Yrittäjäsanomat 8/2015

Page 1

10

Maaseudulla e n e mm ä n k i s a a Tilitoimistojen kilpailu on kovempaa maaseudulla.

18

M i t e n k o n k u r s s i s ta s e lv i ä ä? Sosiaalisilla suhteilla on suuri merkitys toipumisessa.

28

J u h l a a ja a r k e a Kainuulainen yrittäjä Jukka Kärnä piti päiväkirjaa viikosta, jolloin järjestettiin Valtakunnalliset yrittäjäpäivät.

Yrittäjäsanomat v i e r a i l e v e r kos s a : w w w.y r i t ta j at. f i

s u o m e n y r i t tä j ät j ä s e n l e h t i

08 2015 yrittajat.fi

f ö r e tag a r n a i f i n l a n d meeri utti

Mieti, ideoi ja ole rohkea Osa yrityksistä on jo pitkällä sähköisten kanavien käytössä. Se on ensiaskel kohti digitalisaatiota. Minna Makkonen miettii jatkuvasti, miten löytää lisää myyntiä.

4–7

Työministeri Jari Lindströmin mukaan paikallinen sopiminen on hallituksen iso ponnistus kilpailukyvyn parantamiseksi. Sivut 8 ja 14

Iivari Mononen Oy on perheyritys, joka uskaltaa kasvaa. Joensuulaisyritys on yksi Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon saajista. Sivut 24 – 26

esa siltaloppi

miska puumala

Hallitusohjelman iso kala etenee

Puuta vientiin


Digitaalinen Kauppalehti on nyt entistäkin enemmän.

REUTERS

Kansainvälisiä yritys-, toimiala- ja markkinauutisia.

NEW YORK TIMES Harvard Business Review’n artikkeleita johtamisesta. Richard Branson: Startup, menestys ja yrittäjyys.

FINANCIAL TIMES Uusimmat, kuumimmat startup-uutiset, kiinnostavimmat pk-yritysten uutiset maailmalta.

KIRJEENVAIHTAJAT

Kauppalehden omat kirjeenvaihtajat uutisoivat Tukholmasta Mumbaihin, New Yorkista Shanghaihin.

Digitaalinen Kauppalehti jatkaa uudistumistaan. Saat entistä kattavamman tarjonnan kansainvälistä talousuutisointia. Luet merkittävimmät uutiset ja näet puheenaiheet taloudesta, politiikasta sekä yrityselämästä. Nyt digitaalisen Kauppalehden kaikki uutiset ja rajaton lukuoikeus ensimmäiseksi kuukaudeksi 1 eurolla. Tilaa kauppalehti.fi/one

OSUVAMPI. NOPEAMPI. ENEMMÄN.


3

Yrittäjäsanomat

08/15

Lokakuu

yr ittä jät. f i

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Yrittäjäpäivät kuvina

Oikeudenkäyntimaksut nousemassa

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät vietettiin Vuokatissa 2.–4. lokakuuta. Paikalla oli 1300 yrittäjää eri puolilta Suomea. Katso kuvia osoitteessa: bit.ly/yrittäjäpäivät

Korotettavat oikeudenkäyntimaksut voivat hankaloittaa pk-yritysten osallistumista julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin. bit.ly/oikeudenkäynti

meeri utti

jussi hellsten

tapahtumat

tä ss ä n u m e ro ss a

yr ittä jät. f i

top- 5 lu e tu im m at

Sipseistä vientihitti

Viennin osuus Real Snacksin liikevaihdosta on tuplaantunut runsaan vuoden aikana. bit.ly/vientisipsit

Riskittä yrittäjäksi Samica Sadik perusti opiskelijaporukalla yrityksen, jonka tarkoituksena on tuottaa hyönteisistä raakaaineita elintarviketeollisuuden käyttöön. Hyönteisten käyttäminen elintarvikkeissa on toistaiseksi laitonta. Sadik sanoo, että opiskelijalle yrittäminen on riskitöntä. Rahaa tärkeämpää on tehdä jotain sellaista, mikä kiinnostaa. Sivu 13

Muutoksia verotukseen

Verohallinto valmistelee yrittäjien arkea helpottavia muutoksia. bit.ly/verohallinto

H elsi nk i 11.– 12 . m a r r ask uuta

vinkit

Slush valaisee taas marraskuun

k i l pa i l u

Tapahtumassa järjestetään jälleen Slush100-kilpailu, jossa kilpaillaan pitchaamisessa.

Slush on kasvanut vain muutamassa vuodessa yhdeksi maailman merkittävimmistä kasvuyritystapahtumista. Marraskuussa tapahtumaan saapuu 15 000 osallistujaa lähes sadasta maasta. Osallistu-jien joukossa on startup-yrittäjien lisäksi teknologiayritysten johtajia, pääomasijoittajia ja toimittajia. Myös Suomen Yrittäjät on mukana tapahtumassa.

s i j o i t ta j at

Paikalla on jopa satoja pääoma- ja enkelisijoittajia, joille voi pyrkiä esittelemään yritystään. v e r ko sto i t um i n e n

Slush on myös erinomainen mahdollisuus verkostoitua digitaalisen alan osaajien kanssa.

meeri utti

Rahaa renkaista

Tamperelaiset opiskelijat perustivat sesongiksi rengasvaihtofirman, näin paljon se tuotti. bit.ly/renkaat Vincitin vinkit

Palkittu yrittäjä Mikko Kuitunen antaa johtamisvinkkejä. bit.ly/vincitmikko Suomalainen Red Bull

Vita Nova oli energiajuoma jo ennen Red Bullia, mutta jäi itävaltalaisen kilpailijan varjoon. bit.ly/vita_nova

Rekrytoijan pitää olla ajoissa McDonald’s-yrittäjä Ville Lindénin mukaan varmimmin palkkaamisessa onnistuu, kun ennakoi työntekijöiden tarvetta. Lindén varaa rekrytointiprosessiin aikaa kolme kuukautta. Sen lisäksi hän arvioi palkkauksen onnistumista yhdessä tiiminsä kanssa. Sivu 20

meeri utti

t i la a

t weetit

Yrittäjä -leht i !

Lauantaina liikutaan

@Salo_Sanna

to imi tu s

Lauantaina 24.10. vietetään Liikuntapäivää. Se on erinomainen mahdollisuus kuntoilla maksutta tapahtumassa mukana olevissa kuntoja terveysliikuntakeskuksissa. Viime vuonna Liikuntapäivät keräsi yhteen yli kymmenen tuhatta liikkujaa eri puolilla Suomea. Suomen Yrittäjät on mukana tapahtumassa yhteistyökumppanina. Lisätietoja tapahtumasta Liikuntapäivien Facebook-sivulla ja nettisivuilla http:// liikuntapaivat.fi/.

kimmo koivikko

Unohtu mainita @rsjakoirat ! Ehkä paras bilebändi ever! Ei tiedetty mitä odottaa, ja siksi vei jalat alta. Hui-kee-ta. #ypäivät #yrittäjyys

@PPietarila

#ypäivät yllättää: Joulupukki palkitsi Yrittäjien Jussi Järventauksen

@petriovaska

”Ministerinä en aja minkään yksittäisen ryhmän vaan koko maan etua.” Jari Lindström #ypäivät

Erikin oppivuodet

@Esko1st

Erik Pöntiskoski oli yliopiston lehtori, josta tuli menestyvän peliyrityksen toimitusjohtaja. Siihen vaadittiin monta epäonnistumista yrittäjänä. Lue Pöntiskosken tarina Yrittäjä-lehden numerosta 5/2015.

päätoimittaja 040 507 2762

josi tikkanen

uutispäällikkö 050 326 9701

katri simola

toimittaja 040 669 4976

virvamaria toikka toimittaja 050 413 7822

Seuraavat #yrittäjäpäivät #ypäivät pidetään #Vaasa:ssa 7-9.10.2016

Lähetä meille uutisvinkkisi: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi


4

Yrittäjäsanomat

kohti digi Yrittäjäsanomat ja Elisa kartoittivat työllistävien pk-yrittäjien digitaalisia valmiuksia ja tietoturvaa. Tuloksista selviää, että yllättävän monelta puuttuu esimerkiksi älypuhelin työpaikalta.

Käännä omat aivosi uuteen asentoon Yrittäjien digitaaliset valmiudet jakautuvat laidasta laitaan. Osalta puuttuvat jopa älypuhelimet työpaikoilta. Osa ymmärtää jo, minkälaisia mahdollisuuksia digitalisaatio tarjoaa. Teksti kimmo koivikko Kuvat meeri utti Kuvitus raija lehtonen

M

inna Makkonen myöntää, että hän on lähtenyt pelonsekaisin tuntein uusiin asioihin mukaan. Uusilla asioilla hiusja kauneushoitola Salon Friset´n omistaja viittaa sähköisiin ratkaisuihin. – Meillä on ollut sähköinen ajanvaraus käytössä 7–8 vuotta. Siitä on paljon hyötyä. Jos itse sairastuu, voi sulkea listoja tai muokata työaikoja. Puheluihin vastaaminen on vähentynyt ja pysymme nyt paremmin aikataulussa, Makkonen kertoo. Hänen mukaansa idea sähköisen ajanvarauksen käyttöönottoon tuli asiakkailta. Helsinkiläisyritys on aktiivinen muutenkin. Yhtiön palveluja markkinoidaan muun muassa Facebookissa ja Peruutusaika. fi-palvelussa, josta kuluttajat voivat etsiä viime hetkellä vapautuneita aikoja. Lisäksi suunnitteilla on nettisivujen optimointi mobiiliin. Kaiken lähtökohtana on saada uusia asiakkaita eli lisää myyntiä. Makkonen ihmettelee, kuinka paljon alalla on vielä kampaajia, jotka tukeutuvat pelkäs-

tään varauskalenteriin. Paperiset kalenterit löytyvät erityisesti yksinyrittäjien pöydiltä. – Kaikesta uudesta tulee tietenkin kuluja. Pitäisi kuitenkin miettiä, mitä ne tuovat. Meille se on tuonut vapautta, säästöjä ja myyntiä, Makkonen listaa. – Mietin aina, että käyttäisinkö itse kuluttajana tällaista palvelua, hän jatkaa.

gallup X 3

Mitä sinulle on digitalisaatio? Edward Blomstedt, Combi Works Oy Digitalisaatio lisää meillä prosessitehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja parantaa asiakaspalvelua. Olemme sen verran nuori yritys, että kehitämme toimintaamme koko ajan. Toimintamme perustuu pitkälti digitalisaation antamiin mahdollisuuksiin. Timo Lappi, Heltti Oy Voimme automatisoida tiettyjä rutiineja. Se vapauttaa aikaa korkeamman lisäarvon asioihin. Asiakaskokemus muuttuu, kun fyysisten terveystarkastusten sijaan voimme tehdä ne digitaalisesti ja keskittyä henkilökohtaiseen terveysvalmennukseen.

Suvi Widgren, Stylehunter Oy Digitalisaatio on antanut uudet työkalut johtamiseen, markkinointiin ja yrityksen pyörittämiseen. WhatsApp on tärkeä työkalu tavoittaa henkilöstö. Ja kuinka on ilman Facebookia pärjätty? Nyt on tärkeää osata hyödyntää kaikkea sitä tietoa mitä digitalisaatio mahdollistaa.

TieToTyön välineiTä käyTössä kaikilla/järjesTelmällisesTi (%) 5 tai enemmän (n=133)

3–4 (n=140)

1–2 (n=173)

Ei yhtään (n=98)

yriTyksen koko 10–50 henkilöä (n=96) 5–9 henkilöä (n=147)

11 8

2–4 henkilöä (n=288)

Ajatuksissa muutos Salon Friset on kampaamoalalla ja muihinkin pk-yrityksiin verrattuna etujoukoissa. Yrittäjäsanomat teetti yhteistyössä Elisan kanssa tutkimuksen, jossa selvitettiin pk-yritysten teknisiä valmiuksia digitalisaatioon. Tutkimuksessa myös kysyttiin, minkälaisia sähköisiä järjestelmiä yritykset käyttävät johtamisen välineinä ja markkinoinnissa. Käytännöt vaihtelevat paljon, kuten taulukoista voi lukea. Työnantajayrityksille suunnatun kyselyn vastauksista selviää, että peräti 16 prosentilla ei ole käytössä edes älypuhelinta. Toisaalta positiivistakin on paljon. Ohjelmistoyrittäjien toimitusjohtaja Rasmus Roiha jättäisi raudasta puhumisen ja keskittyisi palveluihin.

kasvuhalukkuus oN tärkeiN tietotyöN väliNeitä selittävä tekijä

30

34

22

15

25

46

17

23

41

27

kasvuhalukkuus Voimakas kasvu, +30 % (n=47)

57

Kasvu, +10 % (n=269) Aseman säilyt- täminen (n=241)

13 7

24

26 17

15

39

4

22

44

34

yriTyksen ikä Alle 5 vuotta (n=107) 5–10 vuotta (n=90) Yli 10 vuotta (n=359)

30 17 9

32 22

19

27 35

42

NäiN tutkittiiN • Tutkimuksen suunnittelusta, tiedonkeruusta, analyysista ja raportoinnista on vastannut Prior Konsultointi Oy • Tutkimuksen toimeksiantajat ovat Elisa Oyj ja Yrittäjäsanomat • Tutkimukseen vastasi 559 yrittäjää.

11 26 29


5

Yrittäjäsanomat

italisaatiota

hyödynneTäänkö seuraavia sähköisiä välineiTä…(%) Sähköinen laskutus

47

Asiakasrekisteri

50

Verkkokaupasta tilaaminen

kuiNka moNella käytössä… (%)

Laskujen hyväksyminen

älypuheliN

42

etäyhteys

21

Työajan seuranta

18

7 3

Varaston seuranta

17

8 3

39 36

20

10 6

2

16

47

17

50

19

55

16

45

27

Ei ollenkaan

Ei koske yritystäni

56

Suunnitteilla

Ei kenelläkään

28

22

38

30

3

26

24

27

6

Sosiaalinen media

24

27

5

Facebook-markkinointi

13

22

5

47

Sähköinen uutiskirje

11

23

5

51

6

47

13

Sähköinen ajanvaraus

11

Mobiilimarkkinointi

7

4

7

8

5

12

11 10

36

28

Verkkokauppa

9

44

12 13 10 13

47

3

26

55

5

3 8

34

11

24

12

28

Sähköpostimarkkinointi

9

2 30

4

Hakusanamainonta

Verkkomainonta

16 Joillakin

7

43

Satunnaisesti

Hakusanaoptimoidut kotisivut

31

Suurella osalla henkilöstöä

25

31

Järjestelmällisesti

Kotisivujen kävijöiden seuranta

25

2

8 3

Kotisivut

24

5

5

hyödynneTäänkö seuraavia markkinoinTikeinoja…(%)

17

Koko henkilöstöllä

15

Kilometrikorvaukset

13

9

11

19

21

28

1

22

28

19

2

43 37

Asiakasprojektien seuranta

5

16

26

Kululaskut

kaNNettava tai tabletti

24

23

63

15

Järjestelmällisesti

Satunnaisesti

Ei ollenkaan

Ei koske yritystäni

Suunnitteilla

hyödyNNetääNkö yrityksessä… (%) sähköposTia TiedosTojen mobiilisähköisTä hallinTaa laiTTeella kalenTeria verkon yli

toimialaN vaikutus väliNeideN määrääN ja käyttööN

verkkokokouksia

TieToTyön välineiTä käyTössä kaikilla/järjesTelmällisesTi (%)

10 35

27

53

20 4

24

31 29 1 8 6

Liike-elämän palvelut (n=53)

28

4

43

Kuljetus ja logistiikka (n=40)

Kauppa, maahantuonti ja tukkukauppa (n=74)

13

Järjestelmällisesti

Satunnaisesti

Ei ollenkaan

Ei koske yritystäni

Rakentaminen ja remontointi (n=61) 2 Muu (n=153)

Suunnitteilla

9 8

25

35

33

28

21

44

18

27 35 26

56

12 13

23

39

29

5

13

32

31

10

Majoitus-, matkailu-, ravintola-, viihde ja kulttuuripalvelut (n=43)

30

29 17

6

Teollisuus, energia, vesihuolto (n=52)

23 9

53

Terveys- ja sosiaalipalvelut (n=36)

25

3

Tietoliikenne, tietotekniikka ja viestintä (n=45)

17

47 22

39 37

27

5 tai enemmän (n=133)

3–4 (n=140)

1–2 (n=173)

Ei yhtään (n=98)

4


6

Yrittäjäsanomat

Digitaalisuus ei ole yksittäisiä palveluja vaan toimintatavan muutos. Aivoissa täytyy tapahtua klik. Sen jälkeen näkee kaikki helposti.

– Läppäri on läppäri. Joudun aina käyttämään jotain palvelua, se on oikea työväline. Hänen mukaansa pk-yrittäjät ovat kuluttajina valveutuneempia kuin bisneksentekijöinä. Roiha antaa myös esimerkin: – Junnufutiksessa kaikilla on käytössä WhatsApp, Doodle tai Dropbox. Omalla työpaikalla tehdään asiat kuitenkin kuin aina ennenkin. Yrittäjät olettavat jollakin tavalla, että töissä pitäisi olla käytössä jotain hienompia palveluja. Erityisesti Roiha peräänkuuluttaa yrittäjiltä uudenlaista ajattelua. Sähköisten työkalujen käyttöönotto ei ole vielä digitalisaatiota. Se on vasta ensimmäinen askel. – Digitaalisuus ei ole yksittäisiä palveluja vaan toimintatavan muutos. Aivoissa täytyy tapahtua klik. Sen jälkeen näkee kaikki helposti, Roiha sanoo. Hän käyttää puhuessaan paljon esimerkkejä ja kertoo, miten digitalisaatio toimii alussakin mainitulla kampaamoalalla. Tärkeintä on sitouttaa asiakas ja myydä hänelle mahdollisimman tehokkaasti. Näin asiakaskin selviää kaikesta mahdollisimman vähällä vaivalla. Esimerkiksi sosiaalisen median välineet voi ottaa myyntikanavaksi. – Kävin itse parturissa ja sain neljän viikon kuluttua viestin, että olisiko aika tulla taas parturiin. Se meni muuten hyvin, mutta linkki sivulle puuttui, Roiha kuvailee.

