Issuu on Google+

n:ro 3 • MAALISkuu 2011

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi RODEO

Kovan lajin lukemisto.

Maahanmuutolla nyt kielteinen leima Vaalien alla käydään maahanmuutosta suukopua kielteiseen sävyyn. Toimitusjohtaja Mika Kaukonen tuo myönteisen näkökulman. Se on työperäisen maahanmuuton vastuullinen malli. sivu 18 KATJA NYKÄNEN

Matkalla Arkadianmäelle Vaalilupaukset syynissä kokoomus ja keskusta ottavat vaaliohjelmissaan •kantaa •Ainoastaan t&k-verovähennyksen puolesta. yrittäjäpuoluetta •huhtikuun •Kolme suurinta vaaleissa ovat kokoomus 82 ehdokkaalla, keskusta 41:llä ja perussuomalaiset 22:lla.

juuri näin Johtamisen ja esimiestyön avulla luodaan edellytykset sille, kuinka hyvin ”työ taipuu ihmisen mukaiseksi”.

on ehdolla 191 •Suomen •Eduskuntavaaleissa Yrittäjien jäsenyrittäjää. Valitse

oma yrittäjäehdokkaasi. Puolueiden vaaliohjelmat YrittäjäSanomien puntarissa. Yritystoiminnan ja koko yhteiskunnan haasteet kohtaavat laajalti toisensa seuraavalla vaalikaudella.

••

sivuT 3, 5 – 7

Kentän kiertäjä juoksi päivän ajan Suomen •Yrittäjien •YrittäjäSanomat elinkeinoasioiden päällikön Janne Pesosen kintereillä. Katso mitä edunvalvojan työpäivä piti sisällään. sivu 11

Vaihtamalla paranee Viulu sai väistyä, kun Maria HannusHautala vaihtoi muusikon uran yrittäjyyteen. Nettilaukkukauppaa pyörittävä nainen näkee kuitenkin myös yhtäläisyyksiä freelancemuusikon ja yrittäjyyden välillä: On uskottava itseensä ja osattava myydä tuotettaan. sivu 16

Sepa sapettaa

osinkoveroesitykset. Nyt yrittäjät saavat tuntea hiukan turvallisuutta, Suomen Yrittäjien johtaja Anna Lundén iloitsee.

Tilaajavastuuseen tuumitaan tuntuvia tiukennuksia

Ravintola-alan yrittäjä Harry Wegelius ei ymmärrä, miksi kaikki SEPAn kulut kaatuvat yrittäjien maksettavaksi. SEPA-asiantuntija Anne Nisén uskoo kuitenkin, että alkuvaikeuksien jälkeen järjestelmää tullaan kiittelemään.

sivu 13

sivu 19

sivu 12

sivu 7

Nyt voi jo rauhoittua

keskusta, perussuomalaiset, •kristilliset •Puolueetjakokoomus, RKP ovat hylänneet Hetemäen verotyöryhmän

Tuomo Alasoini

Tuhannet yritykset unohtavat pakolliset sähkötarkastukset sivu 19


02

N:o 3 • Maaliskuu 2011

YRITTÄJÄN ASIALLA VIELÄ VAALIEN JÄLKEENKIN!

Nokia E7 on uuden ajan kommunikaattori, joka sisältää ja osaa kaiken sen, mitä yrittäjä työssään ja vapaalla kommunikaatiovälineeltään voi vain toivoa. Tämä on lupaus, johon voit luottaa.

Puhelinpaketin saat myös soittamalla Yritysmyyntipalveluumme 0800 134 134, verkosta www.sonera.fi/yritysverkkokauppa tai käymällä lähimmällä Sonera-kauppiaalla. Tarkemmat tarjousehdot osoitteessa www.sonera.fi/yrityspaketti

Puhelinpaketti sisältää • Nokia E7 -puhelimen • Puheaikaa 2500 min/kk • Sonera Netin maksiminopeudella

39

00 €/kk

alv. 0 %, 24 kk:n sopimus


03

N:o 3 • Maaliskuu 2011

Avaus:

Mitä nyt:

Yritystoiminnan ja koko yhteiskunnan haasteet ovat pitkälti yhtenevät. Yrittäjien äänestysinto on tänä keväänä herätetty. RODEO

Maankäytön lakimuutos läpi eduskunnassa Eduskunta hyväksyi ennen vaalivapaille jäämistä hallituksen maankäyttö- ja rakennuslain esityksen. Erikoiskauppa on pettynyt suuria kauppayksiköitä rajoittavan lain eteenpäinmenosta. Vähittäiskaupan suuryksikön 2000 kerrosneliömetrin kokoraja on tilaa vaativalle kaupalle aivan liian alhainen, Erikoiskaupan Liiton toimitusjohtaja Tiina Oksala sanoo pettyneenä. Tilaa vaativan kaupan yksiköiden (mm. auto- ja rautakauppa) myymät tuotteet ovat suurikokoisia, eikä keskusta ole niille toimiva sijaintipaikka. Myös Kaupan liitto vastusti lakiesitystä.

Yhteiskunta: Voiko ydinvoimala posahtaa meilläkin? Elinkeinoministeriö pyytää Säteilyturvakeskukselta selvityksen siitä, miten suomalaisissa ydinvoimalaitoksissa on varauduttu äärimmäisten luonnonilmiöiden vaikutuksiin. Selvityksessä tulee kiinnittää erityisesti huomiota siihen, miten ydinvoimalaitosten ulkoinen ja sisäinen sähkönsyöttö on järjestetty häiriö- ja onnettomuustilanteissa ja miten on varmistettu sähkönsyötön jatkuvuus järjestelmiin silloinkin, kun ulkopuolisia sähkölähteitä ei enää ole käytössä. Viranomaisten näkemys on, että suomalaisten ydinvoimalaitosten turvallisuustaso on korkea.

53 426 VEROVAALIT. Suomeen tarvitaan lisää työpaikkoja ja julkisen sektorin tuottavuuden parantamista, jotta hyvinvointiyhteiskunta voi porskuttaa jatkossakin.

Eduskuntavaalit menokuripaineiden varjossa ••Yritystoiminnan ja koko yhteiskunnan haasteet seuraavalla vaalikaudella kohtaavat laajalti toisensa.

Suomeen tarvitaan lisää työpaikkoja ja julkisen sektorin tuottavuuden parantamista, jotta hyvinvointiyhteiskunta voi porskuttaa jatkossakin.

Riikka Koskenranta, teksti

M

enokuri, kestävyysvaje ja toisaalta tasavero ovat värittäneet tähänastisia vaalikeskusteluja, ja niiden pohjalta äänestäjätkin ehdokkaitaan valitsevat. Keskusta, kokoomus, SDP ja RKP vaativat vaaliohjelmissaan selkeää menokuria kunnille ja valtiolle. Kristilliset pysäyttäisivät valtion velkaantumisen muun muassa elinkeinotukia supistamalla. Vasemmisto ja vihreät sen sijaan korottaisivat mieluummin veroja kuin ryhtyisivät leikkauksiin. Vasemmistoliitto puhuu veronkorotusten sijaan veropohjan laajentamisesta. Perussuomalaisten vaaliohjelmassa noteerataan kestävyysvaje mutta ei kannateta varsinaisia menoleikkauksia budjettiin. Sen sijaan puolue kannattaa arvokeskustelua vastuista ja velvoitteista. Perussuomalaiset leikkaisivat kuitenkin mm. rakenne- ja aluetukia sekä yritystukia. Kestävyysvajeen taltuttamiseksi vaaliohjelmissa nostetaan esiin myös ns. rakenteellisia keinoja, kuten työurien pidentäminen. Tässä tavoitteessa kokoomus huomioi muun muassa työssä jaksamisen tukemisen.

SY: veronkorotuksia vältettävä. Sivun 8 taulukossa on esitetty puolueiden keskeisiä verolinjauksia, joiden avulla valtionverotuloja suunnitellaan kasvatettavan. Suomen Yrittäjien mielestä julkisen talouden vajeesta huolimatta verojen yleistä korottamista on vältettävä. Tavoitteena on oltava kannustava verotus sekä yrittäjyyttä ja kasvua tukeva talouspolitiikka. Yrittäjäjärjestö vaatii, että verojen kiristämisen sijaan on luotava uusia kasvun edellytyksiä.

Parhaat keinot kasvun saavuttamiseksi?

Mistä puolueet sitten hakisivat yhteiskuntaan kasvua, jota tarvitaan tervehdyttämään julkinen talous menokurin ja veronkorotusten lisänä? Kasvun edellytykset koostuvat monista palasista kannustavan verotuksen lisäksi. Keskustelussa ei myöskään sovi unohtaa suomalaisen työn kilpailukykyä. Kolme suurinta yrittäjäpuoluetta esittävät erilaisia keinoja. Keskusta lisäisi investointeja kasvua edistäviin hankkeisiin ja toteaa lisäksi vaaliohjelmassaan: ”Suomalaisilta pitää nyt löytyä malttia menestyä: siksi tarvitsemme useamman vuoden maltillisia palkkaratkaisuja.” Kokoomus ohjaisi kuntataloutta uudistumaan ja tehostamaan toimintaansa. Tämä tapahtuisi mm. kannustamalla palvelutuotannossa yhteistyöhön muiden kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Kokoomuksen ohjelman työelämä- ja yrittäjyysosan mukaan ”ideoiden muuttamista menestyviksi tuotteiksi ja kasvavaksi liiketoiminnaksi on tuettava määrätietoisesti yksityisten sijoitusten vetämänä”. Kokoomus linjaa paperissaan hyvinvointivaltion tarvitsevan myös ulkomaisia työntekijöitä Suomeen. Kolmanneksi suurin yrittäjäpuolue, perussuomalaiset, hakisi suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja talouskasvua ilmastopolitiikan suunnanmuutoksella. ”Vaalien jälkeen uuden hallituksen on muutettava ilmastopolitiikan suunta turvaamaan perusteollisuutemme säilyminen ja kasvun edellytykset maassamme. Ilman suunnanmuutosta voimme sanoa lähivuosina hyvästit talouskasvulle”, perussuomalaisten vaaliohjelma linjaa.

Lisää yrittäjäehdokkaista ja puolueiden vaaliteemoista sivuilla 5 –7.

Uutta kasvua tarvitaan menokurin ja veronkorotusten lisäksi tervehdyttämään julkinen talous. Kolme suurinta yrittäjäpuoluetta esittävät tähän erilaisia keinoja.

Yrittäjäkunta voimalla eduskuntavaaleihin Espoon, Kauniaisten ja Vantaan Yrittäjien tekemässä mielipidekyselyssä 92 prosenttia vastanneista ilmoittaa äänestävänsä eduskuntavaaleissa. Korkeassa äänestysinnossa on aistittavissa halua näyttää yrittäjien voima, ehkä mukana on ilmassa leijuvaa yleistä protestihenkeäkin, Espoon Yrittäjien toimitusjohtaja Erkki Pärssinen arvioi. – Näin siitäkin huolimatta, että yrittäjillä näyttäisi juuri tänään menevän taloudellisesti paremmin kuin aikoihin. Vaikuttamisen into lienee perua viime vaalien jälkeisestä näytelmästä, kun hallitusohjelmasta näytti tulevan kaikkien aikojen yritysmyönteisin.

Hetemäki herätti. Erkki Pärssisen mukaan

odotukset olivat korkealla, ja vuodesta 2003 jatkuneelle yritysten menestykselle uumoiltiin vahvaa julkista tukea. Kun varsin pian vaalien jälkeen kuitenkin lähdettiin taloudelliseen syöksyyn, tuntui, että hallitus unohti toteuttaa ohjelmasta erityisesti myönteiset yrittäjyysosiot, hän jatkaa. – Pk-yritykset tekivät kaikkensa, tai oikeastaan vielä enemmänkin, paikatakseen isojen yritysten irtisanomisten myötä kasvanutta työttömyyttä. – Tyytymättömiä asiakkaita syntyy, kun luvataan enemmän, kuin pystytään toteutta-

myymälävarkautta ja näpistystä ilmoitettiin poliisille vuonna 2010. Vuosina 2006 – 2010 poliisiin tietoon tulleet myymälävarkaudet ovat lisääntyneet viidenneksellä ja niistä koituukin vuosittain kaupalle noin 500 miljoonan euron menetykset. Määrä on kasvanut noin 30 miljoonalla eurolla neljässä vuodessa. Kaupan liitossa kehitystä pidetään huolestuttavana. Kaupan mukaan sakon muuntorangaistuksen poistaminen on lisännyt myymälävarkauksia ja näpistyksiä. Reilu kaksi vuotta sitten voimaan astunut laki poisti mahdollisuuden muuttaa sakot vankeudeksi.

Pekkarinen: Uusia verohelpotuksia Nokian vähennysten varalle Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen esittää uusia verohelpotuksia Nokian henkilöstövähennysten varalle. Ministeriössä pohditaan pk-yritysten tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien verovapautta sekä verohelpotuksia aloittavien yritysten pääomasijoituksille.

Hotellivaraus uusin ehdoin liikkeen omilla nettisivuilla Kotimaisten majoitusliikkeiden varaus- ja peruutusehdot muuttuivat maaliskuun alussa. Uusia sopimusehtoja sovelletaan vain sellaisiin internetin kautta tehtyihin majoitusvarauksiin, jotka tehdään majoitusliikkeen omien internetsivujen kautta. Kuluttajaviraston ja MaRan neuvottelemien uusien ehtojen mukaan hotellilla ei enää ole oikeutta korottaa, mutta ei myöskään velvollisuutta alentaa huonehintaa varausvahvistuksen jälkeen. Lisäksi muun muassa hintaa ei saa korottaa varauksen alkamispäivää edeltävien 21 vuorokauden aikana.

Kysymys&Vastaus: VELI GRANÖ

maan. Viimeistään Hetemäen verotyöryhmän esitykset valpastuttivat yrittäjät ja herättivät äänestysinnon.

Yrittäjä tuntee yrittäjän. Espoon, Kauni-

aisten ja Vantaan mielipidekyselystä selviää myös, että kaksi kolmesta yrittäjästä ilmoittaa äänestävänsä yrittäjäehdokasta. Erkki Pärssisen mukaan nyt halutaan varmistaa, että valittavien kansanedustajien joukossa on sellaisia henkilöitä, joilla on myös omakohtaista kokemusta yrittämisestä. Nykyisessä eduskunnassa yrittäjäedustajien asema ei ole ollut vielä terävimmässä kärjessä, tosin monet heistä ovatkin vasta ensimmäisen kauden edustajia, Pärssinen arvioi. Kun alkaa toinen kausi ja takana on vahva äänestäjien tuki sekä riittävän iso yrittäjäkansanedustajien joukko, niin tilanne on toinen, hän uskoo. – Toki ehdokaslistoilla on myös monia yrittäjämyönteisiä ehdokkaita, joilla ei ole henkilökohtaista kokemusta yrittäjyydestä. Heidänkin tuki on tuiki välttämätön yrittäjien asioita edistettäessä. Äänestysarvioinnissa yrittäjille ylivoimaisesti tärkein asia on verotus, jonka tulee olla yrittämiseen kannustavaa ja jonka tulee palkita riskinotosta mahdollisen epäonnistumisen vastapainona.

Iiro Lehtonen, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL Kysymys: Onko kiista omistajakuljettajien työaikojen rajoittamisesta EU:ssa jo hävitty vai voiko Suomi vielä tehdä jotakin kuljetusyrittäjien puolesta? Vastaus: Meillä on aktiivisten jäsenmaiden rintama, joka on kyseenalaistanut koko direktiivin ja vaatii Komissiolta uudelleenarviointia. Suomi on tässä rintamassa mukana. Meillä ei ole mitään kiirettä saattaa säädöstä voimaan, kun muutkaan jäsenmaat eivät ole ryhtyneet toimiin. Odotamme Komissiolta muutosehdotusta viimeistään seuraavalle parlamentille, koska yrittäjyyden rajoituksilla ei EU:n kilpailukyky kohene!


04

N:o 3 • Maaliskuu 2011

Keskustelu kirje | Matti Vinha, pääkonsuli pääkirjoitus | Jouko Lantto, päätoimittaja | 24. maaliskuuta 2011

Positiivisesti aktiivisia

M

onissa paikoissa etenkin aiempina vuosina yrittäjäkansalaisen ilmoittautumista jonkun puolueen aktiiviseksi jäseneksi tai jopa vaaliehdokkaaksi saatettiin kummeksua kovasti. Tuolloin 1970 ja1980 -luvuilla oltiin laajasti sitä mieltä, että se yrittäjä, joka rohkenee sanoa näkemyksiään ja ajatuksiaan politiikasta tai tunnustautua olevansa jonkun puolueen jäsen, kokee vähintäänkin varmaa asiakaskatoa, jos ei vielä kielteisempää. Sittemmin asenteet ovat muuttuneet ja yrittäjien poliittisesta aktiivisuudesta on tullut aivan normaalia yhteiskunnallista toimintaa. Näin on käynyt myös yrittäjäjärjestössä, joka on jo useamman vuosikymmenen ajan innostanut ja kannustanut jäsenistöään osallistumaan poliittiseen päätöksentekoon. Toistaiseksi tuoreimmat tulokset tästä työstä ovat peräisin vuoden 2008 kunnallisvaaleista, jossa ehdokkaaksi asetettiin ennätykselliset 2 480 jäsenyrittäjää, joista valituiksi tuli kaikkiaan 1 066 henkilöä. Tätä nykyä Suomen Yrittäjien jäseniä maamme kaikista kunnanvaltuutetuista on siis yli 10 prosenttia.

itsenäisyyspuoluelaiseksi yksi ja köyhien asialla olevaksi yksi henkilö. Muistettakoon, että edellisissä eduskuntavaaleissa ns. yrittäjäehdokkaita oli 150 henkilöä, josta valituksi nykyiseen eduskuntaan tuli 30 henkilöä.

Yrittäjäehdokkaita ei ole syytä nostaa nykyaikana mitenkään erityisasemaan muiden ehdokkaiden joukossa, vaan pitää heitäkin normaaliin parlamentarismiin kuuluvina ilmiönä; itse kullakin intressiryhmällä on oikeus pyrkiä lähettämään omia edustajiaan maan parlamenttiin, ja äänestäjillä on lopullinen valta valita. Eri intressiryhmillä Toisaalta on myös havaittava, että on oikeus pyrkiä ilmeisesti vain harvoissa tapauksissa lähettämään ns. yrittäjäehdokas tulee valituksi kollegayrittäjien äänillä, vaan hän omia edustajiaan tarvitsee Arkadinmäelle päästäkseen parlamenttiin. muidenkin äänestäjien tukea. On siis oltava monipuolinen osaaja, ei vain yhden liikkeen äänitorvi.

JARKKO ÖVERSTI

Seuraava koitos on myös tiedossa, kun kansakunta valmistautuu huhtikuun eduskuntavaaleihin. Tätä kirjoitettaessa ehdokkaina olevien SY:n jäsenyrittäjien määrä on 191 henkilöä. Heistä kokoomuslaiseksi ilmoittautuu 82 henkilöä, keskustalaiseksi 41, sosialidemokraatiksi 13, vasemmistolaiseksi 4, vihreäksi 12, rkp-läiseksi 4, kristillisdemokraatiksi 8, perussuomalaiseksi 22, piraattipuoluelaiseksi 2,

Itse kukin ehdokas rakentaa oman vaalikampanjansa tavalla, jonka uskoo vetoavan vaalipiirinsä äänestäjiin. Tässä työssä yrittäjillä on käytettävissään esimerkiksi SY:n tavoiteohjelma, jossa arvioidaan Suomen haasteita ja ratkaisuja seuraavalla vaalikaudella, ja joihin uuden eduskunnan jäsenet voivat vaikuttaa. Kansalaisinfoissa yleinen yrittäjäviesti saattaisi kuitenkin olla seuraava: Meidän suomalaisten kannattaa pitää huolta siitä, että sääntelyyn taipuvassa yhteiskunnassa yrittämisen pelisäännöt ovat asianmukaiset ja kilpailukykyiset suhteessa kaikkiin muihin maihin. Suomalaiset yrittäjät tekevät kyllä parhaansa yhteiseksi hyväksi, mutta meillä on oikeus vaatia, että yrittämisen puitteisto on kunnossa. Vain näin toimien rakennamme ja säilytämme menestyvän ja vauraan yhteiskunnan.

YLÖSOTETTUJA

Yrittäjyyteen kannustaminen on paljon muutakin kuin veromatematiikkaa

M

aailmantalouden siirtymävaiheen heijastukset koetaan haasteellisina kaikissa läntisissä teollisuusmaissa. Globalisaation myötä tulleet tuottavuusvaatimukset yhdistettynä uuteen teknologian kehitykseen ovat johtaneet valtavaan perinteisten työpaikkojen häviämiseen. Yritykset ovat oppineet tekemään enemmän vähemmällä. Erityisesti työpaikkoja on hävinnyt rutiininomaista työtä tekeviltä teollisuuden ammattilaisilta ja toimihenkilöiltä, jotka perinteisesti muodostivat kansakunnan hyvinvoinnin ytimen. Esimerkiksi vuosien 2007 – 2010 aikana Suomen metsäteollisuudesta hävisi noin 3 500 työpaikkaa. Korvaavia työpaikkoja pitää synnyttää muualla. Suuret yritykset ovat löytäneet tapoja toimia uuden maailman säännöillä. Globalisaatio, uusi teknologia ja vikkelästi maantieteelliset rajat ylittävä pääoma antavat yrityksille mahdollisuuden siirtää toimintojaan sinne, missä tuotannolliset tai markkinoinnin toimintaympäristöt ovat optimaaliset. Pääoma ja teknologia ovat liikkuvia, työvoima ei.

Tuotettava sellaista, jota voi myydä. Suomen maantieteellisen aseman, kilpailutekijöiden ja kustannusrakenteen huomioiden on vaikea kuvitella, että Suomeen virtaisi merkittäviä ulkomaisia investointeja luomaan uutta (kansallista) yritystoimintaa. Pikemminkin pörssin ulkopuolelle suuntautuvat ulkomaalaisinvestoinnit kohdistuvat joidenkin kruu-

nunjalokivien ja osaamiskeskittymien halpaostoihin. Aivan liian usein hyvässäkin vauhdissa oleva yritys myydään ulkomaalaiselle pääomasijoittajalle tai osaksi ulkomaalaisyritystä. Kansakunnan hyvinvointi on edelleenkin taottava tuottamalla jotain sellaista, jota voi myydä. Siinä kun suurteollisuudelle on taattava kilpailukykyinen toimintaympäristö, pk-yritysten asema sekä taloudellisen kasvun että työpaikkojen ylläpitäjänä ja luojana korostuu entisestään. Jo nyt yhdeksän kymmenestä Suomen yksityisten toimialojen uudesta työpaikasta tulee pk-yrityksistä, asettaen yrittäjyyden kansallisissa arvioinneissa aivan uuteen asemaan.

työtä” osana mahdollisimman isoa organisaatiota.

Kannustava verotus ja suotuisa liiketoimintaympäristö. Yrityksen ja yrittäjän pää-

asiallinen motiivi on taloudellinen. Yrittäjien taloudelliseen menestykseen yhteiskunta voi ensisijaisesti vaikuttaa kannustavalla verotuksella ja tarjoamalla suotuisan liiketoimintaympäristön. Jos järjestelmä

ABC-STUDIOT OY, HEIKKI SAVOLAINEN

Saksa näyttää esimerkkiä.

Saksassa yrittäjyydellä ja yrittäjäkasvatuksella on vahvat perinteet. Saksalaisarvioiden mukaan perinteisen valmistavan teollisuuden pienet ja keskisuuret yritykset ovat olleet nykyisen vahvan viennin ja talouskasvun vetureina. Lattiatason oppisopimustyöskentely yhdistettynä sitä tukevaan koulutukseen versoo uusien innovaatioiden ja patenttien lisäksi uusia yrittäjiä. Nämä yhdistettynä saksalaiseen laatuajatteluun luo tässäkin ajassa kansainvälisesti kestävää kilpailukykyä. Suomessa menestyvän yrittäjyyden monet perusedellytykset, kuten koulutus, ovat hyvällä tasolla. Keskeinen kysymys onkin yrittäjyyteen motivoiminen uravaihtoehtona ympäristössä, jossa perinteinen arvomaailma suosii voimakkaasti ”rehellistä

Pääkonsuli, Nordstock Ltd Oy:n toimitusjohtaja Matti Vinha on Suomen Yrittäjien kansainvälistymisvaliokunnan jäsen. Ennen yrittäjäuraa hän on toiminut mm. ulkomaankaupan ja projektiviennin asiantuntija- ja johtotehtävissä sekä Suomessa että ulkomailla.

lisäksi kannustaa yrittäjää investoimaan lisää oman yritystoimintansa kehittämiseen, vahvistetaan yritysten rahoitusrakennetta terveeseen ja toivottuun suuntaan. Liiketoimintaympäristön kehittämisessä perinteisesti hallinnon kautta kierrätetyt yritystuet ovat olleet keskeisiä välineitä sekä investointien, tuotekehityksen että kansainvälistymisen osilta. Ruohonjuuritasolta tarkasteltuna varsinkin pienimmät yritykset kokevat yritystukijärjestelmät jäykiksi ja vaivalloisiksi. Suoraan yrityksen verotukseen kohdistuvina veroetuisuuksina, kuten kaksinkertaisena vähennys- tai poisto-oikeutena, kynnys näihin tukiin madaltuisi ja niiden piiriin saataisiin huomattavasti suurempi määrä yrityksiä. Samalla vapautuisi hallinnon resursseja vaikkapa uusiksi yrittäjiksi. Yrittäjien motivointi, yritysten investoinnit henkilöstöön ja laitoksiin, tuotekehitys ja kansainvälistyminen sekä yritysvarallisuuksien kasvattaminen ovat ponnahduslaudan rakenneosat, joilla Suomessa voidaan ylläpitää ja kasvattaa menestyvää kansallista yritystoimintaa. Kansakunnan kannalta huonoin skenaario on, että yrittäjätkin globalisoituvat ja kyvykkäimmät lähtevät rakentamaan omaa yritystoimintaansa muualle. Tämä on korkean koulutustason, hyvän kielitaidon ja lisääntyneen kansainvälisen liikkuvuuden takia varteenotettava uhka. Verotus on keskeinen ja väkevä väline yrittäjyyden ja yritystoiminnan kansallisessa ohjauksessa.

kirje | Martti Kankaanranta, toimitusjohtaja, Länsipohjan Yrittäjät

Pankkien luotonanto tiukkenee. Se johtuu pankkien vakavaraisuutta säätelevistä uusista säädöksistä. Uusi linja alkaa näkyä pienyritysten vakuuksien arvioinnissa. Handelsbankenin maajohtaja Nina Arkilahti Ilkassa

Verouudistuksen valmistelu vie aikaa vaalien jälkeen. Uudet verolait voisivat tulla voimaan aikaisintaan v. 2013.

Kysymys, ollaanko menossa kohti tasaveroa, ei ole asetettu oikein. Suorempi kysymys olisi se, onko verotuksen progressiivisuus eli tasausvaikutus pienentynyt. Tähän ei ole yksinkertaista vastausta. VATT:n tutkimusjohtaja Seppo Kari Etelä-Suomen Sanomissa

Tavoite on, että yritys pitäisi saada tulevaisuudessa pystyyn kolmessa päivässä. Teollisuuskomissaari Antonio Tajanin tiedote

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen Keski-Suomalaisessa

Kesälomien jälkeen ohjelmistopäivityksiin on tulossa ruuhka, koska Sepan siirtymäaika päättyy lokakuussa 2011. Päivityksiä kannattaa tehdä siis keväällä ennen ruuhkia.

Kumppanuus tärkeää julkisissa hankinnoissa

Eduskuntavaalien tärkeimpinä kysymyksiä ovat työllisyyden parantaminen, työelämän laadun kohentaminen ja talouskasvua. Hyvinvointipalvelujen rahoitus voidaan turvata kasvattamalla työllisyysastetta.

Suomen Yrittäjien johtaja Timo Lindholm yle.fissä

SAK:n pääekonomisti Olli Koski Uutispäivä Demarissa

K

unnilla on vielä tekemistä palvelumarkkinoiden kehittämisessä ja kumppanuus on tässä avainasia, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna sanoi Torniossa Länsipohjan Yrittäjien järjestämässä suomalaisruotsalaisessa julkiset hankinnat foorumissa. Keskitettyjen tai toisaalta hajautettujen hankintojen mielekkyys puhutti foorumissa. Lopulta entinen Kuntaliiton asiantuntija, nykyinen Tekesin teknologia-asiantuntija Ilona Lundström ja Suomen Yrittäjien Janne Pesonen totesivat olevansa yhdeksässä kohdassa kym-

menestä samaa mieltä julkisten hankintojen kehittämisessä, ts. asiakokonaisuudesta oltiin samaa mieltä, mutta esittämistavat erosivat toisistaan.

panuus kehittää palveluja. Kunnan rooli muuttuu. Se on tulevaisuudessa palveluiden tuottamisen ja resurssien managerin rooli.

Kunnista palvelutuottamisen managereita. TEM:n in-

Työkalu pienhankintojen hallinnointiin. Länsipohjan

novaatio-osaston neuvotteleva virkamies Mikko Martikainen toi esiin, että kukaan ei yksin osaa kaikkea. Siksi palveluiden tuotantotavan tulee olla jatkossa erilainen, perustuen tuottavuuteen ja laajaan yhteistyöhön. On parempi keskittyä kumppanuuteen kuin omaan tuotantoon, koska vain kump-

Yrittäjien projektipäällikkö Seppo Ahola esitteli interaktiivisen nettipalvelun: Partnerbookin. Se on kehittynyt sovellus, joka muistuttaa osittain yritysten ”facebookia”. Sovellus on oiva työkalu myös julkisten pienhankintojen hallinnointiin, kuten Case Kemi osoittaa. Foorumissa kuultiin myös

ruotsalaisesta hankintakäytännöstä. Naapurimaan hankintakäytännöt ovatkin piirun verran edellä suomalaisia käytäntöjä. Ruotsissa katsotaan enemmän kokonaistaloudellista kannattavuutta, ja kehitys on ollut sellainen, että hinnan merkitys verrattuna laatuun on tutkimuksen mukaan pudonnut vuodesta 2001 vuoteen 2009 parikymmentä prosenttiyksikköä. Julkiset hankinnat foorumin yhteistyökumppanina oli Pohjoiskalotin neuvosto.

SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT • JÄSENLEHTI neistopäivää. Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittä-jien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä.

Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen aineisto@suomen.yrittajat.fi. Katso mediakortti osoitteessa www.yrittajat.fi/media kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen ai-

Lehti ei vastaa – Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. – Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. – Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. – Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Kustantaja

Ilmoitusmyynti

Ilmestymisaikataulu 2011

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 88 000 kpl.

Alma360/Asiakasmedia PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi www.alma360.fi

Numero

Toimitus

Tilaukset ja osoitteenmuutokset

Harri Auramo, päätoimittaja Jouko Lantto, vastaava päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 ISSN 1795-7982 Aikakauslehtien Liiton jäsen

Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221 toimisto@yrittajat.fi

Ilmestyy

Varaukset

Aineistot

01/2011

27.01. 18.01. 20.01.

02/2011

24.02. 15.02. 17.02.

03/2011

24.03. 15.03. 17.03.

04/2011

28.04. 14.04. 18.04.

05/2011

26.05. 17.05. 19.05.

06/2011

25.08. 16.08. 18.08.

07/2011

22.09. 13.09. 15.09.

08/2011

27.10. 18.10. 20.10.

Paino

09/2011

24.11. 15.11. 17.11.

Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula

10/2011

15.12. 07.12. 09.12.


05

N:o 3 • Maaliskuu 2011

Eduskuntavaalit

Yrittäjyyden puhuri puhaltaa vaalikentillä

Eero Lehti

Kokoomus Uudenmaan vaalipiiri www.eerolehti.fi

Riikka Koskenranta, teksti

Yrittäjien jäsenyrittäjäehdokkaan rintamasta löysimme seuraavanlaisia •yrittäjävaikuttajia, •Liki 200 Suomenjotka ovat mukana järjestön johdossa alueellisesti ja valtakunnallisesti.

1. Mikä on vaalikampanjasi keihäänkärki? 2. Mitä kampanjaasi sisältyy? 3. Vaalimottosi?

3. Kyllä. Talous kuntoon!

Maarit Heikkinen

Kokoomus Lapin vaalipiiri www.aikio-tallgren.fi

1. Yrittäjyys kantaa Lappia. Työn merkityksen korostaminen ja tulevaisuuden uskon valaminen ovat korostuneet kampanjassa. Mm. kaivoshankkeisiin liittyy paljon erilaisia lieveilmiöitä, joten keskustelut Lapissa ovat hyvinkin tiukkoja. 2. Printti- ja tv-mainontaa. Ensimmäinen kenttäkierros silloin, kun kaikki sanoivat, että nyt on liian aikaista aloittaa. Kaikki mahdolliset vaalipaneelit ja aktiivista kirjoittelua pohjoisen medioissa. Loppukampanjaan lisää tv:tä ja harkiten printtiä.

1. Yrittäjyys ja ikääntyvä Suomi ovat mielenkiintoni kohteet. Olen lähtenyt nuorena yrittäjäksi sosiaalialalle, kokenut sukupolvenvaihdoksen, kasvuyrittäjyyden ja vanhustenhuollon haasteet urallani ja koen, että sillä sektorilla on haasteita meillä seuraavien vuosien aikana paljon. Olen valmis antamaan ajatukseni ja kokemukseni näiden asioiden kehittämiseen maassamme.

3. Inhimillinen osaaja eduskuntaan! Elämä on täynnä mahdollisuuksia, asenne ratkaisee aina!!

Sirpa Alho-Törrönen Kokoomus Pohjois-Savon vaalipiiri www.sirpaalhotorronen.fi

1. Keihästä ei ole vaan paremminkin kolmipiikkinen atrain, jolla haluan tarttua kiinni lapsiperheiden, vanhusväestön ja yrittäjien oikeutettuihin vaatimuksiin. On tuettava heitä, joiden voimavarat eivät riitä ja kannustettava uutta luovia yrittäjiä. Kolmipiikkinen atrain tarttuu laajemmin talouden, työllisyyden ja terveyden kysymyksiin. Vahva talous on paras sosiaaliturvamme. 2. Paljon ihmisten tapaamisia erilaisissa tilaisuuksissa ja normaalia viestintää eri medioiden kautta.

Suomen Yrittäjien vaalikevään kampanjalla on kolme tavoitetta: yrittäjyyden esillä pitäminen eduskuntavaaleissa, yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin ja yrittäjyyden edistäminen sekä järjestön jäsenyyden vetovoimaisuuden lisääminen. Suurelle yleisölle suunnattu kampanja toteutetaan kokonaan verkkopohjaisena. Kansalaisia tavoitellaan laajasti verkkomarkkinoinnilla eri verkkosivustoilla ja sosiaalisessa mediassa. Kampanjasivuston osoite on aloittaminenonvaikeaa.fi. Kampanjan kilpailu kannustaa yrityksen perustamista suunnittelevia: ”Voita itsellesi oma osakeyhtiö ja sille mainostoimisto BOB Helsingin suunnittelema kampanja”. Yleiskampanjassa yrittäjien omista kokemuksista ja ajatuksista kertovat suomalainen kansainvälisen peliteollisuuden pioneeriyritys Remedy Entertainment Ltd., Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan . 6 Rami Aarikka, sekä Savonlinnan torilla suosita l l u v i ns i ä t t i tua kahvilaa pitävä Sirkka Makkonen. e r i vaalipi okkaat d Järjestön eduskuntavaalitavoitteita laajemh e jä , ä t 2011 senyrit min esittelevä materiaali- ja viestintäpaketti on avaalit t n u k Katso jä s .fi/edu osoitteessa yrittajat.fi/eduskuntavaalit2011, ialarittajat yös toim at. m www.y la jossa myös esitellään vaaleissa ehdokkaana il u a iv k k is t o t ne senehd olevat Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjät. öjen jä

SY:n kaat äehdok yrittäj

järjest

Jorma Kortesoja

Kari Järvenpää

1. Pk-yrittäjyyden ja yleensäkin elinkeinoelämän toimintaedellytysten puolesta puhuminen. Yritystoiminta on yhteiskunnan vaunujen akseli, joka pitää vaunut kasassa ja antaa yhteiskunnan pyörille pyörimismahdollisuuden.

1. Julkisen palvelutuotannon tehostaminen: kunnat ja muut julkiset toimijat on velvoitettava tuotteistamaan palvelunsa. Yrittäjäasioissa keskeistä on mm. säilyttää nykyinen yritys- ja osinkoverotus ja erityisesti yrittäjien vaurastumisen unelma.

