Issuu on Google+

Tilaa

www.yrittajat.fi/tilaa

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

n:ro 7 • SYYSkuu 2011

i t h e l -

RODEO

Sattumalta yrittäjäksi Kymmenen vuotta sitten Sini Pennanen ei vielä tiennyt päätyvänsä valokuvausalan yrittäjäksi. Niin kuitenkin kävi, kun sattumat tekivät naisesta Sininen Kuva -valokuvausliikkeen omistajan. Nykyään yrittäjä nauttii vapauden ja vastuun rajamailla tasapainottelusta. sivu 19 FUTUREIMAGEBANK

Onko sinulla varaa tähän? Maasta se pienikin ponnistaa! ja muut maailmalta kantautuvat •talousviestit •Ikävät Kreikka-uutiset romahduttivat myös kotimaisten pk-yrittäjien

kaavaillut polttoaineen •veronkorotukset •Vuodenvaihteeseen tuovat merkittäviä lisäkuluja

suomalaisille kuljetusalan yrittäjille. Suomen Yrittäjät on huolestunut kuljetussektorin toimintaedellytyksistä, viennin kilpailukyvystä sekä kotimarkkinoiden toiminnasta.

••

sivu 8

juuri näin

talousodotukset. Vaikka luvut näyttävät synkiltä, synkkyyteen ei pidä vajota. Pk-yritykset uskovat pystyvänsä säilyttämään työvoimansa vaikka taantuma iskisikin. Rahoitusta yrittäjille olisi kuitenkin löydyttävä.

••

Turvallisempaa huomista

Happi, jota me hengitämme Suomessa, on kansainvälisyys, vienti ja viennin edistäminen. Alexander Stubb

Vahinkoihin varaudutaan, mutta silti niitä sattuu. Missä mättää, kysyy YrittäjäSanomat. Pohdimme myös, miten auttamisrohkeus löydetään tilanteissa, joissa sitä todella tarvitaan.

Sinun päiväsi

nostaa siniristilipun salkoon •juhlapäivänäsi •Muistithan, 5.yrittäjä, syyskuuta. Me muistimme ja niin muisti moni muukin. Yrittäjän päivää juhlittiin nimittäin monin menoin eri puolilla Suomea.

sivuT 22 – 24

Tehokuutta työntekoon

sivu 11

sivu 3

yrittäjäksi.

Laiskottelua kotisohvalla? Ei, vaan kaikkea muuta! Etätyö on kasvava osa nykyaikaista työelämää ja se lisää työntekijöiden työmotivaatiota, työn tuottavuutta ja ekologisuutta.

sivu 14

sivu 17

Hyvästit Unikolle

Sirpaleinen kuntakenttä eheytettävä

Koski heitti hyvästit Marimekon •taiteellisen •Samu-Jussi johtajan pestille ja ryhtyi luovan alan

ja kuntaministeri Henna Virkkunen muistuttaa, •että•Hallintokuntaliitokset ovat myös yrittäjien etu. sivu 6

Tervetuloa nauttimaan mielenkiintoisesta ohjelmasta ja ainutlaatuisesta tunnelmasta!

Liittokokous ja tervetulojuhlat Seinäjoki Areena

Pe klo 9.00– Valtakunnalliset yrittäjä­ päivät ja yhteistyökumppa­ neiden muodostama Yrittä­ jyyden kasvumaa avautuvat.

Pe klo 10.45 Kauhavan lentosotakoulun tervehdys, Hawkien ylilento.

Hyvän mielen aamu Seminaari Seinäjoki Areena

Pääjuhla Illallinen Tanssiaiset Seinäjoki Areena

Pe klo 11.00–14.30

ee

Suomen Yrittäjien liittokokous.

Pe klo 14.30–n. 16.00 Presidenttiehdokkaat yrittäjien tentissä. Tilaisuudessa mitataan mm. heidän suhtautumistaan yrittäjyyden arvoihin.

Pe klo 19.00–24.00

li

KOMIAT tervetuliaisjuhlat Ameriikan malliin Seinäjoki Areenalla. Pukeudutaan, syödään ja tanssitaan rennosti Ameriikka-teeman mukaisesti. Ohjelmassa on Etelä-Pohjanmaan Maakunnallisen yrittäjä­ palkinnon luovutus, jota juhlistetaan näyttävällä cheerleaders­show’lla. Lisäksi kuullaan Aronin Elvis­tulkintoja. Musiikista vastaa Coverfield.

La klo 9.00–10.00 Hyvän mielen aamu Yrittäjän voimavarat –teemalla. La klo 10.00–14.00 Seminaarissa painavaa asiaa ja hurttia huumoria. Kuulet valtakunnantason puhujia ja yrittäjämaakunnan menestystarinoita mm. Perustuottajasta Design­taloksi/ Pirjo Pystykoski­Sopanen, Miten hyödynnät mediaosaamista yrityksesi kasvun tukena/Pauli Aalto­Setälä ja Miten Duudsonit myytiin maailmalle? Jarno Laasalan sekä hänen Duudsonit ­kollegansa yllätysnumero maailmanvalloituksesta, luovuudesta ja hulluudesta.

Lauantai 22.10.2011

Lauantai 22.10.2011

Yrittäjyyden kasvumaalla tapahtuu: yhteistyökumppanit tarjoavat eväitä yrityksesi kehittämiseen ja kasvuun. Juontajana Yrittäjyyden kasvumaalla Kauppalehden tuottaja Kimmo Koivikko.

an tip nt

Perjantai 21.10.2011

Pre sid e

La klo 18.00–02.00 Juhla alkaa akrobatiavoimis­ teluesityksellä, jonka jälkeen avaussanat lausuu Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna. Musiikkiesityksestä vastaa sopraano Sirkka Lampimäki ja pianisti Raili Peltonen.

Juhlapuhujana kuullaan sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikkoa. Pääjuhlassa jaetaan Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot. Päätössanat lausuu Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

Herkullinen illallismenu ruokajuomineen tarjoillaan pöytiin. Tanssiaisissa juhlijoita viihdyttävät Paula Koivuniemi bändeineen sekä Tanssiorkesteri Noiser.

Sunnuntai 23.10.2011 klo 10.00 Jumalanpalvelus Lakeuden Ristin kirkossa


02

N:o 7 • Syyskuu 2011

YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA Tarvitsemme Suomen, joka kannustaa työllistämään. Jokainen työpaikka on erilainen. Yhdessä löydämme parhaan tavan palvella asiakkaitamme ja kehittää omaa ammattitaitoamme. Mitä enemmän meitä on, sitä vahvempia olemme. Suosittelen jäsenyyttä myös sinulle. Liikunta-alan yrittäjä Teresa De Rita-Cavlek Move Wellness & Dance Center, Espoo, Kauniainen


03

N:o 7 • Syyskuu 2011

Avaus:

Mitä nyt:

Talousodotukset laskivat ja investointeja jäädytellään. Työpaikosta luvataan kuitenkin pitää kiinni.

Kotitalousvähennysten pienentäminen koskettaa yrittäjiä Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman verolinjauksissa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja vähennettävää osaa kustannuksista esitetään pienennettäväksi. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen varapuheenjohtaja Jorma Ketolan mukaan vuonna 2001 käyttöönotettu kotitalousvähennys on toiminut oikeanlaisena kannustimena avoimeen talouteen ja lisännyt tuloja, jotka ehkä olisivat muutoin jääneet harmaan talouden piiriin. Ketolan mukaan hallituksen linjaukset ovat erittäin huolestuttavia tämänhetkisen taloustilanteen näkökulmasta. Pahin seuraus voi Ketolan mukaan olla osalle yrittäjistä yritystoiminnan lopettaminen tai konkurssi.

57 

prosenttia Erikoiskaupan Liiton toteuttamaan suhdannekyselyyn vastanneista yrityksistä odottaa myynnin kasvavan yli 2 prosenttia. Yrityksistä 33 prosenttia arvioi myynnin pysyvän suunnilleen ennallaan. Myynnin laskua ennakoi vain 10 prosenttia vastaajista. Positiivisimmat myyntiodotukset loppuvuodelle on terveystuotekaupalla sekä muotikaupalla, jotka ennakoivat myynnin hyvää kasvua.

Kampanjalla ammattikoulutusta slumminuorille Taksvärkki ry:n oppilaitoksille suunnatun jokavuotisen kampanjan kohteena ovat lukuvuonna 2011 – 2012 mosambikilaiset slumminuoret. Tekemällä päivän töitä ja antamalla palkkion Taksvärkki ry:n kampanjaan suomalainen nuori mahdollistaa monivuotisen kehitysyhteistyöhankkeen Mosambikissa. Oppilaitokset voivat järjestää Taksvärkki-keräyksen valitsemanaan päivänä lukuvuoden 2011 – 2012 aikana. Kampanjan tavoitteena on tukea Mosambikin suurimman slummialueen Chamanculon nuorten mahdollisuuksia. Alueella asuu noin 155 000 ihmistä, joista valtaosa on alle 15-vuotiaita. Keskeisinä ongelmina ovat heikko elintaso, köyhyys, koulutuksen ja työn puute, hiv:n tuomat ongelmat sekä rikollisuuden ja päihteiden käytön lisääntyminen.

