Yrittäjäsanomat 6/2016 by Suomen Yrittäjät

Vä l i t i l i n pä ät ö s Suomen Yrittäjien työn tulokset vuoden 2016 alkupuoliskolta.

E i e d i s t y s tä Työpaikkasopiminen lopahti. Neuvottelijat jättivät SY:n vaille tietoja asian edistymisestä.

M i t e n va l i t s e t tilitoimiston? Hinta ei ole tärkeintä. Kilauta vaikka kaverille ennen valintaa.

Yrittäjäsanomat v i e r a i l e v e r kos s a : w w w.y r i t ta j at. f i

1/3 s u o m e n y r i t tä j ät j ä s e n l e h t i

f ö r e tag a r n a i f i n l a n d

Eduskuntatyö keskeyttää ja lopettaa kansanedustajien yrityksiä Eduskunnassa on 52 yrittäjäkansanedustajaa, joista lähes puolet on keskeyttänyt yrityksensä toiminnan tai luopunut yrityksestään tai osakkuuksista kokonaan.

4-7 Uusi ura yrittäjänä

Kriisin yli Jousivesa Oy:n yrittäjä menehtyi vuonna 2009. Nuori jatkaja tarttui toimeen ja tuotanto jatkui. Kriisitilanteisiin voi varautua ennalta. Sivut 16–17

Tero Rönni oli aikoinaan eduskunnan vasemmistolaisin kansanedustaja. Hän ryhtyi yrittäjäksi, kun tausta ei antanut edellytyksiä palkkatyöhön. Sivut 24–26

06 2016 yrittajat.fi

Uusimmat uutiset odottavat puhelimessasi.

LATAA NYT KAUPPALEHDEN MOBIILISOVELLUS: kl.fi/mobiili

Yrittäjäsanomat

06/16 elokuu yr ittä jät. f i

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Tarkkana henkilötietojen kanssa

Yrittäjävähennys etenee

Vuonna 2018 voimaan tuleva tietosuoja-asetus muuttaa merkittävästi henkilötietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä. bit.ly/uusiasetus

Hallitus esittää yrittäjävähennystä, joka olisi viisi prosenttia yrityksen nettotulosta. bit.ly/yrittäjävähennys

tapahtumat

tä ss ä l e hd e ss ä

yr ittä jät. f i

top- 5

POMO antaa eväitä

lu e tu im m at

Koulutusjärjestelmä on antanut paikallistason vaikuttajille hyvät eväät järjestön johtamiseen ja paikalliseen vaikuttamiseen. Kurssi on oiva paikka yrittäjäkollegoiden väliseen verkostoitumiseen. POMO käy jo 25:ttä vuotta. Kursseja on niin kotimaassa kuin Brysselissä. Sivu 10

LASKU ONKIN TARJOUS

Älä reagoi Office World -nimisen montenegrolaisyhtiön lähettämiin kirjeisiin. bit.ly/varovalelaskua

Totista touhua loppuun asti. Suomen Yrittäjien perustamiskokoukseen osallistui virallisten kokousedustajien lisäksi myös keskusliittojen puheenjohtajistoa ja entisiä johtohenkilöitä. Ennen lopullista ratkaisua jännitettiin, nouseeko kokouspaikalla vielä vastustajia esiin.

SY 20 vuotta Finlandia-talolla Suomen Yrittäjät perustettiin 5. syyskuuta 1996 Finlandia-talolla. Uusi järjestö syntyi SYKL:n ja Pienteollisuuden Keskusliiton yhdistyessä uudeksi keskusjärjestöksi. 20-vuotisjuhlat pidetään samassa paikassa, ja samana päivänä julkistetaan Suomen Yrittäjien historiikki.

Henri Tanner innostui yrittämisestä jo koulunpenkillä. Kun sopiva idea kypsyi, hän päätti yhdistää palkkatyön ja yrittämisen. Jonain päivänä muun muassa virtuaalisia tanssikursseja tarjoava Tanner toivoo voivansa työllistää itsensä täysin yrittämisellä. Aktiivisen kilpatanssiuran muutama vuosi sitten päättänyt Tanner on tehnyt harrastuksesta osa-aikaisen ammatin. Sivu 12

JÄTTIEN HAASTAJA

Suomalainen somekanava Sportacam aikoo kukistaa Facebookin ja Twitterin. bit.ly/sporttisome VEROMUUTOS

vinkit

Pienten yritysten arvonlisävero muuttuu ensi vuonna maksuperusteiseksi. bit.ly/alvmuuttuu

Sauli Niinistö Yrittäjän päivän juhlapuheen pitää tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Y r i t tä j yys

Parketilta yrittäjäksi

ny t

j a h u o m e nn a

Keskustelemassa Timo Leppänen, Iida Hakola, Jyrki Mäkynen, Lennu Keinänen, Jussi Järventaus, Olli Rehn ja Mikael Pentikäinen.

VIIKON VALIOT

77 yritystä ponnisti viikon aikana Bisnoden ylläpitämään AAA-luokkaan. bit.ly/AAA-luokka

Y m pä r i S u o m e a Yrittäjän päivää vietetään ympäri Suomea.

ILMAN STRATEGIAA

Joka kolmannelta yritykseltä puuttuu selkeä digistrategia, ilmenee IFS:n selvityksestä. bit.ly/eistrategiaa

Verkkokauppa on elinehto

aleksi poutanen

lue l i sää

Yrittäjä -l ehd estä

Verkkokauppa on nykyisin perustettava heti, jos meinaa ylipäätään kauppaa tehdä, sanoo Levykauppa Äxän perustaja Jyri Lipponen. Äxän liiketilat laajenivat nettiin jo vuonna 2000. Kivijalkamyymälää ei unohdettu, vaan nettiversio rakennettiin sen tueksi. Sivu 18

Palvelu hintaa tärkeämpää Moni yrittäjä on valmis panostamaan tilitoimiston valintaan, mutta saattaa silti joutua pettymään. Rantalaisen asiantuntija ja lakiekonomi Heikki Luukkonen muistuttaa, että pienillä panostuksilla voi päästä nopeammin parempaan lopputulokseen. Älä ota halvinta ja tutustu palkanlaskijaasi tai kirjanpitäjääsi ennen lopullisen ratkaisun tekemistä, Luukkonen neuvoo. Sivu 22

Ystävykset lähtivät saunabisnekseen

to imi tu s

Näyttelijä Jasper Pääkkönen (oik.) ja kansanedustaja Antero Vartia löysivät julkisesta saunasta bisneksen, josta he olivat puhuneet jo vuosia. Miten yrittäjyys on ystävysten kesken sujunut? Lue Löylystä kertova juttu syyskuussa ilmestyvästä Yrittäjä-lehdestä.

esa nieminen

vt. päätoimittaja 040 546 6424

riikka koskenranta toimittaja 040 555 2403

juhani ojalehto

toimittaja 050 436 0370

katri simola

toimittaja 040 669 4976

virvamaria toikka

toimittaja (perhevapaalla)

Lähetä meille uutisvinkkisi: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat

Kolmasosa jatkaa työtä myös yrityksessään Kajaanilainen Eero Suutari (kok) on yksi niistä 17 kansanedustajasta, jotka ovat valintansa jälkeen jatkaneet yrityksensä toimintaa. Ponssen ostettua Suutarin ensimmäisen yrityksen hän perusti veljensä kanssa uuden, Sunit Oy:n, vuonna 1996.

Kansanedustajien pK-yritysten tulostiedot Kansanedustajien yrityksistä 22: lla oli riittävän laajaa toimintaa, että pisteytys taloudellisten tunnuslukujen perusteella on kyetty tekemään.

yKsinyrittÄjÄt timo Heinonen, kok Marisanna jarva, kesk. Ville skinnari, sdp Harry Wallin, sdp

Teksti esa nieminen Grafiikka maarit kattilakoski Kuva miska puumala

Oy TeeHoo Ltd Tmi Marisanna Jarva Miidia International Oy Isännöinti ja kiinteistöhuolto Harry Wallin Oy

toiMinta KesKeytynyt

ykyään ajoneuvojen tietojärjestelmiin keskittyvä Sunit Oy työllistää 39 työntekijää ja on vakavarainen. Kahden työn yhdistäminen tuottaa kuiten-

kin vaikeuksia. – Tultuani kansanedustajaksi vuonna 2011 yritin jatkaa hallituksen puheenjohtajana, mutta kolmen kuukauden jälkeen huomasin, ettei se toiminut. Nyt istun hallituksessa, soittelen toimitusjohtajaveljelleni ja käyn aina lauantaisin tai maanantaisin keskustelemassa muutaman tunnin hallituksen puheenjohtajan kanssa, kuvaa Eero Suutari työtään Sunit Oy:ssä. Juha Pylväs (kesk) puolestaan hoitaa edelleen kaikki yrityksensä Pylvään Koneaseman hallintotehtävät ja osallistuu välillä käytännön työhönkin.

ritva elomaa, ps saara-sofia sirén, kok Hanna Kosonen, kesk elina lepomäki, kok sari tanus, kd jaana pelkonen, kok Martti Mölsä, ps eeva-Maria Maijala, kesk

– Hallintotehtävät, siis toiminnan suunnittelun ja laskutuksen pystyn hoitamaan aamuvarhaisella viikonloppuisin, sanoo Pylväs. Yritystoimintaa jatkavista kansanedustajista monet ovat tunnettuja nimiä. Heihin kuuluvat muun muassa keikkailuaan jatkava Mikko Alatalo (kesk), kokoomuslaiset Arto Satonen ja Harri Jaskari sekä taksi- ja kuljetustoimintaa harjoittava Markku Pakkanen (kesk). He ovat joko yksinyrittäjiä tai työllistävät muutaman työntekijän.

ei yrittÄjÄ, Mutta osaKas lenita toivakka, kok

Viisi suuryrittäjää Yrittäjäkansanedustajista viittä voi pitää suuryrittäjinä, kun mukaan lasketaan ilmoituksensa mukaan eduskuntaan tällä kaudella palaava Paavo Väyrynen. He ovat myös yrittäjäkansanedustajista valtakunnallisesti tunnetuimmat.

Kike Oy Tmi Saara-Sofia Sirén Töpinä Spiritus Rector Oy SariTan Terveys-ja hyvinvointipalvelut Oy Tmi Jaana Pelkonen Rakennuspalvelu Martti Mölsä Oy Eeva-Maria Kustaava Maijala

→

peter Östman, kd elina lepomäki, kok saara-sofia siren, kok pauli Kiuru, kok Kaj turunen, ps jyrki Kasvi, vihr

CM-Toivakka Oy Koy Porrassalmenkatu 17 Sebra Consulting Oy Valuatum Oy Sutela Conculting Linnan pallo Oy Ab Taxfree VAT Refund Oy Solu Machines Oy

gallup X 3

yrityKsestÄ luopuneet Harry Wallin, SDP, Isännöinti ja kiinteistöhuolto Harry Wallin Oy Suomi nousee vain yrittämällä ja yrittäjyydellä, ei julkisten työpaikkojen kautta. Uskon, että SDP:n suhtautuminen yrittäjyyteen on muuttumassa. Varsinkin yksinyrittäjän asemaa on tuettava ja helpotettava. Kun Pohjanmaalla arvostetaan yrittäjyyttä, niin minäkin perustin yrityksen.

Juha Pylväs, Keskusta, Pylvään Koneasema Oy Yrittäjyydestä on ollut apua vaalityössä. Siinä on paljon samankaltaisia elementtejä kuin yrittämisessä. Lisäksi tunteja ei kannata laskea, vaan pitää jaksaa tehdä pitkiä päiviä innokkaasti, kuten yrittämisessäkin.

sanna lauslahti, kok olavi ala-nissilä, kesk teuvo Hakkarainen, ps Markku eestilä, kok juho eerola, ps joona räsänen, sdp Heli järvinen, vihr esko Kiviranta, kesk jari ronkainen, ps olli-poika parviainen, vihr juha sipilä, kesk Mika niikko, ps

Reilua.fi BDO Oy Haka Wood Oy Eläinlääkäri Markku Eestilä Soiva Design Oy Advanced Future Oy Jutunjuuri Oy Sauvonlahden Luontoretket Oy Rakennuspalvelu Ronkainen Oy T:mi OPP6 Fortel Invest Oy Eurosolid Oy

Timo Heinonen, Kokoomus, Oy TeeHoo Ltd Yksinyrittäjän töitä ei tehdä eduskunta-aikana. Kansanedustajan työn ohella töitä pystyy tekemään joskus viikonloppuisin ja tauoilla, kuten minä nyt Neste Rallin pääselostajana. Mutta miksi ei voisi toimia yrittäjänä, jos on omistaja ja työllistäjä eli muut hoitavat arjen?

Lähde: Balance Conculting Kuvat: Eduskunta ja Euroopan parlamentti

Yrittäjäsanomat

Kansanedustaja/ yritys

toimiala

liikevaihto

nettotulos

Kasvuprosentti

työntekijöitä

pisteet*

anders adlercreutz, rkp Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy

Arkkitehtipalvelut

1 251 000

5 000

-14 %

Sisustustarvikkeet

31 000 000

471 000

0,50 %

133

Hjallis Promotion Ab

Muu liikkeenjohdon konsultointi

13 930 000

-18 702 000

271 %

Sipoonranta Oy

Rakennuttaminen

447 000

-1 276 000

-38 %

Jokerit Hockey Club Oy

Urheilutoiminta

11 600 000

-13 399 000

110 %

18**

Marketing Clinic Finland Oy

Mainonnan ja markkinoinnin konsultointi

4 500 000

693 000

68**

Starsquad Oy

Vapaa-ajan tapahtumajärjestäjä

4 864 000

-795 000

-10 %

300 000

-133 000

40 %

Internet-palvelut

1 300 000

79 000

23 %

Taloustutkimus Oy

Markkinointi-ja mielipidetutkimukset

9 700 000

-1 328 000

-3 %

102

Korona Invest Oy

Pääomarahastojen hallinnointi

716 000

1 971 000

EK-Häme Oy

Työvoiman vuokraus

906 765

-21 000

-19 %

SW-Energia Oy

Energiapalveluja

1 157 000

-78 000

Maa-ja metsatalous, koneurakointi

356 000

51 000

-6

1,5+3 kausitt.

Arvopaperien ja kiinteistöjen omistaminen

678 004

42 000

339 %

3 424 000

-352 000

-20 %

90 520

33 808

ei tietoa

-49 000

1 000 000

-34 000

-29 %

5-10

anne Berner, kesk. Vallila Interior Ab Harry Harkimo, kok 10

Harri jaskari, kok Team Action Zone Oy

Huvi-ja virkistystoiminta

jukka Kopra, kok Tietokoura Oy eero lehti, kok

juha pylväs, kesk Pylvään Koneasema Oy arto satonen, kok Stalemate Invest Oy eero suutari, kok Sunit Oy

Ajoneuvojen tietojärjestelmät

Ville tavio, ps Tavio Law Oy

Asianajotoimisto

antero Vartia, vihr. Hernesaaren Löyly Oy

Ravintola-ja saunatoiminta, kiinteistöjen omistaminen

Kaivopuiston Mattolaituri Oy

Ravintolatoiminta

Ronola Oy

Kioskeja

195 000

63 000

Pohjanranta Oy

Kiinteistöjen käyttöoikeuden luovuttaminen

730 000

-502 000

-6 %

Temakodit Oy

Perhe-ja laitospalvelut

2 310 000

276 000

Saava Oy

Sosiaali-ja terveyspalvelut

1 751 000

149 000

-7 %

paavo Väyrynen, kesk.

** Vuoden 2014 tilinpäätöstiedot Jokerit Hockey Club 4/2015 ja Marketing Clinic Finland 6/2015. *= Arvio saatujen tietojen ja palkkakulujen perusteella. Starsquadin kirjanpid.tulos voitollinen.

pisteytyksessä yrityksen taloudellista suorituskykyä mitataan kuuden eri osa-alueen pohjalta: kasvu, kannattavuus, tulos, maksuvalmius, vakavaraisuus ja riskinsietokyky. Kultakin osa-alueelta yritystä verrataan oman kokoluokkansa yrityksiin, oman vertailutoimialansa yrityksiin sekä kaikkiin Balance Consultingin tietokannan yrityksiin. Tässä tapauksessa kasvua kuvaa liikevaihdon kasvu ja kannattavuutta nettotulos.

Yrittäjäsanomat

Kyllä meillä olisi syytä olla eduskunnassa oma yrittäjäkerho. Luulisi tuosta 50:n joukosta vetäjäkin siihen löytyvän. Eero Suutari

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk) sisustustarvikkeita valmistava Vallila Interior työllistää 133 henkeä. Yli sata työntekijää työllistää myös Suomen Yrittäjienkin johdossa olleen Eero Lehden (kok) Taloustutkimus. Eero Lehti on mukana parissakymmenessä yrityksessä, joista puolet on kiinteistöosakeyhtiöitä. Harry Harkimo puolestaan löytyy kahdeksasta yrityksestä, joskin yrityksiä on myös lopetettu nopeassa tahdissa. Paavo Väyrysen kolme yritystä työllistävät yli 70 henkilöä ja kolme yritystä löytyy myös vihreiden Antero Vartialta.

Yritys pöytälaatikossa Yrittäjäkansanedustajista löytyy parikymmentä yksinyrittäjää. Yksi heistä on tamperelainen Sari Tanus (kd), joka perusti SariTan Terveys- ja hyvinvointipalvelut Oy:n vuonna 2013. Tultuaan valituksi eduskuntaan vuonna 2015 yrityksen toiminta keskeytyi. – Oma toiveeni oli, että harvakseltaan olisin voinut pitää vastaanottoa, mutta kyllä se käytännössä on ollut mahdotonta. Jos joku pystyy näin tekemään, niin en tiedä, miten se on mahdollista, kertoo Tanus. Saman tuskan jakaa Isännöinti ja kiinteistöhuolto Harry Wallin Oy:n omistaja. – Minulla olisi ollut mahdollisuus laajentaa toimintaa, mutta sitten tuli tämä kansanedustajuus tähän väliin, toteaa yksinyrittäjä Harry Wallin (sdp).

Kymmenen luopunut yrityksestä Olavi Ala-Nissilä (kesk) erosi tilintarkastusyhtiö BDO Oy:n hallituksesta ja myi samalla kaikki osakkeensa valintansa jälkeen. Sanna Lauslahti (kok) puolestaan luopui osakkuudestaan asiantuntija- ja koulutuspalveluja järjestävästä Reilua.fi:stä tänä keväänä. Mika Niikko (ps) lopetti yritystoiminnan tultuaan valituksi eduskuntaan vuonna 2011. Nyt hänen poikansa opettelee yrittäjyyttä tuomalla maahan erilaisia kulutustarvikkeita. Jo aiemmin yritystoiminnan ovat jättäneet pääministeri Juha Sipilä (Fortel Invest Oy, 2011) sekä sahayrittäjänä tunnetuksi tullut Teuvo Hakkarainen (Haka Wood Oy). Lisäksi seitsemällä kansanedustajalla on vähäisiä osakkuuksia yrityksissä, mutta heitä ei voine luokitella varsinaisiksi yrittäjiksi. Heistä tunnetuimmat ovat kokoomuslaiset ex-ministeri Lenita Toivakka ja puolueen puheenjohtajaksi pyrkinyt Elina Lepomäki. Toivakka omistaa kaksi prosenttia CM-Toivakka Oy:stä

Eero Suutari vaihtamassa kuulumisia elektroniikka-asentaja Airi Suutarin kanssa. Airi on yksi Sunit Oy:n pitkäaikaisimpia työntekijöitä.

ja Lepomäki on pienosakkaana Valuatum Oy:ssä.

