Page 1

suomen yrittäjät • företagarna i finland • POHJOISMAIDEN SUURIN YRITTÄJÄlehti • yrittajat.fi

nro 10 • JOULUkuu 2010

Magnum Oy

sa s a k SYT n turvana jä yrittä 5 vuotta ! jo 1 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa PL 999, Mannerheimintie 76 A, 00101 Helsinki Puh. (09)622 4830, fax (09) 622 4840, neuvonta@syt.fi

Työttömyysturvaa yrittäjille

Kauppapuutarhaliitto:

Sami Inkiläinen:

sivu 13

sivu 15

Neljännes myytävistä kukista joulukukkia

Uutta luvassa koko ajan

FUTUREIMAGEBANK

Euron pelastaminen poliittinen projekti

Kuopion hankintapolitiikkaan toivotaan muutosta Kaupungin tekemillä hankintapäätöksillä on älytön merkitys yrittäjille, Kuopion Yrittäjien puheenjohtaja Mika Kolehmainen sanoo. Kaupunginjohtaja Petteri Parosen mukaan kaupungin elinkeinotoimen resursseja lisätään ensi vuoden talousarviossa.

sen pelastaminen on ennen kaikkea poliittinen projekti, •Pellervon •Euro ja taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm kirjoittaa.

Vuoden 2009 kokemusten valossa on kaikin keinoin pyrittävä estämään rahoitusjärjestelmän vakavat häiriötilat. reformin pitää edetä ripeästi kahdella •rintamalla. •Rahoitusmarkkinoiden Ensinnäkin on huolehdittava eurojärjestelmässä olevien

sivu 11

maiden selviytymisestä nykyisestä myrskystä. Toisekseen on uudistettava rahoitusmarkkinoiden ja pankkien toimintaa, Holm toteaa. täytyy saada julkisen sektorin velkaantuminen hallintaan •tulevina •Suomenvuosina. Palvelutarpeen kasvu pakottaa julkista sektoria etsimään uusia ratkaisuja. sivu 3

Silloin kun ympäristöjärjestelmä on liian raskas Riikka Koskenranta, teksti

››Mikro- ja pienyritys ei välttämättä tarvitse käyttöönsä sertifioitua ympäristöjärjestelmää, mutta sitäkin tärkeämpää on olla perillä muuttuvasta ympäristölainsäädännöstä ja selvittää, toimiiko yritys vaatimukset täyttävällä tasolla. Yritystoiminnan ympäristövaikutukset voivat olla joko suoria, kuten toiminnasta aiheutuvat päästöt ja jätteet, tai välillisiä, esimerkiksi energiankäyttö. Ely-keskukset ja jotkut kuntayhtymät ovat kehittäneet pk-yrityksille kevennettyjä ympäristöjärjestelmiä. EcoStart on pk-yrityksille kehitetty ympäristöjärjestelmä, joka tähtää toiminnan ekotehokkuuden lisäämi-

seen ja ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen. − Vaikka juuri nyt asiakkaat eivät vaati-› sikaan ympäristöjärjestelmän olemassaoloa, niin joku voi sitä vaatia vuoden päästä, ympäristökonsultoinnin insinööritoimisto Ecobio Oy:n toimitusjohtaja Taru Halla sanoo. Hallan mukaan järjestelmänsä sertifioineita mikroyrityksiä on aika vähän, sillä heille kevyempikin ohjelma voi riittää. Yrittäjän on lisäksi hyvä selvittää, että voisiko jostain ympäristöinvestoinnista saada taloudellista hyötyä.

Sivu 10

Juuri näin Makeisvero on meille suuri mysteeri. Minulla ei ole mitään tietoa, miten se lasketaan. Tapani Korpi

Malttia verouudistukseen!

Seppo Laine toivoo •verouudistukseen •Veroasiantuntijamalttia, sillä jo nykyinen

verojärjestelmä on hänen mukaansa toimiva. sivu 8

Siel’ on myöskin kiltit lapset…

on joulupukkibisneksessä luvattu •maa, •Japani sillä joulupukkihullut japanilaiset ovat

pukin tärkein työllistäjä. – Muualla maailmassa suomalaista Joulupukkia arvostetaan enemmän kuin kotimaassaan, arvioi joulupukkiyrittäjä Timo Pakkanen. sivu 13

Maaseutuyrittäjät toteuttivat haaveensa lähiruokakaupasta Iittiläinen Eerolan yrittäjäpariskunta ryhtyi viisitoista vuotta sitten myymään tilaltaan sianlihaa pitäjän maatilatorilla. Myöhemmin he kohtasivat Pihamaan pariskunnan, joka valmistaa tilaviinejä Asikkalassa. Nyt nelikko tarjoaa yli sadan maaseutuyrittäjän herkkuja Heinolan lähiruokamyymälässä. sivu 14 futureimagebank

Suomen YrittäjäSanomat toivottaa lukijoilleen Rauhallista Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta.


02

Nro 10 • Joulukuu 2010

Valtakunnalliset jäsenedut www.yrittajat.fi/jasenedut

Laivamatkat

Luoton- ja riskienhallinta

Pysäköinti

Polttoaineet ja lämmitysöljyt

Tarjoamme Suomen Yrittäjien jäsenille kattavan ja edullisen etupaketin. Etupakettiin kuuluu rajoittamaton määrä käyttäjätunnuksia sopimusasiakkaan verkkopalveluun, kuukausittain ilmestyvä sähköinen uutiskirje, ilmainen osallistumisoikeus koulutuksiimme, Luotsi-asiakaslehti, vuoden maksuton näkyvyyspaketti aarre.fi-hakemistopalvelussa ja sopimusasiakkaan verkkopalvelussa (arvo 150 €) sekä päättäjätiedot yritystietojesi yhteyteen. Lisäksi saat seuraavat haut maksutta (arvo 347 €): 30 kpl Riskimittari-luokitusraportteja, 7 kpl Rating Alfa -luottoluokitusraportteja sekä 50 kpl yritysperustietoja. Nämä haut ovat voimassa 365 päivää niiden aktivoinnista.

Lentoparkki Oy Helsinki-Vantaan lentoasemalla myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille pysäköinnistä jäsenetuna 15 %:n alennuksen normaalihinnoista. Lentoparkki kuljettaa matkustajat ja matkatavarat bussilla oikean terminaalin lähtöovelle ja noutaa matkan jälkeen tulotasanteelta. Henkilökunta palvelee Lentoparkissa 24 h/vrk. www.lentoparkki.fi

Neste Oil Yrityskortilla alennusta –2,5 snt/l (sis. alv.) bensiinistä ja dieselistä Neste Oilin liikenne- ja automaattiasemilta. Alennus koskee Suomessa tehtyjä ostoksia, ja se myönnetään laskutuksen yhteydessä. Tilinhoitomaksu on verkkolaskulla 1 €/kk ja paperilaskulla 2,5 €/kk. Alennus ei koske Neste Oil Express -automaattiasemia. Neste Oil Yrityskortti käy maksuvälineenä myös Express-asemilla.

Asiakastiedon sopimusasiakkuuden vuosimaksu on 240 € + alv 23 %. Etupaketti koskee 1.1.2010 jälkeen solmittuja asiakkuuksia. Liity sopimusasiakkaaksi ottamalla yhteyttä Asiakastietoon sähköpostilla asiakaspalvelu@asiakastieto.fi tai puhelimitse 010 270 7200. Kerro tilauksen yhteydessä SY:n jäsennumerosi.

Soliditet on Pohjoismaiden johtava luottotieto- ja yritysinformaatioalan yritys, joka toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Soliditet tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille yritysluottotietoja jäsenetuhintaan ilman vuosisopimusmaksua (edun arvo 396 euroa). Yrittäjäalennus ja SY:n jäsennumero on mainittava tilausta tehtäessä. Jäsenetuna yritysluottotietoraportit, 20 %:n alennus ovh-hinnoista.

Lisätiedot ja palvelun käyttöönotto ▪ Bisnode Finland Oy, Soliditet-liiketoiminta puhelimitse (09) 7511 9100 ▪ sähköpostilla asiakaspalvelu@bisnode.com ▪ katso myös www.soliditet.fi

Vakuutukset Fennian uudet jäsenetuvakuutukset tarjoavat ratkaisuja yritystoiminnan sekä yrittäjän perheen ja kodin turvaamiseen. Muun muassa Fenniakaskon keskeytysvakuutuksen, jonka päiväkorvaus on 85 euroa, sekä mahdollisuuden lasivakuutukseen. Tämän lisäksi tarjoamme Yrittäjän Henkilöturvan yhteydessä maksuttoman ryhmätapaturmavakuutuksen sekä 45 prosentin alennuksen laajan Fenniakaskon maksusta. Laajan Fenniakaskon lähtöbonus on 70 prosenttia.

Tarkemmat tiedot jäseneduista ja vakuutuksista ▪ osoitteesta www.fennia.fi/suomenyrittajat tai ▪ yrittajat.fi -jäsensivuilta kirjautumalla jäsennumerolla ▪ lisätietoja myös Fennian Yrittäjäpalvelusta 010 802 290

Matkaviestintä- ja tietoliikennepalvelut Suomen Yrittäjien jäsenenä saat meiltä arkeasi helpottavia palveluita edullisesti. Voimassa olevat jäsenedut ja -tarjoukset voit katsoa internet-sivuiltamme www.sonera.fi/jasenedut.

Hakupalvelut Finder Yhteystieto on jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi-verkkopalvelua! Jäsenyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi. Finder Yhteystieto on maksutta käytössäsi, kun kirjaudut yrittajat.fi-jäsensivuille omalla jäsennumerollasi.

02 02 02 Numeropalvelu auttaa (maksullinen palvelunumero) Jokainen Suomen Yrittäjien jäsenen soittama puhelu 02 02 02 Numeropalveluun tukee Suomen Yrittäjien edunvalvontatyötä. Suomen Yrittäjät ja Fonecta jakavat vuosittain Yrittäjien valitsemalle jäsenkohteelle merkittävän rahapalkinnon 02 02 02 -puheluista karttuneesta rahastosta. Lisätietoja ja tekninen tuki ▪ Fonecta asiakaspalvelu, puhelin 020 692 999 (ark. 9–16) ▪ finder@fonecta.com

Lisätiedot ▪ hintatiedot 24 h puhelinpalvelu 010 2295 860 ▪ huomioi uusi osoite Tikkurilantie 151, 01530 VANTAA, katso uudet ajo-ohjeet kirjautumalla yrittajat.fi-verkkosivuille jäsennumerollasi

Autonvuokraus Jäsenyrityksille 15 %:n alennus kaikissa Suomessa tapahtuvista vuokrauksista www.europcar.fi -nettisivulla julkaistuista autonvuokraushinnoista. Alennus koskee myös kaikkia tarjouksia. Alennus koskee auton vuorokausihintoja mutta ei lisäpalveluja. Varauksen yhteydessä on kerrottava, että kyseessä on SY:n jäsenetu. Jäsenyys on todistettava autoa noudettaessa jäsenkorttia näyttämällä. www.europcar.fi

Lisätiedot ja varaukset ▪ Europcar-varauspalvelu 0200 121 54 ▪ sähköpostilla varaukset@europcar.fi

Majoitus- ja kokouspalvelut Suomen Yrittäjien jäsenet saavat 15 %:n alennuksen päivän parhaasta hinnasta Standardhuoneluokassa kaikissa Pohjoismaissa sekä Baltian ja Puolan Best Western -hotelleissa. Suomen Yrittäjien nettosopimusalennus lasketaan päivän parhaasta hinnasta. Suomen Yrittäjien jäsenyys on mainittava varauksen yhteydessä ja tarvittaessa todistettava Suomen Yrittäjien jäsenkortilla. www.bestwestern.fi

Hintatiedot ja varaukset ▪ varaukset maksuttomasta palvelunumerosta 0800-12010 ▪ Internet-varauksessa on käytettävä yrityskoodia 0135903 Hilton-hotelliketju tarjoaa jäsenetuhintaista majoitusta ja kokouspalveluita. Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D000005439 mainittava varausta tehtäessä. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Katso kokoustarjonnan hintatiedot kirjautumalla jäsennumerollasi yrittajat.fi-jäsensivuille. www.hilton.com/nordic

Hintatiedot ja varaukset ▪ Hilton Helsinki Kalastajatorppa, puhelin (09) 458 11 ▪ Hilton Helsinki Strand, puhelin (09) 393 51 ▪ Hilton Helsinki-Vantaa Airport, puhelin (09) 732 20 Hotel Arthur Helsingin sydämessä myöntää Suomen Yrittäjien jäsenille 20 %:n alennuksen normaalihintaisista huonehinnoista ma–pe sekä Ravintola Arthurissa 10 %:n alennuksen á la carte -hinnoista. Suomen Yrittäjien yrittäjäalennus mainittava varausta tehtäessä ja jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. www.hotelarthur.fi

Hintatiedot ja varaukset ▪ puhelin (09) 173 441 tai ▪ sähköpostilla myyntipalvelu@hotelarthur.fi Scandic-hotelliketju tarjoaa jäsenetuna kaikissa Suomen, Ruotsin ja Euroopan hotelleissa 5 %:n sekä Tanskassa ja Norjassa 8 %:n alennuksen Flex-hinnoista. Hinta on joustava, ja sen voi perua sekä muuttaa saapumispäivänä ilman kustannuksia. SY:n jäsenkortti esitettävä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Lisäksi SY:n jäsenet saavat Suomen Scandichotelleissa kokoushinnoista –5 %, katso hintatiedot yrittajat.fijäsensivuilta. www.scandichotels.fi

Lisätietoja ja varaukset ▪ hintatiedot ja varaukset Scandic keskusvaraamo, puhelin 08000 6969 ▪ Suomen Yrittäjät ja sopimusnumero D000005439 mainittava varausta tehtäessä

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ Neste Oil Asiakaspalvelusta, puh. 010 458 8480 (ark. 8–17) ▪ sopimuksen voi täyttää ja tulostaa osoitteessa www.neste.fi ▪ sopimuksen lisätietoja-kenttään merkitään ”Suomen Yrittäjät ry” sopimus euroShell-yrityskortilla jäsenyrityksille alennus Shell-bensiinistä ja -dieselistä –2,1 snt/ litra (sis. alv). Alennus ei koske Shell express -asemia. Tilinhoitomaksu yrityskorttiasiakkailta 3 €/lasku (sis. alv), mikäli asiakas haluaa laskun sähköpostilla pdf-muodossa tilinhoitomaksu on 0 €/kk. Korttihakemukset ja lisätietoja www.shell.fi palvelulomakkeella tai tilaamalla puhelimitse, merkitse hakemuksen oikeaan alareunaan konserninumero R2130.

YRITYSKÄYTTÖÖN TARKOITETUISTA ryhmä- ja kokousmatkoista sekä kaikesta liikematkustuksesta 10 %:n alennus. www.tallinksilja.com

Lisätiedot ja varaukset ▪ Suomen Yrittäjien asiakasnumero 38754 ▪ ryhmä- ja kokousasiakkaat puhelin 010 804 123 Jäsenyrittäjän YKSITYISKÄYTTÖÖN tarkoitetuissa matkoissa pääset SY:n jäsenenä Club One -kanta-asiakasohjelmaan suoraan silver-tasolle. Edun saaminen edellyttää rekisteröitymistä Club One -kanta-asiakasohjelmaan yrittajat.fi-jäsensivujen kautta. Kirjoita sähköisen liittymislomakkeen viimeiseen kenttään Yrityksen/yhdistyksen jäsennumero 9468. Mikäli olet jo jäsen Club One kanta-asiakasohjelmassa nykyinen Club One -asiakasnumerosi pysyy voimassa ja pääset Silver-tasolle, kun ilmoitat sähköpostilla osoitteeseen erikoisliittymiset@tallinksilja.com yrityksesi nimen ja asiakasnumero 9468.

Hintatiedot ja varaukset www.clubone.fi ▪ Club One puhelin 0600 152 68 (1,64 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm)

Säiliötoimitukset (lämmitys- ja moottoripolttoöljyt)

Viking Line tarjoaa jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta. Hintatiedot, alennuksiin oikeuttavat tuotetunnukset ja matkavarauksiin tarkoitetut linkit yrittajat.fi-jäsensivulta. Risteilyissä online-varaukset mahdollisia yrittajat.fi-jäsensivujen kautta tai www.vikingline.fi.

Shell Thermo -lämmitys- ja moottoripolttoöljyjen säiliötoimituksista alennus –2 snt/litra (sis. alv) laskettuna markkinahintatasosta. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Ilmoita tilauksen yhteydessä Suomen Yrittäjien jäsennumerosi ja kerro, että kyseessä on SY:n jäsenetu.

Risteilyt – online varaukset mahdollisia (alennuksiin oikeuttavat tuotetunnukset suluissa) ▪ Helsinki–Tukholma risteily (FKYRI) ▪ Turku–Tukholma-Miniristeilyt (FKYRI) ▪ Päivä Tallinnassa-matkat (FKYRIH) ▪ Helsinki–Tallinna (Päiväristeily FKYRIP, Miniristeily FKYRIM)

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ Shell Huoltamo- ja korttipalvelu, puhelin 0204 43 2074 (arkisin 8–16)

Lisätiedot ja tilaukset ▪ Lämpöpuisto Oy:n maksuttomasta asiakaspalvelunumerosta 0800 19292 Jäsenyrityksille alennusta St1-yrityskortilla tehdyistä polttoaineostoista. Alennukset bensiinistä ja dieselistä –2,2 snt/litra (sis. alv), ja ne myönnetään Suomessa noin 390:llä erikseen merkityllä St1-asemalla. St1 ei peri korteista laskutus- tai hallinnointipalkkioita. St1-yritysluottokorttihakemuksia saa St1-asemilta tai www.st1.fi, liitä hakemukseen kopio Suomen Yrittäjien jäsenkortista.

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ maksuttomasta palvelunumerosta 0800 13770 ▪ sähköpostilla kortit@st1.fi St1 Polttoöljyä erikoishintaan. Kerro tilauksen yhteydessä, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu, ja SY:n jäsennumerosi. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa. Tilaukset 0800 166 266.

Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä –2,69 snt/litra (sis. alv) sekä voiteluaineista (10 l ja sitä pienemmistä astioista), autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Teboil Yrityskortilla tehdyistä ostoista ei peritä korkoa eikä tilinhoitomaksua. Korttihakemuksen voi täyttää Teboil-huoltamoilla ja osoitteessa www.teboil.fi. Suomen Yrittäjien jäsenkortilla olevalla magneettiraidalla käteisalennus on 2,2 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboil voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia.

Lisätietoja ja yrityskorttihakemukset ▪ yrityskorttineuvottelija Anne-Maria Juhala puh. 020 470 0739 tai anne-maria.juhala@teboil.fi Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen yrittäjien sopimushintaan. Kysy hintatarjous ja tilaa numerosta 0800 183 301 (suomeksi) tai 0800 183 20 (på svenska). Tilaukset myös sähköpostilla tilauskeskus@teboil.fi. Tilauksen yhteydessä tulee mainita SY:n jäsennumero ja että kyseessä on jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa.

Reittimatkat – tuotetunnus FVYRI + asiakasnumero 330147 ▪ Helsinki–Maarianhamina–Tukholma ▪ Turku–Maarianhamina/Långnäs-Tukholma ▪ Autopaketti(FVRRIB), sis. henkilöliput, auto ja hytti ▪ Hyttipaketti (FVYRIH), sis. henkilöliput ja hytti ▪ Helsinki–Tallinna (FVYRI) Hintatiedot yrittajat.fi -jäsensivuilta ▪ lisätietoja ja online-risteilyvaraukset www.vikingline.fi ▪ Viking Linen myyntipalvelu 0600 41577 (1,64 €/vastattu puhelu + pvm/mpm) ▪ reittimatkan varaus tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä ▪ jäsenyys ja alennuskoodit mainittava varausta tehdessä

Sähkö Skapat Energia tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille sähkönhankinnan kilpailutuksen ja asiantuntijapalvelut sopimushintaan! Sähkönhankinta: sähkösopimusten kilpailutus, vaihtaminen ja sähkönhankinta asiakkaan puolesta kaikissa markkinatilanteissa järkevimpään hintaan, sähkönsiirtomaksujen, kuten siirtotariffiin- ja sulakekokoon perustuvien maksujen tarkastus, sähköveroluokan tarkastus. www.skapatenergia.fi

Lisätietoja ja sähkösopimukset ▪ puhelimitse 020 7414 110 ▪ sähköposti asiakaspalvelu@skapatenergia.fi

Sähköpostiturvapalvelut Välittömiä kustannussäästöjä ja maksimaalista tietoliikenneturvaa! D-Fence Oy tarjoaa SY:n jäsenille 20 %:n jatkuvan alennuksen. D-Fence on kokonaisvaltainen palveluratkaisu sähköpostiliikenteen turvaamiseen. Se torjuu uhat, varmistaa oikean postin saapumisen ja salaa postiliikenneyhteyden. Välitön kustannussäästö perustuu palvelun ominaisuuksiin: työaikaa ei enää kulu roskapostikansioiden tms. seuraamiseen, koska käyttäjät saavat oikean postin ja vain sen.

Tilaukset ja palvelun käyttöönotto ▪ palvelun maksuton kokeilu www.d-fence.fi/sytilaus ▪ www.d-fence.fi tai puhelimitse (09) 6231 418

Hyödynnä myös alueelliset jäsenedut ja -palvelut, kysy niistä omasta aluejärjestöstäsi! Näytä olevasi jäsen

Tiedot ja taidot tuoreina

Jäsenyys yrittäjäyhteisössä on asia, josta kannattaa kertoa myös omille yhteistyökumppaneille. Kirjautumalla jäsennumerollasi yrittajat.fi-verkkopalveluun voit ladata vuosiluvullisen jäsenbannerin ja linkittää sen omille kotisivuillesi. Jäsenbannerista on myös painotuotteisiin ja julkaisuihin soveltuva versio.

Suomen Yrittäjät tarjoaa verkkopalveluja, joista sinä voit valita itsellesi parhaiten sopivan kanavan. Mitä yrittäjyyden maailmassa tapahtuu juuri nyt? Vastauksen löydät yrittajat.fi-verkkopalvelusta. Yrittäjyyden oma osoite tarjoaa sinulle kaiken – viimeisimmät uutiset, vilkkaan yrittäjämielisen keskusteluareenan ja ratkaisuja moniin pulmiin. Ihastu tai vihastu myös kantaaottaviin blogeihimme, keskustelu on jo käynnissä!

www.yrittajat.fi/verkkopalvelut Sivustolta löydät aina ajankohtaista tietoa yritystoiminnasta, verotuksesta, koulutuksesta, työsuhdeasioista ja sosiaaliturvasta. Kirjautumalla sivustolle Suomen Yrittäjien jäsennumerolla saat erityisesti jäsenien käyttöön suunniteltuja asiantuntijamateriaaleja sekä rahanarvoisia jäsenetuja ja voit lukea Yrittäjäinfon.

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi

Maksuton näkyvyys Yrityshaussa Yrityshaku tarjoaa arvokkaat kontaktit yritysten väliseen liiketoimintaan ja kuluttajille. Hakemiston tiedot perustuvat Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriin, ja näkyvyyden hakemistossa saavat halutessaan kaikki jäsenyritykset. Jotta tietomme yrityksestäsi olisivat ajan tasalla, päivitä ne osoitteessa www.yrittajat.fi/yritystiedot. Kirjaudu palveluun jäsennumerolla sekä y-tunnuksella. Tiedot päivitetään ensin jäsenrekisteriin, josta ne siirretään hakemistopalvelun sivuille päivittäin. Tietojen päivitys kestää 1–3 päivää.


03

Nro 10 • Joulukuu 2010

Talous

Vientivetoiset, vähävelkaiset maat toipuivat finanssikriisistä nopeasti ••Markkinoiden epäluottamus voidaan kahlita ainoastaan poliitikkojen sitoutumisella euroon. ››Finanssikriisin seurauksena teollisuustuotanto ja maailmankauppa romahtivat nopeasti joka puolella maailmaa. Erityisen paljon vuonna 2009 kärsivät vientivetoiset maat kuten Suomi. Vaikka Euroopassa monet maat, kuten Islanti, Kreikka ja Irlanti ovat joutuneet taloudelliseen kriisiin, vahvat kansantaloudet, kuten Saksa, Ruotsi ja Suomi ovat päässeet kohtuulliseen talouskasvuun. Tuotanto ja kaup-

pa ovat elpyneet nopeasti. Vientiteollisuuden ohella taloutta vetää kasvuun asuntorakentaminen. Matalat korot ja patoutunut kysyntä kiihdyttävät asuntokauppaa, ja uudetkin asunnot menevät taas kaupaksi Kriisi merkitsi monelle maalle, ei vähiten Suomelle, silti› pitkäaikaisia tuotannonmenetyksiä. Entisen kasvu-uran saavuttaminen vie aikaa. Epävar-› muus talouden tulevasta suun-

nasta jarruttelee yritysten investointihaluja edelleen. Kehittyneissä maissa kasvua rajoittaa myös velkataakka. Erityisesti valtioiden, mutta myös kuluttajien, täytyy sulatella edellisellä nousukaudella kertynyttä velkataakkaa, mikä rajoittaa kulutuksen kasvua. Lisäksi pankkien lisääntyneet vakuusvaatimukset tulevat vielä pitkään jarruttamaan luotonantoa sekä yrityksille että kuluttajille.

Eduskuntavaalien pitäminen huhtikuussa merkitsee käytännössä, että uuden hallituksen ohjelmaan ­liittyvät valmistelutyöt ­käynnistyvät aikaisintaan alkukesästä, täydellä teholla ehkä vasta syksyllä. Pasi Holm

Poliittinen ohjaus tärkeää

Euroalueella velkakriisin jatkuminen on varsin todennäköistä. Portugali tulee todennäköisesti kohtaamaan kriisin viimeistään ensi keväänä, ellei talouskasvua siellä eikä muissa potentiaalisissa kriisimaissa, kuten Espanjassa, saada kestävälle pohjalle. Euro ja sen pelastaminen on ennen kaikkea poliittinen projekti. Markkinoilla vallitsevaa epäluottamusta voidaan kahlita vain uskottavalla poliittisella sitoutumisella euroon. Viime viikkojen kehitys osoittaa, että erityisesti euroalueen vahvojen valtioiden yksituumaisen sitoutumisen tärkeyttä. Mikäli tukipaketin poliittinen tuki rapautuu, seurauksena on vakavia ongelmia eurooppalaiselle pankkijärjestelmälle. Viime kesänä tehtyjen stressitestien vakavat puutteet tekevät tarkan arvion tekemisen huomattavan vaikeaksi, mutta vuoden 2009 kokemusten valossa on kaikin keinoin pyrittävä estämään rahoitusjärjestelmän vakavat häiriötilat. Tällä kertaa vakavan häiriön vaikutukset voisivat olla vielä rajuja, koska elvytysvaraa ja -mahdollisuuksia ei enää juurikaan ole.

Pankin syyniin

PTT

Rahoitusmarkkinoiden reformin pitää edetä ripeästi kahdella rintamalla. Ensinnäkin on huolehdittava eurojärjestelmässä olevien maiden selviytymisestä nykyisestä myrskystä. Toisekseen on uudistettava rahoitusmarkkinoiden ja pankkien toimintaa. Tässä keskeisenä ohjenuorana tulee olla sijoittajien ja pankkien roolin selkeyttäminen siten, että sijoitustoimintaan kuuluvat riskit otettaisiin paremmin huomioon päätöksissä. Nykyisestä tilanteesta, jossa kruunan tullessa pankki voittaa ja klaavan tullessa veronmaksaja häviää, on päästävä eroon. Olisi kuitenkin virhe sekoittaa näitä tärkeitä reformeja keskenään, koska silloin kummankin eteneminen vaikeutuu. Nykyisestä kriisistä ei selvitä ilman markkinoiden luottamuksen palautumista (korkojen laskua) ja piristyvää talouskasvua.

Yrittäjäjärjestöt tyrmäävät EU:n raskausdirektiivin Riikka Koskenranta, teksti

››Suomen

Yrittäjät ja Yrittäjänaisten Keskusliitto tyrmäävät EU-parlamentin lokakuussa hyväksymän esityksen äitiysloman pidentämisestä 20 viikkoon. Parlamentin raskaussuojaa koskeva direktiivi on paraikaa Euroopan unionin neuvostossa valtioiden käsiteltävänä. EU:n jäsenmaiden työ- ja sosiaaliministerit keskustelivat äitiysvapaan pituudesta jouluun alussa. Direktiivin mukaan oikeus 20 viikon äitiysvapaaseen täydellä palkalla alkaa heti ensimmäisestä työpäivästä. Lisäksi pakettiin kuuluvat muun muassa kahden viikon isyysvapaa täydellä palkalla sekä kahden tunnin päivittäiset imetysvapaat. − Suhtaudumme kielteisesti myös siihen parlamentin ehdotukseen, että koko äitiysvapaalta olisi maksettava täysi palkka, SY:n johtaja Rauno Vanhanen sanoo. Emme myöskään näe perus-

telluksi siirtää pakollisen äitiysvapaan pitämistä synnytyksen jälkeiseen aikaan ja samalla vielä sen kokonaiskeston pidentämistä nykyisestä neljästä viikosta kuuteen viikkoon, Vanhanen toteaa.

Kohtuuton lisärasite naisvaltaisille aloille Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan direktiivin mukainen äitiysvapaan pidentäminen 17,5 viikosta 20 viikkoon merkitsee Suomessa noin 85 miljoonan euron vuosittaista lisälaskua. Isyysvapaa täydellä palkalla maksaa lisäksi 5 –10 miljoona euroa vuodessa. Täyden palkan maksu koko äitiysvapaan ajalta lisäisi työnantajien kustannuksia tuntuvasti. Yrittäjänaisten mukaan yksi vauva maksaa jo nyt äidin työnantajalle peräti 12 000 euroa. Alustavien selvitysten mukaan vauvan hinta nousee direktiivin jälkeen ainakin 20 000 euroon.

Tukea saaville maille voi ja pitääkin esittää vaatimuksia toimista talouden tervehdyttämiseksi, mutta toimien yksityiskohtainen sisältö jää kansallisvaltioiden Euroopassa valtioiden itsensä päätettäväksi.

Kohtuullista talouskasvua Kuluvana vuonna talous kasvaa kolmisen prosenttia. Ensi vuonna ja ensi vaalikaudella keskimääräinen vuosikasvu on 2,5 prosenttia. Työllisyys jatkaa hiljalleen paranemista. Kotitalouksien ostovoima ja kulutus kasvavat yleisen talouskasvun vauhdissa. Inflaatio pysynee matalana ja reaalikorot eivät todennäköisesti nouse kasvua haittaavalle tasolle. Lähes kaikkien Euroopan maiden on kiinnitettävä muutaman seuraavan vuoden aikana julkisen talouden tasapainottamiseen.

Velkaantuminen hallintaan Suomen täytyy saada julkisen sektorin velkaantuminen hallintaan tulevina vuosina. Osittain

velkaantuminen saadaan kuriin talouskasvulla, verotuksen maltillisella kiristämisellä sekä julkisten menojen kasvun hillinnällä. Väestön ikääntymisen seurauksena julkisen sektorin menoissa on kasvupaineita. Jos julkisten palveluiden tuottavuutta ei kuitenkaan saada nousuun, voi edessä olla pikemminkin olemassa olevan palvelutason leikkaaminen kuin uusien tarjoaminen. Palvelutarpeen kasvu pakottaa julkista sektoria etsimään uusia ratkaisuja. Viime vuoden ahdingossa kunnat jarruttivat nopeasti omaa palvelutuotantoaan. Samaan aikaan ostopalvelut kuitenkin edelleen kasvoivat voimakkaasti. Tällä hetkellä kunnat käyttävätkin ensimmäistä kertaa käyttömenoistaan enemmän ostopalveluihin kuin omaan palvelutuotantoon. Kirjoittajat: Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm ja tutkimusjohtaja Markus Lahtinen.

Menot arvioitava uudelleen Riikka Koskenranta, teksti

Valtiovarainministeriö on päivittänyt julkisen

talouden kestävyyttä koskevat arvionsa. Raportin mukaan julkisen talouden sopeuttaminen tapahtuisi ensisijaisesti menojen tasoa ja kohdentumista tarkistamalla. Käytännössä tämä tarkoittaa julkisten menojen leikkaamista. Vaikka pääpaino julkisen talouden tilaa koskevassa raportissa on menojen karsiminen, verotuksen kiristäminen mainitaan kuitenkin yhtenä vaihtoehtona julkisen talouden rahoitusaseman ja kestävyyden parantamiseksi. Suomen Yrittäjien johtaja Timo Lindholmin mukaan verotuksen puolella liikkumavara on kuitenkin melko pieni. Talouden kehityksen kannalta verotuksen kokonaistason merkittävä nostami-

nen ei ole toivottavaa. Julkisten menojen osalta tulee olla ennakkoluuloton ja arvioida menot systemaattisesti uudelleen, SY:n ekonomisti Petri Malinen sanoo. − Keskeisenä näkökulmana arvioinnissa tulee olla tehokkuus. Valitut toimet tulee kohdistaa ja rajata tehokkaasti sinne, mihin tosiasiallinen vaikutus halutaan ja toimenpiteet järjestää siten, että ne toteuttaa kulloinkin tehokkain mahdollinen toimija. Malinen muistuttaa, että tämän lisäksi myös julkisen sektorin vastuisiin ja niiden laajuuteen tulee ottaa kantaa. VM:n raportin mukaan Suomen julkinen talous on nyt samanlaisessa tilanteessa kuin 1990-luvun alussa. Tuolloin valtion talouden tasapainottaminen kesti lähes yhdeksän vuotta.

Liitto: Lakiuudistus johtaa raskaan kaluston katsastusmaksujen nousuun Riikka Koskenranta, teksti

››Hallitus

esittää, että autokorjaamot saavat mahdollisuuden katsastaa ajoneuvoja. Yksityisten katsastustoimipaikkojen liiton puheenjohtaja Renny Sonck uskoo uudistuksen johtavan raskaan kaluston katsastusmaksujen huomattavaan nousuun. Katsastustoiminnan ehtona on nykyään, että yritys suorittaa myös raskaan kaluston katsastuksia. Tämä vaatimus poistuu, mikäli lakiesitys menee eduskunnan käsittelyssä läpi. − Lakiesitys ei ole tietenkään minkäänlainen helpotus yrittäjille, jotka ovat investoineet raskaan kaluston linjaan. Sille ei ole paljon vaihtoehtoista käyttöä. Sonckin mukaan henkilöautojen katsastushinnat saattavat laskea jonkin verran kilpailun myötä, mutta raskaan kaluston katsastushintoihin uudistus iskee voimakkaasti.

Hallituksen katsastustoiminnan uudistamista koskevassa lakiesityksessä halutaan helpottaa alalle tuloa. Käytännössä tällöin luovuttaisiin alan riip-› pumattomuudesta mm. korjaustoimintaan nähden. Uudistus toisi valtioneuvoston mielestä kansalaisille valinnanvaraa ja joustavuutta autojen määräaikaiskatsastuksiin. Lisäksi tavoitteena on katsastushintojen kohtuullistaminen. Ajoneuvojen katsastusta ja katsastuksen valvontamaksua koskevat lait on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2012 alusta. Toinen katsastustoimintaa koskeva vaatimus, joka poistuisi lakiuudistuksessa, on noin 50 metrin koeajorata. − Tämä tietää sitä, että tässä uudistuksessa alalle tulee ns. kahden kerroksen väkeä, hämeenlinnalaisen KAUS-Kantolan autokatsastuksen osakas Sonck toteaa.

Kuluttajat toivovat puolueetonta katsastusta Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liitto ry:n mielestä katsastustoiminta pitäisi säilyttää riippumattomana. YKL:n teettämän valtakunnallisen asennetutkimuksen mukaan valtaosa autoilijoista arvostaa puolueetonta katsastustoimintaa. Selvitykseen vastasi 1 000 satunnaisotoksella valikoitunutta kansalaista. Myös suomalainen yrityspohjainen toiminta saa autoilijoiden arvostusta. Nykyään noin kolmannes autokatsastuksista tehdään kotimaisten alan riippumattomien pienyritysten toimesta, ja osuus on ollut kasvamassa. – Katsastustoiminnan puolueetonta suorittamista ja laatua ei voida varmistaa ja autoilija ei voi varmistua siitä, että katsastuksen edellytyksenä ei vaadita tarpeettomia korjauksia.

Valvontaa lisätään Lakiesityksessä sanotan, että korjaus- ja huoltotoiminnan sekä katsastuksen välinen raja pidetään selvänä. Renny Sonckin mukaan tämä tultaneen määrittelemään tarkemmin asetuksella. Muutoksia on tulossa myös katsastajien peruskoulutusvaatimuksiin. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi myöntäisi edelleen katsastukseen oikeuttavat toimiluvat, jotka olisivat voimassa toistaiseksi. Samoin Trafi tekisi valvontakäyntejä katsastuspaikoille ja voisi ottaa hyväksytyn tai hylätyn auton uudelleen omaan tarkasteluunsa. Trafi perustaisi myös julkisen rekisterin, josta netin kautta voi ennalta tarkistaa tiedot katsastusta tarjoavien yritysten palveluista ja hinnoista katsastuslajeittain.

Suomen etu ratkaisee Irlannin avun ››Eduskunnan kyselytunnilla oppositio tiukkasi pääministeriltä reunaehtoja Suomen avulle Irlannin tukemisessa. Pääministeri vastasi nasevasti: ”Suomen etu on ratkaiseva kynnyskysymys.” Irlannin pankkikriisi ei ole pelkästään sen oma ongelma. Kysymys on paljon laajemmasta kokonaisuudesta, rahamarkkinoiden luottamuspulasta, josta seuraa helposti systeemiriski eli koko pankkijärjestelmä joutuu epäluottamuksen tilaan. Tällöin rahoitus tyrehtyy, investoinnit pysähtyvät ja likviditeettiäkin on vaikeaa ylläpitää. Maa joutuu vakavaan talouskriisiin. Suomi on poikkeuksellisen riippuvainen kansainvälisestä kaupasta: viennistä ja tuonnista. Meidän aikaan saamistame tuotoksista pitää mennä vähintään 40 % vientiin, jotta voimme säilyttää elintasomme. Parhaimmillaan vientimme lähestyi 50:tä prosenttia ennen vuoden 2008 finanssikriisiä. Tämän johdosta, mikäli maailman pankkijärjestelmä joutuu luottamuspulaan, Suomen talous joutuu vääjäämättä taantumaan, syvempään kuin moni muu maa. Japanissakin kotimarkkinat ovat 85 prosenttia kokonaisuudesta ja vain 15 prosenttia bruttokansantuotteesta on vientiä.

laskettavaksi 22 prosenttiin. Irlannissa tämä on siis 12,5 prosentti. Yleisesti ottaen yhteisövero Euroopassa vähennyserät huomioon ottaen on n. 20 prosentin tasolla. Jos yritys tuottaa liikevaihdostaan 10 prosenttia voittoa, se maksaa Suomessa siitä neljänneksen verona. Irlannissa se olisi siis noin kahdeksasosa. Hintoihin tämä vaikuttaa ehkä 1– 2 prosenttia, sen verran kilpailukykyä yritykselle Irlannin alempi yhteisövero antaa.

Parempi tukea kuin katua

Ei tällä kertaa ojasta allikkoon

Irlannin ja mahdollisesti sekä Portugalin että Espanjan taloudellisia ongelmia on tällä hetkellä pohtimassa kaikki käytettävissä oleva osaaminen: Euroopan keskuspankki, kansainvälinen valuuttarahasto, IMF, EU:n komissio ja eri valtioiden valtiovarainministerit ministeriöineen. Yhtä mieltä ollaan siitä, että vahingot ovat suurimmat, jos Irlantia ei mitenkään tueta. Silloin tuo edellä kuvattu kauheus on automaattinen seuraus. Vaihtoehtona on tietysti, että Suomi ei menisi tukijoiden joukkoon. Silloin on kysymys myös siitä, seuraako tästä ketjureaktio. Kuinka moni muu maa ajattelee lyhyellä tähtäimellä itsekkäästi ja heittäytyy avunantajien joukon ulkopuolelle? Eroosio siis tässä suhteessa johtaa helposti siihen, että pankkijärjestelmän uskottavuus katoaa, jolloin systeemiriski ja pankkijärjestelmän ongelmat seuraavat toinen toisiaan.

Irlanti on kuitenkin saanut houkuteltua alhaisella yhteisöverolla usean kymmenen vuoden aikana merkittävän määrän teollisuustuotantoa maahansa. Maa menetti aiemmin väestöään, erityisesti koulutettuja ihmisiä Amerikkaan ja Englantiin. Tämä kierre onnistuttiin katkaisemaan yritysten investointiavustuksilla, verohelpotuksilla ja alhaisella yhteisöverokannalla. Jos Suomi on mukana tukemassa Irlantia, on olennaista säilyttää Irlannin maksukykyisyys velkojen tulevan hoidon johdosta. Pahinta olisi riistää siltä tuo verotuksellinen kilpailuetu, ( joka vaikuttaa 1– 2 prosentin verran markkinahintoihin), koska uhkana olisi, että sen jälkeen Irlannissa menetettäisiin ehkä työpaikkoja niin, että sen kansantalous olisikin entistä suuremmissa vaikeuksissa.

Nollaprosentin Viro

Kirjoittaja Eero Lehti on kokoomuksen kansanedustaja.

Ykkönen on työllisyys

Yritysten liikevaihdosta palkkasumman osuus on 30 – 40 Eräänä erityispiirteenä – yrit- prosenttia. Työllisyyden pitätäjien kannalta sinänsä mie- minen on paljon tärkeämpi lenkiintoisena – on käydyssä kansantalouden ja valtion takeskustelussa ollut Irlannin louden kannalta kuin pelkkä yhteisöverotaso, eli yritysten yhtiöverokanta. Suomalaisitverokohtelu. Suomeen näh- tain ajateltuna Irlanti ei juuden tasohan on vain puolet, eli rikaan edellä mainituilla teki12,5 prosenttia. EU:n sisällä on jöillä ole vaikuttanut niihin kuitenkin maita, joissa se on 0 yrityksiin, jotka Suomesta ovat prosenttia. Voitosta Virossa ei muutenkin siirtäneet tuotanesimerkiksi tarvitse maksaa nollisen työn halvemman kuslainkaan veroa ennen kuin se tannustason maihin. Irlanti on sentään onnistunut pitämään jaetaan osinkoina osakkaille. Eduskunnassa käydyssä› puoliaan Kaakkois-Aasian keskustelussa sai sen käsi- halpatyövoimaa vastaan. Toityksen, että moni edustaja votaan, että alhaisen yhteisöymmärsi yritysverotuksella veron merkitys Irlannin kilsamaa kuin arvonlisäverotuk- pailukyvylle ja työllisyydelle sella, eli liikevaihdosta meni- ymmärretään, ja sitä kautta si aina tietty määrä valtiolle myös se, että Suomen antaveroa. Yhteisövero on kuiten- massa tuessa on vähemmän kin, kuten tiedämme, voitosta riskiä. Saamme sen todennämaksettava osuus yhteiskun- köisesti paremmin ja varmemnalle. Suomessa se on tällä het- min takaisin maksettuna, jos kellä 26 prosenttia, jota Hete- siihen tilanteeseen jonain päimäen komitea on ehdottanut vänä joudutaan.


