16
Nro 10 • Joulukuu 2010
Toimialat
Laatutyöstä palkittu aineenkoetusyritys tuo laatua myös metallin vientiyrityksille
••Jotta suomalainen metalli- ja konepajateollisuus saisi kaupat syntymään, täytyy materiaalin täyttää kovat vaatimukset.
Metalliosien testauksen ja aineenkoetuksen tarve kasvaa koko ajan.
Harri Auramo, teksti ja kuva
››Tamperelainen perheyritys Metlab Oy testaa metallikappaleiden kestokykyä ja on saavuttanut kansallisesti ja kansainvälisesti arvostetun aseman. Metlab Oy on yksityinen, akkreditoitu aineenkoetuslaboratorio, joka palkittiin äskettäin vuoden tarkastus- ja testausyksikkönä Pohjoismaiden tärkeimmillä hitsausalan messuilla. – Tällä seinällä on meille tärkeitä todistuksia, näyttää Olavi Ahlstedt Metlab Oy:n laboratoriossa Tampereen Sarankulman teollisuusalueella. Hän on toinen yrityksen perustajista ja toimii nyt yhtiön hallituksen puheenjohtajana, kun hallittu sukupolvenvaihdos on jo toteutettu. Metlab Oy siirtyi muutama vuosi sitten pääosin Ahlstedtin perheen omistukseen. Metlabin sisääntulokäytävän seinällä on kymmenkunta sertifikaattia ja muuta laatutodistusta, jotka antavat yritykselle valtuudet suorittaa testauksia ja aineenkoetusta asiakkaiden valmisteille. Tärkein on Mittatekniikan keskuksen FINASin akkreditointitodistus, joka takaa sen, että Metlab Oy:n tekemät testaukset hyväksytään kaikissa EU-maissa. Myös kaikki Suomessa toimivat laivaluokituslaitokset ovat hyväksyneet tai tunnustaneet Metlabin testaukset. Erikoisimpia ”plakaatteja” ovat Boeing-lentokonevalmistajan ja Venäjän merirekisterin todistukset. Oman osuutensa kertoo Metlab Oy:n taloudellisesta asemasta annettu korkea AAAluokitus. – Kun ilmavoimien Hornethävittäjiä kokoonpantiin Kuorevedellä, Metlab teki koneiden metalliosille mekaanisia testauksia ja korroosiokokeita. Tämä on ollut mahdottoman hyvä referenssi meille. Ja kun Suomesta viedään meriteknisen teollisuuden tuotteita Venäjälle, niin meillä on Venäjän merirekisterin antama valtuutus testata tuotteiden materiaalit ja leimata todistukset, Olavi Ahlstedt selvittää. Vielä yksi merkittävä todistus ja tunnustus toiminnan korkeasta tasosta: Metlab on testannut useamman vuoden ajan Cernin
Olavi Ahlstedt
paa projektiluonteista tutkimustyötä. – Meidän valttina on se, että me pelaamme perheyrityksen omilla kasvoilla, emmekä me tunne almanakkaa ja kelloa silloin, kun asiakkaalla on oikea kiire. Me pystymme palvelemaan joustavammin ja nopeammin kuin monet suuret yksiköt, Ahlstedt sanoo. Vakaa kysyntä on taannut sen, että Metlab on vaikeinakin aikoina voinut pitää kiinni hyvästä henkilökunnastaan. Edes lomautuksia ei ole tarvittu.
Isot kappaleet työstetään pieniksi koesauvoiksi
Almanakkaa ja kelloa ei silloin tunneta, kun asiakkaalla on oikea kiire, kuvailee Olavi Ahlstedt perheyritysten joustavaa palvelukykyä. hiukkaskiihdyttimen materiaaleja. Metlab Oy tekee veto-, iskuja kovuuskokeita sekä spektrometrianalyysejä. Muita palveluja ovat mm. makro- ja mikrorakennetutkimukset, vaurioselvitykset ja korroosiokokeet. Yksityisenä yrityksenä se on valmistajista ja raaka-ainetoimittajista riippumaton.