Yrittäjyydestä hyötyä Eero Suutarin mukaan yrittäjäkokemuksesta on hyötyä eduskuntatyössä. – Olen pyrkinyt nimenomaan sellaisiin valiokuntiin, kuten työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sekä valtiovarainvaliokunnan elinkeino- ja verojaosto, joissa yrittäjien asiat ovat vahvasti esillä. Se mitä yrittämisestä olen oppinut, niin sen pyrin antamaan valiokuntatyössä, kertoo Suutari. Samaa mieltä on Sari Tanus. – Mutta vielä enemmän hyötyä olen saanut olemalla päivystyksessä Tampereen yliopistollisen keskussairaalan naistenklinikalla kaksi kännyä ja hakupiippari taskussa, kertoo Tanus. Yrittäjäkansanedustajien mukaan yrittäjyys ei kuitenkaan näy päätöksenteossa. Eero Suutarin mukaan niissä valiokunnissa missä hän itse on, yrittäjyys ei ole näkynyt kovinkaan paljon. – Ei oikein mielestäni näy. Toki joissakin asioissa tulee hyvinkin selvästi esiin yrittäjien näkökulma, mutta on paljon päätöksiä, joissa sitä ei näy, toteaa Juha Pylväs.

Osa menestyy, osa ei Yrittäjäsanomat pyysi yritysanalyyseihin erikoistunutta Balance Consultingia käymään läpi kansanedustajayritysten taloudellisen tilanteen. Kaikista yrityksistä vain 14:ssä oli niin laajaa toimintaa, että yritykset kyettiin pisteyttämään taloudellisten tunnuslukujen perusteella. Yli 50 pistettä saanut yritys menestyi saman kokoluokan keskivertoyrityksiä paremmin. Tiedot perustuvat vuoden

2015 tilinpäätöstietoihin. Menestynein (87 pistettä) oli Eero Lehden pääomarahastojen hallinnointiyhtiö Korona Invest Oy. Viiden joukkoon nousivat myös Juha Pylvään Koneasema Oy (71 pistettä), Harry Harkimon mainonnan ja markkinoinnin Marketing Clinic Finland Oy (68 pistettä), Arto Satosen arvopapereihin keskittynyt Stalemate Invest Oy (61 pistettä) sekä Paavo Väyrysen perhe- ja laitospalveluja tuottava Temakodit Oy (57 pistettä). Viidestä huonoimmasta yrityksestä kolme kuului Harry Harkimolle: Sipoonranta Oy (10 pistettä), Jokeri Hockey Club (18 pistettä) ja Oy Hjallis Promotion Ab (20 pistettä). Muut ovat Paavo Väyrysen kiinteistöbisnestä pyörittävä Pohjanranta Oy (19 pistettä) sekä Eero Lehden energiapalveluja tuottava SW-Energia Oy (20 pistettä). Markku Pakkasen yrityksestä MaSa Lines Ay:stä ei tilinpäätöstietoja Patentti- ja rekisterihallituksesta löytynyt.

Eduskuntaan oma yrittäjäkerho Kokoomuksen yrittäjävaltuuskuntaa vetävälle Eero Suutarille eduskunnan yrittäjäkansanedustajien määrä oli pienoinen yllätys. Hänen veikkauksensa oli parin-kolmenkymmenen luokkaa. Suutarilla onkin valmis ehdotus edustajakollegoilleen. – Kun eduskunnasta löytyy monenlaisia kerhoja aina moottoripyöräkerhosta feministikerhoon, niin kyllä meillä olisi syytä olla oma yrittäjäkerhokin. Luulisi tuosta 50:n joukosta vetäjäkin siihen löytyvän, arvioi Suutari.

yrittäjäkansanedustajaa Heitä löytyy kaikista muista puolueista vasemmistoliittoa lukuun ottamatta.

suuryrittäjää Anne Berner, Eero Lehti, Harry Harkimo, Antero Vartia ja Paavo Väyrynen ovat eduskunnan suuryrittäjät.

osakasyrittäjää He ovat osakkaina yrityksissä, mutta heitä ei voine pitää varsinaisina yrittäjinä.

maatalousyrittäjää

Pertti Hakanen, Hannakaisa Heikkinen, Timo Kalli, Anne Kalmari, Elsi Katainen, Jari Leppä, Arto Leppilahti, Mikko Savola, Kimmo Tiilikainen. He kaikki ovat keskustalaisia.

Yrittäjäsanomat

kimmo brandt

kommentti

Esa Nieminen

esa.nieminen@yrittajat.fi

Kuin valokuva Suomen Yrittäjien jäsenkentästä Eduskunnan suurin puolue on kuntapuolue. Siihen kuuluu peräti 159 kansanedustajaa. Toiseksi suurin puolue on 52–jäseninen yrittäjäpuolue. Mutta näkyvätkö yrittäjäkansanedustajat eduskunnassa? Mediassa he ovat useimmille tuntemattomia ja näkymättömiä – tyypillisiä puurtavia riviedustajia. Vaikutusvaltaisimmat yrittäjäedustajat ovat tietenkin pääministeri Juha Sipilä sekä liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner. Sipilän yrittäjyydestä on kuitenkin jo vuosia aikaa. Tunnettuja nimiä ovat lisäksi kokoomuslaiset Harry Harkimo ja Eero Lehti sekä eduskuntaan palaava keskustan Paavo Väyrynen. Heillä kenelläkään ei kuitenkaan ole vaikutusvaltaa omissa puolueissaan. Näiden viiden henkilön jälkeen onkin hiljaisempaa. Koti- ja maakunnissa yrittäjäedustajat tunnetaan, mutta valtakunnalliselle

Yritystutkija yllättyi pienyrittäjien määrästä Kauppalehden yritysanalyysiyksikön Balance Consultingin yritystutkija Ossi Paanalalle kansanedustajayrittäjien määrä oli yllätys. – 52 on aika paljon ja heissä on paljon pien- tai yksityisyrittäjiä. Hänen mukaansa edustajien yritysten toimialat vaihtelevat laajasti, mutta kuvaavat samalla hyvin suomalaista yrityskenttää. Yritykset jakautuvat myös kahteen leiriin: on Harkimon, Lehden, Väyrysen ja Bernerin liikevaihdoltaan ja työntekijämääriltään isoja yrityksiä sekä sitten toistakymmentä yksinyrittäjää ja kymmenkunta maa- ja metsätalouden harjoittajaa. Paanala yllättyi myös isojen yritysten tuloksista. – Anne Bernerin Vallila Interior ja Paavo Väyrysen terveydenhoitoon liittyvät yhtiöt tekevät positiivista tulosta, mutta nämä muut vähänkään isommat yritykset eivät yleisesti ottaen ole kovin hyvässä tuloskunnossa. Tulosten suunta on ollut alaspäin viimeisimpien tilinpäätösten mukaan, sanoo Paanala. Erityisesti hän ihmettelee Eero Lehden Taloustut-

kimus Oy:tä sekä joitakin Harry Harkimon yrityksiä. – Aikaisemmin kannattava Taloustutkimus on ollut tappiollinen 2014–15. Harkimon yritystoiminta on yleisesti ottaen ollut viimeisimpien, vuoden 2015 alkupuoliskolla päättyneiden tilikausien, tilinpäätösten mukaan aika lailla miinuksella. Mielenkiintoista nähdä seuraavista tilinpäätöksistä, onko tulossuunta kääntynyt, toteaa Paanala. Useimpien yrittäjäkansanedustajien yritysten tulokset ovatkin keskimäärin huonommat kuin muiden suomalaisten yritysten. Keskiarvorajan (50 pistettä) ylittävät vain pienet yhtiöt. Luvut eivät kerro, miksi kansanedustajien yritykset ovat keskivertoa huonompia taloudellisesti. Paanala spekuloi, voiko yrittäjyydellä olla joskus myös muita tavoitteita kuin pelkkä yrityksen pyörittäminen. – Yrittäjyydellä on positiivinen kaiku, etenkin porvarillisissa puolueissa. Se antaa uskottavuutta joidenkin äänestäjien suuntaan, arvioi Paanala. Esa Nieminen esa.nieminen@yrittajat.fi

tasolle näyttää olevan pitkä matka. Enin osa yrittäjäkansanedustajista on joko yksin- tai pienyrittäjiä. He edustavat keskivertoa Suomen Yrittäjien jäsenistöä. Yritysten toimialat vaihtelevat: on viestintä-ja media-alan yrityksiä, lakitoimistoja, konsultointiyrityksiä sekä viihdeyrityksiä. Yli puoluerajojen ylletään TaxFreeVAT Refund Oy -nimisessä yrityksessä, jonka omistajia ovat niin Eero Lehti kuin Kaj Turunenkin (ps). Suurimman yrittäjäpuolueen asemasta taistelevat keskusta ja kokoomus. Kummankin eduskuntaryhmästä lähes 40 prosenttia on yrittäjätaustaisia edustajia. Jos eduskuntatyössä yrittäjäedustajat ovat jääneet varjoon, niin tulevissa vaaleissa heitä taas tarvitaan. Yrittäjä-tittelillä on merkitystä äänestäjille. Mutta mistä nousevat ne uudet vaikutusvaltaiset yrittäjäedustajat?

Vaihda stressivapaaseen verkkokauppaohjelmaan osoitteessa

www.mycashflow.fi ILMAINEN 14 PÄIVÄN KOKEILU!

Aidosti helppokäyttöinen verkkokauppaohjelma.

Yrittäjäsanomat

pixhill

Uutiset Yrittäjien asiat etenivät alkuvuonna Paikallisen sopimisen taiston jalkoihin jäi Suomen Yrittäjien arkinen työ monen muun yrittäjille tärkeän asian puolesta.

Politiikka Hallituksen kilpailukykysopimuksen yhteydessä käytiin keväällä kovaa vääntöä paikallisen sopimisen laajentamisesta. Sen varjossa eteni tusinan verran yrittäjille tärkeitä asioita. – Edeltäjäni ja kollegat ovat saaneet yhdessä muiden kanssa paljon aikaiseksi. Olen tästä todella tyytyväinen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana vappuna aloittanut Mikael Pentikäinen toteaa. Syyskuun alussa voimaan tuleva joukkorahoituslaki avaa uusia mahdollisuuksia pk-yritysten rahoitukseen. Suomen Yrittäjien aktiivisen vaikuttamisen avulla OP-ryhmästä tuli ensimmäinen välittäjäorganisaatio, ja nyt suomalaisyrityksetkin voivat hyödyntää Euroopan strategisten investointien rahastoa.

Yritys voi vuoden 2017 alusta alkaen korjata pieniä arvonlisäverojen ja ennakonpidätysten virheitä ilman rangaistusta. Myös suurempien virheiden myöhästymismaksu kokonaisuudessaan alenee. Verohallinto päivitti ohjeitaan siitä, milloin alihankkijan tekemä työ on tehty yrittäjänä. Vuosilomalakiin palautettiin osittain lomalla sairastumisen omavastuupäivät, joita työntekijä ei voi siirtää myöhemmin pidettäväksi. Myös vuosiloman ansaintaa rajoitettiin. SY vaikutti siihen, ettei lakiin työntekijöiden lähettämisestä otettu tilaajan ja ulkomaisen alihankkijan yhteisvastuuta alihankkijan laiminlyönneistä. Pien- ja mikroyritykset saavat EU:n patenttijärjestelmäuudis-

Edeltäjäni ja kollegat ovat saaneet yhdessä muiden kanssa paljon aikaiseksi. Olen tästä todella tyytyväinen.

Vuosilomalakiin palautettiin osittain lomalla sairastumisen omavastuupäivät, joita työntekijä ei voi siirtää myöhemmin pidettäväksi.

tukseen kuuluvassa yhdistetyssä patenttituomioistuimessa 40 prosentin alennuksen tuomioistuinmaksusta. EU-tavaramerkkejä koskevaan tavaramerkkiasetukseen saatiin kuuden kuukauden siirtymäaika, jonka aikana suomalaisyritykset voivat tarkentaa yhteisötavaramerkkinsä vastaamaan uutta luokituskäytäntöä.

via ramsten

Yrittäjien keskustelutilaisuus uuden työn luomisesta keräsi toista sataa kuulijaa Porin Puuvillan kauppakeskukseen.

SY ajoi aikaisemmin läpi lakimuutoksen, jonka mukaan kauppakeskusyrittäjä saa aina pitää yhden vapaapäivän viikossa. Kauppojen aukiolon vapauttaminen ei muuttanut tätä oikeutta. Tienvarsimainonnan kielto kumottiin ja siirryttiin poikkeuslupamenettelystä ilmoitusmenettelyyn. Työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen perustuva koulutussopi-

mus on päätetty ottaa käyttöön 1. tammikuuta 2018. Osana hallituksen yrittäjyyspakettia päätettiin SY:n aloitteesta toteuttaa kokeilu erityisesti pienille yrityksille suunnattavasta innovaatiosetelistä. Eeva Ketvel eeva.ketvel@yrittajat.fi

Yrittäjäteltalla tuhansia kävijöitä SuomiAreenalla POLITIIKKA Suomen Yrittäjien teltta kesän yhteiskunnallisessa suurtapahtumassa SuomiAreenalla oli menestys. Koko viikon Porin torilla olleessa teltassa vieraili 11.–15. heinäkuuta noin 3 000 kävijää. Telttaa pyörittivät Yrittäjien ohella kahdeksan eri toimialajärjestöä ja yhteisöjäsen 4H. Yleisön vetonaulana oli työpaikkatikka. Teltalla vieraili tikanheitossa yli kolmekymmentä poliitikkoa. Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset Fysi ry:n toiminnanjohtajan Leila Salosen mukaan viikko oli liiton edunvalvonnan osalta tehokas. – Kansanedustajat ovat otollisempia keskustelemaan tällaisessa epävirallisessa ympäristössä kuin kokoushuoneissa Helsingissä. Se oli etu meille, arvioi Salonen. Salosen mukaan työpaikkatikka oli loistava houkutin niin lapsille kuin vanhemmillekin. Pelin avulla saatiin houkuteltua ihmisiä keskustelemaan sosiaalija terveyspalveluista. Myös Näkemisen ja silmäterveyden toimialan NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast oli yllättynyt teltan suosiosta. – Tämä oli miellyttävä yllätys itselle. Kävijät ovat suhtautuneet erittäin myönteisesti yrittäjyyteen. Yhtään kielteistä kommenttia en

kuullut, Tast totesi. Suomen Yrittäjät avasi koko Areena-viikon esittämällä yleissitovuuden purkamista koskemaan vain vähimmäispalkkoja. Porin Puuvillakeskuksessa käydyssä keskustelussa yrittäjien esityksen tyrmäsivät niin vasemmistoliitto kuin Palvelualojen ammattiliitto PAM. Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen arvosteli myös työmarkkinajärjestöjen kartellia, jossa eduista sovitaan keskenään, mistä kärsijöinä ovat työttömät ja pienyrittäjät. Esa Nieminen esa.nieminen@yrittajat.fi

SuomiAreena l l l l l

Yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma Järjestäjät MTV ja Porin kaupunki Ajankohta 11.–15.7.2016 Yli 170 tilaisuutta Kävijöitä 63 000

Yrittäjäsanomat

yr i ttä jät.fi

Kilpailuetua puhtailla ratkaisuilla

kenraali Gustav Hägglund

kauppias, some-julkkis Sampo Kaulanen

ex-suurlähettiläs Bruce Oreck

viestintäguru Taru Tujunen

radiotoimittaja ja juontaja Vappu Pimiä

Yrittäjien johtovalinnat Vaasassa

YMPÄRISTÖ Sitra on koonnut yrityksille työkalupakin, jonka avulla yritykset voivat kehittää liiketoimintaansa vähähiilisemmäksi ja puhtaammaksi. Kesällä julkaistu työkalupakki ei tarjoa valmiita ratkaisuja, vaan auttaa yritystä itse löytämään omat vastauksensa. Se tarjoaa keinoja mukautua tulevaisuuden haasteisiin sekä samalla edistää kilpailukykyä ja luoda kasvua. Sitran teettämän markkina-analyysin mukaan hiilineutraalius luo 6 000 miljardin euron suuruiset markkinat älykkäille puhtaille ratkaisuille vuoteen 2050 mennessä. Sitran mukaan merkittävimmät muutosvoimat ovat kaupungistuminen sekä älykkäät sovellukset energiassa, liikkumisessa ja kaupunki-infrastruktuurissa. Verkkosivuilta ladattava opas tarjoaa ideoita, malleja ja esimerkkejä hyvistä toimintatavoista, joilla monet yritykset ovat jo rakentaneet menestyviä ratkaisuja. Opas auttaa selvittämään oman lähtötilanteen ja näkemään hiilineutraaliuden mahdollisuudet. Pakettia voi käyttää työkirjan tavoin. Se soveltuu kehitystyön virittäjäksi.

Vaasan yrittäjäpäivillä valitaan perjantaina 7. lokakuuta Suomen Yrittäjien puheenjohtajisto ja hallitus. Puheenjohtajana jatkanee Jyrki Mäkynen. Muita ehdokkaita ei ole ilmoittautunut puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajiksi on ehdolla seitsemän henkilöä: Mikko Akselin Suomen Taloushallintoliitosta, Juha-

facebook.com/yrittäjät

ni Hyry Uudenmaan Yrittäjistä, Tommi Matikainen Vaasa elää ja hengittää energiasta. Yrittäjäpäivät antaaYrittäjistä, virtaa myös sinulle, yrittäjä! Lähde Hämeen siis Etelä-Karjalan Minna Nissilä lataamaan yrittäjäenergiaa Vaasaan 7.–9.10.2016! Yrittäjistä, Carita Orlando Pääkaupunkiseudun Luvassa on tuhti paketti täynnä toimintaa. Yrittäjistä, Nina Rasola Pääset tapaamaan muitaEtelä-Savon yrittäjiä, oppimaan ja Yrittäjistä ja Sainspiroitumaan. Tutustu Yrittäjäpäivien ohjelmaan Ilmoittaudu rianne Reinikkala Helsingin Yrittäjistä. Ehdokkaat ja ilmoittaudu nyt osoitteessa yrittajapaivat.fi! nyt! esitellään seuraavassa Yrittäjäsanomissa.

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

Tienvarsimainonta helpottuu

Uusia etuja sinulle, yrittäjä Suomen Yrittäjien jäsenenä saat nyt Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia

laki Tienvarsimainontaa koskeva lakimuutos on astunut voimaan elokuun puolivälissä. Eduskunta hyväksyi kesäkuussa lain, joka kumoaa tienvarsimainonnan lähtökohtaisen kiellon. Mainosten pystyttämiseen liittyvä menettely vaihtuu poikkeusluvan hakemisesta ilmoituksen antamiseen. Suomen Yrittäjät huomauttaa, että muutoksen käytännön toteutus on vielä kesken Liikennevirastossa. Järjestön mukaan yrittäjän voi olla suositeltavaa odottaa, että kaikki lakimuutokseen liittyvä sääntely on tullut voimaan ennen kuin alkaa ilmoittaa mainonnastaan. Virasto tarkentaa lähiaikoina tienvarsimainonnasta tehtävän ilmoituksen sisältöä, menettelytapaa sekä mainoksen sijoittamiselle ja teknisille ominaisuuksille annettavia raameja. Myös ilmoitusten käsittelymaksut ovat vahvistamatta. Näistä yksityiskohdista yrittäjä voi myös tiedustella varmistusta ilmoitusviranomaiselta eli Pirkanmaan ely-keskukselta.

