Issuu on Google+

Etusivu

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

1

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

ALEKSI POUTANEN

Pääkirjoitus: Ostajan toiveet kannattaa huomioida yrityskaupassa | 3

8/2013

Älä jämähdä

Kuopion torilla ei kannata ikuisesti myydä saippuaa, jos se joskus on tehnyt hyvin kauppansa. Esko Valtaoja

4–5

Jalka irti jarrusta Tommi Valtosella on 15 työntekijää ja hän haluaisi palkata lisää, mutta yt-laki on kasvun esteenä. Listasimme kymmenen sääntelyä, jotka kuormittavat yrityksiä. arjessa: PALVELUYRITTÄJÄ SAA TUKEA KETJUSTA | 27 – 29

talous: YRITYSKAUPAN POLKU ON PITKÄ | 32 – 33

”Nyt me keinumme vaimon kanssa meren aalloilla. Onneksi teimme viisaita päätöksiä ja hyödyimme Fennian tarjoamasta ratkaisusta.” Lauri, silmälääkäri, 2013

Elä hetkessä. Myös huomenna. Ajoissa tehdyt järkevät päätökset kantavat pitkälle. Fennia tarjoaa kustannustehokasta varainhoitoa, josta sinä ja läheisesi hyötyvät. Henki-Fennian asiakaspalvelu 010 503 7940, www.fennia.fi

ravistajat: MOHAMAD DARWICH TIETÄÄ VENÄLÄISTEN TOIVEET | 16 – 17


2

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

UUSI TOYOTA

PROACE

AMMATTILAISEN KUMPPANI.

Uusi etuvetoinen Toyota Proace on ammattilaisen mittainen työväline. Legendaarisen Hiacen seuraajan kolmen 5-7 m3 korimallin monikäyttöisyyttä lisäävät liukuovet korin toisella tai molemmilla sivuilla. 1,6 ja 2,0 litran dieselmoottoreissa on tehoa 90-163 hv ja 163 hv:n moottoriin saa automaattivaihteiston. Vakiovarusteluun kuuluvat mm. ilmastointi, automaattinen Webasto-lisälämmitin ja audiojärjestelmä. Active-varustetasossa on lisäksi esim. Bluetooth handsfree audio, vakionopeudensäädin sekä Toyota Traction Select* -luistonestojärjestelmä. Ja Proacen takana seisoo Toyotan koko maan kattava palveluverkosto, joka tuntee suomalaisen ammattilaisen vaatimukset. Tervetuloa tutustumaan kumppaniisi. Proace-mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 23 920 €, arvioitu autovero 3 730,01 €, arvioitu kokonaishinta 27 650,01 €. Vapaan autoedun verotusarvo alkaen 615 €/kk. Proace pitkä korimalli alkaen: autoveroton suositushinta 24 560 €, arvioitu autovero 3 830,96 €, arvioitu kokonaishinta 28 390,96 €. Vapaan autoedun verotusarvo alkaen 625 €/kk. EU-yhdistetty kulutus 6,4-7,2 l/100 km, CO2-päästöt 168-189 g/km. Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 6 vuotta. *Ei 1,6 l sekä 2,0 l automaattivaihteisto.


3

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Aiheita: UUTISET:

6|

Kriisi iski: Merkitty mies loppuelämäksi

8 | Pitkille maksuajoille täysi tyrmäys 12 | Kunta säästää – ole liikkeellä ajoissa 18 | Proteiinikauppiaiden juhlat

Myyjä ja ostaja saatava yhteen

debatti:

24 |

Miariikka Tervonen vs. Jari Tolonen

Omistajanvaihdosten onnistuminen on kaikkien yhteinen etu.

25 | PS: Kouvola hakee tehoa

E

arjessa:

nsin hyvät uutiset. Yrityskauppojen määrä kasvaa neljättä vuotta peräkkäin, eikä taloustaantuma ole pannut kauppoja jäihin. Tiedot perustuvat Kauppalehden viikko sitten julkaisemaan selvitykseen. Lehden haastattelema tilintarkastus- ja veropalveluja tarjoavan KPMG:n asiantuntija laski, että kasvua viime vuoteen on vajaat kymmenen prosenttia. Tammi-kesäkuussa kauppoja tehtiin noin 320 kappaletta. Loppuvuonna kauppoja tehdään aina perinteisesti isompi määrä kuin alkuvuonna.

Tässä vaiheessa voisi kysyä, miksi omistajanvaihdosten onnistuminen on sitten niin tärkeää? Syitä on monia. Pk-yritykset ovat omilla alueillaan merkittäviä verotulojen kerryttäjiä. Lisäksi ne työllistävät ja tarjoavat palveluja. Omistajanvaihdosta pohtivissa yrityksissä työskentelee yli 200 000 palkansaajaa. Ei pidä myöskään unohtaa yrittäjän kannalta tärkeää huomiota. Yksi yritystoiminnan mielekkyyksiä on saada palkinto elämäntyölle eli jatkaja. Jatkuvuuden turvaamiseksi on tärkeintä saada kaikki toimijat pelaamaan samaan maaliin yrityskauppojen vauhdittamiseksi. Myyjä ja ostaja eivät nimittäin muuten löydä toisiansa. Toimijoilla tarkoitetaan tässä tapauksessa niin julkista kuin yksityistäkin sektoria. Tähän tarpeeseen on syntynyt myös valtakunnallinen omistajanvaihdoshanke, jota Suomen Yrittäjät koordinoi. Kolmivuotista hanketta rahoittavat Yksityisyrittäjäin säätiö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Suomen Yrittäjät. Projektipäällikkö Mika Haavisto on korostanut, että tarkoitus ei ole talloa kenenkään toimijan varpaille, päinvastoin. Rehellisesti täytyy tunnustaa, etteivät kaikki yritykset mene koskaan kaupaksi, vaikka kuinka yritettäisiin. Eikä tarvitsekaan. Ostajia on kuitenkin koko ajan enemmän liikkeellä kuin myyjiä, ja se on hyvä merkki. Viikon kuluttua torstaina pidettävä perinteinen Omistajanvaihdoskonferenssi paneutuukin juuri ostajan sielunmaisemaan. Loppujen lopuksi ostajan tahtotila ratkaisee aina, saako yrittäjä yrityksensä kaupaksi vai ei.

Tuhannenkaan yrityskaupan vuosivauhti ei vielä riitä paikkaamaan painetta, joka syntyy yrittäjien ikääntyessä. Sitten huonot uutiset. Tuhannenkaan yrityskaupan vuosivauhti ei vielä riitä paikkaamaan painetta, joka syntyy yrittäjien ikääntyessä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun vuosi sitten tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa on noin 74 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää. Näistä noin 28 000 haluaa myydä yrityksensä ulkopuolisille seuraavan kymmenen vuoden aikana, mutta vain joka kymmenennellä on ostaja tiedossa. Samaisesta tutkimuksesta selviää myös, että yrityksen toiminta loppuu 21 000 yritykseltä, sukupolvenvaihdos on odotettavissa noin 15 000 yrityksessä ja muut omistajat jatkavat toimintaa noin 7 400 yrityksessä. Luvut ovat siis hurjia.

27 |

Fränkkäriläiset pettyivät kasvuun

30 | Hae apua vientiin

TALOUS:

32 |

Omistajanvaihdos on kahden kauppa

34 | Yrittäjät tekivät arviot ensi vuodesta

vapaalla:

36 |

Koiratutka on metsästäjän hittI

Resumé:

39 |

Nyheter på svenska

yrittAJAt.fi:

Keksitkö jotain muita kasvun esteitä? Ota kantaa verkossa!

Mikko Simolinna: Sukupolvelta toiselle Kolumni

MIKKO SIMOLINNA mikko.simolinna@yrittajat.fi

Meidänkin on syytä harkita yritysvarallisuuden osalta perintöverosta luopumista.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien puheenjohtaja.

N

okian myynti nosti esiin

pohdinnan yrityksien elinkaaresta. Jokaisella yrityksellä on elinkaarensa, toisilla lyhempi, toisilla pidempi. Suomalaisessa yritysmaailmassa elämme juuri nyt sukupolvenvaihdosten vuosia. Suurten ikäluokkien yrittäjät luopuvat liiketoimistaan. Suomen Yrittäjien tekemän omistajavaihdosbarometrin mukaan monen luopuvan yrittäjän kohdalla jatkajan löytäminen on vielä täysin kateissa. Kyselystä selviää, että ulkopuoliselle taholle myyntiä harkitsevista vain noin joka kymmenennellä on ostaja tiedossa. Sen sijaan perheen sisällä sukupolven vaihdosta suunnittelevilla noin 70 pro-

sentilla on jatkaja varmistettu. Näyttääkin siltä, että saamme kasvavan joukon uusia perheyrityksiä, joissa suvun jäsenet jatkavat isältä tai äidiltä perittyä liiketoimintaa.

Perheen piirissä tapahtuvassa suku-

polvenvaihdoksessa ei ole kysymys niinkään perinnöstä vaan ”viestikapulan” luovuttamisesta lapsille. Perheyrityksessä lapset ymmärtävät, että yritys on vain lainassa ja sitä on hoidettava niin hyvin, että sen voi ylpeydellä luovuttaa seuraavalle sukupolvelle. Yritysten sukupolvenvaihtoon liittyvää perintöverotusta on pyritty uudistamaan perheyrityksiä tukevaan suuntaan, mutta huonolla menestyksellä. Vuoden

2009 verouudistus vesittyi ja veroa laskettiin vain hivenen. Tämän jälkeen veroa on jo kahdesti nostettu. Tempoileva verokäytäntö on merkittävästi vaikeuttanut sukupolvenvaihdosten suunnittelua. Ruotsissa on tämäkin hoidettu viisaammin. Siellä sukupolvenvaihdosten yhteydessä ei peritä veroa, vaan vero maksetaan luovutusvoittoverona vasta, jos yritys tai sen osia myydään edelleen. Veron periminen näin on edullista myös valtiontaloudelle, koska hankintahintana käytetään alkuperäistä hintaa. Meidänkin on syytä harkita yritysvarallisuuden osalta perintöverosta luopumista ja verotuksen painopisteen siirtämistä myyntivoiton verotukseen.


4

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Uutiset

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

ALEKSI POUTANEN

Kuormaa pois. Takuusähkön toimitusjohtaja Tommi Valtonen nostaisi yt-lain soveltamisrajan 50 työntekijään.

Liian korkea aita

Moni yritys välttää 20. työntekijän palkkaamista ytlain velvoitteiden takia kuin ruttoa. Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

J

os sääntelyä ja rajoituksia purettaisiin, pk-yrityksistä löytyisi nykyisessäkin taloustilanteessa huomattavasti työnantopotentiaalia, arvioi yrittäjä Tommi Valtonen. Hän nostaa esiin yt-lain, joka laajeni koskemaan 20 työntekijän yrityksiä vuonna 2008. – Tiedän useita yrityksiä, joissa ei haluta kasvaa yli 19 työntekijän kokoisiksi. Koetaan, että velvoitteiden takia pitäisi kerralla kasvaa reilusti yli rajan, hyppy on liian raju, sanoo vantaalaista Takuusähköä pyörittävä Valtonen. Takuusähköllä on nyt 15 työntekijää ja uusia haetaan, sillä töitä on

Valtosen mukaan enemmän kuin koskaan. – Mutta palkkaamme korkeintaan neljä työntekijää lisää.

Missä sopiva raja? Valtosen mielestä sopiva raja yt-lain soveltamiselle kulkisi 50 työntekijässä. Sen kokoisella yrityksellä olisi riittävät resurssit selviytyä lain tuomasta byrokraattisesta kuormasta. Nyt kasvamisen sijasta käytetään alihankkijoita tai vuokratyövoimaa. Toki alihankintaa tarvitaan oman erikoisalueen ulkopuolisissa töissä, mutta yhtiön ydintekemisessä ulkopuolisen työpanoksen käyttäminen ei Valtosen mielestä ole kestävä tie. – Tietenkin yrittäjä haluaisi kasvaa palkkaamalla ihmisiä omaan tiimiinsä. Esimerkiksi talotekniikan alalla työntekijät ovat asiantuntijoita, jotka olisi hienoa voida kouluttaa itse. Yritys voi joutua maksamaan työntekijälle yt-lain rikkomisesta irtisanomisen, lomautuksen tai määräaikaistuksen kohdalla pahimmillaan 30 000 euron korvauksen. Se on pienen yrityksen kohdal-

Yt-velvoitteiden takia pitäisi kerralla kasvaa reilusti yli rajan. Tommi Valtonen

la liian ankara, Valtonen sanoo. – Sen voi joutua maksamaan irtisanomisen muotoseikkojen takia. Moni yrittäjä pelkää tämän takia työllistämistä. Koeajan jälkeen irtisanominen on hankalaa, jos osoittautuukin, että työntekijä ei sovi tehtävään, Valtonen toteaa.

Lasti ei kevene. Yrityksiin kohdistuvan sääntelyviidakon keventäminen ei ole Suomessa lähtenyt kunnolla käyntiin, toteaa Suomen Yrittäjien johtaja Antti Neimala. Hallinnollisen taakan kimppuun käytiin vuonna 2009 kunnianhimoisena tavoitteena vähentää sitä vuoteen 2012 mennessä neljänneksellä, lähes miljardilla eurolla.

– Suomessa ei ole päästy tässä konkreettisiin tuloksiin, eikä olisi ilman EU:n painostusta ryhdytty edes yrittämään. Poliitikkojen kiinnostus asiaan on herännyt vasta aivan viime aikoina. Yksi tehokkaimmista herättäjistä oli rikkidirektiivi, Neimala sanoo. EU:ssa on parhaillaan käynnissä REFIT-ohjelma, jonka puitteissa koko lainsäädäntö käydään läpi. Komissio arvioi, että sen aiemmin toteuttaman ohjelman kautta on pystytty vähentämään EU-lainsäädännöstä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa yli 30 prosenttia. Nyt paremman sääntelyn agendaa halutaan viedä pidemmälle ja huolehtia, että kaikki EU-säännökset ovat ajantasaisia ja tukevat yritysten kilpailukykyä. –  Suomessakin voisi harkita sitä, että koko lainsäädännön vaikutukset yritysten toimintaympäristöön ja kilpailukykyyn käytäisiin läpi. Pitäisi huolehtia siitä, että huomio ei keskity liikaa yksittäisiin lakeihin tai pykäliin. Pienten yritysten kannalta ongelmana on kokonaisuuden paisuminen ja siitä aiheutuvat hallitsemat-

tomat riskit, Neimala toteaa. Neimalan mukaan on selvää, että EU-tasollakin tarvitaan työtä, jotta lainsäädännön vaikutukset yrityksiin huomioidaan tulevaisuudessa paremmin. – Nyt hyvät tavoitteet haihtuvat matkan varrelle, kun muut intressit jyräävät yrittäjämyönteisemmän lainsäädännön. Yrittäjyyden edistäminen ja kilpailukyvyn parantaminen on nostettava vahvemmin EU-päätöksenteon agendalle. Tämä edellyttää syviä rakenteellisia muutoksia päätöksenteossa, pelkillä ohjelmilla ei voi korjata ilmiselviä valuvikoja. Kuitenkin jo se, että yritysten hallinnosta taakkaa halutaan vähentää, on myönteistä. – Suomessa ja EU-tasolla on vakavaa pyrkimystä parantaa tilannetta.

Ota kantaa verkossa: www.yrittajat.fi


5

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Faktaa vai fiktiota: Jos velvoitteita ja palveluja vain siirretään yksityisen markkinavetoisen palvelutuotannon armoille, se johtaa kustannusten nousuun ja tulonsiirtoon kansalaisilta yrityksille.

Julkisten hyvinvointialojen liitto kannanotossaan.

10 jarrua Yt-laki pienten kiusana

Yt-laki muodostaa yritysten kasvulle kynnyksen 19 työntekijän kohdalle. Laki kuormittaa turhaan pieniä yrityksiä, joissa työntekijöiden ja johdon suhteet ovat tutkimusten mukaan suuria paremmat. EU-säädökset mahdollistaisivat yt-lain tulon voimaan vasta yli 49 työntekijän yrityksessä. Vaikutus: Kasvun jarru

Byrokratia rassaa hoivayrityksiä

Jotta hoivapalveluja voidaan järjestää järkevästi ja tehokkaasti, tarvitaan kevyempiä normeja. Lisäksi viranomaisilta kaivataan kaavamaisen toiminnan sijaan harkintaa mitoituksia ja vaatimuksia sovellettaessa. Vaikutus: Kasvun jarru

Työllistäminen liian riskialtista

Jos uusi työntekijä ei solahdakaan työyhteisöön, työsuhteen lopettaminen on yritykselle erittäin raskasta ja pahimmillaan kallista. Tämä nostaa kynnystä työllistää. Joko henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita pitäisi lieventää, koeaikaa pidentää vuoteen tai määräaikaisten työsopimusten käyttö-mahdollisuutta laajentaa. Vaikutus: Kasvun jarru

Veropolitiikka sahaa

Veropäätösten linjan puute heikentää toimintaympäristön ennakoitavuutta pitkissä prosesseissa. Esimerkiksi sukupolvenvaihdosten verotusta kevennettiin vuonna 2009 mutta sitä kiristettiin vuosina 2012 ja 2013. Ruotsissa on käytössä malli, jossa vero maksetaan myyntivoittoverona vasta sukupolvenvaihdosyritystä tai sen osaa myytäessä. Vaikutus: Investointien jarru

Pankkivero kolahtaa yrityksiin

Pankit perivät veron kustannukset asiakkailtaan, jotkut jopa erikseen laskulla. Tämä ei ollut lainsäätäjän tarkoitus, vaan veron piti edistää pankki- ja rahoitussektorin vakautta. Sitä se ei kuitenkaan tee. Onneksi väliaikainen vero on voimassa vain vuosina 2013–2015. Vaikutus: Investointien jarru

Työlainsäädäntö jäänyt ajasta pahasti jälkeen

Lainsäädäntöä kirjoitettaessa ei ajatella, millaisia seurauksia laeilla on yritysten mahdollisuuksiin työllistää. Nykyinen työehtojen määräytymisjärjestelmä yleissitovuuksineen on liian vaikeaselkoinen pienyrityksille, joissa sitä tulkitsevat maallikot. Vaikutus: Kasvun jarru

Hankintalainsäädäntö kuormittaa

Hankintalainsäädäntöä pitää yksinkertaistaa ja sen soveltamisalaa pitää laajentaa. Näin turvataan menettelyiden sujuvuus ja kilpailun toimivuus. Tämä on pk-yritysten etu. Vaikutus: Kasvun jarru

Tilaajavastuulaki juoksuttaa

Lailla torjutaan harmaata taloutta, mutta ainakin vielä se kuormittaa yrityksiä liikaa. Vaadittujen tietojen sähköinen ilmoittaminen pitäisi hoitua yhdellä luukulla. Vaikutus: Kasvun jarru

EU-lainsäädännön tiukka sovellus

Suomessa voitaisiin miettiä, onko tarpeen tehdä unionin vähimmäisvaatimuksia kireämpiä lakeja, sillä se heikentää kilpailukykyä. Näin kävi esimerkiksi vuosiloman sairauskarenssin poistamisen kanssa. Vaikutus: Kilpailukyvyn jarru

Kansainvälinen pankkisääntely

Sääntelyn kiristyminen sekä pankkien varainhankinnan vaikeutuminen haittaa etenkin pk-yritysten rahoituksen saantia. Vaikutus: Investointien jarru Lähde: Suomen YRITTÄJÄT

Ota kantaa!

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

Juuri nyt: Kiinnostaako Venäjä? Pitäisi kiinnostaa Perinteiset Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät pidetään 18.–20. lokakuuta Lappeenrannassa. Päivien teemassa näkyy voimakkaasti Venäjä, sillä itänaapuri on noussut Suomen tärkeimmäksi vientimaaksi heti Ruotsin jälkeen. Mahdollisuuksia riittää myös pk-yrityksille. Esimerkiksi perjantain paneelikeskusteluissa nousevat esille suomalaisten yrittäjien kokemukset Venäjän kaupasta sekä matkailun ja palveluiden laadun kehittäminen. Lisäksi liiketoimintaympäristöstä ja bisnesmahdollisuuksista on kertomassa muun muassa suurlähettiläs Hannu Himanen. Viimeinen ilmoittautumispäivä tapahtumaan on 1. lokakuuta osoitteessa: www.yrittajapaivat.fi.

3. ja 5.10.

Yritystoiminnan jatkaminen nousee vuosi vuodelta tärkeämmäksi keskustelunaiheeksi yrittäjien ikääntyessä. Niinpä valtakunnallinen Omistajanvaihdoskonferenssi paneutuu tänä vuonna tarkastelemaan kauppojen onnistumista ostajan näkökulmasta. Helsingissä 3. lokakuuta järjestettävässä tilaisuudessa julkistetaan aiheesta myös tutkimus, jonka on tehnyt Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Konferenssi kerää yhteen arviolta 200 omistajanvaihdosten asiantuntijaa pohtimaan yrityskauppojen vauhdittamista. Pari päivää myöhemmin kohtaavat ostajat ja myyjät EteläPohjanmaan Yritysmarkkinoilla Jalasjärvellä. Markkinat järjestetään vuorovedoin Jalasjärven lisäksi joko Ilmajoella tai Kurikassa. Jalasjärven elinkeinopäällikön Miikka Lahden mukaan luottamuksellisuus on avainasemassa keskusteluissa. – Yrittäjät allekirjoittavat vaitiolosopimuksen etukäteen. Jokainen myyjä saa minuutin aikaa kertoa yrityksestään, jonka jälkeen alkavat keskustelut, Lahti valaisee. Lue lisää omistajanvaihdoksista sivuilta 32–33.

Nollasopimuksista tuli ongelma – Miksi? Niin sanotuista nollatyösopimuksista on noussut kohu. Esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitto PAM on ehtinyt jo vaatia nollasopimusten epäkohtia poistettavaksi jopa lakimuutoksella. Nollatyösopimus tarkoittaa, että työajan on sovittu vaihtelevan nollan ja 40 viikkotunnin välillä. Laajassa merkityksessä nollatyösopimuksella voidaan tarkoittaa erilaisia työaikaa koskevia sopimuksia. Nollatyösopimusten määrästä ei ole tietoa, mutta niitä käytetään lähes kaikilla aloilla. Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula hämmästelee koko käytävää keskustelua. Hän ihmettelee, miten yhdestä tavasta työllistyä on tullut tällainen ”ongelma”. – Ilmiöstä ei ole mitään tutkimusta eikä tilastoa, edes kansainvälisesti. Tilastot ovat kuitenkin hyvän valmistelun perusperiaatteita ennen lainsäädäntöä, Makkula sanoo.