04

Nro 10 • Joulukuu 2010

Keskustelu kirje | Väinö Teperi, asianajaja pääkirjoitus | Jouko Lantto, päätoimittaja | 16. joulukuuta 2010

Valitse luotettusi jo ennen dementoitumista

Kasvun vuosi 2011

E

räiden Suomen unionikumppaneiden – Kreikka, Irlanti ja muut mahdolliset esille ponnahtava maat – finanssi-, talous- ja työllisyysongelmat sekä niistä aiheutuneet suomalaisten veronmaksajien takuuvastuut, mahdolliset lainatappiot ja muut uhkakuvat ovat puhuttaneet ja järkyttäneet kansalaisia koko alkutalven ajan. Tällaisessa pelon ilmapiirissä on jäänyt helposti huomaamatta, että monessa EU-maassa kasvu jatkuu kaikesta huolimatta ensi vuonnakin kohtuullisella tasolla, vaikkakin entisen, voimakkaasti nousujohteisen kasvu-uran saavuttaminen vie aikaa. Tässä lehdessä Pellervon tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Pasi Holm ennakoi Suomeen vuodelle 2011 ja koko seuraavalle vaalikaudelle 2,5 prosentin keskimääräistä vuosikasvua. Merkittävä seurannainen tästä ennakoinnista on se, että työllisyystilanne on kääntymässä myönteiseksi työttömyyden pienentyessä, joskaan ei yksin uuden työpaikkatarjonnan ansiosta, vaan myös mittavan eläköitymisen seurauksena. Toisaalta on selvää, että myös seuraavaa toimintavuotta varjostavat vanhat syntimme; valtioiden vel-› kaantuminen, yleinen ja lietsottu epävarmuus velkakriisien voittamisesta, kotimaassa haasteellinen ikä-› pyramidi, julkisten palvelujen tuottavuusongelma yms. Näin markkinoilla toimivat yritykset saavat jatkaa eloaan sangen tuulissa oloissa, oloissa, joissa yritysten kasvutavoitteiden saavuttamiset saattavat olla kovan työ takana. Ikään kuin tulevia tuulisia aikoja ennakoiden työ- ja elinkeinoministeriö toimitti viime syyskuussa kaikille 55 vuotta täyttäville yrittäjille (noin 11 000 henkilöä) opaskirjasen, jossa kannustettiin paitsi jatkamaan yrittäjäammatissa, niin myös pohtimaan, miten yrityksen jatkuvuus turvataan, kun omistajanvaihdoksen aika koittaa. Perusteet tälle uudenlaiselle kirjelmöinnille ovat tässä: Lähes puolet suomalaisista yrittäjistä on jo yli 50-vuotiaita. › Yli 60-vuotiaitakin on jo noin 40 000, eikä monellakaan ole jatkajasta minkäänlaista tietoa. Hyvin toimiva, asiakkaitaan palveleva yritys on kansallisvarallisuutta, jonka tarinan päättyminen jatkajan puuttumisen takia on suurta tuhlausta. Siksi ongelmaan kannattaa kiinnittää huomiota tuomalla tietoisuuteemme erilaisia ratkaisumalleja ja toimintaopastuksia. Silloin laa-

››

jempiakin piirejä kiinnostanee tietää, että toimivan yrityksen ostaminen saattaa olla jopa kolme kertaa turvallisempaa kuin ihka uuden perustaminen mm. siitä yksinkertaisesta syystä, että sen osalta yrityksen perustajapiireissä hyvin tunnettu ”kuolemanlaakso” on jo ohitettu. Kasvupolulle pyrkiviä yrittäjiä taas kiinnostanee, että yritysosto on se kaikkein nopein, edullisin ja varmin tapa hoitaa asia. Onnistunut yrityskauppa, jossa sekä myyjä että ostaja menestyvät ja siinä sivussa myös yhteiskunta, on kuitenkin enemmän poikkeus kuin sääntö. Yrittäjäkunnan ikääntymisestä seuraava myyntiin tulevien yritysten runsas tarjonta ei ole totta vaan tarua. Itse asiassa yrityskaupassa omistajanvaihdosta odottavien yritysten määräksi arvioidaan alan asiantuntijapiireissä seuraaville vuosille 1 500 – 2 000 kpl/vuosi, josta tietenkin seuraa, että suurin osa yrityksistämme loppuu tyystin, kun yrittäjä lopettaa ja jää eläkkeelle. Jotta yrityskauppoihin saataisiin uutta potkua, kannattaisi Suomessakin ottaa muiden EU-maiden tapaan käyttöön verokannusteita, sanovat alan asiantuntijat. Valtiolta odotetaan myös nykyistä strategisempaa otetta yrittäjäkunnan uusiutumiseen, koska niin moni yhteiskuntahyvä on sidoksissa menestyvään yritystoimintaan. Ja kaikille vinkiksi: yritysporssi.fi auttaa ostajaa ja myyjää.

Edunvalvontavaltuutuksen avulla itse kukin voi järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Yrittäjälle edunvalvontavaltuutuksen laatiminen on erityisen suositeltavaa. Taloudellisten asioiden hoitamiseksi annettu edunvalvontavaltuutus antaa nimittäin valtuutetulle oikeuden hoitaa tarvittaessa myös ammatinharjoittamiseen tai elinkeinotoimintaan liittyviä asioita. Tämä takaa yrityksen juoksevien asioiden hoitumisen mahdollisessa toimintakyvyttömyystilanteessa. Osakeyhtiön osakkaan edustajana valtuutettu äänestää ja toimii valtakirjassa annetun toimiohjeen mukaan. Edunvalvontavaltuutus on keino edistää itsemääräämisoikeuden toteutumista, jonka lisäksi sillä on huomattavia etuja virallisen edunvalvojan määräämiseen nähden. Valtuuttaja voi vapaasti valita luotettavaksi kokemansa henkilön hoitamaan asioitaan, ja hän voi melko vapaasti päättää valtuutuksen sisällöstä. Valtuuttaja voi myös koska tahansa ollessaan toimintakykyinen perua valtuutuksen.

Edunvalvontavaltakirjan tekeminen Valtakirja on tehtävä kirjallisesti kahden esteettömän todis-

tajan ollessa samanaikaisesti läsnä. Todistajien on myös tehtävä valtakirjaan merkintä valtuuttajan kyvystä ymmärtää valtakirjan merkitys ja muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan valtakirjan pätevyyteen. Näin pyritään vähentämään valtakirjojen tulkinnanvaraisuutta ja vaikuttamaan siihen, että päämies jokaisen valtakirjassa edellytetyn seikan osalta harkitsee valtakirjan sisältöä.

Hakemus holhousviranomaiselle Edunvalvontavaltuutuksen voimaantuloon saattaa mennä› vuosikausia tai voi olla, että se ei koskaan tule voimaan. Valtuutushan on terveenä tehty, eikä se tule voimaan ennen kuin valtuutetun holhousviranomaiselle tekemästä hakemuksesta. Viranomainen tutkii tarkoin, ovatko edellytykset olemassa. Edunvalvontavaltuutus ei tule voimaan ennen kuin holhous-› viranomainen on sen vahvistanut, joten valtuutuksen voimaantuloajankohta on aina yk-› siselitteisesti todettavissa.

Valtuutetun toiminnan valvonta Koska päämies itse valitsee valtuutetun, valtuutetuksi tulee tavallisesti henkilö, johon päämies luottaa ja jolle hän haluaa uskoa asioidensa hoidon. Pää-

miehen ja valtuutetun välillä yleensä vallitseva luottamussuhde tekee perustelluksi sen, ettei valtuutetun toimintaa valvota samalla tavoin kuin edunvalvojan toimintaa. Valtuutettu on velvollinen pitämään tiliä toimenpiteistään ja antamaan holhousviranomaiselle tilin tämän sitä pyytäessä. Valtuutetulla ei sitä vastoin ole suoraan lakiin perustuvaa velvollisuutta antaa jaksoittain tili. Vuositiliä ei siis tarvitse aina antaa, mutta koska kysymys on valtuutuksesta, päämies voi itse järjestää edellä selostettua voimakkaamman valvonnan katsoessaan sen tarpeelliseksi. Hän voi esimerkiksi valtakirjassa yksilöidä sen› tahon, joka valvoo valtuutettua, ja määrätä, että valtuutetun› tulee määräajoin tehdä tälle tili.

Edunvalvontavaltuutuksen lakkaaminen

Valtuuttaja voi peruuttaa edunvalvontavaltuutuksen, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Lupaus olla pe-› ruuttamatta edunvalvontavaltuutusta ei ole sitova. Jos valtuutus on jo tullut voimaan, peruuttamisen voimaantulo edellyttää kuitenkin holhousviranomaisen vahvistamista. Ennen vahvistamista tutkitaan päämiehen kyky ymmärtää peruuttamisen merkitys.

Mahdolliseen toimintakyvyn heikkenemiseen kannattaa varautua hyvissä ajoin terveenä, sillä toimintakyvyttömyystilanteessa edunvalvontavaltuutusta ei ole mahdollista tehdä oikeudellisesti pätevällä tavalla, asianajaja Väinö Teperi sanoo. Edunvalvontavaltakirjan tekeminen maksaa tavallisesti muutamia satasia, hän jatkaa. Lisätietoja vaino.teperi@ teperi-law.fi tai puhelimitse (09) 6866100.

Valtuutetun palkkio ja kulujen korvaaminen Lähtökohtana on, että valtuutettu ja valtuuttaja voivat sopia palkkion ja kulukorvauksen pe-› rusteista. Vaihtoehtoisesti valtuuttaja voi valtakirjassa tai muutoin yksipuolisesti antaa määräyksiä palkkion ja kulukorvauksen perusteista. Tällöin valtuutetun voidaan yleensä katsoa hyväksyneen nämä määräykset ryhtyessään toimimaan valtuuttajan puolesta.

kirje | Paula Aikio-Tallgren, puheenjohtaja, Länsipohjan Yrittäjät

Kiitos lukijat! YrittäjäSanomien lukijat – Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjät – ovat jälleen kerran arvioineet oman lehtensä Taloustutkimus Oy:n toteuttamassa lukijatutkimuksessa. Sen tulosten mukaan te lukijat tunnette järjestölehtenne erittäin hyvin, samoin te haluatte tietää, mitä yhteiskunnassa ja omassa yrittäjäyhteisössänne tapahtuu. Niinpä esimerkiksi edellisvuoteen 2009 verrattuna YrittäjäSanomien aiheisiin on tutustuttu entistä tarkemmin; lehden muistavista yrittäjistä kaksi kolmesta on lukenut lehden ja lähes kaikki tilaajamme (92 prosenttia) ovat vähintään selailleet lehteä. Kun tutkimuksen mukaan myös tyytyväisyys YrittäjäSanomien sisältöön on lisääntynyt selvästi edellisvuoteen verrattuna, on syytä kiittää. Kiitos teille lukijat ja jäsenyrittäjät, kiitos myös Yrittäjäjärjestön asiantuntijoille ja toimituksen osaajille.

Malmivarojen edunvalvonnalla on kiire ››Julkiseen

keskusteluun on noussut ehdotus Suomen val-› tion aktiivisesta osallistumises-› ta Suomen kaivannaistoimintaan. Ministeri Mauri Pekkari-› sen esittämä ajatus valtion omasta kaivosyhtiöstä on sinänsä hyvä, mutta aika lienee ajanut sen ohi. Ruotsissa tilanne on toinen. Ruotsin valtion täysin omistama kaivosyhtiö LKAB ilmoitti vastikään kaivettavien malmimäärien merkittävästä lisäämisestä. Vahva valtionyhtiö näin ollen laajentaa toimintaansa. Suomessa valtionyh-› tiön luominen puhtaalta pöydältä on epätodennäköinen vaihtoehto. Sen sijaan valtio voisi aktii-› visesti tulla sijoittajan rooliin riskialttiin ja pääomia vaativan juniorivaiheen toimijaksi. Samalla valtio saisi tuta uuden kaivoslain vaikutuksia, jotka nostavat nimenomaan malminetsintävaiheen kustannuksia.

Ero länsinaapuriin Ruotsiin on aikajänteestä riippuen kymmenkertainen.

Murto-osa paikannettu Kolmannes Sodankylän kunnan pinta-alasta on ulkomaisten kaivoyhtiöiden valtaamia. Malmivarantojen leveä panta leikkaa Pohjois-Suomen itärajalta länsirajalle. Varovasti arvioiden vain murto-osa Lapin valtavista malmivarannoista on paikannettu, vaikkakin valtauksien määrä on kasvanut harppauksittain viime vuosina. Malmivarojen kotimaisella edunvalvonnalla vaan alkaa olla jo kiire, sen verran toimeliasta ulkomaisten kaivosyhtiöiden toiminta jo on. Pohjoisessa tilanne kuvataan selväsanaisesti. Lapista ei saa tulla pelkkää raaka-ainereservaattia tai malmien siirtomaata, sanan varsinaisessa merkityksessä.

Kemi hävisi Narvikille

Äänenpainot ovat vahvistuneet etenkin sen jälkeen kun Northland Resourcen päätökset Narvikin valitsemisesta malmisatamaksi ohi Kemin tulivat julkisuuteen. Vaikkakin kaivostoiminta omistajasta riippumatta tukee työllisyyttä ja alueellista yritystoimintaa, on maakunnassa kyselty Lapille tulevien hyötyjen perään. Malmien jatkojalostus ja rikastus on ensimmäinen askel. Toinen vaihtoehto on malmikuljetuksista hyötyminen. Monen mielestä valtion ja Ratahallinnon olisi kannattanut tehdä Northland Recourcelle Kemin satamavaihtoehdosta sellainen, josta kaivosyhtiö ei olisi voinut kieltäytyä. Kemi hävisi Narvikille, ei niinkään laivojen kapasiteetin tai Kaukoidän asiakkaiden vuoksi, vaan kuljetusten kokonaisrahoituskustannusten› vuoksi. Panos-tuotossuhde olisi›

ollut valtiolle pitkällä tähtäimel-› lä edullinen, vaikka rahoituksessa valtio olisi tullut kaivosyhtiötä 2-vaiheen tarjouksella vastaan. Kemi-Kolari radan perusteellinen kunnostaminen ja Kemin sataman laajennukset olisivat pitkällä aikavälillä poikineet alueelle ja valtiolle selvää hyötyä. Nyt menetettiin merkittävä volyymiasiakas ja sellaisia ei seiso jonossa.

Metsä, vesi ja malmi Suomessa on kolme kansallista energiavarantoa: metsä, vesi ja malmi. Näistä viimeksi mainittu on noussut erityisesti pohjoisilla alueilla merkittäväksi toiminnaksi, jolla on suurta kansanta-› loudellista merkitystä. Tämän johdosta tarvitaan kansallisen› kaivosstrategian terävöittämis-› tä ja toimenpiteitä. Vastaval-› mistunut mineraalistrategia antaa työhön hyviä linjauksia.

YLÖSOTETTUJA Työkyvyttömyyden torjunnassa tapahtuu nyt paljon myönteistä, joten tavoite työurien jatkamisesta on tuomittu onnistumaan. Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs STT:ssä

Suomen tapa edistää innovaatioita ja elinkeinojen kehittymistä on pienille yrityksille vieras. Ongelmat juontuvat tavasta, jonka mukaan tavoitteita asetetaan. Alueille valitut painopisteet ovat kompromisseja, joita julkiset organisaatiot yksipuolisesti toteuttavat.

Valtion suorat yritystuet tulisi lakkauttaa. On harhaa luulla, että uusia kasvu- tai menestysaloja voisi jotenkin tunnistaa. Voittajien valinta markkinataloudessa kuuluu markkinoille.

Jos julkisessa taloudessa olevaa noin 10 miljardin euron aukkoa ei saada kiristettyä, Suomen velkalukemat ovat 2020-luvulla yhtä suuret kuin Euroopan ongelmamailla nyt.

Shellin ja Nokian hallitusten puheenjohtajan Jorma Ollila Helsingin Sanomissa

Suurta verouudistusta ei tule toteuttaa seuraavalla hallituskaudella. Nykyinen verojärjestelmä on ollut yrittäjyyden kannalta erittäin hyvä.

Valtiosihteeri Jukka Pekkarinen Kauppalehdessä

Pääomatulojen verotusta ei saa kiristää. Omistusta siirretään sitä enemmän pois Suomesta, mitä kireämpää verotus on.

Pääministeri Mari Kiviniemi Helsingin Sanomissa

Innovaatiotutkija Helena Forsman Hämeen Sanomissa

Suomi ajautuu 1990-luvun lamavuosien kaltaiseen ahdinkoon, jollei sen kantosuhde eli yksityisten työpaikkojen määrä suhteessa väestöön parane. Suomi tarvitsee 270 000 – 320 000 työntekijää enemmän vuonna 2020 kuin väestön kehitys antaa odottaa. Kansainvälinen konsulttiyhtiö McKinsey & Company raportissaan

Palvelusetelit ovat merkittävä askel kuntalaisten valinnanvapauden lisäämisessä. Peruspalvelujohtaja Juha Metso Länsiväylässä

Osakesäästäjien puheenjohtaja Timo Rothovius Uudessa Suomessa

SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT • JÄSENLEHTI keen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

Lehti ei vastaa Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittäjien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä.

Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen aineisto@suomen.yrittajat.fi. Katso mediakortti osoitteessa www.yrittajat.fi/media kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen aineistopäivää. Sen jäl-

– Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. – Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. – Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. – Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Kustantaja

Ilmoitusmyynti

Ilmestymisaikataulu 2011

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 88 000 kpl.

Suomen Business Viestintä Oy PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@sbv.fi

Numero

Toimitus

Tilaukset ja osoitteenmuutokset

Harri Auramo, päätoimittaja Jouko Lantto, vastaava päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 ISSN 1795-7982 Aikakauslehtien Liiton jäsen

Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221 toimisto@yrittajat.fi

Paino Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula

Ilmestyy

Varaukset

Aineistot

01/2011

27.01.

18.01.

20.01.

02/2011

24.02.

15.02.

17.02.

03/2011

24.03.

15.03.

17.03.

04/2011

28.04.

14.04.

18.04.

05/2011

26.05.

17.05.

19.05.

06/2011

25.08.

16.08.

18.08.

07/2011

22.09.

13.09.

15.09.

08/2011

27.10.

18.10.

20.10.

09/2011

24.11.

15.11.

17.11.

10/2011

15.12.

07.12.

09.12.


05

Nro 10 • Joulukuu 2010

Ole tarkkana nettihakemistopalveluiden kanssa

Yrittäjäpolitiikka Juha Lounatvuori:

Käänteinen arvonlisävero ei ratkaise mitään

••Sähköurakoitsijoiden puheenjohtaja Juha Lounatvuori ei usko, että käänteinen arvonlisävero ratkaisee harmaan talouden ongelmaa. Harri Auramo, teksti ja kuva

Rehelliset yrittäjät saavat maksaakseen rikollisen toiminnan torjuntakustannuksia. Tehostettu kenttävalvonta voisi korjata tilannetta.

››Sähkö-

ja teleurakoitsijaliiton puheenjohtajan Juha Lounatvuoren mukaan sähköistysalan yrittäjillä on tällä hetkellä päällimmäisinä kaksi huolta, jotka puhuttavat urakoitsijoiden kokoontuessa. – Yksi suuri huoli on tulevat rakennusmääräykset; miten ne vaikuttavat yritysten toimintaan. Ehkä vielä suurempi ongelma on harmaa talous, jota me kutsumme aivan rikolliseksi taloudeksi. Sitä me urakoitsijat emme pysty ratkaisemaan. Lounatvuoren mukaan tuntuu siltä kuin päättäjät eivät olisi halunneetkaan tehdä harmaalle taloudelle mitään todellista. – Asiasta päättäneet tahot eivät selvästikään ole ymmärtäneet, että tällaiset käänteiset arvonlisäverot ja eräät muut ratkaisut rasittavat niitä yrityksiä, jotka haluaisivat toimia oikein. Ne tavallansa nyt maksavat lisääntyvän rikollisen toiminnan kustannuksia. Mitä sitten pitäisi tehdä harmaan talouden saamiseksi kuriin edes jotenkin? – Ensimmäinen keino on, että tavalla tai toisella jo tilaajalla pitäisi olla jonkinlainen vastuu siitä, että se ei ota alihintaisia töitä teetettäväkseen. Toinen keino on, että vastaavat 40 – 60 henkilön voimavarat, mitkä esimerkiksi tarvitaan käänteisen arvonlisäveron pyörittämiseen, lisättäisiin kentälle valvontatehtäviin. Sen

Juha Lounatvuori

koitsijan liittoa. Hän on toimitusjohtaja Pohjois-Suomen Sähkö Oy:ssä, joka toimii Seinäjoelta käsin lähinnä Etelä-Pohjanmaalla ja työllistää 40 henkilöä. Lounatvuori on yrityksessä kolmannen polven yrittäjä. Ensin oli isoisä, sitten neljä veljestä, ja nyt kolmannessa polvessa on omistajina kolme serkusta. Yrittäjällä pitää aina olla vähän huumoria matkassa. Juha Lounatvuori heittää: – Yhtiömme täyttää ensi kesänä 90 vuotta. Ellei sitten käy vanhan sananlaskun mukaan, että minkä isoisä kasaa, sen pojanpoika tasaa…

Harmaata taloutta voidaan hillitä vain valvomalla työmaita. Virastoista käsin se ei onnistu, tuumaa sähköurakoitsijoiden puheenjohtaja Juha Lounatvuori. teho olisi aivan eri asia kuin jos siellä on alle kymmenen henkilöä. Ongelmaan on puututtava kentällä eikä toimistossa.

Lounatvuoren mukaan harmaata taloutta on aina ollut ja sitä tulee aina tavalla tai toisella olemaan. Nyt se kuitenkin rehot-

taa niin isoissa kohteissa ja niin isoissa luvuissa, että se tosissaan hankaloittaa rehellisten yritysten työntekoa.

Ensi kesänä 90 vuotta Juha Lounatvuori edustaa STUL:n hallituksen puheenjohtajana noin 2 000 sähköura-

Kaupan näkemykset puuttuvat kaupan ohjauksen muutosesityksestä Riikka Koskenranta, teksti

››Hallitus

esittää maankäyttöja rakennuslakia muutettavaksi niin, että tilaa vaativat erikoistavaran kauppaliikkeet otetaan suuryksiköitä koskevan ohjauksen piiriin. Lainmuutoksella vahvistettaisiin maakuntakaavoituksen asemaa kaupan oh-› jauksessa. Esitys tarkoittaa, että yli 2 000 neliön kaupoille on aina oltava merkintä maakuntakaavassa eikä kuntakohtainen asemakaava enää riitä. Erikoiskaupan Liiton mielestä esitetyt muutokset ovat tilaa vaativalle kaupalle haitallisia. Lakiin lisätään uutena säännöksenä myös keskustan ensi-›

sijaisuuden periaate vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkana. Erikoiskaupan Liiton toimitusjohtaja Tiina Oksala pitää lähtökohtaisesti hyvänä tavoitetta ohjata kauppaa sijoittumaan keskustoihin. − Kaupan palveluverkon kehittämisessä tavoitteena tulee olla tiiviit ja vireät kaupunki- ja kuntakeskustat sekä suurempien kaupunkien alakeskukset. Myös vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijaisia sijaintipaikkoja ovat keskustat lähiympäristöineen. Kaupan tosiasiallisia mahdollisuuksia sijoittua keskustoihin onkin tarpeellista parantaa nykyisestä, Erikoiskaupan Liitto vaatii. Kaupan liiton mukaan

tavoitteena pitää olla nykyistä nopeampi ja joustavampi kaavoitus. Lain muutosesitys onkin Kaupan liiton mukaan turha.

”Suuryksiköiden vaikutukset eivät merkittäviä” Asuntoministeri Jan Vapaavuoren mukaan tarkoitus on parantaa seudullisia pelisääntöjä kaupan palveluverkon kehittämisessä ja vähentää kuntien keskinäistä epätervettä kilpailua kauppapaikoista. Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki antaa kuitenkin jo riittävät välineet ohjata kaupan sijoittumista ja kehitystä, eikä lakimuutokselle ole tarvetta. Ti-

laa vaativan kaupan (mm. huonekalu-, kodintekniikka- ja autokauppa) yksiköt sijoittuvat keskustojen ulkopuolelle, koska niille ei löydy keskustoista sopivia liiketiloja. Ympäristöministeriön mielestä yhdyskuntarakenteesta irrallaan olevien kauppakeskusten yleistyminen uhkaa johtaa kaupunkikeskustojen taantumiseen. Erikoiskaupan Liiton Oksala tyrmää tämän väitteen. Näiden yksiköiden vaikutukset asiointiliikenteeseen eivät ole merkittäviä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden 2 000 kerrosneliömetrin kokoraja on Erikoiskaupan mukaan tilaa vaativalle kaupalle selkeästi liian alhainen, eikä tilaa

Reilumpaa peliä energiakertoimiin Sähköurakoitsijoiden toinen ko-› va puheenaihe on valmisteilla olevat uudet rakennusmääräykset. Mikä niissä on menossa pieleen? Juha Lounatvuoren mukaan vikaa ei suoranaisesti ole mää-

räyksissä vaan niissä kertoimissa, joilla energialaskelmia tehdään. Kertoimilla on vaikutusta energian kustannuksiin, mikä vaikuttaa mm. rakennuksiin valittaviin lämmitysratkaisuihin. – Jos öljyn kerroin on yksi ja sähköllä se on se kaksi, ja joillakin muilla polttoaineilla 0,7 tai jotakin muuta, niin meidän mielestä se on kohtuutonta. – Päättäjien rikollislistalla suosikki on sana sähkö. Tuntuu, että kaikki mikä liittyy sähköön, on lähes kiellettyä ja sitä tulee rangaista, olkoon sähkön tuotantotapa sitten mikä tahansa. Lounatvuoren mukaan määräykset tavoittelevat kyllä hyvää eli energiatehokkuutta, mutta päästövähennyksien tavoitteita ne eivät tue. Öljyä, turvetta tai haketta polttamalla ei päästöjä vähennetä. Hän suosittelee energialaskelmien tekemiseen päästökertoimia, mikä vastaa enemmän totuutta kuin ns. primäärienergiakerroin. Juha Lounatvuori ei millään tavalla halua moittia kaukolämpöä: – Jos sitä on alueella saatavissa, se on erittäin hyvä asia. Silti ei kannattaisi tehdä poliittisia päätöksiä, että suositaan jotakin energiajärjestelmää jonkin toisen kustannuksella. – Päättäjien soisi vielä kerran miettivän ehdotusta energiakertoimiksi, jotta saisimme tasapuolisen ratkaisun, joka ei rankaise ketään eikä suosi ketään.

Perussuomalaisilta pakit verouudistukselle vaativan kaupan suuryksikkönä voida pitää alle 3 500 kerrosneliömetrin suuruista myymälää. Tähän mennessä suuryksikkömääritelmään ei ole luettu paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Myymälän kerrosalaan lasketaan myyntitilat sekä muut tilat, kuten varastot, sosiaaliset tilat ja jätehuollon tilat. Liiton mukaan tilaa vaativalle kaupalle on jo vuosia onnistuneesti kaavoitettu omia sijaintialueitaan keskustojen ulkopuolelle, eikä tätä kaavoitusmahdollisuutta saa mennä poistamaan. Kaupan ja muun elinkeinoelämän näkemyksiä ei otettu huomioon lakiuudistuksen valmistelussa.

Perussuomalaisten Täysmuutos-ryhmä vastustaa kaavail-› tua osinkoverouudistusta. Esitys tulee nostamaan merkittävästi osakeyhtiömuotoista yri-› tystoimintaa harjoittavien yrittäjien verotusta erityisesti niissä tapauksissa, joissa yrityk-› sessä on nettovarallisuutta,› ryhmän nokkamies Timo Rope kommentoi. – Tämä ehkäisee yrittäjien innokkuutta investoida yritykseensä ja sitä kautta kasvattaa yritystään. Yritysten kasvu puolestaan mahdollistaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen mm. lisäämällä työpaikkoja ja kasvattamalla verotuloja. Lisäksi kaavailtu yritysverouudistus vähentää kunnille tu-

levaa osuutta maksetuista veroista, mikä tulee heikentämään kuntien mahdollisuuksia selvitä niille asetetuista velvollisuuksista, Timo Rope jatkaa. – Perussuomalaisten Täysmuutos-ryhmä ei näe mitään syytä ja perustetta muuttaa nykyistä toimivaa yritys- ja pääomaverotusta. Esitetty muutos vain kasvattaa yrittäjien veroastetta ja ehkäisee uusien yritysten syntymistä ja yritysten kasvattamishaluja. Perussuomalaisten Täysmuutos-ryhmään kuuluu 14 yrittäjähenkistä jäsentä, yksi eduskuntavaaliehdokas jokaisesta vaalipiiristä. Ryhmä syntyi valtakunnallisena Yrittäjän Päivänä 5.9.2010 Tampereella, yrittäjä Timo Rope kertoo.

Nettihakemistopalveluyritykset aiheuttavat vuodesta toiseen yrittäjille harmaita hiuksia harhaanjohtavan puhelinmyyntinsä kanssa. Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula muistuttaa, että jos yrittäjä jotain puhelimessa sopii, niin saadessaan myöhemmin kirjallista aineistoa yrittäjän tulee tarkastaa huolellisesti, että sopimusehdot ovat yhdenpitäviä puhelimessa kerrottujen ehtojen kanssa. Vielä parempi on pyytää myyjää lähettämään kirjallinen tarjous postitse, johon tutustuttuaan yrittäjä voi halutessaan palata asiaan. Tilanteessa, jossa kirjallinen aineisto ei vastaa puhelimessa kerrottuja ehtoja, on yrittäjän syytä reklamoida. Reklamaatio tehdään sähköpostilla, jotta siitä on riittävästi näyttöä. − Reklamaatiossa tulee eritellä puhelinkeskustelussa ja tilausvahvistuksessa ilmenevät ristiriidat sekä todeta, ettei osapuoli ole halukas sitoutumaan sopimukseen tilausvahvistuksessa mainituilla ehdoilla, lakineuvoja Antti Huotilainen kertoo. Jos toinen osapuoli kuitenkin kiistää reklamaation aiheellisuuden, on tämän näytettävä toteen, että sopimus on puhelinkeskustelussa syntynyt tilausvahvistuksesta ilmenevillä ehdoilla. Nettihakemistoyritysten tekemien sopimusten kestoajat vaihtelevat.

Nettihakemistoihin erehdyttäminen valitettavan yleistä

Helsingin seudun kauppakamarin heinäkuisen kyselyn mukaan viimeisen kahden vuoden aikana joka kolmas yritys on erehdytetty maksulliseen ilmoitukseen erilaisissa www-hakemistoissa. Ilmiö on koko ajan lisääntymässä. Kauppakamarin mielestä ongelmaa helpottaisi, jos epäasialliseen hakemisto-markkinointiin voitaisiin puuttua viranomaisten toimesta nykyistä nopeammin ja joustavammin. SY:n syksyllä julkaistun Yksinyrittäjäkyselyn mukaan häiritsevä tai harhaanjohtava markkinointi on erittäin yleistä, sillä vain runsaat 17 prosenttia yksinyrittäjistä ei ole kohdannut sellaista kertaakaan tänä vuonna. Useita kertoja häiritsevän markkinoinnin kohteeksi oli joutunut lähes 60 prosenttia vastaajista.

Lisätietoa

››Lue lisää harhaanjohtavasta markkinoinnista joulukuun YrittäjäInfosta.


06

Nro 10 • Joulukuu 2010

PÄÄTTÄJÄ PUNTARISSA | Juttusarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia.

Sisällöntuotannossa riittää kasvusaumaa ••Nopeat verkkoyhteydet ja palveluiden sähköistyminen tuovat sisällöntuottajafirmoille uudenlaisen markkinaraon. Timo Sormunen, teksti Pekka Sipola, kuva

››Entistä nopeammat laajakais-

tayhteydet, julkisten palvelujen sähköistyminen ja verkkopalvelujen käytettävyyden parantaminen tuovat lähivuosina ai-› van uudenlaista bisnessaumaa sisällöntuottajille, uskoo viestintäministeri Suvi Lindén (kok). Kasvusaumaa on paitsi isoilla digimediataloilla myös ketterillä ja innovatiivisilla pkyrityksillä. Istuva hallitus alkaa joululomien jälkeen ottaa jo viimeistä spurttiaan, onhan eduskuntavaaleihin matkaa enää muutama kuukausi. Kuluneet kolme ja puoli vuotta ovat olleet sinivihreälle koalitiolle melkoista vuoristorataa, eikä loppusuorakaan näytä kovin kuopattomalta. Vauhdikkaan alun jälkeen Suomi syöksyi suhdannekuoppaan, ja juuri kun oma kurssi saatiin korjatuksi, alkoivat kuplat puhkeilla muutamissa muissa euromaissa. Yksi ikävä yllätys on ollut myös kruununjalokivi Nokian› kompastelu kännykkämarkki-› noilla. Vaikka matkapuhelinmarkkinoiden ylivoimaisen markkinaykkösen tuotteet ovat edelleen teknisesti huippuluokkaa, on entistä useampi kuluttaja viehättynyt kilpailijoiden helpommasta käytettävyydestä, jota kosketusnäyttöteknologia on entisestään korostanut. Tämän eron tunnustaa myös viestintäministeri Suvi Lindén, joka monien muiden tavoin on jäänyt kosketusnäyttöjen koukkuun. Hän toivookin, että Applen kaltaisten toimijoiden ryn-› nistys mobiilimarkkinoille ravistelisi myös suomalaisyritys-

Verkko tarjoaa sisältöyrityksille myös kansainvälisiä kasvumahdollisuuksia ilman perinteisen raskaita markkinointija vienti-investointeja. Suvi Lindén

ten insinööriajattelua irti vanhoista kaavoista. – Olemme korostaneet 1990-› luvun lopulta lähtien teknologista osaamistamme, mutta enää se ei riitä. Tekniikka on siirrettävä taka-alalle ja sen sijaan on tarjottava helppoja käyttökokemuksia. Niistä kuluttajat ovat myös valmiita maksamaan, Lindén muistuttaa.

Suunta taas parempaan päin Tällä samalla helppokäyttöisyyden ideologialla pitää ministerin mukaan kehittää myös sähköisiä palveluja, joihin istuvan hallituksen tekemät laajakaistalinjaukset tuovat lähivuosina aivan uutta potkua. Vielä vuosituhannen vaihteessa Suomi keikkui tällä saralla kansainvälisillä kärkisijoilla, mutta sen jälkeen monet kilpailijamaat ovat sujahtaneet heittämällä ohitse. Orastava käänne parempaan on Lindénin mukaan kuitenkin jo nähty. Tästä antoi osviittaa Cisco Systemsin viime syksynä teettämä laajakaistatutkimus, jossa Suomi kiipesi 70 vertailumaan joukossa jo kuudennelle sijalle. Pyyhkeitä tuli kuitenkin taajamien ja haja-asutusalueiden

Verkossa tarjottavan sisällön määrä tulee lähivuosina kasvamaan ja monipuolistumaan moninkertaiseksi nykyisestä, arvioi viestintäministeri Suvi Lindén. välisistä eroista, joita mobiileilla mokkulayhteyksillä ei ole pystytty tasaamaan. – Suomi määritteli ensimmäisenä maana maailmassa yhden megan nettiyhteyden yleispalveluksi, ja tämä päätös on osoittautunut oikeaksi. Se pakottaa teleoperaattorit kohentamaan palvelutasoaan myös syrjäisem-

millä seuduilla. Samalla päästään tarkkailemaan myös yhteyden laatua, Lindén huomauttaa.

Sisällöntuottajista tulee pulaa Todellista kehitysloikkaa ministeri odottaa marraskuun lopulla eduskunnalle annetusta ”Tuot-

tava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011– 2020” -selonteosta. Sen keskeisiksi painopisteiksi on asetettu mm. julkisen tiedon avaaminen ja tehokas hyödyntäminen, käyttäjälähtöisten verkkopalveluiden kehitys, ikääntyvien huomioiminen palveluja käyttävinä ja selvästi aiempaa

aktiivisempina kansalaisina sekä kestävän kehityksen edistäminen uusien teknologioiden käyttöönotolla. Todellisen haasteen tuo kuitenkin tavoite, jonka mukaan nopeat, sadan megan laajakaistayhteydet saataisiin vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikkien vakinaisten asuntojen sekä

yritysten ja julkishallinnon toimipaikkojen ulottuville. – Nopeita kuituyhteyksiä on toki tarjolla jo nyt, mutta niiden hinta mielletään kovaksi suhteessa siihen, mitä hyötyjä tai palveluja niistä on saatavissa irti. Markkina lähtee kunnolla liikkeelle vasta sitten, kun tarjolla on riittävästi myös sisältöä. Nyt samat hyödyt saa hitaammallakin yhteydellä. Ministeri korostaakin, että lähivuosien kehitys kulminoituu nimenomaan sisällöntuotantoon ja sähköisiin palveluihin. Nopeiden sadan megan yhteyksien myötä niiden kehittämiselle ei ole enää edes teknologisia esteitä. – Verkossa tarjottavan sisällön määrä tulee lähivuosina kasvamaan ja monipuolistumaan moninkertaiseksi nykyisestä. Nykyiset tablet-koneisiin tuotavat nettilehdet ja verkkokaupat ovat tässä kohtaa vasta alkusoittoa, Lindén muistuttaa. Samalla hän tähdentää, ettei sisältömarkkina suinkaan jää pelkästään isojen mediatalojen haltuun. Verkossa on tilaa myös alan pienille ja ketterille toimijoille, joko isojen kumppaneina tai omilla tuotteilla. – Verkko tarjoaa innovatiivisille sisältöyrityksille myös kansainvälisiä kasvumahdollisuuksia ilman perinteisen raskaita markkinointi- ja vienti-investointeja. Tästä kelpaa tuoreeksi esimerkiksi vaikkapa Angry Birds -mobiilipeli, Linden muistuttaa.

Digiagendat julkiselle sektorille Urakkaa riittää myös julkisen sektorin sähköistämisessä, jossa

järjestelmät ovat monenkirjavia ja heikosti keskenään yhteensopivia. Jatkossa julkisen sektorin tietoa on myös avattava ja tuotava selvästi nykyistä paremmin kaikkien kuntalaisten ulottuville. Ja vaikka sähköisten palveluiden taustalla olisi yhä monimutkaisempaa tekniikkaa, on käytettävyyden oltava entistä yksinkertaisempaa. Kaiken lisäksi palvelujen saatavuudessa on huomioitava kansalaisten tasavertaisuus riippumatta siitä, missä päin Suomea he asuvat. Lindén patistaakin jokaista julkisen sektorin tahoa luomaan omalle toiminnalleen mahdollisimman kattavan digiagendan. Nykyisellä ”täkinompelulla” tuottavuus ei enää parane. – Julkisella sektorilla on nyt kammattava läpi omaa toimintaa ja mietittävä, kuinka tietoja viestintäteknologiaa voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin ja tehokkaammin. Samalla on kuitenkin pidettävä mielessä, miten se hyödyttää kuntalaisia ja edistää tuottavuutta, ministeri muistuttaa.

Suvi Lindén ››Ikä: 48 v. ››Koulutus: filosofian maisteri ››Työura: kansanedustaja 1995 – ,

viestintäministeri 2007– , kulttuuriministeri 1999 –2002

››YK:n laajakaistakomission jäsen 2010 –

››Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan puheenjohtaja 2007–

››Perhe: aviomies, tytär ››Harrastukset: liikunta, kulttuuri

! a ulu

o J ä

ista a ilm ain 0 0 1 usitt a a o uuka enille j r a t a k jäs a t c e haku äjien n o F der- ritt Fin men Y Suo

ä v Hy

Fonecta auttaa joulukiireessä Fonecta Finderilla löydät kätevästi hukassa olevat yhteystiedot vaikkapa joulukortteihin. Yrittäjien jäsenenä saat 100 ilmaista Finder-hakua kuukausittain. Löydät Finderin osoitteesta www.yrittajat.fi kirjautumalla omalla jäsennumerollasi palveluun. Asiakkuusmarkkinointi ❘ Digitaalinen suoramarkkinointi ❘ Hakukonemarkkinointi ❘ Hakumediat

Yrittaja_sanomat_380x255_joulu.indd 1

9.12.2010 9.04


07

Nro 10 • Joulukuu 2010

Yrittäjäpolitiikka

päättäjät yrittävät

Erikoiskauppa: korttimaksujen tariffit liian korkeat Vastuunkantajia ja populisteja

V

ielä kesän lopulla asiat näyttivät lutviutuvan. Talouskriisi oli talttumassa, ja talouskasvu lähtenyt liikkeelle. Suomessakin paukuteltiin henskeleitä: olemme hoitaneet asiamme hyvin, ellei suorastaan mainiosti. Tosin Kreikka aiheutti alkukesästä harmia, kun maa joutui turvautumaan euroveljien apuun vastoin EU:n perussopimusta. Perussopimuksen 125 artiklan mukaan jäsenvaltiot eivät ole vastuussa toistensa talouksista. Jokainen maa selvittäkööt omat sotkunsa kuten parhaaksi näkee. Kreikka ei riittänyt. Markkinavoimat eivät uskoneet tulleensa selätetyksi, vaikka Euroopan parhaaksi valtiovarainministeriksi pari vuotta sitten ylennetty Jyrki Katainen (kok.) sellaista väitti. Kreikan jälkeen tuli Irlanti ja nyt odotetaan, missä vaiheessa Portugali liittyy jonon jatkoksi. Eikä Espanjankaan talous ole kuuleman lujuudeltaan kiviaidan veroista.

T

•••

alouskriisin uusi kärjistyminen on aiheuttanut vipinää myös jouluun valmistautuneessa eduskunnassa. Paitsi jouluun eduskunta valmistautuu keväällä pidettäviin vaaleihin. Ja se näkyy otteissa. Irlannin apupaketti aiheutti suurta tuskaa ja ison porun. – Tätä tiedonantoa ei ole mukava antaa, vaikeroi pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) esitelleessään eduskunnalle hallituksen selontekoa Irlannin apupaketista. Se kuitenkin piti pääministerin mukaan antaa, koska hallitus kantaa vastuunsa. Oppositio syytti hallitusta leväperäisestä asioiden hoidosta, kun se ei osannut hankkia avulle ankaria ehtoja. Hallituksen mielestä oppositio koostuu silkoista populisteista, jotka eivät anna mitään painoa talouden realiteeteille. Katainen ei antanut takuita siitä, etteikö kriisi leviäisi Irlanti-tuesta huolimatta. Siitä hän oli varma, että se leviäisi, jos tukea ei anneta.

E

•••

duskunnan viimeinen viikko ennen joulutaukoa kului budjetin palautekeskustelun ja äänestysten merkeissä. Äänestettävää riitti, sillä ensi vuoden talousarvioesitykseen tehtiin kaikkiaan 1 141 muutosesitystä. Niiden päälle tulivat vielä ne valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden enemmistöllä tekemät muutokset, joista ei tarvinnut äänestää. Niitä tehtiin 59 miljoonan euron edestä kaikkiaan 50,527 miljardin euron budjettiin. Kristillisdemokraattien ryhmäjohtaja Bjarne Kallis pääsi jälleen mieliaiheeseensa väittämään eduskunnan budjettiprosessia tehottomaksi ajanhaaskuuksi. Kolmen kuukauden sijasta budjetin käsittelyyn riittäisi Kalliksen mielestä viikko. Paitsi eduskunnan myös valtiokuntien kuultavana ramppaavien asiantuntijoiden aika kuluu Kalliksen mukaan hukkaan, koska hallituksen esityksiin tulee lopulta vain mikroskooppisia muutoksia. Valtiovarainvaliokunnan keskustalainen puheenjohtaja Hannes Manninen äityi syyttämään Kallista törkeästä populismista. Hän piti tolkuttomina puheita, ettei eduskunta saisi käsitellä hallituksen budjettiesitystä huolellisesti. Ymmärrystä Kallis ei saanut muiltakaan puolueilta sen paremmin oppositiosta kuin hallituksestakaan. Budjettiesityksen perusteellinen käsittely kuuluu vihreiden Kirsi Ojansuun mielestä demokratiaan ja lisää kansanedustajien ymmärrystä talousarvion yksityiskohdista ja koko budjettiprosessista. Vasemmistoliiton Mikko Kuoppa puolestaan huomautti, että ilman kunnollista valiokuntakäsittelyä oppositio jäisi koko budjettiprosessin ulkopuolelle kuin lumiukko.

