Page 1

8

I k ävät k e s ä k av e r i t Kesällä yrityksiin sataa aiheettomia huijauslaskuja. Muista kouluttaa kesätyöntekijät laskujen käsittelyyn.

10

Vo i k o h i n ta a n o s ta a? Hintojen nostaminen on huonossa taloustilanteessa vaikeaa. Yrittäjäsanomat kokosi listan avuksi.

28

Rahaa k a sv u u n Kasvua tavoittelevan vaateyrittäjän viikkoon mahtui uusia tuotteita ja rahoitusneuvotteluita.

Yrittäjäsanomat v i e r a i l e v e r kos s a : w w w.y r i t ta j at. f i

s u o m e n y r i t tä j ät j ä s e n l e h t i

05 2015 yrittajat.fi

f ö r e tag a r n a i f i n l a n d

Mistä saa rahoitusta? Yrittäjäsanomat listasi yhdeksän tahoa, joista pk-yritys voi hakea rahoitusta. Kiristynyt pankkisääntely on luonut uusia rahoituskanavia, kuten varjopankit ja joukkorahoituksen, joissa vakuusvaatimukset ovat pankkeja höllemmät.

4–7 Nimi kuntoon

Opi virheistä

Nimi on iso osa yrityksen brändiä. Lue vinkit, joiden avulla annat yritykselle toimivan nimen.

Kun kaatuu, on mietittävä, miten kaatua ensi kerralla niin, että sattuu vähemmän, Ilkka O. Lavas sanoo. Hän pelasti yrityksensä konkurssin partaalta ja rakentaa nyt media-alan kasvuyritystä.

Sivut 18 – 19

Sivut 24 – 27


HEL–TAL

Kuusi lähtöä päivässä

TAKAPENKKILÄISET MAKSUTTA KESÄLLÄ Tallink Shuttlen autopaketti on entistä edullisempi kesällä, jolloin voit ottaa takapenkin täyteen täysin veloituksetta! Kun varaat edestakaiset laivamatkat viimeistään 8 vrk ennen lähtöä kahdelle, 3.–5. matkustaja saa matkansa maksutta. Tallink Shuttlella muksut matkustavat maksutta myös kesän muilla menopaluu-matkoilla.

Lue lisää ja varaa: tallink.fi Varaukset Tallink Siljan matkamyymälöistä tai p. 0600 157 00 (0600-puhelut 1,75 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm). Matkustusaika 1.6.–31.8.2015. Operoiva yhtiö AS Tallink Grupp. Oikeudet muutoksiin pidätetään.


3

Yrittäjäsanomat

05/15 Toukokuu yr ittä jät. f i

facebook.com/yrittäjät

@yrittajat

yrittäjät.fi

Virosta mallia veroihin

Syksy mullistaa verkkokaupan

Teknologiateollisuuden ja Suomen Yrittäjien mukaan Viron veromalli lisäisi investointeja Suomessa. Lue, miksi: bit.ly/vironmalli

Postin uusi automaatiovarasto nopeuttaa verkkokaupan lähetyksiä ja antaa kilpailuetua suomalaisille yrittäjille. Lue lisää: bit.ly/verkkokaupansyksy

meeri utti

suomiareena . fi

tapahtumat

tä ss ä n u m e ro ss a

yr ittä jät. f i

top- 5 lu e tu im m at

Hinnoittelu

Hintojen korottaminen on vaikeaa, mutta välttämätöntä. Kokosimme viisi vinkkiä hinnan korottamiseen. bit.ly/hinnoittelu Uusi some

Suomen Yrittäjät on etsinyt kaikille kansanedustajille nimikkoyrittäjät. Kansanedustajat tapasivat nimikkoyrittäjänsä ensimmäisen kerran Finlandia-talossa pidetyssä Yrittäjän ääni -tapahtumassa. Sivut 10 ja 15 meeri utti

Suomalainen startup Sportacam kehitti sovelluksen, johon urheilutähdet sijoittivat. bit.ly/sportacam

Kansanedustajille nimikkoyrittäjät

Kesällä huijataan

Suomi Areena 11 . –1 7. 7.

Suomen Yrittäjät mukana Porissa Suomen Yrittäjät on jälleen mukana kesän suurimmassa yhteiskunnallisessa tapahtumassa, Porissa heinäkuussa järjestettävässä SuomiAreenassa. Pääaiheena on nuorten yrittäjyys. Teema on esillä tapahtumassa useassa eri keskustelussa. Lisäksi Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen osallistuu torstaina 16. heinäkuuta. Ei.Ehkä.Kyllä! Uudistumisen voima työssä.

vinkit t u t k i m u s n u o r i s ta

Nuorten asenne yrittämiseen selviää keskiviikkona 15. heinäkuuta, kun Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus paljastaa tuoreet tutkimustulokset.

Huijauslaskut yleistyvät kesällä. Näin valmistaudut ja vältät huijaukset. bit.ly/kesälaskut Varusteleka Ruotsissa

”Poliittinen korrektius ei ole huhu, vaan ihan faktaa.” bit.ly/varustelekaruotsissa

n u o r e t y r i t tä j ät

Keskustelua jatkavat mm. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen, nuori yrittäjä Jaakko Männistö ja sdp:n kansanedustaja Sanna Marin.

Viron veromalli

Virossa investoinnit ovat kaksinkertaistuneet, kun Suomessa ne eivät kasva. bit.ly/vironmalli

Opasta kilpailijan luo Hyvä asiakaspalvelija opastaa asiakkaan tarvittaessa vaikka kilpailijan luo, jos sopivaa tuotetta ei löydy eikä voida tilata. Myynti jää sillä hetkellä saamatta, mutta ele ei unohdu. Tieto hyvästä asiakaspalvelusta kiirii sosiaalisessa mediassa, kertoo iSearch Groupin toimitusjohtaja Santtu Vehosalmi. Sivu 20

jouni harala

til a a

Yrittäjä

Elastisesta apua

to imi tu s

Suomen Yrittäjien nuorten yrittäjien valiokunnan jäsen Pasi Rautio on keksinyt, miten Suomi saadaan pelastettua. Raution mukaan positiivisuudestaan tunnetun artistin Elastisen dna on saatava pikimmiten tutkittua ja kopioitua. ”Lääkeyhtiöt ottavat toivottavasti haasteen vastaan ja tuottavat Elasta puristettua seerumia, jota aletaan piikittämään vastasyntyneisiin lapsiin jo synnytyslaitoksella. Kun kaikki suomalaiset on rokotettu Elan seerumilla, tämä maa lähtee ennennäkemättömään nousuun.” Lue blogi osoitteessa: nuoretyrittajat.fi/ elaa-suoneen/

kimmo koivikko

t weetit

- l e h ti!

@reijoruokanen

Merkittävä huomio: ”Yrittäminen tuo markkinoille tarjontaa ja kilpailua.” Mikähän siinä on pahaa?

@RantanenSusanna

Eli jos yrittäminen on positiivinen asia jollekin ryhmälle, siitä ei saa puhua, koska joku voi käsittää väärin?

@LauraMWalden

Tj. MikkoWiren: yrittäminen Suomessa on mahdollista kun on intohimoa omaan tekemiseen.

@EY_Suomi

Yhä kehässä Mikä saa Veikko Ilmastin, 87, ja Ritva Wächterin, 74, jatkamaan yrittämistä pitkälle yli eläkeiän? Ilmasti ei aio jäädä eläkkeelle ennen kuin Kiinan ilmansaasteongelma on ratkaistu. Wächter arvioi, että olisi jo haudassa ilman yrittämistä.

päätoimittaja 040 507 2762

josi tikkanen

uutispäällikkö 050 326 9701

katri simola

toimittaja 040 669 4976

Panelistien vinkit uudistumiseen: 1) erotu uudella tavalla 2) erotu erilailla 3) kyseenalaista 4) uskalla epäonnistua. #EOY2015 #yrittäminen

Lähetä meille uutisvinkkisi: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi


4

Yrittäjäsanomat

Pankkisääntely luo uusia kanavia Kiristynyt pankkisääntely on synnyttänyt markkinoille uusia rahoitustapoja, kuten varjopankkeja ja joukkorahoitusta. Yrittäjän on hyvä tiedostaa rahoitusmuotojen erot. Teksti KATRI SIMOLA   Grafiikka MAARIT KATTILAKOSKI

P

ankkien ulkopuolinen yritysrahoitus tuplaantuu todennäköisesti seuraavan kymmenen vuoden aikana, arvioi Juuri Partnersin toimitusjohtaja Samuli Sipilä. – Ulkopuolinen rahoitus on nyt noin 25 – 30 prosenttia yritysten rahoituksesta, ja se tulee kasvamaan Yhdysvaltojen markkinoiden tapaan 50 prosenttiin. Mielikuvitus ei riitä miettimään, mitä kaikkia rahoitusmuotoja tulee syntymään, Sipilä sanoo. Juuri Partners on varjopankki, eli yksi uusimmista markkinoille viime vuosina tulleista rahoitusmuodoista. Varjopankkeja voivat olla esimerkiksi sijoitusrahastot, välittäjät, pääomasijoittajat, rahoitusyhtiöt, säätiöt ja yrityslainoja myöntävät yritykset, jotka harjoittavat pankkimaista toimintaa. Suomeen on lähivuosina syntynyt useita varjopankkeja. – Me toimimme pankkien ja pääomasijoittajien välimaastossa. Rahoituksessa yhdistyy vähemmistöomistus ja sopiva velkarahoitus. Tämä on sopiva rahoitusmuoto, kun ei haluta menettää enemmistöomistusta, mutta pankin kautta ei tule pääoman tarve katetuksi. Pääomasijoitusyhtiö on kerännyt kotimaisilta institutionaalisilta sijoittajilta 65 miljoonan euron rahaston. Noin 2 – 7 miljoonan euron sijoituksia on tarkoitus sijoittaa 15 yritykseen, joiden liikevaihto on 5 – 50 miljoonaa euroa. Rahoituksen lisäksi Juuri Partners tukee yrityksen omistajia ja johtoa muun muassa strategian ja liiketoiminnan kehittämisessä, ja sille on Sipilän mukaan tilausta.

– Muutama vuosi sitten Suomessa oli valtavasti ulkomaisia pankkeja, mutta monet ovat nyt lähteneet. Arkitodellisuus on tiukkaa, eikä pelkkä raha riitä. Varjopankit eivät juridisessa mielessä ole pankkeja, minkä vuoksi pankkisääntely ja -lait eivät koske niitä. Viime vuonna voimaan tullut AIFM-direktiivi kuitenkin edellyttää vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilta toimilupaa tai rekisteröitymistä.

Yrittäjäsanomat listasi yhdeksän tapaa ja tahoa, josta pienet ja keskisuuret yritykset voivat hakea rahoitusta.

Pankit

Mitä: Lainoja, takauksia, osamaksurahoitusta, luottolimiittejä, leasingrahoitusta, luotollisia tilejä, velkakirjalainoja, saatavarahoitusta ja myynnin rahoitusta. Kenelle: Vakavaraisille yrityksille, joilla on vakuuksia ja varteenotettava luottohistoria. Esimerkiksi investointeja tekeville tai käyttöpääomaa tarvitseville yrityksille. Määrä: Voi vaihdella esimerkiksi 50 000 eurosta 15 miljoonaan euroon. Pienet yritykset voivat saada käyttöpääomatarpeisiin lainaa esimerkiksi 200 000 – 500 000 euroa. Pitkäaikaisia investointeja tai yrityskauppoja koskevat lainat voivat olla miljoonia euroja. Ehdot: Yrityksen pitää olla luottokelpoinen. Pankki vaatii lainalle usein vakuuden, joka voi olla joko yrityksen tai yrittäjän omaisuutta. Voidaan käyttää myös kovenantteja eli sopimusvakuuksia. Plussat: Monia erilaisia rahoitusvaihtoehtoja. Yritysrahoituksen osaamista ja tuntemusta. Miinukset: Pankkisääntely on kiristänyt lainanantoa. Aloittelevien yritysten voi olla vaikea saada rahoitusta.

”Nykyinen normaali on erilainen” Yritysrahoituksen uudet muodot ovat syntyneet ennen kaikkea pankkisääntelyn kiristymisestä. – Finanssikriisin jälkeen pankit ovat joutuneet aiempaa enemmän keskittymään kypsemmän vaiheen yrityksiin, joille on jo kertynyt vakavaraisuutta, vakuuksia ja pidempi luottohistoria. Pankit arvioivat luottohistoriaa ja riskejä, jotka vuorostaan heijastuvat luottoehtoihin, sanoo pääekonomisti VeliMatti Mattila Finanssialan keskusliitosta. Aloittelevien yritysten voi olla vaikea saada pankista lainaa, koska niille ei ole useinkaan vielä kertynyt pitkää luottohistoriaa tai vahvaa vakavaraisuutta. – Tässä suhteessa pankkirahoitus on polarisoitunut. Luottojen anto on kuitenkin jatkunut Suomessa normaalina, kun ymmärretään, että nykyinen normaali on erilainen kuin ennen finanssikriisiä. Yrittäjän tulisi aina miettiä rahoituksen sekä lyhytaikaisia että pitkäaikaisia vaikutuksia, muistuttaa Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

VarjoPankit

Jan Oker-Blom, toimitusjohtaja, Finnish Business Angels Network Yritys hakee meille verkon kautta osoitteessa www.fiban.org/submit. Meidän sijoittajamme arvioivat kaikki hakemukset kolmen viikon sisällä, valitsevat kiinnostavimmat seuraavaan pitch-tilaisuuteemme ja antavat palautetta kaikille. Hyvin pitchanneille yrityksille rakennetaan yleensä enkelisyndikaatti, joka sijoittaa yritykseen ryhmänä. Heikki Peltola, yrityspankin johtaja, OP Ryhmä Yritys voi nopeuttaa prosessia ottamalla pankkiin mukaan tilinpäätökset sekä suunnitellut laskelmat parin vuoden päähän. Kannattaa valmistautua siihen, että pankissa kysytään perustietoja omistajista ja tärkeimmistä asiakkaista. Erityisesti asiakkaiden tunteminen on tärkeää liiketoiminnan kannalta, eikä siitä kyselyä kannata säikähtää. Markus Laakkonen, aluejohtaja, Finnvera Aloittavan yrityksen kannattaa hyödyntää Finnveran alkutakaus, jota tarjoamme yhteistyössä pankkien kanssa. Aloittavat yritykset voivat olla myös yhteydessä paikalliseen elinkeinoneuvontaan, josta saatuja arvioita hyödynnämme rahoituspäätöstä tehdessä. Toimivat yritykset voivat ottaa yhteyttä joko nettipalvelumme tai alueverkostomme kautta.

2

Mitä: Pankkien kaltaista, usein täydentävää rahoitusta. Voi olla vieraan pääoman ehtoista lainaa yhdessä päärahoittajana toimivan pankin kanssa. Kenelle: Kasvua hakeville vakiintuneille yrityksille esimerkiksi käyttöomaisuusinvestointiin tai yrityskaupan tarpeisiin. Määrä: Yksittäiset lainat voivat olla esimerkiksi noin 1 – 7 miljoonaa euroa 2 – 5 vuodeksi tai 100 000 – 150 000 euroa vuodeksi. Ehdot: Yrityksen liiketoiminnan pitää olla vakiintunutta ja kannattavaa. Yritysten tulee sitoutua toiminnan kehittämiseen ja kasvuun. Plussat: Vakuuksia ei välttämättä vaadita tai niiden kanssa ollaan pankkeja joustavampia. Usein tarjolla on tukea myös liiketoiminnan kehittämiseen. Miinukset: Rahoitus toisinaan lyhytaikaista ja usein kalliimpaa kuin esimerkiksi pankeilla.

gallup X 3

Miten yritys saa teiltä rahoitusta?

1

laskusaataVarahoitus

3

Mitä: Myyntilaskujen myynti niiden ostoon erikoistuneelle rahoitusyhtiölle tai pankille, joka maksaa saatavat yrityksen tilille. Kenelle: Esimerkiksi kovan kasvun tai liian pitkien maksuaikojen kanssa tuskaileville yrityksille. Määrä: Laskut ostava taho vähentää alkuperäisestä laskusummasta rahoitusprovision ja usein myös käsittelymaksun. Provisioon vaikuttavat maksuaika, laskun summa ja maksajan luottokelpoisuus. Esimerkiksi kuukauden maksuajalla yritys voi saada heti noin 90 prosenttia laskun summasta, ja noin neljä prosenttia, kun maksu on peritty. Ehdot: Päätös perustuu yleensä laskun maksajan luottokelpoisuuteen. Yrityksen ikä tai maksuhäiriömerkinnät eivät yleensä ole este. Plussat: Käyttöpääomaa vapautuu. Laskut ostanut yritys kantaa riskit ja huolehtii laskutuksesta sekä mahdollisista maksumuistutuksista ja perinnästä. Miinukset: Laskuista ei saa koko summaa. Laskujen myynti ei sovellu urakka-, projekti- tai ennakkolaskutukseen.


5

Yrittäjäsanomat

9 tapaa rahoittaa pk-yritystä tekes

4

Mitä: Lainoja ja avustuksia yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Kenelle: Kasvua, kansainvälisyyttä ja liiketoiminnan uudistamista tavoitteleville yrityksille. Määrä: Tekes voi rahoittaa tutkimus- ja kehityshankkeita lainan tai avustuksen muodossa tyypillisesti noin 50 prosentilla kokonaiskustannuksista. Ehdot: Tekesin rahoituksella pitää olla vaikutus projektin toteutukseen niin, että rahoitus kasvattaa projektin kokoa, sen soveltamisala laajenee tai projekti nopeutuu. Plussat: Lainat ovat vakuudettomia. Hankkeen epäonnistuessa laina voidaan jättää kokonaan tai osittain perimättä. Miinukset: Rahoitus ei sovi yrityksille, joiden talous ei ole riittävän hyvässä kunnossa tutkimus- ja kehityshankkeen toteuttamiseksi eikä pelkästään kotimarkkinoilla toimiville yrityksille.

FinnVera

5

Mitä: Lainoja, takauksia ja pääomasijoituksia yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen. Kenelle: Aloitteleville sekä kasvua ja kansainvälisyyttä hakeville. Määrä: Vähintään 5 000 euroa. Finnvera voi toimia pienen yrityksen ainoana rahoittajana, kun rahoitus yritykselle on korkeintaan 50 000 euroa. Suurempiin rahoitustarpeisiin tarvitaan lisäksi muita rahoittajia sekä riittävä omarahoitusosuus. Finnveran lainan tai takauksen rahoitusosuus on yleensä puolet hankkeen kokonaisrahoituksesta. Ehdot: Yrityksen tavoitteiden, taloudellisen tilan, kehittämissuunnitelmien, markkina- ja kilpailutilanteen sekä yrittäjän henkilökohtaisen talouden tulee olla kunnossa. Liiketoiminnan vaatiman kokonaisrahoituksen ja omarahoitusosuuden pitää olla riittävää. Plussat: Rahoitusta kaikenkokoisille yrityksille elinkaaren eri vaiheissa. Rahoitus perustuu kannattavuusarvioon, ei vakuuksiin. Miinukset: Kannattamaton liiketoiminta ja maksuhäiriöt voivat vaikuttaa hakemuksen hylkäämiseen.

enkelisijoittajat

7

Mitä: Yksityishenkilö eli enkelisijoittaja tekee korkean riskin pääomasijoituksen potentiaaliseen kasvuyritykseen. Kenelle: Alkuvaiheessa oleville potentiaalisille kasvuyrityksille, joiden kasvutavoitteiden saavuttaminen vaatii ulkopuolista osaamista ja rahoitusta. Määrä: Yksi bisnesenkeli sijoittaa yhteen yritykseen yleensä noin 25 000 – 150 000 euroa. Isompi sijoitus tehdään yleensä muutamassa erässä. Ehdot: Rahat sijoitetaan osakepääomaan. Tehdään osakassopimus ja tavoitellaan menestystä yhdessä yrittäjän kanssa. Plussat: Enkelisijoittajan henkilökohtainen osaaminen ja verkostot. Mahdollisuus nopeaan päätöksentekoon. Miinukset: Bisnesenkeleiltä on vaikea saada suuria summia. Sijoituksessa yrittäjä menettää osan omistuksestaan.

joukkorahoitus

8

Mitä: Rahankeräystä, joukkotuottamista, vertaislainatoimintaa ja pääomatyyppistä joukkorahoitusta, jossa yritykseen voidaan tehdä pieniä oman pääoman ehtoisia sijoituksia ja yritys antaa osakkeitaan rahoituksen vastineeksi. Kenelle: Kasvua päämäärätietoisesti hakeville yrityksille. Määrä: Esimerkiksi pääomatyyppistä joukkorahoitusta voi saada ainakin parista tuhannesta eurosta 1,5 miljoonaan euroon. Ehdot: Yritykseltä voidaan edellyttää muun muassa, ettei sillä ole luottohäiriöitä. Plussat: Vakuuksia ei välttämättä vaadita. Usein täydentävää rahoitusta. Voi saada nostetta sosiaalisessa mediassa. Miinukset: Rahoitus toisinaan lyhytaikaista ja usein kalliimpaa kuin esimerkiksi pankeilla. Tavoitteena olevaa summaa ei välttämättä saada kokoon. Sijoituksessa yrittäjä menettää osan omistuksestaan.