Kokoomus Oulun vaalipiiri www.jormakortesoja.fi

Kokoomus Keski-Suomen vaalipiiri www.maaritheikkinen.fi

2. Kampanjaan sisältyy paljon kiertämistä turuilla ja toreilla, tapahtumia, iloa ja halauksia!

3. Epävirallinen vaalimotto näissä toppahousuvaaleissa on ollut: Eteenpäin, sanoi mummo lumessa.

1. Täystyöllisyyden luominen ja viennin kilpailukykymme varmistaminen. 2. Lehti- ja tv-mainontaa sekä ”ystäväkorttien” lähettämistä samoin ajatteleville.

Paula Aikio-Tallgren

Kampanjakilpailussa tarjolla palkinto aloittavalle yrittäjälle

2. Massiivinen maakunnan kiertäminen, eri yleisötapahtumat, radio-, tv- ja lehtimainontaa, teipattuja autoja (suuria ja pieniä), omat kahvilat sekä kohderyhmätapaamiset. 3. Mottoja on kaksi: Maakunnan ja meidän kaikkien vahva puolestapuhuja. Toisena sydämen asianani on alueemme yrittäjyys, yrittäjät, heidän perheensä sekä koko maakunnan elinvoimainen tulevaisuus.

Kokoomus Uudenmaan vaalipiiri www.karieduskuntaan.fi

2. Kaikki jumppaa liikuntakiertue − tunti liikuntaa myös peruskoulun oppilaille, vaalipaneelikiertue, aluejärjestön tapahtumat ja kokoomuksen tapahtumat. TV-kampanja − julkiset palvelut kuntoon, sillä maksuton ja yhtäläinen peruskoulutus ja terveydenhuolto ovat yrittäjyyden ohella hyvinvointimme perusta! 3. Ei vain sanoja, vaan myös tekoja.

Hannele Jaatinen

Hanna Munter

Antero Peiponen

1. Pien- ja yksinyrittävien olemassaoloehtojen parannus!

1. Kampanjoin ”Suomesta työllisyyden ja yrittäjyyden paras maa” -teemalla.

1. Yritykset Suomen talouskasvun moottorina. Uudet työpaikat syntyvät yrityksiin, julkinen sektori on näyttönsä antanut ja tälle verovaroin tuetulle tehottomuudelle on tehtävä loppu. Avainkysymyksenä uuden hallituksen ratkaistavaksi

Kokoomus Varsinais-Suomen vaalipiiri www.hannamunter.fi

Perussuomalaiset Keski-Suomen vaalipiiri ei vaalisivuja

2. Kiertueet ympäri KeskiSuomea yhdessä piirin muiden ehdokkaiden kanssa. Tarjoamme perussuomalaisesti maustettua hernekeittoa. Lehtimainontaa yhdessä kaikkien perusehdokkaiden kanssa ja osaksi myös itsenäisesti. Suoramainonta mukana. Ohjelmassa ovat myös vaalikeskustelut ja paneelit. Olen mukana kahdessa perussuomalaisessa vaalilehdessä, joita jaetaan Jyväskylässä ja Muuramessa sekä vaalikentillä.

2. Erilaisissa tilaisuuksissa ja toreilla ihmisten tapaamista ja heidän kuuntelemista. Paikallisissa tapahtumissa on jaettu hernekeittoa ja laskettu pulkkamäkeä. Kampanja-autonani on vanha klassikko Morris Mini, joka arvotaan heti vaalien jälkeen. Arvat ovat päävarainhankintamuotoni. 3. Työllisyys tuo hyvinvointia ja sitä kautta Suomi kulkee kohti paremminvointivaltiota.

3. ”Ken ei koita, se ei voita!” 3. Puhtautta politiikkaan! Yhteisten asioiden hoidon moraalipohjaa on kirkastettava.

Keskusta Pohjois-Savon vaalipiiri www.anteropeiponen.fi

tulee yritysten kasvun rahoitus. 2. Lehtimainontaa, esitteet, käyntikortit, jääraapat, kampanjakiertue koko Pohjois-Savossa, Anteron aamupuurot, kampanja-autona Sisu maastokuorma-auto banderolleilla: ”Tiet kuntoon tai kalusto vaihtoon” ja ”Sisulla eduskuntaan” ja tienvarsivalomainokset Kuopiossa. 3. Turvallista tulevaisuutta.

Voita

1000 €:lla polttoainett

a!

MAKSA VAIN AJETUISTA KILOMETREISTÄ. IF KILOMETRIETU SÄÄSTÄÄ SELVÄÄ RAHAA YRITYKSEN AUTOVAKUUTUKSISSA. if.fi/kilometrietu 010 19 15 00

Uusi If Kilometrietu huomioi ajokilometrit vakuutusmaksuissa. Mitä vähemmän ajat, sitä vähemmän maksat. Ja saat aina korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. Lue lisää if.fi/kilometrietu ja osallistu samalla kilpailuun.


06

N:o 3 • Maaliskuu 2011

Yrittäjäehdokkaat eduskuntavaaleissa 2011 Etelä-Savo Keskusta

Saviniemi Timo

Kymi

Hämeen Sähkötiimi Oy www.timosaviniemi.fi

Tilander Sirpa

Keskusta

Auvinen Toni

Hammaslääkäri Sirpa Tilander www.sirpatilander.com

Mediateam Finland Oy http://toniauvinen.drupalgardens.com

Viljanen Arto

Kotip. ja Sairaanhoito Sinikello www.marjohuuhilo.fi

Leppä Jari

Arto Viljanen Oy www.artoviljanen.com

Tiilikainen Kimmo

Viljanen Ilkka

Tiilikainen Kimmo www.tiilikainen.org

Nakuru Oy www.ilkkaviljanen.fi

Pakkanen Markku

Perussuomalaiset

Pakkanen Markku Autoilija www.markkupakkanen.fi

Kangasniemen Jätehuolto Oy

Peltola Heimo

Kokoomus

Kokoomus

Greenworld Consulting Oy www.heimopeltola.fi

Kokko Sampsa

Ronkainen Jari

Silmäoptiikka Oy www.jyrkihyttinen.fi

Sampsa Kokko Tmi www.sampsakokko.fi

Rakennuspalvelu Ronkainen Oy www.jarironkainen.com

Kirjavainen Marika

Sosialidemokraatit

Kuljetus Kirjavainen Oy www.marikakirjavainen.fi

Skinnari Jouko

Kopra Jukka

Perussuomalaiset

Lakiasiaintoimisto Jouko Skinnari Ky www.joukoskinnari.com

Tietokoura Oy www.jukkakopra.fi

Rakkolainen Erkki

Piraattipuolue

Larikka Jari

Antinmäen tila

Lokka Martti Arvokaksikko Oy www.marttilokka.net

Tulla Matti

Skyttä Heikki Whitewall Oy www.heikkiskytta.fi

Liekkilohi Oy

Turunen Kaj Terassikahvila Cafe Torppa Oy www.kajturunen.fi

Vahtera Pauli Pauli Vahtera Oy www.paulivahtera.fi

Sosialidemokraatit

Huuhilo Marjo

Hyttinen Jyrki

Storbacka Harry

Oy Primas Ravintolat Ab www.jarilarikka.fi

Storbacka Harry http://harry.storbacka.fi

Määttä Kauko

Vihreät

Eminko Oy http://kaukomaatta.yhdistysavain.fi

Laine Auli

Paldán Maarit

Aulispalvelut www.vihreatehdokkaat.fi/auli.laine

Maruzella www.maaritpaldan.fi

Räsänen Anssi

Hokka Mervi Wanha Olkkari

Keski-Suomi

Skycenter Oy http://anssirasanen.kokoomus.net

Keskusta

Kommunistinen työväenpuolue

Kalmari Anne

Ikonen Pertti

Kokoomus

Kalmarin maatila www.annekalmari.fi

Pesupalvelu P. O. Ikonen www.ktpkom.fi/2011/perttiikonen.htm

Karhuvaara Arja

Mäntyjärvi Hannele

Karhuvaara Arja www.arjakarhuvaara.fi

Marjaunelmat www.hannelemantyjarvi.fi

Helsinki

on ehdolla huhtikuun eduskunta•vaaleissa •Yrittäjiäreilusti enemmän kuin viime vaaleissa

vuonna 2007, jolloin ehdolla oli 150 jäsenyrittäjää. Heistä valituksi tuli tuolloin 30 henkilöä. Nyt 191 SY:n jäsenyrittäjäehdokasta kamppailee äänistä ympäri Suomen.

••

Kolme suurinta yrittäjäpuoluetta ovat: kokoomus 82 ehdokkaalla, keskusta 41 ja perussuomalaiset 22. Perässä tulevat jäävät kauas taakse: SDP 13, Vihreät 12, Kristillisdemokraatit 8, Vasemmistoliitto 4, RKP 4, Piraattipuolue 2, Itsenäisyyspuolue 1, Kommunistinen työväenpuolue 1 ja Köyhien asialla 1.

••

Eduskuntavaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa neljäksi vuodeksi. Vaaleissa voi äänestää joko vaalipäivänä sunnuntaina 17.4. tai ennakkoon ennakkoäänestysaikana 6.– 12.4. Äänestää voi vain omassa vaalipiirissä ehdokkaana olevaa henkilöä.

Mattila Juho Taitoweb www.juhomattila.fi

Kokoomus Haapaniemi Jari

Pohjois-Karjala

Niskanen Ritva-Liisa

Nokian Lukkohuolto Oy www.jarihaapaniemi.net

Keskusta

Human Side www.ritvaliisaniskanen.fi

Jaskari Harri

Sipilä Juha

Aurinkotekno Oy www.harrijaskari.fi

Kuljetusliike Mikkilä Oy www.hannumikkila.fi

Mikkilä Hannu

Pöntinen Kai

Lohjan Monityö Oy www.jannelaakkonen.com

Kaitsu-viihde ky Lapuan liike ay www.kaipontinen.fi

Kristillisdemokraatit

Heiskanen Hannu

Mäkinen Tapani

Norppatex-Palvelut www.hannuheiskanen.fi

Konsultointi Tapani Mäkinen www.tapanimakinen.com

VM Carpet www.kristillisdemokraatit.com/ mariahanhisalo

Kotimäki Jukka

Nevalainen Mari

Salo Mauri

Lakisiili Oy

Manoris Travel Oy www.marinevalainen.net

Salon Puutarha www.maurisalo.com

Liikunta- ja Tanssistudiot MUSIC&DANCE www.marjaanamikkonen.fi

Norres Lasse

Östman Peter

Entertainment Capital Finland Oy www.lassenorres.com

Sebra Security www.peterostman.fi

Vasemmisto

Viitanen Tiina

Ruotsalainen kansanpuolue

Mikkonen Marjaana

Valkonen Pia

Lady Renaissance www.tiinaviitanen.com

Rakennus- ja restaurointiliike Lapiomies Oy

Kristillisdemokraatit

Keskusta

Perussuomalaiset Leppänen Marja-Leena

Juntunen Hannu

Kiuru Pauli

Ryynänen Leo

Lakiasiaintoimisto Hannu Juntunen www.hannujuntunen.net

Linnan Pallo Oy Ab www.paulikiuru.fi

Soramyynti Ryynänen www.leoryynanen.fi

Kortesoja Jorma

Lyytinen Heikki

Sutinen Kari

HLY Consulting Oy www.heikkilyytinen.fi

Ainin Eines ja Anniskelu Oy

Suosaari Voitto

Pietiläinen Risto

T:mi Jarmo Nieminen www.jarmonieminen.fi

Voitto Suosaari Oy www.voittosuosaari.fi

Etelä-Karjalan Kehitystaito www.vihreamies.fi

Arkkitehtitoimisto Yrjö J. Warvas Oy www.sirkkawarvas.fi

Uusihonko Hannu

Perussuomalaiset

Kurvinen Esko

Sasi Kimmo Lakiasiaintoimisto Kimmo Sasi www.kimmosasi.net

Brelo Jouko

Kataja Sampsa Kauppila Partners Asianajotoimisto Oy www.sampsakataja.fi

Koivumäki Pertti

Perussuomalaiset

Petaco Team Oy www.perttikoivumaki.fi

Satonen Arto

Huohvanainen Kauko

Heikki Pesämaa www.pesamaa.fi

Kiinteistö Oy Roismalan Risteys www.satonen.fi

Puutohtori t:mi www.puutohtori.com

Suutari Eero

Telemäki Satu

Kokko Osmo

Sunit Oy www.eerosuutari.fi

Casva, Telemäki & Vahtokari Ay www.satutelemaki.fi

Kuljetusliike Osmo ja Jarkko Kokko Ky www.osmokokko.fi

Tiira Hannes

Sosialidemokraatit

Tiura Marja

Uuksulainen Jaakko

Tiura Marja

Uuksulainen Jaakko

Vasemmisto

Viljanen Jussi

Sosialidemokraatit

Lahti Arto

Kahilainen Seppo

Lahti Venture Capital LVC Oy www.artolahti.fi

Freedex Tuotanto Oy www.kahilainen.com

Sosialidemokraatit Pajamäki Osku Funny Films Oy www.osku.net

Vihreät Kimmo Helistö Tuotantoyhtiö Kimmo Helistö Oy

Putkonen Aira

Keskusta Leppänen Satu Tuulenpuuska Tmi Satu Leppänen www.satuleppanen.net

Aikio-Tallgren Paula Virvatuli-Valaisimet Oy www.aikio-tallgren.fi

Tuikka Tyyne Tyyne Tuikka Tmi www.tyynetuikka.fi

Jämsänkosken Fysikaalinen Hoitolaitos ky www.airaputkonen.fi

Harju-Autti Kari KH-Consulting Ky www.harju-autti.fi

Vasemmisto

Saarinen Sari

Heikkilä Tuomo

Anne Huotari Tmi

Päiväkoti Mesikämmen http://sarisaarinen.kokoomus.net

Asianajot Henriksson & Heikkilä Oy

Selin Jaakko Moonstone Productions Oy www.jaakkoselin.fi

Häme

Kokoomus

Urpilainen Leo Kulj.Liike Urpilainen Yhtymä Oy www.urpilainen.fi

Perussuomalaiset Jaatinen Hannele

Hiltula Ari

Huotari Anne Tihinen Paavo Paavo Tihinen

Ravintola Simon Wanha Pappila www.arihiltula.fi

Vihreät

Juntikka Tuomo

Heino Johan

Paakkola Conveyors Oy www.tuomojuntikka.fi

Askan Matkailupalvelut Oy Oy Trio-Offset Ab

Kilpimaa Veli-Matti Lvi-Kilpimaa Oy www.kilpimaa.fi

Pirkanmaa

Oriveden Hoitokeskus Oy www.jussiviljanen.fi

Kristillisdemokraatit Hellgren Jussi Kihniön jätehuolto

Perussuomalaiset Hanweg Harri

Kokoomus

Väyrynen Paavo

Heinonen Matti

Rantatähti Oy www.vayrynen.com

Taksibussi Matti Heinonen www.mattiheinonen.fi

Kokoomus

Keskusta

Anttonen Risto

Ojajärvi Anne

Antoka Oy ristoanttonen.kokoomus.net

Tapio Hirsimäki Oy www.anneojajarvi.fi

Jernström Kristian

Kokoomus

Kiinteistö Oy Mäkisalmela www.joukokinnunen.ehdolla.fi

Arvela Ari

Piraattipuolue

Rostedt Juha

Mediapyörä Oy www.kalevitiitinen.fi

Oy Canncolor Ab www.juharostedt.fi

Tiitinen Kalevi

Keskusta Karjalainen Aki Ohjelmatoimisto Amami www.akikarjalainen.fi

Pirttilahti Arto Arto Pirttilahti www.artopirttilahti.fi

Rautiainen Risto Koskiviihde Ay

Eturautti Kyuu Tietovelhot Oy wp.kyuu.org

Sosialidemokraatit Petäkoski-Hult Tuula THH-Palvelut Oy

Alho-Törrönen Sirpa Anakom -henkilöstövalmennus KauppaKartanoCom KKC Oy www.sirpaalhotorronen.fi

Eestilä Markku Eläinlääkäri www.eestila.fi

Kekoni Jaakko

Degerby Deli Oy Ab

PapuTeam Oy

Järvenpää Kari

Korhonen Riitta Arkkitehtitoimisto Riitta Korhonen Oy www.riittakorhonen.fi

Vihreät

isuus. a l i t n to Maksuä hyväksesi! Käyt

Britti-Helmet Tmi www.timojuurikkala.net

Itsenäisyyspuolue

Gladstone Communications Oy www.tonymelville.net

Vihreät

Vihreät

Kalmi Consulting, www.petrikalmi.fi

Paavilainen Jaana

Oy TeeHoo Ltd www.timoheinonen.fi

Tmi Fairytales

Kalmi Petri

Kinnunen Jouko

Ari Lamminmäki Oy www.lamminmaki.fi/vaalit

Pulkkinen Jaana

Agronomitoimisto Prokantri www.marjaanapitkanen.fi

Melville Tony

Oulu

Sosialidemokraatit

Työtoimisto Risto Kuisma Oy www.ristokuisma.net

Pitkänen Marjaana

Tukian Tila www.perustimo.fi

Heinonen Timo

Uusimaa

Expert Hyvinkään Konemyynti Oy www.karijarvenpaa.fi

Metsä ja energia Hemmilä Oy www.perttihemmila.net

Kuisma Risto

Mölsä Martti

Tukia Timo

Lamminmäki Ari

Social Business International Oy www.annebland.fi

Hemmilä Pertti

Lääkäripalvelu Apila Oy www.liisasulkakoski.fi

Vetcare Oy www. kaleviheinonen.com

Pispala Sound Oy www.mikkoalatalo.net

Jannen Maatalous Oy www.jannerauhansuu.fi

Sulkakoski Liisa

Heinonen Kalevi

Alatalo Mikko

Rauhansuu Janne

Fridkullan perhekoti www.harinen.fi

Autokoulu Peiponen Oy www.anteropeiponen.fi

Perussuomalaiset

Kaisakki Oy www.anna-liisakoivisto.com

Harinen Ari

Peiponen Antero

Sosialidemokraatit

Koivisto Anna-Liisa

Harjula Catering Oy www.hannamunter.fi

Juurikkala Timo

Keskusta

Sauvonlahden Luontoretket Oy www.eskokiviranta.net

Sosialidemokraatit

Kankarin Kaluste Oy www.leamakipaa.fi

Parturi-Kampaamo Riitta Lonka www.riittalonka.fi

M-Mainos Ky www.kariparkkonen.fi

M.K. Monialarakennus Tmi www.mikkoeduskuntaan.fi

Bland Anne

Pohjois-Savo

Kiviranta Esko

Munter Hanna

Mäkipää Lea

Keskusta

Parkkonen Kari

Kaunisto Mikko

Vihreät

Tolvanen Jarmo / taksi

Viestintä Oy Tuulihaukka www.timokaunisto.fi

GMC Data

Keskusta

Lapin Huippuhotellit Oy

Kokoomus

Lintuhanski Tmi

Starck Gunilla

Maatila Petri ja Elsi Katainen www.elsikatainen.fi

Rakennuspalvelu Martti Mölsä Oy www.marttimölsä.fi

Arvela Ari Taksi

Sosialidemokraatit

Katainen Elsi

Kuusisto Hille

Fin Brands Oy www.jaanapaavilainen.fi

Suomen Elämyspalvelu Oy www.rikurasanen.fi

Kaarelan ikkunaentisöinti www.vanda.sfp.fi/riksdagsvalet_2011/ kandidat_astrid_nurm/

Kangasalan Sukka Tmi A. Hanweg www.hanweg.fi

Muuramen koti- ja saneerauspalvelu www.taysmuutos.fi

Lonka Riitta

Räsänen Riku

Tolvanen Jarmo

Kaunisto Timo

Kokoomus

Pesämaa Heikki

Kristillisdemokraatit

Ruotsalainen kansanpuolue

Huittinen Jukka Tmi www.ullahuittinen.fi

Nurmivaara Astrid

Puutarhatoimisto Onnenpensas Oy www.vihreat.fi/jukka.soderholm

Vehniän Koivukodit Oy www.maaritheikkinen.fi

Finn-TK www.poutsalo.fi

Huittinen Ulla

FysioCenter Mikael Tmi www.paivikolehmainen.fi

Toimintakeskus Kyläntupa Oy www.pauliinatakal.fi

Lappi

Slunga-Poutsalo Riikka

Keskusta

Mauri Salo Oy www.maurisalo.fi

PianCo Oy www.piapakarinen.net

Heikkinen Maarit

Management Consulting Rope Oy www.timorope.fi

Varsinais-Suomi

Kolehmainen Päivi

Söderholm Jukka

Kokoomus

Rope Timo

Vallonia Ab www.lasseg.fi

Salo Mauri

Takala Pauliina

Insinööritoimisto Ecobio Oy www.sannaperkio.net

ISitOK Oy www.karriollila.fi

Gästgivars Lars-Erik

Amee Oy Ab www.maritabackman.fi

Pakarinen Pia

Perkiö Sanna

Ollila Karri

Hanhisalo Maria

Backman Marita

Kurvinen Yhtiöt www.eskokurvinen.fi

Matka-Haitari

Martti Issakainen Consulting

Rauman RS-rakennus Oy www.anttisimula.fi

EWA Works Oy /Heijari&Korhonen www.heijari.fi

Mattovaljakko Ky

Issakainen Martti Warvas Sirkka

Heijari Eerik

Alsio Ari

Orasmus Ky www.ahtihurmalainen.fi

Simula Antti

Kokoomus

Kankaanpään Opisto www.marjakallioniemi.fi

FootCon Oy www.juhareini.fi

SLY-Kaupunkilehdet Oy www.eerolehti.fi

Kokoomus

Kallioniemi Marja

Reini Juha

Perussuomalaiset

Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy www.eeroreijonen.fi

Nieminen Jarmo

reilua.fi Oy www.lauslahti.net

Lehti Eero

Reijonen Eero

RPK-Rakennuspalvelu www.jormakortesoja.fi

Lauslahti Sanna

SuomiSiivous

Uusihonko Oy Clean Energy Oy Finland www.uusihonko.fi

Kainuun Asuntomarkkinat Oy www.mheikkinen.fi

Vihreät

Laakkonen Janne

Satakunta

Heikkinen Miariikka

Eurofield Oy www.neittaanmaki.fi

Peltola Janne

Hurmalainen Ahti

Kokoomus

Luova Toimisto Bolder Helsinki Oy www.lassemannisto.fi

Oy Alma Group Hotels www.petripihlajaniemi.net

Kylänpää Liisa

Raxaset Oy www.aleksijantti.fi

Neittaanmäki Petri

Pihlajaniemi Petri

KHK-Invest Oy www.kontas.net

Köyhien Asialla

Jäntti Aleksi

Männistö Lasse

Konttas Ari

Plugi Oy Alaano Ky www.mikkomantyniemi.fi Kiuruveden Janpel Oy www.jannepeltola.fi

Fortel Invest www.juhasi.fi

Lappeenrannan Laatusiivous www.marjaleenaleppanen.fi

Mäntyniemi Mikko

von Essen Kristian Kaffecentralen Finland Oy Ab www.kristianvonessen.fi/

Al Chibib Ahmed Idän Basaarit Oy www.ahmed.fi

Vihreät Heikkilä Teppo Teppo Heikkilä Tmi www.vihreat.fi/teppo.heikkila

Koskimies Riitta Riitta Koskimies Tmi www.vihreat.fi/riitta.koskimies

Wallasvaara Martti Äänimaa Oy www.marttiwallasvaara.fi

Vaasa

Kortesmäki Jari Sähköpesti Oy www.jarikortesmaki.fi

Tämä ehdokaslista sisältää SY:n aluejärjestöjen lehtemme painoon mennessä ilmoittamat jäsenyrittäjät.


07

N:o 3 • Maaliskuu 2011

Eduskuntavaalit Puolueiden keskeiset tavoitteet vaalikaudelle 2011 – 2015 VEROPOLITIIKKA Ansiotuloverot

KESKUSTA

KOKOOMUS

››Työn ja eläkkeiden vero-

››Alennetaan ansiotulojen verotusta kaikilla tulotasoilla ja eläketulojen verotus säilytetään palkansaajan verotuksen tasolla.

tusta ei kiristetä. Finanssipolitiikan salliessa työn tekemisen ja teettämisen verotusta voidaan keventää.

KRISTILLISDEMOKRAATIT

PERUSSUOMALAISET

››Ei kiristyksiä. ››Lapsiperheiden tulon-

››Suurituloisille (yli 5 000 €/kk) kiristyksiä. ››Lapsivähennys palautettava.

saajille annetaan erityinen ansiotulovähennys.

RUOTSALAINEN KANSANPUOLUE ››Ei kiristyksiä. Marginaa-

livero-aste enintään 50 prosenttia kaikissa tuloluokissa. ››Alimpiin tuloluokkiin veronalennuksia.

SOSIALIDEMOKRAATIT

VASEMMISTOLIITTO

VIHREÄT

››Ansiotulojen verorasitus ennallaan. Verotaulukoihin inflaatiotarkistukset ja työeläkemaksujen korotuksia vastaava kevennys. ››Kunnallisveron perusvähennys tulee nostaa 3 000 euroon. ››Eläketulojen verotus samalla tasolla vastaaviin palkkatuloihin.

››Tuloverotuksen alaraja 10 000 euroon vuodessa.

››Verotettavan tulon alaraja korotettava ja pienituloisen verotusta kevennettävä.

Pääomatuloverot

››Pääomaveroon kahden

››Pääomaveroon kahden prosenttiyksikön korotus. Kiristetään korkeimpien osinkojen verotusta lievästi progressiivisella verotuksella. Pienimmät osinkotulot muutetaan kokonaan verovapaiksi.

››Pääomaveroon 2 %-yksikön korotus.

››Pääomaveroon 2 %-yksikön korotus. ››Kiristetään korkeimpien pääomatulojen verotusta progressiivisella verotuksella. ››Säätiöt ja yhdistykset yli 100 000 euron pääomatuloista verolle (verokanta aluksi 10 %).

››Pääomaveroon kahden prosenttiksikön korotus. Pienimmät osinkotulot muutetaan kokonaan verovapaiksi.

››Pääomatuloveroprosentti 30 prosenttiin. Pääomatulojen verotus lukuun ottamatta korkotulojen lähdeveroa progressiiviseksi siten, että yli 10 000 euron tulojen osalta veroprosentti on 32 ja yli 50 000 euron osalta 35 prosenttia.

››Ei eroa pääoma- ja anasiotulojen verotuksen välillä, vaan verotetaan yhdessä yhden progressiivisen tuloveroasteikon mukaan.

››Pääomaveroon kahden

Osinkojen verotus

››Listaamattomien yhtiöi-

››Selvitetään mahdollisuutta palata yhtiöveron hyvitysjärjestelmään ja toissijaisesti kehitetään osinkoverotusta sen nykyrakenteen pohjalta sekä listautuneilla että listaamattomilla yrityksillä.

››Työllistävien pk-yritysten verotusta ei kiristetä.

››Listaamattomien yhtiöiden osinkojen verovapaan tuoton raja laskettaisiin 45 000:een euroon.

››Ei merkittäviä muutoksia.

››Luovutaan nykyisestä nettovarallisuuteen sidotusta osinkojen verovapaudesta.

››Kaikki osinkotulot verotetaan.

››Osinkojen verotusta kiris-

Yhteisövero

››Yhteisöveroon kahden

››Yhteisöveroon neljän prosenttiyksikön alennus.

››Nykyinen taso. ››Huojennuksen alarajaa

››Yhteisöveroon kahden prosenttiyksikön alennus.

››Nykyinen taso.

››Ei muutosta

››Yhteisöveroon kahden

››Nykyinen taso.

››Kaikkien ALV-kantojen korotus 1 – 2 prosenttiyksiköllä.

››Yleinen arvonlisäverokanta ennallaan (23 %). ALV:n alaraja 40 000 euroon. Alennettujen ALV-kantojen yhdistämistä on selvitettävä.

››E i nosteta, mutta alennettuja tasoja tulee käyttää tukemaan ympäristöystävällistä ja työllistävää elinkeinotoimintaa.

››Kaikkien ALV-kantojen

››Jäteveroa kehitetään edelleen, verotasoa nostetaan ja veropohjaa vahvistetaan. Kaikille pakkausmateriaaleille vero, joka määräytyy kunkin materiaalin mukaisin ympäristöperustein.

››Otetaan käyttöön pakkaus-

››Korotetaan energia- ja

prosenttiyksikön korotus. Kiristetään korkeimpien osinkojen verotusta progressiivisella verotuksella.

den osinkojen verovapaan tuoton raja laskettaisiin lähemmäs 50 000 euroa.

prosenttiyksikön alennus.

prosenttiyksikön korotus. Kiristetään korkeimpien osinkojen verotusta progressiivisella verotuksella.

tetään ja luovutaan osinkojen verovapaudesta.

prosenttiyksikön alennus.

ja ns. vähäisen toiminnan ylärajaa nostettava.

ALV

››Yleisen ALV-kannan koro-

››Kaikkien ALV-kantojen korotus kahdella prosenttiyksiköllä.

Energia- ja ympäristöverot

››Energiaintesiivisen teol-

››Korotuksia energiaverotukseen voidaan jatkaa. ››Autoilun verotuksessa hankinnan verottamisesta käytön verottamiseen.

T&K verovähennys

››Tutkimus- ja tuoteke-

tus kahden prosenttiyksikön korotus.

lisuuden sähköverotusta alennettava veroleikkuria kehittämällä.

hitykseen myönnettävä verovähennysoikeus eli innovaatiokannustin otettava käyttöön.

››Energiaverotus toteutetaan oikeudenmukaisesti sosiaalisuus ja kilpailukyky huomioon ottaen. ››Pakkausvero otetaan käyttöön.

››Ei muutoksia, mutta kilpailijamaita korkeammat energia- ja ympäristöverot ovat haitallisia.

Perus Perus

››Tutkimus- ja kehittämistoiminnan erillinen verovähennys osana T&Ktoiminnan tukien uudelleenjärjestelyä.

››Säilytettävä kohtuullisena, pienimpien perintöjen verottoman osuuden ylärajaa voidaan nostaa ja puolison asumisoikeus säilyttää.

Perintövero

TYÖELÄMÄ Määrälliset tavoitteet Laadullisen tavoitteet

KOULUTUS

Perus

Keltainen 12m68y Pantone 123C

Perus

Sininen 100c56m18k Pantone 294 C

ympäristöveroja sisältäen myös jäteveron ja liikenteeseen liittyvät verot. Poistetaan em. liittyviä vähennyksiä ja huojennuksia.

››Perintö- ja lahjaverotusta kiristettävä ja pidettävä progressiivisena.

››Perintöverotuksessa verotaulukon yläpäässä käyttöön lisäluokka. Lesken ja alaikäisten lasten verotuskohtelua on kohtuullistettava.

Perus

TYÖ- JA ELINKEINOPOLITIIKKA

vero ja ydinvoiman polttoainevero sekä korotetaan jäteveroa.

korotus yhdellä prosenttiyksiköllä.

Haluttaessa kultaväriä Pantone 871

››150 000 – 200 000 uutta

››Kestävyysvajeen pienentämiseksi pidennetään työuria aktiivisesti.

››Pk-yritykset työllistävät ensi vaalikauden lopussa miljoona suomalaista.

››Työllisyysastetta tulee nostaa.

››Työllisyysastetta nostettava.

››Työllisyysaste 72 prosenttiin ensi vaalikaudella ja pidemmällä aikavälillä kohti 80 prosenttia. Tavoitteeksi 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2015 mennessä. ››Aktiivisen työvoimapolitiikan päävastuu aktivointitoimista kunnille.

››Julkisia ja yksityisiä palvelutyöpaikkoja on lisättävä.

››Ei erillistä vaaliohjelmaa

››Työelämää kehitettävä

››Työelämää kehitettävä paremmin yhteensovittamaan työ- ja muu elämä. Johtamista parannetaan aktiivisesti. ››Paikallista sopimista lisätään työpaikoilla. ››Työlainsäädäntöä uudistetaan ottamaan huomioon työsuhteiden moninaistuneet muodot. ››Työkyvyn ja työhyvinvoinnin parantaminen ennaltaehkäisevästi. ››Eläkejärjestelmää joustavoitettava esim. osatyökykyisen eläkeratkaisujen osalta.

››Työllistämistoimenpiteitä tehostetaan etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanteen helpottamiseksi. ››Henkilöstön jaksamisesta huolehditaan tukemalla työhyvinvointia. ››Eläkejärjestelmää joustavoitettava esim. osatyökykyisen tai muuten osittain eläköityneiden eläkeratkaisujen osalta.

››Työllistämistoimenpiteitä tehostetaan etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanteen helpottamiseksi. ››Henkilöstön jaksamisesta huolehditaan tukemalla työhyvinvointia. ››Eläkejärjestelmää joustavoitettava esim. osatyökykyisen tai muuten osittain eläköityneiden eläkeratkaisujen osalta.

››Työnvälitystä tehostetaan valtakunnallisella portaalisivustolla. ››Julkiselle sektorille työoloja parantava ja työuria pidentävä ohjelma. ››Työelämää kehitettävä paremmin yhteensovittamaan työ- ja muu elämä. ››Eläkejärjestelmää joustavoitettava esim. osatyökykyisen tai muuten osittain eläköityneiden eläkeratkaisujen osalta.

››Työllisyysaste täytyy saada korkeammaksi kaikissa työikäisten ikäluokissa. ››Työttömyyden torjuntaan tuodaan yhden luukun palvelumalli. ››Nuorisotyöttömyyteen otetaan nollatoleranssi. ››Työkyvyn ja työhyvinvoinnin parantaminen ennaltaehkäisevästi. ››Eläkejärjestelmää joustavoitettava esim. osatyökykyisen eläkeratkaisujen osalta.

››Työlainsäädäntöä uudistetaan ottamaan huomioon työsuhteiden moninaistuneet muodot. ››Työelämää kehitettävä paremmin yhteensovittamaan työ- ja muu elämä. ››Työuria pidennetään työllistämällä työttömiä ja parantamalla työssä jaksamista.

››Ei erillistä vaaliohjelmaa

››Jatkokoulutus tai työ-

››Opiskelijavalintaa kehitettävä välivuosista pääsemiseksi. ››Opintotuen kannustavuutta parannettava. ››Koulutuksen laatu rahoituksen perusteeksi.

››Koulutustarjonnassa tulee nykyistä paremmin ennakoida työvoimatarpeet. ››Perusopetuksen tasaarvoinen toteutuminen eri puolilla Suomea turvataan.

››Koulutus on kokonaisuudessaan uudistettava vastaamaan nykyistä työvoimantarvetta. ››Korkeakouluopetusta uudistettava; kandidaattitutkinnosta päätutkinto, valmistumisvauhti rahoituksen perustaksi ja aloituspaikkoja on vähennettävä.

››Maksuton koulutus kaikilla asteilla, ja korkeakoulujen perusrahoituksen sekä opiskelijaohjauksen parantaminen. ››Opintotuki sidottava elinkustannusindeksiin.

››Kaikille alle 25-vuotiaille joko työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka. ››Opiskelijavalintaa kehitettävä välivuosista pääsemiseksi. ››Opintotukijärjestelmän kattavuutta parannettava. ››Koulutuksen tarjonnan tulee vastata työelämän tarpeita.

››Opiskelun on oltava maksutonta kaikilla opintoasteilla esikoulusta yliopistoon. ››Opintotukijärjestelmän kattavuutta parannettava. ››Yliopistojen perusrahoitus turvataan.

››Ei erillistä vaaliohjelmaa

työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. ››Aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoja kasvatettava.

paremmin yhteensovittamaan työ- ja muu elämä. ››Epätyypillisten työsuhteiden erityispiirteet oettava huomioon työlainsäädännön kehittämisessä. ››Työterveyshuoltoa ja kuntoutusta kehitettävä ennaltaehkäisevään suuntaan. ››Eläkejärjestelmää kehitettävä turvaamalla kohtuullinen taso ja joustavoittamalla esim. osatyökykyisen eläkeratkaisuja.

harjoittelupaikka jokaiselle peruskoulun päättävälle. ››Opiskelijavalintaa kehitettävä välivuosista pääsemiseksi. ››Koulutuksen tulee vastata työelämän tarpeita.

ao. aiheesta.

ao. aiheesta.

ao. aiheesta.

Kolmen suurimman y-puolueen elinkeinopolitiikan linjaukset Koonnut: Petri Malinen/Suomen Yrittäjät

Kokoomus: Innovaatiotukien

kannustavuus ja toimivuus taattava. Yrittäjän sosiaaliturvaa parannettava ja kannustimia työllistää lisättävä. Yrittämisen, työn tekemisen ja riskien ottamisen on kannatettava.