E

•••

duskunta poistui budjettiviikon jälkeen joulutauolle, joka on tänä vuonna tavanomaista lyhyempi. Arkadianmäelle palataan jo loppiaisviikon jälkeen 11. tammikuuta. Yleensä joulutauko kestää helmikuun alulle. Moni odottaa jännityksellä kuuluuko ensimmäisiin asioihin apupaketin käsitteleminen Portugalille. Vuoden 2010 valtiopäivät jatkuvat ensi vuoden puolelle ja ne päätettään vaalitaukoon. Vaalikauden päättäjäisiä vietetään 12. huhtikuuta.

Luottokunnan vahvistamat Visaja MasterCard-maksukorttien uudet kauppiashinnat nostavat kaupan korttikustannuksia tuntuvasti. Uudet hinnat tulevat voimaan 1.2.2011. Erikoiskaupan Liitto on pettynyt siihen, että debit- ja onlinekorttien kauppiasveloitus säilyy ennakko-odotuksista poiketen 0,31 prosentissa, mikä tarkoittaa sitä, että kaupan korttikustannukset kohoavat nelinkertaisiksi aiemman pankkikorttijärjestelmän kuluihin verrattuna. − Myönteistä uudistuksessa on ns. leikkurin asettaminen 75 senttiin maksukatoksi, mikä muuttaa suurten ostosten maksamisen kustannuksia kohtuullisemmiksi. Toisaalta pienten ostosten maksukustannukset

kasvavat, kun vähimmäisveloitukseksi tulee neljä senttiä, liiton toimitusjohtaja Tiina Oksala kertoo. Kaupan liiton mukaan kauppa on pettynyt, että prosentuaalisesta hinnoittelusta ei päästy eroon. – Online-korttien hinnoittelumalliin perustuvan debitkorttien hinnoittelun todettiin aikoinaan olevan väliaikainen. Selkein ratkaisu, jota kauppa on esittänyt sekä Suomessa että Euroopassa, on tapahtumaperusteinen senttimääräinen maksu, joka kattaa prosessoinnin kustannukset ja luonnollisesti myös kohtuullisen liikevoiton, asiamies Matti Räisänen Kaupan liitosta toteaa. Luottokunta tiedottaa, että

tunnusluvulla vahvistettu sirumaksaminen on kaupalle magneettijuovatapahtumien vastaanottamista turvallisempaa ja edullisempaa.

Suurin rasite pienille Vaikka kustannusten nousun taustalla on luopuminen kansallisesta pankkikortista ja siirtyminen kansainvälisten kortti-› ohjelmien tuotteisiin, ei prosentuaalinen maksu perustu tapahtuman todellisiin kustannuksiin, Erikoiskaupan Liitto paheksuu. − Tariffihinnoittelu ei myöskään nykyisellään ole tarpeeksi läpinäkyvä. Erikoiskaupan Liitto on huolissaan myös siitä, että kustannusten nousu rasittaa erityisesti

E-P:n Yrittäjät pienempiä yrityksiä, koska suurten yritysten kanssa on nyt voitu sopia erikseen alemmista tariffeista.

Korttimaksut asiakkaalta

››Toukokuun alussa 2010 astui

voimaan maksupalvelulaki, joka mahdollistaa korttimaksujen perimisen asiakkailta. Jos yritys tällaiseen ryhtyy, sen on ilmoitettava asiasta selkeästi asiakkaille ennen maksutapahtuman suorittamista. Asiakkailta perittävä maksu ei saa ylittää yritykseltä itseltään perittävää maksua. Perityn maksun määrän pitää näkyä myös asiakkaan kassakuitilla.

Julkisiin hankintoihin tasapuolisuutta Kunta- ja kuntayhtymien julkisten hankintojen arvo on Suomessa vuositasolla 15 miljardia euroa. Tällä hetkellä näissä hankinnoissa näytetään suosivan keskittämistä, isompia hankintakokonaisuuksia ja edullisimman hinnan painottamista, EteläPohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Minna Sillanpää toteaa. Samalla hän peräänkuuluttaa alueensa yrittäjille tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin sekä hankintojen avointa tiedottamista. – Tavoittelemme avointa ja tasapuolista kilpailutusta sekä järkevän kokoisia volyymikokonaisuuksia. Oleellista on kiinnittää huomiota tarjouspyyntöjen si-

sältöön – erityisesti teknisiin kriteereihin – jo kilpailutusten suunnitteluvaiheessa. Sillanpään mukaan EteläPohjanmaan Yrittäjät kannustaa alueensa julkisija toimijoita vastuullisen hankintapolitiikan kehittämiseen. – Alueemme pk-yritykset› pääsisivät paremmin osallisiksi julkisista hankinnoista hankintaosaamista kehittämällä, edistämällä yritysten yhteistyötä, sisällyttämällä julkiset hankinnat osaksi kunnallista elinkeinopolitiikkaa, hyödyntämällä palveluseteleitä nykyistä laajemmin sekä jalkauttamalla yritysvaikutus-arviointikäytännöt osaksi kunnallista päätöksentekoa.


08

Nro 10 • Joulukuu 2010

KOSTO

Verotus ZORRON

Veromaltti tarpeen!

myös verotuksessa, linjaa veroasiantuntija Seppo Laine. Hänen mielestään •verojärjestelmä •Maltti on valttia on nykyisellään jo hyvä, eikä radikaaleihin muutoksiin olisi tarvetta. Lotta Tammelin, teksti

Yleishyödyllistä syyllistämistä

Y

leisradion rahoitus turvataan lupamaksuilla, jotta sen ei tarvitse kilpailla katsojista ja se voi keskittyä yleishyödylliseen tiedonvälitykseen. Rahaa tarvitaankin, kun vuosimenot ovat yli 400 miljoonaa euroa. Yleishyödyllisyys on toimimista yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi – aineellisessa, henkisessä, sivistyksellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä. YLEn strategiassa asia ilmaistaan, että YLE tuottaa suomalaista elämää rikastuttavia julkisen palvelun mediasisältöjä. Paneuduin toviksi kuuntelemaan, miten YLE toteuttaa strategiaansa kertoessaan yrittäjistä.

•••

A

jankohtaislähetyksessä pohdittiin valtiontalouden alijäämää ja päiviteltiin taas osinkoja, joita yrittäjät nostavat 90 000 euroon saakka verovapaana. Juupa juu. Toisessa lähetyksessä pohdittiin finanssikriisiä ja eväitä nostaa maa jaloilleen sen jäljiltä. Kun tultiin loppuhuipennukseen, ääneen päästettiin asiantuntija, joka sälytti syyn syntyneestä tilanteesta yrittäjille. Agitaatio kuului: vaikka näillä oli pitkä kannattava jakso takana ja vahvat taseet, irtisanoivat ne heti työntekijöitä kun tuli pieni notkahdus. Totuus on, että yritysten kokonaisliikevaihto laski 15 % ja henkilöstömäärä 4 % Suomessa vuonna 2009. Eräässä ohjelmassa rikastutettiin suomalaista elämää kertomalla opiskeluun liittyvistä työharjoitteluista. Sen mukaan hyvät koulutukselliset tavoitteet vesittyvät, koska yrittäjät väärinkäyttävät järjestelmää. YLEn mukaan yrittäjät ottavat harjoittelijan, hylkäävät hänet harjoittelujakson päättyessä ja ottavat tilalle uuden. Syyllinen on löydetty, vaikka asiasta on täysin päinvastaista todistavaa tutkimustietoa. Tohlopin väki oli kekannut uuden määritelmän ”Vuoden yrittäjälle”: kyseessä on henkilö, jonka firma pyörii vuoden, minkä jälkeen maksut ovat pystyssä ja perustetaan uusi firma. Määritelmä on hauska ja aihe tärkeä. Mutta se, että tällaisia puliveivareita kutsutaan asian tarkemmassa käsittelyssä ketjuyrittäjiksi ja sarjayrittäjiksi, on mautonta vakiintuneiden käsitteiden väärinkäyttöä. Kuten tiedetään, franchisingyrittäjiä kutsutaan ketjuyrittäjiksi ja monessa erilaisessa busineksessa peräkkäin menestyneitä yrittäjiä sarjayrittäjiksi. Uutislähetyksessä oli aiheena työurien pidentäminen ja eläkeiän nostotarpeet. Minuuttitolkulla todisteltiin, että eläköitymisikää saadaan nostettua, kunhan työelämän laatu paranee. Sillä lailla. Syypää lyhyisiin työuriin on siis huonosti ihmisiä kohteleva työnantaja ja yrittäjä.

•••

J

oku YLEn ajankohtaistoimittaja voisi ohjelman verran pohtia, millaista yrittäjäosaamista YLEssä on; yrittäjäosaamisesta olisi apua yhtiön krooniseen rahapulaan. Ohjelma-ajalla laskien YLE panostaa vähintään 150 miljoonaa vuodessa omaan ohjelmatuotantoon, jossa on varmasti myös maailmalle kaupattavissa olevaa tavaraa. Ulkomaan myynnin vuosiliikevaihto on kokonaista 0,125 miljoonaa. Kun kyvyt eivät riitä myymiseen, niin aina voisi vaihtaa ohjelmia ja säästää siten ohjelmien hankintamenoissa. Pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden kesken tällaista toimintaa on harjoitettu menestyksekkäästi NordVision-yhteistyön puitteissa 50 vuotta. Pihvi on siinä, että YLEen tulee jatkuvasti yhteydenottoja ympäri maailmaa, joissa ehdotetaan ohjelmavaihdon aloittamista ja YLEstä vahvistetaan, että ”ohjelmavaihto kiinnostaa enenevässä määrin”. Toimeen ei kuitenkaan ehditä tarttua. Henkilökuntaa yhtiössä on yli 3 500. YLE ei halua, että sen toiminnan minään ilmaisimena käytettäisiin menestymistä ohjelmamyynnin kansainvälisillä markkinoilla. YLE määrittää mieluummin itse mittarinsa ja tuo vuosikertomuksen ensimmäisenä asiana esiin saadut palkinnot. Vuonna 2009 niitä oli voitettu Murmanskia, Bulgariaa, Meksikoa ja Etelä-Koreaa myöten. Eikä tässä vielä kaikki: olipa yksi työntekijöistä myös vastaanottanut Brittiläisen Imperiumin ritarikunnan upseerin arvonimen ansioistaan Britannian musiikkielämän kehittämisessä.

Tilaajavastuulain laiminlyöntimaksuun korotus

››Yrittäjien ja yritysten verouudistus puhuttaa poliitikoita ja yrittäjäkenttää. Mediaralli asian ympärillä alkoi heti sen jälkeen, kun asiaa valmistellut alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtama verotuksen kehittämistyöryhmä jätti väliraporttinsa viime kesänä. Oman lusikkansa soppaan laittoi Suomen Yrittäjien perinteisessä Veroseminaarissa KLT, KHT Seppo Laine Auditing and Consulting Auco Oy:stä. Laineen mukaan kun Suomen nykyinen verojärjestelmä on jo varsin hyvä, eikä suuriin muutoksiin hänen mielestään olisi tarvetta. – Tuloverotuksen puolella järjestelmämme on kohtuullisen hyvä. Hyvää on esimerkiksi selkeys sekä se, että voidaan toimia kohtuullisin verokustannuksin yksinkertaisella rakenteella, hän erittelee. Laine myöntää toki, että epäkohtiakin nykyisestä verojärjestelmästä löytyy. – Epäkohdat eivät liity niinkään juoksevan toiminnan ja siitä kertyvien tulojen verotukseen vaan esimerkiksi osakeyhtiölain mukaisiin yhtiöoikeudellisiin toimiin, jotka ovat verolainsäädännössä osittain kokonaan säätelemättä. Kiristyksiä yrittäjille Arvioituaan yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittämistarpeita Hetemäen työryhmä on esittänyt verorasituksen painopisteen siirtämistä yhteisöverotuksesta henkilötason pääomatuloverotukseen. Osana tätä muutosta esityksessä poistettaisiin listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon yksinkertainen verotus (9 % yhtiön nettovarallisuudesta) kokonaan ja se korvattaisiin osingon normaalituoton kevennetyllä verotuksella. Tämä toteutettaisiin siten, että yhtiön ja osak-› kaan verot yhteen laskien normaalituoton veroaste vastaisi yleistä pääomatuloverokantaa. Normaalituoton, joka määritettäisiin yhtiön nettovarallisuudelle keskipitkän valtiolainan koron perusteella, ylittävän osan verokanta nousisi 45,4 prosenttiin. Seppo Laineen mukaan ehdotus tulisi kiristämään verotusta suurimmalla osalla yrittäjistä. – Se on kai yksiselitteisesti keskeisin muutos ja valtaosalle yrittäjistä siis huono.

Auditing and Consulting Auco Oy

Jos osinkoverotusta kiristetään, epäilee Laine sen johtavan myös verokikkailuun. – Vaikutuksia on tietenkin etukäteen vaikea arvioida, mutta kyllä erilaisten keinotekoisten rakenteiden voisi ennustaa lisääntyvän, Laine kertoo. – Kuten esimerkiksi kiinteistöjen eriyttäminen liiketoiminnasta, yhtiömuotojen muutos, kerrosmaisten yritysrakenteiden lisääntyminen ja niin edelleen, hän jatkaa.

Kotimaisen tilinumeron voi jättää pois

Suomen tulisi olla paikka, jossa on mukava maksaa yritystoiminnasta veroja. Seppo Laine

Puurot ja vellit sekaisin Osinkoverotukseen liittyvässä julkisessa keskustelussa on mennyt puurot ja vellit sekaisin. Syksy onkin jauhettu verovapaista pääomatuloista, vaikka verot pääomatuloista on jo kertaalleen kannettu. Lainetta virheellinen ja puutteellinen keskustelu harmittaa. – Kun yritys maksaa veroja, saa yrittäjä vain rajallisen osan siitä ulos ilman uutta veronmaksua. Verovapaita pääomatuloja ei ole vaan yhteen kertaan verotettuja, hän selvittää. – Myöskään inflaation merkitystä pääomatulojen verotukseen ei juuri huomioida. Seppo Laine painottaa myös, että yrittämiseen liittyvää riskiäkään ei saisi verokeskusteluissa unohtaa. – Kun otetaan huomioon yrittämiseen liittyvä riski, ei voida sanoa yrittäjien nauttivan mitenkään erityisiä etuja. – Oikeastaan yrittäjän aseman turvaaminen esimerkiksi konkurssitilanteessa tavallisen elämän jatkamisen mahdollistamiseksi olisi paremmin sopiva keskusteluaihe kuin verotuksen kiristäminen, Laine toteaa.

Perääntyminen jo vaikeaa Seppo Laine ei täysin torppaa Hetemäen ehdotuksia, sillä löytyy niistä hänen mukaansa jotain hyvääkin. Työryhmä onkin esittänyt, että yhteisöverokanta alennetaan nykyisestä 26 prosentista 22 prosenttiin.

Suomen Yrittäjien perinteisessä Veroseminaarissa Seppo Laine Auditing and Consulting Auco Oy:stä kehotti päättäjiä malttiin verojärjestelmän uudistamisessa. Laineen mukaan tuloverotuksen puolella järjestelmämme on jo kohtuullisen hyvä. – Osakeyhtiöiden verokannan lasku on hyvä asia. Jos tulos jää yritykseen, niin hyödystä tulee yrityksen asemaa tukeva, hän arvioi. Vaikka Hetemäen työryhmän ehdotukset ovat vasta ehdotuksia, vaikuttaa Laineen mielestä siltä, että pääomatulojen ja ansiotulojen eriarvoisuutta koskeva keskustelu on jo aiheuttanut tiettyjä linjauksia, joista olisi vaikea enää perääntyä. – Ennakoin siten pääomatuloverotuksen kiristymistä. Kun tähän vielä yhdistetään se, että

2. Nyt arveluttaa kovasti, että aio-

taanko meille lyödä kaksinkertainen verotus.

3. Mielestäni pitäisi mennä joko

vanhalla verotusmallilla tai sitten kuten Virossa menetellään. Mielestäni Suomen Yrittäjät ei tarpeeksi aja verotusasioita. Puhutaan kyllä mutta toimenpiteet puuttuvat. Kaksinkertaista verotusta ei voi hyväksyä.

Laine näkee, että verotuksen tulisi aina olla rakenteeltaan selkeää ja antaa selkeä viesti kannustavuudesta. – Kansainvälisissä verovertailuissa verrataan usein hyvin yleisellä tasolla olevia asioita ja niissä Suomi ei ole menestynyt

verouudistusasiassa kipakoita. SDP on kampanjoinut reilumman verotuksen puolesta sanoen kuuntelevansa kansalaisten ajatuksia siitä, miten verotusta tulisi kehittää oikeudenmukaisempaan suuntaan. SDP järjesti lisäksi tekstiviestikyselyn, jossa kansalaiset pääsivät kertomaan mielipiteensä pääomaverotuksen korottamisesta. Puolue olisi oitis valmis kiristämään pääomatulojen verottamista. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on vaatinut suurten osinkotulojen verotuksen kiristämistä. Pääministeri Mari Kiviniemi ei kannata mittavia uudistuksia nykyiseen järjestelmään, joskin painetta rukata 90 000 euron osinkotulorajaa olisi hänen mukaansa olemassa. Kiviniemen mukaan verojärjestelmään tehtävissä

mietityttää verotuksen saralla.

tulin veroseminaariin. Kiinnostaa, mitä muutoksia verotukseen on tulossa.

Maltti on valttia

Monet poliitikot ja puolueet ovat olleet

Suomen Yrittäjien •Veroseminaarissa, •Yrittäjät kertoivatmikä tällä hetkellä

1. Haluan terästää tietojani ja siksi

yhteisöjen verokantaa ei alenneta Hetemäen väliraportin mukaisesti, ollaan tilanteessa, jossa yrittäjien verotusta tullaan kiristämään.

kovin hyvin. Suomen tulisi olla paikka, jossa on mukava maksaa yritystoiminnasta veroja. Seppo Laineen mukaan verosuunnitteluun tai vahinkojen minimoimiseen ei kuitenkaan vielä ole aihetta. – Yrittäjille sanoisin, että odottakaa Hetemäen työryhmän väliraportti ja katsokaa, minkälaiseen suuntaan poliittinen keskustelu on siirtymässä. Oman asiantuntijan kanssa kannattaa pohtia eri vaihtoehtoja ja niiden lopputulemia. Mitään harkitsematonta ei kannata tehdä.

Ärhäkkää veropeliä

Verovartti

Hannu Jokinen Uudenmaan Timanttisahaus ja -poraus Oy

Tilaajavastuulain laiminlyöntimaksu nousee vuodenvaihteessa. Tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annettuun lakiin eli ns. tilaajavastuulain laiminlyöntimaksun vähimmäismäärä nousee 1 500 eurosta 1 600 euroon ja enimmäismäärä 15 000 eurosta 16 000 euroon. Uusi laki vahvistettiin tasavallan presidentin esittelyssä perjantaina 3.12.2010. Lakiin lisättiin myös säännös, jonka perusteella laiminlyöntimaksun enimmäis- ja vähimmäismäärää tarkistetaan rahanarvon muutosta vastaavasti kolmivuotiskausittain. Laki tulee voimaan ensi vuoden alussa.

muutoksissa on kuitenkin säilytettävä hyvän työllisyyskehityksen ja yrittäjyyden kannustavuuden näkökulma. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on esiintynyt maltillisena uudistajana viestittäen kuitenkin, ettei palkka- ja yhteisöveroa pidä mennä nostamaan. Työurien pidentäminen on Kataisen mukaan vaihtoehto verojen korottamiselle. Jos tähän ei päästä, on veroja korotettava, ja silloin kohteena ovat väistämättä pääomatulot, erityisesti osinkotulot. Suomen Yrittäjät on korostanut, että yritysja osinkoverotusta on tarkasteltava kokonaisuutena. SY myös huomauttaa, ettei yrittäjästä saa verotuksen keinoin tehdä oman yrityksensä palkansaajaa, koska yrittäjyys on myös omistamista ja koska se eroaa erittäin merkittävästi tulonsaannin riskien ja epävarmuuden seurauksena palkkatyöstä.

n? : inaarii t m e e s s o r k e Kysymytänä vuonna lähtemäänvVinta juuri nyt?

ta ä? kiinnos isi tehd n ä t o i a p s i s s estä ukse le miel ä verot l k a i i s M a . i 2 alles nitsem i a m ä 3. Mit

Jorma Turunen Tilitalli Oy

Meeri Häkkinen Kirjanpito M Häkkinen Oy

1. Tulin, koska yrityksessämme

1. Tänne on pakko tulla. Tilitoimis-

1. Tulin samasta syystä kuin aina

2. Osinkoverotus kiinnostaa nyt. Ja tietysti muutkin asiat, joita Hetemäen verotyöryhmässä käsitellään.

3. Mielestäni entinen osinkovero-

tussysteemi oli kannustava ja se olisi säilytettävä

Kuluttajille satelee kyseenalaisia kännykkäpalveluja Euroopan kuluttajakeskukseen tulleiden mobiilisisältöpalveluja koskevien valitusten määrä on noussut viime vuodesta 20 prosenttia. Kuluttajat valittavat ulkomaisista maksullisista tekstiviestipalveluista, joita he eivät ole omasta mielestään tilanneet. Keskukseen on tullut vuodesta 2007 lähtien yhteensä noin 500 mobiilisisältöpalveluihin liittyvää valitusta. Keskus on nyt julkaissut verkkosivuillaan kuluttajien tueksi toimintaohjeet, joiden avulla kuluttajat voivat vaatia heiltä perittyjä maksuja.

i

sa 1. Mikä

Jukka Kovanen Piako Oy on tulossa lähitulevaisuudessa muutoksia, esimerkiksi sukupolvenvaihdos ja jakautuminen. Katsotaan, löytyykö täältä apua ja neuvoja luopujien ja jatkajien verotuksen suhteen.

1.4.2011 alkaen laskuttaja voi ottaa käyttöönsä tilisiirtolomakkeen, jossa saajan pankkiyhteystietoina on pelkästään IBAN-muotoinen tilinumero ja pankin BIC-koodi. Euromääräisissä tilisiirroissa SEPA-alueella (SEPAtilisiirroissa) tilinumeron on oltava kansainvälisessä IBANmuodossa (International Bank Account Number). Lisäksi tarvitaan saajan pankin BIC-koodi (Bank Identification Code). Kuvan mukaisen, uudistetun tilisiirtolomakkeen voi › ottaa käyttöön 1.4.2011 alkaen. Nykyistä tilisiirtolomaketta, jossa saajan tilinumerot esitetään sekä suomalaisessa että kansainvälisessä IBAN-muodossa, voi käyttää 31.12.2012 saakka. Pankkiviivakoodin IBANmuotoisen tilinumeron sisältämä versio on otettava käyttöön viimeistään samaan aikaan kun kotimainen tilinumero jää pois lomakkeelta. Pankkiviivakoodin käyttöönottoon liittyvä tiedote sekä tilisiirto-opas ja laskulomakemallit on julkaistu Finanssialan Keskusliiton verkkosivuilla.

toyrittäjän pitää pysyä ajan tasalla.

2. Uusi verolaki on mielenkiintoi-

nen. Vielähän ei tiedä, mitä siitä tulee. Arvonlisäveronmuutoksetkin, esimerkiksi käännetty ALV, ovat olleet tapetilla, vaikka mielestäni muutokset eivät ole niin isoja kuin äkkiseltään luulisi. Niistä on vaan pidetty kovaa meteliä.

3. Käännetty ALV tulee tuskin torjumaan harmaata taloutta. Mielestäni ALV:n välttäminen ei ole edes harmaan talouden pääpiirre, vaan pimeä työvoima on isompi asia.

ennenkin: täältä saa tietoa ja tapaa tuttuja. Tämä on jo 20. kerta Veroseminaarissa.

2. Käännetty arvonlisävero raken-

nusalalla kiinnostaa nyt, sillä se sotkee mielestäni hirveästi, varsinkin tilitoimistojen töitä.

3. En usko, että käännetty ALV

tulee auttamaan harmaaseen talouteen. Veronkiertokonstit kyllä keksitään, niin kuin kaikkeen muuhunkin.

Venäläisten matkailu kasvussa Venäläisten matkat Suomeen lisääntyvät tänä vuonna yli 15 prosenttia vuodentakaisesta. Talouden vahvistuminen ja Venäjän tullin aiempaa väljempi tulli- ja verovapaussäädös mahdollistaa verovapaiden ostosmatkojen tekemisen Venäjältä Suomeen vaikka päivittäin. Päivittäistavaroita ostetaan yhä useammin. Kun vuonna 2008 noin 40 prosenttia Suomessa käyneistä venäläismatkailijoista osti elintarvikkeita, tänä vuonna elintarvikkeita on hankkinut kolme neljästä. Myös vaatteita venäläiset ostavat Suomesta usein. Aiempaa suurempi osa matkoista suuntautuu KaakkoisSuomeen. Lappeenranta on suosituin matkakohde venäläisten keskuudessa.

››Juoppojuna? Ei nyt sentään. Alkoholin anniskelu Suomen ja ulkomaiden välillä liikennöivissä junissa on nyt mahdollista myös muualla kuin ravintolavaunussa. Käytännössä asetus koskee Helsingin ja Pietarin liikennettä. Tarkoitus on tukea ravintolapalveluiden kehittämistä ko. linjalla.


09

Nro 10 • Joulukuu 2010

Talous

SEPAan valmistautumisella jo kiire

Valtiontakauksia myös energiainvestointeihin

FUTUREIMAGEBANK

Marika Mattila, teksti

››Mitkä

ovat yrittäjän suurimmat haasteet maailmassa, jossa sähköinen liiketoiminta on vakiintumassa yrityksiin niiden kokoon katsomatta. Markus Backlundin ja Harri Tahkolan mukaan ainakin tilitoimistoilla on muutospaineita. IT-palveluyhtiö EmCen toimitusjohtaja Markus Backlundin mukaan harva yritys pärjää tiukentuneessa kilpailussa ja globalisaation paineessa ilman IT-järjestelmien tukea tai rutiinien automatisointia. Suuntaus on minimoida virheille altis manuaalinen työ ja jättää se tietojärjestelmien huoleksi. – Tukitoimintoihin ei enää haluta sitoa resursseja, vaan voimavarat keskitetään asiakkaan palvelukokemuksen parantamiseen.

Missiona pitäisi olla asiakkaan menestymisen turvaaminen – lakisääteinen raportointi on pelkkä sivutuote.

Bioenergiaa edellytetään

Pk-yritysten taloushallinto on vienyt läpi useita muutoksia kuluneena vuonna. Aika on loppumassa myös SEPAan siirtymiselle. Kuluva vuosi on ollut pk-yrityksille tietojärjestelmämielessä ehkä haastavin koskaan, Markus Backlundin toteaa. Takana on jo alv-muutos sekä verotiliin liittyvät muutokset, hän kertaa. – Osa yrityksistä on aloittanut myös valmistautumisen yhtenäiseen eurooppalaiseen maksustandardiin SEPAan, joka astuu voimaan vuoden vaihteessa. – Mikäli yritys ei ole vielä muuntanut järjestelmiään SEPA -› yhteensopiviksi, neuvoisin tarttumaan puhelimeen välittömästi. Monella järjestelmätoimittajalla on jo varauskirja täynnä. SEPAn lisäksi sähköinen taloushallinto on monen pk-yrittäjän agendalla, vakuuttaa myös Talenomin toimitusjohtaja Harri

Talenomin Harri Tahkola suosittelee valitsemaan seurattavan luvun, kuten liikevoitto per asiakas, ja käyttämään sitä päivittäisen johtamisen apuna.

Tahkola. Hänen mukaansa sähköisen taloushallinnon hinta tuli viime vuoden aikana perinteisen taloushallinnon kanssa samalle tasolle. Nyt sähköinen on jopa hieman halvempi, hän laskee. Samalla hän heittää tilitoimistoille haasteen. – Pk-yritykset siirtyvät sähköiseen taloushallintoon, mutta myös tilitoimistojen pitäisi havahtua. Yrityksillä koosta riippumatta tulee olla reaaliaikainen näkymä liiketoimintaansa ja maksuliikenteeseen. Ei riitä, että tilitoimistot toimittavat tuloslaskelman kerran kuussa. Sehän on vanhaa tietoa jo saapuessaan.

Sähköinen taloushallinto

››Taloushallinnon sähköistäminen

Keskity liiketoimintaasi, ja ulkoista tietotekniikka sekä taloushallinto ammattilaisille, EmCen Markus Backlund kannustaa.

Yritykset voivat lakiehdotuksen mukaan saada vastaisuudessa Finnveran myöntämiä valtiontakauksia investoidessaan uusiutuvaa energiaa hyödyntäviin tai energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin. Tähän asti voimassa ollut laki ympäristönsuojelua edistäviin investointeihin myönnettävistä valtiontakauksista on koskenut yritysten kotimaassa tai ulkomailla tekemiä ympäristönsuojelua edistäviä investointeja, mutta ei energiainvestointeja. Finnveran on otettava huomioon EU:n valtiontukisäännösten rajoitteet myöntäessään yrityksille valtiontakauksia. Finnvera voi lainmuutoksen jälkeen myöntää valtiontakauksia yritykselle, joka toteuttaa Suomessa hankkeen, joka pienentää energiankulutusta esimerkiksi parantamalla tai tehostamalla tuotantoprosesseja tai päästö- tai jätevirtojen käsittelyä. Takauksen voisi saada myös hanke, joka parantaa toimitilakiinteistöjen energiatehokkuutta.

pitää sisällään ostolaskut muutettuna sähköiseen muotoon, myyntilaskut sähköisenä, saatavien seurannan päivätasolla, palkkatietojen välittämisen palkanlaskentaan sekä raportoinnin tarvittaessa reaaliaikaisesti. Nykyään kaikki edellinen hoidetaan nettiportaalin kautta, jolloin yrityksen ei tarvitse investoida järjestelmiin, asennukseen tai päivitykseen. Entinen paperityö hoituu internet-yhteyden kautta kaikkialta, olipa päätelaite mikä tahansa.

Takauksen saavalta uusiutuvan energian hankkeelta Finnvera edellyttää, että energianlähteenä olisi bioenergia, kuten puu ja puupohjaiset polttoaineet, vesivoima, tuulivoima, maalämpö, aalto- tai aurinkoenergia. Investointikohteen pitäisi sijaita Suomessa. › Takauksen voisivat saada kaikenkokoiset yritykset. Hallituksen ehdotus asiaa koskevaksi lainmuutokseksi liittyy Suomen pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon. Hallitus esittää lisäksi, että lain nimi muutetaan laiksi ympäristönsuojelu- ja energiainvestointeihin myönnettävistä valtiontakauksista.

Tutustu Visma Avendo -ohjelmistoihin 45 päivää sitoumuksetta Laskutus • Kirjanpito • Ostoreskontra Kassa • Työajankirjaus Kotisivut • Nettikauppa

www.vismaavendo.fi

EU-komissio uhkaa Suomen kalastusvakuutuksia Kalatalouden Keskusliitto on huolestunut Euroopan komission päätöksestä aloittaa tutkinta Suomen kalastusvakuutusjärjestelmästä. Kalastajien liitto toteaa, että suomalaisen ammattikalastuksen kannalta on elintärkeätä säilyttää yli 70 vuotta toiminut kalastusvakuutus. Valtion tukema kalastusvakuutus on luotu siksi, että kaupalliset vakuutusyhtiöt eivät ole tarjonneet kalastajille heidän tarpeitaan vastaavia vakuutuspalveluja. Kalastusvakuutusjärjestelmän

lopettamisen sijaan sitä voitaisiin kehittää paremmin Suomen erityisolosuhteita vastaavaksi ja laajentaa myös sisävesikalastusta koskevaksi, liitto ehdottaa. Kalatalouden Keskusliitto on puuttunut myös vahinkoeläinten metsästykseen. Liiton edustajakokous edellyttää hylkeen ja merimetson metsästyksen kehittämistä. Hylkeen osalta tarvitaan vuotuisen pyyntiajan pidentämistä. Merimetsojen kalakannoille ja kalastukselle muodostamaa uhkaa torjumaan tarvitaan suunnitelmallista

Kilpailuvirasto ratsasi lentokenttämyymälät Kilpailuvirasto on toimittanut tarkastukset Finavia Oyj:ssä ja Finnair Catering Oy:ssä. Tarkastusten tarkoituksena on selvittää, ovatko yritykset mahdollisesti syyllistyneet kilpailunrajoituslaissa kiellettyyn kilpailijoiden väliseen yhteistyöhön lentomatkustajille myytävien tuotteiden hinnoittelussa.

Kilpailuviraston tarkastus ei ole osoitus sen kohteena olleen yrityksen syyllisyydestä lainvastaiseen toimintaan. Kilpailuvirasto antaa ratkaisunsa tarkastuksen kohteena olevien yritysten menettelytapojen lainmukaisuudesta myöhemmin tarkastuksen ja muiden asiassa tehtävien selvitysten jälkeen.

Kansanedustajille esitettiin turkistarhauksen lopettamista Eläinsuojeluyhdistys Animalia tapasi eduskuntaryhmät ja vaati turkistarhauksen lopettamista valmistelevan työryhmän perustamista. Puolueiden edustajista osa halusi eläimille hyvinvointia tarhoilla, osa turkistarhauskieltoa Animalia esitti eduskuntaryhmien edustajille vaatimuksensa Turkistarhaton Suomi 2025 -kampanjansa nimissä. Tilaisuudessa oli paikalla edustaja kaikista eduskuntaryhmistä kristillisdemokraatteja ja perussuomalaisia lukuun ottamatta. Kokoomuksen ja SDP:n edustajat korostivat tilaisuudessa, että heidän puolueidensa sisällä on erilaisia kantoja turkistarhaukseen, mutta SDP:n Satu Taiveaho asettui henkilökohtaisesti kannattamaan tarhauksen kieltämistä. Kokoomuksen Hanna-Leena Hemming painotti eläinten hyvinvoinnin riittävän tason takaamista turkistarhauksessa. Samoin keskustan edustaja Jari Leppä ja RKP:n edustaja Mats Nylund korostivat, että

rodeo

ANIMALIA vaatii turkistarhauksen lopettamista valmistelevan työryhmän perustamista. eläinten hyvinvointi on taattava tarhauksessa, mutta kertoivat puolueidensa kannattavan turkistarhausta elinkeinona, vaikka

soraääniäkin puolueista löytyy. Vihreiden ja Vasemmistoliiton edustajat Johanna Sumuvuori ja Annika Lapintie asettuivat

tukemaan Animalian kampanjan tavoitetta, ja puolueidensa linjan mukaisesti he vaativat turkistarhauksesta luopumista. Aloite turkistarhauksen lopettamista valmistelevan työryhmän perustamisesta sai myös kannatusta. – Turkistarhauksesta luopumisen on tapahduttava sosiaalisesti kestävästi ja siten, että tilanne on ennakoitavissa yrittäjille. 1980-luvulta tähän päivään tarhojen määrä on pudonnut yli 6 000 tarhasta noin 1 000 turkistarhaan. Loput tarhaajat yhteiskunnallamme on varaa tukea muihin elinkeinoihin tai eläkkeelle, esitti Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara. – Kun tarhausnormeja on ulkomailla nostettu eläinsuojelun perustason takaaviksi, on tarhaus muuttunut taloudellisesti kannattamattomaksi ja loppunut. Tämän vuoksi Animalia ei näe muuta mahdollisuutta kuin tarhauksen kieltämisen siirtymäajalla, viimeistään vuoteen 2025 mennessä, kampanja- ja koulutuspäällikkö Kati Pulli korosti.

Turkistuottajat:

Turkistarhauksen elinkeino kuuluu Eurooppaan Turkistarhaus rantautui yli sata vuotta sitten

Eurooppaan, jossa valtaosa maailman turkiksista yhä tuotetaan. EU-alueella on koko toimialan ketju. Kieltäminen eettisin perustein johtaa helposti mielivaltaan. Näin kommentoi turkistuottajien edunvalvoja Martti Heinonen turkistarhauksen lopettamisesta viime aikoina käytyä keskustelua. Hän on Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton lakimies. – Tuotantoeläimet sairastavat siinä missä ihmiset ja lemmikkieläimetkin. Jokainen sairas eläin saa kuitenkin aina hoitoa. Vastuullinen tuottaja seuraa eläinten vointia päivittäin ja

puuttuu sairauksiin ensi tilassa. Sairaan eläimen tilaa ja hoidon tepsimistä seurataan tarkalla kirjanpidolla, Heinonen selvittää. Hän lisää, että hyvä eläintenpito on osa länsimaista arvopohjaa. Siksi turkistarhaus kuuluu Eurooppaan. Vaikka turkisnahat muokataan ja niistä tehdään valmiita tuotteita pääosin Kiinassa, kasvatuksen lisäksi huippumuodin suuntaviivat luodaan edelleen Euroopassa. – Eläinten hyvinvointiin perustuvia kieltoja ja rajoituksia ei ole säädetty, koska hyvinvoinnin puutteita on ollut mahdotonta näyttää toteen. Korkean elintason maissa, joissa ihmisten olot on turvattu, myös eläimistä pi-

detään hyvää huolta. – Kieltäminen eettisin perustein johtaa helposti mielivaltaan: vaa´ankieliasemassa olevat poliittiset vähemmistöt voivat ajaa läpi asioita, jotka eivät miellytä enemmistöä, mutta joka pysyäkseen vallassa taipuu niiden taakse, STKL:n lakimies Martti Heinonen toteaa.

Valtaosa turkiksista EU:n alueelta STKL:n mukaan valtaosa maailman turkistuotannosta on peräisin EU:n alueelta ja Norjasta. Suomi on maailman suurin ketunnahkojen ja Tanska minkinnahkojen tuottaja. Puola on kasvanut ripeästi Euroopan toi-

seksi suurimmaksi minkintuottajaksi Hollannin rinnalle. Kahdessa EU-maassa, IsossaBritanniassa ja Itävallassa, turkistarhaus on kokonaan kielletty eettisistä syistä. Rajoituksia on joko vireillä tai niistä on päätetty mm. Hollannissa ja Ruotsissa. Tanska, maailman suurin minkintuottaja, kielsi siellä erittäin pienimuotoisen ketunkasvatuksen 2009 pitkillä siirtymäajoilla. Martti Heinonen korostaa, että turkistoimialalla on nollatoleranssi eläinten hyvinvointia koskevien laiminlyöntien suhteen, ja niihin on puututtava heti. Ilmoituksen voi tehdä myös maksuttomaan rikepuhelimeen.

HYÖDYNNÄ JÄSENETUSI Oletko miettinyt, että auton vuokraaminen on usein järkevämpää, kuin sen omistaminen? Suomen Yrittäjärjestön jäsenenä saat 15% alennuksen Suomessa tapahtuvista vuokrauksista. Kysy lisää Europcarista,  0200 121 54, varaukset@europcar.fi


10

Nro 10 • Joulukuu 2010

Ympäristö & energia

Silloin kun ympäristöjärjestelmä on liian raskas ••Yrittäjän on tärkeää olla perillä toimialaansa koskevasta ympäristölainsäädännöstä. Riikka Koskenranta, teksti

››Mikro- ja pienyritys ei välttämättä tarvitse käyttöönsä sertifioitua ympäristöjärjestelmää, mutta sitäkin tärkeämpää on olla perillä muuttuvasta ympäristölainsäädännöstä ja selvittää, toimiiko yritys vaatimukset täyttävällä tasolla. Ympäristökonsultoinnin insinööritoimisto Ecobio Oy:n toimitusjohtaja Taru Halla kannustaa kaikenkokoisia yrityksiä hoitamaan perusasiat kuntoon ja pikku hiljaa alkaa rakentamaan ympäristöasioidenhallintajärjestelmää. − Vaikka juuri nyt asiakkaat eivät vaatisikaan ympäristöjärjestelmän olemassaoloa, niin joku voi sitä vaatia vuoden päästä. Jos vaatimus joskus tulee, niin sertifioidun järjestelmän toteuttaminen nopeassakin tahdissa on mahdollista. Jopa puolessa vuodessa on saatu järjestelmiä sertifiointikuntoon, kun alkutilanne on ollut suhteellisen hyvä, Halla kertoo. Toisaalta Hallan mukaan järjestelmänsä sertifioineita 10 hengen yrityksiä on aika vähän, sillä heille kevyempikin voi riittää. Yrittäjän on lisäksi hyvä selvittää, että voisiko jostain ym-› päristöinvestoinnista saada taloudellista hyötyä. Ympäristö ja talous kulkevat usein käsi kädessä.

− Ainakin kannattaa tarkastella ja selvittää asioita. Ympäristösatsauksista saa irti myös viestinnälliset hyödyt.

Laki sanelee vähimmäisvaatimukset Yritystoiminnan ympäristövaikutukset voivat olla joko suoria, kuten toiminnasta aiheutu-› vat päästöt ja jätteet, tai välillisiä, esimerkiksi energiankäyttö. Ely-keskukset ja jotkut kuntayhtymät ovat kehittäneet pk-yrityksille kevennettyjä ympäristöjärjestelmiä. EcoStart on pk-yrityksille kehitetty ympäristöjärjestelmä, joka tähtää toiminnan ekotehokkuuden lisäämiseen ja ympäristöasioiden jatkuvaan paranta-

miseen. EcoStartia on kehitetty osana Etelä-Savon ely-keskuksen kehittämishanketta. Asiantuntijapalvelu on yhteiskunnan tukemaa, ja yritys voi saada tukea EcoStartin toteuttamiseen 50 – 80 prosenttia. Vuodesta 2006 saatavilla ollut EcoStart-järjestelmä on vasta 70 yrityksellä. Ohjelma laajenee kattamaan koko Suomen nykyisen viiden ely-keskuksen lisäksi. Tulevaisuudessa yrityksen tie kevennetystä sertifioituun järjestelmään helpottunee entisestään, sillä tekeillä on tämänsuuntaisia uudistuksia. Ekokompassi taas on pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen pk-yritysten ympäristösuorituskyvyn paranemiseen tähtäävä pilottihanke. Ympäristöalan

Järjestö neuvoo Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Tiina Toivo-

nen antaa ympäristöoikeudellista neuvontaa yrittäjäjärjestössä. − Ympäristöoikeus oikeusalana on melko laaja paketti. Useimmiten kysytään maankäyttö- ja rakentamisasioista ja silloin tällöin myös ympäristövahingoista sekä ympäristöluvista ja lunastusoikeuksista. Ilmasto- ja energiapolitiikan myötä energiatehokkuus tuleekin olemaan yhä tärkeämpi kilpailutekijä. SY seuraa myös energiatehokkuusvaatimuksia. − Yrityksillä on monia tapoja parantaa energiatehokkuuttaan ja saavuttaa kustannussäästöjä, ympäristöekonomisti Sampo Seppänen kertoo.

Paintek Pihlajamäki Oy

asiantuntemusta tarjoavat myös ympäristökonsultointiin erikoistuneet toimistot.

Käyttöönoton kustannukset Yritykset, joiden toiminnalla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, käyttävät todennäköisemmin ympäristötyökaluja ja -ratkaisuja taloudellisen säästön ja ympäristölainsäädännön ajamina. Ympäristöjärjestelmän käyttöönoton ehkä raskain osa pienyritykselle on sen vaatima hallinnointi ja dokumentointi. − Jos yrityksellä on jo laatujärjestelmä, niin silloin ympäristöjärjestelmän rakentaminen siihen päälle ei ole enää niin iso työ. Jo laatujärjestelmät edellyttävät dokumentointihallinnan hoitamista. Ajankäyttö on niin ikään kustannuserä. Jos pienyrityksessä ei ole ympäristöasioista vastaavaa henkilöä, on mietittävä, irrotetaanko joku omasta porukasta ympäristöasioita hoitamaan vai ostetaanko palvelu ulkoa. − Isossa yrityksessä koko henkilöstön saaminen tietoiseksi ympäristöjärjestelmän vaatimuksista on iso ponnistus. Yrityksen päätyessä sertifioituun järjestelmään, tulee lisäksi maksettavaksi sertifiointimaksu, jotka on porrastettu yrityksen koon mukaan.