Lähteet: Yritys-Suomi, Finanssialan keskusliitto, OP, Juuri Partners, Quorum, GF Money, Tekes, Finnvera, Suomen Pääomasijoitusyhdistys, Uusyrityskeskukset, FiBAN, Rahoitustarjous.fi, Vauraus Suomi Oy, Invesdor Oy, Ely-keskus.

ely-keskus

6

Mitä: Tukia ja avustuksia yrityksen perustamiseen, kasvuun ja kehittämiseen. Kenelle: Kehittämisavustus on suunnattu erityisesti kasvuhakuisille, kansainvälistyville ja uusilla kehittyvillä toimialoilla aloitteleville yrityksille. Sitä voivat hakea myös mikroyritykset, jotka haluavat kehittää keksinnöistään liiketoimintaa. Energiatuki kannustaa tehostamaan energiankäyttöä. Kuljetustuki keventää kustannuksia harvaan asutuilla alueilla. Määrä: Kehittämisavustukset 2 000 eurosta ylöspäin. Summissa aluekohtaisia vaihteluita. Ehdot: Kehittämisavustus on harkinnanvaraista avustusta. Rahoituspäätöstä tehdessä arvioidaan hankkeen toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia yritykselle sekä mahdollisia kilpailuvaikutuksia. Yrityksellä pitää olla edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Plussat: Tuki kohdennetaan harkinnanvaraisesti aina johonkin tiettyyn toimenpiteeseen, jolla on pidempiaikaista vaikuttavuutta. Miinukset: Rahan vähyys Etelä-Suomessa vaikeuttaa investointien rahoitusta.

Pääomasijoittajat

9

Mitä: Yritykset tai rahastot sijoittavat pääomaa määräajaksi osakepääomana, vaihtovelkakirjalainana tai vakuudettomina lainoina. Kenelle: Alkuvaiheen rahoitusta tarvitseville sekä voimakasta kasvua ja kehitystä hakeville yrityksille. Määrä: Summat vaihtelevat yleensä 100 000 ja viiden miljoonan euron välillä. Ehdot: Tuotteella tai palvelulla pitää olla selkeä kilpailuetu ja johdon tulee olla sitoutunut yritystoiminnan kehittämiseen. Omistajan on oltava valmis antamaan pääomasijoittajalle sovittu omistusosuus. Plussat: Pääomasijoittajat tuovat ammattitaitoa, verkostoja ja uskottavuutta. Rahoitusta ei tarvitse lyhentää sijoitusaikana eikä se pääsääntöisesti aiheuta korkokuluja. Liiketoimintariski jakautuu, mikä muuttaa usein myös lainarahoittajan suhtautumista yritykseen. Miinukset: Sijoittajasta tulee yrityksen omistaja ja yrittäjästä osakas. Pääomasijoittajan mahdolliset talousvaikeudet voivat heijastua yritykseen.


6

Yrittäjäsanomat

meeri utti

Avasimme viime vuonna kaksi uutta ravintolaa ja tänä vuonna jo yhden uuden. Siinä sitä rahareikää riittää. –  On hyvä hahmottaa, että mitä hajautetumpaa rahoitus on, sitä suuremmaksi kustannukset nousevat. Kannattaa kuitenkin aina kysyä, että onko tarjolla muita täydentäviä rahoitusvaihtoehtoja ja rahoitusvaihtoehtoja kannattaa kilpailuttaa, mutta miettiä samalla kokonaisuutta, että se on hallittu. Uudet rahoitusmuodot ovat tärkeä etappi matkalla kohti markkinaehtoisempaa rahoitusta. – Yrityksillä on tarpeita, ja niihin on vastattu rahoituksen uusilla muodoilla. Havaitut rahoituskapeikot herättelevät finanssialan toimijoita ja uusia tulokkaita sekä potkivat liikkeelle markkinaehtoista rahoitusta ja kohdennettuja sijoituksia, Mattila sanoo. Uusissa rahoitusmuodoissa ei välttämättä vaadita kiinteää omaisuutta vakuudeksi, joten ne tuovat helpotusta myös digitaalisuuden ympärille syntyneisiin yrityksiin. – Jos yrityksen muodostaa vain mies tai nainen ja läppäri, niin korvien välissä olevaa osaamista on vaikea antaa vakuudeksi, Mattila toteaa.

Joukkorahoituksessa markkinoinnin eteen pitää tehdä paljon töitä, neuvoo ravintolayrittäjä Ilja Björs. Zipuli Oy markkinoi rahoituskierrosta sosiaalisessa mediassa, verkkosivuillaan sekä ravintoloissaan muun muassa laskun yhteydessä.

Joukkorahoitus yhä suositumpaa Viitisen vuotta sitten Suomeen rantautunut joukkorahoitus on kasvattanut tasaisesti suosiotaan. – On olemassa karkea arvio, että vuonna 2013 markkinat olisivat olleet noin 20 miljoonan euron suuruiset Suomessa. Tietoa on huonosti saatavilla, mutta markkinoiden koko on tästä kasvanut, Mattila sanoo. Joukkorahoitus sisältää neljä eri rahoitusmuotoa. Joukkorahoitus voi olla perinteistä rahankeräystä, jossa annetaan vastikkeeton lahjoitus esimerkiksi hyväntekeväisyyteen. Joukkorahoitus on myös joukkotuottamista, jossa sijoittamista vastaan saa aikanaan palveluja tai tuotteita. Niin ikään joukkorahoitus voi olla vertaislainatoimintaa, jossa henkilöt tai yritykset myöntävät lainoja toisille

27 % ULKOISTA RAHOITUSTA

henkilöille tai yrityksille. Pääomatyyppisessä joukkorahoituksessa yritykseen tehdään pieniä oman pääoman ehtoisia sijoituksia ja yritys antaa osakkeitaan rahoituksen vastineeksi. Joukkorahoitusta ei suoraan säännellä, mutta nyt valtiovarainministeriö valmistelee lakia laina- ja sijoitusmuotoiseen joukkorahoitukseen. – Se on tulossa yhdenmukaisen sääntelyn piiriin, jotta markkinoille ei synny villejä lokeroita ja kaikkia säännellään yhtäläisesti. Tämä on myös sijoittajien suojan ja reilun kilpailun edellytysten kannalta tärkeää, Mattila sanoo. Zipuli Oy:n yrittäjät Ilja Björs ja

Jarkko Myllymäki onnistuivat hankkimaan joukkorahoituksen avulla viime syksynä yli 170 000 euroa ja 190 uutta osakkeenomistajaa. Korkeat vakuusvaatimukset jarruttivat pankkirahoitusta ja bisnesenkeleiden raha todettiin liian kalliiksi. Rahoituskierros oli auki kolmisen kuukautta Invesdorin verkkoalustalla. Minimitavoite ylitettiin 230-prosenttisesti. – Raha oli aika korvamerkittyä rahaa, ja se meni jo menneisyyteen. Avasimme viime vuonna kaksi uutta ravintolaa ja tänä vuonna jo yhden uuden. Siinä sitä rahareikää riittää, Björs toteaa.

l a i n a r a h a n h i n ta 3,0 2,5 2,0

Lähde: Macrobond / Suomen Pankki

1,5 1,0 0,5 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Enintään 1 miljoonan euron lainojen keskikorko Yli 1 miljoonan euron lainojen keskikorko

Taulukossa kuvataan uusien yrityslainasopimusten laskennalliset marginaalit Suomessa lainan koon mukaan prosentuaalisesti 12 kuukauden liukuvalla keskiarvolla. Lainojen korot kolmen kuukauden euriborilla. Yrityslainasopimuksiin kuuluvat yritykset sisältäen asuntoyhteisöt, mutta pois lukien tili- ja korttiluotot ja valmiusluottolimiitit. Lainarahan hinta on ollut kymmenen vuoden aikana alhaisimmillaan vuonna 2008. Siitä lähtien lainaraha on kallistunut erityisesti uuden pankkisääntelyn ja heikon taloustilanteen vuoksi.

Reilu neljännes yrityksistä raportoi ottaneensa ulkoista rahoitusta kuluneen vuoden aikana.

36 % KÄYTTÖPÄÄOMAKSI

Reilu kolmannes yrityksistä, jotka aikovat hakea rahoitusta seuraavan vuoden aikana, hakee rahoitusta käyttöpääomaksi.

74 %

KOHTEENA PANKKI

Kolme neljästä yrityksestä aikoo hakea rahoitusta pankista.

26 %

SAATAVUUS JA EHDOT VAIKEUTTIVAT Reilu neljännes yritysten suunnittelemista hankkeista jäi toteutumatta tai toteutui suunnitellusta poiketen rahoituksen saatavuuteen ja ehtoihin liittyneiden vaikeuksien vuoksi. Lähde: Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometri 1/2015


7

Yrittäjäsanomat

Pörssiin listautuu nyt myös pk-yrityksiä

Nordean Kristian Tammela uskoo, että pk-yritysten listautumiset Helsingin pörssiin jatkuvat.

Suomalaiset pörssimarkkinat ovat saaneet viime kuukausina useita tulokkaita vuosien hiljaisuuden jälkeen. Nordean osakestrategi Kristian Tammelan mukaan pörssit nousevat nyt globaalisti ja se tekee listautumisesta houkuttelevan vaihtoehdon. Suomessa listautumisinto on silti poikkeuksellista, sillä suomalaiset yritykset ovat listautuneet pörssiin varovaisesti 2000-luvun alussa puhjenneen it-kuplan jälkeen. Myös pörssin päälistalle on ollut Suomessa tulokkaita. Tietoyritys Asiakastieto ja sosiaali- ja terveysalan Pihlajalinna ovat menossa päälistalle. Pienemmälle yritykselle sopii paremmin pörssin First North -lista, jonne on viime aikoina listautunut muun muassa Verkkokauppa.com, lääketeknologian yritys Nexstim ja köysiä valmistava Piippo. Tammela uskoo, että markkinat jatkavat nousuaan ja listautumisikkuna on edelleen auki, eli listautumiset onnistuvat todennäköisesti myös jatkossa. – Uskon, että tänä vuonna tulee lisää listautumisia. Tammelan mukaan pienikin yritys voi pyrkiä pörssin First North -listalle, mutta

se vaatii kasvuhaluja. Sijoittajat voivat lähteä mukaan yritykseen, jonka liikevaihto on vielä olematon, jos yritykselle on uskottava kasvustrategia. First North -listan raportointivaatimukset ja kustannukset ovat päälistaa kevyemmät, mutta silti listalle ei kannata pyrkiä, jos näköpiirissä ei ole yrityksen arvonnousua. Listautumista pohtivan yrityksen on myös valmistauduttava siihen, että mukaan tulee uusi sidosryhmä: sijoittajat. – Taloudellisen raportoinnin on oltava kunnossa. Johdon aikaa menee myös siihen, että pitää käydä esiintymässä ja kertomassa yrityksestä. Tavoitteena on oltava, että yritys saa tunnettavuutta. Tammelan mukaan rahoituksen lisäksi listaus voi tuoda kansainvälisesti toimivalle yritykselle myös uskottavuutta. – Verkkokauppa.com kertoi, että yksi syy listautumiselle on uskottavuus. Kun he sanovat esimerkiksi Aasiassa ostoja tehdessään, että yritys on listattu Nasdaqin omistamassa pörssissä, se tuo heille luotettavuutta. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

kommentti

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Rahaa jemmataan epäselvien hakukriteerien taakse Rahaa on saatavilla, kaikki tahot vakuuttavat. Yrittäjän saattaa kuitenkin olla vaikea hahmottaa, mistä rahaa kannattaa hakea ja millaisilla ehdoilla sitä saa. Erityisesti monet julkisen puolen rahoittajat ovat penseitä kertomaan tyypillisten lainojen tai avustusten summia. He painottavat rahoituspäätösten harkinnanvaraisuutta, eivätkä mielellään kerro euromäärien haitaria. Rahoittajatahot toki haluavat, että mahdollisimman monet yritykset hakisivat juuri heiltä rahoitusta. Rahoittajien tuotekirjo voi olla laaja eikä yleistyksiä haluta

tehdä, ettei ketään käännytettäisi pois. Yrittäjä on kuitenkin hämillään, kun vaihtoehdoista ei ota tolkkua. Harvassa paikassa sanotaan selkeästi, minkälaiselle yritykselle mikäkin rahoitus on tarkoitettu, millaisilla ehdoilla rahaa myönnetään ja kuinka paljon sitä voi saada. Avoimuudella säästettäisiin sekä rahoittajien että yritysten aikaa, kun oikeat hakemukset ohjautuisivat oikeisiin paikkoihin. Rahaa ehkä on, mutta sitä myös jemmataan turhan vaikeaselkoisten hakukriteerien taakse.

YRITYKSEN KAIKKI PANKKIJA VAKUUTUSPALVELUT op.fi/kaikki


8

Yrittäjäsanomat

pixmac

Uutiset Laskuihin lisää tarkkuutta kesällä Aiheettomat laskut yleistyvät kesällä, kun yrittäjän oletetaan lomailevan. Taloushallinto  Kesällä yrittäjä saa usein laskuja, jotka eivät ole aiheellisia. Ilmiö näkyy myös Suomen Yrittäjien neuvontapuhelimeen tulevissa yhteydenotoissa, kertoo Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Atte Rytkönen. – Nämä ovat yhteydenottojen syistä härskimpiä. Niissä lähetetään esimerkiksi lasku yritykseen ilman, että on tehty yhteydenottoa, kuvaa Rytkönen. Yritykset joutuvat kesäisin yleisimmin huijauslaskutuksen kohteeksi, koska silloin aiheettomien laskujen oletetaan menevän läpi paremmin, kun yrittäjä ja laskuja normaalisti käsittelevät ihmiset lomailevat. Osa huijauksista on aiheettomia laskuja, joissa velotetaan tuotetta tai palvelua, jota ei ole tilattu. Osa taas pyrkii muistuttamaan esimerkiksi jonkun maan arvonlisäverolaskua. Lisäksi kirje saattaakin olla laskun näköinen tarjous. Silloin lasku ei välttämättä jääkään yhteen kertaan. – Laskussa voi olla pienempi summa, mutta pienellä lukeekin,

että kyseessä on esimerkiksi vuoden määräaikaisuus, Rytkönen kuvaa. Aiheettomia laskuja suomalaisille yritykselle lähettävät nykyään myös ulkomaalaiset tahot. Rytkösen mukaan kesä on yksi laskujen sesonki, mutta niitä tulee muulloinkin. Toiminta perustuu suureen volyymiin, joten niitä saa samaan aikaan iso joukko yrittäjiä. – Valelaskuja lähettävät toimijat vaihtuvat usein, Rytkönen sanoo.

Lähetetään esimerkiksi lasku yritykseen ilman, että on tehty yhteydenottoa. Hakemistot yleisin harmi Yrittäjät kohtaavat edelleen eniten harhaanjohtavaa markkinointia hakemistopalvelujen tarjoajilta. – Markkinoidaan puhelimessa ja myydään palvelua. Sitten lähetetään lasku perään, vaikka yrit-

Kesällä yrittäjiä yritetään jekuttaa valelaskuilla.

täjä ei välttämättä olisi tilannut mitään, Rytkönen sanoo. Toinen muoto hakemistojen harhaanjohtavasta markkinoinnista on yhteystietojen tarkastaminen puhelimessa. – Tarkastetaan muka yhteystietoja ja sen jälkeen lähetetään lasku, Rytkönen kuvaa. Kolmas yleinen huijaustyyppi on lasku, jossa pyritään uskottelemaan, että lasku on tullut viranomaiselta esimerkiksi verotuksiin liittyviin rekistereihin liittyen. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

Näin valmistaudut kesän aiheettomiin laskuihin 1. Laskut kannattaa käydä kesällä erityisen tarkkaan läpi. Jos ei ole tilannut palvelua, siitä kannattaa reklamoida. 2. Alaisia kannattaa opastaa käymään laskut läpi siten, että liittyykö lasku todella liiketoimintaan. 3. Jos kirjanpitäjäsi käy läpi laskut kesällä, ohjeista hänet käymään laskut tarkemmin läpi. 4. Alaisille kannattaa painottaa, että puhelinmyyjälle pitää sanoa, että ei ole valtuuksia tai halua ostaa. 5. Kannattaa teroittaa kesäalaiselle, että tietoja tarkastavalle soittajalle ei kannata edes myöntää tietojen olevan oikein, koska hakemistopalveluyritys voi tulkita sen oikeudeksi laskuttaa näkyvyydestä.

Uudet ketjut kiristävät pikaruokakilpailua Yrittäjävetoiset Kotipizza ja Hesburger laajentavat meksikolaiseen ruokaan. Toimialat  Kilpailu pikaruokamarkkinassa kiristyy entisestään. Uusia ketjuja leviää markkinoille sekä kotimaasta että ulkomailta. Viime aikoina on aloittanut muun muassa amerikkalainen Burger King sekä suomalaiset Splizzeria ja Friends & Brgrs. Lisäksi vanhat yritykset pyrkivät perustamaan uusia ketjuja vanhojen rinnalle. Toukokuussa Kotipiz-

Hesburgerin perustajan Heikki Salmelan mukaan kaikille ravintola-alan toimijoille pitäisi olla samat vaatimukset.

za kertoi aloittavansa meksikolaistyyppisen Chalupa-ketjun. Yritys kertoi suunnittelevansa myös listautumista Helsingin pörssiin. Kotippizzoja pyörittävät pääasiassa itsenäiset yrittäjät. Hampurilaisketju Hesburger on avannut meksikolaistyyppisen El Nam -ravintolan Turkuun. Yritys ei ota vielä kantaa siihen, onko ravintola tarkoitus monistaa

ketjuksi.

Hesburger: kilpailu ei näy Myynniltään suurimman suomalaisen hampurilaisketjun Hesburgerin perustaja ja hallinnointiyhtiö Burgrer-In Oy:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Salmela ei ole huolestunut uusien ketjujen vyörystä markkinoille. – Markkinatalous on mahtava juttu: asiakkaat sitten ratkaisevat sen, että missä käyvät, Salmela sanoo. Salmelan mukaan Hesburgerin asiakas- ja myyntimäärät ovat kasvaneet tänä vuonna vuoden takaisesta, vaikka kilpailu on lisääntynyt. Hesburgerin ravintoloista valtaosa on itsenäisten franchising-yrittäjien pyörittämiä. – On ollut yli 10 prosenttiakin parempia päiviä vuoden takaiseen verrattuna. Olemme joutuneet myymään halvemmalla ja markkinoimaan enemmän. Kun siihen lisätään korkeat työvoimakustannukset päälle, niin ei voi puhua

enää liiketoiminnasta vaan selviytymisestä. Salmelan mukaan ravintolaalan investointikulut ja työvoimakustannukset ovat nousseet niin suuriksi, että kannattava liiketoiminta on vaikeaa. Hänen mukaansa työvoimakustannusten osuus Hesburgerin kerroshampurilaisen hinnasta on noussut muutamassa vuodessa 25 prosentista 40 prosenttiin. – Jokainen voi katsoa toisen suurimman kilpailijamme lukuja, että kuinka kannattavaa näille markkinoille on tulla, Salmela sanoo viitaten McDonald’siin. Suomen McDonald’s Oy on tehnyt vuosia tappiota tai heikkoa tulosta. Samaan aikaan usea itsenäinen McDonald’s-yrittäjä on kuitenkin menestynyt vähintään kohtuullisesti.