Keskusta: Julkiseen rahoitukseen perustuva tieto

edullisesti käyttöön. Tuotannollisten investointien nopeutettuihin kaksinkertaisiin poistoihin vaalikauden alusta kahdeksi vuodeksi. Yritystukien painopiste pk-yritysten toimintaan ja tuotteiden ja palvelujen markkinoille saattamiseen. Koko maan kasvun edellytysten turvaaminen investoimalla teihin ja rautateihin, kotimaiseen energiaan ja innovaatioihin.

Perussuomalaiset: Aitoja työpaikkoja voidaan synnyttää

pienyritysten verotusta keventämällä. Kilpailutukseen taitoa ja järkeä: kokonaistaloudellisuus otettava huomioon. Teollisuus on alihankintayritysten ja hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Valtio ja työeläkeyhtiöt turvaamaan investoimista Suomeen. Maan ja metsän antimia tuottavat, jalostavat ja kuljettavat yritykset luovat hyvinvointia ja ovat maaseutuasutuksen perusta. Hajautetulla tuotannolla työtä ja kriisivalmiutta.


08

N:o 3 • Maaliskuu 2011


09

N:o 3 • Maaliskuu 2011

päättäjät yrittävät

Loppuriuhtaisu

E

duskunta säntäsi vaalitauolle hermostuneissa tunnelmissa. Sen ymmärtää, sillä eräiden ennusteiden mukaan peräti puolet jää palaamatta Arkadianmäelle 26. huhtikuuta tarkastuttamaan edustajanvaltakirjaansa. ”Herrana on hyvä olla” tiesi iittiläinen parlamentaarikko Mikko Pesälä nimetessään muistelmansa 24-vuotisesta kansanedustajakaudestaan. Maanviljelijätaustainen ja kansakoulupohjalta herraksi ponnistanut Pesälä on oikeassa. Mutta on siinä varjopuolensakin. Herrana pysyminen voi olla epävarmaa. Se on kiinni kansan kärttyisästä kädestä, joka osoittaa kaapin paikan jälleen 17. huhtikuuta. Ja kuten toinen keskustalainen valtiomies, Johannes Virolainen tiesi, tuloksesta ei voi valittaa.

••• Loppuriuhtaisussa keskustelu eduskunnassa äityi poikkeuksellisen ruudikkaaksi. Riideltiin Euroopan velkakriisin hoidosta ja etenkin Suomen sitoumuksista taloutensa tärviölle hoitaneiden maiden avustamiseksi. Ensimmäisenä päreensä poltti pääministeri Mari Kiviniemi, joka sätti opposition toimintaa epäisänmaalliseksi asiaa koskeneen pääministerin ilmoituksen keskustelussa. Oppositio näki hyväksi vetää porot nokkaansa ja vaatia puheiden perumista. Taistelun jo tauottua vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki naureskeli yksityisessä keskustelussa, ettei hän ymmärtänyt loukkaantua pääministerin lohkaisusta. – Taitaa olla sukupolvikysymys, Arhinmäki myhäili. Joskus muinoin oikeisto piti jo lähtökohtaisesti vasemmistoa epäisänmaallisena. Oikeastaan vasta presidentti Urho Kekkonen ymmärsi laitavasemmistonkin voivan olla isänmaallista vetäessään SDKL:n hallitusvastuuseen vuonna 1966. Arhinmäki syntyi vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Itse asiasta, Suomen rahoitusvastuista, ei tullut selkoa. Ei sittenkään vaikka hallitus pantiin vielä viimeisenä istuntopäivänä vastaamaan hätäisesti vaalikauden 22. välikysymykseen.

••• Oppositio katsoo hallituksen muuttuneen toimitusministeriöksi jo viime kesänä, kun pääministeri vaihtui Vanhasesta Kiviniemeen. Totta onkin, että monessa asiassa veto loppui kesken. Nuotit julkisen talouden tasapainottamisesta ja velanoton pysäyttämisestä jäivät kirjoittamatta. Vaalien alla puolueita ei saa suin surminkaan kertomaan avoimesti leikkauslistoista, vaikka menoleikkauksia tehdään varmasti ensi vaalikaudella. Ikäviä päätöksiä jäi tehtäväksi myös työurien pidentämisestä. Eläkeiän lakisääteisestä korottamisesta vaiettiin visusti, ehkä viisaastikin. Verouudistuksesta jäivät päätökset tekemättä, vaikka alivaltiosihteeri Martti Hetemäen työryhmän mietintö valmistui jo vuoden vaihteen jälkeen. Pienempiäkin murheita hallitus jätti seuraajalleen. Niihin kuluvat peruskoulun tuntijakouudistus, puolustusvoimien rakennemuutoksen käynnistäminen ja Yleisradion rahoitus. Siitä valmistui yksimielinen parlamentaarinen mietintökin, mutta viestintäministeri Suvi Lindén ei onnistunut viemään asiaa satamaan.

••• Toisaalta maailma ei tule valmiiksi yhdessä vaalikaudessa. Aika paljon on kuluneella vaalikaudella myös touhuttu. Lakeja säädettiin kaikkiaan hiukan vajaat 3 000. Merkittävimpiin kuuluivat vaali- ja puoluerahoitusta koskevat lait, joilla pyritään tekemään sekaviksi osoittautuneita rahoituskuvioita läpinäkyviksi. Aika näyttää kuinka hyvin uudet lait ajavat asiansa. Sopii kuitenkin toivoa, ettei vaalirahoituksen sotkuja tarvitse setviä sentään koko vaalikautta, kuten nyt tapahtui. Lopputohinassa eduskunnalta jäi 21 lakia säätämättä. Lakiesitykset raukeavat ja niiden valmistelu on aloitettava uudestaan, mikäli seuraava hallitus katsoo sen vaivan arvoiseksi.

Yrittäjät & kunta Väestönsuojien rakentamisPalvelusetelin käyttöönottoa velvoitteet muuttumassa suunnittelee 120 kuntaa 102 kunnalla ja kuntayhtymällä on käytössä palveluseteli. Suunnitelmia käyttöönotosta tai käyttöönoton laajentamisesta on 120 kunnalla ja kuntayhtymällä. Suosituimmat käytössä olevat kohteet ovat kotiin suuntautuvia palveluita, kuten kotipalveluissa, kotipalvelujen tukipalveluissa ja omaishoitajan vapaan aikaisissa palveluissa hoidettavalle, kertoo Sitran ja Suomen Kuntaliiton toteuttama kysely. Palveluseteli on käytössä erityisesti sosiaalipalveluissa, mutta kyselyn mukaan tänä vuonna käyttöönottoa tai sen laajentumista suunnitellaan myös ter-

veyspalveluiden puolella. Tammikuussa 2011 toteutettuun kyselyyn osallistui 225 kuntaa ja kuntayhtymää.

Palveluasumisessa käyttö nelinkertaistunee. Tällä het-

kellä 94 kuntaa ja kuntayhtymää käyttää palveluseteliä sosiaalipalveluissaan. Käyttöönottoa tai käytön laajennusta suunnittelee 86 kuntaa ja kuntayhtymää. Kotipalvelujen ja omaishoidon palvelujen lisäksi uusi ja vahvasti kasvava palvelusetelin käyttökohde on palveluasuminen, suunnitelmissa ovat erityisesti

tehostettu palveluasuminen ja vammaisten palveluasuminen. Palveluasumisen palveluseteli on käytössä 15 kunnassa ja kuntayhtymässä, ja käyttöönoton suunnitelmia on peräti 64:ssä.

Käyttökokemukset kuntien käyttöön. Sitran ja Kuntaliiton

selvityksen mukaan kahdeksan kuntaa ilmoitti käyttävänsä palveluseteliä lasten päivähoidossa. Käyttöönottoa tai käytön laajennusta suunnittelee 10 kuntaa ja kuntayhtymää. Lasten päivähoidossa päänavaajana on ollut Turku. Tampere ja Oulun seutu

tekevät yhdessä Turun kanssa valtakunnallista päivähoidon hanketta, jonka kokemukset ja tulokset ovat kaikkien kuntien käytettävissä. Perusterveydenhuollossa 27 kuntaa ja kuntayhtymää käyttää palveluseteliä. Käyttöönottoa tai laajennusta suunnittelee 32. Erikoissairaanhoidossa vastaavat luvut ovat 6 ja 10, kuntoutuksessa 2 ja 5 sekä hammashoidossa 4 ja 13. Erikoissairaanhoidossa palveluseteliä käyttävät muun muassa Kuusamo, Ylöjärvi ja HUS. Käyttöönottoa harkitsevat Parkano, Kalajoki ja Kemi.

Eduskunta hyväksyi 15.3.2011 uuden pelastuslain eduskunnan hallintovaliokunnan mietinnön mukaisesti. Laki on tuomassa helpotuksia väestönsuojien rakentamisvelvoitteeseen. Laki vahvistettaneen huhti-toukokuun aikana ja laki astunee voimaan heinäkuun alusta lukien. Suomen Yrittäjien tavoite on ollut, että väestönsuojasäädösten rakentamisvelvoitteesta luovuttaisiin kokonaan yritysten osalta. Valtioneuvosto onkin todennut, että seuraavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä on syytä arvioida väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta luopumista. Pelastuslakiesityksen mukaan

väestönsuojien rakentamisvelvoitteiden alaraja on nousemassa voimassa olevasta 600 neliömetristä. Ehdotuksen mukaan uusiin rakennuksiin on rakennettava väestönsuojat, mikäli kerrosala on yli 1 200 neliötä. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten osalta väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden aiheuttava raja olisi kuitenkin 1  500 neliömetriä. Esitetyn neliörajan nostaminen vähentäisi rakennuksissa vuosittain rakennettavien suojien määrää vuoden 2005 tasosta 45 – 6 5 prosentilla. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuudelle on esityksessä joitakin poikkeuksia. Lisätietoja maaliskuun YrittäjäInfosta.


10

N:o 3 • Maaliskuu 2011

PÄÄTTÄJÄ PUNTARISSA  |  Sarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia.

Härmälä välttäisi energiaveron korotuksia ••Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtajan Esa Härmälän mielestä energianhinnan jatkuvasti kasvavia nousupaineita ei pitäisi enää lisätä uusilla verotaakoilla.

Timo Sormunen, teksti Mauri Ratilainen, kuva

E

sa Härmälältä löytyy ymmärtämystä elinkeinoelämälle, joka on kantanut jo pitkään huolta suomalaisyritysten hintakilpailukyvystä. Sen yhdeksi kulmakiveksi on paalutettu kohtuuhintaisen energian saatavuus. – Kyllä energiaverotuksen korotuksissa tulisi olla äärimmäisen pidättyväinen, sillä hinnat nousevat muutenkin. Ne voivat vaikuttaa yritysten kilpailukykyyn ja suomalaisten arkeen liian haitallisesti, ylijohtaja muistuttaa. Hänen mielestään kohtuuhintainen energia voidaan taata vain huolehtimalla riittävästä tarjonnasta. – Niukkuus nostaa hintaa vääjäämättä. Suomessa investoidaan nyt mittavasti niin ydinenergiaan kuin uusiutuvaan. Uskon näiden helpottavan tilannetta, Härmälä painottaa.

Metsä pelastaa. Vielä vuo-

denvaihteessa varsin vilkkaana käynyt energiakeskustelu näyttääkin hieman hiipuneen, eikä siitä ole kehkeytynyt EU:n lainatakauskinastelun keskellä kummoistakaan vaaliteemaa. Osasyynä on toisaalta sekin, että omaa työrupeamaansa jo päättelevä hallitus on tehnyt asiasta omat linjauksensa, joiden käytännön toteuttaminen jää tuleville vuosille. Suomen energiapolitiikan yleisenä tavoitteena on EU:n linjausten mukaisesti ”20 prosentin nyrkkisääntö”, joka käytännössä

tarkoittaa kasvihuonepäästöjen pudottamista ja energiatehokkuuden kohentamista kyseisellä prosenttiluvulla vuoteen 2020 mennessä. – Nykyinen hallitus on tehnyt hyviä ja kauaskantoisia päätöksiä. Niiden seuranta ja toimeenpano on jatkossa keskeisintä. Uusiutuvan energian tavoitteisiin pääseminen edellyttää jatkuvaa tilanteen seurantaa ja mittavia uusinvestointeja. Seuraava hallitus saanee myös periaatepäätöshakemuksen uudesta ydinvoimalasta, Härmälä muistuttaa. Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksessa pitäisi saada nostetuksi viidenneksellä. Suomessa se tarkoittaa uusiutuvan energian osuuden nostoa nykyisestä 28 prosentista 38 prosenttiin. Härmälän mielestä tavoite on kiistatta kova, mutta silti realistinen. – Suomella on, kiitos runsaiden metsävarojen, mahdollisuus päästä tavoitteeseen kohtuullisin kustannuksin. Nykyinen valtion budjetista tuleva tuki on siinä keskeinen väline. Suuri haaste on pitää metsätalous ja metsäteollisuus kaikin puolin tuottavana ja kilpailukykyisenä. Lisääntyvä metsäenergian tuotanto on osa tätä kokonaisuutta. Suomen tuotantopaletti on vuonna 2020 yhtä monipuolinen kuin tänä päivänä, mutta uusiutuvan energian osuus on noussut selvästi. Uusiutuva energia tulee ylijohtajan mukaan jatkossakin suurimmalta osalta metsistä, mutta esimerkiksi tuulen ja maalämmön osuus kasvaa selvästi.

Kohtuuhintainen energia voidaan taata vain huolehtimalla riittävästä tarjonnasta. Niukkuus nostaa hintaa vääjäämättä. Esa Härmälä

Säästöporkkanaa pk-kentälle. Isot teollisuusyritykset ovat

aina osanneet pitää ääntä energiakeskustelussa samalla kun ne ovat taitaneet myös hintojen kilpailuttamisen. Energiaintensiivisillä aloilla on lisäksi tehty jo pitkään työtä energiatehokkuuden eteen. Pk-kenttä on tässä kohtaa tullut muutaman askeleen isojen perässä, minkä Härmäläkin tunnustaa. Apuna on käytetty sekä keppiä että porkkanaa, kuten energiainvestointeihin myönnettäviä tukieuroja. – Tämä patistelu energiansäästöön ja energiatehokkuuden kohentamiseen varmasti jatkuu.

Tukiporkkanoita on jo lisätty, mutta valtiontalouden nykytilanteessa niihin on vaikea luvata uutta kasvua. Erilaiset energiaavustukset ovat osoittautuneet hyödyllisiksi ja toimiviksi välineiksi. Myös energiakatselmuksista yrityksissä on hyviä kokemuksia, Härmälä listailee. Myös tieto uusimmista teknisistä välineistä ja mahdollisuuksista on tärkeää. Sähköä ja lämpöä säästäviä ratkaisuja kehitetään kokoajan niin valaistuksessa, prosesseissa kuin ilmastoinnissa. – Ja toki pienetkin yritykset voivat kilpailuttaa energiahankintansa, hän lisää.

Esa Härmälä

Esa Härmälän mukaan Suomella on runsaiden metsävarojensa ansiosta mahdollisuus päästä uusiutuvan energian tuotantotavoitteeseen kohtuullisin kustannuksin.

Ikä: 56 v. Koulutus: Agronomi Työura: Ylijohtaja TEM, toimitusjohtaja Euroopan lannoiteteollisuusyhdistys EMFA, puheenjohtaja MTK, pääministeri Esko Ahon erityisavustaja, ollut puheenjohtajana, varapuheenjohtajana tai jäsenenä muun muassa maataloustuottajajärjestö COPA:ssa ja IFAP:ssa sekä metsänomistajajärjestö CEPF:ssä. Perhe: Vaimo, kolme lasta Harrastukset: Metsästys ja metsänhoito

Verohallinto kokoaa yhteen harmaan talouden tilastoja Harmaan talouden tarkastuksissa paljastuu vuosittain runsaasti puuttuvia tuloja, pimeitä palkkoja ja peiteltyjä osinkoja. Vuonna 2010 tehdyissä tarkastuksissa löydettiin vääränsisältöisiä tositteita jopa 64 miljoonan euron arvosta, lähes 40 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2007. Harmaan talouden alueella toimivissa yrityksissä työntekijöiden oikeudet eivät toteudu, koska työterveyshuoltoa laiminlyödään, lisät ja korvaukset jätetään maksamatta ja työajasta ei pidetä kirjaa. Muun muassa nämä tiedot löytyvät Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön julkaisemasta uudesta raportista, Harmaan talouden tilannekuva 1/2011, joka kokoaa yhteen eri viranomaisten harmaan talouden valvontaa sivuavia tilastoja. Julkaisu löytyy Verohallinnon verkkosivuilta osoitteesta www.vero. fi/artikkeli/9982 . Verohallinnon verotarkastuksia ja rikosilmoituksia kuvaavien tietojen lisäksi julkaisuun on koottu erilaisia valvontaviranomaisten tietoja. Näitä ovat muun muassa konkurssiasiamiehen toimiston, työsuojeluhallinnon tilaajavastuulain ja ulkomaalaisvalvonnan tilastot sekä työlupayksiköiden valvontatilastot. Mukaan on otettu myös työttömyysvakuutusrahaston ja Eläketurvakeskuksen sosiaalivakuuttamisen valvonnan tietoja sekä alkoholivalvonnan ja rikostorjuntaviranomaisten toimintaan liittyviä tilastoja. Julkaisuun kootut tilastot kertovat siitä osasta ilmiötä, johon suomalaisten valvontaviranomaisten ja sitä kautta oikeuslaitoksen toimenpiteet ovat kohdistuneet. Tilastotiedot auttavat hahmottamaan myös sitä osuutta, josta tietoja ei ole saatavilla.

ILMOITTAUDU PAIKKAKUNNAN

PARAS YRITYS -KILPAILUUN VOITA YRITYKSESI LOGO HEIKKI KOVALAISEN AJOHAALARIIN

Ilmoittaudu mukaan kilpailuun osoitteessa www.fonecta.fi/heikki Yrittaja_sanomat_380x255_paikkakunnanparas.indd 1

15.3.2011 10.25


11

N:o 3 • Maaliskuu 2011

Järjestö

Kenttää kiertämässä ••Janne Pesonen kiersi viime vuonna yli 70 tilaisuudessa puhumassa elinkeinopolitiikasta. Katso miltä Pesosen päivä näyttää tänään.

Lotta Tammelin, teksti ja kuvat

S

Sähköpostisuman selvittelemiseen kuluu maantaiaamusta pitkät tovit. Koko viikon esiintymiset suunnitellaan valmiiksi jo maanantaina.

uomen Yrittäjien keskusjärjestössä työskentelee yli 50 henkilöä. Päivittäin nuo henkilöt tekevät töitä sen eteen, että yrittämisen edellytykset Suomessa olisivat mahdollisimman suotuisat. Miten yrittäjän etuja sitten oikein edistetään? YrittäjäSanomat seurasi Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesosta päivän ajan ja tutustui siihen, mitä edunvalvontatyö käytännössä oikein on.

Kello 6.00. Kännykän herätys vilkuttaa kello kuutta, kun Pesonen herää kotonaan Espoon Leppävaarassa. Pikaisten aamutoimien jälkeen mies suuntaa autonsa etuvalot kohti Mäkelänrinteen uimahallia. – Aloitan viikon yleensä uimahallilta tai kuntosalilta. Uintilenkin tai kuntopyöräilyn aikana ennättää hyvin käydä läpi tulevan viikon haasteet, Janne Pesonen kertoilee. Suomen Yrittäjien keskusjärjestön toimistolle elinkeinoasioiden päällikkö saapuu yhdeksäksi, jolloin on aika aloittaa sähköpostisuman siivous. – Minulla on tällä viikolla kuusi esiintymistä, ja pyrin yleensä saamaan jo maanantaisin kuntoon koko viikon Power Point -esitykset. Viikonlopun aikana tulleiden sähköpostien läpikäymiseen vierähtää myös oma aikansa, hän kuvailee. Aamupäivän aikana käydään myös läpi ajankohtaisia edunvalvonta-asioita. – Nyt pinnalla on jätelain eteneminen, jonka jatkoa kävimme läpi lainopillinen asiamies Tiina Toivosen kanssa. Jätelain tiimoilta vääntö tulee jatkossa vain kovenemaan, Pesonen arvioi. Kello 11.30. Hiukan ennen puolta päivää Janne Pesonen ja SY:n elinkeinopoliittinen asiamies Heikki Autto suuntaavat lounastapaamiseen Clients’ Finland Oy:n tutkimuspuolesta vastaavan Jarno Väisäsen kanssa. Palaverin aiheena ovat innovatiiviset palveluhankinnat ja palvelurakennepuolen edunvalvonnan kehittäminen. – Kuntapalveluiden kehittämisessä tarvitaan uudenlaista tulokulmaa perinteisten keinojen rinnalle. Esimerkiksi asiakaslähtöisyyttä pystyttäisiin kehittämään nykyisestä merkittävästi, mikäli tahtotilaa siihen vain onnistuttaisiin luomaan, Pesonen kuvailee. Palaverin päätteeksi sovitaan myös jatkoyhteistyöstä: Jarno Väisänen tulee esiintymään Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaariin toukokuussa.

Kello 22.00. Maaliskuinen päivä

on jo kääntymässä yöksi, kun elinkeinoasioiden päällikkö kaartaa autollansa kotiparkkipaikalle. Päivä on ollut pitkä, mutta ajatukset kuitenkin hiipivät jo huomiselle. Aamulla edessä ovat neuvottelut hallitusohjelmatavoitteiden painotuksista. No minkälainen päivä on tänään ollut, Janne Pesonen? – No normipäivä tietenkin, hän nauraa ja vilkuttaa toimittajalle hyvästiksi. Edunvalvojan päivä on virallisesti päättynyt.

Lounastapaamisessa SY:n Janne Pesonen ja Heikki Autto sekä Jarno Väisänen Clients’ Finland Oy:stä pohtivat palvelurakennepuolen edunvalvonnan kehittämistä.

Loviisassa Janne Pesonen opastaa kuulijoita kuntien hankinnoista.

Janne Pesonen

erilaisissa neuvottelu- ja toimikunnissa hujahtaa yllättävän suuri osa työajasta, Janne Pesonen kertoo. Vaikuttavan edunvalvontatyön edellytys on riittävä yhteydenpito muiden elinkeinoelämän toimijoiden kanssa.

Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Ikä: 32 vuotta Kotoisin: Syntymäpaikka Liperi Koulutus: Hallintotieteiden maisteri (kuntien johtaminen), tradenomi (yritysviestintä) Harrastukset: Kuntoilu, lukeminen ja matkustelu

Vaikuttavan edunvalvontatyön edellytys on riittävä yhteydenpito ja yhteisen näkemyksen löytäminen muiden elinkeinoelämän eri toimijoiden kesken.

Janne Pesonen

kysytään, niin yritetään päästä paikalle aina kun se on mahdollista ja järkevää. Kuuden aikoihin illalla paikan päälle Loviisan Hotelli Degerbyhyn on saapunut nelisenkymmentä kuulijaa, niin yrittäjiä kuin lähikuntien edustajiakin. Alkuesittelyiden jälkeen estradi on Pesosen. – Ei voi sanoa, että suurelle yleisölle puhuminen jännittäisi. Positiivisen adrenaliinin löytäminen on aika helppoa. Esiintymisestä on tullut jo rutiinia, hän kuvailee. Pesosen jälkeen hankinnoista puhuu myös Elinkeinoelämän keskusliiton lainopillinen asiantuntija Jukka Lehtonen. – Jukan kanssa meillä synkkaa perinteisesti hyvin, ja nytkin olimme hieman etukäteen tehneet työnjakoa, että yleisö saisi sen, mitä on tullut kuulemaan, myhäilee Pesonen.

Kello 14.00. Iltapäivällä Janne

Pesonen osallistuu Lääkäritalolla järjestettävään yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden terveysjaoston neuvottelukuntaan. Asialistalla ovat muun muassa HUS:n yksityissairaalahanke, sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevat rakenneja rahoitusratkaisut sekä toimialan hallitusohjelmatavoitteet. – Erilaisissa neuvottelu- ja toimikunnissa hujahtaa yllättävän suuri osa työajasta, mutta missään nimessä se aika ei mene hukkaan. Vaikuttavan edunvalvontatyön edellytys on riittävä yhteydenpito ja yhteisen näkemyksen löytäminen muiden elinkeinoelämän eri toimijoiden kesken. – Myös ministeriöiden suuntaan verkostoituminen vahvistaa edellytyksiä tehokkaalle yrittäjäedunvalvonnalle. Pelkästään lausunto- ja kuulemispyyntöjä tulee eri ministeriöistä ja eduskunnan valiokunnista vuoden aikana toimistolle useita satoja, joten sen suunnan yhteistyön täytyy pelata, Pesonen kertoo.

Kello 16.30. Puoli viideltä on aika hypätä autoon ja ottaa kurssi kohti Loviisaa. Janne Pesonen kiertääkin kentällä ahkerasti. Esimerkiksi vuonna 2010 SY:n elinkeinoasioiden päällikkö puhui noin 70 tilaisuudessa ympäri Suomea. Tämän illan aiheena ovat kuntien hankinnat. – Hankinnat ovatkin yksi kuntavaikuttamisen pääpainopisteistämme, ja kun näkemystä kerran

aaltopituudelle, Pesonen summailee autossa illan antia. Hän myös iloitsee tilaisuudessa virinneestä vilkkaasta keskustelusta. – Yrittäjiltä näissä eri tilaisuuksissa tulevat kommentit tukevat sitä, että puhumme oikeista asioista. Yrittäjien toivelista on varsin lyhyt ja maltillinen: he haluavat olla tasavertaisesti mukana kilpailemassa kuntien urakoista. Läpinäkyvyys, avoimuus ja tasapuolisuus olisivat omiaan vähentämään myös valitusherkkyyttä.

Elinkeinoelämän keskusliiton lainopillinen asiamies Jukka Lehtonen puhui Loviisassa Janne Pesosen jälkeen. – Jukan kanssa meillä synkkaa hyvin, Pesonen kertoo.

Kello 20.30. Iltauutiset ovat jo alkaneet, kun Loviisassa vielä pohditaan hankintakäytäntöjä. Myös yleisö on innostunut keskusteluun mukaan, eikä puheesta meinaa tulla loppua. Lopulta kuitenkin illan isäntä Topi Haapanen Posintra Oy:stä julistaa tilaisuuden päättyneeksi ja on aika lähteä kotia kohti. – Vaikka parannettavaa kuntien hankinnoissa vielä onkin, niin suunta on oikea ja halua kehittämiseen löytyy, niin kuin tänä iltana Loviisassa huomattiin. Yrittäjien kanssa on helppoa olla samaa mieltä asioista, mutta jotta käytäntöjä saataisiin kehitettyä, pitäisi kuntapuolikin saada samalle

ETUYRITTÄJÄLLÄ ON KAKSI HUOLTA VÄHEMMÄN. Etuyrittäjän Lainapaketissa on korkokatto ja lainaturva. Lue lisää nordea.fi/etuyrittäjyys tai soita 0200 2121 (pvm/mpm) ma-pe 8-18. Teemme sen mahdolliseksi


12

N:o 3 • Maaliskuu 2011

Yrittäjäpolitiikka

Terveisiä BRYSSELIstä | Antti Neimala

Sisämarkkinoilla askeleita oikeaan suuntaan

S

isämarkkinoiden tehostamispaketti, niin sanottu Single Market Act etenee vauhdilla. SY antoi paketista lausuntonsa osana kuulemiskierrosta. Esitimme 50 hankkeen joukosta painopisteiksi kymmentä yrittäjyydelle tärkeintä aloitetta. Näitä olivat muun muassa eurooppalaisen patenttijärjestelmän tehostaminen, paremmin pk-yrityksille sopivan lainsäädäntöympäristön luominen ja hankintasäännösten yrittäjälähtöinen uudistaminen. Sisämarkkinalausuntomme oli hyvin kriittinen niitä ehdotuksia kohtaan, joiden toteuttaminen merkitsisi yrityksille lisävelvoitteita tai vaikeuttaisi tavallista yritystoimintaa. Pidämme ajatuksia yhteiskunnallisten yritysten tukemisesta erityisen haitallisina. Tuet ovat omiaan estämään normaalien pienten yritysten markkinoille pääsyä ja menestymistä. Miksi pitäisi keksiä uusia, syrjiviä tukimuotoja? Paras tulos saavutetaan huolehtimalla pk-yritysten yleisistä toimintaedellytyksistä ja kilpailun toimivuudesta. UEAPME, yrittäjyyden eurooppalainen keskusjärjestö, antoi sekin lausuntonsa komissiolle Single Market Actista. Lausunto oli tiivis ja hyvin samansuuntainen SY:n kannanottojen kanssa. UEAPME:lle saattoikin olla helpompaa löytää olennainen SY:n kohtuullisen lyhyestä lausunnosta kuin saksalaisten kollegojemme 42-sivuisesta syväanalyysista. UEAPME:a arvostetaan eurooppalaisilla näyttämöillä. Meidän on pystyttävä hoitamaan omat roolimme mallikkaasti. Joskus on otettava kuiskaajan rooli.

••• Komissio julkisti helmikuun lopussa Small Business Actin päivityksen. Alkuperäinen ohjelma on vuodelta 2008. Nyt sitä uudistettiin kertyneiden kokemusten pohjalta ajan vaatimusten mukaiseksi. Myös Small Business Actin tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa ja muokata EU:ta muutenkin yrittäjäystävällisempään suuntaan. Päivityksen perusviesti on kirkas ja kuuluva: jäsenmaiden on aktivoiduttava. Komission analyysi osoittaa, että alkuperäisiä periaatteita on viety määrätietoisesti eteenpäin EU-tasolla, mutta jäsenmaiden eteneminen on epätasaista. Silti uusista noin 50 suosituksesta kolmisenkymmentä koskee komissiota ja ”vain” parikymmentä koskee jäsenmaita. Small Business Actin sisältöä on käyty huolellisesti läpi SY:n portaalin EUuutisissa. Aloitteiden nopeakin tarkastelu kertoo, että urakka on hirmuinen. Julkisen sektorin hankintapolitiikan muuttaminen, energiatehokkuuden lisääminen, pienten yritysten kansainvälistyminen ja moni muu teema ovat jo yksin erittäin laajoja ilmiöitä. Nyt komissio on ladannut vankkureille viisikymmentä uutta aloitetta. Onnea matkaan, olisiko priorisointi tarpeen vähintään kansallisella tasolla? Kun priorisoidaan kaikkea, ei priorisoida mitään.

Miksi pitäisi keksiä uusia, syrjiviä tukimuotoja?

Arjen piristykseksi. Yksi Brysselissä asumisen hyviä puolia on se, että ulkogrilliä pystyy käyttämään läpi vuoden. Sen takia ostinkin grillin melkein heti syksyllä tänne muutettuamme. Valitsin kaasugrillin, koska haluan tehdä ruokaa, en harrastella. Hiiligrilli on hauskaa ajanvietettä, mutta laadussa ja tehokkuudessa se häviää kaasulle. Ostosuoritus oli opettavainen. Tuli selväksi, että hiiligrillin olisi saanut helpommin hiilineen päivineen. Sopivan kaasugrillin löytäminen oli vaivalloista. Vielä vaikeampaa oli saada kaasua ja grilliin sekä kaasupullon sopiva venttiili. Operaatio vaati hyviä hermoja, paljon aikaa ja aikamoista ajelua. Tietenkin ilmeni, että siitä seitsemännestä kaupasta, josta sain viimeiset tarvikkeet, olisin saanut kaiken muunkin. Varsinkin jos kauppa olisi ollut maanantaisin auki. Seuraava hankinta sujuu helposti. Harmi kun grillit kestävät niin pitkään.

Lisää EU-asiaa ja EU-edustaja Antti Neimalan blogikirjoituksia: www.yrittajat.fi/fi-FI/yritystoiminnanabc/eu-tietopaketti

Yrittäjäkö maksaa SEPAn kustannukset?

••Yrittäjä Harry Wegeliukselle SEPAn hyvät puolet eivät ole vielä auenneet. RISTO VAURAS

Merja Aura, teksti

R

avintola-alan yrittäjä Harry Wegelius ihmettelee: Uusi laitteita, uusia ohjelmistoja. Kustannuksia korttimaksuista. Vielä ei SEPAan siirtyminen näytä hyviä puoliaan yrittäjälle. Yrittäjä Harry Wegelius tietää, mitä ulkoa tulevat uudistukset merkitsevät yrityksissä: lisää työtä ja enemmän kuluja. Harry ja Merja Wegeliuksen Pianissimo-ravintola on Helsingin Lauttasaaressa ja kesäisin he pyörittävät myös Espoon Ringside Golfin Klubiravintolaa. Pianissimo toimii arkisin lähiseudun toimistoväen lounaspaikkana ja iltaisin tilausravintolana. Asiakkaina on sekä yrityksiä että yksityisiä. – Järjestämme yrityksille tapahtumia, vaikkapa kokkikouluja ja tietysti perhejuhlia. Ristiäisistä hautajaisiin, kuvaa Harry Wegelius. Wegelius itse pitää työnsä suolana pieniä suljettuja tilaisuuksia. Juhlaväki on hyväntuulista, tarjoiluja arvostetaan ja tunnelma on korkealla. Sen sijaan nousevista kuluista 22 vuotta työnantajana toiminut Wegelius ei innostu. Vaik-

ka SEPAn kustannukset voivat näyttää pieniltä, ovat ne isoja ravintola-alalla, jossa taistellaan katteesta tiukasti. Yrittäjä painii kahden tulen välissä: toisaalta raaka-aineiden hinta nousee jatkuvasti ja toisaalta asiakkaiden laskunmaksuun liittyvä kipukynnys on matalalla. Wegeliusten yrityksessä SEPAjärjestelmään siirtyminen on merkinnyt maksukoneiden uusimista ja ohjelmistojen päivittämistä. Myös laskulomakkeita on uusittu, jotta tiedot saadaan tuliterän järjestelmän mukaisiksi. Apua tähän työhön ei ole yrittäjälle löytynyt. – Kaksi ja puoli tuntia kului, kun tein uudenlaisen laskulomakkeen, toteaa Harry Wegelius ja jatkaa, että yrittäjän on vaikea nähdä mitä hyötyä tästä kaikesta hänelle on.

Kortin höyläys maksulliseksi. Wegeliusten yrityksessä on

SEPAn kulut tuntuvat yrittäjän arjessa, kun katteet on laskettava tarkkaan, toteaa ravintola-alan yrittäjä Harry Wegelius.

palkanlaskenta ja kirjanpito ulkoistettu, joten jokaista SEPAan liittyvää lomaketta ja nippeliä ei ole tarvinnut opetella itse, mutta muualla tehty työ näkyy nousevina kuluina. – Samalla viimeisetkin ilmaiseksi saadut pankkipalvelut muuttuivat maksullisiksi, huomauttaa Wegelius.

Miksi kaikki SEPAn kustannukset kaatuvat yrittäjän niskaan? Harry Wegelius

Kaikkein ikävimpänä SEPAn tuomana muutoksena Harry Wegelius näkee korttimaksujen muuttumisen veloitettavaksi. Jokainen kortin höyläys tuo yrittäjälle pienen lisän laskuihin. – Ei kaikkia maksuja voi vyöryttää suoraan asiakashintoihin, ainakaan ravintola-alalla. Miksi kaikki SEPAn kustannukset kaatuvat yrittäjien niskaan?, ihmettelee Wegelius. Oma lukunsa ovat vielä huonosti toimineet pankkiyhteydet. Jokaisen pankin kortit tuntuvat vuorollaan muuttuvat toimimattomiksi, kun ravintolalaskua maksetaan yöllä ja samaan aikaan järjestelmää päivitetään pankissa. – Syntymäpäiviään juhlinut asiakas ryhtyy maksamaan juhlalaskua, eikä kortti toimi. Se on todella ikävä ja kiusallinen tilanne puolin ja toisin, kuvaa Harry Wegelius.

Alku hankala, mutta lopussa kiitos – myös kustannuksissa Finanssialan Keskusliiton kehityspäällikkö Anne Nisén uskoo SEPAn toimivuuteen: On huomattavasti kalliimpaa ylläpitää 32 maassa omaa toimivaa järjestelmää kuin rakentaa yksi yhteinen. – Uusien järjestelmien käyttöönotto on aina haastavaa ja onkin ikävä kuulla, että SEPAn kanssa on ollut näin paljon ongelmia, sanoo Anne Nisén. SEPA yhdenmukaistaa maksut Euroopan alueella. Maksujärjestelmän ylläpitoon liittyvät kustannukset jakautuvat laajemmin ja niiden nousu hidastuu. Uudet maksupäätteet alentavat maksamisen kustannuksia, kun varmennusverkko toimii nopeasti ja luotettavasti. Uusi järjestelmä kykenee käsittelemään merkittävästi enemmän korttimaksuja, mikä on tärkeää käteisen vähentyessä. Sirukortit ja niiden kanssa yhteensopivat uudet päätelaitteet

ovat maksamisen turvallisuustakuu. Mitä enemmän estetään väärinkäytöksiä, sitä vähemmän tarvitaan resursseja niiden selvittämiseen. – Yrittäjä hyötyy myös siitä, että kaikkialla voi maksaa eurooppalaisilla korteilla. Matkailijoiden ostokset eivät tyssää korttiongelmiin, Anne Nisén jatkaa. Nisén muistuttaa, että teknistä kehitystä tapahtuu joka alalla. Toimistoissa uusitaan tietokoneita ja niiden ohjelmistoja, kaupoissa maksupäätteitä.