6

Uutiset

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

ARTO TULIMA

Leima otsassa loppueläm hia.sjoblom@yrittajat.fi

M

ikä auttaa, jos otsassa on ihmiskauppiaan leima ja tileissä sadantonnin tappio? kysyy marjanpoimintajupakassa maineensa ryvettänyt Ber-Exin toimitusjohtaja Kari Jansa. Jansa on ollut julkisuuden ryöpytyksessä. Häntä on syytetty ihmiskaupasta. On käynnistetty tutkinta ja keskeytetty se

Pitääkö yrityksen maksaa ”kirkollisveroa”? Yhteisöveron tuotosta 2,35 prosenttia tilitetään valtionkirkolle. Kysyimme yrittäjiltä Facebookissa, tulisiko tästä maksusta tehdä vapaaehtoinen. Suurin osa keskustelijoista kannatti ajatusta.

Eihän muihinkaan yhdistyksiin tai ryhmittymiin makseta. Mielestäni kirkollisveron pitäisi olla henkilökohtaisesta verotuksesta menevä.

Kaikkein tärkeintä on olla avoin ja tulla esiin. Janne Saarinen

tänyt lopettaa kymmeniä vuosia pyörittämäni marjanpoimintabisneksen tähän kauteen, Jansa tilittää.

Etukenossa. Yrityksen maine voi romahtaa nopeasti. Palauttaminen kestää kauan. Saarinen

En millään keksi perustelua miksi yritysten kuuluisi maksaa kirkolle veroa...

suosittelee tiukkaa, mutta herkkää asennetta. Menetetyn maineen palauttaminen kikkailulla ei onnistu. Työkalupakista kaivetaan samat keinot, joilla kriisiin ajautumista yrityksissä yritetään välttää. – Pitää varmistaa, että yritys toimii oikein. Lakien noudattamisen lisäksi yrityksen pitää toimia esimerkillisesti ja vastuullisesti. Vastuuta on kannettava asiakkaiden, henkilöstön ja median suuntaan. Saarisen mukaan yrityksissä kannattaa etukäteen varautua mahdollisiin kriisitilanteisiin ja miettiä valmiiksi miten toimitaan, jos kriisi yllättää. – Käytännössä se tarkoittaa, että kaikki merkittävät päätökset

Yritysten kirkollisvero pitää lopettaa, yritystä ei kasteta, ei se käy konfirmaatiossa, ei ehtoollisella, ei sitä vihitä tai haudata...

täytyy perustella sidosryhmille hyvin. Kannattaa mennä hieman etukenossa koko ajan. Yrityksessä pitää tietää, mitä sanotaan ja kuka sanoo myös kriisitilanteessa.

Kriisiharjoitukset. Ennakoimalla ja harjoittelemalla kriisejä varten voidaan välttää pahojakin karikkoja. – Ennakoi, kuuntele, selvitä tilanne ja viesti selkeästi, Saarinen tiivistää. Kaikkein tärkeintä on olla avoin ja tulla esiin. –  Jos yritys on hiljaa, eikä kommentoi, se tulkitaan helposti peittelyksi. Huhut nousevat siivilleen. Epäluottamus kasvaa. – On tietenkin tilanteita, jois-

Valtionuskonnolla ja yksityisellä elinkeinolla ei pitäisi olla mitään tekemistä toistensa kanssa. Tämäkin pakkomaksu pois, maksakoon itse ken haluaa.

(

Hia Sjöblom

samantien. Jansa haluaa selvittää tapauksen perusteellisesti, sillä hän on huolissaan koko alan maineesta. Pienenkin yrityksen omistajan pitää ymmärtää, että maine voi ryvettyä hetkessä, ja sen palauttaminen on rankkaa työtä. Pahimmassa tapauksessa menetetty maine voi johtaa konkurssiin. – Töitä pitää tehdä kaksin käsin ja sidosryhmiä on kuunneltava herkällä korvalla. Jos luottamus on ennestään vahva, niin palautuminen käy nopeammin, lohduttaa seniorikonsultti Janne Saarinen konsultointi- ja valmennustoimisto Perfectosta. – En minä tähän kaadu. Olen 66-vuotias yrittäjä ja olin jo päät-

(

Ryvettyneen maineen suosta nousu vaatii rankkaa työtä.

Osallistu keskusteluun: www.facebook.com/ suomenyrittajat

Tuija Timonen

Petteri Liukko

Marja-Leena Aironpää

Tuomas Aarni


Uutiset

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kriisin jälkeen: ÄLÄ • Piileskele • Sorru ylimieli syyteen • Esiinny aggressii- visesti

MUISTA • Tulla esiin • Kuunnella sidos ryhmiä • Ottaa opiksi • Olla avoin • Panostaa vahvuuksiin HUOLESTUNUT. Ber-Exin toimitusjohtaja Kari Jansa haluaa selvittää marjanpoimintajupakan perusteellisesti, sillä hän on huolissaan alan maineesta.

än sa kommentointi ei ole mahdollista, mutta sekin pitää kunnolla perustella. Peittelyllä on lyhyet jäljet. Saarinen painottaa, että mikäli yritys on oikeasti tehnyt jonkin mokan, pitää silti tulla esiin. On hyvä myöntää moka, pahoitella ja keskittyä korjaamaan tilanne. Maton alle lakaisut ja piilottelut eivät tänä päivänä onnistu. Sosiaalinen media on nopea. Siellä liikkuvat vilkkaasti sekä hyvät että huonot uutiset, virheja korjausliikkeet.

Ajassa: Rutiineille räjähdyksiä Espoon Dipolissa järjestettävillä Aalto-yliopiston, Espoon kaupungin ja Yrittäjien sekä Helsingin seudun kauppakamarin yhteisillä syystreffeillä 3. lokakuuta alkaen klo 15 luvataan räjäyttää rutiineja. Räjäytysohjeita kohti uusi uria antavat muun muassa muotoilija Helena Hyvönen, Taivas ja Helvetti -kirjan tekijä Mika Mäkeläinen, puuseppä-muotoilija Niko Riepponen, innovaatioaktivisti Tuula Antola, hyvän elämän kouluttaja Marika Borg ja vuorovaikutusmuotoilija Simo Routarinne.

Talousjohtamista pienille Pienyrityksen talousjohtamisen kiemuroihin on saatavilla koulutusta 10. lokakuuta Helsingissä Pääpostin auditoriossa, Mannerheiminaukio 1 C. Kouluttajana on kauppatieteiden tri, DI Toivo Koski Tulosakatemiasta. Tarjolla tietoa tuloslaskelmasta, taseesta, kassavirtalaskelmasta ja niiden hyödyntämisestä tuloksekkaassa talousjohtamisessa. Ilmoittautuminen 2. lokakuuta mennessä.

Tuoretta verotietoa laineilla Ajankohtaista tietoa verotuksesta tarjoillaan Yrittäjän veroseminaarissa 14.–16. marraskuuta Viking Linen Mariellalla. Veroseminaarin puheenjohtajana toimii senior advisor, verotusneuvos Mirjami Laitinen. Verohallinnon pääjohtajan tehtävistä vastikään eläkkeelle siirtyneellä Laitisella on monipuolinen verotuksen asiantuntemus verotuksen substanssista verotusmenettelyyn. Hänellä on edelleen vahva kiinnostus seurata, mitä verotuksessa ja yritysten taloushallinnossa tapahtuu. Seminaarin avaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm. Mukana on asiantuntijoita Verohallinnosta, valtiovarainministeriöstä sekä useista yrityksistä. SY järjestää seminaarin yhteistyössä Mandatum Lifen kanssa. Lisätietoja löytyy osoitteesta www.yrittajat.fi/veroseminaari2013. Ilmoittaudu 31. lokakuuta mennessä.

9/2013

Jatka keskustelua verkossa: www.yrittajat.fi

En itse ev.lut. kirkkoon kuulu, mutta minulle on ihan ok, että yritykseni verosta menee siivu sinne. Kirkko osallistuu varhaiskasvatukseen mm. iltapäiväkerhoilla, lapsi- ja nuorisotyöllä.

Seuraava Numero ILMESTYY 24.10. YRITTÄJÄN ASIAT kohdallaan Lohjalla Katso vapaita toimitiloja tai kaupungin tontteja www.lohja.fi/toimitilat www.lohja.fi/tontit

Hotel Bonus Club Työmatkustajan paras hotellikortti - nyt myös mobiiliversiona Saat monipuoliset edut 47 hotellissa sekä niiden ravintoloissa, ja ostosi kerryttävät lisäksi kahta eri bonusta. Hinta on 25,-/vuosi. Tilaa puhelimeesi myös HBC Mobiilikortti! Näin jäsenkortti ja edut ovat aina mukanasi. Lisätiedot ja liittyminen vastaanotossa tai www.hotelbonusclub.com.

Pekka Nurmela

Elinkeinojohtaja Jorma Korhonen jorma.korhonen@lohja.fi 044 374 4302

7


Uutiset

8

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Valtion otettava vast Hallituspuolueista vaaditaan valtio-omistajan puuttumista maksuaikoihin, keskustapomo penää suuryrityksiltä tilannetajua. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

S

Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 2013

uurten puolueiden kansanedustajat ymmärtävät pk-yritysten ahdingon pitkissä maksuajoissa. Kolme viikkoa sitten julkaistusta pk-yritysbarometrista selviää, että suuryritykset, jopa valtionyhtiöt, käyttävät pkyrityksiä pankkina. Keskustan puheenjohtajalle Juha Sipilälle yrittäjän arki on tuttua. Hän pitää tilannetta vakavana jo kansantaloudenkin kannalta. –  Rahoitus on jopa työllistämisen ja kasvun esteenä pienyrityksille tänä päivänä. Maksuajat ja myyntisaamisten kasvaminen ovat merkittävä osa käyttöpääomarahoitusta, Sipilä herättelee. Maksuajat lähtivät venymään finanssikriisin vanavedessä, mutta vuoden sisällä ongelma on laajentunut. Myös valtionyhtiöt syyllistyvät kohtuuttomiin maksuaikoihin. Sipilä ei usko, että ratkaisu löytyisi valtion omistajanohjauksesta tai lainsäädännöstä, vaan ensisijaisesti ylipitkät maksuajat osoittavat suuryritykseltä huonoa verkostonhallintaa. – Suuryritykselle alihankkija tai muu pieni yritys on ihan yhtä tär-

Vaatimukset yli 30 päivän maksuajoista

Ei

56 %

Kyllä

44 %

keä kuin työntekijäkin. Sen pitäisi näkyä muun muassa siinä, ettei aseteta kohtuuttomaan tilanteeseen maksuaikojen kanssa.

Valtionyhtiöt ruotuun. Sipilän kansanedustajakollegat, kokoomuksen Arto Satonen ja Sdp:n Mika Kari, sen sijaan näkevät, että valtio-omistajan pitää puuttua kohtuuttomiin maksuaikoihin. – Uskon, että valtionyhtiöiden osalta omistajanohjauspolitiikalla voitaisiin vaikuttaa asiaan. Mutta sama ongelma koskee toisaalta suuryrityksiäkin, Satonen sanoo. Karin mielestä valtio-omistaja voi omalla esimerkillään myös tasata suhdannevaikutuksia maksamalla maksut lyhyellä maksuajalla. – Tässä asiassa tarvittaisiin kirjallinen kysymys omistajanohjausasioista vastaavalle ministerille. Kansanedustajakolmikosta lainsäädännön keinoihin uskoo eniten Mika Kari. –  Ruotsissa on lainsäädäntö maksuaikojen säätelystä. Tämä on yksi mahdollinen johtopäätös, jota on syytä harkita, mutta sitä ennen ongelman taustat pitäisi selvittää. Jos maksuviivästymisiä vertaa paljon huomiota saaneisiin vaatimuksiin yritysjohdon palkkojen ja bonusten jäädyttämisestä, löysän

Pisimmät maksuajat

Yli 60 päivää

36 %

60 päivää

18 %

30-59 päivää

46 %

Yrittäjäsanomat 7/2013

Rahoitus on jopa työllistämisen ja kasvun esteenä pienyrityksillä tänä päivänä. Juha Sipilä

maksupolitiikan yhteiskunnalliset vaikutukset ovat paljon suuremmat. Sen myöntävät niin hallituspuolueiden Kari ja Satonen kuin opposition Sipiläkin.

Finnvera apuun. Valtiovalta on itse vaikuttanut pankkirahoituksen tiukentumiseen kiristämällä pankkien vakavaraisuusvaatimuksia. Sipilä nostaakin uudelleen esille edellisessä laskusuhdanteessa, vuosina 2009 –  2012, käy-

Uskon, että valtionyhtiöiden osalta omistajanohjauspolitiikalla voitaisiin vaikuttaa asiaan.

Maksuviivästymisistä tarvittaisiin kirjallinen kysymys omistajanohjausasioista vastaavalle ministerille.

Arto Satonen

Mika Kari

tetyn Finnveran suhdannelainan. – Tässä tilanteessa voisi miettiä Finnveran valtuuksien kasvattamista. Finnveran palvelualuejohtaja Kari Villikka ei näe suhdannelainan tuovan pk-yrityksille rahoitusapua. – Suhdannerahoitusohjelman ainoa lisä normaalirahoitukseemme verrattuna oli se, että se antoi meille ikkunan rahoittaa hiukan suurempia yrityksiä. Finnveralta löytyy kuitenkin

rahoitusmuotoja tilanteeseen, jossa myyntisaamiset kasvavat. – Yksi tapa, jossa Finnvera voi olla pankkien kanssa mukana, on yrityksen ottama luotollinen tili. Jos yritys tarvitsee lisää luottoa, Finnvera voi taata osan luotollisen tilin korotuksesta, Villikka kertoo. Toinen tapa on käyttöpääomalaina, josta Finnvera voi taata tietyn osuuden. Laskusaatavien rahoitusta tarjoavat myös rahoitusyhtiöt.

Kannattaako ostaa Facebook-tykkääjiä? Sosiaalisen median käyttö markkinointiin vaatii aikaa ja ajatusta. Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

O

let juuri avannut yrityksellesi Facebook-sivut, mutta asiakkaat eivät näytä niitä vielä löytäneen. Saat tarjouksen mainostoimistolta, joka tarjoutuu ystävällisesti hankkimaan sivuillesi tietyn määrän tykkääjiä. Hyvä idea?

–  Tykkääjillä on arvoa vain, jos he ovat yrityksen tuotteesta tai palvelusta kiinnostuneita, toteaa Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Kari Roose. Samaa mieltä on ajatushautomo Kurion toimitusjohtaja Jari Lähdevuori. – Tykkääjien myynnin pitäisi soittaa hälytyskelloja. Lähtökohtana pitäisi olla yrityksen liiketoiminta ja se, miten sosiaalinen media tuo siihen lisäarvoa. Sosiaalinen media on yritykselle markkinointi- ja vuorovaikutuskanava asiakkaiden ja potentiaalisten asiakkaiden suuntaan. Jos yritykselle tarjotaan sosiaa-

lisen median hoitoon fantastista markkinointipakettia, voi luvassa olla pettymys. – Kannataa miettiä kahdesti ennen kuin tarttuu tarjoukseen, joka lupaa laittaa Facebook-sivut lentämään. Se varmaankin tehdään, mutta pitää miettiä, rakennetaanko brändiä oikeaan suuntaan, sanoo Lähdevuori. Markkinointi- ja konsulttipalveluita sosiaaliseen mediaan tarjoaa monenkirjava joukko toimijoita. Alalle on helppoa tulla: kuka tahansa voi ryhtyä nimittämään itseään someguruksi, toteaa Lähdevuori. Ja lisää on tulossa. – En usko, että hypekärki on vielä taittunut.

Langat käsissä. Sosiaalisen median voi ottaa haltuun asteittain. Ensin kannattaa kuitenkin miettiä, mitä on tekemässä. Käyttääkö esimerkiksi Facebook-sivua pelkästään tiedottamiseen vai

ottaako sen asiakaspalvelun väyläksi. – Sivun pitää tuottaa lisäarvoa asiakkaille. Mieti, tarkoittaako se etuja, tarjouksia, tietoa vai palvelua, sanoo Roose.

Viestintäväylän näennäinen ilmaisuus on omiaan innoittamaan yrityksiä sosiaalisen median palveluihin liittymiseen. Roose muistuttaa, että uuden väylän haltuunotto edellyttää työtä.

1

Jos sinulle tarjotaan some-markkinointipalveluja, selvitä tarjoajan tausta. Google-haku kertoo jo paljon.

3

Aloita itsestäänselvyyksistä: Hanki sivusi seuraajiksi yrityksesi nykyiset asiakkaat.

5

Yrityksestäsi keskustellaan joka tapauksessa sosiaalisessa mediassa, olit mukana tai et.

2

Mieti mitä teet. Älä avaa esimerkiksi Facebook-sivua, jos et ehdi sitä päivittää.

4

Jos hankit ulkopuolista apua, tilaa konsultointi ja sivujen toteutus eri toimijoilta.

6

Onko pakko, jos ei halua? Mikäli asiakkaasi eivät käytä nettiä, ei tarvitse.


Uutiset

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

tuu

Hyviä ja huonoja maksajia

Jos yritys kuralla, niin on myös taloutesi Yrityksen taloudellisella kunnolla on suuri vaikutus myös sen vastuuhenkilöiden omaan talouteen. Yli sadantuhannen suomalaisen henkilökohtaista taloutta heikentää se, että he ovat päättävässä asemassa heikosti menestyvässä yrityksessä. Heikoimpiin luottoluokkiin B ja C kuuluvien yritysten vastuuhenkilöjoukko on vuodesta 2010 kasvanut lähes kolmanneksella.

Suomen Asiakastieto Oy:n tutkimuksen mukaan vastuuasema konkurssikypsässä yrityksessä kasvattaa henkilökohtaisen maksuhäiriöriskin kahdeksankertaiseksi verrattuna henkilöön, jolla ei vastaavia yhteyksiä ole. Asiakastiedon heikoimpaan luottoluokkaan C luokittelemien yritysten vastuuhenkilöistä joka kolmas saa vuoden kuluessa hen-

kilökohtaisen maksuhäiriömerkinnän. Vastuuasema parhaassa AAA-yrityksessä puolestaan pienentää henkilökohtaisen maksuhäiriön todennäköisyyden 0,3 prosenttiin. – Usein yrittäjät pyrkivät omalla taloudellaan pitämään heikon yrityksen toimintaedellytyksiä yllä, kertoo liiketoimintajohtaja Heikki Koivula Asiakastiedosta.

6,3

9

Rakentamisen liikevaihto oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 28,2 miljardia euroa vuonna 2012. Vielä viime vuonna kaikki oli hyvin, sillä pk-yritysten liikevaihto kasvoi 6,3 prosenttia.

>

Elokuun Yrittäjäsanomissa kerrottiin, että VR-Yhtymän maksuehtona on 45 päivää netto. VR:n talous- ja rahoitusjohtaja Outi Henriksson vakuuttaa, että yhtiö ei missään nimessä pyri käyttämään pk-yrityksiä pankkina. Siihen ei ole tarvetta. – Jos yksittäisiä sopimuksia katsotaan erikseen, pitää se tehdä kaikki kaupalliset ehdot huomioiden, ei vain maksuehdot. Osa suomalaisista suuryrityksistä soveltaa toiminnassaan osin pidempiä kuin 45 päivän maksuaikoja, Henriksson selvittää. VR ei aio lyhentää maksuaikojaan nyt yleisellä tasolla, mutta kunkin toimialan yleinen käytäntö vaikuttaa myös VR:n maksuehtoihin. Yrittäjäsanomat kysyi seitsemästä muustakin valtio-omisteisesta yhtiöstä käytäntöjä maksuajoista. Kyselystä selvisi, että käytännöt ovat varsin kirjavat. Arctia Shipping, CSC tieteen tietotekniikan keskus, Leijona Catering ja Destia kertovat maksuaikojen olevan enintään 30 päivää, osalla maksuaika on merkittävästi lyhyempi. Otoksen esimerkillisin maksaja on CSC, joka maksaa kaikki ostolaskunsa yleensä 14 päivässä. Myös Vapo maksaa maksunsa keskimäärin 14 päivässä. Vapo-konsernilla on tuhansia toimittajia, muun muassa turveurakoitsijoita.

– Siihen pitää resursoida henkilö, joka vie päivittäin, tai ainakin viikoittain sisältöä palveluun. Kuukausi on liian pitkä päivitysväli. Voisiko somen sitten ulkoistaa, jos nettimaailmaa tuntuu vieraalta? Lähdevuori suhtautuu ajatukseen varauksella. Yrityksen nimissä sosiaalisessa mediassa toimivan pitää tuntea tuote ja asiakkaat hyvin. Varsinkin pk-yritykselle ulkoistuksen hyödyt voivat jäädä pieniksi, arvioi Roose. – Rehellinen kommunikointi voi toimia jopa paremmin kuin ulkoistettu sisällöntuotanto.

Yrittäjä.

Hanki uusi Lumia 925 ja kätevä DNA Y-paketti!

Nokia Lumia 925

14

64

€/kk/24 kk (alv. 0 %)

Hanki älypuhelimeen DNA Y-paketti, jossa puhe, netti ja tekstiviestit ovat valmiina yrittäjien erilaisiin tarpeisiin. DNA Y-paketit alk. 15,90 €/kk (sis. 700 min puhetta, nopean liikkuvan laajakaistan yrityksille sekä 300 tekstiviestiä, 24 kk-sopimus, alv. 0 %).

Lumia 925:ssä upeat Lumia-ominaisuudet ja paljon uutta! Yrittäjälle nopea nettiyhteys DNA:n Y-paketilla, helppo sähköposti ja kalenteri, navigaattori, kartat, ammattilaistason kamera sekä runsaasti muita huippuominaisuuksia. Pitkäkestoinen akku parantaa käyttövarmuutta. Herkkä kosketusnäyttö, jota voi käyttää myös hanskat kädessä!

Hanki omasi lähimmästä DNA Kaupasta, soita nopeaan ja maksuttomaan yritysasiakkaiden myyntipalveluun 0800 302030 tai osta netistä: yrityskauppa.dna.fi

2609_DNA_Y_Lumia_925_210x297_SuomYritSano.indd 1

17.9.2013 14.00


Uutiset

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Optimisti ajattelee toisin Toisinajattelija ei sorru synkkyyteen, vaikka talouden alamäki puhuttaa maailmaa, sanoo Esko Valtaoja.

VESA-MATTI VÄÄRÄ

10

juttutuulella

Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

Mihin suuntaan maailma menee? Tulevaisuus ei ole tietoisuudessamme. Suunta on nyt hyvä. Maailmasta tulee vapaampi, ihmisistä terveempiä ja koulutetumpia. Sodat, köyhyys ja nälkä vähenevät.

Yrittämisen tulevaisuus Suomessa? Nyt jauhetaan taantumuksesta, lamasta ja kaikesta kielteisestä. Kuitenkin todellinen vauraus kasvaa kohisten Suomessa ja koko maailmassa. Se avaa markkinoita yrittäjille. Totta on, että tulevaisuudessa tarvitaan tavaraa ja palveluja enemmän kuin nyt.