Popupit närästävät Suuria ketjuja isommaksi kilpailijaksi Salmela sanoo uudet toimijat, jotka eivät toimi samoilla pelisään-

nöillä kuin isot ketjut esimerkiksi työvoimakustannusten ja ravintoloiden määräysten osalta. – Ketjut eivät ole ongelmallisia, koska ne joutuvat maksamaan kaikki maksut. Vaikeimpia ovat pienet toimijat, jotka eivät ehkä hoida kaikkia maksujaan, Salmela sanoo. Lisäksi Salmela ei katso hyvällä nosteessa olevaa katuruokakulttuuria, koska hänen mukaansa se asettaa kilpailijat epätasa-arvoiseen asemaan. – Kun meidän kaltainen toimija avaa ravintolan, se pistää siihen 500 000 euroa kiinni. Nyt valtio on alkanut suosimaan popuppeja ja ketteriä kioskeja, joissa myydään samoja tuotteita. Ne eivät kilpaile samalla viivalla meidän kanssa. Yhteiskunta on ensiksi tehnyt kovat rajat hygienialle ja työsuojelulle ja sitten antavat muille kevyemmät säännöt, Salmela sanoo. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka


9

Yrittäjäsanomat

Tämä etu vain Suomen Yrittäjät ry:n jäsenille:

Talouselämä-lehti 5 numeroa 19,90 € + pysyvä jäsenale -20 %. Tilaa nyt!

Sttk:n Ralf Sund: Vientiteollisuus palkkaveturiksi

Ilkka Salonen: Lähden Venäjältä vapaaehtoisesti

S. 14

Dan Steinbock: Kiina remontoi velkansa S. 43

nro 10 | 13.3.2015 | 7,90€ | www.talouselama.fi

nro 11 | 20.3.2015 | 7,90€ | www.talouselama.fi

S. 11

nro 14 | 10.4.2015 | 7,90€ | www.talouselama.fi

10

O ERKKA RAIL VAALEISTA:

SIPILÄ INI JA SOyht een

11

SELLUN PALUU

sopivat

S. 32

Sellu on valopilkku Suomen riutuvassa taloudessa. Kemijärveläiset haaveilevat 400 000 tonnin sellutehtaasta.

UKRAINA

Sotiminen laantuu, talouskriisi uhkaa

14

S. 36

S. 6

YHTIÖKOKOUKSET

Iiris Herlin, Heppu Pentti ja muut uudet hallitusvaikuttajat S. 28

Vielä kerran SEPPÄLÄ

RAKENTAMINEN

RISKINOTTO

Maaret Heiskari: Venäjä on mieletön mahdollisuus

Rahastot toivat vuokra-asuntobuumin S. 8

S. 24

URATIE

Johanna Söderström amerikkalaisjätin ylimmässä johdossa

ANALYYSIT

Raisio kompastui sokeriin

Eveliina Melentjeff ostaa tappiollisen muotitalon. Hän uskoo, että ilman Stockmannin kahleita se pärjää. S. 38

S. 35

S. 53

SIT ANALYY

N METSOEPTI ES LAMARIMII TO , NOKIAN

OM A, AHLSTR, TELIASONER E AT RENKA O, VIKING LIN VALI

S. 30 – 35

Esko Rantanen: Elvytys on roskaa

1+3=3

Ähky uhkaa, tilauksia tulvii Turkuun S. 6

Tentissä Paavo Arhinmäki (vas), Carl Haglund (rkp), Ville Niinistö (vihr) ja Päivi Räsänen (kd) S. 21 – 29 nro 13 | 2.4.2015 | 7,90€ | www.talouselama.fi

ILMARINEN

Mikko Mursula ostaa Amerikanasuntoja S. 44

URATIE

13

KASVUALA

Suomi on autosoftan suurvalta S. 8

S. 22

ANALYYSIT

Putin kaatoi Tikkurilan maalin S. 43

S. 15

Tällä kertaa kaikki on toisin

5 numeroa vain KASVUIHME

19

Päivi MononenMikkilä vaihtoi turkikset tupakkaan S. 51

12

LOBBARI ISKEE HALLITUSOHJELMAAN

Keskustalle on tarjolla kolme kumppania. Yksi jää rannalle. TELAKAT

Vaalit 2015

S. 14

nro 12 | 27.3.2015 | 7,90€ | www.talouselama.fi

Näin Supercell sen teki – Apple, Aasia ja Super Bowl S. 6

90

Ei sentään. Kupla on tulossa, ja se puhkeaa ajallaan.

Rahaa on

”Yksikään kannattava hanke ei jää rahoittamatta”, vakuuttaa Finnveran Katja Keitaanniemi

ANALYYSIT

S. 26

Supercellin salaisuus: Jo yli 2 miljardin euron yhtiö S. 40

S. 30

VENÄJÄ

Putin paikkaa valuuttapakoa S. 36 Sijoittajat karsastavat yhä S. 46

Norm. 37,50 €

Etu nyt 47 % Pysyvä Suomen Yrittäjät ry:n jäsenetu -20 %.*

TALOUSELÄMÄ-lehdessä tehdään täysillä töitä sen eteen, että lisätiedon saaminen talouden käänteistä ja taustoista olisi ymmärrettävää, miellyttävää ja jopa viihdyttävää. TALOUSELÄMÄ ilmestyy kerran viikossa, perjantaisin. Tilaa ja tutustu! TILAA TALOUSELÄMÄ NÄIN Tilaa netistä: tilaa.talouselama.fi, kirjoita tarjoustunnus-ruutuun 102L035A

Lähetä sähköposti: lehtikampanja@ talentum.fi, kirjoita viestin otsikkoon 102L035A

Soita tilaajapalveluun: 020 442 4100 (ma–pe klo 8.15–16.30) , mainitse tilatessasi tunnus 102L035A.

TILAUSEHDOT: *Tilaus on kestotilaus ja se jatkuu 6 kk:n laskutusjaksoin Suomen Yrittäjät ry:n jäsenhinnalla, -20 % normaalihinnasta. Nimi- ja yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Tilaukset vain Suomeen. Halutessasi voit kieltää tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla Talentum Media Oy:n tilaajapalveluun, PL 920, 00101 Helsinki tai puhelimitse 020 442 4100. Puheluhinnat (sis. alv 24 %): Lankapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 6 snt/min. Matkapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Ulkomailta ao. maan puhelumaksu.

TE_yrittajasanomat_4_2015_254x365.indd 1

16.4.2015 8:50:20


10

Yrittäjäsanomat

pertti lahermo

Petri Jaakkola järjestää matkoja Nicaraguassa Olen kotoisin Helsingistä. Tapasin nicaragualaisen vaimoni Sandran Helsingissä vuonna 1993, jolloin hän opiskeli Teatterikorkeakoulussa. Muutin Nicaraguaan vuonna 1996, jolloin olin 26-vuotias. Työskentelin pääkaupunki Managuan ruotsalaisessa koulussa, Kepassa ja Suomen suurlähetystössä ja toimin matkanjohtajana ja oppaana Suomi– Nicaragua-seuran elämysmatkoilla. Olin pitkään haaveillut oman matkatoimiston perustamisesta, ja haaveista tuli totta elokuussa 2013. Perustin Jaakkola Tours -matkailuyrityksen, koska olen opiskellut alaa ja nautin valtavasti alalla työskentelystä. Työtuloksen näkee konkreettisesti, kun matkailija palaa takaisin kotimaahansa rentoutuneena ja onnellisena uusista kokemuksista. Järjestämme elämys-, luonto-, kulttuuri- ja kalastusmatkoja, räätälöityjä matkoja ja kiertomatkoja. Nicaraguassa on kauniita hiekkarantoja, historiallisia kaupunkeja ja tulivuoria. Toimialueeseen kuuluvat myös Panama, Costa Rica, Honduras, El Salvador, Guatemala, Belize ja Meksiko. Matkailuala ja talous kasvavat Nicaraguassa, infrastruktuuri paranee ja ympäristö on turvallinen. Pankin lainakorot ovat Nicaraguassa korkeampia kuin Suomessa ja joskus paikallisbyrokratia on hidasta, mutta tämä ei ole hidastanut meidän toimintaa. Eri viranomaisilta saa hyvin neuvoja yrittämiseen. Yrityksen alkuvaiheessa kirjanpitäjämme sai koulutusta paikallisessa verotoimistossa. Työllistän viisi vakituista ja useita osa-aikaisia työntekijöitä. Nicaraguassa pärjää yrittäjänä sopeutumalla maan kulttuuriin ja tekemällä kovasti töitä yrityksen eteen. Maassa on ystävällinen ilmapiiri sekä lämmin kesäinen ilma läpi vuoden. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

meeri utti

suomal ainen ulkomaill a

Kansanedustajilla on nimikkoyrittäjä Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkysen mukaan kansanedustajat voivat testata ajatuksiaan nimikkoyrittäjien kanssa. verkostot  Lähes sata kansanedustajaa tapasi nimikkoyrittäjänsä ensimmäistä kertaa Finlandia-talolla keskiviikkona 20. toukokuuta. Yksi paikalla ollut uusi kansanedustaja oli vihreiden Antero Vartia. Vartialla on vahva yrittäjätausta, sillä hän toimii ravintolayrittäjänä Helsingissä. Vartia parantaisi yrittäjien asiaa madaltamalla matalapalkka-alojen verokiilaa. Nyt esimerkiksi työnantajamaksut ovat niin suuria, että alle 2000 euron kuukausipalkkaa saavien työpaikkoja jää syntymättä. – Mieluummin kannattaa verottaa vaikka polttoaineita kuin työtä, Vartia sanoi. Eerolan nimikkoyrittäjänä tilaisuudessa toiminut Finncontainersin Sarianne Reinikkala kuunteli kiinnostuneena Eerolan ajatuksia. Hän on innoissaan nimikkoyrittäjätoiminnasta. – 20 yrittäjävuoden aikana on syntynyt paljon mielipiteitä, joita mielelläni kerron eteenpäin. Reinikkala toimii varsinaisesti kokoomuksen Sari Sarkomaan nimikkoyrittäjänä. Nimikkoyrittäjä kaikille Suomen Yrittäjät aluejärjestöineen aloitti uuden käytännön: kaikille 200 kansanedustajalle valittiin omasta vaalipiiristä nimikkoyrittäjä, joka auttaa, kun kansanedustaja tarvitsee tietoa yrittäjyydestä. – Nimikkoyrittäjänne on väylänne yrittäjän arkeen. Häneltä kuulette ensi käden tietoa, miten lainsäädäntö vaikuttaa yrittäjän arkeen. Testatkaa rohkeasti ajatuksianne nimikkoyrittäjällä, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja

Jyrki Mäkynen sanoi kansanedustajille. Finlandia-talolla järjestettyyn Yrittäjän ääni -seminaariin osallistui kolmisensataa kansanedustajaa, yrittäjää ja yrittäjäjärjestön työntekijää eri puolilta Suomea. Tilaisuudessa keskusteltiin siitä, mitä nyt alkaneella vaalikaudella olisi mahdollista ja kannattaisi tehdä, jotta pienet ja keskisuuret yritykset pystyisivät omalla menestyksellään auttamaan Suomen talouden kasvuun. Nimikkoyrittäjien ja kansanedustajien yhteydenpidon on tarkoitus kestää koko vaalikauden.

Nimikkoyrittäjänne on väylänne yrittäjän arkeen.

Viisi tavoitetta Suomen Yrittäjät esitteli toimitusjohtaja Jussi Järventauksen johdolla kansanedustajille viisi tavoitettaan, jotka auttaisivat Suomea rakentamaan uutta kasvua. Järjestön mukaan uutta kasvua voidaan hakea paikallista sopimista lisäämällä, julkista sektoria pienentämällä, verotuksen kannustavuutta lisäämällä, yksinyrittäjien asemaa parantamalla ja turhasta sääntelystä luopumalla. – Samalla kun sopeutetaan menoja tulojen mukaisiksi, on kyettävä rakentamaan uuden kasvun pohja. Ei helppo rasti, mutta tehtävissä ja tehtävä, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mäkynen totesi tilaisuudessa.

Mieti näitä

Myynti  Hinnoittelua voi lähestyä kahdesta suunnasta. Usein hintaa ajatellaan kulujen näkökulmasta. Hinnan pitää kattaa kulut ja yrittäjän työaika. – Hinnoittelun tulee lähteä siitä, että toiminnan on oltava kannattavaa, tiivistää Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen. Hinnoittelua kannattaa myös pohtia kysynnän näkökulmasta ja miettiä, voiko oman tuotteen tai palvelun hintaa nostaa. Taloustieteessä puhutaan

1. Tuotteesi kysyntä Useasti yrittäjä ei uskalla nostaa hintaa, vaikka joutuu myymään eioota. Tarjonnan ylittävä kysyntä on usein merkki siitä, että hintaa voi nostaa. 2. Asiakkaidesi suhde tuotteeseesi Katsovatko asiakkaat vain hintaa, onko tuotteesi ylellisyyshyödyke, josta voidaan luopua, kun kulutusta tarkastellaan tarkemmin. Mieti myös, onko tuotteellesi kilpailijoilla korvaavia tuotteita. 3. Ajankohta Usein hintoja korotetaan vuodenvaihteessa, koska silloin asiakkaan voi olla helpompaa hyväksyä korotus. Korotus

teille, Malinen sanoo. Kysyntäpohjaisessa hinnoittelussa Malinen kehottaa pohtimaan kahta asiaa. Jos kysyntä ylittää tarjonnan jatkuvasti, hintaa voi todennäköisesti nostaa. – Lisäksi jos myy jotain poikkeavaa ja on jo määräävässä asemassa. Silloin on hinnoitteluvoimaa. Jos tuote on helposti korvattavissa muulla tuotteella, hinnoitteluvoimaa ei ole. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

@OP_Parviainen #yrittäjänääni -seminaarissa. Nimikkoyrittäjäni olikin tuttu jo apulaispormestariajoilta kun toimme yritysvaikustusten arviointia kaupunkiin @mikkonuba Olen @elinalepomaki nimikkoyrittäjä. Katsotaan mitä pitää tarkemmin sisällään. Ainakin #pikkuyrittäjät projektista jutellaan

Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

Hintojen nostoa kannattaa pohtia kysynnän hintajoustosta. Hintajousto on suuri, jos hinnan muutokset vaikuttavat voimakkaasti kysyntään. Hintajousto on heikko, jos asiakkaat ostavat tuotetta hinnan korotuksesta huolimatta. – Käytännössä hintajoustoon vaikuttaa markkinatilanne, joka saattaa vaihdella kortteleittain. Lisäksi hintajouston suuruuteen vaikuttaa paljon muutkin kuin hinta. Hintajousto voi olla pienempi, jos kysyntä perustuu pitkille asiakassuh-

@anna_maja Olen samaa mieltä Jussi Järventauksen kanssa. Työmarkkinat on uudistettava #yrittäjänääni #yrittäjät

Nimikkoyrittäjä Sarianne Reinikkala tapasi kansanedustaja Antero Vartian Suomen Yrittäjien Yrittäjän ääni -tapahtumassa.

voi selittyä myös raaka-aineiden hinnan nousulla tai sesonkivaihtelulla. Suurten alojen palkankorotukset voivat myös auttaa asiakasta ymmärtämään hinnan nostaminen. 4. Tuotteistus Voitko paketoida tuotteesi uudella tavalla, joka antaa asiakkaalle lisäarvoa? Silloin voit myös korottaa hintaa. 5. Ole rehellinen Vaikka muuttaisit tuotteen paketointia, on myös hyvä tunnustaa, että hinta on muuttunut. Asiakasta harmittaa, jos hinta pyritään muuttamaan selkeästi salaa.


11

Yrittäjäsanomat

A n a ly y s i

Kunta voi tehdä hyvää tai hallaa yrityksellesi pixhill

@HelmisenAnna Innovatiiviset hankinnat – lisäarvo, vaikuttavuus, palvelutaso. Hankintayksikötkin innovatiivisiksi. Pitää olla halu tehdä toisin. #kujo2015 @suviwidgren Mistä virkamiehet tänään hakee yrityksiä kunnille? Oisko Aasia hyvä? #kujo2015

Kilpailu  Pienellä pohjoissavolaisella Keiteleen kunnalla on kova meriitti, josta muut Suomen kunnat ovat kateellisia. Kunta nousi vuosi sitten julkistetussa Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyssä ykköseksi koko maassa. Kyselyssä yrittäjät arvioivat elinkeinopolitiikan onnistumista kunnissa. Keitele sai yrittäjiltä kouluarvosanaksi 8,7, kun paras suuri kaupunki Vantaa jäi 6,7:ään. Keiteleen kunnanjohtaja Hanna Helaste kertoi kuun alussa Kuopiossa järjestetyssä Kunnallisjohdon seminaarissa, miksi kunta sai niin hyvän arvosanan. Helasteen mukaan poppakonsteja ei tarvita. Tärkeintä ovat ymmärrys, luottamus ja kommunikointi. Niillä pärjää. Sen sijaan turhalle politikoinnille ei ole sijaa. Kunnassa syntyi niin sanottu Keitelehenki kymmeniä vuosia sitten, kun näivettynyt kunta oli vaarassa hävitä kuntaliitoksen syövereihin. Kuntaliitosta ei kuitenkaan haluttu. Neljä miestä, joita alettiin kutsua Keiteleen Kummisediksi, alkoivat kuumeisesti etsiä yrityksiä ja investointeja. He myös onnistuivat ja liitoskeskustelut kariutuivat.

yrittäjiä ja yrityksiä paljonkin. Tai olla auttamatta. Keiteleellä aloittavia yrityksiä autetaan aina tilatarpeiden kartoittamisesta lähtien. Isommat puolestaan tarvitsevat apua muun muassa kaavoitukseen, maankäyttöön, infraan ja työvoiman hankkimiseksi. Nyt tietysti joku sanoo, että helppoahan se on pienessä kunnassa. Keiteleellä on vähän yli 2 000 asukasta, kun taas Helsingissä väkimäärä on reilusti yli puoli miljoonaa. Koolla on väliä, mutta voisiko joku kuvitella, että Keiteleessä vatvottaisiin kuukausikaupalla jonkun terassin päivänvarjon väriä? Tai hyväksyttäisiin kunnallisen liikelaitoksen kilpailu yksityisillä markkinoilla? Ei varmasti. Pallo on myös yrittäjillä sekä yrityksillä. Kunnilta pitää osata ja uskaltaa vaatia parempaa palvelua. On nimittäin molemminpuolinen etu, että vuoropuhelu toimii. Keiteleen kunnallisveroprosentti on tällä hetkellä 19,50, kun naapureilla se alkaa kakkosella. Kuten kunnanjohtaja Helaste sanoo: ”Kaikki on asenteesta kiinni.” Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi @kimmokoivikko

Asenne ratkaisee Kunnat pystyvät halutessaan auttamaan

Leijonaliiga matkaa Ruotsiin Myynti Myyntipalveluja tarjoava helsinkiläinen Celectus on löytänyt mielenkiintoisen tavan parantaa työntekijöidensä työhyvinvointia. Yhtiö on kehittänyt niin sanotun Leijonaliigan, jossa alueelliset työtiimit eli joukkueet ottavat mittaa toisistaan niin myyntituloksissa kuin urheilussakin. Syntyviä tuloksia seurataan pistepörssien ja sarjataulukon avulla. Mittareita on useita. Parhaat pelaajat kerätään ”maajoukkueleirille”, jonka ohjelmassa on mukana myynti- ja urheiluvalmennusta. Eli kiteytettynä: Celectus on lähtenyt tuomaan joukkuepeleistä tuttuja elementtejä työntekoon.

Celectuksen johtajan Kim Lehtolan mukaan idea Leijonaliigasta alkoi hahmottua viime syksynä. Yhtiössä on paljon alle 25-vuotiaita työntekijöitä, joille oman arjen pyörittäminen ei aina sujunut. Leijonaliiga ei ole jäämässä vain kotimaiseksi sarjaksi. Celectus on pilotoimassa syksyn aikana vastaavaa liigaa Ruotsissa. Sen jälkeen vuorossa on Norja. – Suomalaisten huonot myyntitaidot ovat vain myytti. Visiona on ollut viedä meidän myyntiosaamistamme maailmalle. Ajatuksena on pelata ensi vuoden alusta alkaen pohjoismaista liigaa ja supergaala on sitten Globenissa, Lehtola kertoo.

Kilpailu on käynnissä. Yrittäjä, ilmoittaudu mukaan! www.eoy.fi

PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT:

© 2015 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved.

Kuntien ja yrittäjien välinen symbioosi on vahva. Yrittäjien pitää osata myös vaatia.


yrittäjät.fi

Q&A

Enemmän rahaa suomalaisille.

Svea Ekonomi on osa ruotsalaista Svea-rahoituslaitosta, jonka rahat ovat käytettävissä yrityksesi menestykseen.

Ota yhteyttä heti 09 4242 3080 | myynti@svea.fi | www.svea.fi/myylaskut. Kysy myös muista yritysrahoituksen palveluistamme: factoring- sekä laskutus- ja reskontraratkaisuista.

Siirrämme rahat käyttöösi ilman odottamista. Emmekä jätä sinua pulaan vaikeinakaan aikoina, halutessasi kannamme myös luottoriskin. Sinä päätät, mitkä laskut haluat myydä - vaikkapa yksittäisen asiakkaan tai tietyn projektin maksut.

