääristymiä sekä vaikeuttaa merkittävästi yritystoimintaa, Saariketo harmittelee.

Uusien yritysten perustaminen yhä lievässä nousussa Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä lisääntyi 1,4 prosenttia vuoden 2010 lopussa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tilastokeskuksen mukaan 6 847 uutta yritystä aloitti toimintansa vuoden 2010 neljännellä neljänneksellä. Eniten yri-

tyksiä aloitti toimialakohtaisesti kaupan toimialalla, ja maakuntakohtaisesti aloittaneita yrityksiä oli yrityskantaan suhteutettuna eniten Uudellamaalla. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä toimintansa lopetti 4 166 yritystä. Edellisen vuoden

kolmanteen neljännekseen verrattuna lopettaneiden yritysten määrä on vähentynyt 16,2 prosenttia. Lopettaneita yrityksiä oli eniten toimialakohtaisesti kaupan toimialalla ja maakuntakohtaisesti yrityskantaan suhteutettuna eniten Uudellamaalla.

löyhtiöissä tarvitaan aina vähintään yksi yhtiömies, joka vastaa yhtiön velvoitteista niiden täyteen määrään niin kuin omasta velastaan. Kommandiittiyhtiössä vastuunalainen yhtiömies tai vastuunalaiset yhtiömiehet ovat samassa asemassa kuin avoimen yhtiön yhtiömiehet. Ainoastaan kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen vastuuta voidaan rajoittaa tiettyyn euromääräiseen panokseen. Rajoittamattoman vastuun johdosta harva yrittäjä harkitsee henkilöyhtiötä yhtiömuodokseen pohtiessaan yritystoiminnan aloittamista. Vastuu tuo kuitenkin myös huomattavia etuja ja helpotuksia muun muassa rahaliikenteeseen yhtiön ja yhtiömiehen välillä. Mahdollisten verohyötyjen lisäksi päätöksenteon joustavuus on henkilöyhtiöiden suuri etu. Henkilöyhtiöstä saatu tulo jaetaan nettovarallisuuden perusteella pääomatuloksi ja ansiotuloksi. Ajatuksena jakoperusteessa on, että tietty osa yhtiön varallisuudesta on tuottanut itse tuloa ja tämä osa on pääomatulona verotettavaa. Pääomatulon

Torsti Lakari.toimii veroasiantuntijana KPMG:llä. Hän on perehtynyt mm. yritysten rakennejärjestelyihin sekä yritysten luovutustilanteiden verotuskysymyksiin. Lakarin vastuulla ovat KPMG:n Middle Market -ryhmän eli omistajajohtoisten yritysten veroasiat erityisesti Uudenmaan alueella.

ylittävä osuus on ollut tulosta yhtiömiehen työ- tai muusta vastaavasta panoksesta yhtiön hyväksi. Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän osuus elinkeinoyhtymän elinkeinotoiminnan tuloksesta katsotaan pääomatuloksi siihen määrään saakka, joka vastaa osakkaan osuudelle yhtymän elinkeinotoimintaan verovuotta edeltäneen verovuoden päättyessä kuuluneesta nettovarallisuudesta laskettavaa 20 prosentin vuotuista tuottoa. Esimerkiksi mikäli yhtiön nettovarallisuus on ollut 100 000 euroa, verotetaan yhtiön tulo 20 000 euroon asti pääomatulona.

Toimintavaraus ja nettovarallisuushyöty. Koska hen-

kilöyhtiön tulos verotetaan yhtiömiesten tulona aina verovuosittain ja luonnollisilla henkilöillä osa tuloksesta menee mahdollisesti ansiotulona verotettavaksi, saattaa yksittäisen verovuoden verorasitus nousta suureksikin. Yksityinen liikkeenja ammatinharjoittaja sekä yhtymä ja kuolinpesä, jonka osakkaina on ainoastaan luonnollisia henkilöitä tai kuolinpesiä, saa vähentää verovuonna tekemänsä toimintavarauksen. Verovuoden ja aikaisempien vuosien toimintavarausten yhteismäärä ei saa kuitenkaan ylittää 30:a prosenttia tilikauden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksettujen ennakonpidätysten alaisten palkkojen määrästä. Yritystulon pääomatuloosuutta laskettaessa nettovarallisuuteen lisätään 30 prosenttia

verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksettujen elinkeinotoiminnan tai maatalouden ennakonpidätyksen alaisten palkkojen määrästä. Työvoimavaltaisilla aloilla tämä nettovarallisuushyöty lieventää yrittäjän verotusta mahdollisesti jopa huomattavasti, ja se tasapuolistaa pääomavaltaisten ja työvaltaisten yritysten välistä asemaa pääomatulo-osuuden määrittelemisessä. Lisäämisellä myös työntekijän palkkaamisen nettokustannus pienenee suoraan, koska palkkamenojen lisääminen nettovarallisuuteen keventää yrittäjän omaa verotusta.

Pääomarahaston hyödyt yrittäjälle. Pääomarahastojen

yhtiösopimukset on tyypillisesti rakennettu siten, että kommandiittiyhtiön vastuunalaisena yhtiö­­­miehenä on rahaston hallinnosta vastaava rahastoyhtiö (osakeyhtiö) ja äänettöminä yhtiömiehinä ovat pääomasijoittajat kukin omalla yhtiöpanoksellaan. Yhtiösopimuksessa on määritelty tietty hallinnointipalkkio hallinnointiyhtiölle sekä rahaston tulo-osuuden jakamisesta kaikkien yhtiömiesten kesken. Näin äänettömälle yhtiömiehelle saadaan jaetuksi yhtiön todellista tuottoa vastaava määrä, mutta hänen vastuunsa on rajattu sijoitetun yhtiöpanoksen määrään. Usein yrittäjä haluaa rajoittaa vastuutaan tiettyyn euromäärään eikä halua vastata yhtiön velvoitteista, kuten omasta velastaan. Tästä syystä moni yrittäjä päätyy perustamaan osakeyhtiön, ja valintaperuste on usein puhtaasti vastuun rajoittamisesta johtuva, eikä siinä oteta riittävästi huomioon verovaikutuksia. Monesti henkilöyhtiö saattaisi olla yrittäjälle verotehokkaampi vaihtoehto kuin osakeyhtiö. Henkilöyhtiöllä operoivan yrittäjän vastuuta pystytään rajoittamaan käyttämällä kaksiportaista yhtiörakennetta. Rakenne tuottaa vastuunrajoitushyödyn lisäksi myös huomattavia verosäästöjä, mikäli tulevaisuuden tuotot pystytään kohtalaisen tarkasti ennustamaan ja yhtiörakenne suunnitellaan huolellisesti. Pääomarahastot käyttävät yleisesti tämän tyyppistä mallia, ja myös yrittäjien tulisi arvioida mallista saatavat vastuunrajoitukselliset ja verotukselliset hyödyt.


12

N:o 5 • Toukokuu 2011

Yrittäjät & kunta

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet uusiksi?

Jarkko Wuorinen toimialaliiton puheenjohtajaksi

••Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ei pystytä huolehtimaan ilman palvelurakenteen uudistamista, kertoo asiaa valmistellut työryhmä. RODEO

Lotta Tammelin, teksti

S

osiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä pohtinut työryhmä on luovuttanut loppuraporttinsa. Työryhmän mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ei pystytä huolehtimaan ilman palvelurakenteen uudistamista.

Kolmessa vaihtoehtoa. Työ-

ryhmän mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto voitaisiin järjestää kaksitasoisesti siten, että noin 30  –  50 kuntaa vastaisi perustason tehtävistä. Yhteisistä erityispalveluista vastaavia alueita olisi viisi. Työryhmän mukaan kunnilla olisi selkeästi nykyistä vahvemmat edellytykset huolehtia väestön sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä asiakkaiden tarpeenmukaisista palveluista. Jos kuntien määrä säilyy suurempana, voitaisiin käyttää kuntien yhteistyöhön perustuvaa mallia. Kuntien muodostama alue tai suuri kunta olisi järjestämis- ja rahoitusvastuussa perustasosta sekä osasta erityispalveluja. Alueet ja suuret kunnat vastaisivat yhdessä muista erityistason palveluista. Yhtenä vaihtoehtona on, että vastuu koko sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamisesta olisi yhdellä kunnalla, jolloin kunta vastaisi kaikista tehtävistä perustasolta erityispalveluihin. Tällaisia kuntia Suomessa voisi olla alle 20.

Palvelusetelit käyttöön. Suo-

men Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen suhtautuu esitettyihin järjestämismalleihin varovaisen myönteisesti. – Kyllä tässä kaikilla malleilla selkeää rakenteellista eteenpäin menemistä tietenkin olisi, vaikka pienempien tuottajien puolesta hirvittääkin, kun kysyntäkokonaisuudet kasvavat. Toisaalta järjestämisvastuiden kokoa merkittävämpi tekijä on se, miten kysyntää jatkossa purettaisiin. – Järkevä rakenteellinen uudistaminen edellyttää ilman muuta esimerkiksi palvelusetelien nykyistä laajempaa käyt-

Janne Pesonen suhtautuu työryhmän ehdotuksiin varauksellisesti.

Ismo Partanen uskoo, että työryhmän esitys johtaa jonojen pidentymiseen.

töönottoa ja kilpailutuskäytäntöjen muuttumista nykyistä paremmin markkinoiden kehittymisen huomioivaan suuntaan, Pesonen linjaa.

miseksi selvitetään, kuinka sairausvakuutuksen hoitokustannusten valtionosuuksien siirto kuntien valtionosuuksiin voitaisiin toteuttaa. Suomen Yrittäjät tyrmää ajatuksen täysin. – Monikanavarahoitus on mahdollistanut yritystoiminnan ja markkinoiden kehittymisen, kun tulovirtoja on tullut useammasta paikasta ja asiakasvalinnalla on ollut merkittävä rooli. Rahoitusmallin näennäinen tehottomuus on pientä siihen tehottomuuteen verrattuna, mikä syntyy, mikäli sosiaali- ja terveyspalveluissa ei pystytä luomaan toimivia markkinoita, arvioi Janne Pesonen.

Kinkkinen rahoitus. Monika-

navainen rahoitus vaikeuttaa työryhmän mukaan kokonaisuuden hallintaa ja aiheuttaa järjestelmän sisäistä kilpailua osaajista ja muista voimavaroista. Työryhmä ehdottaakin, että sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen ongelmien vähentä-

jos kelan sairaanhoitovakuutus poistetaan, heikoimmassa asemassa tulevat olemaan yli 65-vuotiaat.

Liitot: Sairaanhoitovakuutus säilytettävä Yrittäjänaisten Keskusliitto ja Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI teilaavat sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kari Välimäen työryhmän esityksen, jonka mukaan Kelan maksamat sairaanhoitovakuutuskorvaukset pitää lopettaa. Liitot vastustavat ankarasti esitystä, koska se rokottaisi kovimmalla kouralla etenkin vanhuuseläkkeen varassa eläviä iäkkäitä naisia sekä sosiaali- ja terveysalalla toimivia pienyrittäjänaisia. Liitot ihmettelevätkin, että aiotaanko sosiaalija terveysalan pienyrittäjyys lopettaa Suomesta samaan tyyliin, kuin yksityinen sairaankuljetus nitistettiin.

Isku naisille. Noin 70 prosenttia Kelan sairaan-

hoitovakuutuksen korvausten saajista on naisia ja valtaosa sosiaali- ja terveysalan yrittäjistä on naisia. Sairausvakuutus kattaa esimerkiksi lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkiot sekä fysioterapia-, laboratorio- ja kuvantamistutkimukset. Yksinomaan gynekologikäyntejä korvataan vuosittain noin 500 000 kappaletta ja sama määrä on myös silmä-

lääkärikäyntejä. Erityisen heikossa asemassa olevaan väliinputoajaryhmään kuuluvat esityksen pohjalta yli 65-vuotiaat. – Jos julkinen Kelan kautta maksettava sairaanhoitovakuutus poistettaisiin, noin miljoona eläkeläistä jäisi kokonaan ilman sairausvakuutusturvaa. Mikään vakuutusyhtiö ei nimittäin myönnä yli 65-vuotiaille sairauskulujen yksityisvakuutusta. Sama koskee kaikkein köyhimpiä, koska heillä ei ole varaa yksityisvakuutuksiin, liitot tiedottavat. Rahallisesti vakuutuksen alasajosta kertyisi säästöä ainoastaan 500 miljoonaa euroa, joten yksittäistä kuntaa kohden valtionavun kokonaispotista ei euroja liiemmin heruisi. – Yksittäisille ihmisille tällä rahalla maksetaan kuitenkin esimerkiksi 3,8 miljoonaa lääkärikäyntiä ja kaksi miljoonaa fysioterapiatoimenpidettä.

Kunnille kustannuspaineita. So-siaali- ja terve-

ysalan naisvetoiset liitot pelkäävät, että ikäihmisille käy mullistuksen rytäkässä kalpaten, koska heillä ei ole jatkossa varaa maksaa omasta kukkarostaan esi-

Johtaa

merkiksi yksityislääkärin ja fysioterapeutin palveluja. – Kela-korvausten poistaminen lisäisi puolestaan kunnan kustannuspaineita, kun koti- ja laitoshoidon lisääntynyt tarve räjähtäisi käsiin. Muutoksen sivutuotteena kasvaisivat päälle päätteeksi terveyskeskusten jonot, liitot uskovat.

Ongelmia tulee. Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen yhtyy Yrittäjänaisten Keskusliiton ja Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI:n huoleen. – Tuemme täysin Yrittäjänaisten Keskusliiton ja FYSI:n näkemystä asiassa. Esitys sairausvakuutusjärjestelmän alasajosta on tuhoisa niin yksityisen terveysalan elinkeinonharjoittamisen kannalta kuin ongelmallinen myös kuntien itsensä kannalta. Uudistus lisäisi merkittävissä määrin painetta kuntien omalle tuotannolle ja sen lisäämiselle. – Kun rahoja ei kanavoida kuntiin korvamerkittyinä ja tiedetään esimerkiksi kuntien vaikeudet henkilöstön saatavuudessa, voi ongelmia odottaa tulevan, Pesonen ennustaa.

eriarvoistumiseen.

Lääkäripalveluyritykset ry:n mielestä purku-uhan alla oleva sairausvakuutusjärjestelmä on valtion ja kuntien näkökulmasta erittäin kustannustehokas. – Jos vastaavat suoritteet tuotettaisiin yksinomaan kuntien toimesta, kuluisi niihin verorahaa moninkertainen määrä. Työryhmän esitys johtaa toteutuessaan väistämättä hoitojonojen pidentymiseen ja sitä kautta palvelujen saatavuuden heikkenemiseen, painottaa LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen. – Toisaalta esitetty malli kannustaa kansalaisia terveysvakuutusten ottamiseen. Se taas johtaa eriarvoisuuden lisääntymiseen mm. siksi, että vanhuksille ei ole saatavilla terveysvakuutuksia ja toisaalta kaikilla ei ole varaa hankkia kyseisiä vakuutuksia.

Puheet palveluseteleiden eriarvoistavasta vaikutuksesta ovat puppua ••

SMARTUM

M

onissa kunnissa jännitetään palveluseteleiden eriarvoistavan kuntalaisia ja setelit nähdään yritystukena tai kuntapalveluiden yksityistämisenä. Palveluseteli on käytössä useissa kunnissa, mutta usein koeluontoisesti. Kokemukset ovat Smartumin pal-veluasiantuntija Mareena Löf-grénin mukaan kuitenkin olleet kauttaaltaan positiivisia. – Monesti pelätään, että osaavatko asiakkaat valita ja tuottavatko yritykset laadukkaita palveluja. Kokemukset kuitenkin ovat olleet hyviä ja kunnat, asiakkaat ja yritykset tyytyväisiä, Löfgrén kertoo. Löfgrénin mukaan palveluseteleiden käyttöönottoa kunnissa on jarruttanut se, että kun palveluseteleitä koskeva laki luotiin 2009, siitä ei tehty subjektiivista oikeutta. Kunnilla on mahdollisuus ottaa palvelusetelit käyttöön, mutta mitään velvollisuutta ei ole. Asiakkaalla puolestaan on mahdollisuus saada palveluseteleitä, mikäli kunta on ottanut ne käyttöön, mutta asiakas ei voi niitä vaatia.

MareEna Löfgrén on Smartumin palveluseteliasiantuntija.

Löfgrén näkee palveluseteleiden käyttöönoton poliittisena kysymyksenä. Poliitik-

kojen ymmärrystä pitää lisätä, sillä poliitikot eivät useinkaan ymmärrä, mistä palveluseteleissä on loppujen lopuksi kysymys. Keskusta ja kokoomus ovat tukeneet palveluseteleiden käyttöönottoa, mutta kansanedustajista löytyy myös palveluseteleihin pelokkaasti suhtautuvia. Osa puolueista näkee palvelusetelit yritystukena tai kuntapalveluiden yksityistämisenä.

– Puhutaan kansalaisten eriarvoistamisesta ja ajatellaan, että ainoastaan hyvätuloiset voivat ottaa palvelusetelin. Tämä on pelkkää puppua ja politiikkaa. Jokaisessa kunnassa kunnan omat poliitikot määrittävät, mikä on palvelusetelin arvo. Ja jos palvelusetelin arvo määritellään niin, että asiakkaalle jäävä omavastuu on kohtuullinen eli lähes sama sama kuin kuntapalveluista asiakkaalle jäävä osuus, niin siinä ei ole mitään eriarvoistavaa, Löfgrén toteaa.

tään budjetissa, Mareena Löfgrén sanoo. Palveluseteleiden puolesta puhuu myös se, että kun asiakas oppii asioimaan yksityisellä sektorilla, kynnys ostaa lisää palveluita on matalampi, mikä vähentää

paineita kunnallisia lisäpalveluita kohtaan. Näin päästään myös purkamaan kunnallisten terveydenhuoltopalvelujen pitkiä jonoja ja samalla nopeuttamaan hoitoon pääsyä myös julkisella puolella.

Tällä hetkellä Smartumin palveluseteliasiakkaina on 20 kuntaa. Palveluseteliä on kokeiltu jo näissä kunnissa

Palvelusetelit moninkertaistavat kuluttajien määrän.

Palveluseteleiden käyttöä lisäämällä itse ostavien kuluttajien määrä lisääntyy, kun ihmiset saavat vapaasti valita, mistä palvelunsa ostavat, lupailee Mareena Löfgrén. – Yksittäiselle yritykselle palveluseteli tarkoittaa sitä, että maksukykyisiä asiakkaita on markkinoilla enemmän kuin normaalisti. Kysymys on siitä, että ollaan mukana toimivilla sosiaali- ja terveysalan markkinoilla ja yritykset pääsevät kilpailemaan erityisosaamisella, hyvällä asiakaspalvelulla ja

Smartum-palveluseteliä vastaanottaa noin 150 palveluntuottajaa, käyttäjäasiakkaita puolestaan on tuhansia. saatavuudella, Löfgrén summaa palvelusetelin etuja. Lisäksi Löfgrén muistuttaa, että palvelut ovat usein kalliimpia kunnan kuin yrityksen tuottamana. Kuntien kotihoidon hinnat pyörivät keskimäärin 40 – 60 eurossa tunti, kun yksityisellä puolella vastaava hinta on 28 – 35 euroa. Samalla rahamäärällä saadaan siis enemmän palveluita yksityiseltä puolelta. Hintaero kunnan ja yksityi-

sen tuottamien palvelujen välillä johtuu Löfgrénin mukaan siitä, että kunnissa hintaan vyörytetään erilaisia kuntien kuluja, muun muassa henkilöstön poissaolot ja työntekijöiden hyvin- ja pahoinvointi näkyvät kunnan kuluissa. – Palveluseteleitä käytettäessä kunnat pystyvät itse määrittämään määrärahat, joilla palveluja ostetaan. Koskaan ei tule budjettiylityksiä vaan varmasti pysy-

Suurin osa kansanedustajista istuu myös kunnanvaltuustossa Uudessa eduskunnassa on 158 kunnanvaltuutettua. Toisin sanoen 79 prosenttia kaikista kansanedustajista toimii myös kotikuntansa valtuustossa. Valtuutettujen osuus on kasvanut eduskunnassa vuodesta 1996 lähtien. Eniten kunnanvaltuutettuja on kokoomuksen eduskuntaryhmässä, 35 henkilöä. Suhteellisesti eniten kuntapoliitikkoja eduskunnassa on Vasemmistoliitolla, 93 prosenttia 14-henkisestä eduskuntaryhmästä. Kokoomuksen ryhmästä 80 prosenttia istuu kunnanvaltuustossa. SDP:llä on eduskunnassa kunnanvaltuutettuja 34 (81 prosenttia ryhmästä), perussuomalaisilla 29 (74 %), keskustalla 26 (74%), vihreillä 8 (80%), RKP:llä 8 (89%) ja kristillisdemokraateilla 5 (83%). Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii 29 uuden eduskunnan jäsentä ja varapuheenjohtajana 17. Kunnanhallituksen jäsenenä on edustajista 22. Heistä puolet toimii kunnanhallituksen puheenjohtajistossa. Tiedot on kerännyt Kuntaliitto.

Väärennettyjä sähköposteja lähetetty Finnveran nimissä

Kokemukset palveluseteleistä ovat vielä vähäisiä mutta positiivisia.

Mirka Moilanen, teksti

Suomen Hammaslääkäriasemat ry on valinnut hammaslääketieteen lisensiaatti Jarkko Wuorisen uudeksi puheenjohtajakseen yhdistyksen vuosikokouksessa Helsingissä. Wuorisen mukaan yhdistyksen edunvalvonnassa kärkisijalla on vastustaa tuoreen työryhmäesityksen toteutuminen. Esityksessä halutaan siirtää sairausvakuutuksen lääkärinpalkkiot, tutkimus- ja hoitokorvaukset sekä matkakorvaukset Kansaneläkelaitoksen hallinnoimasta vakuutusjärjestelmästä osaksi kuntien yleistä valtionosuutta. – Työryhmän esitys johtaa toteutuessaan hoitojonojen pidentymiseen ja sitä kautta palvelujen saatavuuden heikkenemiseen. Mikään ei takaa, että kuntien valtionavun yleiskatteeksi siirrettävä rahoitus käytettäisiin terveyspalvelujen tuottamiseen. – Jokainen kunta päättää omista lähtökohdistaan, käytetäänkö valtionapu terveyspalveluihin vai esimerkiksi urheilupalatsien rakentamiseen ja ylläpitoon. Sairausvakuutusjärjestelmää pitäisi Wuorisen mielestä kehittää korvauksia korottamalla, koska sairausvakuutuskorvausten yli 20 vuotta jatkunut heikkeneminen on lisännyt eriarvoistumista.

Jyväskylän kaupunki ja seudun kuntia 2008 Vanhusten kotihoito, lapsiperheiden kotipalvelu, tukipalvelut, omaishoidontuki, neuvonta- ja terapiapalvelut, suun terveydenhuolto Mikkelin kaupunki ja seudun kuntia 2009 Vanhusten kotihoito, tukipalvelut, omaishoidon tuki Joensuun kaupunki ja seudun kuntia 2010 Vanhusten kotihoito, tukipalvelut, omaishoidon tuki Witas alue 2011 Vanhusten kotihoito, tukipalvelut, omaishoidon lomitus Kuopion kaupunki 2011 Omaishoidon tuki Kuusamon kaupunki 2011 Erikoissairaanhoito, erikoislääkäripalvelut, vanhusten kotihoito, omaishoidon tuki Vaasan kaupunki ja seudun kuntia 2011

Finnvera on saanut muutamilta yrittäjiltä ilmoituksen sähköposteista, joiden aiheena on ”Finnveran myöntämä tarjous”. Postin lähettäjäosoitteena on ollut Oxford Financial Home < xinfang @ huzhou. gov.cn>, mutta vastaavia viestejä saattaa tulla myös muista osoitteista. Huonolla suomen kielellä kirjoitetussa sähköpostissa tarjotaan lainaa edullisella korolla ja pyydetään ottamaan yhteyttä viestissä ilmoitettuihin sähköpostiosoitteisiin. Finnveralla ei ole mitään tekemistä näiden sähköpostien kanssa. Mahdollisesti jokin taho yrittää kalastella näin luottamuksellisia tietoja yrityksiltä. Finnveran mukaan ko. sähköposteihin ei missään nimessä pidä vastata.

Ylä-Pirkanmaan seutukunta äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Valtioneuvosto määräsi näin vuoden 2012 loppuun saakka. Seutukuntaan kuuluvat Mänttä-Vilppula, Virrat, Juupajoki ja Ruovesi. Perusteena ovat alueen viimeaikaiset työpaikkavähennykset. Äkillisen rakennemuutoksen alueita on nyt yhteensä yhdeksän.


13

N:o 5 • Toukokuu 2011

Yrittäjäpäivien ohjelmassa mm. Perjantai 21.10.2011 Liittokokous ja tervetuliaisjuhlat Seinäjoki Areena

Perjantai klo 9.00– Valtakunnalliset yrittäjä­ päivät avautuvat

Perjantai klo 11.00–n.16.00 Suomen Yrittäjien liitto­ kokous

Ilmoittautumispiste ja yhteistyökumppaneiden muodostama Yrittäjyyden kasvumaa avautuvat, liittokokouskahvi.

Kaikille avoin kokous, josta välitetään viestiä myös poliittisille päätöksentekijöille. Liittokokouksen avauksessa kuullaan mm. Risto Nevalan tangotervehdys.

Perjantai klo 19.00–24.00 Seinäjoki Areena KOMIAT tervetuliaisjuhlat Ameriikan malliin KOMIAT tervetuliaisjuhlat on järjestetty viimeisen päälle Ameriikan malliin. Tarkoituksena on juhlia rennosti sekä pukeutua, syödä ja tanssia teeman mukaan. Lisäksi kuullaan Aronin Elvis­tulkintoja ja nautitaan USA­buffetin antimia sekä illan teemaan sopivia juomia. Musiikista vastaa Coverfield.

Seinäjoen kaupungin tervehdyksen tuo kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki. Illan juontaa Seinäjoelta lähtöisin oleva Susanna Laine. Ohjelmassa on Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien Maakunnallisen yrittäjäpalkinnon luovutus, jota juhlistetaan näyttävällä cheerleader­show´lla.

Toivomme, että pukeudut iltaan aitoon Ameriikan henkeen. Paras jenkkiasu palkitaan illan mittaan kunniakirjalla ja samppanjapullolla.

Lauantai 22.10.2011

Lauantai klo 9.00–10.00 Hyvän mielen aamu yrittäjän voimavarat ­tee­ malla

Hyvän mielen aamu, seminaarissa mielenkiintoisia menestystarinoita Seinäjoki Areena Lauantai klo 10.00–10.30 Perustuottajasta Design­taloksi Yrityksen kasvutarinan kertoo toimitusjohtaja Pirjo Pystykoski­Sopanen, Lennol Oy.

Lauantai klo 10.30–11.00 Herttin tähäre – Rempseä revyy elämästä eteläpohja­ laisessa kaupungissa

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien kehittämä suosittu tilaisuus, jossa tarjotaan yrittäjille henkistä ja hengellistä elämänravintoa sanoin ja sävelin. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien tervehdyksen tilaisuuden alkuun tuo Minna Sillanpää ja teemasta puhuu toimitusjohtaja Maria Hanhisalo, VM-Carpet Oy. Tilaisuuden isäntänä on toimitusjohtaja Matti Kari, Koti-Matto Oy ja musiikista vastaa Ju­ ha Tapio.

Lauantai klo 13.00–13.30 Miten hyödynnät media­ osaamista yrityksesi kasvun tukena?

Pläjäys Seinäjoen kaupun­ ginteatterin suositusta sketsishow´sta. Nyssaa nauraa syrämensä kyllyyrestä!

Pauli Aalto­Setälä, Aller Media Oy.

Myös lauantaina kannattaa vierailla yhteistyökumppanien muodostamalla Yrittäjyyden kasvumaalla.

Lauantai 22.10.2011 Valtakunnallisten yrittäjäpäivien juhlagaala Seinäjoki Areena

Lauantai klo 18.00–19.30 Pääjuhla, klo 20 alkaen illallinen Pääjuhla alkaa akrobatiavoimisteluesityksellä. Avaussanat lausuu Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna. Musiikkiesityksestä vastaa sopraano Tiina­Maija Koskela. Juhlapuhujana kuullaan valtiovallan edustajaa. Pääjuhlan kohokohtana jaetaan Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot. Päätössanat lausuu Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. Pääjuhlan lopuksi lauletaan yhdessä Maamme-laulu. Pääjuhlaa seurataan illallispöydistä. Illan juontaa Mika Ala­Panula.

Lauantai klo 22.30–02.00 Tanssiaiset Seinäjoella lapsuutensa viettänyt supersuosittu kestotähti Paula Koivuniemi bändeineen viihdyttää yrittäjäpäivien yleisöä monipuolisella ohjelmistollaan ja lukuisilla hiteillään. Paula Koivuniemen jälkeen loppuillan tanssimusiikista vastaa Tanssiorkesteri Noiser, ja tanssittajina on myös kadetteja Kauhavan lentosotakoulusta linnan juhlien tapaan.

Hotelli- ja kotimajoituksesta tietoa osoitteessa www.yrittajapaivat.fi

Sunnuntai 23.10.2011

Sunnuntai klo 10.00 Jumalanpalvelus

Yrittäjäpäivien Jumalanpalvelus Lakeuden Risti

Jumalanpalveluksen jälkeen Seinäjoen seurakunta tarjoaa kirkkokahvit.

Yrittäjäpäivien jumalanpalveluksen järjestää Seinäjoen Yrittäjät yhteistyössä Seinäjoen seurakunnan kanssa. Saarnan pitää kirkkoherra Tapio Luoma.


14

N:o 5 • Toukokuu 2011

Toimialat

Suomalainen mäntypuu jalostuu hirsitaloiksi ja -mökeiksi ••Hirsirakennuksia valmistavan STK Loghomesin paras myyntivaltti on laadukas puu. maan tilauksia suurten hirsitalorakentajien ulottuvilta. Haasteena on tunnettuus ja toimituskyky isoilla markkinoilla, Jani Kareinen sanoo. Toimituskapasiteetin rajallisuus sekä yksilöllinen toimintatapa tekevät hänen mielestään kalliin massamarkkinoinnin tarpeettomaksi. – Pystymme alihankinta- ja yhteistyöverkostollamme sekä oman selkänahkamme venyttämisellä vastaamaan sesonkien kysyntäpaineeseen. Monista muista alan pienyrityksistä poiketen meidän ei ole tarvinnut lomauttaa henkilöstöä hiljaisempinakaan aikoina talvisin.