Lama sytytti kipinän omaan yritykseen Tamperelaiset alan ammattilaiset Olavi Ahlstedt ja Pekka Mäkinen perustivat Metlab Oy:n vuonna 1992 keskellä pahaa lamaa. Ahlstedt oli toiminut Lokomon tehtailla laboratoriomestarina sitä ennen 20 vuotta ja Mäkinen vastaavissa tehtävissä Tampellan laboratoriossa. – Ryhdyimme yrittäjiksi sen jälkeen, kun Tampellan toiminta Tammerkosken partaalla ajettiin
alas. Pekka ehdotti minulle, että lähde porukkaan: ostetaan Tampellan vanhat koneet omaan firmaan. Laboratorion laitteet olivat jo menossa Ruotsiin, kun uudet yrittäjät saivat viime hetkellä jalkansa väliin. Riski oli tuntuva, mutta alkuun päästiin ai-› ka hyvin kahden miehen yrityksenäkin. Ja miksei olisi, kun miehillä oli kova ammattitaito, tutut laitteet ja hyvät suhteet entisten isäntiensä asiakkaisiin. Yritykseen tarvittiin pian lisää työntekijöitä, ja nykyisin heitä on täysi tusina. Liikevaihtoa tulee kaksi miljoonaa euroa vuodessa. – Vanhat koneet ja laitteet saatiin silloin kohtuulliseen hintaan. Jos olisi pitänyt uutena ostaa, en tiedä, olisimmeko uskaltaneet lainkaan lähteä hommaan. Kaduttanut ei ole koskaan, Olavi Ahlstedt kertoo, ja lisää, ettei yhteiskunnan tukia
Suuret valtaavat sosiaalipalvelumarkkinoita Sosiaalipalveluyritysten määrä laski ensimmäistä kertaa, vaikka sekä henkilöstön että liikevaihdon osalta kasvu jatkui toimialalla vahvana vuonna 2009. Alan liikevaihdon ja henkilöstön kasvu osoittavat selvästi, että yritysten koko on kasvanut. TEM:n sosiaalipalvelualan toimialaraportin mukaan Suomessa toimi viime vuonna lähes 3 300 sosiaalipalveluyritystä. Yritysten määrä väheni edellisestä vuodesta parilla kymmenellä, lähinnä sosiaalihuollon avopalveluissa. Yritysten yhteen-
laskettu liikevaihto nousi silti jo lähes 1,3 miljardiin euroon, missä on 14 prosenttia kasvua edellisestä vuodesta. Yritykset työllistivät 23 500 henkilöä (kasvua 12 prosenttia). Vuonna 2009 kymmenen suurinta yritystä keräsi viidenneksen koko sosiaalipalvelualan liikevaihdosta. Joidenkin yritysten taustalta on myös ulkomaista omistusta.
Vaikutukset näkyvät yrityskentässä Kuntien on kilpailutettava orga-
Esim. m 22,4 14,2 x
0,18.99 ) lv 23% (sis. aim.kulut to +
POMO-PUUELEMENTTIHALLIT TUHTI WS 14 TERÄSHALLIT • Lämpöeristetyt ja eristämättömät vaihtoehdot tarpeidesi mukaan • Soveltuvat talleiksi, toimitiloiksi, korjaamoiksi ja varastoiksi sekä maneeseiksi
• Pituudet 16,4 - 57,6 m • Nopea pystyttää • Tuhti-hallivalikoimista löytyy eristetyt ja eristämättömät hallit varastoiksi, toimitiloiksi sekä tuotantotiloiksi
POMO-HALLEISSA NYT RAJUT TALVITARJOUKSET!