Katso uudet yritykset tiistaisin, AAA-yritykset torstaisin.

meeri utti

Kun yrityksesi tarvitsee rahaa, myy laskut Svea Ekonomille.

12

Yrittäjäsanomat

Ruokakomero Kuopiolaiset Pekka Nuutinen ja Jussi Räisä sekä viisi muuta osakasta perustivat Hopshop Oy:n, joka myy huippukokki Henri Alénin suunnittelemiin resepteihin pohjautuvia ruokakasseja. Ensimmäiset Komerot on tarkoitus avata Helsinkiin tänä vuonna. Sen jälkeen tavoitteena on päästä kansainvälisille markkinoille. Lisätietoa www. komerofood.fi

JA TARVITTAESSA ENEMMÄNKIN

TRE KRONOR

Henri Alen (vas.) ja Pekka Nuutinen markkinoivat Komero-ruokapalvelua Helsingissä toukokuun alussa.

Huippukokki lähti mukaan startupiin Kerro yrityksestäsi? Tällaista konseptia ei ole maailmanlaajuisesti missään. Meillä uutta on se, että yksi pussi, joka pitää sisällään aterian kahdelle henkilölle. Toinen uusi juttu on se, että paketissa on huippukokin reseptit ja valitsemat laadukkaat raaka-aineet. Sisältö on laadukas, mutta hinta pyritään pitämään kohtuullisena. Miten yrityksesi ensi metrit ovat sujuneet? Yli puolitoista vuotta sitten saimme idean. Selvittelimme ja haimme sparrausta. Joulukuussa 2014 Henri Alén sanoi lähtevänsä mukaan. Silloin päätimme, että pistämme täysillä homman käyntiin. Helmikuussa pistimme yrityksen pystyyn ja jo toisella viikolla saimme myyntiä aikaiseksi.

Millaista tukea ja rahoitusta sait yrityksesi perustamiseen? Meillä on seitsemän osakasta, jotka kaikki ovat sijoittaneet rahaa yritykseen. Muun muassa Henri Alén itse sekä heidän yrityksensä Muru Dining on sijoittanut meihin rahaa. Kyseessä on ensimmäinen startupyritys, johon he ovat sijoittaneet. Lisäksi olemme saaneet Tekesiltä rahoitusta kansainvälisen kasvun suunnitteluun. Millaisia tavoitteita sinulla on oman yrityksesi suhteen? Tavoitteena on, että ensi vuoden aikana meillä on 10 komerokauppaa Helsingissä. Lontoo on päätavoitteemme: siellä ruuan verkkokauppa on pisimmällä. Sinne pitäisi saada ensi vuoden aikana ensimmäinen kauppa pystyyn. Pyrimme rakentamaan vientituotetta.

Mitä vinkkejä antaisit muille uusille yrittäjille? Minulla on ollut tavoitteena opiskelujen lopusta asti, että täytyy kokeilla startupyrittämistä. Pari vuotta sitten pistin tavoitteeksi, että ennen kuin täytän 30, yrityksen on oltava perustettuna. En itsekään uskonut, että se onnistuisi, mutta kun asettaa tavoitteen, sen eteen alkaa tehdä töitä. Toinen vinkki on, että yksin ei pääse mihinkään. Pyörittelimme ensin ideaa Jussi Räisän kanssa kahdestaan ja sitten pyysimme mukaan kokeneempia kavereita. Se on pitkä prosessi, jossa pitää osata muuttaa ideaa saadun palautteen perusteella. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

Avi moitti työoloja - yrityksen työnantajakuva parani Byrokratia  It-yritys Lyyti joutui vuonna 2014 aluehallintovirasto Avin tekemän työsuojelutarkastuksen kohteeksi. Tapahtumien hallintaohjelmistoa kehittävän Lyytin toimitusjohtaja Petri Hollmén avasi tarkastusta blogissaan. Hollmén kertoi muun muassa, että Lyytin luottamukseen perustuva tuntien kirjaamisjärjestelmä on laitoin. Lyyti ei ollut ainoa it-yritys, jota tuolloin tarkastettiin, sillä Avi teki tarkastuksia kohdennetusti alan yrityksiin. Hollmén pystyi auttamaan muita tarkastukseen joutuneita yrittäjiä kokemuksellaan. – Lähetin heille meidän lomakkeet, että vaihtakaa nimet noihin, Hollmén kertoo. Hollménin mukaan Avista myönnetään, että he joutuvat valvomaan tuotan-

tovetoista taloutta varten rakennettuja lakeja, jotka eivät enää sovi tietotyön aikakaudelle. Nyt Hollmén sanoo, että tarkastukset eivät vaikeuttaneet yrityksen liiketoimintaa. – Meidän liiketoiminnallemme siitä ei ollut haittaa, mutta lomakkeiden täyttämiseen meni valtavasti aikaa. Hollménin mukaan yritysten on nykyään itse pakko panostaa työhyvinvointiin, jotta työntekijät viihtyvät. Tällä hetkellä Lyytissä on 19 työntekijää. Tarkastus ja sen nostaminen esille saattoikin kasvattaa tietoa Lyytistä hyvänä työnantajana. Se näkyy myös numeroissa. Muutama vuosi sitten Lyytyi sai viisi hakemusta, kun se haki myyjää. Hiljat-

tain samanlaisessa haussa yritys sai 39 hakemusta. – Ja moni sanoi, että haluaa tulla meille, koska on kuullut, että olemme mukava firma, Hollmén sanoo, Lyyti perustettiin vuonna 2007, kun Hollmén kyllästyi siihen, että tapahtumailmoittautumisia hoidetaan edelleen sähköpostin ja excellin avulla. Suomen markkinoiden lisäksi turkulaisyritys tähtää nyt myös maailmalle. Sillä on myyntiä Tukholmassa ja Berliinissä. Lyyti kasvatti viime vuonna liikevaihtoaan 50 prosenttia 1,5 miljoonaan euroon. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka


13

Yrittäjäsanomat

Yrittäjä lomailee 26 päivää Hyvinvointi  Suoma-

laisyrittäjät lomailevat keskimäärin 26 päivää vuodessa. Mitä nuorempi yrittäjä on, sitä vähemmän hänellä on lomapäiviä: 25–44-vuotiaat yrittäjät lomailivat keskimäärin 23 päivää viime vuonna, kun vastaava luku 55–64-vuotiailla yrittäjillä oli 26 päivää. Keskimäärin suomalaisille kertyy vuosilomaa 30 päivää vuodessa. Soneran teettämästä Yrittäjäkyselystä selviää, että lomapäivien määrä korreloi positiivisesti työvireeseen. Yrittäjät, jotka arvioivat työvireensä kasvaneen viimeisen vuoden aikana, pitivät keskimäärin 31 lomapäivää, kun taas työvireensä heikentyneeksi arvioivat pitivät keskimäärin 21 lomapäivää. Työvireeseen vaikuttaa merkittävästi myös käsitys oman yrityksen taloudellisista tulevaisuudennäkymistä. Lähes joka kolmas yrittäjä tasapainottaa työn ja perheelämän yhdistämistä tehden etätöitä aina kun mahdollista. Lomapäivien määrä sekä yrityksen liikevaihdon kehitysnäkymät korreloivat myönteisesti yrittäjän työvireen kanssa. Puolet suomalaisista yrittäjistä on vähentänyt omia harrastuksiaan työn ja perheelämän tasapainottamiseksi. Jopa 50 prosenttia yrittäjistä on karsinut harrastuksiaan ja 47 prosenttia tinkinyt sosiaalisesta elämästään perheen vuoksi.

yr i t tä jät.fi Sovellus sai sijoituksia urheilutähdiltä Suomalainen Sportacam on saanut sijoittajaksi komean listan suomalaisia huippu-urheilijoita. Lisäksi Sportacam on kerännyt rahoitusta bisnesenkeleiltä ja Tekesiltä. Yrityksen sovellus on sosiaalinen media, johon ladattuja videoita käyttäjät voivat kommentoida omilla videoillaan. bit.ly/sportacam

@yrittajat

yrittäjät.fi

www.volkswagen-hyotyautot.fi

Apupoika Antero kalenteri on avattu.

Sportia kasvattaa ostovoimaansa Yrityskauppa SGN

Sportia Oy on ostanut Elmo Sport -kauppiaiden osto- ja markkinointiyhteistyöyhtiön Sports Group Finland Oy:n liiketoiminnan. Elmo Sport on kotimainen kauppiaiden kokonaan omistama urheiluvälineliikeketju. Ketjuun kuuluu 15 liikettä, eteläisin Tammisaaressa ja pohjoisin Sodankylässä. Liikkeiden yhteinen myynti oli 13,9 miljoonaa euroa vuonna 2014. Aiemmin joulukuussa 2014 Ruotsin Team Sportia -markkinointi- ja yhteisostoorganisaation enemmistöosuus siirtyi SGN Group -konserniin. Sportia-, Team Sportia- ja Elmo-ketjuilla on Suomessa ja Ruotsissa yhteensä 165 kauppiasyrittäjien vetämää liikettä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli 250 miljoonaa euroa. Nyt syntyvällä yhteistyöllä halutaan lisätä Sportian ostovoimaa. – Jatkamme näin tehokkaamman ja kilpailukykyisemmän urheilukaupan yhteishankintoja ja markkinointiyhteistyötä tekevän yksikön rakentamista. Tämän kaupan myötä yhteinen ostovolyymimme tekee meistä merkittävämmän yhteistyökumppanin tavarantoimittajillemme, kertoo SGN Groupin toimitusjohtaja Sam Nieminen.

facebook.com/yrittäjät

Varaa kuski ja auto veloituksetta kesätöihin pääkaupunkiseudun ja Vaasan alueella. Volkswagen Hyötyautot palkkaa kesäksi 2015 kolme Apupoika Anteroa tai Aputyttö Annukkaa kesätöihin. Anterot ja Annukat toimivat kiertävinä apulaisina eri yritysten ja yhteisöjen lyhytkestoisiin (1–2 pv) kuljetustarpeisiin ja muihin pieniin aputöihin pääkaupunkiseudun ja Vaasan alueella. Apulaiset saavat pakettiauton käyttöönsä kesän ajaksi. Apulaisten varaus töihin tapahtuu varauskalenterilla -

tee varaus osoitteessa appari.fi


14

Yrittäjäsanomat

Pääkirjoitus

Keskustelu

facebook.com/yrittäjät

@yrittajat

yrittäjät.fi

pixhill

4 x j u l k i s e t h a n k i n n at

Lisää avointa kilpailua

J

ulkiset hankinnat herättävät suuria tunteita. Yksi syy on tunteenpurkauksiin on se, että hankintoja tehdään meidän kaikkien maksamilla verovaroilla. Näin ollen niihin liittyy aimo annos poliittista intohimoa. Yrittäjiä taas kiinnostavat mahdollisuudet päästä kakusta osalliseksi. Eikä kakku olekaan ihan pieni. Valistunein veikkaus on, että julkisten hankintojen markkinat ovat vuodessa noin 35 miljardia euroa. Tarkkaa lukua ei tiedä kukaan, sillä pienhankintoja ei tilastoida. Se on sinällään käsittämätöntä. Toisaalta kaikki kunnat eivät ole kartalla edes oman palvelutuotantonsa omakustannehinnoista. Joka tapauksessa julkisten hankintojen sääntelyä koskeva uudistus eteni pari viikkoa sitten askeleen eteenpäin. Työryhmä luovutti mietintönsä työministeri Lauri Ihalaiselle. Taustalla on EU-direktiiviuu-

distus, jonka tavoitteena on ollut pk-yritysten aseman parantaminen kilpailutuksissa. Työryhmän mietinnössä on hyvää ja huonoa. Hyvää on se, että lakiin ehdotetaan säännöstä hankintojen jakamisesta osiin. Näin pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät aktiivisemmin mukaan julkisiin tarjouskilpailuihin. Ongelmana ovat kuitenkin kansalliset kynnysarvot. Esimerkiksi tavara- ja palveluhankinnoissa kynnysarvot nousevat todennäköisesti nykyisestä 30 000 eurosta 60 000 euroon. Lisää harmaita hiuksia tuo niin sanottujen in house -yksiköiden toimiminen markkinoilla. Näiden kuntien omistamien yksiköiden toimintaa rajataan, mutta ei tarpeeksi. Avoin kilpailu on kaikkien etu. Se taas vaatii, että pienemmilläkin yrityksillä on mahdollisuuksia vastata tarjouspyyntöihin. Kilpailua rajoittavilla esityksillä ei tavoitteeseen päästä.

kolumni

Uudistamisen tiellä

Jyrki Mäkynen, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja jyrki.makynen@ yrittajat.fi

Tuleva pääministeri, hallitustunnustelijan roolissa vielä sukkuloiva Juha Sipilä on ottanut vahvan otteen poliittisen johtamisen uudistamiseksi. Kansan selkeä tuki vaaleissa ei anna vain valtakirjaa toimia; se myös velvoittaa. Sipilä laittoi heti tuulemaan hallituksen muodostamisessa. Kaksi samanaikaista neuvotteluprosessia tiiviillä aikataululla ja kovilla tavoitteilla viestii, ettei ainakaan kunnianhimoa puutu. Vaikka vappua vietettiinkin, olivat tippaleivän sekavuus ja karnevaalitunnelmat poissa, kun leppoisan jämäkkä insinööri pisti puolueet ja työelämän etujärjestöt vuokaavio-oppiin. Meidän yrittäjien kannalta merkittävää oli, että Suomen Yrittäjät sai kutsun yhteiskuntasopimusneuvottelun osapuoleksi. Ensimmäistä kertaa siinä seurassa, jossa suomalaisen työelämän sääntelystä ja mahdollisuuksista päättämistä on totuttu pitämään saavutettuna etuna poliittisen järjestelmän hiljaisella hyväksynnällä. Otimme tämän arvostuksena ja vakavana viestinä ottaa yrittäjät aidosti mukaan sopimaan maan kilpailukyvyn ja kasvun ongelmien ratkaisemiseen. Jo oli aikakin! Vakavasta yrityksestä huolimatta ei syntynyt yhteiskuntasopimusta. Ei yllättänyt ketään. Tämä pöytä toimi samoin kuin konsensuspolitiikka muutenkin. Ei tule vaikuttavia ja uudistavia ratkaisuja, kun ei ole kasvavaa kakkua, josta jakaa jokaiselle jotain hyvää. Mutta eihän tällaista sopimusta edes haikailtaisi, jos se kasvava kakku olisi pöydällä. Neuvottelupöydän uudelleen virittämisestäkin jo puhutaan. Mikä on muuttunut viikossa? Hallituksen kokoonpano näyttää selvältä ja yhteinen tahtotila löytynyt. Toivottavasti se tahtotila sisältää myös päätöksen työmarkkinoiden uudistamisesta kilpailukyvyn löytämiseksi. Ilman tätä tahtotilaa uuden neuvottelupöydän koolle kutsuminen on mielestäni ajan haaskausta.

35 Kakun koko

Julkisten hankintojen markkinoiden koko on arviolta 35 miljardia euroa vuosittain. Tarkkaa lukua ei ole.

30 t Kynnysarvo, nyt Kansallinen kynnysarvo tavara- ja palveluhankinnoissa on nykyisessä hankintalaissa 30 000 euroa.

60 t Uusi kynnysarvo?

Työryhmän mietinnössä on ehdotus, jonka mukaan tavaroiden ja palvelujen kynnysarvo tuplaantuu.

20 Ulkopuolelle

Uuden hankintalain toteutuessa joka viides tavarahankinta jäisi lain soveltamisen ulkopuolelle.


15

Yrittäjäsanomat

Tieto kulkee nyt suusta suuhun

1

Lue lisää: yrittäjät.fi

Tommi Matikainen, ITA Nordic Oy ”Tunnen jollakin tavalla Kimmo Tiilikaisen (kesk.)

1

Petrikki Tukiainen, Villinikkarit Oy ”Anne Kalmari (kesk.) on hyvin yrittäjämyönteinen ja aktiivisesti mukana eri tilaisuuksissa. Tunnen hänet aikaisemmin ja hän haluaa tietää, mitä yrittäjät ajattelevat. Annen ekspertiisi on maatalousyrittäjyydessä. Pääsemme heti syvälle asiakysymyksiin. Viestini hänelle on se, että kansanedustajien pitää käyttää rohkeasti lainsäädäntövaltaa. Tarvitsemme johtajuutta, sillä päätökset ovat vaikeita. Kaikki tietävät sen. Emme ole vielä sopineet säännöllistä tapaamista. Yhteydenotot sujuvat mutkattomasti, kun sellaista tarvitaan.”

3

5

2 4

4

entuudestaan. Hän on alun perin saman kylän miehiä ja luomuviljelijä pienessä mitassa. Minulla on siis helppo kaveri. Hän on yrittäjyydestä hyvin kartalla ja vieraillut meidänkin pajalla. Pääsen keskustelemaan heti teemoista. Oman yritykseni kannalta työelämän joustot ovat niitä tärkeimpiä. Työelämä on muuttunut. Meilläkin on nuori porukka ja he haluavat tehdä toisella tavalla töitä. Kellonajalla ei ole niin väliä. Meidän pitäisi luoda yhteiskuntaan paikallisen sopimisen henki. En ole vielä kehdannut soittaa Tiilikaiselle, hänellä on muita kiireitä. Ennen vaaleja kyllä tavattiin. Jatkossa pitää sopia jonkinlaisista säännöllisistä tapaamisista.”

3

W

Lasse Anttila, Tukkumyynti Lasse Anttila Oy ”Mikko Savela (kesk.) on tuttu pitkältä ajalta. Olemme lähes naapureita. Minun kesämökkini ja hänen kotitalonsa ovat muutaman kilometrin päässä toisistaan. Olemme molemmat mukana maakuntajoukoissa ja meillä on läheinen suhde maanpuolustukseen. Mikko on suhtautunut ajatukseen nimikkoyrittäjästä todella hyvin. Tärkein tavoitteeni on saada yrittäjän asemaa vahvistettua. Turhasta sääntelystä ja byrokratiasta pitää päästä eroon. Kaikkea ei tarvitse säätää lailla ja asetuksilla. Lisäksi haluan viedä viestiä, että verotusta on saatava oikeudenmukaisemmaksi. Yrittäjät ovat valmiita maksamaan veroja, mutta ei moninkertaisesti. Kohtelun täytyy olla sama kuin palkansaajilla. Kokonaisuus ratkaisee. Esimerkiksi Viron veromallia kannattaa tutkia. Siinä mallissahan verotetaan vasta, kun rahaa otetaan yrityksestä ulos. Aiomme tavata Mikon kanssa vähintään kerran kuukaudessa. Tapaamiset ovat aina henkilökohtaisia.”

2

piirros janne harju

Kansanedustajat saavat tietoa yrittäjyydestä omalta nimikkoyrittäjältään. Yrittäjät suunnittelevat jo kovaa vauhtia, mistä asioista on hyvä vaihtaa ajatuksia.

200

Kansanedustajaa Nimikkoyrittäjien ja kansanedustajien välinen kick off -tapahtuma oli Finlandia-talossa Helsingissä 20. toukokuuta. Seminaarissa oli paikalla kolmisensataa kansanedustajaa, yrittäjää ja yrittäjäjärjestön työntekijää eri puolilta Suomea.

Carita Orlando, ACC Orlando Oy ”Olen Antti Lindtmanin (sd.) kanssa samassa valtuustossa. Ollaan tuttuja, mutta ei ole puhuttu kahden kesken. Hän suhtautui kuitenkin nimikkoyrittäjyyteen iloisesti. Aion kutsua hänet lounaalle keskustelemaan tarkemmin. Tässä tarvitaan pitkäjänteistä työtä. Haluan keskustella hänen kanssaan siitä, että työllistämistä ei saa enää yhtään vaikeuttaa. Ymmärrän kyllä heidän näkemyksensä esimerkiksi nollatuntikysymykseen. Siitä huolimatta vastuita ei saa lisätä työnantajille. Myös nykyisiä julkisia palveluja voisi siirtää enemmän pienyrityksille. Esimerkiksi opetus- sekä sosiaali- ja terveyspuolella on hirvittävä mahdollisuus naisyrittäjille. Palveluseteli olisi toimiva malli. Seuraavaksi täytyy tehdä aikataulu, jotta tulee otettua yhteyttä. Henkilökohtaiset tapaamiset toimivat parhaiten.”