Ilpo Lommi, teksti ja kuvat

T

oisen polven yrittäjä Jani Kareinen pyörittää Kuopion Hiltulanlahden maaseutumaisemassa pienehköä hirsirakennuksia valmistavaa yritystä, Savon Talo ja Kalusto Oy:tä. Yrityksen markkinointinimenä on kuitenkin STK Loghomes. Nimen alkuperä kytkeytyy ulkomaanvientiin, jota yrityksellä on ollut Länsi-Eurooppaan ja Venäjälle. Savon Talo ja Kalusto Oy:n perusti Jani Kareisen isä Timo Kareinen Kuopioon vuonna 1981. Alussa yritys markkinoi keittiökalusteita ja edusti hirsimökkejä valmistanutta yritystä. Vuonna 1987 Timo Kareinen aloitti hirsirakennusten tuotannon omilla koneillaan. 1990-luvun alun talouslamasta yritys selvisi kuivin jaloin ja laajensi pikku hiljaa toimintaansa. Jani Kareinen tuli runsas kymmenen vuotta sitten tradenomiopintojen päätyttyä isänsä yritykseen kokopäiväiseksi työntekijäksi ja sittemmin sukupolvenvaihdoksella yrittäjäksi. – Ei se kummoinen elämänmuutos ollut, sillä olin työskennellyt yrityksessä 15-vuotiaasta monenlaisissa tehtävissä. Suomalainen laatupuu ja sen jalostaminen rakennuksiksi kiinnosti – ja kiinnostaa edelleen. Monipuolinen toimenkuva pitää työn mielekkäänä.

Kaikki tekevät kaikkea. Venyvyyden ja joustavuuden takeena on hänen mukaansa nelihenkisen yrityksen työntekijöiden ja johdon osaaminen. – Jokainen pystyy tekemään kaikkia käytännön töitä hirsien työstämisessä. Vuokratyöyrityksiltä ei pikaisiin työvoimatarpeisiin löydy apua, eikä sitä ole myöskään temmattavissa koulunpenkiltä tulevista harjoittelijoista. Kokemus on paras opettaja hirsien veistämiseen. – Melkein jokainen tilaus on tehtävä erilaisilla mitoilla. Hirsirakennustemme koko vaihtelee 10 ja 150 neliön välillä. Etenkin toimitukset ulkomaille poikkeavat kotimaisista. Hirsirakennusten asennukset on ulkoistettu kumppaniyrityksille, tai asiakkaat hoitavat ne itse. Käytämme tuotannossamme vain ykköslaadun puuta, jolloin sen työstäminen on nopeaa ja asiakastyytyväisyys taattua, Kareinen muistuttaa.

Laatu, toimitusvarmuus ja nopeus. STK Loghomesin tuotanto-

laitos sijaitsee reilun kymmenen kilometrin päässä Savoa halkovasta valtatie 5:stä ja reilun toisen mokoman Kuopion keskustasta. Jani Kareisen mukaan sijainti ei ole suurikaan haitta, koska nykyisin pääosa asiakaskontakteista tulee sähköisen viestinnän eli netin sekä ”puskaradion” kautta. – Tyytyväinen asiakas suositteluineen on monesti paras myyntimiehemme. Siksi panostamme erityisesti laatuun sekä toimitusvarmuuteen ja -nopeuteen. Niinpä reklamaatiota tulee olemattoman vähän. Yllämme hirsirakennustoimituksillamme noin miljoonan liikevaihtoon. – Pystymme pitämään hintamme kilpailukykyisenä, koska myymme suoraan tehtaalta ilman välikäsiä. Pitää olla tarpeeksi nopea ja vikkelä pystyäksemme poimi-

Tulevaisuuden hirsirakentaminen. Jani Kareinen suhtautuu

Työvaltaisessa pienyrityksessä kaikki tekevät kaikkea. Jani Kareiselta siirtyminen hallinnosta hirsisorvin ääreen sujuu tottuneesti.

Tee sijoitus, joka

kannattaa

kaikissa suhdanteissa.

tulevaisuuteen optimistisesti, ja hän uskoo hirsitalorakentamisen suosion hiljalleen kasvavan, jos ja kun ihmiset kiinnittävät enemmän huomiota asumisterveyteensä ja viihtyvyyteensä. – Oikein rakennettu ja eristetty hirsitalo on niiltä osin erinomainen asunto, eikä unohtaa pidä sen ekologisuuttakaan. Useat astmaatikot ja allergikot ovat muuttaneet hirsitaloihin. – Valitettavasti joissakin kunnissa ja kaupungeissa kaavamääräykset rajoittavat hirsitalojen ra-

italialaisesta Ettore Contarinosta (oik.) on Jani Kareiselle paljon apua ulkomaisten yhteyksien hoitamisessa.

Hirsitalorakentamisen suosio kasvaa, kun ihmiset kiinnittävät enemmän huomiota asumisterveyteensä ja viihtyvyyteensä.

tyliikuntaa. Toisaalta siihen tarvitaan myös kovaa fyysistä kuntoa, jota pitää ylläpitää kuntosalilla sekä sukset jalassa laskettelurinteillä ja maastossa. Yrittäjän itsenäisyys toteutuu tässä työssä täysimääräisesti. Aikaa jää myös perheelle ja lomailuun töiden saumoissa, kahden pienen lapsen isä kertoo.

Jani Kareinen

kentamista. Hullulta tuntuu, että hirsirakentajat joutuvat naamioimaan talonsa ns. citynurkilla, jotta liitokset eivät näkyisi julkisivussa, Jani Kareinen kummastelee.

Tradenomi hirsihöylän ääressä. Jani Kareinen on vähintään

kolmen konstin timpermanni. Yrityksen omistajuuden ja hallinnon lisäksi hän tekee markkinointi- ja myyntityötä sekä pukee mielellään tummanvihreät kuluneet työhaalarit ja kuulosuojaimet ylleen siirtyessään hirsisorvin ääreen. – Jo koulupojasta lähtien totuin pyörittämään puuntyöstökoneita. Samalla kehittyi innostus, ymmärrys ja ammattitaito hirsirakentamiseen. Ne eivät ole kadonneet iän myötä. Pienessä yrityksessä tulee eteen kaikenlaista käytännön asiaa, joka pitää hoitaa itse. – Painavien hirsien käsittely käsi- ja jalkavoimin on hyvää hyö-

Yksin ei pärjää. Vaikka yrittäjä olisi miten monitoiminen, pätevä ja sisukas, ei hän pärjää yksin ainakaan tämänkokoisessa työvaltaisessa puunjalostusyrityksessä. Jani Kareinen jakaakin auliisti tunnustusta pitkäaikaisille työkavereilleen yrityksen menestyksestä kovasti kilpailluilla markkinoilla. – Salvoslinjalla on yrityksen tärkein mies. Jouni Bovellan on tehnyt hirsirakennuksiin salvokset ja mitoitukset vuodesta 1987 lähtien. Rakennuslupakuvien suunnittelun hoitaa puolestaan 1980-luvun lopulla Italiasta Suomeen muuttanut Ettore Contarino. Hän hoitaa myös yrityksen hallintoa. Kielitaitoisesta ja lupsakasta italialaisesta on lisäksi runsaasti apua ulkomaisten yhteyksien solmimisessa ja hoitamisessa. Savo ja hirsirakentaminen mukavassa työyhteisössä ovat miellyttäneet häntäkin niin paljon, että leipätyö ja koti ovat pysyvänoloisesti Kuopion seudulla.

Työhyvinvointiin panostaminen on investointi, joka maksaa itsensä takaisin. Luottokunnan Virikesetelillä ruokit henkilökuntasi luovuutta ja tyydytät liikunnanhimon. Luottokunnan Lounasseteli on puolestaan kätevä ja taloudellinen tapa tarjota mahdollisuus terveelliseen ruokailuun. Kun työntekijäsi voivat hyvin, yrityksesi voi hyvin.

Tutustu, vakuutu, voita! Tutki tarkemmin, miksi työhyvinvointiin investoiminen kannattaa ja tilaa laskelma setelien hyödyistä osoitteesta www.luottokunta.fi/tyohyvinvointi. Siinä samassa voit voittaa Tunturi Poni -polkupyörän kesäkurvailuihin.


15

N:o 5 • Toukokuu 2011

Haastattelu:

Anssi Kujala aloittaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajana 1.6. alkaen. Kujala tulee vastaamaan myös viestinnästä.

Hyvässä iskussa kohti uusia haasteita ••Suomen Yrittäjien uusi varatoimitusjohtaja Anssi Kujala haluaa tehdä yrittäjyyden ilmaveivin.

O

Jouko Lantto, teksti

lemme reilun 112 000 jäsenyrityksen ja jokaiseen kuntaan sekä toimialaan ulottuvan paikallisyhdistysverkostomme myötä monipuolisimmin suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttava elinkeinoelämän organisaatio, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajana 1.6.2011 aloittava Anssi Kujala määrittää. Tätä ylivoimaisuutta tulee vahvistaa, mutta vaatimukset kasvavat, hän jatkaa. – Ei ole itsestäänselvyys, että SY on vahva toimija ja vaikuttaja. Joka päivä pitää tehdä töitä aseman vahvistamiseksi. Ja kaikessa tässä pitää muistaa, mikä olemme: jäsentemme ja suomalaisten yrittäjien edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Anssi Kujalan mukaan järjestön vahvuuksia ovat aluejärjestökentän lisäksi monipuolinen edustavuus toimialoissa. – Aluejärjestöjen ja toimialajärjestöjen yhteistyötä tulee parantaa, sillä vaikuttamiskohteet ovat usein yhteisiä.

Yhteistyötä tavoitteiden toteuttamiseksi. Eräs keskeinen tehtäväni on luoda toimintatapoja, jotka tehostavat viestintäämme, Kujala sanoo. Tässä tavoitteena on, että yrittäjämedioiden, järjestöviestinnän ja yhteiskuntavaikuttamiseen liittyvän viestinnän osaajamme tekevät tulevaisuudessa entistäkin enemmän yhteistyötä yrittäjäjärjestön tavoitteiden toteuttamiseksi. – Viestintä ja järjestötyö luovat pohjan kaikelle vaikuttamiselle. Tavoitteeni Anssi Kujala on myös saada lisää potkua kunnalliseen ja alueelliseen toimintaan. Kunnissa toimii tällä hetkellä yli tuhat valtuutettua, jotka ovat Suomen Yrittäjien jäseniä. Meidän pitää rakentaa entistä tiiviimpi yhteys tähän avainjoukkoon, Kujala hahmottaa.

Eduskuntavaaleissa parasta oli se, että lähes jokainen puolue teki omat linjauksensa yrittäjyyteen.

Kukin profiloituu omine vahvuuksineen. Suomen Yrittäjien rinnalla myös muut elinkeinoelämän organisaatiot, kuten EK, Perheyrittäjät ja Keskuskauppakamari, ovat yrittäjyyden voimakkaita ja näkyviä puolestapuhujia. Anssi Kujalan mukaan kaikilla järjestöillä on paikkansa, mutta kukin profiloituu eri tavoin ja painottaa eri asioita. SY on kuitenkin parhaimmillaan aidossa ”asiakasrajapinnassa”, hän jatkaa. – Teimme Helsingin Yrittäjissä kattavan kilpailija-analyysin. Ulkopuolisen arvion mukaan yrittäjäjärjestössä on tarjolla jäsenistölle ylivoimaiset palvelut ja käytännön vaikuttamistyötämme arvostetaan. Kujalan mukaan parannettavaa kuitenkin on. On kerrottava jäsenyyden eduista vieläkin paremmin ja kohotettava edunvalvojan rooliamme, hän sanoo. – Jäsentemme pitää tietää, mitä teemme ja tarjoamme. Päättäjien ja esimerkiksi median on taas tiedettävä tavoitteemme. Yrittäjyyden ”ilmaveivi”. Jääkiekon maailmanmestaruus nosti oivallisesti kansallista itsetuntoamme, Anssi

Kujala iloitsee ja ehdottaa, että nyt pitäisi tehdä myös yrittäjyyden ”ilmaveivi”. Jotain sellaista uskomatonta ja ennennäkemätöntä, että kaikki huomaavat, miksi tämä porukka toimii, hän kuvailee. – Tuodaan entistä vahvemmin esiin se tosiasia, että suomalaisten työllistämisen vastuu siirtyy yhä voimakkaammin pk-yrityksille. Meidän on saatava kaikkien tasojen päättäjät ymmärtämään, että Suomi menestyy osaavien pk-yrittäjien avulla. – Yrittäjyyden ilmaveivissä on myös sellaista, että jokainen yrittäjä saa hengen päälle ja että myös yrityksien työntekijät innostuvat. Ja jokainen katsojakin ymmärtää ja innostuu yrittäjyydestä.

Hallituksen rakentajille. Mitä asioita itse odotat nä-

keväsi hallitusohjelmassa, jotta yrittäjyyden arvostus konkretisoituu tälläkin vaalikaudella, kuuluu Anssi Kujalalle asetettu kysymys. Jos yksi vastaus pitää valita, niin se on uuden yrittäjäsukupolven löytäminen, hän sanoo. – Nyt on aidosti löydettävä uusia välineitä uuden yrittäjäsukupolven löytämiseksi. Yrittäjyyskasvatuskin pitää nostaa uudelle tasolle, nuorille pitää tehdä yrittäjyydestä houkutteleva uravaihtoehto. Tähän liittyy tietenkin myös kannustava verotus. Kujalan mukaan edellinen liittyy tietenkin kansalaisten ja samalla yrittäjäkunnan ikääntymiseen. Esimerkiksi julkinen sektori ja myöskään perinteiset luotonantajat eivät ole heränneet siihen tosiasiaan, että vähintään 50 000 pk-yrittäjää luopuu seuraavan viiden vuoden aikana liiketoiminnasta, hän summaa. – Haaste on aikamoinen myös kunnille, sillä niiden elinvoimaisuus voi olla uhattuna, jos yrityksille ei löydy jatkajaa. Asiaa kannattaa pohtia myös siis kunnan elinkeinopolitiikan kannalta.

Metropolin puolestapuhuja ja -tekijä. Helsingin Yrittäjien toimitusjohtajana Anssi Kujala profiloitui näkyvästi Suomen ainoan metropolialueen puolestapuhujaksi ja sen merkityksen selittäjäksi koko maan kilpailukyvyn turvaamisessa. Korostan tätä edelleen, hän vakuuttaa. – Suomi tarvitsee muiden Euroopan metropolien kanssa kilpailevan alueen. Tämä auttaa laajasti katsoen maan jokaista kolkkaa ja vaikuttaa yritystoiminnan menestymiseen laajasti. – Metropolialueen on kannettava välillä koko maankin puolesta vastuuta kansainvälisistä sijoittajista ja osaajista, niiden houkuttelusta Suomeen. Suomen metropolialue on Kujalan mukaan kuitenkin aika määrittelemätön alue. Joidenkin mielestä se on vain Helsinki lähinaapureineen, mutta minun mielestäni jopa Hämeenlinnaan ja Lahteen ulottuva alue, hän piirtää. – Lähtökohta metropolin kehittämiseen on siis alueen merkityksen tunnistaminen koko maan ja kansantalouden kehityksen kannalta. Vain näin voidaan lopettaa tarpeeton aluepoliittinen vastakkainasettelu. – Mutta ymmärrän erittäin hyvin myös muun maan tarpeet ja erilaisten aluekehityskeinojen välttämättömyyden. Nyt kun kuntalainkin uudistamista pohditaan, esillä ovat olleet pohdinnat eri alueiden erilaisista tarpeista. – Omat juureni ovat vahvasti Etelä-Pohjanmaalla, ja olen asunut opintojeni tai töitteni johdosta lisäksi Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Uskon tuntevani maamme eri osa-alueiden erilaiset tarpeet.

Henkilö: Anssi Kujala aloittaa SY:n varatoimitusjohtajana 1.6.2011.

Tähän tehtävään hän siirtyy Helsingin Yrittäjät ry:n toimitusjohtajan paikalta. Helsinkiin Kujala tuli Turun kaupungin keskushallinnon erityisasiantuntijan tehtävistä. Sitä ennen hän työskenteli pääosin Kokoomuksen palveluksessa. Kujalalla on myös omakohtaista yrittäjäkokemusta. Ensimmäinen oma yritys oli 1990-luvun alkupuolella ravintola; ajan hengelle tyypillisesti keskiolutbaari. Nykyisin Espoossa asuva Kujala on kotoisin Isostakyröstä. Puoliso työskentelee esimiestehtävissä yksityisellä sosiaalipalvelualalla. Eräs harrastus on maastopyöräily kahden lapsen – 12- ja 14-vuotiaat pojat – kanssa, tietenkin moottorivetoisilla laitteilla. Kujalan vastuualueella ovat järjestön viestintä, järjestötoiminta, paikallinen ja alueellinen vaikuttaminen. Hän toimii toimitusjohtajan varahenkilönä.


16

N:o 5 • Toukokuu 2011

Työelämä Pienet toimijat päihittävät suuret yritykset asiakasuskollisuudessa

Uupuvat resurssit hiertävät sosiaalisen median hyödyntämistä

Laskutus syö yrittäjien ajasta suuren osan RODEO

Mirka Moilanen, teksti Mirka Moilanen, teksti

Suurten ja tunnettujen suomalaisyritysten asiakkaat eivät välttämättä ole kovin uskollisia. Tunnettavuutta tärkeämpi uskollisuutta lisäävä tekijä näyttäisi sen sijaan olevan hyvä asiakaskokemus. Koko, tunnettuus ja suuret markkinointiponnistelut eivät riitä takaamaanyrityksen asiakasuskollisuutta. Tämä selviää Asiakkuusmarkkinointiliiton (ASML) ja Avaus Consultingin kolmatta kertaa teettämästä Asiakkuusindeksi 2011 -tutkimuksesta. Huomionarvoista on, että useilla toimialoilla trendinä näyttää olevan pienempien ja vahvasti asiakaslähtöisten yritysten kiilaaminen tunnettujen ja brändiltään hyvin vahvojen yritysten ohi. Tutkimuksessa kysyttiin yli 2 300 kuluttajalta heidän asiakassuhteistaan 80 suomalaiseen yritykseen. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup. – Jokainen yritys on yhä enemmän kohtaamisliiketoiminnassa, jossa kasvuyritykset rakentavat menestyksensä asiakastietoon ja asiakasymmärrykseen, tiivistää ASML:n toimitusjohtaja Jari Perko asiakastiedolla johtamisen merkityksen. Hyvä asiakaskokemus on tutkimusten tulosten valossa tärkein asiakasuskollisuutta ja

-tyytyväisyyttä lisäävä tekijä. Ne yritykset, joiden asiakkaat sanovat, että tuotteet ja palvelut vastaavat heidän tarpeitaan ja että asiointi on helppoa ja miellyttävää, sijoittuvat myös korkealle Asiakkuusindeksissä. Mukana olevien monopolien kohdalla vahva asiakaskokemus myös erottelee todelliset menestyjät, joilla on aidosti tyytyväisiä ja uskollisia asiakkaita. Kun asiakasuskollisuus tulee markkinaaseman seurauksena pitkälti annettuna, ovat menestyjämonopolit ymmärtäneet, että yrityksen olemassaolon oikeutus on tällöin hankittava erinomaisen asiakastyytyväisyyden ja -kokemuksen kautta.

Keskittyminen asiakkuuksiin on tulevaisuuden menestystekijä. Asiakkuusindek-

sin tulokset indikoivat vahvasti, että kansainvälistyvässä palvelumaailmassa pärjääminen vaatii suomalaisyrityksiltä vahvoja panostuksia asiakaskokemuksen ja asiakaslähtöisen toimintatavan kehittämiseen. Tutkimuksesta löytyy vastakkaisia esimerkkejä sekä toimialoista, jotka ovat selvästi jääneet asiakkuusajattelusta jälkeen, että toimialoista, jotka ovat sähköisten kanavien ja kansainvälisen kilpailun murrok-

sessa onnistuneet rakentamaan koko menestyksensä uudelleen asiakkuuksiin keskittymällä.

Pankit menestyivät jälleen.

Toista kertaa mukana ollut Apple uusi tänäkin vuonna ykkössijansa. Toiselle sijalle nousi tutkimuksessa ensimmäistä kertaa mukana ollut kuvapalveluyritys Ifolor. Pankit ovat vuodesta toiseen tutkimuksen kestomenestyjiä, tänäkin vuonna kärkikymmenikköön mahtui yhteensä neljä pankkia.

Parhaiten Asiakkuusindeksi 2011 -tutkimuksessa pärjäsivät 1) Apple 2) Ifolor 3) Alko 4) POP Pankki 5) Osuuspankki

Y

rittäjien päivästä merkittävä osa kuluu laskutuksen ja muiden arkirutiinien hoitamiseen. Viidesosa käyttää pelkkään laskutukseen yli kymmenen tuntia kuukaudessa. Elisan loppuvuodesta 2010 toteuttaman suomalaisten yrittäjien ajankäyttökyselyn mukaan yrittäjien työajasta merkittävä osa kuluu ydintoimintojen ulkopuolisiin toimintoihin. Arkirutiineista eräs keskeisin aikasyöppö on laskutus. Vajaasta viidestäsadasta kyselyyn vastanneesta yrittäjästä noin 80 prosenttia hoitaa laskuasiat edelleen paperimuodossa. Sähköiseen laskutukseen siirtyminen nopeuttaa laskujen käsittelyä ja tuo arvokkaita lisätunteja yrittäjän työviikkoon. Vaikka yrittäjien kiinnostus sähköisiin palveluihin on varsin suuri, ilmoittaa heistä 55 prosenttia käyttöönoton haasteet suurimmaksi syyksi siihen, miksi paperilaskutus on edelleen käytössä. – Yrittäjät tarvitsevat enemmän tietoa niistä keinoista, joiden avulla ajankäyttöä pystyisi tehostamaan. Muutoshalukkuutta on, mutta vaihtoehdoista tarvitaan lisää tietoa, johtaja Jorma Pirilä Elisalta sanoo.

Johtaminen ja markkinointi -seminaari 29.9.–1.10.2011

Silja Line m/s Serenade Helsinki –Tukholma –Helsinki

Seminaari tarjoaa uusia ajatuksia tuotteiden ja palvelujen kaupallistamiseen, markkinointiin sekä yrityksen ja työyhteisön johtamiseen. Asioita käsitellään käytännönläheisesti ja keskustelevalla otteella innostavien luennoitsijoiden johdolla. Seminaari on myös erinomainen tilaisuus verkostoitua muiden yrittäjien kanssa.

Torstai 29.9. 11.30

Seminaarin puheenjohtajana toimii kauppatieteen tohtori Toivo Koski

Perjantai Torstai 29.9. 30.9.

Ilmoittautuminen

8.00

Aamiainen

12.00 Kahvibuffet

9.30

Laiva saapuu Tukholmaan

12.30 Elämysten ja tarinoiden kaupallistaminen ▪ Case: Kansainvälinen Live tapahtuma ▪ Tapahtumat osana markkinointiviestintää ▪ Parhaat käytännöt maailmalta ▪ Itse toteutettuna vai ostettuna palveluna

12.30 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

Mika Sulin, Suomen MM-Jääkiekon 2012 pääsihteeri 13.15

Osallistujien esittäytyminen

14.00 Lounas 14.45

Tuotteiden ja palvelujen kerroksellisuus – luo asiakkaalle hyötyä ja paranna kannattavuutta ▪ Myytkö tuotetta vai palvelua, kerroksia vai ydinhyötyä? ▪ Tuotteen kerroksellisuus tuotteistuksen perustana ▪ Missä kerroksessa asiakas ostaa tuotteen? ▪ Missä kerroksessa palvelu kohdataan ja millä fiiliksellä? ▪ Mistä kerroksesta löytyy ydinhyöty? Viestintäkonsultti Tarja Pursiainen, Activeworking Oy

16.30 Myynnin ja hinnoittelun kannattavuuslaskelmat ▪ Pikakertaus katelaskennasta ja sen sudenkuopista ▪ Hintajousto: Kuinka paljon myynnin tulisi nousta alennusten seurauksena? ▪ Hintamuutosten vaikutus tulokseen ▪ Maksuaikojen vaikutus yrityksen tulokseen ▪ Erilaisten hinnoittelumallien vaikutus tulokseen ▪ Väärät opit, joilla katteet tuhotaan Luennon aikana lasketaan esimerkkilaskuja. Osallistujat voivat tuoda esille omia kysymyksiä, joita esityksen aikana pyritään laskemaan. Kauppatieteen tohtori, Toivo Koski, TulosAkatemia Oy

13.00 Rekrytoinnin mannerlaatat liikkuvat! ▪ Katsaus rekrytoinnin perinteeseen ja luutuneisiin käsityksiin ▪ Megaluokan järistykset ja muutoksen peräaalto ▪ Mihin luonnonilmiöihin kannattaa yrittäjänä tutustua, jotta menestyy vuonna 2015? ▪ Ammutaan alas muutamia turhia pelkoja ▪ Parhaat käytännöt Suomessa ja maailmalla ▪ Tuoreimmat menetelmät ja missä kehitetään uutta? Psykologi, toimitusjohtaja Jukka-Pekka Annala, Rekrytointipalvelu Sihti Oy 14.30 Tauko ja kahvibuffet 15.00 Maailma muuttuu – muuttuuko johtaminen? ▪ Hyvän esimiestyön ja johtamisen odotukset ▪ Onnistuneen esimiestyön edellytykset ▪ Työilmapiiriin vaikuttavat tekijät Käytös näkyy, syyt ovat piilossa ▪ Ihmistyyppien vaikutus johtamiseen ▪ Miten erilaisten tyyppien kanssa toimitaan? Osuus sisältää vuorovaikutustyylin arvion osallistujille. Yrittäjä, kouluttaja Riitta Saarikangas, Zulia Oy 17.15

Positiivisten ajatusten arpajaiset ▪ Onnistumisen eväät ja yrittämisen iloa Yrittäjä, kouluttaja Riitta Saarikangas, Zulia Oy

18.15

Yleisökeskustelu seminaarista

20.00 Buffet-illallinen

Lauantai 1.10.

21.00 A la carte -illallinen 7.30

Aamiainen

9.55

Laiva saapuu Helsinkiin

Ilmoittautumiset viimeistään 15.9.2011

Osallistumismaksu

osoitteessa www.yrittajat.fi/johtaminen-markkinointi2011/ilmoittaudu, sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai p. (09) 229 229 23 / Härkönen.

Jäsenhinta 415 € /hlö 2 h ikkunallisessa hytissä, 442 € /hlö 1 h sisähytissä, 460 € /hlö 1 h promedane hytissä ja 470 € /hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta.

Hyödynnä ennakkoilmoittautujan etu! Ilmoittautuessasi 30.6.2011 mennessä saat 20 % alennuksen oheisista hinnoista.

Sähköinen laskutus vapauttaa aikaa. Sähköistä laskutus-

ta käyttävistä yrittäjistä reilu 80 prosenttia on siirtynyt sähköiseen laskutukseen aika- ja kustannussäästöjen sekä vaivattomuuden vuoksi. Sähköisen laskutuksen käyttöönottoa vauhdittaa usein myös asiakkaiden toive saada laskut verkon kautta. – Sähköisen laskutuksen suurimmat edut näkyvät tiliöin-

nin, laskujen hyväksymisen ja maksamisen helpottumisena. Laskutukseen liittyvät työvaiheet vähenevät sekä yrittäjältä että asiakkaalta. Paperilaskuista luopuminen on myös ympäristöteko, jonka merkitys lisääntyy jatkuvasti, listaa toimitusjohtaja Juha Haukka Hämeen Yrittäjistä. – Otettuamme käyttöön täydellisen sähköisen taloushallinnon aikaa säästyy arviolta 30

prosenttia aikaisempaan tapaan verrattuna. Laskut lähetimme aiemmin postitse ja saadut maksut kirjasimme käsin. Tositteet veimme tilitoimistoon ja odotimme kuukausiraportin valmistumista. Nyt ohjelma merkitsee saatavat maksetuiksi sekä ehdottaa viivästyneitä saatavia perittäviksi automaattisesti, Etelä-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Jukka Korkeila kertoo.

Taantuma ei vienyt yritysten hyväntekeväisyyshaluja Yrityksistä 83 prosenttia on pystynyt pitämään hyväntekeväisyyteen antamansa panoksen ennallaan taantuman aikana, kertoo Suomessa tehty kyselytutkimus. Myös tulevaisuudessa hyväntekeväisyyden asema näyttää vahvalta: yksikään kyselyn vastaajista ei myöntänyt suunnittelevansa hyväntekeväisyyden vähentämistä. Päinvastoin 60 prosenttia yrityksistä on tehnyt suunnitelmia joko hyväntekeväisyyden määrällisestä tai laadullisesta kehittämisestä. Kysely kohdistettiin vastuullisen yritystoiminnan verkoston FiBS ry:n ja Henkilöstöjohdon ryhmän Henry ry:n jäsenille huhtikuussa 2011.

Suomalaisyritykset suosivat edelleen rahalahjoituksia. Yli 70 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä on valinnut hyväntekeväisyysmuodokseen rahan antamisen. Yrityksistä 35 prosenttia lahjoittaa tuotteita tai palveluita. Yleisin peruste hyväntekeväisyyden kohteen valinnalle on kohteen suuri avun tarve (56 %), mutta heti toiseksi yleisimpänä syynä mainittiin joko johdon tai henkilökunnan jäsenen henkilökohtainen kiinnostus kohteeseen (35 %). Vain 28 prosenttia yrityksistä antaa työntekijöidensä työpanosta hyvään tarkoitukseen. Niissäkin yrityksissä, joissa henkilökunta saa tehdä vapaaehtois-

työtä, kyse on harvoin säännöllisestä järjestelystä.

Hyvän antamisesta ei juuri hiiskuta. Hyväntekeväisyyden

yleisyydestä huolimatta tieto siitä jää usein pimentoon: 36 prosenttia yrityksistä ei viesti tekemästään hyväntekeväisyydestä mitenkään ulkoisesti, ja 25 prosentilla yrityksistä jää kertomatta hyväntekeväisyydestä omalle henkilöstölle. Vain noin 10 prosenttia yrityksistä on selvittänyt hyväntekeväisyysviestinnän vaikutuksia millään tavoin. Kyselyn toteuttivat Viestintätoimisto Conexio Oy ja vaikuttajaviestinnän asiantuntija Neuvosto Oy.

INNOSUOMI-kisa käynnistyi INNOSUOMI 2011 -kilpailu on käynnistynyt, ja kilpailuaika päättyy 30.9.2011. Tänä vuonna kilpailu haastaa yrityksiä, yhteisöjä ja luovia suomalaisia hyödyntämään tuotteissa ja palveluissa älykkäitä ratkaisumahdollisuuksia uuden teknologian ja toimintatapojen avulla käyttäjien todelliset tarpeet huomioiden. Kilpailuun voivat osallistua yritykset, yhteisöt, yksityiset henkilöt. Teeman liittyvien innovaatioiden lisäksi kilpailu on avoin kaikille niin teknisille kuin palveluinnovaatioille sekä niiden

yhdistelmille. INNOSUOMI-kilpailu tarjoaa mahdollisuuden lisätä yrityksen tunnettuutta ja parantaa innovaation asemaa markkinoilla. Osallistumalla kilpailuun voi testata oman innovaation kilpailukykyä ja saada palautetta innovaation merkittävyydestä. Palkinto antaa lisäpotkua innovatiivisille yrityksille myös matkalla kohti kansainvälisiä kilpakenttiä. INNOSUOMI-kilpailussa jaetaan sekä maakunnalliset palkinnot loka-marraskuussa että valtakunnalliset, tasavallan

presidentin INNOSUOMI-palkinnot marras-joulukuussa 2011. Samassa tilaisuudessa jaetaan myös varusmiesten INNOINT ja koululaisten INNOKOULU-palkinnot. INNOSUOMI-taustatahoja ovat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, ELY-keskukset, Keksintösäätiö, Keskuskauppa-kamari, Patenttija rekisterihallitus, Suomalaisen Työn Liitto, Suomen Uusyrityskeskukset, Suomen Yrittäjät, Tekes, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö. www.innosuomi.fi

19.45 Seminaarin päätös ja cocktails

(17.00 laiva lähtee Tukholmaan)

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita osallistujan syntymäaika, majoitusvaihtoehto ja mahdolliset ruoka-allergiat.

