Issuu on Google+

Etusivu

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

1

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

kuvat: johannes Wiehn

Pääkirjoitus: Hyviä signaaleja alkaa löytyä | 3

9/2013 Yrittäjäpalkinto vetää kovin nöyräksi. Asiakkaat ovat olleet meille ystävällisiä ja pitäneet siitä, mitä teemme. Riia Sandström, Martinex

10–13

Hyvä ME! Yrittäjät kertovat, mikä on ollut vuoden kohokohta, mikä askarruttaa mieltä ja onko oma kunta hyvä yrittää.

uutiset: PIMEÄ RAHA ETSII YRITTÄJÄÄ | 4 – 5

uutiset: NÄIN PYÖRII TUKIRULETTI | 6 – 7

ravistajat: SMARTUMIN SETELIPAINO jauhaa vinhasti | 22 – 23


2

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittäjä, tee kotisivut helposti! Toteuta kotisivut itse

Käyttövalmiit kotisivut vaivatta

Kotisivukone-palvelulla saat näyttävät kotisivut kaikkiin tarpeisiin nopeasti ja edullisesti.

Tilaa yrityksesi kotisivut tai verkkokauppa meiltä edullisena Avaimet käteen -palveluna.

Ammattitaitoiset kotisivujen tekijämme suunnittelevat ja toteuttavat yrityksesi näköiset kotisivut toiveidesi pohjalta jopa kahdessa viikossa. Valmiita sivuja voit itse ylläpitää helposti netissä.

• • •

Helppo käyttää. Et tarvitse aiempaa kokemusta kotisivujen rakentamisesta päästäksesi alkuun. Tietokone ja internet-yhteys riittävät. Nopea. Pääset alkuun alle kymmenessä minuutissa. Edullinen. Voit kokeilla palvelua kaksi viikkoa täysin ilmaiseksi ja sitoutumatta. Jatkossa maksat vain kuukausimaksun. Kotimainen ja luotettava. Kotisivukone-palvelulle on myönnetty Avainlippu-tunnus ja saat palvelua suomeksi.

ile e k o K oa k k i i 2 v ksi! e s i a m il

Alkaen 17,90 €/kk (alv 0%)

Avaimet käteen -palvelun tilaaminen on helppoa ja riskitöntä. Meillä on myös 100 % tyytyväisyystakuu, sillä sitoudut maksamaan vasta hyväksyttyäsi ehdotuksemme kotisivujesi ilmeestä ja asettelusta.

100% sy y s i ä yv tyyt kuu! ta

Kotisivupaketin kertamaksu

99 €

+ alk. 17,90 €/kk (alv 0%)

www.kotisivukone.fi


3

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Aiheita: UUTISET:

8|

Juhlakaluilla yhteinen sävel  –  Päätökset syntyvät ripeästi

14 | SY-pomo: Tekemätön työ aisoihin 16 | Tässäpä bisnesidea: Nauraa työkseen 18 | Mustan kissan salaisuus

Valo näkyy tunnelin päässä

debatti:

Hyviä uutisia ei tarvitse etsiä enää kissojen ja koirien kanssa.

arjessa:

V

iime viikko osoitti, että Suomessa tapahtuu paljon hyviäkin asioita. Ensin peliyritys Supercell räjäytti pankin kertomalla, kuinka yrityksestä puolet on myyty Japaniin. Kerralla monimiljonääreiksi tullut yrityksen perustajakaksikko, Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja, lupasi pistää hyvän kiertämään eli he käyttävät ainakin osan rahoistaan sijoittamalla lupaaviin startupeihin. Lisäksi Paananen ja Kodisoja jatkavat Supercellin omistajina ja johtokaksikkona vanhaan malliin. Hehkutus on ollut täysin ansaittua ja toivottavasti uusia supercellejä tulee jatkossakin.

24|

Talenomin toimitusjohtaja Harri Tahkola kommentoi lukuja niin, että yleinen taloudellinen tilanne on paranemassa ja patoutunut kysyntä saattaa purkautua hyvinkin nopeaksi kasvuksi kotimarkkinoilla. Samalla hän kuitenkin muistuttaa tilanteen herkkyydestä. Yksi keskeisimpiä avaimia olisi pankkien lainalukkojen aukaiseminen. Muitakin haasteita riittää. Suomen Yrittäjät julkaisi viime viikonloppuna Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä oman toimintansa painopisteet ensi vuodelle. Lista on tuttu. Se kertoo karua kieltään siitä, että Suomi jarruttaa omatekoisesti yritysten kasvua. Esimerkiksi julkinen sektori häärää edelleen yksityisillä markkinoilla ilman huolen häivää. Myös julkiset hankinnat on saatava kuntoon. Samaan putkeen yritysten turhaa sääntelyä on vähennettävä. Lisäksi yksinyrittäjät ansaitsevat yrittäjävähennyksen ja arvonlisäveron huojennusalue on laajennettava nykyisestä 22 500 eurosta. Sen sijaan pienten yritysten ongelmaksi muodostuneet ylipitkät maksuajat ovat saaneet ansaitsemansa huomion. Yrittäjät päätti tehdä oikeusministerille esityksen, jonka mukaan enimmäismaksuaika on rajattava 30 päivään. Myös poliitikot ovat aktiivisesti viestittäneet, että pienyrityksiä ei saa pitää suurempien yritysten luotottajina. Tällaisen yhteispelin soisi laajentuvan koskemaan myös muita tärkeitä kysymyksiä.

Yksi keskeisimpiä avaimia olisi pankkien lainalukkojen aukaiseminen. Toinen hyvä uutinen koskettaa suoraan laajempaakin yritysmassaa. Tilitoimisto Talenom julkaisee kerran kuukaudessa omaa barometria, jossa kerrotaan pk-yritysten liikevaihdon kasvulukuja ja liikevoittoprosentit. Barometri antaa hyviä viitteitä tulevasta juuri sen ajankohtaisuuden takia. Barometrin mukaan pk-yritysten liikevaihto kasvoi keskimäärin 2,7 prosenttia ja liikevoitto 4,8 prosenttia, kun vertailujaksona on viime vuoden elokuun ja tämän vuoden elokuun välinen aika. Erityisesti kannattavuuden parantuminen on hyvä signaali.

Hille Kuusisto vs. Jouni Backman

26 |

Miten voi rentoutua, kun päivät venyvät

28 | Erämaassa arki vaatii kekseliäisyyttä 30 | Kysy meiltä, me etsimme vastaukset

Talous:

32 |

Paljonko työntekijä oikein maksaa

34 | Karkaavatko kulut käsistä

vapaalla:

36|

Postimerkki tekee kauppansa netissä

Resumé:

39 |

Nyheter på svenska

yrittAJAt.fi:

Onko pimeä raha uinut luoksesi? Ota kantaa verkossa!

Timo Lindholm: Uutta näkökulmaa yritysten kasvuun Kolumni TIMO LINDHOLM

timo.lindholm@yrittajat.fi

Mikään yritys tuskin on kasvuyritys elinkaarensa alusta loppuun.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja

A

ikavälillä 2008 – 2011 Suomessa oli tasan 758 kasvuyritystä. Näin yksioikoinen tulos löytyy OECD:n määritelmiin perustuvasta kasvuyritystilastosta. Tuon luvun mukaan kasvuyritysten osuus kaikista yrityksistä olisi vajaat 0,3 prosenttia. Mitä ne muut 99,7 prosenttia sitten ovat? Paikallaan polkevia, taantuvia tai toimintaansa lopettelevia? Ei tietenkään. Suomalainen yrityskenttä on monipuolinen ja kaiken aikaa uudistuva, mutta kasvuyrittäjyyden käsite on liian suppea ja jopa harhaan johtava. Viralliseksi kasvuyritykseksi yltää, kun työllistää lähtötilanteessa vähintään 10 henkeä ja lisää henkilöstön määrää kolmen vuoden jaksolla keskimäärin vähintään 20 prosentilla vuodessa. Määritel-

män molemmat kriteerit ovat outoja. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Tilastokeskus ovat tehneet tervetulleen uudistuksen selvittäessään pienten yritysten kasvua viime vuosina. Tarkastelun kohteena ovat kaikki vähintään kolmen hengen yritykset. Kun kasvuyrityksiksi luetaan ne vähintään kolmen hengen yritykset, jotka ovat lisänneet henkilöstönsä määrää vähintään 10 prosentilla vuodessa, oli Suomesta vuosina 2008 – 2011 runsaat 7 500 tällaista yritystä.

Mikään yritys tuskin on kasvuyritys

elinkaarensa alusta loppuun. Ja jos onkin, jää kasvu yleensä lyhyeksi ja päättyy yritystoiminnan lopettamiseen. Kasvuyrittäjyys tulisikin nähdä mahdollisimman laajasti. Yrityskaupan

myötä hankittu suurempi koko on kasvuyrittäjyyttä, samoin sarjayrittäjien toiminta, jossa useita yrityksiä omistetaan ja viedään eteenpäin yhtä aikaa tai peräkkäin. Myös toimintaansa laajentavassa yritysverkostossa toimiva yhden hengen yritys on arvokas osa kasvuyrittäjyyttä. Kasvuhalun kääntäminen todelliseksi, menestykselliseksi kasvuksi on erittäin vaativa urakka. Tässä talouden tilassa siihen liittyy vielä yksi uusi kysymys. Miten kasvu rahoitetaan, kun pankkisäätely on tiukkaa, kysyntänäkymät epävarmat ja monien yritysten luottokelpoisuus heikentynyt. Miten siis kasvuun liittyvät riskit jaetaan, kun ilman riskiä ei ole kasvua eikä uudistumista?


4

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Uutiset

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

Yrittäjä, varo rahanpesijää Perinteisten rahanpesureittien hankaloituminen voi lisätä rikollisten yrityksiä valjastaa yrittäjiä yhteistyöhön. Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

R

ahanpesijät lähestyvät nykyistä ahkerammin pkyrityksiä, arvioi keskusrikospoliisi. KRP:n mukaan rahanpesun tehostunut valvonta lisää yritysten kiinnostavuutta rikollisesti hankitun omaisuuden puhdistamisessa. Jo perinteisen rahasiirroissa auttavien ”muulien” värväämisen (katso grafiikka) ja hyvämaineisten yritysten omistukseen hankkimisen lisäksi rahanpesijöiden keinovalikoima on laajentumassa soluttautumiseen. – Yrityksen sisällä on henkilöitä, joiden tarkoituksena on hyödyntää yritystoimintaa rahanpesuun ilman, että toimiva johto tietää asiasta, sanoo KRP:n rahanpesun selvittelykeskuksen rikostarkastaja Markku Ranta-aho. Ranta-ahon mukaan merkkejä ilmiön tulosta Suomeen on havaittu, mutta asian arkaluontoisuuden takia niitä ei ole viety viranomaisille. – Yritykset pyrkivät hoitamaan nämä omin keinoin, koska tästä tulee tietysti maineriski. Suomi on rahanpesussa välietappi, jonka kautta rikollisesti hankittuja varoja kierrätetään tekomaasta kolmanteen maahan. Näin pyritään hävittämään merkit rahan rikoksella hankitusta alkuperästä. Rikollisen rahan välittäjiksi ryhtyy tai erehtyy satoja suomalaisia toimijoita vuodessa.

Näin 2

– Kaikki eivät paljastu, piilorikollisuuden osuus on tässäkin tapauksessa huomattava, Ranta-aho sanoo.

Päällisin puolin lähestyjä vaikuttaa uskottavalta, esimerkiksi nettisivut ovat asialliset. Suomalaisyritys suostuu yhteistyöhön.

Uusia reittejä etsitään. Juuri rahanpesun luonteen takia ilmiön laajuudesta on vaikeaa saada tarkkaa kuvaa. KRP:n mukaan ilmoituksia epäilyttävästä liiketoiminnasta otettiin vuonna 2012 vastaan 53 000, 18 000 enemmän kuin vuonna 2011. Myös tänä vuonna ilmoitusten määrä on ollut vahvasti kasvussa, mutta kyse voi olla enemmänkin ilmoitusvelvollisten toimijoiden, kuten rahoitusalan, valpastumisesta entisestään. – Kun perinteiset helpot kanavat, kuten käteisen käyttö, vaikeutuvat, paine voi kohdistua muualle. Vaikka rahanpesutapausten määrä ei kasvaisi, ne voivat kohdistua enemmän yrityssektorin puolelle, arvioi Finanssialan keskusliiton asiantuntija Mika Linna. Samoilla linjoilla on KRP:n rikostarkastaja Laura Niemi. – Kun lain mukaisten ilmoitusvelvollisten aktiivisuus lisääntyy, se pakottaa rahanpesijät etsimään uusia kanavia. KRP toivoo saavansa rahanpesun torjuntaan avuksi tehokkaamman lainsäädännön. Nyt rahanpesun selvittelykeskus voi määrätä epäilyttävän liiketoimen keskeytettäväksi viiden arkipäivän ajaksi. Tämä on varsin lyhyt aika selvittää rahojen mahdollisesti monimutkaisesti siirreltyjen rahojen rikollista alkuperää. Esimerkiksi Virossa keskeytysaika on 30 päivää, ja sitä voidaan vielä tarvittaessa jatkaa 60 päivällä. Kaikissa Baltian maissa on käytössä myös käännetty todistustaakka. – Varojen omistajan tai liiketoimen kohteena olevan henkilön on näytettävä varojen laillisuus. Toki ihmisen on itsensä helpompi selittää, mitä hänen varansa ovat kuin meidän, sanoo Niemi.

Aleksi Poutanen

1

Suomalainen yritys saa ulkomailta yhteydenoton, jossa kerrotaan laajentumishalusta Suomeen ja pyydetään agentiksi.

Älä myy firmaa käteisellä

> Monia pelottaa, että menikö firma ja rahat. KRP:n rikostarkastaja Markku Ranta-aho

Rahanpesua harjoitetaan myös Suomeen varta vasten perustettavien tai täältä rahanpesua varten hankittavien yritysten kautta. Keskusrikospoliisi kehottaakin yrittäjiä olemaan tarkkana, jos esimerkiksi telakalle laitetusta yrityksestä tulee ostotarjous. Näin varsinkin, jos kauppahinta halutaan maksaa kokonaan tai osittain käteisellä. Jos käteisen alkuperää ei selvitä ja rahat paljastuvat rikoksella hankituiksi, voi käydä kehnosti. – On mahdollista, että kysymykseen tulisi rikosnimikkeenä rahanpesu tai tuottamuksellinen rahanpesu, sanoo KRP:n rikostarkastaja Markku Rantaaho seuraamuksista. Jos epäilys rahanpesurikollisuudesta herää, tulisi yrityksen myyjän marssia

pikaisesti viranomaisten pakeille. Mikäli kauppa on tehty pimeällä rahalla, voi yrittäjä pahimmillaan menettää hyödyn valtiolle tai joutua korvausvelvolliseksi. – Tämä varmasti pelottaa monia, että menikö firma ja rahat, ja tämän takia ei mielellään paljasteta asiaa, kertoo Ranta-aho. Ongelmia voi seurata, vaikka rahanpesijä hankkisi yrityksen haltuunsa laillisilla rahoilla. – Kun rahanpesijä tunkee yritykseen rikollista rahaa, tärväytyy helposti myös edellisen yrittäjän maine. Pitää myös miettiä, haluaako tukea tällaista toimintaa ja myydä oman hyvän yrityksensä rikollisille, toteaa KRP:n rikostarkastaja Laura Niemi.


5

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Faktaa vai fiktiota: Epäonnistuminen

Ota kantaa!

on viimeinen tabu, joka meillä suomalaisessa kulttuurissa on murrettava.

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

AaltoEs:n puheenjohtaja Elina Uutela kansainvälisestä epäonnistumisen päivästä.

Juuri nyt:

toimii muuliketju Rahanpesuako? Varo näitä

3

Suomalaisyritys toimii ”muulina”, jonka ainoa tehtävä on välittää värvääjän yrityksen tilille lähettämää rahaa eteenpäin. Provisio voi olla jopa kymmenen prosenttia.

4

5

Rahasummat mitoitetaan muuliyrityksen normaalin tililiikenteen mukaan, jotta pankin epäilykset eivät herää. Rahanpesijällä on yleensä lukuisia muuliyrityksiä.

Ilmaista rahaa ei ole. Muulina toimineita henkilöitä on Suomessa tuomittu törkeästä rahanpesusta. Lähde: KRP

www.yrittajat.fi

• Jos yrityksellesi tarjotaan palkkiota pelkästä rahan liikuttelusta, kyseessä on erittäin todennäköisesti rahanpesu. • Jos yritysten välisessä liiketoiminnassa halutaan käyttää käteistä, vaadi selvitys rahan alkuperästä. • Kiinnitä huomiota omituisiin liiketapahtumiin. Jos yrityksellesi esimerkiksi siirretään ”vahingossa” laskua huomattavasti suurempi rahasumma, jonka ylimääräinen osuus pyydetään välitettäväksi kolmannelle taholle, kyseessä on todennäköisesti rahanpesu. • Myös alan normaalista toiminnasta poikkeaminen, monimutkainen yritysjärjestely tai monimutkainen rahoitusjärjestely voivat olla merkkejä rahanpesusta. • Jos epäilet, että yritystäsi yritetään värvätä mukaan rahanpesuun, ota yhteyttä KRP:n rahanpesun selvittelykeskukseen.

Nyt riitti – Pitkille maksuille stoppi Suomen Yrittäjät on esittänyt oikeusministerille, että maksuehdoista annettua lakia muutetaan. Esityksessä yritysten välisten sopimuksien enimmäismaksuaika säädetään 30 päiväksi. Sääntö olisi pakottava. Taustalla on syyskuun alussa julkaistun Pk-yritysbarometrin tulokset, joiden mukaan kohtuuttoman pitkät maksuajat ovat yleistyneet merkittävästi. – Jopa 44 prosenttia pk-yrityksistä kertoi joutuneensa hyväksymään yli 30 päivän maksuaikoja. Näistä yrityksistä yli kolmannes ilmoitti hyväksyneensä jopa yli 60 päivän maksuaikoja, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. Normaalioloissa yritysten välinen maksuaika laskuissa on 14 päivää. Yrittäjien esitykseen liittyy myös poikkeuksia. Enimmäismaksuaikaa ei olisi tarve noudattaa silloin, kun toisena osapuolena on ulkomailla toimiva yritys. Toinen poikkeus olisivat konsernien sisäiset kaupat. Oma lukunsa ovat tietyt erikoiskaupan alat. Sesonkituotteiden kaupassa on järkevää käyttää pitkiä maksuaikoja, jolloin velallisena olevat pk-yritykset maksavat tuotteet vasta sitten, kun tuote on myyty. Järventauksen mukaan maksuaikojen pidentyminen johtuu muun Euroopan tilanteesta, sillä Keski- ja Etelä-Euroopassa maksuajat ovat tyypillisesti pitkiä. Suomalaiset isot yritykset ovatkin perustelleet pidentyneitä maksuaikoja omille toimittajilleen ja alihankkijoilleen eurooppalaisilla käytännöillä.

5700

Yrittäjien Twitter-tilillä @suomenyrittajat on jo yli 5 700 seuraajaa. Kasvuvauhti on ollut kova, sillä keväällä puhkaistiin 3 500 seuraajan raja. Twitteriin päivittyvät päivittäiset nettiuutiset ja Yrittäjän ytimessä -blogit. Myös Facebook-yhteisö kasvaa. Maaginen 10 000 tykkääjän rajapyykki lähestyy.

Blogirinkiin kaksi uutta vahvistusta Kommentti HANNU HALLAMAA hannu.hallamaa@yrittajat.fi

Uskotko joulupukkiin? Yrityksesi tilille tärähtikin 100 000 euroa, kun laskutit 10 000. Kun särmänä ilmoitat erheestä ja ilmoitat palauttavasi ylimääräiset rahat, asiakas toppuuttelee. Olisi kätevämpää, jos siirtäisit pilkkuvirheen seuraukset kolmannen osapuolen tilille. Ja vaivanpalkkana voit pitää muikean osuuden rahoista. Kuulostaako tällainen tarjous houkuttelevalta? Onko mahdollista, että tässä todellakin on kyse vain pikku lipsahduksesta? Tuskin – siellä toisessa päässä luultavasti on jo väärennetty kirjanpitoa.

Rahan alkuperää häivyttävä toimija vetoaa esimerkiksi ”muuleja” värvätessään ihmisten hyväuskoisuuteen ja ahneuteen. Toki sitä haluaisi uskoa, että juuri minun olematon työni on arvokasta, vaikka käytännössä kyseessä on pelkkä pankkitilin tarjoaminen rahalähetysten välietapiksi. Tästä voi kilahtaa palkkioksi kymmenen prosentin osuus välitettävistä rahoista. Rahanpesu välikappaleeksi joutumiselta on helppo välttyä, kun pitää järjen päässä ja hillitsee ahneutensa. Ilmaista rahaa ei ole.

Yrittäjät.fi-verkkosivulla kovan suosion saavuttanut Yrittäjän ytimessä -blogirinki kasvaa. Syksyllä bloggaajina aloittivat City. fi-portaalistakin tunnettu sarjayrittäjä Ilkka Lavas ja kuljetinratkaisuihin erikoistuneen Ferroplanin osakas Minna Patosalmi. Lavaksen ja Patosalmen lisäksi kirjoittajina ovat Siivous-Kukan Tida Charoenpornpimonkul, Hallituspartnerien Mikko Eskola, Venäjä-asiantuntija Pirjo Karhu, asianajotoimisto Legistumin Teppo Laine, sarjayrittäjä Marko Parkkinen, tilitoimisto Talenomin Harri Tahkola ja tiedonhävittäjä Blanccon toimitusjohtaja Kim Väisänen.

Minna Patosalmi

Blogi löytyy osoitteesta: www.yrittajat.fi.

Ilkka Lavas


Uutiset

6

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Tarkkana yritystukiehtoj Yritystukijärjestelmään kaivataan asiakaslähtöisyyttä. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Y

ksinyrittäjät eivät ole tasavertaisessa asemassa isompien yritysten kanssa, kun kyse on työ- ja elinkeinoministeriön myöntämistä yritystuista. Tätä mieltä on helsinkiläinen palkittu lastenvaateyrittäjä. Hänen mielestään muutaman hengen yrityksissä rahkeet eivät riitä hakemusrumbaan. Myöntävän tukipäätöksen saaneiden hankkeiden tuet maksetaan tavallisesti jälkikäteen toteutuneita menoja vastaan. Helsinkiläisyrittäjä neuvookin hakijoita pyytämään ELY-keskuksesta takaisinmaksun kahdessa erässä. – Oli onni, että pyysin takaisinmaksurahoja kahdessa erässä. Ensimmäisessä erässä valmisteluavustusta maksettiin 70 prosenttia noin 8 000 eurosta. Toisen vaiheen kulujen takaisinmaksu

evättiin, kun toimitin selvityspaperit myöhässä, yrittäjänainen harmittelee. Hanke koski lapsille suunniteltuja sairaalavaatteita, missä isossa osassa oli materiaalien tutkimus, ja niiden toimivuus sairaalapesulamiljöössä. Toinen neuvo kuuluu: älä tee hankkeeseen liittyviä sopimuksia ennen kuin olet jättänyt hakemuksen. – Markkinatutkimukseen liittyvä toinen projekti oli aloitettu liian varhain, joten avustusta ei myönnetty. – Olisi hienoa, jos ELY-keskukseen voisi varata parin tunnin neuvonnan, jossa sopiva tukimuoto etsittäisiin. Neuvova puhelin ei riitä, jos et tiedä, mitä on tarjolla, yksinyrittäjä esittää.