5

Veikko Kiili, Puutuote Veikko Kiili Ky ”Tunnen Sanna Marinin (sd.) Tampereen kaupunginvaltuuston ajoilta. Hän on fiksu nainen, vaikka varsinainen työelämäkokemus puuttuukin. Marin on mukava, hyvä keskustelukumppani ja on äänensä ansainnut. Yritän kertoa hänelle ansaintapuolen näkökulmaa. Eli siitä, mistä jaettava julkiselle puolelle tulee. Työnantajia ja työntekijöitä tarvitaan molempia. Olemme monesta asiasta samaa mieltä. Kansanedustajat on valittu johtamaan ja nyt pitää johtaa. Aion kutsua Sannan omaan yritykseeni tutustumaan. Lisäksi vien hänet muihin pirkanmaalaisiin yrityksiin keskustelemaan yrittäjyydestä.”


16

Yrittäjäsanomat

y r i t tä j ä n y timessä

kuukauden blogi

Kahdeksan kysymystä hyvästä tiimistä

E

mme voi odottaa toisten uhrautuvan yrityksen eteen, ellemme itse ole valmiita siihen. Jokaisen omat toimintamallit välittyvät usein muihin ja tiimi rakentuu porukan yhteisen toiminnan perusteella. Olen aikaisemmin tehnyt diplomityöni startup-tiimeistä, missä haastattelin lukuisia kokeneita yrittäjiä, sijoittajia ja muita rahoittajia. Diplomityössä nousi esille kymmenen tärkeää osa-aluetta tiimissä. Tästä tiimin check-listasta poimin tiimihengen tarkempaan tarkkailuun. Avainkysymys tiimihengessä on, pystyvätkö tiimin jäsenet tekemään pyyteettömästi työtä muiden eteen. Helposti syytämme muita, mikäli oma panostuksemme ei saa vastakaikua. Muiden toiminnan tarkkailun sijaan välillä olisi hyvä laittaa oma toiminta suurennuslasin alle.

Miksi muut eivät ole valmiita työskentelemään minun hyväksi, jos minä työskentelen heidän hyväksi? Usein hyvät tiimipelaajat onnistuvat löytämään muita tiimipelaajia ympärilleen. Petynkö muiden panostukseen tiimin puolesta? Tuntuuko siltä, että muut tiimin jäsenet eivät kanna riittävästi oksia nuotiolle? Nämä ovat toistuvia ja tyypillisiä tuntemuksia kaikenlaisessa tiimitoiminnassa. Jarrun sijaan tiimipelaajan tulisi kantaa kaksi kertaa

Muiden toiminnan tarkkailun sijaan välillä olisi hyvä laittaa oma toiminta suurennuslasin alle.

enemmän oksia kuin aikaisemmin. Vasta silloin on syytä huolestua, jos jollakin tiimin jäsenellä suunnitelmat ovat jossain muualla kuin yrityksessä. Tässä on kahdeksan kysymystä, joita tulisi miettiä omassa tiimityöskentelyssä: 1) Haluatko tehdä muiden tiimin jäsenten eteen töitä? 2) Milloin olet tehnyt pyyteettömästi töitä muita kohtaan? 3) Uskotko oman kehittymisesi tapahtuvan tiimin kautta? 4) Toimitko reilusti kaikkia kohtaan? 5) Oletko valmis luopumaan omasta yhteisen hyvän vuoksi? 6) Ovatko omat tavoitteet linjassa muiden tiimin jäsenten kanssa? 7) Saatko nautintoa muiden onnistumisesta ja menestymisestä? 8) Pelkäätkö epäonnistumista ja selviytymistä porukassa?

Simon Sanek, johtamisen asiantuntija, vertaa tiimihengen tasoa toimisto- ja armeijaympäristön välillä: ”In the military we give medals to people willing to sacrifice themselves to help others. However, in business we give bonuses to people who sacrifice others to help ourselves. In talking to heroic soldiers about why they made a sacrifice for someone else, they all said that the other guy would have done the same thing – there is a deep trust in the military. It is hard to build this trust in the office environment”. Kuten Simon toteaa, näiden asioiden saavuttaminen toimistoympäristössä on hankalaa, mutta niiden tavoittelu on meistä itsestämme kiinni.

Jaakko Hyytiäinen kirjoittaja on startup-yritys peruutusaika.fi:n toimitusjohtaja

lue uusimmat blogit joka maanantai ja torstai

yrittajat.fi

Heidi Ekholm-Talas @EkholmTalas Heidi on sarjayrittäjä: mm. Digitapahtumatoimisto Eventgarden, Kipasu Sisustussuunnittelu & Remonttipalvelut. Mikko Eskola Mikko on hallituksen puheenjohtajana Hallituspartnerit Helsinki ry:ssä ja yrittäjä kolmannessa sukupolvessa. Teppo Laine Teppo on osakkaana asianajotoimisto Legistumissa. Katleena Kortesuo @katleena Katleena on viestinnän ammattilainen, kouluttaja, tietokirjailija ja kasvuyrittäjä. Harri Tahkola Harri on tilitoimisto Talenomin omistaja ja toimitusjohtaja. Lisää blogeja ja bloggareita löytyy osoitteesta www.yrittajat.fi

KIITÄ JA MUISTA Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Suomen Yrittäjien ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä. Hakemuslomakkeet ja lisätietoja: www.yrittajat.fi/huomionosoitukset tai puhelin 09 229 221.


17 Digitaalinen Kauppalehti on nyt entistäkin enemmän.

REUTERS

Kansainvälisiä yritys-, toimiala- ja markkinauutisia.

NEW YORK TIMES Harvard Business Review’n artikkeleita johtamisesta. Richard Branson: Startup, menestys ja yrittäjyys.

FINANCIAL TIMES Uusimmat, kuumimmat startup-uutiset, kiinnostavimmat pk-yritysten uutiset maailmalta.

KIRJEENVAIHTAJAT

Kauppalehden omat kirjeenvaihtajat uutisoivat Tukholmasta Mumbaihin, New Yorkista Shanghaihin.

Digitaalinen Kauppalehti jatkaa uudistumistaan. Saat entistä kattavamman tarjonnan kansainvälistä talousuutisointia. Luet merkittävimmät uutiset ja näet puheenaiheet taloudesta, politiikasta sekä yrityselämästä. Nyt digitaalisen Kauppalehden kaikki uutiset ja rajaton lukuoikeus ensimmäiseksi kuukaudeksi 1 eurolla. Tilaa kauppalehti.fi/one

OSUVAMPI. NOPEAMPI. ENEMMÄN.


18

Yrittäjäsanomat

Arki

peli

UUsi yritys aloita tästä

Näin nimeät yrityksen

Muista, että nimen pitää perustua sille, mitä yritys on ja mihin se pyrkii. Nando Malmelin on kehittänyt hyvälle yrityksen nimelle yhdeksän piirrettä.

Yrityksen nimeämiseen ei ole helppoa kaavaa. Nimeämisen pitää lähteä pohdinnalla, mikä yritys on, mitä se tekee ja mihin se pyrkii.

YritYksen niMiPeLi

Teksti JOSI TIKKANEN  josi.tikkanen@yrittajat.fi   Grafiikka MAARIT KATTILAKOSKI

V

uoden alussa valokuvaaja Reima Kokko oli tutun ongelman edessä. Konetekniikan diplomi-insinööri oli perustamassa yritystä ja sille pitäisi löytää nimi. Kokko tavoittelee asiakkaikseen ennen kaikkea yrityksiä. Hän halusi erottua omasta toimialastaan eikä halunnut, että nimi tuo mieleen pienen yrityksen. – Yleensä valokuvaajat nimeävät yrityksensä etunimi, sukunimi photography, Kokko sanoo. Lisäksi Kokko halusi nimeen raikasta makua. Hän kehitti joukon nimiä, joilla hän teetti gallupin lähipiirilleen. Loppusuoralle pääsivät Kuvaworks ja Valolink. Kokko valitsi Valolinkin. Nimi erottuu ja on saanut myös kehuja. Silti riskinotto nimessä aiheuttaa myös sekaannuksia. – Olen huomannut, että moni luulee ensiksi, että kyseessä on valaistusfirma. Nimen joutuu myös usein sanomaan kahdesti, Kokko pohtii.

Mieti ensin mitä haluat

Yrityksen nimipelissä tavoitteena on löytää nimi, joka auttaa yritystä menestykseen. Peliä voi pelata uuden ja vanhan yrityksen omistaja.

vanha yritys aloita tästä PohditKo nimen vaihtamista? 1. Ovatko tuotteesi tai toimintasi muuttuneet niin merkittävästi, että siitä kannattaa kertoa nimenmuutoksella? 2. Onko yrityksesi nimi tahraantunut kriisissä niin pahasti, että nimen vaihtaminen on perustelua? ei

PRH hyväksyy nimet

Kyllä

Jatka yrittämistä.

y r i t y k s i e n n i m e n va i h d o t

7014

2010

7364

7358

2011

2012

7105

6997

2013

2014

Lähde: PRH

Valolinkin nimeämisprosessi muistuttaa kaavaa, jota viestinnän professori Nando Malmelin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta suosittelee yrityksille, jotka ovat miettimässä nimeään. Malmelinin mukaan on vaikea antaa selkeää kaavaa, jonka mukaan hyvä nimi syntyy. Sen sijaan Malmelin on pohtinut kolmen kohdan prosessin, jonka mukaan nimeämisessä kannattaa edetä. Yrityksen nimeä ei pidä ajatella liian itsenäisenä, sillä sen pitää voimakkaasti juurtua yritykseen. Nimeämisen ensimmäisessä vaiheessa on pohdittava yritystä. Malmelinin mukaan nimen pitää kuvastaa yrityksen ideaa, organisaatiota ja tavoitteita. – Ketä me olemme, mitä haluamme tehdä ja mihin olemme menossa, Malmelin sanoo. Toisessa vaiheessa yrityksen pitää pohtia toimintaympäristöä, johon aikoo. Se tarkoittaa sitä, pyrkiikö yritys kotimarkkinoille vai myös vientiin, millaisia kilpailijoita on ja minkälaiseen asemaan uusi yritys pyrkii. Toimialan sisällä voi pyrkiä nimeen, joka on sopiva ja alalle tyypillinen. Esimerkiksi asianajo- ja tilitoimistot ottavat usein nimen, joka korostaa alaa ja yrittäjiä. – Myös asiakasymmärrys ohjaa nimeämistä. Sen mukaan voidaan joko valita konservatiivinen tai radikaali strategia. Yrityksen voi siis brändätä toimialan perinteiden mukaan tai ajatella, että asiakkaat ovat roh-

keampia. Silloin voidaan ottaa hallittu riski ja nimetä yritys radikaalimmin, Malmelin sanoo. Esimerkiksi Valolinkin yrittäjä Kokko lähti hakemaan poikkeavaa nimeä toimialalla. Kolmanneksi nimeämisessä tulee pohtia ihmisiä, jotka ovat kosketuksissa yrityksen kanssa, Malmelin sanoo. – Minkätyyppisiä intressejä ja preferenssejä asiakkailla voi olla. Analysoi mitä asiakkaat ja kumppanit odottavat. Nimeä kannattaa testata prosessin aikana, mutta on hyvä muistaa, että silloin se on vain nimi. Merkityksensä nimi saa vasta todellisessa maailmassa, kun asiakkaat pohtivat yritystä, tuotteita ja nimiä yhdessä. – Nimeä kannattaa testata, mutta kannattaa muistaa, että se merkityksensä vasta, kun yritys tai tuotevalikoima ovat olemassa, Malmelin sanoo.

Yrityksen nimeämispeliä monimutkaistaa se, että nimen on saatava kaupparekisterin hyväksyntä. Patentti- ja rekisterihallituksen neuvontalakimies Olli Vennon mukaan haettavien nimien ongelmat liittyvät usein siihen, että nimi on liian lähellä toisia nimiä tai ei yksilöi. Kaupparekisteriin merkittävien nimien on erotuttava toisistaan rekisterinpidon takia. Lisäksi uusi nimi ei saa sekoittua kilpailijoiden suojattuun nimeen. – Nimet ovat liian lähellä toisen yrityksen nimeä tai tavaramerkkiä, Vento kuvaa ongelmatapauksia. Yksilöivyys taas tarkoittaa esimerkiksi sitä, että nimi ei voi vain kuvata yrityksen toimintaa tai olla pelkästään yleisesti tunnettu paikannimi. Yrittäjät haluavat usein testata liikeideaa, markkinointia ja nimeä etukäteen kohdeyleisöllä. PRH:n mukaan silloin riskinä on, että toinen taho ilmoittaa nimen rekisteriin ensiksi. – Nimestä ei kannata hirveästi huudella etukäteen ennen kuin nimi on vireillä. Kannattaa olla hissun kissun, ei kannata hirveästi satsata markkinointiin ennen kuin nimi on jo varmistettu, Vento sanoo. PRH antaa tällä hetkellä päätökset nimistä noin kahdessa viikossa. Tuossa ajassa asiakas saa tiedon nimen hyväksymisestä tai kielteisestä ratkaisusta ja tähän liittyvästä lisätietopyynnöstä. – Yleensä lisätietopyynnön yhteydessä yritys vaihtaa nimeä, Vento sanoo.

mieti hyvää nimeä

Vanhat yritykset vaihtava nimeä tasaisesti. Vuosittain nimen vaihtaa noin 7000 yritystä.


19

Yrittäjäsanomat

kommentti

1 Erottuva Erottuuko nimi muista erityisesti omalla toimialallaan ja markkinaalueellaan?

Sopiva Soveltuuko nimi liiketoimintaan ja sen tavoitteisiin?

2

3

5

Lyhyt Onko nimi riittävän lyhyt ja helppokäyttöinen, jotta se ei muunnu lempinimeksi tai kirjainlyhenteeksi?

Pidettävä Nauttivatko ihmiset nimen käyttämisestä? Vaikuttaako nimi mukavalta tai älyllisesti haastavalta?

Helposti kirjoitettava ja lausuttava Osaavatko ihmiset kirjoittaa nimen sen kuultuaan? Osaavatko he lausua nimen sen nähtyään?

Kestävä Onko nimi trendikäs, ajanmukainen vai klassinen? Miltä nimi kuulostaa viiden vuoden päästä?

Levitettävä Onko nimen kirjoitusasu visuaalinen tai tyylikäs? Saako siitä kiinnostavan tai luovan logon?

7

Suojattava Voiko nimeä käyttää tuotemerkkinä? Voiko sen suojata ja rekisteröidä? Onko verkko-osoitteita vapaana?

Laajennettava Onko nimessä potentiaalia brändilaajennuksiin?

9

8

6

4

netti Nykyään nimen täytyy toimia hyvin myös verkkomaailmassa. Verkko-osoite: Pitkä nimi voi olla hankala verkko- ja sähköpostiosoitteissa. Viestintäviraston sivuilta voi varmistaa, että haluamasi verkko-osoite on vapaana Suomessa. Hakukoneet: Hakukoneet ovat tärkein kanava verkkosivuillesi. Varmista, että nimesi on hyvin Googlen löydettävissä ja että muut hakutulokset eivät ole epäasiallisia. Sosiaalinen media: Somen valta näkyy siinä, että joskus uuden yrityksen nimi toimii paremmin Twitterissä kuin puhuttuna. Pyri tasapainoon, mutta varmista, että nimi on riittävän selkeä sosiaaliseen mediaan.

Pysähdys Prh:ssa Peli loppuu, jos Kaupparekisteri ei hyväksy nimeä. Nimen pitää olla erottuva ja yksilöivä. Nimeä voi testata PRH:n sivuilta löytyvillä ohjeilla ja tietokannoilla. Nimen rekisteröiminen maksaa 110-380 euroa yhtiömuodosta riippuen. PRH käsittelee nimihakemukset keskimäärin reilussa kahdessa viikossa.

hyväKsytty nimi

hylätty nimi PRH voi hylätä nimen tai pyytää lisätietoja. Tässä tapauksessa yrittäjällä on kuukausi aikaa ehdottaa uutta nimeä ilman lisämaksua.

vientiin?

Kyllä

ei

Jos yritys aikoo vientimarkkinoille, se kannattaa ottaa huomioon jo nimeä antaessa. Kannattaa varmistaa, että nimellä ei ole ikäviä sivumerkityksiä kohdemaan kielellä ja että esimerkiksi verkkotunnukset ovat globaalisti vapaana.

oy valmis nimi ab

Palaa Kohtaan MIETI HYVÄÄ NIMEÄ

Kuvat: Pixhill

Josi Tikkanen

josi.tikkanen@yrittajat.fi

Liikaa tai ei yhtään Kärjistetään vähän: yrityksien nimiä mietitään joko liikaa tai sitten ei yhtään. Nykyisin ehkä enemmän liikaa. Nykyään näkee harvemmin insinööritoimistoja, joiden nimi on muodostettu perustajien nimien ensimmäisistä tavuista. Nimi kelpaa kaupparekisteriin ja tuttu asiakaskin sen tunnistaa, mutta uuden asiakkaan on vaikea muistaa abstraktia tavuparia. Nyt nimeä saatetaan miettiä niin paljon, että sen yhteys varsinaiseen liiketoimintaan katkeaa. Nimi kuulostaa muodikkaalta, pysäyttää asiakkaan ja nousee ehkä kahvipöytäkeskustelun aiheeksikin. Yrityksen tuotteet eivät kuitenkaan tule siitä mieleen.

Kaksi syytä vaihtaa nimeä Vuosittain tuhannet jo toiminnassa olleet yritykset vaihtavat nimeään. Nimenvaihdoksessa vastakkaisiin punnuksiin pistetään vanhaan nimeen kertynyt tunnettavuus ja uuden nimen mahdollistama tuoreus. Professori Nando Malmelin näkee kaksi syytä, miksi yrityksen nimi kannattaa vaihtaa. – Luonnollinen tilanne on muutostilanne. Toimiala tai tuotevalikoima muuttuvat, Malmelin sanoo. Toinen syy on pitkittynyt kriisitilanne. – Kun nykyinen nimi vie toiminnan edellytyksiä yritykseltä, silloin nimen vaihtaminen voi olla järkevää.

gallup

Ville Stenroos Cityvarasto

Krista Launonen Sisältötoimisto Launonen&Lehtonen

Timo Kangas K Advisers

Aiemmin olimme Suomen Kaupunkivarastot Oy. Vuonna 2007 vaihdoimme nimeä, koska halusimme virtaviivaistaa sitä. Kaikki sanovat, että uusi nimi on paljon parempi. Olen todella tyytyväinen, että uusi nimi meni läpi kaupparekisterissä, sillä siellä ollaan hyvin tarkkoja.

Monet asianajotoimistot on nimetty samalla tavalla kuin meidän yrityksemme. Siinä on arvokkuutta ja vakautta. Me emme kuitenkaan ole arvokkaita ja vakaita, vaan räiskyviä. Ristiriidat ovat hyviä, ne jäävät ihmisten mieleen. Mietimme myös pitkään, että mitä tulee sukunimien eteen. Halusimme erottua viestintäja mainostoimistoista ja siksi otimme nimeen sisältötoimiston.

Teen liikkeenjohdon konsultointia strategiaan, tuotevalikoimaan ja vientiin liittyen. Advisers tuli mukaan sitä kautta. Kun rekisteröimme 4Success-aputoiminimen ja teimme tarkistukset Suomessa, kaikki oli ok. Mutta kun yritimme tehdä LinkedIn-sivustot, totesimme, että nimi olikin käytössä, muistaakseni rekisteröity Sveitsissä. Saimme homman hoidettua pienellä kikkailulla. Nimet kannattaa tarkistaa globaalisti.


20

Yrittäjäsanomat

meeri utti

Yrittäjä vinkkaa -sarja ilmestyy verkossa aina keskiviikkoisin.

yrittäjät.fi

Palvelu on sitä parempaa, mitä vapaammat kädet asiakaspalvelijoilla on. Ei kannata olla ohjekirjaa jokaiseen tilanteeseen, neuvoo iSearch Groupin toimitusjohtaja Santtu Vehosalmi.