HELSINGISSÄ TOIMIVA Paintek Pihlajamäki Oy rakentaa kevennettyä ympäristöjärjestelmää Ekokompassi-ohjelmassa. Kirjapainon yrittäjä Juha Pihlajamäen mukaan tarjouskyselyissäkin kysytään, onko yrityksellä ympäristöjärjestelmä käytössä. – Jotkut isommat yritykset edellyttävätkin järjestelmän olemassaoloa. Kuvassa yhtiön pienin kone, joka on 2-väripainokone.

Valmiina muutokseen

Laki- ja työsuhdeseminaari Viking Line m/s Mariella Helsinki–Tukholma–Helsinki

16.-18.3.2011 Seminaarin puheenjohtajana toimii asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala

Torstai 17.3.

Keskiviikko 16.3. 11.00

Ilmoittautuminen

7.00

Aamiainen

11.30

Kahvi- ja hedelmätarjoilu

9.40

Laiva saapuu Tukholmaan

12.15

Seminaarin avaus Seminaarin puheenjohtaja, asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy

12.00 Kahvi- hedelmätarjoilu 12.30

Pk-yrityksen toimintaympäristö nyt ja tulevaisuudessa ▪ verkostoitumisen mahdollisuudet ja haasteet pienyrityksille ▪ suhtautuminen työhön muuttuu – uusia haasteita työnantajalle Teknologiajohtaja Tuomo Alasoini, Tekes 13.15

Lounas ja hytteihin majoittuminen

14.00 Yrityksen toimintaympäristön turvaaminen ▪ mitä on yritysturvallisuus ja miten siitä huolehditaan? ▪ yritykseen kohdistuvan rikollisuuden ehkäiseminen ▪ rikollisuuden uhat yritystoiminnalle Johtava asiantuntija Risto Karhunen, Finanssialan Keskusliitto 14.45

15.15

16.15

Yrityksen toimintaedellytysten turvaaminen sopimusten avulla Sopimuksen perusasiat pähkinänkuoressa ▪ synty ja sitovuus ▪ muuttaminen ja kohtuullistaminen ▪ reklamointi Asiamies, oikeustieteen kandidaatti Max Lindholm, Suomen Yrittäjät Harhaanjohtavan markkinoinnin uhrina – miten menetellä? ▪ näin tunnistan harhaanjohtavan markkinoinnin ▪ mistä sopimusriidoissa on tavallisesti kysymys – erityistarkastelussa puhelinmyynti ▪ perusteettomaan vaatimukseen reagoiminen ▪ myyjä uhkaa perinnällä tai tratalla – maksuhäiriömerkintä? Lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, Suomen Yrittäjät Osakassopimus yhtiön toiminnan sääntelyvälineenä ▪ osakeyhtiölaki, yhtiökokous, hallitus, omistajien päätösvalta ja osakassopimus ▪ yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen välinen suhde ▪ voiko osakkeenomistaja halutessaan myydä osakkeensa vaikkapa yrityksen kilpailijalle? ▪ muut tekevät työt, yksi vapaamatkustaa ja nostaa osingot – mahdollista? ▪ yhden osakkeenomistajan työkyvyttömyys, kuolema, avioero – miten varautua muutostilanteisiin? ▪ omistusoikeus 50-50 % – halvaantuuko yritys, jos omistajat riitautuvat? – tyypillinen osakassopimuksen runko ja mallilausekkeita Lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, Suomen Yrittäjät

17.00 Erilaiset sopimustyypit – rajanvetoa ja vastuukysymyksiä ▪ alihankinta- ja freelancesopimukset ▪ vuokratyöntekijä vs. oma työntekijä Senior associate, varatuomari Outi Tähtinen, Asianajotoimisto Castren & Snellman Oy (17.30 laiva lähtee Tukholmaan) 18.15

Yrittäjän oma sosiaaliturva Lainopillinen asiamies Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät

20.00 Buffet-illallinen

Ilmoittautumiset viimeistään 2.3.2011 sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23, f. (09) 229 229 99 / Härkönen. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita osallistujan syntymäaika ja mahdolliset ruoka-allergiat.

13.30

Työsopimuksen tekeminen ja ehtojen muuttaminen ▪ määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva sopimus ▪ määräaikaisten sopimusten ketjuttaminen ▪ työsuhteen ehdoista sopiminen ▪ koeaika ▪ työsopimuksen ehtojen muuttaminen työsuhteen aikana Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy Työntekijän poissaolot ▪ sairauspoissaolot ▪ perhevapaat, vapaa omaishoidon takia ▪ opinto- ja vuorotteluvapaa, osa-aikaeläke ▪ muut tilapäiset poissaolot: pekkasvapaat, arkipyhät, ylivoimainen este Lainopillinen asiamies, varatuomari Risto Tuominen, Suomen Yrittäjät

14.45

Tauko ja välipala

15.15

Vuosilomat ▪ vuosiloman kertyminen ▪ loman antaminen ja ajankohta ▪ lomapalkka ja lomaraha ▪ lomakorvaus työsuhteen päättyessä Lainopillinen asiamies, varatuomari Anja Tuomola, Suomen Yrittäjät

16.15

Työsuhteen päättäminen henkilöstä johtuvista syistä ▪ koeaikapurku ▪ irtisanominen vai purkaminen ▪ eri perusteet työsuhteen päättämiselle ▪ kielletyt irtisanomisperusteet Asiamies, oikeustieteen kandidaatti Max Lindholm, Suomen Yrittäjät (16.45 laiva lähtee Helsinkiin)

17.15

Käytännön ennakkotapauksia työsuhdemaailmasta Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy

18.15

Kyselytunti – kysymyksiä ja kommentteja luennoitsijoille

19.45

Seminaarin päätös ja cocktails

20.00 A la carte -illallinen

Perjantai 18.3. 8.00

Ympäristölainsäädäntö kiristyy koko ajan. Esimerkiksi satamatoimialalla ympäristövaatimukset ovat kiristyneet viime vuosina merkittävästi. Noin 10 hengen helsinkiläi-› nen Ecobio tarjoaa yrityksille› niin palveluja ympäristölainsäädännön seurantaan ja yrityskohtaiseen tulkintaan kuin koulutusta ja auditointia. Asiantuntijayritys voi myös kartoittaa ja kehittää mittareita ympäristön tilan seurantaa varten.

Lisätietoja

››www.hel2.fi/ymk/ekokompassi

sivuilla saatavilla Pieni opas yrityksille –esite, joka herättelee ajattelemaan ympäristönäkökohtia. Ekokompassin sivuilla on myös kattavasti alakohtaisia ympäristöohjeita.

››www.yrityssuomi.fi -sivuilla ympä-

ristötietoa uudelle yrittäjälle ”Yrityksen perustajan ympäristöopas”.

Ympäristöjärjestelmät vertailussa ISO 14 001 on kansainvälinen ympäristöjärjestelmästandardi, joka voi sopia pk-yritykselle varsinkin jos yrityksellä on jo käytössään laadunhallintajärjestelmä. EU-alueella tunnustettu EMAS-ympäristöjärjestelmä vaatii julkisen ympäristöraportoinnin ja on pk-yritykselle usein turhan raskas. EMAS Easy -ympäristöjärjestelmä (EU) on kevennetty versio EMAS-järjestelmästä eikä vaadi julkista ympäristöraportointia.

Kevennettyjä Suomessa tunnettuja ympäristöjärjestelmiä EcoStart on kevennetty ympäristöjärjestelmä pk-yritysten tarpeisiin. EcoStartia voi tiedustella omasta ely-keskuksesta. Saatavilla tällä hetkellä Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Hämeessä, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Ekokompassi on pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen pk-yritysten ympäristösuorituskyvyn paranemiseen tähtäävä pilottihanke vuoden 2011 loppuun. WWF:n Green Officen tavoitteena on toimiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen.

››www.ecostart.fi

Energiateknologiamarkkinoilla mahdollisuus menestyä Lotta Tammelin, teksti

››Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen mukaan suomalaisilla yrityksillä on mainiot mahdollisuudet menestyä ympäristö- ja energiateknologiamarkkinoilla. – Muun muassa teollisen historiansa ansiosta suomalaisilla yrityksillä ja työllä on mainiot mahdollisuudet menestyä valtavan nopeasti kasvavavilla ympäristö- ja energiateknologiamarkkinoilla, totesi Pekkarinen.

Aamiainen

10.00 Laiva saapuu Helsinkiin

Hyödynnä ennakkoilmoittautujan etu! Ilmoittautuessasi ennen 1.1.2011 saat 20 % alennuksen alla mainituista hinnoista. Jäsenhinta 390 €/hlö 2 h ikkunallisessa hytissä, 420 €/hlö 1 h sisähytissä ja 440 €/hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Normaalihinta 550 €/hlö 2 h ikkunallisessa hytissä, 580 €/hlö 1 h sisähytissä ja 600 €/hlö 1 h ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Seminaarin luentoaineisto, majoittuminen valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sisältyvät hintaan.

Yhteistyössä

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi

Alla tehty rohkeita valintoja Alan maailmanmarkkinoiden arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 1 000 miljardista eurosta runsaasti yli 2 000 miljardin euron jo seuraavan vuosikymmenen kuluessa. – Suomessa valtio sekä ympä-› ristö- ja energiatoimialan yritykset ovat tehneet rohkeita ja yhdensuuntaisia valintoja. Olemme› päättäneet satsata myös julkisia tutkimus- ja kehittämisvaroja erittäin voimakkaasti juuri ympäristö- ja energiateknologiaan, kertoi Pekkarinen. Myös Suomen Yrittäjien ympäristöekonomisti Sampo Seppänen on samoilla linjoilla Pekkarisen kanssa. Hänen mukaansa uudet teknologiat ovat avainasemassa tavoiteltaessa energiatehokkaampaa ja vähäpäästöisempää kilpailukykyistä tuotantoa.

Mauri Pekkarinen

Seppänen kuitenkin toivoisi alalle kansainvälisesti tasavertaisia toimintaedellytyksiä. – Valitettavasti kansainväliset ilmastoneuvottelut eivät ole edenneet toivotulla lailla. Tasavertaiset kansainväliset sopimukset takaisivat yrityksille› yhtäläiset toimintaedellytykset ja loisivat lisää markkinoita suomalaiselle ympäristö- ja energiateknologialle sekä osaamiselle, Sampo Seppänen painottaa.

Panostukset viisinkertaistuneet Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen mukaan mukaan esimerkiksi Tekesin panostukset ympä-

ristö- ja energiateknologiaan ovat viidessä vuodessa viisinkertaistuneet eli nousseet noin 50 miljoonasta eurosta 230 miljoonaan euroon vuonna 2010. – Likipitäen samassa suhteessa ovat nousseet myös yksityiset panostukset alaan. Ilmastoja energiateknologia, Cleantech, on yksi Suomen kuudesta innovaatiokeskittymästä. – Suomessa alan liiketoiminta on jo tänään merkittävää. Se yltää erään luotettavan laskutavan mukaan yli 12 miljardiin euroon. Myös tämän tuotannon reilu kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä on Suomessa mahdollista ja tavoiteltavaa, Pekkarinen painotti.

Ydinvoimalla ylimenokauden rooli Mauri Pekkarisen mukaan päästöttömän maailman rakentamisessa ydinvoimalla on ylimenokauden rooli. – Tämä rooli on kuitenkin tärkeä vielä vuosikymmenten ajan. Tästä syystä ja koska ydinvoimaa rakennetaan eri puolilla maailmaa lisää, on ydinjätteen loppusijoituskysymys otettava vakavasti kaikkialla maailmassa, muistutti Pekkarinen. – Ydinvoimaa käyttävän valtion tulee ottaa selkeä vastuu oman ydinjätteen loppusijoituksesta ja sen rahoituksesta kestävällä tavalla. Suomi ja Ruotsi ovat tässä asiassa eturintamassa koko maailmassa.

Ensi vuoden alussa markkinoille uusi E10-bensiini Suomessa yleisimmin käytetyn, 95-oktaanisen bensiinin etanolipitoisuus nousee ensi vuoden alussa. Muutoksen taustalla ovat EU:n Suomelle asettamat tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä, direktiivi uusiutuvan energian lisäämisestä sekä polttoaineiden laatudirektiivi, joka tähtää polttoaineiden hiili-intensiteetin vähentämiseen. Suomi on asettanut pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa tavoitteeksi vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä eli CO2-päästöjä 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 2005 päästöihin. Määrällisesti tavoite tarkoittaa, että Suomi tavoittelee noin neljän miljoonan CO2-tonnin vähennystä, josta neljäsosa on arvioitu voitavan saavuttaa lisäämällä liikenteessä uusiutuvaa energiaa, käytännössä biopolttoaineita. Nykyisin moottoribensiinin etanolipitoisuus on enintään viisi tilavuusprosenttia. Ensi vuoden alusta alkaen bensiinin etanolipitoisuus voi olla enintään kymmenen tilavuusprosenttia. Uusi 95 E10-bensiini soveltuu noin 72 prosenttiin bensiinikäyttöisistä autoista. Muille on saatavissa edelleen nykyisenkaltaista 98-oktaanista bensiiniä, jossa etanolipitoisuus on entinen eli enintään viisi prosenttia. Oman ajoneuvon E10-soveltuvuuden voi tarkistaa verkkosivuilta www.e10bensiini.fi.


11

Nro 10 • Joulukuu 2010

Yrittäjät & kunta

Yrittäjät toivovat Kuopion hankintapolitiikkaan muutosta

Kunnat velvoitetaan yhteistoimintaan sosiaali- ja terveydenhuollossa

kaupungin merkitys paikallisille yrittäjille on suuri. Kaupungin tekemillä •hankintapäätöksillä •Keskikokoisessa kaupungissa on älytön merkitys yrittäjille, Kuopion Yrittäjien puheenjohtaja Mika Kolehmainen sanoo.

Lotta Tammelin, teksti

ilpo lommi

Riikka Koskenranta, teksti

››Yrittäjiä

syrjivistä hankintapäätöksistä Mika Kolehmainen nostaa esiin Ylä-Savon sairaankuljetusten ottamisen kunnan hoitoon vuoden alussa. Ylä-Savon Sote-kuntayhtymä tarjoutui silloin palkkaamaan yrittä-› jät kunnan työntekijöiksi. Ehdotus tuskin miellytti sairaan-› kuljetusyrittäjiä. Muutaman vuoden päästä kuitenkin voimaan tulee uusi terveydenhuoltolaki, jossa sairaankuljetus siirtyy sairaanhoitopiirien hoidettavaksi. Kuopio on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki yli 91 000 asukkaallaan. Kuopion Yrittäjien tavoitteena on tehdä kaupungista Suomen paras paikka yrittää.

Ranking ei mairittele Kuopion kaupunki sai kyseenalaista julkisuutta toukokuussa ja nyt syksyllä, kun kaupunki sijoittui suurten kaupunkien sarjassa huonosti sekä Suomen Yrittäjien että Elinkeinoelämän Keskusliiton elinkeinopolitiikan ja elinkeinoelämän ilmastoa kartoittaneissa kyselyissä. Suomen Yrittäjät teetti keväällä neljännen kerran kuntien yrittäjäyhdistysten hallituksille kyselyn, jossa hallitusten jäsenet esittävät arvionsa oman kuntansa elinkeinopolitiikasta. Kysely mittaa yrittäjäyhdistysten hallitusten näkemystä siitä, miten yrittäjien ja pk-yritysten asiat on kunnassa hoidettu. Kuopiossa arviot olivat heikentyneet merkityksellisesti viimevuotisesta elinkeinopolitiikan mittaristokyselystä. Arvioissa alamäkeä olivat kulkeneet suurista kaupungeista myös Oulu ja Tampere. EK:n lokakuisessa selvityksessä Kuopio sijoittui 50 suurimman kaupungin yritysilmastovertailussa loppupäähän, sijalle 45.

Yrityspalveluihin lisää paukkuja − Kuopio on selvästi laiminlyönyt omien paikallisten pk-yritysten kehittämisen ja sitä kautta myös hyödyntämisen yhteisöverojen ja työpaikkojen kasvattamisessa, Kuopion Yrittäjien Kolehmainen harmitteli. Erityisenä ongelmana yrittäjät kokevat yrityspalvelujen re-

Tuntemalla toimintamme kykenemme vertaamaan yksityistä tuotantoa eri tavalla toteutettuun omaan tuotantoon ja nykyiseen tuotantotapaan. Kaupunginjohtaja Petteri Paronen

surssien vähäisen kohdentumi-› sen omiin pk-yrityksiin ja kaupungin palvelustrategian puutteen, jolloin paikalliset yritykset eivät pysty ennakoimaan kaupungin palveluhankintatarpeita. Kolehmainen esitti kaupunginjohtaja Petteri Paroselle lehtijuttua varten kolme kysymystä. Hän kysyi aluksi, aiotaanko kaupungin elinkeinotoimen resursseja pienyritysten asioiden hoitamiseen lisätä. − Ensi vuoden talousarviossa resursseja lisätään. Esitykseni on kaupunginhallituksessa ja menossa valtuustoon päin, Paronen kertoi.

Hankintapolitiikkaan tarkistusta Kuopion Yrittäjien hallitus ei ollut vastauksissaan kaupungin elinkeinopolitiikasta tyytyväinen kunnan julkisten palvelujen järjestämiseen eikä kunnan hankintapolitiikkaan. Vartiointipalveluyrittäjä Kolehmainen nosti kysymyksissään esiin liikelaitoskehityksen: Kuopion ateria vie markkinoita yksityisiltä yri-

Kuopio on tänä vuonna menestynyt melko huonosti suurten kaupunkien sarjassa yritysilmastokartoituksissa. Mika Kolehmainen kertoo mm. kunnan hankintapolitiikan aiheuttaneen tyytymättömyyttä. tyksiltä. Onko liikelaitoskehitys suunniteltua? − Totta on, että kyllähän yksityisetkin tarjoavat laitosruokailuun palveluja. Kaupungilla pitää olla silmät auki ja verrata mahdollisuuksia. Jos voidaan osoittaa, että toimijan, esimerkiksi Kuopion aterian, toimet vääristävät paikallista kilpailua jollakin alueella, kyllä ne silloin pitää purkaa, Paronen sanoi. − Tuntemalla toimintamme, eli meillä on kustannusrakenteet selvillä ja erilaiset toiminnalliset asiat selvillä, kykenemme vertaamaan yksityistä tuotantoa eri tavalla toteutettuun omaan tuotantoon ja nykyiseen tuotantotapaan. Vertaamalla voimme selvittää millainen toimintamuoto on paras. Paronen kertoo, että ravitsemuspalveluissa Kuopio on supistanut toimintaansa keskittymällä kaupungin ravitsemustoimintaan: kouluihin ja sairaaloihin. Ulkoistamisista ja

liikelaitosasioista pitää käydä keskustelua, kaupunginjohtaja sanoo. Pohjois-Savon elinkeinoilmasto oli kokonaisuudessaan valtakunnallista keskiarvoa. Pohjois-Savossa kriittisimmät vastaukset koskevat kuntien hankintapolitiikkaa ja päätösten yrityslähtöisyyttä. Kaupunginjohtaja Parosen mukaan Kuopio on tuomassa yritysvaikutusten arviointia mukaan päätöksentekoon. − Tuomme sen kaikkiin relevantteihin päätöksiin, jotka koskevat seurannaisvaikutuksiltaan yrityksiä.

Kuntapalvelut ja yksityiset Kuopiossa käynnistyi vuonna 2007 palvelualojen uudistushanke, jossa on mm. tarkoitus› lisätä asiakasnäkökulmaa. Yh-› tenä tavoitteena on hahmottaa entistä osuvammin oma kunnal-

liseen toimintaan sopiva kokonaisuutemme, Paronen valaisee. − Peruslähtökohta voi antaa mahdollisuuksia siihen, että kunta katsoo toiminnoissaan, onko sen rajauduttava joko kilpailunäkökulmiin tai palvelukykyyn liittyen omaan rooliinsa entistä vahvemmin ja samalla vapauttaa tiettyjä sektoreita yksityisille toimijoille. Kolehmainen kuitenkin peräänkuuluttaa puuttuvan hankintastrategian tarvetta: suunnitelmaa siitä, mitä tarvitaan ja miten palvelut hankitaan. Palvelualat työllistävät enemmistön suomalaisista. Valtaosa uusista työpaikoista syntyy pkyrityksiin, eikä esimerkiksi teollisuus ole kotimaassa enää niin suuri työllistäjä kuin kymmenen vuotta sitten. Miten Kuopio on ottanut huomioon sen muutoksen, että Suomesta tulee pienten yritysten Suomi, Kolehmainen kysyy? Petteri Paronen vastaa: − Tar-

vitsemme monenlaisia yrityksiä, ja toisten kasvu tukee toisten kasvua. Pienyrityskenttä tukee isojen sijoittumista paikkakunnalle ja toisinpäin. Strategiassammekin on, että arvostamme elinkeinotoiminnan monipuolisuutta ja monipuolisia työpaikkoja. Kolehmaisen mukaan kaupunki on pitänyt ihan liikaa ään-› tä Ikean tulosta Kuopioon. Kaupunginjohtajan mukaan Ikea te-› kee Kuopiosta entistä laajemmin Itä-Suomen kaupallisen kes-› kuksen. Toivomme, että uudet toimijat käyttävät ravitsemuspalvelujamme ja muuta palvelukokonaisuuttamme hyväksi, hän jatkaa. Kuopion yrittäjät voivat jatkossa odottaa pk-kentän äänen kuuluvan paremmin kaupungin päättäjille, sillä Kuopion kaupunki, Kuopion Yrittäjät ja muut yrittäjäjärjestöt ovat hiljattain sopineet lisäävänsä yhteistoimintaa säännöllisillä kokouskäytännöillä.

Keskittymistä varottava

››Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevaa puitelakia aiotaan täsmentää Paras-selonteon ja eduskunnan linjausten mukaisesti. Valtioneuvosto voisi velvoittaa kunnan liittymään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen vuoden 2013 alusta lähtien, jollei kunta täytä puitelain asettamaa noin 20 000 asukkaan vähimmäisvaatimusta. – Tämä lakiesitys antaa kunnille lisää selkänojaa jatkaa eduskunnan Paras-selontekoon antamassa vastauksessa edellyttämiä palvelurakenteiden uudistuksia puitelain mukaisesti, toteaa hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli.

Peruspalveluministeri Paula Risikon mukaan nyt esitetty lainsäädäntömuutos selkeyttää merkittävästi palvelujen järjestämistä, kun sosiaali- ja terveydenhuollosta muodostuu kokonaisuus yhteistoimintaalueillakin. – Viime viikolla julkaistun Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen arvion mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyyttä on pidetty lähes poikkeuksetta tavoiteltavana asiana niin asiakkaiden kuin palvelujen toimivuuden kannalta. Sekä asiakkaiden että ammattihenkilöstön on helpompi hahmottaa, kuka palveluista vastaa. Näin vähennetään asiakkaiden pallottelua luukulta toiselle ja parannetaan palTervetulleita velun laatua, Risikko sanoo. uudistuksia Janne Pesonen SY:stä on RiSuomen Yrittäjien elinkei- sikon kanssa osittain samaa noasioiden päällikkö Janne mieltä. – Selkeyttähän tämä varPesonen pitää Paras-puitelain täsmennyksiä rakenteellisten masti tuo isossa kuvassa tuouudistusten velvoittavuuden hon kokonaisuuteen. Rakenteita uudistettaessa kannattaa osalta tervetulleina. – Jotkut rakenteelliset rat- kuitenkin muistaa ostopalvekaisut ovat kuntien selviämi- lumarkkinoiden suhteellisen sen kannalta välttämättömiä. herkkä toimivuus, Pesonen On parempi toimia pakon kaut- muistuttaa. ta kuin jättää kokonaan toimi– Vanhuspalvelujen ositmatta, linjaa Pesonen. tainen vienti näihin yhteisSamassa yhteydessä esite- toiminta-alueisiin on jo nyt tään täsmennettäväksi sosiaali-› kysyntäkokonaisuuksien kashuollon palveluja koskevaa yh- vamisen myötä johtanut ostoteistoimintavelvoitetta. Väestö- palvelutuotannon keskittymipohjavaatimus koskisi kaikkia seen ja toimivan monipuolisen sosiaalihuollon palveluja, lasten› palvelumarkkinan häviämipäivähoitoa lukuun ottamatta. seen muutamilla seutukunnilSiirtymäaika olisi vuoden 2015 la. Tätä kehitystä en soisi enää alkuun saakka. näkeväni, hän jatkaa. comma image

Valtioneuvosto voisi jatkossa velvoittaa kunnan liittymään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen.

Miten hoidan omat ja yritykseni eläkeasiat samalla kertaa? Omilla pankkitunnuksillasi. Tutustu uuteen verkkopalveluumme osoitteessa www.varma..

Hyvää työtä.


suklaa

12

Nro 10 • Joulukuu 2010

Sesonki

Jouluna maistuu

on joulun alla hoppu. Kultasuklaa Oy:ssä suklaasta syntyy pukkeja, lumiukkoja ja vaikka • •Suklaabisneksessä mitä muuta. Aivan huoletta suklaatehtaalla ei kuitenkaan hääritä, sillä makeisvero on vielä mysteeri.

Lotta Tammelin, teksti ja henkilökuva

›› Saunatontun tummaa chilisuklaata, Joulu-

Kultasuklaa Oy ››Kultasuklaa Oy:n perustivat Iittalaan vuonna 1990 Leila ja Ismo Salo. ››Suomessa ei tuolloin ollut saatavilla koulutusta suklaa-alalle, joten

oppia haettiin Keski-Euroopasta. Belgiasta löytyi kursseja ja koneita, ja kursseilla solmittiin myös yhteistyösuhteita.

››Iittalan tehtaalla pääsee seuraamaan suklaan valmistusta myymälästä käsin suuren lasiseinän takaa. Idea lasiseinästä syntyi Ruotsin Polka Gris -tehtaan vierailun yhteydessä.

››Kultasuklaan logon on piirtänyt alun perin taiteilija Heikki Hirvenjousi. Yrityksen nimiehdotuksia oli useita, ja se jalostui Kultasuklaaksi, kun suklaakursseilla tutuksi tullut kiinalaispariskunta kertoi, että Kiinassa kulta on onnenväri.

››Leila ja Ismo Salo valittiin vuoden yrittäjiksi Iittalassa vuonna 1991. ››Tapani Korpi osti Kultasuklaa Oy:n vuonna 2002. Myös Korven vaimo Arja Vekuna-Korpi on mukana yrityksen toiminnassa.

››Vuonna 2007 Kultasuklaa sai Suomalaisen Työn Liiton Avainlipputunnuksen.

muorin piparimaitosuklaata, valkosuklaisia lumiukkoja, luumu-konjakkitäytteisiä Hyvää Joulua -konvehteja – Kultasuklaa Oy:n suklaatiskit notkuvat jouluherkkuja Helsingin Wanhassa Kauppahallissa. Kultasuklaa on vuonna 1990 perustettu suomalainen yritys, jonka suklaatehtaassa Iittalassa valmistetaan käsityönä jos jonkin mallisia ja makuisia suklaatuotteita. Ensisilmäyksellä yrityksen verkkosivuilta löytyy ainakin suklaisia eläimiä, kaloja, autoja, soittimia, huulipunia, kännyköitä, avaimia, tuttipulloja, työkaluja, moottoripyöriä ja listaa voisi jatkaa loputtomiin. – Valikoimissamme on noin 600 suklaista tuotetta. Niistä noin 150:tä valmistetaan aktiivisesti. Suuri ja joustava valikoimanne onkin yksi yrityksemme vahvuuksista, suklaayrittäjä Tapani Korpi kertoo. Kultasuklaa Oy:llä on omat myymälät Helsingin ja Turun kauppahalleissa, mutta jälleenmyyjiäkin löytyy ympäri Suomea. Monipuolisin valikoima on kuitenkin tarjolla Iittalassa omassa tehtaanmyymälässä. Iittalassa pääsee myös seuraamaan livenä suklaan valmistusta.

Suurin sesonki käsillä Nyt suklaafirmassa on kiireistä, sillä joulu on alan suurin sesonki. Korpi arvioi sen tuovan noin 20 prosenttia koko vuoden liikevaihdosta. Kultasuklaa on lisäksi myös Joulupukin virallinen hovihankkija ja joulupukkisäätiön kumppani. – Joulun hittituote on tänä vuonna ollut Joulukirja, jossa on kerrottu joulun tarinaa ja sisältä löytyy erilaisia konvehteja. Myös Santa Claus -levysuklaat ovat suosittuja. Lapsille on mennyt paljon suklaisia joulutikkareita.

Koetamme rummuttaa sitä, että valmistamme tuotteemme käsin Suomessa. Samalla tietenkin myös työllistämme kotimaassa. Tapani Korpi

Ison osan joulumyynnistä tuovat kuitenkin yritykset. Kultasuklaa Oy:stä voi tilata täysin yksilöllisiä suklaalahjoja vaikkapa asiakkaille tai omalle henkilökunnalleen. – Teemme melkein minkä mallisia suklaita tahansa. Olemme tehneet esimerkiksi hammaslääkäreille valkosuklaahampaita ja putkifirmoille tummasta suklaasta putkia. Painamme myös suklaaseen tekstejä, logoja tai vaikka monivärivalokuvia. Levysuklaita voi tilata myös oman firmansa käärepapereilla, Korpi luettelee. Jouluvalmistelut on Kultasuklaa Oy:ssä aloitettu jo syyskuussa, mutta varsinainen jouluhoppu painaa päälle lokakuussa. Aikaisimmat tilaajat ovat liikkeellä jo alkuvuodesta. Mattimyöhäisiäkin on. – Jotkut yritykset soittavat vasta nyt ja kysyvät, että onnistuuko yrityssuklaiden tilaus vielä. Vastaamme heille, että kyllä onnistuu. Laitamme onnistumaan, Tapani Korpi vakuuttaa ja jatkaa, että joustavuus on pienen yrityksen etu.

Käsityötä ja kotimaisuutta Kilpailussa suurten ja kansainvälistenkin makeisvalmistajien kanssa Kultasuklaa Oy luottaa käsityöhön ja kotimaisuuteen. Yrityksen tuotteille onkin myönnetty Avainlippu-tunnus. – Koetamme rummuttaa sitä, että valmistamme tuotteemme käsin Suomessa. Samalla tietenkin myös työllistämme kotimaassa.

Suklaayrittäjä Tapani Korpi kertoo, että Kultasuklaa Oy:n tehtaalla Iittalassa valmistetaan suklaasta lähestulkoon mitä vain. – Anna idea, me toteutamme sen, hän summaa ja esittelee 3,5 kilogrammaa painavaa suklaapukkia.

– Tällä hetkellä meillä on töissä vakituisesti 17 henkeä ja näin joulun alla muutama sesonkityön-› tekijä. Korven mukaan lama on tuntunut jonkin verran myös suklaabisneksessä. – Yritykset tilaavat pienempiä rasioita ja pienempiä määriä kuin aiemmin. Vaikeampina aikoina selvästi tingitään liikelahjoista, hän arvelee ja jatkaa, että liikelahjamarkkinoilla kilpailu on muutenkin kovaa, sillä vaihtoehtoja on niin paljon. – Jonain vuonna yritykset ovat kiinnostuneet hankkimaan liikelahjoiksi suklaata, toisena vuonna taas veitsiä tai paitoja. Usein yritykset etsivät joka jouluksi uutta ideaa, eli jos saat kaupan tänä vuonna tehtyä, se ei ole varma enää ensi vuonna. Onneksi on kuitenkin sellaisiakin, jotka muistavat suklaalla vuosittain.

Mystinen makeisvero Ensi vuoden alusta alkaen astuu voimaan laki makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta. Se mietityttää suklaayrittäjää. – Makeisvero on meille suuri mysteeri. Minulla ei ole mitään tietoa, miten se lasketaan. Emme ole saaneet asiasta riittävästi informaatiota. Lain pitäisi olla voimassa tammikuun alusta, eikä vieläkään ole mitään tietoa, miten asia pitää toteuttaa. – Sen tiedän, että vero on 0,75 euroa kilolta suklaasta, mutta entäs, jos tuotteessa on muutakin kuin suklaata. Miten se sitten siitä lasketaan, Tapani Korpi pohtii. – Tuntuu, että käsittämättömän tiukoille menee tämä valmistautuminen. Todennäköisesti joulun välipäivät menevät asiaa selvitellessä, hän harmittelee. Muuten suklaanvalmistaja suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Suomalaisten suklaankulutus kun on kasvanut koko ajan. – Vielä ei olla ihan Keski-Euroopan tasolla, mutta suunta on hyvä, Tapani Korpi iloitsee.


13

Nro 10 • Joulukuu 2010

Sesonki Kauppiailla myönteiset joulumyyntiodotukset Kaupan liiton jäsenyrityksille tekemästä kyselystä selviää, että tänä vuonna kauppiaiden odotukset joulumyynnistä ovat selvästi viime vuotta paremmat. Tulevana viikonloppuna lelujen ja muodin myynnin ennakoidaan vilkastuvan, sillä näiden alojen paras joulusesonki on alkamassa. Tällä hetkellä myydään varsinkin makeisia, suksia, neuleita, yöasuja, kosmetiikkaa, jouluun liittyvää koristelua ja saunatarvikkeita. Alueellisia erojakin kuitenkin löytyy. – Etenkin Varsinais-Suomessa päivittäistavarakauppiaat odottavat hyvää joulumyyntiä. Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla odotetaan vilkasta joulumyyntiä päivittäistavaroiden lisäksi kodin sisustuksessa ja koristelussa, liitosta kerrotaan. Uudellamaalla ja Hämeessä odotukset ovat selvimmin jakautuneet. Osa kauppiaista odottaa keskimääräistä suurempaa ja osa hyvin maltillista myynnin kasvua. Positiivisimmat odotukset ovat päivittäistavaroiden, kosmetiikan ja terveystuotteiden kauppiailla ja maltillisimmat kodinkone- ja kirjakauppiailla.

Jouluksi made in Finland -leluja Onko vielä olemassa suomalaisia leluja ja pelejä? On, ja nyt ne on koottu yhteen verkkokauppaan. Suomessa myydään tänäkin jouluna leluja yli 200 miljoonalla eurolla. Näistä yli 90 prosenttia on tuontitavaraa ja kotimaisten lelujen osuus on vain pari prosenttia. Suomessa sinnittelee kuitenkin vielä kymmenkunta pelien ja lelujen valmistajaa. – Me keräsimme kaikki löytämämme turvallisuusmääräykset täyttävät suomalaiset lelut ja pelit yhteen verkkokauppaan. Syntyi Suomi-lelut.fi. Verkkokauppaamme tuli kolmisen sataa tuotetta, Markku Ahtola Suomi-leluja myyvästä Doublecheck Oy:stä kertoo. – Kriteerimme oli, että lelun on oltava vähintään Avainlipputasoa (60 %) kotimaisuusasteeltaan, mutta mieluummin vielä enemmän kotimainen, tavoitteena 80–90 prosentin kotimaisuusaste. Pudotimme pois Suomessa suunnitellut, mutta ulkomailla tehdyt lelut. Samoin lelut ja pelit, joissa iso osa osista on tuontitavaraa, hän jatkaa. – Jatkossa seuraamme, saammeko mukaan uusia yrityksiä, joista meillä ei ollut tietoa.

Turvallisemmin koristevalojen kanssa Kauppojen hyllyt pursuavat taas erilaisia koriste- ja jouluvaloja. Monet ostavat uudet jouluvalot vuosittain ja heittävät ne pimeän kauden päätyttyä roskiin – yleensä viimeistään juhannuksen tienoilla. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL suosittelee, että tänä vuonna jokainen pysähtyisi › hetkeksi miettimään, missä koristevaloja tulee käyttämään ja voisiko kerrankin satsata niihin pikkuisen enemmän, jotta saisi laadukkaan tuotteen, joka toimii seuraavinakin vuosina. Valosarjojen asennuksessa kannattaa olla huolellinen, sillä niiden johdot eivät yleensä ole mekaanisesti niin lujia, että kestäisivät päälle astumista saati autolla yliajoa. Lisäksi huomiota on hyvä kiinnittää siihen, että vaikka valosarja itsessään voi olla ulos soveltuva, sen muuntaja pitääkin usein sijoittaa sisälle. Tarjolla on runsaasti erilaisia paperisia ja muovisia koristeita, jotka on tarkoitus valaista niiden sisään laitettavalla lampulla. Turvallisuutta lisäämään on hyvä valita paperilampun sisään energiansäästölamppu. Se ei kuumene läheskään samalla tavalla kuin perinteinen hehkulamppu.

Neljännes myynnistä joulukukkia ••Joulukukkiin arvioidaan käytettävän rahaa marras-joulukuussa 103 miljoonaa euroa. Summa on hiukan viime vuotta vähemmän. Riikka Koskenranta, teksti ja kuvat

››Kaksi kolmesta kotitaloudesta, eli 1,6 miljoonaa kotitaloutta, aikoo ostaa joulukukkia. Kauppapuutarhaliiton TNS-gallupilla teettämän selvityksen mukaan keskimäärin joulukukkiin käytetään 65 euroa. Keskimäärin jouluksi hanki-› taan kahdesta kolmeen erilaista joulukukkaa kotia koh-› den. Joulun ylivoimaisesti suosituin kukka on joulutähti ja punainen joulutähti. Vaikka Suomessakin viljellään lähes sataa joulutähti-› lajiketta ja värivalikoima on laaja, kuluttajat kantavat koteihinsa eniten punaisia ja valkoisia joulutähtiä, kertoo helsinkiläinen Kukkakauppa Codian floristi-yrittäjä Jekaterina Volkova. − Nuoret ostavat joskus erikoisemman värisen joulutähden, Volkova kertoo. Liikkeessä on myynnissä mm. pinkkiä joulutähteä. Kukkakauppojen joulutähtivalikoima riippuu siitä, mitä kuluttajat ostavat, Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen kertoo. Joulutähtilajikkeissa on valinnanvaraa: on muun muassa Lemon Snowta, Pink Cadillacia, Marco Poloa ja Ice Punchia. Volkova kertoo, että tavanomaisten joulukukkien lisäksi loppuvuoden juhlaan kysytään myös valkoisia jouluruusuja, kieloja ja mistelinoksia. Hänen oma joulukukkasuosikkinsa vaihtelee vuosittain, mutta kimppu valkoisia tulppaaneja pitää pintansa. Suurin osa joulukukista kotimaisia Volkova kertoo joulusesongin myynnin olevan noin 30 – 40 prosenttia koko vuoden myyn-

Niina Minkkisen joulukukkavinkit Jouluisiin asetelmiin saa kontrastia yhdistelemällä esimerkiksi hienoa kangasta ja risuja vaikkapa peltisaaviin tehtyyn joulutähtisommitelmaan.

Joulutähdestä saa leikkokukan leikkaamalla siitä latvoja haluttuun mittaan, jonka jälkeen

maitiaisneste valutetaan pois laittamalla varsi hyvin lämpöiseen veteen. Käsiin kannattaa laittaa hanskat. Vihreät lehdet voi halutessa poistaa. Näin saatu leikkokukka viihtyy lämpöisessä vedessä.

nistä. Hän pitää liikkeensä suljettuna tammikuussa ja juhannuksesta elokuun alkuun, sillä yksinyrittäjä ei jaksaisi tehdä kuuden päivän viikkoa vuoden ympäri ilman taukoja. Valtaosa joulun kukista viljellään Suomessa. Noin 300 kaup-

papuutarhaa on valmistautunut joulusesonkiin aloittamalla joulukukkien viljelyn useita kuukausia sitten, Jyrki Jalkanen kertoo. Neljännes Suomessa myytävistä kukista onkin joulukukkia. Floristimestari Niina Mink-

kinen rohkaisee kokeilemaan joulun alla erilaisia juhlasesonkiin sopivia kukkia. − Mehiruusukkeet tai valkoiset tulppaanit esimerkiksi mustikkavarpujen kanssa sopivat jouluun. Pöytäkranssit ovat tulossa pikku hiljaa Suomeenkin.

Kuluttajat kantavat koteihinsa eniten punaisia ja valkoisia joulutähtiä, kertoo helsinkiläinen Kukkakauppa Codian floristi-yrittäjä Jekaterina Volkova.

Japani <3 Joulupukki ••Toisin kun yleensä kuvitellaan, Joulupukki painaa bisnestä myös kesällä. Joulun ajaksi valkoparta matkaa kuitenkin Japaniin, pukin ihannemaahan. TP-Relations Oy

Lotta Tammelin, teksti

››Näin

joulun alla Joulupukilla riittää kiirettä. Toimittajan haastattelupyyntöönkin pukki vastaa Japanista. Japani onkin Joulupukille tärkeä paikka, sillä joulupukkihullut japanilaiset ovat pukin tärkein työllistäjä. – Minun kiireisin aikani alkaa silloin, kun lennän Japaniin, jossa olen nyt jo yhdettätoista vuotta Finnairin virallisena Joulupukkina, päätoiminen joulupukkiyrittäjä Timo Pakkanen TP-Relations Oy:stä kertoo. – Finnair lentää Japaniin kolmelle kentälle eli Tokion Naritaan, Osakan Kansaihin ja Nagoyan Centrairiin. Kentät suorastaan kilpailevat siitä, mikä niistä saa Joulupukin vieraakseen. Saapumiseni Japaniin onkin aikamoinen mediatapahtuma. Kun astun koneesta täydessä Joulupukin asussa, ovat paikalla sekä kaikkien valtakunnallisten ja paikallisten tv-kanavien kuvaajat että runsaasti myös printtimedian kuvaajia ja toimittajia.

Maailmaa on siis kierretty, mutta palataanpa takaisin Japaniin. – Japani on kiinnostanut mi-› nua aina, ja ensimmäisen kerran olin siellä Joulupukkina› kahden viikon matkalla jo 90luvun puolen välin tienoilla. Varsinainen Japani-buumini alkoi vuonna 2000 kahden eri tilaajan toimesta, Timo Pakkanen kertoo. Tilaajilla Pakkanen tarkoittaa kotimaista Finnairia ja japanilaista S2 Corporationia. – Varsinaiset esiintymiskaupunkini Japanissa ovat vuodesta 2000 lähtien olleet sekä Nagoya, Osaka ja Tokio, joissa kaikissa Finnairilla on oma toimistonsa. Lisäksi esiinnyn S2 Corporationin tilauksesta Kawagoessa, Moriokassa ja Sendaissa. – Nagoyassa ollessani minulla oli mm. jokavuotinen esiintyminen Suzukan Formula 1 -radalla, jossa ohjelmaani kuuluivat perinteelliset kuvaukset lasten kanssa radan yhteydessä olevassa huvipuistossa ja lisäksi radan kappelissa vihittyjen hääparien onnitteluseremoniat.

50 vuotta punanutussa Pakkanen painoi hiippalakin ensimmäisen kerran päähänsä jo 1961. Kaikki alkoi siitä, kun hänen perheensä muutti Espooseen ja joulun alla naapurustosta tiedusteltiin, josko Timo voisi tulla heille joulupukiksi. – Ja minähän menin. Asiaa varmaankin auttoi se, että olin elänyt koko lapsuuteni ikään kuin satumaailmassa, sillä äitini Kaija Pakkanen, joka kirjoitti liki neljäkymmentä lasten- ja satukirjaa, kertoi meille satuja ja tarinoita tavan takaa. – Tein normaaleja aattokeikkoja hieman yli kolmenkymme-

Formulaa ja hääpareja

Pukilla on hommaa kesälläkin Timo Pakkanen toimii ympärivuotisena joulupukkiyrittäjänä. Kesät vietetään Helsingissä ilahduttamassa turisteja. Talvella pukki lentää puolestaan Japaniin, missä joulupukkihullut japanilaiset uskovat aidosti Joulupukkiin.

Japanssa kaikki vauvasta vaariin uskovat aidosti Joulupukkiin. Joulupukki Timo Pakkanen

nen vuoden ajan aina 1990-luvun alkupuolelle saakka. Yksin en olisi urakasta selvinnyt. Niinpä apunani olikin melkein alusta alkaen autonkuljettajana toiminut Sepe-tonttu, ystäväni Seppo Jalonen.