Hinnat näkyviksi. SEPAn kans-

sa samaan aikaan on kehittynyt pankkien hinnoittelu. Kaikesta palvelusta syntyy kustannuksia ja tavoitteena on hinnoitella ne selkeästi. Entiset maksuttomat palvelut katettiin leipomalla kustannukset muiden palveluiden sisään.

HANNU PELTOLA

Yrittäjäjärjestöistä löytyy apua SEPAan liittyvissä asioissa, sanoo Anne Nisén, Finanssialan Keskusliiton kehittämispäällikkö ja SEPA-asiantuntija. – On reilua kaikille, että palveluiden hinnoittelu on läpinäkyvää ja selkeää. Se maksaa, joka käyttää. Avoin hinnoittelu lisää kilpailua ja antaa aiempaa

paremman mahdollisuuden kilpailuttaa palveluita, toteaa Anne Nisén. Maksukorttien toimimattomuus on kiusallista käyttäjälle. Palvelukatkot johtuvat järjestelmäpäivityksistä, jotka ovat nykyaikaisessa tietoliikennejärjestelmässä välttämättömiä. – Nämä tehdään yleensä yöllä, jotta haitta olisi mahdollisimman pieni. Pankki tiedottaa katkoista asiakkailleen etukäteen verkkopankin kautta. Asiakkaita pyritään ohjeistamaan siihen, että heillä olisi käytössään myös varakortti katkon sattuessa.

Apua tarjolla. Anne Nisén kehottaa yrittäjiä rohkeasti hakemaan apua SEPAan liittyviin ongelmiin. Jos omasta tilitoimistosta ei tietoa löydy, on seuraava osoite oma yrittäjäjärjestö. – Suomen Yrittäjillä on paljon tietoa SEPAsta ja sitä löytyy myös heidän verkkosivuiltaan, Anne Nisén muistuttaa. – Alku on tässäkin asiassa haastava, mutta uskon että jo vuoden kuluttua olemme kaikki tyytyväisiä SEPA-järjestelmään, joka tuo yhteensopivuuden lisäksi myös turvallisuutta maksuihin, tiivistää Anne Nisén.

Suomen Yrittäjien SEPAtietopankki: http://www.yrittajat.fi/ fi-FI/verotjatahat/rahat/maksaminen/ sepa-tietopaketti/

61 % yrittäjistä harkitsee kasvua. Oletko sinä yksi heistä? Tuemme ja tutkimme yrittäjien tarpeita. Katso lisää www.varma.

Hyvää työtä.


13

N:o 3 • Maaliskuu 2011

Yrittäjäpolitiikka

t ä v e k i l Vaa 11 20

Puolueiden veroviestit rauhoittavat ••Viime vuosien kriittinen verokeskustelu on huolettanut yrittäjiä. Nyt tulevaisuus näyttää jo valoisammalta. Lotta Tammelin, teksti Pekka Sipola, kuva

V

erotus on ollut yrittäjäleirissä jo pitkään kuuma puheenaihe. Erityisesti Hetemäen työryhmän ehdotukset uudesta osinkoverotusjärjestelmästä ovat kuumentaneet kentän tunteita. Nyt lähes kaikki puolueet ovat julkaisseet vaaliohjelmansa sekä niihin liittyvät verotavoitteet. Miltä puolueiden verolinjaukset näyttävät yrittäjien mielestä, Suomen Yrittäjien johtaja Anna Lundén? – Kaikilla puolueilla on näissä ulostuloissa ollut selvästikin lähtökohtana työllisyys ja kasvu. Voi myös sanoa, että yrittäjyyden ongelmiin on jossain mielessä myös herätty, Lundén avaa. – On myös huomattava, että suuret puolueet kokoomus ja keskusta, samoin kuin perussuomalaiset, kristilliset ja RKP, ovat hylänneet Hetemäen työryhmän osinkoveroesitykset. SDP

ja vihreät puolustavat Hetemäen työryhmän esityksiä, mutta SDP myöntäisi ns. aktiiviyrittäjille pienen huojennuksen verrattuna muihin omistajiin. Myös vasemmistoliitto luopuisi nykyisestä osinkoverotuksesta, hän jatkaa.

Mielenkiintoinen osinkoverotus.

Lundénin mukaan puolueiden verolinjaukset ovat suurimmissa kysymyksissä melko yhdenmukaisia. – Arvonlisäveron korotuksesta ja pääomaverotuksen lievästä nostosta vallitsee useimmissa puolueissa yhteisymmärrys, kuten monissa suurissa linjoissa muutoinkin, Anna Lundén tulkitsee. Ansioverotus jakaa jo jonkin verran mielipiteitä. – Ansioverotuksen saralla nähdään, ettei merkittäviä kevennyksiä voida tehdä nykyisestä taloustilanteesta johtuen. Toiset puolueet pyrkivät kuitenkin pitämään ansioverotuksen nykyisellä tasolla, mutta esimerkiksi

– On tärkeää, että asiaa selvitetään, sillä en usko, että järjestelmä tulisi välttämättä olemaan Suomelle liian kallis.

Vasemmistoliitto haluaisi tehdä tässä kohtaa korotuksia. Suurin pesänjakaja on arvatenkin osinkoverotus. – Osinkoverotus jakaa puolueita. Erityisesti tämän asian suhteen vaalitulos tulee olemaan mielenkiintoinen. Nykyiset valta-asetelmat ja perussuomalaisten kannat huomioiden, asetelmat näyttävät kuitenkin yrittäjien kannalta suotuisilta.

Verokäyttäytyminen uusiksi. Jos

tuleva hallitus kuitenkin kajoaisi osinkoverotukseen, uskoo Anna Lundén, että se muuttaisi yrittäjien käyttäytymistä veroasioissa. – Jos osinkoverotukseen puututaan, käy helposti niin, että luovutusvoittovero muuttuu osingonjakoa houkuttelevammaksi. Lundénin mukaan juuri näin kävi esimerkiksi Ruotsissa, missä osinkoverotusta takavuosina kiristettiin. – Se johti siihen, ettei osinkoja

Evoluutiota, ei revoluutiota. Lun-

ANNA LUNDÈN iloitsee, että monet puolueet ovat hylänneet Hetemäen työryhmän osinkoveroesitykset. maksettu vaan rahat pidettiin yrityksissä, jotka sitten lopulta myytiin. – Sellainen verojärjestelmä, joka kannustaa luopumaan yritystoiminnasta, on tietenkin erittäin huono vaihtoehto. Verojärjestelmä ei saisi koskaan kannustaa luopumiseen. Nykyisessä mallissa kannustavuus on tullut osinkoverotuksen kautta mahdollisesti joka vuosi, hän painottaa.

Paluu yhtiöverohyvitysjärjestelmään? Suomen Yrittäjien johtaja

Anna Lundén löytää puolueiden verolinjauksista myös ilahduttavia ja ennakkoluulottomia ideoita. – Kokoomus esittää ensisijaisena

tavoitteenaan yhtiöverohyvitysjärjestelmään paluuta. Mikäli se ei olisi mahdollista, heidän toinen ehdotuksensa on verojärjestelmän kehittäminen nykyiseltä pohjalta. Lundénin mukaan yrittäjille paluu yhtiöverohyvitysjärjestelmään olisikin erittäin tervetullutta. – Siihen on haikailtu takaisin siitä asti, kun järjestelmästä jouduttiin vuoden 2005 alussa luopumaan, koska EY-tuomioistuin piti yhtiöverohyvitysjärjestelmää syrjivänä. Kyseisessä järjestelmässä osakkaalle hyvitetään se vero, jonka yhtiö on jo maksanut. Ongelmaksi muodostui se, että verot olisi pitänyt hyvittää myös rajat ylittävistä osingoista. Silloin

Paluu yhtiöverohyvitysjärjestelmään olisi erittäin tervetullutta.

Anna Lundén

nähtiin, ettei Suomella ollut mahdollisuuksia alkaa hyvittää ulkomailla tai ulkomaille maksetuista osingoista veroja. – Nyt kokoomus on kuullut yrittäjien toiveita ja haluaa alkaa selvittää, onko järjestelmä mahdollista ottaa uudelleen käyttöön Suomessa. Me pidämme sitä hyvänä. Aivan sellaisenaan vanha järjestelmä ei sovellu Suomeen, mutta mukailtuna kyllä.

dén iloitsee myös keskustan verolinjasta: evoluutiota, ei revoluutiota. – Se on mielestäni oikein hyvä sanapari ja omiaan rauhoittamaan yrityskenttää. Se kuvaa myös sitä, että pitäisi olla erittäin hyvät perustelut, jos lähdetään muuttamaan toimivia järjestelmiä. Yrittäjien on ollut vaikea ymmärtää Hetemäen työryhmän työn ympärillä pyörinyttä hyvinkin kriittistä verokeskustelua. – Yrittäjät ovat kokeneet olemassa olevan veromallin kannustavaksi ja myönteiseksi. Yrittäjien näkökulmasta tärkeintä on yhdenkertaisen osinkoverotuksen säilyttäminen, Anna Lundén painottaa. Hän iloitseekin nyt siitä, että Suomen Yrittäjien ja koko yrittäjäkentän veroviestiä on selvästi puolueissa kuunneltu. – Nyt yrittäjät saavat tuntea hiukan turvallisuutta tämän pitkän kaksivuotisen Hetemäen työryhmän työskentelyn jälkeen.

Taantuma tuntuu vielä Hämeessä toimitusjohtajan Juha Haukan mukaan taantuman •jälkivaikutukset •Hämeen Yrittäjien tuntuvat vielä maakunnassa. Samaan aikaan alueen yritysten on kuitenkin vaikea löytää osaavaa työvoimaa.

M

iltä näyttää yritysten taantuman jälkeinen elämä Hämeessä, Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Haukka? – Perinteisesti taantuman tai lamakauden vaikutukset alkavat näkyä meillä hieman myöhemmin kuin muualla maassa. Yleensä vaikutukset ovat myös lievempiä mutta kestävät kauemmin kuin muualla. Olemmekin vielä pienessä jälkiaallokossa, Haukka kertoo. Julkinen sektori on Haukan mukaan alueella vahvasti läsnä, mikä tuo alueelle stabiiliutta ja vähentää talouslaman vaikutusten voimakkuutta. – Vahva kotimarkkinavetoisuus kuitenkin saa vaikutukset kestämään muita alueita pidempään. – Vaikutukset näkyvät esimerkiksi maksuhäiriöiden määrässä. Alueella onkin maksuhäiriöitä kohtuullisen paljon. Kun katsoo Asiakastieto Oy:n rekistereitä, niin uusia maksuhäiriöitä ilmeni viime vuonna Kanta-Hämeessä eniten koko Suomesta. Tätä selittää Haukan mukaan maakunnan rakenne: vähän vientiteollisuutta ja paljon pieniä yrityksiä.

Haasteena työvoiman saatavuus. Lounais-Hämeessä on kärsitty

rakenteellisista muutoksista, ja esimerkiksi Forssan seudulla työttömiä on tullut reippaasti lisää. Forssassa työttömyysaste on noin 15 prosenttia. Hämeenlinna-Riihimäki-seudulla vastaava luku on noin kahdeksan prosenttia. – Tässäkin työllisyystilanteessa Forssan seudun yritykset kokevat osaavan työvoiman saatavuuden haasteellisena, Haukka kertoo. – Ylipäätänsä Hämeessä on vuosikausia nähty kasvun esteenä osaavan työvoiman saatavuus, hän jatkaa. Juha Haukan mukaan Hämeessä onkin päätetty yhdessä korkeakoulutoimijoiden kanssa lähteä selvittämään, miksi näin on. – Meillä on teknologiapuolen yrityksiä, joilla on selkeästi tarve korkeampaan osaamisprofiiliin. Mitä se sitten tarkemmin on, sitä lähdemme selvittämään. Uskomme korkeakoulujen kanssa, että juuri tämä teknologiayritysten segmentti on se, joka meillä vaikuttaa barometrien tuloksiin.

Kanta-Hämeen tieasiat siirtyivät vuoden alussa Uudenmaan ELY-keskukseen. Aikaisemmin ne kuuluivat Tampeereen tiepiiriin.

© MML 2010

Lotta Tammelin, teksti

Edessä omistajanvaihdosjärjestelyitä. Hämeen Yrittäjät on lisäksi

juuri selvitellyt maakuntansa yritysten omistajanvaihdossuunnitelmia. – Arvioiden mukaan seuraavan viiden vuoden aikana joka kolmannessa alueen yrityksessä olisi edessä omistajanvaihdosjärjestelyitä, Haukka kertoo. Valtaosassa näistä yrityksissä omistajanvaihdosjärjestelyitä tarvitaan sen takia, että yrittäjä on jäämässä eläkkeelle.

– Huolestuttavaa on kuitenkin se, että 11 prosenttia näistä tapauksista on sellaisia, joissa yritystoiminta tulee loppumaan kokonaan, hän huolehtii. Juha Haukan mukaan Hämeessä tutkitaankin nyt, miksi niin moni yritys jää ilman jatkajaa. – Tarvitsemme tietoa niille tahoille, jotka näitä omistajanvaihdospalveluita tuottavat: pankeille, tilitoimistoille, yrityskauppiaille ym.

Tavoitteena kansainvälinen läpimurto?

Tieasiat Helsinkiin Aluehallinnon uudistusten myötä Kanta-Hämeen tieasiat siirtyivät vuoden alusta Uudenmaan ELYkeskukseen. Aikaisemmin KantaHäme kuului Tampereen tiepiiriin. – Tämä on iso asia. Äkkiseltään voisi kuvitella, että hämäläisten yritysten näkökulmasta on uhka, jos asioita käsitellään pääkaupunkiseudun suunnalta. Se on kuitenkin aivan päinvastoin. Meidän kaikki infrayhteydet ovat metropolialueen keskustaan. Meille onkin ratkaisevaa, kuinka hyvin ne toimivat, Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Haukka kertoo. – Se asettaa tietenkin myös tarpeen uudenlaiseen ajatteluun. Helsinki–Pori-yhteyden kehittäminen on meille elintärkeää. Se kulkee Lounais-Hämeen lävitse ja sisältää

niin tieliikenneratkaisut kuin myös myöhemmin raideliikenneratkaisutkin. Totta kai myös Helsinki– Hämeenlinna–Tampere-yhteyden kehittyminenkin on meille tärkeää. – Nämä liittyvät myös siihen, miten Helsingin kaupunkialueella, metropolialueen ytimessä, nähdään kaupunkirakenteen kehittyminen. Kaikki ratkaisut ovat kiinni siitä, miten Helsingissä asioista ajatellaan. Se tuokin Hämeen uuteen tilanteeseen. – Uskomme, että ratkaisut, joita me haemme, tukevat myös pääkaupunkiseudun kehittymistä, ja silloin me keskustelemme näistä asioista yhdessä. Se tuo meille aivan uuden ulottuvuuden tähän asiaan.

Yrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen tarvitaan usein ulkopuolista rahoitusta. Finnvera tarjoaa yrityksille lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Jaamme rahoitukseen iittyviä riskejä yhdessä muiden rahoittajien kanssa. Ota yhteyttä, niin katsotaan yhdessä, miten voimme auttaa. www.finnvera.fi ja puhelinpalvelumme 020 690 782

Finnveran rahoituksella eteenpäin!


14

N:o 3 • Maaliskuu 2011

Talous

Tupo näivertää ja ihmetyttää

ei jatkuvan neuvottelumenettelyn vuoksi ole enää sopimuksien •alkamisia •Työehtosopimusrintamalla ja päättymisiä, asianajaja Ilpo Moisala toteaa. Jouko Lantto, teksti

N

ykyisin työehtosopimusrintamalla neuvotellaan kaiken aikaa eri aloilla ja kuukausittain sopimukseen sisältyvistä menneen tai kuluvan tahi tulevan vuoden palkankorotuksista, asianajaja Ilpo Moisala toteaa. Juuri nyt odotetaan, nostetaanko tällä alalla palkkaa 1,5 prosenttia yhdessä vai kahdessa erässä. Nostetaanko jopa 1,6 prosenttia ensin varhennettuna ja sitten myöhennettynä, hän ihmettelee. – Neuvotteluja ammatikseenkaan seuraava ei ole perillä, kos-

ka palkat ja minkä määräisenä muuttuvat. Nyt kaikki odottavat, mitä ja koska jotakin tapahtuu. Kaikki on ylhäältä johdettua ja alas annettua, eikä tutkainta vastaan voi potkia.

Mikä on palkka-ankkurin arvo. Moisalan mukaan odottelu

vaikeuttaa aktiivista henkilöstön palkitsemista. Ei ole vain kauniisti sanottu, että yrityksen henkilöstö on sen tärkein voimavara, vaan sanonnassa on totuuden siemen, hän jatkaa. – Ei ole pidettävä mitenkään epäluonnollisena vaatimukse-

na, että jokainen oman työnsä perusteella voisi vaikuttaa myös elintasonsa nousuun. Sanonnankin mukaan työllä elää, mutta kaupalla rikastuu. EK:n asettama kuuluisa palkka-ankkuri, jota puolestaan ayliike yrittää vedättää liikkuvasta laivasta nytkähtämään prosentin osuuksia taikka sentin suuntaansa, tuntuu molempien osapuolten kannalta voimavarojen tuhlaamiselta, Moisala moittii. – Kun yrittäjä jatkuvassa neuvottelumenettelyssä jää ja joutuu odottelemaan ns. yleistä linjaa, on seurauksena, että oikea, järkevä ja aktiivinen palkkapoli-

tiikka jää hoitamatta. – Yrittäjä ei voi nostaa haluamanaan ajankohtana henkilöstönsä palkkoja, koska työehtosopimuksen yleissitovuudesta seuraa, että jo kertaalleen korotettuja palkkoja on nostettava toistamiseen, kun jatkuva neuvottelu tuottikin niitä palkkaankkuria hyväileviä korotuksia.

Tarvitaan uudet pelisäännöt. Ennen kuin järkevä palkit-

seminen kokonaan päättyy, pitäisi ja hyvin helposti luoda yksi uusi pelisääntö, asianajaja Ilpo Moisala vaatii.

Tehokkuutta kokoukseen Tallinkilla

– Aluksi riittäisi sekin, että yleisen linjan mukaisessa palkankorotuksessa – tulipa se voimaan keväällä, syksyllä tai joulun alla – palkkojen korottamisesta saisi pitäytyä niiden henkilöiden osalta, jotka samana kalenterivuotena ovat jo henkilökohtaisen korotuksensa kertaalleen saaneet. Moisalan mukaan tällä järjestelmällä tuetaan yrittäjää palkitsemaan aktiivisesti osaavaa henkilökuntaansa. – Vaikka muuta väitetään, itse kullekin on mieluisaa saada työnantajalta ehdotus, että olen päättänyt nostaa palkkaasi ensi kuun alusta.

Jokaisen olisi voitava vaikuttaa työllään elintason nousuun. Ilpo Moisala

Jälkijunassa yleiskorotuksen myötä korottamattakin jääneiden ansiot nousevat vähän myöhässä ja samalla osoituksena siitä, että omalla työllä voi vaikuttaa elintasonsa nousuun jo varhaisemmassakin vaiheessa, llpo Moisala sanoo.

Etu kokousryhmille !

Varatessanne ko kousristeilyn 31.3.2011 menne ssä, tarjoamme 3.4.–31.5.2011 aja lla tehtävän 22 h -kokousriste ilyn yhteyteen ryhmällenne koko uskahvibuffetin su–ke-lähdöillä! Edun arvo 6 €/h lö.

Suomi jäljessä aikataulusta hankintaprosessien sähköistämisessä

oli saada kaikki julkiset •hankintaprosessit •EU:n tavoitteenasähköisiksi vuoteen 2010 mennessä, Suomessa tässä ei onnistuttu. Riikka Koskenranta, teksti

Suomi on julkisen sektorin sähköiset hankintaprosesseissa heikoimpien maiden joukossa Euroopassa, selviää julkishallinnon peruspalvelujen saatavuutta sähköisesti eri Euroopan maissa selvittäneestä konsulttiyhtiö Capgeminin eGovernment-tutkimuksesta. 32 maan joukossa Suomi on julkisen sektorin sähköisissä hankintaprosesseissa sijalla 28, takanaan vain Islanti, Kreikka, Latvia ja Turkki. Capgeminin Euroopan komissiolle toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin 20 julkisen peruspalvelun saatavuutta sähköisesti. Sähköisten hankintaprosessien tavoitteena on muun muassa lisätä kilpailua koko Euroopan alueella.

Hankintojen sähköistys lapsenkengissä. Tutkimus mittasi myös julkisten hankintapro-

Sähköistä kilpailutusjärjestelmää tarjoava yritys moittii viranomaisten hitautta Joensuun seudun hankintatoimi sekä Pieksämäen ja Varkauden yhteishankintayksikkö Suomen julkishankinta Oy olivat edelläkävijöitä Suomessa, kun he ottivat sähköisen kilpailutusjärjestelmän käyttöönsä syksyllä 2010. Järjestelmä on joensuulaisen ohjelmistoyhtiö Cloudia Oy:n kehittämä julkiselle sektorille tarjottava sähköinen kilpailutusjärjestelmä.

Helpottaa kummankin osapuolen työtä. Cloudian kehit-

n Voita 30 henge ! kokous laivalla

allistu s o ja ä ä s li e Lu an huikeaan kisa alla.fi www.kokouslaiv

22 h -kokousristeily Baltic Princessillä Helsingistä Tallinnaan etuhintaan esim. 94 €/hlö A-luokan hytissä Hintaan sisältyy: 22 h -kokousristeily kahden hengen A-luokan hytissä, meriaamiainen, buffet-illallinen ja -lounas ruokajuomineen, tervetulomalja, 4 h kokoustilaa sekä kokouskahvibuffet. Esimerkkihinta voimassa su–ke-lähdöillä 3.4.–31.5.2011, kun matka varataan 31.3. mennessä.

Tiedustelut ja varaukset matkatoimistosta tai Tallink Siljan kokous- ja ryhmämyynnistä, puh 010 804 123 (ma-pe 8-17). 010-puhelut kiinteästä verkosta 8,32 snt/puh + 5,98 snt /min, matkapuhelimesta 8,32 snt/puh + 17,12 snt/min. Koskee vain uusia varauksia. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Hinta voimassa min. 10 hengen ryhmille.

sessien sähköistämisen (eProcurement) etenemistä EU:ssa. EU-maiden julkishallinnot käyttävät hankintoihin vuosittain noin 1 300 miljardia euroa. Sähköisten hankintaprosessien levinneisyys Euroopassa kasvoi 71 prosenttiin vuoden 2010 aikana sitä edeltävän vuoden 56 prosentista. Suomessa tarjousten sähköinen toimittaminen tarkoittaa useimmiten sähköpostin hyödyntämistä. Myöskään tarjousten vertailua tai toistuvia hankintoja ei ole sähköistetty merkittävissä määrin. Suomessa julkishallinnon sähköisten palvelujen taso on kuitenkin mitattujen 20 peruspalvelun osalta noussut vuosi vuodelta ja vakiintunut tutkimuksen keskiarvojen yläpuolelle. Valtionhallinnossa otetaan vuoden 2011 loppuun mennessä käyttöön sähköinen tilaustenhallintajärjestelmä Tilha. Valtionhallinto tilaa jatkossa kaikki tuote- ja palveluhankinnat sen kautta.

tämän sähköisen järjestelmän etuna on muun muassa laadun parantuminen, sillä lomake estää ei-kelvollisten tarjousten lähettämisen ja opastaa täytettäessä, mitä tarjouksesta mahdollisesti puuttuu, Cloudia Oy:n toimitusjohtaja Are Saarinen kertoo. Sähköinen kilpailutus myös nopeuttaa hankintaprosessia, sillä järjestelmä suorittaa tarjousten vertailun. Näin hankintatoimi voi keskittyä itse substanssiin. Saarisen mukaan Cloudian sähköinen kilpailutusjärjestelmä otetaan kevään aikana

käyttöön ainakin kolmella uudella seudulla, mm. Kotkassa. Järjestelmän avulla kilpailuttavien hankintayksiköiden määrä lisääntyy kevään aikana noin 80 hankintayksikköön. Esimerkiksi Joensuun seudun hankintatoimi tekee kilpailutuksia noin 20 hankintayksikölle. Järjestelmä tuli tuotantokäyttöön viime elokuussa. − Julkisen sektorin käyttöönottojen hitausmomentti on selkeästi silmiinpistävä, Saarinen toteaa. Saarinen kertoo yrityksen selvittävän viennin mahdollisuutta Euroopassa, sillä järjestelmään on valmiudet tehdä nykyisten suomen ja ruotsin lisäksi eri kieliversioita. − Järjestelmä täyttää kaikkien EU-maiden tarpeet, mutta direktiivin soveltamisen tiukkuudessa on maakohtaisia eroja. Cloudia on noin 10 hengen yritys. Saarinen kertoo yrityksen rekrytoivan tämän vuoden aikana 3 – 4 henkeä ohjelmistokehityspuolelle ja kansainvälistymisen puolelle jokusen henkilön.

Osuuskunnat haluavat itselleen paremmat olot Osuustoimintajärjestöt haluavat uuden osuuskuntalain ja vaativat osuustoimintayrityksille tasapuolista kohtelua vero- ja kirjanpitolainsäädännössä. Monet osuuskunnat harjoittavat suuren mittakaavan yritystoimintaa. Julkilausuman mukaan osuuskuntien pääomahuollon edellytyksistä tulee huolehtia tasapuolisesti osakeyhtiöiden pääomahuollon kanssa. Osuuspääoman korkojen verovapausrajaa tulee nostaa nykyisestä 1  500 eurosta vähintään 5 000 euroon. Eduskuntavaalitavoitteissaan osuusliikkeet painottavat, että yritysten hallinnollisen taakan tulee aina olla kohtuullinen. Erityisesti finanssialalla ja elintarviketaloudessa lisääntyvä sääntely hankaloittaa yritysten keskittymistä varsinaiseen liiketoimintaan.

Vetoapua YK:n julistuksesta. Pellervon toimitusjohtaja

Veikko Hämäläinen viittaa YK:n julistamaan kansainvälisen osuustoimintavuoden 2012 tavoitteeseen rohkaista eri maiden hallituksia luomaan hyvän toimintaympäristön osuuskuntien muodostumiselle ja kasvulle: – Suomi on sitoutunut YK:n päätöksiin. Meillä on kaikki syy odottaa, että osuuskunnille annetaan nykyistä oikeudenmukaisempi ja tasaveroisempi asema suomalaisessa yhteiskunnassa, hän vaatii. Veikko Hämäläinen jatkaa mm., että osuustoimintayritykset edustavat ”aidosti sinivalkoista yritystoimintaa, joka taatusti kehittää Suomea tulevaisuudessakin”.

www.kasvuayrittajyydesta.fi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, Yritystakomo ja POHTO:ssa toimiva Taitajien Talo ovat avanneet alueen vahvaa kasvua ruokkivan sivuston www.kasvuayrittajyydesta.fi. Yritystakomon lähtökohtana on luoda kasvuyrityksiä Oulun

alueelle tarjoamalla yhteisöllistä toimintaympäristöä yrittäjyyttä ajatteleville. Taitajien Talo onkin oivallinen ja helppo rekrytointikanava alueemme yrityksille, toteaa projektipäällikkö Marianne Hirn.


15

N:o 3 • Maaliskuu 2011

Haastattelu:

Hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa. Uusille innovaatioille on kysyntää, sillä moni haluaa saada helposti yleiskuvan omasta hyvinvoinnistaan.

Hyvinvoinnista mittaa ••Haaste: Iso osa väestöstä on ylipainoisia, ja liikunta on

vähissä yhdellä jos toisella. Uusi innovaatio: Hyvinvointimittari ja -palvelu, joka pyrkii tekemään tyhjiksi ihmisten kootut selitykset siitä, miksi iltalenkki jäi taas tekemättä.

Riikka Koskenranta, teksti Sini Pennanen, kuva

Y

li 40-vuotiaista suomalaisista 60 prosenttia on ylipainoisia. On selvää, että hyvinvointi- ja liikuntapalvelujen tarve sekä kysyntä kasvavat. Liikunta- ja hyvinvointiteknologia-alan markkinoille pyrkii nyt uusi tulokas Health Care Success Oy Ltd kuntomittarillaan. − Haastattelututkimuksemme mukaan ihmiset haluavat saada helposti yleiskuvan omasta hyvinvoinnistaan. Tango-laitteestamme lähtee automaattisesti tiedot verkkopalveluun ilman johtojen kytkemisiä, toimitusjohtaja Jari Råglund kuvaa. Tango-hyvinvoinnin motivaattorilaite kertoo käyttäjälle tiedot hyvinvoinnista, kunnosta, painonhallinnasta ja edellisestä suorituksesta. Tuotteen nimi on osuva, sillä tangotanssi on tutkitusti yksi sellainen laji, joka lisää ihmisen henkistä hyvinvointia ja tuo liikunnan hyötyjä. Sykemittauksen 1970-luvulla kehittänyt Polar Electron perustaja Seppo Säynäjäkangas on Health Care Success Oy:n pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Suomi on ollut edelläkävijä syke- ja kuntomittauksessa, ja sittemmin suomalaiset ovat menestyneet niin ikään hyvinvointiteknologian markkinoilla. Keksintösäätiö on listannut sykemittarin vuonna 2000 yhdeksi viime vuosituhannen merkittävimmästä suomalaiskeksinnöstä.

Haastattelututkimuksemme mukaan ihmiset haluavat saada helposti yleiskuvan omasta hyvinvoinnistaan.

Jari Råglund

Hyvinvointiin panostetaan. Liikunta-alan yrittä-

jyyden kehittämisstrategian 2020 mukaan terveysliikunnassa avautuu yhä enemmän tilaa markkinaperusteisille hyvinvointipalveluille ja palvelukonseptien viennille. Liikunnan vaikutukset tunnistetaankin yhä laajemmin paitsi terveyden ja hyvinvoinnin myös kilpailukyvyn, jaksamisen ja yhteisöllisyyden edistämisessä yhä laajemmin. Kasvava senioriväestö tulee myös panostamaan terveyteensä lisääntyvän vapaa-ajan myötä. Råglund muistuttaa, että Euroopassa, erityisesti Italiassa ja Espanjassa, suuret ikäkuokat ovat pian jäämässä pois työmarkkinoilta ja vapaa-ajan määrä lisääntyy sielläkin. Markkinat ovat vahvassa kasvussa. − Suomessakin rauhoittuminen on nyt muotia ja ihmiset haluavat panostaa hyvinvointiinsa. Alituinen kiire ja työn kuormittuvuus ovat vaikuttaneet oman ajan arvostamiseen.

Kehittämisstrategia kertoo, että liikunta- ja urheiluvälineiden sekä -palveluiden kulutus on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Suomessa eniten liikuntaan käyttävät rahaa yksittäiset kotitaloudet, noin 1,8 miljardia euroa vuodessa. Liikunnan osuus on runsaat kaksi prosenttia kotitalouksien kulutuksesta.

Käyttökokemus ratkaisee. Enää kuluttajalle ei riitä pelkkä perinteinen mittari, vaan liki jokainen alan toimija tarjoaa harjoittelun ja liikunnan tueksi verkkopalvelua sekä erilaisia lisälaitteita. Tavallinen liikunnan harrastaja arvostaa laitteeltaan helppokäyttöisyyttä. Jari Råglund kertoo heidän vastaavan juuri tähän haasteeseen. − Tango-mittauslaitteessa on yksi painike, ja tiedot siirtyvät anturista automaattisesti serverille. Tango-laitetta voi käyttää myös aktiivisuusmittarina ilman sykevyötä. Kokonaisuuteen ei kuulu ranteeseen kiinnitettävää sykekelloa, kuten totutuissa markkinoilla jo olevissa tuotteissa. − Kun katsoin alan messuilla Münchenissa nykyisiä ratkaisuja, kilpailijoilla käyttökokemus muodostuu usean eri laitteen yhteiskäytöstä. Siellä voi olla älypuhelinta ja kenkään tai käsivarteen kiinnitettävää anturia. Tango-niminen hyvinvointilaite tulee markkinoille hyvin varustettuihin urheiluvälineliikkeisiin syyskuussa. Samaan aikaan avautuva verkkopalvelu tulee Råglundin mukaan tarjoamaan käyttäjilleen vinkkejä ja palautekommentteja unen, ravinnon ja levon merkityksestä liikunnan ja yleishyvinvoinnin lisäksi. Kehitysvaiheessa olevassa verkkopalvelussa on panostettu visuaalisuuteen ja mukaansatempaavuuteen. Sosiaalisen median mahdollisuudet ja yhteisöllisyys hyödynnetään heti alusta alkaen. Tangon alkusarja tehdään Suomessa, minkä jälkeen valmistus siirtyy ulkomaille. Kumppaneiden kanssa. Kun yritys alkuvuonna 2009

perustettiin, oli takana pelkkä idea hyvinvointipalvelusta ja -tuotteesta. Idean isiä ovat Jari Råglund ja Seppo Säynäjäkangas. − Alihankkijoiden etsiminen käynnistyi viipymättä. Toimivan proton myötä ideasta tuli totta. Hyvä kumppaniverkosto on elinehto. Health Care Success työllistää yrittäjän lisäksi kaksi myynnin ja markkinoinnin ammattilaista, mutta nyt on pieneen tiimiin haussa lisäksi teknisen puolen päällikkö. Kaikki muu tehdään alihankintana. Eurooppa-patentin hakemus on ollut vetämässä jo reilut kaksi vuotta. Pian voi odotella päätöstä.

Henkilö: Jari Råglund on helsinkiläinen yrittäjä, joka vaihtoi palkkatyöt yrittäjyyteen vuonna 2009. Råglund toimi ennen yrittäjäksi ryhtymistään Seikokellojen ja Dolce&Gabbana kellojen ja korujen maajohtajana. Aiempaa työhistoriaa hänellä on muun muassa mainostoimistosta ja General Motorsilta Tukholmasta. Hyvinvointiteknologiayrittäjä asuu puolisonsa kanssa Töölössä Helsingissä ja on paljasjalkainen helsinkiläinen. Uusien asioiden miettimisen ja vanhojen haastamisen lisäksi Råglund harrastaa matkailua, lukemista, keikoilla käymistä ja pop-konsertteja. Liikunta kuuluu myös elämään: ulkoilu, jääkiekko, pyöräily ja salibandy pitävät kunnossa.


16

N:o 3 • Maaliskuu 2011

Täyttä asiaa | Tarja Nieminen

Onnellisuuskohtaamisia

M

enneen viikon aikana sain kokea useita onnellisuuskohtaamisia. Onkin sanottu, että jos jokin ilmiö kohtaa sinut lyhyessä ajassa useamman kerran, kannattaa pysähtyä ilmiön äärelle.

Keskiviikko 9.3. Ensimmäinen onnellisuuskohtaaminen tapahtui opettajien yrittäjyyskasvatuksen koulutuksessa, jossa eräs osallistuja kysyi: ”Huomenta. Oletko onnellinen?” Ensimmäinen ajatus kysymykseen oli, että onpa omituinen kysymys! Oudoksi kysymyksen teki myös se, että kysyjä oli minulle ihan uusi tuttavuus. Itse koen, että keskustelu onnellisuudesta on jotakin henkilökohtaista. Kysymys herätti kuitenkin pohtimaan voisiko päivän aloittaa useammin tiedustelemalla toisen onnellisuuden tilaa? Torstai 10.3. Katsoin nauhoitettuna MTV3:n ”Perintö-päättäjiltä tulevaisuuden tekijöille” -ohjelman. Siinä keskusteltiin mm. siitä, millainen on Suomi vuonna 2020 ja miten nuoret saadaan innostumaan yrittämisestä. Keskustelusta mieleeni iskostui erityisesti puhemies Niinistön sanat: ”Vastuunottaminen on itseasiassa onnellisuuuden lähde, silloin kun täyttää sen vastuunsa”. Havaihduin ajattelemaan, olemmeko me yrittäjät erityisen onnellisia, koska meillä on mahdollisuus ottaa ja täyttää vastuumme joka päivä? Perjantai 11.3. Kolmas onnellisuuskohtaaminen tapahtui Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja Anita Kärjen jutun ”Valtiot onnellisuutta etsimässä” tiimoilta. Hänen mukaan hyvinvoinnin mittaaminen kiinnostaa nyt politiikkoja Euroopassa. Ainakin Britanniassa, Saksassa, Islannissa ja Suomessa ollaan miettimässä päätöksenteon tueksi mittareita, joilla saataisiin tietoa ihmisten onnellisuudesta ja hyvinvoinnista. Itse uskon, että sitä saa, mitä mittaa. Jutun innoittamana jäin miettimään millainen paikka elää ja yrittää on onnellinen Suomi?