Kuudesosa valtion yritystuista menee suurille yrityksille.

1

Lappi***

5 000 000 4 500 000 4 000 000 3  500  000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0

3

4 000 000 3  500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1  500 000 1 000 000 500 000 0

5

7

Kokonaissumma 2012: 7 501 577 Kokonaissumma 2013: 4 693 689

2

jatkoa. Näin voimme pyörittää samaa hanketta ja siihen liittyvät kulut huomioidaan, sanoo toimitusjohtaja Erkki Ihalainen. Ihalaisen mukaan on tavallista, että hankkeessa tapahtuu jotakin, mitä ei ole hankesuunnitelmassa ennakoitu. Tällöin yhteys ELY-keskukseen on välttämätön. Hankkeessa pureudutaan asunnoista sekä ikäihmisten palvelun-

2012: 18 371 029 Pohjois-Pohjanmaa*** Kokonaissumma Kokonaissumma 2013: 13 107 483

8 000 000 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2  000 000 1 000 000 0

4

VUOROPUHELUA! Hankkeessa voi tapahtua jotakin, mitä ei ole hankesuunnitelmassa ennakoitu. Tällöin yhteys ELY-keskukseen on välttämätön, Erkki Ihalainen neuvoo.

2012 2013

Mikroyritys Pienyritys Keskisuuri Suuryritys Kuntayritys omisteinen yhtiö

Etelä-Pohjanmaa

3 000 000

Kokonaissumma 2012: 4 241 507 Kokonaissumma 2013: 1 764 120 2012 2013

2 500 000 2 000 000 1  500 000 1 000 000 0

Mikroyritys Pienyritys Keskisuuri Suuryritys Kuntayritys omisteinen yhtiö/säätiö Kokonaissumma 2012: 10 797 852 Kokonaissumma 2013: 4 220 800 2012 2013

6

Mikroyritys Pienyritys Keskisuuri Suuryritys Kuntayritys omisteinen yhtiö/säätiö

Pohjois-Karjala

6 000 000

Kokonaissumma 2012: 14 891 353 Kokonaissumma 2013: 5 393 245 2012 2013

5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0

Mikroyritys Pienyritys Keskisuuri Suuryritys Kuntayritys omisteinen yhtiö/säätiö

Mikroyritys Pienyritys Keskisuuri Suuryritys Kuntayritys omisteinen yhtiö/säätiö Kokonaissumma 2012: 16 536 989 Kokonaissumma 2013: 8 583 840 2012 2013

Mikroyritys Pienyritys Keskisuuri Suuryritys Kuntayritys omisteinen yhtiö/säätiö

8

Etelä-Savo

4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0

– Olemme muun muassa teettäneet luonnoksia, miten keskus sopisi maisemaan. Tarkoituksemme on aikaansaada lähellä toimivien palveluntarjoajien kesken yhteistoimintaa.

tuottajista koostuvan keskuksen käytännön toteutuksen valmisteluun. Palvelukeskuksen rakentaminen käynnistyy aikanaan Kiteellä. Tarkasti ottaen kyseessä on yrittämisen kehittämisavustus palveluliiketoiminnan konseptia ja asuinympäristön kehittämistä sekä toimintaverkoston luomista varten.

Ota kantaa verkossa:

www.yrittajat.fi

Näin tukipotti liikkuu Selvityksessä mukana TEMin hallinnonalan yritystuet

* Vuoden 2013 tiedot sisältävät tukitiedot tammikuusta noin syyskuun puoliväliin. Pääsääntöisesti 2013 tiedot ovat tammi-kesäkuulta.

1

** Kainuun tiedoissa vain yrityksille

myönnetyt avustukset, esim. työllisyysperusteiset avustukset eivät mukana.

Lappi

*** Kuntaomisteisten yhtiöiden,

500 000

Pohjois-Savo*

8 000 000 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2  000 000 1 000 000 0

Kokonaissumma 2012: 10 498 275 Kokonaissumma 2013: 6 577 871 2012 2013

2012 2013

Kainuu**

7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2  000 000 1 000 000 0

toimivalle rakennuttajalle KarelianKotilot Oy:lle on myönnetty sekä yrityksen valmistelu- että kehittämisavustusta. Avustuksista ensimmäinen on jo päättynyt ja maksettu toteutuneita kuluja vastaan 50-prosenttisesti. – Ensimmäisen hankkeen päätyttyä totesimme, että olisi mahdollisuuksia jatkaa hanketta ja saimmekin kehittämisavustuksen. Toisen hankkeen oli tarkoitus päättyä tänä vuonna, mutta haimme

Mikroyritys Pienyritys Keskisuuri Suuryritys Kuntayritys omisteinen yhtiö/julkisvirasto

Pohjanmaa*

Ilmoitus muutoksista. Pohjois-Karjalassa

mikko makkonen

Kokonaissumma 2012: 11 664 006 Kokonaissumma 2013: 5 314 562 2012 2013

Mikroyritys Pienyritys Keskisuuri Suuryritys Kuntayritys omisteinen yhtiö/säätiö

kaupunkien, säätiöiden tukitiedoissa on puutteita. Yrityskokoluokissa on mukana em. myönnettyjä tukia. Puutteita voi olla myös joidenkin muiden ELY-keskusten tiedoissa.

2

**** Uudellamaalla TEMin yritystukea

on maksettu myös maatiloille vajaa 300 000 euroa (2012) ja noin 160 000 euroa (2013). Selvityksessä ei ole mukana MMM:n maaseutuohjelman tuet. Selvityksessä TEMin yritystukilainsäädännön yritystuet, pois lukien energiatuki ja kuljetustuki.

3

PohjoisPohjanmaa

5 Kainuu

7

Pohjanmaa

Pohjois-Savo

4

9

Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

11

8

10

Etelä-Savo

Pirkanmaa Satakunta

12

13 Häme

15

Varsinais-Suomi Uusimaa

6

Pohjois-Karjala

14 Kaakkois-Suomi


Uutiset

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

jen kanssa

Ajassa:

Tukia karsintalistalle

>

Kokemuksistaan kertoneet yrittäjät ovat saaneet ELY-keskuksilta pieniä summia verrattuna esimerkiksi työllisyysperusteisena investointiavustuksena maksettaviin summiin. Ne rahat valuvat pääosin suuryrityksille ja kuntaomisteisille yhtiöille. Investointiavustusta maksettiin 16 miljoonaa euroa vuonna 2011 ja viime vuonna neljä miljoonaa euroa. – Työllisyysperusteista investointiavustusta myönnetään hyvin monenlaiseen tarkoitukseen. Viimevuotisessa TEMin Yritystukiselvityksessä esitimme, että kyseisen tuen voisi instrumenttina lakkauttaa, kertoo TEMin teollisuusneuvos Matti Pietarinen. Pietarinen arvioi Yritystukiselvityksessä, että yritystukien arvosta vajaa puolet, eli 566 miljoonaa euroa, ovat tehokkaita ja vaikuttavuudeltaan hyviä tukia. Viime vuonna

valtion yritystukia maksettiin kaikkiaan 1,3 miljardia euroa. Kuntaomisteisille yhtiöille maksetaan merkittäviä tukipotteja. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan ELY-keskus teki Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:lle kaksi myönteistä kehittämisavustuspäätöstä noin kahden miljoonan euron edestä vuonna 2012. Yhtiön tarkoituksena on järjestää toimitiloja yrityksille. Uudenmaan ELY-keskus myönsi viime vuonna Museovirastolle ja Raaseporin kaupungille työllisyysperusteista investointiavustusta isoja summia. Jälkimmäiselle 190 000 euroa. Myös Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta maksetaan etupäässä muille kuin pk-yrityksille. Kuudesosa valtion yritystuista menee suurille yrityksille TEMin vuonna 2011 tehdyn mietinnön mukaan.

Lue ainakin tämä! • Myöntävän tukipäätöksen kaikki toteutuneet menot nitelmasta, ota yhteys tukisaaneiden hankkeiden tuet hyväksyttäisiin, eli osa viranomaiseen. maksetaan tavallisesti jälkimyönnetystä avustuksesta • TEMin tukia ovat muun käteen toteutuneita menoja voi jäädä saamatta. muassa yritysten kehittämisvastaan. Avustuksen hakeavustus, yritysten toimintamisen ja sen maksatuksen • Hankkeeseen, johon avusympäristön kehittämisavusvälinen aika on useampia tusta haetaan, liittyviä sopitus, yksinyrittäjän avustus, viikkoja. Varsinkin isommissa muksia ei saa tehdä ennen valmistelurahoitus, työllihankkeissa tuen myöntäjän hakemuksen jättämistä. Lue syysperusteiset investointikanssa usein sovitaan tuen myönteinen avustuspäätös avustus ja energiatuki. maksamisesta useammassa huolella, jotta vältyt ylläerässä hankkeen kuluessa. tyksiltä. Jos aiot päätöksen Lähde: Opaskartta yritystukiEi ole päivänselvää, että saatuasi poiketa hankesuunviidakkoon, Vihdin kunta

9

Keski-Suomi *

5 000 000 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0

Kokonaissumma 2012: 9 839 971 Kokonaissumma 2013: 4 889 500 2012 2013

Mikroyritys Pienyritys Keskisuuri Suuryritys Kuntayritys omisteinen yhtiö/säätiö

11

Satakunta***

1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 200 000 0

13

15

2012

Mikroyritys Pienyritys Keskisuuri Suuryritys Kuntayritys omisteinen yhtiö/säätiö

Häme

4 500 000 4 000 000 3  500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1  500 000 1 000 000 500 000 0

Kokonaissumma 2012: 13 318 522 Kokonaissumma 2013: 6 308 450 2012 2013

Mikroyritys Pienyritys Keskisuuri Suuryritys Kuntayritys omisteinen yhtiö/julkisvirasto

Uusimaa****

8 000 000 7  500 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3  000 000 2 000 000 1 000 000 0

Kokonaissumma 2012: 5 104 825

Kokonaissumma 2012: 10 568 577 Kokonaissumma 2013: 7 231 003 2012 2013

Mikroyritys Pienyritys Keskisuuri Suuryritys Kuntayritys omisteinen yhtiö/säätiö

10 Pirkanmaa 4 000 000 3  500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1  500 000 1 000 000 500 000 0

12

4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 0

Tuoretta verotietoa laineilla

Euroopan merkittävimpiin kasvuyritystapahtumiin noussut Slush kokoaa Helsingin Kaapelitehtaalle 13.–14. marraskuuta yli tuhat yritystä ja 5 000 kävijää.

Ajankohtaista tietoa verotuksesta tarjoillaan Yrittäjän veroseminaarissa 14.–16. marraskuuta Viking Linen Mariellalla. Veroseminaarin puheenjohtajana toimii senior advisor, verotusneuvos Mirjami Laitinen.

Järjestäjien mukaan riskipääomaa liikkuu paikan päällä noin 60 miljardia euroa! Tapahtuman järjestää Aalto-yliopiston yhteydessä toimiva yrityskiihdyttämö Startup Sauna. Ilmoittautumiset www.slush.fi.

Pk-yrittäjä – Menesty! Kaikkihan tietävät, että kilpailukykyinen ja kannattava yritys on elinkelpoinen. Pk-yrityksen menestyksen avaimet -koulutusohjelma valmentaa osaajia, jotka haluavat viedä yrityksensä uuteen menestykseen ja kehittää siinä tarvitsemiaan operatiivisia johtamisvalmiuksia. Kestävää kasvua voi hakea uusien liiketoimintakonseptien, kansainvälistymisen tai kumppanuusjärjestelyjen avulla.

Verohallinnon pääjohtajan tehtävistä vastikään eläkkeelle siirtyneellä Laitisella on monipuolinen verotuksen asiantuntemus verotuksen substanssista verotusmenettelyyn. Mukana on asiantuntijoita Verohallinnosta, valtiovarainministeriöstä sekä useista yrityksistä. Lisätietoja löytyy osoitteesta www. yrittajat.fi/veroseminaari2013. Ilmoittaudu 31. lokakuuta mennessä.

Näin johdat pienyritystä, vol 2 Pienyritysten talousjohtamisen kiemuroihin on saatavilla koulutusta 20. marraskuuta Suomen Yrittäjien tiloissa, Mannerheimintie 76 A, Helsinki.

Ohjelma alkaa 13. marraskuuta ja jatkuu aina ensi vuoden puolelle.

Tällä kertaa kyseessä on jatkokoulutus. Kouluttajana on kauppatieteiden tri, DI Toivo Koski Tulosakatemiasta.

Ilmoittautumiset: www.aaltopro.fi/menestyksenavaimet.

Ilmoittautumiset 11. marraskuuta mennessä: www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri

10/2013 Seuraava Numero ILMESTYY 21.11.

Kokonaissumma 2012: 8 568 819

Mikroyritys Pienyritys Keskisuuri Suuryritys Kuntayritys omisteinen yhtiö/säätiö Kokonaissumma 2012: 9 870 043 Kokonaissumma 2013: 6 608 468 2012 2013

Mikroyritys Pienyritys Keskisuuri Suuryritys Kuntayritys omisteinen yhtiö/säätiö

14 Kaakkois-Suomi*** 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2  000 000 1 000 000 0

Kasvaja! Älä missaa tätä

2012

Varsinais-Suomi*

Kokonaissumma 2012: 8 851 490 Kokonaissumma 2013: 3 207 906 2012 2013

tulevat Eilakaislalta Mikroyritys Pienyritys Keskisuuri Suuryritys Kuntayritys omisteinen yhtiö/säätiö

Termistö: Toimintaympäristötukea myönnetään pääsääntöisesti voittotavoittelemattomille organisaatioille alueen pk-yritysten toimintaedellytysten parantamiseen.

Koonnut: Riikka Koskenranta

7


8

Uutiset

vesa-matti väärä

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittäjäpäivät Lappeenranta 18. – 20.10.

LAPSIEN SUOSIKKI. Martinexin Riia Sandström on ylpeä Muumien menestyksestä. Pelikon pelit solahtivat hyvin Martinexin liiketoimintaan.

Muumien tekijä Talous- ja lahjatavaroilla aloittanut Martinex vyöryttää monella rintamalla. Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

O

len perheyrityksessä kolmatta sukupolvea, joten minun tämä yritys pitäisi kai tuhota, naurahtaa Martinexin

toimitusjohtaja Riia Sandström. – Yrittäjäpalkinto vetää kovin nöyräksi. Asiakkaat ovat olleet meille ystävällisiä ja pitäneet siitä, mitä teemme. Talous- ja lahjatavaroiden tukkurina aloittanut Martinex on kasvanut viime vuosina rivakasti, joten ainakaan toistaiseksi perheyrityksen kirous ei näytä toteutuvan. Ja kolmas sukupolvikin on tulkinnanvarainen asia. Yritys on nimetty Sandströmin Martti-isoisän mukaan: Martin export harjoitti liiketoimintaa 1940-luvulla,

mutta vietti pitkän tovin pöytälaatikossa, kunnes Sandströmin isä Risto Muinonen aloitti nykyisen liiketoiminnan 1980-luvulla. – Tulin yrityksen johtoon vuonna 2001. Olen ollut mukana toiminnassa alusta asti, ensin kesätyöntekijänä ja viikonloppuapuna. Martinexin tuotevalikoima laajeni jo 1990-luvun alussa leluihin, joista tunnetuimpia ovat yrityksen valmistuttamat muumit. Afrikan tähdestä kuulun Pelikon Martinex hankki omistukseensa vuonna 2003.

.JO H A

IE

nen toiminta on myös yhteiskuntavastuullista. – Emme ole lomauttaneet tai irtisanoneet koskaan, Kylävainio sanoo. Kylävainio toteaa yrittäjäpalkinnon olevan tunnustus koko yrittäjäperheelle, sillä pojat Matti ja Mikko ovat olleet jo yli kymmenen vuotta mukana yrityksen toiminnassa.

Ilkka Kylävainio tannosta menee 80 prosenttia. Leijonanosa viennistä suuntautuu Aasiaan, etenkin Japaniin. Kiinaan menee toistaiseksi pääasiassa sahatavaraa, josta maassa valmistetaan huonekaluja maailmanmarkkinoille. Keitele Forest on kasvanut 30 vuodessa merkittäväksi työnantajaksi alueellaan – työntekijöitä tehtaalla käy kymmenestä lähikunnasta. Tehokas ja kasvuhakui-

Tunne toimittajasi. Suurin osa Martinexin tuotteista valmistetaan ulkomailla yrityksen omistamilla työkaluilla. Kaukoidässä tehtävän sopimusvalmistuksen osaaminen on yhtiön vahvuus. Sandström korostaa henkilökohtaisten kontaktien merkitystä, joita hänelle syntyi kolmen vuoden työrupeamalla Hongkongissa 1990-luvulla. – On tärkeää, että tällaisina aikoina ei tarvitse olla huolissaan maailman toisessa ääressä istuvasta toimittajasta.

Keitele Forest • Liikevaihto: 135 miljoonaa • Perustettu: 1981 • Mitä tekee: Mekaaninen puunjalostus • Omistajat: Ilkka, Matti ja Mikko Kylävainio • Missä toimii: Pohjois-Savon Keiteleellä • Työntekijöitä: 330

Hannu Hallamaa

.J O H A

hannu.hallamaa@yrittajat.fi

K

un yhtiön hallitus kokoontuu päivittäin, on päätöksenteko nopeaa, naurahtaa Lihajaloste Korpelan toimitusjohtaja Seppo Korpela. Korpela on pyörittänyt vanhempien perustamaa yritystä veljensä Jari-Jukan kanssa 1980-luvun lopulta lähtien. – Pikkupoikana olin ensin tuotantohommissa, siitä on edetty markkinoinnin kautta johtoon, Korpela summaa. Huittisissa ja Honkajoella, ruokaklusteripaikkakunnilla, toimivan yrityksen vahvuuksista Korpela nostaa esiin myös sitoutuneen henkilökunnan, joka on mukana yritystä kehittämässä. Matala organisaatio mahdollistaa rivakan reagoinnin kuluttajakäytöksen muutoksiin. – Liha-ala ei ole niin seksikäs

NN

ES

WI

E

HN

A

siakaslähtöisyys. Näin yksinkertaiseen viisauteen tiivistyy Keitele Forestin menestyksen salaisuus. – Teemme tavaran asiakkaan pituuksille, dimensioille ja laaduille, kun toimiala on hyvin bulkkiorientoitunut. Se on edelleen kantava voimamme, sanoo teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio. Yritys hallitsee itse koko arvoketjun: myy, korjaa puut metsästä, vie tehtaalle, sahaa ja jatkojalostaa. Jalostukseen yhtiön sahaamasta puusta päätyy 60 prosenttia. Tuotteita ovat esimerkiksi liimapalkit ja erilaiset rakennuskomponentit. – Pätkimme, höyläämme ja sormijatkamme. Toimitamme kaikki japanilaisen talon puuosat japanilaiselle talotehtaalle. Vientiin Keitele Forestin tuo-

SW

HN

hannu.hallamaa@yrittajat.fi

NNE

j ä t t i Yr

Ruokaklusterin jalokivi

Määrämittaisen sahaaja Hannu Hallamaa

– Se toi lisäkasvua ja upposi hyvin liiketoimintaamme, sillä olimme jo alalla aktiivisia ja meiltä löytyi asiakkaita, Sandström kertoo. Tekstiilit tulivat yrityksen valikoimaan neljä vuotta sitten. Sandströmin mukaan kaikki tuoteryhmät ovat kasvattaneet viime vuosina tasaisesti yrityksen liiketoimintaa. – Varsinkin taloustavarapuolella Suomesta löytyy vahvoja vanhoja toimijoita, joilta tilaa saadakseen pitää olla kekseliäs. Sama pätee leluihin.

t u t i k äpal

Seppo Korpela kuin esimerkiksi it-ala, eivätkä vientinäkymät kovin suuret, joten pidän palkintoa arvostuksen osoituksena koko elintarvikealalle. Samalla kilpailu ulkomaisten yritysten kanssa kuitenkin kovenee, Korpela arvioi. – Uskon, että tulevaisuudessa alueellisuus ja lähiruoka sekä se, mistä ruoka on kotoisin, ovat kuluttajille tärkeitä asioita. Nyt Korpelalla on käynnissä yri-


t

Uutiset

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

9

Ensimmäinen yrittäjä Suomalaiset mielletään Aasiassa luotettaviksi ja täkäläinen tapa toimia miellyttää, Sandström arvioi. Luottamus ja lojaalius ovat sopimusvalmistuksessa erittäin tärkeitä arvoja. Pelit yritys valmistaa omalla tehtaallaan Raisiossa. Sitä kautta on Martinexiin kasvamassa seuraava sukupolvikin. Sandströmin syksyllä lukion aloittanut lapsi oli kesällä tehtaassa työharjoittelussa. – Sovimme, että hän voi mennä muuallakin töihin, jos paikka löytyy. Lopulta hän meni tehtaalle mielellään ja oli kesätyöläisporukan tehokkain, Sandström myhäilee. Perheyritys on saanut tunnustusta kansainvälisestikin. Kesällä se valittiin The European Business Awardsin Suomen-sarjan voittajaksi, joten Martinex on mukana jatkokahinoissa. Viime vuonna tuli Suomen vahvin yritys -tunnustus. – Nuorena ajattelin, että pitää olla jotain isoa ja hienoa ennen kuin yrityksellä on jotain merkitystä, mutta nyt olen huomannut, että pieni ja pippurinenkin voi menestyä, kun pääbisneksensä hoitaa hyvin.

Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

K

un lakkotoimikunta ryskytti isän verstaan ovea yleislakkovuonna 1956, teini-ikäinen Markku Wuoti istui puhelimen vieressä valmiina soittamaan poliisit. Mekkaloitsijat eivät päässeet

sisään, mutta yrittäjyyden arvostus on asia, jonka eteen Wuoti ryhtyi tekemään määrätietoista työtä. Hän kertoo ryhtyneensä ensimmäisten joukossa käyttämään itsestään nimikettä yrittäjä. Aiemmin puhuttiin yksityisyrittäjistä. Kanavaksi ilmapiirin parantamiseen löytyi toiminta

yrittäjäjärjestössä. Wuoti oli mukana perustamassa Yläneen Yrittäjiä vuonna 1977, sekä Varsinais-Suomen Yrittäjiä seuraavana vuonna. Tie vei myös moniin Suomen Yrittäjien keskusliiton luottamustehtäviin. – Olen tehnyt tätä työtä tunteja ja kustannuksia laskematta, innostus on säily-

nyt näiden vuosien ajan. Järjestötoiminnassa Wuoti korostaa joukkuepelin ja maltillisuuden merkitystä. Pitää olla rakentava, vaikka räksyttäminen houkuttelisi. Tässä Suomen Yrittäjät on hänen mielestään onnistunut hyvin. Wuoti tunnetaan myö talousvaikeuksiin joutuneiden

Markku Wuoti yrittäjien auttajana. Tämän työn parissa hän aikoo jatkaa niin kauan, kun osaamista ja annettavaa riittää.