Pikkuhiljaa osaavan pukin maine kiiri myös ulkomaille. – Ensimmäisen ulkomaanvierailuni Suomen virallisena Joulupukkina tein Amsterdamiin. Kaiken kaikkiaan olen ollut oikeana suomalaisena Joulupukki-›

na Georgiassa, Hollannissa, Japa-› nissa, Jordaniassa, Kyproksella, Saksassa, Singaporessa, Taiwanissa ja Thaimaassa. Epävirallisemmin olen esiintynyt Joulupukkina Irlannissa, Skotlannissa, Sveitsissä, Turkissa ja Virossa.

Ympärivuotisena Joulupukkina Timo Pakkanen on toiminut nyt reilun vuoden. Kesällä, kun lahjat on jaettu, viihdyttää pukki turisteja Suomessa. – Viime kesänä olin päivittäin jo aamutuimaan jossakin risteilyalussatamassa ottamassa turisteja vastaan, vaikka Helsingin kaupunki ei millään tavalla sitä minulle korvannutkaan. Olivatpahan turistit iloisia tavatessaan Joulupukin keskel-

lä kesää. Satamasta menin vielä istuskelemaan Anne’s Shopin eteen Temppeliaukiolle, jonne tuli päivittäin parhaimmillaan yli 70 turistibussia tuoden ”Rock Churchin” ihailijoita liki 90 maasta. Pukin kesäkeikkoihin kuuluu myös ihmisten ilahduttaminen Helsingin keskustassa PohjoisEsplanadilla lahjatavara- ja matkamuistomyymälä Kankurin Tuvan edustalla. Tähän asti Joulupukki-Pakkanen on toiminut yksinyrittäjänä. Tilanne on kuitenkin näillä näkymin muuttumassa jo heti ensi vuoden puolella, koska joulupukkitoiminta on tuntuvasti laajenemassa. – Siitä esimerkkinä se, että rekrytoin täksi jouluksi viisi joulupukkia Shanghaihin ja yhden Etelä-Koreaan.

Joulupukin ihannemaa Yrityskeikat pukilta ovat viime vuosina jääneet vähemmälle, koska punanuttu on lähtenyt Japaniin jo ennen kuin varsinainen pikkujoulukausi Suomessa alkaa. – Suoraan sanottuna en enää ole moneen vuoteen haikaillut suomalaisen joulun perään, sillä eittämätön ja kokemusperäinen totuuteni on se, että muualla maailmassa suomalaista Joulupukkia arvostetaan paljon enemmän kuin kotimaassaan. – Uskallan väittää, että Japani on Joulupukin ihannemaa, jossa kaikki vauvasta vaariin uskovat aidosti Joulupukkiin. Eikä vain siksi, että jokunen viikko ennen joulua niin pitää tehdä lahjoja saadakseen, Joulupukki napauttaa.


14

Nro 10 • Joulukuu 2010

Yrittäjä

Maatilatorin pikkuruiselta lihatiskiltä lähiruokakaupan tiennäyttäjäksi yrittäjäpariskunta ryhtyi viisitoista vuotta sitten myymään tilaltaan sianlihaa Kausalan maatilatorilla. Myöhemmin he kohtasivat •toisen •Iittiläinen yritteliään maaseudun pariskunnan, ja nyt nelikko tarjoaa yli sadan maaseutuyrittäjän herkkuja hienossa Heinolan lähiruokamyymälässä. Maatilatorin omistajayrittäjiä vuonna 2001. Lähiruokakaupan nimeksi tuli Benjamin Maatilatori. Kausalan yhteistyörenkaassa on edelleen toista sataa pientuottajaa aivan lähiseudulta: leivän leipojaa, mylläriä ja mehuntekijää, omenanviljelijää, mansikkatilaa ja monta muuta. Kauppa toimii vanhassa navetassa.

Harri Auramo, teksti ja kuvat

››Uudenlainen

ja maankuulua huomiota herättänyt lähiruokatori on Heinolan Heila, joka toimii jo kolmatta vuotta. Yrityksen juuret ovat Kymessä ja Päijät-Hämeessä. Benjamin Maatilatori ja Benjamin Lihatori Kausalassa ovat Eila ja Ismo Eerolan aloittamaa liiketoimintaa. Heilassa Eeroloiden yhtiökumppanina on yrittäjäpariskunta Titta ja Janne Pihamaa, joilla on viini- ja puutarhatila Asikkalan Kalkkisissa. Nelostien kupeella Heinolan pohjoisen liittymän kohdalla sijaitseva Heila tarjoaa herkkuja ja kädentaitoja lähes 200:lta maaseudun pientuottajalta. Omia osastojaan ovat mm. Benjamin Lihatori, kalatiski Dorrit ja Viini-Heila, joka myy marjaviinejä, limonadeja ja pienpanimo-oluita, ja valmistaakin viinit paikan päällä niin kuin laki vaatii. Heilan leipähyllystöllä on uskolliset asiakkaansa, ja ateriat tarjoaa Cafe Heila. Lähiruoka- ja käsityömyymälä Heila antaa 400 neliöllään paitsi hyvän myyntipaikan maaseutuyrittäjille myös vakituista työtä yli 20 työntekijälle. – Heila on yritysyhteistyön huipentuma, ison porukan pyramidin huippu. Siinä on syntynyt yritystoimintaa ja tekemistä muillekin kuin meidän käsillemme, tiivistää toriemäntä, yrittäjä Eila Eerola. Hän vakuuttaa, että tämä kahden maaseutuyrityksen käynnistämä Heila myy taatusti lähiruokaa. Myytävistä tuotteista yli 90 prosenttia tulee alle sadan kilometrin säteeltä. – Me emme ole koskaan vastaus kaikille kuluttajille, mutta kuitenkin

Siinä on syntynyt yritystoimintaa ja tekemistä muillekin kuin meidän käsillemme. Eila Eerola

niille ihmisille, jotka oikeasti arvostavat paikallisuutta, suomalaista ruokakulttuuria ja hyviä makuja. Heitä kiinnostaa usein myös se tarina, mikä lähiruokaan liittyy. Ismo ja Eila Eerolan tarina lähtee vuosikymmenten takaa, kun Ismon isoisä Benjam Eerola eli Penna-vaari osti 1920-luvulla Iitin Kausalasta Heikkola-nimisen rappiotalon. Sen hän kohotti kylän voimanlähteeksi.

Rohkea ote perintönä Penna-vaarilta Kaukaa viisaaksi mainittu Penna teki asioita oman mielensä mukaan. Hän piti huolta kyläläisistä ja tutuista, touhusi asioita yhdessä ja hommasi metsätöitä työttömille. Penna kulki kylillä ja toreilla myymässä talon tuotteita: jauhoja, ryynejä, munia ja porsaita kesäpossuiksi, teurasti lihaa syksyllä, pisti sen suolatiinuun talveksi ja lämmitti palvuu­ saunan ennen pääsiäistä. Vieläkin on asiakkaita, jotka muistavat Penna-vaarin tönkkösuolatun ylikypsän kinkun. Benjam Eerola ei tehnyt asioita välttämättä samoin kuin muut, tai teki ne vähän eri tahtiin ja ehkä ensimmäisenä kylällä. Nyky-Eeroloilla on ”samaa vikaa”. – Tietty ennakkoluulottomuus on ihan hyvästä. On meitä vähän kylähulluinakin pidetty tässä vuosien mittaan, mitäs siitä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että Suomessakin asioita voidaan tehdä myös toisin, sanoo Eila Eerola. Eila viittaa Suomessa paljon puhuttuun vähittäiskaupan valtavaan keskittymiseen ja sanoo olevansa onnellinen siitä, että he voivat tarjota asiakkaille erilaisen kaupassa käynnin. – Minä toivon, että ihmisille on elämys käydä meillä ostoksilla ja tulla palvelluksi. Samalla kuluttajilla on mahdollisuus tehdä valinta paikallisten suomalaisten tuotteiden ja työpaikkojen puolesta. Eila Eerola kertoo monen Heinolan Heilassa vierailleen ryhmän kysyneen, miten he saisivat samanlaisen lähiruokaputiikin omalle paikkakunnalleen. – Siihen tarvitaan pientä kromosomipoikkeamaa nimeltä yrittäjyys, pientä hulluutta, joka pitää pään pilvissä mutta jalat maassa, Eila naurahtaa. Hän täsmentää, että ennen kaikkea tarvitaan maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien yhteistyötä, hyvin laa-

Ruokahalu kasvoi syödessä

Heilan toriemäntä Eila Eerola kiittää isäntiä ja emäntiä, jotka aamuisin saapastelevat navettapolkua jotta saisimme hienoimpia juustoja, sekä leipureita, jotka pöllyttävät jauhoja kun me nukumme, ja monia muita työnsä taitajia. jaa verkostoa ja sellaista yhdessä tekemistä, jossa kaikkien mukana olevien yrittäjien täytyy tulla toimeen. Ja lujaa työntekoa. – Yhteistyöhön tarvitaan molempien yritysten hyötymistä. Kunkin yrittäjän kannattavuus tuo toiminnalle jatkuvuutta vuosiksi eteenpäin, Eila Eerola painottaa.

Melkein kaikki alkoi porsaista Kun Ismo Eerola osti vanhemmiltaan kotitilansa Heikkolan 1990-luvun alussa, oli tila silloin keskittynyt porsaiden tuotantoon. Puolensataa emakkoa oli porsimassa possuja, jotka toimitettiin myyntivälitykseen. Ismo tuskaantui porsasmarkkinoiden epävarmuuteen, ja sikatilalla ryhdyttiin kasvattamaan sikoja teuraaksi asti. Yritystoiminnan myöhemmin laajentuessa kävi isännän työkuorma sen verran raskaaksi, että porsaita ei enää tuoteta itse vaan ne ostetaan läheltä. Seuraava askel otettiin vuonna 1995, kun Eilakin oli jo tullut taloon. Iitin Kausalaan oli perustettu maatilatori, jonne Eeroloita pyydettiin mukaan sianlihaa myymään. He perustivat sinne Benjamin Lihatorin, jossa alkuun oli alle kahden metrin lihatiski ja yksi vieras työntekijä. – Ensimmäisessä lehtimainoksessa kutsuimme asiakkaita avajaiskahvien ohella keskustelemaan lihasta ja sen alkuperästä. Viidentoista vuoden

Heilan toinen yrittäjä, toriemäntä Titta Pihamaa Asikkalasta esittelee viinivalikoimaa, joka perustuu Pihamaan puutarha- ja viinitilan tuotantoon. Hän kertoo Heilan hoitavan kassan ja markkinoinnin, ja yrittäjien tuotteet myydään tilimyyntinä. jälkeen tuo ilmoitus on edelleen työpöytämme kirjoitusalustalla, eikä toimintamme ydin ole muuttunut mihinkään. Haluamme kertoa, miten meidän possut kasvavat ja millaisin toimin lihan laatu meillä rakentuu, Eila Eerola sanoo ja muistaa, että siihen aikaan puhuttiin sikojen eettisestä tuotannosta. Eeroloille sikojen ja muiden eläin-

ten hyvä ja lajinmukainen kohtelu on aina ollut sydämen asia, ja heidät on siitä myös palkittu. Heikkolan sikatilalla possu syö omilla ja lähitilojen pelloilla kasvatettua viljaa ja jälkiruuaksi heinää. Se saa temmeltää ja tonkia 60 sentin purupatjalla sikalassa, joiden karsinoissa on tilaa tuplasti kuin sikaloissa keskimäärin.

– Kun sika saa käyttää kärsäänsä siihen mihin se on tarkoitettu – tonkimiseen – se tekee sialle hyvää ja merkitsee parempaa lihan laatua, Eila Eerola sanoo. Benjamin Lihatori kasvoi vuosien mittaan, ja sitä Eerolat lihakaupalle tavoittelivatkin. Kasvuhalut toteutuivat kuuden vuoden toiminnan jälkeen myös siten, että heistä tuli Kausalan

Kauppa kävi hyvin Kausalassa, mutta Eeroloiden mietinnässä oli jo uusi, hiukan toisenlainen maatilatori. Ideointi sai uutta tuulta, kun heinolalainen innovaattori ja pitkän linjan kauppamies, Suomen Luomupekka Pekka Rusila otti yhteyttä Eeroloihin. – Pekka oli tutkinut Heinolan Vuohkallion alueen kaavaluonnoksia ja huomannut, että paikallisen rakennusyrityksen maalle oli tulossa ABCasema mutta tontilla oli tilaa vähän muullekin. Pekka otti meihin yhteyttä ja esitti ajatuksen luomu- tai lähiruokakaupasta. Se oli joulun alla 2006, Eila Eerola muistaa. Eerolat innostuivat asiasta ja etsivät yhteistyökumppaneiksi ennestään tutun Pihamaan yrittäjäpariskunnan Asikkalan Kalkkisista. Keväällä 2007 jo istuttiin rakennusyhtiö Valven konttorissa ja piirreltiin hulppeaa ja keltaiseksi päätyvää 1300 neliön rakennusta. Se valmistui yrittäjien toiveiden mukaisena ja vuokrattiin pitkällä vuokrasopimuksella Heila Oy:lle. – Heilaan on panostettu yrittäjien riihikuivaa rahaa, yrittämällä ansaittua ja hyvin verotettua, Eila kertoo. Ensimmäistä kertaa he neljä yrittä-› jinä kokivat sellaisen ihmeen kuin yhteiskunnan yritystuet. Hän on kiitollinen silloisen TE-keskuksen antamasta opastuksesta rahoituksen saloihin. – Yritystoimintaamme on rahoittamassa myös Finnvera, niitä lainoja olemme henkilökohtaisesti takaamassa. Suuri tukipotti haettiin ja saatiin TE-keskuksesta. Siihen sisältyi yritystoiminnan kehittämisen tuki, käynnistämistuki vieraiden työntekijöiden palkkaamiseen ja investointituki. Yllättävä investointitarve tupsahti Eeroloille samaan syssyyn. Heidän käyttämänsä tilateurastamo Elimäellä joutui miettimään lainsäännösten muuttuessa, pitääkö laittaa pillit pussiin vai investoida. Päädyttiin aika isoon investointiin Kausalan puolelle, ja Benjamin Lihatorista tuli pienteurastamo LihaREM Oy:n osakas.

Oikeat asiakkaat löytävät Heilan Heinolan Heila on erilainen suomalainen maaseutuyritys, joka on perustettu pitkään ja huolella suunnitellen. – Me etsimme kaupalle paikan, jossa me löydämme riittävästi asiakkaita. Myymälä on avoinna seitsemän päivää viikossa muutamia juhlapyhiä lukuunottamatta, Eila Eerola kertoo. – Oikeanlainen asiakasryhmä ovat ne ihmiset, jotka haluavat juuri niitä tuotteita, joita me tarjoamme. Me koemme tekevämme suomalaista ruokakulttuuria, ja me itse uskomme paikallisuuteen. Vilkkaan nelostien kautta kulkee niin paljon ihmisiä, että siitä virrasta löytyy lähiruuan ystäviä poikkeamaan Heilaan Heinolan kohdalla. – Meidän segmentti on pieni. Lähiruoka on mielestäni myös herkkua ja gourmetia ja enemmän käsityönä tehtyä, jolloin hintakilpailu ei kuulu tähän konseptiin. – Tarjoamme Heilassa herkkuja asiakkaille, jotka osaavat arvostaa palvelua, hyvää makua, tunnettua alkuperää, suomalaisuutta ja paikallisuutta. Monenmoista leipuria, juustontekijää, mansikanviljelijää, omenapuun kasvattajaa, letuntekijää, lihantuottajaa ja mehunpuristajaa on siihen tarvittu. – Me olemme saaneet hyvää henkilökuntaa: sellaisia asiakaspalvelijoita, jotka kokevat haasteeksi palvella asia­kasta siten, että hän tulee uudelleen palveltavaksi. Entä voitaisiinko lähiruoka viedä marketteihin? Tätä on jo eräissä kauppaketjuissa vähän harrastettukin. – Minä koen lähiruuan aivan erilaisena ja erillisenä, enkä oikein näe sille paikkaa marketeista. Ei se hyllynpää suuressa marketissa anna kasvoja lähiruualle eikä kerro sen tarinoita, Eila Eerola vastaa.

Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinto Ekonomiliiton parhaan yrityskirjan kirjallisuuspalkinnon sai tänä vuonna Suvi Nenosen ja Kaj Storbackan teos Markkinamuotoilu – Johdatko markkinoita vai johtavatko markkinat sinua? (WSOYpro 2010). Palkitsijoiden mukaan eteenpäin katsova kirja tuo teknisten innovaatioiden tilalle markkinainnovaatiot, jotka tarjoavat Suomelle ja maamme yrityksille jopa maailmanlaajuista käytettävyyttä ja sovellettavuutta. Case-esimerkit valaisevat asiasisältöä johdonmukaisesti. Tunnustuspalkinto myönnettiin Marko Erolan teokselle Paras sijoitus – Itsepuolustusopas sijoittajille (Talentum 2010). Kunniamaininnan sai Maija-Riitta Ollilan Johtajan parempi elämä (WSOYpro 2010). Raati katsoi Ollilalla olevan ilmaisun rikkautta ja sujuvuutta niin, että teos muistuttaa kaunokirjallisuutta. Sisältö on kuitenkin niin tärkeää ja painavaa, että siihen on syytä syventyä kaikessa rauhassa sopivissa annoksissa. Kirja puhuttelee lukijaansa henkilökohtaisesti ja kytkee hänet yhteen muun organisaation kanssa. Teos on lohdullinen ja lohduttava, jopa jaksamista tukeva kokemus johtajalle tai muulle lukijalleen. Joka toinen vuosi jaettavan Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinnon tarkoituksena on kohottaa suomalaisen liikkeenjohdollisen kirjallisuuden tasoa, arvostusta ja käyttöä. Ekonomi-› liiton kirjallisuuspalkinto on jaettu aikaisemmin seitsemän kertaa.

Kuljetusverkostolle eettiset ohjeet Logistiikkaketjujen toimintaa kehitetään Suomessa eettisesti kestävältä pohjalta. Kuljetusverkoston eettisillä ohjeilla halutaan tukea verkostoitumista ja kuljetusverkostoissa toimivien yhteistyötä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL, Suomen Huolintaliikkeiden Liitto ja Logis-› tiikkayritysten Liitto ovat alle-› kirjoittaneet Helsingissä 2. joulukuuta aiheesta asiakirjan. Ohjeilla vahvistetaan lakien, sopimusten ja hyvien liiketapojen noudattamista logistiikkaketjuissa sekä kannustetaan toimimaan reilun pelin hengessä. Kuljetusverkostossa toiminnan kulmakiviä ovat keskinäinen kunnioitus, avoimuus ja kitkaton tiedonkulku. Eettiset ohjeet on tarkoitettu pysyväksi ohjeistukseksi. Luontevana jatkona voisi olla myös asiakaskunnan saattaminen eettisen ohjeistuksen piiriin. Järjestöt uskovat, että tämä lisäisi positiivisella tavalla luottamusta logistiikkaketjujemme toimintaan ja halua ostaa kestävällä pohjalla tuotettuja kuljetuspalveluita.

Helsingin Yrittäjät: Ruuhkamaksuille ei tarvetta Helsingin Yrittäjien hallitus varoittaa, että pääkaupunkiseudun ruuhkamaksut vaikeuttaisivat kohtuuttomasti seudun kilpailukykyä ja yrittäjien toimintaedellytyksiä. Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Pentti Rantalan mukaan ruuhkamaksuille ei ole sen paremmin tarvetta kuin kannatustakaan. Hänen mukaan keskustelua aiheesta tulisi hillitä. Ruuhkamaksujen kannatus on vähentynyt entisestään Helsingin seudulla niin valtuutettujen kuin yrittäjienkin keskuudessa, ilmenee tuoreesta Metropolikyselystä. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan valtuutetuista 32 prosenttia ja yrittäjistä vain 26 prosenttia kannattaa ruuhkamaksuja. Vastaavassa kyselyssä vuosi sitten valtuutetuista vielä 43 prosenttia kannatti ruuhkamaksuja.  – Joukkoliikenteen käyttöön tulee kannustaa paremmalla palvelulla ja kohtuullisilla hinnoilla. Sen sijaan autoa töiden puolesta tarvitsevia ei pidä rangaista lisämaksuilla. Suurelle osalle yrittäjistä auto on välttämätön päivittäisten töiden hoitamiseksi, Pentti Rantala huomauttaa.


15

Nro 10 • Joulukuu 2010

TÄYTTÄ ASIAA | Jari Väänänen

Nuori yrittäjä Yritysten tuki merkittävää nuorelle tuotantoyhtiölle

Lundia Matilda-jakkara on saanut kansainvä-

Riikka Koskenranta, teksti

Sekoilullaan viihdyttävä,

joulupäivänä ensi-iltaan tuleva, kotimainen elokuva Veijarit keräsi osan rahoituksestaan yritysyhteistyöllä. Tuottaja Jesse Fryckman kertoo leffan olleen tekeillä jo viitisen vuotta, mutta rahoituksen saaminen on kangerrellut. Veijarit-elokuvassa voi bongata Suomen Yrittäjien valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon tänä syksynä pokanneen Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan tuotteita. Laitilan Wirvoitusjuomatehdas oli mukana rahoittamassa elokuvaa. − Teemme heidän kanssaan markkinointia. Yritysyhteistyö pitää tehdä leffan ehdoilla. Emme voi kumartaa väärään suuntaan, Bronson Club Oy:n tuottaja Fryckman sanoo. Solar Films tuli Bronson Clubin pääomistajaksi kesällä 2009.

Kotimainen elokuva vetää Suomessa elokuvan rahoitus koostuu tavallisesti Elokuvasäätiön

Stefan Lindforsin jakkaralle muotoilupalkinto

Kotimainen elokuva on kerännyt tänä vuonna runsaasti kävijöitä. Kuvassa kohtaus Veijarit-elokuvasta. tuesta sekä tv-kanavan ja levittäjän rahoituksesta. − Viimeiset 10 – 20 prosenttia pitää juosta kasaan muualta. › Elokuvan budjetti oli 1,6 miljoonaa euroa. Kotimainen leffa on taas nostanut siipiään, enkä ihmettelisi, jos yksityisiä sijoittajiakin alkaisi tulla elokuva-alalle, tuottaja arvioi.

Ns. buddy-elokuvassa, eli miestenvälistä kaveruutta › kuvaavassa leffassa, kaverukset › elävät kuin viimeistä päivää. Vältelläkseen normaalia elämää keinolla millä hyvänsä ja tunteakseen itsensä ikuisesti nuoriksi, kaverukset yllyttävät toinen toistaan yhä hullumpiin tekoihin.

listä tunnustusta muotoilustaan. Jakkara palkittiin Chicago Athenaeumin GOOD DESIGN 2010 Award’illa. Vuonna 1950 perustettu GOOD DESIGN on vanhin ja arvostetuin maailmanlaajuinen muotoilupalkinto-ohjelma. Kokoontaitettavan Matilda-jakkaran suunnittelijan Stefan Lindforsin tavoitteena on ollut luoda ajattoman ja erottuvan, toimivan tuotemuotoilun ja -suunnittelun keinoin jakkara, jonka kohderyhmänä on sisustuksesta ja muotoilusta kiinnostuneet, laatua ja toiminnallisuutta arvostavat kuluttajat. GOOD DESIGN -kriteeristö painottaa korkeatasoista muotoilua, toiminnallisuutta ja estetiikkaa. Palkittujen tuotteiden tulee olla laadukkaita, tunnistettavia ja omaleimaisia. Tuomaristo koostuu design-alan kansainvälisistä huippuosaajis-

ta. Palkitut tuotteet sijoitetaan Chicago Athenaeum’in design-museon pysyvään kokoelmaan ja niitä esitellään näyttelyissä ympäri maailmaa. GOOD DESIGN -tunnustus kertoo muotoilun keskeisestä merkityksestä yrityksen liiketoiminnalle ja vahvasta sitoutumisesta muotoilun käyttöön. – Kaikissa Lundia-tuotteissa, klassikkohyllystä › alkaen, on skandinaavista › ajattomuutta, laadukasta tarkoituksenmukaisuutta ja omaleimaista tyylikkyyttä. Eri tuotesarjat painottavat näitä ominaisuuksia ja arvoja omalla, luonteenomaisella › tavallaan, toimitusjohtaja Jori Keckman luonnehtii. Kokoontaitettava Matilda-jakkara on suunniteltu keittiön monitoimikalus-› teeksi ja kodin apuvälineeksi. Tuotteessa yhdistyvät Lindforsin persoonallinen muotokieli, toimiva tuotesuunnittelu ja laadukkaat materiaalit.

Kännykässä kulkeva fanisivusto tuo artistin lähelle

••FansMagnet-faniklubin perustajat tiesivät alusta alkaen, että rajojen yli on katsottava heti. Riikka Koskenranta, teksti ja kuva

››Fountainment

Oy:n kaksi osakasta on parhaillaan Pohjois-Amerikassa selvittämässä tuotteensa markkinamahdollisuuksia uudella mantereella ja valmistelemassa markkinoille menoa. Toimitusjohtaja-yrittäjä Sami Inkiläisen mukaan yrittäjäpartnerit ovat reissanneet New Yorkissa, Los Angelesissa ja Piilaakson alueella. Tarkoituksena on muun muassa saada tiimiin amerikkalaista verta. Myös Venäjän markkinat kiinnostavat Helsingissä Aalto Start-Up Centerissä toimivaa yritystä. Inkiläinen kertoo heidän tehneen pietarilaisen yliopiston kanssa yhteistyötä Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen ja em. yliopiston välisen projektin puitteissa. − Siellä muutama opiskelija tekee markkinatutkimusta meille. Tämä on yksi etu, jota täällä yrityshautomossa oleminen tuo meille.

Viihde ja teknologia kohtasivat Inkiläinen oli ennen yrittäjäk-› si heittäytymistä levy-yhtiössä töissä. Osakkaina on Pikku G:nä tunnetuksi tullut Henri Vähäkainu, Marko Lehtimäki on mukana omistamansa teknologiayrityksen kautta ja neljäs osakas on toisaalla palkkatöissä. Alustava idea mobiilista faniklubista, jossa artistit voivat pitää yhteyttä faneihinsa sosiaalisen median avulla, syntyi kaverusten keskusteluissa jo pari vuotta sitten. − Ajatus oli, että artisti pitää saada lähemmäksi faneja. Levy-yhtiössä olin huomannut tarpeen artistin ja fanin välisen vuorovaikutuksen syventämiselle, mutta siinä vaiheessa ratkaisu oli kateissa. Inkiläinen päätti ryhtyä toimiin tiiminsä kanssa, eikä mennyt montaa viikkoa, kun firma oli pystyssä ja toimitilat haussa Aallon yrityshautomosta huhti- Mobiilipalvelun kassavirta tulee artistien kuukausimaksuista, mutta Sami Inkiläinen kertoo heidän lankuussa 2010. Marko Lehtimäki seeraavan lähitulevaisuudessa muitakin ansaintalogiikan muotoja. − Sovelluksessamme on mahdollista yhdistää oli kehitellyt palvelulle teknistä artistien ja esimerkiksi keikkamyyjän tarpeiden palveleminen aiempaa paremmin. alustaa jo parisen vuotta, ja palvelu alkoi olla siltä osin valmis. me parhaan mahdollisen käyt- biisejä tai mahdollisuuden varaTiedostamme, että täjäympäristön tällä hetkellä, ta ennakkolippuja keikoille. Käyttäjäystävällisyys meillä pitää olla jotta se on käyttäjäystävällinen tärkeää kehittämisessä juoksu ja artistit tuntevat olonsa kotoiKesä-heinäkuun vaihteessa Appyllä. Se on menestyk- saksi, Inkiläisen kommentti ei Uutta luvassa len App Storessa lanseeratussa sen edellytys: on inno- mairittele nokialaisia älypuhe- koko ajan limia. palvelussa on tässä vaiheessa Verkkoon tulee koko ajan uutta voitava jatkuvasti Maija Vilkkumaan ja Jenni Sovellus on fanikäyttäjille il- sisältöä ja palveluja. 10-vuotiuusia tuotteita, Vartiaisen faniklubit. Pian palmainen, sillä artistit sekä tuore aasta Habbo Hotelistakin puhukuunneltava kenttää start-up-yritys haluavat mahdol- taan verkossa vanhana yritykvelu lanseerataan myös Chisulle ja käyttäjiä. ja Antti Tuiskulle. Tämä uusi lisimman paljon käyttäjiä mu- senä, mutta viis vanhuudesta, faniklubi tulee toimimaan niin Sami Inkiläinen kaan alkuvaiheessa. Palvelu on jos palvelu säilyy käyttäjien mieAndroid-alustalla kuin muissahinnoiteltu siten, että sen käyt- lestä kiinnostavana ja freesinä. kin yleistyvissä käyttöjärjestel− Tiedostamme, että meillä töönotto on mahdollista laajalle missä, esimerkiksi HTC:n älypupitää olla kehittämisessä juok− Katsomme odottavaisin mie- artistijoukolle. helimissa. Useiden älypuhelin lin Keilaniemen suuntaan ja − Artisti voi tarjota faneilleen su yllä. Se on menestyksen edelmerkkien käyttäjät voivat silloin odotamme, mitä Nokia mahtaa digitaalisia fanituotteita: backs- lytys: on innovoitava jatkuvasladata faneille suunnatun mobii- keksiä. Applen iOS ja Androidin tagelta otettua kuvaa, fyysisen ti uusia tuotteita, kuunneltava lipalvelun käyttöönsä. alustat tarjoavat palvelullem- julkaisun ulkopuolelle jääneitä kenttää ja käyttäjiä, jotta voim-

Aalto Start-Up Center

››Aalto Start-Up Center on Helsin-

gissä Aalto-yliopistossa toimiva yrityshautomo. Hautomoyrityksiä on parhaillaan 80 kappaletta. Yhteensä vuodesta 1997 toimineesta Aalto Start-Up Centeristä on irtaantunut noin 700 yritystä.

Nuorille sopivia herkkuja?

O

lin valmistautumassa ensimmäiseen Mikkelin Seudun Yrittäjien tilaisuuteen, aiemmin en vuoden kestäneellä yrittäjätaipaleellani ollut ehtinyt tai nähnyt tarpeelliseksi osallistua järjestön tapahtumiin. Osallistuminen jännitti todella. Ennakkoasenne oli, että siellä on varmasti sisäänpäinsulkeutunut vanhempien yrittäjien piiri, johon ei sisälle pääse. Se uskomus oli aivan väärä, kokemus oli todella miellyttävä ja vastaanottavainen. Jo ensimmäisellä kerralla tunsin kuuluvani samanhenkiseen joukkoon Olen ollut yrittäjänä viisi vuotta. Ensimmäinen vuosi oli opettelemista, ja silloin › olin niin kiireinen, etten oikein edes muista koko ajanjaksoa täysin. No, moni varmaan suunnittelee tekemisensä paremmin, mutta itse taisin vaan tehdä paljon töitä. Olen vakuuttunut, että jos olisin ollut mukana tällaisessa porukassa heti alusta alkaen, olisin saanut tekemiselleni sellaista tukea ja arvokasta tietoa, ettei kaikkia virheitä olisi tarvinnut kantapään kautta oppia. Mielestäni yrittäjäporukassa on hienoa se, että tietoa jaetaan ja tukea annetaan. Ihan toisen alan yrittäjän kertomista ongelmista tai onnistumisista voi saada omaan toimintaan todella arvokasta tietoa. Ja kaupan päälle saa hyviä ystäviä.

Nuorten yrittäjien toiminnan ensiaskeleita

M

ikkelin Seudun Yrittäjien hallituksessa toimiessani olen huomannut, että tällä hetkellä vain todella pieni osa nuorista 20 – 35-vuotiaista yrittäjistä osallistuu järjestön toimintaan. Nuoria tarvitaan enemmän mukaan, jotta järjestön toiminta pysyy aktiivisena ja tuoreena. Nuorten yrittäjien toiminta Etelä-Savossa ottaa ensiaskeleitaan. Ensimmäiseen tilaisuuteen oli kutsuttu noin 400 nuorta yrittäjää maakunnastamme, osallistujia oli 9 henkilöä. Tilaisuus oli osallistujamäärällä mitattuna pettymys, mutta mukana olleella porukalla saatiin määriteltyä toiminnan edellytyksiä ja suuntaa toiminnalle, sillä paikallaolijat olivat innostuneita ja › sitoutuneita toimintaan. Yhdessä mietimme › myös sitä, että mikä tässä on se herkku, › jonka vuoksi toimintaan kannattaa › houkutella muitakin mukaan. Tiedän omasta kokemuksestani › sen, kuinka hankalaa on löytää › aikaa järjestötoiminnalle perheen ja työn tasapainoillessa toisella puolella. Olen yrittäjänä kahdessa perheyrityksessä, minulla on avopuoliso ja 2,5-vuotias poika. Mutta se aika, jonka olen järjestötoiminnalle antanut, on tullut monessa eri muodossa takaisin.

››80 prosenttia hautomoyritysten

Jari Väänänen yrittäjä Mikkelin Seudun Yrittäjien hallituksen jäsen

yrittäjistä on Aalto-yliopiston opiskelijoita tai entisiä opiskelijoita, mutta se ei ole edellytys hautomoyritykseksi pääsylle.

me palvella heitä paremmin. Artistin tarpeet otetaan luonnollisesti huomioon, Inkiläinen kuvailee. Tulevaisuudessa niin näyttelijä, poliitikko kuin julkkis voisi ottaa oman, kannattajille suunnatun mobiilipalvelun käyttöönsä, tuotteeseensa uskova yrittäjä ennustaa.

Yrityshautomossa et ole yksin − Aalto Start-Up Centerissä pystytään hyödyntämään yhteisön voima ja vyöryttämään se eteenpäin. Ihan kuin hautomon toimijat tuuppisivat toisiaan positiivisella tavalla eteenpäin ikään kuin auttaakseen kanssayrittäjiä pysymään mukana kilpailussa, verkkopalveluyrittäjä kertoo. Hän on kaikin puolin tyytyväinen yrityshautomossa saatuun asiantuntemukseen. − Liiketoimintasuunnitelmasta alkaen lähes kaikki aikeemme on ollut hyvä koeponnistuttaa yrityshautomon asiantuntijoilla. Meillä on loistavia asiantuntijoita mentoreina ja advisoreina yrityksessämme. Osa on tullut yrityshautomosta ja osa aikaisemmista yhteyksistä.

Teknologia mahdollistaa Palvelun kehittäminen ja kansainvälistymisen valmistelu eivät vielä ole nielleet suuria pääomia. Ely-keskuksen markkinatutkimusrahoitusta lukuun ottamatta kulut on katettu itse. − Tulemme lähitulevaisuudessa harkitsemaan rahoituksen hakemista yksityisiltä pääomamarkkinoilta. Markkinointi ei tule olemaan meille suuri kuluerä, sillä teemme artisteille suunnattua palvelua, ja heillä on olemassa yhteys nettisivujensa kautta isoon massaan faneja. Kansainvälistymissuunnitelmista huolimatta yritys pysyy varsin pienenä, Inkiläinen kertoo, sillä sovellusalusta mahdollistaa laajan automatisoinnin ja kustomoinnin.

kilpailu käynnissä – voittajille rahaa ja mainetta Nuori yrittäjä 2011 -kilpailu on käynnissä. Kilpailu on tarkoitettu sekä yrityksensä perustaneille nuorille että nuorille jatkajille. Kilpailussa nuorena yrittäjänä pidetään palkinnon jakovuonna enintään 35 vuotta täyttänyttä yrittäjää. Voittajille on luvassa mainetta ja rahaa. Rahapalkinnot jakaa Yksityisyrittäjäin Säätiö. Aluekilpailun voittajastipendin suuruus on 1500 euroa. Valtakunnallisen kilpailun palkinto on enintään 50 000 euroa, joka jaetaan yhdelle tai useamman voittajan kesken. Valtakunnallisen kilpailun voittajat palkitaan nuorten yrittäjien tapahtumassa Jyväskylässä toukokuussa 2011. Kilpailun säännöt Nuori yrittäjä -kilpailussa nuorena yrittäjänä pidetään palkinnon jakovuonna enintään 35 vuotta täyttänyttä yrittäjää. Hänen perustamansa yrityksen on tullut toimia vähintään kolme vuotta jakovuoteen 2011 mennessä ja sen tulee työllistää omistajansa lisäksi vähintään yhden henkilön. Yrityksellä on jatkuvan menestymisen edellytykset ja talous kunnossa. Ehdokkaana voi olla myös yrityksen nuori jatkaja, joka on omis-

tajan- tai sukupolvenvaihdoksen jälkeen johtanut yritystään menestyksellisesti vähintään kolme vuotta. Tänä aikana hänen oma panoksensa yrityksen liiketoiminnan, tuotteiden tai palvelujen uudistamisessa on ollut merkittävä. Esityksiä palkittavista yrityksistä tekevät Suomen Yrittäjien jäsenjärjestöt (yrittäjä itse tai hänen lähipiirinsä ei voi tehdä ehdotusta). Ehdotettavasta yrittäjästä täytetään hakulomake (www.yrit-

tajat.fi-sivuilla), jossa on ehdottajan allekirjoitus ja ehdotettavan yrittäjän allekirjoitus suostumuksen osoituksena asettumisesta ehdolle kilpailuun. Hakulomaketta voi täydentää yrityksen toimintaa esittelevällä aineistolla. Valtakunnallisen kilpailun raadin muodostavat Suomen Yrittäjien ja Yksityisyrittäjäin Säätiön edustajat. Aluejärjestö valitsee alueensa voittajan paikallisyhdistysten tekemistä ehdotuksista.

jeet www.yrittajat.fi/nuoriyrittajakilpailu H o u Hak Anna vinkki omalle yhdistyksellesi, mikäli mielessäsi on hyvä palkintoehdokas! Lisätietoja

asiamies Pirjo Lehto p. (09) 698 7883 pirjo.lehto@yksityisyrittajainsaatio.fi YKSITYISYRITTÄJÄIN SÄÄTIÖ

tiedotuspäällikkö Raija-Liisa Konkola p. (09) 2292 2952 raijaliisa.konkola@yrittajat.fi


16

Nro 10 • Joulukuu 2010

Toimialat

Laatutyöstä palkittu aineenkoetusyritys tuo laatua myös metallin vientiyrityksille

••Jotta suomalainen metalli- ja konepajateollisuus saisi kaupat syntymään, täytyy materiaalin täyttää kovat vaatimukset.

Metalliosien testauksen ja aineenkoetuksen tarve kasvaa koko ajan.

Harri Auramo, teksti ja kuva

››Tamperelainen perheyritys Metlab Oy testaa metallikappaleiden kestokykyä ja on saavuttanut kansallisesti ja kansainvälisesti arvostetun aseman. Metlab Oy on yksityinen, akkreditoitu aineenkoetuslaboratorio, joka palkittiin äskettäin vuoden tarkastus- ja testausyksikkönä Pohjoismaiden tärkeimmillä hitsausalan messuilla. – Tällä seinällä on meille tärkeitä todistuksia, näyttää Olavi Ahlstedt Metlab Oy:n laboratoriossa Tampereen Sarankulman teollisuusalueella. Hän on toinen yrityksen perustajista ja toimii nyt yhtiön hallituksen puheenjohtajana, kun hallittu sukupolvenvaihdos on jo toteutettu. Metlab Oy siirtyi muutama vuosi sitten pääosin Ahlstedtin perheen omistukseen. Metlabin sisääntulokäytävän seinällä on kymmenkunta sertifikaattia ja muuta laatutodistusta, jotka antavat yritykselle valtuudet suorittaa testauksia ja aineenkoetusta asiakkaiden valmisteille. Tärkein on Mittatekniikan keskuksen FINASin akkreditointitodistus, joka takaa sen, että Metlab Oy:n tekemät testaukset hyväksytään kaikissa EU-maissa. Myös kaikki Suomessa toimivat laivaluokituslaitokset ovat hyväksyneet tai tunnustaneet Metlabin testaukset. Erikoisimpia ”plakaatteja” ovat Boeing-lentokonevalmistajan ja Venäjän merirekisterin todistukset. Oman osuutensa kertoo Metlab Oy:n taloudellisesta asemasta annettu korkea AAAluokitus. – Kun ilmavoimien Hornethävittäjiä kokoonpantiin Kuorevedellä, Metlab teki koneiden metalliosille mekaanisia testauksia ja korroosiokokeita. Tämä on ollut mahdottoman hyvä referenssi meille. Ja kun Suomesta viedään meriteknisen teollisuuden tuotteita Venäjälle, niin meillä on Venäjän merirekisterin antama valtuutus testata tuotteiden materiaalit ja leimata todistukset, Olavi Ahlstedt selvittää. Vielä yksi merkittävä todistus ja tunnustus toiminnan korkeasta tasosta: Metlab on testannut useamman vuoden ajan Cernin

Olavi Ahlstedt

paa projektiluonteista tutkimustyötä. – Meidän valttina on se, että me pelaamme perheyrityksen omilla kasvoilla, emmekä me tunne almanakkaa ja kelloa silloin, kun asiakkaalla on oikea kiire. Me pystymme palvelemaan joustavammin ja nopeammin kuin monet suuret yksiköt, Ahlstedt sanoo. Vakaa kysyntä on taannut sen, että Metlab on vaikeinakin aikoina voinut pitää kiinni hyvästä henkilökunnastaan. Edes lomautuksia ei ole tarvittu.

Isot kappaleet työstetään pieniksi koesauvoiksi

Almanakkaa ja kelloa ei silloin tunneta, kun asiakkaalla on oikea kiire, kuvailee Olavi Ahlstedt perheyritysten joustavaa palvelukykyä. hiukkaskiihdyttimen materiaaleja. Metlab Oy tekee veto-, iskuja kovuuskokeita sekä spektrometrianalyysejä. Muita palveluja ovat mm. makro- ja mikrorakennetutkimukset, vaurioselvitykset ja korroosiokokeet. Yksityisenä yrityksenä se on valmistajista ja raaka-ainetoimittajista riippumaton.

Lama sytytti kipinän omaan yritykseen Tamperelaiset alan ammattilaiset Olavi Ahlstedt ja Pekka Mäkinen perustivat Metlab Oy:n vuonna 1992 keskellä pahaa lamaa. Ahlstedt oli toiminut Lokomon tehtailla laboratoriomestarina sitä ennen 20 vuotta ja Mäkinen vastaavissa tehtävissä Tampellan laboratoriossa. – Ryhdyimme yrittäjiksi sen jälkeen, kun Tampellan toiminta Tammerkosken partaalla ajettiin

alas. Pekka ehdotti minulle, että lähde porukkaan: ostetaan Tampellan vanhat koneet omaan firmaan. Laboratorion laitteet olivat jo menossa Ruotsiin, kun uudet yrittäjät saivat viime hetkellä jalkansa väliin. Riski oli tuntuva, mutta alkuun päästiin ai-› ka hyvin kahden miehen yrityksenäkin. Ja miksei olisi, kun miehillä oli kova ammattitaito, tutut laitteet ja hyvät suhteet entisten isäntiensä asiakkaisiin. Yritykseen tarvittiin pian lisää työntekijöitä, ja nykyisin heitä on täysi tusina. Liikevaihtoa tulee kaksi miljoonaa euroa vuodessa. – Vanhat koneet ja laitteet saatiin silloin kohtuulliseen hintaan. Jos olisi pitänyt uutena ostaa, en tiedä, olisimmeko uskaltaneet lainkaan lähteä hommaan. Kaduttanut ei ole koskaan, Olavi Ahlstedt kertoo, ja lisää, ettei yhteiskunnan tukia

Suuret valtaavat sosiaalipalvelumarkkinoita Sosiaalipalveluyritysten määrä laski ensimmäistä kertaa, vaikka sekä henkilöstön että liikevaihdon osalta kasvu jatkui toimialalla vahvana vuonna 2009. Alan liikevaihdon ja henkilöstön kasvu osoittavat selvästi, että yritysten koko on kasvanut. TEM:n sosiaalipalvelualan toimialaraportin mukaan Suomessa toimi viime vuonna lähes 3 300 sosiaalipalveluyritystä. Yritysten määrä väheni edellisestä vuodesta parilla kymmenellä, lähinnä sosiaalihuollon avopalveluissa. Yritysten yhteen-

laskettu liikevaihto nousi silti jo lähes 1,3 miljardiin euroon, missä on 14 prosenttia kasvua edellisestä vuodesta. Yritykset työllistivät 23 500 henkilöä (kasvua 12 prosenttia). Vuonna 2009 kymmenen suurinta yritystä keräsi viidenneksen koko sosiaalipalvelualan liikevaihdosta. Joidenkin yritysten taustalta on myös ulkomaista omistusta.