Yrittäjän arkirutiinien keskeinen aikasyöppö on laskutus.

Normaalihinta 580 € /hlö 2 h ikkunallisessa hytissä, 607 € /hlö 1 h sisähytissä, 625 € /hlö 1 h promedane hytissä ja 635 € /hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan.

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi

Työhyvinvointi on tehokas tulostekijä Työhyvinvointi tuo uralle useita lisävuosia ja vähentää merkittävästi sairauspoissaoloja. Työhyvinvointi nostaa tuottavuutta ja on arvossaan, mutta silti sitä ei useimmissa suomalaisissa organisaatioissa vielä mitata, ilmenee Kinnarps Oy:n teettämästä Työhyvinvointi ja tuottavuus -kyselytutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan suomalaisten työurat pitenevät vähintään kolme vuotta, mikäli työympäristöihin panostetaan. – Yritykset menettävät usein tämän tehokkaan tulostekijän. Investointi työympäristöön maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti, sanoo työtilakalustaja Kinnarps Oy:n toimitusjohtaja Henrik Slotte. Organisaatioissa arvostetaan työhyvinvointia, ja sen yhteys tuottavuuteen on hyvin selvillä.

Peräti 75 prosenttia vastaajista uskoi hyvän työympäristön parantavan joko merkittävästi tai erittäin paljon työtehokkuutta. Lisäksi 83 prosentin mielestä ergonomialla oli suuri merkitys tuottavuuteen. Kenen vastuulle työhyvinvointi sitten oikein kuuluu? Kyselyn mukaan ei ainakaan työntekijöille. 75 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei se kuulu työntekijän omalle vastuulle. Tutkimuksen mukaan lähes puolessa organisaatioissa huomioidaan tilaratkaisut henkilöiden toimenkuvan ja ominaisuuksien mukaan. Toinen puoli organisaatioissa ei huomioi toimenkuvaa ja ominaisuuksia, ja lähes kolmannes vastaajista piti johdon päättämiä työtilaratkaisuja toimimattomina.

– Työympäristöön aidosti panostaminen parantaa työhyvinvointia sekä nostaa yrityksen tuottavuutta. Yritykselle tulee edullisemmaksi huomioida koko henkilökunnan tarpeet joustavilla ja ergonomisilla työtilaratkaisuilla, jolloin sairauspoissaolot selkeästi vähenevät, Slotte toteaa.

Maarakentajien yrittäjäkoulutus. Infra ja Työteho-seura järjestävät syksyllä maarakentajien yrittäjäkoulutuksen TTS:n tiloissa Vantaan Sarkatiellä. Koulutuksen tarkoituksena on antaa yrittäjille valmiudet parantaa yritystoiminnan suunnitelmallisuutta ja kannattavuutta sekä antaa konkreettisia työkaluja yritystoiminnan kehittämiseen. www.tts.fi

Sosiaalinen media herättää epävarmuutta suomalaisissa yrityksissä. Erityisesti vähäiset henkilöresurssit ja pelisääntöjen puuttuminen aiheuttavat huolta organisaatioissa. Whitevectorin ja Kaiqun tutkimukseen vastanneista yrityksistä 52 prosentilla ei ole sosiaalisen median strategiaa. Merkittävimmäksi haasteeksi sosiaalisen median hyödyntämisessä nousi omien henkilöresurssien puute (70 %). Tutkimuksen mukaan eniten sosiaalista mediaa hyödynnetään yleiseen seurantaan ja kuunteluun (74 %). Keskusteluihin osallistuu 29 prosenttia vastaajista. Yritysten markkinointi- ja viestintäyksiköissä sekä erityisesti asiakaspalvelussa seurataan sosiaalisen median keskusteluita. Sitä pidetään hyödyllisenä, jos siihen voitaisiin käyttää enemmän aikaa. – Huolestuttavan harva yrityksistä ilmoitti seuraavansa sosiaalisen median kautta esimerkiksi kilpailijoista käytävää keskustelua. Osasyynä tähän on varmasti resurssien puute ja oman ajankäytön haasteet. Toisaalta syntyi mielikuva, että sosiaalisessa mediassa liikutaan usein omalla epämukavuusalueella, jonne menemiseksi tarvitaan ja halutaan lisää tietoa, toteavat Tiina Olkkonen ja Sari Kunnas Kaiqusta.

Majoitus- ja ravitsemisalalla työvoimapulaa Helsingin seudun kauppakamarin selvityksen mukaan jopa 95 prosentilla Helsingin seudun yrityksistä on vaikeuksia palkata työvoimaa. 80 prosenttia työnantajista onkin valmiita palkkaamaan maahanmuuttajataustaista ja 73 prosenttia ikääntyneitä ( yli 50-vuotiaita) työntekijöitä paikkaamaan tätä työvoimavajetta. Sen sijaan reilusti alle puolet yrityksistä on valmiita pitämään lakisääteisen eläkeiän ylittäneitä työntekijöitä töissä tai palkkaamaan vajaakuntoisia esimerkiksi osa-aikatöihin. – Majoitus- ja ravitsemisalalla on jatkuva pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä. Rekrytoinnin esteitä ovat muun muassa alan alhainen palkkataso, hakijoiden vähäinen työkokemus sekä se, että hakijoita alan työtehtäviin ei yksinkertaisesti ole riittävästi, toteaa Helsingin seudun kauppakamarin projektipäällikkö Katja Utti-Lankinen. – Alan yritysten selkeänä viestinä on perustutkintojen lyhentäminen siten, että jatko-opintokelpoisuuden voisi hankkia halutessaan myöhemmin. Joustavien opintoväylien avulla opiskelijat pääsisivät harjoittelemaan tärkeitä työelämän taitoja nopeammin, ja motivaatio pysyä alalla säilyisi paremmin.

Sponsorointi lisääntyi vuonna 2010 Mainostajien Liiton Sponsorointibarometri arvioi suomalaisten yritysten investoimien sponsorointieurojen määrää ja jakaumaa eri kohteille. Sponsoroinnin arvo kokonaisuudessaan oli viime vuonna 165 miljoonaa euroa, mikä oli yhdeksän prosenttia enemmän kuin taantumavuonna 2009. Urheilu säilytti edelleen vankan asemansa suosituimpana sponsorointikohteena. Urheilun osuus kokonaissponsoroinnista oli 100 miljoonaa, eli reilut 60 prosenttia, josta pelkästään jääkiekon osuus oli 31 miljoonaa. Kulttuurikohteita tuettiin 22 miljoonalla eurolla. Muihin kohteisiin panostettiin 44 miljoonaa euroa. Näihin sisältyi muun muassa sosiaalisia kohteita sekä etenkin pienempien yritysten paikallisia kohteita. Sponsorointibarometritutkimus tehtiin maalis–huhtikuussa 2011. Tietoja kysyttiin Mainostajien Liiton jäsenyrityksiltä sekä kokonaismäärän laskemisessa myös Suomen Yrittäjiltä.


17

N:o 5 • Toukokuu 2011

Työelämä Asiantuntija | Lakipalsta

Ammatti ei saa määrätä sosiaaliturvaa ••Kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu Suomessa sosiaaliturvan kohdalla vain osittain.

Pekka Malmberg, teksti

Y

Varatuomari Inga Koskinen Asianajotoimisto Inga Koskinen Ky

Yhdistyksen vastuu Olemme tekemässä sopimusta yhdistyksen kanssa ja tarvitsisimme tietoa yhdistyksen toimintaan liittyvistä vastuista. Kuka vastaa sopimuksesta? Vaikuttaako tilanteeseen se, että yhdistyksen hallinnossa ei ole toimittu sääntöjen mukaan?

Yhdistykset voivat olla aatteellisia tai taloudellisia yhdistyksiä. Aatteellisista yhdistyksistä säädetään yhdistyslaissa (26.5.1989/503). Taloudellisista yhdistyksistä ei ole olemassa yleislakia, mutta esimerkiksi osuuskunnista on säädetty oma lakinsa (osuuskuntalaki). Yhdistyslain mukaan lakia ei sovelleta sellaisiin yhteisöihin, joiden tarkoitus tai toiminnan laatu on pääasiassa taloudellinen. Aatteellinen yhdistys saa harjoittaa vain sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, josta on määrätty sen säännöissä tai joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena. Aatteelliset yhdistyksen rekisteröidään patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin. Rekisteröimätön yhdistys ei voi saada nimiinsä oikeuksia tai tehdä sitoumuksia eikä kantaa tai vastata tuomioistuimissa tai muissa viranomaisissa. Rekisteröimättömän yhdistyksen puolesta tehdystä toimesta ja siitä aiheutuneista velvoitteista vastaavat toimeen osal-

listuneet tai siitä päättäneet henkilöt henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti. Yhdistyksen muut jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti tällaisesta velvoitteesta. Rekisteröity aatteellinen yhdistys on oikeushenkilö, joka voi saada nimiinsä oikeuksia ja velvollisuuksia sekä myös tehdä oikeustoimia. Esimerkiksi yhdistys voi tehdä sopimuksen. Yhdistyslain mukaan yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin, ellei yhdistyksen säännöissä ole rajoitettu siten, että puheenjohtajalla on yhdessä jonkun tai joidenkin muiden kanssa nimenkirjoitusoikeus. Yhdistyksellä on säännöt, joiden mukaan on toimittava. Yhdistyksen säännöt on rekisteröitävä yhdistyksen perustamisvaiheessa. Myös sääntöihin myöhemmin tehtävät muutokset on rekisteröitävä. Sääntömuutokset tulevat voimaan rekisteröinnin jälkeen. Mikäli yhdistyksen päätös on yhdistyslain tai yhdistyksen sääntöjen vastainen, voi päätös olla mitätön tai pätemätön. Rekisteröityä yhdistystä sitovat päätökset ja sopimukset on tehtävä siis yhdistyslain ja yhdistyksen sääntöjen mukaisesti. Lisäksi yhdistyksen puolesta sopimuksen tekee laillinen ( yhdistyslain ja sääntöjen mukainen) edustaja. Muutoin lähtökohtana on, että toimeen ryhtyneet henkilöt vastaavat sitoumuksista henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti.

Riita-asioiden sovittelusta tuli voimaan uusi laki Riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa on säädetty uusi laki, joka korvasi entisen lain 21. toukokuuta 2011. Uudistuksen uskotaan lisäävän sovittelupalveluja. Uudella lailla pannaan täytäntöön yksityishenkilöiden ja yhteisöjen riita-asioita koskeva EU:n sovitteludirektiivi. Tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa tehty sovinto voidaan vahvistaa käräjäoikeudessa täytäntöönpanokelpoiseksi. Esimerkiksi sovittu korvaus voidaan tällöin tarvittaessa periä ulosottotoimin. Tuomioistuimen ulkopuolista sovittelua on mm. Suomen Asianajajaliiton sovintomenettely ja muut vastaavat menettelyt. Uudistus todennäköisesti laajentaa ja monipuolistaa sovittelupalvelujen tarjontaa.

Todistamiskieltoa koskevia säännöksiä sekä velan vanhentumista koskevia säännöksiä muutettiin direktiivin edellyttämällä tavalla. Sovittelija tai hänen avustajansa ei saa todistaa riita-asian oikeudenkäynnissä siitä, mitä hän on sovittelijan tehtävässään saanut tietää, jolleivät erittäin tärkeät syyt vaadi hänen kuulustelemistaan. Velan vanhentuminen keskeytyy velkaa koskevan sovittelun ajaksi. Uusi vanhentumisaika alkaa kulua, kun sovittelu on päättynyt. Tuomioistuinsovittelun julkisuutta muutettiin siten, että osapuolten yhteisestä pyynnöstä sovittelu voidaan toimittaa yleisön läsnä olematta. Tähän asti tuomioistuinsovittelu on ollut yleensä julkinen tilaisuus. Tuomioistuinsovittelun asiakirjat ja ratkaisu ovat jatkossakin julkisia.

rittäjän on oman sosiaaliturvansa aktiivinen vaikuttaja. Jokaisen yrittäjäksi aikovan tulee tiedostaa muutos aloittaessaan yrittäjänä. Yrittäjän vastuu tulevaisuudesta on suurempi hänen siirtyessään passiivisesta turvasta aktiiviseen turvaan, korostaa yhteysjohtaja Kari Björklöv Fenniasta. Yrittäjä vastaa mm. eläkkeen ja sairauspäivärahan määrästä itse. Hän määrittelee itse lakisääteisen työtulonsa tason ja sitä kautta yrittäjäeläkkeen ja sairausajan päivärahan eli palkkansa suuruuden hyvin pitkälle ajalle. Yrittäjä päättää myös itse omasta ansiostaan, jos hänelle

sattuu tapaturma tai hän saa jonkin ammattitaudin. Ansio on sidottu vapaaehtoiseen tapaturmavakuutukseen, jos yrittäjä on ottanut sen. Vapaaehtoinen tapaturmavakuutus korvaa mm. hoito- ja tutkimuskuluja, ja yrittäjä saa myös päivärahaa sairastumisen ajalta vakuutuksen perusteella, muistuttaa Kari Björklöv.

ymmärtää, mikä esimerkiksi on ero, jos yrittäjä saa 270 euron työttömyyskassan vuosittaisella jäsenmaksulla ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa 1 054 euroa kuukaudessa tai lakisääteistä peruspäivärahaa 583 euroa kuukaudessa, jos hän ei ole kassan jäsen.

Suhdannevaihteluiden vaikutus. Yrittäjä on se henkilö,

Yrittäjäkansanedustaja Osmo Soininvaara pitää yrittäjän sosiaaliturvaa selvästi huonompana kuin palkannauttijan turvaa. Erikoista on Soininvaaran mielestä se, että palkannauttija menettää työttömyysturvan, jos hän ei hae töitä. Vastaavasti yrittäjä ei saa työttömyysturvaa ennen kuin hän on lopettanut yrityksensä

joka itse liittyy työttömyyskassaan saadakseen itselleen ja perheelleen kohtuullisen toimeentulon, jos yrittäjyys muuttuu työttömyydeksi. Yrittäjä on joko liittynyt työttömyyskassan jäseneksi tai sitten hän pelaa harkittua hasardia. Jokainen voi hyvin

Itsensä työllistäjä pitää rinnastaa palkannauttijaan.

Lähes 650 toimivalla yrityksellä on lainvastaisesti hallituspäättäjä tai toimitusjohtaja, joka on määrätty liiketoimintakieltoon. Kieltoa rikotaan eniten rakennusalalla sekä tukku- ja vähittäiskaupassa. Liiketoimintakiellossa on tällä hetkellä noin 1070 henkilöä, jotka eivät saisi osallistua päätöksentekoon yritystoiminnassa. Silti kieltoon määrätyistä lähes puolet (460) toimii ainakin nimellisesti vähintään yhden yrityksen vastuuhenkilönä, esimerkiksi hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana. Yritysten tulisi oma-aloitteisesti poistaa liiketoimintakieltoon määrätty vastuuhenkilö kaupparekisteritiedoistaan. Il-

moitus on maksullinen, eikä sitä läheskään aina tehdä. Verottaja periaatteessa poistaa ennakkoperintärekisteristä yrityksen, jos se pitää vastuuasemassa liiketoimintakieltoon määrättyä henkilöä. Asiakastiedon tutkimuksen mukaan näin ei aina kuitenkaan tapahdu. Yrityksen luottokelpoisuutta ja toimintamahdollisuuksia vastuuhenkilön liiketoimintakielto kuitenkin heikentää niin, että Suomen Asiakastieto Oy luokittelee tällaisen yrityksen aina heikoimpaan C-luokkaan. Osoitteesta www.vastuullinenyritys.fi löytyy lista kaikista yrityksistä, joissa on liiketoimintakieltoon määrättyjä vastuuhenkilöitä.

Työyrittäjä – uusi yhtiömuoto. Osmo Soininvaara kai-

paa uutta yhtiömuotoa, jossa pelkästään itsensä työllistävä henkilö eli yrittäjä rinnastetaan palkannauttijaan. Jos työyrittäjällä ei ole töitä, hänen on palkansaajaan rinnastettuna helpompi saada työttömyysturvaa kuin nykyisen lainsäädännön

Yhteysjohtaja Kari Björklöv, Fennia

Kansanedustaja Osmo Soinivaara

mukaisesti. Työttömyyskauden sattuessa yritystä ei tarvitsisi lopettaa, ja toiminta jatkuu yrittäjänä tilanteen parantuessa. Jos yritys tuottaa huonosti, yrittäjällä pitää myös olla mahdollisuus soviteltuun päi-

värahaan, jolloin toimintaa ei tarvitse keskeyttää. Jos tulotaso on hyvä mutta tulot vaihtelevat, pienet katkot eivät voi oikeuttaa työttömyysturvaan. Soininvaara puhuu kokemuksesta luennoitsevana yrittäjänä.

ILMOITUS

HP ElitEBook – kestäviä ja suorituskykyisiä yrityskannettavia jokapäiväiseen työskentelyyn

HP EliteBook -uutuuskannettavat 8460p ja 8560p ovat ihanteellisia työvälineitä nykypäivän paljon matkustaville työntekijöille. Linjakkaat ja modernit uutuudet ovat kestäviä läpikotaisin, niin pintamateriaaleiltaan kuin sisärakenteiltaan. HP EliteBook 8460p ja 8560p ovat lisäksi erittäin suorituskykyisiä, ja tehokkaiden suorittimiensa ansiosta ne kuluttavat vähemmän virtaa kuin edeltäjänsä. Kestävä kumppani työmatkoille Uudet täysmetalliset HP EliteBook -kannettavat ovat kestävyydeltään huippuluokkaa. Laitteet sietävät sekä kosteutta että korkeita lämpötiloja, ja kaikki liikkuvat osat on suunniteltu ja toteutettu huolella iskujen ja kulutuksen kestäviksi. Alumiininen, Yhdysvaltain armeijan MIL-STD 810G -standardien mukainen HP DuraCase -kuori kestää kulumista ja naarmuuntumista. ”Kannettavat tietokoneet kulkevat päivittäin mukana tapaamisesta toiseen, ympäri maailmaa. Koneiden täytyy siis kestää kovaa käyttöä, mikä onkin ollut yksi keskeisimpiä HP:n EliteBook-sarjan suunnittelua ohjaavia periaatteita”, HP:n tuotemarkkinointi-päällikkö Mika Arhi kertoo. Pitkälle kehittynyt muotoilu ja viimeistely parantavat laitteiden toimintakykyä ja luotettavuutta. Huippuunsa hiottuja yksityiskohtia edustavat alumiinisaranat, titaanista ja metalliseoksesta valetut näytön salvat sekä HP DisplaySafe -suojakehys. Tarkkaan istuvien salpojen ja suojakehyksen ansiosta kone sulkeutuu tiiviisti, eikä väliin pääse ylimääräistä likaa.

Tehoa työntekoon energiaa ja ympäristöä säästäen

Sadat yritykset eivät piittaa liiketoimintakiellosta

toiminnan. Esimerkiksi itsensä työllistävän siivoojan on oltava yrittäjä, koska asiakkaat eivät halua nähdä vaivaa maksaakseen hänen tapaturmavakuutustaan ja eläkevakuutustaan. Moni yritys yhtiöittää siivoojansa ja ostaa heiltä palveluja. Itsensä työllistävä yrittäjä on kuitenkin selvästi palkansaajan asemassa.

HP Elitebook 8460p ja 8560p kuluttavat huomattavasti vähemmän virtaa kuin edeltäjänsä, ja siten myös akun kesto on pidempi. Virransäästöön vaikuttavat erityisesti tehokkaat Sandy Bridge -arkkitehtuuriin perustuvat toisen sukupolven Intel® Core™ i7 -neliydinsuorittimet sekä Core i7, i5 ja i3 -kaksoisydinsuorittimet. ”Olemme jälleen onnistuneet parantamaan virransäästöominaisuuksia merkittävästi. Uudet suorittimet nostavat HP EliteBook -kannettavien suorituskykyä jopa 20 prosentilla”, Arhi sanoo. Ympäristöystävällisyys on otettu uutuuskannettavien suunnittelussa huomioon niin tuotantoprosesseissa, alihankkijoiden valinnassa kuin pakkausmateriaaleissakin. Laitteissa ei ole käytetty bromattuja palonestoaineita tai PVC-muoveja lainkaan, eikä niiden LED-taustavalaistu 16:9-teräväpiirtonäyttö sisällä elohopeaa. HP EliteBook -uutuuksien ympäristöystävälliset näytöt ovat suurikokoisia – 8460p-mallissa näyttö on 14-tuumainen ja 8560p-mallissa 15,6-tuumainen – ja siksi niillä työskentely on tehokasta ja miellyttävää.

Sopivia ratkaisuja joka yrityksen tarpeisiin HP EliteBook -kannettaviin on tarjolla paljon erilaisia ominaisuuksia ja vaihtoehtoja, joiden ansiosta kaikenlaiset yrityskäyttäjät voivat saada parhaan tehon irti laitteistaan. Grafiikkaratkaisuksi voi valita joko integroidun Intel HD 3000-näytönohjaimen tai erillisen AMD Radeon HD 6470M -näytönohjaimen. Laitteisiin on saatavana asiakkaan vaihdettavissa oleva kiintolevy tai SSD-levy (Solid State Drive). Toinen kiintolevy voidaan liittää laajennuspaikkaan. Käyttäjä voi valita itselleen sopivimman useista erilaisista langattomista liitettävyysvaihtoehdoista sekä käyttöjärjestelmistä. HP EliteBook -kannettavissa on uudet USB 3.0 -portit sekä USB 2.0 -latausportti. Laitteet on helppo yhdistää HP 90W tai HP 120W Advanced -telakointiasemaan. Näin kannettaviin voi liittää ulkoisen näytön ja näppäimistön ilman erillisiä lisälaitteita. Virranlähteeksi uusiin yrityskannettaviin voi valita kevyemmän tai pitkäkestoisemman akun 3-, 6- tai 9-kennoisista vaihtoehdoista. Myös HP:n uudet Extended Life Notebook ja UltraCapacity Notebook -akut sopivat HP EliteBook -sarjan laitteisiin. HP Ultra-Capacity Notebook -akulla EliteBook 8460p -kannettavaa voi käyttää yhdellä latauksella jopa 32 tuntia. Laitteisiin on saatavilla myös uusi HP Longlife -akku, jonka käyttöikä on jopa kolme vuotta, kuten myös HP:n myöntämä takuu. Monipuoliseen työskentelyyn suunnitellut HP EliteBook -kannettavat tarjoavat loistavaa suorituskykyä sekä pitkäikäistä kumppanuutta vaativimmassakin käytössä.


18

N:o 5 • Toukokuu 2011

Täyttä asiaa | Rami Aaltonen

Mikä on pahinta, mitä voi tapahtua?

T

yhmänrohkeus ei kanna kauaksi, tämä on monta kertaa nähty. Eikä meistä suomalaisista rohkeutta yrittää – päätä seinään lyöden vaikka läpi harmaan kiven – välttämättä puutukaan. Rohkeuden soisi olevan vielä aivan muuta, ennen kaikkea paksunahkaisuutta ilkeämielisellekin arvostelulle. Sitä nimittäin tulee aina riittämään tehdessä jotain uutta ja uskaliasta. ”Mikä on pahinta, mitä voi tapahtua?” on yksi vapauttavimpia tietämiäni lauseita. Jotain uutta yrittämällä ja kokeilemalla voi päätyä naurunalaiseksi, mutta mitä sitten? Nauru pidentää ikää, joten ihmisten luulisi olevan kiitollisia. Eikä yleisö yleensä ainakaan kovin vihainen ole naurun aiheuttajalle. Parhaimmillaan höhlistä nimittäin tykätään, kunhan olemme aitoja. Ympäristö poistaa sosiaalisen varmistimen yleensä Kroisos Pennosen tai J.R. Ewingin, ei niinkään Hessu Hopon tai Uuno Turhapuron kohdalla.

Mikään ei ole kannaltamme parempaa kuin oppia nauramaan itsellemme ja virhearvioillemme. Silloin uskallamme yrittää, eikä meillä ole vastaavasti niin suurta tarvetta etsiä toisten epäonnistumisia tirskuttavaksemme. Sitä paitsi uuden oivaltaminen tai yllättävällä tavalla onnistuminen sytyttää toimintaan yleisemminkin sekä yrittäjän että hänen kanssaan työskentelevät. Oma ja ryhmän identiteetti ja luottamus tekemiseen vahvistuvat kummasti huomattaessa, etteivät kilpailijat hoksanneet edes yrittää sitä, missä meillä onnistuttiin. Meidän on turha säästellä itseämme tai kuviteltua arvokkuuttamme epäonnistumisten pelossa. Kello käy jokaisella, eikä kisan kalkkiviivoilla ole ainakaan negatiivista merkitystä, tuliko uran aikana nauratettua vähemmän uskaliaita vaikkapa hullunkurisilla valmentautumistavoilla, mikäli on toiminut reilun pelin hengessä. Voimme olla arvokkaita pelkästään sillä, että kieltäydymme pelkäämästä arvostelua, ja luottamalla omaan tekemiseemme. Toisten vähättely edeltää epäonnistumista, mutta emme saa olettaa lähtökohtaisesti muiden olevan meitä parempia. Kaikki ovat markkinataloudessa enemmän ja vähemmän kuutamolla ja viisaatkin menevät vipuun, kysykää vaikkapa Nokian vastuunkantajilta.

Mikään ei ole kannaltamme parempaa kuin oppia nauramaan itsellemme ja virhearvioillemme.

Tähän loppuun se kaikkein ilmeisin esimerkki. Mitäpä luulette, pelkäsikö Granlund mokaavansa ennen MMhistorian hienointa maalia? Olisiko maalin takaa ilman syöttöpaikkaa voinut syntyä maalia mitenkään muuten kuin kokeilemalla ilmaveiviä? Olisiko jotain pahempaa voinut sattua, kuin että kikka olisi epäonnistunut ja joku joka tapauksessa tyhjänpäiväinen kurttuotsa olisi vähän hymähdellyt? Aivan. Panos oli viime kädessä olematon mutta tuotos mittaamaton sekä joukkueen että pelaajan kannalta. Kannatti yrittää.

Rami Aaltonen Mediatavast Oy Hämeenlinnan Yrittäjien hallituksen jäsen

YrittäjYYs on kiva laji. Vastuu, vapaus ja luovuus samassa paketissa. Ja yrittäjäjärjestö tukena arjessa. liitY sinäkin!

Nuori yrittäjä

Hyvä brändi luodaan asiakasta ajattelemalla ••Brändi on asiakkaan päähän muodostuva mielikuva yrityksestä eikä sen luomiseen liity mystiikkaa. Mirka Moilanen, teksti Jami Lauttalammi, kuva

B

rändeistä puhutaan. Fennian markkinointijohtaja Arto Kämpin mukaan brändiasiat ovat nyt tapetilla, koska yritysten täytyy erottua toisistaan. Tekniset tai hinnalliset ominaisuudet eivät enää riitä, vaan tarvitaan mielikuvia. Tarvitaan brändiä. Brändiä voi Kämpin mukaan pitää erityisen tärkeänä nuorelle yritykselle. – Huolehtimalla ja miettimällä sitä, millaisen brändin omalle yritykselle haluaa rakentaa, pystyy parantamaan yrityksen kilpailukykyä ja menestystä, Kämppi toteaa. Hyvä brändi syntyy siten, että yrityksen tuotetta tai palvelua ajatellaan nimenomaan asiakkaan näkökulmasta. Brändi on asiakkaan päässä syntyvä mielikuva, jonka kohderyhmä liittää yritykseen tai tuotemerkkiin. Yritys ei siis voi täysin etukäteen määrätä, millaiseksi mielikuva muodostuu, mutta yrityksen brändiin voi vaikuttaa monin tavoin. Vaikka brändi saattaa tuntua abstraktilta, ei sen luomisessa ole Kämpin mukaan mitään mystistä. Päinvastoin, brändiä pohtiessa tulisi ensitöikseen ajatella maalaisjärjellä sitä, miltä yrityksen tuotteen tai palvelun halutaan tuntuvan asiakkaalle. Millaisen kokemuksen yritys haluaa antaa? – Menestyviä brändejä yhdistää se, että ne ovat laittaneet asiakaskokemuksen kaiken tekemisensä keskiöön, Kämppi kertoo.

Mitä yhtenäisempi ja kilpailijoista erottuvampi mielikuva on, sitä vahvempi on brändi.

Fiksu yrittäjä miettii, millaisen brändin haluaa. – Brändiä luodes-

sa yrityksen täytyy miettiä, kuinka yrityksen täytyy toimia, jotta siitä syntyy asiakkaalle haluttu kokemus. Kun tiedetään, mitä asiakkaan halutaan tuntevan, täytyy yrityksen toimia sen mukaisesti ja rakentaa koko yrityksen viestintä ja toiminta tukemaan palvelukokemusta. – Mitä yhtenäisempi ja kilpailijoista erottuvampi mielikuva on, sitä vahvempi on brändi, Kämppi sanoo. Kämppi vertaa brändin muodostumista asiakkaan päässä linnunpesän rakentamiseen, jossa lintu poimii sopivan osan sieltä, toisen täältä. – Samalla tavalla asiakas poimii, tietoisesti ja tiedostamattaan, omaan mielikuvaansa palasia sieltä täältä: mainonnasta, kavereiden kommenteista, sosiaalisen median

Arto Kämppi

keskusteluista, palvelukokemuksista, lehtiartikkeleista, työntekijöiden käyttäytymisestä, pakkausten helppokäyttöisyydestä, Kämppi luettelee. Yrityksellä on Kämpin mukaan brändi, halusi se sitä tai ei. – Kyse on enemmänkin siitä, että fiksusti toimiva yrittäjä miettii, millaisen brändin haluaa ja lähtee määrätietoisesti toimimaan siihen suuntaan niin, ettei brändi synny hallitsemattomasti.