Kotimaisista investoinneista huolehtineet pk-yritykset näkevät investointimahdollisuudet nyt heikkoina. – Investoinnit ovat aina yrityskohtaisia, mutta verotuksen kannustavuudella sekä rahoituksen saatavuudella on myös oleellinen vaikutus niihin, SY:n Timo Lindholm muistuttaa.

Pk-sektorin usko hiipui ••Kansainvälisen talouden ongelmat ja talouskasvun hidastuminen ovat alentaneet pk-yritysten lähiajan

odotuksia huomattavasti. Vaikka näkymät ovat synkkiä, pk-yritykset lupaavat pitää henkilöstöstään kiinni.

Henkilöstöstä pidetään kiinni. Myönteistä odotuksissa on

pääekonomistin mukaan se, että yli 70 prosenttia yrityksistä

Investoinnit alas. Vuoden 2009 jälkeen alkanut talouden nousu ei ehtinyt oleellisesti lisätä investointeja. – Syksyn barometrissa investointien arvoa koskevat odotukset painuivat nollaan, kun sekä investointien kasvua että vähenemistä odotti 17 prosenttia vastaajista. Pikapäivityksessä saldoluku aleni lukemaan -14, kun erityisesti rakennusalan ja teollisuuden näkymät heikkenivät, Timo Lindholm avaa. Työpaikkojen määrään vaikuttavat lyhyellä ajalla myös suhdannetekijät, mutta lopulta investoinnit ratkaisevat työllisyyden ja talouden kasvun sekä uudistumisen. – Tässä mielessä on huolestuttavaa, että kotimaisista investoinneista huolehtineet pk-yritykset näkevät investointimahdollisuudet näin heikkoina. Investoinnit ovat aina yrityskohtaisia päätöksiä, Lindholm muistuttaa, mutta verotuksen kannustavuudella sekä rahoituksen saatavuudella ja ehdoilla on myös oleellinen vaikutus niihin. – Nykytilanteessa investointeja rajoittavat vielä yritysten hyvin yleiset maksuvaikeudet. Maksuongelmia kasaantuu.

Uuden talouskriisin uhka näkyy

Pk-barometri verkossa: www.yrittajat.fi/pk-yritysbarometri/ syksy2011

Shampoo meni kaupaksi

Pk-yrittäjien suhdannenäkymät 12 kk eteenpäin (saldoluku) Pk-barometri II/2011

Todellinen tilanne useimmissa yrityksissä ei ehkä kuitenkaan ole vielä heikentynyt merkittävästi. Timo Lindholm

myös siten, että maksuvaikeuksien määrä on pysynyt suurena. Kevään barometrin tapaan maksuvaikeuksia kokeneiden pk-yritysten osuus on pysynyt 15 prosentissa. – Määrä on korkea verrattuna normaalitilanteeseen, jossa maksuvaikeuksia on vain muutamalla prosentilla yrityksistä, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen kertoo. – Hälyttävin tilanne on 20 – 49 hengen teollisuusyrityksissä, joista joka neljännellä on ollut maksuvaikeuksia. Tämä kertoo siitä, että teollisuuden alihankkijoiden asema on entistä tukalampi, hän jatkaa.

Kysymys&Vastaus: JARKKO ÖVERSTI

Pk-yritysten odotukset lähiajan talouskehityksestä muuttuivat kesän aikana selvästi aiempaa varovaisemmiksi. Suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku aleni kevään barometristä heinä-elokuuhun 10 yksiköllä lukemaan +24. Elo-syyskuun vaihteessa toteutetussa barometrin pikapäivityksessä saldoluku romahti siitä peräti 35 yksiköllä tasolle -11.

Esteitä palkata työvoimaa.

Malinen on huolestunut siitä, että samaan aikaan kun pkyritysten taloudelliset mahdollisuudet palkata uutta työvoimaa heikkenevät, muodostavat myös työsuhteen purkamiseen liittyvät ongelmat lähes puolelle yrityksistä esteen palkata

uutta henkilöstöä tarpeesta huolimatta. – Pk-yrityksistä 26 prosenttia ilmoitti, että ongelmat rajoittavat erittäin paljon työsuhteeseen palkkaamista, ja 18 prosenttia vastaajista ilmoitti

niiden rajoittavan ainakin jonkin verran työsuhteeseen palkkaamista, hän kertoo. Barometrin mukaan 18 prosenttia pk-yrityksistä on kohdannut vaikeuksia päättää työsuhde niissä tapauksissa, kun

työntekijän osaaminen ja soveltuvuus eivät ole vastanneet odotuksia. – Työllisyyden kehityksen näkökulmasta tällaiset ongelmat ovat haitallisia, Malinen muistuttaa.

Simolinna: Kannusteita investointeihin Vaikka pk-yritykset pyrkivät pitämään kiinni henkilöstöstään, ei se riitä taloudellisen kasvun aikaansaamiseksi. Siihen tarvitaan uusia työpaikkoja, sanoo Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna. Simolinna korostaa, että Suomessa uudet yksityisen sektorin työpaikat syntyvät lähes kokonaan pk-yrityksiin ja näin tuoreen pk-barometrin tulokset eivät tue esimerkiksi hallituksen asettaman 100 000 uuden työpaikan tavoitteen täyttymistä. –Tarvitaan uusia keinoja, joilla pk-yritykset saadaan investoimaan ja luomaan uusia työpaikkoja. Yhtenä keinona voisi

Teknokemian alan kokonaismarkkinat kasvoivat Suomessa vuoden 2011 tammi-kesäkuussa 1,1 prosenttia. Alan tuotteisiin kuuluvat kuluttajille ja ammattikäyttöön tarkoitetut kosmetiikka- ja hygieniatuotteet sekä pesu-, puhdistus- ja hoitoaineet. Kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden myynti kasvoi 1,5 prosenttia. Suurimmat kosmetiikan tuoteryhmät ovat hiustenhoito, ihonhoito ja hygienia. Hiustenhoitotuotteet kattavat 32 prosenttia koko kosmetiikka- ja hygieniamarkkinasta, ihonhoitotuotteet 27 prosenttia ja hygieniatuotteet 22 prosenttia.

Syyskuu

S

uhdanneodotusten saldoluku syksyn Pk-yritysbarometrissa – johon yritykset vastasivat heinäkuussa ja elokuun alussa – putosi 10 yksiköllä lukemaan +24. Elo-syyskuun vaihteessa toteutetussa barometrin pikapäivityksessä saldoluku romahti siitä edelleen peräti 35 yksiköllä tasolle -11. – Muutos odotuksissa vain yhden kuukauden aikana oli siten erittäin jyrkkä, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja pääekonomisti Timo Lindholm painottaa. Lindholmin mukaan liikevaihtoa ja kannattavuutta koskevat odotukset laskivat sekä varsinaisessa barometrissä että sen pikapäivityksessä, mutta muutokset jäivät kuitenkin pienemmiksi kuin yleisissä suhdanneodotuksissa. – Synkimmät näkemykset ovat nyt teollisuuden suurissa pk-yrityksissä, mutta myös kaupan alan pk-yrityksissä odotukset ovat alentuneet alkuvuodesta selvästi. Lindholmin mukaan osasyy näin rankkaan pudotukseen saattaa kuitenkin löytyä Euroopasta jatkuvalla syötöllä kantautuvista negatiivisista talousuutisista. – Todellinen tilanne useimmissa yrityksissä ei ehkä kuitenkaan ole vielä heikentynyt merkittävästi, hän uskoo.

aikoo pitää henkilöstömääränsä ennallaan. – Henkilöstön määrän vähentämistä ja sen lisäämistä suunnittelevia on yhtä paljon, 14 prosenttia vastaajista. – Pk-yritykset haluavat siis jatkaa vastuullista ja pitkäjänteistä henkilöstöpolitiikkaa, Timo Lindholm iloitsee.

Heinä-elokuu

Lotta Tammelin, teksti Pekka Sipola, kuva

toimia tuotannollisten investointien poisto-oikeuden merkittävä kasvattaminen. Valtion kannalta kyse on verotulojen jaksottamisesta, ei verohelpotuksista, Simolinna sanoo. Simolinna pelkää, että meneillään oleva taloudellinen epävarmuus johtaa myös rahoituksen saatavuuden kiristymiseen etenkin pk-yritysten osalta. Hän kiittelee, että edellisen taantuman yhteydessä valtiovallan nopeat toimenpiteet takasivat käyttöpääoman saatavuuden. - Samaan ja ehkä vielä merkittävämpään panostukseen myös investointien rahoituksen osalta tulee varautua jo nyt. Näin turvataan työpaikat ja kotimainen kysyntä.