Havahduin ajattelemaan, olemmeko me yrittäjät erityisen onnellisia, koska meillä on mahdollisuus ottaa ja täyttää vastuumme joka päivä?

Lauantai 12.3. Erään työyhteisön valmennuksessa pohdimme henkilökunnan kanssa arjen työnilon lähteitä. Keskusteluissa sivusimme myös työelämän pahoinvointia, sillä mikäli on viimeaikaiseen uutisointiin uskominen, työelämästä puuttuu onnellisuutta. Olen vakuuttunut siitä, että ihmiset jaksavat työssään pidempään, jos työn arvona on onnellisuus. Voisimmeko me yrittäjät olla etunenässä nostamassa työelämän arvoksi onnellisuuden? Sunnuntai 13.3. Viides onnellisuuskohtaaminen tapahtui sunnuntaina, kun tartuin kolumnin kirjoittamisen haasteeseen. Mietin mistä syntyy onnellisuus? Miksi työelämä ja onnellisuus tuntuvat vieraantuneen toisistaan? Entä millainen on onnellinen yrittäjä? Näitä pohdintoja käydessäni sain viisaan viestin yhdeltä facebook-ystävältäni. Hän kirjoitti seinälleni: ”Älä pohdi – sen tuntee.” Päätin noudattaa ohjetta ja jään tuntemaan onnellisuutta

Tarja Nieminen Villinikkarit Oy Suomen Yrittäjät, hallituksen jäsen Suomen Yrittäjien Nuorten Yrittäjien valiokunta, puheenjohtaja Keski-Suomen Yrittäjät, hallituksen jäsen Keski-Suomen Nuorten Yrittäjien työryhmä, jäsen

Nuori yrittäjä

Vaihtamalla paranee! ••Viulisti Maria Hannus-Hautala vaihtoi ammattimuusikon uran laukkukauppaan. Muutamaa alan peruskurssia lukuun ottamatta Maria on työssään täysin itseoppinut. – Minulla ei ole aiempaa kokemusta vastaavasta työstä, saati koulutusta, vaan kaikki on pitänyt oppia käytännön ja kantapään kautta, Maria myöntää. Perhe on toiminut tukena vasta-alkajalle, sillä vanhemmilla on kolmenkymmenen vuoden kokemus tilitoimisto Tietokauha Oy:n tilitoimiston pyörittämisestä. Vanhempiensa kautta Maria on pienestä pitäen nähnyt, millaista yrittäjyys on: rankkaa mutta palkitsevaa. – Lapsuudestani muistan, kuinka me siskoni kanssa leikimme tilitoimiston lattialla vanhempien tehdessä töitä. Se oli hauskaa! Yrittäjyys on perheellä verissä, sillä Marian molemmat isovanhemmat olivat yrittäjiä. Nelihenkisessä perheessä on tätä nykyä kolme yritystä, kun siskokin siirtyi laulajasta lastenvaatekauppiaaksi. Bagioren myötä tiedän, että yrittäjyys on minun juttuni, Maria tuumaa. – Innostus yrittämiseen tulee kai verenperintönä, hän lisää.

Katja Nykänen, teksti ja kuva

K

un Maria Hannus-Hautala pikkutyttönä sahasi isoisänsä tekemää kanteletta viivoittimella, tajusivat vanhemmat ostaa tälle viulun. Viuluun syntyi välitön rakkaus, jota jatkui seuraavat kaksikymmentä vuotta. Palo musiikkiin kuljetti Mariaa konserttimatkoille ympäri Eurooppaa ja soittamisesta kehkeytyi ammatti. Hän opiskeli viulunsoittoa Pop & Jazz Konservatoriossa Helsingissä ja myöhemmin musiikkitiedettä yliopistossa, josta hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2008. Musiikillisen perheen esikoiselle valinta oli luonteva. – Musiikki on aina ollut vahvin lajini. En oikein osannut tehdä muuta, 29-vuotias Maria sanoo. Marian isoisä on lahjakas säveltäjä, äiti soitti kontrabassoa sekä huilua ja sisko harrasti laulamisen lisäksi sellonsoittoa. – Muu ura kuin musiikki ei käynyt mielessänikään.

Viimeinen viulukuvio. Marialla on

takanaan satoja keikkoja ammattimuusikkona. Repertuaariin kuuluu koko kirjo aina orkesterisoitosta duokeikkoihin ja solistin töihin. Tyylilajit vaihtelevat kansanmusiikista jazziin ja klassisesta popmusiikkiin. – Soittamisessa parasta on luovuus. Onnistumisen tunne sitkeän harjoittelun jälkeen on upea, Maria listaa. Musiikin parista löytyi myös säveltäjänä ja pianistina työskentelevä aviomies. Muutama vuosi sitten kaikki kuitenkin muuttui. Soittaminen oli alkanut tuntua työläältä, eikä Maria enää tuntenut samanlaista intohimoa musiikkia kohtaan kuin ennen. Harjoittelukin oli jäänyt vähemmälle. Piste iin päälle oli aviomiehen säveltämä elokuvamusiikki, jonka viulukuvioon Marian sormet eivät treenauksesta huolimatta enää taipuneet. Tuo kuvio jäi Marian viuluuran viimeiseksi ja soittaminen loppui tyystin.

Muusikosta markkinointipäälliköksi. Päätös lopettamisesta syntyi salamana, mutta oli muhinut alitajun-

Liisa Ihmemaassa. Kolmessa vuo-

Tärkeä osa Marian työtä on Bagioren nettisivujen ylläpito. Kuvat ja tuotetiedot on oltava kunnossa, jotta kauppa käy.

Innostus yrittämiseen tulee kai verenperintönä. Maria Hannus-Hautala

nassa jo pitkään. Osa sukulaisista ei usko vieläkään, etten soita enää ollenkaan, Maria naurahtaa. – Ratkaisuni ei ole kaduttanut, vaikka joskus hienon viulusoolon kuullessani olo saattaa tuntua hetken haikealta. Palaan kuitenkin pian maan pinnalle, kun muistan sen järjettömän harjoittelumäärän, jonka ammattisoittaminen vaatii, hän sanoo.

Musiikkiuran loputtua oli keksittävä jotain muuta. Yrittäjänä toimiva äiti kaipasi vaihtelua tilitoimistossaan työskentelyyn ja niin syntyi yhteinen idea nettilaukkukaupasta. – Olen pienestä pitäen ollut laukkufriikki, joten oli hauskaa tehdä harrastuksesta ammatti, Maria kertaa. Bagiore avattiin huhtikuussa 2008 ja Maria nimitettiin nettikaupan markkinointipäälliköksi. Hän työskentelee pääkaupungista käsin, äiti ja sisko puolestaan huolehtivat varastotilasta Pohjanmaalla. Lisäksi yrityksessä on yksi ulkopuolinen työntekijä. Perinteisen putiikin sijaan Maria perheineen perusti nettikaupan, sillä netistä ostaminen on nyt nosteessa. Jo

Tutustu osoitteessa www.yrittajahuoltamo.fi

rian työnkuvaan kuuluu mainonnan ja markkinoinnin lisäksi muun muassa rahti ja -tulliasioista huolehtimista. Lisäksi hän pitää yhteyttä asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin eri puolille maailmaa sekä päivittää nettisivuja. – Käymme myös edustamassa alan messuilla, kuten Ikaalisten Kenkäviikoilla.

••4H-Yritystoiminta auttaa nuorta löytämään oman polkunsa.

Yrittäjähuoltamolla saat opastusta ja neuvontaa henkilöturvaan liittyvissä asioissa.

Suomen Yrittäjien ja Fennia-ryhmän uusi verkkopalvelu opastaa yrittäjän henkilöturvaan liittyvissä asioissa.

Kantapään kautta konkariksi. Ma-

Rohkeus ja innostus palkitaan

Tarvitsetko käyntiä huoltamolla?

Henkilökohtaisella huoltotestillä voit kartoittaa ovatko elintapasi kunnossa ja vakuutusturvasi ajan tasalla.

seuraavana syksynä Bagioren aukeamisesta he laajensivat tukkumyyntiin. – Nettikaupan pyörittäminen on paljon vapaampaa kuin perinteinen myyntityö, kun ei tarvitse päivystää koko ajan kaupassa.

dessa Bagiore on kasvanut, toimintaajatus on kirkastunut ja teknologia kehittynyt. – Yrittäjänä oleminen on jatkuvaa ideointia, Maria sanoo. Nettikaupan suurimpina haasteina hän pitää tekniikkaa ja tunnettuutta. Nettisivujen tulisi olla selkeäkäyttöiset ja asiakkaan tulisi löytää ne helposti. – On vaikea ennustaa, mikä tuote milloinkin menestyy. Todelliset myyntihitit tulevat usein yllätyksenä. Freelancemuusikon ja yrittäjän väliltä löytyy paljon yhteistä: molemmissa on uskottava itseensä ja osattava myydä tuotettaan. Lisäksi aloja yhdistää vapaus. – On kivaa, kun kukaan ei ole sanelemassa, mitä milloinkin pitää tehdä, Maria ynnää. Oman yrityksen perustamisen myötä ammatillinen itsevarmuus on lisääntynyt ja Maria on oppinut, kuinka liike-elämässä toimitaan. Silti jokaisen laukkukuorman saapuessa hän tuntee olevansa kuin Liisa Ihmemaassa – laukkufriikin unelmapaikassa.

Neste Jari-Pekka Oy:n toimitusjohtaja ja Keski-Suomen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Jari-Pekka Koponen sanoo 4H-yritysohjaajana toimimisen avaavan uusia näkökulmia myös omaan liiketoimintaan. Jaakko Silvast, teksti ja kuvat

H

ankasalmen Mäyrämäessä asuva 15-vuotias Jolinda Mäkinen on viihtynyt värikynä kädessä pikkutytöstä saakka. Innokas piirtäjä sai tädiltään Johanna Savolalta parisen vuotta sitten vinkin, että hänenkin kannattaisi kokeilla sarjakuvien tekoa. Toimelias nuori nainen tarttui kynään ja istutti ruutuihin ja kupliin kehittelemänsä Jofikoiran hahmon seikkailemaan ympäri maailmaa. Jolinda tarjosi sarjakuvaansa koiraharrastuksesta monelta kantilta kertovaan Koirafanitus-lehteen. Nyt Jofi maailmalla -sarjakuvaseikkailuja on ehditty julkaista kuudentoista tarinan verran.

Samaan hengenvetoon Jolinda perusti oman 4H-Yrityksensä Joli Artin. Oma yritys virallistaa Jolindan piirtämiseen liittyvää liiketoimintaa ja selkeyttää muun muassa sarjakuvista saatavien palkkioiden maksuista aiheutuvaa byrokratiaa. Oman 4H-Yrityksensä kautta Jolinda voi myös kaupata kuvitustöitään kaikille halukkaille. – 4H-Yritystä perustaessa piti miettiä monia juttuja ja tehdä paperitöitä, mutta sen jälkeen ei ole tarvinnut miettiä kuin talousarvioiden tekemistä. Tätini Johanna toimii yritysohjaajanani ja auttaa minua yrityksen pyörittämiseen liittyvissä asioissa, Jolinda hymyilee. – Mielestäni 4H-Yritys on helppo tapa aloittaa yrittämi-

nen. Tämän perusteella en epäilisi vanhempana ryhtyä oikeasti yrittäjäksi.

Helppoa kun sen oivaltaa.

Hankasalmelainen pitkän linjan yrittäjä, Neste Jari-Pekka Oy:n toimitusjohtaja ja Keski-Suomen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja JariPekka Koponen lähti mukaan 4HYritys-toimintaan nelisen vuotta sitten. Hän alkoi toimia hankasalmelaisen 4H-yrittäjä Sanna Kauppisen yritysohjaajana. Nykyisin myös Hankasalmen 4H-yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana toimiva Koponen on aina tukenut ja kannustanut nuoria yrittäjiä, joten hänelle 4H-yritysohjaajaksi ryhtyminen oli luonnollinen valinta.

– Tällainen toiminta ja vanhemmilta yrittäjiltä saadut opit olisivat olleet itsellenikin arvokkaita silloin 15-vuotiaana. Yritysohjaajana toimiminen antaa itselle hyvän mielen. Samalla, kun käyn asioita läpi yhdessä nuoren yrittäjän kanssa, tulen miettineeksi myös omaa liiketoimintaani, Koponen kuvaa. – Yritysohjaajana toimiminen on eräänlaista itsementorointia. Koposen mukaan 4H-yrittäjänuoren tukeminen on lähinnä henkistä tukemista ja kysymyksiin vastaamista. Hänen mielestään nuoren on tärkeää oppia, miten liiketoimintaa tehdään ja tuloslaskelmaa luetaan. – Monet uudet yrittäjät pelkäävät verotukseen liittyvää byrokratiaa, mutta ne ovat oikeasti helppoja asioita, ja sellaiset nuori 4H-yrittäjä hoksaa nopeasti. – 4H-yrittäjänä oppii myös ymmärtämään euron arvon. Jos myy jonkin tuotteen tai palvelun, tietää konkreettisesti, miten paljon yhden euron hankkimiseen pitää kuluttaa aikaa ja vuodattaa hikeä. Jari-Pekka Koponen muistuttaa, että kun 4H-yrittäjänuori aikanaan mahdollisesti perustaa oikean oman yrityksen, on omat eläkeasiat syytä hoitaa kuntoon.

– Suurin porras oikeaan yrittämiseen on yrittäjien eläketurvan (YEL) huomioon ottaminen. Uuden yrittäjän on saatava liiketoiminnan pohja sellaiseksi, että se kestää YEL-maksut. Jos se ei ole mahdollista, yrittäjä ei petä ketään muuta kuin itseään.

Voimat yhteen. 4H:n Yrittäjätoiminnan tavoitteena on tutustuttaa yli 13-vuotiaita nuoria työelämään ja yrittäjämäiseen toimintatapaan. Tavoitteena on myös auttaa nuoria luomaan suhteita paikallisiin yrittäjiin sekä antaa käytännön eväitä oman yrittäjyyden alkutaipaleelle. Toiminnan lähtökohtana on nuorten ja yrittäjien yhteistyö. Tarkoituksena on, että nuoret ja yrittäjät verkostoituvat niin, että molemmat osapuolet hyötyvät yhteistyöstä. Nuoret luovat suhteita paikkakuntansa yrityselämään, ja yritykset tekevät toimintaansa tunnetuksi nuorten keskuudessa. 4H-Yritys on kokeiluluontoista toimintaa, jonka tarkoituksena on paikallisella tasolla etsiä erilaisia toimintamuotoja nuorten yrittäjyyskasvatukseen. – Yrittäjien eri puolella Suomea kannattaa kysellä oman

Hankasalmelainen Jolinda Mäkinen ryhtyi piirtämään sarjakuvia ja perusti toimintansa tueksi oman 4H-Yrityksen. Jolindan mukaan yrityselämään pääsee helpoiten tutustumaan juuri 4H-Yrityksen kautta. paikkakuntansa 4H-Yritys-toiminnan perään ja osallistua siihen. Myös 4H-yrittäjänuorten ja Suomen Yrittäjät ry:n nuorten yrittäjien tulisi yhdistää voimansa Suomen jokaisessa kunnassa.

Yhteistyömahdollisuuksia 4H:n kanssa: • Yrittäjillä on mahdollisuus kertoa nuorille omasta yrityksestään nuoria työelämään valmentavalla Ajokortti työelämään -kurssilla. • Yrittäjät voivat toimia nuorten kouluttajina ja siirtää näin omaa osaamistaan nuorille 4H:n järjestämissä asiakaspalvelukoulutuksissa. Samalla yrittäjät saavat tilaisuuden rekrytoida nuoria töihin. • Yritykset voivat tilata 4H:n kautta nuoria töihin.

• Yrittäjät voivat jakaa omaa osaamistaan nuorille toimimalla heidän yritysohjaajinaan. 4H-yrittäjät voivat toimia myös alihankkijoina yrittäjille. • Yrittäjät huomioivat rekrytoinneissaan nuoret, jotka ovat käyneet 4H:n järjestämiä työelämään valmentavia kursseja ja koulutuksia. • Yhteistyön kautta omalle yritykselle voi jopa löytyä sopiva jatkaja. • Lue lisää www.4h.fi tai ota yhteys paikalliseen 4H-yhdistykseen.


17

N:o 3 • Maaliskuu 2011

Toimialat Päät pyörällä energiamääräyksistä

Kankaanpääläisyritykselle kasvun paikka Euroopan uusista energiamääräyksistä

Harri Auramo, teksti Kirsi Kontio, kuvat

kansalaiset ovat •ihmeissään, •Pientalostakunhaaveilevat viranomaisilta tulee kovalla

••

Rakennusten muuttuvat energiamääräykset toivat uuden sauman satakuntalaisyritykselle. Polyuretaania kysytään nyt energiatehokkaiden talojen peruseristeeksi. en ratkaisujen kehittämiseen, hän laukoo. Vuonna 2012 määräyksiin tulee 20 prosentin lisäys energiatehokkuuteen, joka voidaan toteuttaa lämmöneristystä lisäämällä, tehokkaammalla ilmastoinnilla tai ympäristön kannalta ystävällisemmillä energiatuottomuodoilla. Taloista tulee hieman ns. matalaenergiataloja tehokkaampia, ja niitä kutsutaan lähes passiivienergiataloiksi. Vuonna 2020 kaikkien uusien rakennusten tulisi olla jo lähes nollaenergiatasoa.

Harri Auramo, teksti ja kuva

Y

rittäjävetoinen SPU Systems Oy vaihtaa parhaillaan tuotantolinjalleen kokonaan uuden laitteiston. Kolmen miljoonan euron investointi kolminkertaistaa tehtaan kapasiteetin toukokuusta alkaen. Yritys valmistaa polyuretaanista eristelevyjä. – Tästä eteenpäin, juuri uusien energiamääräysten rohkaisemana, me emme vain odota aika reipasta liikevaihdon kasvua vaan me myös uskomme siihen, kertoo toimitusjohtaja Ilkka Pohjoismäki, yksi yrityksen omistajayrittäjistä. Ei sen puoleen, Kankaanpäässä toimivan tehtaan liikevaihto on kasvanut selvästi muutenkin viime vuosina, yhtä vuotta lukuun ottamatta. Ilkka Pohjoismäki tuli taloon vuonna 2005 ja muistaa, että silloin liikevaihto oli 12,7 milj. euroa ja nyt se on 18 miljoonaa. Yritys työllistää noin 60 henkilöä, alihankkijoineen satakunta. Rakennusmääräyksiin tuli viime vuonna uudisrakennusten ns. matalaenergiataso, jonka myötä energiatehokkuuden vaatimukset kiristyivät 30 prosenttiyksiköllä. – Meidän tuoteratkaisumme alkoivat yleistyä selvästi loppuvuonna. Liikevaihto kasvoi viime vuonna noin 45 prosenttia, ja odotamme kasvun olevan lähivuosina 30 – 50 prosentin luokkaa, koska polyuretaaniin perustuvat eristeratkaisut tulevat edelleen yleistymään. – Suomessa polyuretaanin markkinaosuus talojen eristämisestä on vasta kolme prosenttia. Maailmalla se on aivan toisella tasolla, Englannissa ehkä 25 prosenttia, ja yläpohjaeristämisessä jopa 50 prosenttia, Pohjoismäki selvittää.

Polyuretaanin uusi tuleminen. Polyuretaani on karkeasti

sanoen kahden aineen yhteen liittämisellä syntyvä kemiallinen tuote, jota on jo vuosikymmeniä käytetty hyvin monissa kohteissa kuten kengänpohjissa, jääkaa-

Turvalliset ratkaisut pitää kehittää nyt. Ilkka Pohjoismäen

Rakennuseristealan yrittäjä Ilkka Pohjoismäki kaipaa rakentamiseen ryhtiliikettä, joka hidastelematta alkaa tuottaa energiatehokkuudeltaan sellaisia taloja, joita asukkaat uskaltavat ostaa turvallisin mielin.

Energiaa on alalla käytetty enemmän asioiden vastustamiseen kuin ratkaisujen kehittämiseen. Ilkka Pohjoismäki

peissa ja autoissa. Teollisuuden kylmävarastoissa se on käytännössä ainoa lämmöneriste. Rakentamisessa polyuretaania käytettiin aikaisemmin vain korjausrakentamiseen ja erikoiskohteisiin, koska se on kalliimpaa kuin eristevilla. Polyuretaanilla säästettiin tilaa. Nyt se on osoittautunut kustannustehokkaaksi peruseristeeksi, jonka eristävyys on parempi kuin kivestä, lasista tai paperista tehdyillä eristeillä. – Jos ns. passiivirakennuksen seinään pannaan polyuretaania, niin sitä tarvitaan 23 senttimetriä, mutta jos villaa, niin sitten 45 senttiä. Ei tarvitse tehdä ylileveitä perustuksia eristeen takia. Vaikka villa sinänsä olisi halvempaa, kokonaisuudesta tulee po-

lyuretaanilla edullisempi, Ilkka Pohjoismäki tarkentaa. Selväksi tuli. Passiivitalossa lämmitysenergian kulutus on saatu rakenneratkaisuilla niin pieneksi, että lämmitystä tarvitaan ainoastaan kovimmilla pakkasilla. Näin ainakin sanotaan. Polyuretaanilevyjä näkee jo usein rakenteilla olevien kerrostalojen seinissä. Eristeiden kauppa käy kuumana, mutta Ilkka Pohjoismäen mielestä energiatehokkaaseen rakentamiseen tarvittaisiin paljon enemmän vauhtia. Eikä hän puhu vain polyuretaanin puolesta. – Rakennustuoteteollisuuden pitäisi päästä irti perinteisestä tuotannosta ja ryhtyä kehittämään uusia ratkaisuja, jotta rakennusala pystyy vastamaan siihen haasteeseen, mikä energian säästämiseksi on annettu. Se on iso mullistus teollisuudelle. Itse asiassa Ilkka Pohjoismäki on enemmän kuin harmissaan rakennustuoteteollisuuden hitaasta etenemisestä, varsinkin kun jo tiedetään, millaisia määräykset ovat nyt ja millaisia ne tulevat olemaan vuonna 2012, vuonna 2017 ja jopa vuonna

2020. Nuo vuodet ovat jo ihan lähellä. – Suomen rakennusala on niin konservatiivinen, että energiaa on käytetty enemmän asioiden vastustamiseen kuin tarvittavi-

mielestä talo- ja rakennustuoteteollisuuden tulisi kehittää jo tänään ratkaisuja tulevaisuuteen, jotta kuluttajat voisivat hankkia talonsa turvallisin mielin. – Pk-yrityksenä laitamme Suomen rakennusalalla tuotekehitykseen rahaa ensimmäisten joukossa, liikevaihdosta liki neljä prosenttia. Tekesin hankkeissa olemme hyvin mukana, Ilkka Pohjoismäki kertoo SPU Systemsin toiminnasta. Pohjoismäen mukaan yhtiö on ollut mukana tekemässä

passiivitaloja jo 20 vuotta sitten. Määräysten mukaan uusien talojen tulisi olla ns. lähes passiivitaloja ensi vuodesta alkaen. Pälkäneelle rakennetaan parhaillaan 33 asunnon passiivitaloaluetta. Järvenpäähän ja Kuopioon on jo tehty nollaenergiakerrostaloja. Osaamista siis Suomessa löytyy. Ilkka Pohjoismäki myöntää, että kuluttajien päät ovat pyörällä uusien määräysten ja termien sekamelskassa. Uudistalon hankintaa suunnittelevat saattavat tuntea olonsa suorastaan turvattomaksi myyntimiesten edessä. Voivatko ostajat olla varmoja, että talot täyttävät uudet vaatimukset? – Eivät voi, eivät ainakaan kaikissa tapauksissa. Esimerkiksi osa vuonna 2012 valmistuvista taloista tehdään vielä vuoden 2009 rakennuslupien mukaan. Energiatehokkaaksi mainostettu talo kuluttaa vaikkapa 50 prosenttia vuoden 2012 määräyksiä enemmän. Kuluttajalle asia paljastuu ehkä vasta sähkölaskussa. – Yritäpä myydä taloa eteenpäin vuonna 2015. Siitä et paljoa saa, tai saat laittaa siihen ison remontin, jotta sen joku huolisi, Ilkka Pohjoismäki puuskahtaa.

Osaaminen pitää monistaa SPU Systemsin perusti 1970-luvulla Veikko Salli. Hänet tunnetaan paremmin jätteiden maahan upotettavasta Molok-keräysjärjestelmästä. Rakennuseristeitä valmistava Kankaanpään tehdas siirtyi sittemmin Lohja Oy:n omistukseen. Vuonna 1993 Lohjan toimivaan johtoon kuuluneet Tapani Tuominen ja Eero Jormalainen ostivat yrityksen. Ilkka Pohjoismäki tuli mukaan vuonna 2005 osakkaaksi ja toimitusjohtajaksi. Eero Jormalainen on jo jäänyt pois toiminnasta, ja hänen poikansa Janne Jormalainen toimii yhtiössä. Kolmatta omistusosuutta hallitsee Tapani Tuomisen perikunta. – Sekä minulla että Jannella on kokemusta suuren yhtiön johtotehtävistä. Meidän yrityksessä on mielestämme saatu samaan pakettiin hyvät puolet sekä pk-yrityksistä että isoista yrityksistä. Suurista yhtiöistä on opittu se ajatus, että menestyäkseen yrityksen pitää aina pyrkiä kasvuun ja pitää yrittää tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, Ilkka Pohjoismäki sanoo. Suomessa valtaosa yrittäjistä on yksinyrittäjiä tai pienyrittäjiä, joilla ei toimialan luonteen

puolesta ole erityisiä mahdollisuuksia kasvaa paikallisilla markkinoilla. Toimeentulo riittää. Toisaalta monille pk-yrityksille kasvu on mahdollista. Ilkka Pohjoismäki sanoo joskus ihmetelleensä, kun yrittäjät suorastaan vannovat, etteivät varmasti työllistä enää yhtään ihmistä enempää tai ylipäätään ketään. – Minun mielestäni menestys tulee siitä, kun monistaa osaamista. Ei maailmassa yksin pärjää. Entä onko yrittämisen tiellä nykyisin sellaisia huolenaiheita tai ongelmia, jotka julkisen vallan tulisi mielestäsi poistaa? Ilkka Pohjoismäki suhtautuu kysymykseen vaivautuneesti. Käy ilmi, että hän ei ole tottunut valittamaan yrittäjäpolitiikan asioista eikä halua siihen ryhtyä nytkään. – Minulla on kai sitten sellainen yrittäjän sielu, niin kuin monella muullakin, että kun on päässyt yrittäjäksi, niin se on jo ihmiselle helpotus ja onnellinen tila, kun saa itse tehdä ja yrittää niitä asioita, joita haluaa.

vauhdilla uusia energiamääräyksiä. Kiirettä kummastelivat myös alan miehet Tampereen rakentajamessujen paneelissa helmikuussa. ”Sähkölle on ehdotettu energiakertoimeksi kaksi, jolloin suoralle sähkölämmölle ei taloja kannata enää rakentaa. Se on kummallista, sillä mitä eristävämmäksi me rakennuksen teemme, sitä vähemmän energiaa kuluu, myös suoraa sähköä. Kun sen perustamiskustannukset ovat alhaiset, pitäisi sähkölle saada edelleen rakentaa. Onhan luvattu lisää ydinsähköäkin.” Yliassistentti Juha Vinha, Tampereen teknillinen Yliopisto

”Hartiapankkirakentaminen käy vaikeaksi, tulevaisuudessa liki mahdottomaksi. Rakentamismääräyksissä määritellään tarkasti rakennushankkeen eri osapuolien vastuut, velvoitteet ja edellytykset. Pientalorakentaminen vaatii kaikilta osapuolilta äärettömän suurta osaamista. Siihen pitää valjastaa ammattirakentajia. Ilmanpitävyyskin voidaan pilata aivan pikkuasioilla.” Tuote- ja kehityspäällikkö Jan-Erik Järventie, Lammin Kivitalot Oy

”Kansa on aika sekaisin näistä rakentamisen energiamääräyksistä. Vuoden 2012 määräysten toteuttamiseen ei tarvita kuin muutama tuhatlappunen mutta sitäkin enemmän tervettä järkeä. Ettei ruveta juoksemaan omin päin kaiken maailman uutuuksien perässä, vaan käydään ammattilaisten kanssa läpi ne muutamat tehokkaat ratkaisut.” Laatupäällikkö Pekka Seppälä, Oulun kaupunki

Kääntäminen on viestin välittämistä ihmiseltä ihmiselle ••Esittelyssä uusi toimialajärjestö. Tyypillisiä

Jouko Lantto, teksti

K

ansainvälisyys kuuluu itsestään selvänä osana yritysten liiketoimintaa, mutta toisin oli silloin, kun Suomen käännöstoimistojen liitto perustettiin vuonna 1983, toteaa liiton nykyinen puheenjohtaja Maarit SatukangasPohjola. 1980-luvulla suomalaisyritysten kansainvälistä toimintaympäristöä leimasi bilateraalinen Neuvostoliiton kauppa ja konttoreissa raksuttavat kirjoituskoneet. Noista ajoista maailma on kokenut järisyttäviä muutoksia: valtioita ja talousmahteja on kaatunut, taloudellisesta toiminnasta on tullut globaalia peliä ja pikavauhtia kehittynyt uusi viestintäteknologia on muuttanut täysin sekä ihmisten arkielämän että kaupankäynnin toimintatavat, Maarit Satukangas-Pohjola kuvailee. – Globaalilla muutoksella on ollut SKTOL ry:n jäsenyritysten liiketoimintaan ehkä tuntuvampi vaikutus kuin moneen muuhun toimialaan. Voidaankin kysyä, miten käännöstoimiala jaksaa maailmassa, jossa internet-sivustot kääntyvät itsestään eri kielille ja Google tarjoaa verkossa ilmaisia käännöksiä.

Humanismia ja tekniikkaa.

Itse asiassa käännöspalveluja tarvitaan tänä päivänä jopa

Maarit Satukangas-Pohjola on Suomen käännöstoimistojen liiton puheenjohtaja. enemmän kuin aiemmin, mutta palvelujen luonne on sen sijaan kokenut aikamoisen mullistuksen, väittää liiton lahtelaispuheenjohtaja, joka on e toiminut alalla jo 1980-luvulta lähtien. – Ammattimainen käännöstoiminta on sopusuhtainen yhdistelmä humanismia ja tekniikkaa. Kääntäminen on aina viestin välittämistä ihmiseltä ihmiselle, mutta käännöstyökalut ja tehokkaat tiedonhakumenetelmät edellyttävät myös vankkaa teknistä osaamista ja innovointikykyä.

Maarit Satukangas-Pohjola painottaa ammattimaisuuden merkitystä, sillä käännöstoimiston voi perustaa kuka tahansa, joka kokee hallitsevansa kielen. Usein ei kuitenkaan ymmärretä, että kielitaito on kääntäjälle pelkkä työkalu, ja vasta käännöstaito antaa edellytykset toimia ammattikääntäjänä. – Käännöstyöhön liittyviä tietoja ja taitoja opiskellaan yliopistoissa eri puolilla Suomea, ja monilla käännösalan yrittäjillä onkin akateeminen käännös- ja tulkkauskoulutus.

pienyrityksiä.

Käännöstoimistot ovat tyypillisesti pienyrityksiä, joissa työntekijöiden määrä vaihtelee parista asiantuntijasta muutamiin kymmeniin. Ani harvassa ovat ne käännösalan yritykset, joissa työntekijöiden määrä lasketaan sadoissa. Koska alan hyvän käytännön mukaisesti kääntäjän tulee kääntää vain äidinkieleensä päin, ala työllistää runsaasti myös freelancer-kääntäjiä ympäri maailman, ja toimistoissa työskentelevät koordinaattorit ja projektipäälliköt huolehtivat siitä, että palveluketjun osat loksahtavat saumattomasti yhteen. Asiakaskunta kattaa eri alojen toimijoita pienistä mikroyrityksistä suuriin kansainvälisiin konserneihin, julkishallinnon organisaatioihin ja EU:n toimielimiin, Maarit Satukangas-Pohjola valottaa. – Ammattimaisesti toimiva käännöstoimisto on asiakasyri-

tykselle arvokas kumppani kansainvälisen liiketoiminnan kaikissa haasteissa.

Ammattimaista ja vastuullista toimintaa. Satukangas-

Pohjolan mukaan liitto edellyttääkin jäseniltään ammattimaista ja vastuullista toimintaa, jota se tukee järjestämällä koulutusta ja tapahtumia sekä kehittämällä yhteisiä pelisääntöjä ja toimintatapoja yhteistyössä muiden alaa edustavien osapuolten kanssa. Suomen käännöstoimistojen liitto on aktiivisesti mukana myös alan Euroopan tason kattojärjestössä, EUATC:ssa (European Union of Associations of Translation Companies). Kansainvälisen yhteistoiminnan hedelmiä ovat muun muassa alan palvelutoimintaa määrittävä CEN-standardi sekä ensi vuonna Helsingissä järjestettävä käännösalan kansainvälinen konferenssi.

Suomen Yrittäjät ry sai uuden

jäsenjärjestön viime vuoden joulukuussa, kun Suomen käännöstoimistojen liitto eli SKTOL ry liittyi sen toimialajärjestöksi. SKTOL on käännös- ja tulkkauspalveluihin erikoistuneiden yritysten liitto, johon kuuluu 20 jäsenyritystä. Sen tavoitteena on nostaa alan ammatillista profiilia ja edistää laadukasta ja vastuullista palveluntarjontaa.

JOSKUS ON OSTETTAVA ENNEN KUIN VOI MYYDÄ. Yrityksen Joustoluotolla pidät yrityksesi talouden tasapainossa. Lue lisää nordea.fi/etuyrittäjyys tai soita 0200 2121 (pvm/mpm) ma-pe 8-18. Teemme sen mahdolliseksi


18

N:o 3 • Maaliskuu 2011

Työelämä

Sukupolven- ja omistajanvaihdosseminaari 9.–10.6.2011

Vastuullinen työperäinen maahanmuutto vaarassa unohtua vaalihälinässä

Hotelli Viru, Tallinna

Seminaarin puheenjohtajana toimii veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

Torstai 9.6.2011 9.00 10.30 12.30 13.15 14.00

Teollisuusyritykset innostuvat hankintatoimen kehittämiseen

Ilmoittautuminen seminaariin

”keskustellaan” näinä päivinä kielteisesti. Toimitusjohtaja Mika Kaukonen •tuo•Maahanmuutosta esille myönteisen asian. Se on työperäisen maahanmuuton vastuullinen malli.

Tallink m/s Star lähtee Tallinnaan Saapuminen Tallinnaan ja bussikuljetus hotelli Viruun Buffet-lounas

Seminaarin avaus Seminaarin puheenjohtaja, veroasiantuntija KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

14.05

Yrityskauppaprosessin kulmakivet ja yrityksen arvon määrittäminen

• Onnistuneen yrityskaupan valmistelu ja tekijät • Toiveet ja realismi yrityskaupassa • Yrityskaupan prosessi käytännössä • Yrityksen arvon määrittäminen • Rahoitusmahdollisuudet

Toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Oy 15.15

Kahvitauko (huoneavainten jako ja majoittuminen)

15.45

Sopimusten merkitys omistajanvaihdoksessa

• Omistajanvaihdoksen sopimusneuvottelut, aiesopimus, esisopimus ja liikesalaisuuksien suoja • Sopimusten asema ja siirto liiketoiminta- ja osakekaupassa • Osakassopimukset • Työsopimukset omistajanvaihdoksessa – uusi työnantaja, vanhat työntekijät

Lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, Suomen Yrittäjät 17.30

Tulevaisuuteen varautuminen

• Luopujan ja aloittavan yrittäjän eläkesuunnittelu • Jatkajan toimeentulon varmistaminen • Avainhenkilöiden sitouttaminen

Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Kehityspäällikkö Kari Pankka, Mandatum Life 18.10

Omistajanvaihdoksen tukipalvelut Suomen Omistajanvaihdosseuran asiantuntijat omistajanvaihdoksen apuna Yritysneuvoja Tapani Hirvonen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Yrityspörssi – yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka Yhteyspäällikkö Katri Pölkki, Suomen Yrittäjät

20.30 Illallinen ravintola Maikrahvissa

Perjantai 10.6.2011 7.00

Aamiainen

9.00

Yrityksen valmistaminen omistajanvaihdokseen Verosuunnittelu myyjän ja ostajan näkökulmasta Mikä osa yrityksestä siirtyy? Miten kokonaisuutta voidaan järjestellä verotehokkaasti? Onko yritysmuoto oikea myynnin näkökulmasta? Jos kauppaa ei tule – yritystoiminnan lopettaminen ja omaisuuden realisointi

• •

Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja vaikutukset verotukseen

• •

Omistajanvaihdoksen toteuttaminen yrityskauppana ulkopuolisen kanssa Omistuksen siirtäminen lähipiirissä Lahja, perintö, lahjanluonteinen kauppa tai markkinahintainen kauppa Yrityksen varojen käyttö järjestelyssä Yrityksen ja omaisuuserien arvostaminen verotuksessa Yritysmuotoihin liittyviä erityiskysymyksiä Veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

12.00 Luopumisen tuskaa ja hyppy tuntemattomaan 80 % tunnetta ja 20 % tekniikkaa – vaihdoksen herättämät ajatukset ja tunteet Vaihdoksen vaiheet: herättely, valmistautuminen, haltuunotto, itse vaihdos ja jälkihoito Osaamisen ja johtajuuden siirtäminen Millä eväillä tulevaisuuteen Psykologi Piia Tulisalo, Prover Oy

12.45

Seminaarin päätös

13.00 Bussikuljetus hotellilta D terminaaliin 14.00 Tallink m/s Superstar lähtee Helsinkiin (ruokailu ateriakupongin arvolla laivan ravintoloissa) 16.00 Saapuminen Helsinkiin

Osallistumismaksu Jäsenhinta: 385 €/hlö 2-hengen huoneessa ja 416 €/hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Normaalihinta: 545 €/hlö 2-hengen huoneessa ja 576 €/hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, laivamatkat, majoitus, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sekä ateriakuponki paluumatkalla käytettäväksi laivan ravintoloissa.