Brändi on vakava juttu. Vaikka

yritys voi vaikuttaa omaan brändiinsä, pitää Kämppi brändiä vakavana juttuna. – Jos kertaalleen menetät maineesi ja brändiin liitetään jotakin negatiivista, niin siitä on hyvin vaikea nousta ja kestää kauan, että negatiivisesta mielikuvasta pääsee eroon. Kannattaa alusta asti suhtautua vakavasti siihen, mitä haluaa brändiin liitettävän ja toimia sen mukaan, Kämppi kehottaa. Yrityksen on Kämpin mukaan myös huolehdittava siitä, että kaikki mitä yritys tekee, välittää mahdollisimman samankaltaista viestiä. Lupaukset on pystyttävä lunastamaan. – Maksavan asiakkaan täytyy kokea, että hän saa rahoilleen vastinetta. Parhaassa tilanteessa brändi erilaistaa yrityksen kilpailijoista

niin, että asiakas kokee, että juuri tämä yritys tarjoaa jotakin enemmän, mitä ei muualta saa, Kämppi sanoo. Kämpin mukaan yrityksen kannattaa miettiä kriittisesti sitä, ketkä ovat yrityksen potentiaalisimmat asiakkaat ja mikä on sen kohderyhmä. Pienen yrityksen ei Kämpin mukaan kannata yrittää tavoitella kaikkia, vaan profiloida tarkasti, minkä tyyppiset asiakkaat ovat kyseiselle yritykselle kaikkein mielenkiintoisimpia ja kohdentaa viesti juuri heille. – Ei kannata yrittää haukata kerralla liian isoa kakkua, vaan lähteä erilaistamaan palvelua superhyväksi tietylle kohderyhmälle. Kun se toimii, voi lähteä miettimään seuraavaa vaihetta eli vaikkapa sitä, haetaanko samaa kohderyhmää muualta vai kannattaako kohderyhmää laajentaa, Kämppi neuvoo.

Nuori yrittäjä, pohdi näitä: Mikä on yrityksesi lupaus asiakkaalle? Onko näkemyksesi kirkas? Onko lupauksesi kilpailukykyinen? Erottuuko se asiakkaan silmissä? Pystytkö lunastamaan lupauksesi?

Nuori yrittäjä -kilpailun voittajat palkittiin Jyväskylässä Nuori yrittäjä -kilpailun palkinnon saivat Katarina Helander •Kirkkonummelta, •Vuoden 2011 Valtakunnallisen Hannu Hämeenniemi Posiolta sekä orimattilalaiset Jussi ja Markku Nenonen sekä Lauri ja Tuomo Paaso-Rantala. Mirka Moilanen, teksti ja kuva

S

uomen Yrittäjien ja Yksityisyrittäjäin Säätiön vuosittainen Nuori Yrittäjä -palkinto jaettiin 21.5.2011 Nuori Yrittäjä Olet Tähti! -tapahtumassa Jyväskylässä. Voittajat saivat maineen lisäksi Yksityisyrittäjän Säätiön rahapalkinnot: Katarina Helander ja Hannu Hämeenniemi kummatkin 16 000 euroa ja Perustava Oy:n neljä osakasta kukin 4 000 euroa.

Katarina Helanderin yritys

Sini Pennanen Sininen Kuva

Fennian markkinointijohtaja Arto Kämpin mukaan menestyviä brändejä yhdistää panostaminen asiakaskokemukseen.

Taapero-päiväkodit Oy on yksityisiä päivähoitopalveluita tuottava yritys, joka tarjoaa laajennettuja lasten päivähoitopalveluja viidessä toimipisteessä Kirkkonummella. Palvelevan päivähoidon lisäksi Taapero-päiväkodit tarjoaa lisäpalveluna iltahoitoa hoidossa oleville lapsille, koululaisten kesähoitoa liikuntapäiväkodissa ja on suunnitte-

lemassa koulutustoimintaa alan yrityksille ja ammattilaisille. Vuonna 2004 perustettu yritys on esimerkki siitä, että yksityisyritys voi samanaikaisesti toimia kilpailukykyisesti ja tuoda laadullisia parannuksia kunnan järjestelyvastuulla oleviin päivähoitopalveluihin. Taaperopäiväkodit Oy on onnistunut ratkaisemaan tyypilliset päivähoidon järjestämisen kipukohdat: hoitajien määrä on riittävä lapsien määrään nähden ja henkilökunta on työhönsä sitoutunutta.

Posiolaisen Hannu Hämeenniemen maanrakennus- ja pur-

kutyöyrityksen Pomarak Oy:n erikoinen toimiala on käytöstä poistettujen puhelinlinjojen purkaminen. Yritys on Suomen suurin linjojen purkutyössä ja sen menestyksen salaisuus on Hämeenniemen innovatiivisuus alan toimintojen ja työvälineiden kehittäjänä. Koska tehdasvalmisteista kalustoa ei ole tarjolla, on

yritys suunnitellut ja kehittänyt purkutöihin soveltuvan kaluston itse. Hämeenniemi on toiminut yrityksen jatkajana vuodesta 2002 lähtien.

Vuodesta 2007 toimineen

orimattilalaisen Perustava Oy:n tuotteena on paikalla valettavien betoniperustusten toimittaminen rakennuskohteisiin. Perustavan menestys on syntynyt neljän nuoren miehen halusta tehdä asioita totutusta poikkeavalla tavalla. Kaksi veljesparia Jussi ja Markku Nenonen sekä Lauri ja Tuomo Paaso-Rantala perustivat yhdessä yrityksen, joka on soveltanut ja tuotteistanut rakennusalalla perinteisiä työ- ja toimintatapoja uudella tavalla. Perustava Oy on hyvä esimerkki innovatiivisuuden ja kovan työnteon merkityksestä yritystoiminnassa ja se on osoittanut, että yrittämisen innolla on mahdollista menestyä nopeallakin aikataululla.

Palkitut vasemmalta oikealle: Hannu Hämeenniemi, Markku Nenonen, Jussi Nenonen, Lauri PaasoRantala, Tuomo Paaso-Rantala ja Katarina Helander.


19

N:o 5 • Toukokuu 2011

Eurooppaa edestakaisin

Copyright © M-Brain Oy

Ulkomaat EU-perusteos tuli tarpeeseen:

Yrittäjyydelllä kehitystä

Selkeää ja ymmärrettävää tietoa jopa talouskriisistä

Yrittäjämatka Etelä-Afrikkaan ja Mosambikiin

EERO KUOSMANEN/ULKOMINISTERIÖ

Yhdysvallat etsii keinoja ››Yhdysvaltojen viranomaiset

tarkastelevat mahdollisuuksia pääomanostojen helpottamiseksi. Liian tiukkojen nykysäännöstön on arvosteltu rajoittavan pienyritysten ja start-upien kasvumahdollisuuksia. Tämä

puolestaan on arvostelijoiden mukaan vaikeuttanut työpaikkojen syntymistä. Sääntelystä vastaava elin aikoo käydä läpi nykysäännökset tavoitteenaan vähentää säännösten aiheuttamaa taakkaa pienyrityksille.

Ovat selvinneet ››Ranskan pk-yritykset ovat onnistuneet pitämään taloutensa kunnossa talouskriisin vaikutuksista huolimatta. Yritykset ovat pitäneet taloutensa pystyssä investointien kustannuk-

sella. Nyt kuitenkin varojen puute nousee esiin, kun yritykset ovat aloittelemassa uusia investointeja talouden kasvaessa, ja tämä aiheuttaa yrityksille huolta.

65 000 uutta työpaikkaa ››Ruotsalaiset pienyritykset

luovat jopa 65 000 työpaikkaa tulevan vuoden aikana paremman suhdanteen vuoksi. Joka kolmas pienyritys aikoo palkata lisäväkeä, ja 70 prosenttia yrityksistä näkee hyviä edelly-

tyksiä kasvulle. Yrittäjäjärjestön pääekonomi Lars Jagrénin mukaan tämä kuitenkin vaatii matalampia työnantajamaksuja, vähennyksiä riskipääomalle ja paremmin toimivia työmarkkinoita.

Osaajapula vielä hallittavissa ››Valtiollisen KfW-pankin tutkimuksen mukaan Saksan pk-yritykset eivät pidä osaaja­­pulaa suurimpana ongelmanaan. Rekrytointia suurempina haasteina pidetään uusien asiakassegmenttien kehitystä, myyn-

nin ja tuoton parantamista sekä yritysstrategian uudelleensuuntaamista. KfW varoittaa, että viimeistään vuoteen 2020 mennessä pula ammattitaitoisesta työväestä pahenee.

Korot vakaana loppukesään asti ››Britannian keskuspankki ai-

koo pitää korot 0,5 prosentissa ”loppukesään” asti. Alhainen korkotaso on hyvä asuntovelallisille. Forum of Private Business pitää ajatusta pakkolainoittamisesta hyvänä, sillä pankit ovat olleet nihkeitä lai-

naamaan yrityksille lisärahaa. Yritykset ovat pelänneet lisävelan tiedustelun johtavan niiden vanhojen velkojen uudelleentarkasteluun. British Chambers of Commerce ei puolestaan usko lisätoimien auttavan.

Puolue haluaa tehdä pk-yrityksistä prioriteetin ››Ranskalaispuolue UMP halu-

aa nostaa pk-yritykset prioriteetiksi työllisyystilanteen parantamisessa. UMP vahvistaisi Oseon roolia yritysten rahoittamisessa ja mahdollistaisi jo

14-vuotiaiden oppisopimuskoulutuksen. Puolueen mielestä pienet ja keskisuuret yritykset ovat tärkeässä roolissa, koska ainoastaan ne synnyttävät uusia työpaikkoja.

Tunnelma ennätyskorkealla ››Saksalaisen DZ Bankin julkai-

semassa kyselyssä kävi ilmi, että 86 prosenttia 1 500 keskisuuresta yrityksestä pitää tilannettaan hyvänä tai erittäin hyvänä. Yrityksistä 26 prosenttia aikoo palkata lisää väkeä

syksyyn mennessä. Hans-Theo Macke DZ bankista sanoo, etteivät edes Japanin katastrofin vaikutukset ja EKP:n koron nosto synkennä pk-yritysten tunnelmia.

Ranskalaiset yhä pieniä ››Vaikka yritysjohtajat pitävät taloudellista tilannetta niin Ranskassa kuin ulkomaillakin aiempaa tasapainoisempana, johtajat eivät usko hallituksen kykyyn auttaa niitä kasvussa. Vain seitsemän prosenttia

yrittäjistä uskoo, että heidän pk-yrityksestään tulee keskikokoinen yritys, joka työllistää yli 250 työntekijää. Ranskan hallituksen tavoitteena on luoda 2 000 yli 500 työntekijän yritystä vuoteen 2012 mennessä.

Optimoikaa omistajanvaihto ››Lainsäätäjä suunnittelee

Ranskassa verohelpotuksia, joilla kannustetaan yrityksiä omistajanvaihtoihin. Niin kutsutun Dutreil’n sopimuksen mukaan yrityksen arvosta saa vähentää 75 prosenttia, mikäli omistajanvaihdon tunnusmerkit täyttyvät. Näin ollen miljoonan euron arvoisesta yrityksestä maksetaan perintö- lahja- ja omaisuusveroja

ainoastaan 250 000 euron edestä. Yrityksen markkinaarvo ei vaikuta verohelpotukseen. Verohelpotus edellyttää perinnön- tai lahjansaajalta muun muassa vähintään kolmen vuoden sitoutumista päätoimiseen työskentelyyn tai johtoasemaan yrityksessä. Sitoumuksien noudattamatta jättämisestä rangaistaan.

Uusi alv-laki iskee ››Noin 520 000 yritystä kärsii,

mikäli ehdotettu alv-uudistus menee läpi, Ruotsin yrittäjäjärjestö Företagarna varoittaa. Uusi laki vaatisi yrityksiä jättämään alv-selvityksen, joka vastaisi nykyistä tulosel-

vitystä, mikä lisää hallinnollista taakkaa ja sitä kautta kustannuksia. Erityisesti taakka rasittaisi pienyrittäjiä, mikä on vastoin hallituksen slogania pienyrittämisen helpottamisesta.

Hanna Päivärinta, Uudenmaan Eurooppatiedotus, teksti

E

U-perusteoksen täysin uusittu painos on julkistettu euromaiden kriisiä käsitelleessä keskustelutilaisuudessa. Talouskomissaari Olli Rehn kehui teosta selkeästi ja ymmärrettävästi kirjoitetuksi kirjaksi. – Suomi ei ole erillinen saareke, sanoi Olli Rehn ja kertasi Yhdysvalloista alkunsa saaneen finanssikriisin seurauksia: Suomen kansantuote laski kahdeksan prosenttia vuonna 2009, ja finanssikriisin koko laskun Suomen julkiselle taloudelle on laskettu olevan viiden vuoden kuluessa yli 40 miljardia euroa. Komissaari painotti, että Suomen paikka on Euroopassa. – Suomen pärjääminen riippuu Euroopan tulevaisuudesta. Suomi on pärjännyt parhaiten silloin, kun se on avautunut kansainvälisesti, Rehn pohti ja viittasi historiallisiin ratkaisuihin kuten 1990-luvulla EU-jäsenyydestä päättämiseen.

Eivät EU-asiat ole vaikeita.

Kirjan julkaisija on Eurooppatiedotus. EU-perusteoksen kirjoittaja Marko Ruonala pohti puheessaan EU-viestinnän ymmärrettävyyttä. – Tietoa ja tiedotusta on paljon. Toivoisin lisää ihmiseltä ihmiselle -ulottuvuutta. Ei EUasioiden ymmärtäminen ole sen vaikeampaa kuin Suomen päätöksenteon ymmärtäminenkään, sanoi ympäristöministeriön viestintäpäällikkönä toimiva Marko Ruonala. Helsingin Yliopiston Porthaniassa huhtikuun lopulla järjeste-

P

ietarin olosuhteisiin on kehitetty ekotehokkaan kaupunkisuunnittelun konsepti. Pilottihankkeelle etsitään rahoittajia ja toteuttajayrityksiä mm. Suomesta. VTT:n vetämän hankkeen loppuraportti esittelee EcoGrad -kaupunkikonseptin. Siihen kuuluu tiivis kaupunkirakenne, liikkumisen tarpeen minimointi, julkisen ja kevyen liikenteen käytön maksimointi, energiankulutuksen minimointi, uusiutuvan energian hyödyntäminen sekä kestävät jäte- ja vesihuoltoratkaisut. – Jatkossa tavoitteena on kehittää paikallisten tahojen kanssa työkaluja kaupunkisuunnitteluun kriteerilistan pohjalta. Pilottikohteen toteuttamista varten etsitään yhteistyökumppaneiksi rahoittajaa sekä toteuttajaverkostoa, kertoo erikoistutkija Åsa Nystedt VTT:ltä. – Suunnitteilla on myös energiatehokkuuteen keskittynyt virtuaalinen alusta, joka olisi eri toimijoiden kohtaamispaikka. Alusta olisi suomalaisten ja venäläiset yritysten sekä suomalaisten T&K-toimijoiden ja yliopistojen käytössä, Nystedt jatkaa. Venäjän oloissa korostuvat suomalaisten toimijoiden kannalta samantyyppinen ilmasto, mahdollisuudet uusiutuvien rakennusmateriaalien käyttöön sekä osittain myös tarve keskittää asuntojen tuotantoa suuriin

tyssä tilaisuudessa oli paikalla runsaasti opiskelijoita Uudenmaan lukioista.

Joulupukki boikottiin. Valtio-

varainministeriön neuvotteleva virkamies Martti Salmi nauratti yleisöä aluksi kertomalla, että Portugalissa halutaan boikotoida nyt Nokia-puhelinten lisäksi joulupukkiakin – reaktiona suomalaisten haluttomuuteen tukea maata sen talousvaikeuksissa. Salmi kertoi vakavoituneena, että Suomi ei hänen mielestään ole taloudenpidossa mallioppilas, vaan maa velkaantuu kovaa vauhtia. Valtiovarainministeriö hankkii yhden päivän aikana 25 miljoonaa euroa velkaa. Vuodessa otetaan velkaa 10 miljardin euron edestä, joka on saman-

SY:n tuella on koulutettu Etelä-Afrikkalaisia pienyrittäjiä. Tarkempia tietoja matkasta antaa Mikko Lännenpää, puh. 0500 710 571, mikko.lannenpaa @missionmen.fi. Matkayhtiönä toimii Olympia Kaukomatkatoimisto.

suuruinen summa nykyrahassa kuin aikoinaan Suomen 90-luvun alkupuolen pankkikriisin loppulasku. Opiskelijayleisöä kiinnosti kuulla, onko EU:ssa varauduttu siihen, että Kreikka ja Portugali eivät ehkä pystykään maksamaan velkojaan. Martti Salmi vastasi, että siihen ei nyt ole valmistauduttu. Hänen mukaansa kaikki voimavarat suunnataan tällä hetkellä näiden maiden talouksien parantamiseen. Maat joutuvat rankkaan säästökuuriin, joka koskettaa erityisesti kansalaisia.

EU-perusteos myös verkossa. EU-perusteos on yksi Euroop-

patiedotuksen suosituimmista julkaisuista. Kirjassa valotetaan

Euroopan unionin toimintaa, toimielimiä, päätöksentekoa ja politiikan aloja sekä Suomen jäsenyyskysymyksiä. Se on tarkoitettu perustiedon lähteeksi kaikille EU-asioista kiinnostuneille. Uusi EU-perusteos ilmestyy suomeksi ja ruotsiksi ja löytyy verkkoversiona osoitteesta www. eurooppatiedotus.fi. Kirjan voi noutaa maksutta Eurooppatiedotuksen asiakaspalvelupisteistä kaikissa maakunnissa tai tilata postitse verkkosivujen tilauslomakkeella.

Lisätietoa:

www.eurooppa-tiedotus.fi, Ajankohtaista. Julkaisut 20.4.2011.

Ruotsin mediakentältä bisnestä suomalaisille Lehtitalot keskittyvät isommiksi yrityksiksi Ruotsissa. Tämä avaa suomalaisyrityksille bisnesmahdollisuuksia. – Palvelujen keskittäminen ja digitalisoituminen asettavat uusia vaatimuksia lehtitalojen tietojärjestelmille. Suomessa vastaavanlainen kehitys on pidemmällä, kertoo Finpron seniorikonsultti Juha Peltomäki. Hän vastaa Lehtitalojen tietojärjestelmät -vientirenkaasta. Finpron vientirengas vie suomalaista tietojärjestelmäosaamista Ruotsiin. Vientirenkaan neljä yritystä toimittavat valmiita kokonaisratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin.

Lehtitalojen tietojärjestelmillä tarkoitetaan useita erilaisia tietojärjestelmiä, kuten lehden toimituksen ja ilmoitusmyynnin työkaluja, tilaaja- ja jakelujärjestelmiä ja taloushallinnon tietojärjestelmiä. – Lehtitalojen arvokkainta omaisuutta ovat tilaajarekisterit. Tietojärjestelmiin kohdistuu laajentuvia vaatimuksia, kun rekistereitä yhdistetään. Vielä suurempi muutos on digitalisoituminen. Siirtyminen näköislehtiin, mobiiliuutisiin ja räätälöityihin digitaalisiin sisältöihin laajentaa asiakkuuksien hallintaa, kertoo Jaicom Oy:n toimitusjohtaja Jorma Ainassaari.

RATKAISUJA www.yrittajat.fi/ratkaisuja/point.

keskuksiin haja-asutusalueiden tyhjentyessä.

Energiatehokkuus vielä outo asia. Pietarissa ekologisen suun-

nittelun periaatteita tukee, että kaupungissa rakennetaan tiiviisti, ja määräyksissä vaaditaan, että päivittäisten palvelujen on sijaittava asukkaiden lähellä. Sen sijaan teknisessä, talou­ dellisessa ja hallinnollisessa mielessä Venäjällä on vielä kehitettävää. Energiatehokas rakentaminen on vielä kehityksen alkuvaiheessa, ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvat energiajärjestelmät ovat melko tuntemattomia. Hankkeessa toteutettiin myös asukaskysely. Asukkaat (92 %) eivät pidä tärkeänä uusiutuvan energian käyttöä talojen lämmityksessä. Koneellinen ilmanvaihto on suurelle osalle (80 %) tuntematon asia. Raitis ilma mielletään tärkeäksi asiaksi (80 %), mutta vain alle puolet vastaajista (40 %) on valmiita maksamaan siitä. Projektissa oli tavoitteena kansainvälisesti jo pilottivaiheen läpikäyneen VTT:n Ecocity-konseptin soveltaminen asuntojen tuotantoon ja kaupunkien kiinteistökehitykseen Venäjällä. Aikaisemmin vienninedistäminen on keskittynyt materiaalien ja valmiiden tuotteiden toimitukseen, mutta yhä enemmän on tarvetta kokonaisten palvelukonseptien kehittämiseen.

Tietoa vaarallisista tuotteista Euroopassa Tieto vakavan riskin aiheuttavista tuotteista liikkuu entistä tehokkaammin EU:n jäsenmaiden välillä. Ilmoitusten määrä ns. RAPEXissa eli Euroopan yhteisön ylläpitämässä nopeassa tietojenvaihtojärjestelmässä on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. RAPEX -järjestelmän avulla välitetään tietoa vaarallisista

Suomen Yrittäjät ja Suomen Liikemiesten Lähetysseura ovat mukana Suomi–Etelä-Afrikkaseuran hankkeessa, jossa tuetaan mikroyrittäjyyden syntymistä Etelä-Afrikassa. Osana tätä hanketta järjestetään 27.10.– 7.11.2011 yrittäjille suunnattu matka Etelä-Afrikkaan ja Mosambikiin. Matkalla tutustaan mm. yrityksiin ja yrittäjyyteen sekä luodaan kontakteja paikallisten yrittäjien kanssa. Etelä-Afrikassa tutustumiskohteina ovat erityisesti Kapkaupunki ympäristöineen sekä maailmankuulu viinikaupunki Stellenbosch. Mosambikissa erityisnäkökulmana on it-teknologia ja sen hyödyntäminen kehitysyhteistyössä ja bisneksessä Afrikassa. Kohteena on Maputo. Luvassa on yrittäjyyttä, viiniä sekä upeita ihmisiä, paikkoja ja maisemia.

Uusi EU-perusteos ilmestyy suomeksi ja ruotsiksi. Verkkoversio on osoitteessa www.eurooppatiedotus.fi.

VTT loi konseptin Pietarin alueen ekologiseen kaupunkirakentamiseen Harri Auramo, teksti

Veli-Matti Lamppu, teksti

tuotteista ja niitä koskevista toimenpiteistä. Euroopan komissio julkaisee ilmoituksista verkkosivuillaan viikoittain yhteenvedon. Vuonna 2010 järjestelmään tehtiin yhteensä 1963 ilmoitusta vaarallisista tuotteista. Määrä kasvoi 16 prosenttia edellisvuodesta.RAPEX-järjestelmää voivat hyödyntää niin viranomaiset, yritykset kuin kuluttajatkin.

POINT VERKKOMAKSU Pointin Verkkomaksu on täydellinen paketti verkkokaupan maksamisratkaisuksi. Kun suunnittelette verkkokauppaa tai jo olemassa olevan verkkokaupan kehittämistä, niin yhteistyökumppaninne on Point.

Turvallinen maksupalvelu verkkokauppaasi Pointin Verkkomaksu on täydellinen paketti verkkokaupan maksamisratkaisuksi. Point Verkkomaksun käyttöönotto tapahtuu helposti ja nopeasti integroimalla olemassa oleva ostoskori Pointin maksulomakkeeseen. Maksaminen tapahtuu aina Pointin turvallisessa PCI – ympäristössä. Point Verkkomaksu tarjoaa verkkokauppiaalle muun muassa: • kaikki maksutavat yhdellä sopimuksella • lyhyen tilitysajan • edistykselliset työkalut väärinkäytöksien estoon ja asiakkaiden tunnistamiseen • kattavan raportoinnin ja seurannan myyntitapahtumista • käytettävyyden ja turvallisuuden optimoinnin mobiiliympäristössä

Lisätietoa Saatte asiantuntevasta myynistämme: puh. (09) 477 433 40 tai myynti@point.fi


20

N:o 5 • Toukokuu 2011

Teema:

Kesällä laitetaan aurinkolasit nenälle ja lähdetään kylille! Joku rentoutuu puutarhassa, toinen golfkentällä. Valitse oma kesänviettotapasi! FUTUREIMAGEBANK

Vanhan talon kaupassa kannattaa katsoa ennen kuin täytyy katua ••Vanhan talon ostamisessa käy liian usein niin, että ensin tehdään kauppa ja vasta sen jälkeen ruvetaan katsomaan, mitä se pitää sisällään.

V

Harri Auramo, teksti ja henkilökuva

anhan talon ostamisessa käy liian usein niin, että ensin tehdään kauppa ja vasta sen jälkeen ruvetaan katsomaan, mitä se pitää sisällään. Seuraava näytös talokaupparuljanssissa on se, kun ostaja ja heti perään myyjäkin alkavat hankkia paikan päälle erilaisia asiantuntijoita, tarkastajia ja juristeja. He sitten kertovat käräjillä ainakin kaksi näkemystä siihen, onko talossa vikaa ja kenen kuuluisi maksaa viulut. – Tämä on se kallein tapa, varsinkin kun niille tavarantarkastajille ja asianajajillekin pitää maksaa riidan puhjettua. Sen sijaan rahaa ja aikaa voi säästää, kun käyttää asiantuntijoita oikeaan aikaan eli jo talohankinnan alkupäässä, korostaa asianajaja Markku Lindblad Helsingistä. Sopimusjuridiikkaan parinkymmenen vuoden aikana erikoistunut Markku Lindblad on selvittänyt, minkälaisia ratkaisuja tuomioistuimet ovat talokauppariidoissa tehneet. Hän on osakkaana Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy:ssä. Yrityksellä on kolme toimipistettä Tampereen seudulla, kolme Itä-Suomessa ja yksi Helsingissä. Toimiston erikoisalueita ovat mm. rakentaminen ja asuntoja kiinteistöoikeus. Talokaupoissa oikeutta haetaan lähinnä kahden eri lain pykälistä. Ne ovat kiinteistön kauppaa säätelevä maakaari ja käytetyn asunnon kaupassa

Ne ongelmat, mitkä vanhan talon kaupassa kerrotaan ja dokumentoidaan, eivät maksa mitään. Ne, joita ei kerrota, rupeavat aikanaan maksamaan, jos talosta isompia virheitä löytyy. Markku Lindblad

asuntokauppalaki. Kaupan kohteessa on virhe, jos se ei vastaa sitä, mitä on sovittu tai voidaan katsoa sovitun. – Virhe voi tulla myyjälle myös siinä, onko hän antanut ostajalle oikeata tietoa kaupan kohteesta. Siihen velvoittaa lain mukaan myyjän tiedonantovelvollisuus. Myös kaupan välittäjällä pitää olla oikeat tiedot, ja niiden pitää näkyä myyntiesitteessä, Lindblad painottaa. Hän lisää, että jos talosta tai asunnosta on kuntokartoitus tehty, on sekin raportti lyötävä ostajaehdokkaiden käteen. Paperilta pitää näkyä havaitut puutteet ja virheet. – Jos jossakin kohtaa taloa on vihiä ongelmasta, myyjän voi olla viisasta sopia kuntotarkastajan kanssa siitä, että porataan kylppäriin pieni reikä ja tutkitaan tilannetta anturilla tai tehdään vintille tai alapohjaan tarkistusluukku kurkistamista varten. Näin voidaan poistaa osa piilevien virheiden ongelmasta, kun puutteet mainitaan kuntoraportissa. Vastuupallo saadaan ehkä siirrettyä ostajan puolelle. Myyjän ankara vastuu on rajatumpi, jos kysees-

sä on ns. salainen virhe, joka ei ole ollut todistettavasti hänenkään tiedossa. Lisäksi ostajalla on ennakkotarkastusvelvollisuus, joten hänen pitää katsella talossa ympärilleen vähän tavallista visiittiä tarkemmin. Molempien kaupan osapuolten pitää siis toimia riittävän huolellisesti.

Virheistä joutuu vastuuseen. Jos talosta tai

asunnosta löytyy kaupan jälkeen virheitä, jotka tulevat ostajalle yllätyksenä, on oikeuskäytännössä tuomittu myyjälle kolmenlaisia seuraamuksia. – Kyseeseen voi tulla hinnanalennus, vahingonkorvaus tai kaikkein harvinaisimpana kaupan purku. Hinnanalennuksia on tapauksista noin 60 prosenttia, kertoo Markku Lindblad. Mikä sitten on virhe? – Virhe on kyseessä silloin, kun asunto tai kiinteistö ei vastaa sitä, mitä katsotaan sovitun. Keskeisiä ovat kauppakirja ja sen liitteet tai muut asiakirjat, jotka ovat kaupanteon yhteydessä olleet esillä ja joihin on viitattu, Lindblad selvittää.

– Jos tuntuu, että nämä asiat menevät vaikeaksi, kannattaa hyvissä ajoin jo ennen kaupantekoa nykäistä juristia tekemään kauppakirja tai ainakin lukemaan läpi kiinteistönvälittäjän laatima kauppakirja, ehdottaa Markku Lindblad ja lisää, että heidän toimistonsa tekee aika paljon tällaisia tarkastuksia.

Virhe voi olla tiedonantovirhe. Myyjällä on tiedonantovelvollisuus kaupan kohteen ominaisuuksista. Ostajan on tärkeä saada vain oikeaa tietoa kaupan kohteesta. Kaikki olennaiset tiedot on annettava. – Myyjän täytyy muistaa kertoa. Paljon ilmenee sellaista meininkiä, ettei aina ole niin nuukaa kertoa kaikista ongelmista. Tämä on nimenomaan se kohta, missä ongelmat pitää muistaa sanoa etukäteen ja hyvissä ajoin. – Ne ongelmat, mitkä sanotaan ja dokumentoidaan, eivät maksa mitään. Ne, joita ei sanota, rupeavat aikanaan maksamaan, jos siellä talosta jotakin isompaa virhettä löytyy. Oikeudessa on puitu tapauksia, joissa myyjä ei ole tiedottanut kiinteistön puutteesta tai viasta, koska hän ei ole omasta mielestään siitä itsekään tiennyt. – Ajoittain oikeus joutuu katsomaan, että kyllähän myyjän täytyi tietää virheestä, koska hän on tehnyt remonttia kellarissa tai kylpyhuoneessa tai vintillä. Silloin hänen on täytynyt havaita esimerkiksi vintillä kattolevyjen kosteusvauriot, Lindblad selvittää.

Tällaisessa tapauksessa tulee eteen kysymys, eikö ostajankin olisi pitänyt havaita mainitut kosteusvauriot. Siitä jäljempänä.

Virheen salaisuus tuo myyjälle huojennusta. Kiinteistössä tai asunnossa voi olla salainen

virhe. Virhe on salainen siksi, että myyjä ei ole siitä tiennyt tai ei ainakaan voida osoittaa hänen siitä tienneen. Myyjä ei siis ole menetellyt huolimattomasti. Jos virhe ei ole merkittävä, se jää ostajan vahingoksi. – Tyypillisesti nämä virheet ovat seinärakenteen tai lattian sisällä, kuten putkissa tai johdoissa tai muissa rakenteissa, jolloin puutteita ei voida havaita tavanomaisilla mittauksilla, vaan rakenteita pitää avata. – Toisaalta jos vintille ei ole tarkastusluukkuja, niin ei siinä kaupanteon yhteydessä edellytetä, että sinne puhkaistaan reikä, Markku Lindblad sanoo. Jos ostaja korjaa havaitun virheen, hän voi tehdä ns. tasoa korottavia korjauksia, kuten vaihtaa muovit kaakeleihin, mutta lisäkustannuksia ei voi laittaa myyjän piikkiin. Ostaja maksaa ylimääräiset kulut itse.

