03
Nro 10 • Joulukuu 2010
Talous
Vientivetoiset, vähävelkaiset maat toipuivat finanssikriisistä nopeasti ••Markkinoiden epäluottamus voidaan kahlita ainoastaan poliitikkojen sitoutumisella euroon. ››Finanssikriisin seurauksena teollisuustuotanto ja maailmankauppa romahtivat nopeasti joka puolella maailmaa. Erityisen paljon vuonna 2009 kärsivät vientivetoiset maat kuten Suomi. Vaikka Euroopassa monet maat, kuten Islanti, Kreikka ja Irlanti ovat joutuneet taloudelliseen kriisiin, vahvat kansantaloudet, kuten Saksa, Ruotsi ja Suomi ovat päässeet kohtuulliseen talouskasvuun. Tuotanto ja kaup-
pa ovat elpyneet nopeasti. Vientiteollisuuden ohella taloutta vetää kasvuun asuntorakentaminen. Matalat korot ja patoutunut kysyntä kiihdyttävät asuntokauppaa, ja uudetkin asunnot menevät taas kaupaksi Kriisi merkitsi monelle maalle, ei vähiten Suomelle, silti› pitkäaikaisia tuotannonmenetyksiä. Entisen kasvu-uran saavuttaminen vie aikaa. Epävar-› muus talouden tulevasta suun-
nasta jarruttelee yritysten investointihaluja edelleen. Kehittyneissä maissa kasvua rajoittaa myös velkataakka. Erityisesti valtioiden, mutta myös kuluttajien, täytyy sulatella edellisellä nousukaudella kertynyttä velkataakkaa, mikä rajoittaa kulutuksen kasvua. Lisäksi pankkien lisääntyneet vakuusvaatimukset tulevat vielä pitkään jarruttamaan luotonantoa sekä yrityksille että kuluttajille.
Eduskuntavaalien pitäminen huhtikuussa merkitsee käytännössä, että uuden hallituksen ohjelmaan liittyvät valmistelutyöt käynnistyvät aikaisintaan alkukesästä, täydellä teholla ehkä vasta syksyllä. Pasi Holm
Poliittinen ohjaus tärkeää
Euroalueella velkakriisin jatkuminen on varsin todennäköistä. Portugali tulee todennäköisesti kohtaamaan kriisin viimeistään ensi keväänä, ellei talouskasvua siellä eikä muissa potentiaalisissa kriisimaissa, kuten Espanjassa, saada kestävälle pohjalle. Euro ja sen pelastaminen on ennen kaikkea poliittinen projekti. Markkinoilla vallitsevaa epäluottamusta voidaan kahlita vain uskottavalla poliittisella sitoutumisella euroon. Viime viikkojen kehitys osoittaa, että erityisesti euroalueen vahvojen valtioiden yksituumaisen sitoutumisen tärkeyttä. Mikäli tukipaketin poliittinen tuki rapautuu, seurauksena on vakavia ongelmia eurooppalaiselle pankkijärjestelmälle. Viime kesänä tehtyjen stressitestien vakavat puutteet tekevät tarkan arvion tekemisen huomattavan vaikeaksi, mutta vuoden 2009 kokemusten valossa on kaikin keinoin pyrittävä estämään rahoitusjärjestelmän vakavat häiriötilat. Tällä kertaa vakavan häiriön vaikutukset voisivat olla vielä rajuja, koska elvytysvaraa ja -mahdollisuuksia ei enää juurikaan ole.
Pankin syyniin
PTT
Rahoitusmarkkinoiden reformin pitää edetä ripeästi kahdella rintamalla. Ensinnäkin on huolehdittava eurojärjestelmässä olevien maiden selviytymisestä nykyisestä myrskystä. Toisekseen on uudistettava rahoitusmarkkinoiden ja pankkien toimintaa. Tässä keskeisenä ohjenuorana tulee olla sijoittajien ja pankkien roolin selkeyttäminen siten, että sijoitustoimintaan kuuluvat riskit otettaisiin paremmin huomioon päätöksissä. Nykyisestä tilanteesta, jossa kruunan tullessa pankki voittaa ja klaavan tullessa veronmaksaja häviää, on päästävä eroon. Olisi kuitenkin virhe sekoittaa näitä tärkeitä reformeja keskenään, koska silloin kummankin eteneminen vaikeutuu. Nykyisestä kriisistä ei selvitä ilman markkinoiden luottamuksen palautumista (korkojen laskua) ja piristyvää talouskasvua.