Huonekalut netissä Kolmannen polven huonekalukauppias Juhana Peltoniemi on hyvä esimerkki uudesta ajattelusta. Huonekalujen myynti on muuttunut nopeasti. Asiakkaat vertaavat tuotteita verkossa ja tekevät siellä jopa ostopäätökset. Ulkomaiset isot toimijat ovat tämän ymmärtäneet ja suomalaiset ovat jääneet telineisiin. Peltoniemi onkin kehittänyt teknisen kumppanin kanssa suomalaisille huonekalu- ja sisustusalan yrityksille verkkotyökalun, joka yhdistää niin valmistajat, jälleenmyyjät, tukkurit ja logistiikan yhteen verkkopalveluun. – Tasokas.fi on ammattilaisille tarkoitettu sivusto. Tarkoitus on, että jälleenmyyjät saavat ammattimaiset verkkokaupat käyttöönsä. Se on myös suomalaisten valmistajien etu. Yhdelläkään pk-yrityksellä ei ole mahdollista kuvata esimerkiksi 30 000 tuotetta. Tasokas voi sen tehdä, Peltoniemi kertoo. –  Nyt pääsemme oikeasti taistelemaan ulkomaisia huonekalukauppoja vastaan. Hänen mukaansa tarve viedä huonekalukauppakin nettiin on tullut nimenomaan asiakkailta. Hybridimalli ruokkii myös Peltoniemien perheyritystä, Lammilla sijaitsevaa SisustePeltoniemeä. – Ajat ovat olleet huonekalualalla vaikeat, eikä oikein kukaan ole laittanut itseään likoon, Peltoniemi sanoo.

13

Minna Makkonen miettii jatkuvasti uusia keinoja asiakkaiden sitouttamiseksi ja uusasiakashankintaan. Kampaamopenkissä tällä kertaa asiakkaana Tiina Koskelainen.

Epävarmoja

Tietoturva kulkee käsi kädessä Digitaalisten palvelujen käyttöönotto ja tietoturva kulkevat käsi kädessä. Tai ainakin pitäisi kulkea. Näin sanoo Prior Konsultointi Oy:n toimitusjohtaja Tatu Kauppinen. Hänen omistamansa yritys toteutti Yrittäjäsanomien ja Elisan kyselyn yritysten digitaalisista

Kauppinen kertoo. Hänen mukaansa tärkein kysymys onkin, miten saadaan yrittäjät ajattelemaan tietoturvasta ennakoivasti. – Työntekijöiden kouluttaminenkin hoidetaan aika huonosti. Se kertoo juuri tästä ongelmasta, Kauppinen korostaa.

valmiuksista. – Harvalla yrittäjällä tulee tietoturva mieleen, kun kysytään yritystoiminnan suurimpia uhkia. Jokainen yrittäjä on joutunut tekemisiin kilpailun kovenemisen tai henkilöriskien kanssa, mutta vain pieni osa on joutunut tietomurron kohteeksi,

Mitkä ovat liiketoimintasi suurimmat uhat? Luokiteltu avokysymys, % Heikko taloustilanne, taantuma

21

Kilpailun koveneminen

17

Sairastuminen, tapaturma

12

Henkilöriskit, virherekrytoinnit

8

Kysynnän lasku

8

Ostovoiman heikkeneminen, työttömyys 6

Lainsäädäntö, lainsäädännön ennustettavuus

6

Ongelmat tietoliikenteessä, tietojärjestelmien kaatuminen

3

Tulipalo, ilkivalta, sähkökatko

3

Verotus

3

Asiakkaiden konkurssit ja maksuvaikeudet

3

Korkeat kustannukset

2

Sota, muutos maan turvallisuudessa

2

Verkkokauppa, ulkomaiset verkkokaupat

2

Halpatyövoima

2

96 50

4

Rahoitus

Varma

Sen sijaan kyselyyn vastanneista kolme prosenttia tietää, että on joutunut tietomurron kohteeksi. Tietomurron uhreja on Suomessa tuhansia.

Virussuoja

5

Rakentamisen hiipuminen

3

Virustorjunta on lähes kaikissa yrityksissä kunnossa. Samoin palomuurit. Lisäksi salasanat ja ohjelmistojen päivitys on hyvällä mallilla.

7

Tietoturvauhat

Digitaalisten palvelujen käyttöön liittyy tietoturva. Yrittäjäsanomien kyselyyn vastanneista 13 prosenttia ei tiedä, onko joutunut tietomurron kohteeksi.

Koulutus

Lähteet: Prior Konsultointi, Elisa, Yrittäjäsanomat

Heikoimmalla tolalla on henkilöstön kouluttaminen tietoturvaan. Vain puolet ilmoitti kouluttavansa henkilöstöään järjestelmällisesti tai satunnaisesti.


7

Yrittäjäsanomat

Seuraa asiakkaiden käyttäytymistä län vetämällä hallituksella on suuret suunnitelmat yritysten varalle. Hallitusohjelman yhtenä painopisteenä on digitalisaatio, erilaiset kokeilut ja normien purkaminen. Lopullisena tavoitteena on muun muassa suomalaisten yritysten digitalisaatioasteen nostaminen, robotisaation hyödyntäminen ja uusien liiketoimintamallien löytäminen. Suomen Yrittäjien koulutusasioiden päällikkö Mika Tuuliainen sanoo, että digitaalisuuteen kallellaan olevia yrityksiä on noin kahdeksan prosenttia yrityskannasta. Se tarkoittaa noin 18 000–19 000 yritystä. Tuuliainen perustaa lukunsa syksyllä julkaistuun pk-yritysbarometrin tietoihin ja työ- ja elinkeinoministeriön selvitykseen. – Nämä yritykset innovoivat muita enemmän ja ovat kansainvälisiä. Digitaalisuus näkyy yritysten johtamisessa ja asiakaskeskeisyydessä, Tuuliainen kertoo. Hänen mukaansa aidosti digitalisaatiota hyödyntäviä yrityksiä on kuitenkin yllättävän vähän.

Nuoret vetureina TEMin selvityksessä noin 60 prosenttia digitaalisesti suuntautuvista yrityksistä on perustettu 2000-luvulla. Ne ovat lanseeranneet kaksi kertaa muita pk-yrityksiä yleisemmin uusia tuotteita tai palveluja markkinoille ja myös ottaneet käyttöön uutta teknologiaa.

jarkko översti

KASVU Pääministeri Juha Sipi-

kommentti

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Älä pelkää, ajattele Suomen Yrittäjien koulutusasioiden päällikkö Mika Tuuliainen sanoo, että jokaisen yrittäjän pitäisi miettiä digitalisaation tuomia mahdollisuuksia liiketoimintaan.

Myös yritysten suhdannekuva on koko pk-sektoria selvästi valoisampi. Noin 37 prosenttia yrityksistä odotti barometrin mukaan suhdanteen kohenevan seuraavan vuoden aikana. Seuraavan vuoden suhdanneodotus oli digitaalisesti suuntautuneilla yrityksillä positiivinen kaksi kertaa useammin kuin muilla pk-yrityksillä. Näiden yritysten varaan myös hallitus laskee, sillä ne ovat jo lähtökohtaisesti kansainvälisempiä kuin muut. Suoraa vientitoimintaa ulkomaille harjoitti 12 prosenttia kaikista pk-yrityksistä, kun digitaalisesti suuntautuneista yrityksistä vientiä harjoitti neljännes. Tuuliainen näkee, että yritys-

ten pitäisi olla ylipäätään todella kiinnostuneita asiakaskäyttäytymisen muutoksesta ja siitä, miten se vaikuttaa omaan liiketoimintaan. – Kuluttajat tietävät tarkkaan, mitä tuote tai palvelu maksaa, mikä sen laatu on ja mistä sen parhaiten saa, Tuuliainen sanoo.

Kuluttajat tietävät tarkkaan, mitä tuote tai palvelu maksaa, mikä sen laatu on ja mistä sen parhaiten saa.

Digitalisaatiosta ja sen vaikutuksista on puhuttu vuosikausia. Sitä on myös tutkittu lähes kyllästymiseen asti. Tosin tutkimukset yleensä keskittyvät teknisiin ratkaisuihin tai niiden olemassaoloon. Näitä kysymyksiä esitettiin myös Yrittäjäsanomien ja Elisan kyselyssä. Halusimme tietää, minkälaisesta tilanteesta yrittäjät ponnistavat. Selvisi, että osa hyödyntää erilaisia palveluja tehokkaasti, osa taas on lähtökuopissa. Myös keväällä julkaistu Digibarometri antaa valoisan kuvan suomalaisten yritysten digivalmiuksista verrattuna muihin maihin. Pilvipalveluiden käyttö ja tekniset valmiudet ovat korkealla tasolla, mutta palveluiden jalostamisessa on vielä tekemistä. Surullisin tilanne on verkkokaupassa.

Puhdasoppisesti ajateltuna mikään edellä mainituista ei ole digitalisaatiota. Kuten Ohjelmistoyrittäjien Rasmus Roiha sanoo: ”Digitalisaatio ei ole yksittäisten palvelujen automatisointia, se on toimintatavan muutos.” Parhaimmillaan yksi yritys voi mullistaa kokonaisen toimialan. Esimerkkejä on useita, aina suomalaisesta Onnibusista kansainvälisiin jätteihin. Kuluttajien käyttäytyminen on avainasemassa. Mitä yrittäjä voi tehdä muutoksen keskellä? Pahinta on sulkea silmät muutokselta. Aluksi on hyvä pysähtyä ajattelemaan ja esittää itselle muutama tärkeä kysymys. Ensimmäinen kysymys voisi olla: Ymmärränkö aidosti oman liiketoimintani ja tunnenko asiakkaani sekä niiden tarpeet?

Yrittäjä, säästä 30% a! st si k u n n a st u k n se k tu u sk la ti n y y m LASKU- JA RESKONTRAPALVELUN avulla säästät aikaa, vaivaa ja rahaa LUOTON- N A HALLINN

H A AT PA R

Intrum Justitian Lasku- ja reskontrapalvelu auttaa tehostamaan yrityksesi tai yhteisösi kassavirtaa. Samalla vapautat aikaa ja resursseja omaan ydinliiketoimintaasi. Palvelun avulla voit lyhentää saataviesi todellista maksuaikaa merkittävästi.

RESEPTIT

Miro Kurvinen MasterChef Suomi 2014

LASKU- JA RESKONTRAPALVELU – myyntisaamisten seurannan huippuresepti

1. Laskuta säännöllisesti. 2. Lähetämme maksumuistutukset puolestasi. 3. Perintätoimet kannattaa tarvittaessa aloittaa nopeasti. 4. Ratkaisemme ongelmat nopeasti ja sovimme maksujärjestelyistä.

Lue lisää resepteistämme

www.luotonhallintareseptit.fi

Voit myös kysyä suoraan puhelimitse lisätietoja. Soita asiantuntijoillemme numeroon 09 2291 1600.

Asiakaspalvelu on ylivertainen vahvuutemme.

www.intrum.fi


8

Yrittäjäsanomat

lea hult

Uutiset Kanneoikeus suurin miina Yrittäjien Mäkysen mukaan paikallisen sopimisen mahdollistavan järjestelmän täytyy olla mahdollisimman yksinkertainen. Laki  Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen on pääosin tyytyväinen Harri Hietalan esitykseen paikallisesta sopimisesta. Selvitysmies Hietalan työ luovutettiin torstaina 15. lokakuuta työja oikeusministeri Jari Lindströmille (ps). Esitys mahdollistaisi esimerkiksi työnantajalle ja työntekijälle vapauden sopia keskimääräisestä työajasta. Tämä helpottaisi varsinkin aloja, joissa työn määrä vaihtelee kausittain. Nyt paikallinen sopiminen on monissa tapauksissa mahdollista vain työnantajajärjestöihin kuuluville. Myös joihinkin työehtosopimuksiin on kirjattu oikeus paikalliseen sopimiseen.

teettämästä kyselystä. Kyselyn mukaan muutamassa vuodessa syntyisi 60 – 65 000 työpaikkaa. Esityksen suurin ongelma liittyy Mäkysen mukaan ammattiliittojen kanneoikeuteen. Hietalan esityksessä ehdotetaan, että ammattiliitoilla olisi oikeus puuttua halutessaan työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen – myös siinä tapauksessa, että molemmat osapuolet olisivat tyytyväisiä sopimukseen. − Ay-liikkeen kanneoikeus saattaisi estää paikallisen sopimisen ja asettaa näin koko uuden järjestelmän hyödyt kyseenalaisiksi. Jos kanneoikeus menee tuollaisenaan läpi, se uhkaa vesittää hyvän ja tarpeellisen uudistuksen.

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkysen mukaan paikallisesta sopimista koskeva ehdotus on lupaava.

Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

Tarvitaan lakimuutoksia Mäkynen linjaa, että vain lakimuutokset ratkaisevat paikalliseen sopimiseen liittyviä epäkohtia. − Se on jo nähty, ettei asiaan saada työehtosopimusneuvotteluissa toimivia ratkaisuja, hän painottaa. Yrittäjänä Mäkynen arvioi, että esiin nostetut seikat ovat juuri niitä, mihin yrittäjäpiireissä on jo pitkään toivottu muutosta. − Päättäjien on vain muistettava tehdä järjestelmästä niin yksinkertainen kuin mahdollista. Vahvalla yhteisen sopimisen hengellä varustetuilla pienillä työpaikoilla byrokratiaa ei kaivata yhtään lisää. Paikallisen sopimisen laajentaminen lisäisi työpaikkoja, selviää Suomen Yrittäjien jäsenilleen

Ehdotuksen vahvuudet ja heikkoudet Vahvuus: Paikallisen sopimisen mahdollistaminen järjestäytymättömille yrityksille − Jos paikallinen sopiminen olisi mahdollista kaikille, oikein toteutettuna se yksinkertaistaisi järjestelmää huomattavasti. Paikallinen sopiminen on joissakin työehtosopimuksissa määritelty, mutta joustot ovat merkittävimmiltä osiltaan käytössä vain järjestäytyneille yrityksille, Suomen Yrittäjien johtaja Janne Makkula arvioi. Vahvuus: Työaikojen järjestelyn mahdollistaminen − Joissakin yrityksissä työtä ei riitä tasaisesti ympäri vuoden. Esityksen mukaan työntekijä ja

työnantaja voivat yhdessä sopia keskimääräisestä työajasta. Tällöin töitä tehdään enemmän silloin, kun niitä on ja vapaita pidetään hiljaisempina aikoina. Työajan tasaaminen säästäisi työnantajan kustannuksia, kun ylityökorvauksia maksettaisiin vähemmän. Työntekijät saisivat enemmän vapaata silloin, kun töitä ei ole.

esimerkiksi Saksaa ja Ruotsia. Tämä lisäisi kilpailukykyä ja vaikuttaisi positiivisesti työllisyystilanteeseen. On luotettava siihen, että ihmiset osaavat tehdä keskenään fiksuja sopimuksia. Tutkimusten mukaan erityisesti pienissä yrityksissä yrittäjät ja työntekijät ovat avoimia ja luottavat toisiinsa.

Vahvuus: Paikallisen sopimisen mahdollistaminen nykyistä monipuolisemmin −Jos lainsäädäntöä muutettaisiin siten, että yritykset voisivat työehtosopimuksesta poiketen paikallisesti sopia entistä monipuolisemmin työsuhteen ehdoista, se veisi meitä lähemmäs

Heikkous: Ammattiliittojen kanneoikeus − Esityksessä ehdotetaan, että ammattiliitoilla olisi oikeus puuttua työntekijän ja työnantajan tekemään paikalliseen sopimukseen, vaikka molemmat osapuolet olisivat siihen tyytyväisiä.

”Kolmikanta on aikansa elänyt” lea hult

miska puumala

Jari Lindström

Hjallis Harkimo

Laki  Paikallinen sopiminen puhutti myös lokakuun alussa järjestetyillä Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä. Lauantai-illan gaalapuheessa työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) huomautti, että hallituksen suuri ponnistus työelämän uudistamiseen on paikallinen sopiminen. – Hallitusohjelman niin sanottu iso kala on toimet paikallisen sopimisen edistämiseksi, sillä työpaikkatasolla sopimalla

saadaan parhaiten räätälöityä jokaisen yrityksen ja sen työntekijöiden sen hetkiseen tilanteeseen parhaiten sopiva ratkaisu, Lindström sanoi puheessaan. Yrittäjä ja kansanedustaja Hjallis Harkimo (kok.) totesi puheessaan, että kolmikanta on vanhentunut. – Enää ei voi ylhäältä määrätä samoja juttuja kaikille. Sellainen porukka, joka kuvittelee näin, on aivan pimeää. Kolmikanta on

aikansa elänyt. Se olisi pitänyt lopettaa jo kymmenen vuotta sitten. Harkimon mukaan työpaikkoja syntyy, jos järjestelmä olisi joustavampi. – Pitäisi olla helpompaa palkata työvoimaa ja päästä siitä eroon. Tarvitaan lisää joustavuutta. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka


9

Yrittäjäsanomat

Yrittäjät työllistävät nuoria Lahdessa Henkilöstö Keväällä

avatun Matkalla Duuniin! -palvelun ideana on tarjota lahtelaisille yrittäjille ja työttömille nuorille virtuaalinen kohtaamispaikka. Palvelussa työttömät 17−24-vuotiaat tai alle 30-vuotiaat vastavalmistuneet voivat hakea töitä ja yritykset ilmoittaa vapaista työpaikoista. Hakijoiden apuna ovat TE-toimistojen ammattilaiset, jotka ohjaavat nuoria oikealle uralle. Lahden Yrittäjien puheenjohtaja Kari Helokivi on ollut alusta asti mukana kehittämässä Matkalla Duuniin! -palvelua. − Huomasimme työllisyysja nuorisotakuutoimikunnassa, että Lahdessa oli lähes yhtä paljon työttömiä nuoria kuin meidän yhdistyksessämme on jäseniä. Ajattelimme, että jos jokainen yrittäjä palkkaisi yhden nuoren, työttömyys vähenisi selvästi. Toistaiseksi 36 nuorta on työllistynyt Matkalla Duuniin! -palvelun avulla. Yhteistyökoordinaattori Vesa Nykänen kertoo, että heistä 15 on saanut palvelun kautta palkkatyön, yksi solminut oppisopimuksen ja loput päässeet työkokeiluun. Toistaiseksi työtä palvelun kautta on etsinyt noin 80 nuorta. Työtä tarjoavia yrittäjiä on ollut mukana puolet vähemmän.

yr i ttä jät.fi facebook.com/yrittäjät

Vientihitti Kiinaan: sipsi Viennin osuus Real Snacksin liikevaihdosta on tuplaantunut runsaan vuoden aikana. Nyt osuus on noin 23 prosenttia. Viennin osuus Real Snacksin liikevaihdosta on kasvanut erityisesti Aasian-markkinoiden kautta. Lue lisää: bit.ly/vientisipsit

yrittäjät.fi

N A A V I A STU L

A

SUOMEN SUURIN YRITTÄJÄRISTEILY 23.–24.4.2016 ENERGIAA YRITTÄJÄLLE, ENERGIAA YRITYKSELLE.

VALVEUDU VIISAASTI

VERKOSTOIDU VAIVATTA

VIRKISTÄYDY VIIHTYEN

• Kehitä johtamistasi ja murra myyttejä. • Päivitä osaamisesi työlainsäädännöstä. • Uudista markkinointia ja myyntiä.

• Tapaat laivalla vanhoja tuttuja. • Luot uusia verkostoja. • Naurat, keskustelet ja viihdyt.

• Ota ansaittu tauko kiireisiisi. • Huolehdi itsestäsi ja voi hyvin. • Nauti ja energisoidu.