• laajaan Fenniakaskoon lasivakuutuksen veloituksetta • kotivakuutukseen ehdollisen omavastuun. Fennia on jo neljättä vuotta peräkkäin yritysasiakkaiden eniten suosittelema vakuutusyhtiö (EPSI Rating 2015). Työeläkevakuutuksissa kumppanimme on Elo, Suomen suosituin työeläkevakuuttaja.

Testaa sinäkin palvelumme ja ota yhteyttä. Soita, p. 010 503 8818 ma—pe klo 8—17. Tutustu myös www.fennia.fi/suomenyrittajat.

Yrittäjäsanomat

meeri utti

S U O M E N Y R I T TÄ J ÄT 2 0 v u o t ta

”Stubbista tulemme vielä kuulemaan paljon” Mitä 25 vuoden ikään päässyt POMOkoulutus on kattava koulutusjärjestelmä SY:n luottamushenkilöille. Koulutukseen lisättiin kansainvälistymisjakso 1990-luvun lopussa. POMO-koulutuksen tavoitteena on antaa paikallisyhdistyksen uusille puheenjohtajille peruskoulutus paikallisyhdistyksen puheenjohtajan tehtävään sekä kertoa yrittäjäjärjestön toimintaperiaatteista. Koulutukseen osallistuu vuosittain noin 60 prosenttia paikallisyhdistysten uusista puheenjohtajista. Yksi POMO:t käynyt on Suomen Yrittäjien entinen puheenjohtaja Mikko Simolinna. Hän on suorittanut myös Brysselin POMO-koulutukset. Kuka ”En ollut juuri ollut mukana järjestötoiminnassa ennen koulutusta. Olin 2000-luvun alkupuolella aloittanut Pukkilan Yrittäjien puheenjohtajana. Samoihin aikoihin osallistuin kurssille. Sain mainion kuvauksen järjestön toiminnasta, rakenteesta ja päätöksenteosta. Tärkein opetus oli, miten järjestö pyrkii vaikuttamaan yrittäjien arkiseen ahertamiseen, eli edunvalvontatyö. Kurssi on tarpeellinen yrittäjille, jotka tulevat sorvin äärestä järjestötyöhön. Verkostoiduimme yrittäjäkollegoiden kesken. Mukana oli niin naisia kuin miehiä, se ei ollut pelkkä ukkokööri. Brysselin POMO-päivillä tapasimme parlamentissa muun muassa Alexander Stubbin. Koko osallistujaporukka oli vakuuttunut, että Stubb on huippukaveri ja hänestä tulemme jatkossa kuulemaan paljon. Kurssi avasi Brysselin päätöksenteon kuvioita. Osallistujat kiittelivät koulutusta. Nämä kurssit antoivat ilman muuta eväitä puheenjohtajuuteen. Aloitin Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtajana vuonna 2007 ja myöhemmin Suomen Yrittäjien puheenjohtajana.

Miten Koulutusjärjestelmä on ohjannut järjestöä yhtenäiseen toimintaan. Se on antanut paikallistason vaikuttajille hyvät eväät järjestön johtamiseen ja paikalliseen vaikuttamiseen. Brysselin POMO:ssa puheenjohtajat perehtyvät EU-vaikuttamiseen ja yrittäjien eurooppalaisen järjestön toimintaan. Vuosien aikana koulutusputken on käynyt yli tuhat luottamushenkilöä. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi @RKoskenranta

Keskustelu kannattaa aina Yrittäjien mukaan viime kuukausina paikallisen sopimisen ympärillä käyty keskustelu oli hyödyllistä, vaikka neuvottelut tällä erää kariutuivat. JOHTAMINEN Paikallisen sopimisen lisäämistä veivattiin viime keväänä suuntaan jos toiseen, mutta neuvottelut päättyivät alkukesästä pattitilanteeseen. Suomen Yrittäjät hylkäsi hallituksen kompromissiesityksen pääministeri Juha Sipilän vetoomuksista huolimatta. Kompromissiesitys olisi järjestön mukaan luonut työntekijöille velvoitteen järjestäytyä ammattiliittoon, jotta heidän keskuudestaan olisi voitu valita luottamusmies. Sipilän mukaan esitys ei olisi tarkoittanut järjestäytymispakkoa. Suomen Yrittäjät on ehdottanut lainsäädännön pohjaksi mallia, jossa työnantajan kanssa paikallisesta sopimisesta voisi neuvotella myös työsopimuslain mukainen luottamusvaltuutettu tai muu henkilöstön valitsema edustaja.

Metallialalla toimivan Vepe Oy Peltosen osakas ja talouspäällikkö Raija Karmala toivoo, että työmarkkinaneuvotteluissa tehtäisiin uudistuksia ja paikallinen sopiminen tulisi mahdolliseksi kaikilla toimialoilla.

Jos Ilkka Lavas saisi vapaat kädet paikallisen sopimisen suhteen, hän palkkaisi yrityksiinsä enemmän harjoittelijoita työehtosopimusta hieman pienemmällä palkalla. Lavaksen yrityksiä ovat muun muassa Improve Media Oy ja City Digital Oy.

Ei uusia pakkoja Yrittäjäsanomat on seurannut paikallista sopimista Vepe Oy Peltosessa sekä sarjayrittäjä Ilkka Lavaksen yrityksissä. Aiemmissa lehdissä Lavas sekä Vepen talouspäällikkö ja osakas Raija Karmala ovat muun muassa kertoneet, miten yrityksissä on sovittu joustavammin työajoista sekä vuosilomapalkan maksuajoista. Millä mielin he ovat seuranneet viime kuukausina käytyä keskustelua? Lavas kertoo olleensa tyytyväinen järjestön päätökseen torjua kompromissiesitys. – Voin allekirjoittaa SY:n vetäytymisen. Ei siinä olisi ollut mitään järkeä, että olisi taas rakennettu uusia pakkoja. Pakkolakeja eivät edes työntekijät halua. Karmala on samoilla linjoilla, mutta näkee myös luottamusmiesjärjestelmän edut.

– Oman kokemukseni perusteella järjestelmä ei ole lisännyt byrokratiaa yrityksemme ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa, vaan päinvastoin. On paljon helpompaa neuvotella yhden työntekijäosapuolen edustajan kanssa, kuin jokaisen työntekijän kanssa erikseen.

Vinkit jakoon Neuvottelut raukesivat, mutta yrittäjät pitävät käytyä keskustelua silti hyödyllisenä. – Keskustelua tulee jatkaa, sillä uskon, että nykyiset työyhteisöt ovat valmiina muutoksille niin yritysten tuottavuuden, kilpailukyvyn kuin työllisyyden ylläpidon kehittämiseksi, Karmala sanoo. Lavas arvioi, että aiheen puinti

on myös saattanut lisätä paikallista sopimista, koska asia on tullut yhä enemmän ihmisten tietoisuuteen. Hyviä käytäntöjä, kuten työaikapankin hyödyntämistä, on pistetty jakoon yrittäjätuttujen kesken. Monelle on kuitenkin yhä epäselvää, mistä voi sopia paikallisesti. – Yrittäjän arki on todella kaukana siitä, mitä lainsäätäjät ajattelevat. Ei yrittäjillä ole aikaa lukea jokaista paperia. Aika menee siihen, että tehdään bisnestä ja pidetään Suomi pyörimässä, Lavas sanoo. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Kesä piti neuvottelijat poteroissaan TYÖMARKKINAT Suomen Yrittäjät on turhaan odottanut Elinkeinoelämän keskusliitolta analyysiä viime kevään paikallisen sopimisen neuvottelutuloksista. – Meidän piti saada listaus siitä, miten paikallisessa sopimisessa on edetty, mutta yhtäkään työehtosopimusta me emme silloin saaneet, kertoo Yrittäjien lainopillinen asiamies Atte Rytkönen. EK:n mukaan kesän kynnyksellä päättyneet kilpailukykyneuvottelut olivat paikallisen sopimisen kannalta myönteiset. Myös pääministeri Juha Sipilä vetosi

yrittäjäjärjestöön tulokseen tyytymiseksi. Yrittäjät torjuvat sekä Sipilän vetoomuksen että EK:n näkemyksen. Paikallinen sopiminen on nostanut pinnalle työaikapankin ja niin sanotun kriisilausekkeen, johon turvautumalla yritys voisi ehkäistä lomautuksia ja irtisanomisia. – Näistä on puhuttu, mutta julkisuuden kautta ei ole selvinnyt, kuinka paljon paikallinen sopiminen on laajentunut, Rytkönen toteaa. Rytkönen huomauttaa, että osa laajentuneista joustoista voi vielä piillä luottamus-

mieslukon takana. Kysymys pakollisesta luottamusmiehestä oli keväällä isoin kivi paikallisen sopimisen kengässä. Suomessa on 90 000 työnantajayritystä. Niistä selvästi yli puolet on järjestäytymättömiä, jotka eivät sovella luottamusmiesjärjestelmää. Nämä yritykset eivät siten pääse käyttämään kaikkia työehtosopimuksiin kirjattuja paikallisia joustoja. Siihen päästäkseen osan yrityksen työntekijöistä pitäisi liittoutua ja valita keskuudestaan luottamusmies.

– Suomen Yrittäjät näki tämän työntekijöiden yhdenvertaisuutta loukkaavana, koska luottamusmiehen valintaan voivat osallistua vain liittoon kuuluvat, Rytkönen taustoittaa. Luottamusmies edustaa aina lähtökohtaisesti ammattiyhdistystä. – Siksi Yrittäjillä oli pelko, että luottamusmiespakko vahvistaisi ammattiyhdistysliikkeen asemaa myös järjestäytymättömässä kentässä. Juhani Ojalehto juhani.ojalehto@yrittajat.fi @juhaniojalehto

Yrittäjäsanomat

pixhill

A n a ly y s i

Elinkeinopolitiikka luo yrityksille kasvun edellytyksiä Kunnilla on nykyistä vahvempi elinkeinopoliittinen rooli 2019 alkaen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtyminen maakunnille antaa kunnille tilaa keskittyä uudella intensiteetillä elinkeinopolitiikan tekemiseen. Kunnat Kuntien on viritettävä oma elinkeinopolitiikkansa sellaiseen iskuun, että se edesauttaa yrityksiä parantamaan omaa kilpailukykyään ja lisäämään työpaikkoja. Suomen Yrittäjät kartoitti jäsenistönsä näkemyksiä kuntien ja yrittäjien yhteistyöstä ja elinkeinopolitiikan tilasta keväällä 2016. Kyselyn tulos (6,7, asteikolla 4–10) osoitti, että elinkeinopolitiikka on otettava kunnissa kriittiseen tarkasteluun. Pienikin voi olla vahva elinkeinovaikuttaja, kuten 2 300 asukkaan Keitele, joka on ollut kaksi kertaa peräkkäin kyselyn paras. Vastaavasti yli 60 000 asukkaan Seinäjoki on noussut vähitellen koko maamme parhaaksi kasvukeskukseksi. Kasvavatko vai kapenevatko kuntien väliset erot aluehallinnon uudistuessa ja muuttoliike-ennusteen viedessä asukkaita puolesta Suomen kunnista? Vai onko mahdollista toimia kuten 19 000 asukkaan Lieto, joka teki täyskäännöksen elinkeinopolitiikassa parempaan

suuntaan. Kuntien on tehtävä asioita rohkeasti uudella tavalla, omaksuttava parhaat käytännöt ja kokeilla suunnitelmallisesti uusia menetelmiä.

Kuntastrategia vahvistamaan kunnan elinvoimaa Kuntien elinkeinopoliittinen rooli ja sen merkitys muun muassa yritysten investointi- ja sijoittumispäätösten ohjaavana tekijänä on vahva, sillä yritysten menestys on riippuvainen toimintaympäristön tarjoamista mahdollisuuksista. Tulevissa kuntavaaleissa valittavien luottamushenkilöiden merkitys elinkeinopolitiikan tekijöinä kasvaa. He linjaavat oman kuntansa tulevan kehityksen. Samalla on hyvä pitää mielessä, että ilman yrityksiä ei ole työtä, ei ole työtä eikä palvelutarjontaa eikä kunnalle kerry verotuloja. Kunnan elinvoima ei vahvistu sillä, että uudessa kuntastrategiassa maalaillaan

suuret suuntaviivat ja toivotaan niiden toteutumista. Menestysresepti edellyttää innostavaa ja luovaa toimintaa, jossa hyväksytään epäonnistumiset ja kokeillaan rohkeasti uutta. Parhaimmillaan ne

tuottavat Duudsonien kaltaisia menestystarinoita. Hannamari Heinonen hannamari.heinonen@yrittajat.fi

”Koulutus rohkaisi tekemään päätöksiä.” Taru Päivike, toimitusjohtaja, Naisyrittäjyyskeskus ry

Opiskele työn ohessa alansa huippujen opastuksella tai kouluta henkilöstöä yrityksellesi yksilöllisesti suunnitelluilla valmennusratkaisuilla. 94 % asiakkaistamme suosittelee meitä. Löydä sinäkin koulutuksesi: markinst.fi

Kirjanpidon perusteet Aloitus 20.9. Helsinki ja Oulu

Yrittäjän ammattitutkinto, digimarkkinointi Aloitus 18.1.2017 Oulu

Asiakastyön ja myynnin tutkinto, AMT™ Aloitus 27.9. Helsinki

Yrittäjän talous ja hallinto Aloitus 9.2.2017 Helsinki

Yrittäjän ammattitutkinto Aloitus 20.10. Helsinki

Yrittäjän markkinointi ja myynti Aloitus 11.5.2017 Helsinki

Tuotteistaminen ja palvelumuotoilu Aloitus 15.12. Helsinki

Yrittäjäsanomat

pixhill

Kännykän käyttö kallistuu Kännykän käytöstä ulkomailla perittävät verkkovierailueli niin sanotut roaming-maksut poistuvat EU-alueelta kesällä 2017. Muutoksen jälkeen asiakas maksaa puheluista, tekstiviesteistä ja mobiilidatan käytöstä saman hinnan Suomessa ja ulkomailla. Teknologia Pääasiassa kotimaassa kännykkäänsä käyttävästä pk-yrittäjästä uhkaakin tulla uudistuksen maksumies. Muutos lisää roimasti suomalaisoperaattorien kustannuksia, sillä operaattorien välisestä roamingliikenteestä perittävät tukkumaksut eivät poistu. Kyse ei ole pikkurahoista: jos suomalainen yrittäjä käyttää reissullaan toisessa EU-maassa mobiilidataa kuten kotimaassa, tiedonsiirtoa voi kertyä gigatavu. Se tarkoittaisi nykyisillä tukkuhinnoilla jopa 50 euron laskua suomalaiselle operaattorille. Lisäkustannukset on katettava jollakin tavalla. Suomalaiset pk-yrittäjät saavat heittää hyvästit edullisille liittymäpaketeille ja rajattomalle mobiilidatan käytölle. – Hinnoittelumallit ja hintataso voivat mennä uusiksi, vahvistaa DNA:n kuluttajaliiketoimintaa johtava Pekka Väisänen. Pirkanmaalaisen raskaan kaluston korjaamo- ja vuokrauspalvelu JEMTECiä pyörittävä Juho Mäkelä ehtii ulkomaille kerran kolmessa vuodessa, mutta häneltä heruu ymmärrystä ope-

raattoreille. – Bisnestähän ne tekevät. Kännykän käytön kallistuminen muuttaisi Mäkelän tottumuksia. Jos rajattomista datapaketeista luovutaan, loppuu Mäkelältä sähköpostin kuvien latailu. Spotify ja navigaattori eivät olisi kännykässä tai tabletissa niin ahkerassa käytössä. Mäkelää askarruttaa myös se, kuinka paljon lisäkustannuksia vuokrakalustoon asennettujen gpspaikantimien sim-korteista kertyisi.

Etelä vs. pohjoinen EU-komissiosta odotetaan lähiviikkoina esitystä, jolla pyritään kohtuullistamaan tukkuhintoja. Syksyllä julkistetaan täytäntöönpanoasetus, jossa määritellään kohtuullisen käytön

yrittäjät.fi

raja. Rajan ylittyessä operaattorit saisivat periä asiakkailtaan roamingista lisähintaa. DNA:n Väisäsen toive on selkeä: tukkuhinnat ja kohtuullisen käytön raja on saatava mahdollisimman alas, jotta lisäkustannukset pysyisivät maltillisina. Tilanne ei näytä lupaavalta. Paljon roamingia vastaanottavat Etelä- ja Keski-Euroopan maat pitävät tiukasti kiinni korkeista tukkuhinnoista. Verkkovierailumaksut ovat merkittävä osa operaattorien tuloa Espanjan ja Ranskan kaltaisissa maissa, joissa käy paljon turisteja. Suomalaisille operaattoreille roaming ei Väisäsen mukaan ole bisnes vaan palvelu. Hänen mukaansa keskeisintä on saada päätöksiä aikaan nopeasti.

Q&A

Tanssiopetuksen edelläkävijä Miksi perustit yrityksen, Henri Tanner? Innostuin yrittämisestä koulunpenkillä kuutisen vuotta sitten. Luennolla, jossa opettaja kysyi kiinnostusta yrittäjäksi ryhtymisestä, viittasin heti. Lopetin aktiivisen kilpatanssiuran muutama vuosi sitten, minkä jälkeen suoritin tanssinopettajan tutkinnon. Aiemmin laskutin työni osuuskunnan kautta. Kun sain idean, päätin perustaa yrityksen. Lähdin yritysideassa kohderyhmä edellä. Koin, että yrittäjänä minulla on mahdollisuus vaikuttaa asiakastilanteisiin, luoda haluamani rytmi sekä toteuttaa omilla ehdoillani uutta. Miten yrityksesi ensi metrit ovat sujuneet? Olen myös päivätöissä. Yrittämisen ja palkkatyön yhdistäminen on ollut minulle helppoa ja tuo kaipaamaani vakautta. Iltaisin ja viikonloppuisin olen yrittäjä, päivällä teen täysin toisenlaista työtä. Toiveenani on ehkä jonain päivänä siirtyä pelkästään yrittäjäksi, mutta nyt olen tilanteeseeni tyytyväinen. Alku on sujunut hyvin, mutta varsinkin markkinointiin ja brändäykseen pitäisi keskittyä. Tanssialalla asiakassuhteita syntyy usein vanhojen kontaktien kautta. Millaisesta toimialasta on kyse? Tanssialalla moni toimii yksinyrittäjä-

nä tai freelancerina, mutta tietysti on myös isompia osakeyhtiöitä. Perinteisimmin yrittäjät tarjoavat tanssiopetusta, valmennusta, koreografioita ja esiintymiskeikkoja. Itse lähden siitä, että haluan tarjota palveluita edullisesti ja matalalla kynnyksellä kaikille tanssista kiinnostuneille. Mitkä ovat vahvuuksiasi yrittäjänä? Olen kylmähermoinen ja hahmotan helposti suuria kokonaisuuksia. Kuulun ensimmäisiin, jotka tarjoavat virtuaalisia tanssikursseja Suomessa ja uskon, että tälle on tulevaisuudessa kysyntää. Olen opiskellut tietojenkäsittelyä, mistä on varmasti hyötyä. Aloitin tarjoamalla häävalssikurssin verkossa. Jatkossa tulen laajentamaan myös muuhun virtuaaliseen opetukseen. Mitä vinkkejä antaisit muille uusille yrittäjille? Määrittele aikeesi mahdollisimman tarkasti ja keskustele ystäviesi sekä muiden yrittäjien kanssa. Kaikkea ei tarvitse oppia kantapään kautta. Itseäni askarrutti eniten, kuinka palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistäminen onnistuisi, ja toisaalta se, miten kävisi jos joskus jäisin työttömäksi. Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

TanssiTanner Tmi Henri Tanner tarjoaa palveluita tanssiopetuksesta valmennukseen, koreografiaan ja esiintymiseen. Lisäksi markkinointinimenään TanssiTanneria käyttävä yrittäjä tarjoaa virtuaalista häävalssikurssia. Se sisältää muun muassa yksityiskohtaisen opetuksen, koreografiaehdotuksen sekä vinkkejä onnistuneeseen häävalssiin.