Ilmoittautuminen viimeistään 26.5.2011 osoitteessa www.yrittajat.fi/omistajanvaihdos2011, sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23 / Härkönen. Ilmoittautuessa tulee mainita syntymäaika ja majoitusvaihtoehto. Helsinkiin voi palata 10.6. myös myöhäisemmällä laivavuorolla (lähtö Tallinnasta 17.30, laiva Helsingissä 19.30), tällöin ei ole bussikuljetusta hotellilta satamaan. Paluusta myöhäisemmällä laivavuorolla tulee mainita ilmoittautumisen yhteydessä. Yhteistyössä

Harri Auramo, teksti ja kuva

H

armaasta taloudesta vellovassa keskustelussa vilahtelevat ulkomaisten työntekijöiden kolmen euron tuntipalkat, parakkimajoitus, ihmisarvojen polkeminen ja huono työn laatu, sanoo VMP Groupin toimitusjohtaja Mika Kaukonen. Vuodesta 1988 henkilöstöpalveluja tuottanut VMP tunnettiin takavuosina nimellä Varamiespalvelu. VMP Group on perehtynyt työperäiseen maahanmuuttoon huolella ja kuunnellut tarkalla korvalla tilastonikkareiden häkellyttäviä laskelmia siitä, miten Suomesta loppuu lähivuosina työvoima, joka tarvitaan yhteiskunnan toiminnan ylläpitämiseen. Kotimaan oma väki ei riitä. – Sitä ongelmaa eivät työurien pidentämiset ja opiskeluajan lyhentämiset ratkaise. Väestömme ikäpyramidi kääntyy ennen pitkää päälaelleen, ja tänne tarvitaan valtava määrä ulkomaista työvoimaa lähivuosien aikana, Kaukonen tiivistää; esiteltyään ensin toinen toistaan hurjempia tilastolukuja siitä, miten eläkeläisten määrä räjähtää samalla kun työssä olevien määrä kutistuu. Huoltosuhteelle käy todella huonosti. VMP Groupissa tehtiin puolitoista vuotta sitten johtopäätös. Yhtiö ryhtyi kehittämään suomalaisia työnantajia varten sellaista ulkomaisen työvoiman välitysmallia, joka toimii ”viimeisen päälle” vastuullisesti pitämällä hyvää huolta työntekijöistä. Samalla pyritään takaamaan asiakasyrityksille laadukas työ. Mika Kaukonen sanoo, että VMP:n malli on yksi tärkeä ratkaisu tulevaan työvoimapulaan, ja hän kutsuu sitä eettiseksi ja vastuulliseksi. Malli rakennettiin eräissä rakennusalan pilottiyrityksissä, mutta palvelua tarjotaan nyt myös hoiva- ja hyvinvointialalla sekä sesonkitöissä, joihin ei tarvita erityisammattitaitoa. – Suomella on edessään mahdottomalta näyttävän yhtälön ratkaiseminen, ja meillä pitäisi olla kokonaisvaltainen, kansallinen strategia asian hoitamiseksi. Huonompi uutinen on se, että sitä ei ole, Mika Kaukonen heitti haastetta päättäjienkin suun-

Mika Kaukonen tuo maahanmuutosta käytävään sanailuun positiivista, asiallista näkökulmaa. Yksi ratkaisu kiihtyvään työvoimapulaan on vastuullisesti hoidettava työperäinen maahanmuutto. taan Cramon laatuseminaarissa 1. maaliskuuta.

Suomalaisilla

työehdoilla.

Mika Kaukonen korostaa, että VMP:n välittämät maahanmuuttajat eivät ole ns. lähetettyjä työntekijöitä vaan suomalaisessa työsuhteessa suomalaiseen yritykseen, VMP:hen. Työsopimus laaditaan maahanmuuttajan äidinkielellä, ja tietysti myös suomeksi. – Heille maksetaan palkka tismalleen suomalaisen työehtosopimuksen mukaisesti. Se maksetaan suomalaiseen pankkiin, jonne olemme avanneet työntekijän palkkatilin. Kaukosen mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen ehdot on selvitetty mm. Rakennusliiton kanssa, ja myös työsuojelutarkastajat ovat käyneet mallin läpi, eikä ole ollut huomautettavaa. Muidenkin ammattiliittojen kanssa tehdään yhteistyötä. VMP:n vastuulliseen malliin

sisältyy muutakin kuin Suomen lakien ja työehtojen noudattaminen, asianmukainen palkanmaksu ja ennakonpidätysten toimittaminen. Huomautettakoon, että työntekijöiden maksamat verot jäävät Suomeen. – Meillä on ulkomailla asiamiehet, jotka haastattelevat työntekijät lähtömaassa. Tarkistamme taustat kuten koulutuksen ja työuran, jotta toimittamamme työvoima on mahdollisimman laadukasta ja motivoitunutta. Ketään ei palkata niin sanotusti kadulta, Kaukonen kertoo. Tällä haavaa VMP tuo työvoimaa erityisesti Virosta ja Romaniasta. VMP:llä on toimisto Bukarestissa ja edustaja Moldoviassa. Ennakkoluuloisille tiedoksi, että useimmat romanialaiset ovat varsin kokeneita työntekijöitä, jotka ovat olleet ammattitaitoa vaativissa töissä eri puolilla Eurooppaa. Maahanmuuttajille kerrotaan jo lähtömaassa suomalaisesta työlaista, työsuhteen ehdoista, veronmaksusta ja niin edelleen,

Tarvitsemme ulkomaista

työvoimaa. Suomen huoltosuhde vääristyy tulevaisuudessa entisestään. Se tulee olemaan vuonna 2030 EU:n huonoimpia.

jotta työntekijät tietävät mihin ovat lähdössä. Paikkatietoa annetaan, jos kohta 30 asteen pakkasia on vähän vaikea demonstroida, Kaukonen huomauttaa.

Lentokentällä vastassa. VMP

järjestää työhön välittämilleen maahanmuuttajille lentoliput, ja huolenpito jatkuu heti, kun kone on rullannut kentälle. – Työntekijöitä on vastassa henkilö, joka puhuu heidän äidinkieltään ja auttaa työntekijöitä rekisteröitymään verottajalle, tutustuttaa heidät asuinympäristöön, näyttää kaupat ja harrastuspaikat, sekä on muutenkin heidän käytössään, mikäli tarvitaan tulkkia, Mika Kaukonen kertoo. VMP:n kautta tuleville työntekijöille hankitaan kalustetut asunnot ja heillä on mahdollisuus nettiyhteyteen kotimaahan. Heille kuuluu myös työterveyshuolto ja sosiaaliturva suomalaisen vakuutusyhtiön kautta. Tukihenkilö on mukana, kun hoidetaan viranomaisten kanssa maahanmuuttoasiat, kuten hankitaan suomalainen henkilötunnus. Työtehtävät ovat yleensä usean kuukauden mittaisia. VMP ei peri työntekijöiltä välitysmaksuja.

Suhtautuminen työhön muuttuu

Ihmisten suhtautuminen työhön muuttuu, mutta miksi näin tapahtuu ja minkälaisia ihmisiä •se •koskee. Tekesin teknologiajohtaja Tuomo Alasoini vastaa. Jouko Lantto, teksti

T

yöelämästä poistuvat lähivuosina ns. suuret ikäluokat ja tilalle tulevat uudet ikäluokat ovat huomattavasti edeltäjiään pienempiä, Tekesin teknologiajohtaja Tuomo Alasoini kuvaa suomalaisen työmarkkinakentän yhtä murrosta. Työvoiman tarjonta pienenee ja tämä jatkuu usean vuoden ajan. – Talouskasvu ja koko hyvinvointiyhteiskunnan perusta ovat molemmat uhattuina. Siksi on tärkeää, että ihmiset jatkavat työelämässä mahdollisimman pitkään ja että nuoret pääsevät työelämään kivuttomasti. Alasoinin mukaan koko yhteiskunnan näkökulmasta nyt on tärkeää, että edellä kuvatussa tilanteessa hyödynnetään kaikkia keinoja haasteen ratkaisemiseksi. Tämä edellyttää myös yksilöllisiä ratkaisuja, joilla voidaan tukea ja kannustaa ihmisiä osallistumaan työelämään, hän jatkaa. – Johtamisen ja esimiestyön avulla luodaan edellytykset sille, kuinka hyvin ”työ taipuu ihmisen mukaiseksi”.

Ihminen mielenkiintoa etsimässä. Kansalaisten koulutus-

tason nousu ja yleinen arvomuutos johtavat siihen, että ihmiset etsivät työstä mielenkiintoa, sitä että työ vastaa omaa arvopohjaa ja sitä että työ on sovitettavissa yhteen oman elämäntilanteen ja -tyylin kanssa, Tekesin Tuomo Alasoini maalaa. Hänen mukaansa palkkatyön arvostus kyllä säilyy jatkossakin, mutta tapaa, jolla työtä yrityksissä tehdään, täytyy kehittää ihmisten odotusten ja vaatimusten suuntaan. – Muutosta on jo tapahtunut, mutta varsinainen murros on odotettavissa vasta lähivuosina, kun Internet-ajan ns. Y-sukupolvi astuu kunnolla työelämään. Heillä on erilaiset odotukset ja he ”valtaavat” työelämän vuoteen 2020 mennessä, jolloin heidän osuutensa maan koko työvoimasta on jo lähes puolet. – Suomessa murros on nopeampi kuin muissa Euroopan maissa johtuen siitä, että Suomen ikärakenne on erityisen vino. Erityistä Suomelle on siis se, että sukupolvimuutos tapahtuu nopeasti ja että uusi sukupolvi

on huomattavasti paremmin koulutettua kuin työelämästä poistuva, Alasoini korostaa. – Siksi muutos saattaa olla Suomen työelämässä järisyttävämpi kuin muualla.

Hyvästä kerrotaan hyviä tarinoita. Kun Suomen talous al-

kaa nousta 2010-luvulla ja suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle voimistuu, kasvavat yritysten rekrytointitarpeet, Alasoini sanoo. Työelämään tulevat nuoret ovat kuitenkin valikoivia työnantajien suhteen, hän uskoo. – He ovat kiinnostuneita yritysten arvoista, toimintatavoista ja siitä, millaista työtä on tarjolla. Tietoa etsitään Internetistä ja sosiaalisen median kautta. – Sieltä löytyvä tieto ratkaisee, miten houkuttelevana työnantajana yritys koetaan. Hyväksi koetusta työnantajasta kerrotaan hyviä tarinoita. Avoimuutta, rehellisyyttä ja johdonmukaisuutta arvostetaan niin johtamisessa kuin koko yrityksen toiminnassa, Tuomo Alasoini kertaa. Myös ympäristöasioiden huomioon ottamisen merkitys kasvaa, jokaisen yrityk-

Muutos saattaa olla Suomen työelämässä järisyttävämpi kuin monessa muussa maassa. Tuomo Alasoini

sen toiminnassa. – Nuoret haluavat tehdä työtä, jonka he kokevat merkitykselliseksi. Tämä edellyttää sen ymmärtämistä, mihin suurempaan kokonaisuuteen oma työ liittyy. Tällä tavalla myös viihtyvyys paranee ja on jatkossakin mahdollista kokea ylpeyttä omasta työstä – ja ehkä samalla myös työnantajasta.

Tuotantoyritysten liikevaihdosta jopa 70 – 80 prosenttia syntyy oman organisaation ulkopuolelta ostetuista aineista ja palveluista. Teollisuudessa tiedetään hankintatoimessa piilevä kehittämispotentiaali ja sen merkitys kilpailukyvyn kannalta. Yhä useampi yritys on aktiivisesti tarttumassa hankintojen kehittämiseen. – Kiinnostuksesta kertoo Tekesin järjestämä suunnattu haku teollisuuden hankintatoimen hankkeille. Rahoitusta haettiin lähes kaksinkertainen määrä siihen nähden, mitä on tarjolla, kertoo teknologiaasiantuntija Juha Suuronen Tekesistä. Hän toimii Tuotantokonseptit-ohjelman päällikkönä. Ohjelma rahoittaa teollisuusyritysten ja tutkimusorganisaatioiden hankintatoimen kehityshankkeita neljällä miljoonalla eurolla vuonna 2011. Hakemuksia saapui 32 kappaletta tammikuun lopulla päättyneeseen teemahakuun. Päätökset rahoitettavista hankkeista tehdään lähiviikkoina. Tekes osallistuu hankintatoimen haasteellisimpien ja suurta vaikuttavuutta synnyttävien hankkeiden rahoittamiseen. Ohjelman yhteydessä perustettiin ProHankinta-työryhmä, jonka tavoitteena on nostaa kansallinen hankintaosaaminen ja sen tutkimus kansainväliselle huipputasolle. Sivustolla www.hankintatoimi. fi tarjotaan hankintatoimeen liittyvää tietoa.

Täydennysrakentamisen ohjeita nettisivuilta Helsingin kaupunki on julkaissut täydennysrakentamista yleisesti esittelevät verkkosivut. Asukkaita ja ammattilaisia toivotaan mukaan yhteistyöhön kehittämään sivuja. Uusilla sivuilla kerrotaan, millaista taloudellista tai muuta hyötyä nykyiset asukkaat voivat saada, jos heidän tontilleen rakennetaan uusia asuntoja. Helsingissä on paljon 1950-70 -luvuilla valmistuneita asuinalueita, jotka on rakennettu väljästi. Sekä kaupungin vuokratontilla että yhtiön omalla tontilla sijaitsevat taloyhtiöt voivat hyötyä lisärakentamisesta. Siitä saatavalla tuotolla on mahdollista kattaa ainakin osa kalliista peruskorjauksista. Verkkosivuilla esitellään vaihe vaiheelta, miten taloyhtiö voi selvittää lisärakentamismahdollisuutensa. Helsingin kaupunki haluaa edistää ja tukea täydennysrakentamista, joka tukee kaupungin kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden tavoitteita. Verkkosivut www.taydennysrakentaminen.hel.fi on julkaistu Helsingin kaupungin Uuttahelsinkia.fi-portaalissa.

Lakiluonnos: Kuusi kalaverkkoa riittäköön kalastajalle Uuden kalastuslain valmistelun yhteydessä on noussut esille monet kalastajat yllättänyt esitys verkkokalastusoikeuden rajaamista 180 metriin. Lakiluonnoksessa verkkokalastusoikeutta ollaan rajaamassa näin ollen kuuteen kalaverkkoon kalastajaa kohden. Lisäksi nuottaus oltaisiin kieltämässä kokonaan muilta kuin ammattilaisilta. – Monilla kesämökkipaikkakunnilla suosittujen kyläjuhlien rantanuotat käyvät tarpeettomiksi ja ne joutavat aittojen somisteiksi, toteaa järjestöpäällikkö Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitosta. Kesäiset rantakalaillat muuttuisivat näin lapsuuden kesämuistoiksi. Kestävän kalastuksen toteuttamiseksi tehtävät kalastusrajoitukset ovat Kalatalouden Keskusliiton mielestä hyvä asia. Mainittujen rajoitusten sisällyttäminen lakiin on kuitenkin tarpeetonta, kun samaan aikaan samaan lakiin valmistellaan alueellisten käyttö- ja hoitosuunnitelmien uudistusta.


19

N:o 3 • Maaliskuu 2011

Työelämä

Asiantuntija | Lakipalsta

Tilaajavastuu ei pysäyttänyt keplottelijoita ••Lakiin mietitään tuntuvia tiukennuksia. Ainakin laiminlyönnin sakkoja korotetaan. Varatuomari Inga Koskinen Asianajotoimisto Inga Koskinen Ky

R

Yritysomaisuus avioliiton päättyessä Omistan osakkeet yhtiössä, jonka puitteissa hankin elantoni päätoimisesti. Yhtiö omistaa kalusteita ja koneita, joiden hankintaa varten otetut velat on jo maksettu. Olen nyt solmimassa avioliittoa ja haluaisin tietää, miten avioliitto tai sen päättyminen vaikuttaa yritykseen.

Avioliittolain mukaan puolisolla on avio-oikeus toisen puolison omistamaan omaisuuteen, ellei avio-oikeuden poissulkevaa sopimusta ole tehty. Lain mukaan avio-oikeus on olemassa myös toisen puolison omistamiin osakeyhtiön osakkeisiin. Avio-oikeuden olemassaolo tarkoittaa sitä, että puoliso saa omaisuuden osituksessa puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteenlasketusta säästöstä. Ositus voidaan tehdä avioliiton päättyessä avioeron tai toisen puolison kuoleman johdosta. Osituksessa avio-oikeuden alaiselle omaisuudelle sovitaan tai määritellään arvo, jonka perusteella yhteenlasketun säästön puolittaminen pystytään laskemaan. Omaisuus arvioidaan käypään arvoonsa. Osakeyhtiön osakkeiden osalta tämä tarkoittaa sitä, että osakkeiden arvo voidaan laskea ja määritellä useammalla eri tavalla. Usein osakkeiden arvon määrityksessä lähdetään liikkeelle osakkeiden

Rosvot kiinni. Tarmo Pipatti sanoo

Harri Auramo, teksti ja kuva

nettovarallisuusarvosta, jossa yhtiön käypään arvoon arvioidusta omaisuudesta vähennetään velat. Lisäksi arvo voidaan määritellä tuottoarvona tai näiden erilaisena yhdistelmänä. Tuottoarvossa huomioidaan yhtiön tulokseen perustuvat tuotto-odotukset. Puolisot voivat osituksessa sopia omaisuuden arvot. Puolisot voivat tehdä avioehtosopimuksen, jolla avio-oikeus poistetaan toiselta tai molemmilta tiettyyn taikka kaikkeen toisen omistamaan omaisuuteen. Laajimmassa muodossaan avioehtosopimuksella voidaan poistaa molempien puolisoiden avio-oikeus kaikkeen toisen puolison nykyisin omistamaan tai tulevaan omaisuuteen tuottoineen. Avioehtosopimus voidaan tehdä ennen avioliiton solmimista tai avioliiton aikana. Avioehtosopimus on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan todistamana ja rekisteröitävä maistraattiin. Mikäli avioehtosopimus tehdään ennen avioliiton solmimista, se voidaan rekisteröidä avioliiton solmimisen jälkeen. Teidän on tehtävä puolisonne kanssa avioehtosopimus, mikäli haluatte sulkea puolisonne aviooikeuden yhtiön osakkeisiin. Muussa tapauksessa osakkeet huomioidaan avio-oikeuden alaisena omaisuutena osituksessa.

akennusalan harmaan talouden yrittäjät käyttävät yhä enemmän bulvaaneita. Tilaajavastuulakia kovennetaan ainakin sakkoja korottamalla. Tilaajavastuulain tiukentamista pohditaan ministeriön työryhmässä, ja esitykset tulevat lähipäivinä ulos. Rakennusteollisuuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti ennakoi ehdotuksia. Hän pitää todennäköisenä, että sakkoja ja sanktioita kovennetaan tuntuvasti. – Monet asiat ovat työryhmässä menossa hyvään suuntaan, ja näyttää myös siltä, että se mitä me vastustamme, ei tule ehdotukseen. Nimittäin se, että tilaaja joutuisi vastaamaan koko ketjun alaurakoiden kaikista veroista ja sotumaksuista, jos sopimuskumppanit ovat ne laiminlyöneet. Se ei sovi suomalaiseen lainsäädäntöön, Pipatti sanoo. Tarmo Pipatti toimii puheenjohtajana KIRA-foorumissa, johon kuuluu 13 kiinteistö- ja rakentamisalan yrityspuolen järjestöä. Foorumi on ensi kertaa julkaissut hallitusohjelmatavoitteensa, jossa yhtenä lukuna on talousrikollisuuden torjunta. Rakennusalan järjestöt ehdottavat itsekin tilaajavastuulakiin yhtä isoa muutosta. Laista tulee poistaa kohta, jonka mukaan vakiintuneelta yritykseltä tai vakiintuneen sopimussuhteen perusteella ei tarvitse hankkia tilaajavastuulain vaatimia selvityksiä eli ns. asiakirjanippua. Rakennusala on sitä mieltä, että selvitykset tulee vaatia kaikilta yrityksiltä ja että mainitut tulkinnanvaraiset käsitteet pitää poistaa laista kokonaan. Toimiala esittää muitakin tarkennuksia tilaajavastuuseen, ja todennäköisesti samansuuntaisia ehdotuksia tulee myös ministeriön työryhmältä. Eläkevakuutustodistuksista tulee ilmetä, kuinka monta työntekijää vakuutus kattaa. Tällöin tilaaja voi paremmin tunnistaa vilpilliset yritykset,

Tuhannet pk-yritykset unohtavat sähkölaitteiden tarkastuspakon ••Vakuutusyhtiöt voivat evätä korvauksia tulipalon sattuessa. Harri Auramo, teksti

Tuhannet yritykset jättävät vuosittain tarkastuttamatta sähkölaitteistonsa, vaikka määräaikaisvelvoite niitä koskee. Syynä on useimmiten unohdus tai tietämättömyys. Vanhenevat sähköasennukset ovat paloriski. Lain määräämä sähkötarkastusvelvoite koskee liikekiinteistöjä, pienteollisuustiloja sekä kuntien ja valtion erilaisia toimipisteitä. Velvoite koskee kiinteistöjä – myös suurehkoja maatiloja – joiden liittymän pääsulake on yli 35 ampeeria. Asuintalot eivät kuulu tämän velvoitteen piiriin. – Useilla kunnilla asiat on hoidettu hyvin, samoin valtiolla todennäköisesti, mutta ehkä se suurin tarkastuksia kaipaava alue on pienteollisuuden kiinteistöt. Monissa yrityksissä ei taideta edes tietää, että tällaisia tarkastuksia pitäisi tehdä, kertoo tekninen johtaja Esa Tiainen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitosta. Esa Tiaisen arvion mukaan noin 10  000 kohdetta pitäisi vuodessa tarkastuttaa, jotta toiminta pysyisi ajan tasalla, mutta suunnilleen vain kolmasosa on tehty. Toisin sanoen tarkastuksia tehdään vuosittain noin 3 000, kun tarvittava määrä olisi ainakin kolminkertainen.

– Määräaikaistarkastusten välit vaihtelevat 5 – 15 vuoteen toimialasta riippuen. Esimerkiksi kemian teollisuuden laitoksissa tarkastusväli on viisi vuotta mutta yksinkertaisilla toimistokiinteistöillä 15 vuotta, Esa Tiainen selvittää. Tarkastuksen voi tehdä auktorisoitu tarkastaja. Lakisääteisiä tarkastuksia tekevien ammattilaisten yhteystietoja löytyy Tukesin sivuilta www.tukes.fi.

Tarkastus on halpaa, mutta...

Sähkötarkastuksen hinta ei ainakaan ole syynä siihen, ettei tarkastuksia tehdä. Tarkastajan tuntiveloitus on noin 90 euroa, ja pienehkö puusepänverstas selviää puolen päivän visiitillä. Muutama satanen siis. – Sen sijaan korjaus saattaa käydä kalliiksi. Jos vikaa löytyy, sitten määrätään korjausvelvoite ja voi tulla uusintatarkastus, Esa Tiainen huomauttaa. Mutta vahinkokin maksaa: – Monet vakuutusyhtiöt ovat laittaneet suojeluohjeisiinsa klausuulin siitä, että jos tulipalon syynä oli viallinen laitteisto ja tarkastus on laiminlyöty, niin heillä on mahdollisuus evätä korvauksia. Olisi hyvä saada yritykset heräämään siihen, etteivät sähkölaitteetkaan ole ikui-

sia.Nekin kuluvat rikki. Kiinteistön haltijan velvollisuutena on huolehtia siitä, että sähköasennukset pysyvät turvallisina. Tiaisen mukaan myös vakuutusyhtiöillä on intressi edistää sähköasennusten tarkastuksia ja kunnossapitoa.

Kysymys on tulipalon vaarasta.

Sähkölaitteet aiheuttavat merkittävän osan rakennusten paloista. Syynä tähän on usein sähkölaitteen väärä käyttötapa. Lisäksi sähköpaloriski voi aiheutua vanhoista asennuksista, joiden kunto on käytön aikana heikentynyt eikä asennuksia ole myöhemmin tarkastettu ja korjattu. – Tyypillinen sähköpalon aiheuttava vika on löystynyt liitos tai ylikuormitus. Sähkölaitteista tai sähköasennuksista aiheutuvissa paloissa on menehtynyt viime vuosina 10 – 20 ihmistä vuodessa, ja aineelliset vahingot ovat olleet useita kymmeniä miljoonia euroja, Esa Tiainen kertoo. Asuintalojenkin sähköasennusten kunto kannattaa selvityttää säännöllisesti, vaikkei tähän ole velvoitteita lainsäädännössä. Kuluttaja löytää asiantuntijan sähköasennusten kunnon tarkastukseen esimerkiksi STUL:n ylläpitämästä www.urakoitsija.fi -palvelusta.

FUTUREIMAGEBANK

Pienet teollisuuskiinteistöt ja erilaiset korjaamot ovat tyypillisesti kohteita, joihin sähkölaitteiden tarkastuksia ei muisteta tilata, vaikka syytä olisi.

Lisätietoa palontorjunnasta. Lisätietoa palontorjunnasta yrityksille tarjoaa mm. SPEK, Suomen Pelastusalan keskusjärjestö, www.spek.fi. SPEK on asiantuntija pelastuslainsäädäntöä ja rakenteellista paloturvallisuutta koskevissa kysymyksissä. Käytännön rakentamisessa esiin nousevien paloturvallisuusongelmien selvittely- ja neuvonta sekä erilaiset lainsäädännön perusteella rakennuksen omistajaa ja haltijaa koskevat kysymykset ovat SPEK:n toimintaa. Asiantuntijapalveluun kuuluu puhelinneuvonta, josta saa vastauksia pikaongelmiin. SPEK antaa kirjallisia lausuntoja rakennushankkeista. Lausunnot liittyvät useasti rakennusluvan hakemiseen. Lausuntoja annetaan niin rakennusvalvontakuin pelastusviranomaisille, suunnittelijoille ja rakennushankkeisiin ryhtyville.

Kovia tiukennuksia on tulossa tilaajavastuuseen, arvelee Rakennusteollisuuden Tarmo Pipatti ja jatkaa, että vuosien aikana on jo nähty, että ihan pienellä rukkauksella rakennusala ei tervehdy.

Verovalvontaa lisäämällä saa yhden euron sijoituksella 10 euroa takaisin. Tarmo Pipatti

jotka eivät maksa kuin osan oikeasta eläkemaksusta.

Uuden yrityksen vastuuhenkilöiden taustat tarkistettava. Kysei-

sen KIRA-foorumin piirissä perustettiin viime kesäkuussa Tilaajavastuu Oy, joka tarjoaa yrityksille palvelua tilaajavastuun velvoitteiden täyttämiseen lainmukaisesti

– Kun tilaajat ja pääurakoitsijat ovat nyt lähteneet vuoden aikana aktiivisemmin tarkistamaan sopimuskumppaneidensa taustoja Tilaajavastuun kautta, on havaittu ns. bulvaanien käyttämisen lisääntyneen rakennusalalla oikein huomattavassa määrin, Tarmo Pipatti kertoo. Siksi rakennusala on nostanut torjuntaohjelmansa ensimmäiseksi kohdaksi sen, että alalle perustettavan uuden yrityksen vastuuhenkilöiden taustat on tarkistettava. Tarkistaminen tulisi määrätä patentti- ja rekisterihallituksen tehtäväksi. Yritystä ei saisi hyväksyä kaupparekisteriin, jos yrityksen vastuuhenkilöt ovat aiemmin syyllistyneet talousrikoksiin tai harmaan talouden harjoittamiseen. – Kun olemme puhuneet luvanva-

raisuudesta rakennusalalla, emme ole tarkoittaneet mitään muuta kuin sitä, että yrityksen muodostamisvaiheessa päästäisiin puuttumaan toimintaan, jossa henkilöt selkeästi ovat liikkeellä bulvaanitarkoituksessa välttääkseen verojen, eläkemaksujen ja muiden sotumaksujen maksamisen, ja sitten kaatavat yrityksiä ja perustavat taas uusia, Tarmo Pipatti puuskahtaa. – Koska viranomaisilla se tieto jo on, niin miksei sitä voida käyttää rakennus- ja kiinteistöalan selvien epäkohtien poistamiseksi. Rakennusalalla puhutaan ns. kertakäyttöyrityksistä. Epärehellinen yrittäjä perustaa uuden yrityksen ja jatkaa sen nimissä toimintaa, kun edellinen yritys on jättänyt veronsa ja muutkin maksunsa maksamatta.

toimialansa vaativan julkiselta vallalta tehoa myös siihen, että rakennusalalla varmistetaan kiinnijääminen talousrikollisuudesta. – Valtiolla ei ole varmaan ainuttakaan sellaista toimintaa, jossa yhden euron sijoituksella saa 10 euroa takaisin. Verovalvonnan lisääminen olisi sitä, eikä näissä asioissa ainakaan kannata noudattaa sokeasti valtion tuottavuusohjelmaa, Pipatti huomauttaa. Hänen mukaansa verottajan samoin kuin tilaajavastuun viranomaisten on kohdistettava vähäiset valvontaresurssit niihin yrityksiin, joissa epäillään selvästi olevan väärinkäyttömahdollisuuksia. Tällainen valvonnan keskittäminen pitäisi asettaa viranomaisia velvoittavaksi. Nyt valvonta on liian summittaista. Valvonnan pitää näkyä myös työmailla. Tilaajavastuuta valvovien työsuojelutarkastajien ja verottajan reaaliaikaiseen valvontatyöhön on sinnekin saatava lisää väkeä. Pimeää työtä tekevien työntekijöiden kiinnijäämistä on tehostettava ja heille pitää tuomita rangaistus.

Pakollinen ilmoittamisvelvollisuus urakkamaksuista ja työntekijöistä. Rakennus- ja kiinteistöalan

ehdotuksen mukaan urakanantajille tulee määrätä pakollinen ilmoitusvelvollisuus alihankkijoille suorittamistaan maksuista ja työmaalla työskentelevistä työntekijöistä. Tiedot annetaan Verohallinnolle, joka voi verrata niitä omiin rekistereihinsä. Sitten on helpompi lähteä tekemään ratsiaa. – Käytännössä on aika pitkälti siitä kyse, että jokaisella rakennusalalla ja kiinteistöalalla työskentelevällä pitää olla oma henkilökohtainen veronumero. Silloin meillä on ikään kuin peruskallio, jonka päällä ei ole rakennuksilla töissä ainuttakaan sellaista henkilöä, joka ei ole meidän verojärjestelmässä kiinni, Tarmo Pipatti selvittää.


20

N:o 3 • Maaliskuu 2011

EU:n kriisimaiden yritysten luottamus laahaa perässä Pienten yritysten luottamustasot kasvoivat jo toista vuotta, mutta eri Euroopan maissa on suuria eroja. Euroopan pk-yritysten kattojärjestö UEAPME toivookin nyt, että hallitukset vievät uudistuksia eteenpäin palauttaakseen markkinatoimijoiden luottamuksen ja vähentääkseen epätietoisuutta. Portugalissa, Irlannissa, Italiassa, Kreikassa ja Espanjassa luottamus talouteen heikentyi viime vuosipuoliskosta.

Epätietoisuutta. Selvityksen

mukaan työllisyys Euroopan pk-yrityksissä on palautunut talouslamaa edeltäneelle tasolle. Odotukset työllisyydestä ovat rohkaisevia. − Luottamus on nyt korkeimmalla tasolla teollisuudessa, jossa kasvu todennäköisesti johtuu viennin jyrkästä noususta, UEAPMEn johtaja Gerhard Huemer kuvaa. Palvelualoista liike-elämän palveluiden liikevaihto koheni eniten, melkein 10 prosenttia, kun taas kuluttajapalveluissa nousu oli huomattavasti pienempää. UEAPMEn mukaan kansainvälisen kysynnän vähyys on jarruttanut kumpaakin toimialaa. Rakennusteollisuudessa liikevaihdon kehitys oli huonointa, eikä suurempaa kehitystä koettu. − Huolimatta rohkaisevista tuloksista selvitys osoittaa, että yrittäjät odottavat liikevaihdon laskua seuraavalle puolivuotiskaudelle. Selityksiä voi olla kahdenlaisia; taloudessa jylläävä epätietoisuus vaikuttanee yrittäjien varovaisuuden lisääntymisenä ja toisaalta katteiden pienentyminen on todennäköistä muun muassa raaka-aineiden hintojen nousun myötä, Huemer kertoo.

Kuluttajansuojadirektiivi typistettynä eteenpäin

Eurooppaa edestakaisin

••Direktiivi toisi etä- ja kotimyyntiin yhteiset säännöt, muu sääntely jäisi ehdotuksessa direktiivistä pois. RODEO

Riikka Koskenranta, teksti

M

aaliskuun lopulla EUparlamentin minitäysistunnon asialistalle nouseva kuluttajansuojadirektiiviehdotus koskee vain kulutustavarakaupan nettija kotikauppaa (eli ovelta ovelle -kauppaa). Vuoden 2008 alkuperäinen ehdotus koski lisäksi muun muassa pieniä pikavippejä, jotka eivät kuulu myöskään rahoituspalveludirektiivin piiriin. Nykyinen kuluttajansuoja on seurausta EU:n neljästä direktiivistä. EU:n asettaman ns. minimitason lisäksi jäsenmaissa on omia säädöksiä. Suomessa on ollut kuluttajansuojalaki vuodesta 1978. Neuvosto sai 65 kokouspäivän jälkeen kokoon yhteisen näkemyksen direktiivistä, mm. kohtuuttomat sopimusehdot jätettiin esityksestä pois ja jäsenmaiden oman lainsäädännön piiriin.

Virhevastuu ainoastaan myyjälle. Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki (kesk) on tyytyväinen, että täysharmonisointi koskee vain koti- ja etäkauppaa. Etämyyntiin kuuluu myös työpaikoilla tapahtuva myynti. Hänen mukaansa täysharmonisointi alkuperäisen direktiiviehdotuksen mukaan olisi ollut suomalaiselle kuluttajalle kurja asia.

Elinkeinoelämän järjestöt UEAPME, Businesseurope and Eurochambres esittivät huolensa parlamentaarikoille osoitetussa kirjeessä esityksen sisällöstä. Järjestöt ovat tyytyväisiä supistettuun direktiiviin. Lisäksi ne toivovat, että parlamentaarikot äänestävät täysharmonisoinnin puolesta eivätkä lisää esitykseen minimiharmonisointivaatimuksia nyt esityksestä pois jääneistä kohdista.

Suomalainen verkkokauppias palvelee paremmin. Muita direktiiviehdotuksen tuomia muutoksia olisi 14 päivän peruutusoikeuden tuominen kaikkeen etä- ja kotimyyntiin.

KuluttajansuojadirektiiviehdotuS koskee vain kulutustavarakaupan netti- ja kotikauppaa. nyt ehdotuksessa sitä on alennettu kahteen vuoteen. Europarlamentaarikko ja parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan jäsenen Mitro Revon (SDP/sit.) mukaan virhevastuun lyheneminen voi johtaa tavaroiden elinkaaren lyhenemiseen, mikä on vastoin kestävää kulutusta. − Virhevastuu jää uuden ehdotuksen mukaan vain myyjälle, valmistajat ja maahantuojat vapautetaan siitä, Repo jatkaa. Takuuaika on eri asia kuin virhevastuu. Takuuaika on tuotteen valmistajan antama aika.