Hinta sis. katto- ja seinäpellit sekä rungon. Hinta ei sis. rahtia, perustuksia ja pystytystä. Ovet lisähintaan. Tarjous voimassa 30.12.2010 asti.
www.k-maatalous.fi
K-MAATALOUS
nisaationsa ulkopuolelta tehtävät hankinnat. Kilpailutukset ovat lisääntyneet. Hankinnoissa on korostunut kustannussäästöjen tavoittelu. Suuret yritykset ovat vallanneet markkinoita ja voittaneet tarjouskilpailuja. Toimialaraportin mukaan pienet yritykset eivät ole usein menestyneet tarjouskilpailussa, mikä näkyy yritysten lopettamisina ja konkursseina. Vuodesta 2006 lähtien konkurssit ovat lisääntyneet. Niitä tehtiin 35 vuonna 2009. Suuret yritykset myös ostavat kannattavia pienyrityksiä.
››Puurakentamisen määräyksiä kevennetään. Puurakentamisen rakentamismääräyksiä perkaneen työryhmän ehdotukset laajentavat merkittävästi puun käyttömahdollisuuksia rakentamisessa. Muun muassa korkeiden puukerrostalojen paloteknistä suunnittelua halutaan yksinkertaistaa. Tavoitteenamme on, että kevennetyt määräykset tulisivat voimaan vielä tämän hallituskauden aikana, työryhmän loppuraportin saanut asuntoministeri Jan Vapaavuori sanoi. ››Rakennusalalle eettiset ohjeet. Rakennusalan työmarkkinajärjestöt, Rakennusteollisuus RT, Rakennusliitto ja Toimihenkilöunioni, ovat yhdessä laatineet rakennusalalle eettiset ohjeet helpottaakseen monikulttuurista yhteistyötä.
saatu silloin eikä ole saatu sen jälkeenkään. Yrityksen toimitusjohtajana on nyt Olavin poika, insinööri Jouni Ahlstedt. Toinen poika Åke on yrityksessä testaajana. Metlab Oy:n laatupäällikkö, tekniikan lisensiaatti Risto Nieminen on yhtiössä vähemmistöosakkaana.
Laaja asiakaskunta takaa vakauden Olavi Ahlstedt sanoo Metlabin› liiketoiminnan seurailevan me-› talliteollisuuden suhdanteita,› mutta laskuun ei kuitenkaan syöksytä niin jyrkästi kuin metallin eri alatoimialoilla. – Asiakaskuntamme on niin tavattoman moninainen, ettei kaikilla mene yhtä aikaa kovin huonosti. Metlab Oy palvelee hitsaavaa teollisuutta, telakoita, paineastiavalmistajia, konepajate-
ollisuutta, takomoita, valimoita, terästukkureita ja periaatteessa kaikkia yrityksiä, jotka tekevät töitä metallin kanssa. Asiakaskunta on valtaosaltaan kotimaista, mutta suurin osa testauksen kohteina olevista tuotteista päätyy vientiin. Suoraan ulkomaiden markkinoille laajentaminen ja pääseminen vaatisi Metlabilta uusia, merkittäviä panostuksia. – Testauksen ja aineenkoetuksen tarve kasvaa koko ajan. Materiaalien käyttökohteet ovat entistä vaativampia, ja samaan aikaan lakien asettamat vaatimukset kiristyvät, Ahlstedt selvittää. Hänen mukaansa Metlabilla ei ole kilpailijana samalla viivalla tämän alan perheyritystä tai yksityistä yritystä Suomessa. Muut alan toimijat ovat lähinnä suuryhtiöiden yksiköitä tai tytäryhtiöitä. VTT toimii samalla alalla, mutta se tekee enemmän laajem-