Pitkä ja aktiivinen kilpatanssiura sekä tietojenkäsittelyn osaaminen rohkaisivat Henri Tanneria yrittämään.

Verkkovierailumaksut poistuvat EU-maiden väliltä 15. kesäkuuta 2017. Nykyiset lisämaksut ovat puheluissa 0,19 €/min, tekstiviesteissä 0,06 € ja datansiirrossa 0,20 €/ megatavu.

Uudet laskutusjärjestelmät, hinnat ja niistä tiedottaminen vaativat aikaa. Vuosi on kuitenkin lyhyt aika saada lainsäädäntöesitys läpi EU:n päätöksentekokoneistosta. Keskimääräinen käsittelyaika on puolitoista vuotta. Edessä on tiukka taisto etelän ja pohjoisen välillä. Heli Satuli toimitus@yrittajat.fi

pirita männikkö

Katso uudet yritykset tiistaisin, AAA-yritykset torstaisin.

Roaming

Roaming-maksujen poistuminen lisää huomattavasti mobiilidatan käyttöä ulkomailla. Laskun maksavat suomalaiset.

VAIN SUOMEN YRITTÄJÄT RY:N JÄSENILLE

47,16 numeroa

Tilaus jatkuu Suomen Yrittäjät ry:n jäsenetuna -20 % normaalihinnasta.

TALOUSELÄMÄ-lehdessä tehdään täysillä töitä sen eteen, että lisätiedon saaminen talouden käänteistä ja taustoista olisi ymmärrettävää, miellyttävää ja jopa viihdyttävää. TALOUSELÄMÄ ilmestyy kerran viikossa, perjantaisin. Tilaa nyt jäsenhintaan!

TILAA TALOUSELÄMÄ NÄIN Tilaa netistä: tilaa.talouselama.fi, kirjoita tarjoustunnus-ruutuun 102L086A

Lähetä sähköposti: lehtikampanja@talentum.fi, kirjoita viestin otsikkoon 102L086A

Soita tilaajapalveluun: 020 442 4100 (ma–pe klo 8.15–16.30), mainitse tilatessasi tunnus 102L086A

TILAUSEHDOT: *Tilaus jatkuu Suomen Yrittäjät ry:n jäsenhinnalla, -20 % normaalihinnasta (laskutusjakso 6 kk). Nimi- ja yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaukset vain Suomeen. Halutessasi voit kieltää tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla Talentum Media Oy:n tilaajapalveluun, PL 920, 00101 Helsinki tai puhelimitse 020 442 4100. Puhelun hinta (sis. alv 24 %): 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti. Ulkomailta yritysnumeroon soittamisen hinnoittelee ulkomainen operaattori.

TE_yrittajasanomat_6_2016_254x365.indd 1

15.8.2016 12:30:57

Yrittäjäsanomat

Puheenaiheet

facebook.com/yrittäjät

@suomenyrittajat

yrittäjät.fi

pixhill

tuomio

Mistä ne uudet työpaikat?

ipilän hallitus lupasi Suomeen 110 000 uutta työpaikkaa. Kesäkuisen kilpailukykysopimuksen pitäisi luoda 35 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Mutta apuja ei näytä tulevan sen paremmin kansainvälisestä taloudesta kuin omasta talouskasvusta. Lähivuosiksi on ennustettu vain prosentin talouskasvua. Eikä valoa näytä löytyvän yrityksistäkään. Tilastokeskuksen heinäkuun lopun tietojen mukaan uusien yritysten perustaminen hiipuu vuosi vuodelta. Trendi on ollut aleneva aina 2008 taloustaantumasta lähtien. Kesän keskusteluissa esiin nousi kolme uutta ideaa. Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen esitti SuomiAreenalla työehtosopimusten yleissitovuuden rajaamista koskemaan vain vähimmäispalkkoja. Lopputuloksena täystyrmäys niin palkansaajajärjestöiltä kuin vasemmistosta.

Kokoomus puolestaan esitti, että laista poistettaisiin säädös sunnuntaityön kaksinkertaisesta korvauksesta ja että jatkossa siitä sovittaisiin työehtosopimuksissa tai työpaikoilla. Ehdotus sai tylyn vastaanoton. Yrittäjien blogissaan kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sirén kysyikin, että eikö vieläkään olla valmiita edes keskustelemaan uusista ehdotuksista. Keskustan esittämä investointivaraus siirtyi päätettäväksi ensi vuonna. Teknologiateollisuuden mukaan se voisi tuoda 11 000 työpaikkaa. Pieniä parannuksia hallitukselta on tulossa, mutta niillä ei tuhansia työpaikkoja ole luvassa. Isoihin rakenteellisiin uudistuksiin hallitukselta ei riitä rahkeet. Siitä pitävät huolen hallitusta epäilevät palkansaajajärjestöt. Samaan aikaan pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa. Suurin toivein odotetaan nyt hallituksen lupaamia veronalennuksia, josko ne saisivat kotimaisen kulutuksen kasvuun.

Missä suomalaiset? Davosin talousfoorumi tammikuussa kerää huippujohtajat keskustelemaan taloudesta. Suomesta vain Nokian Risto Siilasmaa ja Slushin Martin Talvari ovat ”ehtineet” paikalle. Miksi yritysjohtajat jättävät tämän väliin? KoruArvin nousu Kymmenvuotias, koruja tekevä, Arvi Martikainen nousi koulunpenkiltä vaikuttajaksi. Kesän korvilla Arvi vieraili jo sosiaalija terveysministeriössäkin. Niin sitä pitää. Urheilun maine Venäjällä esiintyy valtiojohtoista dopingia. Korruptiota niin arvokisojen jakamisessa kuin isoissa kansainvälisissä liitoissa. Ja urheilijashoppailua Afrikan maista eurooppalaisiin maajoukkueisiin. Mitä rehdistä ja reilusta urheilusta on enää jäljellä?

t weetit

kolumni

Kyllä Brexit opettaa

Antti Neimala Suomen Yrittäjät varatoimitusjohtaja antti.neimala@ yrittajat.fi

Ison-Britannian EU-kansanäänestys johtaa Brexitiin, Ison-Britannian eroamiseen EU:sta. Ehkä. Ensin Iso-Britannia tekee eroa koskevan ilmoituksen, josta käynnistyy eroon päättyvä kahden vuoden neuvotteluaika. Ilmoitus tehtäneen vasta ensi vuonna. Brexit muuttaa maailmaa peruuttamattomasti. Jo kansanäänestyksen tuloksen julkistaminen aiheutti reaktioita ympäri maailmaa. Muualla Euroopassa vaikutukset ovat tasaantuneet, mutta Isossa-Britanniassa niin tuskin käy. Brexitissä on lähinnä häviäjiä. Ison-Britannian talous kärsii, maan poliittinen painoarvo vähenee ja sen kansalaisten elintaso putoaa. Muut EU-maat kärsivät mutta vähemmän. Suomelle Iso-Britannia on tärkeä vientimaa, ja Brexit heikentää yritystemme asemaa Ison-Britannian markkinoilla. EU on ajautunut Brexitin johdosta poliittiseen kriisiin. Muuallakin on vaadittu vastaavien kansanäänestysten järjestämistä. Suomi on tässä mukana. On odotettavaa, että Brexit-teatteri hallitsee EU-näyttämöä vuosikausia. Se ei koidu kenenkään hyödyksi. Isossa-Britanniassa EU-eron kannattajat liukenivat vastuusta heti tuloksen selvittyä. Kansa alkoi kuumeisesti selvittää, mistä oli päättänyt erota. Jälkikäteen. Tähän mennessä briteille on selvinnyt, että lupaus etujen säilymisestä ilman velvoitteita oli utopiaa. Kaikkien piti tietää, että sisämarkkinoilla ei voi toimia kantamatta siihen kuuluvia velvoitteita. Kansalaisaloite Suomen EU-erosta on kerännyt parissa kuukaudessa liki 30 000 allekirjoittajaa. Se on paljon. Toivon suomalaisten selvittävän asiat ennen kuin ottavat kantaa. Jälkikäteen se voi olla myöhäistä. Suomessa EU-eron ajajat ovat ottaneet käyttöön termin Fixit. Suomalainen yrittäjä ei halua EU-eroa. Fix-it tarkoittaa sananmukaisesti järjestelmän korjaamista. Siihen tarpeeseen yrittäjät yhtyvät.

Pekka Nurmela @PegZor Hyvä kiteytys #ay: ”Jos työn teettäminen nykykorvauksilla ei kannata, jääköön se sitten tekemättä” Kauri Tervashonka @tervashonk @PegZor Tämä #sunnuntaityö kertoo harmittavan hyvin siitä, ketkä #ayliike intresseissä ovat. Kukapa työttömistä välittäisi. Nina Havumetsä @ninahavumetsa #Tessitön kun olen, minulle, #sak, kelpaisi hyvin työehtojen kehittäminen lainsäädännön kautta. #yleissitovuus Asta Boman-Björkell @AstaBoman #investointivaraus’ksen tulisi tosiaan kattaa kiinteiden investointien lisäksi myös t&k #palvelualat #muotoilu #kibs

Yrittäjäsanomat

kuukauden blogi

Millaisia ihmisiä kasvuyrityksen kannattaa palkata? Olemme vuoden aikana palkanneet yhtiökumppanini Eero Anhavan kanssa sisältöalan yritykseemme Era Contentiin kymmenkunta ihmistä. Tulevaisuudessa palkkaamme lisää. Ihmisen rekrytointi kasvuyritykseen on kiinnostavaa, vaativaa ja vastuullista. Niinpä siitä kannattaa kirjoittaa sananen. Kun rekrytoin työntekijän omaan yritykseeni, käyn aina päässäni saman ajatusleikin: voisikohan tämä ihminen pyörittää omaa firmaa? Hän ei todellakaan

välttämättä ole ihminen, joka haluaisi olla yrittäjä, mutta loppupäätelmäni rekrytoiduista on aina sama: hän kykenisi siihen! Hän tekee töitä yrittäjämentaliteetilla eli ottaa vastuuta, kestää riskejä sekä keksii ja kehittää. Monet muutkin asiat ovat tärkeitä, kun etsimme uutta ihmistä. Hänen mielestään maailman ja elämämme muuttuminen on itsestään selvä juttu. Hän ei haikaile maailmaa, jossa ennen kaikki oli kunnossa. Sen

sijaan hän oppii menneisyydestä ja suhtautuu siihen kiinnostuneesti ja analysoiden. Hänellä on terve arvomaailma. Kaikkialla puhutaan ketteryydestä, mutta hän ei vaihda arvomaailmaansa ketterästi tarpeen tullen. Hän uskoo maailmaan, jossa on tärkeää olla hyvä ja arvostaa toisia ihmisiä. Hän tykkää ajatella. Varsinkin muutoksen keskellä eläminen edellyttää kunnon ajattelua. Hän ajattelee ja oppii perusteellisesti, jotta pystyy toimimaan nopeasti. Hän haluaa tehdä töitä ihmisten kanssa, joiden mielestä maailmaa voi muuttaa. Maailman muuttaminen on hänen mielestään kiinnostavaa ja hän uskoo, että elämä on täynnä vaihtoehtoja. Hän ei ole ihminen, joka ajattelee, että tämä on maailman ainoa paikka, jossa voin olla töissä

Kun rekrytoin työntekijän omaan yritykseeni, käyn aina päässäni saman ajatusleikin: voisikohan tämä ihminen pyörittää omaa firmaa?

tai tämä on maailman ainoa työ, jota voin tehdä. Niinpä hän voi lähteä minä päivänä tahansa. Hän tykkää kokeilla. Jos kaikki ei aina mene heti putkeen, hän ajattelee, että tulipa kokeiltua tätäkin ja tulipas taas opittua lisää. Samoin hän suhtautuu muiden tekemisiin. Hän ei ole alamaisihminen tai hierarkiahemmo. Hän tietää kyllä oman osaamisensa. Hän ei suostu jäämään yksin vaan vaatii, että myös vaikeissa tilanteissa vastuu kannetaan yhdessä. Hän ei muutu työorganisaationsa näköiseksi. Sen sijaan hän ajattelee, että organisaatio voi ottaa vaikutteita häneltä. Hän pitää kiinni osaamisestaan, kehittää itseään ja on laajasti kiinnostunut maailmasta. Hän kehuu työkavereitaan,

joilta hän oppii uutta. Hän ei ole täydellinen, koska hän tietää, että täydellisyyttä ei ole. Hän on optimisti, mutta myös ymmärtää, että meillä kaikilla on huonoja päiviä ja vaikeita aikoja. Hänen mielestään täydelliset ihmiset ovat hiukkasen hassuja. Hänen suurin intohimojensa kohde ei ole työpaikan paras parkkiruutu. Hänen työelämänsä ei koostu loman odottelusta, vaikka hän tietääkin, että loma tekee hänelle taatusti hyvää. Millainen on sinun listasi? Se voi olla hyvin erilainen kuin minun. Onneksi meitä ihmisiä, yrittäjiä ja yrityksiä on moneen makuun.

10.

Riitta Pollari Kirjoittaja on sisältötoimisto Era Contentin osakas. @pollaririitta

lisää blogeja osoitteessa www.yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat

fakta

Hyppy syvään päähän Yrittäjän kuolema kriisiyttää liiketoiminnan hetkeksi. Näin kävi lahtelaisessa Jousivesa Oy:ssä vuonna 2009. Jonkun perheenjäsenistä piti kuitenkin tulla konttorille töihin. Teksti Riikka Koskenranta Grafiikka maarit kattilakoski

nnen kuin Jousivesan yrittäjä menehtyi liikenneonnettomuudessa, ei tyttärellä Sirkku Vesalla ollut käynyt mielessä perheyrityksen johtoon astuminen. – Isäni Markku Vesan kuoleman jälkeisenä tiistaina olin toimistossa, ja siitä saakka olen istunut tuossa tuolilla. Se oli itsestäänselvyys, että jonkun on mentävä konttoriin töihin. Näin muistelee Jousivesa Oy:n jatkaja Sirkku Vesa seitsemän vuoden takaisia murheellisia tapahtumia. – Isä kuoli liikenneonnettomuudessa. Hän ajoi moottoripyörällä kolarin. Se oli sokki koko perheelle. Seuraavista päivistä en hirveästi muista. Se oli lauantai-ilta, ja olimme mieheni kanssa reissussa, tuolloin 24-vuotias Vesa kertoo. He pääsivät seuraavana päivänä kotiin Espanjan-matkalta.

Tuotanto jatkui Hollolassa vuonna 1979 perustetussa kierrejousia valmistavassa yrityksessä tuotanto ei katkennut päiväksikään toimitusjohtajan kuolemasta huolimatta. Pienyrityksessä tyypillisesti kaikki hiljainen tieto on yrittäjällä. Näin oli myös Jousivesassa, joka toimii nykyisin Lahdessa. – Olemme olleet onnekkaita silloin ja yhä edelleen, että meillä on niin hyvä henkilökunta. Työntekijät pystyivät hoitamaan itsenäisesti tuotannon töitä. Pähkäilimme yhdessä eteen

tulleet ongelmatilanteet. Ensimmäiset vuodet olivat salapoliisina olemista, 31-vuotias Sirkku Vesa heittää leikillään. Hän painottaa, että kaikkien yrittäjien tulisi kirjata prosessit edes jotenkin, jotta tietoa voisi siirtää muille yrityksessä. – Meidän piti päästä käsiksi ohjelmiin ja järjestelmiin, mihin vaaditaan salasanat. Piti saada raha liikkumaan. Me perheenjäsenet emme olleet mitenkään mukana yrityksen toiminnassa, joten en tiennyt sitäkään, missä eräpäivää odottavia laskuja pidettiin konttorissa. Vesa opiskeli Helsingissä myyntityön tradenomin opintoja, kun yllättäen tulikin aika tarttua yrityksen ruoriin. Ala oli kaiken lisäksi nuorelle naiselle vieras. – Alussa en erottanut vetojousta puristusjousesta, hän naureskelee. – Isäni kuoltua oli kuitenkin selvää, että jos joku jatkaa, se olen minä jo koulutuksen puolestakin. Vesa kuuli myöhemmin tuttavalta hänen isänsä joskus sanoneen, että tyttärestä tulee yrittäjä, vaikka ei vielä tiedä, mille alalle. Sirkku Vesa pyysi ja sai apua yrittäjyyden alkutaipaleella muun muassa Lahden seudun kehitys LADEC Oy:stä. Hän sopi myös epäsäännöllisestä mentoroinnista yrityskummin kanssa vuonna 2011. Sukupolvenvaihdoksesta ei ollut juuri puhuttu perheen sisällä, eikä myöskään 53-vuotiaana kuolleen isän kanssa. Sirkku Vesa uskoo perheenjäsenten ajatelleen, ettei kukaan kolmesta lapsesta toimisi jatkajana.

NäiN varaudut kriisitilaNteeseeN Asioiden suunnittelu etukäteen on hyödyksi yritykselle, yrittäjälle ja hänen perillisilleen. Yhtiön keskeiset asiakirjat on hyvä laatia yrityksen perustamisvaiheessa, jolloin osakkaat ovat vielä yksimielisiä. Näin yrittäjä voi määrittää yrityksen jatkoa mahdollisten kriisitilanteiden yli.

gallup

Uula Nordenswan Asianajaja, Kalasatama Oy:n osakas

Jorma Sovinen Yrityskummi

Mats Welin Asianajaja, Hästö & Co:n osakas

Yksinyrittäjän kuolemantapauksessa yritysomaisuus siirtyisi edesmenneen perillisille joko lakimääräisille tai testamentissa määrätyille. Vakavassa sairastumistilanteessa yritys jää sen sijaan tuuliajolle, siksi yrittäjällä olisi hyvä olla edunvalvontavaltuutus. Edunvalvontavaltuutuksella valtuutettu voi valtuuttajan antamien ohjeiden mukaan luovuttaa yritysomaisuutta edelleen. On hyvä, että yrittäjä itse päättää kuka tulee kriisitilanteessa hänen tilalleen. Lähtökohtana on se, ettei edunvalvontavaltuutettu voi ryhtyä tavanomaista suurempiin toimiin päämiehensä puolesta, mutta valtuutuksessa voidaan antaa hänelle enemmän toimivaltaa esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseen.