NYT:

”Nyt me keinumme vaimon kanssa meren aalloilla. Onneksi teimme viisaita päätöksiä ja hyödyimme Fennian tarjoamasta ratkaisusta.” Lauri, silmälääkäri, 2013

Martinex Oy • Liikevaihto: 13 miljoonaa • Perustettu: 1986 • Mitä tekee: Maahantuo ja valmistaa leluja ja pelejä, lahja- ja taloustavaraa sekä kodinkeramiikkaa ja tekstiilejä • Omistajat: Kokonaan perheomistuksessa • Missä toimii: VarsinaisSuomen Raisiossa • Työntekijöitä: 35

KUUSI VUOTTA SITTEN:

”Kerrankin maltoin kuunnella asiantuntijaa. Fennian avulla valitsin vakuutuksen kautta sijoittamisen.”

tyksen historian suurin investointiohjelma: tänä ja ensi vuonna yritys tekee jopa seitsemän miljoonan euron satsaukset. Seppo Korpela uskoo, että lihaalalla on tulevaisuudessakin tilaa perheyrityksille, joille omistajat antavat kasvot.

Lauri, silmälääkäri, 2007

Lihajaloste Korpela Oy • Liikevaihto: 30 miljoonaa euroa • Perustettu: 1958 • Mitä tekee: Lihanjalostaja • Omistajat: Seppo ja Jari-Jukka Korpela • Missä toimii: Satakunta, Huittinen ja Honkajoki • Työntekijöitä: 130

Elä hetkessä. Myös huomenna. Ajoissa tehdyt järkevät päätökset kantavat pitkälle. Fennia tarjoaa kustannustehokasta varainhoitoa, josta sinä ja läheisesi hyötyvät. Henki-Fennian asiakaspalvelu 010 503 7940, www.fennia.fi


10

Uutiset

1

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittäjäpäivät Lappeenranta 18. – 20.10.

Mikä on yrittäjän vuoden kohokohta?

Juha Paavilainen, Panelia Panelian Hiekkapuhallus Ky

Pirjo Kortesoja, Oulainen Tehosiivous Oy

Viime vuoden superhetki oli, kun myin oman firman. Jäin siihen kuitenkin toimitusjohtajaksi. Myynti oli pitkä ja tuskainen prosessi, mutta kun se lopulta hoitui, oli huojentunut ja helpottunut ja vapautunut olo. Sitten voi rauhassa keskittyä uuden yrityksen perustamiseen.

Hirvenmetsästyskausi on ehdottomasti parasta, mitä vuoden aikana on. Metsällä ehtii kuuntelemaan itseään, mikä on tärkeää sekin. Etenkin jahtipäällikkönä on pakko ajatella muuta. Hirvimetsällä yrittäjä pääsee oikeasti irti arjesta.

Lea Wasenius, Joensuu, Graafinen suunnittelu Lea Wasenius

Arjen katkaiseminen siihen, kun loma alkaa. Pidennetyt viikonloput ovat yhtä juhlaa. Olen opettanut työntekijöillenikin, että töitä ei saa tehdä 24/7, vaan akut on oikeasti välillä pakko ladata. Ilon aiheista suurimpia ovat tyytyväiset asiakkaat. Kun yli 80-vuotias kiittää, se on hyvä.

Mikko Nurminen, Helsinki Kotisivukone

Olen tehnyt näitä hommia ensin palkollisena ja sitten yrittäjänä. Olen pyrkinyt coachaamaan nuorempia työntekijöitä ja opastanut heitä. Tuntui upealta, kun kaksi oppisopimuksen kautta alalle tullutta lähti opiskelemaan, kun olin heitä siihen kannustanut. Se palkitsee.

Heti rupesi helpottamaan, kun alkoi näyttää siltä, että omistajanvaihdos onnistuu. On tässä ollut kantoja kaskessa väännettävänä, ja aika paljon täytyy vielä vääntää. Mutta nyt on selkiytynyt olo ja voi olla iloinen siitä, että on jaksanut yrittää lähes 40 vuotta.

Tapani Majoinen, Espoo Sismax Oy

Viime kesä oli ehdottoman upeaa aikaa. Vieläkin tuntuu hyvältä. Muutenkin on kiva nähdä ihmisten heräävän huomaamaan itseään ja omia tarpeitaan. Juuri sitä koulutan. Sykähdyttävintä kouluttajalle oli saada palautetta, missä kiitettiin onnistuneesta koulutuksesta.

Juha-Pekka Harju, Kaarina Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehti

Titta Pitman, Imatra Northern Key Oy – Biz Boost

Ehdottomasti opettavinta on ollut, kun olen hoitanut osaaikaisena ja oman toimen ohella Kaarinan yritysasiamiehen hommaa. Se on avannut täysin uusia näkökulmia yritysasioihin, joista voin nyt kirjoittaa. Kaarinassa tuntuu olevan hyvä yrittäjäilmapiiri.

2 Mikä askarruttaa juuri nyt?

Aila Kiili, Ylöjärvi Soppeenmäen Tili Ky

Kyllä tällä hetkellä ajatuksen jokaiseen soppeen valuu yleinen taloudellinen tila ja mihin se meitä vie. Nuorten työllistyminen on valtavan suuri ongelma. Nuoria tarvitaan ja kaikkien olisi löydettävä töitä. Olen onnellinen. Yksi lapseni on yrittäjä, toinen sairaanhoitaja ja kolmas opiskelee.

Suomen rapautuva tiestö harmittaa ja askarruttaa. Jos tiet katoavat, niin jäljelle ei jää pian mitään muutakaan. Miten pitkien matkojen valtakunnassa mikään enää voi liikkua mihinkään, jos tiet murentuvat? Jos näin käy, niin pyörät lakkaavat pyörimästä.

Max Penkert, Sundsberg SRH Oy

Nyt pitää löytää ratkaisuja moneen asiaan, että osaa mennä eteenpäin oikealla tavalla. Mihin suuntaan yrittäjyys on menossa? Miksi yhteiskunta koko ajan rankaisee yrittäjiä? Koko ajan ladataan lisää velvollisuuksia ja paljon vastuuta.

Lasse Kelkka, Kouvola urakoitsijayrittäjä

Päivi Sirén-Laine, Karjaa Karjaan Fysioterapia Ay

Konkurssikypsät kunnat harmittavat. Meillä säästetään hurjasti ja ensimmäisinä rahat vedetään pois terveyspalveluista. Etenkin ostopalveluista nyhdetään ensimmäiseksi, kun kunta ei edes osaa hinnoitella omia palvelujaan, jotta voisi verrata.

Epävarmuus askarruttaa. Samaan aikaan, kun yksi menestyy ja hänellä menee hyvin, niin jollakin toisella menee ihan kitu-kitu. Pankeilta ei heru riskirahoitusta ja muukin kannustaminen on tosi vähäistä. Kun käteinen loppuu, on yrityksen pyörittäminen mahdotonta.

Raimo Mansikkamäki, Jämijärvi, Snow Racing Oy

Tulevaisuus hirvittää. Lisääntyvätkö työnantajan velvoitteet vielä nykyisestään? Jos niin käy, on vaikea nähdä, miten tästä mennään eteenpäin. Nyt pitäisi nopeasti saada parannusta asioihin ja lakata nostamasta alveja tai muita suoraan yrittäjiin kohdistuvia maksuja.

Minna Perttilahti, Joensuu Itä-Suomen Siivouspalvelu Oy Työvoiman saatavuus on iso ongelma. Suomessa on ehkä liian helppoa olla työttömänä. Töitä olisi kyllä tarjolla, mutta niitä ei suostuta tekemään. Työkkärin kautta ei tekijöitä löydä. Ainoa tapa saada uusia työntekijöitä on ostaa heitä toisesta firmasta.

Mika Lahikainen, Lappeenranta, Skanfas Ltd.


Uutiset

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

11

TEKSTI: HIA SJÖBLOM, Kuvat: Johannes Wiehn

Eija Hyytiäinen, Vantaa Mielen Viisaus

Ehdoton huippuhetki oli, kun seuraavan vuoden painosopimukset saatiin putkeen. Lehtialalla on nyt niin tiukkaa, eikä auta vaikka vakaasti uskon painettuun sanaan. Lehtien tilausmäärät laskevat. Verot ja jakelukustannukset nousevat. Mitä tekee nuoriso? Lukeeko se enää paperisia lehtiä?

Katja Silander, Turku Turun Murre

Esimerkiksi viime viikon keskiviikko oli älyttö-män hyvä päivä. Se oli kohokohta parhaimmillaan. Koulutan työkseni ja sain kokea valtavan hyvän onnistumisen tunteen. Yritän kaivaa onnistumista ja mielen ominaisuuksia. Se on työtäni ja on upeaa, kun onnistuu omassa työssään.

Juhani Seppälä, Kokemäki Satakunnan Painotuote Oy

Virallistin yritykseksi sen mitä teen ja olen tehnyt jo vuosikausia. Tähän saakka olen harrastanut ja tehnyt vapaaehtoisesti koirien ja muidenkin eläinten koulutusta. Nyt päätin perustaa sitä varten yrityksen, eikä yrittäjyys pelota. Nyt hommaa pitäisi kehittää niin, että se työllistäisi täyspäiväisesti.

HANKI YRITYKSELLESI AVAINLIPPU JA ANNA SUOMALAISEN TYÖN NÄKYÄ! Avainlippu sopii yritykselle, jonka tuotteet ja palvelut on valmistettu tai tuotettu Suomessa. Avainlippu on Suomen tunnetuin alkuperämerkki ja se viestii yrityksesi arvoista ja luo myönteistä mielikuvaa myös ulkomailla. Suomalaisen Työn Liiton jäsenenä voit saada Avainlipun käyttöoikeuden lisäksi hyödyllisiä jäsenetuja. Liity ainutlaatuiseen joukkoon, jossa yritykset, yhteisöt, kuluttajat ja työntekijät edistävät yhdessä suomalaista työtä.

OTA YHTEYTTÄ: STL@AVAINLIPPU.FI PUH: 09 696 2430

Miten ihmeessä yrittäjä selviää siitä, että joutuu kantamaan vastuun kaikesta? Miten ihminen voi jaksaa? Ehkä yritystenkin pitäisi saada yhteiskunnalta enemmän tukea. Olen juuri palkannut itseni lisäksi toisen työntekijän ja tilanne on uusi ja ihmeellinen.

Tuula Styrman, Helsinki Create amove Oy

Lisätietoa Avainlipun myöntämisestä, maksusta ja käyttömahdollisuuksista: www.avainlippu.fi

Kauppiaana näen, miten ostovoima heikkenee. Ihmiset ostavat halvempaa ruokaa ja kaupassa pitää olla määrällisesti halpaa enemmän kuin ennen. Kauppiaan on myytävä enemmän, että pääsee samoille tienesteille kuin aikaisemmin.

4 Jarmo Karhunen, Jyväskylä Arokarhu Oy

Valtio teettää meillä uskomattoman määrän korvauksetonta työtä. Yrittäjä joutuu hoitamaan sosiaaliturvamaksut, alvit, ennakonpidätykset ja ammattiyhdistysmaksutkin. Töitä on, mutta kukaan ei maksa niiden tekemisestä palkkaa. Tähän pitää saada muutos.

Irmeli Jokilampi, Kangasala IDIA Konsulttitoimisto

Kyllä kiitos! Olen kiinnostunut liiton jäsenyydestä ja haluan että minuun otetaan yhteyttä koskien Avainlipun käyttöoikeutta.

Yritys

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Y-tunnus Yhteyshenkilö Puhelinnumero Sähköpostiosoite Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka

Suomalaisen Työn Liitto ry Tunnus 5007432, 00003 VASTAUSLÄHETYS


12

Uutiset

3

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittäjäpäivät Lappeenranta 18. – 20.10.

Onko kuntasi hyvä yrittäjälle?

Helsinki on oikein hyvä kaupunki yrittämiseen. En ole mielestäni mitään erityistä kaupungilta saanut, mutta en ole kyllä odottanutkaan. Pitäisikö kaupungin jotenkin erityisesti auttaa yrittäjiä? Ei minusta, mutta kyllä perusasioiden pitää olla kunnossa.

Sanna Tourunen, Helsinki Ateljé Soopelintassu

Jussi Saari, Espoo Blue&White Conferences Oy

Yrittäjien äänen pitäisi kuulua paremmin ja lujempaa, kun päätöksiä tehdään kunnissa. Kuntien täytyy pitää huoli siitä, että perusasiat toimivat. Liikenteen on pelattava ja uusien kauppakeskusten rakentamisen pitää onnistua.

Heikki Lindevall, Nokia D-Marketing Services Oy

Kunnan pitää tehdä yrittäjälle tilaa toimia. Kunnan ei kuulu olla yrittäjä eikä sen pidä kilpailla yksityisten yritysten kanssa. Hyvä kunta ei estä työllisyyttä minkäänlaisilla toimilla. Hankintalaki on ihan hyvä juttu, mutta se ei toteudu.

Kyösti Kinnunen, Joensuu Itä-Suomen Siivouspalvelu Oy

Raili Äijälä, Sastamala Railin Toimikas Ky

Yrittäjä hoitaa yrittämisen, mutta hyvä kunta tai kaupunki pitää huolen siitä, että se on mahdollista. Kunta hoitakoon siis ”toisarvoiset hommat”, jotka ovat ehdoton edellytys yrittämisen onnistumiseen. Tarvitaan toimiva infra, tietoliikenne, lapsenhoidot ja muut. Se on kuntien työtä.

Asiat hoituvat sujuvasti pienissä kunnissa. Naamat ovat tuttuja ja asiointi on helppoa, kun ihmiset tuntevat toinen toisensa. Kunnissa pitäisi muistaa, että on paljon muutakin yrittämistä kuin teollisuus. Meilläkin on rakennemuutoksen jälkeen uusi tilanne. Monet yksityiset tarjoaisivat palveluja.

Hyvä kunta pitää huolen siitä, että yrittämisen ilmapiiri pysyy hyvänä myös pienille yrityksille. En varsinaisesti odota palveluja tai tukea, mutta odotan, ettei rakenneta yrittämiselle esteitä. Infran pitää toimia ja toimitila-asioissa kunta voisi olla avulias.

Mariella Pirkka-Ollonen, Imatra, Mariella & Ilkka Ollonen Ky

Kaavoitus kestää aivan liian kauan. Olisin halunnut laajentaa toimintaa tässä joitakin aikoja sitten. Hakemukset juuttuivat kunnan koneistoon. Kaikki kestää aivan liian kauan. Jouduimme loppujen lopuksi laajentamaan Tervajoen puolelle.

Markku Haavisto, Kurikka Rengasmesta Oy

4 Mitä haluaisit Suomen Yrittäjiltä?

Kansanedustajana ja yrittäjänä olen sitä mieltä, että paras asiantuntija pk-yritysten ongelmissa ja niihin liittyvien asioiden arjessa on nimenomaan pk-yrittäjä ja sitä kautta tietenkin SY. Asioiden edistämiseksi pitäisi aina olla tiukkaa yrittäjien näkemysten yhteenvetoa.

Jukka Kopra, Lappeenranta Tietokoura Oy

Soilikki Raita, Pukkila Nicemedia Oy

Jämäkkää otetta suurten linjojen edunvalvonnassa. Sitä tarvitaan näinä päivinä nimenomaan, kun tehdään verotukseen ja muihin työnteon pelisääntöihin liittyviä päätöksiä. Niillä kaikilla taas on seurauksia, jotka pitää osata ottaa huomioon.

Pirjo Peltonen, Kauhajoki Betonilattiat Peltonen Oy

Pitäisi olla vielä nykyistä paljon näkyvämmin kaikissa mahdollisissa neuvottelupöydissä, missä sovitaan ja suunnitellaan työn tekemiseen ja yrittäjyyteen vaikuttavista asioista. Yrittäjiä pitäisi kuunnella vielä enemmän.

En halua mitään. Vuodesta 1980 minulle on ollut tärkeää kuulua yrittäjiin, joka on omaa porukkaani. Kuulun omaan toimialajärjestöön. On tärkeä olla osa omaa porukkaa. Älä mieti, mitä järjestöltä saat, vaan mieti, mitä voit sille antaa.

Tiina Eriksson, Haapavesi Nevalanmäen Perhekodit Oy

Ari Sandberg, Tampere Oy Hairdepot Ltd.

Kaikessa toiminnassa pitää kiinnittää enemmän huomiota tulevaisuuteen ja uusiin nuoriin ja tuleviin yrittäjiin. He myös toimivat uudella tavalla ja verkottuvat eri tavalla kuin vanhemmat yrittäjät. Sitä ei voi ohittaa toiminnassa.

Ari Aalto, Salo Murunda Oy

Pienyrittäjien lainansaanti on tyrehtynyt, vaikka taseet olisivat kunnossa. Investoinnit eivät onnistu ilman lainaa. Tälle pitää tehdä jotain. Hyvä, että SY on tarttunut myös pidentyneisiin maksuaikoihin, jotka monessa tapauksessa voivat jarruttaa yrityksen kehitystä.

Monica Paavilainen, Nummela Hair Index Oy

Kun olet ammatissa, kannattaa järjestäytyä. Siitä on iloa ja ennen kaikkea siitä on hyötyä. Vain olemalla mukana voi saada kaiken sen tiedon, mikä järjestössä on. On tietenkin jokaisen yrittäjän velvollisuus tietää lait ja säännökset. Isossa joukossa tiedon saanti on helpompaa.


Uutiset

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Ovi l ma ukem ailm atto oih miin in

TEKSTI: HIA SJÖBLOM, Kuvat: Johannes Wiehn

Kirsi Jylhä-Lipsanen, Juva Kirsin Kangas ja Suunnittelu

On tärkeää, että yrittäjäjärjestöillä ja kunnalla on hyvät välit. Meillä on yritetty tehdä yhteistyötä, järjestetty muun muassa elinkeinoseminaari. Yhdessä pelastimme ammattikoululle jatkoaikaa. Se on yhteinen etu. Oppilaat saavat oppia, opettajat pitävät työnsä ja yritykset saavat työvoimaa.

Kunnan kanssa on joskus vaikea tehdä yhteistyötä. Kunnissa pitäisi muistaa, että siellä pitäisi toimia yrittäjien hyväksi eikä päinvastoin. Niinhän se on, että jos yrittäjä voi hyvin, niin kunta ja kuntalaisetkin voivat hyvin.

Esa Halttunen, Kitee Veekmas Oy

Kunta kannustaa ja tukee, mutta mahdollisuudet ovat rajalliset. Aika hyvin meillä sujuu yhteistyö kunnan kanssa ja siellä on helppo hoitaa asioitaan. Pienessä kunnassa se sujuu, kun ollaan tuttuja keskenään. Kunnasta voi kysyä neuvoja.

Leena Nukarinen, Alavus Konekorjaamo A Nukarinen Oy

Liity

yrityskorttiasiakkaaksi! Saat 10% alennuksen toimisto- ja paperitarvikkeista, kalentereista sekä toimistolaskimista. Myymälöissä myös tarjoushintaisista tuotteista. Liity heti myymälässä tai osoitteessa www.suomalainen.com!

Jorma Ollila, Harri Saukkomaa mahdoton menestys Kasvun paikkana nokia Avoin ja koskettava kertomus kasvusta ja oppimisesta globaalin suuryrityksen johdossa. Otava

UUTUUS

2995 On tärkeää saada apua ja neuvoa juuri silloin, kun sitä tarvitsee. Se on mahdollista, kun on mukana järjestötyössä. Vähintään yhtä tärkeää on kokea yhteenkuuluvuutta. Samanlaiset tukevat ja kannustavat toisiaan. Se on hyvä asia.

Ulpu Hukkanen, Sastamala V. Hukkanen Oy

1995

Haluan, että se edelleen ajaa minunkin etujani. Tahdon, että sitä kautta järjestetään jatkuvasti hyviä mahdollisuuksia verkostoitumiseen. Parantamisen varaakin on. Päätöksentekoa pitäisi välttämättä nuorentaa.

Juha Peltonen, Jyväskylä Studio Peltonen

Haluan tapahtumia ja kokouksia, missä voi solmia kontakteja ja vaihtaa käyntikortteja. On tärkeää tavata kollegoja vapaissakin merkeissä. Ei kukaan jaksa paiskia 15 tuntia päivässä 7 päivää viikossa, ellei välillä vaihda vapaalle.

Tarja Töyli, Vaasa Eurosteel Oy

sammutuspeite SFS-EN 1869-1997 -standardin mukainen. Materiaali polyester. Sammutuspeitteen koko 120 x 80 cm.

13


14

Uutiset

Näillä eväillä eteenpäin Suomen Yrittäjät listasi tärkeimmät painopisteet Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä Lappeenrannassa: 1) Kilpailu ja markkinat kuntoon •  Tavoitteena on, että yritysten kustannustaso laskee ja että yrittämisen mahdollisuudet paranevat. • Suomessa on esimerkiksi Euroopan keskittynein päivittäistavarakauppa. Lisäksi julkisen sektorin toiminnasta aiheutuvia kilpailuhäiriöitä on vähennettävä ja julkiset hankinnat on saatava kuntoon. 2) Yksinyrittäjien asemaa parannettava • Elinkeinonharjoittajat ja henkilöyhtiöt tarvitsevat yrittäjävähennyksen. • Arvonlisäveron huojennusalue on laajennettava 50 000 euron liikevaihtoon. •  Yrittäjän sosiaaliturvassa riittää vielä puutteita. 3) Yrittäjät huomioon EUpäätöksenteossa •  EU-lainsäädäntö on sovitettava paremmin pienyritysten olosuhteisiin. 4) Nuoret töihin • Koulutussopimus käyttöön.

1 550 Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät kokosi Lappeenrantaan 1 550 yrittäjää.

JOHANNES WIEHN

Juhlaa. “Venäläiset” valtasivat juhlasalin perjantaina Yrittäjäpäivillä.

Katso kaikki kuvat:

www.yrittajat.fi

Lappeenrannasta Tampereen kautta Kainuuseen 2015

Vuokatti

2014

Tampere

2013

Lappeenranta

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT ALEKSI POUTANEN

Yrittäjäpäivät Lappeenranta 18. – 20.10.

Tämä maa nousee vain työtä tekemällä. Mikko Simolinna

Osaamista ja asiakkaita löytyy. Meillä on tuotantokoneistoa ja osaamista. Maailma on asiakkaita täynnä. Tarvitaan vain työn osaavia tekijöitä, on Yrittäjien puheenjohtajan Mikko Simolinnan selviämisresepti Suomelle synkässä taloustilanteessa.

Nousu vaatii työtä Mikko Simolinna: Tekemättömästä työstä ei ole varaa maksaa. Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

S

uomi makaa epävarmassa tilanteessa, eikä mitään megatrendejä ole näkyvissä. Olemmeko vieläkään ohittaneet synkintä hetkeä tässä talouskriisissä? – Vain uudet investoinnit kampeaisivat takaisin nousu-uralle, mutta kaukana ollaan, tiivistää Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna. Simolinnan sanat ovat synkkiä. Jokaisen lauseen jälkeen hän muis-

tuttaa, että ennenkin on selvitty. Mutta jotain pitää tehdä. Selviytyminen ei käy itsestään. – Työn arvostus on nostettava pois romukopasta, jonne se on heitetty. Nyt tarvitaan kaikkien alojen osaajia, työn tekijöitä. Tekemättömästä työstä ei ole varaa maksaa. Tekemättömän työn kustannukset, kuten lomaltapaluurahat ja pekkaspäivät, ovat kuluja, joiden synnyn aikana kukaan ei tuota mitään. – On vaan pakko tehdä töitä, vaikka käsi olisi poikki, Simolinna sanoo.