Yrittäjäjärjestöt tyrmäävät EU:n raskausdirektiivin Riikka Koskenranta, teksti
››Suomen
Yrittäjät ja Yrittäjänaisten Keskusliitto tyrmäävät EU-parlamentin lokakuussa hyväksymän esityksen äitiysloman pidentämisestä 20 viikkoon. Parlamentin raskaussuojaa koskeva direktiivi on paraikaa Euroopan unionin neuvostossa valtioiden käsiteltävänä. EU:n jäsenmaiden työ- ja sosiaaliministerit keskustelivat äitiysvapaan pituudesta jouluun alussa. Direktiivin mukaan oikeus 20 viikon äitiysvapaaseen täydellä palkalla alkaa heti ensimmäisestä työpäivästä. Lisäksi pakettiin kuuluvat muun muassa kahden viikon isyysvapaa täydellä palkalla sekä kahden tunnin päivittäiset imetysvapaat. − Suhtaudumme kielteisesti myös siihen parlamentin ehdotukseen, että koko äitiysvapaalta olisi maksettava täysi palkka, SY:n johtaja Rauno Vanhanen sanoo. Emme myöskään näe perus-
telluksi siirtää pakollisen äitiysvapaan pitämistä synnytyksen jälkeiseen aikaan ja samalla vielä sen kokonaiskeston pidentämistä nykyisestä neljästä viikosta kuuteen viikkoon, Vanhanen toteaa.
Kohtuuton lisärasite naisvaltaisille aloille Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan direktiivin mukainen äitiysvapaan pidentäminen 17,5 viikosta 20 viikkoon merkitsee Suomessa noin 85 miljoonan euron vuosittaista lisälaskua. Isyysvapaa täydellä palkalla maksaa lisäksi 5 –10 miljoona euroa vuodessa. Täyden palkan maksu koko äitiysvapaan ajalta lisäisi työnantajien kustannuksia tuntuvasti. Yrittäjänaisten mukaan yksi vauva maksaa jo nyt äidin työnantajalle peräti 12 000 euroa. Alustavien selvitysten mukaan vauvan hinta nousee direktiivin jälkeen ainakin 20 000 euroon.
Tukea saaville maille voi ja pitääkin esittää vaatimuksia toimista talouden tervehdyttämiseksi, mutta toimien yksityiskohtainen sisältö jää kansallisvaltioiden Euroopassa valtioiden itsensä päätettäväksi.
Kohtuullista talouskasvua Kuluvana vuonna talous kasvaa kolmisen prosenttia. Ensi vuonna ja ensi vaalikaudella keskimääräinen vuosikasvu on 2,5 prosenttia. Työllisyys jatkaa hiljalleen paranemista. Kotitalouksien ostovoima ja kulutus kasvavat yleisen talouskasvun vauhdissa. Inflaatio pysynee matalana ja reaalikorot eivät todennäköisesti nouse kasvua haittaavalle tasolle. Lähes kaikkien Euroopan maiden on kiinnitettävä muutaman seuraavan vuoden aikana julkisen talouden tasapainottamiseen.
Velkaantuminen hallintaan Suomen täytyy saada julkisen sektorin velkaantuminen hallintaan tulevina vuosina. Osittain
velkaantuminen saadaan kuriin talouskasvulla, verotuksen maltillisella kiristämisellä sekä julkisten menojen kasvun hillinnällä. Väestön ikääntymisen seurauksena julkisen sektorin menoissa on kasvupaineita. Jos julkisten palveluiden tuottavuutta ei kuitenkaan saada nousuun, voi edessä olla pikemminkin olemassa olevan palvelutason leikkaaminen kuin uusien tarjoaminen. Palvelutarpeen kasvu pakottaa julkista sektoria etsimään uusia ratkaisuja. Viime vuoden ahdingossa kunnat jarruttivat nopeasti omaa palvelutuotantoaan. Samaan aikaan ostopalvelut kuitenkin edelleen kasvoivat voimakkaasti. Tällä hetkellä kunnat käyttävätkin ensimmäistä kertaa käyttömenoistaan enemmän ostopalveluihin kuin omaan palvelutuotantoon. Kirjoittajat: Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm ja tutkimusjohtaja Markus Lahtinen.