Virheet, joita kannattaisi välttää? Jämähtäminen on paha. Ei jäädä myymään vanhaa menestystuotetta hampaat irvessä. Kuopion torilla ei kannata ikuisesti myydä saippuaa, jos se joskus on tehnyt hyvin kauppansa. Nokia teki aikanaan menestyspuhelimen, mutta ei sitäkään voi ikuisesti myydä. Helmasynti on, ettei oteta selvää. Tiede tuottaa tietoa. Ei kannata väkisin vääntää luomuviljelyn maaksi, jos samaan aikaan kehitetään GMO-elintarvikkeita, joita voidaan tuottaa ympäristöä säästäen.

Uutiset kertovat kauheuksista. Eikö se hätkähdytä? ”Vanhat hyvät ajat” ovat mielikuvitusta. Oikeasti ihmiset eivät tiedä, millaista elämä oli ennen. Ei osata historiaa. Korkeintaan tiedetään menneiden sotien vuosilukuja. Historiankäsitys on lööppien varassa. Sata vuotta sitten lapsensurma ei olisi ollut uutinen.

Mitä Lappi sinulle merkitsee? Ennen muuta valoa. Kesäisin aurinkoa. Talvisin tähtiä ja revontulia.

Mikä on pitkän partasi viesti? Laiskuus. En ole koskaan ajanut partaani, joskus vain saksilla vähän nipannut sieltä täältä. En ole aamuihminen. On kosmologinen fakta, että maailmankaikkeudessa ei tapahdu koskaan mitään merkittävää ennen puoltapäivää.

Kuka? Esko Valtaoja Tausta: 62-vuotias ja naimisissa. Syntynyt 1951 Kemissä, käynyt koulunsa Sodankylässä. Opiskellut Turun yliopistossa tähtitiedettä. Valmistunut filosofian tohtoriksi 1985. Työura: Turun yliopistolla töissä 1975–87, projektipäällikkö teknillisessä korkeakoulussa 1987–96, Turun yliopiston määräaikainen professori 1997–2002, avaruustähtieteen professori vuodesta 2002. Tuttu: Tieteen kansantajuistaja, luennoitsija, puhuja, kirjailija, Tuorlan observatorion entinen johtaja. Palkittu: Mm. Tieto-Finlandia 2002, Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 2008. Tekeillä: Lastenkirja Tähdenlento pöytälaatikossa yhdessä Lisbeth Landefortin sekä kuvittaja Tuula Moilasen kanssa. Motto: Ruoki päätäsi! Tietäminen on hauskempaa kuin luuleminen!


Uutiset

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kertokaa edes yksi hyvä syy, miksi vaihtaisin Soneran yritysasiakkaaksi? Saammeko kertoa neljä? 1. Sonera Sopiva Yrityksille -liittymän kiinteään kuukausihintaan sisältyvät puhelut, nettikäyttö ja viestit. Eli budjetti pitää. 2. Liittymän kiinteään kuukausihintaan kuuluvat puhelut, viestit ja nettikäyttö myös Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. 3. Koko maan kattava verkko, josta iso osa jo supernopeaa 4G:tä. Surffaa ja lataa tiedostoja huippuvauhdilla. 4. Tämä huipputarjous:

Sopiva Yritys 1000 -paketti sisältää • 1000 min puhetta • 1000 teksti- ja/tai kuvaviestiä • supernopea netti • käyttö pohjolassa ja Baltiassa

Yritys 1000

19

90 €/kk

ALV 0 %

Hanki omasi: www.sonera.fi/tervetuloa • Sonera Kaupat ja Soneran valtuuttamat yrityskauppiaat • Soita numeroon 0800 134134. Vain yritysasiakkaille.

11


12

Uutiset

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kunta saneeraa, myyntityö Proaktiivisuus kaupungin suuntaan kannattaa, kun palveluntuotantoa karsitaan.

JUHA TANHUA

yhteistyössä on rakennettu hankintakalenteri Kouvolan verkkosivuille. –  Hankintakalenteria on helpompi tarkastella kuin hankintoja Hilmassa. Kaupungin hankinnoissa ryhdyttiin viime vuonna arvioimaan ympäristö- ja yritysvaikutukset. Nyt on käynnissä pilottivaihe, joka on tarkoitus laajentaa kaupungin koko päätöksentekoon. Virkamiehetkin alkavat ym–  märtää yrittäjiä paremmin. Juuri elinkeinoyhtiön toimitusjohtaja vakuutti yhteisessä kokouksessa, että kaupunki ei ilman yrittäjiä selviä.

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

K

aupunkien säästötalkoot tarkoittavat lisää kysyntää yrityksille. Kuntatalouden neuvonantaja BoErik Ekström sanoo, että Kouvolan mittavat yt-neuvottelut on tervetullutkin prosessi, joka synnyttää uusia aktiviteetteja alueella. – Yrittäjän pitää olla proaktiivinen kuntaan tai kaupunkiin päin, pk-yritysten pitää luoda konsepti ja lähestymistapa palvelujen myyntiin. Sinne vain myymään, yrittäjä ei voi jäädä odottamaan, että tilauksia tulee. Kun yrittäjä varautuu kaupungin tai kunnan yt-neuvottelujen seurauksena mahdollisesti lisääntyvään kysyntään, aluksi on katsottava, millaista kilpailevaa bisnestä kaupunki tuottaa, Ekström kertoo. Esimerkiksi Kouvola tavoittelee 600 henkilön vähennyksillä noin

Näin Pietarsaaressa. Bo-Erik

hommissa. Lasse Kemppinen toivoo kaupungilta lisää töitä, vaikka niitä on tähän asti hyvin tullutkin.

20 miljoonan euron säästöjä. Kuntatalous on tiukoilla kautta maan. Kunnat joutuvat säästämään palveluista: nähtäväksi jää, missä määrin ja mitä palveluita aletaan ostaa enemmän ulkoa.

Kouvola myllää. Kouvolalaiset yrittäjät toivovat kaupungin orga-

nisaatiouudistuksen ja säästöjen tehostavan toimintaa ja tekevän kunnasta paremman yhteistyökumppanin yrittäjille. Konehuolto L. Kemppinen Ky:n yrittäjä Lasse Kemppinen kertoo, että tekninen toimi on Kouvolassa ollut ulkoistusten edelläkävijä. Muun muassa kadunrakennus ja

katujen hoitopalvelut on ulkoistettu. – Teemme kaupungille traktoreiden ja työkoneiden huoltoja sekä korjauksia. Toivottavasti kaupungilta tulee töitä lisää. Kaupungissa on laadittu hankintastrategian osana pienhankintaohjeet sekä yrittäjien kanssa

Ekström toimii neuvonantajana Pietarsaaren kaupungin strategiaprojektissa, jossa keskeisenä tavoitteena ovat säästöt. Pietarsaaren osuus koko maata koskevasta miljardin euron suuruisesta kuntatehtävien leikkauksesta on viisi miljoonaa. Tämän lisäksi Pietarsaarella on ennestään säästötavoitteita. Projektissa yritetään löytää –  keinoja palveluntuotannon tehostamiseksi. Tämä tarkoittanee myös kunnan oman palveluntuotannon karsimista. Kuntien pitää miettiä, missä palveluissa ne voivat olla mukana ja mistä pitää luopua.

Omaa palveluamme yksilöllisempää on vain itsepalvelu. Vakuutusyhtiö kaikelle, mistä välität. Henkilökohtainen palvelutapamme voi säästää vakuutuskustannuksianne. Kartoitamme riskit ja räätälöimme ehdotukset yksilöllisesti sekä tarjoamme omia vakuutusneuvojia yritysten jatkuvaksi avuksi. Toki voit valita vakuutuksesi helposti itsekin. Tutustu osoitteessa folksam.fi tai soita arkena 8.30–16.30: 010 550 2004*. *Kiinteästä linjasta 8,35 snt/puhelu + 3,2 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 19,2 snt/min.


Uutiset

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

iskuun Tuottavuudelle vihreä valo

>

Suomen Yrittäjät kysyi Kuntaliiton Kuntamarkkinoiden kävijöiltä, mikä on tehokkain tapa turvata julkiset palvelut. Lähes 600 vastaajasta runsas enemmistö kannatti annetuista vaihtoehdoista tuottavuuden parantamista ja palveluostojen lisäämistä yrityksiltä ja järjestöiltä. Syyskuussa tehdyn kyselyn perusteella kunta-alan toimijat kannattavat kuntien tehtävien vähentämistä. Vastaajista lähes kaksi kolmasosaa vähentäisi tehtäviä peräti puolella. Joka kolmas piti nykyistä tehtävämäärää sopivana

ja vain neljä prosenttia lisäisi tehtäviä ja velvoitteita. Kuntien ja yrittäjien välisen yhteistyön tiivistämistä esitti viime Yrittäjäsanomissa kuntaministeri Henna Virkkunenkin. Osapuolet vastasivat huutoon Yrittäjän päivänä 5. syyskuuta, jolloin paikalliset yrittäjäyhdistykset jalkautuivat kaupunginvaltuustojen kokouksiin ja noin 180 kunnassa allekirjoitettiin sitoumus yrittäjyyden puolesta. Sitoumuksella luvataan edistää yrittäjämyönteistä ilmapiiriä.

13

Kolme hyvää syytä lisää vaihtaa Soneralle. Samsung Galaxy S4 Mini + Yritys 1000

32

80 €/kk

24 kk sop. ALV 0 %

Yrittäjän päivä näkyi ja kuului • Valtuustot koolle -operaation ympärillä oli tilaisuuksia ympäri Suomea noin 240.

• Sitoumuksia yrittäjämyönteisen ilmapiirin edistämiseksi allekirjoitettiin noin 180 kunnassa ja kaupungissa.

• Yrittäjäyhdistykset kohtasivat 5. syyskuuta eli Yrittäjän päivänä tai samalla viikolla noin 3 000 valtuutettua.

Suuret ominaisuudet taskukoossa

Samsung Galaxy S4 Active + Yritys 1000

39

25 €/kk

24 kk sop. ALV 0 %

HANKI YRITYKSELLESI AVAINLIPPU JA ANNA SUOMALAISEN TYÖN NÄKYÄ! Avainlippu sopii yritykselle, jonka tuotteet ja palvelut on valmistettu tai tuotettu Suomessa. Avainlippu on Suomen tunnetuin alkuperämerkki ja se viestii yrityksesi arvoista ja luo myönteistä mielikuvaa myös ulkomailla. Suomalaisen Työn Liiton jäsenenä voit saada Avainlipun käyttöoikeuden lisäksi hyödyllisiä jäsenetuja. Liity ainutlaatuiseen joukkoon, jossa yritykset, yhteisöt, kuluttajat ja työntekijät edistävät yhdessä suomalaista työtä.

OTA YHTEYTTÄ: STL@AVAINLIPPU.FI PUH: 09 696 2430 Lisätietoa Avainlipun myöntämisestä, maksusta ja käyttömahdollisuuksista:

www.avainlippu.fi

4

Pöly- ja vesitiivis

Samsung Galaxy S4 + Yritys 1000

39

25 €/kk

24 kk sop. ALV 0 %

5” lippulaiva Kyllä kiitos! Olen kiinnostunut liiton jäsenyydestä ja haluan että minuun otetaan yhteyttä koskien Avainlipun käyttöoikeutta.

Yritys

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Y-tunnus Yhteyshenkilö Puhelinnumero Sähköpostiosoite Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka

Suomalaisen Työn Liitto ry Tunnus 5007432, 00003 VASTAUSLÄHETYS

Hanki omasi: • www.sonera.fi/tervetuloa • Sonera Kaupat ja Soneran valtuuttamat yrityskauppiaat • Soita numeroon 0800 134134 Vain yritysasiakkaille. Lisätietoja www.sonera.fi/tervetuloa


14

Uutiset

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Petri ”Fast-Pete” Lehtinen: Edessä juhlahyppy Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

Tunne oli huikea. Ihan kuin olisin vain tippunut pimeään. Kiinassa olevaan maailman syvimpään luolaan hyppääminen oli aivan erilainen juttu base-hyppyjenkin maailmassa. Meteoriitin tekemän luolan pohjalle on matkaa yli 600 metriä. Siitä on pian kymmenen vuotta, kun aloitin base-hyppäämisen. Olin sitä ennen hypännyt laskuvarjolla nelisensataa kertaa. Halusin jotain lisää. Pian on juhlahypyn aika. Tuhat basea on täyttymässä. Saa nähdä missä juhlahyppy toteutuu. Edessä on matkoja Bahlinge Bridgelle Kiinaan, Kuala Lumpuriin sekä Saksaan. Siellä hypätään entisen Zeppelinin hangaariin rakennetussa Tropical Islandissa. On aina hienoa, kun basettajia eri puolilta maailmaa kokoontuu. Harrastuksen parhaita juttuja onkin sosiaalisuus ja se, että näkee erilaisia paikkoja. Olen matkoilla ainakin puolitoista kuukautta vuosittain. Suomessa voi luvallisesti hypätä vain muutamissa paikoissa. Basessa ihmiset opettavat toisiaan ilman sääntöjä tai virallisia valmennusohjelmia. Kroatian Limska Dragan sillan jälkeen vien lajia aloittavia hyppääjiä Italian vuorille

sekä Sveitsiin tekemään pari pato- ja kalliohyppyä. Basettaminen ei ole mikään laskuvarjohypyn alalaji, vaikka käytetäänkin samankaltaisia välineitä, eli avautuvia varjoja. Basessa hypätään aina kiinteältä alustalta; torneista, silloilta, mastoista, katoilta, kallioilta. Tämä ei ole mitään sekopäitten hommaa, vaan harkittua ja laskelmoitua. Onnistuminen perustuu lihasmuistiin. Oikeanlainen pelko pitää sopivasti varpaillaan. Itse asiassa ennen jokaista hyppyä pelottaa. Pelko panee skarppaamaan. Base on itsensä hallitsevan ja harkitsevan ihmisen hommaa. Olen minäkin loukkaantunut pari kertaa, mutta kertokaapa minulle urheiluharrastus, joka on täysin riskitön. Basessa pitää hallita tuulen metkut, selvittää laskeutumisalusta ja tuntea omat taidot. Olin ollut yrittäjänä liki 10 vuotta, kun laskuvarjojen kautta löysin base-hypyn. Se pelasti stressiltä ja uupumiselta.

henkireikä Sarjassa yrittäjät kertovat intohimoisesta harrastuksestaan.

Tapahtumia pohjoiseen Suomeen • Petri Lehtinen pyörittää Rovaniemellä Arctic Event -yritystä, joka tarjoaa tapahtumatuotantoa etupäässä Lapin ja Oulun läänin alueille. Talvi on pohjoisessa sesonkiaikaa. Yritys työllistää 7 kokopäiväistä työntekijää ja tarjoaa erityisesti talven sesonkiaikaan keikkatöitä muutamalle kymmenelle tekijälle.

Tänään on hyvä päivä perustaa verkkokauppa Aloita vaikkapa lataamalla suosittu verkkokauppaoppaamme ilmaiseksi sivuiltamme osoitteessa www.mycashflow.fi. Tutustu samalla MyCashflow’n monipuolisiin ominaisuuksiin ja näppäriin toimintoihin. Halutessasi voit perustaa yrityksellesi oman vaivattoman verkkokaupan vaikka saman tien! Lisätietoja MyCashflow’sta ja verkkokaupan perustamisesta saat myynnistämme 020 741 9171, myynti@mycashflow.fi.

Aidosti helppokäyttöinen verkkokauppaohjelma Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin: lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.


Uutiset

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Insinööri osaa myös markkinoida Suomen markkinointihenkisin insinööri -kilpailun kärki on seulottu. Neljän parhaan joukkoon valittiin markkinointijohtaja Timo Annala Fujitsu Finland Oy:stä, toimitusjohtaja Jari Elamo Helkama Veloxilta, yrittäjä ja toimitusjohtaja Reijo Karppinen Dynaset Oy:stä sekä siltaryhmän päällikkö Janne Wuorenjuuri VR Track Oy:stä. Näin ollen neljän kärkeen valikoitui kaksi pk-yrittäjää. Kilpailun voittaja palkitaan 10 000 euron palkinnolla 1. lokakuuta Toinen aalto -seminaarissa Helsingin Messukeskuksessa. Toista kertaa järjestetty Suomen markkinointihenkisin insinööri -kilpailu oli avoin kaikille diplomi-insinööreille ja insinööreille. Kilpailuun osallistui 20 hakijaa. Arviointikriteereinä olivat vahvat liiketoiminnalliset näytöt.

Pois alvvirheet Yrittäjien arvonlisäveroilmoituksissa ilmenee tahattomia virheitä, jotka voisi välttää paremmalla tiedottamisella. Varsinkin verosääntöjen muutosten yhteydessä näitä tahattomia virheitä esiintyy. Tulokset selviävät Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksesta. Julkisuudessa esitetään vahvoja väitteitä harmaan talouden haitallisuudesta julkiselle taloudelle. Aina ei ole kyse harmaasta taloudesta, vaan yksinkertaisesti tahattomista virheistä. Tahallisten ja tahattomien virheiden suuruutta on normaalin seuranta-aineiston avulla hankala erottaa toisistaan.

Taistele harmaata taloutta vastaan Harmaa talous – musta tulevaisuus -kampanja kannustaa rehelliseen yrittäjyyteen. Harmaa talous vaikuttaa rehellisen yrittäjän arkeen esimerkiksi vääristämällä kilpailua ja tuotteiden sekä palveluiden hintoja. Lisäksi palveluiden ja tuotteiden laatu ja turvallisuus kärsivät. Näin viestitetään tiedotuskampanjassa, joka on osa valtioneuvoston hyväksymää kuudetta harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelmaa vuosille 2012–2015. Kampanjassa korostetaan työsopimuksen, verokortin ja kuittien tärkeyttä, pimeää työvoimaa ja elintarviketurvallisuutta. Esiin nostetaan myös tuoteväärennökset.

Mihin jäi tyytyväinen asiakas Myyjiä palkitaan Suomessa asiakaskontaktien ja kauppojen määrästä sekä kassaan tuoduista euroista. Asiakastyytyväisyys nousee vain harvoin palkitsemisen perusteeksi. Tuoreeseen kyselyyn vastanneista yrityksistä 54 prosenttia ei palkitse yksittäisiä myyjiä asiakastyytyväisyydestä koskaan. Myyntitiimeiltä tyytyväisyyspalk-

kiot jäävät kokonaan saamatta peräti 62 prosentissa yrityksistä. Useammin kuin vuosittain asiakastyytyväisyydestä palkitaan tiimejä 11 prosentissa yrityksistä. Tulokset selviävät myynnin johtamisen tilaa luodanneesta kyselystä. Kyselyn toteutti asiakaskokemuksen kehittämisen ratkaisuihin erikoistunut suomalainen SN4Mobile.

– Jos myyjiä mitataan vain määrästä eikä lainkaan laadusta, mittarit eivät motivoi pitämään asiakastyytyväisyyttä ykkösasiana, sanottiin juhlapuheissa mitä tahansa. Me opimme myymään ja palvelemaan paremmin vasta, kun palkitsemisen perusteena käytettävät mittarit muuttuvat, sanoo SN4Mobilen toimitusjohtaja Jukka Hyttinen.

15

1,2 %

Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna puoli prosenttia. Talouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvuuralle vasta vuoden lopulla. Ensi vuonna kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 prosenttia kotimaisen kulutuksen tukemana.


16

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

RAVISTAJAT Johannes Wiehn

Pystyn kommunikoimaan asiakkaiden kanssa ja sitä venäläiset arvostavat. Mohamad Darwich Lappilaista tunnelmaa. Mohamad Darwich päätyi marketin nimessä Laplandiaan, sillä hän halusi osoittaa venäläisille asiakkaille kaupan tarjoavan suomalaista laatua ja eksotiikkaa.

Piikki kauppajättien Mohamad Darwichin perustamassa Laplandia Marketissa käy yli 3 000 venäläistä turistia ostoksilla joka päivä.

Lappeenranta Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

O

pettele kieli ja tunne oikeasti asiakkaasi. Näin voi kiteyttää syyrialaistaustaisen Mohamad Darwichin menestysreseptin. Resepti toimii, sillä Darwich on onnistunut muutamassa vuodessa kasvattamaan Laplandia Marketista todellisen kilpailijan itärajan isoille marketeille. Marketissa käy päivittäin yli 3 000 venäläistä turistia ostoksilla ja markettia pyörittävän Atma Trade Oy:n liikevaihto on kivunnut jo lähes 43 miljoonaan euroon. Ja mikä tärkeintä, yhtiön tulos oli noin 6,4 miljoonaa euroa. – Kilpailu on todella kovaa, sillä myös Pietarissa on isoja marketteja. Tärkeintä on tietää, miten pys-

tyy miellyttämään omia asiakkaitaan eli mitä ostaa ja millä hinnalla myy. Meillä on myynnissä vain ne tuotteet, jotka menevät kaupaksi. Hinta on ratkaiseva tekijä, Darwich sanoo. – Pystyn kommunikoimaan asiakkaiden kanssa ja sitä venäläiset arvostavat, hän jatkaa.

Ei ole lohen voittanutta. Laplandia Marketin hyllyillä on tavaraa aina kuivaelintarvikkeista, taloustavaroihin, puutarhatuotteisiin ja tekstiileihin asti. Myös kalatuotteet käyvät kaupaksi, etenkin lohi. Darwich hyödyntää Venäjän tuntemustaan matkustamalla säännöllisesti Pietariin tutustumaan kilpailijoiden valikoimiin. Lisäksi hän käy ahkerasti Kiinassa messuilla. – Tuotteiden pitää vaihtua tarpeeksi usein ja valikoiman on oltava muihin verrattuna erilainen. Silloin asiakas tulee tänne aina

uudestaan, toimitusjohtaja arvioi. Vaikka Atma Tradessa tehdään tarkkaa selvitystyötä kuluttajien käyttäytymisestä, lopullisen päätöksen tavaran myyntiin ottamisesta ratkaisee kuitenkin Darwichin ”sisäinen tunne”. Sisäinen tunne ohjasi Darwichia viisi vuotta sitten perustamaan Laplandia Marketin Nuijamaalle. Aikaisemmin hänellä oli pienempi, noin 600 neliön myymälä Lappeenrannassa. – Tuli hetki, jolloin piti päättää laajentamisesta. Se oli iso riski. Otin lainan ja perustin myymälän keskelle metsää. Kaikki sanoivat, että olen hullu, Darwich muistelee. Asiakkaita alkoi tulla heti, sillä yritys sijaitsi Venäjän rajan ja Lappeenrannan välisen läpikulkureitin varrella. Kilpailijatkin halusivat apajille. – Kaupunki ei ollut kaavoittanut enempää tontteja, eikä halunnutkaan kaavoittaa. Se on meille hyvä,

Darwich sanoo. Muutosinto ja halu riskinottoon kuvaavat hyvin Darwichia. – Suomalaiset yrittäjät ovat aika varovaisia ja konservatiivisia. He haluavat kulkea tiettyjä turvallisia teitä. Yrittäjältä vaaditaan enemmän rohkeutta ja avoimuutta uusille ideoille.