− Yksi direktiiviehdotuksen tavoite on, että ihmiset uskaltaisivat ostaa myös nettikaupan kautta. Nyt tilanne on mahdoton, kun kussakin maassa on eri säännöt. Jäätteenmäen mukaan supistettu ehdotus toteutuessaan tasaa suomalaisen yrittäjän kilpailuolosuhteita eurooppalaisten yrittäjien kanssa ja on hyvä asia. Sen myötä etä- ja kotimyynnissä olisi yhteiset säännöt, mutta muu sääntely jätettäisiin direktiivistä pois. Alkuperäisen ehdotuksen virhevastuu olisi ollut 10 vuotta,

− Muutoin jäsenmaat pystyvät sopimaan sopimusehdoissa korkeampia tasoja, europarlamentaarikko Sari Essayah (KD) kertoo. Suomi on harvoja EU-maita, jossa palautuksen postimaksun maksaa yrittäjä. Revon mukaan esimerkiksi Kyproksella ei ole tällä haavaa ollenkaan kuluttajansuojalainsäädäntöä. Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Marjo Lahelman mukaan neuvoston hyväksymä näkemys direktiivistä ei tuone toteutuessaan olennaista muutosta Suomen nykytilanteeseen. Parlamentti ja neuvosto käsittelevät asiaa vielä erikseen ja yhdessä. Direktiivi hyväksytään tai ei hyväksytä aikanaan yhteispäätösmenettelynä.

Kauppiaiden kuluttajansuojatiedoissa parannettavaa EU:n kuluttajamarkkinoiden tulostaulun mukaan vähittäiskaupan elinkeinonharjoittajien tiedoissa kuluttajansuojalainsäädännöstä on edelleen huomattavia puutteita. Esimerkiksi kaikki alan toimijat eivät tiedä, millainen peruuttamisoikeus kuluttajalla on koti- ja etämyynnissä. Samaisen tulostaulun mukaan suomalaiset kuluttajat ovat EU-maiden vertailussa kärkipäässä (3. sija) tyytyväisyydessä tämänhetkiseen kuluttajansuojaan markkinoilla. Sähköisen kaupan osuus koko kaupankäynnistä jatkoi kasvuaan vuonna 2010 jäsenvaltioissa. Sen sijaan vastaavanlaista selkeää kasvua ei tapahtunut jäsenvaltioiden rajat ylittävässä kuluttajakaupassa.

EU:n yrittäjyyspolitiikan toimenpiteet laitettava käytäntöön jäsenmaissa EU:n komissio ehdottaa Small Business Act – yrittäjyysohjelmaan 40 uudistusta, joiden on määrä vahvistaa pk-yritysten toimintaympäristöä. Suomen Yrittäjien mielestä nyt on keskeistä aktivoida ohjelman täytäntöönpano, varsinkin jäsenmaissa. – Komissio uudistaa pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusta ja julkisia hankintoja, edistää kansainvälistymistä ja sisämarkkinoiden toimivuutta sekä kannustaa uusien työpaikkojen luomista, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Antti Neimala sanoo.

Kovan lajin lukemisto.

Tähtäimessä Eurooppa 2020 -strategian toteutus. Vuon-

a!

ilat t a t s

Mui

Yrittäjä on lajissaan Suomen suurin. Se on lehti yrittäjälle, yrittäjäperheelle, jokaiselle, joka on kiinnostunut yrittäjyydestä ja sen toimintaympäristöstä.

Tilaa Yrittäjä-lehti SY:n jäsenmaksun maksamisen yhteydessä.

34 € / 6 nroa

Tilausmaksu on verotuksessa vähennyskelpoinen.

www.yrittajat.fi/tilaa tai p. (09) 2292 2946

na 2008 voimaantullut Small Business Act -ohjelma toimenpiteineen on linjassa Eurooppa 2020-strategian kanssa. Eurooppa 2020 on EU:n politiikan selkäranka. Pk-yrityksiltä odotetaan kasvua ja uusien työpaikkojen synnyttämistä. Jäsenmaat seuraavat ohjelman toteutumista osana kilpailukykyraportointiaan. Suomen Yrittäjät arvioi, että tarkka raportointi on avain ohjelman tavoitteiden toteutumiselle. – On tärkeää, että tavoitteiden etenemistä seurataan ja raportoinnista tehdään läpinäkyvää. Muuten voi käydä niin, että hyvillä tavoitteilla täytetty ilmapallo tyhjenee, Neimala kärjistää.

Tavoitteet työmarkkinajärjestelmän remontista puuttuvat. Yksi komission suosi-

tuksista on, että jäsenmaat panisivat täytäntöön julkisia hankintoja varten kootun Parhaiden käytäntöjen oppaan mukaiset toimenpiteet. Oppaan tarkoituksena on edistää pk-yritysten pääsyä julkisten hankintojen markkinoille. SY:n mielestä linjauksen olisi pitänyt olla vahvempi. Siinä olisi pitänyt edellyttää, että kaikki julkisen sektorin toimijat tekevät pk-yritysten tarpeet huomioon ottavat hankintastrategiat. – Julkisen sektorin hankintapolitiikka on hakoteillä. Hankintojen keskittämisen sijaan tarvitaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä ymmärtäviä linjauksia, jotka ottavat huomioon kansalaisten ja veronmaksajien tarpeet. Markkinoiden keskittyminen ei ole kenenkään etu. Ohjelman tavoitteena on myös lisätä yrittäjyyttä ja kannustaa yrittäjiä työllistämään. Suomen Yrittäjien mielestä ohjelmassa olisi pitänyt linjata selkeästi tavoitteita työmarkkinajärjestelmän uudistamiseksi. Työmarkkinoiden rakennekysymykset ovat pitkälti jäsenmaiden käsissä. Silti olisi perusteltua, että EU linjaisi yhdeksi tavoitteekseen työelämää koskevan sääntelyn parantamisen, Antti Neimala esittää. − Sääntelyn pitäisi aina kannustaa työllistämiseen. Tänä päivänä pienet yritykset kokevat lainsäädännön lähinnä työllistämisen esteeksi. Näiden yritysten kyky työllistää paranee, kun säännöt sovitetaan työnantajayrittäjien ja henkilöstön tarpeisiin.

Shtokmanovskajan kaasukentästä tarjolla tietoa Murmanskin alueen Shtokmanin kaasukentän rakennushanke tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Kentän rakentamisen ohella tarvitaan valtava määrä infrastruktuuria, rakennusprojektia tukevia hankkeita ja muita siihen epäsuorasti liittyviä hankintoja. Flamo Oy:sta Heikki Nurminen kertoo Jyväs-

kylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy:n infotilaisuudessa 29.3.2011, miten Flamo voi auttaa suomalaisia yrityksiä pääsemään kiinni rakennushankkeisiin. Flamo on rakentamassa suomalaista konsortiota ja vientihanketta yritysten tueksi. Lisätietoja: www.jykes.fi

Hinta kuluttajille 130 miljoonaa ››Britannia muuttaa arvoli-

säverokäytäntöään paikatakseen miljoonien kansalaisten käyttämän porsaanreiän. Muutos kasvattaa erityisesti CD-, DVD- ja tietokonepelien hintaa. Nykylainsäädännön mukaan alle 18 maksavia tarvikkeita on voinut tuoda IsoBritanniaan EU:n ulkopuolelta ilman arvonlisäveroa. The Forum of Private Business on jo vuosia kampanjoinut

porsaanreiän paikkaamisen puolesta ja pitää lakimuutosta tervetulleena. Järjestön edustaja Chris Gorman on iloinen hallituksen asiaan kohdistamasta huomiosta, sillä suuryhtiöt ovat tähän asti voineet hyödyntää verotuksen porsaanreikää huomattavasti pienyrittäjiä helpommin. Pienyrittäjät ovat siksi kokeneet nykyisen lain epäoikeudenmukaiseksi.

Haluaa pidentää isyyslomaa ››Ranskalainen yritysjärjestö

Medef haluaa tehdä ranskalaismiesten isyyslomasta pakollisen. Lisäksi Medefin mielestä isyyslomaa pitäisi pidentää nykyisestä kestosta. Isyysloma on yhden lapsen saavalle 11 päivää ja kaksos-

ten syntyessä 18 päivää. Myös työjärjestö CFDT kannattaa isyysloman pidentämistä jopa kahden kuukauden pituiseksi. Ranskan työministeri kannattaa ajatusta isyyslomauudistuksesta.

Starttialueet vääristäisivät kilpailua ››Ruotsin Yrittäjien mukaan Ruotsin hallituksen suunnittelema veroale niin sanotuilla starttialueilla (Nystartszoner) toimiville yrityksille vääristäisi

kilpailua. Sen sijaan järjestö ehdottaa työnantajamaksujen alentamista kaikilta pienyrityksiltä. Näin saataisiin lisää työpaikkoja.

Paluu 39 viikkotuntiin ››Viikoittainen työaika on

noussut Ranskassa poliittisen keskustelun aiheeksi. Tuoreen kyselyn perusteella yritysjohtajat haluavat, että keskustelua jatketaan, sillä

heistä 73 prosenttia haluaisi palata takaisin viikoittaiseen 39 tunnin työaikaan. Nyt käytössä olevaa 35 tunnin työaikaa kannattaa johtajista ainoastaan 22 prosenttia.

Internetiin neuvontapiste perustajille ››Ranskan pk-yrityksistä

vastaava ministeri Frédéric Lefebvre on lanseerannut yrittäjille suunnatun Internetpalvelun, Guichet entreprises -sivuston, josta saa tietoa uuden yrityksen perusta-

misesta ja jossa voi hoitaa yrittäjyyteen liittyviä asioita. Tavoitteena on, että ensi vuoden tammikuuhun mennessä viidennes perustajista käyttäisi sivustoa yrityksensä perustamiseen.

Aikovat palkata ››Pienet ruotsalaiset yrityk-

set haluavat kasvaa. Yrittäjäjärjestö Företagarförbundetin tekemästä selvityksestä ilmenee, että joka neljäs pienyritys aikoo palkata

tänä vuonna uusia työntekijöitä. Uusia työpaikkoja syntyisi 39 000 kappaletta, mikäli jokainen yritys palkkaisi yhden uuden työntekijän.

Merkelin laiminlyömät ››Saksan kristillisdemokraattisen puolueen parlamentaarikko Michael Fuchs arvostelee, että Merkelin hallitus uhkaa yrityksiä naiskiintiöillä ja minimipalkoilla, kun maan kilpailukyvyn kannalta ratkaisevia asioita ovat esimerkiksi maahanmuutto ja sosiaalireformi. Hänen mukaansa CDU.n tappio Hampurin vaaleissa oli merkki tyytymättömyydestä talouspolitiikkaan. Talouselämän edustajat arvostelevat hallitusta punaisen langan puuttumisesta. Erityisen

pettyneitä ovat keskisuuret yritykset, jotka ovat Saksan talouselämän selkäranka. Perheyritysten liiton puheenjohtaja Patrick Adenauer sanoo yritysten kaipaavan harjoitettuun politiikkaan selkeyttä. Lisäksi hän arvostelee toimia euron kriisin kanssa. Adenauer huomauttaa, että kotimaassa talousministeri Wolfgang Schäuble on budjetin teossa tarkka joka euron kanssa, mutta EU-kumppanien kanssa liian pehmeä.

Naiset perustavat pienyrityksiä ››Saksalainen KfW-pankki

tutki naisten ja miesten eroja yrittäjinä. Ekonomi Karsten Kohn kertoo, että tutkimuksen mukaan naisten tavoitteet yrittäjinä ovat erilaiset ja he suhtautuvat omaan ammatilliseen motivaationsa skeptisemmin. Naiset perustavat yleensä yhden naisen yrityksiä, aloittavat pienemmillä projekteilla kuin miehet ja

pyytävät vähemmän lainaa. Asiaa myös tutkinut Rotterdamin Erasmus-yliopiston apulaisprofessori Jörn Block on niinikään havainnut naisten olevan miehiä herkempiä kaihtamaan riskejä. Naisten osuus uusista yrittäjistä on kasvanut viime vuosina. Etenkin keski-ikäiset naiset perustavat yrityksiä miehiä rohkeammin.

Ja taas uusia työntekijöitä ››USA:ssa Eekonomistit odot-

tavat, että uusien työpaikkojen määrä on kääntynyt helmikuussa lopultakin nousuun. Jos näin on tapahtunut, siitä on pitkälti kiittäminen pieniä

yrityksiä, jotka palkkaavat uutta väkeä samaan aikaan kun valtio irtisanoo työntekijöitä ja isot yritykset ovat vielä varovaisia rekrytointien suhteen.

Copyright © M-Brain Oy

Eurooppa


21

N:o 3 • Maaliskuu 2011

Tekoja & tapahtumia Verkkokauppiaita neuvotaan teettämään kauppansa ohjelmistotestaus Verkkokauppaohjelmistoista on löytynyt tietoturvaongelmia. Osasta verkkokaupoista on voinut ostaa tuotteita ilman, että maksu siirtyy verkkopankista kauppiaalle. Viestintäviraston mukaan haavoittuvuudet johtuvat pääasiassa siitä, ettei kauppiaan käyttämä verkkosovellus noudata maksuliikennepalvelujen tarjoajan, eli esimerkiksi pankin, antamia maksutapahtumien välittämiseen liittyviä teknisiä määrittelyjä. Haavoittuvuus ei koske pankkien tai muiden maksuliikennepalveluita tarjoavien tahojen palveluita, vaan se rajoittuu verkkokauppasovellusten teknisiin toteutuksiin.

Testatkaa tietoturvan heikkoudet. Verkkokaup-

piaiden on suositeltavaa varmistua käyttämänsä verkkokauppasovelluksen tietoturvallisuudesta suorittamalla itse tai teettämällä asianmukainen ohjelmistotestaus, johon kuuluu myös tietoturvan heikkouksia kartoittava osio. CERT-FI verkkosivuilla on lisätietoa verkkokauppiaille löytyneistä tietoturvaongelmista. Jos kauppias epäilee petosta, tulee hänen ottaa yhteys poliisiin.

Jäteoppia koko kansakunnalle Jätelaitosyhdistys haluaa jätetermeihin selkeyttä ja on siksi laatinut valtakunnallisen suosituksen alan perustermeistä. Jätehuollon termit ovat olleet hyvin hajanaiset ja aiheuttaneet asiakkaille hämmennystä. Perustermien tarkoitus on yhtenäistää sanastoa. Alueellisesti erilaisia termejä tulee olemaan jatkossakin, mikä johtuu esimerkiksi erilaisesta käsittelystä. Kun asiakas tulee jäteastiarivistölle, hänelle riittää pelkkä materiaalia kuvaava termi kuten paperi, kartonki ja metalli. Tarvittaessa voidaan tarroilla käyttää yksityiskohtaisempia ilmaisuja lajittelun helpottamiseksi. Kun kierrätykseen kerättävät jätteet on lajiteltu, jää jäljelle sekalaista ainesta, joita ovat energiajäte ja sekajäte. Jätelakiuudistuksen myötä termi ongelmajäte muuttuu. Jatkossa haitallisesta jätteestä käytetään nimitystä vaarallinen jäte, mikä kuvaa asiaa paremmin. Termit löytyvät sivuilta www.jly.fi.

Autoihin haettiin erityiskilpiä enemmän Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi teki viime vuonna ajoneuvojen erityiskilpipäätöksiä 772 kappaletta. Määrä nousi edellisvuodesta 75 kappaleella. Yksityishenkilöiden osuus erityiskilpipäätöksen saajista oli 61 prosenttia ja yritysten 39 prosenttia. Valtaosa myönnettiin henkilöautoihin. Erityiskilven hakemisen motiivina voi olla esimerkiksi yrityksen tai palvelujen mainostaminen tai ajoneuvon yksilöllisyyden korostaminen. Trafilta voi tietyin edellytyksin hakea ajoneuvoon haluamansa rekisteritunnuksen eli erityiskilven. Erityiskilpipäätös on ajoneuvokohtainen ja maksaa 1 000 euroa. Tämän lisäksi tulevat rekisteröintimaksu 17,40 euroa ja kilpimaksut 10,50 euroa jokaisesta kilvestä. Erityiskilpipäätöksellä annettua rekisteritunnusta ei voi siirtää toiselle ajoneuvolle ilman uutta päätöstä. Erityiskilpeä voi hakea sähköisesti. Sähköisen lomakkeen käyttö on asiakkaalle helppoa ja nopeuttaa hakemuksen käsittelyä Trafissa merkittävästi, www.trafi.fi/lomakkeet

Yksinyrittäjä tekee työtään verkostossa

Millainen yrittäjäjärjestö?

••Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjäohjelma on laitettu kansiin omaksi vihkoseksi. HARRI AURAMO

Jouko Lantto, teksti

O

hjelmakirjanen muistuttaa sekä päättäjille että kansalaisille, että Suomessa on yksinään yritystoimintaa harjoittavia henkilöitä yli 160  000, eli 65 prosenttia kaikista yrittäjistä. Yksinyrittäjien lukumäärä on lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana noin 40 000 henkilöllä. Samaan aikaan työnantajana toimivien yritysten lukumäärä on pysynyt lähes muuttumattomana. Yhden henkilön yritysten toimialoja ovat tyypillisimmin koulutus- ja henkilöpalvelut, kuten parturit ja kauneushoitolat, sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Yksinyrittäjyyttä on kuitenkin liki kaikilla toimialoilla. Yksinyrittäjissä on myös kymmeniä tuhansia sivutoimisia henkilöitä, joiden pääasiallinen toimeentulo tulee palkkatyöstä tai eläkkeestä.

Valittu elämäntapa. Yli puo-

let yksinyrittäjistä ilmoittaa toimivansa verkostomaisesti oman toimialansa yritysten kanssa. Pysyvän elinkeinon lisäksi yksinyrittäjyys näyttää olevan valittu elämäntapa, sillä jopa 80 prosenttia yksinyrittäjistä vakuuttaa jatkavansa nimenomaan yksinyrittäjänä aivan varmasti tai hyvin todennäköisesti myös jatkossa. Mitä pitempään henkilö on toiminut yrittäjänä, sitä varmempaa on yrittäjyyden jatkaminen, eikä siirtyminen palkkatyöhön houkuttele. Tärkein peruste yrittäjyyden vaihtamiseen palkkatyöhön olisi korkeampi ansiotaso palkkatyössä. Toiseksi yleisin peruste olisi yrittäjän verotuksen kiristyminen.

Palkkaamisen korkea kynnys. Lähes 60 prosenttia yksin-

yrittäjistä ei ole missään yritystoimintansa vaiheessa palkannut ulkopuolista työvoimaa. Painavimmat perusteet palkkaamattomuuteen ovat, ettei yrityksessä riitä töitä yhtä useammalle työntekijälle ja ettei yrittäjällä ole tarvetta eikä halua toimintansa oleelliseen laajentamiseen. Myös työn sivukuluja pidetään liian suurina, jotta yksinyrittäjä palkkaisi ensimmäisen työntekijän.

SY:n kehittämisohjelmassa, josta kerrottiin laajasti viime YrittäjäSanomissa, alkaa tiedonkeruuvaihe. Sinulla jäsenenä on mahdollisuus osallistua kehittämisohjelman tiedonkeruuvaiheeseen, joka toteutetaan verkkokeskusteluna.

Osallistumalla vaikutat. Tä-

mä vaiheen kumppanina on Fountain Park Oy. Verkkokeskusteluun osallistujana voit kertoa näkemyksiäsi yrittäjyydestä ja Suomen Yrittäjistä järjestönä sekä ajatuksiasi siitä, miten yrittäjyys kehittyy ja miten meidän järjestönä tulee toimia pystyäksemme vastaamaan muuttuvan jäsenkunnan muuttuviin tar-

peisiin, Suomen Yrittäjien järjestöpäällikkö Petri Rajaniemi kertoo. Keskusteluun haetaan näkemyksiä myös sellaisilta yrittäjiltä, jotka eivät ole vielä tai enää jäseniä. Lisäksi keskustelijoiksi toivotaan yrityksen perustamista harkitsevia ja tavallisia kansalaisia. Verkkokeskustelun alkaessa osallistumiskutsu lähetetään kaikille jäsenille sähköpostitse, ja osallistumislinkki on myös yrittajat.fi-sivuilla.

Mikä kehittämisohjelma?

Suomen Yrittäjät on käynnistänyt järjestön kehittämisohjelman vuosille 2011 – 2016. Ohjel-

Espoolainen floristimestari Pirjo Koppi on yksinyrittäjä. Tässä hän sitoo upeata kimppua.

www.yritysporssi.fi

Yksinyrittäjäohjelma ehdottaa käytännön korjaustoimia Yksinyrittäjän työ perustuu

SY:n viime vuonna tekemän kyselyn mukaan yksinyrittäjyys näyttää olevan varsin pysyvä elinkeino, sillä lähes 55 prosenttia vastaajista on toiminut yrittäjänä yli 5 vuotta. Yrittäjyys on päätoimista lähes 90 prosentille vastaajista ja yleisin yhtiömuoto on toiminimi. Sitä käyttää 56 prosenttia yksinyrittäjistä, osakeyhtiö on joka kolmannella. Tällaisessa toimintaympäristössä SY:n Yksinyrittäjäohjelma kiinnittää päätöksentekijöiden huomiota useisiin asiakokonaisuuksiin, joiden tiedetään parantavan yksinyrittäjien asemaa. Verotuksen alueella mm. esitetään, että maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys olisi sallittava liikevaihdoltaan max. 500 000 euron yrityksille. Muutoksen jälkeen arvonlisävero tulisi maksettavaksi vasta, kun yritys on itse saanut suorituksen myynnistään, eikä yrityksen tarvitsisi tilittää veroa jo ennen tätä. Muutos parantaisi pienten yritysten maksuvalmiutta. Arvonlisäveron alarajahuojennusta esitetään laajennettavaksi 50 000 euron liikevaihtoon saakka. Arvonlisäveron mahdollisen nousun tiedetään puolestaan merkitsevän lisärasitusta erityisesti työvaltaisille pienille palveluyrityksille.

henkilökohtaiseen osaamiseen, mitä on vaikea korvata kenenkään muun työpanoksella.

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa www.yritysporssi.fi MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Joustavampaa työttömyysturvaa. Yrittäjän sosiaaliturvan kehittämiseksi ohjelmassa todetaan, että työttömyysturvan saamisen edellytyksiä on lievennettävä yritystoiminnan keskeyttämistilanteessa. Esim. taloustaantuman seurauksena vaikeuksiin joutuneelle yrittäjälle se on kohtuuttoman pitkä aika, ja sitä on voitava lyhentää.

Harhaanjohtavasta markkinoinnista. SY:n ohjelmassa on tunnistettu

myös yksi tämän ajan ominaispiirre, joka liittyy usein aggressiiviseen puhelinmarkkinointiin. Ohjelmassa vaaditaankin, että lakia sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa uudistetaan siten, että pieniä yrityksiä suojataan nykyistä tehokkaammin harhaanjohtavalta markkinoinnilta ja muilta hyvän liiketavan vastaisilta menettelyiltä. Yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi työtä kaikilla hallinnonaloilla on jatkettava. Silloin SY:n mukaan asioihin voidaan tehokkaimmin vaikuttaa kehittämällä sähköisiä menettelytapoja. Niinpä esim. yritysten taloushallinnon kustannusten vähentämiseksi on tehtävä mahdolliseksi yksinkertaistaa juoksevaa kirjanpitoa yrityksen siirtyessä käyttämään sähköistä laskutusta.

Rakentaminen

Kauppa Sisustustuotealan Värisilmäketjuun kuuluva liike PohjoisPohjanmaalla. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 500 m2.  

SY-28012011-931

Trendikkäisiin kenkiin erikoistuneen kenkäkaupan liiketoiminta Helsingissä. Työntekijöitä

2 - 3. Vuokratut toimitilat 150 m2. Hintapyyntö 60 000 €.  

SY-03022011-939

Urheiluliike Päijät-Hämeessä. Työntekijöitä 3 - 4. Vuokratut toimitilat.  

SY-10022011-949

Laitureiden ja pienmökkien rakentamiseen erikoistunut yritys. Talousalueena koko Suomi sekä Venäjä, Baltia ja Ruotsi. Työntekijöitä 5. Omat toimitilat. SY-02032011-992

Majoitus, ravintola, elintarvike Lounas- ja tilausravintola Kanta-Hämeessä. Liikevaihto 600 000  - 1 000 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 130 000 €.  

Kodinkoneiden ja viihdeelektroniikan vähittäismyyntiyritys Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat. Hintapyytö 190 000 €.  

SY-15022011-958

Suomalaisravintola Espanjassa. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 105 000 €.

Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat, myymälä + pieni hoitola. Hintapyyntö 60 000 €.

Asiantuntijahaku.fi -palvelussa voi hakea yrityksen tarvitsemaa asiantuntijapalvelua eri hakukriteereillä yli 1 800 asiantuntijan joukosta. Palvelussa voi yhdistellä eri hakutekijöitä tarpeen mukaan (toimiala, maantieteellinen sijainti, asiantuntemus). Apua löytyy esimerkiksi Venäjän jälleenmyyntiverkoston rakentamiseen tai uusien yhteistyökumppanuuksien luomiseen. Asiantuntijoista tuodaan esiin yhteystietojen lisäksi taustatiedot kokemuksesta ja osaamisalueista. Parhaiten sopivista asiantuntijoista voi koota listan ja lähettää heille palvelun kautta tarjous- tai yhteydenottopyynnön. Palvelun käyttö on maksutonta eikä edellytä rekisteröitymistä. Ylläpidosta vastaa PKT-säätiö. Palvelu löytyy osoitteella www.asiantuntijahaku.fi

isuus. a l i t n to Maksuä hyväksesi! Käyt

Yrittäjänaiset vaativat päättäjiä tilille perhevapaakuluista

Grillituotteita valmistava leipomo pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto n. 280 000 €/v. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat: 150 m2 tuotantotila, 50 m2 toimisto. SY-21022011-972

Myydään hotelli-ravintola Etelä-Savossa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Omat toimitilat. Hintapyyntö 590 000 €.

Palvelu RIIKKA KOSKENRANTA

SY-01032011-986

Pesula Pohjanmaalla. Liikevaihto n. 140 000 €. Työntekijöitä 1 + 2. Vuokratut toimitilat 210 m2. Hintapyyntö 119 000 €. SY-14022011-953

Autopeltikorjaamo Uudellamaalla. Liikevaihto 100 000  140 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 300 m2 + 100 m2 kylmää tilaa. Hintapyyntö 60 000 €.

Ruoka- ja viihderavintola Joroisissa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 300 m2. Hintapyyntö 80 000 €. SY-14032011-1007

Muut toimialat

SY-16022011-963

Teknisiä kiinteistöjen ja maatalouden suojaus- /turva- / hälytinlaitteita maahantuova yritys. Toimintaa koko Suomessa.

Teollisuus Puisten huonekalujen osien ja puupellettien valmistusta harjoittava yritys tai osuus Kainuussa. Työntekijöitä 16 - 20. Omat toimitilat n. 10 000 m2 vuokratontilla.

Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Vuokratut toimitilat.  

SY-20012011-925

SY-25012011-929

Puolueiden edustajat vastaanottivat eduskuntatalon edessä Yrittäjänaisten adressin, jossa oli 3 000 allekirjoitusta. Lisää aiheesta, mm. puolueiden lupaukset perhevapaakuluista: yrittajat.fi/uutisarkisto > valitse Yrittäjä-tv

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy

28.4.2011

Myytäviä kohteitamme Rautakauppa........................................2 100 000 Tilauskonepaja.....................................1 550 000 Rakennusliike.......................................1 100 000 Graafisen alan erikoisosaaja................. 650 000 21-paikkainen hoitokoti..............550 000 + kiint. Hotelli, ruokaravintola ja pubi.............. 580 000 Sähkö- ja telealan tarvikemyynti ja asennuspalveluita...................................325 000 Lounasrav. & kahvio ja kauppa..............310 000 Huoltoasema Pylkönmäellä................... 195 000 Pizzeria .....................................................125 000 Sisustuskangaskauppa...........................120 000 Merkkiriippumaton autokorjaamo......... 80 000 Monipuolinen autokorjaamo...................75 000 Sisustus- ja lahjatavaraliike.....................68 000 Kuormalavojen kierrätys..........................65 000 Pizzeria A-oikeuksilla................................65 000 Hautaustoimisto ja kukkakauppa........... 60 000 20 % osuus ravintolisäalan yrityksestä....55 000 Vartioimispalvelu...............................jätä tarjous Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 000

SY-15022011-960

SY-15022011-957

Kemikalio pääkaupunkiseudulla.

Yritysvälittäjät

SY-16032011-1013

Asiantuntijahaku.fi -palvelu kokoaa eri alojen osaajat yhteen hakemistoon

man tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi ja löytää vastauksia siihen miten tulevat yrittäjät ja tulevat jäsenet suhtautuvat yrittäjyyteen ja Suomen Yrittäjiin järjestönä. Ohjelman ensimmäinen vaihe tänä vuonne on tiedonhankinta ja tutkimus, jolla tavoitellaan syvempää ymmärrystä siitä miten toimintaa tulisi kehittää säilyäksemme vetovoimaisena myös tulevien yrittäjien silmissä. Kehittämisohjelman toimintaperiaatteena on luoda avoin ja keskusteleva prosessi, johon osallistutaan laajasti. Lisätietoja kehittämisohjelmasta antavat toimitusjohtaja Jussi Järventaus ja järjestöpäällikkö Petri Rajaniemi.

OSTETAAN YRITYKSIÄ Ostetaan tilitoimisto Espoosta. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3.  

SY-09022011-946

Yrityspörssin ilmoitusehdot Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista. Netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopal­ velussa. Netti-ilmoituksen hinta on 95 € + alv. Yrityspörssin ilmoituspaketti sisältää kaksi ilmoitusta YrittäjäSanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä YrittäjäSanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on 225 € + alv ja ei-jäsenille 360 € + alv. Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221 yritysporssi@yrittajat.fi www.yritysporssi.fi


22

N:o 3 • Maaliskuu 2011

Parhaat palvelut KIRJAPAINOT

TULOSTINTARVIKKEITA

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula, puh. 0206 100 100 www.lehtipainot.fi

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

– kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut / viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492, faksi (05) 415 6334 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

YRITYSSOVELLUKSET

NetBaron®

TILITOIMISTOT

Tietokone-lehden testivoittaja Monipankki integroidusti

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingin keskustasta! Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset, sähköinen taloushallinto

NetBaron®-sovellusperhe • • • • • • • • •

sähköinen taloushallinto pankkiliikenne integroidusti monipankki kotisivut ja verkkokaupat asiakkuudenhallinta myynninohjaus tarjousten hallinta tilausten hallinta tuotannon- ja huollonohjaus

• • • •

materiaalinhallinta projektinhallinta ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä • työajanseuranta • työajan laskutus • ajopäiväkirja ja matkalasku

Ota yhteyttä tai tule käymään!

www.consista.fi

Testivoittaja NetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Tutustu videoihin ja avaa testitunnukset www.netbaron. Netbaron Solutions Oy Puh. 029 000 9015 • myynti@netbaron.

TOIMINTAJÄRJESTELMÄT

YRITYSPALVELUT Yrittäjä ja/tai toimitusjohtaja Voisiko työasiat hoitaa toisin? Kenen kanssa sparrata? Kuinka osaisin kehittää liiketoimintojani? Mistä saan apua kassavirtojen riittävyyteen ja niiden hallintaan?

Katso www.kantogroup.fi ja sovi tapaaminen jyrki.kanto@kantogroup.fi tai soita palveleva puhelin 06000-2233 (0,99€/ puhelu ja 2,97€ /min + pvm/mpm)

Ei kristallipallolla vaan yli 25 vuoden kokemuksella!

Yritykset Nettikielenkäännöstoimisto Lingosaur palkittiin Saksassa Tamperelainen verkossa toimiva käännöstoimisto Lingosaur on voittanut eurooppalaisen ICT-alan innovaatiopalkinnon, hopeisen European Seal of e-Excellencen. Kilpailuun osallistui ehdokkaita 18:sta maasta ja Lingosaur oli kilpailun voittajista ainoa suomalainen yritys. Lingosaur-kielenkäännöspalvelu toimii maailmanlaajuisesti. Kyse ei ole käännöskoneesta, vaan ihmisten työhön perustuvasta palvelusta. – Lingosaur käyttää apunaan

tekniikkaa, mutta itse käännöstyön tekee aina ihminen, kertoo Lingosaurin toimitusjohtaja Mikko Tihveräinen. Asiakas voi lähettää Lingosaurin www-sivujen kautta käännettävän tekstin, valita lähde- ja kohdekielen sekä tuotettavan käännöksen laatutason kahdesta vaihtoehdosta. Järjestelmä laskee sanat ja antaa tarjouksen heti. Parhaimmassa tapauksessa työ lähtee soveltuvalle kääntäjälle jo minuuttien kuluessa tilauksesta.

Kaksi metalli- ja konealan perheyritystä yhteistyöhön Outokummun Metalli Oy on ostanut Koneosapalvelu Oy:n. Kaupan myötä Outokummun Metalli vahvistaa asemaansa metsäkoneiden ja muun raskaan kaluston ja teollisuuden toimijana. Outokummun Metallin pääpaikka on Outokummussa ja Koneosapalvelun Vilppulassa Pirkanmaalla. Koneosapalvelu toimittaa komponentteja, vara-

osia ja tarvikkeita. Koko konsernin liikevaihto on noin 22 miljoonaa euroa, ja työntekijöitä lähes 150. Koneosapalvelu jatkaa omana yhtiönään, jonka toimitusjohtajana jatkaa Mika Aliranta. Sekä Outokummun Metalli että Koneosapalvelu ovat yli 30-vuotiaita perinteikkäitä perheyhti��itä.

Moto-Seinäjoki takaisin vanhoille omistajilleen yritys Moto-Seinäjoki Oy on siirtynyt kokonaisuudessaan •Hannu •Moottoripyöräalan ja Heikki Pennalan omistukseen.

Y

rityskauppa tehtiin Hannu ja Heikki Pennalan ja Procycle International Oy:n Lauri Hakalan kanssa. Pennalat olivat aikaisemmin omistaneet yrityksen vuoteen 2008 asti. Moto-Seinäjoki Oy sopeuttaa toimintojaan moottoripyöräalan murroksessa ja kiristyvässä kilpailussa. Tavoitteena on vahva asema jo tänä keväänä. – Moto-Seinäjoki tulee ottamaan paikkansa alan merkittävimpänä yksityisenä jakelijana luottaen huippubrandeihin, hyviin päämiessuhteisiin, vahvaan osaamiseen ja motivoituneeseen henkilökuntaan, toteaa Hannu Pennala. – Ajovarustemyynnistä tulee vastaamaan All-Right Oy, ja nyt uusitussa myymälässä on tilaa yli 300 neliötä ja edustettuna alan parhaat huippumerkit, lisää Heikki Pennala. Moto-Seinäjoki Oy:n liikevaihto oli vuoden 2010 tilikaudella noin 7 milj. euroa. Vahvaa kasvua haetaan jo tällä kaudella. Yritys työllistää noin 15 henkilöä.

JUHA TUOMIKOSKI

Kiitosimeon Oy laajentaa kaasukuljetuksia Ruotsissa Kiitosimeon Oy:n ruotsalainen tytäryhtiö Simeon Logistics Ab on ostanut Haanpaa Ab:n kaasukuljetustoiminnan. Ostettu toiminta sisältää Haanpaan ja Aga:n yhteistyön Ruotsissa. Kauppa kasvattaa Nurmijärveltä käsin toimivan Simeonin liikevaihtoa seitsemällä miljoonalla eurolla. Simeonille siirtyy yhteensä 50 Haanpaan kuljettajaa ja toimihenkilöä. Simeonin ajossa olevien säiliöautojen määrä kasvaa lähelle kahtasataa ajoneuvoyhdistelmää. – Nyt toteutettu kauppa on meille tärkeä askel Ruotsissa ja itämeren alueella. Yhteistyön

Moto-Seinäjoki edustaa kovia kansainvälisiä merkkejä. Oikealta Heikki ja Hannu Pennala. Merkeille tarjotaan jatkossakin palkittua ja ammattitaitoista huolto- ja varaosapalvelua.