Ryhdyin yrityskummiksi nuorelle henkilölle tilanteessa, jossa kyseisen perheyrityksen pitkäaikainen yrittäjä oli menehtynyt. Aluksi se oli keskustelua, ajatusten selventämistä ja tsemppaamista. Toimin vähän kuin henkisenä valmentajana. Yrityksessä ei ollut montaa ulkopuolista työntekijää. Mentoroitavani sai koko yrityksen pyörittämisen vastuulleen, joten sparrasin häntä yrityksen hallinnoinnissa ja johtamisessa. Kun yrityksessä tuli eteen eräiden tuotantokoneiden uusiminen, pyysin avukseni kummikatraastamme henkilön, jolla oli kokemusta laitehankinnoista. Analysoimme tulleita tarjouksia kolmeen pekkaan. Tapasin yrittäjää pääsääntöisesti kerran kuukaudessa, välillä useamminkin.

Tärkeintä on miettiä hyvissä ajoin etukäteen, löytyisikö jatkaja. Jatkaja voi olla myös muu kuin perillinen, mutta verotussääntöjä on syytä silloin katsoa tarkkaan. Lienee viisasta ottaa jatkaja mukaan yritystoimintaan perinnönjättäjän vielä eläessä. Jatkaja voi olla esimerkiksi hallituksen varajäsen. Usein yksinyrittäjän kuollessa kaikki jää kesken. Olisi hyvä tehdä selkeä luettelo yhteistyökumppaneiden yhteystiedoista, sekä tieto siitä, missä avaimia ja salasanoja säilytetään. Luettelon voi säilyttää samassa paikassa kuin testamentin. Sukupolvenvaihdoksesta voi myös määrätä testamentissa. Testamentissa on hyvä määrätä luottohenkilö testamentin toimeenpanijaksi, ainakin yritysvarallisuuden osalta.

Yrittäjäsanomat

MITEN VARAUTUA

Yrittäjän vakava sairastuminen, työkyvyttömyys, avioero ja kuolema saattavat aiheuttaa muutoksia yrityksen omistuksessa. Niin sanoittuhin exit-tilanteisiin voi varautua testamentilla, avioehtosopimuksella, edunvalvontavaltakirjalla, osakassopimuksella, johtajasopimuksilla avainhenkilöiden kanssa ja mahdollisella toimitusjohtajasopimuksella. Asiakirjat on tärkeää sovittaa yhteen. Ristiriitaisuudet asiakirjoissa aiheuttavat oikeudenkäynnin riskin.

Jos mahdollinen yritystoiminnan jatkaja on tiedossa hyvissä ajoin, voi yritysomaisuutta siirtää jo ennen yrittäjän siirtymistä syrjään. Ennen sukupolvenvaihdosta voidaan veroseuraamuksia pienentää monin tavoin. Lisätietoa muun muassa bit.ly/yrittajanomv

3a.

Ky:ssä ja ay:ssä osakassopimusta vastaa yhtiösopimus. Yhtiösopimuksessa tulee sopia siitä, kuinka yhtiöosuus lunastetaan kuolemantapauksessa tai yhtiömiesten erotilanteessa. On huomioitava mahdollisuus, että yhtiöosuus siirtyy perintönä. Osakassopimukseen kirjataan samantyyppiset seikat.

3b.

Osakassopimuksessa olisi hyvä päättää myös siitä, miten yhtiössä valitaan toimitusjohtaja ja hallitus. Osakassopimuksessa tulee estää yrityksen päätöksenteon lamaantuminen myös tilanteessa, jossa tasaomistus aiheuttaa pattitilanteen.

KUOLEMAN JÄLKEEN

3c.

Osakassopimukseen voidaan ottaa suostumuslauseke, jolla estetään se, ettei yhtiöön tule sellaisia osakkaita, joita jäljelle jääneet osakkaat eivät yhtiöön halua. Ky:ssä ja ay:ssä yhtiösopimuksen lunastuslausekkeella voidaan sopia etukäteen lunastusmenettelystä yhtiömiehen kuoleman varalta.

Kuolemantapauksen sattuessa yhtiölle tai muille osakkaille saattaa tulla tarve lunastaa kuolleen yhtiömiehen osakkeet. Osakassopimukseen voidaan kirjata kenellä ja mihin hintaan on oikeus lunastaa osakkeet. Yhtiön lunastaessa osakkeet, sillä on oltava lunastukseen riittävästi vapaita pääomia.

Testamenttiin voidaan sisällyttää toimeenpanijamääräys eli yrittäjäosakas määrittelee sen, kuka käy keskustelun kuolinpesän puolesta ja neuvottelee lunastushinnan. Osakas- ja yhtiösopimuksessa on tärkeää sopia riidanratkaisumenettelystä. Yhtiölle suositeltava tapa on välimiesmenettely, koska tällä tavoin varmistetaan yrityssalaisuuksien säilyminen myös riitatilanteissa. Tämä on tarpeen myös henkilöyhtiössä.

Jos kyseessä on sukupolvenvaihdos, jatkajan on kirjallisesti pyydettävä huojennuksen tekoa ennen verotuksen toimittamista. Perintönä saatu yritys on osin perintö- ja lahjaverosta vapaa. Huojennuksen toimittamista voi pyytää perukirjan verottajalle toimittamisen yhteydessä.

Kuoleman sattuessa testamentin toimeenpanija aloittaa työnsä ja noudattaa yrittäjän ohjeita yritystoiminnan suhteen.

Joskus käy niin, että kuolinpesä säilyy pitkään jakamattomana. Mitään estettä tälle ei ole. Jos kuolinpesän omistajat ovat keskenään riitaisia, päätöksenteko voi lamaantua tilanteessa, jossa yritystoimintaa koskeviin päätöksiin tulee saada kaikkien jakamattoman kuolinpesän osakkaiden hyväksyntä. Kuo-

linpesässä alaikäisten puolesta äänivaltaa käyttää huoltaja, edunvalvoja tai pesänselvittäjä. Yrittäjä itse voi valita testamentin toimeenpanijan, mutta kuolinpesän osakkaat, velkojat ja viime kädessä käräjäoikeus päättää kuka toimii kuolinpesässä pesänselvittäjänä.

Varaudu perintöveroihin ennalta. Esimerkiksi kiinteistöomistusten perintövero tulee maksettavaksi yleensä noin 6–12 kuukautta perimisen jälkeen, vaikka omaisuuden realisointi vie aikaa. Varautua voi vakuutuksin, säästöin ja sijoituksin.

On vaarana, että yrittäjän elämäntyö häviää tai menettää suuren osan arvostaan, jos exit-tilanteita ei suunnitella riittävän hyvissä ajoin ja siten, etteivät laadittavat asiakirjat ole keskenään ristiriidassa.

Lähteet: Kalasatama Oy:n asianajajat Uula Nordenswan ja Perttu Turku Kuva: Pixhill

Yksinyrittäjän menehtyessä yritys siirtyy joko lakimääräisille tai testamentissa määrätyille perillisille. Vakavan sairastumisen sattuessa yritys jää tuuliajolle, siksi yrityksen omistajalla on hyvä olla edunvalvontavaltuutus, jossa yrittäjä määrää selvitysmiehen kriisitilanteen varalle.

Sirkku Vesalla on kaksi sisarusta, joista toinen työskentelee yrityksessä osa-aikaisesti.

Kuinka tästä selvittiin Jousivesassa ei ollut osakassopimusta eikä edesmenneellä yrittäjällä ollut testamenttia. Juridisilla dokumenteilla, eli osakeyhtiössä osakassopimuksella tai henkilöyhtiössä yhtiösopimuksella, voidaan määritellä muun muassa osakkuudesta luopumista. Dokumenttien etuna on, että niihin on kirjattu poismenneen tahto liittyen siirtyviin omistuksiin. Yrityksen kriisitilanteita voi olla muitakin, kuten työkyvyttömyys tai avioero. – Osakassopimus ei ollut merkityksellinen tilanteessamme. Vaikka yrityksen omistus on hajautettu pienin osuuksin perheen kesken, oli isäni ollut ainoa yrittäjä ja varsinainen omistaja. Vesa näkee osakassopimuksen tärkeäksi silloin, jos yrityksessä on useampi yrittäjä.

On tärkeää miettiä edes askelmerkit valmiiksi siihen, miten toimitaan ääritilanteissa. Mikä tahansa tilanne tai asia on helpompi selvittää etukäteen. Sirkku Vesa

Sukupolvenvaihdoksesta ei ollut juuri puhuttu perheen sisällä, eikä myöskään 53-vuotiaana kuolleen isän kanssa.

– Kaikkeen ei voi kuitenkaan varautua. Isä kuoli ja meidän oli pärjättävä. Vesan mielestä on tärkeää miettiä edes askelmerkit valmiiksi siihen, miten toimitaan ääritilanteissa. Mikä tahansa tilanne tai asia on helpompi selvittää etukäteen. – Sen olen oppinut, että omassa työssäni haluaisin välttää yrityksen henkilöitymistä vahvasti minuun.

Suunnittelulla verohyötyjä Yrityksen kriittisten tilanteiden miettiminen etukäteen ja varautuminen yllättäviin tilanteisiin on tärkeää. – Näin säästetään veroissa ja vältetään yritystoiminnan lamaantuminen, Kalasatama Oy:n osakas, asianajaja Uula Nordenswan sanoo. Niin sanottuihin yrittäjän exit-tilanteisiin voi varautua testamentilla, avioehtosopimuksella, edunvalvontavaltakirjalla, osakassopimuksella, johtajasopimuksilla avainhenkilöiden kanssa sekä mahdollisella toimitus-

johtajasopimuksella. – Perittävän henkilön omistus saadaan pienemmäksi, jos omistusta pienennetään jo yrittäjän elinaikana. Keinoja ovat yritysrakenteen uudelleenjärjestelyt esimerkiksi yhtiön lunastaessa omia osakkeitaan, jolloin osakkeiden lunastus tapahtuu yhtiön varoilla tai omistussuhteiden muuttaminen uusmerkinnällä tai rahastoannilla. Jälkimmäiset tapahtuvat luopujan ja jatkajan varoilla, Kalasatama Oy:n osakas, asianajaja Perttu Turku neuvoo. Kolme työntekijää omistajien lisäksi työllistävässä perheyrityksessä on setvitty oikeaa tapaa toteuttaa sukupolvenvaihdos ja vaihdos viedään läpi kuluvana vuonna. Sukupolvenvaihdoksessa omistus siirtyy kokonaan Vesalle ja hänen puolisolleen Jussi Fihlmanille. Sirkku Vesa kertoo näkevänsä itsensä edelleen viiden vuoden päästä tehtailemassa jousia pappansa ja isänsä perustamassa yrityksessä.

Yrittäjäsanomat

Tärkeä pointti on se, että nettipuolen pitää tukea kivijalkamyymälää. Ihmisillä on tarve liikkua ihmisten ilmoilla ja ostaa edelleen cdlevyjä ja vinyyleitä, sanoo Jyri Lipponen.

Yrittäjä vinkkaa -sarja ilmestyy verkossa aina keskiviikkoisin.

yrittäjät.fi

Levykauppa Äx Jyri Lipponen perusti musiikkitallenteita ja musiikintekijöiden oheistuotteita myyvän liikkeensä Kuopioon yhdessä veljensä Jari Lipposen kanssa vuonna 1997. Nykyään Levykauppa Äxällä on 36 työntekijän henkilökunta ja kymmenen myymälää eri puolilla Suomea.

Verkkokaupan on tuettava kivijalkaa Jyri Lipposen luotsaama Levykauppa Äx on verkkomyymälöiden pioneereja Suomessa. Ilman nettimyyntiä musiikkiliikettä ei enää olisi. Millainen on hyvä verkkokauppa? Logistisella toimitusvarmuudella on mielettömän tärkeä osuus. Verkkokaupasta on löydyttävä tietyt perustoiminnot, kuten helpdesk, hakupalvelu ja tuotetiedot. Käyttönopeuden eteen olemme tehneet paljon miestyötunteja.

Miten hyvä asiakaskontakti hoituu digitaalisesti? Meidän liikeideana on ollut tarjota asiakkaalle tuotetta jo ennen kuin hän tietää haluavansa sitä. Tarjoamme levyjä netissä kuten tiskilläkin. Verkkokaupan taustalla algoritmit toimivat niin, että tuotteita linkittyy yhteen ja asiakas löytää makunsa mukaista tavaraa.

Kuinka Levykauppa Äx löysi tiensä verkkoon? Olin silloin 20-vuotias pojankloppi, kun teimme ensimmäisen ver-

sion verkkokaupasta. Olimme perustaneet ensimmäiset myymälät 1990-luvulla, eikä meillä mennyt hirmu hyvin. Meillä oli kuitenkin tarve laajentaa ja olin kuullut, että internet voisi olla kova juttu. Saimme yhden vanhan kaverin tekemään meille verkkokaupan, joka osoittautui paljon huonommaksi kuin muiden, jotka olivat ostaneet valmiin paketin. Siinä kävi kuitenkin valtava tuuri. Vuoden koodaamisella pääsimme kilpailijoiden tasolle. Meille nettikaupan kehittäminen oli ketterää, mutta kilpailijat jumiutuivat palveluntarjoajiinsa, eivätkä pystyneet personoimaan kauppaansa niin kuin me. Suurinta osaa senaikaisista kilpailijoista ei ole enää olemassa.

Millä tavalla nettiin siirtyminen vaikutti myyntiin? Viiden vuoden kehittämisen

yrittäjä vinkkaa

Älä pelkää virheitä Virheitä saa tulla. Yksikään virhe ei ole turha, kun se käydään läpi. Jos käy suunnittelemaan toimintaa niin, että ei tehdä virheitä, tuote ei tule ikinä markkinoille, sanoo yrittäjä Kimmo Rauma.

jälkeen kauppa lähti vetämään. Verkosta ostaminen oli 2000-luvun alun Suomessa vierasta, eikä se ole megalomaanista vieläkään. Me tarvitsemme ehdottomasti kivijalkamyymälöitä. Verkkokaupan osuus on noin 60 prosenttia myynnistä, mutta laskutapa on tulkinnanvarainen. Asiakkaat tilaavat paljon netistä, mutta hakevat tuotteen myymälästä. Vuosina 2013–2014 liikeideamme on ruvennut kunnolla kukoistamaan.

Kuinka kilpailijat päihitetään verkossa? Meillä alkoi ensimmäisten joukossa palvelu, jossa asiakas voi tilata netistä minkä tahansa tuotteen mihin tahansa myymälään ilman postikuluja. Palvelu on useita kymmeniä prosentteja liikevaihdosta. Levyn kanssa tulee t-paita edulliseen hintaan. Tätä palvelua ei

ole ainakaan digitaalisen musiikin tarjoajilla kuten Spotifylla. Musiikissa fyysinen puoli on tullut alas, mutta me olemme jopa nostaneet sitä. Verkon jätille Amazonille pärjäämme toimitusnopeudessa ja kotimaisen musiikin osuudessa. Iso osa kaupasta tapahtuu myös siksi, että myymälässä tykätään käydä.

ei kannata meidänkään. Ihmisten käyttäytymisen seuraaminen on olennaista ja siinä sosiaalinen media, kuten Facebook, on mielettömän tärkeä. Sen kautta artistit ja musiikin kuuntelijat siirtyvät meille. Meillä yhteistyö artistien kanssa toimii niin, että heidän nettisivuillaan on linkki meille, että osta levy kotiisi täältä.

Mitä verkkokaupan pyörittäminen vaatii?

Mitä olet oppinut verkkokaupasta?

Jatkuvaa hereilläoloa. Tavara ja logistinen ketju pitää olla hyvin hallussa. Toimitus kestää oman aikansa ja sen on tultava perille ennen kuin momentum häviää. Kulutusaika on tietyissä levyissä melko lyhyt. Meillä levy laitetaan ennakkomyyntiin kuukautta tai kahta ennen julkaisua. Jos sitä ei ole kukaan tilannut ennakkoon, niin

Sen perustaminen on elinehto, siitä ei pidä edes keskustella. En tosin tiedä, kannattaako sitä tänä päivänä tehdä itse. Verkossa vallitsevat samat lainalaisuudet kuin kivijalassakin. On erotuttava muista. Juhani Ojalehto juhani.ojalehto@yrittajat.fi @juhaniojalehto

Yrittäjä vinkkaa -palstan edellinen teema oli tuotekehitys. Tunne trendit Tuotekehitys lähtee siitä, että tuntee alan olennaisimmat ilmiöt. Tutkimusyhtiö Gartner tarjoaa meille tietoa trendeistä ja ostotottumuksista, vinkkaa yrittäjä Jussi Hurskainen.

Myy tuote itse Suoramyynti voi piristää tuotekehitystä. Ennen sitä emme suunnitelleet uusia tuotteita niin lennokkaasti, koska se ei ollut taloudellisesti järkevää, kertoo yrittäjä Johanna Alho.

Testauta asiakkailla Anna prototyyppi oman porukan tai pilottiasiakkaiden testattavaksi. Tee tuotteesta pienempi sarja varmistuaksesi, että tuotteelle on kysyntää, neuvoo yrittäjä Matias Kukkonen.

Yrittäjäsanomat

k u u k a u d e n k a u p pa

Yrityspörssi kokoaa yhteen myynnissä olevat yritykset. www.yritysporssi.fi

Yrittäjä-lehti antaa eväitä onnistUMisiin.

ICT-toimijoiden tarjonta monipuolistuu

Tutustu Suomen ainoaan aikakauslehteen, joka on tehty yrittäjille kokoon katsomatta. 03

YRITYSKAUPAT Pääkaupunkiseudulla toimivat ICT-alan yritykset Somic ja Tibio ovat tiivistäneet yhteistyötään. Somic on hankkinut yli 30 prosentin omistuksen Tibiosta. – Syventyneen yhteistyön ansiosta meillä on aiempaa paremmat mahdollisuudet tarjota kattavammin ICT-palvelutarjontaamme molempien yritysten asiakkaita hyödyttäen, toimitusjohtaja Harri Savolainen Tibio Oy:stä sanoo. – Yhteistyön myötä parannamme markkina-asemaamme ICT-palveluasiantuntijana ja täydennämme perinteistä IT-palvelutarjontaamme. Molemmille yrityksille on tunnusomaista ketterä reagointi asiakkaiden tarpeisiin, panostus johtaviin teknologioihin ja henkilöstön kehittäminen, Somic Oy:n toimitusjohtaja Markus Torkki toteaa. Uudesta täyden palvelun ICT-yritysyhteistyöstä hyötyvät asiakkaat. Savolaisen mukaan Tibio Oy:n pal-

velinsalipalveluja ja IT-ulkoistuspalveluja käyttämällä asiakkaamme voivat tehostaa omaa liiketoimintaansa ja näin kohentaa tuottavuuttaan. Organisaatioissa arvostetaan ITpalveluiden hankinnassa erityisesti turvallisuutta ja toiminnan luotettavuutta. Suomalaisuuskin on tärkeä arvo. – Strategisen tietovarannon turvaan panostetaan systemaattisesti, siksi muun muassa Tibion kotimaiset IT-palvelinsalipalvelut kiinnostavat. – Somicin monipuoliset viestintäpalvelut ovat nyt myös Tibion asiakkaiden käytettävissä, Markus Torkki toteaa. Henkilöstöä on yhteensä 31. Yhteinen liikevaihtotavoite kuluvalle vuodelle on kuusi miljoonaa euroa. Markus Torkki ja Harri Savolainen jatkavat yritysten toimitusjohtajina.