Nuoret töihin. Simolinnan mukaan pyrkimys kaikkien kohdalla korkeaan koulutustasoon alkaa olla jo rasite siinä mielessä, että tavallisen työn tekemistä ei enää osata tai haluta. – Meidän nuoremme ovat aivan huippujoukkoa, mutta tärkeää on saada heidät työelämään. Itse asias-

Vain uudet investoinnit kampeaisivat takaisin nousu-uralle, mutta kaukana ollaan. Mikko Simolinna

sa on ongelma, että meiltä puuttuu perinteinen työllistymisen väylä. Se, jossa ajatellaan, että työn oppii tekemällä. Simolinnan mielestä työn teettäminen ei saisi olla liian byrokraattista, eikä nuori saisi missään vaiheessa kokea, ettei häntä työmarkkinoilla tarvita. – Tilanne johtaa siihen, että palkataan käden taitajat muualta ja

omat nuoret kyllästyvät odottamaan mahdollisuuksiaan. Esimerkiksi ammattikoulutuksessa voitaisiin mennä lähemmäs käytäntöä. Monet nuoretkin panostaisivat mieluummin harjoitteluun. Suomella ei ole varaa nuorten syrjäytymiseen. Oppisopimus on erittäin toimiva keino, siihen panostaminen kannattaa.

Malliksi naapurista. Kaikkea ei tarvitse keksiä itse. Toimivia ratkaisuja yritysten verotukseen löytyy myös naapureista. Simolinna nostaa esiin Virossa käytössä olevan yhteisöveromallin, jossa yhtiöön jätetystä tuloksesta ei makseta veroa. Silloin tulos voidaan käyttää kokonaan esimerkiksi uusiin investointeihin. – Toinen hyvä esimerkki löytyy Ruotsista. Perintöveroa ei pitäisi periä sukupolvenvaihdoksen nivelkohdassa.

Vältä alihinnoittelua Venäjällä Riikka Koskenranta

JOHANNES WIEHN

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

K

okenut Venäjän-kaupan osaaja tyrmää tavallisia suomalaisten harhaluuloja itänaapurin markki-

noista. – On harhaluulo, että Pietarissa ostovoima on sama kuin Suomessa. Siellä on alueita, joilla ostovoima voi olla korkeampi, mutta myös heikkoja alueita, Skanfas Ltd:n toimitusjohtaja Mika Lahikainen kertoo. Lahikainen esitti näkemyksiään Yrittäjäpäivien Venäjä-seminaarissa. Vuodesta 2004 Venäjällä toiminut Skanfas valmistaa julkisivulevyjä ja on markkinajohtaja Suomessa sekä hyvässä kasvussa Venäjällä. – Meillä on laatukuva kohdallaan ja täsmällinen palvelu. Venäjällä saa

OPPIA. Venäjän monimutkainen laskutuskäytäntö ei ole ongelma, kun on tytäryritys Venäjällä, Risto Riihimäki sanoo. epäonnistuakin, mutta reklamaatiot pitää hoitaa hyvin. Venäjällä on aika kova kilpailu tänä päivänä, Lahikainen sanoo. Hän toimii myös venäläisten yritysten kattojärjestön Opora Rossi-

jan edustajana Suomessa, ja auttaa näin Venäjällä aloittelevia suomalaisyrittäjiä. Lahikainen neuvoo Venäjälle suuntaavia yrittäjiä tarkastamaan omaan tuotteeseen liittyvät viran-

omaismääräykset, kuten sertifioinnin. – On myös tärkeää, ettei alihinnoitella omia palveluita, Lahikainen neuvoo. Idän Liikenteenvälitys IL Oy aloitti toimintansa vuonna 1996. Heti aluksi perustettiin tytäryritys Venäjälle Pietarin läheisyyteen. Yritys kuljettaa raakapuuta Venäjältä ja hoitaa polttoainekuljetuksia. – Työssäni tulkin käyttö ei ole mahdollista, asiat on hoidettava henkilökohtaisesti, venäjää puhuva toimitusjohtaja Risto Riihimäki huomauttaa. Hän ei ole kokenut Venäjällä vastoinkäymisiä liiketoimissaan. –  Venäläisten kanssa sovitut asiat ovat pitäneet eikä ole tullut suunnanmuutoksia. Liiketoimintaa suunnitellaan siellä pitkäjänteisesti.


Uutiset

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

15

Combo alk.

21 856 €

Combo I Vivaro I Movano

Opel

TAVARA-AUTOT

COMBO - KETTERÄ JA MONIKÄYTTÖINEN. Henkilöautomaisen mukava Combo tarjoaa jopa 5 m3 tilaa ja 1000 kg:n kantavuuden. Vakiona mm. turvatyynyt, ilmastointi, sähkökäyttöiset ikkunat ja ESP-ajonvakautusjärjestelmä. Tervetuloa tutustumaan - muista myös Opelin Vivaro- ja Movano-mallit suurempiin tarpeisiin!

opel.fi Yhd. kulutus 4,8–7,4 l/100 km, CO2-päästöt 126–163 g/km.

Combo kokonaishinta toimituskuluineen alk. 21 856 € (autoveroton hinta alk. 18 880 €, autovero 2 376 €, toimituskulut 600 €). Kuvan autot lisävarustein.

Liity nyt: fb.com/opelsuomi

ESPOO LänsiAuto Oy, Metroauto Oy · FORSSA Delta Auto · HELSINKI Metroauto Oy · HÄMEENLINNA LänsiAuto Oy · IISALMI Veljekset Laakkonen Oy · JOENSUU Timosen Auto Oy · JYVÄSKYLÄ Veljekset Laakkonen Oy · JÄRVENPÄÄ Mäkelän Auto Oy · KAJAANI Pörhön Autoliike Oy · KANKAANPÄÄ Kankaanpään Autotalo · KEMINMAA Delta Auto · KOKKOLA Käyttöauto Oy · KOTKA Auto-Suni Oy · KOUVOLA Veljekset Laakkonen Oy · KUOPIO J. Rinta-Jouppi Oy LAHTI LänsiAuto Oy · LAPPEENRANTA Auto-Suni Oy · LOHJA PP-auto Oy · MARIEHAMN Mariehamns Bilhall Ab · MIKKELI Karikon Autotalo Oy · OULU Rinta-Joupin Autoliike Oy · PORI AutoPalin, Satakunnan Autotalo Oy · PORVOO Auto-Open Oy · RAUMA AutoPalin · ROVANIEMI Rinta-Joupin Autoliike Oy · SALO PP-auto Oy · SEINÄJOKI J. Rinta-Jouppi Oy · TAMPERE Metroauto Oy Hatanpää · TURKU LänsiAuto Oy, Metroauto Oy · VAASA Autoliike Lähdemäki Oy · VANTAA LänsiAuto Oy · VARKAUS Veljekset Laakkonen Oy · YLIVIESKA Rinta-Joupin Autoliike Oy · opel.fi


Uutiset

16

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

JARKKO VIRTANEN

Työkseen nauraja Nauru tekee hyvää. Tekonaurusta kasvaa oikea nauru ja naurava ihminen voi paremmin. Intialainen lääkäri Madan Kataria kehitti naurujoogan vuonna 1995.

Miten itse hurahdit naurujoogaan? Vaimon synttäreillä oli naurujoogaa. Olin epäluuloinen. Minulla oli surkea päivä töissä takana. Närästi ja olin syönyt huonosti. Sitten rupesimme naurujoogailemaan, ja se muuttui pikkuhiljaa oikeaksi nauruksi. Tunsin miten olo parani. Tulin hyvälle tuulelle. Tätä naurun sanomaa haluan jakaa.

juttutuulella

Onko perhe opettanut mitään käyttökelpoista?

Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

Riittääkö nauru yritykseen? Sitä nyt juuri testaan ja rakennan. Tavoite on oman yrityksen kautta joskus työllistää itseni kouluttamalla ja ohjaamalla naurujoogaa. Olen käynyt useita kursseja ja koulutuksia. Rakennan koko ajan kivijalkaa omalle yritykselle. Nauraminen on hyvä juttu! Naurava yrittäjä vielä parempi. Eikä se haittaa, vaikka välillä kompuroi ja kaatuu. Silloinkin mennään eteenpäin.

Vanhempani ovat duunaritaustaisia ja isovanhemmat ovat kiertäneet maata yritteliäinä torikauppiaina. Ehkä sieltä on tullut yrittämisen kipinä. Eniten olen saanut oppia vaimolta, joka on varsinainen naurumoottori.

Mitä hyötyä on nauramisesta? En ole lääkäri, mutta tiedän olon helpottuvan ja paranevan kunnon naurun myötä. Verenpaine alenee, lima ja nesteet lähtevät liikkeelle. Tulee hyvä ja rento olo. Nauraminen vahvistaa itsetuntoa. Minulla se on vähentänyt esiintymisjännitystä.

Miten nauruharjoitus toimii? Ensin heitetään aivot narikkaan, eikä puhuta mitään. Kaikki muut kommunikoivat pelkästään nauraen. Tekonauru muuttuu aidoksi nauruksi, kunnes tila täyttyy sydämellisestä naurunremakasta. Ihmisen suupielet kääntyvät ylöspäin.

Eikö tekonauru ole huijausta? Ei. Se on tärkeä tie kohti oikeaa naurua ja parempaa oloa. Alkuun kyllä pelkäsin, että menetän kasvoni, kun julkisesti tekohöröttelen. Nyt se ei haittaa minua ollenkaan. Olen onnellinen siitä, että pystyn milloin vain kääntämään pahan tuulen tekonaurun kautta paremmaksi. Nauru on myös hyvä tapa hoitaa parisuhdetta. Riitaa on vähemmän, kun naurua on enemmän.

Kuka? Antti Nissinen

Ikä: 29 vuotta Työura ja koulutus: Merkonomi ja lähihoitaja. Nyt töissä päiväkodissa. Naurujoogan ohjaaja. Oma toiminimi Naurupalvelu, joka tarjoaa naurua kursseina tai ”irtoannoksina”. Perhe: Naurava vaimo. Motto: Vastatuuli vahvistaa.


9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

17


18

Uutiset

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

MIIKA OJAMO

Aurora Raiskinen: Pukupelissä saa hörhöillä Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

On ihanaa olla hetken toisen hahmon nahoissa, eläytyä, kuvitella, olla täysin irti arjesta. Saa oikein luvalla hörhöillä vapaasti. Esitämme ja olemme. Hommaan kuuluu, että vaatteet ja varusteet tehdään alusta saakka itse. Käytetään mielikuvitusta ja luovaa ongelmanratkaisua. Kun pukeudun animesarjan Full Metal Alchemistin kenraalimajuri Mira Olivieriksi, puhun ja liikehdin kuin hän. Olen aina ollut innostunut naamiaisista. Nyt olen täysin hurahtanut cosplay- eli costume play -maailmaan. Ensin tehdään puvut, pukeudutaan, patsastellaan esittämässä niitä ja otetaan kuvia. Onko siinä järkeä? Ainakin se rentouttaa ja irrottaa arjesta. Itse asiassa aloitin tuomaroimalla cosplay-kisoja. Kuulin paljon siitä, miten puvustuksia oli rakennettu. Sain tietää esimerkiksi, miten siideritölkki oli taipunut haarniskan palaksi ja ongenkoukku vaatteen olennaiseksi osaksi. Se on luovuutta parhaimmillaan. Sitten innostuin itse tekemi-

seen ja esittämiseen. Yhden hahmon rakentamiseen menee paljon aikaa ja siihen saa uppoamaan satoja eurojakin, jos haluaa. On hienoa paneutua pukukokonaisuuden tekemiseen. Siihen kuuluvat peruukit, korut, haarniskat ja muu rekvisiitta. Vaatteita teen työksenikin, mutta silloin olen perfektionisti. Cosplayssa on helpompi antaa palaa. Viimeistely vähemmälle ja luovuudelle tilaa! Upeinta cosplayssa ovat ihmiset. Tarinat ja yhdessäolo viehättävät eri ikäisiä ja erilaisia ihmisiä. Tämä maailma on täysin päihteetön. Nuoria ja lapsia on paljon mukana. Itse tykkään sivuhahmoista. Ne ovat usein mielenkiintoisempia ja moniulotteisempia kuin yksipuoliset päähahmot. Rakastan eläytymistä ja tykkään uniformuista ja supersankareista. Rakennan itselleni Pip Bernadotten hahmoa Hellsing-sarjasta. Kokeilen rajojeni rikkomista tekemällä vaihteeksi mieshahmon. Cosplay syntyi Yhdysvalloissa, mutta kasvoi Japanissa. Suomessa harrastajia on kuutisentuhatta.

usmatTyö- ja koko%:n sopikustajille 10s normaamusalennu risteily- ja lihintaisistatkoista. reittima omen Mainitse Su opimuss Yrittäjät ry:no 38754. etunumer

henkireikä Sarjassa yrittäjät kertovat intohimoisesta harrastuksestaan.

Juhlallisia ilmestyksiä • Aurora Raiskinen pyörittää Hämeenlinnassa Revelations-yritystään. Se on morsius- ja juhlapukuliike astetta räväkämmällä asenteella. Valikoimassa on kansainvälisiä merkkipukuja ja suunnittelijan uniikkeja malleja ateljeetyönä.

Yrittäjä, hyödynnä etusi!

Vapaa-ajan matkustajille veloitukseton liittyminen Club One -kanta-asiakasohjelman keskimmäiselle Silver-tasolle. Käytä Suomen Yrittäjät ry:n sopimusetunumeroa 9468.

Lue lisää www.tallink.fi Varaukset puh. 0600 157 00 ma–pe 8-21, la 9-18, su 10-18.

0600-puhelut 1,74 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm. Oikeudet muutoksiin pidätetään.


Uutiset

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

1,2

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli syyskuussa 1,2 prosenttia. Kuluttajahintoja nosti vuodessa ennen kaikkea elintarvikkeiden kallistuminen.

Vuohelan Herkun toimitusjohtaja Pirkko Hämäläinen on valittu Vuoden yrittäjänaiseksi. Suomen Yrittäjänaiset ja OPPohjola-ryhmä julkistivat valinnan Yrittäjänaisten liittokokouspäivillä. Hämäläinen on entinen maatalonemäntä, joka lähti oman keliakiansa pohjalta kehittelemään itselleen sopivia tuotteita. Nyt Vuohelan Herkku on noussut

omalla erikoisalallaan valtakunnalliseksi toimijaksi ja se on gluteenittomien tuoretuotteiden markkinajohtaja. Alussa yrityksellä oli rahoitus- ja laajenemisongelmia, koska yrittäjän taitoihin ei luotettu. Finnveran naisyrittäjälainan turvin yritys pääsi alkuun, ja lopulta Hartolaan syntyi myös uusi toimitila. – Nopea kasvu on vaatinut tehokasta hallintaa. Hyvien vastuu-

tuotteita Venäjän henkilöiden markkinoille. löytämiseen Tuomariston sain onneksi mielestä Hämäläiapua ja hensen vahvuuksia kistä tukea ovat olleet periksi yrityskumantamattomuus ja mitoiminnan sisukkuus. Omakohkautta, Hämäläitainen keliakia on myös nen kertoo. pitänyt huolen tarkasta Seuraavaksi yriPirkko Hämäläinen tuotekehityksestä, jossa tys kartoittaa mahmausta ei tingitä. dollisuuksia viedä gluteenittomia

Yrittäjä.

Hanki uusi Lumia 925 ja kätevä DNA Y-paketti!

Nokia Lumia 925

14

03

€/kk/24 kk (alv. 0 %)

Hanki älypuhelimeen DNA Y-paketti, jossa puhe, netti ja tekstiviestit ovat valmiina yrittäjien erilaisiin tarpeisiin.

Miljoona pamahti tilille Ruostumattoman teräksen värikuviointimenetelmän kehittänyt Mobilemarking on saanut lähes miljoonan euron rahoituksen VNT Managementilta ja Finnveralta. – Rahoituksen ansiosta pääsemme viemään kehittämiämme tuotteita kansainvälisille markkinoille. Yhtenä toimenpiteenä lähdemme rekrytoimaan kokenutta myynnin ammattilaista kansainvälistymisen tueksi, sanoo Mobilemarkingin perustaja ja toimitusjohtaja Niko Karsikas. Vuonna 2010 perustettu Mobilemarking valmistaa ja myy lasertekniikkaan perustuvia värikuviointijärjestelmiä oheispalveluineen. Yrityksen toiminta perustuu patentoituun menetelmään, joka mahdollistaa lähes minkä tahansa materiaalin monipuolisen kuvioinnin ilman mitään lisä- tai väriaineita.

en

Suomalaisten yritysten vientiprojekteihin sekä kansainvälisen myynnin kehittämiseen erikoistunut Frontier laajentaa toimintaansa ja avaa toimiston Moskovaan marraskuun alussa. – Olemme saaneet nykyisiltä kumppaneiltamme lukuisia kyselyitä alueelle, joten näemme itäisessä naapurissamme erittäin ison potentiaalin, kertoo Frontierin hallituksen puheenjohtaja Mikko Silventola. – Lähiaikoina tavoitteenamme on avata myyntitoimistot kaikkiin Pohjoismaihin ja tarjota pohjoismaisille kasvuyrityksille apua kansainvälistymiseen maailman suurimmille markkinoille. Me haastamme Finpron tosissamme, hän jatkaa.

Keliakia olikin valttikortti

ai s a

in

Haastaja iskee: Toimisto Moskovaan

Hanna-K

19

DNA Y-paketit alk. 15,90 €/kk (sis. 700 min puhetta, nopean liikkuvan laajakaistan yrityksille sekä 300 tekstiviestiä, 24 kk-sopimus, alv. 0 %).

Lumia 925:ssä upeat Lumia-ominaisuudet ja paljon uutta! Yrittäjälle nopea nettiyhteys DNA:n Y-paketilla, helppo sähköposti ja kalenteri, navigaattori, kartat, ammattilaistason kamera sekä runsaasti muita huippuominaisuuksia. Pitkäkestoinen akku parantaa käyttövarmuutta. Herkkä kosketusnäyttö, jota voi käyttää myös hanskat kädessä!

Hanki omasi lähimmästä DNA Kaupasta, soita nopeaan ja maksuttomaan yritysasiakkaiden myyntipalveluun 0800 302030 tai osta netistä: yrityskauppa.dna.fi

2410_DNA_Y_Lumia_925_210x297_SuomYritSano.indd 1

15.10.2013 8.05


20

Uutiset

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Joko myyt surffaajalle Hopeasurffaajat, eli yli 65-vuotiaat aktiiviset internetin käyttäjät, ovat nopeimmin kasvava verkkokaupan asiakasryhmä Suomessa. Yli 65-vuotiaiden verkkokauppa-asiakkaiden määrä on kasvanut vuodessa 112 prosenttia. Uusimmat tilastot verkkokaupan maksupalveluita tarjoa-

valta Klarnalta osoittavat, että yli 65-vuotiaiden verkkokauppa-asiakkaiden määrä kasvaa yli kaksi kertaa nopeammin kuin nuorempien asiakkaiden määrä. Naiset johtavat verkkokauppaa Suomessa myös yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä. Vapaa-ajan tuotteet ja kauneustuotteet kiinnostavat eniten.

Kolumni Janne Makkula

janne.makkula@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät on tehnyt oikeusministeriölle aloitteen maksuaikoja koskevan lainsäädännön tiukentamisesta. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö

133 000 euroa Suppilo.fi-kaupankäyntialustaa pyörittävä Suppilog Oy keräsi onnistuneessa osakeannissa 132 800 euroa asiakkailtaan sekä ulkopuolisilta sijoittajilta. Invesdor-joukkorahoitusalustan kautta toteutetussa annissa merkittiin 1 328 osaketta 100 euron kappalekohtaiseen hintaan. Merkitsijöinä oli 39 eurooppalaista yksityishenkilöä ja yritystä. – Suppilo-järjestelmä kasvaa

nopeasti lähinnä terveydenhuollon eri toimialoilla. Halusimme antaa asiakkaillemme mahdollisuuden osallistua yrityksen kasvuun ja sen rahoittamiseen, mistä johtuen avoin joukkorahoituskierros sopi tarpeisiimme erinomaisesti. Kerätyn pääoman ansiosta Suppilo.fi laajenee lähiaikoina myös muille toimialoille, kommentoi Suppilog Oy:n toimitusjohtaja Harri Eskelin.

Janne Makkula: Kiristykselle saatava loppu Kohtuuttoman pitkät maksuajat ovat Suomessa tuore ilmiö, ja aiheuttavat monissa tapauksissa vakavia ongelmia pk-yrityksille uhaten niiden toimintamahdollisuuksia. Syksyn Pk-yritysbarometrin tulosten perusteella 44 prosenttia pk-yrityksistä kertoo joutuneensa hyväksymään yli 30 päivän maksuaikoja. Selvitettäessä pitkien, yli 30 päivän maksuaikoja, yli kolmannes pk-yrityksistä ilmoitti joutuneensa hyväksymään yli 60 päivän maksuaikoja. Keski- ja Etelä-Euroopassa maksuajat ovat tyypillisesti varsin pitkiä, yritysten välillä noin 60 päivää ja ylikin. Suomalaiset isot yritykset ovat perustelleet pidentyneitä maksuaikoja

omille alihankkijoilleen sillä, että ne itse joutuvat mukautumaan eurooppalaisten tilaajien edellyttämiin pitkiin maksuaikoihin. Perustelu on sikäli ontuva, että muun Euroopan maksuajat ovat jo vuosikausia olleet huomattavasti pidempiä kuin esimerkiksi Suomessa. Silti ongelma on uinut suomalaisiin liikesuhteisiin vasta viime aikoina. Todennäköisesti kyse onkin lähinnä oman rahoitusaseman ja kassavarojen käytön optimoinnista. Ongelma muodostuu siitä, että pk-yritykset pakotetaan tahtomattaan luottolaitoksiksi. Pitkistä maksuajoista aiheutuvat kustannukset joudutaan viemään hintoihin, mikä puolestaan heikentää yritysten kilpailukykyä. Se ei ole pitkällä

aikavälillä myöskään tilaajayritysten etu. Maalaisjärjellä ajateltuna on luontevaa, että lähtökohtaisesti ostaja rahoittaa oman hankintansa eikä käytä myyjää rahoitusyhtiönään.

Suomen Yrittäjät on tehnyt oikeus-

ministeriölle aloitteen maksuaikoja koskevan lainsäädännön tiukentamisesta. Esitämme, että yritysten välisissä sopimuksissa enimmäismaksuaika säädettäisiin 30 päiväksi niin, että sääntö olisi pakottava. Vaikka isot ja kansainväliset yritykset joutuvat mahdollisesti itse sopeutumaan Keski- ja Etelä-Euroopan pitkiin maksuaikoihin, niillä on kuitenkin pk-yrityksiä selvästi paremmat mahdollisuudet rahoituksen hankkimiseen.