LAIVA TÄYNNÄ HUIPPUESIINTYJIÄ, MUKANA MM.

Varo laskulta näyttävää tarjousta Taloushallinto

Suomen Yritystietopankki SYTP Oy on postittanut monelle yrittäjälle ilmoitusmaksutarjouksia, jotka näyttävät erehdyttävästi laskuilta. Yrittäjille on lähetetty kirjeitä, jotka tekstin mukaan ovat ilmoitusmaksutarjouksia, mutta ne näyttävät laskuilta. Monien kirjeen saaneiden yrittäjien mukaan SYTP ei ole ollut aiemmin missään yhteydessä yrityksiin, eikä sen kautta ole tilattu palveluita tai tuotteita. Suomen Yrittäjien neuvontapalveluista muistutetaan, että aiheettomia laskuja, jotka eivät perustu sopimukseen tai tilaukseen, ei tarvitse maksaa. – Tämänkaltaisiin saapuneisiin ”tarjouskirjeisiin” ei ole välttämättä tarvetta reagoida millään tavalla. Laskulta näyttävästä tarjouskirjeestä ei ole välttämätöntä reklamoida lähettäjälle, mutta reklamaation voi tehdä, jos haluaa. Siinä on hyvä korostaa, että yritysten välillä ei ole minkäänlaista sopimusta, mitään palvelua ei ole tilattu, eikä maksua tulla suorittamaan, kertoo Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Atte Rytkönen.

@suomenyrittajat

Jari Sillanpää

Mainospaikka A4

Suomen ykkösviihdyttäjä

Linda Liukas

Miika Lipiäinen

Martti Vannas

Jaakko Alasaarela

Suomen Digital Champion

Muutosjohtajasta tislaamopitäjäksi

Huumoria, taikuutta ja tilannekomiikkaa

Yrittäjän arvot: rakkaus, passion ja rohkeus

LUE LISÄÄ WWW.YRITTAJARISTEILY.FI m/s Baltic Queen Lähtö: Helsingistä lauantaina 23.4. klo 18.30 Paluu: Tallinnasta sunnuntaina 24.4. klo 16.00 Kätevät yhteiskuljetukset maakunnista satamaan!

VARAA MATKASI NYT, www.matkapojat.fi/yrittajaristeily tai 010 2323 100 (lankaverkosta 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min)

www.yrittajaristeily.fi

Hinnat

62€/hlö alkaen


10

Yrittäjäsanomat

aleksi poutanen

suomal ainen ulkomaill a

Suurimmat pohtivat pörssiä Pasi Loman markkinoi kirjoja Brasiliassa

Tilitoimistojen välinen kilpailu näkyy eniten pienissä kaupungeissa, sanoo Suomen Taloushallintoliiton puheenjohtaja Vuokko Mäkinen.

Olen kotoisin Torniosta. Muutin Englantiin opiskelemaan 1997 ja väittelin antiikin historiasta tohtoriksi Nottinghamin yliopistossa 2004. Siinä välillä menin naimisiin naapurissa asuneen brasilialaisen Lilian kanssa. Valmistuttuani muutimme Brasilian São Pauloon. Oivalsin ihan vahingossa, että täällä ei ollut julkaistu juuri mitään suomalaista kirjallisuutta. Aamupalaa syödessäni näin kirjahyllyssämme Mauri Kunnaksen kirjan Viikingit tulevat! Selvitin, ettei Kunnaksen teoksia ollut käännetty portugaliksi, vaikka kirjailija oli jo silloin myynyt yli seitsemän miljoonaa kirjaa yli 30 kielellä. Tajusin, että tässä voisi olla markkinarako ryhtyä edustamaan Kunnaksen tasoisia suomalaisia kirjailijoita sekä kääntää teoksia yhdessä vaimoni kanssa. Perustimme Vikings of Brazilin, joka kääntää ja markkinoi pohjoismaista kirjallisuutta. Ensimmäisen vuoden tavoite oli viiden kirjan oikeuksien myynti, mutta myimme yli 50 kirjan oikeudet ja reilussa kolmessa vuodessa yli 200 kirjan oikeudet. Suomessa pienyrittäjän on käsittääkseni vaikea palkata työväkeä korkeiden palkkojen ja sosiaalietujen vuoksi. Toisaalta pätevää porukkaa löytyy Suomesta helpommin, kun taas täällä se on yksi suurimmista haasteista. Brasiliassa ei saa starttirahaa, byrokratia voi olla työlästä ja korruptioon voi törmätä useilla sektoreilla. Menestyminen yrittäjänä vaatii henkilökohtaisia kontakteja, kielitaitoa, innovaatioita ja sinnikkyyttä. Suomessa tottui ilmaiseen maailmanluokan koulujärjestelmään sekä lähes ilmaiseen ja hyvään terveydenhuoltoon. Täällä on ollut sokki, että jos haluaa laadukasta palvelua, joutuu kaikesta tällaisesta maksamaan paljon.

Taloushallinto  Tilitoimistoalalla on parhaillaan käynnissä isoja rakennemuutoksia. Suurimpana muutoksena voidaan pitää sitä, että digitaaliset ja automatisoidut järjestelmät korvaavat manuaalista työtä. – Automatisaatio muuttaa työn luonnetta, ja lisäksi suuri joukko nykyisistä toimijoista on siirtymässä eläkkeelle lähivuosina. Tulevaisuudessa tuotamme uudenlaisia palveluja ja tarvitsemme paljon nuoria osaajia alalle, kertoo Suomen Taloushallintoliitto ry:n puheenjohtaja Vuokko Mäkinen. Myös viranomaiset sähköistävät joukolla palveluitaan.

Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Pörssiä ja pk-yrittäjiä Monet isot tilitoimistot kasvavat kovaa vauhtia ja suuntaavat jopa pörssiin. Esimerkiksi Talenom aloitti Helsingin pörssin First North -markkinapaikalla kesäkuussa. Accountor taas mieli Tukholman pörssiin, mutta hautasi suunnitelmansa lokakuun alussa. – Kehitys kertoo siitä, että tämä on myös tulevaisuuden bisnestä ja palveluille on kysyntää, Mäkinen sanoo. Alalla tehdään melko paljon yrityskauppoja, mutta pk-yrittäjille on yhä tilausta, Mäkinen sanoo. – Uskon siihen, ettei toiminta keskity vain isoille toimijoille, sillä asiakkaat haluavat henkilökohtaista palvelua, eikä isoilla yrityksillä ole välttämättä valmiuksia tähän pitkälle kehitettyjen tehokkaiden prosessien johdosta. – Esimerkiksi noin 10 – 20 työntekijän yritys pystyy samaan aikaan sekä tarjoamaan henkilökohtaista palvelua että vikkelästi kehittämään prosessejaan, Mäkinen jatkaa.

Vuokko Mäkisen mukaan tilitoimistojen kilpailu on kovinta maaseudulla.

Maaseudulla on hintakilpailua Alalla on kilpailua, mutta kuinka paljon? – Siitä on varmasti erilaisia näkemyksiä. Maaseudun pienillä paikkakunnilla kilpailu tuntuu varmaankin enemmän kuin pääkaupunkiseudulla. Siellä työ on toimijoiden kesken hyvin samantyyppistä ja työtä ostetaan halvemmalla, joten hintakilpailu on kovempaa, Mäkinen kertoo. Kilpailuvalttina voi henkilökohtaisen palvelun lisäksi olla asiakaslähtöisyys sekä neuvonta, joille on yhä enemmän kysyntää. – Osa ei ehkä pysty tai halua muokata konseptiaan asiakaslähtöisemmäksi. Aiemmin vanhalla konseptilla ehkä pärjäsi, mutta nyt asiakkaita houkutellaan erottautumalla muista toimijoista, Mäkinen sanoo.

Kasvua ulkoistuksista Automatisaation ja eläköitymisen lisäksi heikko taloustilanne on jonkin

verran heijastunut tilitoimistoalaan asiakasyritysten talousvaikeuksien kautta. Alan liikevaihto on kuitenkin kasvussa, sillä yhä useammat yritykset ulkoistavat talous- ja palkkahallintoaan. Viime vuonna tilitoimistoalan liikevaihto kasvoi kolmisen prosenttia. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä kasvua kertyi 5,5 prosenttia. Suurin osa suomalaisista pkyrityksistä on ulkoistanut ainakin osan taloushallinnostaan tilitoimistoille, Mäkinen arvioi. – Paljon on tapahtumassa alalla, mutta muutokset ovat lopulta kuitenkin positiiviseen suuntaan. Taloushallintoliitto on auktorisoinut noin 800 tilitoimistojen toimipaikkaa Suomessa. Jäsenyritykset hoitavat lähes 130 000 yrityksen ja yhteisön taloushallintoa sekä yli 50 000 yrityksen palkanlaskennan. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Mikä kuljetustarpeesi onkaan, meillä on siihen ratkaisu.


11

Yrittäjäsanomat

mikko pylkkö

A n a ly y s i

Suomalaiset yrittäjät pessimistejä optimistien joukossa Suomen talouden heikko kehitys näkyy myös pk-yrityksissä. Muissa euromaissa yrittäjät uskovat parempaan. Raha  Kaksi viereistä taulukkoa kertovat samaa tilannekuvaa kuin lukuisat muut kuviot Suomen ja muun Euroopan talouksien kehittymisestä: Suomi laahaa perässä. Euroopan yrittäjäjärjestöjen kattojärjestön UEAPME:n tuoreen tilaston mukaan eurooppalaisten yrittäjien luottamus talouden kehitykseen on ollut kasvussa jo vuodesta 2013 saakka. Syyskuun alussa julkaistu Pkbarometri kuvaa, että suomalaisten yritysten odotukset kääntyivät vuoden toisella puoliskolla nousuun. Tätä ennen ne olivat valahtaneet miinukselle vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Monta Eurooppaa Euroopassa nousussa olevan optimismin takaa löytyy monta tarinaa mantereesta, jota ovat vuosia repineet taloudelliset kriisit ja kärjistynyt poliittinen tilanne. Koko Eurooppaa kuvaavan muuttujan takaa löytyy yksi menestystarina: indeksin viime vuosien kasvua selittää erityisesti se, että Euroopan eteläiset ja reuna-alueiden maat ovat vuosien kriisitilanteen jälkeen päässeet kasvuun. UEAPME:n tilastojen mukaan vielä vuoden 2013 toisella neljännekselle pohjoisten ja eteläisten maiden yrittäjien näkemykset erosivat 15 prosenttiyksiköllä. Nyt eroa on enää 4,6 prosenttia, kun pohjoisten maiden yrittäjistä 76,6 prosenttia uskoo yrityksen tilanteen paranevan tai pysyvän yhtä hyvänä. Toinen Eurooppaa jakava linja on eurojäsenyys. Kaikki Euroopan pahimmat kriisimaat ovat olleet myös eurojäseniä. Koko 2010-luvun euroalueen ulkopuolisissa maissa toimivat yrittäjät ovat olleet

Suomalaisten yrittäjien usko heiluu 80

Euromaiden pk-yritykset

I/2011 II/2011 I/2012 II/2012 I/2013 II/2013 I/2014 II/2014 I/2015 II/2015

UEAPME:n indeksi kuvaa prosenttiosuutta vastaajayrityksistä, jotka uskovat, että yrityksen tilanne paranee tai pysyy yhtä hyvänä.

40

Pk-barometri

30 20 10 0 -10

I/2011 II/2011 I/2012 II/2012 I/2013 II/2013 I/2014 II/2014 I/2015 II/2015

Pk-barometrissä saldoluku on positiivisesti yrityksen kehitykseen uskovien yrittäjien ja negatiivisesti suhtautuvien yrittäjien erotus.

Syyskuun alussa julkaistu Pk-barometri kuvaa, että suomalaisten yritysten odotukset kääntyivät vuoden toisella puoliskolla nousuun. luottavaisempia kuin euroalueen yrittäjät. Tuoreimmassa mittauksessa euromaiden yrittäjien luottamus ylitti muun Euroopan yrittäjät. Euroalueella luottamus nousi 4,5 prosenttiyksikköä, kun se laski ulkopuolella lähes 1,5 prosenttiyksikköä.

Yritys pystyssä yksitoista päivää Markkinointi  Tampe-

70 60

Joonas Jaskari, Kaarle Putti, Otto Lindh, Janne Taisto ja Tuukka Tuovinen aloittivat viime keväänä renkaiden vaihdon.

Ilmiölle voi löytää useita selityksiä. Ainakin osa kriisimaista on jo saanut maata jalkojensa alle. Se nostaa romahtanutta luottamusta nyt eteläisissä maissa ja muissa euromaissa. Euron ulkopuolisten maiden yrittäjien luottamuksen laskun syyksi UEAPME löytää esimerkiksi Iso-Britannian mahdollisen eron EU:sta. Suomalaisia tuskin lohduttaa se, että maa kuuluu nyt vahvempaan ryhmään sekä euroa käyttävänä että pohjoisena maana, kun oma talous sakkaa. Optimisti löytää tuloksista mahdollisuuksia vientiin ja uskoa tulevaan, jota talouskasvun käynnistyminen aina vaatii. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

reen ammattikorkeakoulun Proakatemialla toimivan Noste-osuuskunnan ihmiset pyörittivät viime keväänä Pitstop Hämppi -renkaanvaihtopalvelua. Proakatemian opiskelijat käyvät ensimmäisen vuoden opinnoissaan ammattikorkeakoulun liiketalouden perusopintoja ja tämän jälkeen opiskelevat yrittäjyyttä tekemällä projekteja yritystoiminnan puitteissa. Renkaiden vaihdon lisäksi Noste-osuuskunta on muun muassa järjestänyt yrittäjyysseminaari Feminaarin ja tehnyt erilaisia myynti- ja videoprojekteja. – Teemme niitä asioita, jotka kiinnostavat ja joissa on osaamista, Nosteen perustajajäsen Kaarle Putti sanoo.

Lisää viivan alle Osuuskunta teki renkaidenvaihtoa ensimmäisen kerran viime keväänä. Nyt projekti aiotaan toteuttaa uudestaan. Opiskelijat vaihtoivat viime keväänä renkaita 11 päivän aikana yhteensä 208 autoon. Tämä tuotti liikevaihtoa 6765 euroa. Kulujen jälkeen viivan alle jäi 3376 euroa, joka on myös viisihenkisen porukan palkkio. Viisikko teki töitä 11 päivänä keskimäärin yhdeksän tuntia päivässä. Projektissa mukana ollut Putti on tyytyväinen viime keväänä projektin saamaan mediahuomioon, mutta tu-

Posti kuljettaa lähetyksesi paketista kokokuormaan. Luotettavasti kaikkialta kaikkialle Suomeen. Yhdeltä kumppanilta saat käyttöösi suomalaisen logistiikkaosaajan monipuolisen toimialaosaamisen sekä maan kattavimman ja luotettavimman verkoston. Pyydä tarjous osoitteesta posti.fi/logistiikka

Sujuvampi arki.

lokseen projektiryhmä ei ollut täysin tyytyväinen. Tänä syksynä tavoitteena on lisätä myyntiä ja pudottaa kuluja. Palvelu toimii 2.–14. marraskuuta. – Viime vuonna oli tyhmät sopimukset, kun ei saatu euroakaan renkaiden pesusta. Tänä vuonna olemme myös haalineet työkalut sponssina tai lainattuina, Putti sanoo. Vaihtotoimintaa on myös laajennettu. Tänä vuonna renkaita vaihdetaan P-Hämpin parkkihallin lisäksi IKH:n parkkipaikalla Pirkkalassa. – Olemme saaneet laskettua kuluja. Kriittinen piste on hyvin matala.

Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

Tradenomiksi yrittämällä Trademonin tutkinnon voi suorittaa kahdessa ammattikorkeakoulussa yrittämällä. Tiimiakatemia on vuonna 1993 perustettu Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketalouden alan yrittäjyyden erikoiskoulutusyksikkö Jyväskylässä. Proakatemia on vuonna 1999 perustettu Tampereen ammattikorkeakoulun yrittäjyyden yksikkö, joka kouluttaa yrittäjyyteen erikoistuneita liiketalouden ja tietojenkäsittelyn tradenomeja.


12

Yrittäjäsanomat

tekes

Isoja riskejä ei uskalleta ottaa Tekesin leikkauspäätökset ja taloustilanne ovat syöneet yritysten halua hakea rahoitusta. Rahoitus Hallituksen Tekesiin kohdistamat leikkaukset sekä Suomen taloudellinen tilanne ovat vähentäneet merkittävästi yritysten intoa hakea rahoitusta. Tekesin kasvuyritysten rahoituksesta ja palveluista vastaavan johtajan Reijo Kankaan mukaan myös hankkeisiin haettavat rahasummat ovat pienentyneet merkittävästi muutamassa vuodessa. Tekes on tästä huolissaan, sillä pienemmät investoinnit eivät takaa ainakaan toivottua kasvua Suomeen. Tekesiltä haettavan rahoituksen suuruus vaihtelee tällä hetkellä 50 000 −100 000 euron välillä. Vielä pari vuotta sitten isompi joukko yrityksiä havitteli rahoitusta, joka vaihteli sadastatuhannesta jopa miljooniin. Ne kuitenkin vaativat riskinottoa, mihin moni yritys ei tunnu taloudellisessa ahdingossa olevan valmis. − Suomi tarvitsee kasvuhaluisia ja motivoituneita yrityksiä. Suomen taloudellinen tilanne on johtanut siihen, että yhä harvempi yritys on valmis ottamaan isoja riskejä ja investoimaan, Kangas epäilee.

Reijo Kankaan mukaan yritykset ovat nyt aiempaa varovaisempia.

Toinen merkittävä syy rahoitushakemusten vähentymiseen on Kankaan mukaan leikkauksiin liittyvät väärät tiedot. − Leikkaukset eivät vaikuta vielä tänä vuonna tehtyihin päätöksiin, vaikka moni niin luulee. Lisäksi leikkaukset kohdistuvat pääsääntöisesti isojen yritysten tukiin. Hallitushan haluaa kaikin keinoin tukea pk-yrityksiä. Myös meiltä pk-yrityksille rahoitusta kyllä löytyy myös jatkossa, Kangas vakuuttaa. Kankaan arvioiden mukaan Tekes voi tänä vuonna tarjota yrittäjille rahoitusta vielä 30 miljoonalla eurolla. Pk-yritysten ensi vuoden potiksi taas on kaavailtu

120−130 miljoonaa euroa. Hallitus on leikkaamassa Tekesiltä noin 138 miljoonaa, mikä on noin 30 prosenttia sen myöntövaroista.