2016 yrittajat.

Lehti

k , jon

is a pa r

erä sa vi

h tä ä

s at e i

semp

esä ikin k

ttien Somejä taja haaS

omaa n ilosan am Urheilu Sportac levittävä taa Facea kukis erin. halua ja Twitt bookin

Yhä

tilaa lehti PUheliMella: lähetä viesti tilaUs numeroon 050 9022 225

llä Sillä tie

firma Kuljetus staja n peru poiE. Taulu hänen ja kaksi ttäovat yri kaansa teensä neet yh otta. 130 vu

än ei mituävaa kiiltok luavat täjät ha Blogiyrit ytin työn rikkoa mydesta. Venla helppou lle yksi posuja Savik i tarkoittaa taus vo öpäivää. täyttä ty

54€ sis. alv 6 numeroa

ä 3 Yrittäjä

Inspiraat

Keksintö

ielle Pakkom

tilaa lehti netistä: yrittajat.fi ? Mitäs jos /yrittaja

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi @RKoskenranta

UUTUUS! Mikä on, kun ei raha kelpaa? – Pienyrittäjä ei pidä yrityksensä arvoa yllä

Vain puolet pk-yritysten päättäjistä seuraa yrityksensä arvon kehittymistä. Tämä tulos tuli ilmi tutkimuksesta, jonka Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM teettivät tänä keväänä 6000 pienyrittäjälle. Juha Rantanen, Ari Engblom, Riitta Korpela, Mika Haavisto, Johanna Haanpää

39 € (+ alv. 10 %)

Hinta: Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille 39 € (+ alv. 10 %) Muille 42 € (+ alv. 10 %) Lähetyksiin lisätään 8 € toimituskulut. Kustantaja: Suomen Yrittäjien Sypoint Oy

Arvokas yritys – näin pidät yrityksesi myyntikunnossa Arvokas yritys on uutuuskirja, joka jokaisen yrittäjän kannattaa lukea. Tämän kirjan lukeminen on tuottava investointi riippumatta siitä, onko yritys vasta perustettu vai vuosikymmeniä vanha. Kirja antaa käytännön ohjeita siitä, kuinka mikä tahansa yritys voi säilyttää ja kasvattaa arvoaan. Mikään yritys ei ole hyvä kaikissa asioissa, eikä mikään huono jokaisessa. Kirjan vinkkien avulla kykenet virittämään yrityksesi huippukuntoon askel kerrallaan. Kirja kertoo selkeästi vastaukset niihin kysymyksiin, joita yrittäjät miettivät: l Miten säilytetään yrityksen arvo tai jopa nostetaan sitä? l Miten henkilöstön/yrittäjän hyvinvointi vaikuttaa yrityksen arvoon? l Miten hyvä maine lisää pienyrityksen arvoa? l Miksi yrityksen voitto ei yksin ratkaise yrityksen arvoa? l Miten markkinointi kasvattaa yrityksen arvoa? Tutustu kirjaan ja tilaa: yrittajat.fi/arvokas_yritys

Yrittäjäsanomat

dinolift oy

Loimaalaisessa Dinolift Oy:ssä aloitettiin systemaattinen energiatehokkuustyö jo vuonna 2007. Vuonna 2011 kulut olivat 36 000 euroa, kaksi vuotta myöhemmin vain 12 500 euroa.

Selkeitä säästöjä

Katselmuksia tehdään kiinteistön energiakatsastuksesta laajempiin energiakatselmuksiin.

Mitä maksat Selvitä ensin, paljonko energiaa liiketoiminnassa kuluu vuositasolla ja mitä siitä maksat. Kilpailuta.

Tiedätkö, paljonko maksat energiayhtiölle Onko liiketoimintasi energiankäytössä tehostamisen varaa? Energiakatselmus selvittää tehostamispotentiaalin ja sen tekoon voit saada jopa puolet tukea. YMPÄRISTÖ Työ- ja elinkeinoministeriö tukee Motiva-mallin mukaisia energiakatselmuksia. Motiva Oy:n asiantuntija Risto Larmion mukaan keskimääräinen säästöpotentiaali lämmössä on noin 20 prosenttia ja sähkössä seitsemän prosenttia. Energiakatselmus soveltuu yrityksille toimialasta riippumatta. Se sopii hyvin esimerkiksi konepajoille, varastoille ja kaupoille. – Energiakatselmuksen kannattavuutta voi arvioida yrityksen energialaskusta. Jos vuodessa menee alle 10 000 euroa energiaan, silloin kannattaa miettiä kannattaako katselmusta teettää, mutta jos energiaan menee vuosittain 50 000 euroa, niin säästöjä löytyy varmasti, Larmio kertoo. Tärkeintä energiankäyttöä tehostavien ratkaisujen arviointi on silloin, kun suunnitellaan ja rakennetaan uutta tai uudistetaan vanhaa.

Dinolift Oy:ssä suurimmat energiansäästöt on saatu aikaan siirtymällä öljylämmityksestä maalämpöjärjestelmään, mutta myös pienemmillä ratkaisuilla on tehostettu energiankäyttöä. – Energiakatselmuksen seurauksena vuonna 2007 asensimme tehtaan puolelle lämmön talteenottojärjestelmät 4 500 neliön alueelle sekä 2 000 neliön hitsaamoon, hallituksen puheenjohtaja Karin Nars kertoo. Henkilönostinvalmistaja on lisäksi parantanut lämmöneristystä ja vaihdattanut tehtaalle nosto-ovet. Katselmuksesta osviittaa Saman toimialan sisällä energian käytössä voi olla paljon hajontaa. Elintarviketeollisuudessa energiakulujen osuus liikevaihdosta vaihtelee 0,20:stä 20 prosenttiin. Energiatehokkuuslaki astui voimaan vuoden 2015 alusta.

Energiakatselmus on pakollinen suuryrityksille. Energiatuki jakautuu kahteen osaan: energiainvestointeihin ja energiakatselmuksiin. Yritys voi saada investointitukea muun muassa hankkeisiin, jotka edistävät energiansäästöä uutta teknologiaa hyödyntäen tai edistävät uusiutuvan energian käyttöä. Lisäksi energiatehokkuussopimusjärjestelmään liittyneiden yritysten on mahdollisuus saada tapauskohtaisen harkinnan perusteella tukea niin sanottujen tavanomaisen tekniikan säästöinvestointeihin. Edellytykset lisätuelle Larmion mukaan silloin, jos yritys tekee energiatehokkuutta parantavia investointeja, sen kannattaa ehdottomasti liittyä energiatehokkuussopimukseen. Elinkeinoelämän keskusliiton toimialaliitot kuuluvat sopimukseen. Tukea energiainvestointiin mielivän

liittoihin kuulumattoman pk-yrityksen on liityttävä energiatehokkuussopimukseen EK:n toimenpideohjelmien kautta. Ohjelmista voi valita joko Yleisen Teollisuuden tai Yleisen Palvelun. Tuki on noin 20 prosenttia investoinnista. Tuen voi saada kuulumatta sopimusjärjestelmään, jos käyttää Esco-rahoitusta eli säästötakuupalvelua. Se tarkoittaa, että ulkopuolinen yritys rahoittaa investoinnin ja se maksetaan toimenpiteestä syntyneillä säästöillä. Tämä palvelumuoto on harvinainen. Energiatehokkuussopimus on vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä, jolla toimeenpannaan kansallisia energiatehokkuusvelvoitteita. Energia- ja materiaalisäästöt vähentävät myös ilmastopäästöjä. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi @RKoskenranta

Toimitko asiakkaittesi rahoittajana?

2 Kättä pidempää Selvitä tehostamispotentiaali ja kannattavat toimenpiteet energiakatselmuksella.

3 Hyödynnä energiatuki Liity energiatehokkuussopimukseen ja toteuta energiakatselmuksessa ehdotettuja toimenpiteitä. Tutustu Motivan sivuihin.

– Keskity ydinliiketoimintaasi myymällä laskusi! Yrityksen myyntisaatavat ovat suoritetusta työstä yritykselle kuuluvia rahoja. Myyntisaatavat eivät tuota taseessa. Siksi rahat on hyvä saada kiertoon heti! Myymällä laskut vahvistat kassaa ja parannat maksuvalmiutta. Finance Link ostaa laskut täydestä arvosta kantaen niistä myös luottotappioriskin. Valitse kumppaniksi Finance Link – laskusaatavarahoituksen edelläkävijä Suomessa!

Finance Link – Nopean kassavirran puolesta. ◊ www.financelink.fi ◊ 09 774 4740

Yrittäjäsanomat

Yrityslainaa kaikenkokoisille ja -ikäisille yrityksille!

Rahoitamme yrityksiä ilman reaalivakuuksia – nyt jopa 50 000€ saakka, 1-12kk Yritysluotto.fi-lainapalvelu tarjoaa jopa 50 000€ saakka lainaa kaikenkokoisille ja -ikäisille yrityksille, 1-12 kuukauden takaisinmaksuajalla. Lainapalvelu sopii erinomaisesti yrityksille, jotka painivat yllättävissä taloudenpidon haasteissa. Yrityslaina on nopeasti saatavilla ja hakeminen on vaivatonta verkkohakemuksella, ilman paperitöitä ja tilinpäätösdokumentaatiota.

Kun teet lainahakemuksen tänään, saat lainapäätöksen jo samana päivänä. Olemme toimineet rahoitusmarkkinoilla jo vuodesta 2005 lähtien. Vuodesta 2013 lähtien olemme rahoittaneet yli 1500 yritysasiakasta Suomessa. Lisätietoja www.yritysluotto.fi

Henkilökohtaista palvelua arkisin 9-17 Puh. 020 741 2032 asiakaspalvelu@yritysluotto.fi

Lainaa nopeasti verkosta!

Yrittäjäsanomat

pirita männikkö

VINKKiä Rantalaisen asiantuntija ja lakiekonomi Heikki Luukkonen kertoo, että yrittäjät ovat valmiita panostamaan tilitoimiston valintaan.

Tilitoimiston valintaan Laatu Tarkista, että tilitoimisto on auktorisoitu. Helpoiten asian saa selville Taloushallintoliitosta.

Älä valitse sikaa säkissä

Palvelu Varmista, että tilitoimisto kuuntelee tarpeitasi ja mukautuu tarvittaessa toimintaasi.

Heikki Luukkonen neuvoo ottamaan tarkoin selvää tilitoimiston palveluista ja taustoista. TYÖELÄMÄ Tilitoimiston valinta ei koskaan ole yksinkertaista, ja se tuottaa usein paljon päänvaivaa yrittäjälle. Sen tietää myös Rantalaisella asiantuntijana ja lakiekonomina työskentelevä Heikki Luukkonen. Hänen arvionsa mukaan yrittäjät ymmärtävät hyvän tilitoimiston merkityksen ja ovat valmiita panostamaan sen etsintään. Silti moni on joutunut pettymään ensimmäiseen valintaansa. Luukkosen mukaan tilitoimiston valinta helpottuu, kun muistaa muutaman yksinkertaisen nyrkki-

säännön. Hän neuvoo pitämään kaikki aistit avoimina, kun alkaa haarukoida itselleen sopivinta tilitoimistoa. − Pelkän hinnan huomioiminen tilitoimiston kilpailuttamisessa on vaarallista. Halpa tarjoushinta voi olla merkki petollisesta piilohinnoittelusta tai siitä, että tilitoimistolla ei ole riittävää osaamista tai töitä, Luukkonen muistuttaa. Monissa tapauksissa juuri osaamattomuus voi koitua yrittäjän kohtaloksi. Luukkosen mukaan Suomessa kuka tahansa voi perustaa tilitoimiston. Sen vuoksi

kannattaa aina varmistaa Taloushallintoliitosta, että tilitoimisto on auktorisoitu eli laillisesti pätevä. Myös yrittäjäkollegoiden suosituksista voi olla apua tilitoimiston valinnassa. − Palkanlaskija ja kirjanpitäjä ovat todella merkittäviä tekijöitä yrityksen liiketoiminnan kannalta. Ennen suhteen solmimista heidät kannattaa tavata ja varmistaa, että heillä on vaadittavaa osaamista. Tämän voi hänen mukaansa tarkistaa muutamalla yksinkertaisella kysymyksellä. − Kuinka hyvin he tuntevat yri-

tyksesi toimialan? Kuinka paljon henkilöstöä koulutetaan? Kuinka pitkäaikaisia työsuhteita tilitoimistossa perinteisesti on, Luukkonen antaa esimerkkejä esitettävistä kysymyksistä. Lisäksi tilitoimiston valinnassa on hyvä painottaa palvelun joustavuutta ja yksilöllisyyttä. Kun on selvittänyt toimiston suhtautumisen esimerkiksi yritystoiminnan kasvuun tai supistumiseen, säästyy monelta yllätykseltä. Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

Osaaminen Tapaa nimetty kirjanpitäjä tai palkanlaskija etukäteen, jotta voit varmistua hänen taidoistaan. Esitä kysymyksiä. Kustannukset Pyydä arviohinta kuukausija vuositasolla etukäteen. Liian halpaan hintaan ei kannata tarttua. Suositukset Kysy suosituksia kollegoilta ja pyydä tilitoimistoa osoittamaan osaamisensa.

Teesimme eidän mielestämme jokainen ansaitsee lakipalvelut, joista ei aiheudu yritykselle kohtuuttomia kustannuksia.

eidän tehtävämme on turvata ja varmentaa yrityksesi menestys.

e olemme JuriNetissä sitä mieltä, että hinta ei saa olla asiakkaalle este saada korkeatasoisia lakipalveluja.

Yrittäjän puolella,

JURINETlakipalvelut 029 009 2590 info@jurinet.fi www.jurinet.fi

Yrittäjäsanomat

kalenteri

Löydä tärkeät luvut verkosta Alennuslaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/

PALKANLASKENNAN ABC 31.8.2016 14.00 – 15.30 Omalla koneellasi (webinaari) Koulutuksessa käydään läpi se, mitkä asiat vaikuttavat palkanlaskentaan ja mitä siihen liittyen pitää muistaa muun muassa työsopimusta tehtäessä, työsuhteen aikana, lomautustilanteissa, irtisanottaessa sekä henkilötietoja käsiteltäessä. Kouluttajana toimii Tilitoimisto Finansian johtaja Riikka Lehtinen.

Koulutus omalla koneellasi Myy Facebookissa 19.8. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/fb

Hankintalaki uudistuu

Kriisiviestintä — kun lanta on lentänyt propelliin

MYYNNIN AMMATTILAISET 14.9.2016 12.00 – 16.00 Pasilan Visio, Fennia, Televisiokatu 1, Helsinki Huippumyyjä-koulutuksessa perehdytään muun muassa siihen, mitkä ovat huippumyyjän kahdeksan tärkeintä ominaisuutta, miten omia myyntitaitoja voi kehittää sekä miten ja milloin kauppa päätetään. Koulutusta vetää Human Energy Oy:n Tuija Rummukainen. KAUPPAA KUNTIEN KANSSA 21.9.2016 09.00 – 16.00 Kuntatalo, Toinen Linja 14, Helsinki Miten oman yrityksen tuotteita tai palveluita kannattaa myydä kunnille? Kysymykseen vastaavat useat kuntien toimintaan ja hankintoihin perehtyneet asiantuntijat. Päivän aikana käydään läpi tehokkaita tapoja, miten kuntia kannattaa lähestyä ja millainen tarjous on kunnan näkökulmasta hyvä.

Verotuksen määräpäivät

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

Webinaari tulee luoksesi!

24.8. klo 14.00–16.00 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/hankintalaki

KEHITY ESIMIEHENÄ 7.9.2016 09.00 – 16.00 Suomen Yrittäjät, Mannerheimintie 76 A, 6. krs, Helsinki Mitä hyvä johtaminen vaatii? Mitkä ovat omat herkkyysalueeni johtamisessa? Miten pidän huolta henkisestä jaksamisestani? Esimiehiä sparraava valmennus on vuorovaikutteinen ja keskusteleva. Kouluttajana toimii Hoo-Pee Sinervä Oy:n Hannu-Pekka Sinervä.

Palkkalaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/

Tallenteen avulla voit kerrata ja harjoitella tai toteuttaa yrityskohtaisen ratkaisusi!

Pk-yrityksen arvonmääritys 14.10. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/arvo

Hakukoneoptimointi 28.10. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/optimointi

Asiakasrekisteri Excelillä

26.8. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/kriisi

3.11. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/excel

Tuloslaskelman ja taseen perusteet

Pk-yrityksen talouden analysointi

2.9. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/tulos

11.11. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/analysointi

Google Analytics

Pilvipalvelu – arjen apuri

9.9. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/analytics

23.11. klo 14.00–15.30 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/pilvi

Katelaskennalla parempaa tulosta

Kirjanpitolaki uudistui

16.9. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/kate

25.11. klo 10.00–11.15 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/kirjanpito

Google AdWords

Ota yritysblogista tehot irti

6.10. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/adwords

2.12. klo 9.30–10.45 Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/blogi

Palkanlaskijan ja -maksajan ABC -webinaarit Palkanlaskennan perusteet

Vuosilomalaki

31.8. klo 14.00–15.30 • ota huomioon työsopimusta tehtäessä, työsuhteen aikana, lomautustilanteessa, irtisanottaessa, henkilötietoja käsiteltäessä jne. • Kouluttaja: KLT, tilitoimiston johtaja Riikka Lehtinen, Tilitoimisto Finansia • Jäsenhinta 74 € (+alv), www.yrittajat.fi/palkka1 • Ilmoittautuminen viimeistään 29.8.

26.10. klo 14.30–16.00 • vuosiloman määräytyminen ja antaminen, lomapalkan laskenta jne. • Kouluttaja: lainopillinen asiamies Atte Rytkönen, Suomen Yrittäjät • Maksuton jäsenyrityksille, www.yrittajat.fi/palkka3 • Ilmoittautuminen viimeistään 24.10.

Työaikakirjanpidon ja palkkakirjanpidon erot 30.9. klo 9.30–11.00 • Konkreettisia neuvoja työaikakirjanpidon ja palkkakirjanpidon tekemiseen oikein • Kouluttaja: työsuhdeasioiden asiantuntija Jukka Kurki • Jäsenhinta 74 € (+ alv), www.yrittajat.fi/palkka2 • Ilmoittautuminen viimeistään 26.9.