Uutiset

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Tunnetko hyvän kirjanpitäjän Vuoden kirjanpitäjä -kilpailu etsii vuosittain maan parasta kirjanpitäjää, ja Vuoden kirjanpitäjä 2014 haku on alkanut. Vuoden 2013 kilpailun voittaja Heidi Lindberg korostaa, että kirjanpitäjän työ on tänä päivänä kaikkea muuta kuin kuivaa paperityötä. Työssä korostuvat laajojen tietomäärien tuntemus, yksityiskohtien hallinta ja ammattitaitoinen asiakaspalvelu. Vuoden parasta kirjanpitäjää voi ehdottaa 5. joulukuuta asti osoitteessa www. vuodenkirjanpitaja.fi. Vuoden kirjanpitäjä -kilpailun järjestää Suomen Taloushallintoliitto yhteistyössä KPMG:n ja PwC:n kanssa.

Pula työvoimasta vaivaa Tilitoimistot kärsivät työvoimapulasta, kertoo Taloushallintoliiton toimitusjohtaja Juha Ahvenniemi. Hänen mukaansa pulaa on erityisesti kirjanpitäjistä ja palkanlaskijoista. – Palkkahallinnon rooli tilitoimistojen palveluvalikoimassa on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana. Taloushallintoliiton jäsentoimistot hoitavat tänä päivänä noin 50 000 yrityksen palkanlaskennan. Palkkahallinnon ulkoistaminen tulee lisääntymään jatkossakin ja peruspalkanlaskennan lisäksi ulkoistukset laajenevat yhä enemmän myös muihin henkilöstöhallinnon palveluihin, Ahvenniemi sanoo.

Eläinlääkäriasema kasvaa vauhdilla Kotimainen eläinlääkäriasemaketju Animagi kasvaa viidellä pieneläinklinikalla, kun mukaan liittyy Käpälämäki. Animagiin yhdistyvistä Käpälämäki-eläinlääkäriasemista kolme toimii pääkaupunkiseudulla. Lisäksi Animagi saa Käpälämäen kautta kaksi klinikkaa Nurmijärvelle.

Animagi on kasvanut vuoden aikana nopeasti: 29 pieneläinklinikan lisäksi ketjuun kuuluu yksi hevossairaala ja kaksi hevosklinikkaa. Lähiajan suunnitelmissa on myös Suomen johtava eläinsairaala pääkaupunkiseudulle. Ketjun liikevaihto on nyt noin 28 miljoonaa euroa. Täysin kotimaisen ketjun omis-

tavat Animagiin liittyneiden klinikoiden omistajat ja eläinlääkärit yhdessä Animagin johdon ja suomalaisen sijoitusyhtiön Intera Partnersin kanssa.

Koko kaupan toimialan myynti oli tammielokuussa 4,1 prosenttia pienempi kuin vastaavaan aikaan edellisvuonna.

Jäsenkortilla

snt/l

polttoaineesta**

Yrityskortilla

-2,7

snt/l

polttoaineesta*

Suomalaisilta mullistava keksintö VTT:n spin-off-yritys Asqella Oy kaupallistaa teknistieteellisiin läpimurtoihin pohjautuvan passiivisen terahertsikuvannusteknologian, joka mahdollistaa kätkettyjen esineiden etähavaitsemisen. Yhtiö on saanut lähes miljoonan euron rahoituksen bisnesenkeleiltä, VTT Ventures Oy:ltä ja Tekesiltä. Asqellan kamerateknologia antaa soveltajilleen täysin vaarattoman tavan havaita kätketyt esineet 5 – 15 metrin etäisyydeltä, eikä ihmisten tarvitse pysähtyä tarkastusta varten. Kamerat tulevat markkinoille vuoden 2014 aikana. – Koska tuotteemme ei säteilytä kuvattavia kohteita, ei terveysriskejä ole. Saamamme rahoitus nopeuttaa tuotekehitystä ja auttaa markkinoille pääsyä. Markkinat ovat maailmanlaajuiset, kertoo Asqellan toimitusjohtaja ja perustaja Arttu Luukanen.

– 4,1

Jäsenetua Yrittäjille!

-2,2

*Alennuksen saa Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoja: www.teboil.fi sekä Yrityskortit@teboil.fi

21


22

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

RAVISTAJAT ALEKSI POUTANEN

Oranssi työasu. Smartumin hallituksen puheenjohtaja Jarmo Hyökyvaara (vas.) ja toimitusjohtaja Maarit Hannula eivät vielä katsele ulkomaille. Kotimaassa riittää markkinapotentiaalia.

Virkistyksen apost Lähes jokainen suomalainen tunnistaa Smartumin liikunta- ja kulttuurisetelit. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

K

aikki tietävät liikunta- ja kulttuurisetelit, mutta kuka tietää, että kymmenen vuotta sitten Smartumissa elettiin epävarmoja aikoja. Yhtiö oli tehnyt seitsemän vuotta tappiota. Sekään ei lannistanut yrityksen omistajia, mutta verottaja oli lähellä sen tehdä. – Tämä on volyymibisnestä ja olimme juuri saaneet kriittisen

massan kasaan. Sitten verottaja alkoi tulkita tuloverolakia. Sen mukaan työnantaja voi järjestää verovapaasti yhdessä liikkumista työntekijöille, mutta työntekijän päätös itsenäisestä liikkumisesta olisikin tuloveronalaista tuloa, muistelevat Smartumin hallituksen puheenjohtaja Jarmo Hyökyvaara ja toimitusjohtaja Maarit Hannula. Hyökyvaara aloitti yhdessä veljensä kanssa tiiviit neuvottelut kansanedustajien kanssa. Lobbaus oli Hyökyvaaran sanoin kovaa ilman minkäänlaista kokemusta. – Meillä oli paine niskassa. Lopulta hallitus esitti liikuntaseteleille verovapautta. Se oli ainutlaatuinen hetki. Smartum pääsi ”neuvottelemaan” verottajan kanssa myös muutamaa vuotta myöhemmin, kun se otti kulttuurisetelit käyttöön. Neljän vuoden ruljanssin jälkeen lopputulos oli yrityksen kannalta hyvä.

Miljoona markkaa. Smartumissa on eletty jännittäviä vaiheita myös ennen ja jälkeen tärkeän merkkipaalun. Hyökyvaara jumppasi ideaa liikuntaseteleistä vuosikausia. Sitä ennen hän toimi kuntosaliyrittäjänä. – Laman aikaan Suomi oli täyteen myyty saleja ja solariumeja. Piti miettiä, miten pääsemme eteenpäin. Lamppu syttyi oivalluksesta ja asiakkaidenkin vaatimuksesta, jonka seurauksena kuluttajabisneksestä tulikin b to b -bisnestä. – Kuluttajat käyvät salilla, koska he haluavat ostaa itselleen aikaa. Yritykset haluavat ostaa helpon tavan tukea liikuntaa, Hyökyvaara kertoo. Malli löytyi lounasseteleistä, jotka olivat jo käytössä. – Soitin Suomen Pankin setelipainon vaihteeseen ja kysyin

maan painolle ihan miljoonaa, sillä kyse on arvotositteista. Arvo syntyy, kun seteli siirtyy asiakkaalle.

Kovaa jalkatyötä. Seteli kiertää

Teimme paljon puhdasta jalkatyötä. Meillä piti olla alussa verkosto, muuten asiakkaat eivät seteleitä ostaneet. Jarmo Hyökyvaara

neuvoja. Sen jälkeen alkoivat neuvottelut ja erilaisia vedoksia pyöri jokseenkin paljon ennen kuin painokone pyöri. Lopulta meillä oli kotona miljoonan markan edestä liikuntaseteleitä, Hyökyvaara muistelee. Smartum ei joutunut maksa-

keskimäärin 4–7 kuukautta. Ensin yritys ostaa setelin Smartumilta ja tarjoaa sitä työntekijöilleen. Yritykselle maksuvälineet ovat arvonlisäverottomia ja vähennyskelpoisia. Nykyään työnantaja voi tarjota työntekijälle seteleitä verovapaasti 400 euron arvosta kalenterivuodessa. Kun työntekijä on käyttänyt setelin, tulouttaa Smartum vastaavan summan palveluntarjoajalle. Tässä yhteydessä yhtiö napsaisee 3 – 4 prosentin provision. – Teimme paljon puhdasta jalkatyötä. Meillä piti olla alussa verkosto, muuten asiakkaat eivät seteleitä ostaneet. Ensimmäiset liikuntapaikat eivät olleet helppo nakki, mutta velipoika väänsi ja väänsi sopimuk-


23

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Ravistajissa mukana:

OSA

Näin Ravistajatsarja etenee

8/10

1) Yrittäjäsanomat on esitellyt helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden Ravistajat-yrityksen. Samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle.

2) Yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen. 3) Yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä Ravistajat-listalle. Raati seuraa listaa koko vuoden. Samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: www.ravistajat.fi

4) Kovin Ravistaja valitaan vuoden 2014 tammikuussa. Valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näkemykset.

5) Aikaisemmin esitellyt yritykset: Juustoportti (helmikuu),

Innojok (maaliskuu), Picosun (huhtikuu), Fira (toukokuu), St1 (kesäkuu), Dermoshop (elokuu) ja Atma Trade (syyskuu).

Smartum pähkinänkuoressa • Smartum Oy:n on perustanut Jarmo Hyökyvaara yhdessä veljensä ja vaimonsa kanssa vuonna 1995. Yhtiön toimitusjohtaja on Maarit Hannula. • Smartum on edelleen perheomistuksessa ja sen emoyhtiön eli The Orange Companyn liikevaihto oli viime vuonna 74,2 miljoonaa euroa. Konserniin kuuluu myös urheiluvälineketju Top-Sport. Smartum Oy:n iikevaihtoennuste tälle vuodelle on yli 80 miljoonaa euroa. • Smartumilla on yli 12 000 työnantaja-asiakasta, joissa on noin miljoona työntekijää. • Liikunta- ja kulttuurisetelit kelpaavat tuhansissa paikoissa eri puolilla Suomea. Lisäksi Smartumin Palveluseteli on käytössä kymmenissä kunnissa. • Yritykselle maksuvälineet ovat arvonlisäverottomia ja vähennyskelpoisia. Työnantaja voi tarjota seteleitä työntekijälle yhteensä 400 euron arvosta kalenterivuoden aikana. • Smartumin provisio palveluntuottajalle on 3 – 4 prosenttia.

tolit sia, Hyökyvaara sanoo. Salit ja jumppapaikat olivat tärkeimmät kohteet. Niin olisivat olleet myös uimahallit, mutta kaupungit eivät halunneet yksityisiä toimijoita jakamaan pottia.

>

Ravistajien asiantuntijaraatilaiset heittäytyvät jopa runolliseksi kuvaillessaan erilaisista liikunta- ja kulttuuriseteleistä tunnettua Smartumia. Finnveran liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo pitää Smartumia Ravistajaklassikkona. Yhtiö on palkittu moneen kertaan, se on alansa uudistaja ja tienraivaaja. – Yrityksellä on palvelu, joka saa hymyn huulille sekä palveluntarjoajalle, -saajalle kuin myös -käyttäjälle, Paloheimo sanoo. Hänen mukaansa keksintö on yksinkertaisesti nerokas. – Kunkin meistä pitäisi saada valita oma rentoutumisemme ja energianlatauksemme tapa omalla tavallamme. Liikunnan sijasta tai ohella se on monelle kulttuuritapahtuma, joka jumppaa aivoja ja aisteja. Hienoa, että Smartumissa on ollut edelläkävijyyttä nähdä kulttuuri ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia lisäävänä voimana. Tekesin markkinointi- ja viestintäjohtaja Ulla Hiekkanen-Mäkelä kiinnittää niin ikään huomiota setelien useisiin vaihtoehtoisiin käyttötapoihin. – Setelit ovat uusi tapa sitouttaa työntekijöitä. Fiksu välittäjäkonsepti ja onnistuneesti tuotteistettu, tunnettu brändi. Hiekkanen Mäkelä sanoo, että brändin tunnettuus kasvaa samalla vauhdilla kuin ihmiset seteleitä käyttävät.

Annamarja Paloheimo

Ulla Hiekkanen-Mäkelä

Kolme pointtia

Yritykset lähtivät innokkaammin mukaan. Nykyään tilanne on täysin toinen. Ketään ei tarvitse houkutella, sillä seteleiden tunnettuus on kasvanut. Samalla Smartum tekee

tänä vuonna yli 80 miljoonan euron liikevaihdon. – Suurin menestyksen syy on arvoketju ja se, kuinka systemaattisesti tätä arvoketjua olemme lähestyneet.

”Kuntien osto-osaamisessa parannettavaa”

>

”Smartum on Ravistaja-klassikko”

Smartumin hallituksen puheenjohtaja Jarmo Hyökyvaara ei säästele sanojaan kertoessaan, mitä mieltä hän on kuntien ostokäytännöistä ja osaamisesta. Smartum on tarjonnut palveluseteliä kunnille jo viiden vuoden ajan. Viime vuonna palveluseteleitä käytettiin koko maassa noin 30 miljoonalla eurolla, kun kuntien sosiaali- ja terveyspuolen menot olivat yli 20 miljardia euroa. – Se on todella masentavaa. Meidän tarjoama palvelumalli säästää rahaa, Hyökyvaara puuskahtaa. Käytännössä palveluseteli toimii niin, että kunta määrittelee palvelusetelin arvon ja hyväk-

syy palveluntuottajat. Tämän jälkeen kuntalainen voi ostaa palvelun keneltä tahansa kunnan hyväksymältä palveluntuottajalta. Smartum operoi rahaliikenteen kunnan ja palveluntuottajan välillä. – Kuntien johtajat, hallitukset ja valtuustot usein ostavat tämän ajatuksen, mutta ajatuksen käytäntöönpanossa on puutteita. Osa kunnista on vedonnut myös yksityisten palveluiden kalleuteen. – Ulkoistaminen muuttuu kalliimmaksi, jos kunta ei osaa ostaa. Osto-osaamisessa on paljon parantamisen varaa, myös palveluiden omakustanteen laskeminen näyttää vaikealta.

1

Ensimmäiset seitsemän vuotta Smartum teki tappiota. Sen jälkeen yhtiö lähti rakettimaiseen kasvuun.

2

Yksi kulminaatiopiste oli vuonna 2003, kun hallituksen päätöksellä liikuntasetelit siunattiin verovapaaksi työsuhde-eduksi. Seuraavan kerran verottajan kanssa käytiin neuvonpitoa kulttuuriseteleistä.

3

Palvelusetelimalli olisi Smartumille loistava kasvupolku, jos kunnat ottaisivat setelit laajemmin käyttöön.

Sekoita pakkaa! Äänestä suosikkiasi: www.ravistajat.fi Ääniä annettu 6 582


24

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

debatti Muut lehdet

Lähetä mielipiteesi toimitus@yrittajat.fi

Kaksintaistelu: Matkailuyrittäjä Hille Kuusisto ei voi käsittää, miksi

hallitus haluaa tuhota Lapille elintärkeän elinkeinon poistamalla edustuskulujen verovähennysoikeuden. Valtiovarainministeripuolue Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman vastaa.

Hallitus on poistamassa edustuskulujen verovähennykset, mikä kauhistuttaa meitä matkailuyrittäjiä. Demokraatin mukaan ihmettelitte lokakuun alussa, että ”luulisi, että 900 miljoonan euron yritysveron alennuksella jo muutaman kahvikupin tai lounaan pystyisi tarjoamaan”. Edustuskulut ovat osa normaalia yritystoimintaa, ja niiden verovähennysoikeus kannustaa yrityksiä tilaamaan palveluita kotimaisilta pk-yrityksiltä. Vähennysoikeuden poisto vaikuttaa kohtalokkaasti nuorten työllisyyteen. Matkailuala on tyypillistä sesonkibisnestä: töihin palkataan erityisesti nuoria, joille pätkätyö passaa. Jos muutos toteutuu, matkailualalla ei uskalleta palkata, kun ei voida luottaa siihen, että yritykset käyttävät matkailu-, ravintola- ja ohjelmapalveluita. Miksi näin, vaikka samalla rummutetaan nuorisotakuuta?

Puhdas vesi ja ruoka, energian säästö ja ilmastopäästöjen vähentäminen… Jos niihin panostaa, siinä ei voi hävitä rahaa. Cargotecin hallituksen pj. ja BSAG:n perustaja Ilkka Herlin Talouselämässä.

Yhden menestystarinan takana on kymmenen epäonnistumista. Monen nykyisen huippuyrittäjän tie on ollut yhtä kulkua epäonnistumisesta toiseen.

Muutoksen tuoma lisä valtion verotuloihin on pieni. Kun matkailuyritysten tulot vähenevät, yrittäjäperheiden elanto kapenee ja myös yhteisöveron tuotto laskee. Onko luvassa oleva tuotto todella niin suuri, että yhden maakunnan – Lapin – merkittävä elinkeino ajetaan alas? Miten Lappi pärjää?

Kansallisen epäonnistumisen päivän tuottaja Janika Kallio Kauppalehdessä.

Esitän, että kunnan omistamille yhtiöille laaditaan yhteneväiset omistajaohjaussäännöt, jotka määrittelevät pelisäännöt kunnan harjoittamalle liiketoiminnalle.

Jos koko verovähennysoikeutta ei voi palauttaa, järkevämpää olisi poistaa oikeus ulkomaille tehtävistä edustuksista. Näin kannustettaisiin yrityksiä käyttämään kotimaisten pk-yritysten palveluita ja auttamaan niitä menestymään ja työllistymään – ja tuottamaan verotuloja valtiolle ja kotikunnalleen. Miltä tällainen kuulostaisi?

Valmennukset ja koulutukset järjestän sellaisissa paikoissa, missä haluan itse mielelläni olla ja missä asiakkaatkin viihtyvät: luksusmökissä, Suomenlinnassa tai vaikka Satulinnassa. Inner Strength Finland Oy:n perustaja Ilkka Koppelomäki Helsingin Yrittäjäinfossa.

JOUNI PORSANGER

Varsinais-Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Pentti Salonen Varsinais-Suomen Yrittäjälehdessä.

Yrittäjä Hille Kuusisto Lapin Huippuhotellit Oy

vuoden 2014 kuntolomat nyt Haettavissa! Suomen Yrittäjät järjestää yrittäjien kuntolomia Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa. Tutustu lomatarjontaan ja hae lomatukea. Hyvinvointilomat, alle 60 v. Kylpylähotelli Sani, Kalajoki . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 .–14 .02 . Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi . . . . . . . 9 .–14 .03 . Kylpylähotelli Sani, Kalajoki . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 .–11 .04 . Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi . . . . . . 10 .–15 .03 . Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi . . . . . . 21 .–26 .09 . Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi . . . . . . 19 .–24 .10 . Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi . . . . . . . 16 .–21 .11 .

voimavaraloma, +60 v. Kylpylähotelli Sani, Kalajoki . . . . . . . . . . . . . . . . 26 .–31 .01 . Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi . . . . . 23 .–28 .03 . Runnin Kylpylä Oy, Runni, Iisalmi . . . . . . . . . . . . . 6 .–11 .04 . Runnin Kylpylä Oy, Runni, Iisalmi . . . . . . . . . . . . 21 .–26 .09 . Kylpylähotelli Sani, Kalajoki . . . . . . . . . . . . . . 30 .11 .–05 .12 .

liikkuen luonnossa Runnin Kylpylä Oy, Runni, Iisalmi . . . . . . . . . . . . . 9 .–14 .03 . Runnin Kylpylä Oy, Runni, Iisalmi . . . . . . . . . . . . 13 .–18 .04 . Kylpylähotelli Sani, Kalajoki . . . . . . . . . . . . . . . . 23 .–28 .11 .

liikuntaloma perHeille Hotelli Ylläsrinne, Kolari . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 .–18 .04 . Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi . . . . . 20 .–25 .10 .

meidän perHeen loma Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi* . . . . . . 10 .–15 .02 . Kylpylähotelli Sani, Kalajoki . . . . . . . . . . . . . . . . 16 .–21 .02 . Hotelli Ylläsrinne, Kolari . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 .–21 .02 . Hotelli Ylläsrinne, Kolari . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 .–28 .02 . Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi . . . . . . . . . . . . . . . 23 .–28 .02 . Hotelli Rantakalla, Kalajoki . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 .–01 .03 . Hotelli Ylläsrinne, Kolari . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 .–07 .03 . Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 .–07 .03 . Kuortaneen Urheiluopisto, Kuortane . . . . . 28 .06 .–03 .07 . Kuortaneen Urheiluopisto, Kuortane . . . . . . . . 20 .–25 .07 . Hotelli Rantakalla, Kalajoki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 .–17 .10 . Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi * . . . . . 26 .–31 .10 . *) junioriloma

loma loma loma loma loma loma loma www.yrittajat.fi/kuntolomat loma loma loma loma loma loma www.mtlh.fi loma loma loma loma loma loma loma


25

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Ilmeisesti ajatellaan edelleen, että vuorineuvosvetoiset delegaatiot (Venäjälle) luovat enemmän statusta Suomelle. Pitää muistaa, että pk-yrityksissä ja yrittäjyydessä on Suomen hyvinvoinnin ja talouden selkäranka. Pirjo Karhu, Yrittäjäneuvos

Facebookkommentit Onko nämä kuutamokeikkailijat suurimmalta osaltaan oikeasti yrittäjiä, vai toisten palkoista nauttivia duunareita, jotka heittävät keikkaa päivätyön ohessa? Ihan on asiaa kannustaa ihmisiä asioimaan rehellisten yrittäjien kanssa, mutta alkaa jo ottamaan aivoon alan yrittäjien yleistetty HARMAAmaalaaminen.

Ymmärrän kauhistuksen ja tuskan, mutta en usko päätöksen dramaattisiin vaikutuksiin. Suomessa on erikoinen halu käyttää nimenomaan verotusta kannusteena erilaisiin asioihin. Se on kuitenkin huono kannuste. Paras taloudellinen lopputulos saadaan kattavalla veropohjalla ja alhaisemmilla veroasteilla. Nyt tehty päätös liittyy yritysverotuksen rakenteelliseen uudistukseen, jossa yritykset saavat satojen miljoonien eurojen kevennyksen verotukseensa. Edustuskulujen osuutta ei voi käsitellä erillään kokonaisuudesta. Kuten toteatte, edustuskulut ovat osa normaalia yritystoimintaa. Toivottavasti millään yrityksellä perusteena ei ole ollut eikä ole verovähennys. Taloudellisesti yrityksillä on jatkossa aiempaa paremmat mahdollisuudet kehittää yrityksenä toimintaa mukaan lukien edustaminen.

Anu Saarinen kommenttiketjussa kampanjoinnista harmaata taloutta vastaan.

Verotuksen aiheuttamat muutokset on usein vaikea todentaa. Ravintolaruokailun alv-alennuksenkin osalta on hyvin ristiriitaista tietoa. VATTin selvityksen mukaan se ei laskenut merkittävästi hintoja eikä lisännyt liikevaihtoa tai työllisyyttä. En usko, että Lapin matkailun tulevaisuus on kiinni yritysten edustuskulujen verokohtelusta. Jos niin olisi, oltaisiin hyvin heikolla pohjalla. Eli uskon kokonaistaloudellisen vaikutuksen jäävän hyvin vähäiseksi.