Menot arvioitava uudelleen Riikka Koskenranta, teksti
Valtiovarainministeriö on päivittänyt julkisen
talouden kestävyyttä koskevat arvionsa. Raportin mukaan julkisen talouden sopeuttaminen tapahtuisi ensisijaisesti menojen tasoa ja kohdentumista tarkistamalla. Käytännössä tämä tarkoittaa julkisten menojen leikkaamista. Vaikka pääpaino julkisen talouden tilaa koskevassa raportissa on menojen karsiminen, verotuksen kiristäminen mainitaan kuitenkin yhtenä vaihtoehtona julkisen talouden rahoitusaseman ja kestävyyden parantamiseksi. Suomen Yrittäjien johtaja Timo Lindholmin mukaan verotuksen puolella liikkumavara on kuitenkin melko pieni. Talouden kehityksen kannalta verotuksen kokonaistason merkittävä nostami-
nen ei ole toivottavaa. Julkisten menojen osalta tulee olla ennakkoluuloton ja arvioida menot systemaattisesti uudelleen, SY:n ekonomisti Petri Malinen sanoo. − Keskeisenä näkökulmana arvioinnissa tulee olla tehokkuus. Valitut toimet tulee kohdistaa ja rajata tehokkaasti sinne, mihin tosiasiallinen vaikutus halutaan ja toimenpiteet järjestää siten, että ne toteuttaa kulloinkin tehokkain mahdollinen toimija. Malinen muistuttaa, että tämän lisäksi myös julkisen sektorin vastuisiin ja niiden laajuuteen tulee ottaa kantaa. VM:n raportin mukaan Suomen julkinen talous on nyt samanlaisessa tilanteessa kuin 1990-luvun alussa. Tuolloin valtion talouden tasapainottaminen kesti lähes yhdeksän vuotta.
Liitto: Lakiuudistus johtaa raskaan kaluston katsastusmaksujen nousuun Riikka Koskenranta, teksti
››Hallitus
esittää, että autokorjaamot saavat mahdollisuuden katsastaa ajoneuvoja. Yksityisten katsastustoimipaikkojen liiton puheenjohtaja Renny Sonck uskoo uudistuksen johtavan raskaan kaluston katsastusmaksujen huomattavaan nousuun. Katsastustoiminnan ehtona on nykyään, että yritys suorittaa myös raskaan kaluston katsastuksia. Tämä vaatimus poistuu, mikäli lakiesitys menee eduskunnan käsittelyssä läpi. − Lakiesitys ei ole tietenkään minkäänlainen helpotus yrittäjille, jotka ovat investoineet raskaan kaluston linjaan. Sille ei ole paljon vaihtoehtoista käyttöä. Sonckin mukaan henkilöautojen katsastushinnat saattavat laskea jonkin verran kilpailun myötä, mutta raskaan kaluston katsastushintoihin uudistus iskee voimakkaasti.
Hallituksen katsastustoiminnan uudistamista koskevassa lakiesityksessä halutaan helpottaa alalle tuloa. Käytännössä tällöin luovuttaisiin alan riip-› pumattomuudesta mm. korjaustoimintaan nähden. Uudistus toisi valtioneuvoston mielestä kansalaisille valinnanvaraa ja joustavuutta autojen määräaikaiskatsastuksiin. Lisäksi tavoitteena on katsastushintojen kohtuullistaminen. Ajoneuvojen katsastusta ja katsastuksen valvontamaksua koskevat lait on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2012 alusta. Toinen katsastustoimintaa koskeva vaatimus, joka poistuisi lakiuudistuksessa, on noin 50 metrin koeajorata. − Tämä tietää sitä, että tässä uudistuksessa alalle tulee ns. kahden kerroksen väkeä, hämeenlinnalaisen KAUS-Kantolan autokatsastuksen osakas Sonck toteaa.