Kuinka asiakaspalvelun saa kukoistamaan? Valitukset ovat ehkä parasta, mitä yritykselle voi sattua. Valittajasta voi saada asiakkaan, josta kilpailijat vain haaveilevat, sanoo toimitusjohtaja Santtu Vehosalmi. Millaista on hyvä asiakaspalvelu? Myyjän ja liikkeen pitää tuoda asiakkaalle lisäarvoa. Jos asiakas vasta kotona huomaa, että ostamassaan siimaleikkurissa ei ole siimaa tai lelusta puuttuvat paristot, ei asiakaspalvelussa ole onnistuttu. Asiakkaan vinkkelistä pitää miettiä loppuun asti se, mitä hän tarvitsee. Jos sopivaa tuotetta ei löydy eikä voida tilata, niin asiakas pitää opastaa tarvittaessa myös kilpailijan luo. Myynti jää sillä hetkellä saamatta, mutta ele ei jää huomaamatta, ja hyvästä asiakaspalvelusta puhutaan yritysten nimillä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Itsepalvelu ei ole asiakaspalvelua. Myös verkossa pitää pystyä palvelemaan esimerkiksi chatin kautta. Miten yritys voi parantaa asiakaspalveluaan? Asiakaspalveluun ei kannata luoda

valmista sapluunaa, miten saa ja ei saa tehdä. Ei kannata yrittää luoda ohjekirjaa jokaiseen tilanteeseen, koska palvelu on sitä parempaa, mitä vapaammat kädet asiakaspalvelijoilla on. Henkilöstöä on hyvä perehdyttää yrityksen arvoihin, mutta hyvien asiakaspalvelijoiden hankkiminen lähtee jo rekrytointiprosessista. Taitoja voi kouluttaa, mutta asenne ja asiakaspalveluhenkisyys ovat vaikeampia. Hyvä palvelu ei maksa sen enempää kuin huonokaan. Pitää olla avoimia ja palveluhenkisiä myös kello 9 – 17 ulkopuolella esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Missä kulkee tyrkyttämisen ja palvelualttiuden raja? Jos jätetään puhelinmyyjät pois, niin kivijalkakauppojen kohdalla on hyvin harvinaista, että tulisi sellainen olo, että tyrkytetään

jotakin. Pikemminkin saisi olla enemmän myymistä. Asiakas on aina myyntimahdollisuus. Asiakkaalle voi myydä jotain, mitä tämä ei edes tiedä tulleensa hakemaan. Tärkeää on tervehtiä ystävällisesti, kertoa asiakkaalle, että on hänen käytettävissään, ja tiedustella tarpeista olematta tunkeileva. Mistä tietää, että asiakaspalvelu on tarpeeksi hyvää? Siitä, kun palvelusta jää asiakkaalle hyvä mieli. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen vaihtelee toimialoittain. Siinä voidaan hyödyntää asiakkaan yhteystietoja ja pyytää palautetta esimerkiksi tekstiviestillä. Asiakaspalautetta pitäisi pyytää niin pian, kuin asiakkaan on mahdollista arvioida tuotetta. Kyselyssä ei saa olla liian paljon kysymyksiä. Pitää miettiä, mitä todella halutaan tietää ja mihin tietoa käytetään.

Valitukset ovat ehkä parasta, mitä yritykselle voi sattua. Nehän suorastaan huutavat sitä, että haluan käyttää tuotettanne, mutta en tykkää tästä ja tästä. Valituksista saa palautetta, mikä toimii ja mikä ei. Kun tapauksen ratkaisee mahdollisimman huolellisesti ja kivuttomasti, saa samalla sellaisen asiakkaan, jota kilpailijoiden on vaikea saada, ja joka tulee kehumaan yritystä kavereilleen. Miten sosiaalista mediaa voi hyödyntää asiakaspalvelussa? Hyvin monella tavalla. Esimerkiksi ravintolalle sosiaalinen media on ehkä paras paikka tiedottaa viikon lounaat ja tulevat tapahtumat sekä nostaa esiin asiakkaiden kehuja. Facebookin lisäksi lounaan voi laittaa Twitteriin #lounas-aihetunnisteen kera. Silloin lounaalle voi tulla asiakas, joka ei ole edes tiennyt ravintolan olemassaolosta ennen twiittiä.

Konsultointia iSearch Group Oy konsultoi yrityksiä asiakaspalvelun kehittämisessä. Yritys myös valmentaa työntekijöitä sekä auttaa yrityksiä löytämään työvoimaa. Vuonna 2013 perustettu konsulttiyritys toimii pääosin Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Satakunnassa.

Ei kannata olla kaikissa kanavissa, vaan valita yksi tai kaksi sopivaa. Jos toimiala on visuaalista, kannattaa olla Instagramissa tai Pinterestissä. Twitter on hyvä interaktiiviseen palveluun, LinkedIn taas kasvua ja rekrytointeja hakeville yrityksille.

Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

yrittäjä vinkkaa

Yrittäjä vinkkaa -palstan edellinen teema oli franchisingyrittäjyys.

1

Hyödynnä vahvuuksiasi Tee tiivistä yhteistyötä muiden yrittäjien ja ketjun kanssa. Miettikää yhdessä parannusehdotuksia ja -ideoita ketjun hyväksi. Kehitä ketjua omien vahvuuksiesi kautta, neuvoo yrittäjä Markus Sippo.

2

Kaikki irti verkostosta Kun asiakas tarvitsee samaa palvelua toisella paikkakunnalla, voit luottavaisin mielin ohjata hänet ketjun toiselle franchisingyrittäjälle. Puhaltakaa yhteen hiileen, vinkkaa yrittäjä Janne Grönmark.

3

Varaudu byrokratiaan Paperityöt ja byrokratia työllistävät myös franchisingyrittäjää. Niiden aiheuttamaan suureen työmäärään pitää varautua, ettei kuluta itseään loppuun, muistuttaa yrittäjä Ville Lindén.

4

Ole joustava ja avoin Luo asiakkaalle mahdollisimman matala kynnys ottaa yhteyttä. Monet soittavat tai laittavat viestiä mieluummin kuin tilaavat verkossa. Ole mutkaton ja jousta tarvittaessa, linjaa yrittäjä Tarja Lahti.


21 Hyödynnä valtakunnalliset jäsenedut 2015

Yrittäjäsanomat

VAKUUTUKSET

LEHDET JA KIRJAT

POLTTOAINEET

Fennia tarjoaa jäsenyrityksilleen merkittäviä vakuutusetuja, mm. ryhmätapaturmavakuutuksen veloituksetta, pysyvän työkyvyttömyyden turvan 10 % suuremmalla korvaussummalla sekä 50 %:n alennuksen yrityksen sairauskuluvakuutuksen päiväkorvausosan maksusta. Tarjoamme myös mahdollisuuden laajentaa oikeusturvavakuutusta ilman lisämaksua. Lisäksi annamme 40 %:n alennuksen Premium- ja Fenniakaskoon ja 20 %:n alennuksen useimpiin kodin vakuutuksiin. Ota yhteyttä Fenniapalveluun, p. 010 503 8818 tai lue lisää: fennia.fi/suomenyrittajat

Summa-verkkopalvelussa maksutta yksi lehtituote kokeiltavaksi kahdeksi kuukaudeksi sekä kaikki maksulliset lehdet ja kirjat 20 %:n jatkuvalla alennuksella. Summassa voit seurata kaikkia Talentumin lehtien, kirjojen ja verkon sisältöjä kaikilla päätelaitteilla. Kaikista kotiin tai töihin kannetuista kestolehtitilauksista 20 %:n jatkuva alennus. Tilattavat lehdet ovat Talouselämä, Tekniikka & Talous, Fakta, Markkinointi&Mainonta, Arvopaperi, MPC, Tietoviikko ja Metallitekniikka. Lisätiedot ja tilaukset: 020 442 4100, yrittajat.talentum.fi, asiakaspalvelu@talentum.fi

Neste Oil Yrityskortilla alennusta bensiinistä ja dieselistä −2,5 snt/l (sis. alv), laskutuksen yhteydessä asemakohtaisista vähittäismyyntihinnoista. Etu ei koske Neste Oil Express -verkostoa. Lisäksi raskaan kaluston Truck-verkoston sopimushinnat määritellään asiakaskohtaisesti. Suoratoimituksina Neste Oil -voiteluaineet, -kemikaalit, -nestekaasut ja -polttonesteet sopimushinnoin. Lisätietoja: 0200 113 11 tai neste.fi Ohjeet yrityskortin hakemiseen yrittajat.fi-jäsensivuilta.

AUTONVUOKRAUS Jäsenyrityksille −15 % kaikista henkilö-, paketti- ja kuormaautovuokrauksista Suomessa. Alennus myönnetään kaikista julkisista hinnoista ja europcar.fi-sivustolla ilmoitetuista tarjoushinnoista. Alennus ei koske lisäpalveluja eikä ennakkoon maksettavia prepaid-tuotteita. Näytä jäsenkorttisi! Lisätiedot ja varaukset: 0200 121 54, europcar.fi tai varaukset@europcar.fi

AUTOPESU Jäsenyrityksille autopesuetu HelmiSimpukka-ketjun asemilla −20 % normaalihintaisista autopesuista. Edun saa jäsenkortin esittämällä. Lisätietoja: helmisimpukka.fi

KUITTIEN KÄSITTELy eTasku-mobiilisovelluksella kuvaat ja toimitat paperiset pankki-, luottokortti- ja käteiskuitit kirjanpitäjälle yhdellä napin painalluksella. Lataa eTasku älypuhelimesi sovelluskaupasta ja testaa maksutta 30 päivän ajan. SY:n jäsenille eTasku 4,4 €/kk/käyttäjä + alv. Lisätiedot: asiakaspalvelu@etasku.fi, 040 500 4506, etasku.fi

LAIVAMATKUSTAMINEN Työ- ja kokousmatkat: 10 %:n sopimusalennus Tallinkin ja Silja Linen normaalihintaisista risteily- ja reittimatkoista. Vapaa-ajan matkustus: Veloitukseton liittyminen Club One -kanta-asiakasohjelman keskimmäiselle Silver-tasolle. Kokous- ja ryhmämatkat: 010 804 123. Risteilyt: 0600 157 00. Club One: 0600 152 68, tallinksilja.fi Risteilyt: −10 − 15 % päivän hinnoista. Hyttiluokat LUX, SUM ja SUI normaalin hinnaston mukaisesti. Reittimatkat: −5 − 15 % normaalihintaisesta hyttipaketista ilman ajoneuvoa tai normaalihintaisen henkilöauton kera. Varaukset Viking Linen myyntipalvelusta 0600 41577 (1,75 €/vastattu puhelu + pvm/mpm) sekä onlinevarauksina vikingline.fi-sivujen kautta. Reittimatka tulee varata jäsenyrityksen nimellä. Reittimatkojen varaukset ainoastaan myyntipalvelun kautta. Jäsenyys ja alennuskoodit on mainittava varausta tehdessä. Käytä Suomen Yrittäjien asiakasnumeroa sekä risteilyjen tuotetunnuksia, jotka saat kirjautumalla yrittajat.fi-jäsensivuille.

MAJOITUS- JA KOKOUSPALVELUT Holiday Club -kylpylähotellien ja loma-asuntojen päivän majotushinnasta −15 %. Etu voimassa online-varauksissa osoitteessa holidayclub.fi. Kampanjakoodin saat kirjautumalla jäsensivustolle. Lisätietoja: holidayclub.fi Restel Hotel Groupin hotelliperheen kotimaiset Cumulus- ja Rantasipi-hotellit, kansainväliset Holiday Inn- ja Crowne Plaza -hotellit sekä Hotelli Seurahuone Helsinki ja Hotel Atlas Kuopio tarjoavat SY:n jäsenille huoneet sopimushinnoin: 1 tai 2 hengen huone samaan hintaan, päivän kokouspaketeista −10 %. Varaukset ja tiedustelut: 020 045 646 tai 020 055 055 (0,29 €/min + pvm/mpm), my.reservation@restel.fi Kokoustilatiedustelut suoraan hotellista cumulus.fi, crowneplaza-helsinki.fi, finland.holidayinn.com, rantasipi.fi, hotelliseurahuone.fi, hotelatlas.fi Kansainväliset vapaa-ajan viikonlopputarjoukset Crowne Plaza- ja Holiday Inn -hotelleihin yrittajat.fijäsensivuilta. Etusi jopa −30 %.

RAVINTOLAT Jäsenyrityksille jälkiruoka veloituksetta normaalihintaisen pääruuan yhteydessä kaikissa Restelin ravintoloissa pois lukien Burger King -ravintoloissa. Etu on lisäksi voimassa Crowne Plazan ravintola Macussa ja Helsingin Messukeskuksen Terra Nova -ravintoloissa. Etua ei voida yhdistää muihin etuihin. Etu tarjotaan kortin haltijalle ja yhdelle seuralaiselle. Lisätiedot: ravintolamaailma.fi

MyyNTI JA MARKKINOINTI

REKISTERITIEDOT

Fonecta tarjoaa monia rahanarvoisia etuja Suomen Yrittäjille vuonna 2015. Katso päivittyvät edut osoitteesta: kampanja/fonecta.fi/yrittajaedut. Lisätietoja: 020 692 999 (arkisin klo 8 – 16), asiakaspalvelu@fonecta.com

Yrittäjän arkea helpottamaan – Onhan yrityksesi mukana? Liity joukkoomme! Saat Luotettava Kumppani -palvelun käyttöösi valtuuttamalla meidät hakemaan ja julkaisemaan tilaajavastuutiedot puolestasi. Luotettava Kumppani vuosihinnasta −15 % (norm. 100 € + alv). Valvoja-palvelusta −25 % kaikki tasot. Liittokohtaiset alennukset huomioidaan laskutusvaiheessa automaattisesti. Lue lisää www.tilaajavastuu.fi ja liity osoitteessa www.tilaajavastuu.fi/luotettavakumppani

POLTTOAINEET SY:n jäsenkortin magneettiraidalla käteisalennus 2,2 snt/l (sis. alv) bensiinistä ja dieselöljystä sekä −10 % Teboil-voiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä −2,7 snt/l (sis. alv) sekä voiteluaineista (ei yli 10 l astiat), autokemikaaleista, nestekaasusta ja pesuista −10 %. Edut eivät koske Teboil Express -automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia. Lisätiedot: 020 470 0739, anne-maria.juhala@ teboil.fi. Ohjeet yrityskortin hakemiseen yrittajat.fijäsensivuilta. Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy kilpailukykyiseen sopimushintaan. Kysy hintatarjous ja tilaa: suomeksi 0800 183 301, ruotsiksi 0800 183 20 tai tilauskeskus@teboil.fi. Kerro tilauksesi yhteydessä SY:n jäsennumero ja että kyseessä on jäsenetu. Kertatoimituksen vähimmäismäärä on 1 000 litraa.

LAKIPALVELUT JuriNetin toimistoista valtakunnallisesti −15 % kaikista asianajopalveluista. Lisäksi maksuton alkuneuvottelu. Alennusta voi saada jopa tuhat euroa. Lisäksi JuriNet tarjoaa muita rahanarvoisia etuja. Jäsenetu kattaa nyt myös SY:n jäsenyritysten työntekijöiden omat asiat. Lisätiedot: info@jurinet.fi, 029 009 2590, jurinet.fi

POSTITUSPALVELUT Sähköisen Verkosto-asiointikanavan kautta lähetät paketit, laskut, kirjeet ja tiedotteet käteishintoja edullisemmin ja silloin kun sinulle sopii. Verkoston postilaatikkoon voit ottaa vastaan verkkolaskuja ja kirjeitä. Tärkeät postit kulkevat aina mukanasi. Rekisteröidy osoitteeseen posti.fi/verkosto tunnuksella YRITTÄJÄ ja palvelu on välittömästi käytössäsi! Arvomme vuoden lopussa kaikkien rekisteröityneiden kesken 300 euron arvoisen kylpylälahjakortin. Lisätiedot 0200 77 000 (pvm/mpm) ma–pe 8 – 18 tai asiakaspalvelu@posti.com

Katso tarkemmat tiedot jäsenhinnoista ja varausohjeista kirjautumalla jäsensivuille jäsennumerollasi osoitteessa yrittajat.fi.

SÄHKÖ- JA ENERGIAPALVELUT Säästä kiinteistön energiakuluissa 5 – 65 %! Energia-asiantuntijapalvelut jäsenetuhintaan −5 %, mm. energiatehokkuussuunnitelma, etähallinta, sähkön kilpailutus ja -hankinta, sähkön siirtomaksun tarkastaminen sekä erilaiset selvitykset, todistukset ja raportit. Yksityishenkilöille ja pienyrittäjille sähkön kilpailutus on ilmaista. Tee sopimus osoitteessa pienasiakaspalvelu.enegia.com Asiakaspalvelu 020 7414 110, enegia.com, asiakaspalvelu@enegia.com

VIESTINTÄRATKAISUT Elisa tarjoaa useita rahanarvoisia etuja Suomen Yrittäjien jäsenille. Ajantasaiset edut osoitteessa elisa.fi/yedut. Elisa Yritysten verkkokaupassa elisa.fi/verkkokauppa asioit silloin, kun sinulle sopii. Henkilökohtaista palvelua saat Yrittäjäpalvelupisteestä elisa.fi/ajanvaraus ja Yrittäjäasiakaspalvelusta 010 80 8088 (ark. 8 – 16.30, 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min, lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 6 snt/min. Alv. 24 %). yritysten-asiakastuki.elisa.fi


22

Yrittäjäsanomat

iiro rautiainen

Hyvinvointikoulutus opetti Pasi Nurmelalle itseensä tutustumista ja tapoja ladata energiaa. – Se auttoi tunnistamaan ja torjumaan stressioireita ja toimimaan niin, ettei stressiä pääsisi syntymäänkään.

53

s lus h VINKKiä tär ppi ä

”Opin katsomaan omien korvien väliin” – Viime kädessä vain yrittäjä itse voi vaikuttaa asioihin. Kun mittarit menevät punaiselle, pitää vetää käsijarrua: se onnistuu yksinkertaisilla asioilla. On lähdettävä vaikka hetkeksi pihalle kävelemään tai torikahveille. Pienikin tauko helpottaa. Nurmela aloitti yrittäjänä vuon-

Yrittäjien hyvinVointikilta Yrittäjien hyvinvointikilta on Suomen Mielenterveysseuran ja Suomen Yrittäjien kehittämä toimintamalli, joka tukee pkyrittäjien henkistä hyvinvointia ja arjessa jaksamista koulutusten ja vertaisryhmätoiminnan avulla. yrittajakilta.fi

Onnistu yrityskaupassa – omistajanvaihdosseminaari 4.6. – 5.6. Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Varmista yrityksesi myyntikunto ja kiinnostavuus, kehitä yritystäsi ja kasvata sen arvoa. Maksimoi yrityskaupan tai sukupolvenvaihdoksen tulos kaikkien osallisten kannalta. Valmistaudu elämänmuutokseen luopujana tai uutena yrittäjänä ja toimitusjohtajana. Ota yritysblogista tehot irti 11.6. 9:00 – 10:15 Omalla koneellasi (webinaari) Katleena Kortesuon koulutus sopii kaikille, joilla on tavoitteena tehostaa yrityksensä näkyvyyttä ja löydettävyyttä netissä sekä vahvistaa yrityskuvaansa blogikirjoittelun avulla.

Stressin hallintaan

Yrittäjä Pasi Nurmela kertoo, miten hän sai stressin hallintaansa. Hyvinvointi Yrittäjä tottuu suorittamiseen. Työpäivät venyvät, eivätkä töiltä ole rauhassa koti eikä perhe. Yrittäjä tuijottaa liikevaihtoa ja huolehtii raha-asioista. Työpaineista ei ole yksikään yrittäjä vapaa. – Kropasta voi tulla ilmoituksia, että vauhtia pitäisi hiljentää, mutta niitä viestejä ei osaakaan enää kuunnella. Kun lähtee hakemaan uusia voimavaroja, on jännittävää, mitä kaikkea itsestään voi löytää, yrittäjä Pasi Nurmela, 48, sanoo. Nurmela osallistui Yrittäjien hyvinvointikoulutukseen Rovaniemellä. Nurmela päätyi koulutuksessa miettimään työelämän perusasioita: Miksi päivät venyvät? Miksi oma ärsyyntymiskynnys joskus ylittyy?

kalenteri

na 2001. Nyt turvallisuus- ja hälytysjärjestelmiä valmistavassa ja asentavassa Seniortek Oy:ssä työskentelee 11 henkeä ja yrityksen liikevaihto on kaksi miljoonaa euroa. Ennen oman yrityksen perustamista Pasi Nurmela urakoi palkkatyöläisenä paperitehtaisiin sähkölämmityksiä. Nurmela kertoo, että samassa koulutuksessa oli vain kaksi miestä. Loput olivat naisia. – Se on kuvaavaa. Koulutukseen hakeutumisessa pitää olla oma halu, muuten se on yhtä tyhjän kanssa. Kysymys kuuluu, miten tavoitetaan oikeassa vaiheessa olevat henkilöt? Saattaa olla, että he, ketkä eniten sitä tarvitsisivat, eivät sinne mene. Ulla-Maija Paavilainen toimitus@yrittajat.fi

Vedä raja Kotiin en ole tietokonetta kuljettanut enää pitkään aikaan. Jossain on vedettävä raja. En myöskään soittele työntekijöille illalla koteihin, enkä yleensä vastaa illalla työpuheluihin.