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Hannu Hallamaa, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja (vanhempainvapaalla) Hia Sjöblom, toimittaja Raija Lehtonen, taitto etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki

Kotimaisten yritysten suosimista esimerkiksi hankinnoissa tai tässä tapauksessa verovähennyksissä esitetään usein. Kuulostaa kannatettavalta, mutta sellainen kilpailun rajoittaminen ei ole kuitenkaan sallittua EU:n sisämarkkinoilla. Eivätkä suomalaiset yritykset edes hyötyisi siitä, että meitä suuremmissa maissa suosittaisiin sikäläisiä yrityksiä ja rajoitettaisiin suomalaisten yritysten pääsyä sinne suuremmille markkinoille. Eli toivottavasti ulkomaisten matkailijoiden määrä kasvaa Lapissakin ilman epäreilua ohjausta matkailemaan vain kotimaassa. Keinoja tukea kotimaan matkailua kyllä löytyy, mutta ei kilpailua vääristäen.

Aleksi Poutanen

Jouni Backman Sdp:n eduskuntaryhmän pj

Lehti ei vastaa

• Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.


26

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

arjessa

MARRASkuu

1

Muistathan: Nasta-

renkaat saa laittaa alle 1. marraskuuta, mutta kelin vaatiessa aiemminkin.

Päivät venyvät yöhön Minna Malmström: Jos teen virheen, se kostautuu suoraan minulle. Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

H

ieman syrjässä kauppakeskuksen hälinästä Minna Malmström availee Karkkilan ainoan kultasepänliikkeen kivijalkamyymälän ovia. Elämä pyörii yrityksen ympärillä ja tahtiin. Päivät ovat pitkiä. – Kun kolmisen vuotta sitten siirryin yrittäjäksi, työ muuttui jännemmäksi. Työpäivät pitenivät. Hankintoja ja panostuksia tulee mietittyä tarkemmin. Työtä vuorotta. Ei yllättänyt, että yrittäjän työ on kokopäiväistä, -viikkoista ja -vuotista. – Olen soittanut klarinettia paikallisessa orkesterissa. Nyt klarinetti lepää. Työpäivät venyvät. Perhe on oppinut siihen, että äiti tulee töistä iltamyöhään. Menestymisen mahdollisuus motivoi tekemään.

– Liikkeen pyörittäminen on kokonaisuus. Tavaranhankinta, markkinointi ja myynti ovat runko. Kaikki muu tulee siihen päälle. Pienessä liikkeessä siivoammekin itse.

PEKKA SIPOLA

Kiire vie ja tuo. Kiire on mahtavaa. On upeaa, kun tuntuu, ettei ehdi tehdä kaikkea, mutta silti ehtii. Asiakkaiden tulo liikkeeseen keskeyttää tekeillä olevan työn. Mutta ilman asiakkaita ei olisi mitään töitä. Näin se vaan toimii. Joskus huomaa kuudelta illalla, ettei ole muistanut syödä eikä kurkistaa kelloa koko päivän aikana. Paljon mahtuu kahdeksaan ja puoleen tuntiin, minkä liike on arkisin auki. Usein käy niin, ettei saa hoidettua nettipankkiasioita. Ne katkeavat aina, kun liikkeeseen tulee asiakas tai myyntimies tai joku muu. Asiakaspalvelu menee aina ykköseksi. Se on elinehto. – Sitä ovat myös toiminta paikkakunnalla ja edunvalvonnassa. Pitää olla mukana vaikuttamassa ja tekemässä. Välillä myydään otona äänilevyjä ja konserttilippuja.

yrittäjän arjessa

Lomat lomittain. Karkkilan Aika

OMA VALINTA. Minna Malmström ei aio hypätä yrittäjän oravanpyörästä, eikä haaveilekaan pitkistä koko perheen lomamatkoista. Kullassa on yrittäjän lisäksi töissä kaksi henkilöä. Vapaita ja työaikoja sovitellaan. Periaate on, että ku-

kaan ei koskaan ole yksin liikkeessä sen aukioloaikoina. Ehtiikö yrittäjä pitää kunnon lomia?

Minna Malmström huokaisee ja naurahtaa. Hän sanoo sen onnistuvan ”jos työnantaja suo”.

Pienyrittäjän päivä ilman turhia taukoiluja Yrittäjä Minna Malmström kellotti lokakuisen keskiviikkopäivän. Sesonki ei ole vielä päällä. Nyt eletään keskivertoarkea. Työpaikalla oloa kertyi 11 tuntia, mutta työasiat täyttivät myös väliaikoja; edunvalvontaa, yhdistystoimintaa, tavarantoimituksia. Aamukuudelta herännyt yrittäjä painoi täysillä iltakymmeneen ja nukahti sen jälkeen television ääreen.

Palaverin jälkeen keskityin tilausten ja töiden toimituksiin kulta- ja kellosepälle. Jatkoin posti- ja pankkiasioiden hoitoa. Kävin välillä tekemässä korukauppoja tiskin takana, otin vastaan korjaustöitä, pesin vitriinikaappien lasiovia, suunnittelin markkinointia, luin sähköpostiin tullutta mainosmateriaalia, hioin joulukuvaston materiaaleja ja juttelin työntekijöiden kanssa.

Avasin liikkeen ovet. Aamupäivät ovat vielä tähän aikaan rauhallisia. Olin sopinut kellojen toimittajan ja Kulta-sydän-markkinointirenkaan edustajan kanssa palaverin joulukuvaston suunnittelusta ja toteutuksesta. Välillä käväisin palvelemassa asiakkaita ja yritin hoitaa juoksevia asioita.

23.00

12.30

Ajattelin, että eihän tämä aina herkkua ole, mutta nyt mennään viikko kerrallaan. Sitten nukahdin.

KOTIIN

21.30

9.00 TYÖPAIKALLA

8.30

HERÄTYS

20.30

Ajattelin, että tyttöjen ehkä olisi kiva nähdä äidistä vilaus ennen nukkumaanmenoa. Vaihdoin kuulumisia perheen kanssa. Päätin katsoa nauhoitetun saippuasarjan.

15.00

TAKAISIN LIIKKEESEEN

SULKEMINEN

Tein valmiiksi vielä muutaman kesken jääneen kirjeenvaihdon sekä muun paperityön ja hoidin päivän viimeiset sähköpostit.

Aamu oli ihanan normaali. Kävin koiran kanssa aamulenkillä. Aamiaisen jälkeen kuskasin molemmat tytöt kouluun, koska aamu oli sateinen. Tarkistin sähköpostin ja aamun uutiset ennen töihin lähtöä. KUVAT: PEKKA SIPOLA

Yhtäkkiä iltapäivä olikin jo pitkällä. Lämmitin evääni ja ruokakuppi koneen vieressä yritin lukea iltapäivälehtien uutisia. Yleensä syön eväitä, mutta perjantaisin, kun koko liikkeen henkilökunta on paikalla, tilaamme ruokaa liikkeeseen ja pyrimme syömään yhdessä. Jatkoin asiakaspalvelua, töiden luovuttamista ja vastaanottamista. Siivosimme liiketilaa hyvään kuntoon seuraavaa aamua varten. Jatkoin posti- ja pankkiasioiden hoitamista.

NUKAHDIN

AVAUS

Viimeistelin liiketilan päivää varten, kävin läpi postia ja yritin napata päivän uutisantia sieltä täältä. Ennen avaamista katsoin, että kellot ja kullat ovat paikoillaan.

HUPS! LOUNAS OLI UNOHTUA

PALAVERI PÄÄTTYI

18.00 6.00

17.30

Periaate on, että aukioloaikoina liikkeessä on aina vähintään kaksi työntekijää. Kun ovet on suljettu, voin keskittyä paperitöihin ilman, että välillä on lennosta siirryttävä asiakaspalveluun. Sellaisessa tilanteessa nettipankin yhteys helposti katkeaa ja kaikki on aloitettava alusta. Tein ilmoitukset paikallislehteen ja koripallojulkaisuun ja kaiversin vielä mm. yrittäjäpalkintoon nimet valmiiksi.

YRITTÄJÄYHDISTYKSEN HALLITUKSEN KOKOUS

Vein kaiverretun palkinnon kokoukseen mennessäni. Suunnittelimme lähestyvää joulunaikaa, joulunajan tapahtumia sekä tulevia yrittäjäjuhlia ja vähän keväänkin toimintaa. Söimme samalla.


27

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Hanki liikkuva netti, niin bisnes ei junnaa paikallaan.

Esim. rajaton 4G-netti + Samsung Galaxy Tab 3 10.1 4G

29

18 €/kk

24 kk sop. ALV 0 %

Hyödynnä nyt todella edullisesti huippunopeaa ja luotettavaa nettiyhteyttä vaikkapa tien päällä tai asiakaskäynnillä – oli laitteenasi sitten läppäri tai erinomaisen näppärä tabletti. Toimi nopeasti. Näin hyvä tarjous on voimassa vain lokakuun loppuun! Vain yritysasiakkaille. Lisätietoja: sonera.fi/yritys/netti

Hanki omasi:

sonera.fi/yritys/netti Sonera Kaupat ja Soneran valtuuttamat yrityskauppiaat • Soita numeroon 0800 134134


28

Arjessa

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittäjä erämaassa Korvatunturin juurella toimeentulon murut on koottava monesta lähteestä. Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

L

apin erämaassa, Kemijoen latvahaarojen maisemissa yrittäminen on pienten murujen keräämistä. Niin sanovat ainakin Helena ja Juhani Pel-

toniemi. He pyörittävät matkailubisnestä Korvatunturin juurella. Korvatunturilla käy vuodessa parisataa ihmistä. Kemihaaran lomassa yöpymisvuorokausia on vuodessa reilu tuhat. Suurin osa asiakkaista tulee EteläSuomesta. Muita majoitettavia ovat metsästäjät, kalastajat ja satunnaisesti keikkatyöhommiin Lapin itäperu-

Aamusta iltaan tällaisessa huushollissa riittää pyörittämistä. Helena Peltoniemi

koille tulevat.

– Pari viikkoa sitten järjestetyssä tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että näillä näkymin kaivosta ei päästä käynnistämään ainakaan lähivuosina.

UK-puisto vetää. Juhani Peltoniemi kiittelee UK-puistoa vetovoimatekijänä. Se tuo vaeltajia myös Kemihaaraan, Korvatunturin juurelle. Yhteistyö Metsähallituksen, Kemi-Sompion paliskunnan ja rajavartiolaitoksen kanssa toimii hyvin. – Nykyään saa jo kävellä Suomen puoleiselle huipulle ilman rajamiestä. Vaeltajat ovat säntillistä väkeä ja tottelevat ohjeita ja määräyksiä, eikä hankaluuksia rajan läheisyydessä liikkumisesta ole tullut. Ainoa huoli retkeilijöillä on UK-puiston palvelurakenteiden rapistuminen varsinkin puiston itälaidalla. Toisaalta järjestyssääntö, joka kieltää moottoriajoneuvot muulloin kuin talvella, tuntuu enemmänkin jarrulta ja byrokratialta. Yrittäjyys ei ole Juhani Peltoniemelle uutta. Hänellä oli aiemmin Pudasjärvellä kuljetusyritys, jota omat pojat nyt jatkavat. Matkailuyrittäjyys sen sijaan on uutta.

Pullantuoksua ja moniosaamista. Matkailuyrittäminen Kemihaarassa on moniosaamista. Toimeentulon muruset kerätään majoituksesta, muonituksesta ja opastetuista retkistä. Lisäksi Peltoniemillä on taksi. – Aamusta iltaan tällaisessa huushollissa riittää pyörittämistä, Helena Peltoniemi naurahtaa. Hän tietää, mistä puhuu, sillä perheessä on kolmetoista lasta ja neljätoista lastenlasta. Lapset käyvät mieluusti auttamassa, jos kiire yhtäkkiä yllättää. Isossa perheessä on totuttu auttamaan. – Mutta ei tässä lapsityövoiman väärinkäytöstä ole kyse, hurttihuumorinen Helena Peltoniemi naurahtaa. Hommat Kemihaarassa hoituvatkin kuin isossa kodissa. Sänkyjä pedataan useammassa makuuhuoneessa, porokeittoa keitetään vähän isommassa kattilassa, pulla leivotaan moninkertaisesta taikinasta. Bisneksessä on kodinomainen tuoksu.

Uskonpuutetontut. Kemihaarassa ja Korvatunturille johtavan tien varsilla on satoja tonttuja. Ne torjuvat uskonpuutetta niiltä, jotka kuvittelevat eksyneensä asumattomaan erämaahan, Helena Peltoniemi sanoo.

Ajokilometrien verotus kaataisi

>

Kemihaaran Loman yrittäjät kauhistelevat huhuja ajokilometrien verottamisesta. Kaupassa piipahtaminenkin edellyttää yli kahdensadan kilometrin ajoa. – Niistäkö kilometreistä pitäisi vielä maksaa ylimääräistä veroa, Helena Peltoniemi paukauttaa. Kaukana kaikesta asutuksesta sitkeästi yritystä pyörittävät voisivat ennemminkin saada helpotuksia ja ostaa polttoainetta halvemmalla. – Ei täällä huvikseen ajella, Jussi Peltoniemi vahvistaa. Hän kuljettaa Kemihaaran suunnasta harvoja koululaisia Savukosken keskustaan päivittäin. Yrittäjäpariskunta hakee ja noutaa myös vieraitaan Rovaniemen lentokentältä. – Se on vähintään seitsemän tunnin reissu. Jos turistit haetaan Kemijärven rautatieasemalta, selvitään viidessä tunnissa. Yrittäjiltä tulee kiitoksia tienpidolle,

mutta ei julkiselle liikenteelle, joka supistuu taas vuodenvaihteessa. – Kyllä meillä täältä pääsee oikein postitaksilla hoitelemaan asioita kirkolle kaksi kertaa viikossa. Ajot ovat aina iltapäivisin. Jos siis keskiviikkona lähtee, pääsee palaamaan vasta perjantaina ja päinvastoin, Helena Peltoniemi naurahtelee.

Edustuskulut. Edustuskulujen vähennysoikeus rokottaa. Peltoniemen pariskunta toivottaa päättäjiä tervetulleiksi tutustumaan paikallisiin kaamoksen pimentämiin olosuhteisiin. – Emme halua ruikuttaa täällä keskellä kauneinta luontoa, mutta vähän ihmetyttää ajatuskuvio edustuskulujen vähennysoikeuden poistamisesta. Se tulee rokottamaan lappilaisyrityksiä kovalla kädellä. Se taas heikentää jo ennestään kurjaa työllisyyttä. Nuoret muuttavat pois. Ikärakenne vääristyy, Peltoniemi sanoo.

Vain toinen korva Suomessa. Korvatunturilla on itse asiassa kolme huippua. Keskimmäinen (486 m) on korkein. Keskellä sitä kulkee Venäjän ja Suomen välinen raja. Itäinen huippu on kokonaan Venäjän puolella ja kohoaa 464 metriin. Suomen puoleinen korva on matalin (411 m).

HIA SJÖBLOM

Sokli vai ei. Massaturismista tai yökerhoista ei itärajan tuntumassa ole tietoakaan. Meno on aivan toisenlainen UK-puiston länsireunalla Saariselän keskuksissa. – Tulevaisuus riippuu Soklin kaivoshankkeista, Helena Peltoniemi sanoo. Vaikka ei tahtoisi fosforikaivosta ympäristöuhaksi lähinaapurustoonsa, tarkoittaisi kaivoksen avaaminen työtä ja toimeentuloa seudun asukkaille. Se toisi myös tullessaan 30 vuotta sitten UK-puiston kompensaationa luvatun pikitien välille Martti –Tulppio.

HIA SJÖBLOM

Kemihaaran Loma • Entinen Kemihaaran rajavartioasema. • Helena ja Juhani Peltoniemi ostivat tyhjäksi jääneen aseman 2002. • Aamiaismajoitusta ja ruokapalvelua, rantasauna. Ryhmille etukäteis- tilauksesta. • Majoitus noin 30 hengelle: rivitalossa, saunarakennuksessa, pää- rakennuksen yläkerrassa. • Talvisin moottorikelkkasafareita Korvatunturille.


Arjessa

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Merikokoukset kaikilla herkuilla Helsingistä Helsinki–Tukholma-kokouspaketti Viking Gabriella/Mariella

alk. 116,50 e/hlö

Helsinki–Tallinna-päiväkokous Viking XPRS

alk. 35 e/hlö

Sydämellisesti tervetuloa!

vikingline.fi

Merikokoukset saaristomaisemissa Piknik-päiväkokous Turku–Tukholma Viking Amorella/Grace

alk. 40 e/hlö

Vuorokauden merikokous Turku–Tukholma,Viking Amorella

alk.

Vuorokauden merikokous Turku–Tukholma,Viking Grace

alk. 87 e/hlö €

52,50 e/hlö

Varaukset: Helsinki: (09) 123 571, ryhma@vikingline.com Turku: (02) 333 1332, ryhma.turku@vikingline.com Tampere: (02) 333 1200, ryhma.tampere@vikingline.com Pidätämme oikeudet muutoksiin.

29


30

Arjessa

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

hankkeen aloituspäivämäärä sekä se, miten toiminta liittyy yrityksen elinkeinotoimintaan. Laki sisältää eräitä muita soveltamisedellytyksiä, joiden täyttyminen tulee aina tapauskohtaisesti selvittää. / Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki

Kysymys: Tilitoimisto teki konkurssin. Verojakin oli maksamatta. Ilmeisesti tilitoimiston loppuvaiheessa se oli poistettu ennakkoverorekisteristä. Verottaja karhusi konkurssin jälkeen tilitoimiston asiakkailta saatavia. Mikä olisi oikea menettelytapa tällaisessa tapauksessa?

Kysymys:

Vastaus: Huonoissa kantimissa oleva sopimuskumppani on aina riski yrittäjälle. Tulisi valita auktorisoitu tilitoimisto tai tarkistaa itse tilitoimiston taustat ja edellytykset toimia. Taloushallintoliitto valvoo ja tarkastaa tilitoimistot ennen kuin hyväksyy ne jäsenikseen ja säännöllisesti jäsenyyden aikana. Jos on osaamaton tilitoimisto, jää luultavasti sekin neuvo yrittäjältä saamatta, että hän on maksajana vastuussa ennakonpidätyksestä maksaessaan suorituksia sellaiselle, jota ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Valitse siis tilitoimistosi huolella. Suosi auktorisoitua toimistoa. / Johtaja Sirpa Airola, Taloushallintoliitto

Kysymys: Mitä selvityksiä yrittäjä voi vaatia työntekijältä, joka haluaa siirtää loman ajankohtaa sairaana olon vuoksi?

Vastaus: Loman siirtämisen edellytyksenä on työntekijän nimenomainen pyyntö. Siirtoa on pyydettävä ilman aiheetonta viivytystä. Työntekijältä on syytä pyytää lääkärintodistus työkyvyttömyydestä. Sekin toimii vain pohjana työnantajan päätökselle. Työnantaja tekee aina lopullisen päätöksen työntekijän työkyvyttömyydestä suhteessa työntekijän työtehtäviin. Mikäli työnantaja päättää vastoin lääkärinlausuntoa, täytyy tähän olla painavat perusteet. Työnantaja voi ohjata työntekijän työterveyslääkärin tai muun erikoislääkärin vastaanotolle, mikäli on syytä epäillä lääkärintodistuksen luotettavuutta. / Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula

Työnantaja voi saada koulutuskorvausta ja palkkatukea oppisopimusopiskelijasta jopa 1500 euroa ensimmäisenä vuonna. Missä tapauksissa sovelletaan maksimikorvausta?

Vastaus: Työnantajalle maksetaan

Kysy mitä vain! Yrittäjäsanomat etsii vastaukset sinulle tärkeisiin kysymyksiin. Lähetä meille kysymyksesi osoitteeseen: toimitus@yrittajat.fi.

Kysymys: talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua (31.3. mennessä). Mikäli tämä ei ole mahdollista esimerkiksi yrityksen tuotannollisista syistä tai työntekijän työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi, siirretty kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana ja talviloma seuraavan kalenterivuoden aikana. / Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula

Kysymys:

Kysymys:

Miten lomapäivät siirretään?

Miten tutkimus- ja kehittämistyötä tekevän työntekijän palkan perusteella voi saada määräaikaisen veronhuojennuksen? Työntekijä tekee yrityksessä myös muita töitä kuin varsinaista t&k-työtä.

Vastaus: Työnantajalla on oikeus määrätä, milloin siirretty loma pidetään. Tässä tapauksessa siirretty loma-aika on ilmoitettava työntekijälle vähintään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Jos se ei ole mahdollista, viikon ilmoitusaika on kuitenkin ehdoton minimi. Kesäloma on lähtökohtaisesti annettava lomakaudella (2.5.–30.9.) ja

nuoren oppisopimuskouluttamisesta koulutuskorvausta. Lisäksi nuoren palkkakustannuksiin voi saada palkkatukea. Perusopetuksen päättävien oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvaus on 800 euroa kuukaudessa. Tämän mukaisesti korvausta maksetaan työnantajille nuoresta ensimmäisenä oppisopimusvuonna 800 euroa kuukaudessa, toisena vuonna 500 euroa ja kolmantena vuonna 300 euroa. Alle 30-vuotiaan työttömän nuoren työllistämiseen työnantaja voi saada palkkatukea noin 700 euroa kuukaudessa, enintään 10 kuukauden ajan tai koko oppisopimuskoulutuksen ajan. Lisätietoja palkkatuesta saa oman alueen TE-toimistosta ja www.mol.fistä sekä koulutuskorvauksesta alueen oppisopimuskoulutuksen järjestäjältä. / Suomen Yrittäjien johtaja Veli-Matti Lamppu

Vastaus: Elinkeinotoimintaa harjoittavalla osakeyhtiöllä ja osuuskunnalla on oikeus tehdä verotuksessaan lisävähennys maksamiensa t&k-toiminnan

palkkojen perusteella verovuosina 2013 ja 2014. Lisävähennyksen määrä on 100 prosenttia välittömistä palkoista, jotka kohdistuvat yrityksen omaan liiketoimintaan liittyvään t&k-hankkeeseen. Jos työntekijän työpanos muodostuu t&k-hankkeen lisäksi muista tehtävistä, vähennykseen oikeuttaa t&k-hankkeeseen perustuva osuus. Vähennykseen oikeuttavia palkkoja tulee seurata erikseen. Se, liittyykö työ t&k-toimintaan, määräytyy työtehtävien sisällön, ei esimerkiksi työntekijän tehtävänimikkeen perusteella. Lisävähennyksen verovuosikohtainen vähimmäismäärä on 15 000 euroa ja enimmäismäärä 400 000 euroa. Se tehdään elinkeinotoiminnan tulosta riippumatta siitä, onko tulos ennen vähennystä voitollinen vai tappiollinen. Vähennystä vaaditaan ennen verotuksen päättymistä verolomakkeella 67. Sen liitteenä tulee antaa selvitys, josta käy ilmi t&k-toiminnan sisältö, toiminnan perusteella tavoiteltava innovaatio,

Yritykseni tekee korjausrakentamista. Voiko sisäkäyttöön kiinteänä tulevasta kompressorista tehdä tuplapoistot väliaikaisen verolain perusteella? Mitä muuta erityistä huomioitavaa kyseisessä laissa on?