Suuri ja mahtava. Darwichin tie Suomeen ja menestyväksi yrittäjäksi ei kulkenut aivan tavallisia polkuja pitkin. Alun perin hän lähti parikymppisenä opiskelemaan silloiseen Neuvostoliittoon rakennusinsinööriksi. – En ollut aikaisemmin käynyt ulkomailla. Pietari näytti kurjalta, kaupoissa ei ollut mitään, Darwich muistelee. Siitä huolimatta hän asui maassa viisi vuotta. Siinä ajassa valtiokin ehti luhistua alta ja muuttua Venäjäksi.


17

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Ravistajissa mukana:

OSA

7/10

Näin Ravistajatsarja etenee

1) Yrittäjäsanomat esittelee helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden Ravistajat-yrityksen. Samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle.

2) Yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen. 3) Yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä Ravistajat-listalle. Raati seuraa listaa koko vuoden. Samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: www.ravistajat.fi

4) Kovin Ravistaja valitaan ensi vuoden tammikuussa. Valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näkemykset.

5) Aikaisemmin esitellyt yritykset: Juustoportti (helmikuu),

Innojok (maaliskuu), Picosun (huhtikuu), Fira (toukokuu), St1 (kesäkuu) ja Dermoshop (elokuu).

Atma Trade pähkinänkuoressa • Atma Trade Oy on perustettu vuonna 2003 ja yhtiön omistaa Mohamad Darwich. • Yhtiö perusti Laplandia Marketin vuonna 2008 ja muutti uusiin, 2 000 neliön, tiloihin Nuijamaalle. Ennen sitä Atma Traden liikevaihto oli noin 3,2 miljoonaa euroa, nyt se on lähes 43 miljoonaa euroa. • Marketissa käy päivittäin yli 3 000 venäläistä asiakasta ostoksilla.

• Laplandia Marketin lisäksi yhtiöllä on oma kalanjalostusyritys sekä omat tuotemerkit alusasuissa ja oliiviöljyissä. • Marraskuussa avautuu uusi Laplandia Market Imatralle. Lisäksi Atma Trade avaa merkkivaatteita myyvän muotikeskuksen Lappeenrantaan.

>

Finnveran liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo kehuu Mohamad Darwichia ja hänen omistamaansa yritystä Atma Trade loistavaksi valinnaksi kymmenen Ravistajatfinalistin joukkoon. – Tämä on hieno ravistaja, jos mikä, Paloheimo hehkuttaa. Hän kuvaa, että Darwich on mielenkiintoisista lähtökohdista noussut merkittäväksi kaupan Annamarja Paloheimo alan toimijaksi. Erityisenä voimavarana on asiakaskunnan erinomainen tuntemus ja niche-markkinaan ”iskeminen”. – Darwich osaa sitouttaa asiakkaat veronpalautussysteemillä. Hän on ennakkoluuloton ja rohkea yrittäjä, joka ei ole epäröinyt tarttua tilaisuuteen. Darwich hallitsee myös ostotoiminnan ja yrityksen kannattavuus on keskivertoa huomattavasti parempi. Atma Trade teki viime vuonna noin 43 miljoonan euron liikevaihdolla 6,4 miljoonan euron tuloksen. Yhtiön kannattavuus on ollut vuosikausia huippuluokkaa. Paloheimon mukaan Atma Traden kasvu ja työllistäminen jatkuvat myös tulevaisuudessa. Tästä osoituksena uusia kauppoja aukeaa loppuvuonna. – Toivottavasti markkinaikkuna ei sulkeudu. Kun raja saadaan parempaan kuntoon, niin ostosmatkailu on vieläkin mukavampaa ja miellyttävämpää venäläisille asiakkaille. Hallituksen rakenneuudistuspaketissa tämä on huomioitu.

• Seuraavaksi Darwich aikoo laajentaa Laplandia Marketia franchisingperiaatteella.

Kolme pointtia

lihassa Suomeen Darwich päätyi avioiduttuaan suomalaisen naisen kanssa. –  Ero oli valtava. Tavaraa oli joka puolella ja täällä oli turvallista. Yritin alussa jatko-opiskella tai vaihtaa alaa, mutta töiden saaminen oli vaikeaa. Oli pahin lamaaika. Darwich löysi harjoittelupaikan kirpputorilta Kotkasta. Hän huo-

”Hieno ravistaja, jos mikä”

masi, että vuokrakirpputorit kasvattivat suosiotaan, eikä sellaista ollut Lappeenrannassa. Siitä se lähti. – Silloinen työnantajani ei uskonut ideaani. Hänen mukaansa yritykseni nimi voisi olla Perse auki Oy. Ensimmäiset kolme kuukautta olivatkin vaikeat. Sen jälkeen alkoi olla jo kahden kuukauden jonoja, Darwich kertoo.

Hän ehti myydä kirpputorin eteenpäin ja kokeilla muutakin yrittämistä, kunnes palasi lähtöruutuun. Ainoastaan sillä poikkeuksella, että kirpputorille tuli aluksi kymmenen neliön nurkka uutta tavaraa varten. – Venäläiset ostivat tuotteet kahdessa viikossa. Sitten ostettiin tavaraa enemmän ja laajennettiin. Se oli kaiken alku, Darwich muistelee.

1

Atma Traden omistaja Mohamad Darwich osaa venäjän kielen ja tuntee asiakkaansa. Sen ansiosta kaupan hyllyillä ovat oikeat tavarat oikeaan hintaan.

2

Halu kehittyä ja kasvattaa liiketoimintaa vievät Atma Tradea eteenpäin.

3

Darwich haluaa erottautua kilpailijoista ja tutkii tarkasti, mitä kilpailijoilla on myynnissä. Niin Suomessa kuin Venäjälläkin.

Uusi marketti

>

Atma Traden omistaja ja toimitusjohtaja Mohamad Darwich aikoo laajentaa Laplandia Market -konseptia myös muualle. Marraskuussa avautuu Imatralla noin 2 500 neliön Laplandia Market eli myymäläpinta-alaa on 500 neliötä enemmän kuin Nuijamaalla. – Avaamme marraskuussa Lappeenrannassa myös muotikeskuksen. Sinne tulee

myyntiin keskituloisille tarkoitettuja merkkivaatteita, Darwich suunnittelee. Laajentumispyrkimykset eivät rajoitu pelkästään marraskuulle. Darwich on jo miettinyt, että kolmas Laplandia Market avautuisi jossain päin Suomea franchising-vetoisena. – En pysty itse olemaan joka puolella paikalla, Darwich perustelee ratkaisua.

Sekoita pakkaa! Äänestä suosikkiasi: www.ravistajat.fi

Ääniä annettu 6 493


18

Uutiset

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Punttisalin nurkasta lähikaupan hyllyille Urheiluravinteiden myynti kasvaa Suomessa vauhdikkaasti.

EMIL BOBYREV

Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

O

letko vaihtanut palaveripullan proteiinipatukkaan? Maistuuko urheilusuorituksen päälle palautumisjuoma? Yhä useampi suomalainen nappaa nykyään ruokakaupasta mukaan urheiluravinteita, kuten proteiinipitoisia välipalapatukoita tai palautumista avittavia ja lihasta rakentavia juoma-aineksia. Aikanaan, kun visioin pala–  verissa laajentamista erikoisliikkeistä päivittäistavarakauppoihin ja tuhannen jakelupisteen verkostosta, katsoi firman väki minua sen näköisenä kuin olisin ottanut aamulla väärän värisen pillerin, muistelee Func Food Finlandin pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Antti Pirinen. Tamperelaisyritys on kuluttajille tunnettu Fast-tuotemerkillä myytävistä urheiluravinteista, joita saa nyt lähes 4 000 paikasta. Yyritys aloitti vuonna 1996 pienenä urheiluravinnekauppana, josta se kasvoi tukkuriksi ja maahantuojaksi. Päivittäistavarakauppaan yritys sai tuotteitaan jo vuonna 2000, mutta viime vuosina väylä on auennut kunnolla, Pirinen kertoo. Tuotteita on saatu kaupoissa hyllynpäätyihin ja massaesillepanoihin. Viime vuonna Func Foodin liikevaihto kasvoi 13 prosenttia 12,2 miljoonaan euroon, ja kuluva vuosi näyttää vielä paremmalta: liikevaihto on kasvamassa noin 40 prosenttia. Se, että kuluttaja löytää Func Foodin tuotteen itsepalvelumyymälän hyllystä on Pirisen mu-

Päämajassa. Hanna Kurkioja ja Marko Puurula pähkäilevät tuotekehityksen parissa urheiluravinneyritys Func Foodin pääkonttorissa Tampereella.

kaan kovan ja määrätietoisen työn tulos. Vantaalla ja Toholammilla toimiva Leader Foods ylsi keväällä

vielä kovempaan, yli 60 prosentin kasvuun, kertoo toimitusjohtaja Janne Hakala. 13-vuotiaan Leaderin liikevaihto oli viime vuonna

13 miljoonaa euroa. – Tavoitteenamme on kasvaa yli 25 prosenttia vuodessa ja sen yli mennään varmasti.

Tähtäimessä Venäjä

>

Func Foodin toiminta on vahvasti keskittynyt kotimaahan, mutta myös lähialueiden markkinat kiinnostavat. Fast-tuotteet ovat urheiluravinteiden markkinajohtaja Virossa, ja tulevaisuudessa yritystä vetää etenkin Venäjä. – Venäläiset eivät välttämättä luota kovin paljoa sikäläisiin brändeihin, ja suomalaisilla tuotteilla on luotettava ja turvallinen maine, sanoo Func Foodin hallituksen puheenjoh-

taja Antti Pirinen. Yhtiö ei kuitenkaan aio lähteä Venäjälle kokeilemaan onneaan, vaan ponnistukseen halutaan varata riittävät resurssit, sekä löytää luotettava kumppani ratkomaan itämarkkinoilla toimimisen käytännön haasteita. Leaderin tuotteita myydään Ruotsissa, jossa vastaanotto on ollut hyvä, kertoo toimitusjohtaja Janne Hakala. Yhtiö vei tuotteita myös Venäjälle, jossa

tehdään lokakuussa laajempi lanseeraus. Leader panostaa etenkin Pietarin alueelle. Suomessa urheiluravinteiden kauppa on vahvasti kotimaisten toimijoiden hallussa. Pirisen mukaan jakelu on eurooppalaisessa mittakaavassa poikkeuksellisen laajaa, ja se on myös vetänyt katteet päivittäistavarakauppaa kohti. Pieni ja tiukasti kilpailtu markkina ei isoja ulkomaisia yrityksiä kiinnosta.

Koko kansalle. Määrätietoisesti kehitetty Fast-brändi on Pirisen mukaan yhtiölle tärkeä väline, mutta kehityksen takana on paljon muutakin. Urheiluravinteiden käyttäjäkunta on laajentunut puntinnostajista ja aktiiviurheilijoista kuntoilijoihin, ja lisäksi proteiinivalmisteet kiinnostavat kuluttajia välipalavaihtoehtoina. Pirinen arvioi, että juuri terveystietoisista ja painonhallintakonsteja etsivistä kuluttajista löytyy alalle kasvua vielä reippaasti. Myös Leaderin Hakala uskoo kasvua löytyvän terveellisistä välipalatuotteista. Yhtiö on suunnannut katseensa voimailijoista tavallisiin kuluttajiin, joille lanseerattiin hiljattain proteiinipuuro. – Olemme elintarvikeyhtiö, emme urheiluravinnevalmistaja, Hakala kertoo strategiasta. Urheiluravinteiden ja välipalojen lisäksi Leaderin repertuaarissa on lisäaineettomia ja gluteenittomia tuotteita. Yhtiön kasvu vaatii jatkuvia investointeja tuotantoon. Tehtaita Toholammilla ja Vantaalla laajennetaan parhaillaan. – Esimerkiksi Toholammille rakennetaan uutta patukkatuotantolinjaa. Investointeihin kuluu vuodessa miljoonia, kertoo Hakala. Func Food hoitaa tuotannon alihankintana, josta merkittävä osa tehdään Suomessa. – Alihankinta mahdollistaa laajan tuoteskaalan ja dynaamisuuden. Se on ollut meille investointien näkökulmasta oikea ratkaisu. Piriselle maistuvat yhtiön omista tuotteista etenkin välipalapatukat, jotka kelpaavat myös perheen lapsille. Kiinnostus urheiluravinteisiin sai alkunsa kehonrakennuksesta, jota mies harrasti kilpatasolla 1990-luvulla. – Sain sytykkeen selvittää ravitsemuksen ja suorituskyvyn syyseuraussuhteita. Tässä työssä on edelleen paljon samaa innostusta mukana.

kiitä ja muista Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä. Lisätiedot: www.yrittajat.fi/huomionosoitukset tai puhelin 09 229 221.


Uutiset

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kaupungilla: Mikä nostaa hymyn yrittäjän huulille? MAKSETUT LAINAT. Aurin-

koisten kelien myötä piristynyt asiakaskäyttäytyminen ja omat maksetut lainat.

Laura Huurtola, Ruokakippari-kauppias Helsingistä

Venäjä pakitti TIR-uhkauksessaan Venäjä ei toteuta uhkaustaan irtiotosta TIR-järjestelmästä, ainakaan vielä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n mukaan Venäjä pidensi kansainvälisiä maantiekuljetuksia säätelevän TIR-sopimuksen voimassaoloaikaa joulukuun alkuun asti. Alkuperäisen uhkauksen perusteella sopimus olisi jo irtisanottu.

Mikäli uhkaus toteutuu, on odotettavissa pitkiä rekkajonoja ja kasvavia kustannuksia Suomen

itärajan liikenteessä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n TIR-asioista vastaava johtaja Sakari Backlund sanoi jo aiemmin, että haitat olisivat merkittäviä myös Venäjälle itselleen. – Kansainvälinen kauppa häiriytyisi ja tavaraliikenne takkuilisi. Toteutuessaan Venäjän irtisanoutuminen olisi vakava ja vaikea asia, Backlund kommentoi.

25 %

Joka neljäs suomalainen epäilee luomutuotteiden korkeaa laatua. Samanaikaisesti lähes jokainen on sitä mieltä, että luomutuotteet ovat kalliita. Luomun merkitys kestävän kehityksen edistäjänä on hämärän peitossa.

Sähkönsiirrossa ja kaukolämmössä on selvien

SÄÄSTÖJEN PAIKKA

HAPUI-

LU. 1990-luvun laman kokeneena hymyilyttää hapuilu tässä tilanteessa, kun tarvittaisiin nimenomaan johtajuutta. Myönnän, että hymyssä on hieman kitkeryyt- tä.

Oikein valittu sähkön siirtotuote ja tarkistetut kaukolämpömaksut merkitsevät pysyvää säästöä kiinteistön energiakuluissa.

Ari Salmi

CT Logistics Oy, Rauma

Olemme luotettava kumppani kiinteistöjen kaikissa energia-asioissa.

YHTEISHENKI. Kun työn-

tekijöistä, kollegoista ja muista yrittäjistä huokuu selkeä tekemisen tahto ja yhteishenki näinä tiukkoina aikoina.

Marika Lindfors FK-kauppias Espoosta

MAHDOLLISUUDET.

Rakenteellisesti ollaan nyt niin pielessä, että ironisesti hymyilyttävät vähäiset mahdollisuudet. Kaikkea kivaa tehdään, mutta iloiseen hymyyn on vain pieniä eväitä.

Tarjoamme teille SKAPAT ENERGIAN KOKONAISVALTAISISTA ENERGIAPALVELUISTA mm. • • • • •

Kiinteistön energiatodistus Sähkönhankintapalvelu Sähkön siirtotuotteen optimointi Kaukolämmön perusmaksuselvitys Kiinteistön energiaselvitys

Alennus tuotteistamme

• • • •

–5 %

Lämmöntalteenottoselvitys Sähköverojen tarkastuspalvelu Lämmitystapavertailu Kiinteistön etähallinta

Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille

ASIAKASPALVELU: Skapat Energia, Turuntie 2, 13100 Hämeenlinna puhelin 020 741 4110 • faksi 020 741 4118 asiakaspalvelu@skapatenergia.fi www.skapatenergia.fi

Skapat Energia on puolueeton ja luotettava sähkönhankinnan ja energiatehokkuuden ammattilainen, joka toimii teollisuuden, yritysten ja julkisen sektorin kumppanina energia-asioissa. Vuodesta 1998 toiminut Skapat Energia on suurin suomalainen sähkönhankinnan asiantuntijayritys, joka palvelee asiakkaitaan Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Norjassa ja Tanskassa. Heikki Marva Marva Group, Rauma

19


20

Uutiset

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Hypettäminen on turhaa kuvat: Kari Mankonen

Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio: Asioita katsottava yrityksen silmin.

den tehdä voittoa. – Voimme kehua yritykselle, että olemme maailman parhaita tekemään autoja. Seuraava kysymys on kuitenkin, mitä siellä on minun yritykselleni tarjota.

Harvinainen tilanne. Pienessä

Uusikaupunki Virpi Adamsson toimitus@yrittajat.fi

K

aupungit ja kokonaiset seutukunnat hamuavat investointeja alueelleen lyhytjänteisesti ja tehottomin perustein. Ne lähestyvät elinkeinoelämää yksioikoisesti vahvuuksiensa kautta ja moni toitottaa olevansa gateway jonnekin. Näin sanoo Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio. – Tällainen näkökulma on kärsinyt inflaation. Yritykselle pitää näyttää bisneksen paikka. – Tärkeämpää on keskittyä siihen, mitä paikkakunnalta puuttuu. Uudessakaupungissa ei esimerkiksi ole ostoskeskusta. Siinä saattaisi olla kiinnostava liiketoimintamahdollisuus jollekin. Tosin ei ole aivan selvää, haluammeko ostoskeskuksen. Vainion mukaan yritys vaikka kuuhun, jos se näkee mahdollisuu-

15 500 asukkaan Uudenkaupungissa on tilanne, joka ei kenties koskaan toistu. Autotehdas alkaa valmistaa A-luokan Mersuja, ja myös soijajalostamolla tuotanto on juuri käynnistynyt. Ukin autotehtaan kolmevuotinen sopimus Valmet Automotiven ja saksalaisen Daimlerin välillä koskee 100 000 auton valmistamista. Seuraavat puolitoista vuotta näyttää, kuinka paljon investointeihin asetetuista toiveista realisoituu. Autotehtaan historia on lomautusten historiaa. Kaupungissa tiedetään, että maailmanmarkkinoille ei loppupeleissä mahda mitään. Uusia energiaratkaisuja kehittävän Sybimar Oy:n toimitusjohtaja Rami Salminen varoittaa kuitenkaan vähättelemästä Ukin saamaa mahdollisuutta. Tehdashankkeet ovat jo tuoneet töitä paikallisille yrityksille. Sybimarin konepaja on tehnyt laitteita sekä auto- että soijatehtaalle. Liikevaihtoa tilaukset ovat kasvattaneet kymmenen prosenttia.

Yritykselle pitää näyttää bisneksen paikka. Atso Vainio

töitä. Sybimarin Rami Salminen arvostaa sitä, että isot yritykset ovat tulleet Uuteenkaupunkiin.

– En edes osannut odottaa sitä. Moni muukin yrittäjä on saanut töitä joko suoraan tai alihankintana. Meneillään on sellainen dominoilmiö, Salminen kuvailee. Hän muistuttaa, että autotehtaan investoinnin onnistuminen ja hyödyn saaminen koko elinkeinokentälle ei ole pelkästään autotehtaan asia. – Mersujen valmistuksessa on mukana paljon infraa ja yrittäjiä ympäristöstä. Nyt pitää huolehtia laadusta, ajallaan tapahtuvista toimituksista sekä työntekijöiden motivaatiosta.

Kevyesti yrittäjän mukana kulkevat työvälineet Käyttöösi mukautuva tehotablet

Huawei MediaPad 7 Vogue

830

€/kk

(24 kk sop.)

tai 199 €.

Alv 0 %

Huomaa hinta!

Huikean ohut

Huawei Ascend P6 90 tai 287 €. €/kk Alv 0 %

11 (24 kk sop.)

elisa.fi /verkkokauppa

Elisa Idea -liittymäpaketti yrityksille alk.

8

95

€/kk

• 100 min puhetta/kk • 50 tekstiviestiä/kk • Elisa Mobiililaajakaista 2M

Alv 0 %

elisa.fi /ajanvaraus

Elisa Mobiililaajakaistaliittymä Pro (21 M)

565

€/kk

Soita 010 19 13 19 (ark. 8.00–16.30, pvm/mpm)

Kaikki hinnat alv 0%. Hinnat koskevat ainoastaan y-tunnuksellisten yritysasiakkaiden uusia sopimuksia.

(24 kk sop). Kuukausihinta voimassa 12 kk. Norm. hinta 11,30 €/kk Alv 0 %

Tarjous voimassa 30.9. asti.


Uutiset

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kauppakeskusyrittäjille vapaapäivä Työ- ja elinkeinoministeriö ehdottaa lausuntokierrokselle lähetetyssä esityksessään kauppakeskusyrittäjien suojan parantamista. Yrittäjille halutaan antaa oikeus pitää liikkeensä kiinni yhtenä päivänä viikossa ilman tapauskohtaista harkintaa. Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Tiina Toivonen sanoo esityksen toteutuessaan parantavan pienten kauppiasvetoisten yritysten asemaa.

Pelikoneet tuovat ison siivun Pelikonevuokrista saatavat tulot ovat yllättävän tärkeässä roolissa huoltoasemayritysten katteiden muodostajana. Huoltoaseman liiketoiminnan kivijalka on edelleen polttoainekauppa, mutta se ei yksin riitä. Raha-automaattiyhdistys kerää vuodessa yli 775 miljoonaa euroa eri puolille maata sijoitetuilla pelikoneillaan. Suurin osa tuotosta menee sosiaali- ja terveysministeriön kautta

järjestöjen avustuksiin sekä sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen. RAY tilitti viime vuonna näihin tarkoituksiin lähes 400 miljoonaa euroa. Monien huoltamoiden hyvinvointi on myös riippuvainen RAY:n tuotoista, sillä merkittävä osa koneista on nimenomaan huoltamoilla ja niiden yhteydessä olevissa kahviloissa. Pelikoneiden lattiatilasta RAY maksaa vuodessa yrityskumppaneilleen

yhteensä yli sata miljoonaa euroa vuodessa. – Huoltamon tulot koostuvat laajasta paletista. Vaikka liiketoiminnasta suurin osa tulee polttoaineesta, tulee kate ennen muuta pelikonevuokrista, kahvilatoiminnasta ja pesuhallitoiminnasta. Pelikoneiden vuokratulot ovat merkittävä osa tästä paletista, myöntää Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liikennepalvelualojen liiton toimitusjohtaja Mika Hokkanen.

56

21

Suomen Yrittäjiin kuuluvien toimialajärjestöjen määrä kasvoi 56:een, kun Kotityöpalveluyhdistys, Suomen muusikkoyrittäjät ja Venealan keskusliitto liittyivät jäseniksi.