Ostajalla on oma velvollisuutensa. Ostajal-

la on lain mukaan kohteen ennakkotarkastusvelvollisuus, joka on tavallaan peilikuva myyjän tiedonantovelvollisuudelle. Ostajan täytyy tarkastaa myytävä kiinteistö tai asunto, ja se pitää


21

N:o 5 • Toukokuu 2011

Aiheesta:

Kesä

Suomen kukkiensitojat taipuivat PM-kisoissa

Näin on talokauppariitoja ratkaistu oikeudessa Kosteutta ja hometta

Omakotitalon alapohjassa oli selviä vaurioita, mutta se oli umpinainen eikä ostaja ollut päässyt sinne näkemään. Myyjä oli tehnyt alapohjassa korjauksia ja hänen olisi pitänyt huomata, että puuaines oli ainakin jossain määrin lahoa. Kun myyjä ei tästä ilmoittanut ostajalle, oli kyseessä tiedonantovirhe. Tuomittiin hinnanalennusta 20 000 euroa.

Vuonna 1969 rakennetusta omakotitalosta tehtiin kaupat 84 500 eurolla. Ostajat rupesivat väittämään, että talossa oli useita virheitä: talon perustus oli liian matala, talon ympärillä ei ollut toimivaa salaojaa, talossa ei ollut toimivaa ilmanvaihtoa eikä sokkelin ja seinän välissä ollut kosteuskatkoa, joten kosteus nousi seinärakenteisiin. Ostajat vaativat kaupan purkua ja toissijaisesti hinnanalennusta 40 000 euroa. Rakennuksessa oli kosteusvaurioita ja mikrobikasvustoa. Hovioikeus ei hyväksynyt useimpia ostajien väitteitä. Oikeuden mukaan ostaja ei voinut vedota virheenä matalaan perustukseen ja ilmastointiin, koska ne olivat olleet ostajan havaittavissa ennen kaupantekoa ja ratkaisut olivat rakentamisajan määräysten mukaiset, samoin kosteuskatkon puuttuminen. Myöskään puutteelliseen salaojajärjestelmään ei voitu vedota, koska ostajille oli ilmoitettu siitä, että salaojat olivat alkuperäiset. Ostajien olisi pitänyt käsittää, että 35 vuotta vanhat salaojat eivät olleet välttämättä täysin toimivia. Talon home- ja kosteusongelmaa pidettiin kuitenkin merkittävänä salaisena virheenä, joka teki talon sillä hetkellä asumiskelvottomaksi. Salainen virhe ei ollut myyjän tiedossa. Ostajat saivat hinnanalennusta 18 000 euroa eli korjauskustannusten määrän.

(Kouvolan hovioikeus nro 1155, 14.10.2005)

Viemärissä oli iso vika Talokauppa on usein ihmisen elämän suurin kauppa. Ihan pikkujutuista ei kannata mennä oikeuteen, mutta asiantuntijaa kannattaa käyttää ennen kaupantekoa, varsinkin arvokkaissa kohteissa, neuvoo asianajaja Markku Lindblad.

tehdä huolellisesti siitäkin huolimatta, että kohteesta esitetään kuntokartoitus. – Jos esimerkiksi valokuvasta voidaan nähdä, että kaupantekohetkellä oli vintillä kattolevyssä selvästi kosteusvaurion jälkiä, niin oikeus tekee helposti johtopäätöksen, että ostajan olisi pitänyt havaita tämä ja ymmärtää, että siellä ei ole kaikki kunnossa, Markku Lindblad esittää. – On asioita, joita sellaisenkin ostajan, joka ei ole rakennusalan ammattilainen, olisi pitänyt havaita. Jos ostaja on alan ammattilainen, vaatimustaso vielä kiristyy. Silloin vaikeammin havaittavat puutteetkin saattavat tulla kysymykseen. Tarkastusvelvollisuuden laiminlyönti voi käydä ostajalle kalliiksi. Ostaja on heikoilla, jos hän ei ole esimerkiksi käynyt kaikissa kiinteistön rakennuksissa tai talon kerroksissa tai muissa tiloissa, joihin kuitenkin on vapaa pääsy. Markku Lindblad kertoo, että silloin tällöin heidän toimistonsa on järjestänyt ostajan matkaan hyvän tarkastajan kohdetta katsomaan. Näin on tehty varsinkin arvokkaissa kohteissa.

Kiinteistöstä oli tehty kauppa 84 000 eurolla. Talon kellariin oli sitten ajoittain tulvinut vettä 10 – 15 senttimetriä. Myyjät olivat tästä ongelmasta tienneet, koska he olivat kaupanteon yhteydessä maininneet, että he itse tekisivät viemäröintijärjestelmälle jotakin, jos vielä asuisivat kiinteistöllä. Hovioikeus katsoi, että viemärin toimimattomuus oli niin suuri virhe, että myyjän olisi pitänyt kertoa siitä suoraan. Tiedonantovirhe. Tuomioistuin määräsi hinnanalennusta 15 000 euroa. (Turun hovioikeus nro 1399, 19.6.2008)

Putkiremontti heti kaupan jälkeen Asunnosta oli tehty kauppa 155 000 eurolla. Asunto oli 40 vuotta vanhassa rakennuksessa, jossa ruvettiin kohta kaupan jälkeen suunnittelemaan putkiremonttia. Ostajat vaativat hinnanalennusta ja vahingonkorvausta, koska heille ei ollut kerrottu asiasta. Toinen myyjistä oli ollut useita vuosia taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana. Myyjien olisi hovioikeuden mukaan pitänyt tietää putkiston tilasta. Tiedonantovirheen perusteella tuomioistuin määräsi hinnanalennusta 30  750 euroa ja vahingonkorvaustakin 3 932 euroa. (Itä-Suomen hovioikeus nro 1145, 27.9.2007)

Ostajalla ei ollut erityistä syytä yläpohjan tarkastamiseen. Oikeus päätti, että kyseessä oli salainen virhe ja ostajalla oli oikeus hinnanalennukseen, jota pienensi kiinteistön arvonnousu, kun koko katto uusittiin eikä sitä vain korjailtu. (Korkein oikeus 2009:31)

Ei annettu hinnanalennusta Kiinteistökaupan hinta oli 80 000 euroa. Kiinteistöllä oli vuonna 1928 rakennettu omakotitalo, jonka kunto oli myyntiesitteen mukaan välttävä. Ostaja löysi sieltä erilaisia salaisia virheitä ja vaati hinnanalennusta 15 880 euroa. Sadevesi- ja viemärijärjestelmissä oli vaurioita ja puutteita. Kellarin portaikon puulattia ja porrasaulan kattopalkki olivat lahonneet. Hovioikeuden mukaan pelkkä rakennuksen ikä ei oikeuta näihin virheisiin. Silti hovioikeus päätti, että hinnanalennukseen ei ollut perusteita. Hovioikeus perusteli päätöstään sillä, että kauppahinta oli alhainen ja muodostui suureksi osaksi vuokra-alueen hallintaoikeuden arvosta. Ostaja oli myös tiennyt, että vanhassa talossa on vakavia puutteita ja hänen oli täytynyt varautua siihen, että remontin yhteydessä voi ilmetä vaikeasti ennakoitavia kustannuksia. Virheen merkittävyyskynnys ei ylittynyt.

Ei käyty katsomassa autotallia

Kiinteistöstä tehtiin kauppa. Yläpohjatilaa ei voitu kuntotarkastusraportin mukaan tarkastaa, koska sinne ei ollut tarkistusluukkua. Ostajalta ei voitu edellyttää, että hän olisi sinne väkisin tunkeutunut. Raportissa oli todettu vesikatossa sellaisia riskitekijöitä, jotka olivat heikentäneet sen kestävyyttä. Katon vuotamista ei kuitenkaan havaittu tai epäilty.

Omakotitalon kaupassa oli kohteena myös ostohetkellä rakenteilla oleva autotalli. Koska ostaja ei ollut käynyt katsomassa keskeneräistä autotallia eikä tarkastamassa sen kattoa, niin ostaja ei voinut jälkikäteen vedota rakennevirheisiin. Ostaja oli jättänyt käyttämättä ennakkotarkastusoikeutensa. Hovioikeus ei myöntänyt hinnanalennusta. (Turun hovioikeus 868, 4.4.2006)

Ottaako päähän?

Jospa purkaisit vihasi vieraskasveihin? ••Kansalaisilta pyydetään vinkkejä vahingollisten ja vierasperäisten kasvien ja eläinten torjumiseksi kotimaamme kamaralta. Harri Auramo, teksti

S

uomessa on ryhdytty tosissaan tekemään ns. vieraslajistrategiaa, jonka tarkoituksena on hävittää varsinkin vieraskasvit. Asiaa hoitaa maa- ja metsätalousministeriö, joka etsii keinoja vieraslajien hävittämiseksi tai rajoittamiseksi. Vieraslajit tuhoavat alkuperäisiä ympäristöjä ja niissä elävien kasvien ja eläinten selviytymismahdollisuuksia. Luonnon muuttumisen ohella vieraslajeista aiheutuu taloudellisia menetyksiä. Niitä syntyy vieraslajien hävittämisestä, kasvin- ja eläintarkastuksista ja vahinkoeläinten pyynnistä.

Neljä viheliäistä vieraskasvia. Ministeriön torjuntasuun-

nitelmassa on määritelty erityisen haitallisiksi vieraskasveiksi jättiputket, kurtturuusu, komea­ lupiini ja jättipalsami. Jatkossa alueellisten viranomaisten on määrä koordinoida hävittämistä tekemällä yhteistyötä kuntien ja alan yrittäjien ja järjestöjen kanssa.

Jättiputki Jättiputkiesiintymiä on Pohjois-Karjalassa ja Itä-Suomessa eniten, kaikkiaan noin 1  000 esiintymää tällä hetkellä. Hävitettäviä jättiputkia tiedetään olevan kolmea lajia. Jättiputket ovat myös ihmiselle vaarallisia kosketuksesta syntyvien ihovammojen takia. Jättiputki voi kasvaa neljän metrin korkuiseksi, ja se voi tuot-

Transmeri osallistuu taisteluun

taa jopa 100 000 siementä, jotka säilyvät maassa itämiskelpoisina vuosia. Lisäksi se leviää juuriston kautta.

Kurtturuusu

Alan yrityksillä ja yrittäjillä tulee olemaan oma roolinsa vieraskasvien hävittämisessä, mutta se on vielä hakemassa muotoaan. Kunnat voivat olla luonteva yhteistyökumppani. Lohjan kaupungin ympäristöyksikkö on kartoittanut jättiputken esiintymistä kaupungin alueella. Tänä vuonna on tarkoitus hävittää jättiputket. Kemian alan yritys Oy Transmeri Ab ja sen markkinoima Roundup tekevät yhteistyötä Lohjan kaupungin kanssa jättiputkien hävittämiseksi. Vuoden 2011 aikana Transmeri etsii ensi vuoden talkookohdetta, josta jättiputket pitää hävittää. Talkooehdotuksen voi lähettää 30.9.2011 mennessä www.roundup.fi/talkookohde tai Oy Transmeri Ab, Talkookohde, PL 50, 02630 Espoo. Transmeri lahjoittaa kohteesssa tarvittavan määrän Roundup-tuotetta.

Kurtturuusu aiheuttaa ympäristöjen muutoksia erityisesti hiekkarannoilla ja saaristossa. Kurtturuusu tuhoaa hiekkarantojen rikkaan ja ainutlaatuisen eliöstön. Kurtturuusua on levinnyt Suomessa eniten Suomenlahden rannikolle ja saariin ulkosaaristoa myöten.

Lupiini Lupiinilla on suuri luontovaikutus, sillä se kykenee typpibakteeriensa avulla rehevöittämään kasvualustaansa. Lupiini on siirtynyt puutarhoista tienvarsille, joissa se kilpailee alkuperäisten niitty- ja ketokasvien kanssa. Niityt ovat häviämässä maatalouden muuttumisen takia, joten niittyjen kukkivat kasvit ovat yrittäneet löytää turvapaikkoja teiden varsilta. Hiekkamailla kasvavat kissankellot ja päivänkakkarat väistyvät lupiinin tieltä.

Jättipalsami Jättipalsami on tuotu Suomeen 1800-luvulla puutarhakasviksi. Se on levittäytynyt puutarhoista erityisesti asutusten läheisyyteen, rannoille, lehtoihin ja kosteikkoihin. Tällä hetkellä kasvupaikkoja lienee tuhansia.

Torjunta vaatii pitkäjänteisyyttä. Vanhempi tutkija Terhi

Ryttäri Suomen ympäristökes-

Jättiputki voidaan hävittää Suomesta. Hävitystyössä on käytettävä turvavarusteita, ja myös kemiallisia aineita suositellaan.

RODEO

(Kouvolan hovioikeus 1294, 25.10.2006)

(Itä-Suomen hovioikeus nro 1508, 12.12.2006)

Tarkistusluukku puuttui

10,7

miljoonalla eurolla pelattiin Veikkauksen urheilupelejä jääkiekon MM-kisojen aikana. Uusiin ennätyslukuihin on laskettu mukaan Pitkävedon, Tulosvedon, Voittajavedon ja Monivedon lisäksi MM-kisojen otteluista kootut kolme Vakioveikkausta ja tapahtuma-aikainen Live-veto. Jääkiekon MM-kisojen aikana ei aiemmin ole päästy yli 8 miljoonan euron pelivaihtoon. Suomen ja Ruotsin välisen MM-finaalin tulosvetovaihto kohosi yli 630 000 euron, mikä on uusi ennätys. Suomen historiallisen suureen finaalivoittoon (6–1) uskoneet saivat mukavan potin, sillä kerroin oli peräti 134,11.

kuksesta kertoi kevään puutarhamessujen yhteydessä, että viranomaisilla ei ole vielä vastuutahoa, joka huolehtisi vieraslajien hävittämisestä ja toimisi neuvojana ja yhteistyöelimenä. Terhi Ryttäri toteaa, että vapaaehtoisjärjestöillä on tärkeä asema vieraslajien hävittämisessä ja löytämisessä kuntien neuvonnan ja avun ohella. Yksi tärkeä tavoite on jättiputkien hävittäminen Suomesta kokonaan. Terhi Ryttäri arvioi, että jättiputken hävittämisen vuotuinen kustannus on noin miljoona euroa, ja että hävittämiseen kuluu aikaa 10 – 20 vuotta. – Jättiputki on kuitenkin mahdollista hävittää Suomesta toisin kuin monista Euroopan maista, Ryttäri kannustaa. Jättiputket ovat haasteellisia hävitettäviä vaarallisuutensa takia, ja niiden hävitystyössä tarvitaan turvavarusteet. Mekaa-

nisen kitkennän ohella suositellaan kemiallista hävitystä, koska jättiputkien kasvustot säilyvät maaperässä pitkään. – Lajien leviämisen ennaltaehkäisyyn tarvitaan kansalaisten aktiivisuutta. Tarvitsemme opaskirjan, lajien leviämistä seuraavan toimijan ja kansallisen vieraslajien riskienarviointijärjestelmän, Ryttäri tiivistää. Kasvit pitää hävittää ennen kuin ne siementävät. Hyvä ajankohta on kasvukauden alku, jolloin esimerkiksi jättiputket ja -palsamit ovat vielä pieniä.

Lisätietoa:

www.ymparisto.fi/ vieraslajit www.mmm.fi/ vieraslajit

Tiedä mihin hyppäät! Joka kesä 3 – 4 veteen hypännyttä suomalaista menettää liikuntakykynsä loppuelämäksi. Invalidiliiton mielestä yksikin onnettomuus on liikaa. Tiedä mihin hyppäät -kampanja muistuttaa, mitä seurauksia tuntemattomaan veteen hyppäämisellä voi olla. Hyppykampanja järjestettiin viimeksi vuonna 2005. Selkäydinvaurioon johtaneiden onnettomuuksien määrä ei kuitenkaan ole vähentynyt viime vuosina. Kohderyhmänä ovat tänä kesänä erityisesti 20 – 30 -vuotiaat miehet, joille hyppyonnettomuuksia sattuu eniten.

Puutarha-ala uskoo kasvuun Puutarhakaupan vuosikymmenen jatkunut kasvu taittui viime vuonna hivenen edellisvuodesta, mutta alan yrittäjät uskovat vuorenvarmasti uuteen nousuun. Kylmä kevät ja uuvuttava kesähelle selittävät viimevuotisen kysynnän pienoisen taittumisen, joka kohdistui varsinkin taimiin ja kesäkukkiin. Puutarhaliiton mukaan kevään säillä on suuri vaikutus tärkeimmän myyntisesongin eli juuri kevään kasvihankintoihin. Hankintoja puutarhaan ja parvekkeelle teki 1,8 miljoonaan kotitaloutta. Hankintojen määrä oli 594 miljoonaa euroa, mikä oli vain yhden prosentin pienempi kuin edellisenä vuonna. Pieni notkahdus puutarhakaupassa ei pelota alan yrittäjiä. Taloudellinen taantuma ei ole tälläkään kertaa vaikuttanut ihmisten hankintoihin puutarhaansa ja parvekkeille, kerrotaan Puutarhaliitosta.

FUTUREIMAGEBANK

Alapohjassa oli lahoa

Pohjoismaisen kukkiensidontakilpailun voittajamaa ratkaistiin Oslossa vapunaattona. Mestaruuden vei Tanska, hopean Norja ja pronssin Ruotsi. Suomen joukkue jäi tänä vuonna neljänneksi. Viime kisoissa vuonna 2009 Suomi saavutti mestaruuden. Kukin maa lähetti Interfloran järjestämään kilpailuun nelihenkisen joukkueen ja yhden tuomarin. Tämän vuoden kilpailutöiden teemana oli norjalainen satu kuninkaasta, jonka ilkeä noita muuttaa jääkarhuksi.

Terolan Taimitarha palkittiin laadustaan Tuuloksessa toimiva Terolan Taimitarha on nimetty vuoden laatutuottajaksi. Vuonna 1977 perustetun taimitarhan perennaryhmissä on yli 400 erilaista kasvia. Yrittäjät Sinikka ja Jorma Wegelius ovat kehittäneet taimitarhastaan yhden innovatiivisimmista perennataimistoista Suomessa. Yritys on erikoistunut perennoihin, perennamattoihin, koristeheiniin, kosteikkokasveihin ja ruohovartisiin luonnonkasveihin. Tuotannossa on yli 700 lajiketta. Näyte- ja emotaimiistutuksissa kokeillaan jatkuvasti uusia lajeja ja lajikkeita. Viljelyssä otetaan huomioon viherrakentamisen monipuoliset taimitarpeet. Huomionosoitus julkistettiin Taimistoviljelijät ry:n koulutuspäivillä. Tunnustuksen myöntää Kotimaiset Kasvikset ry. Vuoden laatutuottajien nimeäminen aloitettiin vuonna 1994, ja sen tavoitteena on antaa tunnustusta yrityksille, jotka paitsi tuottavat hyvälaatuisia tuotteita myös toimivat laadukkaasti ja pitkäjänteisesti.


22

N:o 5 • Toukokuu 2011

Kesä Jopo-harrastus johti polkupyörien maahantuojaksi Genevessä Riikka Koski muutti viime kesänä miehensä työn perässä Sveitsin Geneveen. He ottivat Jopo-pyöränsä mukaan. Ne herättivät liikenteessä niin paljon huomiota, että nyt Riikka toimii Genevessä Jopo-yrittäjänä. – Kaupungin kaduilla pyöräillessämme huomasimme, kuinka lähes kaikki jäivät tuijottamaan Jopojamme ja moni tuli kysymään, mistä pyöriä voisi ostaa. Kun jäin äitiyslomalle, kypsyi ajatus Jopon maahantuomiseksi, L’Oréalin markkinoinnissa Suomessa työskennellyt Riikka Koski kertoo. Riikka päätti tilata rekkalastillisen Jopoja ja ryhtyä Jopoyrittäjäksi. Vappuna hän avasi Geneven keskustan läheisyydessä POP UP -myymälänsä Urbanbikestore.com, jossa myydään yksinomaan Jopoja. Varastoa hänellä on 200 pyörän verran. Tarkoituksena on siirtää myynti

Riikka Koski toimii Genevessä Jopo-yrittäjänä. jatkossa nettiin, kun Jopoja on saatu enemmän katukuvaan. Myymälässä on käynyt muka-

vasti väkeä, ja moni sveitsiläinen on ihastunut Jopon mukavaan ajoasentoon ja rentoon ulkonä-

köön. Kosken tavoitteena on, että kesän jälkeen kaikki 200 Jopoa olisivat löytänyt uuden kodin. – Haastavaksi homman tekee se, että markkinointiin ei ole juurikaan vielä varoja. Olenkin satsannut sosiaaliseen mediaan, Facebookiin, omiin nettisivuihin ja nettivideoihin. Yritän levittää sanaa myös pohjoismaisten verkostojen kautta. Paikallislehteen laitoin kuitenkin ilmoituksen, Riikka Koski selvittää. Helkama Veloxin toimitusjohtaja Jari Elamo iloitsee uudesta Jopo-maasta ja Kosken suomalaisesta sisusta. – Jopoja on toki toimitettu aiemmin moniin eksoottisiin maihin aina Japania myöten. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun joku uskaltaa lähteä tilaamaan enemmän kuin muutaman kappaleen myyntiin, Elamo kertoo.

Kollegoiden luo kesällä? Kirsti Sergejeff, teksti, Yrittäjien kuva-arkistot ja Kirsti Sergejeff, kuvat

••Yrittäjän työn jälki ja hänen arvomaailmansa näkyvät matkailuyrityksen

arjessa. Esittelemme kuusi erityyppistä yrittäjävetoista kohdetta.

Lähiruokaa aamiaisella

Ala-Hollon tilan rakennukset entisöitiin vanhaan malliin.

Paloturvallisuus on mökkiläisen omissa käsissä Paloturvallisuusasiat kannattaa käydä systemaattisesti läpi heti mökkikauden alussa. Jos haluat polttaa risuja, tarkista onko se sallittua alueella, jossa kiinteistö sijaitsee. Lähimaasto pitää kastella ennen sytyttämistä. Avotulta tulee jatkuvasti valvoa. Metsäpalovaroituksen aikaan avotulen

tekeminen on kiellettyä. Tarkista palovaroittimen toiminta ensi töiksesi mökille tullessasi. Palovaroitin on saattanut mennä epäkuntoon talven olosuhteissa. Tarkista palovaroittimen toiminta testipainikkeella mökilläkin kuukausittain. Lämmitä tulisijaa varovasti

ensimmäisillä kerroilla talven jälkeen halkeamien välttämiseksi. Pienellä määrällä palavaa paperia tarkastetaan, että hormi vetää. Kesämökin tulisijat ja hormit on nuohottava kolmen vuoden välein. Varaudu pelastautumaan tulipalosta, ja huolehdi, että vieraa-

sikin tietävät, miten tulipalossa toimitaan. Selvitä mökkisi tarkka osoite etukäteen. Voit käyttää www.112.fi-sivujen karttakoordinaattipalvelua. Varmistu, että mökissä on alkusammutusvälineet. Sammutuspeite ja käsisammutin ovat tehokkaita sammutusvälineitä.

Sukupolven- ja omistajanvaihdosseminaari 9.–10.6.2011

Hotelli Viru, Tallinna

Seminaari on keskusteleva ja aktiivisesti puheenjohdettu kokonaisuus omistajanvaihdoksen prosessista. Vaihdokseen liittyy olennaisesti jatkajien etsiminen, arvonmääritys, sopimusneuvottelut sekä erilaiset yritys- ja verotusjärjestelyt. Toteutusvaiheessa korostuu osaamisen ja johtajuuden siirtyminen uudelle omistajalle. Seminaari on tarkoitettu luopujille, jatkajille, yritysneuvojille sekä muille omistajanvaihdoksesta kiinnostuneille.

Torstai 9.6.2011 9.00

Seminaarin puheenjohtajana toimii veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

7.00

Aamiainen

Saapuminen Tallinnaan ja bussikuljetus hotelli Viruun

9.00

Yrityksen valmistaminen omistajanvaihdokseen

13.15

Buffet-lounas

Verosuunnittelu myyjän ja ostajan näkökulmasta

• Mikä osa yrityksestä siirtyy? • Miten kokonaisuutta voidaan järjestellä verotehokkaasti? • Onko yritysmuoto oikea myynnin näkökulmasta? • Jos kauppaa ei tule – yritystoiminnan lopettaminen ja

14.00 Seminaarin avaus Seminaarin puheenjohtaja, veroasiantuntija KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

Yrityskauppaprosessin kulmakivet ja yrityksen arvon määrittäminen

omaisuuden realisointi

Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja vaikutukset verotukseen

• Onnistuneen yrityskaupan valmistelu ja tekijät • Toiveet ja realismi yrityskaupassa • Yrityskaupan prosessi käytännössä • Yrityksen arvon määrittäminen • Rahoitusmahdollisuudet

• Omistajanvaihdoksen toteuttaminen yrityskauppana ulkopuolisen kanssa • Omistuksen siirtäminen lähipiirissä • Lahja, perintö, lahjanluonteinen kauppa tai markkinahintainen kauppa • Yrityksen varojen käyttö järjestelyssä • Yrityksen ja omaisuuserien arvostaminen verotuksessa • Yritysmuotoihin liittyviä erityiskysymyksiä

Toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Oy 15.15

Kahvitauko (huoneavainten jako ja majoittuminen)

15.45

Sopimusten merkitys omistajanvaihdoksessa

• Omistajanvaihdoksen sopimusneuvottelut, aiesopimus, esisopimus ja liikesalaisuuksien suoja • Sopimusten asema ja siirto liiketoiminta- ja osakekaupassa • Osakassopimukset • Työsopimukset omistajanvaihdoksessa – uusi työnantaja,

vanhat työntekijät Lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, Suomen Yrittäjät

Tulevaisuuteen varautuminen

• Luopujan ja aloittavan yrittäjän eläkesuunnittelu • Jatkajan toimeentulon varmistaminen • Avainhenkilöiden sitouttaminen

Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Kehityspäällikkö Kari Pankka, Mandatum Life 18.10

Ala-Hollon tila Haarantie 155 (Onkijoki) 32200 Loimaa Puh. 040 509 1965 www.ala-hollo.fi

Ilmoittautuminen seminaariin

12.30

17.30

Ala-Hollon tilalla rakennusten keskellä vehreän viileä keidas kutsuu kahvittelemaan. Vanhan pihapiirin päärakennuksessa kaikki mukailee vanhaa 1900-luvun alun rakennustyyliä. – Remontti valmistui vuosi sitten, yrittäjä Maria Tuomola kertoo. Kuten muitakin yrittäjiä mittava remontti kustannuksineen jännitti Tuomolaa. Nyt kun ensimmäinen kausi on ohi, hän voi huoahtaa. – Ideani näytti toimivan ja ihmiset – niin yksityiset kuin ryhmätkin – löysivät paikan. Kahvikone poksauttelee tuoreita aromeja päivävieraille ja vitriinissä höyryävät leivonnaiset. Talon jokainen huone on erivärinen. Perimmäisenä on shokeeraavan sininen huone, johon voi vetäytyä herkuttelemaan kahvion antimia. Kahvion yhteydessä olevasta keittiötarvikemyymälästä löytyy lahjatavaraa ja välineitä vaativammallekin kesäkokille.

Perjantai 10.6.2011

10.30 Tallink m/s Star lähtee Tallinnaan

14.05

Kahvittelemaan vanhaan pihapiiriin

Omistajanvaihdoksen tukipalvelut Suomen Omistajanvaihdosseuran asiantuntijat omistajanvaihdoksen apuna Yritysneuvoja Tapani Hirvonen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Yrityspörssi – yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka Yhteyspäällikkö Katri Pölkki, Suomen Yrittäjät

20.30 Illallinen ravintola Maikrahvissa

Veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

12.00 Luopumisen tuskaa ja hyppy tuntemattomaan 80 % tunnetta ja 20 % tekniikkaa – vaihdoksen herättämät ajatukset ja tunteet Vaihdoksen vaiheet: herättely, valmistautuminen, haltuunotto, itse vaihdos ja jälkihoito Osaamisen ja johtajuuden siirtäminen Millä eväillä tulevaisuuteen? Psykologi Piia Tulisalo, Prover Oy

• • • •

12.45

Seminaarin päätös

13.00 Bussikuljetus hotellilta D terminaaliin 14.00 Tallink m/s Superstar lähtee Helsinkiin (ruokailu ateriakupongin arvolla laivan ravintoloissa) 16.00 Saapuminen Helsinkiin

Osallistumismaksu Jäsenhinta: 385 €/hlö 2-hengen huoneessa ja 416 €/hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Normaalihinta: 545 €/hlö 2-hengen huoneessa ja 576 €/hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, laivamatkat, majoitus, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sekä ateriakuponki paluumatkalle.

Ilmoittautuminen Osallistujapalaute 2010:

Innostavia ja asiantuntevia esityksiä. Erittäin hyvä koulutus!

Yhteistyössä

viimeistään 30.5.2011 osoitteessa www.yrittajat.fi/omistajanvaihdos2011, sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23 / Härkönen. Ilmoittautuessa tulee mainita syntymäaika ja majoitusvaihtoehto. Helsinkiin voi palata 10.6. myös myöhäisemmällä laivavuorolla (lähtö Tallinnasta 17.30, laiva Helsingissä 19.30), tällöin ei ole bussikuljetusta hotellilta satamaan. Paluusta myöhäisemmällä laivavuorolla tulee mainita ilmoittautumisen yhteydessä.

Uitonniemen Rantahotelli sijaitsee upeissa järvimaisemissa Kemijärven keskustan tuntumassa.

Taivaan tulien maisemiin Yrittäjäpariskunta Anneli ja Lasse Ketonen pyörittivät 28 vuotta Kemijärven keskustassa, Kirkkokadulla, Finlandia-hotelli Mestarin Kievaria. Alkuvuodesta 2011 he myivät hotelli-ravintolan. – Totta kai oli haikeaa luopua menestyvästä yrityksestä, mutta hienoa oli se, että löytyi uusi, nuori vetäjä Mestarin Kievariin ja myös entinen henkilökuntamme on mukana toiminnassa. Ketoset keskittyvät nyt Kemijärven rannalla sijaitsevaan Uitonniemeen ja sen palveluihin. – Pienimuotoista hotellitoimintaa Uitonniemen Rantahotellissa. Samassa pihapiirissä on myös rantasauna ja -kammari sekä historiallinen Uitonpirtti ja Wanha Aitta kokous- ja juhlakäyttöön. Yrittäjien työpaikan maisemat voivat tuskin tästä parantua. Vieraat taas voivat tutustua Taivaan tulet -tv-sarjasta tuttuihin järvimaisemiin vuokraamalla kanootin tai soutuveneen. – Risteilyaluksemme M/S Ahti risteilee sekä tilauksesta että aikataulutetusti kesäkuusta syyskuulle asti Kemijärven ulapalla. Uitonniemen Rantahotelli Uitonniementie 1, 98100 Kemijärvi Puh. 040 743 1001 Anneli Ketonen ja 040 504 0577 Lasse Ketonen

Ryhmä Lomamokkilassa yöpyneitä saksalaisia matkailijoita pyörii aamiaisnoutopöydän ympärillä. – Kaikki on lähellä kasvatettua, kauimpaa tulevat raaka-aineet ovat naapuritilalta, yrittäjä Laura Björn kertoo samalla kun ohjeistaa, mitkä ruokalajit kuuluvat yhteen. Saksalaiset ovat haltioissaan. Lomamokkila on pysynyt saman suvun hallussa jo neljä sukupolvea. Nuoret yrittäjät Laura ja Kalle Björn ovat tuoneet omat ideansa yritykseen. Lähiruoka on nykypäivänä monen vaateliaan matkustajan arvostama lisäpalvelu. Jopa aamiaisen avulla voidaan esitellä suomalaisia ruokakulttuurin piirteitä. Lomamokkila Mikonkiventie 209 57310 Savonlinna Puh. 015 523 117 www.lomamokkila.fi

Ruokiin liittyvät tarinat antavat lisäarvoa noutopöydän antimille.