Rahoitusperusteet muuttuneet Vielä joitakin vuosia sitten Tekes tunnettiin parhaiten teknologian kehittämisestä. Kangas muistuttaa, että nykyisin rahoitusperusteet ovat muuttuneet. − Nyt rahoitusta voi saada esimerkiksi palvelu- ja liiketoimintamallien sekä työelämän kehitykseen. Tällöin panostetaan johdon ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen kasvun ja kansainvälistymisen tar-

peiden pohjalta. Kansainvälisen kasvun suunnitteluun voi myös saada rahoitusta. Uutena mahdollisuutena on myös pilottien ja demonstraatioiden rahoittaminen. Näin autetaan uusien innovaatioiden vientiä markkinoille. Kangas neuvoo kiinnostuneita yrityksiä olemaan yhteydessä suoraan Tekesiin. − Valmista suunnitelmaa ei tarvitse olla, vaan sitä voidaan lähteä rakentamaan keskustelun kautta. Tärkeintä on motivaatio ja halu kasvaa, Kangas painottaa. Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

Yrittäjä, tuskastuttaako sinuakin ainainen kuittirumba? Laita kuittirumba kuriin eTaskulla! Lataa eTasku puhelimesi sovelluskaupasta ja kokeile maksutta 30 päivän ajan.


13

Yrittäjäsanomat

yrittäjät.fi

Q&A

meeri utti

Katso uudet yritykset tiistaisin, AAA-yritykset torstaisin.

Hyönteisistä ruokaa kauppojen hyllyille Perustit yrityksen yhdessä kolmen muun opiskelijan kanssa. Miksi ryhdyitte yrittäjiksi, Samica Sadik? Tapasimme eräässä tapahtumassa ja huomasimme, että teimme samaa asiaa. Ideana oli perustaa Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston opiskelijoille yhdistys, jonka tarkoituksena on mahdollistaa uusien eläinproteiinien ja tuotantovaihtoehtojen käyttöönottoa ja kasvua Suomessa. Meitä kannustettiin osallistumaan startup-kilpailuun ja sen aikana ideamme jalostui yritykseksi. Kun piti hakea kesätöitä, työllistimme itse itsemme. Kuinka pitkään mietitte yrittäjäksi ryhtymistä? Päätös syntyi lopulta lyhyessä ajassa. Tapasimme viime keväänä, ja elokuussa Finsectin perustamisasiakirjat hyväksyttiin. Loppujen lopuksi yrittäjäksi ryhtyminen oli helppoa. Olemme kaikki enemmän tai vähemmän opiskelijoita, eikä taloudellista riskiä ole. Ei vaikka toimiala on toistaiseksi laiton Suomessa. Nyt meillä ei ole kiire mihinkään. Haluamme kehittää alaa, sillä näemme siinä paljon hyötyjä. Tavoitteenamme on saada hyönteisistä valmistettuja tuotteita kauppojen hyllyille jonakin päivänä. Oletteko saaneet toimintaanne rahoitusta? Yhteistyökumppaneinamme on monia elintarvikealan yrityksiä. Kaksi yrityksemme jäsenistä lähtee tekemään graduaan varten

tutkimusta Seinäjoelle. Siellä on eri yliopistojen tutkimuskeskus, jossa tutkimuksestamme innostuttiin. Parhaillaan meillä on vireillä Tekes-hanke. Millaisesta toimialasta on kyse? Toimialan tutkimusta tehdään Seinäjoen lisäksi Turussa. Kiinnostuneita on paljon. Tutkimushankkeiden ja alan kasvua jarruttaa lainsäädäntö. Kun tutkimustietoa saadaan lisää, lakiin saadaan varmasti muutos. Tarkoituksenamme on kasvattaa sirkkoja. Haluamme vähentää soijan ylituotantoa ja tarjota vaihtoehdoksi luonnollisen proteiininlähteen. Millaisia tavoitteita olette asettaneet yrityksellenne? Henkilökohtaisena tavoitteenani on monipuolistaa paikallista ruoantuotantoa. Kunnianhimoisena tavoitteenamme on päästä testaamaan koko tuotantoketjua. Elintarvikeketju koostuu eri toimijoista ja prosesseista. Haluamme päästä Seinäjoella testaamaan prosessista kasvatusta, tuotantopanoksia, logistiikkaa, jalostusta ja pakkausta.

Finsect

Finsect on neljän Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston opiskelijan perustama yritys. Sen tarkoituksena on kehittää elintarvikemarkkinoille uusia ratkaisuja, jotka mahdollistavat uusien eläinproteiinien ja tuotantovaihtoehtojen käyttöä. Finsectin valmistama tuote on elintarvikkeeksi tarkoitettu sirkkajauhe, joka valmistetaan ekologisin ja energiatehokkain menetelmin.

Mitä vinkkejä antaisit uusille yrittäjille? Rahaa tärkeämpää on se, että valitset toimialan, jonka kehittäminen kiinnostaa. Yrittämistä ei kannata pelätä, vaan kokeilla. Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

Samica Sadik perusti yrityksen kolmen muun opiskelijan kanssa. Finsectin tavoitteena on kehittää hyönteisistä ravintoa. – Haluamme tarjota vaihtoehtoisen proteiininlähteen, Sadik kertoo.

Yrittäjä, työskentele missä haluat! Elisa Boxi ja uusi Lumia 950 pitävät tiedostot aina mukana ja turvassa Elisa Boxi on uusi yritysliittymä lähes rajattomalla tallennustilalla. Tiedostot kulkevat mukanasi ja ovat aina:

• Turvassa pilvipalvelussa • Käytettävissä missä vain ja kaikilla laitteilla • Tallessa vaikka laitteesi katoaisi

Tutustu! elisa.fi/boxi

479

Lumia 950

Alk.

Elisa Boxi Premium ja Microsoft OneDrive for Business

24

95

€/kk

Alv. 0 %

• • • •

Lähes rajattomasti puhetta Tekstareita 100 kpl/kk Ulkomaan käyttö EU-alueella 5 €/pv Mobiilidata 4G LTE, 50 Mbit/s

Tilaa elisa.fi/ yritysverkkokauppa

tai 19,95 €/kk (24 kk sopimus) Alv. 0 %

Vihdoinkin! Ensimmäisellä Windows 10 -puhelimella työskentelet kuten tietokoneella Kaikki hinnat alv. 0 %. Hinnat koskevat ainoastaan y-tunnuksellisten yritysasiakkaiden uusia sopimuksia.

Tule käymään tai varaa aika elisa.fi/ajanvaraus

Soita numeroon 0800 0 4411 ark. 8–16, pvm/mpm

Tilaa ennakkoon!


14

Yrittäjäsanomat

Pääkirjoitus

Keskustelu

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

pixhill

4 x fa k ta

Kaikki mukaan sopimaan

S

elvitysmies Harri Hietalan selvitys paikallisesta sopimisesta aikaansai tutun reaktion. Työntekijäpuolella selvitystä kritisoitiin, sillä sen pelätään leikkaavan automaattisesti työntekijöiden palkkoja. Työnantajapuolella taas esitystä pidettiin lupauksia herättävänä, mutta osin riittämättömänä. Joka tapauksessa tärkeintä lienee se, että kymmenille tuhansille työnantajaliittoihin kuulumattomille yrittäjille avautuu mahdollisuus päästä samalle viivalle muiden kanssa. Nykyisinhän järjestäytymätön yritys ei voi hyödyntää niitä työehtosopimuksen joustoja, jotka edellyttävät paikallista sopimista. Järjestäytymättömät yritykset ovat tyypillisesti hyvin pieniä yrityksiä, joihin kaikki uudet yksityisen sektorin työpaikat ovat viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana syntyneet. Niitä on valtaosa Suomen

yrityksistä. Yksi miinakin Hietalan selvitykseen on asennettu. Se voi toteutuessaan vesittää kaiken. Kyse on ammattiliittojen kanneoikeudesta. Toteutuessaan se tarkoittaisi ammattiliitoille oikeutta ajaa itsenäisesti yksittäistä yritystä vastaan kannetta paikallisen sopimuksen tulkintaa, pätevyyttä ja voimassaoloa koskevassa asiassa. Siitäkin huolimatta, vaikka yrityksen työntekijät olisivat tyytyväisiä vallitsevaan käytäntöön. Kuulostaa älyttömältä idealta. Miten sitten tästä eteenpäin? Tärkeintä on varmistaa, että paikallisen sopimisen järjestelmä on tarpeeksi yksinkertainen ja selkeä. Työnantajan ja työntekijöiden on pystyttävä keskustelemaan ilman, että yrittäjän pitää palkata juristi lukemaan, mistä oikeasti voi sopia.

kolumni

Paikallinen sopiminen ei vesitystä kaipaa

Antti Neimala, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja antti.neimala@ yrittajat.fi

Selvitysmies Harri Hietalan selvitys paikallisen sopimisen laajentamisen vaihtoehdoista on valmis. Hietala teki joukon hyviä ja jonkun surkeankin ehdotuksen. Hietala ehdotti, että työehtosopimusten mukainen paikallinen sopiminen pitää sallia myös niille yrityksille, jotka noudattavat sopimuksia yleissitovuuden perusteella. Tämä oli välttämätön ehdotus. Niin suuri vääryys on yleissitovien työehtosopimusten yksipuolinen velvoittavuus. Hyvää selvityksessä on, että Hietala esitti selkeän vaihtoehdon, jolla paikallista sopimista voisi laajentaa nykyisestä. Ehdotus jäi valitettavasti vajaaksi, sillä etenemiskeinoksi olisi tullut suoraan asettaa lainmuutokset paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämiseksi. Selvityksessä annetaan etusija työmarkkinajärjestöjen keskinäisille sopimuksille paikallisen sopimisen laajentamiseksi. Tällainen yritys kirittää työmarkkinajärjestöjä on lähinnä ajanhukkaa. Surkeata on, että Hietala päätyi ehdottamaan itsenäistä kanneoikeutta työntekijäjärjestöille paikallista sopimista koskevissa asioissa. Kanneoikeus toimisi paikallisen sopimisen esteenä, vaikka hallitusohjelman tavoite on yksiselitteisesti vahvistaa paikallisen sopimisen edellytyksiä. Ei tarvitse kuin miettiä laittomien lakkojen määrää. Viime vuosina yli 90 prosenttia lakoista on ollut laittomia. Näissä käsissäkö kanneoikeutta käytettäisiin vastuullisesti? Hietala sanoi aivan oikein, että luottamusta, jota paikallinen sopiminen edellyttää, ei voi luoda normeilla. Pienissä yrityksissä vallitsee jo valmiiksi luottamus työntekijöiden ja työnantajan kesken. Tämä on tutkittu tosiasia, joka on syytä ottaa ehdotusten jatkovalmistelun pohjaksi. Työpaikkakohtainen sopiminen työehdoista parantaa kustannuskilpailukykyä ja tuottavuutta. Selvityksemme mukaan paikallisen sopimisen lisääminen kannustaa luomaan uusia työpaikkoja ja johtaa pitkällä aikavälillä työntekijöiden ansiotason nousuun. Tätä yhteisen edun agendaa ei pidä vesittää. Hallitus osoitti johtajuutta kirjatessaan paikallisen sopimisen lisäämistä koskevan tavoitteen ohjelmaansa. Nyt johtajuutta tarvitaan uudistuksen viemiseksi jämäkästi maaliin.

40 Lisää tuloja

Noin 40 prosenttia yrittäjistä arvioi paikallisen sopimisen lisäämisen nostavan työntekijöiden kokonaisansioita pitkällä aikavälillä.

15

Vähemmän tuloja

Samaisen Suomen Yrittäjien tekemän kyselyn mukaan 15 prosenttia uskoo työntekijöiden palkkakehityksen laskevan.

80 Uusia tekijöitä

Lähes 80 prosenttia yrittäjistä koki, että paikallisen sopimisen lisääminen lisää myös työntekijöiden määrää yrityksissä.

33 Ei potkuja

Joka kolmas yrittäjistä arvioi, että paikallisella sopimisella vältettäisiin suunnitellut lomautukset tai irtisanomiset.


15

Yrittäjäsanomat

kuukauden blogi

y r i t tä j ä n y timessä Mikko Eskola Mikko on hallituksen puheenjohtajana Hallituspartnerit Helsinki ry:ssä ja yrittäjä kolmannessa sukupolvessa.

Jos olet pystyssä jollekin, tartu luuriin

Y

rittäjien kannalta pitkistä maksuajoista on ollut paljon puhetta. Silloin, kun se on etukäteen sovittu ja tiedossa, asiaan suhtautuu neutraalimmin, vaikka pänniihän se silloinkin. Erityisesti tilanne pännii silloin, kun yhteistyökumppanin kanssa on nimenomaan sovittu laskutusaikataulu, jotta suuria alihankintoja ei joudu maksamaan omasta pussista. Tapahtumamarkkinoinnissa tapahtuman kokonaisbudjetista valtaosan muodostavat alihankinnat. En ole joutunut 13-vuotisen yrittäjäurani aikana kertaakaan sanomaan alihankkijoille, että en voi maksaa laskua ennen kuin asiakas maksaa. Se on ollut minulle kunnia-asia, etten ketjuta yrittäjäriskiäni alihankkijoille. Itse sen sijaan saan jatkuvasti

kuulla tuon lauseen kysyessäni erääntyneen laskun perään. Viimeksi viime viikolla. Asiakkaan onneksi kysyjänä oli henkilökuntani, enkä minä. Laskutusaikataulu sovittiin nimenomaan niin, että markkinointiviestintäalan yhteistyökumppani ehtii saada rahat pari päivää ennen kuin meidän lasku erääntyy. Kuulemma iso kansainvälinen asiakas on aina maksanut ajallaan. Soiteltuamme laskun perään oli suoritus kuulemma tulossa lähi-

Se on ollut minulle kunnia-asia, etten ketjuta yrittäjäriskiäni alihankkijoille.

päivinä. Kun suoritusta ei kuulunut viikkoon soitimme taas perään, ja kuulemma olivat maksaneet muita kuluja ja odottavat vielä suorituksia loppuosasta asiakkaaltaan.

Älä luota liikaa Yleensä laskutamme 60 prosenttia etukäteen. Tässä tapauksessa tapahtumaan oli niin lyhyt aika, että päätimme luottaa kumppaniin. Tulipa taas todettua, että ei kannata luottaa. Mieluummin jätän kokonaan tekemättä, kuin stressaan pankkina toimimista. Erityisesti se sapettaa näin ”äitiyslomalla”, jolloin pitäisi saada keskittyä vauvaan. Jos joskus joudun tilanteeseen, ettei kassassa yksinkertaisesti ole rahaa, otan luurin käteen ja soitan tälle taholle ja kerron tilanteen. Aika moni kuvittelee tilanteen

lue uusimmat blogit joka maanantai ja torstai

ratkeavan vaikenemalla tai jopa katoamalla tavoittamattomiin. Tulee elävästi mieleen eräs kerta, kun vastapuoli ei vastannut viesteihin tai soittoihin. Konkurssiuhkainen perintä kuitenkin tuotti tulosta. Annan pienen neuvon. Kertomalla suoraan tilanteen yleensä on paljon helpompi löytää ratkaisu, ja kaikki varmasti arvostavat suoraselkäisyyttä vaikeidenkin asioiden osalta. Jos sinä olet nyt pystyssä jollekin, tee itsellesi palvelus ja tartu luuriin.

Susanna Rantanen @Rantanen Susanna Susanna on rekrytointeihin erikoistuneiden Heebon ja Eminen perustaja sekä Boardman2020- verkoston hallituksen puheenjohtaja. Harri Tahkola Harri on tilitoimisto Talenomin toimitusjohtaja.

HEIDI EKHOLM-TALAS Äiti yrittää -blogi. Sarjayrittäjä Digitapahtumatoimisto Eventgarden, Kipasu Sisustussuunnittelu & Remonttipalvelut.

Kim Väisänen @kimvaisanen Kim on startup-sijoittaja Takeoff Partnersissa ja koti-isä.

yrittajat.fi

Lisää blogeja ja bloggareita löytyy osoitteesta www.yrittajat.fi

OMAA LUOKKAANSA – SEKÄ TYÖMAILLA ETTÄ PELIKENTILLÄ.

NISSAN e-NV200

NISSAN NV400

NISSAN NAVARA

NISSAN NV200

ALK.

ALK.

ALK.

ALK.

33 845 €

(Autoveroton hinta 31 682,00 €, autovero 1 562,57 €. Hinta sisältää toimituskulut 600 €.)

31 480 €

(Autoveroton hinta 26 709,60 €, autovero 4 169,85 €. Hinta sisältää toimituskulut 600 €.)

35 121 €

(Autoveroton hinta 27 112,23 €, autovero 7 408,06 €. Hinta sisältää toimituskulut 600 €.)

23 900 €

(Autoveroton hinta 18 563,98 €, autovero 4 736,02 €. Hinta sisältää toimituskulut 600 €.)

NYT VIIDEN VUODEN / 160 000 KM TAKUULLA *

Meiltä löydät sopivan auton työhön kuin työhön. Tarjoamme asiakkaillemme kattavan hyötyajoneuvomalliston. Löydä omasi lähimmältä Nissan-jälleenmyyjältä. Aja liiketoimintasi uudelle tasolle. NV200-malliston EU-yhdistetty kulutus 4,9–7,3 l/100 km, CO 2 -päästöt 128–130 g/km. NV400-malliston EU-yhdistetty kulutus 6,8–8,6 l/100 km, CO 2 -päästöt 177–217 g/km. Navara-malliston EU-yhdistetty kulutus 8,2–9,5 l/100 km, CO 2 -päästöt 215–250 g/km. e-NV200-malliston CO 2 -päästöt 0 g/km. *Valmistajan takuu 5 vuotta tai 160 000 km kaikille Nissan-hyötyajoneuvoille (poislukien e-NV200, jolle valmistajan takuu on 5 vuotta / 100 000 km sähköauto-osien osalta ja 3 vuotta / 100 000 km muun ajoneuvon osalta).

UEFA Champions Leaguen virallinen hyötyajoneuvo.


16

Yrittäjäsanomat

Rehellisyys maan perii Päivittäin eteesi tulee asioita, jotka vaativat erityistä paneutumistasi. Velvoitteiden hoitaminen kasaantuu ja määräpäivä lähestyy aina liian nopeasti. Kuulostaako tutulta? Me Tilaajavastuussa teemme velvoitteiden hoitamisen yrittäjälle mahdollisimman helpoksi. Yhdessä kehitämme ja tuomme yritysten käyttöön palveluita, jotka sähköistävät ja jopa automatisoivat velvoitteiden hoitamista. Rakennustoimialalla tulokset yhdessä tehdystä työstä ovat lupaavia.