Öljyntorjuja on paras liikemies Porvoolaisen öljyntorjuntayritys Lamor Corporationin toimitusjohtaja Fred Larsen on valittu Vuoden Liikemieheksi 2013. Larsen on johtanut Lamorin kasvua innovatiiviseksi ja menestyväksi yritykseksi, joka toimii globaalisti 90 maassa. Lamor sijoittaa jatkuvasti tutkimukseen ja kehitykseen. Yhtiö oli mukana vuoden 2010 Meksikonlahdella tapahtuneen massiivisen öljyvuodon hoitamisessa. Suomesta käsin toimiva Lamor Corporation ryhtyi välittömästi toteuttamaan toimintasuunnitelmiaan tuhojen välttämiseksi.

Nokiasta ponnisti satoja yrityksiä Entiset Nokian työntekijät ovat perustaneet Suomeen viitisensataa yritystä. Suurin osa Nokian entisten työntekijöiden perustamista yrityksistä toimii Uudellamaalla. Valtaosa kännykkäjätin jäljiltä nousseista yrityksistä on pieniä, eikä niiden työllistävä vaikutus ainakaan vielä ole kovin suuri. Yksi Nokian jäljiltä nousseista on salolainen ompelimo ja vaatteiden verkkokauppa Teadora. – Kuka asuntovelallinen lähtisi vakituisesta työstä vapaaehtoisesti. En minäkään, vaikka haave omasta ompelimosta oli elänyt kauan, sanoo salolainen Tea Vasström. – Nokia ratkaisi puolestani. 15 vuotta kännykkätehtaalla vuorotyössä vauhditti ratkaisua. Nyt olen tyytyväinen. Hän tarttui Nokian tarjoamaan lähtöpakettiin ja kiittelee yrityksen järjestämiä koulutuksia, jotka auttoivat uudelle uralle.

Kaarlo (syntynyt 2007) Kaarlolla oli syntyessään aivojen nestekierron häiriö, jota on hoidettu lastenklinikalla 11 leikkauksella. Nyt Kaarlo on iloinen kuusivuotias. Tallink Silja lahjoittaa osan kaikkien lokakuussa tehtyjen Helsinki–Tukholma-risteilyiden lipputuloista Lastenklinikoiden Kummeille, jotta lapsemme saavat tarvitsemaansa hoitoa. Viime vuonna kokosimme 51 356 euroa. Pistetäänhän tänä vuonna paremmaksi!

Jokainen lippu auttaa. www.tallinksilja.fi

20130926_TS_Kummit_Yrittajasanomat_210x297.indd 1

19.9.2013 11.32


22

Uutiset

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

3 mrd.

Tiedosta, missä sattuu Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisteriin kirjattiin vuodelta 2011 yhteensä 4 692 ammattitautia. Kokonaislukumäärä on laskenut jo vuosia eikä laskulle löydy yksittäistä selittäjää. Kaikissa tauti- ja ikäryhmissä tapahtui samansuuntainen muutos.

Meluvammoja kirjattiin eniten eli 1 119 kappaletta. Vakuutuslaitokset vahvistivat ammattitaudeiksi 56 prosenttia meluvammoista. Meluvammat ovat pääasiallisesti seurausta altistumisesta melulle 1990-luvulla tai jo aikaisemmin. Miehillä meluvammoja esiintyy yli kymmenkertainen määrä naisiin verrattuna. Meluvammoja todettiin

Kolumni RAUNO VANHANEN

rauno.vanhanen@yrittajat.fi

Ministeriö oli muistiossaan sitä mieltä, että ei pidä säätää lakia, jolla ei ole sisältöä. Rauno Vanhanen on Suomen Yrittäjien johtaja.

työllisten määrään suhteutettuna eniten massan, paperin ja paperituotteiden sekä kulkuneuvojen valmistuksessa. Neljän kärkeen pääsivät myös hengitysallergiat, ammatti-ihotaudit ja asbestin aiheuttamat taudit.

Suomen ja Venäjän välisellä viisumivapaudella olisi ennakoituakin suuremmat taloudelliset vaikutukset. Venäläismatkailijat jättäisivät viisumivapauden myötä Suomeen vähintään reilut kolme miljardia euroa. Matkailutulon määrä kasvaisi näin yli kahdella miljardilla eurolla.

Rauno Vanhanen Kaksi vuotta kolmea koulutuspäivää Liki kaksi vuotta sitten raami-tupoon ja sen liitännäisenä olleeseen hallituksen kannanottoon kirjoitettiin tavoite henkilöstön koulutuksen lisäämisestä. Tekstien tekijöillä oli alun perin erilaiset käsitykset kirjausten sisällöistä. Aikaa kului ristikkäisten toiveiden täyttymyksen hakuun ja olisi kulunut vieläkin enemmän, mutta sitten asia vain piti saada pois uuden tupon alta. Lopputulokseksi tuli lakiesitys lisäverovähennyksen käyttöönotosta, mikä sinänsä on kelpo lopputulos. Toki tuli myös lisää hallintovelvoitteita yt-lain piirissä oleville yrityksille. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat tulee näissä yrityksissä vuosittain laatia monelta osin

nykyistä yksityiskohtaisemmiksi. Yt-lain ulkopuolella oleville yrityksille ei uusia hallintovelvoitteita säädetty. Pienenkin yrityksen on lisäverovähennyksen saadakseen kyllä laadittava suunnitelma, jonka mukaisesti koulutus toteutetaan.

Ainoa pienille yrityksille erikseen lakipykälään kirjattu velvollisuus koskee sitä, että työntekijän pyynnöstä yrittäjän on keskusteltava ”tämän ammatillisen osaamisen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä, jos yrityksessä ei ole laadittu koulutussuunnitelmaa.” Lakipaketin valmisteluvaiheessa todettiin kyllä, että tällainen velvoite työnantajilla on jo yleisten työoikeudellisten periaatteiden perusteella

ilman erillistä pykälääkin. Siitä huolimatta tätä keskusteluvelvoitetta varten piti sitten kirjoittaa aivan erillinen laki, kun oli sovittu, että kirjoitetaan erillinen laki. Oikeusministeriön laintarkastus oli ihmeissään tällaisesta lakiluonnoksesta. Ministeriö oli muistiossaan sitä mieltä, että ei pidä säätää lakia, jolla ei ole sisältöä. Niinpä ministeriö ei edes suostunut toimittamaan laintarkastusta lakiehdotukselle. Tässä kohtaa astui esille Korporaatiovoima. Kun työmarkkinajärjestöt olivat keskenään sopineet, että erillislaki koulutuspäivistä laaditaan, niin se sitten laadittiin. Siihen on eduskunnan ja presidentinkin nöyrryttävä.

RATKAISUJA TARJOAA


Uutiset

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittäjä, tee kotisivut helposti! Toteuta kotisivut itse

Käyttövalmiit kotisivut vaivatta

Kotisivukone-palvelulla saat näyttävät kotisivut kaikkiin tarpeisiin nopeasti ja edullisesti.

Tilaa yrityksesi kotisivut tai verkkokauppa meiltä edullisena Avaimet käteen -palveluna.

Ammattitaitoiset kotisivujen tekijämme suunnittelevat ja toteuttavat yrityksesi näköiset kotisivut toiveidesi pohjalta jopa kahdessa viikossa. Valmiita sivuja voit itse ylläpitää helposti netissä.

• • •

Helppo käyttää. Et tarvitse aiempaa kokemusta kotisivujen rakentamisesta päästäksesi alkuun. Tietokone ja internet-yhteys riittävät. Nopea. Pääset alkuun alle kymmenessä minuutissa. Edullinen. Voit kokeilla palvelua kaksi viikkoa täysin ilmaiseksi ja sitoutumatta. Jatkossa maksat vain kuukausimaksun. Kotimainen ja luotettava. Kotisivukone-palvelulle on myönnetty Avainlippu-tunnus ja saat palvelua suomeksi.

ile e k o K oa k k i i 2 v ksi! e s i a m il

Alkaen 17,90 €/kk (alv 0%)

Avaimet käteen -palvelun tilaaminen on helppoa ja riskitöntä. Meillä on myös 100 % tyytyväisyystakuu, sillä sitoudut maksamaan vasta hyväksyttyäsi ehdotuksemme kotisivujesi ilmeestä ja asettelusta.

100% sy y s i ä yv tyyt kuu! ta

Kotisivupaketin kertamaksu

99 €

+ alk. 17,90 €/kk (alv 0%)

www.kotisivukone.fi

23


24

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

debatti

Lähetä mielipiteesi toimitus@yrittajat.fi

Kaksintaistelu: Yrittäjien mielestä julkinen valta ei tajua yrittäjyyttä.

Muut lehdet

Kajaanin yrittäjien puheenjohtaja Miariikka Tervonen ja Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen pohtivat, mistä se johtuu. Syksyn Pk-yritysbarometrista paljastui, että Suomen pk-yrittäjien kokemuksen mukaan yrittäjyysilmapiiri ja elinkeinoilmasto ovat huonontuneet vuodessa reilusti. Vaikka meillä Kajaanissa yhteys kaupungin ja yrittäjien välillä pelaa, yleisesti yrittäjät kokevat, että kansalaiset suhtautuvat yrityksiin myönteisesti, mutta julkisen vallan asenteet ja toimet mättävät sekä valtakunnallisella että aluetasolla. Erityisen huonona yrittäjät pitivät kunnan ja yritysten välistä yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikkaa kokonaisuutena. Miltä tämä kuulostaa kaupunginjohtajan korvaan?

Arvonlisäveron alaraja tulee korottaa 50 000 euroon. Alarajan korottaminen on hyvä kannustin työvaltaisille aloille ja aloittaville yrityksille. Suomen Yrittäjänaisten Heli Järvinen Kauppalehdessä

Kajaanissa yritysten ja kaupungin yhteistyö toimii johdon ja pääsääntöisesti myös virkamiesten tasolla. Yhteinen tahtotila on myönteinen. Mitä yhteistyökeinojamme tarjoaisit muille kunnille kokeiltavaksi? Ja Kajaanissakin on vielä työtä tehtävänä, jotta poliittisten päättäjien asenne saataisiin yrittäjämyönteisemmäksi. Miten voisimme lisätä päättäjien ymmärrystä yritystoimintaa kohtaan?

Alustavien tietojen mukaan Tekes ei aio periä takaisin Nokialle myöntämiään t&k-rahoja. Vuodesta 2006 lähtien Nokia on saanut Tekesiltä 123 miljoonaa euroa. Tekes päättää asiasta vuoden 2014 alussa. Uusi Suomi

Suomen viennin suurin ongelma ei ole heikko kustannuskilpailukyky vaan väärät tuotteet.

Yrittäjän päivänä järjestimme Kajaanissa useita tilaisuuksia, joissa keskusteltiin muun muassa julkisten ja yksityisten palvelujen kustannusten vertailusta. Me yrittäjät ainakin haluamme, että yhteistyö ei jää vain kahvitteluun, vaan sitä kehitetään edelleen. Kaupungin omien palveluiden kustannukset tulisi selvittää, jotta vertailu yksityisiin palveluihin voitaisiin aidosti tehdä. Miltä tämä kuulostaa, voisiko tällaisen selvityksen toteuttaa Kajaanissa?

Professorit Antti Hautamäki ja Matti Pohjola Ulkopolitiikka-lehdessä

Tukholman kauppakorkeakoulun professori Micael Dahlén Mainontapäivässä

Arto Tulima

Myydyimpien tuotteiden listoilla kärjessä ovat ennakkomyynnissä olevat tuotteet. Tuotteet, jotka eivät ole vielä edes markkinoilla.

Miariikka Tervonen, Kajaanin Yrittäjien puheenjohtaja

tee oikein –

Haluatko onnistua, kerralla? Tee oikein - älä erehdy tilipäätöksessäsi tai esimerkkien ja viranomaisten ratkaisujen kautta tilinpäätösten ja verotuksen käytäntöihin. tai äätöksessäsi erehdy tilinp ja Tee oikein – älä n tilinpäätösten si opastaa lukija verotuksessa n esimerkkien ihin tosielämä äntö käyt en verotuks isujen kautta. ratka isten ja viranoma

Menestyvä yrittäjä sietää byrokratiaa ja osaa jopa käyttää sitä hyväksi. Asiat voi tehdä myös oikeinkin, vieläpä viisaasti, sanoo kirjan kirjoittaja professori Jarmo Leppiniemi. päivittäiseksi erinomaisesti Tee oikein sopii npitäjille ja imistoille, kirja apuriksi tilito . desta vastaaville yrityksen talou

äätökerehdy tilinp Tee oikein – älä pitkän tuksessasi on sessäsi tai vero uksen tulos. elämänkokem

JÄN YRITTÄ JA IKIR KÄS

i on julkaissut Jarmo Leppiniem kirjanja artikkeleita useita kirjoja en ja ksen, verotuks pidon, tilinpäätö s lta. Hän on myö rahoituksen aluei ttaja. koulu tty pide

SI

Kirja on erinomainen päivittäinen apuri yrittäjille ja yrityksen taloudesta vastaaville. Kirjan tilaukset: verkosta: yrittajat.fi/kirjallisuus maarit.tahtinen@yrittajat.fi tai p. 09 2292 2946 / Maarit Tähtinen

TILINPÄÄTÖKS – ÄLÄ EREHDY

OTUKSESSA ESSÄSI TAI VER

viisaasti. käyttää sitä hyvä nkin, vieläpä t voi tehdä oikei npitäjän, on turhaa. Asia voi jättää kirja n tekemistä ei Kaikkea oikei n vastuulle. tai tilintarkastaja tilitoimiston

Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille

89

KTT JARMO LE

PPINIEMI

tee oikein

TILINPÄÄTÖKS ÄLÄ EREHDY

JÄN RITTÄ verotuksessasiYopastaa JAlukijan tosielämän jopa IKIR kratiaa ja osaa jä sietää byro en KÄS Menestyvä yrittä uksille altistumin ksi. Seuraam

ri patieteiden tohto Professori, kaup i on ollut Jarmo Leppiniem puheenlautakunnan mm. kirjanpito stusvaltion tilintarka johtaja sekä on useita jäsen. Hänellä lautakunnan yhteisöjen, eri ia stoim luottamu a. kirkon hallinnoss säätiöiden ja ut myös osallistun Leppiniemi on n valmisteluun. useiden lakie

PROFESSORI,

euroa + alv. 10%

SI ROTUKSESSA ESSÄSI TAI VE

ÄJÄN YRITT JA IKIR S Ä K


25

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Rakkausjohtaminen voisi olla uusi suomalainen vientituote. Kutsun sitä spirit up -johtamiseksi. Maailma kaipaa hyvyyttä, rakkautta ja oikeudenmukaisuutta työyhteisöihin. Yrittäjäneuvos Pirjo Karhu Yrittäjän ytimessä -blogissaan

Facebookkommentit En kuulu kirkkoon ”siviilinä”... en siis maksa kirkollisveroa. Miksi yritykseni maksaa sitä. Toinen marinan aihe on käsittämätön YLE-vero.

Kajaanissa on viime vuosina panostettu nimenomaan kaupungin ja yrittäjien väliseen toimivaan yhteistyöhön käytännön tasolla. Kaupungin elinkeinostrategian valmistelussa ovat olleet yrittäjät mukana ja heidän näkemyksiään on otettu vahvasti huomioon. Pelisäännöt ovat puolin ja toisin hyvin tiedossa. Elinkeinostrategiaa on ennen kaikkea myös toteutettu yhdessä, joten se ei ole jäänyt pelkäksi ohjelmajulistukseksi. Meillä ei ole havaittavissa ongelmallista yrittäjien ja kaupungin välistä vastakkain asettelua. Myös vaikeista asioista voidaan puhua ja hakea yhdessä ratkaisuja. Kaupunki ja yrittäjät ymmärtävät, ettei niukkoja resursseja kannata haaskata toistensa syyttelyyn. Yhteistyössä on päästy tilanteeseen, jossa kummallakaan osapuolella ei ole kohtuuttomia odotuksia toisiltaan.

Christoffer Nordberg kommenttiketjussa yritysten kirkollisverosta

Eihän tässä nyt pidä Nokian menestykseen ja menetykseen koko Suomen tukeutua! Nyt kaikki innovaattorit töihin niin saadaan uutta vanhan tilalle! Sami Suvanto kommenttiketjussa Nokian kännykkäliiketoiminnan myymisestä

Vaikka Kataisen linja – kaikki töihin – on hyvä, en ymmärrä miksi työn tekeminen tehdään niin kannattamattomaksi. Itsehän sitä toki on alansa ja työnsä valinnut. Kovasti toivoisin vielä sitä alv-rajan nostoa 50 000 euroon ilman takautuvuutta.

Yhteistyö onnistuu virkamiesten, poliittisten tahojen ja yrittäjien kesken, kun kaikki tietävät, mitä tavoitellaan. Käytännön tason yhteistyöstä voisi mainita esimerkiksi yhteistilaisuudet ja -seminaarit, joissa on jaettu infoa ja rakennettu pelisääntöjä muun muassa julkisiin hankintoihin tai jätekuljetuksiin liittyen. Lisäksi kaupungin virkamiestason edustaja istuu paikallisen yrittäjäyhdistyksen hallituksessa. Päättäjien asenteeseen vaikuttaa niinkin yksinkertainen asia kuin tiedon lisääminen.

Tuija Timonen kommenttiketjussa elokuun lopun budjettiriihen päätöksistä

Myymällä tuplasti. Ilkka Vanhapelto kommentoi suunnitelmiaan Yrittäjän päivän 5.9. viettämisestä

Arto Tulima

Kaupungilla on meneillään palvelujen kokonaiskartoitus ja uuden palvelumallin rakentaminen. Varmaan osana tätä työtä on mahdollista tehdä myös kustannusten arviointia. Monilta kaupungin toimialoilta on löydettävissä vertailutietoa muihin kaupunkeihin ja näitä on jo pitkään seurattu Kajaanissa. Ongelmana näissä on usein se, että näennäisesti samanlaiset kuntapalvelut eivät ole sisällöltään aina suoraan vertailukelpoisia kaupungista toiseen. Kustannustietoa kuntapalveluista joka tapauksessa tarvitaan lisää.

Jari Tolonen, Kajaanin kaupunginjohtaja

PS.

Kouvola on käynnistänyt yt-neuvottelut, joilla tähdätään 600 kunnan työpaikan vähentämiseen vuoden 2014 loppuun mennessä. Toiveissa olisi, että päätöksenteko yksinkertaistuisi niissä organisaatioissa, joissa on nyt päällekkäisyyttä ja turhaa työvoimaa, ja yrittäjät saisivat paremmin selvää siitä, keneen pitää olla yhteydessä. Nyt ei oikein tiedetä, kuka vastaa mistäkin.

Suurkunta rakennettiin kuuden kunnan liitoksella vuonna 2009. Toivon, että yt-neuvottelujen myötä Kouvola ryhtyy ostamaan enemmän palveluja yrityksiltä. Kouvolan yrittäjien keskuudessa vallitsee nyt hyvä henki. On sellaista tunnelmaa, että yrittäjät ottavat ohjat omiin käsiinsä. Jos apua ei löydy kunnan puolelta, laitetaan asiat itse rullaamaan, ei jäädä makaamaan. Kouvolan Yrittäjien puheenjohtaja Matti Vesala

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Hannu Hallamaa, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja (vanhempainvapaalla) Hia Sjöblom, toimittaja Raija Lehtonen, taitto etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki Lehti ei vastaa

• Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.


26

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

www.mercedes-benz.fi/pakettiautot

Viton uudet varustepaketit! Safety-paketti nyt 1 890 €!*

Design-paketti nyt 1 590 €!*

Ksenon-valot ja ajovalojen pesurit, sade- ja valotunnistin, vakionopeuden säädin, pysäköintitutka, lämpösäteilyä vaimentavat lasit tummennetulla tuulilasin yläreunalla, metalliväri ja korin väriset puskurit.

Ikkuna liukuovessa, nahkainen ohjauspyörä, tummat ikkunat tavaratilassa, 17” alumiinivanteet, renkaat 225/55R17, metalliväri ja korin väriset puskurit.

Ovh. autoveroton sis. alv. 4 950 €.*

Ovh. autoveroton sis. alv. 4 120 €.*

Design + Safety 3 480 €!* Paketit ovh. 7 270 € sis. alv., lisäksi autovero 1 165,11 €–1 881,62 €. NYT paketit 3 480 € sis. alv., lisäksi autovero 557,70 €–900,69 €, etusi autovero huomioiden jopa 4 770,93 €. Vito-pakettiautojen päästöt 187-230 g/km, kokonaispaino 3050 kg.

pa o j i s u t E

! € 0 7 7 4

Kampanjat voimassa 1.9.–31.10.2013. Pakettiautomallit 113-122CDI. *Lisäksi autovero CO2-päästöjen mukaisesti.

Jälleenmyyjät: Espoo KehäVeho, Lommilanrinne 3, puh. 010 569 16 • Helsinki Veho Autotalot Herttoniemi, Mekaanikonkatu 14, puh. 010 569 3290 • Hyvinkää Kaupunginportin Auto, Torpankatu 25-27, puh. 019-45 851 • Hämeenlinna LänsiAuto, Uhrikivenkatu 18, puh. 010 525 2390 • Iisalmi Autotalo Hartikainen, Marjahaankierto 11, puh. 0400 793 312 • Joensuu Autotalo Hartikainen, Pamilonkatu 31, puh. 050 387 1823 • Jyväskylä Veho Hyötyajoneuvot, Kuormaajantie 55, puh. 010 569 3166 • Kajaani Autotalo Hartikainen, Syväojankatu 5, puh. 044 543 8931 • Keminmaa Niemelän Auto, Teollisuuskylänraitti 10, puh. 042 455 11500 • Kokkola Veho Hyötyajoneuvot, Indolantie 2, puh. 010 569 8380 • Kotka Auto-Suni Kotka, Keltakalliontie 2, puh. 044 223 3368 • Kouvola Veho Hyötyajoneuvot, Savonsuontie 8, puh. 010 569 2725 • Kuopio Veho Hyötyajoneuvot, Takojantie 24, puh. 010 569 2160 • Kuusamo Koillismaan Auto, Luomantie 7, puh. 010 763 3822 • Lahti Veho Hyötyajoneuvot, Kasaajankatu 8, puh. 010 569 8245. Mega-Auto, Alhonkatu 5, puh. 0207 510 400 • Lappeenranta Auto-Suni, Harapaisentie 2, puh. 040 840 2712 • Mikkeli Savon Autokeskus, Hietakatu 5, puh. 015 206 2550 • Oulu Veho Autotalot, Kallisenperä 1, puh. 010 569 2011. Veho Hyötyajoneuvot, Kaarnatie 32, puh. 010 569 8365 • Pori Veho Hyötyajoneuvot, Korjaamonkatu 3, puh. 010 569 8290 • Porvoo Mega-Auto, Asentajantie 3, puh. 0207 510 300 • Rovaniemi Niemelän Auto, Ulakatu 11, puh. 04 2455 11300 • Salo Astrum Auto, Joensuunkatu 15, puh. 02 777 3917 • Seinäjoki Veho Hyötyajoneuvot, Puuhaajantie 1, Hyllykallio, puh. 010 569 3116 • Tampere Veho Autotalot, Taninkatu 11, puh. 010 569 3011. Veho Hyötyajoneuvot, Jasperintie 1, Pirkkala, puh. 010 569 3146 • Turku Veho Autotalot, Vesilaitoksentie 1, Raisio, puh. 010 569 2803. Veho Hyötyajoneuvot, Loukinaistentie 10, Lieto, puh. 010 569 8220 • Vaasa Veho Hyötyajoneuvot, Rantamaantie 37, puh. 010 569 3180


27

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

arjessa

LOKAkuu

15

Muistathan:

Vuosi-ilmoitusten korjausten pitää olla perillä Verohallinnossa 15. lokakuuta, jotta tiedot ehtivät säännönmukaiseen verotukseen.