Vastaus: Tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetut poistot saa tehdä elinkeinotoimintaa harjoittava verovelvollinen, joka käyttää laissa tarkoitettuja tehdas-, työpajarakennuksia, koneita tai laitteita tuotannollisessa toiminnassaan. Lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät siten esimerkiksi erilaiset palveluyritykset ja rahoitustoimintaa harjoittavat yritykset. 1.1.2013 jälkeen hankitun koneen tule olla uusi ja konetta tule käyttää tehtaassa tai työpajassa. Korjausrakentaminen on enemmänkin palvelua eli rakentamispalvelun myyntiä kuin tuotantotoimintaa, joten korotettua poistoa ei voi ko. tapauksessa tehdä. / Helsingin seudun kauppakamarin veroasiantuntija Jukka Koivumäki

Tärkeät päivät sinulle 7.11. Neljännesvuosittain ilmoittavien heinä-syyskuun 2013 alv, työnantajasuoritukset, muut ennakonpidätykset ja lähdeverot: paperisen kausiveroilmoituksen oltava perillä Verohallinnossa

20.11.

25.11.

2.12.

4.12.

12.12.

Lokakuun arvonlisäveron yhteenvetoilmoitus (tavaroiden ja palvelujen EU-myynti)

Ennakkoveron eräpäivä

Jäännösveron ensimmäisen erän maksupäivä (2. erän eräpäivä on 3.2.2014)

Veronpalautukset vuodelta 2012 maksetaan pankkitileille

Lokakuun 2013 arvonlisävero: sähköisen kausiveroilmoituksen sekä verojen maksun eräpäivä


Arjessa

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Mistä tunnistaa menestyjän?

Tilaa Kauppa leht

tutustumishin

i edulliseen

taan osoit tee ssa kampanjat.k auppalehti.fi / menest ys. Os allistu samall a 2000 € ar vois en Hongkong in matkan ar vo ntaan.

Menestyäkseen pitää tehdä päätöksiä. Oikeita päätöksiä. Ja päätöksien tueksi tarvitaan tietoa.

Tieto on siellä missä sinäkin Unohda aika ja paikka, anna sisällön ratkaista. Kauppalehti tutkii, raportoi ja analysoi – jotta sinä tiedät ja ymmärrät. Ja menestyt.

31


32

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

TALOUS Parasta suklaata ikinä Yrittäjä otti riskin ja palkkaa lisää työntekijöitä. Leena Filpus toimitus@yrittajat.fi

K

aikki alkoi omakotitalon alakertaan rakennetusta suklaalaboratoriosta kuusi vuotta sitten. Nyt Petri ja Nina Sirénillä on leipä- ja herkkukauppa, kolme suklaapuotia ja -kahvilaa ja neljäs avautumassa. Eikä tässä vielä kaikki! Petris Chocolate Roomissa on herännyt kiinnostus esimerkiksi viennin aloittamiseksi Ruotsiin ja Japaniin. Muista suunnitelmista Petri Sirén ei vielä hiisku sanakaan. –  Sattumalta meille tarjoutui vuonna 2009 liiketilaa Firskasista, joten perustimmekin sinne kahvilan ja suklaapuodin. Tuotteiden valmistus tapahtuu samoissa tiloissa. Myynnissä on myös muita konditoriatuotteita, sillä olen koulutukseltani kondiittori, Petri Sirén sanoo.

Viidakkorumpu kuuluu. Tieto korkealuokkaisista praliineista ja

Sami Kilpiö

Liikevaihtomme on väkimäärään nähden aika pieni.

Petri Sirén

muista herkuista kantautui nopeasti laajalle. – Aika pian asiakkaat kysyivät, miksei tuotteita saa Helsingistä. Jälleenmyyjille tuotteita ei kannattanut antaa, sillä nämä ovat eksklusiivisina tuoretuotteina haasteellisia myytäviä. Jälleenmyyjien katteet jäävät pieniksi ja eikä tuotekierto ole välttämättä riittävä pitämään laatua sillä tasolla, mihin asiakkaat ovat tottuneet. Vuonna 2011 avattiin ensimmäinen liike Helsingin Etu-Töölöön, Ullanlinnaan pääsiäiseksi 2013. Samalla Firskarsin tuotantotiloja laajennettiin 23 neliömetristä 130 neliömetriin. Ensi vuoden alussa tuotanto- ja varastotilat kasvavat 240 neliömetriin. Sirénit alkoivat nimittäin leipoa entisten tuotteiden lisäksi vielä leipääkin.

Ei ne suuret tulot... Sirénin mukaan heillä ei ole ollut suunnitelmissa laajentua näin paljon, mutta kun kysyntä kasvaa koko ajan. Tällä tilikaudella myynti tiskin yli kuluttajille on kasvanut 100 prosenttia, eikä luvussa ole vielä edes mukana kahta uusinta liikettä. – Onhan tämä riski. Toisaalta kaikki signaalit näyttävät hyvältä. Pankkikin näyttää vihreää valoa. Eivät kaikki pienyritykset

lainaa saa tänä päivänä. Kuluttajamyynnin lisäksi meillä on isoja yritysasiakkaita. Niiden merkitys kasvaa koko ajan. Yrityksen kahden perustajan lisäksi Petris Chocolate Room työllistää yhdeksän ulkopuolista. Piakkoin palkataan 4 – 5 lisää myyntipuolelle. Kauppalehden yleisönosastolla yrittäjä esitti laskelman, jon-

ka mukaan esimerkiksi teollisen toimialan palkat muodostavat 30 prosenttia yrityksen kokonaiskustannuksista, raaka-aineet veisivät 40 ja loput 30 prosenttia menevät muuhun toimintaan. Suomen Yrittäjien laskelmassa keskipalkkaisen työntekijän palkkakulut yritykselle ovat lähes 50 000 euroa vuodessa. Laskelmassa ei ole huomioitu muita

kiinteitä kuluja, raaka-ainekustannuksia, korkoja, veroja eikä poistoja. Näin ollen yhden työntekijän pitäisi lisätä myyntiä yli 100 000 euroa toimialasta riippuen, jotta palkkaaminen olisi kannattavaa. Miten nämä laskelmat osuvat Petris Chocolate Roomin toimintaan? –  Laskutapoja on varmasti

Paljonko työllistäminen maksaa? Työnantajan sivukulut: • työeläke 18,25 prosenttia • sairausvakuutusmaksu 2,04 prosenttia • työttömyysvakuutusmaksu 0,80 prosenttia • tapaturmavakuutusmaksu 1 prosentti • ryhmähenkivakuutusmaksu 0,07 prosenttia

–> Yhteensä

22,16 prosenttia palkasta

* Laskelmassa käytetty työaika perustuu EK:n työaikatiedusteluun vuodelta 2011. ** Työaikaa vähentävät sairaudet, perhevapaat ym. huomioitu. *** Työvoimakustannus laskettu per tehty työtunti, työntekijän palkka laskettu

tehtyjen työtuntien mukaan.

Bruttopalkka 30 780 euroa/vuosi Nettopalkka 25 627 euroa/vuosi (Keskimääräinen veroaste 28,5 prosenttia)

13,5 euroa/työtunti *

16,7 euroa/tehty työtunti ** Laskelmassa ei ole huomioitu muita kiinteitä kuluja, raaka-ainekustannuksia, korkoja, veroja eikä poistoja.

Hintalappu työnantajalle

43 785 euroa/vuosi

28,5 euroa/

tehty työtunti ***


33

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

30 mrd

euroa menetetään vuodessa EU:n sisämarkkinoiden kaupan esteiden takia.

Yrittäjän veroseminaari 14.–16.11.2013

Viking Linen m/s Mariella, Helsinki–Tukholma –Helsinki

Inspiroivaa asiantuntemusta – huvia ja hyötyä – rentoa meininkiä – tuulahdus Tukholmaa!

Seppo Laine

Kirsti Auranen

Mirjami Laitinen

Risto Walden

Torstai 14.11. 11.15 Ilmoittautuminen Viking Linen terminaali, Katajanokka 11.45 Kahvi- ja hedelmätarjoilu 12.00 Seminaarin avaus Varatoimitusjohtaja Timo Lindholm, Suomen Yrittäjät 12.15 Ajankohtaista elinkeinoverotuksen uudistamisesta Ylijohtaja Lasse Arvela, valtiovarainministeriö 12.45 Odotettavissa olevien verolainsäädännön muutosten vaikutuksia yritysten talouteen ja suunnitteluun. Voiko muutoksiin varautua? Miten muutoksiin kannattaa varautua? KLT, KHT Seppo Laine, Auditing and Consulting Auco Oy 14.00 Buffetlounas ja hytteihin majoittuminen 15.00 Veronumero ja uusi rakennusalan kuukausikohtainen raportointi Ylitarkastaja Sari Wulff, verohallinto 15.45 Tauko, kahvia tarjolla 16.00 Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Varatuomari Kirsti Auranen, Ernst & Young Oy Valinnaisluennot Yritysten sähköinen veroasiointi – miten helpottaa yritysten ja tilitoimiston arkea Keskustelua ja ideointia johtaa verohallinnon entinen pääjohtaja Mirjami Laitinen Yrityksen nettovarallisuuden laskenta ja vaikutukset verotuksessa Ohjeistajana veroasiantuntija Risto Walden, Bilanssi Oy 18.00 Kyselytunti 21.00 Ála carte illallinen 17.15

Perjantai 15.11.

useita. Me laskemme hieman toisin, mutta aika lähellä nuo prosenttiluvut ovat. Liikevaihtomme on väkimäärään nähden aika pieni. Vuoden 2012 liikevaihto oli noin 300 000 euroa, silloin tosin henkilöstöä oli vain kaksi ulkopuolista sekä kausityöntekijöitä, Sirén sanoo. Sirénin näkemyksen mukaan ensi vuonna yhtiön liikevaihto

nelinkertaistuu viimevuodesta. – Loppuvuosi on meille aina tuottoisampi joulusesongin vuoksi. Se, kuinka paljon liikevaihtoa pitää olla voidakseen palkata työntekijöitä riippuu aina työvoimakuluista ja katteista. Meidän kohdallamme palkkakustannusta selittää osin se, että kaikki myyjämme eivät ole kokopäiväisiä, Sirén sanoo.

Lisää väkeä. Tällainen kasvu ei olisi mitenkään mahdollista, ellemme olisi Ninan kanssa niin omistautuneita tähän työhön, sanoo Petri Sirén.

Kannattaako kommandiittiyhtiö?

>

Kun liiketoiminta on vakiintunutta ja kasvavaa, yhtiömuodollakin alkaa olla väliä. Petris Chocolate Roomin Petri Sirénin mielestä kommandiittiyhtiö toimii ainakin heillä. – Ainakin tähän asti kommandiittiyhtiö on ollut minusta joustava, selkeä ja helppo. Kasvuvauhtimme on ollut niin kovaa, ettei kassaan ole päässyt kertymään ylipääräistä. Sen vuoksi tämä toimii verotuksellisestikin paremmin kuin osakeyhtiö, Sirén sanoo. Ensi vuonna tilanne voi olla jo toinen, vaikka yrityksellä onkin isoja investointija laajennussuunnitelmia. Yhtiömuodon vaihtaminen osakeyhtiöksi on mietinnässä. – Kaikki riippuu siitä, menevätkö rahat

ensi vuonna kasvamiseen vai eivät. Yhtiömuodolla on merkitystä, kun halutaan siirtää osa tuloksesta seuraavalle tilikaudelle. Sirén kokee, että yrittäjä on aika yksinäinen hallintoasioiden ja yrityksen kehittämiseen liittyvän pohdinnan kanssa. Kirjanpitäjältä saa neuvoja yhdestä näkökulmasta, mutta se ei riitä. – Sen verran olen keskustellut asiantuntijoiden kanssa, että tiedän pääpiirteissään ne tunnusmerkit, jolloin yritysmuodon vaihtaminen on järkevää. Tämä ei kuitenkaan yksinään riitä. Olen koettanut etsiä pariinkin otteeseen vaikka mentoria, jonka kanssa pallotella ideoita luottamuksella. Yritys on tosi henkilökohtainen juttu. Siksi ulkopuolisen sparraajan kanssa pitää kemiatkin osua nappiin, Petri Sirén sanoo.

7.00 Aamiainen 13.00 Kahvi ja välipala 13.30 Verovastuu eri yhtiömuodoissa Johtava lakimies Matti Merisalo, Verohallinto 14.30 Tehokas palkitseminen Yhteysjohtaja Kari Pankka, Mandatum Life 15.15 Kahvi- ja hedelmätarjoilu 15.45 Matalan verokannan maiden, kuten Viron, yritysten verotus Suomessa KTL, KLT, veroasiantuntija Risto Walden, Bilanssi Oy 16.45 Kyselytunti 19.15 Seminaarin päätös ja coctail 19.30 Buffetillallinen

Lauantai 16.11. 8.00 Aamiainen 10.10 Laiva saapuu Helsinkiin Huom. kaikki ajat ovat paikallisia

Seminaarin puheenjohtajana toimii Senior Advisor Mirjami Laitinen

Ilmoittaudu 31.10. mennessä! Jäsenhinta (normaalihinta) 490 € (650 €) hlö 2-h ikkunallisessa hytissä 535 € (695 €) hlö 1-h sisähytissä 565 € (725 €) hlö 1-h ikkunallisessa hytissä

www.yrittajat.fi/veroseminaari2013 tai kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai p. 09 2292 2923 • Muista mainita: osallistujien syntymäajat, ruoka-allergiat ja hyttivalinta. Peruutukset: Peruuttamaton tai myöhemmin kuin 7 vrk ennen lähtöä peruutettu matka veloitetaan kokonaan.

Yhteistyössä:

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki | p. 09 229 221 | koulutus@yrittajat.fi | yrittajat.fi/koulutus


34

TALOUS

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Hallitsethan kustannukset? Pitäisi Jopa neljännes kustannuksista on karsittavissa.

Erilaisia kuluja on paljon

Kimmo Koivikko

K

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

ustannusten hallinta tökkii etenkin kasvavissa yrityksissä. Epäsuorat kustannukset loikkaavat ylös, kun yrittäjällä on kiire keskittyä myyntiin. Erityisen huolissaan pitää olla siinä vaiheessa, kun kulut kasvavat enemmän kuin liikevaihto. – Aika tai sen puute on yleinen ongelma. Yrittäjälle tulee yllätyksenä, että tännekö ne rahat menee ja tällaistako me ostetaan, sanoo ERAn maajohtaja Pekka Perttunen. ERA eli Expense Reduction Analysts on kansainvälinen kustannusten hallintaan erikoistunut yhtiö. Suomessa se on toiminut vuodesta 2008. ERAlla on eri kuluryhmien asiantuntijoita aina toimitiloista logistiikkaan. – Me haluamme puhua pysyvästä kustannusten hallinnasta. Yrityksen liikevaihto ei ole olennaista, vaan kuluryhmän koko, Perttunen kertoo. Säästöä alkaa syntyä, kun jonkin kuluryhmän koko on vuodessa vähintään 100 000 euroa. Eniten

Toimitilakulut

Tietohallinto

• Siivous • Kiinteistöhuolto • Vartiointi • Jätehuolto

• Puhelin ja tietoliikenne • It-palvelut

HR- ja taloushallintokulut • Vuokratyövoima • Rekrytointi • Palkanlaskenta • Myyntireskontra ja perintä

Ydinosaaminen

Toimistokulut • Toimistotarvikkeet • Kopiointi ja tulostus • Arkistointi • Skannaus • Painotuotteet

Tuotanto- ja logistiikkakulut

Ajoneuvokulut

• Pakkaustarvikkeet • Työvaatteet • Tuotannon tarvikkeet • Rahdit • Kuriiripalvelut • Alihankinta

• Ajoneuvoleasing • Huoltokustannukset • Renkaat ja polttoaineet LÄHDE: ERA

tää kolmesta neljään viikkoa. Sen jälkeen kartoitetaan vaihtoehdot, valitaan oikeat toimittajat ja lopuksi vielä varmistetaan säästöjen jatkuvuus. Perttusen mukaan suomalaisten asiakasyritysten säästöt ovat olleet

korjaustoimenpiteitä on tehtävissä toimitilojen, tietoliikenteen ja rahtien kuluissa. Pysyvien säästöjen syntyminen on pitkä prosessi. Esimerkiksi ERAn asiantuntijat murskaavat ja analysoivat asiakasyhtiönsä lukuja, jossa voi vieräh-

keskimäärin 23 prosenttia. Muualla maailmassa on päästy noin 20 prosentin säästöihin. Se on paljon rahaa euroiksi muunnettuna. – Olemme tehneet Suomessa yli 300 projektia ja vain 5–10 yritystä

on ollut niin hyvässä kunnossa, että emme ole löytäneet kulusäästöjä, Perttunen taustoittaa ongelmaa.

Ongelma on olemassa. Tilitoimisto Administerin toimitusjohta-

“Tuossapa on yrittäjälle edullisesti

tosi tilava salkku!” Nokia Lumia 925

14

70 €/kk (24 kk sop.) Tai 353 € (Alv 0 %)

Elisa Idea -liittymäpaketti Töiden tekeminen liikkeellä ei ole enää nopeudesta kiinni!

Elisa Toimisto

Uusimmat Office-työkalut ja tärkeät dokumentit aina mukana. Alk.

elisa.fi / verkkokauppa

Varaa tapaamisaika elisa.fi /ajanvaraus

Soita 010 19 13 19 (ark. 8.00–16.30, pvm/mpm)

5

30 €/kk (Alv 0 %)

Kaikki hinnat alv 0%. Hinnat koskevat ainoastaan y-tunnuksellisten yritysasiakkaiden uusia sopimuksia.

16

50 €/kk (Alv 0 %)

100 min puhetta/kk 50 kpl tekstiviestejä/kk Elisa Mobiilidata 4G LTE


TALOUS

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

hallita

35

Älä muuta tilikautta

Pienissä yrityksissä kiinnitetään huomiota pieniinkin yksityiskohtiin. Peter Aho

ja Peter Aho tunnistaa niin ikään ongelman. Hänen mukaansa kasvavilla yrityksillä on helppo luistaa tiukasta ostamisesta, kun liikkuvia osia on paljon. – Porukkaa tulee koko ajan lisää päättäviin asemiin, eikä heillä ole kokemusta tiukasta ostamisesta. Erityisesti it-hankinnat ovat monimutkaisia. Aho kertoo, että tilitoimistot eivät tavallisesti käy asiakkaidensa kanssa läpi yhtiön kulurakenteita. – Se voisi olla paikallaan jo ennen kuin kassan pohja alkaa häämöttää. Aivan pienissä yrityksissä kulut tai niiden seuraaminen eivät ole ongelma. Yrittäjät ovat kriittisiä kaikkien kulujen osalta. – Pienissä yrityksissä kiinnitetään huomiota pieniinkin yksityiskohtiin, Aho sanoo.

Yrittäjien on turha miettiä enää tilikauden pidentämistä ensi vuoden puolelle. Tämä selviää valtiovarainministeriön lausuntokierrokselle lähettämästä veroremonttiesityksestä. Esityksen mukaan ne yhtiöt, jotka ovat päättäneet pidentää tilikauttaan hallituksen keväisen veropäätöksen julkistuksen jälkeen, joutuvat joka tapauksessa maksamaan yhteisöveroa 24,5 prosentin mukaan. Yhteisövero laskee ensi vuonna 20 prosenttiin. Yrittäjien huolen taustalla on niin sanottu siirtymäsäännös tai sen puute. Tämän vuoden lopulla tilikautensa päättävät yritykset joutuvat ilman siirtymäsäännöstä maksamaan korkeamman yhteisöveron ja kärsivät kiristyneestä osinkoverotuksesta. Pahimmillaan kokonaisverorasitus nousee tilapäisesti yli 30 prosentin, kun alkuperäisissä laskelmissa verorasitus pitäisi olla 26,0–26,4 prosenttia.

EHDOTA

Vapaapäivä tulossa

www.vuodenkirjanpitaja.fi

2014 parasta kirjanpitäjää 5.12.2013 mennessä.