Laura Kurki, veroasiantuntija, Suomen Yrittäjät Kysymys: Miten rakennusalan käänteinen alv on vaikuttanut yrittäjiin? Vastaus: Rakennusalan käännetyn arvonlisäveron soveltaminen on aiheuttanut yrityksille käytännön tulkintaongelmia ja byrokratian lisääntymistä. Rakentamispalvelujen myyjät ovat kokeneet palvelujen ostajan verostatuksen selvittämisen hankalaksi. Usein esiintyvä tulkintakysymys on ollut, milloin elinkeinonharjoittajan asemassa olevan ostajan katsotaan myyvän rakentamispalveluja ”muutoin kuin satunnaisesti”. Päänvaivaa on aiheuttanut myös käsitteen ”rakentamispalvelu” sisällön määrittäminen. Tällä tarkoitetaan eri rakentamispalveluita, talonrakentamista, viherrakentamista ja rakennusmateriaalin siirtoa rakennuspaikalla työkoneella. Alan sisällä toimivilla erityisaloilla on ollut omat haasteensa, koska osa toiminnasta voi olla käännetyn alv:n piirissä ja osa normaalia arvonlisäverollista toimintaa. Odotettavissa on, että uusia tulkintakysymyksiä esiintyy jatkossakin ennen vakiintuneen tulkintakäytännön muodostumista.


04

N:o 7 • Syyskuu 2011

Keskustelu kirjE | Kimmo Tiilikainen, kansanedustaja, Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja pääkirjoitus | Anssi Kujala, päätoimittaja | 22. syyskuuta 2011

Hallitus unohti yrittäjät

Kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys

M

A

Mitä palveluja kaupunki tuottaa itse, mitä tuotetaan yhlkusyksyä ovat leimanneet kansainvälisen dessä muiden kuntien kanssa ja mitä yritysten tuottatalouden sumuinen tilanne ja sen vaikumia palveluita ostetaan ja miten? Selvää on, että mikäli tukset Suomeen. Politiikan kotimaisista kunnat aikovat taata nykyisenkaltaiset hyvinvointiaiheista eniten keskustelua on käyty halpalvelut, nyt on siirryttävä kiihtyvämmällä vauhdilla lituksen vauhdilla liikkeelle virittämästä yhteistyöhön yrityksien kanssa. T��mä edellyttää onkuntauudistuksesta. Hallituksen tavoitteenistuakseen myös sitä, että kuntien palvelujen tuotteisna on vahvoihin peruskuntiin perustuva elinvoimainen tamista ja kustannustenlaskujärjestelmää kehitetään. kuntarakenne. Jos julkisesti tuotettujen palvelujen kustannukset ovat Suomen Yrittäjät ei ole ottanut kantaa kuntien tulevaan lukumäärään. Emme – ainakaan nyt – koe kannan vertailukelpoisia yritysten kanssa, väistämättä päätökset tuottamistavoista tehdään oikeammalta pohjalta. muodostamista tarpeelliseksi siksikään, että järjesOlisi suotavaa, että ensi vuoden kunnallisvaalien tömme ylivoimainen vahvuus ovat jokaiseen kuntaan yhteydessä ja 2013 alkavan valtuustokauden myötä ulottuva paikallisyhdistysverkosto ja kunnissa toimivat tehdään enemmän työtä yrittäjyyden puolesta. Ymmäryrittäjävaltuutetut. Vahva läsnäolo kunnissa antaa rettäisiin entistä paremmin elinvoimaisen kunnan ja hyvät lähtökohdat tehdä paikallisesti tarkoituksenmuyrityksien kohtalonyhteys. kaisia ratkaisuja. Päätökset uudesta kuntarakenteesta tehdään vuoMutta vahvan itsenäisen peruskunnan tavoite on den 2014 loppuun mennessä. Lähivuosien aikana tulee periaatteessa järjestön arvojenkin perusteella hyväksytsiis riittämään puhetta ja parkua tävä. Eräs keskeinen arvomme on mutta toivottavasti myös hyviä luovuus, jossa korostetaan valmiideoita ja sovelluksia siitä, miten utta etsiä uusia ratkaisuja yrittätulevaisuudessa Suomessa on itsejyyden edistämiseksi. Se edellyttää näisiä ja elinvoimaisia kuntia. myös valmiutta muuttua olosuhteiden ja ympäristön muuttumisen mukana. Kilpailukyky uhattuna Uudistuksen etenemisestä riippumatta selvää on, että jokaisen Suomen Yrittäjät, Metsäteollisuus ja kunnan tulee lähivuosina panostaa Kaupan Liitto ottivat budjettiriihen entistä enemmän seuraavaan kahalla yhdessä kantaa polttonesteiden teen tavoitteeseen: omien verotuloveronkorotusaikeisiin. Harvoin suojen kasvattamiseen eli käytännössä malaisten pk-yrityksien edunajaja elinkeinopolitiikan tehostamiseen SY ja metsäteollisuuden etuja ajava ja toisaalta palvelutuotannon järjestö löytävät näin selkeää yhteistehostamiseen eli monilta osin tä näkemystä. Tämä kertoo asian ulkoistamiseen. vakavuudesta. Suomen kilpailukyky Ilman noissa tavoitteissa onnison uhattuna. Jos kuljetusyritykset tumista kunta ei voi menestyä. Ja eivät pärjää, ei pärjää suomalainen niihin kunta ei voi päästä ilman yrimetsäteollisuuskaan. tyksiä. Yksi kysymys tulevaisuudesSamaan aikaan muukin liikkumisa on se, mitkä asiat kunnalliseksi nen joko kallistuu tai loppuu kokoelinkeinopolitiikaksi mielletään. naan. Tuore esimerkki on Finnair, Perinteisten maankäytön kysymysjoka ilmoitti vetäytyvänsä Jyvästen lisäksi kunnalla pitää olla esikylästä jo marraskuun alussa. Sama merkiksi vastuu palvelumarkkinoitilanne on ollut esillä useissa maaden kehittymisestä ja uudistamiseskuntakeskuksissa. Mikäli kasvuJokaisen kunnan ta. Tämän voi nähdä monilta osin alueittemme lentoliikenne ei ole tulee lähivuosina kuntarakenteitakin tärkeämpänä. kannattavaa, pitää huolestua kilpaipanostaa omien vero- lukyvystämme näiltäkin osin. Moni Hallitusohjelmassa kunnille tarjoiltulojen kasvattamilaan ”pakkoa” palvelustrategiasta. Sinänyritys tarvitsee sijoittumispäätökseen eli käytännössä sensä tueksi hyvät lehtoyhteydet sä olettaisi jokaisella kunnalla olevan jo elinkeinopolitiikan nyt linjaukset palvelutuotannon periaatsekä kotimaassa että edelleen kanteista ja tuotantotavoista. sainvälisille kentille. tehostamiseen.

aailman ja Suomen talous on ajautumassa taantumaan. Myllerrys maailmantaloudessa tuskin ihan äkkiä loppuu. Siksi on tärkeää, että kotimaassa tehdään kaikki voitava kasvun ja työllisyyden eteen. Kataisen hallitusohjelma rakentuu toiveille kasvusta ja työllisyyden paranemisesta. Hallituksen ohjelmasta puuttuvat kuitenkin kokonaan uuden kasvun siemenet. Taantuman nujertamisessa tulevaisuuteen uskovilla yrityksillä on keskeinen asema. Yritysten uskoa pitää poliittisilla päätöksillä vahvistaa. Nyt hallitus lannistaa yrityksiä korottamalla pääomatuloveroa ja leikkaamalla yritystukia 110 miljoonaa euroa. Toisaalta hallitus aikoo kuitenkin korottaa työttömyyskorvauksia yli 200 miljoonalla. Mihin sekin mahtaa kannustaa? Yritysten tekemät investoinnit luovat uusia työpaikkoja ja sitä kautta hyvinvointia yh-

teiskuntaan. Yritystukia pitää toki tarkastella kriittisesti, ettei kilpailua vääristetä. Mutta jos tukia leikataan, pitää tilalle tarjota jotain muuta. Investointien poisto-oikeuden kaksinkertaistaminen olisi hyvä ja tasapuolinen kannuste investointeihin. Sen kustannus valtiontaloudelle olisi häviävän pieni. Eikä kuluja kerry, ellei investointeja synny. Yrityksiä pitäisi rohkaista kasvuun myös tutkimus- ja kehityspanosten ylimääräisellä verohelpotuksella. Edellinen elinkeinoministeri Pekkarinen valmisteli jo tämän ns. innovaatiokannustimen pitkälle. Mutta uusi hallitus vain edelleen selvittelee asiaa. T&K panosten verohelpotukset olisivat jopa tukia parempia. Jos yritys itse uskoo hankkeeseensa, se voi sen nopeasti toteuttaa. Erillisiä raateja yritysten hankehakemuksia kuukausikaupalla syynäämässä ei tarvittaisi, kuten tukia haettaessa. Yksinyrittäjille sopiva rohkai-

PEKKA SIPOLA

Kimmo Tiilikainen

su olisi ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tuen laajentaminen koko maahan ja myös määräaikaisiin työsuhteisiin. Tämäkin on erittäin kustannustehokas toimenpide. Euroakaan ei kuluisi, ellei työpaikkoja syntyisi. Tällä hetkellä olisi erityisen tärkeää tukea yrityksiä, jotka toimivat kansainvälisillä markkinoilla. Vientitukia tarvitaan, mutta hallitus aikoo niitäkin leikata. Käsittämätöntä!