JUHA SINISALO

yrittäjän arjessa

M I U hiipuu

Franchisingsektorilla halutaan kasvaa, mutta varsinkin kaupan alalle on vaikeaa löytää uusia yrittäjiä. Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

S

e lähti halusta tarjota asiakkaille parempaa palvelua, summaa köyliöläinen Minna Jaakkola päätöstään ryhtyä koti- ja hoivapalveluyrittäjäksi. Yli 20 vuotta alan töitä kunnan laskuun tehnyt Jaakkola hyppäsi yrittäjäksi marraskuussa 2012. – Olin haaveillut yrittäjyydestä jo kymmenisen vuotta, kun näin Aksonin mainoksen ja pistin heille viestiä. En vaihtaisi takaisin, tuumii maatalousyrittäjäperheessä kasvanut nainen. Jaakkola on tyypillinen tuore franchisingyrittäjä: jo pitkän työuran tehnyt ensikertalainen, joka

Kotiapuna. Akson-ketjuyrittäjä Minna Jaakkola siivoaa Meeri Kalmeenojan kotia.

perustaa palvelualan yrityksen. Taloustilanteen vaikeus näkyy Suomen Franchising-Yhdistyksen toiminnanjohtajan Juha Vastamäen mukaan myös tällä yrittäjyyssektorilla. Ketjuilla on halukkuutta rekrytoida yrittäjiä, mutta varsinkin vähittäiskaupan puolella franchisingyrittäjäksi lähtemistä painaa rahoituksen saannin vaikeus. – Tarvetta ja uskoa kasvuun on, mutta tälle vuodelle ennustamamme tuhannen uuden yrittäjän määrä ei täyty, Vastamäki arvioi. Franchising-sektorin liikevaihdon kasvu jää tänä vuonna tavoitellusta viiden prosentin kasvusta. Ensi vuodelle ketjut hakevat maltillisempaa alle neljän prosentin kasvua, Vastamäki kuvaa tilannetta.

>


28

Arjessa

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Hoivayrittäjä arvostaa tukea >

Keski-Suomesta kajahtaa.

Jaakkolan franchisingantaja Akson aloitti toimintansa vuonna 2006. Keskisuomalaisesta hoitoalan yrityksestä alkunsa saanut ketju käsittää nyt kolmisenkymmentä yrittäjää, kertoo ketjujohtaja Petri Oksanen. Teimme puolitoista vuotta –  sitten päätöksen laajentua systemaattisesti. Kesästä 2012 olemme kasvaneet yhden yrittäjän tahdilla kuukaudessa ja tänä vuonna kasvu on ollut vielä vauhdikkaampaa. Yksityisten kotiapu- ja hoivopalvelujen kasvunäkymät alalla ovat hyvät, kun ikääntyvän väestön avuntarve lisääntyy ja kuntien satsaukset ovat vähenemään päin. Yrittäjäksi ryhtyviä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia puolestaan ajaa tyypillisesti halu tehdä työtä joustavammin ja paremmin. –  He ovat väsyneet tekemään kotihoitoa kellokorttimeiningillä, Oksanen kuvaa. Mitä Akson sitten tekee niin hyvin, että yrittäjät lähtevät ketjuun mukaan? Tietenkin vastineeksi liikevaihtosiivusta saa muun muassa liiketoimintamallin, valmiin konseptin, yrityskuvan ja tukitoimintoja. Oksasen mukaan ketjun vahvuutena on palvelujen ja koulutuksen räätälöinti aloittavan yrittäjän mukaan.

Olen miettinyt, että voisin palkata kaksi tai kolme työntekijää, jos kysyntää riittää. Minna Jaakkola

– Varmistamme ensimmäisten kuukausien aikana, että homma toimii. Hoiva-alan ammattilaisten kohdalla yrittäjyyden tulppana on monesti liiketoimintaosaamisen puute, eikä alan lupabyrokratia helpota yritystoiminnan aloittamista. Etäneuvonnan lisäksi tämä tarkoittaa tarvittaessa myös lähitukea. – Paperiviidakko oli outo asia, ensimmäisiä lomakkeita täytimme yhdessä Petrin kanssa, Minna Jaakkola kertoo. – Tuki oli aloituspäätökselle tärkeä asia, sillä olin keskustellut toiminnan käynnistämisen vaikeudesta monen yksinään aloittaneen ja toimintansa nopeasti lopettamaan joutuneen yrittäjän kanssa.

Vaatimuksena särmä jälki. Akson taas haluaa ketjuun yrittäjiä, joilla on alan koulutus ja halu tehdä hyvää jälkeä, Jaakkola kertoo. – Neuvottelemme kaikkien pätevien yrittäjäksi haluavien kanssa, mutta rukkasiakin on joutunut antamaan. Asiakaslaadun pitää olla erinomainen, sillä ketjussa kaikki mainostavat toisiaan työn jäljen kautta.

Näin franchising toimii Mitä tapahtuu

Franchisingantaja

Franchisingottaja

Sopimus ja aloittaminen

Antaa yrittäjän käyttöön brändin, konseptin ja osaamista esimerkiksi logistiikan ja hallinnon alalla.

Sitoutuu konseptiin, maksaa liittymismaksun ja tekee alkuinvestoinnit. Liittymismaksu on palveluketjuissa tavallisesti joitakin tuhansia, kaupoilla ja ravintoloilla suurempi.

Liiketoiminta

Tarjoaa tukea yrityksen pyörittämiseen ja markkinointiin sekä kehittää konseptia.

Maksaa sopimuksen mukaisen osuuden liikevaihdosta yhteistyömaksuna sekä usein myös korvauksen markkinoinnista. Maksu pyörii kymmenen prosentin nurkilla: kaupalla ja ravintoloilla se on palveluja korkeampi.

Kuka

Yrittäjäksi halutaan yli 40-vuotiaita palkkatyön jättäviä ihmisiä, joilla on pääomaa ja pitkäjänteisyyttä.

Yrittäjäksi haluavat ovat valmiita toteuttamaan konseptia ja tavallista kiinnostuneempia taloudellisesta menestyksestä.

Vastuut

Ketjun tulee varmistaa, että yrittäjäksi lähtevä on tutustunut sopimusehtoihin ja hänellä vaikuttaa olevan menestykseen tarvittava osaaminen, koulutus, ominaisuudet ja taloudelliset edellytykset.

Yrittäjäksi ryhtymisen prosessi kestää yleensä useita viikkoja. Yrittäjäksi ryhtyvän on syytä tutustua sopimusehtoihin huolella.

yrittäjän arjessa Myös rahkeita kasvaa yksinyrittäjää isommaksi arvostetaan Aksonissa. Ketjun suurimmalla jäsenellä on toistakymmentä työntekijää, mutta keskimäärin yrittäjä työllistää kahdesta kolmeen työntekijää. Minna Jaakkola pohtii parhaillaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista, sillä keikkaa pukkaa kiireeksi asti. – Tätäkin asiaa olemme pohtineet Petrin kanssa tarkasti. Olen miettinyt, että voisin palkata kaksi tai kolme työntekijää, jos kysyntää riittää. Jaakkolan yrittäjästartti osui ilmeisen hyvään saumaan, sillä asiakkaita on piisannut melkeinpä pelkällä puskaradiolla. – Kunnat ovat karsineet kotipalvelua: käynnit ovat lyhyitä ja vain tietty työ tehdään. Iäkkäät asiakkaat kaipaavat tuttua ihmistä, joka tietää mitä toinen haluaa ja tuo turvallisuutta sekä ihmisläheisyyttä palveluun, hän tiivistää.

JUHA SINISALO

monipuolista työtä. Yrittäjä Minna Jaakkola mittaa Meeri Kalmeenojan verenpaineen.


Arjessa

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

29

Yrittäjän veroseminaari 14.–16.11.2013

Viking Linen m/s Mariella, Helsinki–Tukholma –Helsinki

ntti

e komm

ntti

e komm

FranConin tj. Henri Laakso:

Aksonin ketjujohtaja Petri Oksanen:

Antaja ei yleensä tingi maksuista tai liikevaihto-osuudesta, jos markkinatilanne ei olennaisesti muutu.

Liittymismaksu on 4 990 euroa, koska haluamme tehdä mukaan lähtemisen kiinnostavaksi.

Inspiroivaa asiantuntemusta – huvia ja hyötyä – rentoa meininkiä – tuulahdus Tukholmaa!

Seppo Laine

Kirsti Auranen

Mirjami Laitinen

Risto Walden

Torstai 14.11.

Jos samalla alalla toimivien ketjujen maksuissa on suuri ero, on yrittäjäksi aikovalla aihetta ihmettelyyn.

Yhteistyömaksu on 6 prosenttia. Emme toistaiseksi ole perineet markkinointimaksua, vaan jokainen yrittäjä on hoitanut oman mainontansa.

Ketjut eivät halua yrittäjiksi nuoria kokeilijoita tai innovaattoreita, joille konseptin noudattaminen on vaikeaa.

Pitää todella haluta yrittäjäksi ja pystyä erinomaiseen laatuun.

11.15 Ilmoittautuminen Viking Linen terminaali, Katajanokka 11.45 Kahvi- ja hedelmätarjoilu 12.00 Seminaarin avaus Varatoimitusjohtaja Timo Lindholm, Suomen Yrittäjät 12.15 Ajankohtaista elinkeinoverotuksen uudistamisesta Ylijohtaja Lasse Arvela, valtiovarainministeriö 12.45 Odotettavissa olevien verolainsäädännön muutosten vaikutuksia yritysten talouteen ja suunnitteluun. Voiko muutoksiin varautua? Miten muutoksiin kannattaa varautua? KLT, KHT Seppo Laine, Auditing and Consulting Auco Oy 14.00 Buffetlounas ja hytteihin majoittuminen 15.00 Veronumero ja uusi rakennusalan kuukausikohtainen raportointi Ylitarkastaja Sari Wulff, verohallinto 15.45 Tauko, kahvia tarjolla 16.00 Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Varatuomari Kirsti Auranen, Ernst & Young Oy Valinnaisluennot Yritysten sähköinen veroasiointi – miten helpottaa yritysten ja tilitoimiston arkea Keskustelua ja ideointia johtaa verohallinnon entinen pääjohtaja Mirjami Laitinen Yrityksen nettovarallisuuden laskenta ja vaikutukset verotuksessa Ohjeistajana veroasiantuntija Risto Walden, Bilanssi Oy 18.00 Kyselytunti 21.00 Ála carte illallinen 17.15

Neuvottelemme kaikkien Yrittäjistä 80 prosenttia pätevien kanssa, mutta on tyytyväisiä franchirukkasiakin joutuu antamaan. singiin, 5 prosenttia pettyy yleensä taloudellisista syistä. Riidat johtuvat usein sopimuksen huonosta tuntemisesta.

Perjantai 15.11.

Tilaa pitäisi löytyä

>

Suomeen syntyy tai tuodaan tulevaisuudessa lisää franchisingketjuja, ennustaa konsulttiyritys FranConin toimitusjohtaja Henri Laakso. Kasvunvaraa löytyy etenkin hyvinvointi- ja kotiapupuolelta, yrityspalveluista ja teknisistä palveluista: esimerkiksi lvis-alalla ketjuuntuminen uupuu Suomesta käytännössä kokonaan. Suomessa toimii 250 – 300 franchisingketjua, joiden piirissä toimii noin 5 000 yrittäjää. Työntekijöitä sektorilla on noin 50 000. Ketjuista perinteisesti kolme neljästä on ollut kotimaisia. Suomen FranchisingYhdistyksen puheenjohtaja Juha Vastamäki kertoo, että osuudessa on viimeisimpien tietojen mukaan tapahtunut parin prosenttiyksikön nytkähdys kansainvälisten konseptien suuntaan. Laakso toteaa, että joidenkin tunnettujen franc-hisingbrändien puuttuminen Suomesta johtuu lähinnä markkinan pienuudesta, ei sen vaikeudesta. Hyvinvointipalvelujen ketjuuntumista ajaa Laakson mukaan kaksi tekijää. Aloittavat yrittäjät kaipaavat ketjun tuomaa tukea ja turvaa, ikääntyville omaisilleen palvelua ostavat asiakkaat taas luotettavaa brändiä. – Ihmiseltä ihmiselle -palveluita on haastavaa konseptoida ja ne sopivat hyvin franchisingtoimintaan, kun jokaisesta yksiköstä saa saman palvelun, toteaa Laakso.

7.00 Aamiainen 13.00 Kahvi ja välipala 13.30 Verovastuu eri yhtiömuodoissa Johtava lakimies Matti Merisalo, Verohallinto 14.30 Tehokas palkitseminen Yhteysjohtaja Kari Pankka, Mandatum Life 15.15 Kahvi- ja hedelmätarjoilu 15.45 Matalan verokannan maiden, kuten Viron, yritysten verotus Suomessa KTL, KLT, veroasiantuntija Risto Walden, Bilanssi Oy 16.45 Kyselytunti 19.15 Seminaarin päätös ja coctail 19.30 Buffetillallinen

Lauantai 16.11. 8.00 Aamiainen 10.10 Laiva saapuu Helsinkiin Huom. kaikki ajat ovat paikallisia

Seminaarin puheenjohtajana toimii Senior Advisor Mirjami Laitinen

Ilmoittaudu 31.10. mennessä! Jäsenhinta (normaalihinta) 490 € (650 €) hlö 2-h ikkunallisessa hytissä 535 € (695 €) hlö 1-h sisähytissä 565 € (725 €) hlö 1-h ikkunallisessa hytissä

www.yrittajat.fi/veroseminaari2013 tai kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai p. 09 2292 2923 • Muista mainita: osallistujien syntymäajat, ruoka-allergiat ja hyttivalinta. Peruutukset: Peruuttamaton tai myöhemmin kuin 7 vrk ennen lähtöä peruutettu matka veloitetaan kokonaan.

Yhteistyössä:

Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki | p. 09 229 221 | koulutus@yrittajat.fi | yrittajat.fi/koulutus


30

Arjessa

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT vesa-matti väärä

Hae mukaan ohjelmaan • Finnveran Vientikaupan rahoitus -ohjelman tavoitteena on parantaa yritysten vientikauppoihin liittyvää rahoitusosaamista. • Yritykset valitaan ohjelmaan hakemusten perusteella. • Ohjelmaan on tähän mennessä osallistunut 78 yritystä. Tämän vuoden syksyn hakuaika päättyy 11. lokakuuta.

kaupoille. Jyrki Penttosen kipparoima Viola Systems halajaa lisää kauppoja muun muassa Etelä-Amerikasta.

Tee vientikauppa helpoksi Sujuvat rahoitusjärjestelyt helpottavat kaupankäyntiä. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

V

iola Systems Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Penttonen osallistui vuosi sitten Finnveran vientikaupan rahoitusohjelmaan. Hän lähti mukaan, kun yritykselle piti löytää instrumentteja vientikauppojen käytännön toteuttamiseen. Turkulainen yritys toimittaa langattomia viestintäratkaisuja sähköverkkoihin, ja suurin osa sen tuotteista ja järjestelmistä menee vientiin, jopa 40 maahan. Vuonna 2000 perustettu energia-alalla toimiva Viola oli jo ennen rahoitusohjelmaan osallistumistaan käyttänyt erilaisia vientikaupan rahoitusjärjestelyjä, kuten remburssia ja luottotakausta. Remburssi on ostajan pankin kirjallinen sitoumus kauppahinnan maksamisesta myyjälle. – Halusimme solmia intialaisen asiakkaamme Tata Groupin kanssa suoraan kaupan, ilman välikäsiä. Ohjelmassa kuulin vientisaatavan takausjärjestelystä, mikä tarkoittaa, että voimme toimia open credit -periaatteella

asiakkaan kanssa. Näin emme tarvitse remburssia, toimitusjohtaja Jyrki Penttonen selvittää. Muutaman kuukauden mittaisen rahoitusohjelman sisältö oli räätälöity yritykselle sopivaksi. – Kun säästämme remburssin järjestelykustannukset, saamme optimoitua myyntikatteen. Vientisaatavan takausjärjestely toimii asiakkaan suuntaan yksinkertaisuudessaan niin, että teemme tarjouksen ja he tekevät tilauksen, johon sovimme 30 päivän maksuajan, Penttonen sanoo. Hän muistuttaa, että kaupanteko on hyvä tehdä mahdollisimman helpoksi asiakkaalle, jotta kauppa käy paremmin. – Finnvera teki vientisaatavan takausta varten asiakasyrityksen luottokelpoisuuden tarkistukset kansainvälisten luottotietofirmo-

Rahoituspakettien pitää olla valmiina siinä vaiheessa, kun kauppoja ryhdytään puuhaamaan. Jyrki Penttonen

jen kanssa. Rahoituspäätös tuli kahdessa kuukaudessa. Järjestely oli sujuva.

Minimoi riskit. Viola Systemsin tärkeimmät markkinat ovat Aa-

siassa, Euroopassa ja Lähi-idässä. Yhtiö pyrkii saamaan lisää kauppaa Etelä-Amerikkaan ja erityisesti Brasiliaan. Myös Espanja on kasvava markkina. –  Esimerkiksi Intiaan ei voi tehdä kauppaa ilman, että saatava on turvattu, vaikka kauppakumppani olisi iso ja tunnettu yritys. Emme halua ottaa luottoriskiä. Vientisaatavan takausjärjestely toimii niin, että jos rahoja ei kuuluisi, riskimme olisi viisi prosenttia. Finnvera kantaa lopun riskin. Viola Systemsille vientikauppojen vaatimat rahoitusjärjestelyt olivat osin tuttuja jo ennen Finnveran järjestämää koulutusta. – Olemme aiemmin käyttäneet perinteisiä välineitä, kuten Finnveran luottotakausta. Takaus oli

yhdistettynä pankista haettuun käyttöpääomarahoitusluottoon. Penttonen kertoo heidän käyttäneen Finnveran palveluja alusta asti. –  Kun tekee vientikauppaa, kannattaa selvittää sellaiset järjestelyt, joissa Finnvera voi olla mukana. Rahoituksessa ennakointi on tärkeää. – Rahoituspakettien pitää olla valmiina siinä vaiheessa, kun kauppoja ryhdytään puuhaamaan. Yrityksen näkymät ja tilauskanta ovat hyvät. Energia-ala on kasvuala. Näin se nähdään Viola Systemsilläkin. ABB omistaa 20 prosenttia yrityksestä, Sitralla on pienempi siivu ja loput omistajat ovat yksityisiä.

Rahoituksen välineet haltuun – riskit minimiin

>

Finnveran järjestämään viennin rahoituskoulutukseen voi hakea sellainen yritys, jonka ensimmäiset vientikaupat on jo tehty. Suoraa vientiä omilla tuotteillaan harjoittavan pk-yrityksen liiketoiminnan tulee olla kannattavaa. Finnveran liiketoimintajohtajan Annamarja Paloheimon mukaan vientikaupan rahoituksessa on kaksi puolta: tavoitellaanko sitä, että ostaja saa rahoituksen varmistettua vai sitä, että viejä saa ostajaan liittyvän luotto- ja

maksuriskin katettua. Kaupankäynnin maksuvälineitä on lukuisia. Finnvera voi olla mukana myös ostajan rahoitusjärjestelyissä takaajana. – Viejän näkökulmasta tässä on pitkälti kyse maksuajan rahoittamisesta. Jos maksuaika on viisi vuotta, maksuajan rahoittaminen on silloin isompi haaste. Rahoitusneuvotteluissa voi olla monia osapuolia: ostaja, myyjä, ostajan ja myyjän pankit sekä Finnvera. – Koulutusohjelmassa käydään läpi, miten rahoituksen prosessi hallitaan

ajoituksellisesti, ja mitä asioita maksuehdoissa kannattaa ottaa huomioon. – Mitä vaikeammille markkinoille mennään, sen tärkeämpää roolia riskienhallinta näyttelee. Rahoituksen välineet ovat loppupeleissä maasta riippumatta samat. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä Suomessa toimivien pankkien kanssa. Osallistujille järjestetään yrityskohtainen vientikaupan rahoituspäivä yhteistyössä Finnveran ja yrityksen valitseman pankin kanssa vuoden loppuun mennessä.


Arjessa

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Työn määrä ei pelota

David Mullo, 23 • opiskelee ammattikorkeakoulu Noviassa • Turussa opiskelijayhteisö Boost Turku hallituksen pj. ja mukana opiskelijoiden perustamassa konsulttiryitys NoviConissa, joka tuottaa markkinointi- ja taloushallintopalveluja

Hia Sjöblom

Opiskelijajäsenyydestä vauhtia

hia.sjoblom@yrittajat.fi

K

uulostaako tuo nyt niin merkilliseltä? Mieli tekee yrittäjäksi, mutta kysymysmerkkejä on paljon. Vastauksia haetaan erilaisista porukoista; opiskelijayhteisöistä, netistä, kavereilta, sukulaisilta, alan järjestöistä. Ennen suuria askeleita punnitaan ratkaisujen hyöty ja hauskuus.

”Ongelmille ratkaisuja” – En ole koskaan ollut koulun penkissä viihtyvää tyyppiä. En ikinä ajatellut meneväni lukioon, vaan lähdin opiskelemaan merkonomiksi. Haluan tehdä asioita käytännössä, David Mullo perustelee päätöstään astella itsenäisesti yrittävän tietä. – En halua perinteiseksi yrittäjäksi, joka vääntää samassa pajassa koko elämänsä. Luotan siihen, että kun katselen ympärilleni, löydän ongelman, johon lähden hakemaan ratkaisua. Näin juuri

31

Markus Siivola, 31 • opiskelee tekniikkaa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden yrittäjyyttä edistävän yhteisön LUT Entrepeneurship Society ry:ssä • hallituksen puheenjohtaja ja Wirma Lappeenranta Oy:ssä opiskelijayrittäjyyden asiantuntijana startupit syntyvät. Kun ongelma on ratkaistu, voi astella eteenpäin kohti uusia ratkottavia asioita. – Yrittäjäksi lähteminen ei pelota yhtään. Missä tahansa työssä voi käydä huonosti. Voi tulla irtisanotuksi tai muuten vaan tulla takapakkia. Myös yrittämisessä. Sehän on selvä!