Tutustu arkeasi helpottaviin palveluihimme osoitteessa: www.tilaajavastuu.fi/yrittajat

Asiakaspalvelu

0600 301 339 (1,52 €/min + pvm)


17

Valttikortin käyttö poistaa todella paljon käsityötä, ilman sitä raportointi olisi todella hidasta ja työlästä. Kuukausittaisen raportoinnin koostaminen sähköisesti on helppoa ja kätevä tarkistaa. Riikka Karjalainen, Karirakenne Oy RKL

Karirakenne Oy RKL on Lahdessa toimiva perheyritys, joka tarjoaa rakentamispalveluja ja erikoissaneerauksia kaikkialle Suomeen, päätoimialueena päijät-häme ja pääkaupunkiseutu. Yritys on toiminut vuodesta 1987 ja henkilökuntaa noin viisitoista. Hallinnolliset velvoitteet määrittivät palveluidemme tarpeen Rakennustoimialalla toimivalla työn tilaajalla on velvoite selvittää käyttämiensä toimittajien tiedot. Haimme yrityksellemme sähköistä ratkaisua, jossa kaikki vaadittavat tiedot olisivat yhdessä paikassa ja aina ajan tasalla. Jokaisen tiedon pyytäminen erikseen aiheuttaa ylimääräistä työtä meille ja yhteistyökumppaneillemme. Lisäksi on vielä pidettävä kirjaa koska 3 kuukauden voimassaolo on umpeutumassa. Otimme käyttöön Tilaajavastuun raporttipalvelun Raporttipalvelu antaa meille sähköiset välineet hakea toimittajien tiedot. Palvelusta haettavat yritykset ovat Luotettavia Kumppaneita, joten palvelussa tiedot ovat aina ajan tasalla. Koemme palvelun meille todella hyödylliseksi, sillä pystymme tarkastamaan, että kaikki työmaillamme toimivat yritykset ovat puhtaita. Tiedonantovelvollisuus toi lisävelvoitteita Kun rakennustoimialan tiedonantovelvollisuus astui voimaan, se toi meille pääurakoitsijana lisävelvoitteet raportoida työmaiden urakka- ja henkilötiedot kuukausittain viranomaisille. Etsimme meille soveltuvaa järjestelmää, joka olisi kattava, mutta mahdollisimman helppokäyttöinen ja että se vaatisi meiltä, urakoitsijoilta ja rakennuttajilta mahdollisimman vähän lisätyötä. Valitsimme Tilaajavastuun Veronumero-palvelun Tilaajavastuun Veronumero -palvelu vastasi parhaiten vaatimuksiamme. Tilaajavastuun omistajatahot ymmärtävät rakennusalan vaatimukset ja velvoitteet ja kehitystiimissä on paljon asiantuntemusta. Ongelmat ja epäkohdat ratkotaan asiakaslähtöisesti ja palveluita kehitetään jatkuvasti käyttäjien toiveita kuunnellen. Ratkaisu oli myös taloudellisesti paras vaihtoehto. Tänään kaikilla työmaillamme työskentelevillä yrityksillä on Valttikortti käytössä. Raportoimme Työmaarekisterin raportointipalvelun kautta työntekijätiedot viranomaisille. Totuus on, että viranomaiselle on joka tapauksessa raportoitava, jotta voimme kaikki yhdessä taistella harmaata taloutta vastaan tehokkaasti. Miksi emme tekisi sitä tavalla, joka toimii parhaiten ja säästää kaikkien aikaa? Riikka Karjalainen Karirakenne Oy RKL


18

Yrittäjäsanomat

fakta

Arki Älä jää yksin

Konkurssin kokenut yrittäjä käy läpi laajan tunneskaalan häpeästä ja syyllisyydestä vihan ja katkeruuden kautta helpotukseen. Selviytymisessä auttaa parhaiten toisten ihmisten tuki.

Konkurssin on viime vuosina kohdannut noin 3 000 yrittäjää vuosittain. Yrittäjäsanomat kokosi yhteen konkurssitilastoja sekä tietoja siitä, miten konkurssi etenee. VIREILLE PANNUT KONKURSSIT VUOSINA 2007 – 2014 3275 2612

2864

2947

2961

2010

2011

2012

3131

2986

2013

2014

2254

Teksti KATRI SIMOLA Grafiikka RAIJA LEHTONEN

Y

htenä päivänä puhelin ei enää soinut. Sitä ennen se oli pirissyt uusia tilauksia päivittäin. Mykistynyt puhelin yllätti monet yrittäjät 1990-luvun alussa, kertoo sosiaalietiikan tutkija Ruut Sjöblom. Sjöblom on haastatellut pian valmistuvaa väitöskirjaansa varten 90-luvun laman aikana konkurssin tehneitä ja velkavankeuteen jääneitä pk-yrittäjiä. – Sosiaalisilla suhteilla oli suurin merkitys selviytymisessä. Tilanteen kanssa ei kannata jäädä yksin, vaikka kokisi häpeää ja voimattomuutta. Selviytyminen etenee yleensä neljän vaiheen kautta: ensin on aika ennen konkurssia, sitten kriisi ja paniikki, kolmantena sopeutuminen uuteen elämään ja uuden identiteetin hyväksyminen sekä neljäntenä veloista eroon pääsy. – Sokkivaihe on todella kova paikka. Yrittäjä kokee häpeää, syyllisyyttä ja voi ajatella itsemurhaa. Kolmannessa vaiheessa voi esiintyä myös katkeruutta siitä, että aiemmin on tehnyt paljon yhteiskunnan hyväksi esimerkiksi työllistämällä, mutta kun itse on pohjalla, niin kukaan ei auta, Sjöblom kertoo.

Tiedot listataan konkurssirekisteriin Viime vuosina konkursseja on pantu vireille noin kolmisen tuhatta vuosittain, kun niitä 1990-luvun laman pahimpana vuonna 1992 pantiin vireille noin 7 400. Yhteiskunta suhtautuu konkursseihin yhä nihkeästi, Sjöblom sanoo. – Niitä ei edelleenkään hyväksytä, vaikka ne kuuluvat terveeseen markkinatalouteen. Luovan tuhon myötä pitäisi vapautua energiaa ja resursseja uusille markkinoille. Yrittäjän olisi hyvä päästä konkurssin jälkeen nopeammin uuteen alkuun. Konkursseja koskevat hakemukset ja päätökset listataan Oikeusrekisterikeskuk-

2007 sen konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteriin. Oikeusrekisterikeskuksen tiedot välittyvät kerran vuorokaudessa muun muassa Suomen Asiakastiedon sekä Bisnoden rekistereihin. – Kun on varaton ja on maksuhäiriömerkintä, niin on vaikea aloittaa uutta yritystoimintaa ja saada rahoitusta, Sjöblom toteaa. Konkurssitiedot poistetaan Oikeusrekisterikeskuksen rekisteristä, kun lopputilityksen hyväksymisestä tai konkurssin raukeamisesta on kulunut kolme vuotta. Elinkeinonharjoittajan ja luonnollisen henkilön konkurssiasiaa koskevat tiedot poistetaan viimeistään viiden vuoden kuluttua konkurssin alkamisesta. Jos konkurssihakemus on hylätty tai jätetty tutkimatta tai konkurssi on peruuntunut, poistetaan tiedot kolmen kuukauden kuluttua.

Lainsäädännön toimivuutta punnitaan Yrittäjän henkilökohtainen tragedia vaikuttaa myös makrotalouteen. – Konkursseissa menetetään tuhansia työpaikkoja vuodessa ja menetetty palkkasumma nousee satoihin miljooniin euroihin vuodessa. Yrittäjien ja henkilöstön osaaminen saattaa jäädä pitkäksi aikaa vajaakäytölle. Yhteiskunta menettää verotuottoja verrattuna siihen, että toimintaa olisi voitu jatkaa, summaa Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Atte Rytkönen. Konkurssien määrää voitaisiin Rytkösen mukaan vähentää muun muassa puuttumalla ajoissa yrityksen ongelmiin sekä helpottamalla yrityssaneeraukseen pääsyä. Oikeusministeriö on parhaillaan käynnistämässä työryhmää, jossa pohditaan muun muassa konkurssilain toimivuutta. Suomen Yrittäjät on mukana työryhmässä. – Työryhmässä pohditaan muun muassa konkurssimenettelyn yksinkertaistamista. Voi olla, että pohditaan myös konkurssin jälkeisen yritystoiminnan helpottamista. Muutosesitykset valmistunevat kuitenkin vasta vuonna 2017, Rytkönen kertoo.

2008

2009

VIREILLE PANNUT KONKURSSIT TOIMIALOITTAIN TAMMI-ELOKUUSSA 2014 jA 2015 Muutos %

Maa-, metsä- 41 ja kalatalous 44 Teollisuus ja kaivostoiminta

+7 231 189

- 19 458

Rakentaminen

371

- 19

429

Kauppa

- 19

348

Kuljetus ja varastointi

167 131

- 22

Majoitus- ja ravitsemistoiminta

137 143

+4 580

Muut palvelut

502

- 13

2014 (yhteensä 2 043)

Muutos yhteensä

2015 (yhteensä 1 728)

- 15 %

Lähde: Tilastokeskus

gallup

Timo Ruohio yritysvalmentaja, Joensuun Tiedepuisto Oy

VIREILLE PANNUT KONKURSSIT YRITYSMUODOITTAIN VUONNA 2014 Muut  50 Luonnolliset henkilöt  455 Osakeyhtiöt  2 301 Avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt  180 Konkurssit yhteensä  2 986 Työntekijöitä yhteensä  13  951 Lähde: Tilastokeskus

Työntekijöitä keskimäärin / yritys  4,7

Automaatiolaiteyritykseni MTM Connections Oy teki konkurssin vuonna 2011. Taustalla oli asiakkaat vienyt finanssikriisi. Suunnitelmat konkurssin välttämiseksi eivät onnistuneet, joten haimme itsemme konkurssiin. Yrityksestä oli 16 vuodessa tullut kuin oma lapsi, jonka ympärille tuttavapiiri rakentui. Konkurssin myötä tämä maailma hetkellisesti romahti. Tuntui, että olen pettänyt yhteisön, enkä enää kuulu joukkoon. Selviytymisessä eniten auttoivat kaverit. Kotona ei oikein voinut puhua, kun vaimo olisi ruvennut murehtimaan. Konkurssin voi tehdä oikein tai väärin. Oikea tapa on hyväksyä asia, ja tiedottaa siitä kaikkiin suuntiin avoimesti. Tulevasta konkurssista pitää kertoa viimeistään viikkoa paria ennen konkurssiin menoa henkilökunnalle, asiakkaille, tavarantoimittajille ja rahoittajille. Väärä tapa on laittaa pää piiloon, jättää laskut avaamatta ja odottaa, että joku tule hakemaan konkurssiin.


19

Konkurssin peruuntuminen

Käräjäoikeus päättää konkurssin aloittamisesta ja määrää pesänhoitajan huolehtimaan konkurssipesän selvittämisestä. Tilit sulkeutuvat ja velallinen menettää oikeuden määrätä pesään kuuluvasta omaisuudesta. Konkurssi näkyy kaupparekisterissä. Oy: Yrittäjät, omistajat tai hallituksen jäsenet eivät vastaa konkurssiin menosta omalla omaisuudellaan, mutta saavat luottotietoihinsa merkinnän konkurssista. Tmi: Yrittäjä vastaa konkurssiin menosta myös omalla omaisuudellaan ja luottotiedoillaan. Ay, ky: Vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat konkurssista myös omalla omaisuudellaan ja luottotiedoillaan.

Konkurssi voidaan määrätä peruuntumaan velallisen tai konkurssihakemuksen tehneen velkojan hakemuksesta. Hakemus pitää tehdä kahdeksan päivän kuluessa konkurssiin asettamisesta, ja peruuntumiselle pitää olla pätevä syy.

3

KONKURSSIPESä

4

KONKURSSIVALVONTA

5

LOPPUTILITyS

Parin kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta pesänhoitaja laatii pesäluettelon sekä kirjallisen selvityksen velallisen ennen konkurssia harjoittamasta taloudellisesta toiminnasta ja konkurssin syistä. Velallinen vahvistaa pesäluettelon oikeaksi.

Julkisselvitys

Jos konkurssipesästä riittää varoja velkojille, tehdään konkurssivalvonta, jossa velkojat ilmoittavat saatavansa pesänhoitajalle. Pesänhoitaja laatii jaettavista varoista jakoluetteloehdotuksen, jonka käräjäoikeus tarkastaa ja vahvistaa.

Kun konkurssipesä on selvitetty, pesään kuuluva omaisuus muutetaan rahaksi. Konkurssi päättyy siihen, kun pesänhoitajan laatima lopputilitys on hyväksytty velkojainkokouksessa. Velallinen ei välttämättä vapaudu velkavastuustaan, vaan vastaa veloista myös myöhemmin saamallaan omaisuudella. Velat vanhenevat 15 vuodessa. Velkajärjestelyyn pääsevä voi saada velat kuitattua muutamassa vuodessa.

Jos pesässä on vain vähän varoja tai on erityinen syy jatkaa velallisen tai konkurssipesän toimien selvittelyä, voi tuomioistuin määrätä konkurssin jatkumaan julkisselvityksenä.

Konkurssin raukeaminen Jos konkurssipesän varat eivät riitä kustannusten maksamiseen tai velkojien jako-osuudet jäisivät hyvin pieniksi, käräjäoikeus voi määrätä konkurssin raukeamaan. Tällöin oikeusvaikutukset lakkaavat ja pesän varat luovutetaan ulosottoviranomaiselle. Oy: Yritys poistetaan kaupparekisteristä. Tmi, ay, ky: Yritykset säilyvät kaupparekisterissä.

Lähteet: Suomen Yrittäjät, Konkurssiasiamiehen toimisto, Patentti- ja rekisterihallitus, www.oikeus.fi

Helena Laine konkurssiasiamies, Konkurssiasiamiehen toimisto Konkurssista selviää parhaiten, kun ymmärtää, että se on taloudellista toimintaa tervehdyttävä mekanismi. Silloin voi ajatella, että tässä kävi nyt näin, eikä konkurssi estä yrittämästä uudelleen. On vaikea ajatella, ettei konkurssista jäisi mitään rekisterimerkintää. Luottotietojen säilytysaikoja ja velkajärjestelyn maksuohjelmaa on lyhennetty nimenomaan yrittäjien uuden alun helpottamiseksi. Konkurssien määrää ei pitäisi sinänsä yrittää vähentää, sillä kannattamaton toiminta täytyy lopettaa, mihin konkurssi on ihan hyvä laillinen keino. Maailmanpankin Doing Business 2015 -listalla Suomen maksukyvyttömyysjärjestelmä on todettu maailman parhaaksi. Mielestäni meillä huolehditaan hyvin kaikkien osapuolten asemasta.

Markku Wuoti kunniapuheenjohtaja, Varsinais-Suomen Yrittäjät Perustin 1990-luvulla yrittäjän auttavan puhelimen ja 2000-luvulla vaikeuksiin joutuneita yrittäjiä auttavan tukiverkon. Niiden kautta olen auttanut tuhansia yrittäjiä, joista monet ovat olleet myös konkurssin partaalla. Vapaaehtoisena vastaan yhä viikoittain puheluihin ja sähköposteihin. Konkurssin taloudelliset menetykset aiheuttavat toisinaan yrittäjälle henkistä ahdistusta ja unettomuutta. Unirytmi pitäisi saada kuntoon kääntymällä heti lääkäreiden, terapeuttien sekä muiden asiantuntijoiden puoleen. Konkursseihin ei suhtauduta enää yhtä syyllistävästi kuin 1990-luvulla, mikä on hieno asia. Yritystoiminnan jatkoa kannattaa puntaroida, jos sillä ei tule toimeen, eikä liikevaihto kasva pitkään aikaan.

09 4242 3080 | myynti@svea.fi | www.svea.fi/myylaskut Enemmän rahaa suomalaisille.

2

KONKURSSI ALKAA

RAHAT KASSAAN.

Myös velkoja voi hakea velallista konkurssiin.

SVEA HJÄLPER

Osakeyhtiö: Edellyttää hallituksen enemmistön päätöstä, ellei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty tiukemmin. Toiminimi: Yrittäjä hakee konkurssia omalla päätöksellään. Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö: Yksikin vastuunalainen yhtiömies voi hakea konkurssia.

Ota yhteyttä. Rohkeasti ja ystävällisellä otteella annamme täyden palvelun yritysrahoituksen, perinnän, reskontra- ja taloushallinnon sekä verkkokaupan tarpeisiin. Katsotaan yhdessä sinulle paras ratkaisu.

VELALLISEN TEKEMä KONKURSSIhAKEMUS

Svea Ekonomi on osa ruotsalaista Svea-konsernia, jonka rahat ovat käytettävissä suomalaisten yritysten menestykseen.

1

Saat saatavina odottavat rahat heti kassaan. Säästyt myös maksumuistutusten lähettämisestä ja saataviesi perinnästä. Voit itse valita myytkö yhden, useamman vai kaikki tiettyyn projektiin liittyvät laskut. Halutessasi kannamme myös luottoriskin.

NäiN koNkurssi eteNee

Apu pitkiin maksuaikoihin on myydä laskusi Svea Ekonomille.

Yrittäjäsanomat


20

Yrittäjäsanomat

meeri utti

Yrittäjä vinkkaa -sarja ilmestyy verkossa aina keskiviikkoisin.

yrittäjät.fi

Kahta McDonald’sia luotsaavalle Ville Lindénille palkkaaminen on tuttua puuhaa. Hän sanoo, että hyväksi rekrytoijaksi oppii vain kokemuksella.

