21
N:o 5 • Toukokuu 2011
Aiheesta:
Kesä
Suomen kukkiensitojat taipuivat PM-kisoissa
Näin on talokauppariitoja ratkaistu oikeudessa Kosteutta ja hometta
Omakotitalon alapohjassa oli selviä vaurioita, mutta se oli umpinainen eikä ostaja ollut päässyt sinne näkemään. Myyjä oli tehnyt alapohjassa korjauksia ja hänen olisi pitänyt huomata, että puuaines oli ainakin jossain määrin lahoa. Kun myyjä ei tästä ilmoittanut ostajalle, oli kyseessä tiedonantovirhe. Tuomittiin hinnanalennusta 20 000 euroa.
Vuonna 1969 rakennetusta omakotitalosta tehtiin kaupat 84 500 eurolla. Ostajat rupesivat väittämään, että talossa oli useita virheitä: talon perustus oli liian matala, talon ympärillä ei ollut toimivaa salaojaa, talossa ei ollut toimivaa ilmanvaihtoa eikä sokkelin ja seinän välissä ollut kosteuskatkoa, joten kosteus nousi seinärakenteisiin. Ostajat vaativat kaupan purkua ja toissijaisesti hinnanalennusta 40 000 euroa. Rakennuksessa oli kosteusvaurioita ja mikrobikasvustoa. Hovioikeus ei hyväksynyt useimpia ostajien väitteitä. Oikeuden mukaan ostaja ei voinut vedota virheenä matalaan perustukseen ja ilmastointiin, koska ne olivat olleet ostajan havaittavissa ennen kaupantekoa ja ratkaisut olivat rakentamisajan määräysten mukaiset, samoin kosteuskatkon puuttuminen. Myöskään puutteelliseen salaojajärjestelmään ei voitu vedota, koska ostajille oli ilmoitettu siitä, että salaojat olivat alkuperäiset. Ostajien olisi pitänyt käsittää, että 35 vuotta vanhat salaojat eivät olleet välttämättä täysin toimivia. Talon home- ja kosteusongelmaa pidettiin kuitenkin merkittävänä salaisena virheenä, joka teki talon sillä hetkellä asumiskelvottomaksi. Salainen virhe ei ollut myyjän tiedossa. Ostajat saivat hinnanalennusta 18 000 euroa eli korjauskustannusten määrän.
(Kouvolan hovioikeus nro 1155, 14.10.2005)
Viemärissä oli iso vika Talokauppa on usein ihmisen elämän suurin kauppa. Ihan pikkujutuista ei kannata mennä oikeuteen, mutta asiantuntijaa kannattaa käyttää ennen kaupantekoa, varsinkin arvokkaissa kohteissa, neuvoo asianajaja Markku Lindblad.
tehdä huolellisesti siitäkin huolimatta, että kohteesta esitetään kuntokartoitus. – Jos esimerkiksi valokuvasta voidaan nähdä, että kaupantekohetkellä oli vintillä kattolevyssä selvästi kosteusvaurion jälkiä, niin oikeus tekee helposti johtopäätöksen, että ostajan olisi pitänyt havaita tämä ja ymmärtää, että siellä ei ole kaikki kunnossa, Markku Lindblad esittää. – On asioita, joita sellaisenkin ostajan, joka ei ole rakennusalan ammattilainen, olisi pitänyt havaita. Jos ostaja on alan ammattilainen, vaatimustaso vielä kiristyy. Silloin vaikeammin havaittavat puutteetkin saattavat tulla kysymykseen. Tarkastusvelvollisuuden laiminlyönti voi käydä ostajalle kalliiksi. Ostaja on heikoilla, jos hän ei ole esimerkiksi käynyt kaikissa kiinteistön rakennuksissa tai talon kerroksissa tai muissa tiloissa, joihin kuitenkin on vapaa pääsy. Markku Lindblad kertoo, että silloin tällöin heidän toimistonsa on järjestänyt ostajan matkaan hyvän tarkastajan kohdetta katsomaan. Näin on tehty varsinkin arvokkaissa kohteissa.