”Motivaatio vetää” – Olen erittäin motivaatio-orientoitunut. Mitä parempi motivaatio minulla on, sitä enemmän teen ja saan aikaiseksi. Olen samalla ikiteekkari, joka etsii suuntaa, Mar-

• Suomen Yrittäjissä selvitetään yhdessä opiskelijoiden kanssa, miten opiskelijajäsenyys olisi mahdollisimman toimiva. Kuvioita tunnusteltiin ja toteutusta ideoitiin asiasta kiinnostuneiden opiskelijoiden kanssa elokuun lopulla. Tavoitteena on, että opiskelijajäsenyys olisi mahdollinen ensi vuoden alusta.

Katja Meriläinen, 25

kus Siivola kuvailee itseään yrittäjän tiellä. – Olo on vieläkin ehkä vähän kaksijakoinen, mutta koko ajan päätös ryhtyä nimenomaan yrittäjäksi vahvistuu. – Minulla on ollut oma toiminimi kolme vuotta. Aloitin tekemällä toiminimellä kesätöitä ja olen jatkanut sen jälkeen opiskelujen ohessa. Nyt olen kuitenkin töissä muualla, mutta voin työskennellä hyvin yrittäjämäisesti. Vapaus ja vastuu vetävät kyllä vahvasti kohti yrittäjyyttä. Saa ainakin itse päättää tekemisistään.

• käsityönopettaja, joka opiskelee kauppatieteitä Aalto-yliopistossa • osa-aikatöissä opiskelijoiden Helsinki Think Companyssa akateemisen yrittäjyyden edistämiseksi • Oma yritys DIY Showroom

”Uskon markkinointiin” – Uskon itse tekemiseen ja markkinoinnin voimaan. Suomessa tehdään valtavasti hienoja käsitöitä, joilla olisi kysyntää pitkin maailmaa, jos vain joku markkinoisi niitä. Tätä juuri yritykseni DIY Showroom tekee. Se on yhteisö kaikille itse tekemisestä kiinnostuneille ja

bloggaajille, näyteikkuna heidän tekemille tuotteilleen sekä laadukkaille käsityöohjeille, joita haluan markkinoida eteenpäin, itsekin kierrätystuotteita Min Goodie-tuotemerkillä valmistava ja myyvä Katja Meriläinen sanoo. – Ennen kaikkea haluan määrätä ajankäytöstäni ihan itse. Jos töitä pitää tehdä kellon ympäri, tahdon itse päättää siitä.

www.yritysporssi.fi

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Kauppa Puutarha/kukkakauppa Uudellamaalla. Liikevaihto 100 000 200 000 €. Omat toimitilat. Hintapyyntö 75 000 €. pihakeskus.fi SY-14052013-2817 Ympäristöalan yritys, jolla toimintaa koko Suomessa, ulkomailla sekä verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Omat toimitilat 400 m2. Hintapyyntö 500 000 €. SY-06062013-2930 Yli 30 vuotta alalla toiminut elintarviketukku Varsinais-Suomessa. Vakaa asiakaskunta ja laadukkaat tuotteet. Liikevaihto 800 000 €. Työntekijöitä 2 + 1. SY-12062013-2942 Veneliike Turussa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 1 000 000 2 000 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 550 + 1 700 m2. Hinta 150 000 €. SY-17062013-2954 Vähittäiskauppa Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto 600 000 1 000 000 €. Vuokratut toimitilat n. 500 m2. Hintapyyntö 380 000 €. SY-02072013-2990 Myydään osuus/haetaan rahoitusta kasvavaan lastenvaate ja -jalkineketjuun, jonka liikevaihto 1 - 2 miljoonaa euroa. SY-19072013-3022 Ford-autojen varaosakauppa. Toimintaa koko Suomessa. Hintapyyntö 95 000 euroa. SY-09082013-3064 Naisten muotiliike pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto 100 000 200 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 28 m2 + varasto 20 m2. Hintapyyntö 27 000 €. SY-28082013-3117

Teollisuus

Myydään yritys tai osuus yrityksestä, jonka toimialana mainostuotteet, tekstiilipainatus, tarrat ja liikelahjat. Toimintaa koko Suomessa, sekä verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Omat toimitilat 182 m2. SY-14082013-3073 Pääasiassa mopojen varaosiin keskittynyt varaosamyymälä Pohjois-Savossa. Toimintaa koko Suomessa, sekä verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 120 m2. SY-06092013-3143 Halpatavarataloyritys PohjoisSuomessa. Liikevaihto n. 3 000 000 €. Työntekijöitä n. 15. Omat toimitilat n. 3 000 m2. SY-13092013-3172 Kirja- ja paperialan erikoisliike Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 250 m2 ja 215 m2. SY-13092013-3176

Rakentaminen Maanrakennusyritys Päijät-Hämeessä. Hintapyyntö 99 000 euroa, sisältää koneita. SY-08082013-3060 Asbesti- ja rakennuspurkuyritys Varsinais-Suomessa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 100 m2. Hintapyyntö 250 000 €. SY-14082013-3077

Puusepänliike Lahden seudulla. Liikevaihto 1 000 000 - 1 500 000 €. Omat toimitilat 2 400 m2. SY-01072013-2988 Tekstiilien paino- ja myyntiyritys Pohjois-Karjalassa. Liikevaihto alle 100 000 €. Omat toimitilat 130 m2. Hintapyyntö 330 000 €. SY-01072013-2989 Teollisuuden kunnossapitoon ja kuljetinjärjestelmiin erikoistunut konepaja Tampereen seudulla. Toimintaa koko Suomessa ja ulkomailla. Liikevaihto 1 000 000 -2 000 000 €. Työntekijöitä 12. Omat toimitilat. Hintapyyntö 480 000 €. SY-02092013-3126 Metallirakentamisen liiketoimintaosa-alue. Liikevaihto 600 000 1 000 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat 645 m2. Hintapyyntö 245 000 €. SY-19092013-3196

Palvelut, liikenne Autovuokraamotoiminta Uudellamaalla. Liikevaihto 100 000 200 000 €. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 45 m2. Hintapyyntö 49 000 €. SY-17062013-2950 Arkkitehtitoimiston liiketoiminta. Toimintaa koko Suomessa, sijainti Pohjois-Pohjanmaalla. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 180 000 €. SY-19062013-2963 Tilitoimisto/osuus Keski-Suomessa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Vuokratut toimitilat 200 m2. SY-03072013-2992 Siivous-ja toimitilapalveluyritys Päijät-Hämeessä. Työntekijöitä 21 - 50. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 450 000 euroa. SY-11072013-3003

Majoitus, ravintola, elintarvike Ravintola Pohjois-Suomessa. Liikevaihto 400 - 500 000€, toimitilat 165 neliötä. Hintapyyntö 95 000€. SY-19072013-3019

Hotelli-ravintolan liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaalla. Omat toimitilat 890 m2. Hintapyyntö380 000 €. SY-26082013-3104

Lounasravintola Etelä-Savossa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 euroa, 170 neliön vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 110 000 euroa. SY-29072013-3035

Grilli-kahvio Varkaudessa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 79 m2 (rakennusala). SY-26082013-3105

Myydään/myydään osuus/haetaan rahoitusta: yökerho Varsinais-Suomessa. Liikevaihto 1 - 2 miljoonaa euroa. SY-06082013-3055

Elintarvikekioski Loviisassa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 75 m2. SY-16092013-3180

Yrityspörssin ilmoitusehdot osoitteessa www.yritysporssi.fi

Pikaruokaravintola foodi Kuopion ydinkeskustasta, Kauppakadulta. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Vuokratut toimitilat 121 m2. SY-16092013-3183

Muut toimialat Myydään pääkaupunkiseudulla yritys jonka toimialana on asiakasrekistereiden hallinta. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 120 m2. Hintapyyntö 100 000 €. SY-11062013-2936 Henkilöstövuokrauskonserni joka sisältää kaksi eri yritystä. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Vuokratut toimitilat 40 m2. Hintapyyntö 125 000 €. SY-18062013-2957 Lukkoliike pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 10 - 15. Vuokratut toimitilat 150 m2. SY-05072013-2995 Hyvinvointisektorilla toimivan yrityksen Klinikka-liiketoiminta, Way of Life-konsepti. Toimintaa koko Suomessa. SY-05082013-3053 Päijät-Hämeessä ict-alan yritys, tai osuus yrityksestä. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 90 m2. Hintapyyntö 150 000 €. SY-14082013-3079

Yrityspörssistä löydät lähes 500 yrityksen myynti-ilmoitusta. Tutustu näihin tai jätä oma ilmoitus osoitteessa

Yritysvälittäjät Myytäviä kohteitamme: Kartano hoivapalvelu- tai matkailukäyttöön ..................1 250 000 Maatalousrautakauppa Etelä-Pohjanmaalla ................ 500 000 Metallien kierrätys- ja myyntiyritys Etelä-Savo ..........370 000 Hotellikiinteistö irtaimistoineen Kainuussa ..... 490 000 Kuormalavojen kierrätys ..........38 000 Monipuolinen ravintolakokonaisuus ............ 150 000 + varasto Lomakeskus Lapissa................545 000 Ammatillinen perhekoti .........400 000 Terveellisten elintarvikkeiden maahantuoja............................750 000 Valokuvaamo Satakunnassa.....36 000 Karaokebaari / Pub ....................88 000 Liikehuoneiston osakekanta...230 000 21-paikkainen hoitokoti Varsinais-Suomessa ............... 560 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

OSTETAAN YRITYKSIÄ Ostetaan tilitomisto Lauttasaari, Etelä-Helsinki, Länsiväylän varsi tai Espoon alueelta. Liikevaihto n. 40 000 - 150 000 euroa. Vuokratut toimitilat. SY-10062013-2933

www.yritysporssi.fi

Ostetaan isännöintiyritys, joka voi harjoittaa myös kiinteistövälitystä ja asuntokauppaa. Tilitoimistopalvelut plussaa. Pk-seutu tai VarsinaisSuomi. Hinta 0 - 50 000 €. SY-02092013-3125

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 24.10.2013

Ostetaan edullinen yritys, yrityksen liiketoiminta tai osakkuus, ensisijaisesti pk-seudulta. Ei ravintoloita, eikä kiinteistöjä. SY-02092013-3128


32

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

TALOUS

Tarjous, josta ei kieltä JUSSI PARTANEN

Satakuntalaiset löysivät toisensa  – myyjä jatkaa vielä uudessa yrityksessä. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

P

orilaisen Ohjelmatoimisto Orjatorin omistaja Ville Kulju osui heti oikeaan, kun hän mietti yrityksensä myyntiä. Ostajalle täytyy tehdä tarjous, josta ei voi kieltäytyä. – Minulla ei ollut resursseja enää yritystoiminnan kasvattamiseen. Nälkä on kuitenkin kova, Kulju perustelee ratkaisuaan. Äänentoisto- ja valoalan yrittäjä sanoo olleensa jo vuosikausia ylityöllistetty. Esimerkiksi heinäkuussa tilauksia tuli yli kolminkertaisesti kapasiteettiin nähden. Yhtiö on erikoistunut vuokraamaan kiertuetavaraa yhtyeille. Lisäksi se tarjoaa muun muassa äänentoistopalveluja yrityksille. – Mietin myös, että vaihdanko toiminimen osakeyhtiöksi ja palkkaan ulkopuolisen toimitusjohtajan. Riski oli kuitenkin liian iso, nelikymppinen Kulju kertoo. Orjatori ei ole ihan pieni yritys, vaikka se onkin toiminimi. Kuljun mukaan yhtiö maksaa ”palkkaa” vuoden aikana yli 30 hengelle. Musiikki- ja tapahtuma-alalla on perinteenä, että palvelut ostetaan toisilta yrittäjiltä tai freelancereilta.

Nopeasti kauppoihin. Kulju otti kesällä yhteyttä Ääni- ja valotekniikka Ruosilan omistajaan Reijo

kättä päälle. Ville Kulju (vas.) ehdotti Reijo Ruosilalle yrityskauppaa, johon Ruosila vastasi myöntävästi. Kulju jatkaa vielä uuden yrityksen palveluksessa.

Arvioin hinnan omassa päässäni. Sen piti olla ostajan kannalta houkutteleva. Ville Kulju

Ruosilaan. Päätös yrityksen myynnistä oli kypsynyt. – Arvioin hinnan omassa päässäni. Sen piti olla ostajan kannalta houkutteleva ja itsellekin piti jäädä hyvä fiilis. Tärkeintä on kuitenkin oma panokseni uuteen yhtiöön. Työskentelen jatkossa freelancer-verokortilla Ruosilalle ja työsopimus on osa kauppaa, Kulju sanoo. Kaupat syntyivät lopulta vähän yli kahdessa kuukaudessa. Ostajan kannalta houkuttelevan

hinnan lisäksi Kulju toimi muutenkin oikein. Yrityskaupan asiantuntijat korostavat, että myyjän on syytä varautua työskentelemään myymässään yrityksessä vähintään 2–3 vuotta. – Se on todella tärkeää. Villellä on markkinointiasiat hyvin hallussa, Reijo Ruosila kertoo. Ruosilan yrityskin on toiminimi ja se on aloittanut Ulvilassa. Nykyään virallinen kotipaikka on Jyväskylä. – Yrittäjän ura alkoi 1980-luvul-

la, kun tein bändikeikkailua Yö-yhtyeen kanssa. Jyväskylän toimipiste sai alkunsa Hausmylly-yhtyeen teknikoiden toiveesta. Yritykset täydentävät hyvin toinen toistaan. Nykyään Ääni- ja valotekniikka Ruosila on enemmän keskittynyt tapahtumien ja osastojen tekemiseen Jyväskylän Paviljongissa. – Ehdotus Orjatorin ostamisesta tuli yllätyksenä. Mietin asiaa ja näin paljon hyviä kasvumahdollisuuksia, Ruosila sanoo.

Pitkä polku kuljettavana Ostajasegmentit

Osaamisen kartoittaminen

Osaamisen siirto

Ostoaikeen Kohteitten Kohtaaminen herääminen kartoittaminen

Kaupan toteutuminen

Uuden roolin etsiminen

Uudessa roolissa toimiminen

Ostaja

Miksi omistajanvaihdosten onnistuminen on tärkeää?

Osaamisen hyödyntäminen

• Pk-yritykset ovat merkittäviä verotulojen kerryttäjiä omilla alueillaan.

Rooli x

… Tarvittava tuki

• Pahimmassa tapauksessa palvelun taso voi kunnassa laskea, jos viimeinen kauppias pistää lapun luukulle.

… …

Myyntiin Myyntiherääminen kunnostus Herätystilaisuudet Myyjäsegmentit

Kohtaaminen

Kaupan toteutuminen

Kohtaamiskanavat Arvonmääritys

Tekninen toteutus

Valmiuksien vahvistaminen

Yrittäjä Liiketoiminnan kehittäminen

Osaamisen kehittäminen Kasvun varmistaminen

LÄHDE: SUOMEN YRITTÄJÄT

Yrittäjä/ myyjä

• Jos yrityksiä vain lopettaa, kunta ei ole houkutteleva investointikohde. • Yritystoiminta voi kasvaa ja yritys luo myös työtä. • Yrittäjä saa palkinnon elämäntyölleen.


33

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

600

miljoonaa euroa ja kasvaa. Costa Concordian nosto-operaatio on historian kallein.

äydytä Kauppoihin vauhtia

>

Yrityskauppojen määrä on lisääntynyt tänä vuonna verrattuna viime vuoteen. Ei kuitenkaan tarpeeksi, jos ajattelee yrittäjien ikääntymisvauhtia. Puolet yrittäjistä on yli 50-vuotiaita ja seuraavan kymmenen vuoden aikana myyntiin tulee arviolta 28 000 yritystä, joita yrittäjät haluavat kaupata ulkopuoliselle ostajalle. Näistä vain joka kymmenes uskoo tietävänsä ostajan. Sen lisäksi luvassa on noin 15 000 sukupolvenvaihdosta, 10 000 yritystä myydään jo yrityksessä työskenteleville ja 20 000 yritystä pistää lapun luukulle. Samalla yrityskaupat koskettavat ainakin 200 000 palkansaajaa. Tähän tarpeeseen on syntynyt myös valtakunnallinen omistajanvaihdoshanke, jota Suomen Yrittäjät koordinoi. Hankkeen projektipäällikkönä on Mika Haavisto ja sitä rahoittavat Yksityisyrittäjäinsäätiö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Suomen Yrittäjät. – Tärkein tavoite on suunnitella ja saada

toimiviksi koko maata kattavat palvelut, joilla varmistetaan omistajanvaihdosten sujuminen, Haavisto sanoo. Suomeksi sanottuna se tarkoittaa, että niin julkiset kuin yksityisetkin toimijat pelaavat yhteen maaliin ja yrittäjät löytävät mahdollisimman helposti apua joko yrityksen ostamiseen tai myyntiin. – Me emme tallo kenenkään varpaille, päinvastoin. Tämän hetken tilanne on Suomessa kirjava. Esimerkiksi Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla omistajanvaihdokset ovat hyvässä hoidossa, Haavisto kehuu. Haaviston mukaan kauppoja syntyy puolet vähemmän kuin pitäisi. Muutaman vuoden päästä voi tulla kiire. Yrityskauppojen asiantuntijat tosin kommentoivat viikko sitten Kauppalehdessä, että mitään myyntiryntäystä ei olisi tulossa jatkossakaan. Omistajanvaihdosten asiantuntijat kokoontuvat perinteisesti lokakuun alussa Helsinkiin pohtimaan yhteistyön syventämistä.

YRITTÄJÄN JA VERITAKSEN

VÄLILLÄ ON AINA

ENEMMÄN KUIN PELKKÄ "Meillä puhelimeen vastaa aina ihminen."

YEL LAKISÄÄTEINEN

VAKUUTUS

ANNA MEIDÄN AJATELLA

SINUN ELÄKETTÄSI

JO NYT. OIKEIN MITOITETTU

100 VAKUUTUSTURVA

Helppoa kun on homma hanskassa Suurin osa työtapaturmista kohdistuu käsiin ja erityisesti sormiin. TEGERA®-suojakäsineillä vältyt hankalilta vammoilta. Laajasta valikoimastamme löydät tehtävääsi sopivat käsineet – hienomekaniikka- ja asennuskäsineestä aina tuhdimpaan tarpeeseen. TEGERA®- KÄSIEN SUOJAAMISEN MESTARI

VUODEN KOKEMUKSELLA

TEGERA® 9146

TEGERA® 9105

TEGERA® 290

Veritas on erikoistunut YEL- ja TyEL-vakuutuksiin sekä yrittäjien yksilöllisiin tarpeisiin. Eläkevakuutuksen lisäksi saat meiltä hyödyllisiä neuvoja ja tarvittaessa myös rahoitusta. Lue lisää lakisääteisestä YEL-vakuutuksesta osoitteessa veritas.fi/enemman-kuin-yel tai soita 010 195 612.

TEGERA® 629

www.tegera.fi Käsineitä saat mm. seuraavilta jälleenmyyjiltämme: Ahlsell, Etra, Hartman, Hong Kong, K-Rauta, K-maatalous, Lindström, Rautia, Tools, Velimark ja Würth.


Talous

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Missä on eniten valoa tunnelissa?

Näin mitattiin

Mittaristona on käytetty •pk-barometriin vastanneiden yritysten arvioita yleisestä suhdannenäkymästä, liikevaihdon kasvusta, henkilökunnan määrän kasvattamisesta, tulevista investoinneista, vientiyritysten odotuksista, kannattavuuden kehityksestä, vakavaraisuudesta ja panostuksista tuotekehitykseen.

Yrittäjäsanomat rankkasi maakunnat paremmuusjärjestykseen kahdeksan eri osatekijän perusteella. Kartasta selviää, missä päin Suomea yrityksillä ovat valoisimmat odotukset bisneksen kasvattamiseksi seuraavan 12 kuukauden aikana. kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Top

. . . .

Maakunnat sijoitettiin •paremmuusjärjestykseen

101

Kimmo Koivikko

Lappilaiset yritykset ovat keskimää-

Liikevaihdon kasvu 1) Pääkaupunkiseutu ja Uusimaa 3) Helsinki, Etelä-Karjala, Kainuu ja Pohjanmaa

Investointien kasvu 1) Pääkaupunkiseutu 2) Pohjanmaa 3) Pohjois-Pohjanmaa

on pienimmät panostukset tuotekehitykseen seuraavan vuoden aikana.

heikoimmat odotukset yritysten vakavaraisuuden kehityksestä.

Vientiyritysten odotukset 1) Kainuu 2) Etelä-Savo 3) Pirkanmaa

. .

Kannattavuuden odotukset 1) Pohjois-Pohjanmaa 2) Helsinki ja Pohjanmaa Vakavaraisuus 1) Pääkaupunkiseutu ja Pohjois-Pohjanmaa 3) Helsinki

.

Kuva: Euroopan komissio

Tuotekehityspanostukset 1) Etelä-Savo 2) Keski-Suomi 3) Kainuu

Kainuu

86 72

Keski-Pohjanmaa

35

125

Pohjanmaa

Varsinaissuomalaiset yri-

tykset ovat asemoineet omat odotuksensa keskikastiin, ja vieläpä tarkasti. Investointiodotukset ovat muihin maakuntiin verrattuna sijalla 7 ja liikevaihdon kasvuodotukset sekä kannattavuuden kehitys ovat sijoilla 12. Kaikki muut osatekijät sijoittuvat tähän väliin.

103 Satakunta

71

Pirkanmaa

88

Varsinais-Suomi

Pääkaupunkiseutu 4 (henkilökunnan määrän kasvu, investointien kasvattaminen, liikevaihdon kehitys, vakavaraisuus)

96 107

Päijät-Häme

123

78

Kymenlaakso

Uusimaa Pääkaupunkiseutu 31 Helsinki 39

Eniten jumbosijoja

Etelä-Savo

118

Kanta-Häme

Eniten ykkössijoja

Jaajo Linnonmaa

Pohjois-Karjala

Keski-Suomi

78

85

64

Pohjois-Savo

Etelä-Pohjanmaa

Tasapaksua puurtamista

75

Pohjois-Pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan yrityksillä

Mistä puskureita?

ministeriön teettämään pk-yritysbarometriin vastasi noin 5 000 pk-yritystä.

33

T&k ei kiinnosta

Satakuntalaisilla yrityksillä on

.

Suomen Yrittäjien, Finn•veran sekä työ- ja elinkeino-

räistä skeptisempiä liikevaihdon kasvattamisen suhteen (sija 16), mutta toisaalta kannattavuusodotukset ovat korkealla (sija 6).