Tärkeintä palkkaamisessa on ajoitus Työnantaja onnistuu rekrytoinnissa sitä varmemmin, mitä kriittisempi hän on omasta työskentelystään. Tämän on huomannut McDonald’s-yrittäjä Ville Lindén. Anna vinkki, miten palkkaat oikein? Tärkeintä rekrytoinnissa on sen oikea-aikaisuus. Muista aloittaa se ajoissa, sillä silloin palkkaus onnistuu varmemmin. Sopiva aika on noin kolme kuukautta ennen kuin työvoimalle on tarvetta. Palkkaamisessa merkittävä tekijä on myös jatkuva vuorovaikutus oman henkilöstön kanssa. Kun tunnet työntekijäsi ja tiedät heidän suunnitelmistaan, voit varautua palkkaamiseen. On myös hyvin tärkeää, että työpaikkailmoitus muotoillaan siten, että ominaisuuksiltaan oikeat hakijat löytävät sen. Esimerkiksi jos etsitään työntekijöitä kolmivuorotyöhön, on hakijoiden joukossa oltava muitakin kuin opiskelijoita. Miten onnistunut rekrytointiprosessi etenee? Suunnitelmallisuus on merkittävä tekijä. En tee päätöksiä yksin, vaan otan aina mukaani ne ihmiset,

jotka tulevat työskentelemään mahdollisen tulevan työntekijän kanssa. Kun palkkaus on tehty, perehdytys ja koulutus ovat todella tärkeitä. Eikä rekrytointiprosessi lopu siihen hetkeen, kun hakijalla on allekirjoitus työsopimuksessa. Työntekijää on ohjattava, ja häntä autettava löytämään omat vahvuutensa. Se voi viedä kuukausia. Sen jälkeistä ohjausta kutsun valmennukseksi, joka kestää koko työuran. Miten tunnistaa hyvän työhakemuksen? Huolellisesti tehty sekä yleisilmeeltään siisti hakemus kertoo paljon. Totuus on se, ettei pelkkä kirjallinen hakemus kerro kaikkea. Kyllä hakija on tavattava aina ennen palkkausta. Millainen on varteenotettava työnhakija? Motivoitunut hakija on yleensä valmistautunut huolella haastat-

teluun. Jos hakija selvästi tietää, mihin yritykseen hakee ja millaista paikkaa, sekin kertoo innostuksesta. Monesti myös kyselen henkilöstöltä, olisiko heillä suositella sopivaa työntekijää. Myös yhteistyö esimerkiksi eri oppilaitosten kanssa voi tuottaa rekrytointeja. Miten löytää oikeanlaisen työntekijän? En aina ole mukana tekemässä haastatteluita. Annan vastuun niille, jotka työskentelevät palkattavan kanssa. Meillä ne henkilöt ovat ravintolapäälliköitä. Palkkaustilanteessa kuuntelen heidän mielipiteitään ja toiveitaan. Rekrytointitilanteissa tiimissä tehdyt päätökset ovat parhaita. Mikä takaa hyviä hakijoita? Verkostot ovat hyvä keino löytää potentiaalisia hakijoita. Vain yhtä oikeaa tietä ei ole. Ei myöskään voi sanoa, mitkä ovat niitä keinoja, joilla työntekijät löytyvät. Työpaik-

kailmoitus kannattaa pistää mahdollisimman moneen paikkaan. Esimerkiksi TE-toimiston kautta tulleita hakemuksia ei koskaan pidä aliarvioida. Väitän, että kokemus auttaa kehittämään omaa palkkausprosessia. Mistä tietää, onko palkkaus onnistunut? Minusta rekrytoijan on hyvä tasaisin väliajoin arvioida, prosessin ja valintojen onnistumista. Rekrytoija voi esittää itselleen kysymyksiä siitä, mitä tulisi kehittää ja tuliko palkattu oikea henkilö. Myös vuorovaikutus muiden palkkaamisessa mukana olleiden kanssa on todella tärkeää. Kun arviointi on kunnossa, virheitä sattuu vähemmän. Miten kehität omaa rekrytointiprosessiasi? Minulle tärkein työkalu on toimintani kriittinen arviointi. Pitää myös hyväksyä, että joskus virhei-

Perheyrittäjä Hämeenlinnassa ja Hyvinkäällä ravintoloita luotsaava Ville Lindén on työskennellyt pitkään McDonald´sin palveluksessa. Vuonna 2001 hän aloitti ketjun ravintoloissa ja siirtyi myöhemmin isänsä Jaakko Lindénin palkkalistoille. Ravintolansa Ville Lindén on ostanut juuri isältään. Lindén valittiin vuoden 2014 McDonald´syrittäjäksi.

tä sattuu. Jos tuntuu, että palkkaaminen ei suju, voi käydä päivittämässä osaamistaan myös kursseilla. Rekrytoija tarvitsee itsevarmuutta, ja sitä tulee vain tekemällä toistoja. Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

yrittäjä vinkkaa Yrittäjä vinkkaa -palstan edellinen teema oli johtaminen.

1

Karsi auktoriteettiasi Kaikki uskaltavat ottaa osaa ja vaikuttaa päätöksiin, kun johtaja karsii omasta auktoriteetistaan turhan pois. Hyvät päätökset ovat kollektiivisia ideoita ja harvoin lähtöisin yhdestä ihmisestä, neuvoo yrittäjä Petri Aukia.

2

Luovu kontrollista Tärkeintä on, että johtaja luottaa alaisiinsa. Varaudu reagoimaan muutoksiin nopeasti, mutta lopeta turha murehtiminen. Asioihin, joille et voi mitään, on turha käyttää aikaa, linjaa yrittäjä Jussi Markula.

3

Johda yhdessä Pyri pois johtajan roolista. Se onnistuu auttamalla ja rohkaisemalla muita. Vastuun voi jakaa työntekijöiden kesken. Eikä tittelin tarvitse määritä sitä, mihin asioihin kukakin saa vaikuttaa, neuvoo yrittäjä Mikko Petäjä.

4

Vaadi ja välitä Nosta rima korkealle, jotta tuloksia syntyy. Kun pidät huolta työntekijöiden hyvinvoinnista, tulokset ovat myös parempia. Helpointa on silloin, kun on sekä alansa että johtamisen ammattilainen, summaa yrittäjä Eka Ruola.


21

Yrittäjäsanomat

Näin yrityksen arvot kannattaa rakentaa docendo

Matti Alahuhta

Tätä kirjaa varten myynnin ammattilainen Tuija Rummukainen on haastatellut yli 250:tä myyntityön huipulla työskentelevää henkilöä ja seurannut satojen myyjien työtä. Hän on haastatellut myös huippumyyjien esimiehiä ja työtovereita. Kirjoittajan kenttätutkimukset osoittavat, että huiput eroavat keskivertomyyjistä kahdeksassa ominaisuudessa tai taidossa. Nämä huippumyyjien tunnusmerkit toistuvat uudelleen ja uudelleen, toimialasta ja alueesta riippumatta. Kirjassa kunkin tunnusmerkin yhteydessä on kerrottu niistä huippumyyjistä, joiden työssä kyseinen ominaisuus korostuu. Kolmanteen, uudistettuun painokseen on otettu mukaan uusia tarinoita sekä yrittäjän näkökulmaa.

Vincitin saamat Josi Tikkanen tunnustukset josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

EUROOPAN 3. PARAS TYÖPAIKKA Great Place To Work

Yrityspörssi kokoaa yhteen myynnissä olevat yritykset. www.yritysporssi.fi

Luulitko, että budjetointi säästää rahaa? Luulitko, että johtajan tehtävä on johtaa? Luulitko, että jokaisella yrityksellä pitää olla yksi ehjä strategia? Kaikki nämä ovat pelkkiä myyttejä. Kun teet asiat toisin, palkintona on tyytyväisempi ja tehokkaampi työympäristö – ja enemmän rahaa kassassa.

TECHNOLOGY FAST 50 FINLAND Deloitte Finland

VUODEN YRITYS OP-Pohjola & Kauppalehti

Yrittäjyyden myytinmurtajat on konkreettinen käsikirja, jonka opit on koeteltu arjen työssä suomalaisissa edelläkävijäyrityksissä. Teos on täynnä perusteluita, esimerkkejä ja käytännön vinkkejä, jotka saat vietyä suoraan omaan yritykseesi.

Tositarinoita myynnin huipulta

MY YTINMURTAJAT

YRITTÄJYYDEN MYYTINMURTAJAT

SUOMEN PARAS TYÖPAIKKA Great Place To Work

HUIPPUMYYJÄ

YRITTÄJY YDEN

”Jokaisen kasvuyrittäjän oppikirja. Loistavia oivalluksia omaan johtamiseen ja käytännön ideoita heti jakoon kollegoilleni. Moneen kohtaan palaan vielä.” - Anni Rouvinen, Myyntijohtaja, Heltti Oy

k u u k a u d e n k a u p pa

Tuija Rummukainen

Mikko Kuitunen Vincit Oy, Toimitusjohtaja Mikko Johannan sanoin: ”Rohkea ja aito. Mikko sanoo rehellisesti, mitä ajattelee, ja tekee sen niin, että muutkin innostuvat asiasta. Hänellä on harvinainen kyky luoda ympäristö, jossa ihmiset tahtovat päästä huippusuoritukseensa. Mikko kuuntelee edelleen jokaisen vincitläisen toiveita ja unelmia kasvotusten. Näiden keskusteluiden jälkeen vastapuoli yleensä itse oivaltaa, mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä. Tämä on mielestäni loistava esimerkki taidosta johtaa ilman johtamista.”

Johanna Pystynen Vincit Oy, Henkilöstöjohtaja

Kirjoittajina ovat Vincit Oy:n Mikko Kuitunen ja Johanna Pystynen. He ovat saaneet lukuisia arvostettuja palkintoja yrittäjyydestä ja työelämän kehittämisestä. Niinpä voimme luvata, että kirjan viestissä on todistetusti tolkkua.

MIKKO KUITUNEN & JOHANNA PYSTYNEN VUODEN TYÖNANTAJA Tammerkosken Nuorkauppakamari

HUIPPUMYYJÄ

Mikä tekee myyjästä huippumyyjän? Voiko huippumyyjäksi valmentautua? Miksi huiput myyvät monikertaisesti enemmän kuin kollegansa?

Tuija Rummukainen

ilmaisemaan yhdellä tai kahdella sanalla. – Sanojen tulee olla mahdollisimman energisoivia. Arvoja luodessa tulee olla tavoitteellinen, mutta uudet arvot eivät saa erota liikaa nykytilanteesta. Tuija Rummukainen on myynnin rautainen – Jos ne eroavat, työntekijät eivät pidä ammattilainen, joka on valmentanut ja innostanut erilaisia organisaatioita niitä uskottavina, ja homma kääntyy huipputuloksiin jo toistakymmentä vuotta. päälaelleen. Satojen myyjien työtä seurannut Rummukainen Alahuhta on tehnyt uransa pääasiassa tietää mistä puhuu. suuryhtiöiden johdossa, mutta uskoo, että tuoreesta johtamisoppaasta on apua myös yrittäjille. – Uskon, että kokemukseni sopivat kaiken kokoisiin yrityksiin, Alahuhta sanoo.

HUIPPUMYYJÄ – tositarinoita myynnin huipulta

johtaminen  Koneen entinen toimitusjohtaja Matti Alahuhta korostaa johtamisoppaassaan pehmeinä pidettyjä keinoja. Alahuhdan mukaan arvot ja yrityskulttuuri luovat perustan kilpailukyvyn rakentamiseen. – Yrityskulttuurin rooli kilpailukyvyn edellytysten rakentamisessa on tärkeä, mutta itsessään yrityskulttuuri ei voi olla kilpailutekijä, Alahuhta sanoo. Alahuhta julkaisi lokakuussa kirjan Johtajuus. Perustan rakentamiseen kuuluvat muun muassa yrityskulttuurin, laadun ja henkilöstön kehittäminen, ihmisten ja vireen johtaminen, tapa tehdä päätöksiä sekä aikajänteen ja mittaamisen merkityksen ymmärtäminen. Yrityskulttuuri rakentuu yrityksen arvoille, jotka sisäistämällä koko henkilöstö voi kokea pyrkivänsä samaan tavoitteeseen ja ymmärtää oman työnsä merkityksen. Kirjan kirjoittamiseen osallistunut Pekka Seppänen muistutti kirjan julkistustilaisuudessa, että nuorempana Alahuhta ei pitänyt arvoja ja kulttuuria tärkeinä. – Silloin ajattelin, että yritysten kulttuuri luodaan avainhenkilöiden palkkauksen kautta. Nyt Alahuhta ajattelee, että arvojen tulee näkyä kaikessa yrityksen toiminnassa rekrytoinneista kehityskeskusteluihin. Alahuhdalla on useita vinkkejä arvojen rakentamiseen. – Niitä ei saa olla liian monta, koska silloin ne muuttuvat listaksi. Minusta hyvä määrä on neljä. Alahuhdan mukaan arvot on kyettävä

Johanna Mikon sanoin: ”Tyypiksi, jolla on avaimet tai kännykkä aina hukassa, Johannalla on ilmiömäinen kokonaisvaltaisen ajattelun kyky. On mahtavaa tehdä työtä henkilön kanssa, joka systemaattisesti huomioi kaikki asianosaiset. Kun palkkasin Johannan, luulin että minun pitää opettaa hänelle enemmän bisnestä. Nyt tiedän, että minun pitää oppia häneltä enemmän ihmistä.”

SY_Myytinmurtajat_HR.indd 1

16/09/15 10:38

Kättä pidempää yrittäjän arkeen. Hanki ammattikirjallisuus ammattilaisilta.

City ostaa ravintola-alan palveluita Yrityskaupat  City Digital on ostanut lyhyellä aikajaksolla kaksi ravintola-alan palvelua. MTV ja City ovat solmineet yhteistyösopimuksen ja liiketoimintakaupan, jonka myötä Eat.fi palvelusta tulee osa City Digital -mediaperhettä. City osti aiemmin tänä vuonna myös ravintoloiden pöytävarauspalvelun TableOnlinen. TableOnline on kasvanut reilun viiden toimintavuotensa aikana Suomen suurimmaksi pöytien varaamiseen keskittyneeksi palveluksi ja viimeisen vuoden aikana sen kautta tehtiin jo yli 320 000 pöytävarausta.

City-lehti tunnetaan verkossa City Digital -verkostona, joka tavoittaa viikottain 500 000 aktiivista kaupunkilaista. Citylehti tunnetaan muun muassa SYÖ!-viikoista ja vuosittaisesta Suuresta Ravintolaäänestyksestä sekä verkossa City Digital -verkostosta, joka tavoittaa viikottain noin puoli miljoonaa aktiivista kaupunkilaista. Cityn mediaperhe työllistää yhteensä 20 henkeä. City perustettiin kaupunkikulttuurilehdeksi vuonna 1986.

Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

Hanki yrittäjän ammattikirjallisuutta jäsenhintaan Suomen Yrittäjien kirjakaupasta. Vuoden 2015 kirjauutuuksia ovat Pillillä vai pasuunalla, Huippumyyjä sekä Yrittäjyyden myytinmurtajat.

www.yrittajat.fi/kirjakauppa


22

Yrittäjäsanomat

lea hult

Jethro Rostedt esiintyi Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Vuokatissa.

kalenteri Asiakasrekisteri Excelillä 28.10.2015 9:30 - 10:45 Omalla koneellasi (webinaari) Asiakasrekisteri on tietopankki, jota hyödyntämällä lisäät asiakastyytyväisyyttä ja -uskollisuutta mutta myös parannat omaa ajanhallintaasi.

5 3

s lus h VINKKiä tär ppi ä

Omistajanvaihdos 2015 -konferenssi 3.11.2015 kello 9:30 - 17:00 Crowne Plaza Helsinki, Mannerheimintie 50, Helsinki Konferenssin kohderyhmänä ovat omistajanvaihdosten parissa työskentelevät asiantuntijat sekä henkilöt, jotka oman työnsä kautta voivat edistää omistajanvaihdoksia.

myyntiiN

Huippumyyjä panostaa jälkimarkkinointiin Kiinteistövälittäjä Jethro Rostedtin mukaan myynti on asiakkaan johdattamista haluttuun suuntaan ilman väkivaltaa. Myynti  Kiinteistövälittäjä Jethro Rostedtin mukaan huippumyyjän täytyy tuntea tuotteensa, olla sympaattinen ja asenteen on oltava oikea. Hänen mukaansa Suomessa myynti koetaan negatiiviseksi ja liian monimutkaiseksi. – Suomessahan myynti on tehty hirveän vaikeaksi. Nyt puhutaan sivujuonteista kuten leadershipistä ja managementista. Argumentaatiotaito, mitä ihmettä, Rostedt nauratti yleisöä. Rostedt esiintyi Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Vuokatissa. Rostedtin mukaan myyntityö on lopulta yksinkertaista. – Tässä mitään tarpeita kartoiteta. Tässä myydään, myynti on

hyvin yksinkertaista. Mieheltä löytyi myös selkeä määritelmä myynnille. – Myynti on asiakkaan johdattamista haluttuun suuntaan ilman väkivaltaa. Ei se ole sen kummempaa. Turkulainen Rostedt toimii kiinteistövälittäjänä. Hänet tunnetaan parhaiten tosi-tv-tähtenä. Rostedt osallistui Diili-ohjelmaan vuonna 2009. Tällä hetkellä Rostedt esiintyy Kauppaneuvos Jethro -ohjelmassa.

Jälkimarkkinointi tärkeää Rostedt antoi kolme vinkkiä myymiseen. Hän kertoi nuorena tehneensä lehtien puhelinmyyntiä.

Jo silloin hän ymmärsi tuotetiedon merkityksen. – Huippumyyjä tietää mitä myy ja tuntee tuotteensa. Muistakaa, että teidän pitää tietää yrittäjänä, mitä myytte. Rostedt myös muistutti, että asenne on tärkeä. – Suomessa ei kukaan myy mitään muulla kuin sympaattisuudella. Miksi suomalaiset yrittäjät eivät ole sympaattisia. Kolmanneksi Rostedt sanoi, että huippumyyjällä on tarina, joka jää mieleen. Tämän Rostedt oppi myydessään teini-ikäisenä kosmetiikkaa esimerkiksi päiväkotien työntekijöille. Rostedtin mukaan puhtaat

Tuotetieto Myyjän täytyy tietää tarkkaan, mitä on myymässä. Asenne Rostedtin mukaan Suomessa myyjän tulee olla sympaattinen. Tarina Huippumyyjällä on tarina, joka jää mieleen.

myyntimiehet ovat kadonneet, sillä netin myös myyntipäätökset tehdään kotona. Sen takia hän panostaa jälkimarkkinointiin, koska se auttaa häntä saamaan myyntiin asuntoja myös myöhemmin. – Suomessa ei osata tehdä jälkimarkkinointia. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

Mikon myyntireseptit! 5.11.2015 10:00 - 16:00 Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76, 6. kerros, Helsinki Mikko Ojanen on valmentanut erikokoisia suomalaisia yrityksiä yli 10 vuoden ajan.

Pk-yrityksen arvonmääritys 6.11.2015 9:30 - 10:45 Omalla koneellasi (webinaari) Toivo Koski on yritystalouden rautainen ammattilainen, käytännönläheinen ja innostava kouluttaja, pienyrittäjien sparraaja sekä tietokirjailija. Lisää tietoa Suomen Yrittäjien koulutuksista ja tapahtumista osoitteessa www. yrittajat.fi

vuoden 2016 yrittäjälomat nyt Haettavissa! Suomen Yrittäjät järjestää yrittäjien kuntolomia Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa. Tutustu lomatarjontaan ja hae lomatukea. Hyvinvointilomat, alle 60 v. Suomen Latu, Kiilopää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 .4 . –22 .4 . Nuorisokeskus Piispala, Kannonkoski . . . . . . . . 14 .8 . –19 .8 . Suomen Latu, Kiilopää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 .8 . –2 .9 . Herttuan kuntoutuskeskus, Kerimäki . . . . . . . . .7 .11 . –12 .11 . Härmän Kylpylä, Ylihärmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 .12 . – 9 .12 .

voimavaraloma, +60 v.

meidän perHeen loma

Kylpylähotelli Sani, Kalajoki . . . . . . . . . . . . . . . . 13 .3 .–18 .3 . Härmän Kylpylä, Ylihärmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 .4 .–8 .4 . Herttuan kuntoutuskeskus, Kerimäki . . . . . . . . 12 .9 . –17 .9 .

Kylpylähotelli Sani, Kalajoki * . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 .2 . –19 .2 . Hotelli Ylläsrinne, Ylläsjärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 .2 . –26 .2 Hiihtokeskus Ukkohalla-Paljakka, Hyrynsalmi . . 28 .2 . –4 .3 . Härmän Kylpylä, Ylihärmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 .3 . –11 .3 . Hotelli Ylläsrinne, Ylläsjärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 .3 . –11 .3 . Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi . . . . . . . 25 .7 . –30 .7 . Kuortaneen Urheiluopisto, Kuortane . . . . . . . . . 31 .7 . –05 .8 . Sport & Spa Hotel Vesileppis, Leppävirta . . . 16 .10 . –21 .10 . Tanhuvaaran Urheiluopisto, Savonlinna . . . . 16 .10 . –21 .10 .

liikkuen luonnossa Herttuan kuntoutuskeskus, Kerimäki . . . . . . . . . . 4 .4 .–9 .4 . Suomen Latu, Kiilopää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4 .12 . –9 .12 .

liikuntaloma perHeille Tanhuvaaran Urheiluopisto, Savonlinna . . . . . 21 .2 . –26 .2 . Nuorisokeskus Piispala, Kannonkoski . . . . . . .19 .6 . –24 .6 .