Hallitusohjelmassa todetaan, että kasvu ja taloudellinen menestys edellyttävät kilpailukykyistä teollisuutta, palvelualojen kehittymistä sekä uusia ja kasvuhakuisia sekä ekotehokkaita yrityksiä. Niin edellyttääkin. Mutta kauniit sanat, toivo ja unelmat eivät riitä. Tarvitaan konkreettisia päätöksiä. Nyt jos koskaan tarvitaan yrittäjien luovuutta ja muutosvoimaa. Hallitus näyttää kuitenkin unohtaneen yrittäjät.

kirjE | Jukka Hyttinen, toimitusjohtaja, SN4Mobile Oy

Suomessa ei nähdä metsää puilta asiakaspalvelussa

S

uomalaiset asiakkuuksista vastaavat päättäjät lähestyvät asiakaskokemuksen mittaamista väärästä näkökulmasta. Perinteisesti asiakaspalvelu nähdään Suomessa kustannuslähtöisenä toimintona. Päämääränä on haluttu tavoitettavuus eli lyhyt jonotusaika mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Tällöin tärkeimmäksi mittariksi nousee se, mikä on kustannus per hoidettu asiakaspuhelu. Syynä ongelmaan on se, että palvelunäkökulma on puuttunut toiminnasta tai sitä on mitattu liian harvoin. Henkilöstön palkitsemiseen on vaikuttanut pääasiassa vain tehokkuus eli moneenko puheluun vastataan tietyn ajan kuluessa. Se ohjaa

henkilöstöä väistämättä tekemään asiat nopeasti, unohtamaan palvelun ja ystävällisyyden merkityksen. Perinteisen ajattelun myötä kaupan ala maassamme ei osaa käyttää asiakaspalautetta jatkuvan parantamisen lähteenä. Samalla ihmetellään, miksi ruotsalaiset osaavat luoda kaupan alan palveluinnovaatioita, ja miksi suomalaiset vähittäiskaupan palveluinnovaatiot loistavat poissaolollaan. Mitkä voisivat sitten olla ne tekijät, jotka kasvattavat asiakaskokemusta, nostavat esille palvelumyönteistä kulttuuria sekä tämän myötä lisäävät yritysten kasvumahdollisuuksia? Nostan esille viisi tekijää. Ensimmäiseksi avainmittariksi on nostettava suositteluhaluk-

kuus. Mitä enemmän suosittelijoita yrityksellä on, sitä voimakkaammin yritys kasvaa. Toiseksi nousee esille jatkuvan seurannan tärkeys, kun asiakkaalla on huono palvelukokemus. Kehno kokemus kannattaa yrittää korjata, koska se luo tutkimusten mukaan ylivertaista asiakasuskollisuutta. Kolmanneksi: mittaamistapa vaikuttaa tuloksiin. Kerran vuodessa tehtävät asiakastyytyväisyystutkimukset auttavat kertomaan vain vähän siitä, miten toimintaa pitäisi kehittää. Painopisteenä pitäisi olla jatkuva asiakaskokemuksen seuranta, kehittäminen ja johtaminen. Neljänneksi muistuta, ettei ole ei syytä huoleen. Meillä on jo nyt työkaluja, jotka tuottavat

reaaliaikaista tietoa asiakaskokemuksesta. Heikot poikkeamat on havaittava ja korjattava nopeasti. Heikko asiakaskokemus ja vähäisten suosittelijoiden määrä johtaa myynnin laskuun. Viidenneksi meidän on saatava tietoa jokaisesta asiakaskohtaamisesta ja kehitettävä henkilöstöä sekä valmennettava heitä entistä laadukkaamman asiakaskokemuksen tuottamiseen. Maamme yritysten pitäisi nostaa asiakkaan saama kokemus kustannuksien rinnalle, kun ne miettivät kokonaisvaltaista asiakaspalvelun mittaamistapaa. Muuten asiakaspalvelun innovaatiotarinat jäävät syntymättä.

YLÖSOTETTUJA Kotitalousvähennys on ollut hyvä keino vähentää pimeinä tehtyjä korjaus- ja remonttitöitä. LVI-Tekniset Urakoitsijat ry:n toimitusjohtaja Jari Syrjälä Savon Sanomissa

Ilmassa on merkkejä uusista yt-ilmoituksista. Ilmoitukset ovat kuitenkin vain neuvotteluesityksiä, joiden lopulliseen toteutumiseen vaikuttaa talouden kehitys. Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen Savon Sanomissa

Suomi voisi kasvaa huomattavasti neuroteknologiassa. Maailmalla aivo- ja hermostoperäisten sairauksien diagnosoinnista ja hoidosta on kasvanut miljardibisnes. Suomessa alan yrityksiä on joitakin kymmeniä. Akatemiaprofessori Mart Saarman Kauppalehdessä

Espoon kaupunki tuottaa itse vain 50 prosenttia palveluistaan. Loput ostetaan yksityisiltä yrityksiltä. Toimintoja on myyty paljon, mutta kaikkea ei aiota eikä voidakaan myydä. Espoon henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Hufvudstadsbladetissa

Ihmettelen teleoperaattoreiden nihkeyttä osallistua laajakaistahankkeisiin ja valokuidun vetämiseen eri puolille maata. Niin operaattorit kuin kunnatkin pitää saada sitoutumaan entistä enemmän valokuituhankkeisiin.

Suomalaiset omistajayrittäjät muuttavat massoittain Viroon. Syynä ovat Suomen hallituksen suunnittelemat osinkojen ja pääomatulojen veronkiristykset. Nyt suomalaisilla on Virossa yli 10 000 yrityskytköstä.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru Digitodayssa

Arvostelen hallituksen esittelemää kuntauudistusta, joka tehdään periaatteella ylhäältä alas. Arveluttavinta on, että kunnat pidetään kokonaan sivussa hankkeen valmistelusta.

Baltian ja Valko-Venäjän asiantuntija Juha Hämäläinen Kauppalehdessä

EU:ssa voitaisiin vauhdittaa jäsenmaiden kilpailukykyä edistäviä uudistuksia jopa sanktioiden uhalla. Pääministeri Jyrki Katainen Helsingin Sanomissa

Kunnallisoikeuden professori Aimo Ryynänen Keskisuomalaisessa

SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT • JÄSENLEHTI neistopäivää. Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan.

Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittä-jien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä.

Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen aineisto@suomen.yrittajat.fi. Katso mediakortti osoitteessa www.yrittajat.fi/media kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen ai-

Lehti ei vastaa – Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. – Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. – Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. – Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Kustantaja

Ilmoitusmyynti

Ilmestymisaikataulu 2011

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 88 000 kpl.

Alma360/Asiakasmedia PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi www.alma360.fi

Numero

Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Mirka Moilanen, toimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja (äitiyslomalla) Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 ISSN 1795-7982 Aikakauslehtien Liiton jäsen

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221 toimisto@yrittajat.fi

Ilmestyy

Varaukset

Aineistot

01/2011

27.01. 18.01. 20.01.

02/2011

24.02. 15.02. 17.02.

03/2011

24.03. 15.03. 17.03.

04/2011

28.04. 14.04. 18.04.

05/2011

26.05. 17.05. 19.05.

06/2011

25.08. 16.08. 18.08.

07/2011

22.09. 13.09. 15.09.

08/2011

27.10. 18.10. 20.10.

Paino

09/2011

24.11. 15.11. 17.11.

Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula

10/2011

15.12. 07.12. 09.12.


05

N:o 7 • Syyskuu 2011

Edunvalvonta Stubb:

Valtiollista muskelia vientiyritysten avuksi

••Suomi on täysin vientiriippuvainen maa, muistuttaa ministeri Aleksander Stubb. Hän lupaakin tehdä kaikkensa, jotta suomalaisten vientiyritysten kasvu etenee.

Lotta Tammelin, teksti Ilona Savitie, kuva

E

urooppa- ja ulkomaankauppaministeri Aleksander Stubb puhui Suomen Yrittäjien toimihenkilöiden neuvottelupäivillä elokuun lopussa yritysten kansainvälistymisestä ja kasvusta. – Meillä pitää olla kansainvälinen Suomi. Se happi, jota me hengitämme Suomessa, on kansainvälisyys, vienti ja viennin edistäminen. 40 prosenttia meidän BKT:stamme tulee viennistä, ja meillä on 14 000 vientiyritystä Suomessa. Me olemme yhtä vientiriippuvainen maa kuin Venäjä on energiariippuvainen, Aleksander Stubb painotti.