Veroperusteet ja ennakkoperintä 2017 18.1. klo 9.00–11.30 • oma-aloitteisten verojen muutokset 2017, ennakkoperintä 2017 jne. • Kouluttaja: ylitarkastaja Sari Wulff, Verohallinto • Jäsenhinta 84 € (+ alv), www.yrittajat.fi/palkka4 • Ilmoittautuminen viimeistään 16.1.

www.yrittajat.fi/koulutus p. 09 2292 2973

Yrittäjäsanomat

Tasapainoilija SDP:n entinen kansanedustaja Tero Rönni taiteilee vasemmistolaisuuden ja yrittäjyyden välillä. Hän ei näe niiden välillä mitään ristiriitaa. Teksti katri simola Kuvat emil bobyrev

äntän keskustan kupeessa on kiinteistö, jota hallitsee iso autotalli, tai paremminkin -halli. Sisältä kuuluu kovaa hurinaa. Yrittäjä Tero Rönni lisää siniseen bussiin virtaa, että ilmastointilaite toimisi paremmin. Rönni pyyhkii käsiään ryppyiseen talouspaperiin. Toisessa kädessä heiluu kuusikulmain ja toisessa Nokian kännykkä, joka sujahtaa sukkelaan kauluspaidan taskuun ja taas korvalle. Myös ovensuuhun parkkeerattu pikkubussi on ollut huollossa. Rönni on juuri imuroinut bussin yhdeksänvuotiaan lapsenlapsensa Eetu Sällisen kanssa. Kesälomaansa viettävä poika on mennyt pelaamaan tietokonepeliä toimistoon, joten teemme haastattelun Ford Transitin takapenkillä. Rönni perusti kuljetusalan yrityksensä vuonna 2012. Hän ei halunnut jäädä vielä eläkkeelle, eikä tausta antanut hyviä edellytyksiä palkkatyöhön. – 30 vuoden ura ammattiyhdistysaktiivina ja 12 vuoden ura kansanedustajana tekee ihmisestä kelvottoman. Kukaan ei palkkaa, sitä on ihan turha lähteä edes yrittämään. Ainoa mahdollisuus oli lähteä yrittäjäksi. Mänttä-Vilppulan alueella toiminut yritys lopetti tilausajot vuonna 2011, joten uudelle toimijalle oli seudulla tilausta. Kuljetusala oli Rönnille tuttu, olihan hän aloittanut alan työt jo 14-vuotiaana. Rönni kävi Saksassa ostamassa bussin ja pisti pystyyn Mäntän Tilausliikenne Oy:n. Ideana oli ajella yksikseen muutamia ajoja viikossa. Nyt Rönni työllistää kuitenkin jo viisi vakituista työntekijää, joiden lisäksi listoilla on muutama tuuraaja. – Mieluiten olisin vain tien päällä ja ihmisten kanssa tekemisissä, mutta tavallaan on hyvä, että toiminta on laajentunut.

Tennilän ja seinän välistä Neljän yrittäjävuoden aikana Rönni on oppinut sen, että yrittäjyys on kovaa työtä. Paperityötä on paljon varsinkin omien työntekijöiden sekä koulukuljetusten myötä. Tunteeko hän jo kuuluvansa yrittäjien joukkoon? – No ehkä täällä paikallisesti kyllä, mutta kun kuuntelee joitakin yrittäjien julkisia kommentteja, niin en lähellekään kaikkea allekirjoi-

ta. Minulla on vähän toisenlaiset näkemykset, Rönni toteaa. Ne näkemykset toivat hänelle eduskunnan vasemmistolaisimman kansanedustajan tittelin. Nimike perustuu tutkimukseen, jossa Tampereen yliopiston tutkijat Esa Reunanen ja Pertti Suhonen analysoivat Ylen vaalikonevastauksia vuodelta 2007. – Siinä oli varmasti aika lailla kyse meikäläisen persoonasta. Olen tottunut sanomaan asiat suoraan. En tykännyt vaalikoneiden täyttämisestä, joten tein sen nopealla tahdilla: halki, poikki ja pinoon, Rönni kertoo. Mieleen on jäänyt erityisesti hyvin vasemmistolaisena tunnetun vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilän kommentti, kun tulos oli tullut julki. – Minulla oli juuri todettu kakkostyypin diabetes ja oli pudottanut painoa 28 kiloa. Tennilä sanoi, että minä perkele laihdutin niin paljon, että mahduin menemään hänen ja seinän välistä, Rönni kertoo remakasti nauraen. Yrittäjyys ei Rönnin arvioiden mukaan ole juuri muuttanut hänen ideologisia näkemyksiään, vaan päinvastoin vahvistanut niitä. Ylen vaalikoneen kysymykset yhdeksän vuoden takaa ovat hyvä tapa testata asia. Rönni innostuu ja suoristaa Transitin penkillä asentoaan, kun tehtäväksi tulee vastata uudelleen viiteen vaalikoneen väittämään.

Raiteilta renkaille

Pihlajalinna käänsi pään Ensimmäinen väite kuuluu näin: työehdoista pitää sopia jatkossa enemmän työpaikoilla kuin valtakunnallisilla työehtosopimuksilla. Vuonna 2007 Rönni oli täysin eri mieltä väittämän kanssa. Nyt hän sanoo olevansa jokseenkin eri mieltä. – En kannata paikallista sopimista missään tapauksessa. Silloin täällä kuljetusalalla ei tietäisi yhtään, mitä toiset firmat tienaavat ja millä ehdoilla antavat töitä. Rönni myöntää, että joissain tapauksissa paikallisesta sopimisesta voi kuitenkin olla hyötyä. – Pienissä yrityksissä on helppo sopia esimerkiksi kesälomista ja työvuoroista puolin ja toisin. Jossain muodoissa paikallinen sopiminen voi olla hyvä, mutta palkkausehtojen ja muiden vastaavien kohdalla en sitä missään nimessä kannata. Toinen väite: työntekijän irtisanomista voi-

→

Tero Rönnin perustama Mäntän Tilausliikenne Oy tekee tilausajoja ja koulukuljetuksia sekä ajaa reittiliikennettä Tampereen ja Mänttä-Vilppulan välillä. Mänttä-Vilppulan kaupunki on koulukyytien vuoksi yrityksen suurin asiakas. Toiseksi suurin on Serlachius-museot. Suurin osa museokävijöistä tulee pääkaupunkiseudulta junalla Tampereelle, ja sieltä Rönnin bussien kyydissä Mänttä-Vilppulaan ja takaisin. Junavuoroihin liittyy MänttäVilppulan ja Rönnin yrityksen kohdalla monimutkainen kuvio. Aiemmin junalla pääsi sujuvasti Vilppulan asemalle ja Rönnin yritys kyyditsi museokävijöitä vain paikallisesti. Viime keväänä VR yllättäen karsi junavuoroja ja lopetti Vilppulaan tulleen junavuoron, jolloin Mäntän Tilausliikenne aloitti ajot Tampereen ja Mäntän välillä. Sittemmin VR on tullut katumapäälle ja palauttanut osan karsituista junavuoroista. – Tämä on kyllä niin erikoinen kuvio, ettei kukaan tiedä mikä tämä kuvio on, Rönni toteaa.

Yrittäjäsanomat

Mäntän Tilausliikenne Oy kuljettaa muun muassa koululaisia ja museokävijöitä. Lapsenlapsi Eetu Sällinen (oik.) auttaa Tero Rönniä siivouspuuhissa.

Yrittäjäsanomat

30 vuoden ura ammattiyhdistysaktiivina ja 12 vuoden ura kansanedustajana tekee ihmisestä kelvottoman. Kukaan ei palkkaa, sitä on ihan turha lähteä edes yrittämään. Ainoa mahdollisuus oli lähteä yrittäjäksi. daan helpottaa, jos työttömyysturvaa vastaavasti parannetaan. – En näe mitään kauheata ongelmaa irtisanomisessa, jos siihen on perusteet, Rönni aloittaa pohdintansa. Lopulta hän vastaa väittämään, että ei osaa sanoa. Vuonna 2007 Rönni oli väitteen kanssa täysin eri mieltä. Kolmas väittämä kuuluu näin: jos on valittava joko julkisten palveluiden parantamisen tai tuloverotuksen keventämisen välillä, on valittava veronkevennykset. – Olen jokseenkin eri mieltä. Tässä olen vähän pehmentynyt, silloin olen varmaan ollut täysin eri mieltä, Rönni sanoo ja arvaa oikein. Neljäs väite: verorahat täytyy käyttää vain julkiseen terveydenhoitoon, ei yksityislääkäreillä käyntien tukemiseen. Vuonna 2007 Rönni oli väitteen kanssa täysin samaa mieltä. Nyt hän on täysin eri mieltä. Syy on se, että hän on paikallispolitiikassa nähnyt yksityisen puolen edut. Rönni oli kaupunginvaltuuston jäsenenä mukana järjestämässä Mänttä-Vilppulan sosiaalija terveyspalvelut yhteen Pihlajalinnan kanssa. – Tässä kohtaa julkinen terveydenhuolto osoitti toimimattomuutensa, ja Pihlajalinna on tehnyt hyvää työtä, joten olen muuttanut kantaani tässä suhteessa. Viides väite: valtiolla pitää olla nykyistä huomattavasti vahvempi rooli talouselämän ohjaamisessa. Rönni miettii pitkään. – Tämä on visainen kysymys. Se on vähän kiikun kaakun. Iso raha kuitenkin päättää. En osaa sanoa, vaikka aiemmin en ole juuri jättänyt vastaamatta mitään. Tämänkin väitteen kohdalla vuodet yrittäjänä ovat muuttaneet Rönnin mietteitä. Vuonna

Tero Rönni viihtyy yrittäjänä ja osallistuu paikallispolitiikkaan, mutta ei haikaile takaisin kansanedustajaksi.

Rakenna kestävä verkosto Tee yhteistyötä muiden yrittäjien kanssa ja hanki hyvät kumppanit, vaikka olisit yksinyrittäjä.

2007 hän oli väittämän kanssa jokseenkin samaa mieltä.

Omaa ajattelua hokemien sijaan Rönni pistää sikariksi pikkubussin ulkopuolella. Hän ei näe mitään ristiriitaa siinä, että on sekä vasemmistolainen että yrittäjä. – Tunnen sellaisiakin yrittäjiä, joiden ajatusmaailma on vielä huomattavasti jyrkemmin vasemmalle, hän toteaa. Rönniä harmittaa se, etteivät monet yrittäjät ehdi perehtyä tai osallistua politiikkaan. – Helposti tukeudutaan toisten kannanottoihin ja sorrutaan siihen, ettei mietitä asioita kunnolla. Liian paljon on yrittäjissä sitä, että vain toistetaan (Jussi) Järventauksen ja muiden johtohenkilöiden mantroja, joita on vuosikymmeniä puhuttu ja manattu. Olen täysin eri mieltä esimerkiksi siitä, että työntekijän palkkaaminen tai irtisanominen olisi vaikeaa. Kritiikki ei vähennä Rönnin arvostusta muita yrittäjiä kohtaan. – Suurin osa tästä yrittäjäjoukosta tekee ihan helvetin kovaa työtä, eikä pidä hommistaan ääntä.

Pidä talous kunnossa Kuljetusalalla piti ehkä ennen olla uskonto 10 ja laskento 6, mutta nyt ne on oltava toisin päin.

Rönni vaikuttaa yrittäjien asemaan paikallisesti Mäntän ja Vilppulan Yrittäjät ry:n kautta. Hän istuu toista vuotta yhdistyksen hallituksessa. Alueen yrittäjillä on yksimielinen näkemys siitä, miten asiat tulisi hoitaa. Heitä puhuttavat paikalliset aiheet, kuten keskusta-alueiden kehittäminen ja matkailuun liittyvät asiat. Kansanedustajaksi yrittäjä ei enää haikaile. Vuodesta 1999 vuoteen 2011 Arkadianmäellä vaikuttanut Rönni ei asettunut enää ehdolle neljännelle kaudelle. Hän turhautui erityisesti ”kusitolppana oloon”.

Hinnoittele oikein Oma työ täytyy osata hinnoitella, mutta liian ahneeksi ei pidä ryhtyä.

– Politiikka on semmoinen laji, että sitä ei voi valtakunnan tasolla tehdä, jos sen teko jurppii. Yrittäjyys on vapaampaa, eikä ihmisiä haukuta, vaan ollaan positiivisessa mielessä tekemisissä. – Sinun ei myöskään aina ole pakko vastata puhelimeen, vaan joku toinen voi siihen vastata, Rönni jatkaa nauraen. Yrityksensä tulevaisuuden osalta Rönni elättelee toivoa, että eräs sukulaispoika ryhtyisi jatkajaksi. Potentiaalia on myös toimistossa tietokonepeliä pelaavassa lapsenlapsessa, jonka siivouksen jäljiltä pikkubussi kiiltelee puhtauttaan.

Tero Rönni Ikä: 62 vuotta. Koulutus: Viittä vaille ylioppilas. Ura: Tehnyt erilaisia kuljetusalan töitä vuodesta 1970 lähtien. Mäntän kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa erilaisia tehtäviä vuodesta 1989 lähtien. SDP:n kansanedustajana vuosina 1999–2011. Perusti Mäntän Tilausliikenne Oy:n vuonna 2012. Istuu toista vuotta Mäntän ja Vilppulan Yrittäjät ry:n hallituksessa. Perhe: Vaimo, kolme lasta ja viisi lastenlasta.

Yrittäjäsanomat

3 x k i r j at

TEOLLINEN INTERNET Jari Collin ja Ari Saarelainen Talentum 2016 Teollinen internet -kirja käsittelee ilmiötä käytännönläheisesti. Yritysten toimintaympäristöt muuttuvat kovaa vauhtia. Ole mukana, kun älykkäät tuotteet ja palvelut kytketään verkkoon. Myös digitalisaation teknologia antureista analytiikkaan käydään läpi. Case-esimerkit tuovat ilmiön käytännön tasolle. Lukija saa hyvän oppaan liiketoimintahyötyjen etsimiseen ja yrityksen teollisen internetin tiekartan laatimiseen.

Pikkuyrittäjät toivovat yrityksiä mukaan kouluopetukseen Pikkuyrittäjät on alakoulun 4–6-luokkalaisille suunnattu, opettajien vetämä ohjelma, jossa lapsia innostetaan yrittäjyyteen ja jopa oman yrityksen perustamiseen. Tällä hetkellä toimintaa on vajaalla parillakymmenellä paikkakunnalla muun muassa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Vihdissä ja Mäntsälässä. Ohjelmapäällikkö Simo Takasen mukaan parin viikon kuluttua koulutetaan iso joukko opettajia Lappeenrannassa ja Joensuussa.

– Koulujen uuden opetussuunnitelman myötä yrittäjyysopetus menee ensi kertaa oppituntien sisään, ja tulemme jakamaan lapsille yli tuhat toimintavihkoa, sanoo Takanen. Pikkuyrittäjät-ohjelma on 18 tunnin maksuton opinto-ohjelma, jossa lapset tutustuvat yrittäjyyteen ja perustavat 2–4 hengen ryhmissä oman Pikkuyrityksensä. Takasen mukaan koululaiset ovat perustaneet muun muassa leivontayrityksiä, kioskeja, koruyrityksiä ja

jumppakerhoja. – Paikalliset yritykset voisivat olla tukemassa Pikkuyrittäjiä joko järjestämällä yritysvierailuja tai käymällä esittelemässä toimintaansa kouluissa, esittää Takanen. Pikkuyrittäjät on osa voittoa tavoittelemattoman Nuori Yrittäjyys ry:n toimintaa. Esa Nieminen esa.nieminen@yrittajat.fi

Rakentamispalvelujen ajankohtaispäivä Perjantaina 23.9. klo 9—16.15 Tiedekeskus Heureka, Tikkurila, Kuninkaalantie 7, Vantaa 8.45 9.15

Ilmoittautuminen ja aamukahvi Rakentamisen tiedonantovelvollisuus ylitarkastaja Pirkko Vuori, Verohallinto • tiedonantovelvollisuus urakka- ja työntekijätiedoista • uusi urakkatietojen ilmoitusmenettely • urakkatiedot erilaisissa sopimustilanteissa – tuntiveloitus, puitesopimus yms. -tilanteet • menettely, jos tietoja ei anneta – sanktiot ja niiden eri tasot • kokemuksia ilmoittamisesta

TYÖN TEKIJÄT Timo Mikkilä Suomen Yrittäjien Sypoint Oy 2016 Työn tekijät -historiikki keskittyy Suomen Yrittäjien ja sen edeltäjien tärkeimpään tehtävään eli edunvalvontaan vuosina 1898–2016. Teos on samalla Suomen Yrittäjien 20-vuotishistoriikki. Kirja kertoo myös yrittäjien merkityksestä Suomelle. He ovat luoneet ja luovat työtä paitsi itselleen myös muille. Teoksen aihe on ajankohtainen, sillä globaalissa kilpailussa juuri pk-yrittäjät pystyvät tarjoamaan työtä suomalaisille.

11.30 12.15

Juomien Suomi -matkaopas esittelee kaikki Suomen pienpanimot, viinitilat ja tislaamot, yhteensä noin 80 kohdetta eri puolilta maata. Viime vuosien pienpanimobuumi on luonut maahan kymmenittäin panimoita, jotka pitävät yllä ikiaikaisia sahtiperinteitä tai valmistavat muita alkoholijuomia. Lisäksi kerrotaan kohteen toiminnasta, historiasta ja tulevaisuuden suunnitelmista.

Lounas, Ravintola Einstein Tilaajavastuulaki uudistui ylitarkastaja Pirkko Vuori, Verohallinto • tilaajavastuulain tavoitteet ja tarkoitus • tilaajan selvitysvelvollisuus ja sen sisältö - uusi selvitys: työterveyshuolto – mitä pitää selvittää? - verovelan selvittämiseen uudistuksia - tyypillisimmät virhetilanteet

13.00

Uusi laki työntekijän lähettämisestä lainopillinen asiamies Albert Mäkelä, Suomen Yrittäjät

Albert Mäkelä

• mikä muuttui uuden lain myötä? • tilaajan ja alihankkijan velvoitteet • suhde tilaajavastuulakiin

13.45 14.15

Kahvi Rakennusalan sopimusjuridiikkaa asianajaja Arto Kaikkonen, Lexia Attorneys Ltd • • • •

15.30

JUOMIEN SUOMI Juha-Pekka Jylhä Karttakeskus Oy 2016

Pirkko Vuori

kuka vastaa mistäkin rakentamisessa? urakkasopimus suppeasti ja laajasti YSE/reklamaatiot case-esittely

Arto Kaikkonen

Seminaari päättyy

Ilmoittautuminen viimeistään 13.9. www.yrittajat.fi/raksa

Jäsenhinta . . . . . . . . . . . . . . . . . 289 € (+ alv) Normaalihinta . . . . . . . . . . . . . . . 449 € (+ alv) Aamukahvi, lounas ja iltapäiväkahvi sisältyvät hintaan.

Seminaarin toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki | p. 09 229 221 | koulutus@yrittajat.fi | yrittajat.fi/koulutus

Yrittäjäsanomat

pirita männikkö

MITEN NOLLAAn?

Elina Hiltunen on virkannut noin sata amigurumi-hahmoa.

Helppoa ja rentouttavaa ajanvietettä Yrittäjä Elina Hiltunen hurahti vahingossa amigurumi-virkkaukseen. HYVINVOINTI Kaikki lähti sattumasta. Yrittäjä Elina Hiltunen selaili ulkomaista verkkokirjakauppaa löytääkseen haluamansa neulahuovutuskirjan. Sivusto ehdotti Hiltuselle myös amigurumi-virkkauskirjaa. Hetken mielijohteesta hän osti teoksen. − Koska se oli niin halpa, Hiltunen muistelee nyt seitsemisen vuotta myöhemmin. Pian sen jälkeen, kun kirja saapui postissa, Hiltunen teki ensimmäiset amiguruminsa eli virkatut eläinhahmonsa. Sana on japania ja tarkoittaa, mitäpä muutakaan kuin virkattua tai neulottua pehmoeläintä. Hiltuselle amigurumeista tuli harrastus ja työ, sillä hän on julkaissut kolme aiheeseen liittyvää kirjaa sekä tehnyt ohjeita Novitalle. Kaikkiaan vuosien varrella Hiltunen on oman arvionsa mukaan toteuttanut sata erilaista hahmoa niiden joukossa Mahatma Gandhi, Albert Einstein ja presidentti Sau-

li Niinistön Lennu-koira. − Homer Simpsonin ja Madagascarin pingviinien Kunkku-Julienin hahmot ovat omat suosikkini, hän kertoo.