Vaikutukset näkyvät yrityskentässä Kuntien on kilpailutettava orga-

Esim. m 22,4 14,2 x

0,18.99 ) lv 23% (sis. aim.kulut to +

POMO-PUUELEMENTTIHALLIT TUHTI WS 14 TERÄSHALLIT • Lämpöeristetyt ja eristämättömät vaihtoehdot tarpeidesi mukaan • Soveltuvat talleiksi, toimitiloiksi, korjaamoiksi ja varastoiksi sekä maneeseiksi

• Pituudet 16,4 - 57,6 m • Nopea pystyttää • Tuhti-hallivalikoimista löytyy eristetyt ja eristämättömät hallit varastoiksi, toimitiloiksi sekä tuotantotiloiksi

POMO-HALLEISSA NYT RAJUT TALVITARJOUKSET!

Hinta sis. katto- ja seinäpellit sekä rungon. Hinta ei sis. rahtia, perustuksia ja pystytystä. Ovet lisähintaan. Tarjous voimassa 30.12.2010 asti.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

nisaationsa ulkopuolelta tehtävät hankinnat. Kilpailutukset ovat lisääntyneet. Hankinnoissa on korostunut kustannussäästöjen tavoittelu. Suuret yritykset ovat vallanneet markkinoita ja voittaneet tarjouskilpailuja. Toimialaraportin mukaan pienet yritykset eivät ole usein menestyneet tarjouskilpailussa, mikä näkyy yritysten lopettamisina ja konkursseina. Vuodesta 2006 lähtien konkurssit ovat lisääntyneet. Niitä tehtiin 35 vuonna 2009. Suuret yritykset myös ostavat kannattavia pienyrityksiä.

››Puurakentamisen määräyksiä kevennetään. Puurakentamisen rakentamismääräyksiä perkaneen työryhmän ehdotukset laajentavat merkittävästi puun käyttömahdollisuuksia rakentamisessa. Muun muassa korkeiden puukerrostalojen paloteknistä suunnittelua halutaan yksinkertaistaa. Tavoitteenamme on, että kevennetyt määräykset tulisivat voimaan vielä tämän hallituskauden aikana, työryhmän loppuraportin saanut asuntoministeri Jan Vapaavuori sanoi. ››Rakennusalalle eettiset ohjeet. Rakennusalan työmarkkinajärjestöt, Rakennusteollisuus RT, Rakennusliitto ja Toimihenkilöunioni, ovat yhdessä laatineet rakennusalalle eettiset ohjeet helpottaakseen monikulttuurista yhteistyötä.

saatu silloin eikä ole saatu sen jälkeenkään. Yrityksen toimitusjohtajana on nyt Olavin poika, insinööri Jouni Ahlstedt. Toinen poika Åke on yrityksessä testaajana. Metlab Oy:n laatupäällikkö, tekniikan lisensiaatti Risto Nieminen on yhtiössä vähemmistöosakkaana.

Laaja asiakaskunta takaa vakauden Olavi Ahlstedt sanoo Metlabin› liiketoiminnan seurailevan me-› talliteollisuuden suhdanteita,› mutta laskuun ei kuitenkaan syöksytä niin jyrkästi kuin metallin eri alatoimialoilla. – Asiakaskuntamme on niin tavattoman moninainen, ettei kaikilla mene yhtä aikaa kovin huonosti. Metlab Oy palvelee hitsaavaa teollisuutta, telakoita, paineastiavalmistajia, konepajate-

ollisuutta, takomoita, valimoita, terästukkureita ja periaatteessa kaikkia yrityksiä, jotka tekevät töitä metallin kanssa. Asiakaskunta on valtaosaltaan kotimaista, mutta suurin osa testauksen kohteina olevista tuotteista päätyy vientiin. Suoraan ulkomaiden markkinoille laajentaminen ja pääseminen vaatisi Metlabilta uusia, merkittäviä panostuksia. – Testauksen ja aineenkoetuksen tarve kasvaa koko ajan. Materiaalien käyttökohteet ovat entistä vaativampia, ja samaan aikaan lakien asettamat vaatimukset kiristyvät, Ahlstedt selvittää. Hänen mukaansa Metlabilla ei ole kilpailijana samalla viivalla tämän alan perheyritystä tai yksityistä yritystä Suomessa. Muut alan toimijat ovat lähinnä suuryhtiöiden yksiköitä tai tytäryhtiöitä. VTT toimii samalla alalla, mutta se tekee enemmän laajem-

Olavi Ahlstedt vie vieraansa saapuvan tavaran halliin ja näyttää halkaisijaltaan 30 sentin paksuseinäistä putkenpätkää, joka saattaa olla menossa laivaan tai öljynporauslauttaan. Näyttää olevan haponkestävää terästä. – Asiakas haluaa sille iskukokeen ja lujuuskokeen. Jos aine ei täytä standardien ja luokituslaitosten vaatimuksia, asiakkaamme ei voi toimittaa putkea kohteeseen, josta kaupat on tehnyt. Asiakkaat toimittavat tuotteiden osia, puolivalmisteita ja valmiita tuotteita, joskus isojakin kappaleita. Metlabissa näytteet pilkotaan konesahoilla pienemmiksi aihioksi, jotta ne voidaan käsitellä erilaissa koetuslaitteissa ja analysaattoreissa. Niitä yrityksellä on parikymmentä erilaista. Tätä työtä kutsutaan ns. rikkovaksi aineenkoetukseksi, joka on Metlabin leipälaji. Rikkovaa testausta täydennetään tarvittaessa rikkomattomalla aineenkoetuksella, joka ostetaan alihankintana. Tutkittavan kappaleen paloittelu ja koneistaminen on tarkkaa työtä. Esimerkiksi laikkaleikkauksen aikana kappaletta on jäähdytettävä koko ajan, jottei kuu-

mentuminen pääsisi muuttaman testikappaleen mikrorakennetta. Asiakkaiden näytteistä irrotetut kappaleet sorvataan ja jyrsitään vielä pienemmiksi koesauvoiksi, jolloin ne voidaan asettaa testilaitteisiin. Koesauvojen koneistukset Metlab teettää eri alihankkijoilla, joista yksi toimii samassa rakennuksessa. Jos koetukseen tuodussa kappaleessa on hitsisauma, sille tehdään monta erilaista testausta. On vetokoetta, taivutusta, iskuja kovuuskoetta sekä makro- ja mikrorakennetarkastelua ja korroosiotestausta. Olavi Ahlstedt näyttää pientä metallinkappaletta, jossa on hitsisauma. Vetokokeiden jälkeen otetut, 400-kertaisesti suurennetut mikrorakennekuvat paljastivat pienenpienen virheen, joka kuitenkin on juuri ja juuri hyväksyttävissä. Jos virhe olisi vähänkin isompi, aloitettaisiin moninkertaiset testaukset uudestaan. Jos sauma ”reputtaa”, asiakkaan on korjattava tekemänsä työ. – Metlabilta tilataan jonkin verran vauriotutkimuksia käytössä särkyneistä kappaleista. Usein käyttäjän mielestä tuotteessa on valmistusvirhe, ja valmistaja puolestaan on sitä mieltä, että käyttäjä on ylikuormittanut kappaletta. Vaurioitunutta tuotetta tutkitaan meillä eri menetelmillä, jotta vaurion syy pystyttäisiin selvittämään ja kiistaan saataisiin ratkaisu. Metlab Oy toimii alalla, jolla investointeja uusiin koneisiin ja laitteisiin on tehtävä säännöllisesti, olipa suhdannetilanne mikä tahansa. Uusin investointi on ”viimeistä huutoa” oleva sveitsiläinen alkuaineanalysaattori. Parin kuution kokoinen laite on täynnä tietotekniikkaa ja tarkkuusoptiikkaa, joilla mitataan näytteestä lähtevän UV-valon spektrin avulla testikappaleen koostumus. Analyysi tapahtuu nopeas-› ti: hetkisen humistuaan laite erittelee prosentin sadasosan tarkkuudella, paljonko esimerkiksi teräksessä on kromia, nikkeliä, piitä ja mitä muuta siellä sitten onkaan. – Jos meinaa olla pelissä mukana, ei riitä, että pysyy kilpailijoiden rinnalla. Pitää olla vähän edellä, Olavi Ahlstedt sanoo.

Metsästysluvat matkailubisneksen ulottumattomissa ovat edelleen metsästyslupamyynnin ulkopuolella, johtaja Martti Pallari •Suomen •YrittäjätYrittäjistä toteaa. ››Yrittäjien mielestä pysyvien› asiakassuhteiden luominen metsästystä harrastavien asiakkaiden kanssa on käynyt hankalak-› si, kun alan yrittäjät on ulkoistettu metsästyslupien myynnistä, johtaja Martti Pallari sanoo. Tilanteen korjaava lainsäädäntöhanke ajettiin karille sen selvistä hyödyistä huolimatta, hän summaa. – Vuoteen 2005 saakka useat kymmenet matkailuyrittäjät saattoivat myydä metsästyslupia valtion maille. Tämä perustui kunkin yrittäjän Metsähallituksen kanssa tekemään sopimukseen. Kyseisen vuoden alusta voimaan tulleen lainmuutoksen seurauksena yrittäjien mukanaolo lupamyynnissä kuitenkin loppui. Tuolloin Metsähallitus otti lupamyynnin kokonaan itselleen, Pallari muistuttaa. – Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan metsästyslupien myöntämiset tuli saattaa valituskelpoisiksi hallintopäätöksiksi. Valiokunnan mielestä yrittäjien myymistä luvista ei voinut valittaa. Näin toimittiin Yrittäjien pudottaminen ulos lupamyynnistä on johtanut tilanteeseen, jossa erämatkailupalve-

Monivuotisten asiakassuhteiden rakentaminen on käynyt yrittäjille hankalaksi. Martti Pallari

Martti Pallari luja tarjoavien yrittäjien asiakkailla ei ole ollut varmuutta siitä, saavatko he metsästysluvan sille alueelle, jossa heitä kiinnostavat opas-, ruoka-, majoitus- ja muut erämatkailuun liittyvät palvelut sijaitsevat. Yrittäjiltä saadun palautteen mukaan erämatkailun kehittäminen ja markkinointi on vaikeutunut, Pallari sanoo. – Päinvastoin kuin aikaisemmin monivuotisten asiakassuhteiden rakentaminen on käynyt hankalaksi. Vuoden 2008 syksystä lähtien Suomen Yrittäjät, maa- ja met-

sätalousministeriö ja Metsähallitus hakivat ongelmaan positiivista ratkaisua ongelmaan. Tätä hanketta varten perustetussa työryhmässä nähtiin yhteisesti, että yrittäjien mukanaololla lupien välittämisessä voitaisiin parantaa erityisesti pohjoisen Suomen aluetaloutta, kehittää siellä olevaa elinkeinorakennetta sekä monipuolistaa metsästysmahdollisuuksia, Martti Pallari selittää.

Läheltä piti -lakiuudistus Työryhmä valmisteli luonnoksen hallituksen esitykseksi› Metsästyslain 46 §:n muuttamiseksi. Sen mukaan valtion alueen metsästyslupia voitaisiin myöntää myös Metsähallituksen sopimuskumppanina olevien erämatkailuyrittäjien asiakkaille. – Esityksen mukaan Metsähallitus olisi voinut tehdä yhteistyösopimuksen sellaisen erä-

matkailuyrittäjän kanssa, jonka toiminta on paikallista ja pienimuotoista sekä tarjottavat palvelut monipuolisia. Pallarin mukaan yhteistyöyrittäjiksi olisivat päässeet kullakin hakukierroksella ne yrittäjät, jotka monipuolisimmin voisivat palvella metsästysmatkailijoita. Muita kriteereitä olivat hyvä osaaminen metsästysmatkailun alalla, toiminnan paikallisuus ja yritystoiminnan pienimuotoisuus. – Työryhmässä löytyneestä› toimintamallista ja lähes valmiista hallituksen esitysluonnoksesta huolimatta hanke ajautui karille. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, joka oli asettanut työryhmän ja kannustanut sitä, ei kuitenkaan katsonut voivansa viedä asiaa poliittisella tasolla eteenpäin. Lakiesityksen antaminen eduskunnalle jäi siten toteutumatta. Yhteenvetona voidaan todeta, että toteutuessaan suunniteltu lainmuutos olisi tuonut mukanaan uutta metsästyskulttuuria, lisännyt yhteistyötä julkisen ja yksityisen palvelujen tarjoajien välillä ja luonut toimintamahdollisuuksia alueille, joilla niitä ennestään on niukalti, Martti Pallari määrittää.

Lääkärikeskukset hoitavat jo puolet työterveyspalveluista Vuonna 2008 lääkärikeskuksissa annettujen palvelujen osuus työterveyshuollon kustannuksista oli 48 prosenttia, mikä oli 5,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Yksityisten lääkärikeskusten osuus työterveyshuoltopalvelujen tuottajana on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Eniten on pienentynyt yritysten omien työterveysasemien osuus, mikä johtuu työterveyspalvelujen ulkoistamisesta. Yritysten omien työterveysasemien kustannusten osuus on nykyisin noin viidennes työterveyshuollon kokonaismenoista. Yhtä suuri osuus kustannuksista on terveyskeskusten tuottamilla työterveyshuoltopalveluilla. Vuonna 2008 työterveyshuollon kokonaiskustannukset olivat 562,3 miljoonaa, joista 268,4 miljoonaa euroa aiheutui lääkärikeskusten palveluista. Terveyskeskuksien ja työnantajien omien terveysasemien kustannukset olivat molemmat hieman yli 100 miljoonaa euroa. Kelan työnantajille maksamat korvaukset olivat 262,2 miljoonaa euroa, mikä oli 10,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Lääkärikeskuksissa työterveyshuolto painottuu muita palvelujen tuottajia enemmän sairaanhoitoon. Vuonna 2008 tehdyistä 5,2 miljoonasta työterveyshuollon sairaanhoitokäynnistä lääkärikeskusten osuus oli 45 prosenttia. Terveystarkastuksista lääkärikeskukset hoitivat vain reilun kolmanneksen. Vuonna 2008 työterveyshuollon piirissä 1 876 900 työntekijää, mikä oli 85 prosenttia palkansaajista. Vuodesta 2005 vuoteen 2008 työterveyshuollon piiriin kuuluvien työntekijöiden määrä on kasvanut Kelan korvaustietojen mukaan 6,6 prosenttia.

Meriteollisuus saa rakennemuutosrahaa Hallituksen päätöksen mukaan äkillisen rakennemuutoksen hoitoon varattua rahoitusta voitaisiin myöntää myös meriteollisuustoimialan hankkeisiin vuosina 2010 – 2012. Meriteollisuuteen kohdistetaan rahoitusta rakennemuutoksesta aiheutuvien ongelmien hoitamiseen ja korvaavien työpaikkojen luomiseen. Lisäksi lisätalousarvioon on esitetty varattavaksi 2,5 miljoonaa euroa meriteollisuuden uudistumista edistävien hankkeiden rahoitukseen. Meri-, kone - ja metallituoteteollisuutta voidaan tukea mm. myös Euroopan sosiaalirahaston määrärahoista 6 miljoonaa eurolla. Parhaimmillaan vuonna 2008 meriteollisuus työllisti runsaat 20 000 työntekijää telakoilla ja alihankintayrityksissä. Alalla toimii noin 900 alihankintayritystä. Nyt telakoilla ei ole varmistuneita uusia tilauksia. Kajaanin seutukunta (Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo, Vaala) jatkaa äkillisen rakennemuutosalueena vuoden 2011 loppuun saakka. Seutukunta on ollut rakennemuutosalueena 11.9.2008 lähtien, jolloin UPM-Kymmene Oyj:n yksikön lopettaminen vei 535 työpaikkaa.

Opiskelijat vievät yhteistyöllä konepajoja 2000-luvulle Turun ammattikorkeakoulun PANOSTE-hankkeessa on kehitetty erityisesti pk-yrityksille suunnattuja robotiikka- ja automaatioratkaisuja. AMK:n konetekniikan opiskelijoilla on ollut mahdollisuus päästä mukaan ainutlaatuiseen tutkimus- ja kehitystyöhön jo opiskeluvaiheessa. Uusien panostusmenetelmien käyttöönotto-, eli PANOSTE-hankkeessa, on tutkittu ja kehitetty robotisoituja koneistettavien aihioiden käsittelymenetelmiä ja niiden käyttöönottoa. Hanke on toteutettu Turun ammattikorkeakoulun johdolla yhteistyössä Koneteknologiakeskus Turku Oy:n ja useiden yritysten kanssa.


17

Nro 10 • Joulukuu 2010

Työelämä

Välimiesoikeus käräjöinnin vaihtoehtona

asiantuntija | Lakipalsta

››Normaali

Onko sopimus päättynyt? Olemme toimineet erään yhteistyökumppanimme kanssa jo muutaman vuoden. Kumppanimme otti muutama viikko sitten puheeksi, että heidän mielestään yhteistyöhön perustuvat maksut ovat liian suuria. Emme sopineet mitään, mutta yhtäkkiä kumppanimme lopetti yhteistyötoiminnan ja jätti meidät melkoiseen pulaan asiakkaidemme kanssa. Eikö kumppani ole vastuussa omien velvoitteidensa hoitamisesta?

››Yritysten välinen yhteistyö-

sopimus on vapaamuotoinen oikeustoimi, joten sopimus voidaan tehdä esimerkiksi kirjallisesti tai suullisesti. Sopimus on kummassakin tapauksessa sitova, mutta suullisen sopimuksen ja sen sisällön toteen näyttämisessä voi ilmetä ristiriitatilanteissa ongelmia. Mikäli olette tehneet kirjallisen yhteistyösopimuksen, on siinä ilmeisesti sovittu myös sopimussuhteen kesto ja päättyminen. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan päättää irtisanomisilmoituksella, jolloin sopimus päättyy sovitun tai kohtuullisen irtisanomisajan kuluttua. Määräaikainen sopimus päättyy sovitun määräajan umpeuduttua, ellei sopimukseen ole sovittu irtisanomismahdollisuutta. Sopijapuolet voivat keskenään sopia myös muunlaisesti sopimuksen päättymisestä. Mikäli yhteistyösopimuksenne on tehty suullisesti, voi

Varatuomari Inga Koskinen Asianajotoimisto Inga Koskinen Ky

sen sisällön toteennäyttäminen olla vaikeaa ristiriitatilanteessa. Sinällään sopimussuhteen olemassaolo on yleensä todistettavissa osapuolten toiminnan perusteella. Yhteistyösopimuksen perusteella sovitut maksut on mahdollista näyttää toteen maksutositteilla. Sopimukseen tehtävät muutokset on yhteisesti sovittava, ellei sopimuksessa ole sovittu toiselle sopijapuolelle yksipuolista oikeutta sopimusehtojen muutokseen. Tämä koskee myös maksun määrämuutoksia. Sopijapuoli ei voi jättää sopimusvelvoitteitaan hoitamat-› ta ilman haitallisia seuraamuksia sopimuksen voimassaoloaikana. Mikäli sopijapuoli näin tekee, syyllistyy tämä sopimusrikkomukseen. Toisen sopijapuolen on todisteellisesti reklamoitava sovitussa tai kohtuullisessa ajassa, mikäli haluaa säilyttää oikeuden esittää vaatimuksia sopimuksen rikkojalle. Mahdollisesta sopimuksen rikkomisesta aiheutuvista seuraamuksista on voitu sopia jo yhteistyösopimusta tehtäessä, jolloin seuraamukset aiheutuvat sopimuksen mukaisina. Sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan sopimusta rikkova osapuoli on velvollinen korvaamaan toiselle osapuolelle aiheutuneen vahingon. Teidän kannattaa kääntyä juridisen asiantuntijan puoleen tilanteenne tarkempaa arviointia varten.

Pikavippaajille tuli uusia velvoitteita joulukuun alusta Kuluttajaluottoja koskeva lainsäädäntö uudistui kokonaan 1. joulukuuta 2010. Luotonantajat on velvoitettu rekisteröitymään ja noudattamaan hyvää luotonantotapaa. Joulukuun alusta lähtien kuluttajaluottoja on saanut tarjota vain Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylläpitämään luotonantajarekisteriin merkitty luotonantaja. Rekisteriin hyväksytään vain toimijat, jotka ovat luotettavia ja joilla on riittävä ammattitaito luottotoiminnan harjoittamiseen. Jo markkinoilla toimivilla luotonantajilla on kuusi kuukautta aikaa tehdä aluehallintovirastolle rekisteriilmoitus. Muun muassa pikaluottoyritysten, rahoitusyhtiöiden sekä postimyyntiyritysten ja verkkokauppojen yhteydessä toimivien luotonantajien on rekisteröidyttävä voidakseen jatkaa toimintaansa. Rekisteröintivelvoite ei koske luottolaitoksia eikä muita luotonantajia, joilta jo nykyisin edellytetään toimilupaa tai rekisteröintiä, eikä myöskään yrityksiä, jotka tarjoavat luottoja

vain myymiensä tuotteiden ostamista varten, esimerkiksi osamaksukaupan yhteydessä. Lisäksi luottojen vertailun helpottamiseksi luotonantajan on ennen luottosopimuksen tekemistä annettava kuluttajalle keskeiset luottoa koskevat tiedot erityisellä lomakkeella. Lomakkeessa on oltava mm. luotonantajan yhteystiedot sekä tiedot luoton kaikista kustannuksista ja osapuolten oikeudesta irtisanoa luottosopimus.

sopimusriitojen ratkaisupaikka, eli käräjäoikeus, ei mielestäni ole monipolvisten sopimusten erimielisyyksien ratkaisuun läheskään aina sopiva. Näin on erityisesti IT-alan sopimusten kanssa, mutta alla esitetty pätee mielestäni myös muuhun yritystoimintaan. Syynä tähän on se, että käräjäoikeus-hovioikeus käsittely kestää lähes poikkeuksetta kolmisen vuotta. Toisaalta käräjäoikeuksissa ei välttämättä kokemusta näiden asioiden ratkaisemisesta, joten päätöksen ennakoitavuus on huono ja jompikumpi riidan osapuoli valittaa kuitenkin hovioikeuteen.

Pakkosopiminen Yleensä IT-alan riidat sovitaan ennen käräjäoikeuskäsittelyä tai

asian ollessa vireillä käräjäoikeudessa. Näin varsinkin silloin kun riidan osapuolilla on käytössään juristiasiamiehet, jotka pystyvät arvioimaan riidan mahdollisen tuloksen päämiehensä kannalta. Asiamiehet eivät yleensä halua viedä näitä riitoja käräjäoikeuteen, koska sieltä puuttuu kokemus ja tietotaito näiden riitojen ratkaisemiseen ja riitaisten asioiden toteen näyttäminen on hankalaa. Tässä tilanteessa on niskan› päällä se osapuolista, jolla on enemmän neuvotteluvoimaa. Alakynnessä oleva yritys joutuu usein tyytymään ratkaisuun, joka ei vastaa sen käsitystä oikeudenmukaisuudesta, kun vaihtoehtona olisi pitkä ja lopputulokseltaan epävarma oikeudenkäynti.

Välimiesoikeus

Olenkin päätynyt suosittelemaan sopimuksissa riitojen ja erimielisyyksien ratkaisutavaksi yhä useammin välimiesmenettelyä normaalin tuomioistuinmenettelyn sijaan. Usein esitetään, että välimiesmenettely on kallista ja soveltuu vain isojen yritysten isoihin riitoihin. Tästä olen eri mieltä, ja alla esitetty koskee Keskuskauppakamarin välitysmenettelyä Suomessa. Asianosaiset voivat sopia esimerkiksi kirjallisessa välityssopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä siitä, että niiden välillä mahdollisesti syntyvät› riidat ratkaistaan välimiesmenettelyssä. Välityslausekkeita käytetään yleisesti esimerkiksi osakas-, konsultti-, jakelu- ja› edustussopimuksissa. Myös uusissa IT2010 Yleisissä sopimus-›

Hinta? Suurin osa oikeudenkäynnin kustannuksista asianosaisille muodostuu asiamiesten palkkioista niin tuomioistuinmenettelyssä kuin välimiesoikeudessakin. Puuttumatta sen enempää ammattikuntani palkkioihin to-› tean, että asiamiespalkkiot välimiesoikeudessa ovat samaa

luokkaa kuin käräjäoikeuskäsittelyssäkin. Välitystuomiosta ei voi valittaa, joten toisen oikeudenkäyntikierroksen (hovioikeus) asiamiespalkkiot jäävät syntymättä. Toisella kierroksella asiamiespalkkiot ovat yleensä saman suuruiset, kuin käräjäoikeuskäsittelyssä. Keskuskauppakamarin välityslautakunta on antanut ohjeellisen välimiesten palkkiosuosituksen, jota käytännössä myös noudatetaan. 100 000 euron riidassa välimiesoikeuden kustannukset ovat noin 6 650 –13 300 euroa. Tätä voi verrata kaksinkertaisiin asiamiespalkkioihin ja julkisen oikeudenkäynnin pitkään kestoon. Kirjoittaja Jari Sotka on helsinkiläinen lakimies.

on yhtä

lähellä kuin lähin

Jatkoa aiemmille tiukennuksille Uudistus on jatkoa helmikuun alussa voimaan tulleille pikaluottoja koskevien säännösten tiukennuksille, joiden mukaan luotonantajien on mm. ilmoitettava todellinen vuosikorko luottoja markkinoitaessa sekä todennettava lainanhakijan henkilöllisyys. Lisäksi säädettiin, ettei lainarahoja saa käyttöönsä yöllä. Kuluttajavirasto valvoo hyvän luotonantotavan noudattamista sekä kuluttajaluottojen markkinointia.

dardiesityksessä on varmistaa, että leasingsopimuksista aiheutuvat varat ja velat kirjataan taseeseen. Toisin sanoen tähän mennessä taseesta pois jätetyt vuokrasopimukset tullaan jatkossa kirjaamaan taseeseen, yritysautojen hallinnointi- ja rahoitusyhtiö LeasePlan tiedottaa. Esitetty uusi standardi tulee nykyisiin kirjausperiaatteisiin verrattuna johtamaan siihen, että leasingkustannukset ovat leasingottajalle suuremmat leasingin alussa kuin lopussa.

välitystuomion antamiselle on yksi vuosi. Keskuskauppakama-› rin välimiesmenettelyiden mediaanikesto on noin yhdeksän kuukautta. Osapuolilla on mahdol-› lisuus sopimuksessa myös valita nopeutettu välimiesmenettely, jolloin välimiesoikeutena toimii välityslautakunnan nimeämä yksi välimies ja välitystuomio tulee antaa kolmessa kuukaudessa.

Ilmarinen

Leasingsopimusten kirjanpitostandardia ollaan uudistamassa Leasing- ja vuokrasopimusten kirjanpitostandardin uudistuksella pyritään parantamaan leasingtoiminnan läpinäkyvyyttä, vertailukelpoisuutta ja oikeellisuutta IFRS-tilinpäätöksissä. Muutokset koskevat IFRS-kirjanpidon piirissä olevia yrityksiä. Standardi on valmisteluvaiheessa. Lopulliset päätökset standardin sisällöstä tehdään vuoden 2011 aikana ja muutokset astuvat näillä näkymin voimaan aikaisintaan vuonna 2012. Keskeisenä tavoitteena stan-

ehdoissa riidanratkaisumenettelyksi on valittu lähtökohtaisesti välimiesmenettely. Välimiesoikeus ratkaisee riidan lopullisesti ja välitystuomio on heti täytäntöön pantavissa samaan tapaan kuin yleisen tuomioistuimen lainvoimainen tuomio. Välimiesmenettely ei ole julkista toisin, ja myös ratkaisu annetaan ainoastaan asianosaisten tietoon. Välimiesten lukumäärä on asianosaisten sovittavissa. Välimiehiksi valitaan henkilöitä, joilla on erityistä asiantuntemusta riidan kohteena olevasta asiasta. Välimiehinä toimivat käytännössä pitkän ammatillisen kokemuksen omaavat lakimiehet, asianajajat,ylimpientuomioistuin-› ten jäsenet tai yliopiston professorit. Keskuskauppakamarin väli-› miesmenettelyssä määräaika

Ilmarinen on siitä poikkeuksellinen työeläkeyhtiö, että se palvelee siellä missä yrittäjät yrittävät. Laajan maamme kaikissa kolkissa. Lähimmän Ilmarisen palvelupisteen löydät näppärästi osoitteesta ilmarinen.fi Isona meistä kaikista tulee eläkeläisiä.


18

Nro 10 • Joulukuu 2010

Ulkomaat

Eurooppaa edestakaisin Copyright © M-Brain Oy

Brysselissä hyvä aikomus kääntyy joskus päälaelleen on helpottaa yrittäjän elämää ja luoda kasvua ja työpaikkoja, Elinkeinoelämän keskusliiton •Brysselin-toimiston •Usein EU:n tavoitteena päällikkö Tytti Peltonen toteaa. EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmiin osallistumista tulee myös helpottaa, jotta useampi pkyritys voisi hakea EU-rahoitusta.

Henna Hopia, teksti Marjut Hentunen, EK, kuva

››Lopputulos voi kuitenkin jos-

kus näyttää aivan erillaiselta. Syynä on usein se, että EUpäätökset ovat lopulta kompromissien kompromisseja. Suuria hankkeita valmistellaan usein kiireellä ja niukoilla resursseilla. EK:n huolena on, saadaanko aikaan järkeviä säädöksiä ja voidaanko ylisääntelyä välttää. – Kaikki haluavat jättää kädenjälkensä EU-lainvalmisteluun. Euroopan parlamentista on tullut entistä vaikutusvaltaisempi ja toimintaympäristönä haasteellisempi, Peltonen kuvaa. Parlamentti esimerkiksi äänestää marraskuussa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevasta direktiivistä, joka voi vaikuttaa pk-yritysten rahoitussaantimahdollisuuksiin. – Siihen tehtiin parlamentissa noin 1700 muutosta. Tällaista ehdotusta on hirveän hankala käsitellä, Peltonen toteaa.

Tytti Peltonen

sen palkkaamisesta voisi tulla riskisijoitus. Naisten asemaa ei paranneta pitkittämällä poissaoloja työelämästä vaan edistä-› mällä naisten urakehitysmahdollisuuksia ja luomalla esimerkiksi Suomen kaltaisia päivähoitojärjestelmiä, Peltonen muistuttaa.

Vaikuttamisen paikkoja

Parlamentin kädenjälki Yksi esimerkki laista, jonka piti auttaa yrittäjiä, on maksuviivästysdirektiivi. – Komission hyvänä ajatuksena oli saada julkiset sektorit hoitamaan laskunsa yrityksille nopeammin. Mutta parlamentti asetti maksuaikavelvoitteen myös yritysten välisiin sopimuksiin ja vesitti sitä osittain julkisen sektorin osalta, Peltonen kuvaa. Toisena mainittakoon raskaussuojeludirektiivi. Parla-

Suomalaisen edunvalvojan pitää olla koko ajan valppaana, jotta säädökset menevät oikeaan suuntaan, summaa Tytti Peltonen, Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin-toimiston päällikkö. mentti halusi taata 20 viikon äitiysloman täydellä palkalla. Muutos tarkoittaa esimerkiksi Suomessa noin 85 miljoonan euron lisälaskua työnantajil-

le. Jäsenmaat voivat vielä estää päätöksen. – Kustannukset kohdistuisi-› vat erityisesti naisvaltaisten alojen työnantajille. Nuoren nai-

EK pyrkii vaikuttamaan myös merkittäviin politiikkalinjauksiin kuten sisämarkkinatiedonantoon, Eurooppa 2020 -strategiaan ja talouspolitiikan koordinaation tiivistämiseen. Peltonen haluaisi myös uudistaa EU-budjettirakennetta ja toivoo enemmän rahaa T&K:een. – EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmiin osallistumista tulee myös helpottaa, jotta useampi pk-yritys voisi hakea EU-rahoitusta. EK haluaa olla tarkkana myös ilmasto- ja energia-asioissa – EU pyrkii usein tiukentamaan sisäisiä säännöksiään siten, että omien yritysten toimintaedellytykset saattavat heikentyä kilpailijamaihin verrattuna. Positiivisia muutoksia suoma-

laisillekin yrittäjille toisi yksityinen eurooppayhtiö ja EU-patentti. Hyvä edistysaskel olisi myös EU–Etelä-Korea-vapaakauppasopimus, jonka toimeenpano voi kuitenkin vielä viivästyä parlamenttikäsittelyssä.

Brysselin tuntosarvet Kun Suomessa EK:kin on usein edustettuna ministeriöiden työryhmissä, on Brysselissä vastuu aktiivisuudesta edunvalvojalla itsellään. EK:n Brysselin toimisto vaikuttaa EU-hankkeisiin sekä toimii Brysselissä tuntosarvina ja tiedottajana kotimaan suuntaan. Koko EK osallistuu EU-vaikuttamiseen. – BusinessEuropessa on 60 työryhmää, joissa Suomen EKasiantuntijat käyvät viikoittain. Kun eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet neuvottelivat vanhempainvapaasopimuksen, toi-

mi EK-asiantuntija työryhmän puheenjohtajana, Peltonen kertoo. BusinessEurope onkin tärkeä kanava yhteisen viestin eteenpäinviemisessä. Joukkovoimaa tarvitaan esimerkiksi nyt kun Kansainvälisen merenkulun järjestö IMO:ssa on hyväksytty tiukka rikkipäästörajoitus Euroopan pohjoisille merialueille vuodesta 2015 eteenpäin. Myös eteläisillä merialueilla säännöksiä tiukennetaan mutta huomattavasti vähemmän ja vasta vuonna 2020 – 2025. Tilanne on Suomen kannalta erittäin vaikea, sillä meillä rahtihinnat voivat nousta jopa 30 – 50 prosenttia. – Olemme saaneet onneksi BusinessEuropen taaksemme ja herätettyä keskustelua kilpailua vääristävistä päästörajoituksista, Peltonen sanoo. Tapaus osoittaa, että ajoissa vaikuttamiseen tulee panostaa vieläkin enemmän.

EK:n Brysselin-toimisto ››EK:lla ja sen edeltäjillä on ollut Brysselissä pysyvä toimisto

Etelä-Afrikassa on kaivos- ja timanttiteollisuutta ja melko vahva pörssi, mutta samanaikaisesti maassa on 36 prosentin työttömyysaste. Suomen Yrittäjät on mukana hankkeessa, jossa koulutetaan yksittäisiä ihmisiä mikroyrittäjiksi Etelä-Afrikassa. Mikroyrittäjyyden edistämishankkeessa ovat mukana Suomi–Etelä-Afrikka-seuran lisäksi Suomen Yrittäjät ja Liikemiesten lähetysliitto. Hankkeen keskeisin toimintamuoto on eteläafrikkalaisten pienyrittäjien koulutus tiiviskursseilla. Eläkkeelle jäänyt eteläafrikkalainen liikemies ja lahjoittaja Hannes Van Zyl muistuttaa, että kuva yrittäjyydestä on hyvin erilainen hänen kotimaassaan kuin Euroopassa. − Suurin osa hankkeen kouluttamista ihmisistä on ns. eloonjäämisyrittäjiä (survivalist entrep-

››EK on jäsen Euroopan elinkeinoelämää ja työnantajia edustavassa järjestössä BusinessEuropessa ja on myös edustettuna Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa.

››Henkilökunta:

• Minna Etu-Seppälä, asiantuntija: työlainsäädäntö ja sosiaaliasiat, sisämarkkinat. • Tytti Peltonen, toimiston päällikkö: elinkeinolainsäädäntö, innovaatiopolitiikka, talouspolitiikka ja rahoitusmarkkinat • Antton Rönnholm, asiantuntija: energia-, ilmasto- ja ympäristö asiat, kauppapolitiikka • Veronique Legros, sihteeri, korkeakouluharjoittelija

reneur). Osa heistä pystyy sitten kehittämään yritystään ja kannattavuuttaan, Van Zyl kertoo. Hän toimii eteläafrikkalaisen kansalaiskasvatusjärjestön GSDT:n toiminnanjohtajana.

Pieniä muutoksia Viikon mittaiselle mikroyrittäjyyskurssille osallistuneet tarvitsevat monimuotoisempaa lähestymistä, jotta he voivat kehittää liiketoimintaansa eteenpäin pienimuotoisesta toiminnasta. Koulutetut uudet yrittäjät ovat

muun muassa perustaneet kioskin kadunkulmaan, kännyköiden vuokrauspalveluita tai vaikkapa korupajan. Van Zyl kertoi uudesta yrittäjyyden edistämisohjelmasta, jossa yhtenä kumppanina on Stellenboschin liiketalouskoulu. − Tueksi tarvitaan myös poliitikkoja. Näemme kuitenkin pieniä muutoksia, asiat eivät vain tapahdu niin nopeasti. Vain 60 prosenttia väestöstä osaa lukea, mikä luo toimintaan omat haasteensa. − Esitteiden kiinnittäminen kadunkulmiin ei ole yhtä tehokasta kuin mennä kiertelemään kaiuttimen kanssa ihmisten ilmoille ja kertoa projekteistamme. Hankkeessa on koulutettu 2 500 yrittäjää vuodesta 2005 alkaen. Suomi–Etelä-Afrikka-seura toivoo saavansa suomalaisia yrityksiä mukaan yrittäjyyden kouluttamiseen kehitysmaissa.

Tilaisuus ekokaupunkien toteuttamiseen Kiinassa

Yhdistys vauhdittamaan Suomalaistaiteilijan työn jälki nähtävillä Lontoon olympialaisissa kauppaa Brasilian kanssa

VTT ja Tekes ovat käynnistäneet kiinalaisten kumppaniensa kanssa projektin, jolla kannustetaan suomalaisyrityksiä yhteistyöhön kiinalaisten kiinteistöalan yritysten kanssa. Energia- ja ekotehokkaan rakentamisen kysyntä on Kiinan kaupungeissa jatkuvassa kasvussa. VTT on luonut suomalaiseen teknologiaan perustuvan ekokaupungin konseptin, jota voidaan soveltaa eri ilmastovyöhykkeillä Kiinassa. Projekti avaa siten mahdollisuuden ekokaupunkien toteutukseen Shanghain alueella ja Koillis-Kiinassa. Lokakuun lopulla alkanut projekti jatkuu vuoteen 2013.

Vuoden 2012 Lontoon olympialaiset järjestetään Itä-Lontoossa teollisuuden hylkäämällä maaalueella, joka on kovaa vauhtia muuttumassa urheilupuistoksi. Kisojen jälkeen puisto toimii alueen asukkaiden virkistysalueena. Olympiapuistosta tulee yksi laajimmista kaupunkipuistoista Euroopassa 150 vuoteen.

Olympialaistyömaan urakkamahdollisuudet loppusuoralla

Stadionin viereisiä kukkaniittyjä on ollut suunnittelemassa myös Lontoossa asuva suomalaistaiteilija Riitta Ikonen. Ikonen osallistui kukkaniittyjen suun-

ODA:n rakennusbudjetti on 9,4 miljardia puntaa. ODA:n edustajan John Hopkinsin mukaan joitakin urakkamahdollisuuksia on yhä avoinna. Kilpailutukset on hoidettu EU:n sääntöjen mukaisesti. Lisätietoja urakoista: www.competefor.com (tietojen katseleminen edellyttää rekisteröitymistä).

››Uudet aluetoimistot kansainvälistymistä tukemaan. Finpro vahvistaa alueellista verkostoaan avaamalla toimistot Poriin ja Rovaniemelle. Näin verkosto kattaa kaikki maakunnat. Finprolla on nyt toimistot › 11 paikkakunnalla Suomessa.

kuin laman aikana. Roger Bibby Federation of Small Businesses -organisaatiosta puolestaan arvioi usean yrittäjän jättävän nykyiset pankkinsa välittömästi, kun ovat saaneet taloutensa kuntoon. He kokevat pankkien pettäneen heidät.

Nuoret eivät ole integroituneita ››Tuoreen kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa ranskalaisista arvioi, että nuoret eivät pyri tarpeeksi voimakkaasti integroitumaan yritysmaailmaan. Vanhemmissa ikäryhmissä näin ajatellaan yleisimmin. Syyskuussa

toteutettiin kysely, jossa selvisi, että yli puolet yritysjohtajista oli kohdannut vaikeuksia alle 30-vuotiaan nuoren integroinnissa yritykseensä. Vain 23 prosenttia itse nuorista koki kohdanneensa tässä vaikeuksia.

Sosiaalidemokraateilla mahdollisuus ››Ruotsin yrittäjäjärjestön

toimitusjohtaja Anna-Stina Nordmark Nilsson kirjoittaa Dagens Industrissa puoluepolitiikasta ja yrityksistä. Kirjoittajan mukaan nykyhallitus on ollut yrittäjä-

politiikassaan passiivinen. Ruotsin vaikeuksissa olevilla sosiaalidemokraateilla on nyt mahdollisuus valita poliittiseksi linjakseen yrityksiä tukeva linja ”työn ja talouskasvun vuoksi”.

Yrittäjät kritisoivat ››Saksalainen yrittäjien keskusliitto on tyytymätön talousministeri Wolfgang Schäuble ehdotuksiin vero-

tuksen yksinkertaistamiseksi. Liiton mukaan byrokratiaa on kevennettävä.

Käyttävät tietopilveä ››Brittiläinen tietohallintoyritys SMEStrorage on tutkinut käyttäjiensä ”tietopilviä” analysoidakseen asiakkaidensa mahdollisia haasteita. Tutkimus osoitti selkeitä puutteita yritysten

››Tuoreen Ranskassa tehdyn

Hannes Van Zyl

nitteluun osana taidekollektiivi We Made Thatia. Olympiapuistoon istutetaan yli 10 hehtaarin edestä kukkaniittyjä. Puistoalue on 250 hehtaarin suuruinen. Istutus on suunniteltu niin, että kukat kukkivat olympialaisten ja paralympialaisten aikaan. Olympiapuiston rakentaminen työllistää nyt parhaillaan noin 6 000 työntekijää. Urheilijakylää rakentaa lisäksi noin 4 000 henkilöä. Rakennusprojektiin on kuulunut niin saastuneen maan parannusta kuin jätevesiverkoston rakentamista. Valtaisaa olympiapuiston rakennusprojektia vetää John Hopkins ODA:sta (Olympic Delivery Authority).

kaatuu enemmän kuin perustetaan. Forum of Private Business –organisaation Jane Bennett pitää lukuja ”aika hälyttävinä”. Bennettin mukaan ongelmat eivät ole vielä ohi, sillä yritykset ovat edelleen yhtä heikoilla jäillä

sosiaalisen median käytössä ja sosiaaliseen mediaan kertyvän tiedon varastoinnissa. Merkittävin sosiaalinen media pk-yrityksille oli LinkedIn.

Hieman optimistisempia

Tueksi tarvitaan myös poliitikkoja. Näemme kuitenkin pieniä muutoksia, asiat eivät vain t­ apahdu niin ­nopeasti.

Hankkeessa koulutettu rouva myy hedelmiä omasta kojustaan Stellenboschissa.

››Britanniassa yrityksiä

vuodesta 1974.