Olavi Ahlstedt vie vieraansa saapuvan tavaran halliin ja näyttää halkaisijaltaan 30 sentin paksuseinäistä putkenpätkää, joka saattaa olla menossa laivaan tai öljynporauslauttaan. Näyttää olevan haponkestävää terästä. – Asiakas haluaa sille iskukokeen ja lujuuskokeen. Jos aine ei täytä standardien ja luokituslaitosten vaatimuksia, asiakkaamme ei voi toimittaa putkea kohteeseen, josta kaupat on tehnyt. Asiakkaat toimittavat tuotteiden osia, puolivalmisteita ja valmiita tuotteita, joskus isojakin kappaleita. Metlabissa näytteet pilkotaan konesahoilla pienemmiksi aihioksi, jotta ne voidaan käsitellä erilaissa koetuslaitteissa ja analysaattoreissa. Niitä yrityksellä on parikymmentä erilaista. Tätä työtä kutsutaan ns. rikkovaksi aineenkoetukseksi, joka on Metlabin leipälaji. Rikkovaa testausta täydennetään tarvittaessa rikkomattomalla aineenkoetuksella, joka ostetaan alihankintana. Tutkittavan kappaleen paloittelu ja koneistaminen on tarkkaa työtä. Esimerkiksi laikkaleikkauksen aikana kappaletta on jäähdytettävä koko ajan, jottei kuu-
mentuminen pääsisi muuttaman testikappaleen mikrorakennetta. Asiakkaiden näytteistä irrotetut kappaleet sorvataan ja jyrsitään vielä pienemmiksi koesauvoiksi, jolloin ne voidaan asettaa testilaitteisiin. Koesauvojen koneistukset Metlab teettää eri alihankkijoilla, joista yksi toimii samassa rakennuksessa. Jos koetukseen tuodussa kappaleessa on hitsisauma, sille tehdään monta erilaista testausta. On vetokoetta, taivutusta, iskuja kovuuskoetta sekä makro- ja mikrorakennetarkastelua ja korroosiotestausta. Olavi Ahlstedt näyttää pientä metallinkappaletta, jossa on hitsisauma. Vetokokeiden jälkeen otetut, 400-kertaisesti suurennetut mikrorakennekuvat paljastivat pienenpienen virheen, joka kuitenkin on juuri ja juuri hyväksyttävissä. Jos virhe olisi vähänkin isompi, aloitettaisiin moninkertaiset testaukset uudestaan. Jos sauma ”reputtaa”, asiakkaan on korjattava tekemänsä työ. – Metlabilta tilataan jonkin verran vauriotutkimuksia käytössä särkyneistä kappaleista. Usein käyttäjän mielestä tuotteessa on valmistusvirhe, ja valmistaja puolestaan on sitä mieltä, että käyttäjä on ylikuormittanut kappaletta. Vaurioitunutta tuotetta tutkitaan meillä eri menetelmillä, jotta vaurion syy pystyttäisiin selvittämään ja kiistaan saataisiin ratkaisu. Metlab Oy toimii alalla, jolla investointeja uusiin koneisiin ja laitteisiin on tehtävä säännöllisesti, olipa suhdannetilanne mikä tahansa. Uusin investointi on ”viimeistä huutoa” oleva sveitsiläinen alkuaineanalysaattori. Parin kuution kokoinen laite on täynnä tietotekniikkaa ja tarkkuusoptiikkaa, joilla mitataan näytteestä lähtevän UV-valon spektrin avulla testikappaleen koostumus. Analyysi tapahtuu nopeas-› ti: hetkisen humistuaan laite erittelee prosentin sadasosan tarkkuudella, paljonko esimerkiksi teräksessä on kromia, nikkeliä, piitä ja mitä muuta siellä sitten onkaan. – Jos meinaa olla pelissä mukana, ei riitä, että pysyy kilpailijoiden rinnalla. Pitää olla vähän edellä, Olavi Ahlstedt sanoo.