Valtiollista muskelia mukaan.

Stubb lupasi tehdä yhdessä elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen kanssa kaikkensa, jotta Oy Suomi Ab:n pyörät pyörivät jatkossakin. – Meidän pitää tehdä kaikkemme sen eteen, että vientimme ja pienten sekä keskisuurten yritysten kansainvälistyminen etenee. Yksi Stubbin päätehtävistä onkin juuri viennin edistäminen. – Euroopan sisällä ja Yhdysvalloissa markkinat toimivat suhteellisen hyvin, mutta tarvitsemme avuksi valtiollista muskelia. On aina helpompi saada isoja ja pieniä diilejä, jos on valtiollista tukea tai muskelia mukana toiminnassa. – Me olemme Häkämiehen kanssa halpatyövoimaa suomalaisille yrityksille. Meidän tehtävämme on auttaa suomalaisia yrityksiä saavuttamaan kauppaa.

50 vientijohtajaa. Aleksander Stub-

bin tavoitteena on tavata jouluun mennessä vähintään 50 suomalaista yritysjohtajaa eri toimialoilta ja erikokoisista yrityksistä kuullakseen heidän näkemyksiään ja toiveitaan siitä, kuinka valtionhallinto voisi paremmin ajaa suomalaisyritysten taloudellisia intressejä ulkomailla. – Vaikka lopullisia johtopäätöksiä en näistä keskusteluista tietenkään vielä vedä, on muutama näkemys jo tullut selväksi. Ensinnäkin, yritykset eivät välttämättä tiedosta ulkoasiainhallinnon ja edustustojen tarjoamaa lisäarvoa esimerkiksi ovien avaajana, kriisien ja ongelmien ennakoinnissa sekä kaupan esteisiin ja paikalliseen säädösympäristöön vaikuttamisessa. – Toiseksi, taloudellisten intressien ajaminen ulkomailla vaatii valtionhallinnolta uudenlaista otetta. Yritykset toimivat maailmassa, jossa tuotantopanokset kerätään ja tavarat myydään ympäri maailmaa. Perinteisen viennin edistämisen rinnalla yrityksiä on siksi pystyttävä tukemaan kokonaisvaltaisemmin, myös kohdemarkkinoilla. Suomalaisten julkisrahoitteisten toimijoiden saumaton yhteistyö on tärkeää.

Aleksander Stubb lupaa olla halpatyövoimaa suomalaisille vientiyrityksille.  – Meidän pitää tehdä kaikkemme sen eteen, että vientimme ja pienten sekä keskisuurten yritysten kansainvälistyminen etenee, Stubb sanoo.

kutsunut sen puheenjohtajaksi Koneen toimitusjohtajan Matti Alahuhdan. Ohjelma tulee linjaamaan Suomen taloudellisen ulkopolitiikan tavoitteita ja strategiaa, mutta Stubbin mukaan erityisen tärkeää on etsiä uusia, käytännön työkaluja suomalaisyritys-

ten tukemiseen. Valmisteluun kytketään virkamiesten lisäksi elinkeinoelämästä – niin suurista kuin pienistäkin yrityksistä kokemusta keränneitä ihmisiä. – Itse ryhdyn innokkaaksi suomalaisyritysten markkinointimieheksi maailmalla. Pyrin toteuttamaan 1 – 2

– Syyskaudella lähdemme näillä näkymin erityisesti itään: Mongoliaan, Japaniin, Venäjälle, Indonesiaan ja Kiinaan. Pyrin myös olemaan 24/7 suomalaisyritysten käytettävissä matkojen välillä sekä ylläpitämään yrityskenttään tiiviitä, laajoja yhteyksiä, Aleksander Stubb lupaili.

Vienti hoidettava rohkeasti omalla tasolla Dynaset Oy:n toimitusjohtaja Reijo Karppinen toivottaa Stubbin lupaamat valtiolliset muskelit tervetulleiksi. Dynaset Oy on maailman johtava hydrauligeneraattorien, -korkeapainepumppujen ja -kompressorien valmistaja. Karppisen yrityksen tuotteista 90 prosenttia menee vientiin, ja se vie tuotteitaan yli 40 maahan. DYNASET

Taloudellisten ulkosuhteiden ohjelma. Suomalaisyritysten pärjääminen maailmalla on koko Suomen ja koko hallituksen asia. Pääministeri Kataisen pyynnöstä ministeri Stubb onkin käynnistänyt hallitusohjelmassa mainitun taloudellisten ulkosuhteiden ohjelman valmistelun ja

viennin ja suomalaisyritysten tavoitteiden edistämiseen keskittyvää matkaa kuukaudessa, osin aiemmasta poikkeavalla formaatilla. Tavoitteemme on tehdä täsmäiskuja, joissa mukana olevat yritykset, vierailukohteet ja tapaamisten tavoitteet on mietitty entistä tarkemmin.

Poliitikkojen matkassa pk-yritysten kustannustasomalli karkaa helposti epärealistisen korkealle. Mielestäni poliitikkojen ja muiden vaikuttajien tärkeimpänä tehtävänä olisi rohkeuden lisääminen pk-yrityksiin, painottaa vientiyrittäjä Reijo Karppinen Dynaset Oy:stä.

– Valtiollisia muskeleita tarvitaan vientiyritysten avuksi, ja Stubb ja Häkämies ovat tervetullutta halpatyövoimaa myös pk-yritysten vienninedistämiseen. Pk-yritysten vienti rakentuu kuitenkin yleensä ruohonjuuritasolta ja vastapuolena maailmalla on toinen vastaava pk-yritys, joiden kanssa ko. halpatyövoima ei yleensä seurustele. Karppisen mukaan pk-yritysten on hoidettava vientiä rohkeasti omalla tasollaan ja usein jopa vältettävä kustannussyistä korkean tason neuvotteluja. – Poliitikkojen matkassa pk-yritysten kustannustasomalli karkaa helposti epärealistisen korkealle. Mielestäni poliitikkojen ja muiden vaikuttajien tärkeimpänä tehtävänä olisi rohkeuden lisääminen pk-yrityksiin. Jokainen yritys, joka tekee kauppaa tai työtä Suomessa jälleenmyyjän kanssa, voi harjoittaa myös vientiä toiseen maahan. Ulkomaille on mentävä rohkeasti ja otettava paljon kontakteja. Esimerkiksi itse kahlasin asiakaskandidaatteja 15 kappaletta päivässä, ja vuosien työ tuottaa tulosta viennissäkin. Reijo Karppinen harmittele, että Stubbin, Häkämiehen ja poliitikkojen matkat suuntaavat yleensä kehitysmaihin. – Pk-yrityksen helpoimmat markkinat useimmiten ovat toisessa Suomen tasoisessa maassa tai ainakin asiakkaiden osaamisen pitää olla lähes samaa tasoa. – Vientirohkeiden pk-yritysten lisääminen tarvitsee rohkeita työntekijöitä. Tukirahat auttavat ja myös rohkaisevat, mutta jatkuvuus syntyy vain kannattavasta vientitoiminasta. Etumerkki pitää olla plussalla. Yhteiskunta voisi hoitaa sertifikaatteja ja hyväksyntöjä omien ammattikonsulttiensa avulla ilman vaivaa ja kustannuksia pk-yritysten tuotteille, Karppinen ehdottaa.

SSK: Kuntien ensihoidon kustannukset kasvavat jopa 60 miljoonalla eurolla Suomen Sairaankuljetusliiton SSK ry:n teettämän selvityksen mukaan uuden terveydenhuoltolain voimaantulo kasvattaa kuntien ensihoidon kustannuksia radikaalisti. Selvityksen mukaan kunnille aiheutuva ensihoidon lisäkustannus julkisella palveluntuotannolla toteutettuna on noin 61 miljoonaa euroa vuodessa, mikä tarkoittaa kustannusten nousua yli 30 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna. Kus-

tannusten nousu johtuu sekä uuden lain vaatimista valmiusajoista, että julkisen sektorin oman palveluntuotannon lisääntymisestä. SSK:n mukaan yksityisenä palveluntuotantona vastaava lisäys olisi vajaat 3 miljoonaa euroa vuodessa.

Kunnilta sairaanhoitopiireille. Uusi terveydenhuolto-

laki siirtää ensihoidon järjestämisvastuun kunnilta sai-

raanhoitopiireille 1.1.2013 alkaen. Uuden lain myötä sairaanhoitopiirit voivat järjestää ensihoidon omana tuotantonaan, hankkia ensihoidon yhteistoimintasopimuksella pelastuslaitoksilta tai kilpailuttaa ensihoidon yksityisten palveluntarjoajien kesken. Tällä hetkellä useat sairaanhoitopiirit suunnittelevat ottavansa ensihoidon osaksi omaa tuotantoaan tai tekevänsä sopimuksen ensihoidon tuottamisesta pe-

lastuslaitoksen kanssa. SSK:n mukaan nyt voimaantuleva laki vie ensihoidon järjestämistä juuri päinvastaiseen suuntaan kuin mihin terveydenhuoltoa yleisesti kehitetään. – Palveluja ei tarvitse enää kilpailuttaa, kun ne järjestetään yhteistoiminnassa pelastuslaitoksen kanssa tai omana tuotantona. Tämä näkyy korkeampina kustannuksina kunnille, sanoo Teuvo Kontio SSK rystä.