*)

junioriloma

Hakuaika 3 kk ennen loman alkua . Tammikuun lomiin hakuaika on 15 .11 .2015 saakka . Omavastuuosuus on aikuiselta 20 €/ vrk . Alle 17 v . ei omavastuuosuutta .

loma loma loma loma loma loma loma www.yrittajat.fi/yrittajalomat loma loma loma loma loma loma www.mtlh.fi loma loma loma loma loma loma loma


23

Yrittäjäsanomat

TÄMÄ ETU VAIN SUOMEN YRITTÄJÄT RY:N JÄSENILLE

TALOUSELÄMÄ-lehdessä tehdään täysillä töitä sen eteen, että lisätiedon saaminen talouden käänteistä ja taustoista olisi ymmärrettävää, miellyttävää ja jopa viihdyttävää.

5 numeroa vain

19

90

TALOUSELÄMÄ ilmestyy kerran viikossa, perjantaisin. Tilaa ja tutustu!

Norm. 39,50 €

Etu 50 %

Tilaus jatkuu Suomen Yrittäjät ry:n jäsenetuna-20 % normaalihinnasta.

Tilaajalahja

Esimiehen taskukirja – 100 vastausta arkipäivän työsuhdekysymyksiin Arvo 39 €

TILAA TALOUSELÄMÄ NÄIN Tilaa netistä: tilaa.talouselama.fi, kirjoita tarjoustunnus-ruutuun 102L105A

Lähetä sähköposti: lehtikampanja@ talentum.fi, kirjoita viestin otsikkoon 102L105A

Soita tilaajapalveluun: 020 442 4100 (ma–pe klo 8.15–16.30) , mainitse tilatessasi tunnus 102L105A .

TILAUSEHDOT: *Tilaus jatkuu Suomen Yrittäjät ry:n jäsenhinnalla, -20 % normaalihinnasta (laskutusjakso 6 kk). Nimi- ja yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaukset vain Suomeen. Halutessasi voit kieltää tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla Talentum Media Oy:n tilaajapalveluun, PL 920, 00101 Helsinki tai puhelimitse 020 442 4100. Puheluhinnat (sis. alv 24 %): Lankapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 6 snt/min. Matkapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Ulkomailta ao. maan puhelumaksu.

TE_yrittajasanomat_8_2015_254x365.indd 1

12.10.2015 15:18:19


24

Yrittäjäsanomat

Viidentoista vuoden jaksoissa Iivari Mononen jaksaa kasvaa, koska sitä johdetaan 15 vuoden jaksoissa. Jokainen sukupolvi on vienyt yrityksen uudelle tasolle. Ari Monosen aikaa on jäljellä neljä vuotta. Teksti josi tikkanen Kuvat esa siltaloppi

S

uomessa on paljon yrityksiä, joissa olisi potentiaalia kasvuun ja vaikka vientiin. Vastaan tulee yrittäjän motivaatio. – Kysymys kuuluu, että jos on tehnyt 20 tai 30 vuotta töitä, jotta saavuttaa tietyn vaiheen, niin haluaako vielä työelämänsä viimeiset 10 vuotta tehdä töitä niin, että yöunet voivat mennä, Iivari Mononen Oy:n toimitusjohtaja Ari Mononen sanoo. Siksi useiden yrittäjävetoisten yritysten kasvu pysähtyy hetkellä, jolloin voitaisiin vielä kiihdyttää ja kasvaa vaikka rajojen yli. Iivari Mononen Oy:tä on jaksettu kasvattaa. Yritys on kiihdyttänyt kasvuaan viimeisten vuosien aikana. Kasvua on saatu sekä yritysostoilla että orgaanisesti. Kasvutarina on niin vakuuttava, että Iivari Mononen Oy palkittiin Valtakunnallisella yrittäjäpalkinnolla lokakuun alussa. Miten Iivari Monosessa on sitten jaksettu ponnistella vielä, kun yritys on jo keskimääräistä suurempi ja tuottaa? – Me olemme vetäneet yritystä 15 vuoden jaksoissa. Kyllä ihmisellä riittää nälkää 15 vuotta, Mononen sanoo. Hän on perustaja Iivari Monosen pojanpoika.

Kauppaa ilman kieltä Ensimmäinen jakso oli ajallisesti vähän pidempi. Ari Mononen kutsuu sitä liikemiesajaksi. Iivari Mononen perusti yrityksen vuonna 1952. Yrityksessä ei ole tarvinnut opetella kansainvälisyyttä, sillä ensimmäiset kaupat pylväistä tehtiin Englantiin yhdessä Laakkosten perheen Pohjois-Karjalan Puu Oy:n. Vuosien varrella pylväspuiden hankinta ja kauppa laajeni niin paljon, että muu puutavarakauppa jäi pois. – Liikemiesaikana yritys teki samoja tuotteita samoille asiakkaille samalla volyymilla ja samalla tuloksella, Mononen summaa. Ari Mononen kuvailee isoisäänsä ja johtamansa yrityksen perustajaa kansanmieheksi. Hän oli käynyt kansakoulun, ja vaikka kävi kauppaa Englantiin, ei osannut kieliä.

Iivari käytti puiden kauppaamiseen paikallisia agentteja, mutta myöhemmin toiminnan vakiinnuttua aloitti suoran kaupan ulkomaille. Ari Mononen on tavannut Monosten pitkäaikaisen kauppakumppanin Alan Parksin, joka kertoi hänen ja Iivari Monosen neuvotteluprosessista. – He istuivat vastakkaisilla puolilla pöytään ja kirjoittivat lappuun puun hinnan ja määrän. Tätä kierrätettiin niin kauan, että molemmilla oli samat luvut papereissa. Sitten mentiin lounaalle.

Teollinen vaihe Toinen vaihe Iivari Monosen historiassa alkoi 1990-luvun alussa. Ari Mononen kuvaa vaihetta teollisen toiminnan ajaksi. Vaihe käynnistyi, kun yrityksessä alettiin pohtia, millainen toiminta sopisi perheen perinteisen liiketoiminnan yhteyteen. Vuonna 1991 Monoset aloittivat yritysostot, joita he ovat jatkaneet viime vuosiin saakka. Iivari Monosen neljä poikaa Arvi, Pauli, Pentti ja Heikki ostivat tuona vuonna osuuden EnsoGutzeitin omistamasta Höljäkän kyllästämöstä Nurmeksessa. Muutama vuosi myöhemmin koko kyllästämö siirtyi Monosille. – He ottivat paljon henkilökohtaista velkaa, kun korot olivat korkeat. He halusivat mennä seuraavalle tasolle. Se oli iso steppi, jota kunnioitan suuresti. Aivan näin suoraviivaisesti asia ei edennyt yrityksen kannalta. Itse Iivari Mononen ei halunnut riskialttiiseen hankkeeseen lähteä. – Yritykset liitettiin yhteen vasta 1996, kun aika Iivarista jätti. 1990-luvun lopussa Monoset laajensivat kestopuuhun ja perustivat Primatimber Oy:n.

Sukunimi ei riitä Ensimmäinen sukupolvenvaihdoista on vaikuttanut siihen, miten Monoset nyt perheyritystään johtavat. Vuonna 2006 vetovastuun otti Ari Mononen. Se ei ollut itsestään selvää, että metsänhoidosta ja kansantaloustieteestä maisterin tutkinnot suorittanut Mononen ehti omalle uralleen.

Kysymys kuuluu, että jos on tehnyt 20 tai 30 vuotta töitä, jotta saavuttaa tietyn vaiheen, niin haluaako vielä työelämänsä viimeiset 10 vuotta tehdä töitä niin, että yöunet voivat mennä.

Ari Mononen

Ikä: 48 vuotta Ura: Tutkija Euroopan metsäinstituutissa 1996–97, markkinointijohtaja Iivari Mononen Oy 1997–2006, toimitusjohtaja Iivari Mononen Oy 2006– Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri (kansantaloustiede), maa- ja metsätaloustieteiden maisteri (metsäekonomia) Perhe: Vaimo Mia Koivula, luokanopettaja, lapset Aino, 14 ja Aapo, 8


Yritt채j채sanomat

25 Ari Mononen edustaa Iivari Monosen kolmatta polvea.


26

Yrittäjäsanomat

Vanhimmat ovat nyt rippikoulussa ja nuorimmat ostoskärryssä. Jos se tulee suvusta, sen täytyy olla joku nuoremmista serkuista. Johtaja voi toki tulla myös perheen ulkopuolelta.

Hän oli tutkijana Euroopan metsäinstituutissa, kun kutsu yritykseen tuli vuonna 1997. – Tähän yritykseen ei tulla töihin sukunimellä. Ensinnäkin yrityksessä täytyy olla oikeasti paikka auki ja toisekseen kykyjen on oltava riittävät. Perheyrityksessä on operatiivisessa johdossa kolmas sukupolvi. Omistus jakaantuu Iivari Monosen kolmen pojan ja heidän perheidensä kesken. – Arvi-setäni oli käynyt oman taistelunsa Iivarin kanssa ja lähtenyt sitten omalle tielleen. Hän ymmärtää, että täytyy olla toiminnan ja ajattelun vapaus, jos halutaan päästä seuraavalle asteelle, Ari Mononen kuvaa.

Positiivinen yllätys Ari Monosen tehtävä yrityksessä on ollut kansainvälistymisen vieminen uudelle tasolle. Tavoitteena on ollut yritysostoin vahvistaa Monosten asemaa valituilla markkinoilla. Strategia tähän luotiin 2000-luvun puolessa välissä. – Teimme ostoslistan yrityksistä, jotka voisivat kiinnostaa meitä. Listaa läpikäymällä löytyivät sopivat ostokohteet. Monosten tärkein ostokohde on Scanpole Norjasta. Ostoilla Monoset ovat vahvistaneet asemaansa Pohjois-Euroopassa ja Brittein saarilla. Kansainvälistymiseen liittyen Iivari Mononen on kokenut huonoa ja hyvää onnea. Aloitetaan huonosta. Joulukuussa 2010 korruptioon kyllästynyt tunisialainen katukauppias sytytti itsensä tuleen torilla. Samalla hän käynnisti kehityksen, joka on mullistanut maita Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Kriisi jatkuu edelleen Syyriassa ja useat alueen maista ovat epävakaita. Monille alueen maille on yhteistä myös se, että ne olivat Iivari Monosen vientikohteita.

1

Kokemus

60 vuoden kokemus puupylväiden tekemisestä on meille kilpailuetu.

Kriisin yllättävyydestä kertoo se, että Libyan romahtaessa Monosilla oli laivallinen puuta matkalla maahan. Tappiot olivat puoli miljoonaa euroa, kun laiva piti käännyttää. Nyt voi sanoa, että Monosilta katosi yhdessä yössä tilauskantaa 9,8 miljoonaa. Arabikevät ei ole ainoa mullistus, joka on moukaroinut Monosia. Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi leikkasi investointeja, ja siten myös pylväiden kulutusta. Viimeisen kymmenen vuoden dramaattisuutta Monosille kuvaa Ari Monosen tekemä laskelma. Vuonna 2008 konsernin liikevaihto oli noin 38 miljoonaa euroa. Silloisilla asiakkailla liikevaihto olisi nykyään 12 miljoonaa euroa. Syntynyttä aukkoa on täyttänyt yritysostot, joihin liittyy viime vuosien onnenpotku. – Brittein markkinat ovat kehittyneet yllättävän hyvin. Tänä vuonna Monoset ottivat ison askeleen Isossa-Britanniassa, kun he ostivat Burt Bolton & Haywood Ltd:n. Kauppasummaa ei julkistettu, mutta se on yhtiön historian suurin kauppa.

Ari Monosen mukaan Iivari Monosen johtaja vaihtuu 4-5 vuoden päästä.

2

Asiakastuntemus

Olemme paljon tekemisissä asiakkaidemme kanssa ja tiedämme heidän tarpeensa.

Monoset ovat tuoneet viime vuosina kolmannen liiketoiminta-alueen pylväiden ja kyllästetyn puun rinnalle. Konserni tuottaa myös suunnittelupalveluita sähköyhtiöille.

Neljä vuotta jäljellä Ari Mononen ei ole luopunut ajatuksesta, että hänen kautensa perheyrityksen johdossa on 15 vuotta. Sitä on nyt jäljellä neljä vuotta. Silloin neljäs sukupolvi ei ole vielä valmis. – Vanhimmat ovat nyt rippikoulussa ja nuorimmat ostoskärryssä. Jos se tulee suvusta, sen täytyy olla joku nuoremmista serkuista. Johtaja voi toki tulla myös perheen ulkopuolelta. Seuraavalta johtajalta haetaan taitoja, jotka liittyvät suuren kokonaisuuden hallintaan ja strategiseen ajatteluun. Ari Monosella riittää nälkää viimeisiksi vuosiksi. Hänellä on tavoitteena kasvattaa yritystä edelleen. – Jos meidän liikevaihto on nyt 55 miljoonaa vuodessa, olisi hienoa jos se minun lähtiessä olisi vähintään 80 miljoonaa euroa.

3

Osaava henkilökunta Meillä on mahtavat työntekijät, joista suurin osa on tehnyt pitkän uran meillä.

Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot 2015 Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon sai tänä vuonna neljä yritystä: kokkolalainen Fineweld Oy, joensuulainen Iivari Mononen Oy, muoniolainen Lapland Hotels ja riihimäkeläinen Trans Farm Oy. Tuomariston mukaan palkittuja yrityksiä yhdistävät määrätietoinen kasvun hakeminen. Palkinnot jaettiin Suomen Yrittäjien vuoden päätapahtumassa Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Vuokatissa. Palkitut valitsi lautakunta, johon kuuluu edustajia Suomen Yrittäjistä, Suomalaisen Työn Liitosta, Yksityisyrittäjäin Säätiöstä ja Fenniasta. Lue jutut muista palkituista verkosta yrittäjät.fi osoitteesta: bit.ly/yrittäjäpalkinnot


27

Yrittäjäsanomat

3 x k i r j at

h yö t y s o v e l l u k s e t Fiverr Joukkoistamisesta ja mikrotyöstä on puhuttu jo pitkään. Fiverr on yksi sovelluksista, jotka auttavat löytämään tekijän, jos tarvitset vaikkapa vähän kuvakäsittelypalvelua tai spiikkausta vieraalla kielellä. Hinnat lähtevät viidestä dollarista ja nousevat esimerkiksi käyttöoikeuksien mukaan.

Yrittäjäsanomat esittelee sovellukset, jotka auttavat yrittäjää arjessa. APPSTORE, GOOGLE PLAY

Yrittäjyyden myytinmurtajat Mikko Kuitunen ja Johanna Pystynen Sypoint Yrityksissä tehdään asioita, koska oletetaan niiden olevan fiksuja. It-talo Vincit on tehnyt paljon asioita toisin kuin yleisesti fiksuna pidetään ja on nyt Suomen menestyneimpiä it-taloja. Se antaa toimitusjohtaja Mikko Kuituselle ja henkilöstöjohtaja Johanna Pystyselle uskottavuutta lähteä murtamaan yrittäjyyden myyttejä. Kirjassa myytit on jaettu strategisiin, johtamiseen ja kulttuurisiin. Lisäarvoa kirjalle tuo se, että myyttejä tarkastellaan yhden yrittäjän yrityksen ja isomman yrityksen kautta.

Viking Linen m/s Mariella, Helsinki–Tukholma –Helsinki Inspiroivaa asiantuntemusta — täsmätietoa — rentoa meininkiä — tuulahdus Tukholmaa!

Jyrki Mäkynen

Risto Walden

Sari Wulff

Tomi Viitala

11.15 Ilmoittautuminen Viking Linen terminaali, Katajanokka 11.45 Kahvi- ja hedelmätarjoilu 12.00 Seminaarin avaus Puheenjohtaja Jyrki Mäkynen, Suomen Yrittäjät

12.30 Verotus ja sen vaikutus talouteen Kansanedustaja, valtiotiet. tri, Juhana Vartiainen

13.00 Lahja- ja perintöveroasioita yrittäjien näkökulmasta Veroyliasiamies, KTT, OTL, VTM, dosentti Timo Räbinä, Verohallinto

Satu Grekin

Juhana Vartiainen

Timo Räbinä

8.00 Buffetaamiainen 10.00 Laiva saapuu Tukholmaan 10.30 Tutustuminen Tukholman kaupungintaloon 12.45 Kahvi ja välipala 13.15 Yritysverotuksen muutokset 2015 ja näkymät vuodelle 2016 Vero-oikeuden apulaisprof., kauppatiet. tri Tomi Viitala, Aalto-yliopisto

14.30 Verotarkastus yrittäjän oikeusturvan näkökulmasta Veroasiantuntija Satu Grekin, Suomen Yrittäjät

15.20 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

15.00 Verolainsäädännön muutoksia Ennakkoperintä 2016 Työnantajamenettelyt Verohallinnon uusia ohjeita ja viimeaikaista oikeuskäytäntöä

15.45 Kirjanpitolaki uudistuu

Ylitarkastaja Sari Wulff, Verohallinto

16.15 Tauko, kahvia tarjolla 16.30 Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Partner, Indirect Tax Services Juha Laitinen, PricewaterhouseCoopers Oy

17.45 Kysymysklinikka

Veroasiantuntija, KTL, KLT Risto Walden, Bilanssi Oy

17.00 Kysymysklinikka 18.15 Tauko 19.30 Buffetillallinen

Perjantai 20.11. 7.00 Erikoisaamiainen 10.00 Laiva saapuu Helsinkiin Huom. kaikki ajat ovat paikallisia Soveltuu KLT-ylläpitokoulutukseksi.

21.00 Ála carte -illallinen

Seminaarin hinnat

Seminaarin puheenjohtajana toimii veroasiantuntija, KTL, KLT Risto Walden, Bilanssi Oy.

Ilmoittaudu viimeistään 4.11.

Jäsenhinta € (normaalihinta €)

www.yrittajat.fi/veroseminaari

522 562 582 539

tai kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai p. 09 2292 2923/Härkönen

(682) (722) (742) (699)

582 (742) 662 (822)

Juha Laitinen

Torstai 19.11.

14.00 Buffetlounas ja hytteihin majoittuminen

19.15 Tauko

Onnistu kasvuyrittäjänä Manne Pyykkö Kauppakamari Manne Pyykkö on psykologi, joka on tutkinut yrittämistä käytännössä ja kirjoittamalla. Hänen edellinen kirjansa Minustako yrittäjä auttoi ihmistä tunnistamaan, millainen yrittäjätyyppi hän on. Uusi kirja Onnistu kasvuyrittäjänä pyrkii avaamaan polkua, jota pitkin kasvuyrittäjän on kuljettava ensimmäisiin asiakkuuksiin.