Suomalainen pelifirma Disneyn talliin. Yhdysvaltalainen mediajätti Disney on ostanut suomalaisen peliyhtiö Rocket Packin, Helsingin Sanomat kertoi. Rocket Pack on kehittänyt kissojen ja koirien ikiaikaisesta sodasta kertovan Warimals-pelin. Yhtiön työkalujen avulla voidaan luoda pelejä niin Facebookiin, iPhoneen kuin Androidiinkin.

laajentaminen Agan kanssa on meille erityisen mieleistä. Teemme ennestäänkin yhteistyötä viiden maan alueella, sanoo Kiitosimeonin toimitusjohtaja Ari Penttinen. Kiitosimeon Oy on suomalainen vaarallisten aineiden säiliökuljetuksiin erikoistunut kuljetusliike. Vuonna 2010 yhtiön liikevaihto oli 44,4 miljoonaa euroa ja henkilöstöä oli vuoden lopussa 394. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja on Juha Lehtinen. Simeonin kotimarkkina-aluetta on itämeren ympäristö, ja tytäryhtiöt sijaitsevat Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.

Jätelaitoksille häiriöohjeet. Jätealan huoltovarmuustoimikunta on laatinut jätehuollon varautumisohjeen häiriötilanteita varten. Ohje on laadittu ajatellen erityisesti kuntien jätelaitosten toimintakenttää, mutta se soveltuu kaikille alan toimijoille. Ohje on netissä www.jly.fi/Jatehuollon VJS ohje.pdf


23

N:o 3 • Maaliskuu 2011

Svensk resumé Näthandeln uppmanas testa sin programvara Ett säkerhetsproblem har dykt upp inom näthandeln. I vissa nätbutiker har det gått att handla utan att betalningen för varan har nått säljaren. Kommunikationsverket anser att strulet beror på att programmet som butiken til�lämpar inte följer de tekniska specifikationer som den betalningsförmedlande banken ställer. Butikerna borde låta skyddstesta sina program. På webbsidan CERT-FI finns ytterligare information om säkerhetsriskerna. Ifall butiken misstänker bedrägeri måste polis kontaktas.

Svårare att planera handelns storenheter Det blir sannolikt svårare att placera och planera detaljhandelns storenheter utanför utbana centra. Ett förslag till ändring av markanvändningsoch bygglagen som godkändes med knapp majoritet av riksdagen tyder på detta. FiF anser det vara positivt att man härmed gör det lättare att placera butiker mitt i stan så att centrumområdena hålls levande och tjänsteutbudet bibehålles. Däremot anser FiF att man inte ska tillämpa bestämmelserna på den del av detaljhandeln som kräver stora fysiska utrymmen, som t.ex. möbel- och bilaffärer, eftersom dessa inte konkurrerar med butikerna i centrum. FiF vill se bil- och möbelhandeln etablerar sig utanför städerna.

Riksdagsval i skuggan av kostnadstryck

FiF har lämnat sin avvikande åsikt till betänkandet om förslaget till ny skuldsaneringslag. FiF anser att bostadsklausulerna inte är i linje med regeringens tidigare tankar om hur konkursdrabbade företagare och överskuldsatta ska hjälpas till en ny start. – Ifall arbetsgruppens förslag går igenom innebär det att de skuldsattas hem hamnar i riskzonen på ett farligare sätt än tidigare, påpekar Janne Makkula, chef för lagstiftningsärenden vid FiF. I praktiken skulle gäldenären i vissa situationer, för bibehållandet av egen bostad, måst kunna betala sina kreditorer flerfaldigt jämfört med dagens bestämmelser.

Sex nät får vara tillräckligt för fiskaren I samband med beredningen av den nya fiskerilagen vill man begränsa antalet nät till sex stycken, dvs. högst 180 meter, per fiskare. Härtill skulle notfiske helt förbjudas för andra än yrkesfiskare. – De på mången sommarstuguort så populära strandnotdragningarna faller bort och fiskedonen kan hängas upp som museiföremål och sommarminnen från en svunnen barndomstid, konstaterar Risto Vesa vid Centralförbundet för Fiskerihushållning. Förbundet har inget emot att man begränsar fisket för att trygga ett hållbart fiske. De nu aktuella begränsningarna är dock obefogade eftersom avsikten är att i samma lag reformera de regionala vattenanvändningsplanerna.

SKAL-åkerierna kräver tuffare EU-tag av regeringen Åkeriernas intresseorganisation SKAL kräver att regeringen intar en aktivare roll i det EU-beslutsfattande som gäller åkerierna. Åkerierna kräver bestämmelser som befrämjar landsvägstransporterna och som i tillräcklig mån beaktar förhållandena i randområden. Dåliga exempel på överdriven harmonisering är arbetstidsdirektivet som klavbinder åkeriföretagare och det aktuella försöket att hindra medlemsländerna från att själv besluta om fordonens mått och vikter.

Tusentals sm-företag glömmer låta inspektera elinstallationerna

••Både företagarna och hela samhället står i stort sett inför samma utmaningar under den kommande valperioden. FUTUREIMAGEBANK

F

inland behöver flera arbetplatser och en produktivare allmän sektor för att välfärdssamhället kan bestå i framtiden. Kostnadsdisciplin, hållbarhetsunderskott å ena sidan och platt skatt å andra sidan har gett färg åt valdebatten hittills. Dessa är de teman som också blir utslagsgivande när väljarna synar sina kandidater. Centern, samlingspartiet, sdp och sfp kräver klar kommunal och statlig kostnadsdisciplin. De kristliga vill stoppa statens skuldsättning bl.a. genom minskat understöd till näringslivet. Vänstern och de gröna vill skärpa beskattningen i stället för att skära. Vänsterförbundet talar hellre om att utvidga skattebasen. Sannfinländarna noterar hållbarhetsunderskottet men vill inte ta till egentliga nedskärningar i statsbudgeten. Partiet vill däremot se och höra en värdedebatt om ansvar och förpliktelser. Partiet skulle dock kunna tänka sig att dra in på vissa strukturoch regionbidrag samt bidrag till företagen.

FiF vill undvika höjda skattet. I tidningens finskspråkiga

Centerpartiet.

Centers vill investera i projekt som skapar tillväxt och uppger därtill i sitt valprogram att medborgarna måste visa återhållsamhet för att kunna uppnå välfärd och att detta kräver måttfulla löneuppgörelser under flera år framöver.

Riikka Koskenranta, text

avdelning på s. 8 finns en tabell

Skuldsanering hotar hemmet

Översättning av Pekka Sörensen

Samlingspartiet.

Samlingspartiet förespråkar en förnyelse och effektivering av den kommunala verksamheten och ekonomin. Detta tror partiet att man uppnår genom samarbete med andra kommuner, privatföretagen och den tredje sektorn. Partiet vill också att man målmedvetet stöder kommercialiseringen av goda produktidéer i den privata sektorn. Välfärdssamhället behöver också utländsk arbetskraft.

Efter valnatten randas en mörk morgon: hur nedbringa statens kostnader? FiF anser att skärpt beskattning ska undvikas in i det sista och nya skatteintäkter sökas genom att understöda tillväxten. på hur partierna har tänkt sig att statens skatteinkomster ska ökas. FiF anser att man inte ska gå in för en allmän skärpning av beskattningen trots det statliga ekonomiska underskottet. En incitamentfull beskattning och

en tillväxtinriktad och företagarvänligt ekonomisk politik måste vara målet. Vad är det då som partierna ser som tillväxtmotorer förutom att utgifterna för det almänna måste ned och skatteintäkter-

na upp? Skatteincitament och härtill många mindre element förefaller att vara receptet, det finländska arbetets konkurrenskraft icke att förglömma. De tre största företagarpartierna presenterar sin syn.

Sannfinländarna. Det tredje

största företagarpartiet sannfinländarna vill att konkurrenskraft och tillväxt skapas genom en kursomläggning i klimatpolitiken. Endast med en annorlunda klimatpolitik kan den nya regeringen trygga vår basindustris exixtens. Utan ändringar på den punkten kan vi glömma tankarna om tillväxt under de kommande åren.

Arbetsrelaterad inflyttning med ansvar bra modell som glöms i valdebatten aktuella inflyttningsdebatten har en negativ klang. Verkställande direktör Mika Kaukonen tar fram •den•Den positiva sidan; en modell som bygger på ansvarsfull arbetsrelaterad inflyttning. – Lön utgår exakt enligt finska kollektivavtal och lönen betalas till en finsk bank där vi öppnat ett konto för arbetstagaren. Enligt Kaukonen har man utrett utlänningarnas arbetsavtalsvillkor med Byggförbundet och arbetarskyddsmyndigheterna och ingen har haft nånting att anmärka. – Vi har agenter i utlandet som intervjuar arbetstagarna i hemlandet. Vi kollar upp skol-, arbets- och annan bakgrund. Ingen anställs direkt på gatan, uppger Kaukonen.

Harri Auramo, text o. bild

I

debatten om ekonomins gråzon och utländsk arbetskraft bollas det med minimala timlöner, barackinkvartering, nedtrampat människovärde och dålig arbetskvalitet, säger Mika Kaukonen, vd för VMP Group som tidigare hette Varamiespalvelu. Hos VMP har man nogsamt satt sig in i problemkomplexet arbetsrelaterad inflyttning och noterat statistikmakarnas häpnadsväckande kalkyler om hur Finland under de närmaste åren kommer att lida brist på arbetskraft när eget folk inte räcker till. – Befolkningens ålderspyramid svänger förr eller senare upp och ned och vi behöver massor av utländsk arbetskraft, sammanfattar Kaukonen. För drygt ett år sedan började VMP utveckla en för finländska arbetsgivare avsedd modell för förmedling av utländsk arbetskraft. Modellen bygger på att ta ansvar för den förmedlade arbetskraftens välbefinnande och även kvaliteten på det arbete som utförs. Kaukonen anser att VMP:s modell är etisk och ansvarsfull och

Möter på flygplatsen. – Ar-

Mika Kaukonen kryddar inflyttningsdebatten med positiv saklighet. En ansvarsfull arbetsrelaterad inflyttning är ett sätt att bemöta arbetskraftsbristen. ett viktigt medel i bemötandet av den kommande arbetskraftsbristen. Modellen utvecklades i några byggföretag men kan tillämpas även inom vård- och välfärdsbranschen och i säsong-

arbeten som inte kräver specialkunskaper.

Finska avtal gäller. Mika Kaukonen betonar att de av VMP

förmedlade inflyttarna inte är sk. utstationerade arbetstagare utan anställda av ett finskt företag, VMP. Arbetsavtalet författas på inflyttarens språk och förstås även på finska.

FiF-program blev bok för ensamföretagare FiF:s färska bok för ensamföretagare påminner om det faktum att landet har över 160 000 ensamföretagare. Det är 65 procent av alla företagare. På tio år har antalet ensamföretagare ökat med ca 40 000 personer. Medan ensamföretagarna ökat, har antalet arbetsgivarföretag varit s.g.s. oförändrat. Typiska branscher för ensamföretagarna är skolning, social- och hälsotjänster samt kosmetik och liknande. Bland ensamföretagarna finns också tiotalstusen sådana som har företagandet som bisyssla. Enligt FiF:s undersökning fungerar över hälften av ensam-

företagarna i ett nätverk med företagen i sin egen bransch. Ensamföretagsamheten förefaller att vara en vald livsstil eftersom t.o.m. 80 procent av ensamföretagarna försäkrar att de fortsätter uttryckligen som ensamföretagare antingen säkert eller mycket sannolikt även i framtiden. Ju längre en person fungerat som företagare desto säkrare att företagandet fortsätter utan att vederbörande låter sig lockas av lönearbete. En högre inkomst i lönearbete framstår som den viktigaste orsaken till att eventuellt lämna företagandet.

Hög tröskel. Inemot 60 pro-

cent av ensamföretagarna har i inget skede av verksamheten anställt utomstående arbetskraft. Tyngst vägande argumentet är att företaget inte kan sysselsätta fler och att företagaren inte har lust eller behov av att väsentligt utvidga företaget. Lönebikostnaderna anses också vara alltför höga för anställandet av en första arbetstagare. I programmet för ensamföretagande föreslås bl.a. att lättnaden vid momsens nedre gräns bör gälla även omsättningar upptil 50 000 euro. Ökad moms innebär en ökad börda särskilt för arbetsintensiva små tjäns-

teföretag. Företagarnas möjligheter till arbetslöshetsskydd måste underlättas om företagsverksamheten måste avbrytas. I händelse av avbrott kan företagaren i dag få arbetslöshetsersättning först när verksamheten har varit avbruten under minst fyra månader. Detta är en orimligt lång tid för en företagare som råkat illa ut under recessionen. En speciell plåga som företagarna utsätts för nuförtiden är den aggressiva marknadsföringen per telefon. FiF:s program kräver att lagen om olämpligt uppträdande i näringsverksamhet ses över.

betstagarna möts på flygplatsen av en person som talar deras språk och hjälper till med att bli registrerad hos skattemyndigheterna, bekantar dem med bostadsmiljön, dagligvarubutikerna och hobbyfaciliteterna och står även i övrigt till förfogande med tolk- och andra tjänster, säger Mika Kaukonen. VPM ser också till att inflyttarna får en bostad och möjlighet till nätförbindelse med hemlandet. De garanteras också arbetshälsovård och socialskydd genom ett finskt försäkringsbolag.

Entreprenörer beskyller ministerium för nedkörning av eluppvärmning Elentreprenörerna hävdar att nya byggbestämmelser under beredning gör det s.g.s. omöjligt i praktiken att bygga nya småhus med eluppvärmning. El- och tele-entreprenönernas förbund STUL har granskat kalkylexempel som ska ge en bild av hur de nya byggbestämmelserna inverkar på det praktiska byggarbetet. Detta p.g.a. olika energikoefficienter som placerar elvärmen i klart svagare position.

Tusentals företag låter bli att låta inspektera sina elinstallationer trots att så borde göras med 5 – 15 års mellanrun beroende på bransch. Det handlar mest om glömska och okunskap. Gamla elinstallationer är en brandrisk. Den lagstadgade elinspektionen gäller affärsfastigheter, småindustriutrymmen samt olika verksamhetpunkter för stat och kommun. Även fastigheter, inklusive större jordbruk, med en anslutningssäkring på över 35 amper omfattas av lagen, dock inte bostadshus. – Kommunerna och staten har i stort sett skött sig men mest kontroll böver nog kanske småindustrins fastigheter. Hos många företag vet man inte överhuvudtaget att dylika kontroller måste göras säger Esa Tiainen, teknisk direktör vid el- och teleentreprenörernas förbund. Tiainen uppskattar att ca 10 000 objekt årligen kräver inspektion men att endast kring en tredjedel genomförs. Tidsintervallen är 5  – 15 år beroende på bransch. T.ex. anläggningar

inom den kemiska industrin måste inspekteras vart femte år. I enklare kontorsfastigheter räcker det med 15 år. Endast en auktoriserad inspektör får anlitas. Kontaktuppgifter finns på Tukes’ webbsida www.tukes.fi .

Inspektionen billig, men...

Inspektionens kostnader kan inte rimligtvis vara orsak till att inspektioner inte görs. Inspektören debiterar 90 euro per timme och t.ex. en mindre snickeriverkstad avverkar inspektören på 3 – 4 timmar. Några hundralappar alltså. – Däremot kan reparationer bli dyra. Upphittade fel måste åtgärdas och en ny inspektion göras, påpekar Esa Tiainen. Men även skador kostar. Många försäkringsbolag har en avtalsklausul som innebär att brandskador ersätts inte om ett bristfälligt och oinspekterat elsystem befunnits vara orsak till branden. Företagen borde inse att elinstallationer ingalunda är eviga; de slits där som allt annat.

Organisationer och företag söker samarbetsformer Endast de största medborgarorganisationerna samarbetar systematiskt med hälso- och socialbranschens företag, visar en utredning som Penningautomatföreningen RAY beställt. Företagen säljer många olika produkter och tjänster som inverkar på människors hälsa och välbefinnande. Medborgarorganisationerna har blivit intressanta samarbetspartner för företagen. – Med utredningen ville vi väcka diskussion om att företa-

gen skulle kunna ha en djupare roll i samhället en att bara betala skatter och skapa arbetsplatser, säger Mika Pyykkö, avdelningschef vid RAY. – Ett samarbete kunde öka arbetstagarnas motivation och välbefinnande och förbättra företagets image. Organisationerna å sin sida kunde få tillgång till sakkunskap av nytt slag, uppger Sari Kuvaja som gjort utredningen.

Allt fler kommuner tar servicesedlar i bruk Servicesedlar används som betalningsmedel särskilt inom socialvården men det här året är det meningen att även hälsovården ska ingå. Inom socialvården ser det ut som om sedlarna skulle användas alltmer inom serviceboendet, särskilt när det gäller serviceboende för handikappade. Tidigare användes sedlar främst inom närståendevården, hemservicen och annan stödservice. Detta framgår av Sitras och Kommunförbundets enkät som är den första undersökningen

om saken under den nya servicesedellagens tid. Enligt enkäten har 102 kommuner och kommunförbund servicesedlar. Inom 120 kommuner el. kommunförbund planerar man att införa systemet. – Fördelen med servicesedlar är att de går att tillämpa där det finns en marknad och möjligheter till konkurrensutsättning. Sedlarna är lämpliga för ordnandet av specifika tjänster, små eller stora, säger social- och hälsodirektör Jussi Merikallio vid Kommunförbundet.

Minister gav företag beröm för arbetsbank Arbetsbankexperimentet har visat att de delvis arbetsoförmögna kan beredas vägar tillbaka till arbetslivet. Social- och helsovårdsminister Juha Rehula är särskilt glad över att företagen sett så positivt på experimentet. Arbetsbankerna är sk. sociala företag som anställer arbetslösa arbetssökande för uppgifter i företaget eller hos underleverantören t.ex. i samband med olika tillfälliga produktions- eller andra säsongtoppar.

Experimentet startade 2009 på riksnivå och sysselsatte i fjol 189 personer med visst arbetsmarknadshandikapp. Av de 189 fick 63 via arbetsbanken heltidjobb hos något annat företag. Två tredjedelar av de sysselsatta var delvis arbetsoförmögna. Experimentet omfattade fyra arbetsbanker på olika håll i landet. Arbetsbanken minskar ett eventuellt anställande företags risk och uppmuntrar till att anställa även delvis arbetsförmögna och andra svårt sysselsatta.

Visa att du är medlem! Från medlemssidorna kan du även ladda ner webbannern Medlemsföretag 2011 till medlemsföretagets egna sidor. Det finns även en tryckfärdig version i fyra färger, som kan användas i publikationer och tidnigsannonser.


24

N:o 3 • Maaliskuu 2011

Valtakunnalliset jäsenedut www.yrittajat.fi/jasenedut

Laivamatkat

Luoton- ja riskienhallinta

Pysäköinti

Polttoaineet ja lämmitysöljyt

Tarjoamme Suomen Yrittäjien jäsenille kattavan ja edullisen etupaketin. Etupakettiin kuuluu rajoittamaton määrä käyttäjätunnuksia sopimusasiakkaan verkkopalveluun, kuukausittain ilmestyvä sähköinen uutiskirje, ilmainen osallistumisoikeus koulutuksiimme, Luotsi-asiakaslehti, vuoden maksuton näkyvyyspaketti aarre.fi-hakemistopalvelussa ja sopimusasiakkaan verkkopalvelussa (arvo 150 €) sekä päättäjätiedot yritystietojesi yhteyteen. Lisäksi saat seuraavat haut maksutta (arvo 347 €): 30 kpl Riskimittari-luokitusraportteja, 7 kpl Rating Alfa -luottoluokitusraportteja sekä 50 kpl yritysperustietoja. Nämä haut ovat voimassa 365 päivää niiden aktivoinnista.

Lentoparkki Oy Helsinki-Vantaan lentoasemalla myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille pysäköinnistä jäsenetuna 15 %:n alennuksen normaalihinnoista. Lentoparkki kuljettaa matkustajat ja matkatavarat bussilla oikean terminaalin lähtöovelle ja noutaa matkan jälkeen tulotasanteelta. Henkilökunta palvelee Lentoparkissa 24 h/vrk. www.lentoparkki.fi

Neste Oil Yrityskortilla alennusta –2,5 snt/l (sis. alv.) bensiinistä ja dieselistä Neste Oilin liikenne- ja automaattiasemilta. Alennus koskee Suomessa tehtyjä ostoksia, ja se myönnetään laskutuksen yhteydessä. Tilinhoitomaksu on verkkolaskulla 1 €/kk ja paperilaskulla 2,5 €/kk. Alennus ei koske Neste Oil Express -automaattiasemia. Neste Oil Yrityskortti käy maksuvälineenä myös Express-asemilla.

Asiakastiedon sopimusasiakkuuden vuosimaksu on 240 € + alv 23 %. Etupaketti koskee 1.1.2010 jälkeen solmittuja asiakkuuksia. Liity sopimusasiakkaaksi ottamalla yhteyttä Asiakastietoon sähköpostilla asiakaspalvelu@asiakastieto.fi tai puhelimitse 010 270 7200. Kerro tilauksen yhteydessä SY:n jäsennumerosi.

Soliditet on Pohjoismaiden johtava luottotieto- ja yritysinformaatioalan yritys, joka toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Soliditet tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille yritysluottotietoja jäsenetuhintaan ilman vuosisopimusmaksua (edun arvo 396 euroa). Yrittäjäalennus ja SY:n jäsennumero on mainittava tilausta tehtäessä. Jäsenetuna yritysluottotietoraportit, 20 %:n alennus ovh-hinnoista.

Lisätiedot ja palvelun käyttöönotto ▪ Bisnode Finland Oy, Soliditet-liiketoiminta puhelimitse (09) 7511 9100 ▪ sähköpostilla asiakaspalvelu@bisnode.com ▪ katso myös www.soliditet.fi

Vakuutukset Fennian uudet jäsenetuvakuutukset tarjoavat ratkaisuja yritystoiminnan sekä yrittäjän perheen ja kodin turvaamiseen. Muun muassa Fenniakaskon keskeytysvakuutuksen, jonka päiväkorvaus on 85 euroa, sekä mahdollisuuden lasivakuutukseen. Tämän lisäksi tarjoamme Yrittäjän Henkilöturvan yhteydessä maksuttoman ryhmätapaturmavakuutuksen sekä 45 prosentin alennuksen laajan Fenniakaskon maksusta. Laajan Fenniakaskon lähtöbonus on 70 prosenttia.

Tarkemmat tiedot jäseneduista ja vakuutuksista ▪ osoitteesta www.fennia.fi/suomenyrittajat tai ▪ yrittajat.fi -jäsensivuilta kirjautumalla jäsennumerolla ▪ lisätietoja myös Fennian Yrittäjäpalvelusta 010 802 290

Matkaviestintä- ja tietoliikennepalvelut Suomen Yrittäjien jäsenenä saat meiltä arkeasi helpottavia palveluita edullisesti. Voimassa olevat jäsenedut ja -tarjoukset voit katsoa internet-sivuiltamme www.sonera.fi/jasenedut.

Hakupalvelut Finder Yhteystieto on jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi-verkkopalvelua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi. Finder Yhteystieto on maksutta käytössäsi, kun kirjaudut yrittajat.fi-jäsensivuille omalla jäsennumerollasi.

02 02 02 Numeropalvelu auttaa (maksullinen palvelunumero) Jokainen Suomen Yrittäjien jäsenen soittama puhelu 02 02 02 Numeropalveluun tukee Suomen Yrittäjien edunvalvontatyötä. Suomen Yrittäjät ja Fonecta jakavat vuosittain Yrittäjien valitsemalle jäsenkohteelle merkittävän rahapalkinnon 02 02 02 -puheluista karttuneesta rahastosta. Lisätietoja ja tekninen tuki ▪ Fonecta asiakaspalvelu, puhelin 020 692 999 (ark. 9–16) ▪ finder@fonecta.com

Lisätiedot ▪ hintatiedot 24 h puhelinpalvelu 010 2295 860 ▪ huomioi uusi osoite Tikkurilantie 151, 01530 VANTAA, katso uudet ajo-ohjeet kirjautumalla yrittajat.fi-verkkosivuille jäsennumerollasi

Autonvuokraus Jäsenyrityksille 15 %:n alennus kaikissa Suomessa tapahtuvista vuokrauksista www.europcar.fi -nettisivulla julkaistuista autonvuokraushinnoista. Alennus koskee myös kaikkia tarjouksia. Alennus koskee auton vuorokausihintoja mutta ei lisäpalveluja. Varauksen yhteydessä on kerrottava, että kyseessä on SY:n jäsenetu. Jäsenyys on todistettava autoa noudettaessa jäsenkorttia näyttämällä. www.europcar.fi

Lisätiedot ja varaukset ▪ Europcar-varauspalvelu 0200 121 54 ▪ sähköpostilla varaukset@europcar.fi

Majoitus- ja kokouspalvelut Suomen Yrittäjien jäsenet saavat 15 %:n alennuksen päivän parhaasta hinnasta Standardhuoneluokassa kaikissa Pohjoismaissa sekä Baltian ja Puolan Best Western -hotelleissa. Suomen Yrittäjien nettosopimusalennus lasketaan päivän parhaasta hinnasta. Suomen Yrittäjien jäsenyys on mainittava varauksen yhteydessä ja tarvittaessa todistettava Suomen Yrittäjien jäsenkortilla. www.bestwestern.fi

Hintatiedot ja varaukset ▪ varaukset maksuttomasta palvelunumerosta 0800-12010 ▪ Internet-varauksessa on käytettävä yrityskoodia 0135903 Hilton-hotelliketju tarjoaa jäsenetuhintaista majoitusta ja kokouspalveluita. Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D000005439 mainittava varausta tehtäessä. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Katso kokoustarjonnan hintatiedot kirjautumalla jäsennumerollasi yrittajat.fi-jäsensivuille. www.hilton.com/nordic

Hintatiedot ja varaukset ▪ Hilton Helsinki Kalastajatorppa, puhelin (09) 458 11 ▪ Hilton Helsinki Strand, puhelin (09) 393 51 ▪ Hilton Helsinki-Vantaa Airport, puhelin (09) 732 20 Hotel Arthur Helsingin sydämessä myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille 20 %:n alennuksen normaalihintaisista huonehinnoista ma–pe sekä Ravintola Arthurissa 10 %:n alennuksen á la carte -hinnoista. Suomen Yrittäjien yrittäjäalennus mainittava varausta tehtäessä ja jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. www.hotelarthur.fi

Hintatiedot ja varaukset ▪ puhelin (09) 173 441 tai ▪ sähköpostilla myyntipalvelu@hotelarthur.fi Scandic-hotelliketju tarjoaa jäsenetuna kaikissa Suomen, Ruotsin ja Euroopan hotelleissa 5 %:n sekä Tanskassa ja Norjassa 8 %:n alennuksen Flex-hinnoista. Hinta on joustava, ja sen voi perua sekä muuttaa saapumispäivänä ilman kustannuksia. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Lisäksi SY:n jäsenet saavat Suomen Scandichotelleissa kokoushinnoista –5 %, katso hintatiedot yrittajat.fijäsensivuilta. www.scandichotels.fi

Lisätietoja ja varaukset ▪ hintatiedot ja varaukset Scandic keskusvaraamo, puhelin 08000 6969 ▪ Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D000005439 mainittava varausta tehtäessä

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ Neste Oil Asiakaspalvelusta, puh. 010 458 8480 (ark. 8–17) ▪ sopimuksen voi täyttää ja tulostaa osoitteessa www.neste.fi ▪ sopimuksen lisätietoja-kenttään merkitään ”Suomen Yrittäjät ry” sopimus euroShell-yrityskortilla jäsenyrityksille alennus Shell-bensiinistä ja -dieselistä –2,1 snt/ litra (sis. alv). Alennus ei koske Shell express -asemia. Tilinhoitomaksu yrityskorttiasiakkailta 3 €/lasku (sis. alv), mikäli asiakas haluaa laskun sähköpostilla pdf-muodossa tilinhoitomaksu on 0 €/kk. Korttihakemukset ja lisätietoja www.shell.fi palvelulomakkeella tai tilaamalla puhelimitse, merkitse hakemuksen oikeaan alareunaan konserninumero R2130.

YRITYSKÄYTTÖÖN TARKOITETUISTA ryhmä- ja kokousmatkoista sekä kaikesta liikematkustuksesta 10 %:n alennus. www.tallinksilja.com

Lisätiedot ja varaukset ▪ Suomen Yrittäjien asiakasnumero 38754 ▪ ryhmä- ja kokousasiakkaat puhelin 010 804 123 Jäsenyrittäjän YKSITYISKÄYTTÖÖN tarkoitetuissa matkoissa pääset SY:n jäsenenä Club One -kanta-asiakasohjelmaan suoraan silver-tasolle. Edun saaminen edellyttää rekisteröitymistä Club One -kanta-asiakasohjelmaan yrittajat.fi-jäsensivujen kautta. Kirjoita sähköisen liittymislomakkeen viimeiseen kenttään Yrityksen/yhdistyksen jäsennumero 9468. Mikäli olet jo jäsen Club One kanta-asiakasohjelmassa nykyinen Club One -asiakasnumerosi pysyy voimassa ja pääset Silver-tasolle, kun ilmoitat sähköpostilla osoitteeseen erikoisliittymiset@tallinksilja.com yrityksesi nimen ja asiakasnumero 9468.

Hintatiedot ja varaukset www.clubone.fi ▪ Club One puhelin 0600 152 68 (1,64 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm)

Säiliötoimitukset (lämmitys- ja moottoripolttoöljyt)

Viking Line tarjoaa jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta. Hintatiedot, alennuksiin oikeuttavat tuotetunnukset ja matkavarauksiin tarkoitetut linkit yrittajat.fi-jäsensivulta. Risteilyissä online-varaukset mahdollisia yrittajat.fi-jäsensivujen kautta tai www.vikingline.fi.

Shell Thermo -lämmitys- ja moottoripolttoöljyjen säiliötoimituksista alennus –2 snt/litra (sis. alv) laskettuna markkinahintatasosta. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Ilmoita tilauksen yhteydessä Suomen Yrittäjien jäsennumerosi ja kerro, että kyseessä on SY:n jäsenetu.

Risteilyt – online varaukset mahdollisia (alennuksiin oikeuttavat tuotetunnukset suluissa) ▪ Helsinki–Tukholma risteily (FKYRI) ▪ Turku–Tukholma-Miniristeilyt (FKYRI) ▪ Päivä Tallinnassa-matkat (FKYRIH) ▪ Helsinki–Tallinna (Päiväristeily FKYRIP, Miniristeily FKYRIM)

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ Shell Huoltamo- ja korttipalvelu, puhelin 0204 43 2074 (arkisin 8–16)

Lisätiedot ja tilaukset ▪ Lämpöpuisto Oy:n maksuttomasta asiakaspalvelunumerosta 0800 19292 Jäsenyrityksille alennusta St1-yrityskortilla tehdyistä polttoaineostoista. Alennukset bensiinistä ja dieselistä –2,2 snt/litra (sis. alv), ja ne myönnetään Suomessa noin 390:llä erikseen merkityllä St1-asemalla. St1 ei peri korteista laskutus- tai hallinnointipalkkioita. St1-yritysluottokorttihakemuksia saa St1-asemilta tai www.st1.fi, liitä hakemukseen kopio Suomen Yrittäjien jäsenkortista.

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ maksuttomasta palvelunumerosta 0800 13770 ▪ sähköpostilla kortit@st1.fi St1 Polttoöljyä erikoishintaan. Kerro tilauksen yhteydessä, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu, ja SY:n jäsennumerosi. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Tilaukset 0800 166 266.

Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä –2,69 snt/litra (sis. alv) sekä voiteluaineista (10 l ja sitä pienemmistä astioista), autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Teboil Yrityskortilla tehdyistä ostoista ei peritä korkoa eikä tilinhoitomaksua. Korttihakemuksen voi täyttää Teboil-huoltamoilla ja osoitteessa www.teboil.fi. Suomen Yrittäjien jäsenkortilla olevalla magneettiraidalla käteisalennus on 2,2 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia.

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ yrityskorttineuvottelija Anne-Maria Juhala puh. 020 470 0739 tai anne-maria.juhala@teboil.fi Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen yrittäjien sopimushintaan. Kysy hintatarjous ja tilaa numerosta 0800 183 301 (suomeksi) tai 0800 183 20 (på svenska). Tilaukset myös sähköpostilla tilauskeskus@teboil.fi. Tilauksen yhteydessä tulee mainita SY:n jäsennumero ja että kyseessä on jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa.

Reittimatkat – tuotetunnus FVYRI + asiakasnumero 330147 ▪ Helsinki–Maarianhamina–Tukholma ▪ Turku–Maarianhamina/Långnäs-Tukholma ▪ Autopaketti(FVRRIB), sis. henkilöliput, auto ja hytti ▪ Hyttipaketti (FVYRIH), sis. henkilöliput ja hytti ▪ Helsinki–Tallinna (FVYRI) Hintatiedot yrittajat.fi -jäsensivuilta ▪ lisätietoja ja online-risteilyvaraukset www.vikingline.fi ▪ Viking Linen myyntipalvelu 0600 41577 (1,64 €/vastattu puhelu + pvm/mpm) ▪ reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä ▪ jäsenyys ja alennuskoodit mainittava varausta tehdessä

Sähkö Skapat Energia tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille sähkönhankinnan kilpailutuksen ja asiantuntijapalvelut sopimushintaan! Sähkönhankinta: sähkösopimusten kilpailutus, vaihtaminen ja sähkönhankinta asiakkaan puolesta kaikissa markkinatilanteissa järkevimpään hintaan, sähkönsiirtomaksujen, kuten siirtotariffiin- ja sulakekokoon perustuvien maksujen tarkastus, sähköveroluokan tarkastus. www.skapatenergia.fi

Lisätietoja ja sähkösopimukset ▪ puhelimitse 020 7414 110 ▪ sähköposti asiakaspalvelu@skapatenergia.fi

Sähköpostiturvapalvelut Välittömiä kustannussäästöjä ja maksimaalista tietoliikenneturvaa! D-Fence Oy tarjoaa SY:n jäsenille 20 %:n jatkuvan alennuksen. D-Fence on kokonaisvaltainen palveluratkaisu sähköpostiliikenteen turvaamiseen. Se torjuu uhat, varmistaa oikean postin saapumisen ja salaa postiliikenneyhteyden. Välitön kustannussäästö perustuu palvelun ominaisuuksiin: työaikaa ei enää kulu roskapostikansioiden tms. seuraamiseen, koska käyttäjät saavat oikean postin ja vain sen.

Tilaukset ja palvelun käyttöönotto ▪ palvelun maksuton kokeilu www.d-fence.fi/sytilaus ▪ www.d-fence.fi tai puhelimitse (09) 6231 418

Hyödynnä myös alueelliset jäsenedut ja -palvelut, kysy niistä omasta aluejärjestöstäsi! Näytä olevasi jäsen

Tiedot ja taidot tuoreina

Jäsenyys yrittäjäyhteisössä on asia, josta kannattaa kertoa myös omille yhteistyökumppaneille. Kirjautumalla jäsennumerollasi yrittajat.fi-verkkopalveluun voit ladata vuosiluvullisen jäsenbannerin ja linkittää sen omille kotisivuillesi. Jäsenbannerista on myös painotuotteisiin ja julkaisuihin soveltuva versio.

Suomen Yrittäjät tarjoaa verkkopalveluja, joista sinä voit valita itsellesi parhaiten sopivan kanavan. Mitä yrittäjyyden maailmassa tapahtuu juuri nyt? Vastauksen löydät yrittajat.fi-verkkopalvelusta. Yrittäjyyden oma osoite tarjoaa sinulle kaiken – viimeisimmät uutiset, vilkkaan yrittäjämielisen keskusteluareenan ja ratkaisuja moniin pulmiin. Ihastu tai vihastu myös kantaaottaviin blogeihimme, keskustelu on jo käynnissä!

www.yrittajat.fi/verkkopalvelut Sivustolta löydät aina ajankohtaista tietoa yritystoiminnasta, verotuksesta, koulutuksesta, työsuhdeasioista ja sosiaaliturvasta. Kirjautumalla sivustolle Suomen Yrittäjien jäsennumerolla saat erityisesti jäsenien käyttöön suunniteltuja asiantuntijamateriaaleja sekä rahanarvoisia jäsenetuja ja voit lukea Yrittäjäinfon.

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi

Maksuton näkyvyys Yrityshaussa Yrityshaku tarjoaa arvokkaat kontaktit yritysten väliseen liiketoimintaan ja kuluttajille. Hakemiston tiedot perustuvat Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriin, ja näkyvyyden hakemistossa saavat halutessaan kaikki jäsenyritykset. Jotta tietomme yrityksestäsi olisivat ajan tasalla, päivitä ne osoitteessa www.yrittajat.fi/yritystiedot. Kirjaudu palveluun jäsennumerolla sekä y-tunnuksella. Tiedot päivitetään ensin jäsenrekisteriin, josta ne siirretään hakemistopalvelun sivuille päivittäin. Tietojen päivitys kestää 1–3 päivää.


YrittäjäSanomat 3/2011