Kiinteistöstä oli tehty kauppa 84 000 eurolla. Talon kellariin oli sitten ajoittain tulvinut vettä 10 – 15 senttimetriä. Myyjät olivat tästä ongelmasta tienneet, koska he olivat kaupanteon yhteydessä maininneet, että he itse tekisivät viemäröintijärjestelmälle jotakin, jos vielä asuisivat kiinteistöllä. Hovioikeus katsoi, että viemärin toimimattomuus oli niin suuri virhe, että myyjän olisi pitänyt kertoa siitä suoraan. Tiedonantovirhe. Tuomioistuin määräsi hinnanalennusta 15 000 euroa. (Turun hovioikeus nro 1399, 19.6.2008)
Putkiremontti heti kaupan jälkeen Asunnosta oli tehty kauppa 155 000 eurolla. Asunto oli 40 vuotta vanhassa rakennuksessa, jossa ruvettiin kohta kaupan jälkeen suunnittelemaan putkiremonttia. Ostajat vaativat hinnanalennusta ja vahingonkorvausta, koska heille ei ollut kerrottu asiasta. Toinen myyjistä oli ollut useita vuosia taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana. Myyjien olisi hovioikeuden mukaan pitänyt tietää putkiston tilasta. Tiedonantovirheen perusteella tuomioistuin määräsi hinnanalennusta 30 750 euroa ja vahingonkorvaustakin 3 932 euroa. (Itä-Suomen hovioikeus nro 1145, 27.9.2007)
Ostajalla ei ollut erityistä syytä yläpohjan tarkastamiseen. Oikeus päätti, että kyseessä oli salainen virhe ja ostajalla oli oikeus hinnanalennukseen, jota pienensi kiinteistön arvonnousu, kun koko katto uusittiin eikä sitä vain korjailtu. (Korkein oikeus 2009:31)
Ei annettu hinnanalennusta Kiinteistökaupan hinta oli 80 000 euroa. Kiinteistöllä oli vuonna 1928 rakennettu omakotitalo, jonka kunto oli myyntiesitteen mukaan välttävä. Ostaja löysi sieltä erilaisia salaisia virheitä ja vaati hinnanalennusta 15 880 euroa. Sadevesi- ja viemärijärjestelmissä oli vaurioita ja puutteita. Kellarin portaikon puulattia ja porrasaulan kattopalkki olivat lahonneet. Hovioikeuden mukaan pelkkä rakennuksen ikä ei oikeuta näihin virheisiin. Silti hovioikeus päätti, että hinnanalennukseen ei ollut perusteita. Hovioikeus perusteli päätöstään sillä, että kauppahinta oli alhainen ja muodostui suureksi osaksi vuokra-alueen hallintaoikeuden arvosta. Ostaja oli myös tiennyt, että vanhassa talossa on vakavia puutteita ja hänen oli täytynyt varautua siihen, että remontin yhteydessä voi ilmetä vaikeasti ennakoitavia kustannuksia. Virheen merkittävyyskynnys ei ylittynyt.
Ei käyty katsomassa autotallia
Kiinteistöstä tehtiin kauppa. Yläpohjatilaa ei voitu kuntotarkastusraportin mukaan tarkastaa, koska sinne ei ollut tarkistusluukkua. Ostajalta ei voitu edellyttää, että hän olisi sinne väkisin tunkeutunut. Raportissa oli todettu vesikatossa sellaisia riskitekijöitä, jotka olivat heikentäneet sen kestävyyttä. Katon vuotamista ei kuitenkaan havaittu tai epäilty.
Omakotitalon kaupassa oli kohteena myös ostohetkellä rakenteilla oleva autotalli. Koska ostaja ei ollut käynyt katsomassa keskeneräistä autotallia eikä tarkastamassa sen kattoa, niin ostaja ei voinut jälkikäteen vedota rakennevirheisiin. Ostaja oli jättänyt käyttämättä ennakkotarkastusoikeutensa. Hovioikeus ei myöntänyt hinnanalennusta. (Turun hovioikeus 868, 4.4.2006)
Ottaako päähän?
Jospa purkaisit vihasi vieraskasveihin? ••Kansalaisilta pyydetään vinkkejä vahingollisten ja vierasperäisten kasvien ja eläinten torjumiseksi kotimaamme kamaralta. Harri Auramo, teksti
S
uomessa on ryhdytty tosissaan tekemään ns. vieraslajistrategiaa, jonka tarkoituksena on hävittää varsinkin vieraskasvit. Asiaa hoitaa maa- ja metsätalousministeriö, joka etsii keinoja vieraslajien hävittämiseksi tai rajoittamiseksi. Vieraslajit tuhoavat alkuperäisiä ympäristöjä ja niissä elävien kasvien ja eläinten selviytymismahdollisuuksia. Luonnon muuttumisen ohella vieraslajeista aiheutuu taloudellisia menetyksiä. Niitä syntyy vieraslajien hävittämisestä, kasvin- ja eläintarkastuksista ja vahinkoeläinten pyynnistä.
Neljä viheliäistä vieraskasvia. Ministeriön torjuntasuun-
nitelmassa on määritelty erityisen haitallisiksi vieraskasveiksi jättiputket, kurtturuusu, komea lupiini ja jättipalsami. Jatkossa alueellisten viranomaisten on määrä koordinoida hävittämistä tekemällä yhteistyötä kuntien ja alan yrittäjien ja järjestöjen kanssa.