Etelä-Afrikka pyrkii köyhyydestä eroon mikroyrittäjyydellä Riikka Koskenranta, teksti

1 100 kaatuu

Brasilia on suuri tuntematon valtaosalle suomalaisista yrityksistä. Miksi Suomen valtio puskee aina vaan Kiinaan ja Venäjälle, jotka eivät ole yhtään sen parempia markkinoita suomalaisille yrityksille kuin kasvava Brasilia? Näin kysyvät nuoret liikemiehet Tommi Reinikainen ja Marko Lauhiala, jotka vastikään perustivat Nordic4Brasilyhdistyksen vauhdittamaan Brasilian-kauppaa. Brasilia on maailman viidenneksi suurin valtio, jossa asuu lähes 200 miljoonaa ihmistä. Maan talous kasvaa yhtä nopeasti kuin Kiinan talous, ja sen ennustetaan nousevan maailman viidenneksi suurimmaksi

taloudeksi lähivuosina. Brasilia on paljon enemmän kuin kahvia, banaaneja ja karnevaali-asuja, sillä Brasilia valmistaa sukellusveneitä, autoja, lentokoneita ja on mm. maailman toiseksi suurin etanolin tuottaja. Suomessakin tunnettuja brasilialaisia yhtiöitä ovat Petrobras – yksi maailman suurimmista öljy-yhtiöistä – sekä Embraer, maailman kolmanneksi suurin lentokoneiden valmistaja. Näin valistavat uuden yhdistyksen puuhamiehet. Muutamat suomalaiset suuryritykset, jotka ovat uskaltautuneet Brasiliaan, ovat raportoineet viime aikoina suurista ja kannattavista kaupoista.

kyselyn mukaan yritysjohtajien optimismi on hieman lisääntynyt marraskuun aikana. Tilanne on parantunut erityisesti siksi, että kysyntä on kasvanut sekä pk-yrityksissä että suurissa

yrityksissä. Ranskalaisten yritysjohtajien näkemys talouden kansainvälisestä kehityksestä on myös parantunut. Silti 65 prosenttia heistä arvioi, ettei hallitus kykene parantamaan pkyritysten kilpailukykyä.

Pienet enemmän kuin suuret ››Talouskriisin vuonna etenkin pienet yritykset loivat uusia työpaikkoja Saksassa. Saksan työvoimatoimiston tutkimusinstituutista IAB:stä kerrotaan, että vuonna 2009 yritykset, joissa on alle 50 työntekijää, tarjosivat noin

puolet uusista työpaikoista. Tämä käy ilmi kyselystä, johon osallistui 15 000 työnantajaa. Työmarkkinat ovat selviytyneet kriisistä suhteellisen hyvin, kiitos muun muassa lyhennetyn työajan.

Luottokriisi vaikuttaa vielä vuosia ››Steve Pateman, Santaderin kauppa- ja yhtiöpankkitoiminnan johtaja varoittaa luottokriisin vaikuttavan pankkien luotonantoon vielä vuosia. Hän myöntää, että pankkien luottopäätökset tehtiin ennen kriisiä väärin perustein. Pateman uskoo, että edelleen liian moni pankkiiri tekee päätöksiä lainojen myyntimäärän

perusteella eikä pyrkiäkseen löytämään kilpailukykyisiä yrityksiä. The Federation of Small Businesses (FSB) näkee Brittien pankkialan pääomaongelmien jatkuvan ainakin vuoteen 2015 ja toivoo vanhojen johtajien opastavan uusia työntekijöitään. Useat ulkomaiset pankit pyrkivät Britannian markkinoille täyttämään pääomatyhjiötä.

Kaikki eivät kärsineet ››Ranskalainen luottoyritys Euler Hermes Sfacin mukaan farmasian alan ja elintarviketeollisuuden pk-yritysten kannattavuus parani selvästi vuonna 2009. Myös kemian-

teollisuus ja rakennusala selvisivät lamasta muita paremmin. Sen sijaan esimerkiksi autoalan alihankkijat kärsivät talouden taantumasta.

Täyttä vauhtia eteenpäin ››Ruotsin yrittäjäjärjestön ja Swedbankin pienyritysbarometri kertoo pienyritysten suhdanteiden parantuneen

nopeasti viimeisen puolen vuoden aikana. Saatujen tilausten määrä ja liikevaihto ovat kasvaneet voimakkaasti.


19

Nro 10 • Joulukuu 2010

Kansainvälisyys Yhteistyötä tuoteväärennösten paljastamiseksi Osana Suomen ja Venäjän välistä lähialueyhteistyötä on käynnistetty Suomen Itämeriinstituutin vetämä hanke, jolla edistetään Suomen ja Venäjän välistä yhteistyötä tuoteväärennösten kauttakuljetusten tullivalvonnassa. Hankkeella edistetään myös tulliviranomaisten ja merkinhaltijoiden välistä yhteistyötä Venäjällä hyödyntämällä suomalaisten tulliviranomaisten ja yritysten välisen yhteistyön malleja. Suomen kautta kulkevan transitoliikenteen osuus Venäjän kokonaistuonnista on yli 20 prosenttia, Tullihallituksen tulliylitarkastaja Lasse Ryyttäri sanoo. – Tärkeintä tuoteväärennösten ja kuljetusten paljastamisessa on tunnistaa riskireitit ja keskeiset toimijat. Tähän tarvitaan tiivistä eri maiden tulliviranomaisten ja merkinhaltijoiden yhteistyötä. Helsingissä marraskuussa järjestetyssä asiaa koskevassa seminaarissa olivat edustettuina mm. Nokia, Toyota, Pfizer, Rapala, Absolut, Nike, jotka kaikki ovat merkittävimpiä tuoteväärennösten kohteena olevia merkinhaltijoita

Maksuviivästysdirektiiviin pieniä suojelevia muutoksia Euroopan parlamentti hyväksyi lokakuun lopulla useita muutosehdotuksia EU:n direktiiviin viivästyneistä maksuista. Mepit hyväksyivät direktiivin, joka rajaa maksuissa yrityksiltä yrityksille maksuajan 30 päivään, jollei sopimuksessa erityisesti sovita toisin. Lisäksi hyväksyttiin perusaikaraja 30 päivää julkisen sektorin maksuissa yrityksille. Osapuolet voivat kuitenkin pidentää maksuaikaa 60 päivään. − Uudet säännöt pitää heti ottaa käyttöön ja sääntöjen noudattamista tulee valvoa kunnolla. Mepit sitoutuivat vahtimaan tarkasti toimeenpanoprosessia, me aiomme toden totta tehdä samoin, Euroopan pk-yrittäjien kattojärjestön pääsihteeri Andrea Benassi korosti. Viivästyneet maksut aiheuttavat tällä hetkellä joka neljännen konkurssin Euroopassa.

Hoivayrittäjyys Ruotsissa -esite TEM, Suomen suurlähetystö Tukholmassa ja Suomalaisruotsalainen kauppakamari ovat yhteistyössä laatineet esitteen Ruotsin hoito- ja hoivapalvelumarkkinoista. Taustalla on Ruotsin uudistunut lainsäädäntö, jonka perusteella suomalaisille yrityksille tarjoutuu mahdollisuuksia suomenkieliselle väestölle tarjottavissa lasten päivähoidon ja vanhustenhuollon palveluissa. Hoivayrittäjyys-esitteeseen on koottu perustiedot hoito- ja hoivapalvelujen toimintaympäristöstä, toimintaa keskeisesti ohjaavasta lainsäädännöstä sekä niistä tahoista, joiden puoleen voi kääntyä yritysneuvonnan ja -palvelujen saamiseksi Ruotsissa. www.tem.fi > julkaisut > 1.12

Ahvenanmaan postimyyntiyritysten veroetu loppunee Hallitus esittää, että maahantuonnissa pienimmän kannettavan arvonlisäveron määrä alennetaan 10 eurosta viiteen euroon. Yleistä arvonlisäverokantaa sovellettaessa käytännössä vain enintään 22 euron arvoiset lähetykset jäisivät verottamatta, sillä 22 euron ylittävistä lähetyksistä kannettaisiin jo arvonlisäveroa. Muutos tulisi voimaan vuoden 2013 alusta. Lainmuutos iskisi kovimmin Euroopan Unionin ulkopuolelta ja Ahvenanmaalta Suomeen suuntautuvaan postimyyntiin. Arvonlisäverottoman kaupan houkuttelemana Ahvenanmaalle on sijoittautunut yrityksiä, jotka harjoittavat postimyyntiä Ahvenanmaalta muualle Suomeen.

Uusi yhdistys selvittää itänaapurin kumppanin taustat tarvittaessa RODEO

››Venäjän yrittäjäjärjestö Opora

Rossii on perustanut edustuston Suomeen. Finnish-Russian Business Associationin tavoitteena on helpottaa suomalaisten ja venäläisten yritysten välistä yhteistyötä. Yhdistyksen toiminnasta vastaa, Venäjän kaupan konkari, Fasco Oy:n toimitusjohtaja Mika Lahikainen. Hän on myös Suomen Yrittäjien edustaja Finpron hallituksessa. Lahikaisen mukaan tämäntyyppiselle tuelle on tarvetta. − Olen jo saanut suomalaisilta yrityksiltä tiedusteluja. Meillä tyypillinen case on sellainen, jossa yritys on saanut yhteydenoton Venäjältä, mutta on epävarma siitä, millainen yhteistyökumppani on kyseessä. Taustojen selvittäminen kiinnostaa suomalaisia yrittäjiä. Lahikaisen mukaan apua tarvitaan myös tavaroiden rajan ylittämiseen liittyvissä asioissa ja sopimusten laadinnassa. Lisäksi turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä on tullut esille. Venäjän markkinat ja yrityskulttuurin hyvin tunteva Lahikainen kertoo hänen yrityksellään olevan turvallisuusalan palveluntarjoajan kanssa sopimus, jota kautta hän saa tiedot yritysten vastuuhenkilöistä. − Myös verottajalta pystyy tarkistamaan yritysten tieto-

ja helposti tavoitettavana internet •tarjoaa •Kansainvälisenä mahdollisuudet monenlaiseen kaupankäyntiin, KPMG:llä veroasiantuntijana toimiva Noora Flemming kirjoittaa.

VENÄJÄN YRITTÄJÄJÄRJESTÖN Suomessa toimivan edustuston tavoitteena on suomalaisten ja venäläisten yritysten välisen yhteistyön helpottaminen. ja. On tärkeää ottaa selville mm. yrityksen ikä ja minne yritys on rekisteröitynyt.

Yksittäisten yritysten tarpeista Vaikka neuvontaa Venäjän kauppaan onkin saatavilla esimerkiksi Suomalais-Venäläisestä

kauppakamarista, Finprosta, TE-keskuksista, kysyntää matalan kynnyksen neuvonnalle on. Tänä vuonna Pietarissa avasi ovensa Suomi-talo, jossa on myös suomalaista elinkeinoelämää palvelevia toimijoita. − Aiomme hyödyntää niin seminaareja kuin kulttuurivaihtoa. Lähdemme yhdistyksen toimin-

nassa yksittäisten yritysten tarpeista. Opora Rossii on Venäjän ainoa valtakunnallinen yrittäjäjärjestö. Oporan toiminta alkoi vuonna 2002. Järjestöön kuuluu 370 000 pk-yritystä, jotka toimivat 81 Venäjän Federaation alueella. Suomen Yrittäjien ja Opora Rossiin yhteistyö alkoi vuonna 2007.

Brändivaltuuskunta antoi Suomelle tehtäviä Suomi on maailman ongelmanratkaisija vuonna 2030, maabrändivaltuuskunta toteaa loppuraportissaan. Ulkoministeri Alexander Stubbin vuonna 2008 asettaman maabrändivaltuuskunnan tehtävänä on ollut luoda Suomelle strategia, joka saa maailman kääntymään puoleemme entistä useammin ja tehokkaammin. – Käytännöllinen ja suora-› sukainen tapamme lähestyä haasteita tarjoaa Suomelle erinomaisen mahdollisuuden kunnostautua esimerkiksi kansainvälisien konfliktien, vesipulan ja koulutukseen liittyvien ongelmien selvittämisessä, raportissa veistellään.

Verkkokaupan pelisäännöistä

Ei brändiä vaan tehtäviä

Ratkaisukeskeisyyden lisäksi valtuuskunta hahmottelee kolme keskeistä toiminta-aluetta, joiden avulla mielikuvaa Suomesta voidaan vahvistaa. Nämä alueet ovat toimivuus, luonto ja koulutus. – Suomi-kuvan on pohjauduttava todellisiin, olemassa oleviin vahvuuksiin. Vain vahvuuksiamme luovasti kehittämällä voimme lisätä Suomen tunnettuutta ja kiinnostavuutta. Tässä ideointityössä valtuuskunta on mielestäni onnistunut erinomaisesti, valtuuskunnan puheenjohtaja Jorma Ollila sanoi. Hän tähdensi myös, että valtuuskunta ei voi rakentaa Suomelle brändiä vaan tehdä toi-

mintaehdotuksia, joiden avulla Suomen kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu. – Suomi-kuva ei kehity kampanjoilla, vaan todellisilla teoilla. Parantamalla maailmaa teemme myös Suomesta paremman maan asua ja tehdä työtä.

Luomuruokaa, puhdasta vettä ja rauhansovittelua Valtuuskunta antaa raportissaan yli sata konkreettista tehtävää. Osa tehtävistä on osoitettu viranomaisille, osa yrityksille ja organisaatioille ja osa tavallisille suomalaisille. Valtuuskunta esittää esimerkiksi, että vähintään puolet Suomen maataloustuotannosta tulisi

olla luomua vuoteen 2030 mennessä, että Suomen järvien vesi tulisi puhdistaa juomakelpoiseksi ja että Suomessa tulisi järjestää vuosittaiset, rauhansovitteluille omistetut Ahtisaari-päivät. Kansalaisille suunnattuja tehtäviä on esillä www.tehtavasuomelle.fi-verkkopalvelussa. Ulkoministeri Stubb vastaanotti Ollilalta tehtävän Ahtisaaripäivistä ja Finnish Water Forum tehtävän järvien puhdistamisesta. – Valtuuskunnan raportissa on analysoitu perinpohjaisesti suomalaista identiteettiä. Analyysiäkin tärkeämpää on kuitenkin ryhtyä toimeen. Todellinen brändityö alkaa vasta nyt, Alexander Stubb sanoi.

››Kaupankäynnin suurimmat mahdollisuudet ovat avautuneet palveluissa, joissa asiakasta voidaan kokonaisuudessaan palvella verkon välityksellä, esimerkkeinä viihde ja tietokoneohjelmat. Tietoverkko on› tuonut myös tavaroiden kaupassa suoran yhteyden tuottajien ja loppuasiakkaiden vä-› lille. Verkkokauppiaiden määrä kasvaakin koko ajan. Joustavana ja taloudellisesti vähä-› riskisenä kaupankäynnin kanavana verkkokaupat ovat madaltaneet yrittämisen kynnystä. Lisäksi osa perinteistä kivi-› jalkakauppaa harjoittavista liikkeistä avaa kauppapaikkansa verkkoon pyrkien näin tavoittamaan uusia asiakkaita ja kasvattamaan liiketoimintaansa.

Kansainvälisty tai kuihdu

globaaleja trendejä ja sitä, millaisia uusia •liiketoimintamahdollisuuksia •Finpro on selvittänyt sähköajoneuvoalan ala voi tarjota suomalaiselle osaamiselle. – Valmiita liiketoimintamalleja ei juurikaan ole vielä olemassa, joten tärkeintä on yrittää ymmärtää missä ja miten läpimurto tulee tapahtumaan.

Palvelut ja infrastruktuuri ovat autoja tärkeämpiä Finpron mukaan lähinnä suurkaupungeissa toteutettavissa pi-› lottiprojekteissa sähköajoneuvojen ympärille syntyy ekosysteemejä, jotka pitävät sisällään

erilaisia ratkaisuja autojen käyttöönottoon, lataamiseen ja palveluihin liittyen. Sähköajoneuvot itsessään muodostavat vain pienen osan uusista liiketoimintamahdollisuuksista. Niiden ympärille syntyvien palvelujen kasvun odotetaan räjähtävän. Markus Talka vertaa palveluja kännykkäteollisuuden ympärille syntyneeseen palvelutarjontaan. – Kehityksen kautta erilaisista ekosysteemeistä valikoi-

Sähköautojen globaali läpimurto on vasta edessä. Suomen kotimarkkina on niin pieni, että suomalaisen sähköajoneuvoteollisuuden yritysten on panostettava kansainvälistymiseen päästäkseen osaksi alan globaalia arvoketjua. Markus Talka

Arviot maailman markkinan kehityksestä vaihtelevat runsaasti. Vuonna 2020 sähköautojen osuuden uusien autojen myynnistä odotetaan olevan 3 –15 prosenttia, Talka sanoo. – Yritysten on mentävä sinne missä kehitys tapahtuu. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että suomalaisyritysten kannattaa pyrkiä mukaan eurooppalaisiin projekteihin ja verkottua kansainvälisesti.

tuvat lopulta parhaat ratkaisut. Yritysten tulee seurata kansainvälistä kehitystä ja pyrkiä konseptoimaan omia palveluitaan. Nykyisellään palvelut keskittyvät autojen ja akkujen ostamiseen ja vuokraamiseen, mutta liiketoimintapotentiaalia on paljon muuallakin. Tulevaisuudessa ICT-osaamisen vahvempi konvergoituminen auto- ja energiateollisuuteen saattaisi avata suuria mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle, Talka sanoo. – Myös bussit ja työkoneet tar-› joavat suuria mahdollisuuksia› sähköistymisen kannalta. Näillä› aloilla suomalaisilla yrityksillä on jo olemassa olevaa huippu-› osaamista raskaampien ajoneuvojen ja työkoneiden saralla.

Tietoisku

Suomeen jääminen ei ole vaihtoehto

››Finpron ja muiden suomalaisten

Moottori Ajoakku Laturi Vaihtosuuntaaja Suomella on vielä mahdollisuus olla mukana sähköajoneuvoteollisuuden läpimurrossa, mutta tässä tarvitaan määrätietoisia toimia ja myös julkista tukea.

Verkkokauppa on kuluttajasuojalain mukaista etämyyntiä

Kuluttajamyyntiin kohdistuvaa verkkokauppaa perustettaessa, elinkeinonharjoittajan on hyvä huomioida, että verkkokauppaa pidetään kuluttajansuojalain mukaisena etämyyntinä. Tämä koskee myös kivijalkamyymälöiden verkkoon perustamia sivuliikkeitä. Verkkokauppaan sovelletaan siis samoja kuluttajasuojalain etämyyntiä koskevia säännöksiä kuin esimerkiksi puhelinja postimyyntiin tai television ostoskanavalla tapahtuvaan Millaisia pelisääntöjä myyntiin. verkkokaupassa Asiantuntijan apu saattaa noudatetaan olla tarpeen etenkin laadittaTietoverkko on yksi markki-› essa materiaalia etämyynnissä nointi-, sopimus-, maksamis-› vaadittavista tiedoista. Sen lija toimituskanava muiden jou- säksi, että kuluttajalle tulee ankossa. Verkkokaupassa pätevät taa verkkokauppiaan perustiesamat pelisäännöt kuin kau- dot, hänelle tulee antaa ennen sopimuksen allekirjoittamista pankäynnissä yleensäkin. Koska verkkokaupan palve- myös kirjalliset sopimusehdot lut ovat saavutettavissa ympä- sisältäen tiedot mm. takuuehri maailmaa, sähköisessä kau- doista, huoltopalveluista sekä pankäynnissä on kuitenkin peruutusoikeudesta. Mahdolliperinteistä kuluttajakaupan- simman tarkka kuvaus palvelun käyntiä tavallisempaa, että os- tarjoajasta ja tarjotuista tuottaja ja myyjä sijaitsevat etääl- teista on myös tärkeä markkilä toisistaan, jopa eri valtioissa. nointikeino verkossa. Tästä saattaa aiheutua epävarKäytäessä kauppaa sähköimuutta siitä, minkä valtion sillä markkinoilla tulee huomilainsäädäntöä verkkokauppa- oon ottaa myös yksityisyyden yritykseen ja asiakassuhtee- suojaa ja tietosuojaa koskeseen sovelletaan. vat kysymykset, joista verkkoYleisesti ottaen sähköises-› kauppaan liittyen on myös erisä kaupankäynnissä noudate- tyissääntelyä. Verkkokaupan taan kuitenkin samoja mark- riskit liittyvät käytännössä läkinointiin, sopimuksiin, mak- hinnä juuri kauppiaan ja ossamiseen, kuluttajasuojaan, tajan väliseen luottamukseen tietosuojaan ja yksityisyyteen tietojen salassapidosta ja inliittyviä lainsäädäntöjä kuin formaation paikkansapitävyyperinteisessä kivijalkakaupas- destä. Verkkokauppiaan tulee sa. Verkkokauppiaan on huo- huolehtia siitä, että asiakastiemioitava myös kaupan eri alo- dot pysyvät luottamuksellisina jen erityissääntely. Lisäksi on ja ovat ainoastaan siihen oikeu-

Sähköautot ja Suomi:

››Sähköajoneuvojen kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia selvittäneen tutkimuksen vetäjä Markus Talka kumoaa väitteet Suomen ja suomalaisten yritysten putoamisesta sähköajoneuvoteollisuuden kehityksestä. – Sähköautojen globaali läpimurto on vasta edessä. Suomen kotimarkkina on niin pieni, että suomalaisen sähköajoneuvoteollisuuden yritysten on panostettava kansainvälistymiseen päästäkseen osaksi alan globaalia arvoketjua. Markus Talkan mukaan nyt on› korkea aika toimia, koska tuotekehitykseen ja uusien liiketoimintamallien rakentamiseen on panostettu ympäri maailmaa jo kauan, myös merkittävin valtiollisten tukitoimin. Jopa muut Pohjoismaat ovat olleet Suomea aktiivisempia.

erityisesti verkkokauppaa koskevia säädöksiä ja EU-direktiivejä. Verkkokauppaan liittyvä lainsäädäntö onkin Euroopassa laajalti yhdenmukaista.

toimijoiden tavoitteena on nostaa Suomen sähköajoneuvoklusterin toimijoiden nykyinen 200 miljoonan euron liikevaihto 2 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä.

››Teknologiateollisuus Ry:n vetä-

mään sähköajoneuvoklusteriin kuuluu muun muassa Valmet Automotive, ABB, Ensto ja European Batteries. Lisää osoitteessa www.finpro.fi

Verkkokauppiaan tulee huolehtia siitä, että asiakastiedot pysyvät luottamuksellisina ja ovat ainoastaan siihen oikeutettujen käytettävissä. Noora Flemming

tettujen käytettävissä. Laissa on myös tarkat säännökset asiakasrekisteritietojen keräämisestä ja käyttämisestä esimerkiksi suoramarkkinointiin.

Kansainvälisessä verkkokaupassa verosuunnittelumahdollisuuksia

Koska tietoverkossa olevat kauppapaikat eivät edellytä suuria fyysisiä investointeja, kauppapaikkoja on mahdollista perustaa eri puolille maailmaa. Tämän vuoksi etenkin verkon välityksellä tapahtuvassa aineettomien hyödykkeiden kansainvälisessä myynnissä on hyvät verosuunnittelumahdollisuudet. Selvitettäväksi jää, missä valtiossa verkkokauppaa pitävää yritystä verotetaan ja millä verokannalla. Suunnittelutarve ja -mahdollisuus koskevat sekä tuloverotusta että arvonlisäverotusta. Suunnittelussa on hyvä huomioida myös kansainväliseen verkkokauppaan liittyvät tullikysymykset.

Yritysten avoimet työpaikat Nyt voit ilmoittaa avoimesta työpaikasta huippuedullisesti yrittajat.fi:n ja Uranus.fi:n yhteisessä palvelussa. Ilmoituksella tavoitat eri alojen osaajat ympäri Suomen. Ilmoitus näkyy seuraavilla sivustoilla: • yrittajat.fi • uranus.fi • maakuntalehtien ura-arena.fi *) • ruotsinkielisten lehtien jobben.fi *) *) Ilmoitus näkyy mm. Kalevan, Keskipohjanmaan, Pohjalaisen, Ilkan, Keskisuomalaisen, Savon Sanomien, Karjalaisen sekä Itä- ja Länsi-Savon kotisivuilla kävijöille sekä ruotsinkielisistä lehdistä Hufvudstadsbladetin, Vasabladetin, Borgå-bladetin, Västra ja Östra Nylandin sekä Österbottens Tidning ja Syd-Österbotten -lehtien sivuilla kävijöille.

Suomen Yrittäjien jäsenyritys saa ilmoituksen puoleen hintaan, 240 e (+ alv). llmoituksen normaalihinta on 480 euroa (+ alv).

www.yrittajat.fi/avoimettyopaikat Ilmoituksesi tavoittaa yli 200 000 työnhakijaa!


20

Nro 10 • Joulukuu 2010

Yrittäjät liikkeellä Jaakko Alasaarela ja ZEF Solutions Oy Timangi 2010 -kilpailun voittoon MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Kauppa Ekologisia maaleja kehittävä, valmistava ja maahantuova yritys Uudellamaalla. Liikevaihto 200 000 -300 000 €. Työntekijöitä 2 -3. Vuokratut toimitilat 200 m2. Hintapyyntö 290 000 €. SY-28102010-755

Yritysvälittäjät

taa koko Suomessa. Liikevaihto 600 000 -1 000 000 €. Vuokratut toimitilat n. 350 m2. Työntekijöitä 3 - 5. Hintapyyntö 270 000 €. SY-09122010-872

Teollisuus, valmistus

SY-18112010-847

Metallialan tuotannollinen yritys Kymenlaaksossa. Toimin-

Palvelu Tili- ja isännöintitoimisto Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 20 m2. Hintapyyntö 50 000 €.

››Yrityspörssissä julkaistaan vakio-

sisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista.

Esimerkkejä myytävistä kohteistamme hintapyynnöin

Maahantuonti -/jälleenmyyntiyritys Uudellamaalla, toimin-

Maahantuonti ja tukkukauppa Etelä-Karjalassa. Talousalueena koko Suomi. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat.

Yrityspörssin ilmoitusehdot

taa koko Suomessa. Liikevaihto 200 000 -300 000 €. Työntekijöitä 2 -3. Omat toimitilat. Hintapyyntö 670 000 €.

SY-29102010-759

Rakennusteollisuuden tukkukauppa.. 4 000 000 Rautakauppa...........................................2 100 000 Tilauskonepaja........................................1 550 000 Maalämpö- ja porakaivojen poraukset ja asennukset.......................... 750 000 Ekologiset käymälät ja kompostointi...... 485 000 Rakennusliike............................................450 000 Autovaraosien tukkumyynti......................425 000 Kuljetusten puupakkaukset......................370 000 Peltisepänliike........................................... 330 000 Kauneudenhoitoalan tukku ja maahantuonti............................................300 000 Konepaja........................................250 000 + kiint. Sähköurakointi...........................................250 000 Perinteikäs kotileipomo............................250 000 Kestikievari ja tilausravintola...................218 000 Huoltoasema Pylkönmäellä......................195 000 Erikoisrakentamista................................... 172 000 Kuntosali.....................................................130 000 Pizzeria ...................................................... 125 000 Musiikkipubi.................................................45 000

››Netti-ilmoituspaketti sisältää

kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Netti-ilmoituksen hinta on 80 € + alv 22 %.

››Yrityspörssin ilmoituspaketti

sisältää kaksi ilmoitusta YrittäjäSanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä YrittäjäSanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on 225 € + 22 % ja ei-jäsenille 360 € + 22 %.

Lisätietoja ja lisää kohteita www.yrityskaupat.net 010 2864 000

››Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät,

Muut toimialat

SY-21102010-746

Monialayritys Pohjois-Karjalassa. Liikevaihto 600 000 -1 000 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat n. 400 m2.

SY-15112010-814

Kuntokeskus Uudellamaalla, myös toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 200 000 -300 000 €. Omat toimitilat 1000 m2 liiketalossa.

SY-22112010-855

Lastensuojelulaitos EteläPohjanmaalla, toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 500 000 600 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Omat/vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 100 000 €. SY-29112010-866

Luonnontuotteiden hankintayritys Kainuussa. Toimintaa koko

OSTETAAN YRITYKSIÄ

Suomessa. Liikevaihto 1 000 000 2 000 000 €. Työntekijöitä 2 -3. Vuokratut toimitilat. SY-21102010-748

Metallialan tekninen myyntija urakointiyritys Uudellamaalla. Liikevaihto 600 000 -1 000 0000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 200 m2. Hintapyyntö 970 000 €.

SY-09112010-769

PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, f. (09) 229 229 80 yritysporssi@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/yrityspörssi

Palvelu Ostetaan tilitoimisto tai liiketoiminta Pohjois-Helsingin alueelta. Liikevaihto 200 000 -300 000 €. Työntekijöitä 2 -3. Vuokratut toimitilat.

SY-12112010-772

Karjatiloille ekologisen hygieniahuollon menetelmiä kehittävä yritys Etelä-Savossa. Toimintaa koko Suomessa. SY-26112010-862

Ostetaan tilitoimisto PohjoisPohjanmaalta. Liikevaihto 50 000 500 000 €. Omat toimitilat. SY-03122010-869

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy

27.1.2011

Oululainen Jaakko Alasaarela on voittanut nuorille yrittäjille suunnatun Timangi 2010 -kilpailun. Alasaarelan yritys on vuonna 2001 perustettu ZEF Solutions Oy, joka kehittää muun muassa internet-pohjaisia tiedon keruun ja arvioinnin työkaluja. Näistä tunnetuimpia ovat vaalikonesovellukset. Valintaraadin mukaan ZEF Solutions Oy on todellinen menestystarina uskalluksesta ja innovatiivisesta otteesta, selviytymisestä vaikeissakin tilanteissa, kyvystä muuttaa strategista suuntaa tavoitteiden saavuttamiseksi ja kovasta työnteosta nuoren yrittäjän unelmien toteuttamiseksi.

Mittalaitteita ja vanhusten palveluasumista Kilpailun toisen ja kolmannen palkinnon voittivat Tuomas Pahlman Tampereelta ja Riikka Pikkarainen Salmijärveltä.

Pahlmanin Ciptec Services -yrityksen liikeideana on optisten mittalaitteiden valmistus prosessiteollisuudelle sekä mehu- ja meijeriteollisuuden pesuprosessin optimointiratkaisut. Palvelun hyödyt asiakkaalle näkyvät taloudellisina säästöinä ja prosessin tehokkuutena. Hyötyjä ovat myös prosessin ekologisuus sekä säästöt energian ja veden kulutuksessa. Pikkaraisen Palvelukoti Onni Oy tarjoaa ja kehittää uudenlaista toimintakulttuuria vanhusten tehostettuun palveluasumiseen palvelukodeissa Salmijärvellä ja Kajaanissa. Toiminta on laajentunut myös catering-palveluihin ja vanhusten kohtaamispaikkojen luomiseen. Kilpailun kunniamaininnan saivat Heikki Karimaa, Jonas Weckström, Tomas Valkama ja Lucas Geisler. Heidän vuonna 2005 perustamansa StudentWork Finndea Oy:n toimialana on henkilöstön vuokraus ja HR-

palvelut. Yritys on alansa edelläkävijä ja Suomen suurin opiskelijavuokrausyhtiö.

Tarvitsemme nuoria yrittäjiä Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen mukaan Suomi tarvitsee nuoria yrittäjiä ja nuoria tulee kannustaa yrittäjyyteen. – Suomessa on EU-maista vähiten alle 30-vuotiaita yrittäjiä. Hyvinvointi-Suomelle on tärkeää, että nuoret näkisivät yrittäjyyden varteenotettavana uravaihtoehtona, Pekkarinen painotti. – Voimme vain ihailla tänään palkittujen nuorten intoa, yrittämisen paloa ja peräänantamattomuutta. Hyvä yrittäjä oppii myös virheistään ja osaa suunnata kulkuaan uudestaan ja lannistumatta kohti uusia haasteita. Kokeilunhalu, uteliaisuus ja nöyryys vievät yrittäjyyttä eteenpäin, hän jatkoi.

Kotkan Yrittäjät ja Cursor Oy mentoroinnin yhteistyöhön Kotkan Yrittäjät ja Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy ovat ryhtyneet yhteistyöhön yritysmentoroinnissa. Yritysmentorointi on yrityksille maksutonta sparraustukea. Yritysmentoria voidaan käyttää esimerkiksi yrityksen perustamisessa, kehittämisessä, markkinoinnissa ja omistajanvaihdoksessa. Nimet pantiin papereihin suunnitteilla olevan elinkeinoilmaston parantamisprojektin hengessä, Kotkan Yrittäjien puheenjohtaja Raimo Pippola ja Cursor Oy:n toimitusjohtaja Hannu Karavirta sanovat Kot-

kan Yrittäjien yritysmentorit haluavat keskittyä lähinnä yleismentorointiin, arvioi Kotkan Yrittäjien vastuuhenkilö Keijo Greijus. – Kun siihen yhdistetään Cursorin yritysmentoriverkostossa toimivien asiantuntijaosaaminen, saadaan hyvä kokonaispaketti.

Palvelua bisnekseen Cursor on koonnut noin 30 yritysmentorin verkoston, jonka toimintaa ylläpidetään ja kehitetään Palvelua Bisnekseen -projektissa. Projektin puitteissa

kehitetään myös muita asiantuntijaverkostoja ja sähköisiä yrityspalveluja. ELY-keskuksen vetämällä yritysharavoinnilla käydään puhelimitse läpi kaikki Kaakkois-Suomen yritykset ja kartoitetaan kasvu- ja kehittämistarpeet sekä omistajanvaihdokset. Haravoinnin jälkihoito on kytketty projektin tehtäviin. Yhteistoiminta yrittäjien kanssa sopii hyvin Cursorin toimintaan, koska erityisesti haastavista mentorointitilanteissa on saatu hyviä kokemuksia juuri klinikkamuotoisesta toiminnasta, vahvistaa Cursorin yrityspalvelujohtaja Markku Merovuo.

Nuorten liikeideat:

Henkilökohtaista palvelua Yrittäjähuoltamon chatissa! Kuinka käy toimeentuloni, jos sairastun? Mikä on oikea työtulon määrä? Mitä vakuutuksia minun tulee yrittäjänä ottaa?

Huoltamon chatissa voit keskustella reaaliaikaisesti asiantuntijan kanssa yrittäjän henkilövakuuttamiseen ja sosiaaliturvaan liittyvistä asioista.

Suomen Yrittäjien ja Fennia-ryhmän uusi verkkopalvelu opastaa yrittäjän henkilöturvaan liittyvissä asioissa.

Tutustu osoitteessa www.yrittajahuoltamo.fi

Lasten viittomakielen oppikirja ja alueellinen etukortti Lähes 3 000 nuorta on perustanut lukuvuoden 2010 –11 ajaksi miniyrityksen ja osallistuu Nuori Yrittäjyys – Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan. NY-yritysten joukosta on valittu parhaat liikeideat. Peruskoulun parhaaksi valittiin Kotka Svenska samskolanin KymYoung UF:n ideoima nuorten etukortti. Peruskoululaisille suunnattu kortti tarjoaa etuja oman alueen liikkeisiin ja vähentää tarvetta lähteä ostoksille oman kaupungin ulkopuolelle. Kohderyhmällä ei yleensä ole muita etukortteja käytössään. Selkeä, toteuttamiskelpoinen konsepti, tarkka kohderyhmä ja alueellinen näkökulma yhdessä vakuuttivat tuomariston ideasta. Toisen asteen sarjassa voiton vei Frog NY Turun Paasikiviopistolta. Frog NY toteuttaa viittomakielen kuvasanakirjan lapsille. Kirjan avulla pienille lapsille voidaan opettaa viittomakieltä. Tuomaristo kiinnitti huomiota idean omaperäisyyteen, sosiaaliseen tarpeeseen ja selkeään koh-

deryhmään. Lisäksi nuorten audiovisuaalinen osaaminen tukee idean toteutusta. Tuomaristo halusi myös jakaa kunniamaininnan Kultainen Nuoruus NY:lle Etelä-Tapiolan lukiosta. Yritys kerää ikäihmisten muistoja Tapiolasta ja toteuttaa kirjan, jossa muistoja verrataan nuorten näkemykseen nykyajasta. Projekti kerää talteen kirjoittamatonta historiaa ja tuoteidea on mahdollista monistaa myös muille alueille. Idea saattaa myös yhteen vanhusväestöä ja nuoria yhteiseen tekemiseen. Parhaan idean valintakriteereinä olivat uutuusarvo, mahdollisuus onnistua toiminnassa, asiakkaiden ja kohderyhmän määrittely sekä kilpailutilanne

markkinoilla. Idean toteuttamiskelpoisuutta arvioitiin myös yhden lukuvuoden mittaisen ohjelman näkökulmasta – hyvää ideaa on päästävä myös toteuttamaan konkreettisesti käytännössä. Liikeideat ovat Nuori Yrittäjyys ry:n verkkosivuilta www. nuoriyrittajyys.fi

Nuori Yrittäjyys ››Nuori yrittäjyys ry (NY) tarjoaa

yrittäjyys- ja kuluttajakasvatusta tukevia opinto-ohjelmia esiopetuksesta korkea-asteelle. Ohjelmat ovat käytännönläheisiä, tekemällä oppimisen periaatteella toimivia kokonaisuuksia, jotka opettavat ongelmanratkaisua, ryhmätyötä sekä vastuunottoa.

Yrityksen myyjä ja ostaja kohtaavat Yrityspörssissä Suomen Yrittäjien jo vuosia ylläpitämän Yrityspörssi-kauppapaikan uudistaminen on päässyt hyvään vauhtiin syksyn aikana. Uudistuksen tavoitteena on koota palveluun useiden eri tahojen julkaisemat yrityskauppailmoitukset ja toisaalta nostaa Yrityspörssin ilmoituksia esille muissa verkkopalveluissa. Yhteistyössä ovat mukana jo Savon Yrittäjät, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät sekä Etelä-Savon seudullisten yrityspalvelujen tuottama yritysmarkkinat.fi-palvelu, joiden julkaisemat ilmoitukset näkyvät näiden tahojen omien verkkopalvelujen lisäksi myös Yrityspörssissä. Ilmoittajalle tämä tarkoittaa parempaa näkyvyyttä, kun ilmoitus julkaistaan alueellisen

yrityskauppapaikan lisäksi myös valtakunnallisessa Yrityspörssissä. Ostoa harkitseva voi laajentuneessa palvelussa tutkia tarjontaa entistä helpommin yhdessä verkko-osoitteessa. Yrityspörssissä julkaistut ilmoitukset voidaan nostaa näkyviin myös sellaisille verkkosivuille, joilla ei varsinaisesti tarjota yritysmyyntipalveluita. Tämä lisää ilmoitusten näkyvyyttä entisestään.

Maan laajin yrityskauppapaikka Yrityspörssi on laajentumisen myötä kasvanut ilmoitusmäärältään maan suurimmaksi yrityskauppapaikaksi. Verkkopalvelussa on julkaistuna lähes 250 ilmoitusta, joista valtaosa, noin

95 prosenttia, koskee yrityksen myyntiä. Eniten myytäviä yrityksiä on kaupan, palveluiden ja teollisuuden toimialoilta. Ostoilmoituksia jättäneet ovat kiinnostuneita palvelualan yrityksistä, erityisesti tilitoimistoista. Tärkeää on kriittisen massan ylittyminen ilmoitusten määrässä ja sen mukanaan tuoma lisäys ilmoittelun suosiossa ja palvelun käytössä. Laajentuneen palvelun toivotaan innostavan yrittäjiä ilmoittamaan myynti- tai ostoaikeistaan ja näin osaltaan edistävän onnistuneita omistajanvaihdoksia. Yrityspörssi-kauppapaikka julkaistaan verkossa osoitteessa www.yritysporssi.fi sekä Suomen YrittäjäSanomissa ja Kauppalehdessä.

Juhani Lehti Tampereen seudun vuoden uusyrittäjäksi Tampereen seudun Vuoden Uusyrittäjä on Lehti Group Oy:n Juhani Lehti. Valinnan tekee vuosittain Uusyrityskeskus Ensimetri 2-5 vuotta toimineiden asiakkaidensa joukosta. Lehti Group on pirkanmaalainen konepajateollisuuden osatoimittaja, joka on perustettu vuoden 2006 joulukuussa jatkamaan Metallisorvaamo Matti Autio Oy:n ja Seppo Marjamäki Oy:n toimintaa. Yritys toimii Pirkkalassa, jonne valmistuivat modernit toimitilat vuonna 2007. Yritys on alusta asti panostanut vahvasti tuottavuuteen ja investoinut ajanmukaiseen tuotantokalustoon. Ala on haastava, mutta Juhani Lehdellä on raadin mukaan riskinottohalu ja -kyky sekä erinomainen liiketoimintaosaaminen, joiden myötä yritys on vuosi vuodelta kasvanut ja lisännyt kannattavuutta. Tuottavuuden lisäksi yritys pyrkii toteuttamaan lyhyet läpimenoajat, jotka ovat kotimaisessa valmistuksessa elinehto. Asiakastyytyväisyyttä kuvastavat pitkäaikaiset asiakassuhteet ja useita vuosia mukana olleet yhteistyökumppanit. Juhani Lehdellä on luja usko kotimaisen valmistamisen pysyvyyteen, mutta hän myöntää, että kilpailukykyä on kehitettävä jatkuvasti. Yritys aikoo kaksinkertaistaa tuotantotilansa vuoden 2011 aikana. Lehti Groupin henkilöstömäärä on kaksinkertaistunut perustamisvuoden 15:stä nykyiseen 30 henkilöön. Liikevaihto on tänä vuonna noin 3,3 miljoonaa euroa.

Kunniamaininta Kunniamaininnan sai valokuvaaja Suvi Roiko. Hänen yrityksensä Studio Suvi Roiko on nykyaikainen digitaalinen studio, joka valmistaa tyylikkäitä ja persoonallisia muoto- ja henkilökuvia. Yrittäjä panostaa henkilökohtaiseen palveluun ja hyödyntää taitavasti digitaalisen kuvaustekniikan mahdollisuuksia. Yritys on perustettu vuonna 2007 Tampereen Pispalaan. Yrityksen toiminta on kannattavuudeltaan erinomaista ja liikevaihto on kasvanut nopeasti ollen tänä vuonna 120 000 euroa. Yrittäjän lisäksi valokuvaamo työllistää vuokrahenkilökuntaa.

Esityksiä vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi Vammaisten ja osatyökykyisten työllistämiseksi toimiva VATES-säätiö jakaa vuosittain Vuoden esimerkillinen työllistäjä -palkinnon. Se annetaan työnantajalle, joka on palkannut osatyökykyisen tai vammaisen henkilön palkkatyösuhteeseen ja kehittänyt uusia työllistämistä mahdollistavia ratkaisuja. Vuoden 2010 esimerkillinen työnantaja on nyt haussa. Voittaja saa upean kiertopalkinnon ja kunniakirjan lisäksi runsaasti myönteistä julkisuutta. Voittajaehdotuksen tekijä palkitaan alan kansainvälisellä seminaarimatkalla. Esityksen Vuoden esimerkilliseksi työllistäjäksi voi tehdä kuka tahansa 31.1.2011 mennessä. Palkinnon ehdotuslomake, kriteerit ja lisätietoa: www.vates.fi /vuodentyollistaja sekä www.facebook.com/ esimerkillinentyollistaja. Palkinnon ovat aiemmin saaneet mm. Kolarin seurakunta, Oy Grundfos Pumput Ab, loiste- ja designvalaisinvalmistaja Innojok Oy ja Vantaan Antikvariaatti. Voittajan valitsee raati, johon kuuluvat Suomen Yrittäjien, EK:n, SAK:n ja vammaisjärjestöjen edustajat.

››Tapsan Tahdit yritykselle. Nokian kaupungin vuodesta 1987 järjestämä kevyen musiikin tapahtuma Tapsan Tahdit saa ensi kesänä uuden järjestäjän. Tapahtuman oikeudet säilyvät edelleen Nokian kaupungilla, mutta tuotantovastuu on siirretty Finland Events Oy:lle, Tampereen Messujen tytäryhtiölle.