Kauppakeskusyrittäjillä on aihetta iloon, sillä heille halutaan antaa oikeus pitää liikkeensä kiinni yhtenä päivänä viikossa ilman tapauskohtaista harkintaa. Työ- ja elinkeinoministeriö on ehdottanut esityksessään yrittäjien suojan parantamista. Nykylain mukaan kauppakeskus ei periaatteessa saa velvoittaa yrittäjää pitämään liikkeensä auki viikon jokaisena päivänä, mutta poikkeustapausten takia käytäntö on toinen. Joka kolmas kauppakeskuksissa toimiva kauppias on kertonut, ettei voi pitää liikettään kiinni lain sallimalla tavalla. Yrittäjille tilanne on raskas. Monella ei ole varaa maksaa työntekijälle sunnuntaipalkkaa, vaan yrittäjä joutuu tinkimään vapaastaan. Suomessa on noin 80 kauppakeskusta, joissa on noin 3 500 liikettä.

www.yritysporssi.fi

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Kauppa

Palvelut, liikenne

Naisten muotiliike pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto 100 000 200 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 28 m2 + varasto 20 m2. Hintapyyntö 27 000 €. SY-28082013-3117

Isännöitsijätoimisto Helsingissä. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 86 m2. Hintapyyntö 175 000 €. SY-10102013-3253

Pääasiassa mopojen varaosiin keskittynyt varaosamyymälä PohjoisSavossa. Toimintaa koko Suomessa, sekä verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 120 m2. SY-06092013-3143 Halpatavarataloyritys PohjoisSuomessa. Liikevaihto n. 2 500 000 €. Työntekijöitä n. 13. Omat toimitilat n. 3 000 m2. SY-13092013-3172 Kirja- ja paperialan erikoisliike Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 250 m2 ja 215 m2. SY-13092013-3176 Kultasepänliike (korujen valmistus ja myynti) Jyväskylässä. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Vuokratut toimitilat 120 m2. SY-23092013-3206 Toimistotekniikka-alan yritys (myynti ja huolto) Uudellamaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 400 m2. SY-09102013-3248

Pirkanmaalla toimivan monipuolisen mainostoimiston/kuvatulostamon liiketoiminta. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 100 000 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 300 m2. SY-14102013-3266 Autokorjaamo Kymenlaaksossa. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 200 000 €. SY-17102013-3272

Teollisuus Teollisuuden kunnossapitoon ja kuljetinjärjestelmiin erikoistunut konepaja Tampereen seudulla. Toimintaa koko Suomessa ja ulkomailla. Liikevaihto 1 000 000 2 000 000 €. Työntekijöitä 12. Omat toimitilat. Hintapyyntö 480 000 €. SY-02092013-3126 Metallirakentamisen liiketoimintaosa-alue. Liikevaihto 600 000 1 000 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat 645 m2. Hintapyyntö 245 000 €. SY-19092013-3196

Majoitus, ravintola, elintarvike Hotelli-ravintolan liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaalla. Omat toimitilat 890 m2. Hintapyyntö 380 000 €. SY-26082013-3104 Grilli-kahvio Varkaudessa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 79 m2 (rakennusala). SY-26082013-3105 Elintarvikekioski Loviisassa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 75 m2. SY-16092013-3180 Lounasravintola Hakaniemessä. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 68 m2. Hintapyyntö 100 000 €. Näyttö 18.10.2013 kello 17.00-18.00 SY-07102013-3238 Leipomo Etelä-Karjalassa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 78 m2. Hintapyyntö 110 000 €. SY-08102013-3242

Yrityspörssin ilmoitusehdot osoitteessa

www.yritysporssi.fi

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 21.11.2013

Yritysvälittäjät Rakentaminen Pientalojen elementtien valmistuslinjan liiketoiminta tavaramerkkeineen ja hyödyllisyysmalleineen Päijät-Hämeessä. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 100 m2. Hintapyyntö 70 000 €. SY-09102013-3252 Rakennusalan yritys (kiinteistöjen korjaus) Päijät-Hämeessä. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Vuokratut toimitilat. SY-10102013-3255

Muut toimialat Uusien ja käytettyjen huonekalujen myymälä ja kirpputori kiinteistöineen Lapissa. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 2436 m2. SY-25092013-3211

Myytäviä kohteitamme: Hammaslaboratorio, Kuopio................................. 120 000 Mainosteippaus, Turku ...... 89 000 Pubi / Iltaravintola, Pohjois-Satakunta .............. 160 000 Elintarv. maahantuonti, Etelä-Suomi ........................ 169 000 Kuntolaitteiden myynti, Etelä-Suomi ........................ 495 000 Konepaja, Etelä-Suomi ...... 395 000 Tilitoimisto, Etelä-Suomi... 350 000 Moottorikelkkasafariyritys, Lappi / Levi .............. 395 000 Perheleipomo/kahvila, Keski-Suomi ....................... 385 000 Vuokrattu liikekiinteistö, Pohjois-Satakunta .............. 560 000 Lisää kohteita löydät sivuiltamme! Ota yhteyttä: Puh. 0207 421150 www.suomenyritysmyynti.fi

Myytäviä kohteitamme: Teknistä kauppaa ja raskaskonehuoltoja ........................485 000 Pakkaukset...........................500 000 Integroitu animaatio-filmintuotantoyhtiö .......................275 000 Ravinto- / luontaistuotteiden tukkutoiminta ..... Varasto + 130 000 Hotelli-ravintolan toimitilat, liiketoiminta ja kalusto ........780 000 Koneistuskonepaja Keski-Suomessa .................. 590 000 Tilausravintola/catering kiinteistöineen .....................210 000 Muotivaateliike ...................... 60 000 Kannattava vuokrauspalvelua kuluttajille tarjoava yritys ...796 000 Kulutustavaroiden halpakauppa ...........80 000 + varasto Fysioterapiapalvelu .............295 000 Purku-urakointiin ja maanrakennukseen erikoistunut rakennusyhtiö ......................400 000 Elintarvikealan yritys ....... 1 550 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

OSTETAAN YRITYKSIÄ Ostetaan kauppaliikkeen liiketoiminta. Ostamme kauppaliikkeen liiketoiminnan ja olemme kiinnostuneita jatkamaan kauppaa. Eläköityvä tai luopuva kauppias, ota yhteyttä! SY-02102013-3232

Ostetaan isännöintiyritys, joka voi harjoittaa myös kiinteistövälitystä ja asuntokauppaa. Tilitoimistopalvelut plussaa. Pk-seutu tai VarsinaisSuomi. Hinta 0 - 50 000 €. SY-02092013-3125

Ostetaan edullinen yritys, yrityksen LIIKETOIMINTA tai OSAKKUUS, ensisijaisesti pk-seudulta. Ei ravintoloita, eikä kiinteistöjä. SY-02092013-3128

Yrityspörssin ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fi


36

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

vapaalla Tuomio

VESA-MATTI VÄÄRÄ

kuluneen kuukauden plussat ja miinukset

LAKKOON. Tamperelaiset lennonjohtajat ovat raivon partaalla. Työnantajat kehtaavat siirtää työpaikat sellaiset paikkaan, jossa joutuu oikeasti ohjaamaan lentokoneita.

HISSIPULA. Miljoona hiuksiaan rinteessä pöllyttävää pohjoiskorealaista varmistaa, ettei Kim Jong-Unin laskettelukeskus kärsi ainakaan lumipulasta.

VIENTITUOTE. Arctia Shipping on malliesimerkki suomalaisesta kapitalismista: monopoliyhtiö, joka tarjoaa huonoa palvelua kalliiseen hintaan.

HALUTUT. Ennen naiset heittelivät pikkuhousuja Frederekille. Nykyään pikkuhousut matkaavat virtuaalisesti Supercellin toimistoon.

NOBEL. Talouden Nobel meni professoreille, jotka osaavat ennustaa pörssikurssien liikkeitä. Toivottavasti miesten CV:stä löytyy muutakin kuin Talvivaaraa.

VAIN YKSI?. ABC-ketju on etsinyt kuumeisesti asiakasta, jota ketjun myyjät kohtelivat huonosti. Etsintä lopetettiin kahden päivän jälkeen, kun kolme miljoonaa suomalaista ilmoittautui listalle.

6

kysymystä

Tatu Untinen Nopeus ja netti filateliaan 1

Olet merkittävän filatelia-alan liikkeen perustaja ja toimitusjohtaja. Pikkupoikana keräsit postimerkkejä isäsi innostamana. Miten muutit intohimon bisnekseksi?

Internet yleistyi. Nopea tiedonvälitys ja reagointi tuli mahdolliseksi. Postimerkkikauppaa pystyy tekemään ilman, että matkustaa ympäri maailmaa. Jo 15 vuotta sitten aloitimme palvelun, jossa tuote saatiin matkaan tilaajalle saman päivän aikana. Postimerkit ovat hyviä nettikauppatuotteita, koska niiden valokuvaaminen on yksinkertaista. Nopeus toi nimeä ja vauhti kiihtyi.

2

Helsingin huutokaupassa oli asiakkaita lähes viidestäkymmenestä maasta. Onko huutokauppaan sittenkin pakko tulla paikalle? Käymme myös nettihuutokauppaa. It:tä hyödynnämme myös erilaisilla softa-ratkaisuilla. Yksi sellainen esimerkiksi auttaa harvinaisten merkkien tunnistamisessa. Huutokaupat ovat mahtavia alan ihmisten kokoontumis- ja verkostoitumispaikkoja. Niihin halutaan tulla. Alan harrastajat näkevät toisiaan ja hakevat yhteistyökumppaneita. Huutokauppa on yksi tapa myydä. Ihmiset tapaavat ystäviä, tekevät löytöjä. Ilmassa on jännitystä.

3

Millaisia ovat postimerkkimaailman suurimpia aarteita?

Postimerkkimaailmassa pyöri viime vuonna 10 miljardia dollaria. Helsingin huutokaupassa tuotteen keskihinta oli 250 euroa. Kallein Suomessa koskaan myyty merkki on Venäjän ensimmäisen postimerkin ehdote vuodelta 1857. Myimme sen muutama vuosi sitten. Huutokaupassa hinta nousi 100 000 euroon.

4 5

Huutokauppa on yksi tapa myydä.

Pitääkö varoa huijareita?

Alalla kuin alalla liikkuu huijareita. Tarkkana pitää olla koko ajan. Kilpailua ei käydä verissä päin. Enemmänkin ollaan yhteistyökumppaneita.

Postimerkeistä tuli bisnes. Ehditkö vielä harrastaa alaa?

Tämä on työhulluuden ja harrastuksen yhdistelmä. Teen juuri sitä, mistä olen innostunut. En tuputa kenellekään tätä. Annan mielelläni virikkeitä keräilyyn ja olen iloinen, kun joku innostuu. Esimerkiksi pieni tyttäreni on jo alkanut keräillä merkkejä.

6

Onko bisneksessä tilaa uusille yrittäjille?

Varmaankin. Tämä on myös hyvä mahdollisuus sijoittamiseen. Harvinaisten merkkien hinnat nousevat, ja sijoitukset tuottavat.

Kuka? Tatu Untinen

Ikä: 40 Työ: Suomen Filateliapalvelu Oy:n toimitusjohtaja. Yrityksen liikevaihto noin 2,3 miljoonaa euroa. Yritykseen kuuluu myös tytäryhtiö HellmanHuutokaupat Oy. Postimerkkiliike Turussa. Toimipisteet myös Espoossa ja Hämeenlinnassa. Perhe: Vaimo, 9-vuotias tytär j a 3-vuotias poika. Unelma: Haluaisin yhdistää muutkin keräilyalat yhden katon alle ja olla merkittävä toimija siinäkin kuviossa.


9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Mitä ihmettä? Kasvuyritysten määrä on Suomessa

lisääntynyt. Niitä on yli 750. Hyvä hyvä, sillä kasvuyritykseksi luokitellaan yritys, jonka henkilöstö kasvaa keskimäärin ainakin 20 prosenttia vuodessa.

Baanalla

PALKITUT. Kymen Yrittäjät pohtivat menestyksen mahdollisuuksia maakunnallisessa yrittäjäjuhlassa 5.10. Haminassa. Hyvänä esimerkkinä oli maakunnallisella yrittäjäpalkinnolla palkittu Öljyhetki Oy. Vasemmalla yrittäjä Juhani Lamminen tyttärensä Jonna Lammisen kanssa ja oikealla yrittäjä Jarmo Antikainen vaimonsa Marja Antikaisen kanssa. (Kuva: Sofia Virtanen)

Tuplajuhlat. Satakunnassa juhlittiin lokakuun 12. päivä Satakunnan Yrittäjien 75-vuotista taivalta ja Satakunnan Yrittäjä -lehden 25-vuotissynttäreitä. Juhlissa jaettiin yrittäjäpalkintoja ja järjestöansiomerkkejä. (Kuva: Olli Annala)

ILTAOSTOKSILLA. Salossa kymmenet kivijalkakaupat ovat auki iltamyöhään jokaisen kuukauden viimeisenä torstaina. Zapaton kenkäliikkeeseen asiakkaita tulee pääkaupunkiseudulta, Turusta ja Tampereelta saakka. Pitkänmatkan shoppailijat tulevat lauantaisin, mutta ovat myös löytäneet iltatorstain. (Kuva: Kristina Nyberg)

Joka iikka liikkumaan!

K

ohjetta menestyjän aamuun: Kuntoile, suunnittele päiväsi, listaa työt, syö hyvin ja meditoi. (Forbes)

Tapahtumia AAMUTREFFEILLÄ. Monilla paikkakunnilla yrittäjillä on tapana kokoontua säännöllisesti epävirallisille treffeille ruotimaan ajankohtaisia asioita. Porukassa se on aina antoisampaa kuin ylhäisessä yksinäisyydessä. Keravalla säännölliset aamutreffit käynnistettiin syyskuussa. Hyväksi koettua hommaa päätettiin jatkaa jokaisen kuukauden ensimmäisenä tiistaina. (Kuva: Annele Aarni-Wiklund)

ukapa ei haluaisi olla timmissä kunnossa ja elämänsä vedossa kaiken aikaa? Järkyttävät tutkimustulokset kertovat, että suomalainen liikkuu vain kymmenen minuuttia päivässä. Se ei riitä mihinkään, jos tahtoo pysyä hyvässä vedossa. Se ei riitä alkuunkaan, jos työkseen istuu ja näpyttelee koneita. Nyt kannattaa panostaa terveysliikuntaan. Sitä pitäisi harrastaa puolisen tuntia joka päivä. Ihan tavallinen köpöttely ei riitä. Terveysliikunnassa pitää hikoilla ja hengästyä. Sykkeen on noustava 63 prosenttiin maksimisykkeestä ja hapenkulutuksen yli 40 prosenttiin

5

37

maksimaalisesta suorituskyvystä. Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY, Qicraft, Suomen Yrittäjät, Varma, Les Mills, Fustra, David Collection ja KG-Lehti löivät hynttyyt yhteen ja päättivät liikuttaa Suomea valtakunnallisessa liikuntapäivässä 26. lokakuuta. Liikuntainnostuksen voi hakea vaikka liikuntapäivän tapahtumassa mukana olevista kunto- ja liikuntakeskuksista. Ne tarjoavat mahdollisuuden kokeilla maksutta erilaisia juttuja. Tarkista mukana olevien keskusten ja salien osoitteet, ohjelmat ja tarjoukset netistä http://liikuntapaivat.fi/harjoituspaikat.

Milloin: Valtakunnallinen Liikuntapäivä 26. lokakuuta. Miten mukaan: Rekisteröidy Liikuntapäivät.fi-sivustolle. Ilmaisia liikkumiskertoja, arvonnassa palkintoja yli 20 000 euron edestä. Motto: Ole mukana Liikuntapäivässä ja aloita elämäntapamuutos!

Nyt juhlitaan Aluejärjestöissä valmistaudutaan syyskauden suuriin juhliin. Niitä vietetään arvokkaasti ja hauskasti. Luvassa on yhdessäoloa ja viihtymistä, palkintojen kimaltelua. Maakunnallisissa gaaloissa ja juhlissa palkitaan menestyneitä yrittäjiä. Syyskausi huipentuu myös monen paikallisyhdistyksen omiin juhliin ja tilaisuuksiin, joista haetaan uutta potkua jaksamiseen. Jotkut ovat jo juhlineet, mutta edessä ovat vielä ainakin: • Lauantaina 26.10: Kainuun Yrittäjien juhla Kajaanissa. • Lauantaina 9.11: Keski-Pohjanmaan Yrittäjien Gaala Kokkolan kaupungintalolla. • Lauantaina 16.11: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien maakunnallinen yrittäjäjuhla Oulussa, PäijätHämeen maakunnallinen yrittäjäjuhla Lahden Sibeliustalolla, Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjien gaala Vaasassa, Savon Yrittäjien juhla Lapinlahdella, Uudenmaan Yrittäjien 75-vuotisjuhla Askola-Areenassa ja Varsinais-Suomen Yrittäjien gaala Logomossa. • Lauantaina 23.11: Etelä-Savon Yrittäjien juhla Rantasalmen Järvi-Sydämessä, Pohjois-Karjalan Yrittäjien juhla Rääkkylässä ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjien juhla Espoon Dipolissa. • Torstaina 5.12: Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien perinteinen itsenäisyyden juhla Seinäjoella ja Helsingin Yrittäjien itsenäisyyden juhla Kalastajatorpalla. • Keski-Suomen Yrittäjät juhlivat vasta vuodenvaihteen jälkeen tammikuun 25. päivä. Samana päivänä Lapin Yrittäjät viettävät yrittäjäpäiviä Oloksella. • Hämeen Yrittäjät ovat päättäneet järjestää juhlansa vasta vuodenvaihteen jälkeen helmikuussa. Tämän vuoden puolella sen sijaan monet paikallisyhdistykset järjestävät omia juhliaan.


38

PARHAAT PALVELUT

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

TULOSTINTARVIKKEITA

TILITOIMISTOT

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingistä ja Lohjalta Kirjanpidot, tilinpäätökset, palkanlaskenta, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto Ota yhteyttä ja tule käymään!

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133

www.consista.fi www.paritilit.fi Helsinki 09-6225 715 Lohja 019-321 070 Sinun paikallinen tilitoimistosi

Helsingissä on Consista Oy ja

Lohjalla Paritilit Oy

kari.salko@alma360.fi

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTA

Taloushallinnon ohjelmat • Hinta-laatuvertailun voittaja • Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu TIETOSUUN

TA

KIRJANPITO

TIETOSUUN

TIETOSUUNTA OHJELMISTOT

Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

TA

OSTORESKON TRA

LASKUTUS

OSTORESKONTRA

KIRJANPITO

PALK ANLASKENTA

TIETOSUUN

TIETOSUUNTA OHJELMISTOT

Palkat

Laskutusohjelma

TA

PALK AT

TIETOSUUNTA OHJELMISTOT

TIETOSUU

NTA

LASKUTUS

Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös

Palkanlaskentaohjelma TIETOSUUNTA OHJELMISTOT

KirjanOstopito reskontra Laskutus

YRITYSSOVELLUKSET

Kirjanpito-ohjelma

Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontra ohjelma

Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com ROUTE-TRACKER A JONEU VOPAIK ANNUS

Paikannuksen edelläkävijä Route-Tracker ajoneuvopaikannus seuraa koko autokalustosi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena tietokoneella tai kosketusnäyttöpuhelimella. Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan

• Kuljetukset ja työt hallintaan • Ei turhia ajoja - ei poikkeamia reitiltä • Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia • Kustannukset pysyvät kurissa - tiedot tallentuvat ja pysyvät tallessa • Automaattinen seuranta ja tietojen tallennus 24/7

Automaattinen ajopäiväkirja Saat automaattisesti ajopäiväkirjan verotukseen ja laskutukseen. Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

www.route-tracker.com


39

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

resumé

Fakta eller fiktion: Att misslyckas är det sista tabut i vår finländska kultur som vi måste bryta ner.

AaltoEs ordförande Elina Uutela om den internationella dagen för misslyckanden.

Muminfigurernas tillverkare

M

artinex inledde sin verksamhet med hushålls- och presentartiklar men verkar idag på många fronter. – Jag är den tredje generationen i familjeföretaget, så det är väl jag som borde driva företaget i botten, skrattar Martinex verkställande direktör Riia Sandström. – Företagarpriset får mig att känna mig väldigt ödmjuk. Våra kunder har varit mycket vänliga mot oss och uppskattat vad vi gör. Martinex började som partihandel av hushålls- och presentartiklar 1986 och har växt ordentligt de senaste åren, så åtminstone för tillfället ser det inte ut som att familjeföretagens förbannelse ska bli sann. – Jag började leda företaget 2001, men jag har varit med i verksamheten ända sedan starten och började som sommarjobbare och helghjälp. Martinex produktsortiment utvidgades redan i början av 1990-talet till leksaker, varav de mest kända är Mu-

minfigurerna som företaget låter tillverka. 2003 förvärvade Martinex Peliko, som är berömt för spelet Afrikas stjärna. – Det gav oss tillväxt och smälte väl samman med vår affärsverksamhet, eftersom vi redan var aktiva i branschen och hade många kunder, berättar Sandström.

vesa-matti  väärä

Känn din leverantör. Största delen av Martinex produkter tillverkas i utlandet med verktyg som företaget äger. Företagets styrka är kunskaper om kontraktstillverkning i Fjärran Östern. Sandström betonar betydelsen av personliga kontakter, som hon skapade under de tre åren hon arbetade i Hongkong på 1990-talet. – Det är viktigt att man i dessa tider inte behöver oroa sig över leverantören som sitter på andra sidan jorden. Spelen tillverkar företaget i den egna fabriken i Reso. Via den skolas följande generation Martinex-medarbetare. Sandströms barn som i höst börjat gymnasiet arbetade som praktikant på

PARHAAT PALVELUT

Den första företagaren Markku Wuoti har belönats med ett pris för ett väl utfört arbete för företagandet. När strejkkommittén bankade på dörren till pappans verkstad under generalstrejken 1956 satt den tonårige Markku Wuoti vid telefonen beredd att ringa polisen. Bråkmakarna kom aldrig in, men Wuoti inledde ett målmedvetet arbete för att förbättra företagandets status. Företagarorganisationen blev en kanal för att förbättra atmosfären. Wuoti var med och grundade Yläneen Yrittäjiä 1977 och VarsinaisSuomen Yrittäjiä året därpå. – Jag har gjort det här jobbet utan att räkna timmar och kostnader, entusiasmen har funnits kvar under alla år.

Riia Sandström från Martinex är stolt över Muminfigurernas framgång/Pelikos spel smälte väl in i Martinex affärsverksamhet. fabriken under sommaren. Familjeföretaget har även fått erkännande internationellt. På sommaren utsågs det till vinnare av Finlandserien inom The European Business Awards, så Mar-

tinex fortsätter att vara en storspelare. Förra året belönades företaget med erkännandet Finlands starkaste företag. – När jag var ung tänkte jag att ett företag måste vara

något stort och fint för att det ska ha någon betydelse, men nu har jag märkt att ett litet och fräsigt företag också kan nå framgång, om man sköter den huvudsakliga verksamheten bra.

Markku Wuoti

Skräddarsydd sågare

I

lkka Kylävainios Keitele Forest styr hela kedjan från timmerskog till husdelar. Kunden som utgångspunkt. En så enkel visdom sammanfattar hemligheten bakom det nordsavolaxiska Keitele Forests framgångar. – Vi skräddarsyr varan i den längd, de mått och den kvalitet som kunden önskar, medan branschen är mycket bulkorienterad. Det är fortfarande vår bärande styrka, säger industrirådet

Johannes Wiehn

Ilkka Kylävainio Ilkka Kylävainio. Företaget styr över hela

värdekedjan: säljer, avverkar virket i skogen, transporterar

det till fabriken, sågar och vidareförädlar. 60 procent av virket som företaget avverkar går till förädling. Produkterna är till exempel limmade träbalkar och olika byggnadskomponenter. 80 procent av produktionen går på export, främst till Asien. Kylävainio konstaterar att företagarpriset är ett erkännande för hela företagarfamiljen, eftersom sönerna Matti och Mikko har varit med i verksamheten redan i tio år.

En ädelsten i matklustret

S Myös perintäpalvelut www.c-management.fi 075 00 00260 info@c-management.fi

eppo Korpela från Lihajaloste Korpela Oy anser att företagarpriset är en hyllning till hela köttbranschen. När bolagets styrelse sammanträder varje dag går det snabbt att fatta beslut, skrattar Lihajaloste Korpelas verkställande direktör Seppo Korpela. Korpela har drivit företaget som hans föräldrar grundade tillsammans med sin bror Jari-Jukka sedan slutet av 1980-talet. – Som liten pojke arbetade jag först i produktionen, och

Johannes Wiehn

Seppo Korpela därifrån har jag avancerat via marknadsföringen till

ledningen, Korpela.

sammanfattar

Företaget verkar i ”matklusterorterna” Huittinen och Honkajoki, och Korpela lyfter fram en engagerad personal som är med och utvecklar företaget som en av företagets styrkor. En liten organisation kan snabbt reagera på förändringar i konsumenternas beteenden. – Köttbranschen är inte lika sexig som till exempel IT-branschen, och exportutsikterna är inte särskilt stora, så jag ser priset som ett bevis på uppskattning av hela livsmedelsbranschen.


40

9/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

YRITTÄJÄN JA VERITAKSEN

VÄLILLÄ ON AINA

ENEMMÄN KUIN PELKKÄ "Meillä puhelimeen vastaa aina ihminen."

YEL LAKISÄÄTEINEN

VAKUUTUS

ANNA MEIDÄN AJATELLA

SINUN ELÄKETTÄSI

JO NYT. OIKEIN MITOITETTU

100 VAKUUTUSTURVA

VUODEN KOKEMUKSELLA

Veritas on erikoistunut YEL- ja TyEL-vakuutuksiin sekä yrittäjien yksilöllisiin tarpeisiin. Eläkevakuutuksen lisäksi saat meiltä hyödyllisiä neuvoja ja tarvittaessa myös rahoitusta. Lue lisää lakisääteisestä YEL-vakuutuksesta osoitteessa veritas.fi/enemman-kuin-yel tai soita 010 195 612.


Yrittajasanomat9 2013