Jättiputki Jättiputkiesiintymiä on Pohjois-Karjalassa ja Itä-Suomessa eniten, kaikkiaan noin 1 000 esiintymää tällä hetkellä. Hävitettäviä jättiputkia tiedetään olevan kolmea lajia. Jättiputket ovat myös ihmiselle vaarallisia kosketuksesta syntyvien ihovammojen takia. Jättiputki voi kasvaa neljän metrin korkuiseksi, ja se voi tuot-
Transmeri osallistuu taisteluun
taa jopa 100 000 siementä, jotka säilyvät maassa itämiskelpoisina vuosia. Lisäksi se leviää juuriston kautta.
Kurtturuusu
Alan yrityksillä ja yrittäjillä tulee olemaan oma roolinsa vieraskasvien hävittämisessä, mutta se on vielä hakemassa muotoaan. Kunnat voivat olla luonteva yhteistyökumppani. Lohjan kaupungin ympäristöyksikkö on kartoittanut jättiputken esiintymistä kaupungin alueella. Tänä vuonna on tarkoitus hävittää jättiputket. Kemian alan yritys Oy Transmeri Ab ja sen markkinoima Roundup tekevät yhteistyötä Lohjan kaupungin kanssa jättiputkien hävittämiseksi. Vuoden 2011 aikana Transmeri etsii ensi vuoden talkookohdetta, josta jättiputket pitää hävittää. Talkooehdotuksen voi lähettää 30.9.2011 mennessä www.roundup.fi/talkookohde tai Oy Transmeri Ab, Talkookohde, PL 50, 02630 Espoo. Transmeri lahjoittaa kohteesssa tarvittavan määrän Roundup-tuotetta.
Kurtturuusu aiheuttaa ympäristöjen muutoksia erityisesti hiekkarannoilla ja saaristossa. Kurtturuusu tuhoaa hiekkarantojen rikkaan ja ainutlaatuisen eliöstön. Kurtturuusua on levinnyt Suomessa eniten Suomenlahden rannikolle ja saariin ulkosaaristoa myöten.
Lupiini Lupiinilla on suuri luontovaikutus, sillä se kykenee typpibakteeriensa avulla rehevöittämään kasvualustaansa. Lupiini on siirtynyt puutarhoista tienvarsille, joissa se kilpailee alkuperäisten niitty- ja ketokasvien kanssa. Niityt ovat häviämässä maatalouden muuttumisen takia, joten niittyjen kukkivat kasvit ovat yrittäneet löytää turvapaikkoja teiden varsilta. Hiekkamailla kasvavat kissankellot ja päivänkakkarat väistyvät lupiinin tieltä.
Jättipalsami Jättipalsami on tuotu Suomeen 1800-luvulla puutarhakasviksi. Se on levittäytynyt puutarhoista erityisesti asutusten läheisyyteen, rannoille, lehtoihin ja kosteikkoihin. Tällä hetkellä kasvupaikkoja lienee tuhansia.
Torjunta vaatii pitkäjänteisyyttä. Vanhempi tutkija Terhi
Ryttäri Suomen ympäristökes-
Jättiputki voidaan hävittää Suomesta. Hävitystyössä on käytettävä turvavarusteita, ja myös kemiallisia aineita suositellaan.
RODEO
(Kouvolan hovioikeus 1294, 25.10.2006)
(Itä-Suomen hovioikeus nro 1508, 12.12.2006)
Tarkistusluukku puuttui
10,7
miljoonalla eurolla pelattiin Veikkauksen urheilupelejä jääkiekon MM-kisojen aikana. Uusiin ennätyslukuihin on laskettu mukaan Pitkävedon, Tulosvedon, Voittajavedon ja Monivedon lisäksi MM-kisojen otteluista kootut kolme Vakioveikkausta ja tapahtuma-aikainen Live-veto. Jääkiekon MM-kisojen aikana ei aiemmin ole päästy yli 8 miljoonan euron pelivaihtoon. Suomen ja Ruotsin välisen MM-finaalin tulosvetovaihto kohosi yli 630 000 euron, mikä on uusi ennätys. Suomen historiallisen suureen finaalivoittoon (6–1) uskoneet saivat mukavan potin, sillä kerroin oli peräti 134,11.