21

Nro 10 • Joulukuu 2010

Yrittäjät liikkeellä jarkko Översti

Nimityksiä Suomen Yrittäjissä

Heikki Autto

jarkko Översti

Elinkeinopoliittisena asiamiehenä Suomen Yrittäjissä aloitti 1.12.2010 Heikki Autto. Pääasiallisina työtehtävinä ovat kunta- ja aluekehitysasiat ja niihin liittyvät valtakunnalliset ja alueilla tapahtuvat tehtävät. Hän toimii johtaja Rauno Vanhasen ryhmässä. Oikeustieteen kandidaatti › Laura Kurki on nimitetty SY:n veroasiantuntijaksi › vastuualueenaan jäsenten › veroneuvonta ja verotuksen edunvalvontaan osallistuminen. Hän aloitti tehtävässä 1.11.2010. Veroasioista vastaavana johtajana toimii Anna Lundén.

Anna Lantee Anna Lantee aloittaa 1.1.2011 assistenttina järjestöosastolla.

Turun Yrittäjät pystytti tunteikkaan joulutorin Turun kauppatorille on pystytetty idyllinen joulukylä, joka tarjoaa aitoa joulun tunnelmaa tuotteineen ja tuoksuineen. Turun Yrittäjien tempaus ilahduttaa kauppatorilla asioivia ihmisiä 19. joulukuuta asti. Vaikka Turku on vakiinnuttanut paikkansa Suomen joulukaupunkina, on kauppatori ollut tähän saakka syrjässä joulunajan tapahtumista. Tyhjä talvinen kauppatori ei ole houkutellut ihmisiä liikkumaan ydinkeskustassa, ja kaupallinen joulu on kaivannut rinnalleen perinteisempää joulutunnelmaa. Valot ja tuoksut ohjaavat ihmisiä jouluiselta kävelykadulta myös torille. Kauppatorin joulutorin järjestämisestä vastaa Turun Yrittäjät, joka paitsi haluaa elävöittää kauppatoria myös kunnioittaa näin perinteisiä kädentaitoja. Joulutorin valmisteluissa yhteen hiileen puhaltaa erittäin laaja joukko keskustan alueella toimivia tahoja. Joulutorin koristelussa panostetaan lämpimään ja tunnelmalliseen valaistukseen, perinteisiin jouluaiheisiin sekä aitoihin joulukuusiin. Torilla myytävät tuotteet painottuvat käsityötuotteisiin sekä joulunajan ruokiin ja juomiin. Torilla on myös jouluista ohjelmaa ja musiikkia.

Isännöintiliitto kiistää rahastusväitteet Isännöintiliitto tyrmää väitteet siitä, että isännöintiyritykset rahastavat uuden asunto-osakeyhtiölain varjolla. – Isännöintiyritykset ovat sopineet uusien palveluiden tuottamisesta ja hinnoittelusta taloyhtiöiden kanssa. Näyttöä rahastuksesta ei ole. On esitetty vain epämääräisiä väitteitä ja aiheettomia syytöksiä, korostaa Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä.

››Maxpo laajenee. Maarakennus- ja ympäristönhoitokoneiden erikoisnäyttely Maxpo pidetään ensi syyskuussa jo toisen kerran Hyvinkään lentokentällä. Alueen toimivuus sai kiitosta vuonna 2009 pidetyn näyttelyn yhteydessä. Tilaa on myös laajentamiseen.

Pirkanmaa auttaa palveluliiketoiminnan kehittämisessä Pirkanmaan Yrittäjät on käynnistänyt Uudet palvelut -ohjelman auttamaan pk-yrityksiä palveluliiketoiminnan kehittämisessä. Tavoitteena on myös asiakaslähtöisyyden parantaminen, uusien markkinoiden luominen ja palveluviennin lisääminen, kertoo projektipäällikkö Sirpa Seppä. – Tavoitteenamme on auttaa pk-yrityksiä ja yritysten kehittäjiä luomaan uusia liiketoimintamalleja, strategioita ja liiketoimintasuunnitelmia palvelualoille. Etenkin asiakastarpeiden ymmärtäminen ja verkostoituminen muiden yritysten kanssa nähdään tärkeiksi kehittämisalueiksi.

Valmiina muutokseen Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Jari Jokilammen mukaan nopeasti muuttuvassa maailmassa on erityisen tär-› keää panostaa voimakkaasti› uusien liiketoimintojen kehittämiseen. Taloustieteen tohtori Kari Neilimo puolestaan toteaa,

että muutos on entistä nopeampaa ja tuotteiden sekä palvelujen elinkaaret lyhenevät entisestään. – Ei riitä, että asioita tehdään entistä paremmin, pitää osata aidosti erilaistua. Yrittäjävetoiset yritykset pystyvät toimimaan ja reagoimaan nopeasti – usein yrittäjän oman intuition varassa, Jari Jokilampi arvioi. – Yrittäjän ja yrittäjäperheen merkittävä rooli (yrityksessä) on vahvuus, mutta myös heikkous. Usein yritykset pyrkivät löytämään toiminnassaan optimaalisen tehokkuuden, joka kuitenkaan ei aina ole joustavin tapa toimia eikä suosi kehittämistä. Siksi on tärkeää auttaa pk-yrityksiä niiden kasvu- ja kehityspyrkimyksissä. Uudet Palvelut -kehittämisohjelma on jatkoa vuonna 2008 alkaneelle Parasta Palvelua Pirkanmaalta -kampanjalle, jonka tavoitteena on kannustaa pirkanmaalaisia käyttämään oman kunnan ja maakunnan palveluja sekä vaikuttaa myös yleiseen palvelualojen arvostukseen.

Yksinyrittäjä – kerro tarinasi! Yrittajat.fi ja Eläkevakuutusyhtiö Etera keräävät tarinoita työkaveruudesta. Yrittäjä, kerro meille kokemuksiasi hyvistä työkavereista. Onko yrittäminen yksinäistä puurtamista vai ovatko työkavereitasi asiakkaat, yhteistyökumppanit ja muut yrittäjät? Parhaat tarinat julkaistaan nimettömänä Yrittäjä-medioissa (yrittajat.fi -sivusto, Suomen YrittäjäSanomat) sekä yhteistyökumppani Eteran Työkaveruudesta työvoimaa -sivustolla. Voit lähettää tarinasi lomakkeella tai sähköpostitse osoitteella katri.polkki@yrittajat.fi.

Muista kertoa nimesi, yrityksen nimi, yhteystiedot ja syntymävuosi. Ilmoita myös suostumuksesi tarinasi julkaisuun ja arkistointiin. Yrittajat.fi arpoo joka kuukausi leffalippupaketteja tarinansa lähettäneiden kesken. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Rovaniemi mukaan World Design Capital Helsinki 2012 -hankkeeseen Lotta Tammelin, teksti

Rovaniemen kaupunki osallistuu World Design Capital Helsinki 2012 -vuoteen. Rovaniemi aloittaa yhteistyön WDC-kaupunkien Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan ja Lahden kanssa. Vuonna 2012 Helsinki on yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa maailman designpääkaupunki (World Design Capital). Nimitys myönnetään yhdelle kaupungille maailmassa joka toinen vuosi. Valittavan kaupungin tulee esimerkillisesti hyödyntää designia kulttuurisessa, sosiaalisessa ja taloudellisessa kehityksessä. Rovaniemen kaupunki on solminut World Design Capital Helsinki 2012 -hankkeesta vastaavan kansainvälisen designsäätiön kanssa yhteistyösopimuksen, jonka mukaan Rovaniemen kaupunki osallistuu World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden sisältöjen ja ohjelman tuottamiseen. Rovaniemen osallistuminen tuo designpääkaupunkivuoteen arktisen muotoilun näkökulman.

– Arvostamme Rovaniemen kaupungin halua olla mukana designpääkaupunkivuodessa. Rovaniemellä ja Lapin yliopistolla on merkittävä rooli Suomen muotoilukartalla, sanoo Kansainvälisen designsäätiön johtaja Pekka Timonen.

Imagoa ja tunnettavuutta Rovaniemen Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Juha Seppälä odottaa yhteistyön nostavan koko Rovaniemen imagoa ja tunnettavuutta yhtenä Suomen muotoi-

lun keskuksista. – Teemavuosi avaa kansallisia ja kansainvälisiä kanavia, joiden kautta voimme saada lisää luovien alojen liiketoimintaa kaupunkiin sekä aktivoida yrityksiä ja julkista sektoria hyödyntämään muotoilun osaamista.

Fennia-ryhmään sijoituspalveluyritys Fennia ja Henki-Fennia perustavat sijoituspalveluyrityksen, joka antaa sijoitusneuvontaa ja rakentaa rahastovalikoimaa. Myöhemmin toiminnan vakiintuessa tarjotaan sijoitustoimintaan ja varainhoitoon liittyvät, lisäarvoa tuottavat palvelut kaikille asiakkaille. – Sijoituspalveluyritys muodostaa luontevan, uuden palvelun Fennia-ryhmälle ja täydentää olemassa olevia vakuutuksellisia varainhoitopalveluja, toteaa Fennian toimitusjohtaja Antti Kuljukka. Ekonomi Antti Pietiäinen on kutsuttu rakentamaan perustettavaa sijoituspalveluyritystä. Hän aloitti tehtävässään 1.11.2010.

››Elinkeinopalvelu YritysHelsinki sai kaupunginjohtajan laatupalkinnon. Talousja suunnittelukeskuksen YritysHelsinki-toimisto on toteuttanut järjestelmällisesti Suomen Uusyrityskeskusten laatusertifioimaa yritysneuvontaa. Toinen palkittu on HelenLämpö Helsingin Energiasta.

Rahanarvoista tietoa yhdellä puhelinsoitolla! Soita arkisin (09) 229 221

Tarinat osaksi kansallista muistoa

maksuttomaan neuvontapalveluun, puhelusi yhdistetään asiantuntijalle!

Tarinat arkistoidaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistoon tutkimuskäyttöön. Tarinoita kerätään 30.4.2011 asti.

Maksuton puhelinneuvonta on paljon käytetty jäsenetu. Neuvontapalvelumme vastaa vuosittain noin 50 000 neuvontapyyntöön. Aina voit soittaa neuvontapalveluun, haluatpa keskustella asiantuntijan kanssa suunnittelu- tai päätöksentekovaiheessa olevasta asiasta tai tarvitset neuvoa ongelmatilanteessa. Asiantuntijamme ovat aina puhelinsoittosi päässä. Puhelinneuvonnasta saat opastusta ja neuvontaa mm. yhtiöoikeudellisissa kysymyksissä, sopimusasioissa ja verotuksessa, yrittäjän sosiaaliturvassa, työsuhdeasioissa tai sukupolven- ja omistajanvaihdostilanteissa.

Suomen Yrittäjien omien asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on suuri, sadan asiantuntijan verkosto. Saat yhteyden neuvontapalveluun soittamalla arkisin 9–16 Suomen Yrittäjien puhelinvaihteeseen (09) 229 221, josta puhelusi yhdistetään kulloinkin tarvitsemallasi asiantuntijalle. Neuvontapalvelu on tarkoitettu vain jäsenyrityksille, joten kerrothan jäsennumerosi soittaessasi. Löydät sen kätevimmin jäsenkortista, jäsenlehden osoitelipukkeesta tai jäsenmaksulaskusta. Palvelussa on suuren kysynnän vuoksi ajoittain ruuhkaa, joten otathan yhteyttä hyvissä ajoin.

Maksutonta puhelinneuvontaa Suomen Yrittäjien jäsenille: Yritysjuridiikka ja yleisneuvonta ▪▪ yhtiömuodot ▪▪ kuluttajansuoja ▪▪ kirjanpito ja tilintarkastus ▪▪ tietosuoja-asiat ▪▪ riitojen ratkaisu ▪▪ sovintomenettely

Sopimusoikeus

Tympiikö pönötys? Millainen on sinun unelmiesi verkostoitumistilaisuus? Osallistu kilpailuun ja voit päästä toteuttamaan sen. Verkostoituminen muihin ihmisiin, asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin on välttämätön osa menestyksekästä yritystoimintaa. Suomen Yrittäjät ja Fonecta Oy lanseeraavatkin nyt kilpailun, jonka tarkoituksena on suunnitella vetävä, uudenlainen ja juuri yrittäjiä puhutteleva verkostoitumistilaisuus. – Ehdotuksen ei tarvitse olla välttämättä loppuun hiottu. Tärkeintä on mielikuvitus, uudet ideat ja rohkea vanhasta irrottautuminen. Ajatus on, että parhaiten yrittäjiä ja heidän tarpeitaan ymmärtävät toiset yrittäjät. Niinpä haluamme kannustaa

Yrittäjäpäivien arvonnat Yrittäjäpäivien palaute-› kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin 5 kpl Delicard lahjakortteja, voittajat ovat: Solida Recensio Oy, Ilomantsi Hutunki Pelit Oy, Vaajakoski Inshop Trading Oy, Espoo Linnea Siltanen, Karjaa Tmi Terttu Anttila, Tuuri Yrittäjäpäivillä Turussa › matkalahjakortin voitti Suomen IT-Tiimi Oy, Petri Mäkelä Onnittelut voittajille!

yrittäjiä ennakkoluulottomaan ideointiin, omaksi ja kaikkien hyödyksi, sanoo partneruusjohtaja Johanna Hallikainen Fonectalta. Kilpailu alkoi keskiviikkona 1.12. ja se kestää tammikuun loppuun. Fonecta lahjoittaa 10 000 euroa tapahtuman toteutukseen. Voittajalle on luvassa voittoehdotuksen toteutuksen lisäksi 5 000 euron arvoinen markkinointipaketti, jonka tarjoavat Fonecta ja Suomen Yrittäjät. Pakettiin sisältyy esim. hakukonemarkkinoinnin ja B2B-kontaktien suunnittelua ja toteutusta.

Lisätietoa

▪▪ yrityksen sopimukset ▪▪ toimitussopimukset ▪▪ kiinteistöt ja rakentaminen ▪▪ kuljetus ja liikenne

Verotus ▪▪ arvonlisäverotus ▪▪ elinkeinoverotus ▪▪ henkilöverotus

Yrittäjän sosiaaliturva ▪▪ eläkeasiat ▪▪ sairaus ▪▪ työterveyshuolto ▪▪ työkyvyttömyys ▪▪ työttömyys

Työelämän juridiikka ja TES-neuvonta ▪▪ työsuhdeasiat ▪▪ työaika ▪▪ palkkataulukot ▪▪ työehtosopimusten sisältö, yleissitovat sopimukset ▪▪ työnantajamaksut ▪▪ YT-laki

Ulkomaankauppa ▪▪ EU ja ulkomaankauppa ▪▪ idänkauppa ▪▪ USA:n ja Latinalaisen Amerikan kauppa ▪▪ kv. neuvontaverkosto lähes 30 maassa

Maksukyvyttömyysasiat ▪▪ konkurssi ▪▪ yrityssaneeraus ▪▪ velkajärjestely ▪▪ luottotietoasiat

Ympäristöasiat ▪▪ ympäristönsuojelu ▪▪ ympäristövahingot ▪▪ jätehuolto ▪▪ viranomaisvelvoitteet

Sukupolven- ja omistajanvaihdokset ▪▪ verotus ▪▪ perintöoikeus ▪▪ uuden omistajan löytäminen ▪▪ Yrityspörssi ja Yrityskaupan Puhemies -palvelu

Koulutus ▪▪ yrittäjien kouluttautumismahdollisuudet ja koulutuksen rahoittaminen ▪▪ yrittäjätutkinnot ▪▪ yrittäjän oppisopimus ▪▪ henkilöstökoulutus ▪▪ työpaikallaoppimisen järjestelyt

Markkina-, teollis- ja kilpailuoikeus ▪▪ kilpailuasiat ▪▪ julkiset hankinnat ▪▪ tekijänoikeus ▪▪ IT-oikeus ▪▪ patentit, tavaramerkit, mallisuoja ym.

Kysy alueellisista neuvontapalveluista omasta aluejärjestöstäsi!

”Älä jää painimaan yritystoimintaan liittyvän ongelman kanssa yksin, ota rohkeasti yhteyttä – hoidetaan homma kuntoon!”

››www.yrittajat.fi/verkostoidu

Uusi tietopalvelu yrityksistä auki Virre on Patentti- ja rekisterihallituksen uusi tietopalvelu yrityksistä ja säätiöistä. Virretietopalvelusta saa nopeasti esimerkiksi kaupparekisteriotteet ja tilinpäätökset. Virreä voi käyttää suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Virreä voi käyttää ilman tunnuksia osoitteessa www. virre.fi. Rekisteröityminen › asiakkaaksi kuitenkin kannat-› taa sillä, jos rekisteröityy › ennen 31.12.2010, osallistuu viiden Tiedolla tai tuurilla -lautapelin arvontaan. Rekisteröitymisestä on myös muuta hyötyä: asiakas voi palata hankkimiinsa tuotteisiin kuukauden ajan.

Suomen▪Yrittäjät▪–▪PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi


22

Nro 10 • Joulukuu 2010

PARHAAT PALVELUT

PARHAAT PALVELUT

PARHAAT PALVELUT

KIRJAPAINOT

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

PARHAAT PALVELUT

TULOSTINTARVIKKEITA

Kokemus tuo HALLITtua varmuutta. Toimitamme yrityksesi tarpeisiin sopivan hallin yli 1000 kohteen kokemuksella.

LISÄÄ PARMACO-HALLEJA

www.parmaco.fi

CRAMO PRODUCTION OY | PL 7, 79101 LEPPÄVIRTA 010 661 5400 | myynti@parmaco.fi

Myynti: Helsinki Lahti Turku,Pori,Rauma Tampere Kuopio Jyväskylä Oulu Rovaniemi Lappeenranta Tehdas

040 570 7230 044 308 6944 050 348 6255 0400 863 578 0400 579 290 050 383 4034 0400 295 215 0400 893 021 0400 151 656 0400 586 361

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

YRITYSSOVELLUKSET

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

– kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut / viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492, faksi (05) 415 6003 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

TILITOIMISTOT Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingin keskustasta! Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset, sähköinen taloushallinto Ota yhteyttä tai tule käymään!

www.consista.fi

TOIMINTAJÄRJESTELMÄT

PARHAAT PALVELUT YRITYSSOVELLUKSET

NETBARON solutions

R

NetBaron -sovellusperhe on monipuolinen ja helppokäyttöinen talouden- ja toiminnanohjausjärjestelmä.

VERKKOKAUPAT TEKNISET LETKUT, HYDRAULIIKKA, PNEUMATIIKKA 24 h/vrk Solgar, Soria Natural, Natura Media, Lavera ym. tuotteet

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

TarviTseTko lisää Tilaa? Haluatko ylimääräiset kuutiot tiloissasi hyötyneliöiksi?

WWW.ABC.FI

Siirry sinäkin käyttämään ohjelmistoja ajasta ja paikasta riippumatta - mistä ja milloin vain. • sähköinen taloushallinto • pankkiliikenne integroidusti • asiakkuudenhallinta ja myynninohjaus • tarjousten ja tilausten hallinta • materiaalinhallinta tuotannon- ja huollonohjaus Avaa testitunnukset www.netbaron.fi

Lue lisää www.vva-service.com tai soita 040 5847 627 NetBaron-ilmoitus2.indd 1

• projektinhallinta • ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä • työajanseuranta • työajan laskutus ajopäiväkirja ja matkalasku

Tapulikaupungintie 6, 00750 HKI P. 09-3464 200, F. 09-3464 300

Kuusirinne 3, 01900 NURMIJÄRVI P. 09-2766 400, F. 09-2508 433

Konalantie 47 A sisäpiha, 00390 HKI p. 09-5121 200, F. 09-5121 300

Juvelankatu 6, 33730 TAMPERE P. 03-3640 655, F. 03-3640 668

Palokorvenkatu 6, 004250 KERAVA p. 09- 2423 200, F. 09- 2423 300

www.salhydro.fi salhydro@salhydro.fi

PÄIVYSTYS: 0400-513 600

Netbaron Solutions Oy Puhelin 029 000 9015 myynti@netbaron.fi

YRITYSPALVELUT

www.hydromarket.fi hydromarket@hydromarket.fi

Uskallamme sanoa, että www.abc.fi on internetin selkein ja käyttökelpoisin suomalainen yrityshakemisto.

www.telehaku.fi www.yrityshaku.fi

Asiakkaat löytävät suoraan luoksesi eivätkä eksy bitti-viidakkoon.

SCANRIA OY

Letkuja ja hydrauliikkaosia moneen käyttöön nopeasti 11.1.2010 15.35

Yritykset Snellman panostaa kotimaisiin possuihin Snellman laajentaa toimintaansa alkutuotannossa ja ostaa sianjalostusyritys Faba Sika Oy:n. Faba osk myy Snellmanin Lihanjalostus Oy:lle Faba Sika Oy:n, joka vastaa suomalaisten sikarotujen, maatiaisen ja yorkshiren, jalostusohjelmasta. Sianjalostusyrityksen oston kautta Snellman vahvistaa asemaansa laadukkaan suomalaisen lihantuotannon edelläkävijänä. – Faba Sika Oy:n ostaminen on tärkeä askel Snellmanin lihanjalostusstrategiassa, jossa korostuu lähituotettu ruoka ja kotimaisen lihan tuotantoketjun vastuullisuus, kuten puhtaus ja jäljitettävyys, sanoo Snellmanin toimitusjohtaja Martti Vähäkangas. Faban toimitusjohtaja Antti Latva-Rasku painottaa, että järjestelyllä turvataan kotimaisen sianjalostuksen jatkuminen. – Ostajana Snellman on halunnut korostaa kotimaista sianjalostusta, ja he ovat tähän-

kin saakka kehittäneet omalta osaltaan kotimaista jalostusta ja koeasematoimintaa, toteaa Latva-Rasku. Aidosti suomalaisen sikapopulaation säilyminen on tärkeää myös koko maan elintarvikehuoltoa ajatellen. Suomalaiset rodut soveltuvat todella hyvin korkeatasoiseen siantuotantoon, koska ne ovat luonnostaan lihakkaita ja vähärasvaisia. – Suomalainen sianjalostustoiminta rakentuu avoimeen järjestelmään ja poikkeaa siten monikansallisten sianjalostusyritysten suljetusta toimintatavasta, kertoo Snellmanin alkutuotannonjohtaja Tomas Gäddnäs. – Todellinen vahvuus kansainvälisessä mielessä on lisäksi ainutlaatuinen eläinterveys, sillä suomalaiset siat ovat lähestulkoon vapaita tarttuvista taudeista. Terveen eläinkannan ansiosta Suomessa käytetään selvästi vähemmän antibiootteja kuin muualla Euroopassa.

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Suomen vahvin Tietotekniikan Arcusys Oy Asiakastieto Oy on valinnut Suomen Vahvimmaksi yritykseksi vuonna 2010 Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy:n. Yritys palkittiin tänä vuonna myös Suomen Yrittäjien valtakunnallisella Yrittäjäpalkinnolla. Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy on kovien kasvutavoitteidensa tueksi rohkeita investointeja tekevä panimo, jonka tunnetuimpia tuotteita ovat Kukko-olut ja Oiva-siideri. Yritys aikoo vuoden kuluessa kolminkertaistaa oluentuotan-

tokapasiteettinsa, mikä edellyttää lyhyessä ajassa noin 4 miljoonan euron investointeja mm. uuteen keittokattilaan, tankkeihin ja monitoimipakkauskoneisiin. Vuonna 1995 toimintansa aloittanut Wirvoitusjuomatehdas työllistää nykyään jo lähes 50 henkeä, ja oluentuotannon yhä laajentuessa yritys uskoo työllistävänsä vielä ainakin kymmenen työntekijää lisää. Pienosakkaita sillä on useiden osakeantien jäljiltä satoja, mutta

Juha Siltaloppi

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy:n toimitusjohtaja Rami Aarikka.

myös toimiva johto on merkittävä omistaja. Suomen Asiakastieto Oy:n analyysin mukaan Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy:n toiminta on ollut kovasta kasvusta huolimatta erittäin kannattavaa. Liikevaihto on kahdessa vuodessa lähes kaksinkertaistunut nykyiselle yli 16 miljoonan euron tasolle. Samaan aikaan sijoitettu pääoma on tuottanut noin 30 prosenttia. Yrityksen tase on vahva ja kestää hyvin isotkin investoinnit.

Karijoen Biolaarille lupa biokaasulaitokseen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue on myöntänyt Biolaari Oy:lle ympäristöluvan biokaasulaitoksen rakentamiseen Karijoen kuntaan. Rakennettava biokaasulaitos tulee käyttämään raaka-aineenaan lähinnä läheisellä perunankuorimolla muo-

dostuvia perunajätteitä ja jätenesteitä. Lisäksi raaka-aineena käytetään lähialueilta saatavaa erilaista viherbiomassaa sekä etanoliteollisuuden rankkia. Syntyvä biokaasu käytetään sähkön ja lämmön tuotantoon. Sivutuotteina syntyy humus- ja nestelannoitteita, jotka on tar-

koitus hyödyntää maataloudessa ja viherrakentamisessa. Uudella biokaasulaitoksella tuotetaan kotimaista uusiutuvaa energiaa, vähennetään kasvihuonekaasujen muodostumista sekä tehostetaan jätteiden sisältämien ravinteiden hyötykäyttöä.

Biolaarin osakkeet omistaa Suupohjan Perunalaakso Oy. Suupohjan Perunalaakson osakkaina on kymmenen tilaa, jotka harjoittavat ammattimaista perunanviljelyä. Vuosittain yritys käsittelee 16 miljoonaa kiloa perunaa. Viennin osuus on 25 prosenttia.

laajentaa Venäjälle Joensuulainen tietotekniikan palveluyritys Arcusys Oy on avannut oman yhtiön Venäjälle. Petroskoissa sijaitseva yhtiö panostaa erityisesti avoimen lähdekoodin tuotekehitykseen. Petroskoin yritys työllistää aloittaessaan neljä henkilöä. Yhtiön työntekijät ovat jo vuosia tehneet alihankintayhteistyötä Arcusysin kanssa. Kulunut vuosi on ollut koko yhtiölle vahvaa kasvua, ja nyt Arcusys tavoittelee realistisesti liikevaihdon tuplaamista. Vuoden aikana myös työntekijämäärä on lähes kaksinkertaistunut. – Petroskoi mukaan lukien meitä on nyt 24. Meille erityisen hienoa on se, että olemme voineet rekrytoinneissa hyödyntää sekä Itä-Suomen yliopiston, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun että myös Petroskoin oppilaitoksia. Petroskoin yhtiön työntekijämäärä noussee ripeästi noin kymmeneen, toimitus-

johtaja Jussi Hurskainen kertoo. Julkishallinnossa tapahtunut murros siirtyä avoimen lähdekoodin käyttäjiksi näkyy yhtiön vahvassa tilauskannassa. Jussi Hurskaisen mukaan myös teollisuudessa ollaan tietojärjestelmiä rakentamassa kiivasta tahtia uudella mallilla. Tehokkuutta haetaan taantuman jälkeen karsimalla kalliita ja turhia lisenssimaksuja. – Julkishallinto kuten myös yksityispuoli tukeutuivat pitkään suljettuihin järjestelmiin. Nyt avoimen lähdekoodin sovellukset ovat nousseet todellisiksi vaihtoehdoiksi kaupallisille suljetuille ohjelmistoille, Hurskainen sanoo. Arcusys Oy tavoittelee tälle vuodelle noin 1,3 miljoonan euron liikevaihtoa, ja kasvun odotetaan jatkuvan tasaisena myös ensi vuonna. Yritys on perustettu vuonna 2003.


23

Nro 10 • Joulukuu 2010

Svensk resumé

Exportdrivna och mindre skuldsatta länder klarade finanskrisen snabbt

••

Efter 2009 års finanskris har en handfull starka ekonomier i Europa, såsom Finland, uppnått en rätt hygglig tillväxt, anser Pasi Holm, vd för Pellervos ekonomiska forskning PTT. futureimagebank

››Särskilt

de exportdrivna länderna var illa ute 2009. Även om många länder, såsom Island, Grekland och Irland, hade drabbats av krisen så har de starka ekonomierna Finland, Sverige och Tyskland återgått till en rimlig tillväxt. Tillväxt genereras främst av exportindustrin och byggandet. De låga räntorna tillsammans med en uppdämd efterfrågan axelererar bostadshandeln och även nya bostäder går igen att sälja. Detta anser Pasi Holm och forskningsdirektör Markus Lahtinen vid PTT. Krisen innebar dock att flera länder, icke minst Finland, gick länge miste om stora produktionsvolymer. Att återuppnå den tidigare tillväxten tar sin tid. Osäkerheten om ekonomins framtida utveckling bromsar fortfarande företagens investeringar. Särskilt staterna, men även konsumenterna, måste minska skuldbördan från den tidigare uppgången. Detta dämpar konsumtionens tillväxttakt. Härtill kommer bankernas stramare säkerhetskrav att ännu länge bromsa upp kreditgivningen till företag och konsumenter.

Ifall den politiska uppbackningen av eurons stödpaket uteblir, kan det resultera i allvarliga problem för det europeiska banksystemet.

Politisk styrning räddar euron Holm och Lahtinen anser att den politiska styrningen är viktig i lösandet av euroländernas

skuldproblem. Högst sannolikt kommer skuldkrisen att fortsätta. Portugal drabbas sannolikt senast nästa vår ifall tillväxten i landet, och i andra potentiella

krisländer, inte fås i gång på ett hållbart sätt. Misstron på marknaden kan minskas endast genom en starkt politiskt manifesterad tro på den

gensamma valutan. Utvecklingen under de senaste veckorna vittnar särskilt om de starka euroländernas samstämmighet på den punkten. De allvarliga bristerna i bankernas stressrester i somras gör det mycket svårt att ge noggranna prognoser, men erfarenheterna från 2009 tyder på att alla medel bör användas för att förhindra allvarliga störningar i finanssystemet. Denna gång skulle allvarliga störningar ge särskilt tråkiga utslag genom att stimulansmån inte just finns. Den nuvarande krisen kan inte klaras utan återupprättande av förtroendet på marknaden (räntesänkning) och en upppiggande tillväxt. De länder som fått understöd bör avkrävas en sanering av sina ekonomier men åtgärdernas innehåll och detalger ska länderna själv få bestämma. PTT:s forskare tror att Finlands ekonomiska tillväxt förblir rimlig trots eurokrisen. Under innevarande år blir tillväxten ca tre procent. Under de kommande åren rör det sig om 2,5 procent årligen. Även sysselstättningen förbättras sakteligen.

Översättning av Pekka Sörensen

Omvänd moms ingen lösning ››Elentreprenörernas ordförande Juha Lounatvuori tror inte att omvänd moms kan lösa problemet med ekonomins gråzon. De hederliga företagarna kommer att få betala brottsbekämpningens byråkratikostnader. Enligt Juha Lounatvuori dras branschens företagare med två stora problem: hur kommer de nya byggbestämmelserna att påverka företagen och sedan ekonomins gråzon. Han drar sig inte för att kalla det sistnämnda för rent kriminell verksamhet. Enligt Lounatvuori ser det ut som om beslutsfattarna inte alls vill att ta i med hårdhandskarna. – Uppenbart har beslutsfattarna inte insett att omvänd moms och andra nödlösningar belastar de ärliga företagen. Dessa måste betala extra p.g.a. ökad brottslighet. Vad borde man då göra? – För det först borde redan beställaren på ett eller annat sätt ta sitt ansvar så att i underkant beräknade offerter inte godtas. Ett annat sätt vore att de 40 – 60 byråkrater som behövs för att verkställa den omvända momsen skulle ges övervaknings- och kontrolluppgifter ute på fältet. Nu sköts den biten av under 10

Harri Auramo

Juha Lounatvuori

personer. Problemet ska bekämpas på fältet, inte vid skrivbordet. Enligt Lounatvuori har ekonomins gråzon alltid funnits där, och kommer i en eller annan form alltid att finnas. I dag är problemet det att alltför stora projekt och summor är involverade så att de ärliga företagen sitter verkligen illa till.

Allt fler företag beredda Kortbetalningarna kostar för mycket att införa miljösystem Specialhandeln:

Stor börda för de mindre Specialhandelns förbund är kritisk inställt till att den procen-

comma image

De högre bankkortskostnaderna drabbar särskilt de mindre företagen. Storföretagen har kunnat avtala om egna lägre tariffer. tuella avgiften inte baserar sig på transaktionens verkliga kostnader, låt vara att kostnadsstegringen bör ses mot att man övergett det nationella bankkortsystemet och övergått till

Orsak att klargöra näthandelns spelregler Det lönar sig för företagare att ta reda på närhandelns spelregler fast med expertishjälp. Annars kan det gå illa. Det rekommenderar KPMG:s skatte-expert Noora Flemming i sin artikel som i sin helhet finns i tidningens finskspråkiga avdelning. Näthandeln expanderar hela tiden. Företagandets tröskel har blivit lägre genom att webben upplevs som en riskfri och flexibel distributionskanal. Härtill etablerar sig även traditionella företag med egna fasta butiker på webben för att nå nya kundgrupper. Inom den elektroniska handeln kan avståndet köpare och säljare emellan vara mycket långt. Parterna kan befinna sig t.o.m. i olika länder. Då kan osäkerhet uppstå om vilket lands lagar reglerar relationen säljare-› köpare. Allmänt taget är det dock

samma regler som styr både näthandeln och den konventionella handeln när det gäller marknadsföring, avtal, betalningar, konsumentskydd, dataskydd och privatliv. En näthandlare måste också beakta olika branschers specialbestämmelser. Härtill finns EU-regler och -direktiv på området. Näthandelsreglerna är i stort sett enhetliga inom Europa.

Distansförsäljning enligt konsumentskyddet Företagaren bör observera att konsumentskyddslagen klassar näthandeln som distansförsäljning. Detta gäller också konventionella butikers filialer på webben. Här gäller alltså samma konsumentskyddande regler som inom telefon- och postorderförsäljning och televisionens säljkanaler.

internationella kort. Prissättningen är inte heller tillräckligt genomskinlig. Förbundet oroar sig också över att kostnadsstegringen drabbar särskilt de mindre fö-

retagen genom att storföretagen kunnat avtala om egna lägre tariffer. Tiina Oksala anser att detta är orättvist mot de mindre företagen.

Sydösterbottningarna kräver jämlikhet i offentlig upphandling Det ser ut som om den offentliga upphandlingen skulle domineras av tanken att det är bäst med stora och centraliserade anskaffningar till lägsta möjliga pris. Så säger Sydösterbottens Företagare i höstmötets uttalande. Företagarna betonar att den offentliga upphandlingen är mycket viktig genom att den bidrar till att det uppstår nya företag och att leverantörstrukturen blir mångsidigare. I Finland är kommunernas upphandling värd 15 miljarder euro årligen. Av detta belopp utgör service och tjänster 50 procent, varor 25 och investeringar 25 procent. Företagarna vill att sm-företagen ska ha jämlika möjligheter

att delta i upphandlingen och att informationen ska vara öppnare. Volymerna för de enskilda affärerna borde också vara rimliga. Offertförfrågningarnas tekniska kriterier borde vara klara redan då konkurrensutsättning planeras. Företagarna i Sydösterbotten uppmanar sin regions offentliga aktörer att ta sitt lokala ansvar i upphandlingarna. Genom ett utvidgat nätverk, genom att göra upphandlingen till en del av den kommunala näringspolitiken och genom ett ökat utnyttjande av servicesedlar skulle de regionala sm-företagen beredas bättre möjligheter att delta i den offentliga upphandlingen.

Arbetsgivarna får numera en 60 procents ersättning för all profylaktisk hälsovård som ordnas för de anställda. Fr.o.m. början av nästa år ändras lagen så att nämnda ersättning utfås endast om arbetsgivaren håller ett öga på de anställdas arbetsförmåga. I praktiken innebär detta att det måste finnas ett uppföljningssystem för sjukfrånvaron. Ifall arbetsgivaren inte tar detta i bruk, ersätter FPA endast 50 procent av den profylaktiska lagstadgade arbetshälsovården. I arbetshälsovården kan det ingå även sjukvård och andra vårdtjänster. De är dock frivilliga för arbetsgivaren.

Privata socialtjänsters egenkontroll förstärks Enligt regeringens lagförslag bör de som producerar privata socialtjänster ha en plan för egenkontroll för att trygga tjänsternas ändamålsenlighet. Härtill måste de se till att de tjänster som kunderna erbjuds bildar en helhet som motsvarar kraven. Fortsättningsvis måste de privata producenterna anmäla hemtjänstens stödtjänster och den privata dagvården till kommunen. Dessa tjänster upptas dock inte i registret för privata producenter. Kommunen behåller det primära kontrollansvaret. Att vara upptagen i registret kommer inte mera att utgöra ett hinder för momsfri försäljning av tjänster.

Riikka Koskenranta, text

››Mikro- eller småföretag behöver kanske inte certifierade miljösystem men desto viktigare är det att vara på det klara med vad den ändrade miljölagstiftningen innebär för företagets verksamhet. Taru Halla, vd för ingenjörsbyrå Ecobio Oy, uppmanar dock alla företag oberoende av storlek att se till att de grundläggande sakerna är i skick och smått inrikta sig på att med tiden införa regelrätta miljösystem. – Även om en kund just nu inte kräver ett miljösystem, så kan en annan göra det nästa år. Och om kravet någon gång dyker upp så kan ett certifierat system tar i bruk rätt snabbt, säger Halla. Enligt Halla har än så länge rätt få företag med 10 anställda certifierat sitt system och kanske skulle dom ha klarat sig med mindre. Företagaren gör klokt i att utreda om någon miljöinvestering innebär direkt ekonomisk nytta. Miniminivå enligt lag Företagsverksamhetens miljöeffekter kan vara antingen direkta,

futureimagebank

Kreditlaget har fastställt handelns nya priser på Visa- och MasterCardbetalningar. Kortkostnaderna stiger rejält. De nya priserna träder i kraft den första februari 2011. För Specialhandelns förbund är det en besvikelse att debit- och online-korten fortsättningsvis och i motsats till förväntningarna kostar 0,31 procent för handeln. Detta innebär att handelns kortkostnader blir fyrfaldiga jämfört med det tidigare bankkortsystemes kostnader. – Det positiva i reformen är att 75 cent utgör ett tak, något som gör betalningen av större uppköp rimligare. Å andra sidan blir det dyrare att göra mindre uppköp i och med att minimidebiteringen är fyra cent, uppger förbundets vd Tiina Oksala. Enligt Kreditlaget är chipskorten tryggare och förmånligare för handeln än magnetstreckkorten. Enligt Kreditlaget härstammar 99 procent av debit-transaktionerna från uppköp gjorda med debit-konsumentkort beviljade i något EU-land.

Arbetsgivarna måste kunna följa med arbetsförmågan

Även mindre företag grunnar på miljöfrågor. Det finns många sätt att förbättra t.ex. energieffektiviteten och spara pengar.

såsom utsläpp och avfall, eller indirekta, som t.ex. användningen av energi. NTM-centralerna har utvecklat för sm-företag avsedda, lät�tare miljösystem. EcoStart är ett sådant system framtaget vid södra Savolax NTM-central. Företagen kan få upptill 50 – 80 procent av EcoStart-kostnaderna i bidrag. Sedan 2006 har ca 70 företag infört EcoStart. Programmet finns nu tillgänglingt inom fem NTM-distrikt men med ti-

den kommer det att finnas i hela landet.

FiF ger råd FiF:s juridiska ombud Tiina Toivonen har hand om miljörådgivningen inom FiF. Enligt Toivonen är de miljörättsliga frågorna ett rätt stort ”paket”. Oftast vill medlemsföretagen rådfråga om markanvändningens- och byggfrågor och i bland även om miljöskador och -tillstånd.

Skiljedom ofta bättre än tingsrätt Tingsrätt, forum för normala tvistemål, är inte alltid det bästa när det gäller oenighet om innehållet i mångfasetterade avtal. Så är fallet särskilt i avtalstvister inom it-branschen. Så skriver Helsingforsjuristen Jari Sotka i sin artikel som finns i sin helhet i tidningens finskspråkiga avdelning. Jari Sotka påpekar att tingsrätts- och hovrättsprocessen tar nästan alltid kring tre år. Dessutom finns det inte alltid it-kompetens i tingsrätterna varvid utgången är oviss och nåndera parten går ändå vidare till hovrätten. Vanligtvis biläggs it-tvisterna innan saken dras inför tingsrätt eller då tingsrättsprocessen redan pågår. Så gör man särskilt då parterna har tillgång till advokater som kan bedöma hur det sannolikt går för huvudmannen. – Den som i det läget har mera förhandlingsstyrka kan känna sig trygg medan motparten oftast

tvingas till att nöja sig med en lösning som känns orättvis när alternativet är en lång och oviss rättegång, skriver Sotka.

Skiljedom som alternativ Jari Sotka har kommit till att skiljedom i många fall är bättre än normal tingsrätt. Han anser inte att skiljedom endast är något för storföretag och stora tvistemål. I centralhandelskammarens skiljedomsförfarande kan parterna upprätta ett särskilt skriftligt avtal om att eventuella oeningheter eller tvister parterna emellan löses genom skiljedomsförfarande. Skiljedomsklausuler används allmänt t.ex. i aktieägar-, konsult-, distributions- och agentavtal. Skiljedomstolen avgör tvisten slutgiltigt och domen kan verkställas omedelbart. Skiljedomsförfarandet är inte offentligt och

även utslaget delges endast parterna. Till skiljemän utses personer som innehar särskild sakkännedom om just det aktuella tvistemålet.

Kostnader kan undvikas Advokatarvoden utgör den största kostnadsposten både i skiljedoms- och vanlig domstolsprocess. I och med att man inte kan besvära sig över en skiljedom uppstår dock inga extra kostnader för en andra omgång i hovrätten. Centralhandelskammarens skiljenämnd har utfärdat en rekommendation om skiljemannaarvoden som i praktiken efterföljs. Enligt Jari Sotka är kostnaderna för en skiljedom 6 650 –13 300 euro om tvisten är värd 100 000. Kostnaderna kan fördubblas och behandlingstiden bli lång om man vill gå domstolsvägen.

Hanna Munter leder företagarna i Egentliga Finland Hanna Munter har valts till ordförande för Egentliga Finlands Företagare. Sedan hösten sitter hon också i FiF:s styrelse och arbetsutskott. Munter var ordförande för företagarna i Somero 20072009 och vice ordförande för Egentliga Finlands Företagare 2008 – 2010. Hon driver företagen Harjula-Catering Oy och restaurangen Punainen Lumme i Somero.

Finnvera: Investeringarna nere Enligt Finnvera är investeringarna nere p.g.a. outnyttjad produktionskapacitet i de flesta branscher. Detta gör smföretagens utsikter mörkare. Å andra sidan finns det rätt gott om investeringsplaner inom förnybar energi. Generationsväxlingar och företagsarrangemang ökar också. Finnvera tror på en ökad efterfrågan på exportgarantier. Konkurrensen är hård mellan exportföretagen och finansieringsvillkoren utgör allt oftare en del av konkurrensen. Bankernas långsiktiga kreditgivning är begränsad även om finsieringsmarknaden i övrigt har normaliserats. – En del av sm-företagen dras ännu med betalningssvårigheter efter recessionen och en del har problem med tillgången på finansiering men exportgarantier efterfrågas aktivt inom alla kapitalvarubranscher, säger Finnveras vd Pauli Heikkilä. Efterfrågan på inhemsk finansiering hos Finnvera uppgick till 1,2 mrd euro i januari-september. Efterfrågan mätt i euro gick ned med 34 procent och ansökningarnas antal med 10 procent jämfört med samma period året inna. Finnvera beviljade lån och garantier för 0,6 mrd euro vilket är 26 procent mindre än året innan.


24

Nro 10 • Joulukuu 2010

Kovan lajin lukemisto.

! a t a l i t a t s i Mu

Yrittäjä on lajissaan Suomen suurin. Se on lehti yrittäjälle, yrittäjäperheelle, jokaiselle, joka on kiinnostunut yrittäjyydestä ja sen toimintaympäristöstä.

Tilaa Yrittäjä-lehti SY:n jäsenmaksun maksamisen yhteydessä.

34 € / 6 nroa

Tilausmaksu on verotuksessa vähennyskelpoinen.

www.yrittajat.fi/tilaa tai p. (09) 2292 2946

YrittäjäSanomat 10/2010  

YrittäjäSanomat 10/2010

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you