Pidä lomaa Eihän kukaan jaksa työntekoa pitemmän päälle ilman lomaa. Ja miksi tehdä töitä, ellei siitä saa palkkaa tavalla tai toisella?

Verkostot Suomalaisittain on huono juttu, että kollegat nähdään vain kilpailijoina, eikä asioista uskalleta puhua avoimesti keskenään.

SuomiAreena 11. – 17.7. Pori SuomiAreena kokoaa jälleen Poriin suuren joukon poliitikoita, järjestöväkeä, yrittäjiä ja muita kansalaisia keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Paikalla on myös Suomen Yrittäjät. Valtakunnalliset yrittäjäpäivät 2. – 4.10. Vuokatti Yrittäjien vuotuinen valtakunnallinen tapahtuma Yrittäjäpäivät järjestetään tänä vuonna lokakuun alussa Vuokatissa. Lisätietoa tapahtumista ja koulutuksista osoitteessa www.yrittajat.fi


23

Yrittäjäsanomat

Vinkit verkkokauppaan

Löydä tärkeät luvut verkosta Alennuslaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/

Palkkalaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

Vuoden nuori yrittäjä Valtteri Lindholm neuvoo, miten verkkokaupan saa vetämään.

1 RUOKI LUOVAA MARKKINOINTIA Suomalaiset verkkokaupat eivät hyödynnä tarpeeksi markkinointiviestinnän ammattilaisten osaamista.

2 AUTOMATISOI Verkkokauppojen asiakaspalvelu kannattaa automatisoida mahdollisimman pitkälle.

3

”PÄÄSEEKÖ YRITTÄJÄ JOSKUS ELÄKKEELLE?”

Päätänkö yrittäjänä itse eläkkeeni määrän? Miten huolehdin jaksamisestani? Entä jos sairastun? Koska yrittäjällä on vähän aikaa ja paljon kysymyksiä, ehdotamme, että sinä teet sitä mitä parhaiten osaat ja me huolehdimme tulevaisuuden turvastasi. Ja mitä kysymyksiä eläkkeen maksusta tai työssä jaksamisesta mieleesi tuleekaan, meiltä voit kysyä milloin tahansa. Kysy Suomen suurimmalta yrittäjien työeläkevakuuttajalta.

www.elo.fi/kysy

TUOTETIEDOT KATTAVIKSI Verkkokaupan tuotetietojen on syytä olla mahdollisimman kattavia ja ajan tasalla.

Olemme Elo, Suomen suurin yrittäjien työeläkevakuuttaja.

Lue lisää: bit.ly/verkkokauppavinkit

Tuemme yritysten ja yrittäjien kasvua kattavalla valikoimalla työeläkevakuuttamisen palveluita ja rakennamme työhyvinvointia yhdessä asiakkaidemme kanssa. Liity hyvinvoivien asiakkaidemme joukkoon. Elon vakuutukset saat myös kumppaneidemme Fennian, LähiTapiolan ja Turvan kautta. Katso lisää www.elo.fi.

Verotuksen määräpäivät

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/


24

Yrittäjäsanomat

Ilkka Lavaksen mukaan yrittäjyys vaatii jatkuvaa kehittymistä. ”Ei saa tuudittautua siihen, että osaisi kaiken.”

Sarjayrittäjän tärkeä oppi Ikka O. Lavas aloitti yrittäjänä 17-vuotiaana. Sarjayrittäjän 20 vuoteen mahtuu it-kuplasta selviäminen, uusi alku ja City-lehden perustaminen. Teksti: KIRA KEINI  Kuvat: ALEKSI POUTANEN

K

eskustelun sävyn perusteella maanantaiaamu on alkanut yrittäjälle mieluisalla tavalla. Puhelinta korvallaan pitelevä hyväntuulinen mies ojentaa kätensä ja esittelee itsensä kuiskaten Ilenä. Puhelun päätyttyä hymy on herkässä. Syystäkin. – Tein juuri yrityskaupat, mies sanoo ja istahtaa toimistonsa sohvalle Helsingin Vallilassa. Tieto ei yllätä. City Digital -mediaperheen omistaja Ilkka O. Lavas on kovan luokan sarjayrittäjä. Hän aloitti uransa jo 17-vuotiaana. Lavas on ollut mukana yli parissakymmenessä yrityksessä, joista esimerkkejä ovat muun muassa verkkosanakirja ilmainensanakirja.fi ja nettisivujen rakennuspalvelu W3 Group. Lavaksen tunnetuin yrityskauppa on City-lehden ostaminen marraskuussa 2012. Lavas uskalsi ostaa, vaikka printtilehteen perustunutta brändiä pidettiin jo valmiina kaatumaan.

Velkoja kävi hakemassa huonekaluja Helppoa ei bisnesten pyörittäminen ole kuitenkaan aina ollut. 23-vuotiaana intistä palatessaan Lavas joutui vaikeaan tilanteeseen. It-kupla oli puhjennut, ja hänen ensimmäinen, verkkosivuja rakentava yrityksensä oli kassakriisissä. Maksamattomia laskuja oli noin sadantuhannen euron edestä, eikä työntekijöille ollut varaa maksaa palkkoja. Lavas sai verottajan ja velkojan kanssa sovittua rästien maksamisesta. Koska rahaa ei ollut, tuli velkoja hakemaan yrityksen huonekaluja. Itselleen Lavas ei pystynyt maksamaan palkkaa moneen kuukauteen, ja työntekijöitä – joista useat olivat Lavaksen ystäviä – oli irtisanottava. – Ei irtisanomisessa voi olla ikinä hyvä, mutta jos saisin käydä joitakin niistä keskusteluista uudestaan, tekisin ne pidemmin. Irtisanotuille on tehtävä selväksi, ettei se johdu heistä itsestään. Rästien maksamiseen meni 14 kuukautta, mutta Lavas onnistui pelastamaan yrityksensä. Kokemuksen jälkeen nuorelle yrittäjälle koitti itsetutkiskelun paikka. Oli mietittävä, mitä tehdä seuraavaksi.

Yrittäjäesikuva löytyi naapurista Lavaksen ensimmäinen taloudellinen esikuva

oli naapurin ”rikas setä”, jolla oli oma yritys. – Hänellä oli valtava maapallon muotoinen säästölipas, jossa oli tuhannen markan seteleitä. Mietin aina, että miten kenelläkään voi olla niin paljon rahaa. Hän oli ensimmäinen esikuvani taloudellisesti hyvin menestyvästä ihmisestä, Lavas muistelee. Maatilalla kasvanut äiti ja metallipajassa osakkaana ollut isä istuttivat reippaan asenteen poikaansa jo nuorena. – Tekemisen meininki on ollut aina verissä, hän kertoo. Lukion toisella luokalla vuonna 1996 Lavaksen tuttava kyseli, tunsiko hän ketään, joka osaisi tehdä nettisivuja. Bändilleen sivut tehnyt Lavas tarjoutui työhön itse. Hän teki elämänsä ensimmäisen tarjouksen ja sai tilauksen. Hyvin menneen työn jälkeen Lavas pisti pystyyn oman yrityksen. – Asuin aloittaessani vielä kotona, äiti pesi pyykit ja jääkaappi täyttyi itsestään. Minulla ei ollut ylimääräisiä kuluja, joten kynnys aloittaa liiketoiminta oli todella matala. Ei ollut mitään menetettävää.

Tietoisesti sarjayrittäjäksi Ensimmäistä yritystä kohdanneiden vastoinkäymisten jälkeen Lavas antoi itselleen luvan miettiä uudelleen alusta asti, mitä hän oikeasti halusi tehdä. – En löytänyt työpaikkailmoituksista yhtäkään minulle sopivaa yritystä. Kaikki vaikuttivat liian vanhanaikaisilta ja kankeilta, Lavas sanoo. Hän päätti ryhtyä rakentamaan itselleen sarjayrittäjän uraa. – Oma verkkosivuyritykseni oli vielä pystyssä, mutta halusin sen ympärille muita tukijalkoja. Ajattelin, että pelkkä nettisivujen tekeminen ei riitä. Lavas opiskeli liiketaloudellisen MBA-tutkinnon ja kehitteli yritystoimiaan eteenpäin. Pikku hiljaa nettisivubisneksen rinnalle kehittyi muuta liiketoimintaa, joka sekin painottui vahvasti verkkopalveluihin. Alkunsa saivat muun muassa ilmainensanakirja.fi ja ulkosuomalaisille tarkoitettu suomikauppa.fi. – Mikään yritys ei ollut vielä niin iso, että ne olisivat yksin elättäneet, mutta pienistä puroista kasvoi isompi virta. En ollut enää riippuvainen vain nettisivujen tekemisestä, hän sanoo.

Minun on ymmärrettävä yritysteni toiminta läpikotaisin. Nuorena purin aina kaikki laitteet ja katsoin, miten ne toimivat. Sama pätee yritysmaailmassa.

Ilkka O. Lavas

Ikä: 36 Koulutus: Ylioppilas 1997, MBA 2007, luonnontieteiden kandidaatti (tietojenkäsittelytiede) 2014. Ura: Yrittäjäksi 1996. Vuonna 2005 sarjayrittäjäuran alku ja kirja Luontainen yrittäjyys. Vuonna 2012 jo 15 yritystä, City-lehden osto ja toinen kirja Pysäyttämätön yrittäjyys. Vuonna 2014 Improve Median toimitusjohtajaksi. Kaikkiaan ollut mukana yli 20 yrityksessä. Perhe: 7- ja 9-vuotiaat pojat sekä vaimo.


Yritt채j채sanomat

25


26

Yrittäjäsanomat

Lavaksella oli eri skenaarioita siitä, miten Citylle kävisi kaupan jälkeen. Pahimmassa tapauksessa kaikki menisi pieleen. Optimistisimmassa tilanteessa mentäisiin katosta läpi, ja Citystä tulisi monen miljoonan euron bisnes. Cityn uusi nousu It-yrittäjälle tarjoutui mahdollisuus uuteen alanvaltaukseen vuonna 2012. Lavas istui Lehtiyhtymän hallituksessa, kun esityslistalle tuli ehdotus Citylehden ostamisesta. Median murros oli iskenyt nuorten kaupunkilaisten lehteen: lukijamäärä oli laskenut ja mainostajat kadonneet. Lehtiyhtymän omien laskelmien mukaan yrityskauppa ei ollut kannattava, mutta Lavas näki Cityn digitaalipalveluissa valtavaa potentiaalia. Hän pyysi lupaa jatkaa neuvotteluja yksityishenkilönä. Marraskuussa 2012 hänestä tuli City-lehden omistaja. – Minulla oli kolme mahdollista skenaariota siitä, miten Citylle kävisi kaupan jälkeen, Lavas sanoo. Pahimmassa tapauksessa kaikki menisi pieleen, ja lopputuloksena olisi pannukakku. Toisen skenaarion mukaan City pelastuisi ja Lavas saisi siitä kivan bisneksen, jota pyörittää muiden hommien ohessa. Optimistisimmassa tilanteessa mentäisiin katosta läpi ja Citystä tulisi monen miljoonan euron bisnes. Ei ole vaikea arvata, kuinka kävi. Viimevuotisen mediatutkimuksen mukaan City on jälleen Suomen luetuin kaupunkilehti, ja liikevaihto on kasvanut nopeasti parista sadasta tuhannesta noin 2,5 miljoonaan euroon.

Tavoitteena 60 miljoonan euron liikevaihto Nykyään neljä kertaa vuodessa ilmestyvän printtilehden jutut ovat kaikki ilmestyneet aiemmin Cityn verkkosivuilla. Tärkeimpänä elvytyskeinona Lavas mainitsee juuri digitaalipalveluiden rakentamisen ja kehittämisen. – City heräsi digitalisaatioon liian myöhään. Kun minä tulin mukaan, keskityimme sataprosenttisesti digiin. Sen ansiosta olemme kasvaneet monta kertaa nopeammin kuin markkinat, Lavas sanoo.

1

Rohkeus

Yrittäjän on otettava rohkeasti kantaa ja tehtävä vaikeitakin päätöksiä yrityksen toiminnasta.

Cityn ostettuaan Lavas sai puheluita useilta media-alan toimijoilta. Häntä pyydettiin auttamaan verkon kävijämäärien kasvattamisessa ja mainostilan myymisessä. Näin hän myös teki. Cityn ympärille rakennettiin mediaperhe City Digital Oy, johon kuuluvat myös muun muassa verkkosivustot Vivas ja Duunitori.fi. Mediaperheen rinnalle koottiin lisäksi mainosverkko City Digital Network. Viime vuonna syntyi vielä Improve Media, joka yhdistää muun muassa City Digitalin, A-lehtien ja Klikki Networkin mediat yhden mainosverkoston alle. Tällä hetkellä verkostoon kuuluu yhteensä 380 mediaa. Pään luulisi menevän pyörälle vähemmästäkin, mutta Lavasta ei huimaa. – Meillä on hyvä tiimi ja todella kivaa töissä. Tähtäimenä on 60 miljoonaa euroa liikevaihtoa, joten sinne on vielä vähän matkaa, hän nauraa.

Kaatumisista pitää oppia Lavaksella on nyrkkisääntöjä siitä, minkälaisiin yrityksiin hän lähtee mukaan. – Minun on ymmärrettävä yrityksen toiminta

Ilkka Lavas on kirjoittanut kaksi kirjaa yrittäjyydestä ja pitää Cityn verkkosivuilla Ilon kautta -blogia. ”Kirjoitan blogiin sekä menestymisestä että vastoinkäymisistä.”

2

Ihmiset

Ilman ihmisiä ei ole bisnestä. Parhaimmillaan ihmiset muodostavat hyvän tiimin nimeltä Yritys Oy.

läpikotaisin. Nuorena purin aina kaikki laitteet ja katsoin, miten ne toimivat. Sama pätee yritysmaailmassa, hän sanoo. Sarjayrittäjyys vaatii Lavaksen mukaan uteliaisuutta ja halua kehittyä. – On oltava kiinnostunut siitä, mitä maailmalla tapahtuu ja mihin maailma on menossa. Lisäksi on oltava valmis oppimaan ja omaksumaan uutta koko ajan. Yrittäjä ei saa tuudittautua siihen, että osaisi kaiken. Aina pitää opiskella ja kehittyä, olla huippuosaaja kaikessa missä tarvitaan. Myös epäonnistumiset ovat Lavaksen mukaan oppimisen paikka, eikä niitä pitäisi vältellä. – Kun kaatuu, on mietittävä, miten kaatua ensi kerralla niin, että sattuu vähemmän. Jos emme tekisi virheitä, emme tekisi paljon mitään muutakaan, hän toteaa. Vaikka omia virheitä on oppimisen kannalta käytävä läpi, ei menneisyyttä ole Lavaksen mielestä järkeä jäädä märehtimään. – Kaikki energia on keskitettävä tulevaan. Juuri nyt rakennan Suomen digitulevaisuutta, ja se on tärkein tehtäväni, hän sanoo.

3

Liikkeellä pysyminen Kun pysyy liikkeessä, pääsee varmasti eteenpäin. Ikinä ei saa pysähtyä.

City Digital Oy City on vuonna 1986 perustettu nuorille kaupunkilaisille suunnattu suomalainen ilmaisjakelulehti. Vuonna 2012 Cityn printtiversio lopetettiin entisessä muodossaan, ja se muuttui pääasiallisesti verkkolehdeksi. Samana vuonna omistajaksi tuli Ilkka O. Lavas. Tällä hetkellä lehti ilmestyy painettuna neljä kertaa vuodessa. Kaikki printtilehden jutut on julkaistu aiemmin myös verkossa. Lavas rakensi Cityn ympärille mediaperheen nimeltä City Digital Oy, johon kuuluu Cityn lisäksi useita muita itsenäisiä verkkosivustoja, kuten viihdemedia Vivas, tv-opas Telsu.fi sekä nettisanakirja ilmainensanakirja.fi. City Digitalin liikevaihto on noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa ja se työllistää tällä hetkellä parisenkymmentä henkilöä.


27

Yrittäjäsanomat

3 x k i r j at

h yö t y s o v e l l u k s e t Yrittäjäsanomat esittelee sovellukset, jotka auttavat yrittäjää arjessa.

Stressikirja Marja-Liisa Manka Talentum Yliopistouralta juuri yrittäjäksi palannut Marja-Liisa Manka kokoaa Stressikirjaan stressiä koskevat teoriat, syyt, seuraukset ja ennen kaikkea tavat välttää vahingollista stressiä. Kirja on pääasiassa hyvin käytännönläheistä ja hyödyllistä tietoa, josta voi ammentaa sekä oman että työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Nimensä mukaisesti kirja käsittelee kuitenkin stressiä niin laajasti, että stressaantunut ihminen ei välttämättä jaksa kaikkea. Kirjan lopuksi Manka listaa viisi ohjetta onneen. Listan kohdat saattavat kuulostaa itsestäänselvyyksiltä, mutta noudatettuina auttavat pitämään yllä tasapainoa työja vapaa-ajan välillä ja siten ehkäisemään pitkäkestoista ja vahingollista stressiä.

Klassikko Ville Raivio Tammi Tunnettuja bloggari Ville Raivio käy läpi Klassikkokirjassaan miesten muotia. Raivio on vuosia pitänyt aiheeseen keskittyvää Keikariblogia. Klassikon esittelemät vaatteet saattavat tuoda tavalliselle yrittäjälle mieleen Raivion blogin nimen, mutta kirja tarjoaa myös mukavia virikkeitä, miten omaa tyyliä voi kehittää ja piristää.

Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta Björn Wahlroos Otava Björn Wahlroos tunnetaan paitsi menestyneenä pankkiirina, myös aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana. Uusi kirja auttaa hahmottamaan Wahlroosin ajattelua, joka julkisuudessa vaikuttaa välillä lonkalta ampumiselta. Ytimenä on Wahlroosin usko vapaan markkinan talouden voimaan. Siksi hän vastustaa eri luvuissa korkeita veroja ja veroelvytystä.

iOS ANDROID WINDOWS PHONE

Tripadvisor Tripadvisorin verkkosivujen kautta voi varata matkoja ja majoituksia, mutta yritys kokoaa myös matkaoppaita esimerkiksi eri kaupungeista, jotka voi ladata kännykkään sovelluksina. Silloin niitä on helppo käyttää myös ilman internetyhteyttä. Oppaiden laatu ja vinkkien määrä vaihtelevat kaupungeittain, mutta suurissa kaupungeissa oppailla pärjää hyvin.

iOS

Createtrips Createtrips on Tripadvisorin suomalainen haastaja, joka eroaa Tripadvisorista siinä, että yksittäiset oppaat ovat yhden käyttäjän kirjoittamia, kun Tripadvisorilla oppaat koostuvat ison joukon arvioista. Online-oppaat ovat ilmaisia, mutta offlineoppaista käyttäjä maksaa. Maksusta osa menee oppaan kirjoittajalle.


28

Yrittäjäsanomat

Minä Rahoitus piti lastenvaate­ja lifestyleyritys Papu Design Oy:n toimitusjohtajan Jussi Kurkelan viikon kiireisenä.

Maanantai 4.5.

Keskiviikko 6.5.

Päivä oli mielenkiintoinen, sillä kuvasimme yrityksestämme pienen esittelyvideon joukkorahoituskampanjaa varten. Onneksi videota työstämässä oli mahtavia tyyppejä. Tunnen olevani etuoikeutettu saadessani tehdä töitä samassa yrityksessä vaimoni ja siskoni kanssa. Videota puolestaan teimme yhdessä lapsuudenystäväni kanssa. Päivän aikana toimistolle saapui paketti Portugalista. On aina yhtä jännittävää nähdä uusien tuotteiden mallikappaleita ensimmäistä kertaa.

Enää pari viikkoa ja meidänkin kampanjamme on joukkorahoituspalvelu Invesdorissa näkyvillä kaikille. Iso osa työajastani tuntuu menevän neuvotteluissa rahoittajien ja sijoittajien kanssa tai näihin liittyvien selvitysten laadinnassa. Hioimme vielä pitchiamme. Viidessä minuutissa tulisi saada sijoittajat vakuutettua, että juuri meihin kannattaa sijoittaa. Haettuani lapset hoidosta tein ruokaa ja nukuin pienet päiväunet. Iltapäivällä oli aikaa ottaa rauhassa ja panostaa hyviin yöuniin.

Tiistai 5.5. Eilispäivän hyvä fiilis katosi luettuani aamulla pari ikävää sähköpostia. Ajatukset piti kuitenkin kasata, koska edessä oli kaksi erittäin mielenkiintoista palaveria sijoittajien kanssa. Palaverien jälkeen sähköpostit eivät enää masentaneet. Meillä on suunnitelmissa ensin Saksan valloitus, sitten Ranskan ja Ruotsin. Kaikki tuntuu olevan kiinni siitä, että sattuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Ylihuomenna on Tampereella bisnesenkeliverkosto Fibanin pitch-tilaisuus, jota varten viilasimme keittiöpalaverissa illalla Papun pitchin iskuun.