Metsästysluvat matkailubisneksen ulottumattomissa ovat edelleen metsästyslupamyynnin ulkopuolella, johtaja Martti Pallari •Suomen •YrittäjätYrittäjistä toteaa. ››Yrittäjien mielestä pysyvien› asiakassuhteiden luominen metsästystä harrastavien asiakkaiden kanssa on käynyt hankalak-› si, kun alan yrittäjät on ulkoistettu metsästyslupien myynnistä, johtaja Martti Pallari sanoo. Tilanteen korjaava lainsäädäntöhanke ajettiin karille sen selvistä hyödyistä huolimatta, hän summaa. – Vuoteen 2005 saakka useat kymmenet matkailuyrittäjät saattoivat myydä metsästyslupia valtion maille. Tämä perustui kunkin yrittäjän Metsähallituksen kanssa tekemään sopimukseen. Kyseisen vuoden alusta voimaan tulleen lainmuutoksen seurauksena yrittäjien mukanaolo lupamyynnissä kuitenkin loppui. Tuolloin Metsähallitus otti lupamyynnin kokonaan itselleen, Pallari muistuttaa. – Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan metsästyslupien myöntämiset tuli saattaa valituskelpoisiksi hallintopäätöksiksi. Valiokunnan mielestä yrittäjien myymistä luvista ei voinut valittaa. Näin toimittiin Yrittäjien pudottaminen ulos lupamyynnistä on johtanut tilanteeseen, jossa erämatkailupalve-
Monivuotisten asiakassuhteiden rakentaminen on käynyt yrittäjille hankalaksi. Martti Pallari
Martti Pallari luja tarjoavien yrittäjien asiakkailla ei ole ollut varmuutta siitä, saavatko he metsästysluvan sille alueelle, jossa heitä kiinnostavat opas-, ruoka-, majoitus- ja muut erämatkailuun liittyvät palvelut sijaitsevat. Yrittäjiltä saadun palautteen mukaan erämatkailun kehittäminen ja markkinointi on vaikeutunut, Pallari sanoo. – Päinvastoin kuin aikaisemmin monivuotisten asiakassuhteiden rakentaminen on käynyt hankalaksi. Vuoden 2008 syksystä lähtien Suomen Yrittäjät, maa- ja met-
sätalousministeriö ja Metsähallitus hakivat ongelmaan positiivista ratkaisua ongelmaan. Tätä hanketta varten perustetussa työryhmässä nähtiin yhteisesti, että yrittäjien mukanaololla lupien välittämisessä voitaisiin parantaa erityisesti pohjoisen Suomen aluetaloutta, kehittää siellä olevaa elinkeinorakennetta sekä monipuolistaa metsästysmahdollisuuksia, Martti Pallari selittää.
Läheltä piti -lakiuudistus Työryhmä valmisteli luonnoksen hallituksen esitykseksi› Metsästyslain 46 §:n muuttamiseksi. Sen mukaan valtion alueen metsästyslupia voitaisiin myöntää myös Metsähallituksen sopimuskumppanina olevien erämatkailuyrittäjien asiakkaille. – Esityksen mukaan Metsähallitus olisi voinut tehdä yhteistyösopimuksen sellaisen erä-
matkailuyrittäjän kanssa, jonka toiminta on paikallista ja pienimuotoista sekä tarjottavat palvelut monipuolisia. Pallarin mukaan yhteistyöyrittäjiksi olisivat päässeet kullakin hakukierroksella ne yrittäjät, jotka monipuolisimmin voisivat palvella metsästysmatkailijoita. Muita kriteereitä olivat hyvä osaaminen metsästysmatkailun alalla, toiminnan paikallisuus ja yritystoiminnan pienimuotoisuus. – Työryhmässä löytyneestä› toimintamallista ja lähes valmiista hallituksen esitysluonnoksesta huolimatta hanke ajautui karille. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, joka oli asettanut työryhmän ja kannustanut sitä, ei kuitenkaan katsonut voivansa viedä asiaa poliittisella tasolla eteenpäin. Lakiesityksen antaminen eduskunnalle jäi siten toteutumatta. Yhteenvetona voidaan todeta, että toteutuessaan suunniteltu lainmuutos olisi tuonut mukanaan uutta metsästyskulttuuria, lisännyt yhteistyötä julkisen ja yksityisen palvelujen tarjoajien välillä ja luonut toimintamahdollisuuksia alueille, joilla niitä ennestään on niukalti, Martti Pallari määrittää.