Nordic Healthcare Groupin (NHG:n) tekemän selvityksen mukaan julkinen ensihoito on kustannuksiltaan jopa 30 prosenttia kalliimpaa kuin yksityinen. Erot kustannuksissa syntyvät julkisen sektorin korkeammista henkilöstökustannuksista, kalliimmasta hallinnosta sekä julkisen sektorin arvonlisäveroedusta yksityiseen tuotantoon nähden. Tulevaisuudessa haasteita ensihoidon järjestämiseen ai-

heuttaa myös työvoiman riittävyys. Sairaanhoitopiirien alustavien suunnitelmien perusteella uuden terveydenhuoltolain tuomien velvoitteiden myötä henkilökuntaa tarvitaan lisää 27 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna. Tämä tarkoittaa 800:n päivystystyöstä kokemusta omaavan ensihoitajan ja sairaankuljettajan vajetta vuodesta 2013 eteenpäin.


06

N:o 7 • Syyskuu 2011

PÄÄTTÄJÄ PUNTARISSA  |  Sarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia.

Kuntaliitto toppuuttelee hallituksen suurta kuntauudistushanketta

Kuntaliitokset ovat myös yrittäjien etu ••Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) mukaan edessä olevat kuntaliitokset tuovat uutta dynamiikkaa myös elinkeinopolitiikkaan.

vaihde, nostatti heti tuoreeltaan melkoisen metelin niin mediassa kuin kuntakentässä. Esitykselle sateli pyyhkeitä etenkin ruuhka-Suomen ulkopuolelta ja varovaista kritiikkiä tuli myös kokoomuslaisten kunnanjohtajien leiristä. Ministeri sanoo ymmärtävänsä kuntauudistukseen liittyvät tunnekuohut, mutta tuntuu toisaalta hieman yllättyneen asian saamasta palstatilasta. – Eihän tässä sinällään ollut enää mitään uutta jo kesällä esitettyyn hallitusohjelmaan nähden. Kaikki keskeiset kuntarakenteen muutostavoitteet oli kirjattu jo sinne, Virkkunen painottaa.

Timo Sormunen, teksti Pekka Sipola, kuva

K

untien osto-osaamiseen ja oman tuotannon kustannuslaskentaan tulee isompien kokonaisuuksien myötä lisää tietotaitoa. Samalla elinkeinotoimen ja yritystoiminnan kehittämiseen saadaan entistä enemmän seudullista näkökulmaa. – Pienten maaseutukuntien resurssit ja osaaminen esimerkiksi kunnan ostopalveluja koskevissa kilpailutustilanteessa ovat ymmärrettävästi aivan toiset kuin vaikkapa keskikokoisilla kaupungeilla. Yhdistymisten myötä ja osana isompaa kokonaisuutta ne saavat lisää tätä tärkeää tietotaitoa. Se on esimerkiksi tarjouskilpailuissa lopulta kaikkien etu, Virkkunen muistuttaa. Esillä olleet uhkakuvat siitä, että kuntien ulkoistamat palvelut valuisivat jatkossakin yksille ja samoille toimijoille on ministerin mukaan turha. Isot terveydenhuollon valtakunnalliset ketjut toki ottavat kakusta omat siivunsa, mutta työsarkaa ja sitä kautta kasvumahdollisuuksia jää riittämiin myös paikalliset olosuhteet ja asiakkaat tunteville pk-yrityksille. Sekin kannattaa huomata, että dynaaminen seutukunta houkuttaa paitsi uusia asukkaita myös yrityksiä. – Toki toimiva yhteistyö edellyttää entistä suurempaa avoimuutta molempiin suuntiin. Kuntien on avattava omaa päätöksentekoaan ja tehtävä pelisäännöt selvemmiksi yritysten suuntaan. Toisaalta myös yritysten on osattava kertoa itses-

Työssäkäyntialueet kuntarajoiksi. Vaikka kuntaraken-

Henna Virkkusen mukaan liitokset tuovat kuntien osto-osaamiseen ja oman tuotannon kustannuslaskentaan kosolti uutta tietotaitoa. Samalla myös elinkeinotoimen ja yritystoiminnan kehittämiseen saadaan keskinäisen kisailun sijasta aidosti seudullista näkökulmaa.

Kuntien on avattava omaa päätöksentekoaan ja tehtävä pelisäännöt selvemmiksi yritysten suuntaan. Toisaalta myös yritysten on osattava kertoa palveluistaan entistä paremmin. Henna Virkkunen

tään entistä paremmin, mikäli ne mielivät varteenotettaviksi yhteistyökumppaneiksi kotikunnassaan, Virkkunen tähdentää.

Kuntien yhtiöt kuriin. Työstä

ei joka tapauksessa ole edes tilastojen valossa pulaa. Kuntien palvelutuotannossa on näet jo

muutaman vuoden päästä noin 40 000 käsiparin vajaus. – Jokainen varmasti ymmärtää, ettei tällaista väkimäärää voi enää palkata kuntien palkkalistoille. Ainoa vaihtoehto on ostaa tuo palveluresurssi alan yrityksiltä, Virkkunen painottaa. Reilun pelin sääntöihinkin on ministerin mukaan luvassa selkeitä parannuksia, kun kilpailutusten neutraliteettia koskeva lakiesitys valmistuu lokakuussa. Käytännössä se pakottaa kunnal-

liset liikelaitokset ja osakeyhtiöt samalle viivalle muiden yritysten kanssa. Virkkunen uskoo sen tervehdyttävän tilannetta mm. energianhankinnassa, ravitsemuspalveluissa sekä bussiliikenteessä.

Myrsky vesilasissa. Kunta-

ministerin taannoinen linjaus, jossa verkkaisesti edenneisiin kuntaliitoksiin loksautetaan lähivuosina aivan uudenlainen

teen uudistuslääkkeet ovat monessa kohtaa kitkeriä nieltäväksi, ovat vaihtoehdot Virkkusen mukaan vähissä. Nykymuotoinen ja sirpaleinen yli 300 kunnan kartta on saatava yhtenäisemmäksi, jotta kuntien verotulot ja lihakset riittäisivät edes lakisää-

teisten peruspalveluiden tuottamiseen. – Tavalliselle kuntalaiselle ja veronmaksajalle avainasioita ovat hyvä päivähoito ja koulut, toimiva terveydenhuolto ja viihtyisä ympäristö. Nämä palvelut voi turvata vain vahva ja elinvoimainen kunta, Virkkunen sanoo. Monella syrjäisellä paikkakunnalla väestön ikärakenne ja sitä kautta huoltosuhde on jo kääntynyt lähes kestämättömäksi, kun eläkeläisiä on enemmän kuin työssäkäyviä. Jo pelkästään tämän ynnälaskun pohjalta tulevaa kuntarakennetta on ajateltava ennemminkin työssäkäyntialueiden ja luontevasti syntyvien kaupunkiseutujen kuin historiallisten kuntarajojen pohjalta. – Entistä suuremmalla osalla työpaikka on kotikunnan ulkopuolella ja monia asioita hoidetaan jo sähköisesti. Ei kunnantalon sijainnilla ole kuntalaisille enää sellaista merkitystä kuin aikana, jolloin asiat hoidettiin hevoskyydillä. Palvelut on mieluummin vietävä sinne, missä ihmiset muutenkin liikkuvat, Virkkunen tähdentää.

Henna Virkkunen Ikä: 39 v. Koulutus: Filosofian lisensiaatti Työura: Hallinto- ja kuntaministeri 2011–, opetusministeri 2008–2011, kansanedustaja 2007–, tutkija, viestinnän suunnittelija ja toimittaja 1993–2006. Kokoomuksen varapj. 2008–, Jyväskylän kaupunginvaltuutettu 1997– Perhe: Aviomies ja lapsi Harrastukset: Kuntoilu, ulkoilu ja lukeminen

Kuntaliiton mielestä keskusteluun noussut ja hallitusohjelmaan sisältyvä kuntauudistus on toteutettava paikallisista lähtökohdista. Kuntaliitto korostaa, että vaikka hallituksen asettama aikataulu on tiukka, kunnilla tulee olla keskeinen rooli jo uudistuksen valmisteluvaiheessa. – Paikallisten palvelujen järjestämisessä kunta on paras asiantuntija. Koko maahan ei ole mahdollista rakentaa vain yhden mallin mukaista kuntarakennetta, sillä etäisyydet, kielelliset tekijät sekä ikä- ja elinkeinorakenne pitää ottaa huomioon asukkaiden palvelujen turvaamiseksi, toteaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. – Pikaiset linjaukset ovat joka tapauksessa tervetulleita aidon vuoropuhelun käynnistämiseksi, koska epävarmuus kuntakentällä on lisääntynyt. Mäki-Lohiluoman mukaan uudistuksen toimeenpanolle pitäisi varata riittävästi aikaa. Valtuustokauden alku vuonna 2017 olisi luonteva ajankohta.