Maailmanvalloitusta askel kerrallaan Nokialaisen lastenvaate- ja lifestyleyritys Papu Design Oy:n toimitusjohtajan Jussi Kurkelan toukokuinen työviikko koostui pitchauksesta, joukkorahoituskampanjan suunnittelusta ja äitienpäivän vietosta perheen kesken.

Tilaa Yrittäjä-lehti,

ja saat luettavaksesi taatusti maailman parhaan lehtiuudistuksen läpikäyneen ja Suomen parhaan ammattija järjestölehden*. Hinta jäsenille vain 48 euroa (sis. alv 10 %) / 6 numeroa Ei-jäsenille 58 euroa (sis. alv 10 %) / 6 numeroa

TilaTai leh ! nyT www.yrittaja-lehti.fi *

Palkintoraadin perusteluja Yrittäjä-lehdestä: lähtökohtana oli selvitys jäsenistön toiveista. Tuloksena on positiivisesti yllättävä lukulehti, jolla on informatiivinen sisältö, moderni ja raikas ulkonäkö, hyvät kuvat ja miellyttävä paperi. Lehden laadukas ulkoasu ja ajankohtaiset aiheet lisäävät kiinnostavuutta sekä erottuvuutta, ja saavat muutkin kuin alan ammattilaiset tarttumaan lehteen.


29

Yrittäjäsanomat

Torstai 7.5. Päivä lähti hyvin käyntiin puolen tunnin aamulenkillä. Lounaan jälkeen suunniteltiin muotinäytöstä Nokian messuille. Iltapäivällä oli FiBANin tilaisuus, jossa etsittiin sijoittajia ja yhteistyökumppaneita sekä tehtiin omaa yritystä tunnetuksi. Pitchauksen jälkeen yleisön kiperimmät kysymykset liittyivät yrityksemme brändäämiseen ja kansainvälisen markkinoinnin kustannuksiin. Pitchin piti myös perheemme toinen yritys Weecos Oy, jossa vaimoni Anna on osakkaana.

Perjantai 8.5.

tuomio

Viikko on ollut niin työntäyteinen, että tänään vietin vähän kevyemmän päivän. Aamulla oli tapaaminen Finnveralla. Neuvottelimme rahoituksesta, jonka avulla yrityksen kansainvälistyminen saataisiin vauhdikkaasti käyntiin. On mahtavaa, että Papun menestykseen uskotaan! Toimistolla pääsin vielä kertomaan, että joukkorahoituskampanjamme oli saavuttanut 30 prosenttia minimitavoitteestaan. Loppupäivä meni pikkuasioita hoitaessa. Viikko oli sen verran hyvä, että korkkasimme toimistolla päivän päätteeksi skumppapullon.

Kuluneen kuukauden nousut ja laskut

Tulosvaroittajat Suomen kampaviineriteollisuus joutuu antamaan jälleen tulosvaroituksen, kun virkamiesten kolmen kuukauden kesälomakausi alkaa. Varaa on Ennen finanssikriisiä oli jakovaraa, kriisin jälkeen elvytysvaraa. Nyt ei joidenkin mukaan ole enää varaa olla elvyttämättä.

Viikonloppu 9.5.–10.5. Lapset hoitivat herätyksen hyvissä ajoin lauantainakin. Iltapäivällä lasten serkut tulivat kylään. Vauhtia ei puuttunut, kun serkukset pääsivät juoksemaan pihaa ympäri, hyppimään trampoliinilla ja kiipeilemään puissa. Iltapalaksi paistettiin kesän ensimmäiset makkarat grillissä. Sunnuntaina oli äitienpäivä. Kävimme herättämässä Annan äitienpäivälahjojen kera. Aamupalan jälkeen lähdettiin ulos puutarhanhoitoon. Iltapäivällä suuntasimme maalle mummulaan äitienpäiväkahveille. Saatoimme myös kanat ensimmäistä kertaa talven jälkeen ulkotarhaan. Illalla menimme vielä toiseen mummolaan syömään ja saunomaan.

Aasinhattu Sosiaalidemokraattisten opiskelijoiden mukaan nuoria kannustetaan vastuuttomasti yrittäjiksi, kun yrittäjät eivät järjestäydy. Tiedoksi, että ay-tyyppistä järjestäytymistä yritysten välillä kutsutaan hintakartelliksi. Odotukset Euroviisut päättyi pettymykseen. Onneksi olemme taas ennakkosuosikkeja seuraavissa missikilpailuissa ja jalkapallokarsinnoissa.

Yrittäjä,

uskallatko yrittää ilman turvaa? Ota itsellesi työttömyysvakuutus SYT-kassasta www.syt.fi. - kassa

Päättäjäislahjaksi starttipaketti yrittäjyyteen! Lahjoittamalla suvivirren soidessa yrittäjähenkiselle nuorelle Suomen Yrittäjien opiskelijajäsenyyden (20 €) olet tukemassa uuden yrittäjäpolven kasvua. I

w

: o.f ÄÄ om S I P E L Un LU nm .oo ww

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa


30

Yrittäjäsanomat

TULOSTINTARVIKKEITA

LAATUJÄRJESTELMÄT

TILITOIMISTOT

Kaikki taloushallinnon palvelut Uudeltamaalta Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilinpäätökset, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto. Ota yhteyttä ja tule käymään sinulle sopivimpaan toimipisteeseemme! Raasepori 045-110 7674 Lohja 019-321 070

Vantaa 029-193 9999 Kerava 029-193 9999 Helsinki 09-6225 715 – www.paritilit.fi – paritilit@paritilit.fi –

Yli 20 vuotta tilitoimistopalvelua yritysten ja yrittäjien parhaaksi!

TALOUSHALLINTO

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

PARHAAT PALVELUT

ILMOITUSMYYNTI

KYSY TARJOUS! Tiedustelut:

KARI SALKO 0400 604 133 kari.salko@alma360.fi AJONEUVOPAIKANNUS

YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTA

ROUTE-TRACKER A JONEU VOPAIK ANNUS

Taloushallinnon ohjelmat

Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena.

• Hinta-laatuvertailun voittaja • Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu

Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan • • • •

Kuljetukset ja työt hallintaan Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia Automaattinen seuranta ja -Link tietojen tallennus 24/7 S RT

Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

työUU UUT lavojen jaannus

UU

TI

NTA ETOSUUNTA PALK ATKIRJANPITO OSTORESKON TRLA A

LASKUTUS

www.route-tracker.com

TIETOSUUNTIET TA OSUUNTTI AETOS

OSTORESKONTRA

Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös

KIRJANPITO

Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen.

Kirjanpito-ohjelma

PALK ANLASKENTA

aik to Vaih eiden pstimilla välin F-tunni R

Soita: puh. 040 966 2067

Laskutusohjelma

SKUTUS

TIETOSUUNTATIETOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOTTIETOSUUNTATIE TOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOT

Palkanlaskentaohjelma

Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontraohjelma

Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com


31

Yrittäjäsanomat

Yrityspörssi

MITEN NOLLAAn? © jani kääriäinen

Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Kauppa

Majoitus, ravintola, elintarvike

Myydään Tikkurilan keskustassa sijaitseva terveyskauppa/hoitola. Liike on toiminut 25 vuotta samalla paikalla. Liiketila on 160 neliötä ja se jakautuu myymälätilaan ja hoitolaan. LV 350 000 €. Liike on voittoa tuottava. 2422

Jos olet etsinyt itsellesi tai perheellesi asuin- ja työpaikkaa, jossa voisi yhdistää perhe-elämän ja yrittämisen, tässä on tilaisuutesi. Hieno, omarantainen paikka, jossa voit valita elämällesi uuden suunnan. 2465

Osakkuus verkkokauppassa. Elämyslahjoja myyvä ja markkinoiva verkkokauppa. Toiminta on siirrettävissä ja laajennettavissa merkittävästi, työntekijöitä 1,5. Tilaisuus toimintaan osallistuvalle tekijälle. Soita 040 728 4720. 2378 Myydään 1978 perustettu taidekauppa-kehystämö. Eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Keskeisellä paikalla Taidekehystäjät ry:n jäsenyritys. Laaja asiakaskunta, laadukas ja arvostettu liike. Koulutettu henkilökunta. Kehyslistojen oma maahantuonti. 2334

Teollisuus Myydään tuottavan yrityksen toiminnat erikseen tai sopimuksen mukaan Uudellamaalla. Toimialat Urakointi/Purkutyöt/Konepalvelut/ Rakentaminen ja Korjaamopalvelut. Liikevaihto 400 000 - 500 000 euroa. Yritys on velaton. 2415

Kentucky Fried Chicken tyyppinen pikaruoka ravintola Espoossa. Tarjolla myös Chicken Wingsejä. Rasvakanava- ja rasvanerotuskaivot on sekä kolme wc:tä. Voidaan myydä myös ilman kalusteita ja laitteita! 2451 Myydään Tornionlaaksossa, Ylitornion keskustassa oleva omalla tontilla sijaitseva Hotelli Helenan Kievarin liiketoiminta kiinteistöineen ja irtaimistoineen. H: 350 000 €. Yhteystiedot: Helena Ollila puh. 050 4661340 2450 Myydään Kaamasen kievari. Kaamanen on pieni kylä Inarista 28 km pohjoiseen. Ympärillä erämaata ja mainiot kalastusvedet sekä metsästysmaat. Inarijärvelle on matkaa n. 20 km. Liike sijaitsee 4-tien varressa. 2423

Yrityspörssin ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

Sähkö- ja lämpöala Sähköasennusliike. Korjausrakentamista sisältäen normaalin sähkösuunnittelun. Perustettu 1993, liikevaihto 850 000 euroa. Vakiintunut asiakaskunta Helsingissä ja voitollinen toiminta. Ei pitkäaikaista velkaa. 2421

Tuotannonohjaaja Jani Kääriäinen pyörittää päivätyönsä ohella valokuvausyritystä.

Yritysvälittäjät

Myytäviä kohteitamme:

Jani Kääriäinen: Olen laudan päällä kesät talvet

Ohjelmistoyritys....................300 000 Liikkeenjohdon konsultointiyritys ...........neuvotellaan Keskiraskas tilauskonepaja.....................3 100 000 Puusepänteollisuusyritys..... 495 000 Lähes 40 vuotta toiminut rakennusliike......................... 700 000 Ammatillinen perhekoti ........170 000 Kauneushoitolaketju..............120 000 Markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijayritys ...................285 000 Espanjalainen ravintola-baari Tallinnan keskustassa..............87 000

Hyvinvointi  Lautailu on ollut harrastuksenani 1980-luvulta lähtien ja edelleen elämäntapa. Sain ensimmäisen skeittilaudan pikkuserkultani alle kouluikäisenä, lumilautailun pariin päädyin puolestaan 1980-luvun lopun lumilautailubuumin myötä. Skeittaamiseni painottuu kesään, lumilautailu luonnollisesti talveen. Skeittaan pääasiassa minirampeilla ja skeittiparkeissa. Tällä hetkellä Järvenpäässä ei ole yhtään skeittipaikkaa, joten päätin rakentaa rampin omalle takapihalleni. Jos joku kehtaa sanoa, ettei skeittaus ole urheilua, hän voi käydä muutaman tunnin testaamassa ja miettiä sitten uudestaan. Ei sitä huonokuntoinen jaksa. Lumilautailen pääasiassa freestyletyylillä hyppyreissä ja kaiteissa, mutta joskus tulee tehtyä myös matkoja isommille kukkuloille Lappiin ja muualle Eurooppaan. Tutussa mäessä Talmassa rinteen hinkkaaminen on sosiaalista kuntoilua ja varman päälle pelaamista, vieraat mäet

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

www.yritysporssi.fi

Myydään asbesti- ja rakennuspurkuyritys Varsinais-Suomessa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Hintapyyntö 200 000 €. Myydään eläkkeelle jäämisen johdosta. Yhteydenotot tekstiviestillä puh. 041 700 5862. 377

Voit vastata ilmoitukseen vastauslomakkeella, jonka löydät verkkopalvelusta ilmoitustunnuksen perusteella. Vastaukset välittyvät ilmoituksen jättäjälle, joka päättää mahdollisesta yhteydenotosta vastaajalle.

OSTETAAN YRITYS Toimialan kokenut ammattilainen ostaa hyvän tilitoimiston Turusta.

2404

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 27.8.2015

toilm jätä os

yritysporssi.fi

Yrityspörssi

Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle

Normaalihinta on 54 € + alv. 10 %

Jäsenhinta 45 € + alv. 10 %.

A YRITTÄJILLE

äidinkielen Seppänen toimii ja Helmi Leea yt työkohän on keränn Patjas on yrittäjä Liisa-Maria opettajana, ja kuin än opettaja. ston viestinn yläasteelta, lukiosta Liiketalousopi kemusta niin paloksestakin. laansa ovat asiakas illisesta oppilait Hänen erikoisa aikutus ammat ammatiltaan viestintä, vuorov on ensimmäiseltä velutilanteiden Leea arian kokemukkeinot. Liisa-M , joten hänen ja vaikuttamisen sairaanhoitaja esta tilantei löytyy osoitte n asiakaspalvelu blogi Vuorovaikutin sensa mukaa ksen voi utin.fi. Vapaakorkeakoulutu www.vuorovaik den todellisen . Vapaaaria harjoittaa yspoliklinikalta aikanaan Liisa-M hankkia päivyst on aa partiota, tiaan: maatal n Leea harrast kolmatta ammat aikanaa kaksi viikaksosten tarhaikäisten leivontaa, joista emännyyttä lenkkeilyä ja toisensa. . kuin kumoavat juostessa jaloissa meistä ikään

-50%

Löydä oma unelmasi

– VIESTINN PASUUNALLA? PILLILLÄ VAI

vat sinulta Faceasiakkaasi halua esite? lehteen? Mitä taan tehokas yrityksestäsi ? Kuinka laadi essä Miten saat jutun haastattelussa i – ja miten ihme pitää toimia radio tät ydinviestis bookissa? Miten kaille? ivu? Kuinka kitey asiak nettis ja va ille toimi lle, sidosryhm Millainen on ästi henkilöstö selke ttua mainossen saa kerro jälle. Se on kuin käsikirja yrittä va viestinnän halua ulkoistaa unalla on katta . Kaikki eivät Pillillä vai pasu ssa paketissa iseen. intäosasto sama ejä itse tekem toimisto ja viest kirja antaa vinkk intää, joten tämä viestintään, an yrityksensä viest alisen medi asuhteisiin, sosia ta löytyy ratkaisut medi stintään. Kirjas unalla antaa än ja asiakasvie Pillillä vai pasu eet. kinointiviestintä tunnit kiinnostan miseen, mark eivät äidinkielen verkossa toimi joita niille, ppiosuus jopa pieni kielio n arkeensa. omaa taa jä, joita voi sovel e, ja esimerkke teinen tietojärkäl asti keissejä teos eikä perin Kirjassa on runsa alukuinen haku unalla on nope Pillillä vai pasu lukijansa. joka uuvuttaa elijoille, opisk sekä aville yrittäjille iosti myös aloitt Kirja sopii main yritys. imessä oma joilla on tähtä

rittäjä uo on kasvuy Katleena Kortes jonka eritietokirjailija, ja yliaktiivinen asiasosiaalinen media, koisalaa ovat iestintä. markkinointiv kaspalvelu ja tiettäEi oo totta on Katleenan blogi än alan luetuin viestinn västi Suomen a haraikanaan Katleen Vapaablogi. kaa a, taikuutta, keskiai rastaa partiot ilua. ja viikinkimiekka

PILLILLÄ VAI ia esuo, Liisa-Mar

Katleena Kort

ÄN KÄSIKIRJ

kenkäkauppa, autokauppa, konepaja, rautakauppa, kahvila, rakennusliike, kirjapaino, kyläkauppa, mainostoimisto, baari, isännöintitoimisto, kirpputori, ravintola, kuljetusliike, kauneushoitola, korjaamo, verkkokauppa, vaatekauppa, kukkakauppa, leipomo, kuntosali, parturi, ja eröidy kampaamo, maansiirtoliike, Rekist koulutuspalveluyritys, kodinkonekorjaamo... oitus

Patjas ja Leea

Seppänen

PASUUNALLA?

KÄSIKIRJA YR VIESTINNÄN

ITTÄJILLE

ovat yllätyksellisempiä. Yhdessä talvessa tulee toisinaan yli sata laskupäivää. Viime vuosina talvet ovat saapuneet myöhässä, joten odotteluun kyllästyneenä aloitin vuonna 2013 täytelajina maastopyöräilyn. Maastopyöräily on yllättävän samankaltaista kuin lumilautailu. Reitin ulkopuolella liikkuessa ei kummassakaan tiedä, mitä on tulossa vastaan. Lautailijana olen nykyään harkitsevaisempi kuin nuorempana. Kun katsoo vanhalta videolta, kun nilkka muljahtaa ympäri, niin vieläkin vihloo koko kropassa. Hölmöily johtaisi vain turhiin taukoihin tärkeistä harrastuksista. Yhteistä kaikille lajeilleni on se, että ulkona liikkuminen rentouttaa kummasti. Kun aloitin työelämässä 1996, kuljin naurettavan kilometrin mittaisen työmatkan autolla, satoi tai paistoi. Nykyään ihmettelen, miten saatoin olla niin typerä! Heikki Isotalo toimitus@yrittajat.fi @HeikkiIsotalo

45 € Viestintä on yrityksesi elinehto (+ alv. 10 %)

Katleena Kortesuo, Liisa-Maria Patjas ja Leea Seppänen

UUTUUS TUTUSTU JA TILAA www.yrittajat.fi/kirjallisuus

Yrittäjäsanomat

facebook.com/yrittäjät

@yrittajat

yrittäjät.fi

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 574 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja ⚫ Kimmo Koivikko, päätoimittaja ⚫ Josi Tikkanen, uutispäällikkö ⚫ Katri Simola, toimittaja ⚫ Riikka Koskenranta, toimittaja (perhevapaalla) ⚫ Maarit Kattilakoski ja Raija Lehtonen, taitto ⚫ etunimi.sukunimi@yrittajat.fi, p. (09) 229 221 Ulkoasu Miikka Tikka  Ilmoitusmyynti Alma 360 / Asiakasmedia ⚫ PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 ⚫ myynti@alma360.fi ⚫ www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki ⚫ p. (09) 229 221 ⚫ toimisto@yrittajat.fi  Paino Alma Manu Oy, Tampere Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. ⚫ Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä ⚫ Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.


Täysin uusi

NISSAN PULSAR BUSINESS 360 Käyttöetu alk. 395 € Vapaa autoetu alk. 575 € Alk. 24 390 €

Uusi

NISSAN X-TRAIL BUSINESS 360 Käyttöetu alk. 545 € Vapaa autoetu alk. 725 € Alk. 34 991 €

CO2-päästöt 94–134 g/km

CO2-päästöt 129–139 g/km

NISSAN QASHQAI BUSINESS 360 Käyttöetu alk. 435 € Vapaa autoetu alk. 615 € Alk. 27 390 € CO2-päästöt 99–134 g/km

NISSAN BUSINESS 360 -MALLISTO

OTA UUSI NÄKÖKULMA YRITYSAUTOILUUN Huippuvarustellun, varta vasten yritysautoiluun räätälöidyn Nissan Business 360 -malliston alhaisten verotusarvojen lisäksi malliston CO2-päästöt täyttävät tiukemmankin yritysautopolitiikan vaatimukset. Nissan QASHQAI, uusi Nissan X-TRAIL ja Täysin uusi Nissan PULSAR. Yritysautoilun ylivertainen taso.

QASHQAI Business 360 alk. 27 390 €. Autoveroton hinta 21 760,48 €, autovero 5 629,52 €. EU-yhdistetty kulutus ja CO2-päästöt 3,8–5,8 l/100km, 99–134 g/km. X-TRAIL Business 360 alk. 34 991 €. Autoveroton hinta 27 784 €, autovero 7 207 €. EU-yhdistetty kulutus ja CO2-päästöt 4,9–5,3 l/100km, 129–139 g/km. PULSAR Business 360 alk. 24 390 €. Autoveroton hinta 19 896,28 €, autovero 4 493,72 €. EU-yhdistetty kulutus ja CO2-päästöt 3,6–5,7 l/100km, 94–134 g/km. Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Kuvien autot vakiovarustein. Pidätämme oikeudet hinnanmuutoksiin.

Yrittajasanomat 5 2015