kuksesta kertoi kevään puutarhamessujen yhteydessä, että viranomaisilla ei ole vielä vastuutahoa, joka huolehtisi vieraslajien hävittämisestä ja toimisi neuvojana ja yhteistyöelimenä. Terhi Ryttäri toteaa, että vapaaehtoisjärjestöillä on tärkeä asema vieraslajien hävittämisessä ja löytämisessä kuntien neuvonnan ja avun ohella. Yksi tärkeä tavoite on jättiputkien hävittäminen Suomesta kokonaan. Terhi Ryttäri arvioi, että jättiputken hävittämisen vuotuinen kustannus on noin miljoona euroa, ja että hävittämiseen kuluu aikaa 10 – 20 vuotta. – Jättiputki on kuitenkin mahdollista hävittää Suomesta toisin kuin monista Euroopan maista, Ryttäri kannustaa. Jättiputket ovat haasteellisia hävitettäviä vaarallisuutensa takia, ja niiden hävitystyössä tarvitaan turvavarusteet. Mekaa-
nisen kitkennän ohella suositellaan kemiallista hävitystä, koska jättiputkien kasvustot säilyvät maaperässä pitkään. – Lajien leviämisen ennaltaehkäisyyn tarvitaan kansalaisten aktiivisuutta. Tarvitsemme opaskirjan, lajien leviämistä seuraavan toimijan ja kansallisen vieraslajien riskienarviointijärjestelmän, Ryttäri tiivistää. Kasvit pitää hävittää ennen kuin ne siementävät. Hyvä ajankohta on kasvukauden alku, jolloin esimerkiksi jättiputket ja -palsamit ovat vielä pieniä.
Lisätietoa:
www.ymparisto.fi/ vieraslajit www.mmm.fi/ vieraslajit
Tiedä mihin hyppäät! Joka kesä 3 – 4 veteen hypännyttä suomalaista menettää liikuntakykynsä loppuelämäksi. Invalidiliiton mielestä yksikin onnettomuus on liikaa. Tiedä mihin hyppäät -kampanja muistuttaa, mitä seurauksia tuntemattomaan veteen hyppäämisellä voi olla. Hyppykampanja järjestettiin viimeksi vuonna 2005. Selkäydinvaurioon johtaneiden onnettomuuksien määrä ei kuitenkaan ole vähentynyt viime vuosina. Kohderyhmänä ovat tänä kesänä erityisesti 20 – 30 -vuotiaat miehet, joille hyppyonnettomuuksia sattuu eniten.
Puutarha-ala uskoo kasvuun Puutarhakaupan vuosikymmenen jatkunut kasvu taittui viime vuonna hivenen edellisvuodesta, mutta alan yrittäjät uskovat vuorenvarmasti uuteen nousuun. Kylmä kevät ja uuvuttava kesähelle selittävät viimevuotisen kysynnän pienoisen taittumisen, joka kohdistui varsinkin taimiin ja kesäkukkiin. Puutarhaliiton mukaan kevään säillä on suuri vaikutus tärkeimmän myyntisesongin eli juuri kevään kasvihankintoihin. Hankintoja puutarhaan ja parvekkeelle teki 1,8 miljoonaan kotitaloutta. Hankintojen määrä oli 594 miljoonaa euroa, mikä oli vain yhden prosentin pienempi kuin edellisenä vuonna. Pieni notkahdus puutarhakaupassa ei pelota alan yrittäjiä. Taloudellinen taantuma ei ole tälläkään kertaa vaikuttanut ihmisten hankintoihin puutarhaansa ja parvekkeille, kerrotaan Puutarhaliitosta.
FUTUREIMAGEBANK
Alapohjassa oli lahoa
Pohjoismaisen kukkiensidontakilpailun voittajamaa ratkaistiin Oslossa vapunaattona. Mestaruuden vei Tanska, hopean Norja ja pronssin Ruotsi. Suomen joukkue jäi tänä vuonna neljänneksi. Viime kisoissa vuonna 2009 Suomi saavutti mestaruuden. Kukin maa lähetti Interfloran järjestämään kilpailuun nelihenkisen joukkueen ja yhden tuomarin. Tämän vuoden kilpailutöiden teemana oli norjalainen satu kuninkaasta, jonka ilkeä noita muuttaa jääkarhuksi.
Terolan Taimitarha palkittiin laadustaan Tuuloksessa toimiva Terolan Taimitarha on nimetty vuoden laatutuottajaksi. Vuonna 1977 perustetun taimitarhan perennaryhmissä on yli 400 erilaista kasvia. Yrittäjät Sinikka ja Jorma Wegelius ovat kehittäneet taimitarhastaan yhden innovatiivisimmista perennataimistoista Suomessa. Yritys on erikoistunut perennoihin, perennamattoihin, koristeheiniin, kosteikkokasveihin ja ruohovartisiin luonnonkasveihin. Tuotannossa on yli 700 lajiketta. Näyte- ja emotaimiistutuksissa kokeillaan jatkuvasti uusia lajeja ja lajikkeita. Viljelyssä otetaan huomioon viherrakentamisen monipuoliset taimitarpeet. Huomionosoitus julkistettiin Taimistoviljelijät ry:n koulutuspäivillä. Tunnustuksen myöntää Kotimaiset Kasvikset ry. Vuoden laatutuottajien nimeäminen aloitettiin vuonna 1994, ja sen tavoitteena on antaa tunnustusta yrityksille, jotka paitsi tuottavat hyvälaatuisia tuotteita myös toimivat laadukkaasti ja pitkäjänteisesti.