Tuomas (edessä) ja Teppo Tenkanen (takana).

Golfaamaan Kerimaan lomakylän nykyinen isäntä, Teppo Tenkanen, kirjoitti toimittajana 80-luvun lopulla mm. jutun lomakylän konkurssista. Matkailuala kiinnosti häntä mutta työ vei muihin tehtäviin vuosikymmeniksi ja Kerimaakin melkein unohtui. Viimeiset parikymmentä vuotta Tenkanen konsultoi ja koulutti linja-autoalalla. Noin 11 000 kuljettajaa tuli näin tutuiksi. – Kun olin saarnannut vuosia asiakaspalvelusta, heräsi ajatus ryhtyä itse toteuttamaan oppeja käytännössä. Kerimaasta tuli hyvä projekti ennen eläkepäiviä. Luonnossa liikkuminen ja muiden innostaminen luontoelämyksiin on lähellä Tenkasen sydäntä. Kerimaata ympäröivän Kerigolfin viheriöillä vasta-alkajakin tutustuu golfin saloihin osallistumalla kursseille. Tenkasten perheestä Kerimaassa työskentelee huhtikuussa hallituksen puheenjohtajaksi siirtyneen isäntä-Tepon lisäksi Tuomas toimitusjohtajana ja Sinikka kehitystehtävissä. Team Larus Oy/Team Kerimaa Kerimaantie 65, 8200 Kerimäki Puh. 0400 452 356 www.kerimaa.fi

Unet rautatieläisten juhlatalossa Yrittäjä Heidi Pihlajaniemi vilahtelee hotelli Almassa välillä vastaanotossa, välillä suuressa perinteitä huokuvassa ravintolasalissa. – Veljeni, yrittäjä Petri Pihlajaniemi osti tämän entisen rautatieläisten juhlatalon, korjasi ja sisusti sen. Minä ja mieheni Juha Ylikoski pyöritämme hotelli- ja ravintolatoimintaa. Hotelli on yrittäjien toinen Alma, ensimmäinen sijaitsi Kristiinankaupungissa. Sen he myivät 2009. Seinäjoen Alma perustettiin 2006. Hotellirakennus on museoviraston valvoma kohde. – Tämä oli aikoinaan rautatieläisten kohtauspaikka. Kohtauspaikkana halusimme sen säilyttääkin, käyttäjäkunta on vain laajempi. Hotellissa on kolmetoista huonetta, joita antiikkiesineet koristavat. Lisää majoituskapasiteettia yrittäjät hankkivat ostamalla perinteikkään Perhehotelli Nurmelan. Oy Alma Group Hotels Ab Ruukintie 4, 60100 Seinäjoki Puh. 06 421 5200 www.hotelalma.info

Lomamaja Pekosesta on helppo lähteä melontaretkille tai kalastamaan Jeris- ja Muonionjoelle.

Rauhaa ja raitista ilmaa Lomamaja Pekonen Ky on yksi Muonion vanhimmista matkailuyrityksistä. Yrittäjä Paula Pekosen appivanhemmat aloittivat retkeilymajatyyppisen huonemajoituksen vuonna 1963. Pekonen lähti jatkamaan toimintaa 27 vuotta sitten, ja yhä edelleen vieraat saavat nauttia kansallispuiston läheisyydestä ja kolmen vesistön risteyskohdan maisemista mökeissään. Vuosien saatossa talviasuttavia, tasokkaampia mökkejä on rakennettu lisää. – Asiakkaiden vaatimukset ovat kasvaneet: enemmän tilaa ja varusteita. Se on yleinen trendi, jonka myös alueen muut yrittäjät ovat havainneet, Pekonen kertoo. Rauhaa ja raitista ilmaa täältä tullaan hakemaan. Yhden yön yöpyjiäkin on; Kilpisjärvelle ja Norjaan matkaavat usein levähtävät täällä. Lomamaja Pekonen Ky Lahenrannantie 10 99300 Muonio Puh. 040 550 8436 www.lomamajapekonen.fi

Heidi Pihlajaniemi vastaa vieraiden viihtymisestä Hotelli-ravintola Almassa.


23

N:o 5 • Toukokuu 2011

Kesä

Kukkaloiston keskeltä kesälomalle ••Koivulehdon puutarhassa Kukkalaaksontiellä laskeudutaan pian lomaan. Kun miljoonasatatuhatta kukkaa on lähtenyt maailmalle, kotkalainen yrittäjäpariskunta hoivaa perhettä.

Katja Holopainen, teksti Tiiu Kaitalo, kuvat

Varaa ajatella muiden hyvinvointia. Mia Koivu-

V

äriloistoon puhjenneiden kesäkukkien hento tuoksu täyttää ilman. Toukokuun alussa kasvihuoneet ovat täynnä orvokkeja, petunioita ja muita kesäkukkia. Eletään vuoden hektisimpiä aikoja. Kausityöläiset huhkivat, Petri Koivulehdon päivät venyvät, mutta Mia Koivulehto pyrkii pitämään omat tunnit kurissa. Koivulehdoilla herättiin ennen kuutta. Mia vei lapset hoitoon. – Sitten pääsin rauhoittumaan työmaalle. Mia on ottanut aamun aikana vastaan uusia työntekijöitä ja maksanut palkkoja. Tarha on täynnä kukkia, joista vain murto-osa on myyty ennakkoon. Paine on kova – nyt pitää myydä.

lehto mietti vaalien alla, ketä hän äänestäisi. – Itselläni on asiat hyvin. Äänestän ihmistä, joka haluaa huolehtia muitten hyvinvoinnista. Tämä sama ideologia näkyy Koivulehtojen elämässä muutenkin. Kun sylissä on tilaa, siihen mahtuu.

Tragedia opetti – perhe etusijalle. Petri Koivulehto tuli per-

heyrityksen osakkaaksi 15 vuotta sitten, Mia työskenteli mukana. Seitsemän vuotta myöhemmin yritystoiminta putosi nuoren parin käsiin yhdessä yössä. Perhe oppi kovan kautta, mitä burn out merkitsee ja mihin voi johtaa elämä, joka on vain työtä. – Yritämme elää toisin. Perheelämä ja vapaa-aika ovat meille tärkeitä. Mia muistaa jo seurusteluaikana kummeksuneensa yrittäjäperheen elämää. Poikaystävä ei päässyt viettämään vappua muiden nuorten kanssa, kun puutarhalla oli sesonki. Ylioppilasjuhlat järjestettiin perheen ainokaiselle heinäkuussa sesongin mentyä ohitse. Kauppapuutarha Koivulehdossa on ihan yhtä kiireiset ajat nyt kuin vuosia aikaisemmin, mutta elämä on järjestetty toisin. Töissä Mia hoitaa lähinnä vain perheyrityksen paperiasioita, muuten hän pyrkii keskittymään kotiin ja lapsiin. Mian ja Petrin esikoinen, 4,5vuotias Kusti, on adoptoitu Kiinasta. Emma tuli heille tänä talven neljän kuukauden ikäisenä perhehoitoon. Lisäksi heillä viettää viikonloppuja yksi tukilapsi. – Tämä on meidän tapamme kasvattaa perhettä, kun emme saaneet biologisia lapsia. Edellisen sukupolven talo sijaitsi aivan kasvihuoneiden vieressä. Mia ja Petri rakensivat oman talon lähelle mutta omaan rauhaansa. Muutaman sadan metrin työmatkaan ei juuri kulu aikaa. Matka ei ole pitkä silloinkaan, kun tukkuasiakkaat tulevat käymään illalla tai Petrin pitää yöllä käydä kasvihuoneilla säätämässä lämpöjä. Mia voi välillä piipahtaa lastenkin kanssa kasvihuoneilla. – Lapset viihtyvät puutarhalla ja Kusti osallistuu jo mielellään pieniin töihin, joita hänelle annetaan.

Kauppapuutarha Koivulehto on runsaat 50 vuotta toiminut perheyritys. Petri ja Mia Koivulehto perivät yrityksen, jonka talous oli kunnossa ja toimintaa oli helppo jatkaa.

Vapaata pidetään työn tahdissa. Koivulehdon puutarhassa

on omistajapariskunnan lisäksi vain yksi työntekijä. Hänkin on perheenjäsen, Mian veli, Henrik

Ensimmäiset orvokit lähtivät maailmalle jo huhtikuussa. Toukokuussa myyntiin menevät myös muut kesäkukat.

Toukokuussa kasvihuoneet ovat täynnä, kosteaan ilmaan sekoittuu hento kukkien ja turpeen tuoksu.

Orvokki on suomalaisten suosikki Kevään varma airut, orvokki, on vuodesta toiseen suomalaisten kesäkukkasuosikki. Viime vuonna yli 12 miljoonaa orvokkia ilahdutti meitä suomalaisia. Orvokin kavereiksi hankimme keväisin yhteensä noin 45 miljoonaa kesäkukkaa. Myös amppeleiden suosion kasvu jatkuu – ja sielläkin orvokit ovat kärjessä! Amppeleita hankittiin 2,5 miljoonaa kappaletta parvekkeille ja patioille riippumaan. Kesäkukkien listalla toiselle sijalle yltävä petunia jää kauaksi taakse, sillä sen viljelymäärä on vain noin viisi miljoonaa. – Orvokin suosion syitä lienee useita. Se on tietenkin näyttävä, värit ovat

upeita, se kestää järkähtämättä kevätöiden halloja ja se kukkii ahkerasti. Se on myös hyvin edullinen. Ja onhan siinä jotakin suomalaista, kun se uhmaa jopa räntää ja pakkastakin, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen. Kevään etenemisestä riippuen piha- ja parvekekukkien vilkkaimmat myyntipäivät ajoittuvat toukokuun kahteen viimeiseen viikonvaihteeseen. Viime vuosina myös elokuun merkitys on kasvanut. Suomalaiset hankkivat yhä enemmän yksivuotisia kesäkukkia.

Kesähelteiden jälkeen uudet kasvit. Kesän helteet ovat lannistaneet monet

piha- ja parvekelaatikot. Niinpä niihin haetaan uudet kasvit elokuussa. Uusien, syksyn kylmiä öitä kestävien lajien avulla piha- ja parveke saadaan hehkumaan pitkälle syksyyn saakka. Kesäkukkien ja amppeleiden kausi ulottuu eteläisessä Suomessa juhannukseen saakka. Pohjoisemmassa Suomessa kausi vasta käynnistyy kesäkuussa. Valtaosa osa kevätsesongin ruukku- ja kesäkukista sekä kaikki amppelikasvit viljellään Suomen puutarhayrityksissä. Näihin kukkiin erikoistuneita kukkaviljelmiä on Suomessa yli 700. Useat niistä myyvät kukkia paikallisesti, jolloin kuluttaja sekä saa parhaan mahdollisen laadun että voi varmistua tuotteiden kotimaisuudesta.

Renlund. Ulkopuolisia palkataan sesonkien mukaan. – Itsekin teemme töitä silloin, kun niitä on. Pidämme vapaata, kun töitä ei ole. Elokuussa alkavat syystyöt. Silloin ruukutetaan mullat, eli täytetään kaikki 1 100 000 ruukkua. Oman perheen lisäksi tarvitaan useita kausityöläisiä. Tähän mennessä työntekijät puutarhalla ovat olleet suomalaisia. Mia pitää Koivulehdon puutarhaa onnekkaana: hyvät kausityöläiset ovat tulleet uudelleen ja uudelleen. Joku jopa yli kymmenen vuoden ajan. – Voi kuitenkin olla, että pian nämä huonosti palkatut, raskaat työt eivät enää kelpaa muille kuin ulkomaalaisille sesonkityöläisille tai maahanmuuttajille. Koivulehdot pitävät parhaan kykynsä mukaan huolta hyvistä työntekijöistään. Palkka on hieman parempi kuin alalla yleensä. Työntekijöille annetaan vapautta toteuttaa itseään ja tehdä omia päätöksiä. Kokenut, osaava työntekijä voi toimia työnjohtajana ja ottaa uusia tulokkaita ”vierihoitoon”. Lokakuusta vuoden loppuun on hiljaista. Miehet rakentavat ja laittavat paikkoja kuntoon tarpeen mukaan. Mia hoitaa tarjouspyyntöjä ja sopimusviljelyasioita. Loppiaisen jälkeen perhe kylvää orvokit. Helmikuun alussa tarvitaan jälleen kausityöläisiä: maaliskuun loppuun mennessä on istutettava ne miljoona satatuhatta orvokkia ja muuta kesäkukkaa. Huhtikuussa harvennetaan ja pakataan myyntiin. Ensimmäiset orvokit lähtevät liikkeelle jo huhtikuun alkupuolella. Toukokuussa yöt lämpenevät, on petunioitten, samettikukkien ja lobelioitten aika. – Kun pahin kiire helpottaa, siivoamme paikkoja ja laskeudumme lomalle. Kasvihuoneiden yhteydessä olevaa pientä myymälää pidetään auki juhannukseen. Kasvihuoneet tyhjenevät. Tarhalla ei tapahdu tämän jälkeen juuri mitään seitsemään viikkoon. Koivulehdot lomailevat. Ensimmäinen irtiotto on Tukholmanristeily ennen juhannusta. Sitten veneillään merellä ja lähdetään viikoksi etelään.

Sata lähiruokakohdetta yksiin kansiin

Kesäkukkien kymmenen kärjessä Ryhmäkasvit

Amppelit

1. orvokki 2. petunia 3. pelargoni 4. samettikukka 5. lobelia 6. kesäbegonia 7. hopeavillakko 8. impatiens-lajit 9. marketta 10. neilikka

1. orvokki 2. petunia 3. lumihiutale 4. pelargoni 5. lobelia 6. verenpisara 7. siniviuhka 8. impatiens-lajit 9. marketta 10. neilikka

Lähde Tike, puutarhayritysrekisteri, 2010

Kotimaan matkailija, kiinnostaisiko kinkkuhotellipalvelu tai tsaarinajan Venäjältä tuotuun juureen tehty ruislimppu? Karttakeskus on julkaissut Lähiruokakohteet-nimisen matkaoppaan, joka esittelee sata suomalaista ruokayritystä Itämeren kalavesien ääreltä aina Lapin poromaille. Oppaan avulla löytyy mielenkiintoisia kohteita niin kaupunkien vilkkaista keskustoista kuin maaseudun rauhasta. Kirjassa on monipuolinen valikoima erilaisia pientuottajia, paikallisten tuotteiden suoramyymälöitä ja lähellä tuotettuihin raaka-aineisiin intohi-

moisesti suhtautuvia ravintoloita. Osa kohteista on avoinna vain sesonkiaikoina, mutta useimmat tarjoavat palvelujaan lähiruoan ystäville ympäri vuoden. Kohteet on ryhmitelty maakunnittain, jolloin niistä on helppo valita parhaat paikat kotiseudulta tai lomamatkan varrelta. Maakunta- ja kohdekartat sekä osoitetiedot auttavat kohteen paikallistamisessa.

Aitoja makuja. Kirjan tekijä Laura Ertimo valitsi esiteltävät kohteet Aitoja makuja -verkoston suositusten perusteella

(www.aitojamakuja.fi). Yhtenä kriteerinä oli mahdollisuus poiketa käymään, onhan kyseessä matkailuopas. Kirjoittajan mukaan näennäisestä yhdenmukaisuudestaan huolimatta Suomessa on mahtavaa potentiaalia ja virkeää, joskin usein pienimuotoista ruokakulttuuritoimintaa. Kohdekuvaukset syntyivät yhdessä yrittäjien ja aluetoimijoiden kanssa. Kuvaukset perustuvat yrittäjien antamiin tietoihin, joiden oikeellisuudesta he vastaavat. Lisätietoja: www.karttakauppa.fi, Suomen 100 – Lähiruokakohteet.


24

N:o 5 • Toukokuu 2011

Kesä

Haaveista totta pajutilalla

Virtavesien kunnostuksesta tempaus kotikuntaan Kalatalouden Keskusliiton julkaisema virtavesien kunnostusopas on pohjoismaiden laajin ja modernein tällä alalla. Nyt julkaistu opas on perusteos jokaiselle virtavesikunnostuksesta kiinnostuneelle ja sen parissa työskentelevälle. Yhdessä muiden opas- ja tiedejulkaisujen kanssa se antaa mainiot edellytykset onnistuneille suomalaisille virtavesikunnostuksille. Virtavesien kunnostus -niminen opas pohjautuu artikkelisarjaan, joka julkaistiin Suomen Kalastuslehdessä vuosina 2005–2009. Sarjassa julkaistut tekstit on päivitetty, täydennetty ja havainnollistettu runsaalla kuva- ja piirrosaineistolla. Kirjassa on 278 sivua. Kirjan kirjoittaja on KeskiSuomen ELY-keskuksen kalabiologi Anssi Eloranta. Hän sanoo, että vuosisatainen hyväksikäyttö on radikaalisti tuhonnut ja turmellut virtavesiluontoamme. Jäljellä olevat luonnontilaiset virtavetemme kuuluvat maailman uhanalaisimpiin ekosysteemeihin. – Tämän uhan ja elämän laatua korostavan arvomaailman vauhdittamana vesistökunnostuksia pidetään kansainvälisesti tärkeänä ja kiireellisenä vesirakentamisen muotona, toteaa Eloranta. Anssi Eloranta on ollut suunnittelemassa ja ohjaamassa noin 150:tä virtavesikunnostusta 1980-luvun alkupuoliskolta lähtien.

••Marjamäen pajutilalla on paljon nähtävää, koettavaa ja kiehtovia tarinoita. Se on oiva kesäkohde, jossa viihtyy pidempäänkin. Siellä moni haave on toteutunut.

Anne Lampinen, teksti ja kuvat

M

arjamäen pajutilan portti on komea ja suuri, sitä koristaa kaari, jonne muutama vuohi on kiivennyt. Portin sisäpuolella kiven päällä karhu katselee tulijaa. Muutaman metrin päässä alligaattori paistattelee päivää ja tämän vieressä on luonnollisen kokoinen norsu. Kaikki eläimet ovat tietenkin tehty pajusta, sillä olemme Marjamäen pajutilalla Kangasalalla. Paikkaa isännöi Esko Marjamäki jo neljännessä polvessa yhdessä vaimonsa Paulan kanssa. Pariskunta asui aiemmin Tampereella ja käytti tilaa vain kesäasuntonaan. – Jossain vaiheessa meidän mökkikausi venyi jouluun asti. Siinä vaiheessa aloimme pohtia, että mitä järkevää voisimme täällä tehdä työksemme, muistelee Paula Marjamäki. Hän lisää, että sattumalla oli sijansa. Nimittäin puusepäntaitoinen Esko suunnitteli ja hänellä oli aikomus nikkaroida vaimolleen piironki, jossa on paljon vedettäviä laatikoita. – Minä käsityöihmisenä ajattelin, että olisipa kiva jos laatikot olisivat pajua. Ryhdyin etsimään sopivaa sidontapajua, jota ei löytynyt helposti. Seurauksena oli, että pajut oli itse kasvatettava. Nyt niitä kasvaa 7 – 8 hehtaaria ja piironki on edelleen työvaiheessa, naureskelee emäntä. On kuulemma pitänyt sen verran kiirettä, kun pajusta tulikin puolivahingossa pariskunnan elinkeino.

Pajubuumi ja sisustarinoita. Marjämäen pajutilalle nousi

suuri uusvanha navetta, jonka alakerrassa oli puusepänverstas ja yläkerrassa kurssitettiin kansaa pajutöiden saloihin. Oli tekemisen meininkiä. Ykköstuotteena olivat ja ovat edelleen erilaiset korit, kuten halko-, tori-, leipä- ja lemmikkien korit. Myös eläinhahmot ovat hyvin suosittuja myyntiartikkeleita. Tilan pajuaiheinen miljöö on mainio, ja siellä riittää nähtävää, esimerkiksi mäyräkoira-armeija tervehtii kahvilaan, navetan ylisille, menijää. Pihanrakennuksen nurkalla on erehdyttävän aidon näköinen pukkiryhmä. Miltei joka puolella perinteistä pihapiiriä on pajueläimiä, mutta tilalla patsastelee myös aitoja elämiä, kuten ankkoja ja kissoja.

Marjamäen pajutilalla on aitoa maalaisromantiikkaa. Paula, Esko ja kissa. Vuosien myötä kysyntä kasvoi niin suureksi, että pajutuotetuotanto siirrettiin ulkomaille. – Rivakka liiketoiminnan kasvu ajoittuu juuri parahiksi pajubuumin Suomeen rantautumiseen, arvelee emäntä. Uusvanha navetta on saanut uuden käyttötarkoituksen. Siitä on tehty kahvila ja eleganttiin maalaisromantiikkaan erikoistunut sisustustarvikemyymälä. Myymälä ei ole mikä tahansa myymälä, vaan suuri avara vaaleasävyinen tila, jossa voi sukeltaa erilaisiin sisustusmaailmoihin.

Romantiikkaa maalla. Pau-

lan ja Eskon rakkaustarina on jo itsessään matkailuvaltti sukutilalle. Se on kertomus siitä, kuinka tatuoidusta harrikalla ajavasta muusikosta tuli pajutilan isäntä. Pariskunta on kirjoit-

Rivakka liiketoiminnan kasvu ajoittuu juuri parahiksi pajubuumin Suomeen rantautumiseen. Paula Marjamäki

Tee huoltotesti ja voita kirjalahjakortti! Ovatko elintapasi kunnossa ja vakuutusturvasi ajantasalla? Tarvitsetko tietoa henkilöturvaasi liittyvissä asioissa?

Tee huoltotesti ja osallistu kirjalahjakorttien arvontaan.

Suomen Yrittäjien ja Fennia-ryhmän uusi verkkopalvelu opastaa yrittäjän henkilöturvaan liittyvissä asioissa.

Tutustu osoitteessa www.yrittajahuoltamo.fi

tanut elämästään näytelmän, jolla he joskus viihdyttävät vieraitaan. Rumpalin elämäntarina -näytelmässä on muun muassa kohtaus, jossa Esko juoksee Paulan elämään aivan kirjaimellisesti eräällä motoristien tuntemalla levähdyspaikalla. – Esko on tehnyt biisin tuosta kohtalon hetkestä, jolloin hän tiesi kohdanneensa elämänsä naisen. Hän teki Juoksin sun elämään -biisin, joka on sittenmin levytetty Texasissa, kertoilee Paula. Kaunis kahden aikuisen rakkaustarina on liikuttava ja elää vieläkin yli kymmenen vuoden jälkeen. Toisiinsa hitsautunut pariskunta rakentaa ja kehittää intohimoisesti yhteistä bisnestään. – Aina vaan tulee jotain uutta ja mielenkiintoista, vaikka kohta pitäisi miettiä eläkkeelle siirtymistä. Näyttää siltä, että toiminta vain laajenee, pohdiskelee Paula. Tällä hetkellä tilalla työskentelee vakituisesti 6 – 7 henkilöä ja sesonkityöntekijät päälle.

Äidin ja pojan haave. Kun

Esko oli pikkupoika, hänellä oli äidin kanssa yhteinen haave. He unelmoivat omasta ravintolasta. Eskon ruuanlaittohar-

Venäläisiä rakennusyrityksiä Tahkolla

Portin kupeessa luonnollisen kokoinen pajunorsu tervehtii tilalle tulijaa. rastuksesta kertoo se, että hän osti ensimmäisestä palkastaan rasvakeittimen, mikä ei ole tyypillinen ostos teinille. – Siihen aikaan ranskanperunat olivat ylellisyyttä, sa-

noo kuudettakymmenettä käyvä Esko. Nyt Eskon äiti on dementoitunut, mutta ravintolahaave on toteutumassa yhdessä Paulavaimon kanssa.

Monitoimiyrittäjä Halikosta vuoden eläinlääkäriksi

E

läinlääketieteen lisensiaatti Jouni Niemi Halikosta on moniosaaja eläinlääkärinä, yrittäjänä, suomalaisen sorkkahoidon edistäjänä, eläinlääkinnän laitteiden ja varusteiden maahantuojana ja myyjänä sekä koulutusten järjestäjänä. Vuoden 2011 Eläinlääkäri -tunnustuksen Jouni Niemelle myönsi Suomen Eläinlääkäriliitto 9. toukokuuta. Liitto palkitsi nimenomaisesti eläinlääkärin, joka on innovatiivinen, monipuolinen ja pitkäjänteinen yrittäjä. Jouni Niemi on yritystoiminnallaan tuonut Suomeen uusia eläinten hyvinvointia edistäviä toimintatapoja, muun muassa toiminnallisen sorkkahoidon sekä lemmikkieläinten hyvinvointitiimin. Näistä kumpikaan ei ole perinteistä eläinlääkäripalvelua. Yksityiseläinlääkärit tuottavat suuren osan erityisesti pieneläinten ja hevosten eläinlääkintäpalveluista. Lemmikki- ja harraste-eläimillä on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille. – Yksityiseläinlääkärit perehtyvät uusimpiin ja ajantasaisimpiin eläintenhoitomenetelmiin, välineisiin ja tautien syiden ehkäisemiseen. He kouluttautuvat ahkerasti. Koska yksityiseläinlääkärit ovat yrittäjiä, ei palvelujen

Vuoden 2011 eläinlääkäriksi valittu Jouni Niemi palkittiin viime vuonna Halikon vuoden yrittäjänä. kehittämiseen käytetä julkisia varoja, sanoo Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Kirsi Sario. Jouni Niemen yritysryhmään kuuluu EHYT-toiminta. Lemmikkieläinten hyvinvointiin keskittyvän palvelun päämääränä on, että samalta vastaanotolta lemmikeille tarjotaan sairauden- ja terveydenhoitoa, tietoa oikeasta ruokinnasta, liikunnasta sekä myydään liikuntaan aktivoivia välineitä.

Synergiaetua erilaisilla yrityksillä. Jouni Niemi ja hänen perheensä omistaa useita yrityksiä, joiden toiminnat tukevat

toisiaan: Kuninkaantien eläinklinikka, Vetman Oy, Metalvet ja EHYT-toiminta. Yritykset työllistävät hänen lisäkseen 15 henkilöä. Asiakkaita eläinklinikalla on vuosittain noin 7 500. Vetman Oy tuo maahan ja kehittää välineitä ja laitteita erityisesti ammattimaiseen eläinten hoitoon. Vetmanin liikevaihto on 1,7 miljoonaa euroa, ja sen asiakasrekisterissä on noin 4000 eläinlääkäriä, sorkkahoitajaa, hevossiittolaa, maataloustuottajaa ja lemmikin omistajaa. Metalvet Oy valmistaa metalliosia Vetmanin eläinlääkintäkalusteisiin. Jouni Niemi ideoi ja järjestää vuosittain neljästä viiteen täydennyskoulutuskurssia eläinlääkäreille yhteistyössä muiden alan kotimaisten ja ulkomaisten yritysten kanssa. Maailman eläinlääkäripäivän teemana oli tänä vuonna rabieksen vähentäminen. Vaikka se ei ole ongelma Suomessa, vuosittain maailmassa kuolee noin 55 000 ihmistä raivotautiin. Lisätietoa sivulta www.worldvet.org. Vuoden Eläinlääkäri -tunnustus tai Eläinlääkintäteko on Suomessa osa Maailman eläinlääkäripäivän viettoa. Meillä päivää vietettiin nyt yhdennentoista kerran. Aiemmat palkinnot näet osoitteesta www.sell.fi.

– Meillä on suuri talo, josta lapset ovat lähteneet jo omille teilleen. Teemme kotimme alakerrasta ravintolan. Siinä korostuu kodinomaisuus. Listalla on vain yksi ainoa ruoka per

päivä viihtyisässä ympäristössä. Panostamme laatuun niin raaka-aineissa kuin miljöössäkin, maalailee Esko loppukesän näkymiä.

Pallokenttien kunnossapidon puute aiheuttaa vaaratilanteita Jalkapallomaalien ja koripallotelineiden kaatumisista on aiheutunut vakavia loukkaantumisia ja jopa kuolemantapauksia. Onnettomuuksien syinä ovat olleet esimerkiksi koripallotelineiden riittämättömät vastapainot ja jalkapallomaalien jättäminen epätasaiselle alustalle talvisäilytykseen. – Riskit kasvavat, kun välineitä jätetään valvomattomille kentille pitkiksi ajoiksi, toteaa Tukesin ylitarkastaja Niina Kupiainen.

Kunnat

mukana. Tukesin, kuntien ja aluehallinnon viranomaisten yhteisprojektin tarkoituksena on lisätä yleisten pallopelialueiden turvallisuutta puuttumalla selkeimpiin ongelmakohtiin. Kuntien kuluttajaturvallisuusviranomaiset valvovat alueellaan yleisten pallopelialueiden turvallisuutta. Yleisten pallopelialueiden turvallisuudessa korostuvat ylläpidon riittävyys ja käytön turvallisuudesta varmistuminen. – Turvallisuutta voi lisätä melko yksinkertaisillakin toimilla. Esimerkiksi jalkapallomaalien kaatuminen, luvaton käyttö ja asiaton liikuttelu voidaan estää sijoittamalla maalit vastakkain

ja lukitsemalla ne toisiinsa kiinni pidempiaikaista säilytystä varten. Jo välineitä hankittaessa tulisi huolehtia, että jalkapallomaalit ja koripallotelineet ovat turvallisuusvaatimusten mukaisia, kertoo Kupiainen.

Tarkastuksia ympäri Suomea. Projektin aikana kuntien

valvontaviranomaiset tekevät tarkastuskäyntejä yleisille pallopelialueille ympäri Suomea. Tarkastuksia tehdään etupäässä toukokuun puolivälin ja heinäkuun lopun välisenä aikana. Kohteena ovat erityisesti sellaiset kentät, joiden käyttö on aktiivista, joiden käyttäjäkunta on vaihtelevaa tai joihin on riskiperusteisesti tarpeen kohdentaa valvontaa tiedossa olevien onnettomuuksien tai ongelmien perusteella. Pallopelialueen ylläpitäjä on palvelun tarjoajana vastuussa alueen turvallisuudesta. Ennen tarkastuksia käydään keskustelujen ja asiakirjojen perusteella läpi palvelun tarjoajan menettelyt turvallisuuden varmistamiseksi. Tarkastuksilla arvioidaan muun moassa kuinka hyvin turvallisuusjärjestelyt toteutuvat käytännössä.