APPSTORE, GOOGLE PLAY, WINDOWS STORE

Yrittäjän veroseminaari 18.–20.11.

Keskiviikko 18.11.

Johtajuus: kirkas suunta ja ihmisten voima Matti Alahuhta Docendo Nokian entisenä johtajana ja Koneen entisenä toimitusjohtaja tunnettu Matti Alahuhta on kirjoittanut kirjan johtamisesta. Alahuhdan mukaan johtamisessa on tärkeintä kaksi asiaa: pitkäjänteinen yrityksen kilpailukyvyn perustan rakentaminen ja muutosten hyödyntäminen mahdollisuutena. Alahuhdan opit ja näytöt ovat suuryhtiöiden maailmasta, mutta ne ovat niin konkreettisia ja helposti hahmotettavia, että ne todennäköisesti antavat ajateltavaa myös yrittäjälle.

Mobilepay Danske Bankin Mobilepay on osoittautunut suosituksi myös Suomessa, sillä jo yli 190 000 suomalaista on ladannut sovelluksen. Sovellus mahdollistaa pienten rahamäärien siirrot kännykkäsovelluksen kautta. Se ei siis sovellu bisnekseen, mutta on loistava, kun esimerkiksi kaveriporukan kesken täytyy jakaa menoja.

2 hengen A-luokan ikkunallisessa hytissä 1 hengen B-luokan sisähytissä 1 hengen A-luokan ikkunallisessa hytissä 2 hengen A-luokan ikkunallisessa hytissä (parivuode 140 cm) 2 hengen luksushytissä 1 hengen luksushytissä

Hintaan sisältyy: seminaari luentoaineistoineen, majoitus valitussa hyttiluokassa, ohjelman ruokailut ruokajuomineen. Tutustuminen Tukholman kaupungintaloon (Nobel) 15 €.

• Muista mainita: syntymävuosi, hyttivalinta, ruokarajoitteet ja osallistutko tutustumiskäynnille.

Peruutukset: Myöhemmin kuin 10 vrk mutta viimeistään 7 vrk ennen lähtöä tehty peruutus: 50 % veloitetaan. Peruuttamaton tai myöhemmin kuin 7 vrk ennen lähtöä peruutettu matka veloitetaan kokonaan.

Seminaarin toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki | p. 09 229 221 | koulutus@yrittajat.fi | yrittajat.fi/koulutus


28

Yrittäjäsanomat

Minä Jukka Kärnän viikossa riitti vauhtia.

Maanantai 28.9.

Keskiviikko 30.9.

Aamiainen ja viikko edessä! Viikko alkoi puurolla ja sanomalehdellä. Maanantaina pidämme aina viikkopalaverin, jossa käydään läpi uusia asioita ja esimerkiksi koulutuksiin osallistuneet työntekijät referoivat oppimaansa. Se on tärkeä myös yhteishengen kannalta, sillä silloin on koko porukka koossa. Iltapäivällä oli palaveri yrityskaupoista asiakkaan kanssa.

Aamulla taloushallinnon ohjelmapalaveri ja sieltä kiireesti lentokentälle ja kohti Helsinkiä. Meillä on toimistot Kajaanissa ja Pirkkalassa. Kajaanissa aloitimme 1981 ja Pirkkalassa 1990. Asiakkaita on kuitenkin eri puolilla Suomea. On tärkeää tavata asiakkaita säännöllisin väliajoin.

Tiistai 29.9. Tiistaina oli myös palaveri toisesta yrityskaupasta. Yrityskauppojen merkitys näkyy myös meille, sillä viikolla oli kaksi palaveria, joissa käsiteltiin kahden eri yrityksen myymistä. Illalla oli edessä toisenlainen työmaa. Syksy on jo pitkällä, joten ilta meni pihatöissä. Lehdet täytyy saada pois pihalta ennen talvea.

Yrittäjän juhlaa ja arkea Tilitoimistoyrittäjä Jukka Kärnän viikko huipentui kotiseudulla vietettyihin Valtakunnallisiin yrittäjäpäiviin.

Yrittäjä, avaa yrityksellesi verkkokauppa nyt – saat 2 kuukautta ILMAISEKSI! * * Tarjous koskee uusia Suomen Yrittäjien jäsennumerolla avattuja MyCashflow-verkkokauppoja. Jäsennumero syötetään avauslomakkeen kampanjakoodi-kenttään. Voimassa rajoitetun ajan. Ilman jäsennumeroa avattuihin kauppoihin normaali 14 päivän kokeilujakso. Aidosti helppokäyttöinen verkkokauppaohjelma

Pulse247 Oy/MyCashflow | myynti@mycashflow.fi | 020 741 9171 | www.mycashflow.fi


29

Yrittäjäsanomat

Torstai 1.10. Torstaina jatkoin Helsingissä. Kävin kaupungilla kaupoissa. Olen syntynyt Lappeenrannassa, mutta muuten pitkän linjan kainuulainen. Helsingissä on silti virkistävää käydä. Paljon päivästä menee kyllä koneen odottamiseen ja matkustamiseen. Onneksi puhelimella voi hoitaa asiakkaiden kanssa asiointia.

Perjantai 2.10.

tuomio

Perjantaina alkoivat Valtakunnalliset yrittäjäpäivät, jotka tänä vuonna olivat mukavasti kotiseudulla. Olen osallistunut nyt kuusiin yrittäjäpäiviin peräkkäin osana Kainuun Yrittäjien hallitusta, jossa olen rahastonhoitajana. Perjantai-illan juhlien urheiluteema näkyi vaatetuksessa. Kuvassa vasemmalla Kainuun Osuuspankin yrityspankin johtaja Toni Kemppinen, keskellä Katera Steel Oy:n toimitusjohtaja Ismo Jauhiainen ja oikealla allekirjoittanut.

Kuluneen kuukauden nousut ja laskut

Kuuden euron pizza Pizzeriat ovat vain ensimaistiainen über-aktiivisen virkavallan iskusarjassa. Poliisin Twitter-keskuksen mukaan pelkkä glögipalkka ei voi kattaa Joulupukin matka- ja lahjakustannuksia.

Viikonloppu 3.10.–4.10. Aamulla kuuntelimme Jethro Rostedtin ja Hjallis Harkimon luentoja myymisestä ja yrittämisestä. Päivän mittaan osallistuin myös muille luennoille ja verkostoiduin muiden yrittäjien kanssa. Illalla pistin smokin päälle ja osallistuin yrittäjäpäivät päättävään gaalaan. Kuvassa vaimoni Reeta Kärnän kanssa lähdössä iltajuhlaan.

EHDOTA parasta kirjanpitäjää 20.11.2015 mennessä!

www.vuodenkirjanpitaja.fi

Halloween Halloween näyttää alkaneen jo etuajassa, kun tv:ssä pyörii jatkuvasti uhkaavia ja ahdistavia Mikä fiilis –mainoksia. SAK ei hyväksy SAK miettii uuden lyhenteen käyttöön ottoa, sillä nimen perässä esiintyy nykyään aina sanapari ”ei hyväksy.” Uusi nimi on SAKEH Loppu La Torturalle Rovio hakee uutta vetoa yhteistyöstä Shakiran kanssa. Yhteistyö ei kuitenkaan pidä sisällään Shakiran La Tortura -hittiä, vaikka se kuvaisi yrityksen viime aikoja.


30

Yrittäjäsanomat

TULOSTINTARVIKKEITA

LAATUJÄRJESTELMÄT

TILITOIMISTOT

Kaikki taloushallinnon palvelut Uudeltamaalta

Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilinpäätökset, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto. Ota yhteyttä ja tule käymään sinulle sopivimpaan toimipisteeseemme! Raasepori 045-110 7674 Lohja 019-321 070 Vantaa 029-193 9999

Kerava 029-193 9999 Helsinki 09-622 5715 Espoo, Tapiola 029-193 9999

– www.paritilit.fi – paritilit@paritilit.fi –

Yli 20 vuotta tilitoimistopalvelua yritysten ja yrittäjien parhaaksi!

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

TALOUSHALLINTO

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

PARHAAT PALVELUT

ILMOITUSMYYNTI

KYSY TARJOUS! Tiedustelut:

KARI SALKO 0400 604 133 kari.salko@alma360.fi YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTA

Taloushallinnon ohjelmat • Hinta-laatuvertailun voittaja • Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu Laskutusohjelma

Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

Kirjanpito-ohjelma

AJONEUVOPAIKANNUS

ROUTE-TRACKER A JONEU VOPAIK ANNUS

Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena. Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan • • • •

Kuljetukset ja työt hallintaan Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia Automaattinen seuranta ja -Link tietojen tallennus 24/7 S RT

aik to Vaih eiden pstimilla välin F-tunni R

Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös TIETOSUUNTIET TA OSUUNTTI AETOS

UU

TI

LASKUTUS

OSTORESKONTRA

KIRJANPITO

PALK ANLASKENTA

NTA ETOSUUNTA PALK ATKIRJANPITO OSTORESKON TRLA A

SKUTUS

TIETOSUUNTATIETOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOTTIETOSUUNTATIE TOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOT

UU n ja työus T U e U j ann lavo

Palkanlaskentaohjelma

Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontraohjelma

Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen.

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com

Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

www.route-tracker.com Soita: puh. 040 966 2067


31

Yrittäjäsanomat

vesa - matti väärä

Yrityspörssi

MITEN NOLLAAn?

Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Kauppa Pielavedellä keskeisellä paikalla pitkään toimineen erikoiskaupan kannattava liiketoiminta. 2830 Kissa- ja koiratarvikkeita myyvä petnet.fi verkkokauppa-domain, sivusto ja Facebook-sivusto. Valmiiksi rakenettu verkkokauppa pienen varaston kanssa. Domain + verkkokauppa 5 000 € + varasto tällä hetkellä noin 12 000 €. 2824 Menestyvä, laatubrändeihin keskittyvä muoti- ja lahjatavaraliiketoiminta Laitilassa. Lisätietoja puh. 0400 525 986. 2677 Yrittäjän siirtyessä eläkkeelle myydään tunnettu, monipuolista ja laadukasta matkamuistoliiketoimintaa harjoittava yritys. Yhtiö toimii asianmukaisissa tiloissa Saariselällä. Yhtiö on toiminut vuodesta 1990. 2674

Palvelut Tilava monimerkki autokorjaamo Hyvinkäällä. Kaikki koneet ja työkalut usealle asentajalle. Isot 5 ovea, 10 ap ja 8 nosturia. Vuokrahallissa myös sos.tilat ja konttori. Soita Jarille 0440 585 859 tai jari@paintball.ms 2815

Liikenne Oy-muotoinen linja- ja tilausliikennettä sekä koululaiskuljetuksia suorittava linja-autoyhtiö myydään eläkkeelle siirtymisen johdosta. Yli 60 vuotta toiminut perheyritys on toisen polven omistuksessa. Yritys toimii pääomistajan yksityisesti omistamassa hallissa vuokralla. Koulukuljetuksissa kunnan kanssa sopimukset voimassa kolme vuotta. Yritys kuuluu Suomen vahvimpiin Platina ja AAA-luokan luottoluokitukseen. 2764

Majoitus, ravintola, elintarvike Kannattava B&B yritys (huippupalauteella). Liikevaihdon kasvu on varmaa. Erinomaiset luontomatkailumahdollisuudet. Hoivayrittämiseen valmiit tilat. Sopii pariskunnalle. Opastetaan, ”saattaen vaihto” ja mentorointi. 2801 Vuokratuissa n. 200 m2 tiloissa toimiva Pub & Ravintola Utsjoella. Asiakaspaikkoja 150. Suosittu paikallisten asukkaiden ja lohituristien keskuudessa. 2776 Ylläsjärvellä toimiva ravintola ja matkamuistomyymälä, tilat yhteensä 320 m2. Valmis asiakaspohja. Tiedustelut Pekka Hakola 0400 696 061 2686

Yritysvälittäjät

Myytäviä kohteitamme: Maatalousrautakauppa Etelä-Pohjanmaalla ...................450 000 Sähköurakointi ja -asennus ..... 700 000 Johtava rakennusalan tukkuliike ................................. 1 650 000 Ammatillinen perhekoti ............ 170 000 Kansainvälinen cleantechteknologialiiketoiminta ..........1 500 000 Pito- ja juhlapalveluyritys Porin talousalueella ................. 300 000 Omien metallituotteiden valmistus ...................400 000 + varasto Tunnetun ruoka- ja seurusteluravintolan liiketoiminta Turussa ................. 159 000 Menestyvä ravintola- ja matkailuyritys saaristokunnassa .......................475 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

Vesi- ja viemäriala Pitkään Salossa toiminut noin 1 m€ vaihtava alle 10 henkeä työllistävä putkiliike, jolla on vakiintunut asiakaskunta. Tässä on myös hyvä tilaisuus yrittäjähenkisellä LVI-insinöörille tai teknikolle joko koko yhtiön ostoon tai osakkuuteen. Kannattaa ehdottomasti olla yhteyksissä. 2716

Muut toimialat Myydään/otetaan työntekijä kiinteistöjen säätölaitteita myyvä, asentava ja huoltava yritys, eläköitymisen johdosta. 2681

OSTETAAN YRITYS Ostetaan tilitoimiston osakekanta tai liiketoiminta VarsinaisSuomessa, mieluiten Turussa. Kohdeyrityksen sijainti myös Uudellamaalla, Hämeessä tai kauempaakin kiinnostaa. Etsimme lähinnä 1–5 hengen tilitoimistoa, mutta myös muun kokoiset tilitoimistot voivat tulla kysymykseen. Ota yhteyttä ja tarjoa tilitoimistoasi myyntiin jo syksyn aikana. Luottamuksellisesti. 2768

Yrityspörssin ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fi Voit vastata ilmoitukseen vastauslomakkeella, jonka löydät verkkopalvelusta ilmoitustunnuksen perusteella. Vastaukset välittyvät ilmoituksen jättäjälle, joka päättää mahdollisesta yhteydenotosta vastaajalle. Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 19.11.2015

Parturi-kampaamoyrittäjä Leena Karhusen Semira-liikkeessä ovat mukana myös maine coon -kissat Aslan ja Remu (sylissä).

Leena Karhunen: ”Kissaharrastus opettaa pitkäjänteisyyttä” Harrastus  ”Minulla on ollut kissoja niin kauan kuin muistan. Ensimmäinen rotukissa muutti luokseni viettämään eläkepäiviään. Se oli turkkilainen van. Silloin innostuin rotukissoista. Käydessäni katsojana kissanäyttelyssä tutustuin kissoista suurimpaan, maine cooniin. Niillä on tupsukorvat ja ne ovat luonteeltaan sosiaalisia, hieman kuin koiria. Nyt meillä on neljä maine coonia. Kolme niistä on uroksia ja yksi naaras. Kissojen lisäksi meillä on myös vuodenikäinen samojedinkoira. Olen ammatiltani parturi-kampaaja. Kun kaikkien lemmikkien turkit vaativat hoitoa, pääsen käyttämään harjaa ja fööniä myös kotona. Vapaa-aikani kuluu kissanäyttelyissä. Näyttelyitä kokeilimme sattumalta ja siitä on tullut koko perheen yhteinen harrastus. Minä pesen ja laitan kissojen turkin ennen kehää. Mieheni taas on innostunut esittelemään kissoja, ja aiemmin myös tyttäreni kiersi mukana näyttelyissä. Kissanäyttelyt ovat vieneet minut

mennessään, sillä niissä on niin mukava ilmapiiri. Olen löytänyt paljon ystäviä harrastuksen kautta. Tsemppaamme ja autamme toisiamme jatkuvasti. Kissaihmiset ovat määrätietoisia ja itsenäisiä tiimipelaajia, kuten lemmikkinsäkin. Kissojen harrastus on opettanut minulle pitkäjänteisyyttä ja huomaan olevani työssäni energisempi. Näyttelyitä kiertäessä työasiat unohtuvat, mikä on loistava asia. Minulle kissat ovat perheenjäseniä siinä missä muutkin. Toiset laittavat rahaa vaikkapa golfiin, mutta itse käytän sen mieluummin kissoihin. Vaikka olemme kiertäneet näyttelyitä kotimaassa ja ulkomailla jo neljän vuoden ajan, ei siihen kyllästy. Myös kissojen saavuttama menestys saa käymään näyttelyissä. Ne ovat kiehtovia ja sääntökiemuroihin pitää palata yhä uudelleen.” Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

JÄSENYRITTÄJÄ MUISTA HYÖDYNTÄÄ JÄSENETUJASI! Hyödynnä yhteistyökumppanien tarjoamat alennukset ja palvelut. Tutustu valtakunnallisiin jäsenetuihin osoitteessa www.yrittajat.fi/jasenedut.

KIITÄ JA MUISTA Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Suomen Yrittäjien ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä. Hakemuslomakkeet ja lisätietoja: www.yrittajat.fi/huomionosoitukset tai puhelin 09 229 221.

Yrittäjäsanomat

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 574 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja ⚫ Kimmo Koivikko, päätoimittaja ⚫ Josi Tikkanen, uutispäällikkö ⚫ Katri Simola, toimittaja ⚫ Virvamaria Toikka, toimittaja ⚫ Riikka Koskenranta, toimittaja (perhevapaalla) ⚫ Maarit Kattilakoski ja Raija Lehtonen, taitto ⚫ etunimi.sukunimi@yrittajat.fi, p. (09) 229 221 Ulkoasu Miikka Tikka Ilmoitusmyynti Alma 360  / Asiakasmedia ⚫ PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 ⚫ myynti@alma360.fi ⚫ www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki ⚫ p. (09) 229 221 ⚫ toimisto@yrittajat.fi Paino Alma Manu Oy, Tampere Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. ⚫ Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä ⚫ Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.


www.volkswagen-hyotyautot.fi

Uudistunut Caddy. Niin moneksi. Minkä tahansa alan ammattilainen oletkin, uusi Volkswagen Caddy on luotettava ja haluttu työkaveri, joka taipuu moneen hommaan. Lähde uudistuneen Caddyn kyytiin! Uuteen Caddyyn on saatavilla kuljettajaa avustavia järjestelmiä, esimerkiksi Front Assist -ympäristönvalvontajärjestelmä ja mukautuva vakionopeudensäädin ACC. Sisältä ja ulkoa täysin uudistettu design antaa tälle kompaktille kuljetusammattilaiselle unohtumattoman ilmeen. Tervetuloa koeajolle lähimpään Volkswagen-liikkeeseen.

Hinnat alkaen: Caddy 1,2 TSI 62 kW bens., autoveroton hinta 19 030 €, arvioitu autovero 5 030,79 € CO2-päästöllä 131 g/km, kokonaishinta 24 060,79 €. Hinnasto: Caddy 16.10.2015 + jälleenmyyjäkohtaiset toimituskulut. Kuvan autossa lisävarusteita.


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.