Kuluttajat toivovat puolueetonta katsastusta Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liitto ry:n mielestä katsastustoiminta pitäisi säilyttää riippumattomana. YKL:n teettämän valtakunnallisen asennetutkimuksen mukaan valtaosa autoilijoista arvostaa puolueetonta katsastustoimintaa. Selvitykseen vastasi 1 000 satunnaisotoksella valikoitunutta kansalaista. Myös suomalainen yrityspohjainen toiminta saa autoilijoiden arvostusta. Nykyään noin kolmannes autokatsastuksista tehdään kotimaisten alan riippumattomien pienyritysten toimesta, ja osuus on ollut kasvamassa. – Katsastustoiminnan puolueetonta suorittamista ja laatua ei voida varmistaa ja autoilija ei voi varmistua siitä, että katsastuksen edellytyksenä ei vaadita tarpeettomia korjauksia.
Valvontaa lisätään Lakiesityksessä sanotan, että korjaus- ja huoltotoiminnan sekä katsastuksen välinen raja pidetään selvänä. Renny Sonckin mukaan tämä tultaneen määrittelemään tarkemmin asetuksella. Muutoksia on tulossa myös katsastajien peruskoulutusvaatimuksiin. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi myöntäisi edelleen katsastukseen oikeuttavat toimiluvat, jotka olisivat voimassa toistaiseksi. Samoin Trafi tekisi valvontakäyntejä katsastuspaikoille ja voisi ottaa hyväksytyn tai hylätyn auton uudelleen omaan tarkasteluunsa. Trafi perustaisi myös julkisen rekisterin, josta netin kautta voi ennalta tarkistaa tiedot katsastusta tarjoavien yritysten palveluista ja hinnoista katsastuslajeittain.
Suomen etu ratkaisee Irlannin avun ››Eduskunnan kyselytunnilla oppositio tiukkasi pääministeriltä reunaehtoja Suomen avulle Irlannin tukemisessa. Pääministeri vastasi nasevasti: ”Suomen etu on ratkaiseva kynnyskysymys.” Irlannin pankkikriisi ei ole pelkästään sen oma ongelma. Kysymys on paljon laajemmasta kokonaisuudesta, rahamarkkinoiden luottamuspulasta, josta seuraa helposti systeemiriski eli koko pankkijärjestelmä joutuu epäluottamuksen tilaan. Tällöin rahoitus tyrehtyy, investoinnit pysähtyvät ja likviditeettiäkin on vaikeaa ylläpitää. Maa joutuu vakavaan talouskriisiin. Suomi on poikkeuksellisen riippuvainen kansainvälisestä kaupasta: viennistä ja tuonnista. Meidän aikaan saamistame tuotoksista pitää mennä vähintään 40 % vientiin, jotta voimme säilyttää elintasomme. Parhaimmillaan vientimme lähestyi 50:tä prosenttia ennen vuoden 2008 finanssikriisiä. Tämän johdosta, mikäli maailman pankkijärjestelmä joutuu luottamuspulaan, Suomen talous joutuu vääjäämättä taantumaan, syvempään kuin moni muu maa. Japanissakin kotimarkkinat ovat 85 prosenttia kokonaisuudesta ja vain 15 prosenttia bruttokansantuotteesta on vientiä.
laskettavaksi 22 prosenttiin. Irlannissa tämä on siis 12,5 prosentti. Yleisesti ottaen yhteisövero Euroopassa vähennyserät huomioon ottaen on n. 20 prosentin tasolla. Jos yritys tuottaa liikevaihdostaan 10 prosenttia voittoa, se maksaa Suomessa siitä neljänneksen verona. Irlannissa se olisi siis noin kahdeksasosa. Hintoihin tämä vaikuttaa ehkä 1– 2 prosenttia, sen verran kilpailukykyä yritykselle Irlannin alempi yhteisövero antaa.