Helpompaa kuin uskotaan Hiltusen mukaan Suomessa tekijöitä on moniin muihin käsityöharrastuksiin nähden varsin vähän. Yksi syy saattaa olla se, että amigurumi-virkkausta pidetään vaikeampana kuin se todellisuudessa on. Hiltunen sanoo, että alkuun pääsee, kun on lankakerä ja virkkuukoukku. Sen jälkeen riittää, että osaa kaventaa, leventää, tehdä lankalenkkialoituksen ja seurata ohjeita. Hiltunen ei itse noudata valmiita ohjeita ja tekee käsityöt omasta päästään, kokeilemalla. Kun valmista mallia ei ole, Hiltunen selailee kuvia ja tekee suunnitelman siitä, miltä valmiin pehmohahmon tulisi näyttää. − Ilman ohjeita tekeminen vaatii

hieman enemmän keskittymistä, mutta on yllättävän helppoa.

Rentouttavaa puuhaa Nuoruudessaan Hiltunen teki paljon käsitöitä, mutta sitten innostus laantui. Lasten myötä Hiltunen löysi vanhan harrastuksensa uudelleen. Ensin hän huovutti ja nyt viimeiset vuodet ovat kuluneet amigurumi-virkkauksen parissa. Koska amigurumeista on tullut yrittäjälle myös osin elinkeino, vapaa-ajan kuluksi Hiltunen virkkaa entistä harvemmin. Kuvioihin ovat astuneet sukkien neulominen ja kanavatyöt. Silti yksi syy rauhoittaa toisinaan kiireisen yrittäjän sohvan pohjalle lankakerän ja virkkuukoukun kera. − Käsitöissä parasta on se, että niitä voi tehdä iltaisin televisiota katsellessa, hän tuumii.

Elina Hiltunen Elina Hiltusen What’s Next Consulting on erikoistunut tulevaisuuskonsultointiin. Sen lisäksi Hiltunen on julkaissut kaikkiaan seitsemän kirjaa ja kaksi on työn alla. Kolme kirjoista keskittyy bisnekseen, kolme amigurumi-virkkaukseen.

Virvamaria Toikka virvamaria.toikka@yrittajat.fi @ViToikka

UUSI AJANKOHTA:

7.-9.9.2016

Messukeskus Helsinki Samaan aikaan:

Forma-messut on Suomen johtava lahjatavara- ja sisustustuotteiden ammattitapahtuma. Messuilla on esillä uudet värit, trendit ja ideat maailmalta sekä kotimaisilta käsityöläisvalmistajilta. Löydät Formasta kaiken joulusesonkia varten!

Rekisteröidy ammattikävijäksi veloituksetta formasyksy.fi

OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ.OIKEITA KOSKETUS KOHTAAMISIA. TULEVAISUUTEEN. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.

Yrittäjäsanomat

T yö k a l u n i

Ruususaksilla keruu käy leikiten Kangasalalaisen AliMarttilan Puutarha Oy:n puutarhuriyrittäjä Matti Marttila kertoo tärkeimmästä työvälineestään. JOHTAMINEN Olemme Suomen toiseksi suurin leikkoruusun viljelijä. Poimimme kesällä noin 5 000 ruusua päivässä. Sopivan avonaiset ruusut kerätään saksilla kasvihuoneesta joka aamu kuudelta. Sadonkorjuu on päivän ensimmäinen homma. Se vie osaltani pari tuntia. Kaikki työntekijät osallistuvat siihen. Sadonkorjuuta tehdään ympärivuotisesti. Ruususakset ovat tärkein työvälineeni. Sakset ovat pistoolimaiset ja niissä on 30 senttimetrin varsi. Kun saksia vedetään kahvasta, ruusu katkeaa, jolloin ruusun pystyosa tarttuu varteen kiinni. Siitä keräämme ruusun käsin. Sakset ovat vain keräyssakset, ja ne käyvät varmasti muidenkin kukkien keruuseen.

facebook.com/yrittäjät

Saksilla työ käy ripeästi ja helposti. Meillä on 20 lajiketta, joista suurin osa on tummanpunaisia. Meillä on neljää erilaista tummanpunaista lajiketta. Värejä on laidasta laitaan, pääosa on päävärejä ja pieniä määriä on myös erikoisempia värejä, kuten kirjava vaaleanpunainen tai tumman liila. Lähituotetta arvostetaan kulut-

• • • •

-kiertue 2016 ELOKUU

tajien keskuudessa. On hyvä, että kuluttajat ovat kiinnostuneita tuotteen alkuperästä. Olemme Suomen ainoa leikkoruusupuutarha, joka viljelee jälleenmyyntiin. Tila on isoisäni perustama 1950-luvulla.

31.8.

Helsinki

-tunnuksella merkityt tapahtumat ovat SuomiMies seikkailee -tapahtumia, jolloin rekka on varattu ensisijaisesti miehille.

Tapahtumat järjestää Kunnossa kaiken ikää -ohjelma yhteistyökumppaneineen.

Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta,epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. ⚫ Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä ⚫ Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi @RKoskenranta

Kehon kuntoindeksi -testit rekassa Testien kesto vain 20 minuuttia Vinkit kunnon kohentamiseen ja fiksuun syömiseen Maksuton tapahtuma työyhteisöille ja kaikille työikäisille

SyysKUu Kemi Rovaniemi Oulu Oulu Kajaani Helsinki Vantaa

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 9 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 88 634 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja ⚫ Esa Nieminen, vt. päätoimittaja ⚫ Riikka Koskenranta, toimittaja ⚫ Juhani Ojalehto, toimittaja ⚫ Katri Simola, toimittaja ⚫ Virvamaria Toikka, toimittaja (perhevapaalla) ⚫ Maarit Kattilakoski, taitto ⚫ etunimi.sukunimi@yrittajat.fi, p. (09) 229 221 Ulkoasu Miikka Tikka Ilmoitus-myynti Otavamedia OMA Oy ⚫ Maistraatinportti 1, 00150 Otavamedia ⚫ oma.otavamedia.fi ⚫ Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki ⚫ p. (09) 229 221 ⚫ toimisto@yrittajat.fi Paino Alma Manu Oy, Tampere

Tule testaamaan kuntosi helposti ja hikoilematta arkivaatteissa

kuntoon 22.8. 23.8. 24.8. 25.8. 26.8. 29.8. 30.8.

yrittäjät.fi

Yrittäjäsanomat

matka hyvään

Ma Ti Ke To Pe Ma Ti

@suomenyrittajat

To Pe Ma Ti Ke To Pe Ma Ti Ke To Pe Ma Ti Ke To Pe Ma Ti Ke To Pe

1.9. 2.9. 5.9. 6.9. 7.9. 8.9. 9.9. 12.9. 13.9. 14.9. 15.9. 16.9. 19.9. 20.9. 21.9. 22.9. 23.9. 26.9. 27.9. 28.9. 29.9. 30.9.

LOKAKUU Vantaa Espoo Outokumpu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Savonlinna Mikkeli Mikkeli Mikkeli Pieksämäki Hollola Lahti Lahti Lahti Heinola Nivala Kokkola Ylivieska Pietarsaari Kannus

Ma Ti Ke To Pe Ma Ti Ke To Pe

3.10. 4.10. 5.10. 6.10. 7.10. 10.10. 11.10. 12.10. 13.10. 14.10.

Raisio Turku Turku Turku Uusikaupunki Pori Pori Pori Harjavalta Rauma

Varaa paikka testeihin itsellesi ja työporukallesi ﬁ matkahyvaankuntoon.

Yrittäjäsanomat

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI

TALOUSHALLINTO

Tiedustelut: Kari Salko, 0400 604 133, kari.salko@otavamedia.fi

AJONEUVOPAIKANNUS

ROUTE-TRACKER A JONEU VOPAIK ANNUS

Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena. Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan • • • •

Kuljetukset ja työt hallintaan Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia Automaattinen seuranta ja -Link tietojen tallennus 24/7 S RT

UU n ja työus T U U je ann lavo

aik to Vaih eiden pstimilla välin F-tunni R

Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen. Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

www.route-tracker.com Soita: puh. 040 966 2067

TULOSTINTARVIKKEITA

TILITOIMISTOT

Kaikki taloushallinnon palvelut Uudeltamaalta

Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilinpäätökset, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto. Ota yhteyttä ja tule käymään sinulle sopivimpaan toimipisteeseemme! Raasepori 045-110 7674 Lohja 019-321 070 Vantaa 09-6898 8847

Helsinki 09-622 5715 Espoo, Tapiola 09-3157 5611

– www.paritilit.fi – paritilit@paritilit.fi –

Yli 20 vuotta tilitoimistopalvelua yritysten ja yrittäjien parhaaksi! KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

TYÖELÄMÄ

YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTA

Taloushallinnon ohjelmat • Hinta-laatuvertailun voittaja • Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu Laskutusohjelma

Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

Sinun ilmoituksesi tässä?

KYSY TARJOUS!

Kirjanpito-ohjelma

Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös TIETOSUUNTIET TA OSUUNTTI AETOS

LASKUTUS

OSTORESKONTRA

KIRJANPITO

PALK ANLASKENTA

NTA ETOSUUNTA PALK ATKIRJANPITO OSTORESKON TRLA A

SKUTUS

TIETOSUUNTATIETOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOTTIETOSUUNTATIE TOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOT

Palkanlaskentaohjelma

Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontraohjelma

Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

NÄYTÄ OLEVASI JÄSEN Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja nouda Jäsenyritys 2016 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille. Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.

Tiedustelut: Kari Salko

0400 604 133 kari.salko@otavamedia.fi

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com

www.yrittajat.fi/jasenbanneri

Yrittäjäsanomat

Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Majoitus, ravintola, elintarvike Myydään legendaarinen Ravintola Ohrantähkä Korpilahdella.Alanvaihdoksen vuoksi pikaisesti tarjousten perusteella. Vankka kanta-asiakaskunta, monipuolinen viihdetarjonta, pitkät perinteet.Kannattava yritys, kysy lisää!! 3587 Hämeenkoski Jokelan Kartano Oy/ 574+160 m2, 10 h + 3 x sali + 5 kph + 2 x oh + aula/s+k+p+khh + 2 x ver.+ at + aitta + vaja. Valtatie 12 varrella Hollolan ja Lammin välissä. 20.771 m2 tontti raj. Teurojokeen. Mh. 650.000 €. Pihlajamäentie 23. P. Frisk p. 0400 909090. 2561 Myydään Kokkolan Vanhan Tullipakkahuoneen tilojen vuokrausta ja tapahtumien järjestämistä harjoittava liiketoiminta sekä Kiinteistö Oy:n osakekanta k.o. tiloihin. www.vanhatullipakkahuone.com Puh. 040 5162 311. 3531 Myydään kiva kahvila-ravintola hyvällä liikepaikalla suositun puutarhakeskuksen yhteydessä tien 66 varrella, Ruoveden keskustassa. Toiminta ympärivuotista, säännöllinen lounasasiakaskunta. 3525 Kahvila-ravintola, 40-paikkainen, A-oikeudet. Idyllisellä saarella, vakiintunut asiakaspiiri. Pizzauuni sekä grillituotteet. 3500

Ota sinäkin Pusula haltuun, myynnissä toimiva huoltoasema! 3571 Työkalujen maahantuontia jo vuodesta 1990. Vakiintunut yritysasiakaskunta. Hyvät ja luotettavat agentuurit. Varasto 150 m2 ja toimisto 50 m2. Hinta 65.000 €. 3513 Tuottava verkkokauppa. Yleiskone.fi - kodin pienkoneiden ja muiden tarvikkeiden verkkokauppa. Erinomaiset mahdollisuudet ja paljon apudomaineja. Ota yhteyttä Jesse Kakkola/0400-841690 tai info@koti-in.fi. 3481 Myydään tekninen tukkuliike Etelä-Pohjanmaalta. Kyseessä on yli 20 vuotta alalla toiminut työkalujen ja tarvikkeiden myyntiin erikoitunut yritys. Yritys on saavuttanut vakiintuneen aseman, hyvät pitkäaikaiset hankintasopimukset ja vankan asiakaskunnan. Organisaation laajentuessa uusille toimialoille, etsimme jatkajaa kyseiselle liiketoiminnalle. 3442 Myydään rengasliike Oulun seudulla. Toimiva hyvän asiakaskunnan omaava liike jolla erittäin hyvät edellytykset kasvaa vielä nykyisestä. Toimintaan mahdollisuus ottaa myös muuta lisäksi tai liittää jo olemassa olevaan. 2964

Teollisuus

Perinteikäs kotileipomo upeassa kokonaisuudessa jossa yhdistyvät koti, puutarha sekä työpaikka. Hyvin ylläpidetty kokonaisuus moniin mahdollisuuksiin! 3496

Yrityksellä erinomaiset referenssit teollisuuteen. Erinomainen tilaisuus päästä mielenkiintoiselle alalle ilman haastavaa alkuvaihetta. Osaamista teollisuuden erilaisiin ratkaisuihin. 3d-mallit - dokumentit ja mittakuvat. Pikamallit - fyysiset mallikappaleet. Kokonaistoimitukset. 3557

Myynnissä perheyritys. Tällä hetkellä toiminnassa hotelli, kahvio, pitopalvelu, myymälöitä. Imatra-rauha-lpr risteys. Rakennusoikeutta on. Eelis Kettunen/Mööpeli-mekka 0400-750425 www.karjalanportti.fi. 3493

Myydään erittäin vakavaraisen teollisuushallien vuokraustoimintaan keskittyneen Tahat Oy:n koko osakekanta. Vuokratuotto kaikkien hallien ollessa vuokrattuna on noin 120 000€/vuosi. Tuotto-odotus 8 %. 3470

Viihtyisä 70 paikkainen lounaskahvila Kokkolan ydinkeskustassa koneineen ja kalusteineen heti toimintavalmis. 3487

Etsimme osakasta (50 %) kannattavalle alansa kärkiyritykselle. Yritys on keskittynyt perustuksiin, ja sen toimipiste sijaitsee Uudellamaalla. Toimialueena on koko Suomi ja Ruotsi. LV + 1 MEUR. Henkilöstöä 4-5. 3389

Myydään viisi SUBWAY pikaruokaravintolaa. Ravintolat ovat uudehkoja ja sijaitsevat erinomaisilla liikepaikoilla Kokkolassa (2 ravintolaa), Pietarsaaressa, Tuurissa ja Ylivieskassa. 3440

Kauppa Myydään toimivan moottoripyöräyrityksen liiketoiminta. Laaja asiakaskunta. Osaava ja motivoitunut henkilökunta. Kaikki valmiina varastoa ja kassoja myöten. Laadukkaita merkkihuoltoja. Uusia ja käytettyjä mopoja ja moottoripyöriä. 3580 Myydään Suomen Lelutalon liiketoiminta. Tässä oiva mahdollisuus ostaa toimiva verkkokauppa. Kauppahinta kuittaantuu myynnin bruttokatteella noin vuodessa. www.lelutalo. fi. Ota yhteyttä:lelutalo@gmail.com. h. 26 t€. 3574

Haemme osakasta puuaitaelementtiyritykseen. Liikevaihto n. 1,0 milj. Yritys on 30 vuotta vanha ja tunnettu alalla. Uuden osakkaan tehtäviin kuuluu aidan asennuksen johtamistyöt, aidan asennukset ja työt tuotantotiloissa. 3524

Rakentaminen Myydään hyödyllisyysmallisuoja (ns. pikkupatentti), autotallien, saunamökkien yms. rakennelmien kuljettamiseen sekä yritys niiden valmistamiseen. www.redirakenne.com. 3418

Palvelut Erittäin hyvällä paikalla Konecranesin vieressä ISO autokorjaamo. Työkalut mm. Snap-On, nostureita 7 kpl, joista osa aivan uusia. Kolmessa kapasiteet-

Yritysvälittäjät

Myytäviä kohteitamme: Hotelli/ravintola Järvi-Suomessa............................100 000 Mainostoimisto.............................260 000 Rakennuspeltisepänliike.............820 000 Lounasravintola Kuopion talousalueella................................120 000 Suosittu ruoka- ja tilausravintola.............................. 230 000 Uniikki matkailu-, ravintolaja majoituskokonaisuus..........2 000 000 Kaksi erillistä lounasravintolaa Turun seudulta...........135 000 Maineikas maalausyritys pääkaupunkiseudulla.................. 198 000 Menestyvä sisustustarvikeliike vilkkaassa maaseutukaupungissa!.................................230 000 Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

ti 5000 kg. Kuorma-automonttu. Hp 240.000,- tai tarjous. 0400-585859. 3506

Muut toimialat Vuodesta 2007 lähtien toiminut hyväkuntoinen, erikoiskutistepakkauskalvojen ja -koneiden maahantuontiyritys, sen liiketoiminta ja varasto eläkkeelle siirtymisen johdosta. www.nalgot.fi. 3462 AAA, 25 vuotta toiminut, pehmopaperia Suomessa jalostava tukkuliike. Myyntiä Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. Pitkäaikaiset asiakassuhteet. 3453

Kiinteistöala Sijainti Tervajoella autokauppa keskittymässä. Kiinteistö soveltuu monenlaiseen yritystoimintaan ja on jaettavissa eri tiloiksi. Lämmin kerrosala 999,5 m2 ja kylmä n.85 m2. Iso päällystetty piha, oma tontti n 8 300 m2, yhdessä kerroksessa. Rakennusoikeus 0,36. Valtatien varressa tyylikäs, hyväkuntoinen punatiilivuorattu rakennus. 3428

Sähkö- ja lämpöala Sähkö/Lvi -alan yritys Lapissa, omat liiketilat n 400 m2. Vakiintunut asiakaskunta. Hyvä sijainti. 3378

OSTETAAN YRITYS Palvelut Ostetaan yritys Uudeltamaalta. Sijoittaja etsii ”tervettä” yritystä johon voisi sijoittaa ja kehittää pitkäjänteisesti. Sijoittajalla on pitkä kokemus yritystoiminnasta usealta toimialalta. Ota yhteyttä puh: 050 555 5045. 3550 Ostetaan Turun seudulla sijaitseva tilitoimisto. 3031

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 22.9.2016 Ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen www.yritysporssi.fi

O TUPLAAM€

kenraali Gustav Hägglund

kauppias, some-julkkis Sampo Kaulanen

ex-suurlähettiläs Bruce Oreck

viestintäguru Taru Tujunen

radiotoimittaja ja juontaja Vappu Pimiä

Vaasa elää ja hengittää energiasta. Yrittäjäpäivät antaa virtaa myös sinulle, yrittäjä! Lähde siis lataamaan yrittäjäenergiaa Vaasaan 7.–9.10.2016! Luvassa on tuhti paketti täynnä toimintaa. Pääset tapaamaan muita yrittäjiä, oppimaan ja inspiroitumaan. Tutustu Yrittäjäpäivien ohjelmaan ja ilmoittaudu nyt osoitteessa yrittajapaivat.fi!

Ilmoittaudu nyt!