Venäläiset ja suomalaiset rakennus- ja kiinteistöalan yritykset verkostoituvat Tahkolla 9.–10.6.2011. Venäjän talousmittarit näyttävät taas ylöspäin, ja halu investoida on huipussaan. Tilanne tarjoaa paljon mahdollisuuksia suomalaisille rakennus-, LVI- ja energia-alan yrityksille, joiden tuotteita ja osaamista Venäjällä arvostetaan. Kaksipäiväiseen tapahtumaan voi sopia etukäteen kahdenkeskisiä neuvotteluja. Lisäksi ohjelmassa on myös koulutus, jossa perehdytään asiantuntijoiden johdolla Venäjän rakennusalan toimintatapoihin ja kehitykseen. Puhujina on mm. Suomen pankin, Venäjän rakennusliiton sekä alan yritysten edustajia. Tapahtuman järjestää Venäjä vetää -hanke, jossa ovat mukana Savon Yrittäjät, Kuopion kauppakamari ja ISBE Oy. Osallistumismaksu on 350 euroa (+alv) ja tapahtumaan tulee ilmoittautua 12.5.2011 mennessä osoitteeseen projekti@kuopiochamber.fi. Lisätietoja: www.venajavetaa.fi

Allerginen, älä ole rajoittunut! Tuoreen tutkimuksen mukaan allergisista joka neljäs joutuu ottamaan allergian huomioon ympärivuotisesti ulkoilussa, syömisessä sekä lemmikkieläinten pidossa. – Allergiaan pitäisi asennoitua uudella tavalla, allergeenejä ei ole syytä välttää turhaan, kertoo järjestöjohtaja Mervi Puolanne Hengitysliitosta. Hän korostaa, että merkittäviä oireita aiheuttavat allergiat ovat eri asia ja ne hoidetaan terveydenhuollossa. Yli puolet suomalaisista allergisista kuitenkin rajoittaa syömistään allergian takia. Ruoka-aineallergia oli kuitenkin selvitetty vain joka kolmannella. Useimmat perustavat välttämisen omiin tuntemuksiinsa. Tutkimuksessa kysyttiin myös mitkä tekijät suojaavat allergioilta. Monipuolisen ravinnon, bakteerien ja muiden mikrobien, säännöllisen luonnossa liikkumisen ja kotieläinten hyödyt tiedostettiin yllättävän hyvin. – Sen sijaan allergisoivien ruoka-aineiden välttämisenkin arveltiin johtavan suotuisaan tulokseen. Ruoka-ainerajoitusten purkamiselle on selkeä tilaus, dosentti Kimmo Saarinen Allergia- ja Astmaliitosta toteaa.


25

N:o 5 • Toukokuu 2011

Pia Pakarinen Helsingin Yrittäjien toimitusjohtajaksi Helsingin Yrittäjien ttoimitusjohtajaksi on valittu oikeustieteen ja valtiotieteen kandidaatti, kauppatieteiden maisteri Pia Pakarinen. Hän aloittaa tehtävässään 1.6.2011. Ennen aluejärjestön toimitusjohtajaksi siirtymistään Pia Pakarinen on toiminut yrittäjänä EU-juridiikkaan erikoistuneessa käännöstoimistossa PianCo Oy:ssä. Pakarinen on myös Helsingin kaupunginvaltuutettu.

Tekoja & tapahtumia Yritystä Stadiin! -tapahtuma Vuoden 2011 Yrittäjäpäivien tapahtumapaikkana on Seinäjoki veti väkeä jo viidettä kertaa

V

uoden 2011 Valtakunnalliset yrittäjäpäivät järjestetään Seinäjoella 21.–23.10.2011. Tapahtuman teemana on Yrittäjyys kantaa Suomea.

Vuoden 2011 Valtakunnallisten yrittäjäpäivien tapahtumapaikkana on Seinäjoki Areena Seinäjoella. Tänä vuonna tapahtuman pääteemana on Yrittäjyys kantaa Suomea ja alateemana

Yrittäjyyden kasvumaa. Perjantain ohjelman keskipisteinä ovat liittokokous sekä Komiat tervetuliaisjuhlat Ameriikan malliin. Juuri Ameriikan malliin siksi, että Pohjanmaalta ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJÄT, KIRSI KUUSISTO

Oululaiset kiinteistöyrittäjät saivat tunnustusta Kiinteistömaailma on valinnut oululaisen yrittäjäkaksikon Kari Huuskon ja Tarmo Lotvosen vuoden 2010 franchisingyrittäjikseen. Huuskon ja Lotvosen yritys on Rotuaarin Kodit Oy LKV ja he ovat toimineet Kiinteistömaailma-ketjun yrittäjinä Oulussa vuodesta 2005 lukien. Tällä hetkellä yrittäjät omistavat kolme asuntomyymälää, joista tuorein on Oulun Kaakkurissa. Yrittäjäkaksikko on luonut työpaikkoja Oulun seudulle. Alkuvaiheen kahden henkilön asuntomyymälä on laajentunut niin, että palveluksessa on tätä nykyä 11 ammattitaitoista ja työlleen omistautunutta kodinvälittäjää. Perusteluna tunnustukselle on muun muassa ripeä liikevaihdon kasvu. Kasvusta huolimatta yrityksen kannattavuus on säilynyt erinomaisena. – Rotuaarin Kodit on esimerkillinen franchising-yritys: se on noudattanut ketjukonseptia huolellisesti ja näyttänyt Pohjois-Suomen muille Kiinteistömaailman asuntomyymälöille suuntaa muun muassa Tarjouskauppa-mallin hyödyntämisessä, perustelee Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Tommi Rytkönen.

Joutsenmerkki ensi kertaa sanomalehtipainolle Ensimmäistä kertaa Suomessa sanomalehtipainolle on myönnetty ympäristötunnustus Joutsenmerkki. Kyseessä on Suomen Lehtiyhtymän omistama Tuusulan Lehtipaino, jonka koko tuotanto koostuu sanomalehtityyppisistä painotuotteista. Joutsenmerkittyjä painotaloja on Suomessa jo lähes 50, mutta Tuusulan Lehtipaino on ensimmäinen puhtaasti sanomalehtiin keskittynyt joutsenmerkitty paino. Lehtiyhtymällä on jo ennestään yksi joutsen-paino, Kirjapaino Uusimaa Porvoossa. Joutsenmerkin saadakseen painolaitoksen tulee täyttää tiukat, mm. paperia, painokemikaaleja, päästöjä ja jätteitä sekä energiankulutusta koskevat vaatimukset. Painossa on lisäksi oltava toimiva ohjeistus, jolla pyritään jatkuvaan ympäristöasioiden parantamiseen. Tuusulan Lehtipainon tuotteita ovat sanoma- ja ilmaisjakelulehdet, asiakaslehdet sekä mainospainotuotteet.

YrittäjYYs on hYvä uravalinta. Yrittäjä toimii tietysti Suomen Yrittäjissä – olipa hän sitten nuori tai konkari, työllistävä tai yksinyrittäjä. liitY sinäkin!

Jarmo Yrjölä Raision Puusepät

Vasemmalta Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen, Seinäjoen Yrittäjien puheenjohtaja Kimmo Heinonen, Suomen Yrittäjien tiedotuspäällikkö Raija-Liisa Konkola, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Minna Sillanpää sekä toimialapäällikkö, johtaja OTO Jouni Pekka Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksesta istuttivat Seinäjoelle yrittäjyyden kasvupuun.

on aikanaan lähdetty suurella joukolla siirtolaisiksi Atlantin taakse. Lauantai on seminaaripäivä, joka aloitetaan teemaan Yrittäjän voimavarat keskittyvällä Hyvän mielen aamulla. – Aamutilaisuudet ovat EteläPohjanmaan Yrittäjissä syksyllä kymmenen vuotta jatkunut perinne. Myös Valtakunnallisten yrittäjäpäivien aamutilaisuus sisältää henkistä ja hengellistä ohjelmaa sanoin ja sävelin, kertoo Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Minna Sillanpää. Lauantain seminaarissa kuullaan sekä valtakunnan tason puhujia että yrittäjämaakunnan menestystarinoita. Lauantai huipentuu yrittäjäpäivien pääjuhlaan ja Valtakunnallisten yrittäjäpalkintojen jakoon. Sunnuntaina yrittäjäpäivien osallistujien on mahdollisuus osallistua Yrittäjäkirkkoon Lakeuden Ristissä, joka on yksi Seinäjoen tunnetun Aalto-keskuksen rakennuksista. Valtakunnalliset yrittäjäpäivät on Suomen Yrittäjien vuotuinen päätapahtuma. Tapahtumaa ovat yhdessä järjestämässä Suomen Yrittäjät ja Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät. Ilmoittautuminen on ollut mahdollista maanantaista 2.5. alkaen osoitteessa www.yrittajapaivat.fi.

Yritystä Stadiin! -tapahtuma toukokuun alussa kokosi hotelli Presidenttiin yli 2 000 kävijää. Helsingin Yrittäjien järjestämä tapahtuma houkutteli paikalle pk-yrittäjiä, kehittäjiä ja yritysmyönteisiä päättäjiä jo viidettä kertaa. Päivän aikana kävijöille oli tarjolla yli 60 tietoiskua ja 10 seminaaria, joiden teemoina olivat sähköinen kaupankäynti,

luovuus ja innovaatiot, osaaminen ja kasvu, yrittäjän arki sekä yrittäjän hyvinvointi. Yhteistyökumppaneita tapahtumassa oli tänä vuonna 60. Tänä vuonna uutuutena oli Yrittäjän hyvinvointikeidas, jossa teemana oli yrittäjän oma terveys ja jaksaminen. Helsingin Yrittäjät julkisti tapahtumassa myös hyvinvointiohjelman, jonka tarkoituksena on yrittäjien

motivoiminen oman terveytensä edistämiseen ja mahdollisten sairauksien ehkäisemiseen. – Tapahtuma on viidessä vuodessa tullut yrittäjien odottamaksi kohtaamispaikaksi. Tänä vuonna onnistuimme erityisesti koulutussisältöjen valinnassa, sillä salit pullistelivat innostuneita yrittäjiä, Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Anssi Kujala kertoo. HELSINGIN YRITTÄJÄT

HOTELLI Preidentissä verkostoitui toukokuussa yli 2 000 yrittäjää.

Haluatko hankkeesi osaksi World Design Capital Helsinki 2012 -vuotta? Kansainvälinen designsäätiö kokoaa nyt ohjelmaehdotuksia designpääkaupunkivuotta varten. World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden teema, Open Helsinki – Embedding Design in Life on tulevaisuuteen suuntaava ajatus ja painottaa yhteistyötä kansalaisten kanssa. – Helsingille on ollut selvää se, että teemme töitä ihmisten kanssa siksi, että voisimme tehdä jotakin uutta. Kansalaisyhteiskunnan kanssa työskentely ja Open Helsinki -ajatus on ollut koko ajan meidän pääpainopistealueemme, sanoi Yritystä Stadiin! -tapahtumassa puhunut World Design Capital Helsinki 2012 -organisaation yhteysjohtaja Sanna-Mari Jäntti. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kenellä tahansa on mahdollisuus ottaa osaa hankkeeseen. World Design Capital Helsinki

2012 -ohjelma koostuu tapahtumista ja teoista, jotka hyödyntävät kulttuurista, sosiaalista ja taloudellista kehitytä. Kaupunkien, yliopistojen ja yritysyhteistyökumppaneiden tuottamien sisältöhankkeiden lisäksi organisaatio järjestää avoimen hankehaun, jonka kautta kuka tahansa mistä tahansa maailman kolkasta voi ehdottaa hankkeita designpääkaupunkivuotta varten. Haku on yhä käynnissä ja World Design Capital Helsinki 2012 -vuodesta vastaava Kansainvälinen designsäätiö koordinoi ja kokoaa parhaillaan hankkeita ja projekteja designpääkaupunkivuoden ohjelmaa varten. – Odotimme saavamme 400– 500 hanke-ehdotusta, olisimme olleet siihen erittäin tyytyväisiä. Tähän mennessä hakemuksia on 139, Jäntti iloitsi. HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki on vuoden 2012 designpääkaupunki.

Hae uutta Eläköön automaatio! -tunnustuspalkintoa Suomen Automaatioseura ry ja Suomen Messut julkistavat haettavaksi uuden tunnustuspalkinnon, joka tukee automaatioalan innovaatioita. Eläköön automaatio! -palkinto myönnetään merkittävästä automaatioalan innovatiivisesta ratkaisusta, joka voi olla uusi kaupallinen tuote, kehitetty menetelmä tai sovellus. Palkinnon saaja voi olla henkilö, työryhmä, yritys tai muu yhteisö. Palkintosumma on 7 000 euroa, ja sen lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Voittaja julkistetaan Automaatio 11 -messuilla Helsingin Messukeskuksessa lokakuussa 2011. Kilpailuun voi osallistua lähettämällä ehdotuksen palkinnon saajaksi postissa tai sähköpostilla 31.8.2011 mennessä Suomen

Automaatioseura ry:n toimistolle osoitteella Suomen Automaatioseura ry, Asemapäällikönkatu 12 B, 00520 Helsinki tai sähköpostilla office@atu.fi. Ehdotukseen tulee liittää yksityiskohtainen selvitys saavutuksista, joiden perusteella ehdotetaan tunnustuspalkinnon saajaa.

Keksijät Viitasaarelle. Valtakunnallinen keksintömessutapahtuma Keksintöjen Viikko järjestetään tänä vuonna 13. – 15.10.2011 Viitasaari Areenalla. Tapahtumaan haetaan uusia tuote- ja palveluinnovaatioita. Messujen osastopaikkojen varaus on käynnissä.

Minkälaiset hankkeet pääsevät mukaan? Design-vuoden

ohjelmaa rakentaessaan organisaatio painottaa sisältöjä, jotka tukevat Open Helsinki – Embed­ ding Design in Life -hankkeen keskeisiä teemoja. Se tarkoittaa Jäntin mukaan kolmea asiaa. Sitä, että luodaan avoin kaupunki ja kansalaisille tarjotaan vaikutuskanavia ja työkaluja vaikuttaa päätöksentekoon. Se tarkoittaa globaalia vastuuta ja paremman elämän edellytyksiä kaupunkilaisille. Lisäksi se tarkoittaa uuden kasvun juuria, sitä että organisaation tavoitteena on edistää myyntiä, kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä. Muita valintakriteereitä ovat hankkeen tai tapahtuman yhteys designiin, kansainvälinen vaikuttavuus, paikallinen vaikuttavuus, ainutlaatuisuus ja omaleimaisuus sekä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden huomioiminen toteutuksessa. – Meidän tarkoituksenamme ei ole päättää, mitä design teille merkitsee tai onko teidän tekemisenne designia vai ei. Meidän tehtävämme on luoda tästä vuodesta se paras mahdollinen ja ainut tapa tehdä se on niin, että te olette kaikki mukana. Me emme voi tietää, mikä se uusi juttu ja uusi innovaatio on. Meillä ei ole sitä osaamista, mutta teillä on ja sen takia meidän pitää tehdä tämä juttu yhdessä, Sanna-Mari Jäntti kannusti. Ohjelmaehdotuksia voi lähettää sähköisesti World Design Capital Helsinki 20112 -vuoden verkkosivuilla osoitteessa www.wdc2012helsinki.fi.

Nyt Avainklubiin. Suomalaisen Työn Liitto on avannut verkossa toimivan Avainklubin. Kyseessä on yhteisöllinen palvelu, jossa ovat mukana kuluttajat ja yritykset. Avainklubissa kehitetään uusia suomalaisia menestystuotteita, parannetaan olemassa olevia ja luodaan työpaikkoja Suomeen, liiton toimitusjohtaja Pekka Tsupari kuvailee. Avainklubi on osoitteessa www.avainklubi.fi.

Huumekoirat keräilykortteina. Tullin huumekoirista jo vuodesta 2004 julkaistussa, erityisesti varhaisnuorisolle tarkoitetussa keräilykorttikokoelmassa on ilmestynyt kuudes kymmenen kortin sarja. Korteissa esitellään työssä olevia huume- ja savukekoiria.

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa www.yritysporssi.fi MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Kauppa

Palvelut, liikenne

Kukkakauppa Kajaanissa. Myös verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto alle 100 000 €. Vuokratut toimitilat 70 + 30 m2. Hintapyyntö 40 000 €. SY-21032011-1023

Tilitoimisto Varsinais-Suomessa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 75 000 €. SY-21032011-1025

Kylpyhuonekalusteiden maahantuontiyritys Tampereella. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000  €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat.

SY-08042011-1073

Autonvaraosaliike pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto n. 600 000 €. Vuokratut toimitilat n. 160 m2. SY-11042011-1076

Lahjatavaraliike Kanta-Hämeessä. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat.

SY-11042011-1078

Rakennuspuutavaran myyntiliike Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat n. 1000 m2. Hintapyyntö 400 000 €. SY-03052011-1112

Majoitus, ravintola, elintarvike Pikaruokaravintola Etelä-Pohjanmaalla. Liikevaihto 300 000 400 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat. SY-08042011-1070

Kirjakustantamo, toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 470 000 €. SY-28032011-1045

Maastomittaus- ja maaperätutkimusyritys Etelä-Suomessa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Vuokratut toimitilat. SY-08042011-1071

Huoltoasema-baari-autohuolto/korjaamo Kainuussa. Liikevaihto 500 000 - 600 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat toimitilat 440 m2.

SY-11042011-1075

Kampaamo Kajaanissa. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat katutasossa 60,5 m2. Hintapyyntö 50 000 €.

Rakentaminen Rakennus- ja saneerausalan yritys pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat 150 m2. Hintapyyntö 275 000 €.

SY-28032011-1043

Ilmastointialan yritys pääkaupunkiseudulla. SY-08042011-1074

Kiinteistökorjausalan yritys Päijät-Hämeessä. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Vuokratut toimitilat 220 m2. Hintapyyntö 110 000 €.

SY-13042011-1083

Julkisivusaneeraus-/maalausliike Pirkanmaalla. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Vuokratut toimitilat 274 m2. Hintapyyntö 140 000 €.

Yritysvälittäjät Myytäviä kohteitamme Kemian alan tehdas.............................. 1 750 000 Autokorjaamoketju..................................950 000 Rakennusalan erikoisliiketoiminta.........730 000 Maalämpö- ja porakaivojen poraukset ja asennukset.........................650 000 Hotelli, ruokaravintola ja pubi................580 000 Keittiötasojen ja fasaadiosien valm.......490 000 Leipomo...................................................420 000 Teollisuuskiinteistöyhtiön osakekanta...420 000 Teollisuuden kunnossapito ja asennustyöt.............................................350 000 Lounasrav. & kahvio ja kauppa..............350 000 Sähkö- ja telealan tarvikemyynti ja asennuspalveluita................................... 325 000 Kestikievari ja tilausravintola..................218 000 Huoltoasema Pylkönmäellä.....................195 000 Ammatillinen perhekoti...........................185 000 Viher- ja piha-alueiden rakentaminen.. 180 000 Pizzeria .....................................................125 000 Siivousliike...............................................100 000 Pub-ravintola.............................................90 000 Sisustus- ja lahjatavaraliike......................68 000 Hautaustoimisto ja kukkakauppa.............60 000 20% osuus ravintolisäalan yrityksestä.....55 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 008

SY-18052011-1137

SY-11042011-1079

Kauneushoitola pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto 100 000 200 000 €. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 54 000 €.

OSTETAAN YRITYKSIÄ

Ostetaan kylpyhuone- /raken-

Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista.

Liikevaihto 250 000 - 4 000 000 €. Omat tai vuokratut toimitilat.

Netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopal­ velussa. Netti-ilmoituksen hinta on 95 € + alv.

Kauppa

SY-29042011-1107

Muut toimialat Osuus it-alan yrityksestä, jolla toimintaa koko Suomessa ja ulkomailla. Myös verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto n. 600 000 €. Vuokratut toimitilat 300 m2. Hintapyyntö 100 000 €.

nustuotealan maahantuontiyritys tai liiketoiminta. SY-02052011-1111

Palvelut, liikenne

SY-10052011-1123

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 25.8.2011

Yrityspörssin ilmoitusehdot

Ostetaan palvelualan yritys Vaasa-Pietarsaari alueelta. Liikevaihto 500 000  - 5 000 000 €. SY-04042011-1059

Laajentuneesta Yrityspörssistä löydät lähes 250 yrityksen myynti-ilmoitusta. Tutustu näihin tai jätä oma ilmoitus osoitteessa

www.yritysporssi.fi

Yrityspörssin ilmoituspaketti sisältää kaksi ilmoitusta YrittäjäSanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä YrittäjäSanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on 225 € + alv ja ei-jäsenille 360 € + alv. Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221 yritysporssi@yrittajat.fi www.yritysporssi.fi


26

N:o 5 • Toukokuu 2011

Parhaat palvelut KIRJAPAINOT

TULOSTINTARVIKKEITA

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula, puh. 0206 100 100 www.lehtipainot.fi

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

– kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut / viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492, faksi (05) 415 6334 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

YRITYSSOVELLUKSET

NetBaron® Tietokone-lehden testivoittaja

TILITOIMISTOT

Monipankki integroidusti

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingin keskustasta!

NetBaron®-sovellusperhe • • • • • • • • •

sähköinen taloushallinto pankkiliikenne integroidusti monipankki kotisivut ja verkkokaupat asiakkuudenhallinta myynninohjaus tarjousten hallinta tilausten hallinta tuotannon- ja huollonohjaus

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset, sähköinen taloushallinto

• • • •

materiaalinhallinta projektinhallinta ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä • työajanseuranta • työajan laskutus • ajopäiväkirja ja matkalasku

Ota yhteyttä tai tule käymään!

www.consista.fi

Testivoittaja NetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Radiomainonta kasvoi kaksinumeroisesti

Tutustu videoihin ja avaa testitunnukset www.netbaron. Netbaron Solutions Oy Puh. 029 000 9015 • myynti@netbaron.

TOIMINTAJÄRJESTELMÄT

YRITYSPALVELUT

RadioMedian jäsenasemiltaan keräämien tietojen perusteella radiomainonta kasvoi vuoden 2011 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 14,1 prosenttia. Mainossekunteja ostettiin yhteensä 12,5 miljoonalla eurolla. Paikallinen radiomainonta kasvoi tammi-maaliskuussa 11 prosenttia ja valtakunnallinen 15,2 prosenttia. – Radiomainonta veti hyvin viime vuonna ja sama tahti on jatkunut. Nyt kun toimilupaasiatkin ovat selvillä, radiot voivat hyvillä mielin suunnitella ja kehittää toimintaansa pitkällä aikajänteellä. Tämä asia pätee myös myyntiin, RadioMedian toimitusjohtaja Stefan Möller toteaa. RadioMedian tilastot perustuvat 50 jäsenasemalta kerättyihin liikevaihtotietoihin. RadioMedia on yksityisten radioiden edunvalvonta- ja markkinointiliitto, johon kuuluu 50 radioasemaa ja yli 320 lähetystaajuutta.

Raiku-radioideakilpailun voittoon sydänäänillä Mainonnan ammattilaiset valitsivat M&M-illassa Raikuradioideakilpailun voittajan. Minna Laineen ja Riku Pousin Sydänääni-spotti voitti tasaväkisen äänestyksen. Kaksikko lähtee Cannesin mainosfestivaaleille kesäkuussa. Raiku-radioideakilpailun asiakas oli tänä vuonna Liikenneraittiustyöryhmä. Alle 29-vuotiaiden suunnittelijoiden tehtävänä oli käsikirjoittaa radiomainos, joka nollaa nuorten promillet liikenteessä. Sydänääni-nimisessä voittajaspotissa esitetään suojatietä ylittämään lähtevän jalankulkijan kuulema äänimaisema. Spotissa perinteisten spiikkereiden sijaan dialogia käyvät liikennevalojen piippaukset ja sydämenlyönnit.

Yritykset Seinäjoen seutu sai oman Apple-jälleenmyyjän Seinäjoki ja Etelä-Pohjanmaan talousalue saivat kaivatun Appletuotevalikoimaa markkinoivan yrityksen, kun iCorp Finland Oy aloitti toimintansa huhtikuussa. Ajatuksen Seinäjoen ensimmäisen valtuutetun Apple-jälleenmyyjäyrityksen liikkeelle laittamisesta saivat alan ammattilaiset Janne Haapasalmi ja Kai Nyrhinen taustaryhmineen. He aloittivat toimintansa osakasyhtiö Wextra Oy:n tiloissa Seinäjoen keskustassa. Yrityksen oma myymälä huoltotiloineen avataan Citymarketin tiloihin heinäkuussa. – Talousalueen yrityselämän kova kasvu ja Seinäjoen vahva maine opiskelijakaupunkina saivat meidät perustamaan yrityk-

JUHA TUOMIKOSKI

sen ja käynnistämään tarvittavien valtuutusten ja koulutusten läpiviennin, kertoo toimitusjohtaja Janne Haapasalmi ja tarkentaa, että laatulaitteita ja -puhelimia tarvitsevat sekä yritykset että opiskelijat. Toiminnan alkaessa omissa toimitiloissa yritys palkkaa noin neljä henkilöä myyntiin sekä valtuutettuun huoltoon. Muutamia osa-aikaisia työntekijöitä palkataan toiminnan kasvaessa.

Seinäjoen talousalue saa Appletalon, kun Kai Nyrhisen (vas) ja Janne Haapasalmen luotsaama yritys aloitti toimintansa. Omissa toimitiloissa yritys aloittaa heinäkuussa.

Audi ja Tiia Vanhatapio yritysyhteistyöhön Audi Finland ja cocktail-mekkojen kuningattarena tunnettu suunnittelijayrittäjä Tiia Vanhatapio solmivat yhteistyösopimuksen. Vaatemallistonsa lisäksi Vanhatapio on tehnyt myös paljon design-projekteja mm. Artekin, Ikean, Stockmannin ja Chez Dominique’in kanssa. Myöskään autojen maailma ei ole hänelle niin kaukainen kuin ensi arvaamalta voisi olettaa. – Poikatyttönä kilpailin pienenä siitä, kuka kotona lukee Tekniikan Maailman ja Tuulilasin ensimmäisenä. Rakastan mm. 30-luvun hot rodeja ja olen

aina haaveillut konseptiauton suunnittelusta. Audi on automerkki, joka tunnetaan edistyksellisestä muotoilukielestään. Maailmanlaajuisesti Audi on tehnyt yhteistyötä muodin parissa, ja he ymmärtävät tämän liiton mahdollisuudet. Siinä mielessä tämä design-kollaboraatio on täydellinen match, Vanhatapio kertoo. – Haluamme nostaa suunnittelua esiin ja tukea suunnittelijaa, jolla on oma vahva visio ja tyyli, ja joka vie alaa eteenpäin, johtaja Petri Aarnio Audilta kertoo.

Tiia Vanhatapio

Veropolitiikka puntarissa. Professori, verovaikuttaja Heikki Niskakankaan kirjoittama Veropolitiikka on teos verotuksen periaatteellisista kysymyksistä kiinnostuneille. Mitä tulisi verottaa? Milloin verotus on oikeudenmukaista? Millainen on hyvä verojärjestelmä, ja onko ylipäätään olemassa yleisiä kriteerejä hyvälle verojärjestelmälle? Muun muassa näihin kysymyksiin pureudutaan kirjassa.


27

N:o 5 • Toukokuu 2011

Svensk resumé Radioreklamen i stark tillväxt Enligt RadioMedias medlemsuppgifter noterade radioreklamen en tillväxt på drygt 14 procent under årets första kvartal. Reklamsekunder inhandlades till ett värde av 12,5 milj. euro. Den lokala radioreklamens tillväxt under januari-mars var 11 procent och på riksnivå var ökningen 15,2 procent. – Radioreklamen drog bra i fjol och samma takt fortsätter. Nu när licensfrågorna är uppklarade kan de olika radiobolagen med gott mod planera verksamheten på längre sikt. Samma gäller för försäljningen, säger RadioMedias vd Stefan Möller. RadioMedia är de privata radiostationernas intresse- och marknadsförbund som har 50 medlemmar och över 320 sändningsfrekvenser.

Bränslestölder i topp Oljebranschen och mackarna har i samråd med polisen gått ut med en kampanj mot bränslestölder. Man vill framföra budskapet att bränslestöld faktiskt är ett brott. En stor ökning av stölderna inträffade 2008 då det inte mera var möjligt att omvandla obetalda böter till fängelsestraff. Bränslestölderna förorsakar försäljarna betydande extra kostnader och tar oproportionerligt mycket utredningsresurter i anspråk hos polisen. I fjol registrerades ca 11 000 misstänkta för bränslestöld. Kring en tredjedel av fallen uppklaras av polisen. Stölderna medför inte enbart svinn i form av obetalt bränsle, de förorsakar mackarna även flerfaldigt högre indirekta kostnader.

Hundratals företag struntar i näringsförbud Inemot 650 fungerande företag håller sig olagligt med en styrelseledamot eller vd som har försatts i näringsförbud. Oftast sker detta inom byggbranschen och i parti- och detaljhandeln. För tillfället finns det ca 1 070 personer som inte har rätt att delta i beslutsfattandet i något företag. Trots detta sitter inemot hälften (460) av de ovannämnda formellt med i minst ett bolags styrelse eller verkar t.o.m. som verkställande direktör. Företagen borde självmant avlägsna sådana här personer ur sina handelsregisteruppgifter. Detta kostar och blir ofta ogjort. Skattemyndigheterna stryker i princip ur förskottsuppbördsregistret ett företag som håller sig med styrelseledamöter som försatts i näringsförbud. Alltid sker detta dock inte, utvisar Suomen Asiakastieto Oy:s undersökning. På adressen www.vastuullinenyritys.fi finns en förteckning på alla företag som har ”förbjudna” personer på ansvarsposter.

Arbetsrelaterad inflyttning ok Arbetslivet i Finland behöver i framtiden upptill 10  000 – 20 000 invandrare – per år! Det tror fastighetsserviceföretagens intresseorganisation Kiinteistöpalvelut ry. Hälften av branschens anställda går i pension i.o.m. år 2020. – Det måste göras möjligt att öka utlänningars anställning inom fastighetsskötseln. Utlänningars och finländares arbetsvillkor och beskattning måste vara lika, säger Pia Gramén, vd för Kiinteistöpalvelut. Hon föreslår att samhället satsar mera pengar och andra resurser på de arbetssökande invandrarnas språkskolning och inkörning i finländskt arbetsliv. Språkkunskapernas betydelse betonas också av RTK-Palvelu Oy:s servicechef Arja Nurmi. Ca 10 procent av företagets 2 300 anställda är invandrare. Enligt Nurmi förutsätts det att de jobbsökande kan åtminstone engelska. Å andra sidan är invandrarna oftast väldigt motiverade att lära sig landets språk, det gäller ju att få ett jobb.

Översättning av Pekka Sörensen

Social- och hälsovårdens strukturomvandling väcker oro

Högre moms hot mot arbetsintensiva småföretag

RODEO

Lotta Tammelin, text

C

hefen för näringslivsfrågor vid FiF, Janne Pesonen, ställer sig med viss reservation bakom tanken att man inte skulle kunna ta hand om social- och hälsovården utan en övergripande strukturell omorganisation. Enligt en arbetsgrupps förslag kunde social- och hälsovården organiseras så att 30 – 50 kommuner ansvarar för tjänsterna på grundnivå. Regionerna med ansvar för gemensamma specialtjänster skulle vara fem till antalet. Ifall vi även i framtiden har ett större antal kommuner kunde en samarbetsmodell til�lämpas som andra alternativ. En storkommun eller en region bestående av ett antal kommuner skulle ansvara för grundnivån och en del av specialbehoven. Övriga specialtjänster skulle tas om hand av storkommunen och regionen i samarbete. Ett tredje alternativ vore att en enskild kommun skulle ensam bära ansvaret för all socialoch hälsovård, från grundnivån uppåt. Sådana här kommuner kunde det finnas under 20 utav i landet.