Parempi tukea kuin katua
Ei tällä kertaa ojasta allikkoon
Irlannin ja mahdollisesti sekä Portugalin että Espanjan taloudellisia ongelmia on tällä hetkellä pohtimassa kaikki käytettävissä oleva osaaminen: Euroopan keskuspankki, kansainvälinen valuuttarahasto, IMF, EU:n komissio ja eri valtioiden valtiovarainministerit ministeriöineen. Yhtä mieltä ollaan siitä, että vahingot ovat suurimmat, jos Irlantia ei mitenkään tueta. Silloin tuo edellä kuvattu kauheus on automaattinen seuraus. Vaihtoehtona on tietysti, että Suomi ei menisi tukijoiden joukkoon. Silloin on kysymys myös siitä, seuraako tästä ketjureaktio. Kuinka moni muu maa ajattelee lyhyellä tähtäimellä itsekkäästi ja heittäytyy avunantajien joukon ulkopuolelle? Eroosio siis tässä suhteessa johtaa helposti siihen, että pankkijärjestelmän uskottavuus katoaa, jolloin systeemiriski ja pankkijärjestelmän ongelmat seuraavat toinen toisiaan.
Irlanti on kuitenkin saanut houkuteltua alhaisella yhteisöverolla usean kymmenen vuoden aikana merkittävän määrän teollisuustuotantoa maahansa. Maa menetti aiemmin väestöään, erityisesti koulutettuja ihmisiä Amerikkaan ja Englantiin. Tämä kierre onnistuttiin katkaisemaan yritysten investointiavustuksilla, verohelpotuksilla ja alhaisella yhteisöverokannalla. Jos Suomi on mukana tukemassa Irlantia, on olennaista säilyttää Irlannin maksukykyisyys velkojen tulevan hoidon johdosta. Pahinta olisi riistää siltä tuo verotuksellinen kilpailuetu, ( joka vaikuttaa 1– 2 prosentin verran markkinahintoihin), koska uhkana olisi, että sen jälkeen Irlannissa menetettäisiin ehkä työpaikkoja niin, että sen kansantalous olisikin entistä suuremmissa vaikeuksissa.
Nollaprosentin Viro
Kirjoittaja Eero Lehti on kokoomuksen kansanedustaja.
Ykkönen on työllisyys
Yritysten liikevaihdosta palkkasumman osuus on 30 – 40 Eräänä erityispiirteenä – yrit- prosenttia. Työllisyyden pitätäjien kannalta sinänsä mie- minen on paljon tärkeämpi lenkiintoisena – on käydyssä kansantalouden ja valtion takeskustelussa ollut Irlannin louden kannalta kuin pelkkä yhteisöverotaso, eli yritysten yhtiöverokanta. Suomalaisitverokohtelu. Suomeen näh- tain ajateltuna Irlanti ei juuden tasohan on vain puolet, eli rikaan edellä mainituilla teki12,5 prosenttia. EU:n sisällä on jöillä ole vaikuttanut niihin kuitenkin maita, joissa se on 0 yrityksiin, jotka Suomesta ovat prosenttia. Voitosta Virossa ei muutenkin siirtäneet tuotanesimerkiksi tarvitse maksaa nollisen työn halvemman kuslainkaan veroa ennen kuin se tannustason maihin. Irlanti on sentään onnistunut pitämään jaetaan osinkoina osakkaille. Eduskunnassa käydyssä› puoliaan Kaakkois-Aasian keskustelussa sai sen käsi- halpatyövoimaa vastaan. Toityksen, että moni edustaja votaan, että alhaisen yhteisöymmärsi yritysverotuksella veron merkitys Irlannin kilsamaa kuin arvonlisäverotuk- pailukyvylle ja työllisyydelle sella, eli liikevaihdosta meni- ymmärretään, ja sitä kautta si aina tietty määrä valtiolle myös se, että Suomen antaveroa. Yhteisövero on kuiten- massa tuessa on vähemmän kin, kuten tiedämme, voitosta riskiä. Saamme sen todennämaksettava osuus yhteiskun- köisesti paremmin ja varmemnalle. Suomessa se on tällä het- min takaisin maksettuna, jos kellä 26 prosenttia, jota Hete- siihen tilanteeseen jonain päimäen komitea on ehdottanut vänä joudutaan.