Lääkärikeskukset hoitavat jo puolet työterveyspalveluista Vuonna 2008 lääkärikeskuksissa annettujen palvelujen osuus työterveyshuollon kustannuksista oli 48 prosenttia, mikä oli 5,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Yksityisten lääkärikeskusten osuus työterveyshuoltopalvelujen tuottajana on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Eniten on pienentynyt yritysten omien työterveysasemien osuus, mikä johtuu työterveyspalvelujen ulkoistamisesta. Yritysten omien työterveysasemien kustannusten osuus on nykyisin noin viidennes työterveyshuollon kokonaismenoista. Yhtä suuri osuus kustannuksista on terveyskeskusten tuottamilla työterveyshuoltopalveluilla. Vuonna 2008 työterveyshuollon kokonaiskustannukset olivat 562,3 miljoonaa, joista 268,4 miljoonaa euroa aiheutui lääkärikeskusten palveluista. Terveyskeskuksien ja työnantajien omien terveysasemien kustannukset olivat molemmat hieman yli 100 miljoonaa euroa. Kelan työnantajille maksamat korvaukset olivat 262,2 miljoonaa euroa, mikä oli 10,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Lääkärikeskuksissa työterveyshuolto painottuu muita palvelujen tuottajia enemmän sairaanhoitoon. Vuonna 2008 tehdyistä 5,2 miljoonasta työterveyshuollon sairaanhoitokäynnistä lääkärikeskusten osuus oli 45 prosenttia. Terveystarkastuksista lääkärikeskukset hoitivat vain reilun kolmanneksen. Vuonna 2008 työterveyshuollon piirissä 1 876 900 työntekijää, mikä oli 85 prosenttia palkansaajista. Vuodesta 2005 vuoteen 2008 työterveyshuollon piiriin kuuluvien työntekijöiden määrä on kasvanut Kelan korvaustietojen mukaan 6,6 prosenttia.
Meriteollisuus saa rakennemuutosrahaa Hallituksen päätöksen mukaan äkillisen rakennemuutoksen hoitoon varattua rahoitusta voitaisiin myöntää myös meriteollisuustoimialan hankkeisiin vuosina 2010 – 2012. Meriteollisuuteen kohdistetaan rahoitusta rakennemuutoksesta aiheutuvien ongelmien hoitamiseen ja korvaavien työpaikkojen luomiseen. Lisäksi lisätalousarvioon on esitetty varattavaksi 2,5 miljoonaa euroa meriteollisuuden uudistumista edistävien hankkeiden rahoitukseen. Meri-, kone - ja metallituoteteollisuutta voidaan tukea mm. myös Euroopan sosiaalirahaston määrärahoista 6 miljoonaa eurolla. Parhaimmillaan vuonna 2008 meriteollisuus työllisti runsaat 20 000 työntekijää telakoilla ja alihankintayrityksissä. Alalla toimii noin 900 alihankintayritystä. Nyt telakoilla ei ole varmistuneita uusia tilauksia. Kajaanin seutukunta (Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo, Vaala) jatkaa äkillisen rakennemuutosalueena vuoden 2011 loppuun saakka. Seutukunta on ollut rakennemuutosalueena 11.9.2008 lähtien, jolloin UPM-Kymmene Oyj:n yksikön lopettaminen vei 535 työpaikkaa.
Opiskelijat vievät yhteistyöllä konepajoja 2000-luvulle Turun ammattikorkeakoulun PANOSTE-hankkeessa on kehitetty erityisesti pk-yrityksille suunnattuja robotiikka- ja automaatioratkaisuja. AMK:n konetekniikan opiskelijoilla on ollut mahdollisuus päästä mukaan ainutlaatuiseen tutkimus- ja kehitystyöhön jo opiskeluvaiheessa. Uusien panostusmenetelmien käyttöönotto-, eli PANOSTE-hankkeessa, on tutkittu ja kehitetty robotisoituja koneistettavien aihioiden käsittelymenetelmiä ja niiden käyttöönottoa. Hanke on toteutettu Turun ammattikorkeakoulun johdolla yhteistyössä Koneteknologiakeskus Turku Oy:n ja useiden yritysten kanssa.