Marknaden bör beaktas. Jan-

ne Pesonen är försiktigt positiv till de framlagda förslagen. –Nog finns här klara strukturella framtidsutsikter för alla modeller, även om jag fruktar för de mindre vårdgivarnas del då efterfrågan kommer från så stora enheter.

LPY:s representant Ismo Partanen anser att dagens sjukförsäkringssystem är kostnadseffektivt.

FiF:s Janne Pesonen befarar att de mindre vårdgivarna hamnar i klämm om efterfrågan i framtiden kommer från ännu större enheter.

– En rationell reform förutsätter utan vidare att t.e.x. servicesedlar tas i bruk i allt större utsträckning och att konkurrensutsättningen ändras så att marknadens utveckling tas i beaktande, tror Pesonen.

den presenterade modellen medborgarna till att ta sjukförsäkringar. Detta i sin tur leder till ojämlikhet bl.a. därför att åldringar med låga inkomster inte har råd med dessa försäkringar.

Jämlikheten lider. Föreningen

Lääkäripalvelut ry (LPY), som producerar läkartjänster, anser att det nedmonteringshotade sjukförsäkringssystemet är ur statens och kommunernas synvinkel sett mycket kostnadseffektivt. – Ifall motsvarande prestationer skulle produceras enbart av kommunerna, skulle det sluka skattemedel flerfaldigt. Om arbetsgruppens förslag förverkligas innebär det obönhörligen längre vårdköer och sämre tillgång på tjänster, betonar LPY:s verksamhetsledare Ismo Partanen. – Å andra sidan uppmuntrar

Enligt två branschförbund skulle slopade Fpa-utbetalningar medföra att ca en miljon pensionärer blir helt utan sjukförsäkring.

Två branschförbund:

Ny sjukvårdsförsäkring drabbar kvinnor hårdast Företagarkvinnornas centralförbund tillsammans med fysioterapi- och rehabiliteringsföretagens intresseorganisation FYSI fördömer social- och hälsovårdsministeriets förslag att slopa de ersättningar som Fpa hittils betalat till dem som tagit sjukvårdsförsäkringar. Organisationerna uttalar ett starkt ogillande av lagförslaget som skulle hårdast drabba gamla kvinnor som lever på ålderspension och småföretagarkvinnor som är verksamma inom social- och hälsovårdsbranschen. Organisationerna

frågar om avsikten är att ta kål på dessa små branschföretag på samma sätt som man håller på att göra inom sjuktransporterna. Ca 70 procent av de aktuella Fpaersättningarna utbetalas till kvinnor och största delen av dessa är småföretagare i branschen. Försäkringen täcker t.ex. kostnaderna för läkar- och tandläkararvoden samt laboratorie- och fysioterapiundersökningar. Enbart inom gynekologin ersätts årligen 500 000 konsultationer och lika många ögonläkarbe-

sök. Särskilt illa uta är de som fyllt 65 år. Enligt organisationerna skulle slopade Fpa-utbetalningar på det här området medföra att ca en miljon pensionärer blir helt utan sjukförsäkring. Inga privata försäkringsbolag beviljar över 65-åringar försäkringar för sjukvårdskostnader. Samma gäller för de allra fattigaste som inte har råd med privata försäkringar. Janne Pesonen, chef för näringsfrågor vid FiF, stöder fullt ut organisationernas ståndpunkt i frågan.

All orsak att se sig för vid inköp av gammalt hus met och undersöka läget med givare eller ta ut ett manhål till vinden eller i bottenbjälklaget för inspektion. På så sätt kan en del av problemet med gömda fel undanröjas och ansvarsbollen rul�las över till köparens planhalva. Säljarens stränga ansvar är begränsad ifall det är fråga om ett s.k. hemligt fel som bevisligen inte ens säljaren varit medveten om. Härtill har köparen en skyldighet att på förhand granska huset mer ingående än vad som är brukligt i samband med en vanlig visit.

ästa scen i skådespelet är att köparen, och snart även säljaren, engagerar olika experter, inspektörer och jurister. I rätten presenterar dessa sedan minst två olika uppfattningar om huruvida huset hade fel och vem som ska betala kostnaderna. – Det här är den dyraste vägen. Både pengar och tid kan dock sparas om man anlitar experter i rätt tid, d.v.s. redan i början av köpprocessen, betonar advokat Markku Lindblad från Helsingfors. När det gäller tvistemål i samband med husköp är det främst två lagar som man tyr sig till: jordabalken som reglerar fastighetsköp och vid köp av gammalt lagen om bostadsköp. Det finns fel i köpeobjektet om det inte motsvarar vad som avtalats, eller vad som måst anses att har avtalats. – Säljaren kan begå fel också genom underlåtelse att ge köparen rätt information om köpeobjektet. Även den som förmedlar köpet bör ge rätt information som står att läsa i säljprospektet, betonar Lindblad. Även ifall bostaden eller huset har konditionsgranskats måste gransk-

Att köpa ett hus är oftast livets största affär. Om småsaker lönar det sig inte att processa men att konsultera sakkunskapen före köpet är klokt, särskilt när det gäller värdefullare objekt, säger advokat Markku Lindblad.

ningrapporten delges köparen. Uppdagade fel och brister måste stå till pappers. – Ifall man misstänker fel i byggnaden kan det vara klokt för säljaren att med konditionsgranskaren komma överens om att t.ex. borra ett litet hål i badrum-

Fel ger påföljder. Ifall överras-

kande fel uppdagats i hus eller bostad efter köpet kan säljaren i praktiken drabbas av tre typer av påföljder. – Det kan bli fråga om nedsatt pris, skadeersättning eller t.o.m. hävning av köpet. I 60 procent av fallen har det blivit nedsatt pris, säger Markku Lindblad. – Om det känns att det här blir alltför svårt så kan det vara på sin plats att i god tid be en jurist upprätta ett köpebrev eller åtminstone läsa igenom brevet som fastighetsmäklaren upprättat, föreslår Lindblad och tillägger att hans byrå gör ganska ofta sådana här kontroller.

Virre är Patent- och registerstyrelsens avgiftsbelagda tjänst där man kan följa med bl.a. om och hur det sker ändringar i registeruppgifterna gällande företag eller stiftelser.

Fortsatt höga inköp till trädgården

••Vid inköp av gamla hus går det alltför ofta så att man först efter köpet börjar syna köpobjektet i sömmarna. Fel att utelämna N information Harri Auramo, text & bild

Behovet av högre moms diskuterades före riksdagsvalet. Egentliga Finlands företagare varnar för att höja momsen så att den skadar småföretag. Tjänsteföretag har få avdragsgilla anskaffningar. Detta bidrar till att momsen hos dessa företag drabbar arbetsinsatsen relativt sätt hårdare än vad som är fallet hos industrins och handelns företag. Inom arbetsintensiva tjänstebranscher påverkar skattehöjningar lättast även priserna som i sin tur minskar efterfrågan på tjänster och minskar tjänstebranschernas sysselsättning. Enligt nuvarande system gäller moms-frihet för omsättningar som uppgår till högst 8 500 euro. När gränsen överskrids betalar företaget skatt men erhåller samtidigt en lättnad som gradvis minskar. På lättnadsberättigad inkomstnivå handlar det närmast om företagsamhet som bisyssla. Den lättnadsgivade effekten upphör när omsättningen överskrider 22 500 euro. En vidare ”lättnadsgaffel” skulle medföra önskvärd flexibilet inom momsbeskattningen av låga inkomster. Styrelsen för Egentliga Finlands företagare anser att om momsen höjs till t.ex. 24 procent så behöver nedre gränsen för momslättnader höjas från 22 500 till EU-tillåtna 50 000 euro. Detta skulle ge skattelättnader åt tjänsteproducerande småföretag som drabbas relativt sett hårdast av moms-höjningar.

Säljarens plikt är att informera köparen om köpeobjektets alla relevanta egenskaper. Enligt Markku Lindblad förekommer det ofta att man anser att det inte är så noga med informationen. Han påpekar dock att just då ska man informera, och det i förväg. – Utsagda och dokumenterade problem kostar ingenting. Det är det outtalade som kan börja kosta med tiden, påpekar han.

Hemliga fel kan ge säljaren lindring. En fastighet eller en bostad kan hysa ett hemligt fel. Hemligt för att säljaren inte varit medveten om det eller att det inte kan bevisas att säljaren visste. Säljaren har alltså inte begått ett slarvfel. Om felet inte är betydande, får köparen stå för det. – Typisk ligger den här typen av fel inne i väggar eller golv. Det kan vara fråga om rör- eller kabelfel eller annat liknande som man inte kan observera utan att bryta upp konstruktioner, säger Markku Lindblad. Köparen har sina egna förpliktelser. Enligt lagen måste

Trädgårdshandelns tillväxt som pågått de senaste tio åren gick ned en smula i fjol men företagarna i branschen tror bergfast på en ny uppgång. En kall vår och en extra varm sommar förklarar fjolårets tillfälliga nedgång som gällde främst plantor och sommarblommor. Enligt Trädgårdsförbundet har vädret en stor inverkan på inköpen under den nu pågående viktigaste säljsäsongen. I fjol gjordes inköp till trädgården och balkongen av 1,8 miljoner hemhushåll till ett värde av 594 milj. euro vilket är endast en procent mindre än året innan. Nedgången bekymrar inte handeln. Den ekonomiska recessionen

har inte nu heller påverkat folks köpvanor när det gäller gröna anskaffningar. Intresset för skötseln av trädgård och allt annat som hör en egnahemsvillas omgivning till har ökat klart under de senaste tio åren. Från 1998 har inköpen fördubblats från 288 milj. euro. Mest har ägarna till odlingslotter satsat. De har fyrfaldigat sina inköp. Den genomsnittliga grönupphandlingen per hemhushåll och år har varit 330 euro. Motsvarande belopp för villaägarna uppgick till nästan 390 euro. Ca 62 procent av balkongägarna gör anskaffningar till balkongen till ett snittvärde av 120 euro per år.

Företagandet är en livsstil För mig. Jag är medlem av företagarföreningen. Ju fler vi är, desto starkare är vår förening. kom med du oCksÅ!

köparen förhandsgranska köpeobjektet. På ett sätt är detta en spegelbild av säljarens informationsplikt. Köparen måste granska objektet noggrannt även om en konditionsgranskning har gjorts och presenterats. Underlåtelsen att granska objektet kan stå köparen dyrt. Köparen kan hamna i underläge om fastighetens alla byggnader inte besökts eller husets alla våningar inspekterats trots att tillträdet är fritt.

Mera utredning krävs av lagars inverkan på företag Lotta Tammelin, text

Framsteg har gjorts under de senaste åren när det gäller att beakta lagstiftningens inverkan på företagen, men betydande brister finns ännu, framgår det av vederbörande arbetsgrupps uppföljningsrapport. För Rauno Vanhanen, direktör vid FiF, är rapportens uppgifter ingen överraskning. – Det är väldigt viktigt att näringsministeriet har aktivt arbetat med frågan, men som det framgår av rapporten så finns

Direktör Rauno Vanhanen vid FiF anser att man i regeringsprogrammet borde ta in en klausul om fortsatt bedömning av lagberedningens inverkan på företagen.

det ännu en hel del att göra. För tryggandet av fortsättningen vore det på sin plats att i regeringsprogrammet ta in en förpliktande klausul om saken, föreslår Vanhanen. Arbetsgruppen har själv påpekat att det är av stor betydelse för företagens verksamhetsföreutsättningar och konkurrenskraft att man i lagberedningen tar hänsyn till företagens behov. Arbets- och näringsministeriet uppskattar att 40 procent av regeringens alla lagförslag på något sätt inverkar på företagen

och deras marknader. Sådana lagförslag kommer särskilt från social- och hälsovårdsministeriet, finansministeriet, kommunikationsministeriet och arbetsoch näringsministeriet. Bland arbetsgruppens förslag kan bl.a. det förbättringsförslaget noteras att man redan i EUberedningsskedet borde bedöma vilka följderna blir för företagen i Finland. Arbetsgruppen anser att det är viktigt att bedömningen även i fortsättningen utvecklas i samarbete mellan ministerierna, näringslivet och sakkunniga.

Teresa De Rita - Cavlek Move Wellness & Dance Center


28

N:o 5 • Toukokuu 2011

Valtakunnalliset jäsenedut www.yrittajat.fi/jasenedut

Laivamatkat

Luoton- ja riskienhallinta

Pysäköinti

Polttoaineet ja lämmitysöljyt

Tarjoamme Suomen Yrittäjien jäsenille kattavan ja edullisen etupaketin. Etupakettiin kuuluu rajoittamaton määrä käyttäjätunnuksia sopimusasiakkaan verkkopalveluun, kuukausittain ilmestyvä sähköinen uutiskirje, ilmainen osallistumisoikeus koulutuksiimme, Luotsi-asiakaslehti, vuoden maksuton näkyvyyspaketti aarre.fi-hakemistopalvelussa ja sopimusasiakkaan verkkopalvelussa (arvo 150 €) sekä päättäjätiedot yritystietojesi yhteyteen. Lisäksi saat seuraavat haut maksutta (arvo 347 €): 30 kpl Riskimittari-luokitusraportteja, 7 kpl Rating Alfa -luottoluokitusraportteja sekä 50 kpl yritysperustietoja. Nämä haut ovat voimassa 365 päivää niiden aktivoinnista.

Lentoparkki Oy Helsinki-Vantaan lentoasemalla myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille pysäköinnistä jäsenetuna 15 %:n alennuksen normaalihinnoista. Lentoparkki kuljettaa matkustajat ja matkatavarat bussilla oikean terminaalin lähtöovelle ja noutaa matkan jälkeen tulotasanteelta. Henkilökunta palvelee Lentoparkissa 24 h/vrk. www.lentoparkki.fi

Neste Oil Yrityskortilla alennusta –2,5 snt/l (sis. alv.) bensiinistä ja dieselistä Neste Oilin liikenne- ja automaattiasemilta. Alennus koskee Suomessa tehtyjä ostoksia, ja se myönnetään laskutuksen yhteydessä. Tilinhoitomaksu on verkkolaskulla 1 €/kk ja paperilaskulla 2,5 €/kk. Alennus ei koske Neste Oil Express -automaattiasemia. Neste Oil Yrityskortti käy maksuvälineenä myös Express-asemilla.

Asiakastiedon sopimusasiakkuuden vuosimaksu on 240 € + alv 23 %. Etupaketti koskee 1.1.2010 jälkeen solmittuja asiakkuuksia. Liity sopimusasiakkaaksi ottamalla yhteyttä Asiakastietoon sähköpostilla asiakaspalvelu@asiakastieto.fi tai puhelimitse 010 270 7200. Kerro tilauksen yhteydessä SY:n jäsennumerosi.

Soliditet on Pohjoismaiden johtava luottotieto- ja yritysinformaatioalan yritys, joka toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Soliditet tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille yritysluottotietoja jäsenetuhintaan ilman vuosisopimusmaksua (edun arvo 396 euroa). Yrittäjäalennus ja SY:n jäsennumero on mainittava tilausta tehtäessä. Jäsenetuna yritysluottotietoraportit, 20 %:n alennus ovh-hinnoista.

Lisätiedot ja palvelun käyttöönotto ▪ Bisnode Finland Oy, Soliditet-liiketoiminta puhelimitse (09) 7511 9100 ▪ sähköpostilla asiakaspalvelu@bisnode.com ▪ katso myös www.soliditet.fi

Vakuutukset Fennian uudet jäsenetuvakuutukset tarjoavat ratkaisuja yritystoiminnan sekä yrittäjän perheen ja kodin turvaamiseen. Muun muassa Fenniakaskon keskeytysvakuutuksen, jonka päiväkorvaus on 85 euroa, sekä mahdollisuuden lasivakuutukseen. Tämän lisäksi tarjoamme Yrittäjän Henkilöturvan yhteydessä maksuttoman ryhmätapaturmavakuutuksen sekä 45 prosentin alennuksen laajan Fenniakaskon maksusta. Laajan Fenniakaskon lähtöbonus on 70 prosenttia.

Tarkemmat tiedot jäseneduista ja vakuutuksista ▪ osoitteesta www.fennia.fi/suomenyrittajat tai ▪ yrittajat.fi -jäsensivuilta kirjautumalla jäsennumerolla ▪ lisätietoja myös Fennian Yrittäjäpalvelusta 010 802 290

Matkaviestintä- ja tietoliikennepalvelut Suomen Yrittäjien jäsenenä saat meiltä arkeasi helpottavia palveluita edullisesti. Voimassa olevat jäsenedut ja -tarjoukset voit katsoa internet-sivuiltamme www.sonera.fi/jasenedut.

Hakupalvelut Finder Yhteystieto on jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi-verkkopalvelua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi. Finder Yhteystieto on maksutta käytössäsi, kun kirjaudut yrittajat.fi-jäsensivuille omalla jäsennumerollasi.

02 02 02 Numeropalvelu auttaa (maksullinen palvelunumero) Jokainen Suomen Yrittäjien jäsenen soittama puhelu 02 02 02 Numeropalveluun tukee Suomen Yrittäjien edunvalvontatyötä. Suomen Yrittäjät ja Fonecta jakavat vuosittain Yrittäjien valitsemalle jäsenkohteelle merkittävän rahapalkinnon 02 02 02 -puheluista karttuneesta rahastosta. Lisätietoja ja tekninen tuki ▪ Fonecta asiakaspalvelu, puhelin 020 692 999 (ark. 9–16) ▪ finder@fonecta.com

Lisätiedot ▪ hintatiedot 24 h puhelinpalvelu 010 2295 860 ▪ huomioi uusi osoite Tikkurilantie 151, 01530 VANTAA, katso uudet ajo-ohjeet kirjautumalla yrittajat.fi-verkkosivuille jäsennumerollasi

Autonvuokraus Jäsenyrityksille 15 %:n alennus kaikissa Suomessa tapahtuvista vuokrauksista www.europcar.fi -nettisivulla julkaistuista autonvuokraushinnoista. Alennus koskee myös kaikkia tarjouksia. Alennus koskee auton vuorokausihintoja mutta ei lisäpalveluja. Varauksen yhteydessä on kerrottava, että kyseessä on SY:n jäsenetu. Jäsenyys on todistettava autoa noudettaessa jäsenkorttia näyttämällä. www.europcar.fi

Lisätiedot ja varaukset ▪ Europcar-varauspalvelu 0200 121 54 ▪ sähköpostilla varaukset@europcar.fi

Majoitus- ja kokouspalvelut Suomen Yrittäjien jäsenet saavat 15 %:n alennuksen päivän parhaasta hinnasta Standardhuoneluokassa kaikissa Pohjoismaissa sekä Baltian ja Puolan Best Western -hotelleissa. Suomen Yrittäjien nettosopimusalennus lasketaan päivän parhaasta hinnasta. Suomen Yrittäjien jäsenyys on mainittava varauksen yhteydessä ja tarvittaessa todistettava Suomen Yrittäjien jäsenkortilla. www.bestwestern.fi

Hintatiedot ja varaukset ▪ varaukset maksuttomasta palvelunumerosta 0800-12010 ▪ Internet-varauksessa on käytettävä yrityskoodia 01359030 Hilton-hotelliketju tarjoaa jäsenetuhintaista majoitusta ja kokouspalveluita. Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D000005439 mainittava varausta tehtäessä. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Katso kokoustarjonnan hintatiedot kirjautumalla jäsennumerollasi yrittajat.fi-jäsensivuille. www.hilton.com/nordic

Hintatiedot ja varaukset ▪ Hilton Helsinki Kalastajatorppa, puhelin (09) 458 11 ▪ Hilton Helsinki Strand, puhelin (09) 393 51 ▪ Hilton Helsinki-Vantaa Airport, puhelin (09) 732 20 Hotel Arthur Helsingin sydämessä myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille 20 %:n alennuksen normaalihintaisista huonehinnoista ma–pe sekä Ravintola Arthurissa 10 %:n alennuksen á la carte -hinnoista. Suomen Yrittäjien yrittäjäalennus mainittava varausta tehtäessä ja jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. www.hotelarthur.fi

Hintatiedot ja varaukset ▪ puhelin (09) 173 441 tai ▪ sähköpostilla myyntipalvelu@hotelarthur.fi Scandic-hotelliketju tarjoaa jäsenetuna kaikissa Suomen, Ruotsin ja Euroopan hotelleissa 5 %:n sekä Tanskassa ja Norjassa 8 %:n alennuksen Flex-hinnoista. Hinta on joustava, ja sen voi perua sekä muuttaa saapumispäivänä ilman kustannuksia. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Lisäksi SY:n jäsenet saavat Suomen Scandichotelleissa kokoushinnoista –5 %, katso hintatiedot yrittajat.fijäsensivuilta. www.scandichotels.fi

Lisätietoja ja varaukset ▪ hintatiedot ja varaukset Scandic keskusvaraamo, puhelin 08000 6969 ▪ Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D000005439 mainittava varausta tehtäessä

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ Neste Oil Asiakaspalvelusta, puh. 010 458 8480 (ark. 8–17) ▪ sopimuksen voi täyttää ja tulostaa osoitteessa www.neste.fi ▪ sopimuksen lisätietoja-kenttään merkitään ”Suomen Yrittäjät ry” sopimus euroShell-yrityskortilla jäsenyrityksille alennus Shell-bensiinistä ja -dieselistä –2,1 snt/ litra (sis. alv). Alennus ei koske Shell express -asemia. Tilinhoitomaksu yrityskorttiasiakkailta 3 €/lasku (sis. alv), mikäli asiakas haluaa laskun sähköpostilla pdf-muodossa tilinhoitomaksu on 0 €/kk. Korttihakemukset ja lisätietoja www.shell.fi palvelulomakkeella tai tilaamalla puhelimitse, merkitse hakemuksen oikeaan alareunaan konserninumero R2130.

YRITYSKäYTTööN TARKOITETuISTA ryhmä- ja kokousmatkoista sekä kaikesta liikematkustuksesta 10 %:n alennus. www.tallinksilja.com

Lisätiedot ja varaukset ▪ Suomen Yrittäjien asiakasnumero 38754 ▪ ryhmä- ja kokousasiakkaat puhelin 010 804 123 Jäsenyrittäjän YKSITYISKäYTTööN tarkoitetuissa matkoissa pääset SY:n jäsenenä Club One -kanta-asiakasohjelmaan suoraan silver-tasolle. Edun saaminen edellyttää rekisteröitymistä Club One -kanta-asiakasohjelmaan yrittajat.fi-jäsensivujen kautta. Kirjoita sähköisen liittymislomakkeen viimeiseen kenttään Yrityksen/yhdistyksen jäsennumero 9468. Mikäli olet jo jäsen Club One kanta-asiakasohjelmassa nykyinen Club One -asiakasnumerosi pysyy voimassa ja pääset Silver-tasolle, kun ilmoitat sähköpostilla osoitteeseen erikoisliittymiset@tallinksilja.com yrityksesi nimen ja asiakasnumero 9468.

Hintatiedot ja varaukset www.clubone.fi ▪ Club One puhelin 0600 152 68 (1,64 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm)

Säiliötoimitukset (lämmitys- ja moottoripolttoöljyt)

Viking Line tarjoaa jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta. Hintatiedot, alennuksiin oikeuttavat tuotetunnukset ja matkavarauksiin tarkoitetut linkit yrittajat.fi-jäsensivulta. Risteilyissä online-varaukset mahdollisia yrittajat.fi-jäsensivujen kautta tai www.vikingline.fi.

Shell Thermo -lämmitys- ja moottoripolttoöljyjen säiliötoimituksista alennus –2 snt/litra (sis. alv) laskettuna markkinahintatasosta. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Ilmoita tilauksen yhteydessä Suomen Yrittäjien jäsennumerosi ja kerro, että kyseessä on SY:n jäsenetu.

Risteilyt – online varaukset mahdollisia (alennuksiin oikeuttavat tuotetunnukset suluissa) ▪ Helsinki–Tukholma risteily (FKYRI) ▪ Turku–Tukholma-Miniristeilyt (FKYRI) ▪ Päivä Tallinnassa-matkat (FKYRIH) ▪ Helsinki–Tallinna (Päiväristeily FKYRIP, Miniristeily FKYRIM)

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ Shell Huoltamo- ja korttipalvelu, puhelin 0204 43 2074 (arkisin 8–16)

Lisätiedot ja tilaukset ▪ Lämpöpuisto Oy:n maksuttomasta asiakaspalvelunumerosta 0800 19292 Jäsenyrityksille alennusta St1-yrityskortilla tehdyistä polttoaineostoista. Alennukset bensiinistä ja dieselistä –2,2 snt/litra (sis. alv), ja ne myönnetään Suomessa noin 390:llä erikseen merkityllä St1-asemalla. St1 ei peri korteista laskutus- tai hallinnointipalkkioita. St1-yritysluottokorttihakemuksia saa St1-asemilta tai www.st1.fi, liitä hakemukseen kopio Suomen Yrittäjien jäsenkortista.

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ maksuttomasta palvelunumerosta 0800 13770 ▪ sähköpostilla kortit@st1.fi St1 Polttoöljyä erikoishintaan. Kerro tilauksen yhteydessä, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu, ja SY:n jäsennumerosi. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Tilaukset 0800 166 266.

Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä –2,69 snt/litra (sis. alv) sekä voiteluaineista (10 l ja sitä pienemmistä astioista), autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Teboil Yrityskortilla tehdyistä ostoista ei peritä korkoa eikä tilinhoitomaksua. Korttihakemuksen voi täyttää Teboil-huoltamoilla ja osoitteessa www.teboil.fi. Suomen Yrittäjien jäsenkortilla olevalla magneettiraidalla käteisalennus on 2,2 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia.

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ yrityskorttineuvottelija Anne-Maria Juhala puh. 020 470 0739 tai anne-maria.juhala@teboil.fi Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen yrittäjien sopimushintaan. Kysy hintatarjous ja tilaa numerosta 0800 183 301 (suomeksi) tai 0800 183 20 (på svenska). Tilaukset myös sähköpostilla tilauskeskus@teboil.fi. Tilauksen yhteydessä tulee mainita SY:n jäsennumero ja että kyseessä on jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa.

Reittimatkat – tuotetunnus FVYRI + asiakasnumero 330147 ▪ Helsinki–Maarianhamina–Tukholma ▪ Turku–Maarianhamina/Långnäs-Tukholma ▪ Autopaketti(FVYRIB), sis. henkilöliput, auto ja hytti ▪ Hyttipaketti (FVYRIH), sis. henkilöliput ja hytti ▪ Helsinki–Tallinna (FVYRI) Hintatiedot yrittajat.fi -jäsensivuilta ▪ lisätietoja ja online-risteilyvaraukset www.vikingline.fi ▪ Viking Linen myyntipalvelu 0600 41577 (1,64 €/vastattu puhelu + pvm/mpm) ▪ reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä ▪ jäsenyys ja alennuskoodit mainittava varausta tehdessä

Sähkö Skapat Energia tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille sähkönhankinnan kilpailutuksen ja asiantuntijapalvelut sopimushintaan! Sähkönhankinta: sähkösopimusten kilpailutus, vaihtaminen ja sähkönhankinta asiakkaan puolesta kaikissa markkinatilanteissa järkevimpään hintaan, sähkönsiirtomaksujen, kuten siirtotariffiin- ja sulakekokoon perustuvien maksujen tarkastus, sähköveroluokan tarkastus. www.skapatenergia.fi

Lisätietoja ja sähkösopimukset ▪ puhelimitse 020 7414 110 ▪ sähköposti asiakaspalvelu@skapatenergia.fi

Sähköpostiturvapalvelut Välittömiä kustannussäästöjä ja maksimaalista tietoliikenneturvaa! D-Fence Oy tarjoaa SY:n jäsenille 20 %:n jatkuvan alennuksen. D-Fence on kokonaisvaltainen palveluratkaisu sähköpostiliikenteen turvaamiseen. Se torjuu uhat, varmistaa oikean postin saapumisen ja salaa postiliikenneyhteyden. Välitön kustannussäästö perustuu palvelun ominaisuuksiin: työaikaa ei enää kulu roskapostikansioiden tms. seuraamiseen, koska käyttäjät saavat oikean postin ja vain sen.

Tilaukset ja palvelun käyttöönotto ▪ palvelun maksuton kokeilu www.d-fence.fi/sytilaus ▪ www.d-fence.fi tai puhelimitse (09) 6231 418

Hyödynnä myös alueelliset jäsenedut ja -palvelut, kysy niistä omasta aluejärjestöstäsi! Näytä olevasi jäsen

Tiedot ja taidot tuoreina

Jäsenyys yrittäjäyhteisössä on asia, josta kannattaa kertoa myös omille yhteistyökumppaneille. Kirjautumalla jäsennumerollasi yrittajat.fi-verkkopalveluun voit ladata vuosiluvullisen jäsenbannerin ja linkittää sen omille kotisivuillesi. Jäsenbannerista on myös painotuotteisiin ja julkaisuihin soveltuva versio.

Suomen Yrittäjät tarjoaa verkkopalveluja, joista sinä voit valita itsellesi parhaiten sopivan kanavan. Mitä yrittäjyyden maailmassa tapahtuu juuri nyt? Vastauksen löydät yrittajat.fi-verkkopalvelusta. Yrittäjyyden oma osoite tarjoaa sinulle kaiken – viimeisimmät uutiset, vilkkaan yrittäjämielisen keskusteluareenan ja ratkaisuja moniin pulmiin. Ihastu tai vihastu myös kantaaottaviin blogeihimme, keskustelu on jo käynnissä!

www.yrittajat.fi/verkkopalvelut Sivustolta löydät aina ajankohtaista tietoa yritystoiminnasta, verotuksesta, koulutuksesta, työsuhdeasioista ja sosiaaliturvasta. Kirjautumalla sivustolle Suomen Yrittäjien jäsennumerolla saat erityisesti jäsenien käyttöön suunniteltuja asiantuntijamateriaaleja sekä rahanarvoisia jäsenetuja ja voit lukea Yrittäjäinfon.

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi

Maksuton näkyvyys Yrityshaussa Yrityshaku tarjoaa arvokkaat kontaktit yritysten väliseen liiketoimintaan ja kuluttajille. Hakemiston tiedot perustuvat Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriin, ja näkyvyyden hakemistossa saavat halutessaan kaikki jäsenyritykset. Jotta tietomme yrityksestäsi olisivat ajan tasalla, päivitä ne osoitteessa www.yrittajat.fi/yritystiedot. Kirjaudu palveluun jäsennumerolla sekä y-tunnuksella. Tiedot päivitetään ensin jäsenrekisteriin, josta ne siirretään hakemistopalvelun sivuille päivittäin. Tietojen päivitys kestää 1–3 päivää.


Suomen YrittäjäSanomat 5/2011