Yleiset suhdannenäkymät 1) Etelä-Karjala ja Pohjanmaa 3) Pääkaupunkiseutu ja Pohjanmaa

Henkilökunnan määrän kasvu 1) Helsinki ja Pääkaupunkiseutu 3) Keski-Suomi

Lappi

Kasvu jää, mutta tulosta tulee

3

jokaisen osatekijän perusteella ja sijoitukset laskettiin yhteen. Mitä vähemmän maakunta sai pisteitä, sitä paremmat näkymät alueen yrityksillä on.

Etelä-Karjala

Etelä-Savo 4 (yleinen suhdannenäkymä, liikevaihdon kasvattaminen, henkilökunnan määrän kasvu, kannattavuus)

Mihin pitäisi viedä? Päijät-Hämeen

yrityksillä on heikoimmat odotukset viennistä.

Inka Henelius

Lappeenranta 18.–20.10.2013 Olli Rehn

Esko Valtaoja

Henkka Hyppönen

IlmoIttaudu vIImeIstään 1.10. www.yrittajapaivat.fi

Lähde: Suomen YRITTÄJien pk-barometri II/2013

34


8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Suunnitteletko omiStajanvaihdoSta tai yritySkauppaa? Balance Arvo -arvonmääritys antaa selkeän ja perustellun, ulkopuolisen asiantuntijan määrittämän arvion yrityksen osakekannan tai liiketoiminnan käyvästä arvosta. Omistajanvaihdostilanteessa tai yrityskauppaa harkittaessa Balance Arvo palvelee sekä ostajaa että myyjää antamalla selkeän lähtökohdan hinnoitteluun. Balance Consulting on yritysjärjestelijöistä riippumaton arvonmäärittäjä. Arvonmääritys perustuu yrityksen tilinpäätösanalyysiin, yritysjohdon haastatteluun ja arvioon tulevaisuuden näkymistä. Arvonmäärityksessä otetaan huomioon yrityksen liiketoiminta, asiakaskunta, kilpailijat, vahvuudet, riskit, investointitarpeet ja omaisuuserät. Raportti sisältää sekä lisäarvomallin mukaisen että kassavirtapohjaisen arvonmääritystarkastelun. Kaikki kyselyt ja toimeksiannot käsitellään luottamuksellisesti – jo vuodesta 2003. KYSY LISÄTIETOJA ARVONMÄÄRITYKSESTÄ: Soita: 010 665 2302 tai laita sähköpostia: balance@balanceconsulting.fi Lisätietoja myös osoitteesta www.balanceconsulting.fi/arvo

35


36

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

vapaalla Tuomio

arto tulima

kuluneen kuukauden plussat ja miinukset

Maksuajat. VR perustelee 45 päivän maksuaikoja toimialan yleisellä käytännöllä. Pienet yritykset eivät selvästikään ymmärrä, että mitä niin kovasti kilpailtu junatoimiala Suomessa vaatii.

Vain 20 euron tähden. Seuraavaksi julkisuudenkipeät työmarkkinapomot tappelevat siitä, että mitä tulikaan sovittua palkankorotusten rahayksiköstä.

6

Elinkaarimalli. Ensin telakka saa jättituet, sen jälkeen laivayhtiöt kuittaavat megalomaaniset tuet ja lopuksi valtion alkoholiverotus hoitaa laivoille matkustajat.

Sorrettu. Missä Li Andersson, siellä ongelma… Vai miten päin se meni.

Ohhoh. Italian viranomaiset löysivät vahingossa Berlusconiakin kovemman veronkiertäjän, oman verovirastonsa.

Heikko itsetunto. Veikkaus hankki Kauniin ja Rohkean Ridge Forresterin todistelemaan, että suomalainen voittaa aina.

kysymystä

Hannu Korhonen

Tähtäimessä linnut ja jänis 1

Myyt Kajaanissa aseita ja metsästysvarusteita. Mitä metsästäjät ostavat tänä syksynä?

Asekaupassa näkyy selvästi hirvilupien määrän väheneminen. Metsäkanalinnuilla taas on ollut isot poikueet, minkä huomaa kaupassa myönteisellä tavalla. Varusteista voi mainita koiratutkan, joita on mennyt hyvin. Tutka alkaa olla joka ukolla, jolla on koira. Uudet GPS-tutkat ovat hienoja vehkeitä.

2

Huollat aseita. Varaudutaanko metsästyskauteen ajoissa vai näkyykö liikkeessä asiat viime tinkaan jättäneitä?

laksi, kun mukana on pällitesti. Ei kauppa ole loppunut, mutta nyt ne, joilla ei ole suurta tarvetta hankintaan ovat jääneet pois.

4

Metsästätkö itse?

Metsästän kaikkea muuta paitsi hirveä, siihen ei riitä aika. Metsäkanalinnustus on ykkönen, beaglen kanssa metsästän jänistä ja vielä sorsastan siihen päälle. Harrastamisen lisäksi tulee samalla testattua myyntiin tulevia vehkeitä, kuten koiratutkauutuuksia ja patruunoita.

5

Kumpi jalassa metsään, kumisaapas vai kalvokenkä?

Syyskuussa tulee aina ryysis. Toisaalta on ihan ymmärrettävää, että aseita särkyy koeammunnoissa ja ne pitää korjata. Sitten joskus on asiakkaita, joiden aseet ovat olleet telakalla kolme vuotta ja he haluavat ne huomiseksi kuntoon.

Kalvokenkä – kumisaapas ei ole vaihtoehto tänä päivänä. Jos joku on käyttänyt aiemmin kumisaapasta ja kokeilee vaelluskenkää, on ihme, jos palaa vielä kumisaappaaseen. Niin paljon mukavammat vaelluskengät ovat.

3

6

Onko aselain tiukkeneminen vaikuttanut metsästysasekauppaan?

Asetta vaihdetaan harvemmin kuin aiemmin, sillä luvan saaminen mielletään hanka-

Ovatko kainuulaiset yrittäjät ahkeria metsästäjiä?

Ovat. Toki täällä harrastetaan kaikilla aloilla metsästystä, rajavartijat ehkä ahkerimmin.

Tutka alkaa olla joka ukolla, jolla on koira.

Kuka? Hannu Korhonen

Ikä: 46 Työ: Kauppiaana ja aseseppänä Ase- ja optiikkahuolto H. Korhosessa 16 vuotta. Aluksi liike painottui huoltoon, nyt kauppaan. Työskennellyt aiemmin esimerkiksi kirvesmiehenä ja autonasentajana. Perhe: Avovaimo ja tytär. Unelma: Tämäkin päivä. Olen rakentanut firmaa pitkään ja nyt se on sellainen, mistä alussa unelmoin.


37

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Mitä ihmettä? Nokian irtisanottujen työllistämistä vauh-

dittamaan rakennetun Bridge-ohjelman johtaja Matti Vänskä kehottaa heittämään luutuneet käsitykset siitä, että vain tietynlaiset ihmiset voivat menestyä yrittäjinä, romukoppaan.

Baanalla

43 milj.

43 miljoonaa euroa lojuu suomalaisten pöytälaatikoissa ulkomaan valuuttana, jota ei ole vaihdettu takaisin matkan jälkeen. Summan selvitti Forex Bank.

Tapahtumia YLISTÄJÄT. Mihin sopisikaan yrittämisen ylistäminen paremmin kuin 5.9. Yrittäjän päivän pääjuhlaan? Yrittäjäpäiväsäätiön sihteeri Jorma Aho hehkutti yrittäjyyden ja osaamisen merkitystä yhteiskunnan pyörimiselle ja yrittäjä Antti Vesterinen sanoi, ettei enää koskaan lähtisi vapaaehtoisesti toiselle töihin – ei edes kaaoksen keskellä.

VENÄJÄNKAUPPAA. Leea Kuoppa YritysHelsingistä ja Mirja Tiri Suomalais-Venäläisestä kauppakamarista vaihtoivat käyntikortteja pääjuhlassa. Mirja Tiri vakuutti, että asiakkaita Venäjällä riittää, ja nimenomaan sellaisia, jotka ovat valmiita panostamaan rahaa hankintoihinsa.

Mattoja jo 40 vuotta Lappajärvellä on kudottu mattoja jo kymmeniä vuosia. 1970-luvulla kutomoja perustettiin maaseudun rakennemuutoksen myllerryksessä. Useimmat ovat sulkeneet ovensa. VM-Carpet Oy jatkaa menestyksekkäästi. Suomessa kudottuja laatumattoja viedään yli 20 maahan. Arto ja Aila Viita-aho perustivat kutomonsa vuonna 1973. Tytär Maria Hanhisalo luotsaa yritystä edelleen. Lähiajan suunnitelmissa on avata uusi myymälä Helsingin Kannelmäkeen. Asiakkaista suurin osa on tänä päivänä pääkaupunkiseudulta. Nelikymppisiään juhlivalle yritykselle jaettiin tämän vuoden Habitaremessuilla Vuoden Designteko -palkinto. Kutomon mattojen suunnittelijoihin kuuluu nimekkäitä designereita, kuten Jukka Rintala, Ristomatti Ratia, Eero Aarnio ja Elina Helenius.

Kaikki eivät tahdo jäteiksi Kahvi on kuumana koko päivän, kun nakkilalainen Tilitupa Nina Vallin viettää kymppijuhlia 17. lokakuuta. Kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon. Ninan sukunimi on vaihtunut Välimäeksi. Vanhin tytär on varttunut kouluikäiseksi, ja asiakkaiden määrä on moninkertaistunut. – Kaikki eivät kuitenkaan halua kasvaa valtavasti tai jättisuuriksi. Moni yrittäjä tahtookin tehdä töitä yksin. Työllistämisestä puhutaan paljon, mutta jo itsensä työllistäminen on lottovoitto, sanoo Satakunnan yksinyrittäjien puolestapuhuja Nina Välimäki. Kymmenvuotiasta tilipalveluyritystä luotsaava Välimäki katselee työhuoneensa kaapistoa. Mappeja on monilta eri toimialoilta ja maantieteellisesti laajalta alueelta. Asiakkaita tulee Satakunnasta, mutta myös pääkaupungin ja Turun seudulta.

PURKUPUHEITA. Kari Virranta (oik.) PohjoisSavon Ely-keskuksesta nosti Yrittäjän päivän pääjuhlassa pöydälle yksikkönsä, jonka hän huokaisi uurastavan seitsemän ministeriön normiviidakossa. Temmiläiset Päivi Kantanen, Pasi Järvinen ja Heikki Aurasmaa olivat samoilla linjoilla: elämä helpottuisi, jos sääntelyjä purettaisiin.

Rajoja ylittämään!

V

altakunnallisilla Yrittäjäpäivillä mennään yli rajojen, haetaan uusia näkemyksiä, kehitetään osaamista, verkotutaan ja ylipäätään ladataan akkuja. Päivät ovat maantieteellisesti lähellä itärajaa. Niinpä heti perjantain seminaarissa paneudutaan Venäjään mahdollisuuksien markkinoina. Kielimuurit eivät haittaa. Luvassa on tulkkausta tarvittaessa. Venäjä pysyy teemassa vahvasti illan tervetulojuhlassa, jossa yhtä sujuvasti toivotetaan zdravstvuj kuin tervetuloakin. Perjantaista sunnuntaihin mennään isolla volyymillä. Menoon mahtuu eteläkarjalaista meininkiä, italialaista viiniä ja vahva latinki asiaa. Yrittäjäpäivät järjestetään Holiday Club Saimaassa, jonka lähimaastossa Angry Birds -puiston asukkaat kurkkivat yrittäjyyden menoa.

Lauantaiaamun asia-annin avaa avaruustähtieteen professori Esko Valtaoja, joka ravistelee luutuneita ajatuksia kääntämällä asioille uusia kulmia. Nyt kurkotetaan idän lisäksi ylös, avaruuteen ja tulevaisuuteen. Paneelikeskustelussa palataan itärajan markkinoille. Mielenkiintoiset panelistit kertovat Venäjän-kaupan kokemuksistaan. Gaalaillan juhlapuhuja talouskomisaari Olli Rehn tuo taatusti terveisiä suoraan EU:n ytimestä. Talous koskettaa jokaista. Lappeenrannan Yrittäjäpäivien kruunaa sunnuntaiaamun puolen miljoonan litran show. Imatrankoski kuohuu suomalaisten yrittäjien kunniaksi komeana näytöksenä ja erityistilauksesta.

Milloin: Yrittäjäpäivät Lappeenrannassa 18. – 20. lokakuuta Holiday Club Saimaassa. Ilmoittautuminen: www.yrittajapaivat.fi/ilmoittautuminen. Kannattaa olla nopea. Paikkoja rajoitetusti.

tulevat Eilakaislalta


38

PARHAAT PALVELUT

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

TULOSTINTARVIKKEITA

TILITOIMISTOT

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

TILITOIMISTOT

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingistä ja Lohjalta Kirjanpidot, tilinpäätökset, palkanlaskenta, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto Ota yhteyttä ja tule käymään! www.consista.fi www.paritilit.fi Helsinki 09-6225 715 Lohja 019-321 070 Sinun paikallinen tilitoimistosi

Helsingissä on Consista Oy ja

Lohjalla Paritilit Oy

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI KARI SALKO 0400-604133 kari.salko@alma360.fi

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTA

Taloushallinnon ohjelmat • Hinta-laatuvertailun voittaja • Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu TIETOSUUN

TA

KIRJANPITO

TIETOSUUN

TIETOSUUNTA OHJELMISTOT

Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

TA

OSTORESKON TRA

LASKUTUS

OSTORESKONTRA

KIRJANPITO

PALK ANLASKENTA

YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUN

TIETOSUUNTA OHJELMISTOT

Palkat

Laskutusohjelma

TA

PALK AT

TIETOSUUNTA OHJELMISTOT

TIETOSUU

NTA

LASKUTUS

Kirjanpito-ohjelma

Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös

Palkanlaskentaohjelma TIETOSUUNTA OHJELMISTOT

KirjanOstopito reskontra Laskutus

Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontra ohjelma

Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com ROUTE-TRACKER A JONEU VOPAIK ANNUS

Paikannuksen edelläkävijä Route-Tracker ajoneuvopaikannus seuraa koko autokalustosi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena tietokoneella tai kosketusnäyttöpuhelimella. Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan

• Kuljetukset ja työt hallintaan • Ei turhia ajoja - ei poikkeamia reitiltä • Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia • Kustannukset pysyvät kurissa - tiedot tallentuvat ja pysyvät tallessa • Automaattinen seuranta ja tietojen tallennus 24/7

Automaattinen ajopäiväkirja Saat automaattisesti ajopäiväkirjan verotukseen ja laskutukseen. Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

www.route-tracker.com


39

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

resumé

Fakta eller fiktion: Företagsledarna måste nöja sig med den månatliga löneförhöjningen på 20 euro som avtalades i inkomstuppgörelsen.

Riksdagens talman Eero Heinäluoma

Underlätta exporthandeln

VESA-MATTI VÄÄRÄ

Viola Systems Oy:s verkställande direktör Jyrki Penttonen deltog för ett år sedan i Finnveras finansieringsprogram för exporthandel. riikka.koskenranta@yrittajat.fi

verkställande direktör Jyrki Penttonen.

an beslöt sig för att delta eftersom företaget behövde hitta instrument för att utarbeta en praxis för exporthandeln. Företaget med säte i Åbo levererar trådlösa kommunikationslösningar för elnät, och största delen av företagets produkter och system exporteras till hela 40 länder. Viola grundades år 2000 och verkar inom energibranschen. Företaget hade även innan det anslöt sig till finansieringsprogrammet utnyttjat olika finansieringsarrangemang för exporthandel, såsom remburs och kreditgarantier. Remburs är en skriftlig försäkran av köparens bank att betala köpesumman till försäljaren. – Vi ville göra en direkt affär med vår indiska kund Tata Group, utan mellanhänder. Inom ramen för programmet hörde jag talas om ett garantisystem för exportfordringar, som betyder att vi kan verka enligt principen om open credit med vår kund. På så sätt behöver vi inga remburser, förklarar

Minimera riskerna. Innehållet i det några månader långa finansieringsprogrammet var skräddarsytt för företaget. – När vi kan spara kostnaderna för att ordna med remburser kan vi optimera försäljningsbidraget. Garantisystemet för exportfordringar fungerar för kunden helt enkelt så att vi gör upp en offert och de gör en beställning, varpå vi kommer överens om en betalningstid på 30 dagar, förklarar Penttonen. Han påminner om att det är bra att göra affärsuppgörelsen så lätt som möjligt för kunden, så går affärerna bättre. – Finnvera granskade kundföretagets kreditvärdighet för garantin av exportfordringarna med hjälp av internationella kreditupplysningsföretag. Finansieringsbeslutet kom efter två månader. Det var ett smidigt arrangemang. Viola Systems viktigaste marknader är Asien, Europa och Mellanöstern. Leverantören av trådlösa nätlösningar från Åbo försöker att öka handeln med Sydamerika och särskilt Brasilien. Även Spanien är en växande marknad.

Riikka Koskenranta

H

PARHAAT PALVELUT

Hjälp med exporten. Viola Systems verkställande direktör Jyrki Penttonen har fått värdefull hjälp med exporthandeln genom att delta i utbildningen. – Det är inte möjligt att göra affärer med till exempel Indien utan att fordran är tryggad, även om handelspartnern är ett stort och känt företag. Vi vill inte ta några

4.10.2013, KLO 9.00–16.00.

Sisältö: Työsopimusoikeus (työsuhteen alkaminen, muuttaminen ja päättäminen), vuosilomat (loman ansainta, pitäminen, lomapalkka, poissaolot), tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki (syrjintäkiellot työelämässä), erityislainsäädäntö (varusmiespalvelus, vuorotteluvapaa, opintovapaa), Työaikakysymykset (työaika, poissaolot, lisä- ja ylityö, mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen). Hinta 200€ (alv 0€). Hinta sisältää kurssimateriaalin. Lisätiedot ja ilmoittautuminen viimeistään 24.9: www.arcada.fi/tyooikeus Kurssi on suomenkielinen. Luennoitsijana toimii oik. kand. Max Lindholm.

Arcada | Jan-Magnus Janssonin aukio 1 | Helsinki | www.arcada.fi

kreditrisker. Garantisystemet för exportfordringar innebär att om vi inte ser röken av några pengar så är vår risk fem procent. Finnvera står för resten av risken.

Ansök till programmet • Syftet med Finnveras finansieringsprogram av exporthandel är att förbättra företagens kunskaper om finansiering av exporthandel. • Företagen väljs till programmet på basis av ansökningar. • 78 företag har hittills deltagit i programmet. Höstens ansökningstid pågår fram till den 11 oktober i år.

I företagarnas momsdeklarationer förekommer oavsiktliga fel som skulle kunna undvikas med bättre information. Sådana oavsiktliga fel förekommer särskilt i samband med ändringar av skattereglerna. Uppgifterna framgår av en undersökning av Statens ekonomiska forskningscentral. I offentligheten framhåller man starka argument för hur den gråa ekonomin skadar den offentliga ekonomin. Det är dock inte alltid frågan om grå ekonomi, utan helt enkelt om oavsiktliga misstag. Det är svårt att särskilja mellan omfattningen av avsiktliga och oavsiktliga fel med hjälp av normala uppföljningsmetoder.

Lönar det sig att köpa gillare på Facebook? hannu.hallamaa@yrittajat.fi

TÄFU YDRETNHNEYRS EKDOUUCLAUTTIO USN

Kampanjen Grå ekonomi – svart framtid uppmuntrar till ärligt företagande. Den gråa ekonomin påverkar den ärliga företagarens vardag genom att till exempel snedvrida konkurrensen och priset på produkter och tjänster. Dessutom lider kvaliteten och säkerheten på produkter och tjänster. Det här är budskapet i informationskampanjen som är en del av statsrådets sjätte åtgärdsprogram för bekämpning av grå ekonomi och ekonomisk brottslighet för åren 2012–2015.

Bort med momsfelen

Hannu Hallamaa

PK- YRITTÄJÄN TYÖOIKEUS PÄHKINÄNKUORESSA

Kämpa mot den gråa ekonomin

D

u har precis startat en Facebook-sida för ditt företag, men det verkar som att kunderna inte har hittat den ännu. Du får ett erbjudande av en reklambyrå, som vänligt erbjuder sig att skaffa en viss mängd gillare av din sida. Är det en bra idé? – Gillarna är endast värdefulla om de är intresserade av företagets produkter eller tjänster, konstaterar Kari Roose som är forskningschef på Taloustutkimus. Jari Lähdevuori, verkställande direktör för tankesmedjan Kurio, är av samma åsikt. – Försäljning av gillare borde få varningsklockorna att ringa. Utgångspunkten borde vara företagets affärsverksamhet och hur sociala medier kan ge företaget mervärde. För företagen är sociala

medier en marknadsföringsoch interaktionskanal till kunderna och potentiella kunder. Om någon erbjuder företaget ett marknadsföringspaket för sociala medier som låter alldeles fantastiskt kan en besvikelse vara i antågande. – Det lönar sig inte att nappa på erbjudanden som lovar att lyfta din Facebook-sida till höga höjder. Det gör de säkert också, men sedan händer inget mer, säger Lähdevuori. En brokig mängd aktörer erbjuder marknadsföringsoch konsulttjänster för sociala medier. Det är lätt att ta sig in i branschen: vem som helst kan börja kalla sig för gurun av sociala medier, konstaterar Lähdevuori. Och fler är på kommande. – Jag tror inte att vi ännu har nått toppen av hypen.

Håll i trådarna. Man kan ta kontrollen över sociala medier stegvis. Först lönar det sig dock att tänka igenom

1

Om du erbjuds marknadsföringstjänster för sociala medier, ta reda på företagets bakgrund. En Google-sökning berättar redan mycket.

2

Tänk på vad du gör. Starta till exempel inte en Facebook-sida om du inte har tid att uppdatera den.

3

Börja med det självklara: få dina befintliga kunder att börja följa sidan.

vad man ska göra. Används Facebook-sidan till exempel endast som informationskanal eller fungerar den som en fil till kundtjänsten?

4

Om du skaffar hjälp utifrån, beställ konsultering och sidans upplägg av olika aktörer.

5

Ditt företag diskuteras i vilket fall som helst redan på sociala medier – oberoende om du är med i diskussionen eller inte.

6

Måste du om du inte vill? Om dina kunder inte använder Internet, behöver du inte.

– Sidan ska ge kunderna mervärde. Fundera om det betyder förmåner, erbjudanden, information eller tjänster, säger Roose.


40

8/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

PIDÄ OMAT RAHAT OMASSA KASSASSA. Yksi työeläkeyhtiö pitää huolen siitä, että yrityksesi maksaa työeläkemaksuja kuukausittain sen minkä pitää. Ei liikaa eikä liian vähän. Varsinkin epävakaissa suhdanteissa on hyvä juttu, että kassassa on juuri sen verran kuin sinne kuuluu. Homma hoituu yksinkertaisimmin Eteran kuukausi-ilmoituksen avulla. Vaihda työeläkevakuutukset nopeaan ja sujuvaan Eteraan.

Lue lisää osoitteesta etera./sujuvampi


Yrittajasanomat8 2013