Kuntaliitolla omia hankkeita. Kuntaliitolla on käynnissä

useita kunnallishallinnon kehittämishankkeita yhdessä laajan kuntajoukon kanssa. Kuntaliitto ottaa kaikki kunnat mukaan kehitystyöhön ja viestii kunnista nousevat näkökulmat hallituksen suuntaan. – Paras-uudistuksen yhteydessä Kuntaliitto on seurannut kuntien toimenpiteitä ja ilmapiiriä muun muassa säännöllisellä kyselyllä. Alkusyksyn aikana kysymme kuntien johdolta, miten he arvioivat kuntien mahdollisuutta toteuttaa kuntauudistusta, kertoo Kuntaliiton kehittämisjohtaja Kaija Majoinen.

HAEMME SINULLE VAIKKA AUTOJEN OMISTAJATIEDOT. PUHELUSI 020202 PALVELUUN TUKEE SUOMEN YRITTÄJIEN EDUNVALVONTATYÖTÄ. HINTATIEDOT ILMAISEKSI NUMEROSTA 0800 11 02 02 02 TAI WWW.FONECTA.COM

Yrittaja_sanomat_02-landia380x255mm_elokuu.indd 1

19.8.2011 12.24


07

N:o 7 • Syyskuu 2011

Edunvalvonta

päättäjät yrittävät

SY budjetista:

Luottamuksen vahvistaminen on tärkeintä Lotta Tammelin, teksti

Kriisitietoisuus hakusessa

E

duskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) on epäillyt Suomen poliittista eliittiä kriisitietoisuuden puutteesta. Tällainen epäilys on päässyt heräämään joidenkin, lähinnä opposition kansanedustajien budjettikommenteista. Niiden perusteella voisi kuvitella, että rahaa on yllin kyllin käytettäväksi hyviin tarkoituksiin, vinoili puhemies eduskuntatoimittajille järjestetyssä tilaisuudessa. Opposition hampaissa ovat olleet budjettiesitykseen sisältyvät leikkaukset ja veronkorotukset. – Jos näillä selvitään, selvitään vähällä, ennusti puolestaan puhemies. Hallituksen on talouspolitiikka nojaa 3 prosentin talouskasvuun. Sellaista ei ole kuitenkaan luvassa ja hallituskin sen tietää. Ensi vuoden budjettiesityksen yhteydessä valtiovarainministeriö korjasi kasvuennustettaan prosenttiyksikön alaviistoon. Se on nyt 1,8 prosenttia. Edessä on siis lisää menojen leikkauksia tai veronkiristyksiä tai molempia. Toinen, optimistinen vaihtoehto on, että Euroopan velkakriisi onnistutaan nujertamaan ja luottamus markkinoilla palautuu. Se avaisi tietä paremmalle talouskasvulle.

•••

Suomen Yrittäjien mielestä julkisen talouden tasapainottaminen ja velkaantumisen katkaiseminen on oleellisen tärkeää. – Se vahvistaa yrittäjien uskoa toimintaympäristön suotuisaan kehitykseen. Tässä suhteessa budjetin perustavoite on oikea, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo. Järventauksen mukaan julkisen talouden sopeutus tulee kuitenkin tehdä tavalla, joka mahdollisimman vähän haittaa talouskasvua. – Talouskasvuun vaikutta-

mattomia menolisäyksiä tulee lykätä tai mieluummin luopua niistä. Sama koskee veronkorotuksia, joilla on selkeästi kasvua heikentävä vaikutus, hän toteaa. Polttoaineverojen tuntuvat korotukset ovat esimerkki kasvuvaikutukseltaan varsin haitallisesta veromuutoksesta. – Korotukset heikentävät viennin kilpailukykyä sekä kotimarkkinasektorin ja vaikeassa tilanteessa olevan kuljetustoimialan asemaa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja huolehtii.

Kasvua tuettava. Järventaus myös uskoo, että kotitalousvä-

hennyksen leikkaaminen tulee lisäämään harmaata taloutta. – Myös tästä veromuutoksesta tulisi luopua tai ainakin säilyttää vähennykseen oikeuttava osuus nykytasolla. Yrittäjäjärjestö painottaa, että hallituksen olisi vielä taloustilanteen vuoksi syytä varautua kasvua tukeviin, erityisiin veropoliittisiin toimiin, kuten tutkimus- ja kehityspanosten vahvistamiseen ja poisto-oikeuksien laajentamiseen. – Tämänkaltaiset toimet tukevat pitkällä aikavälillä julkisen talouden tasapainon saavuttamista, Järventaus muistuttaa.

Yrittäjyysilmapiiri hiipumassa? Suomalaiset arvostavat yrittäjyyden vaikutusta yhteiskuntaan, mutta yrittäjyys houkuttee aiempaa vähemmän, yritysten perustamista harkitsee aiempaa harvempi ja yrittäjyysilmapiirin koetaan heikentyneen. Vuonna 2006 yrittäjyyttä piti erittäin tai melko houkuttelevana 46 prosenttia suomalaisista. Viime vuonna yrittäjyys houkutti 34:ää prosenttia suomalaisista. Tänä vuonna luku hiipui 32 prosenttiin. Suomalaisista, joita yrittäjyys ei houkuttele, suuri osa pitää palkkatyötä parempana vaihtoehtona. Yksi prosentti pitää sosiaaliturvan varassa elämistä yrittäjyyttä houkuttelevampana. Vuonna 2010 kansalaisista 46 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomessa on hyvä yrittää, tänä vuonna näin ajatteli 42 prosenttia.

Yrittäjyyttä on edistettävä.

Tutkimukset osoittavat lisäksi, että suomalaiset ymmärtävät hyvin yrittäjyyden kansantaloudellisen merkityksen hyvinvoinnille ja työllisyydelle. Suuri yksimielisyys vallitsee siitä, että yrittäjyyttä on edistettävä eri tavoin. Kansalaiset ovat yhtä mieltä myös siitä, että yrittäjyys ei ole lähtökohtaisesti rikastumisen keino, vaan pikemminkin toimeentulon lähde. Enemmistön mielestä kouluissa ei kannusteta riittävästi yrittäjyyteen. Yrittäjyys houkuttaa eniten kokoomuksen ja keskustan äänestäjiä. Vähiten yrittäjyys vetoaa Kristillisdemokraattien äänestäjiin.

Vapaus ja itsensä toteuttaminen houkuttelevat. Vapaus,

itsenäisyys ja itsensä toteuttamisen mahdollisuus koetaan

Vaihda nykyinen työkaverisi fiksumpaan.

Kansanedustajien kriisitietoisuutta joutui testiin kohta istuntokauden alkajaisiksi, kun täysistuntosaliin tuotiin pääministerin ilmoitus taloustilanteesta. Siitä käyty keskustelu osoitti, ettei puhemiehen epäilys kriisitietoisuuden puutteesta ollut täysin tuulesta temmattu. Eduskunnan talouskeskustelu samoin kuin hallituksen budjettiesityksen kommentit osoittivat hallituksen tekevän kaiken väärin, ainakin opposition mielestä. – Oppositio ei tunnu tietävän säästetäänkö liian paljon vai liian vähän, kokoomuksen eduskuntatyhmän puheenjohtaja Jan Vapaavuori summasi. Ministeri Paavo Arhinmäki (vas.) puolestaan tiivisti keskustaopposition linja toteamuksella, että puolue vaatii lisää leikkauksia, mutta vastustaa samalla kaikkia leikkauksia.

••• Presidentinvaalien yli kunnallisvaaleihin katsova keskusta kääntää talouskeskustelun kuntapolitiikaksi. Hallitus on panemassa kuntia lahtipenkkiin ja ajaa pakkoliitoksiin, jossa kuntalaisten palvelut kärsivät jos eivät lopu aivan tyystin. Perussuomalaisten mieliteema on EU, josta ollaan tekemässä liittovaltiota, euro joka kaatuu omaan mahdottomuuteensa sekä velkakriisin kynsissä kamppailevat valtiot, joita ei suomalaisten lainatakauksilla pitäisi suin surminkaan tukea. – Hulttiovaltioiden tukemisen suomalaisten veronmaksajien rahoilla on suurta typeryyttä, julisti täysistunnossa eräskin perussuomalaisten edustaja.

••• Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) on oppinut nopeasti valtion ylimmän kirstunvartijan rooliin. Eduskuntakeskustelussa hän kehotti kaikkia kiristämään vyötä. Ensimmäisessä budjettiesityksessään hän osoitti esimerkinomaisesti, että vyönkiristys koskee myös poliittista eliittiä. Tasavallan presidentin 300 000 euron käyttövaroista niistetään ensi vuoden talousarviossa 50 000 euroa. Samalla toinen presidentin käyttövaroihin osoitettu 65 000 euron summa poistetaan budjetista kokonaan. Myös puoluetukeen on tulossa 2 miljoonan euron vähennys. Ministereidenkin palkkoja alennetaan viidellä prosentilla.

••• Eduskunnalla on edessään normaali työntäytteinen syksy. Syysistuntokauden aikana hallitus aikoo antaa eduskunnalle kaikkiaan 158 lakiesitystä. Selontekoja on luvassa vain yksi. Siinä arvioidaan Suomen osallistumista jatkossa ISAF-operaatioon Afganistanissa. Valtion ensi vuoden talousarvion kimppuun eduskunta pääsee vasta 5. lokakuuta, kuukautta myöhemmin kuin on ollut tapana. Syy on eduskuntavaalien aikataulun myöhentäminen kuukaudella. Lisäksi hallituksen muodostaminen otti koville ja vei paljon aikaa.

Samsung RV520 + nettipaketti

34

99 €/kk/24kk (alv. 0%)

DNA Toimisto -pakettiin sisältyy: Samsung RV520, nettipaketti sekä DNA Yritysturva. Lisähintaan Google -sovellukset ja DNA Domain -palvelu 3,33 €/kk. Tarjous voimassa 30.9.2011 asti.

Klikkaa dna.fi/ynettikauppa, mene lähimpään DNA Kauppaan, soita 044 144 099 tai tilaa tekstiviestillä numerosta 044 044 1441. Palveluksessasi on yli 300 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto. Jo yli 50 000 yritysasiakasta on valinnut DNA:n.

houkuttelevaksi yrittäjyydessä vuodesta vuoteen. Epävarmuus ja tänä vuonna myös verotus puhuvat yrittäjäksi ryhtymistä vastaan. Alle viisi vuotta toimineista yrittäjistä puolet aikoo jatkaa samaan malliin kuin aikaisemmin. Liki puolet panostaa lisää markkinointiin ja kolmannes tuotekehitykseen. Neljä prosenttia aikoo lopettaa ja kaksi prosenttia myydä yrityksensä. Yli puolet yrittäjistä oli sitä mieltä, että yrittäjyyden kynnystä madaltaisi ilmainen yritysideapankki, josta saisi liikeideoita. Tiedot selviävät Yrittäjän Päivä -säätiön, Suomalaisen Työn Liiton, Suomen Yrittäjien ja Suomen Uusyrityskeskukset ry:n tilaamista tuoreista selvityksistä.


08

N:o 7 • Syyskuu 2011

Terveisiä BRYSSELIstä | Antti Neimala

Euroopan Yrittäjyysohjelman toteutuksessa hyviä aikeita

K

omissio suhtautuu vakavasti Euroopan Yrittäjyysohjelman eli niin sanotun Small Business Act´in toteutukseen. Se on hieno asia. Aikaisemmin hyvät aikeet ovat tukehtuneet nopeasti arjen puristuksessa. Kun vanhat strategiat eivät ole toimineet, lääkkeeksi on määrätty uusi strategia. Hallinto on tiennyt kuvion ja suojautunut tehokkaasti.

Nyt ollaan pääsemässä eteenpäin, ehkä. Yrittäjyysohjelman suositusten mukaisesti kaikki jäsenmaat ovat nimittäneet SME-envoyt, PK-lähettiläät. Suomessa tämä tärkeä tehtävä on annettu työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Matti Pietariselle, osaavalle ja kokeneelle virkamiehelle. Eurooppalaisen politiikan tehokkuus lisääntyy, jos nämä PK-lähettiläät omistautuvat yrittäjyyden asialle. PK-lähettiläiden verkosto kokoontui Brysselissä syyskuun puolivälissä. Viestit kokouksesta olivat rohkaisevia. Joukko on motivoitunutta, ja Yrittäjyysohjelma tarjoaa varsinaiselle tekemiselle hyvän pohjan. PK-sektorin oma Eurooppa-järjestö UEAPME oli kokouksessa edustettuna. UEAPME:n pääsihteeri Andrea Benassi kiinnitti kokouksessa huomiota Yrittäjyysohjelman määrätietoiseen hallinnointiin. Niin EU-tasolla kuin jäsenmaissakin on hänen mukaansa varmistettava, että PK-lähettiläät saavat riittävän tuen työlleen. Näinhän se on. Suomen toivoisi lähtevän toteuttamaan Yrittäjyysohjelmaa liput liehuen ja torvet soiden. Takana on muutaman hallituskauden operointi Yrittäjyyden politiikkaohjelmien välityksellä. Kun politiikkaohjelmat ovat päättyneet, tarvitaan jotain uutta. Kokonaisvaltaisen toimintakonseptin tarve ei ole hävinnyt mihinkään. Hallitusohjelmassakin tavoitetaso on viritetty korkealle: ”Hallituksen tavoitteena on luoda Suomeen maailman parhaat edellytykset korkean osaamisen ja liiketoiminnan harjoittamiselle.” Hallitusohjelma ja elinkeinoministeri Häkämiehen asenne lupaavat hyvää, jäämme odottamaan tekoja ja tuloksia. Euroopan parlamentti on palannut kesän jälkeen töihin. Syysistuntokauden avanneessa istunnossa Parlamentti hyväksyi päätöslauselman naisyrittäjyydestä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Päätöslauselmassa arvioidaan naisyrittäjyyden tilaa Euroopassa ja tehdään lukuisia linjauksia, joiden tavoitteena on parantaa naisten edellytyksiä yritystoiminnan harjoittamiseksi. Tavoite on mitä tärkein. Meillä Suomessahan naisyrittäjien osuus kaikista yrittäjistä on maailman kärkeä. Tekemistä riittää silti. Varsinkin sosiaaliturvajärjestelmässä on piirteitä, jotka hankaloittavat naisten yritystoimintaa. Parlamentin päätöslauselmassa on hyviä ja rohkeitakin näkemyksiä. Parlamentti muun muassa katsoo, että naisyrittäjyys ja naisten PK-yritykset ovat tärkeitä keinoja, joilla voidaan lisätä naisten työllisyysastetta ja sitä kautta hyödyntää naisten koulutustasoa paremmin. Samalla voidaan parlamentin mielestä varmistaa, että naisia ei palkata epävarmoihin työsuhteisiin. Parlamentti katsoo, että naisyrittäjyys takaa liiketoiminnan kehityksen ja innovaatiot, mutta tätä potentiaalia hyödynnetään EU:ssa aivan liian vähän. Lisäksi parlamentti huomauttaa, että naisyrittäjien määrän lisäämisellä on yleisiä myönteisiä ja välittömiä vaikutuksia talouteen. Yksi mielenkiintoisimmista päätöslauselman kohdista on viittaus Yhdysvaltojen naisyrittäjyyden kehitykseen. Parlamentti toteaa, että Yhdysvaltojen ”naisyrittäjyyslain” tuloksena naisten omistamien yritysten osuus on noussut erittäin nopeasti. Kun niitä oli 26 % kaikista yrityksistä vuonna 1992, osuus oli peräti 57 % vuonna 2002.

••• Turvallista autoilua osa I: Brysselissä sataa lunta

Viime talvena täällä tuli pari kertaa tanakasti lunta. Lumi halvaannutti liikenteen tavalla, jota suomalaisen on vaikea kuvitella. Autoilijat jähmettyivät silkasta kauhusta lumen keskellä. Moottoriteillä kaikki ajoivat enintään 20 kilometrin tuntivauhdilla. Nopeat kaistat olivat kutsuvasti tyhjiä. Sinne siis, olihan autossa ihan uudet kesärenkaat alla. Renkaat pitivät kevyessä lumessa loistavasti. Kerrankin oli rauhallista ajella ohituskaistalla. Toivotan valkoisen kauhun turvakseni myös ensi talveksi.

Turvallista autoilua osa II: Miten yltäisin rattiin?

Vaimoni kunnostautui isänsä auton kanssa kesäloman aikaan. Hän kävi ystävällisesti hoitamassa appivanhempien kauppa-asioita. Kaupasta tullessaan hän heitti ostokset takapenkille, kiersi auton, avasi oven, istui penkille ja alkoi sovittaa avainta virtalukkoon. Ei onnistunut, koska naisrukka oli istahtanut auton takapenkille. Oli kuulemma mennyt hetki, ennen kuin hän ilkesi muina naisina siirtyä etupenkille.

Turvallista autoilua osa III: Hitaasti etenemisen haittavaikutuksia

Brysselin liikenne oli vaihteeksi sekaisin syyskuun alussa. Satuin olemaan toimiston alaaulassa vierasta odottamassa, kun törmäsin ruuhkan piinallisempiin vaikutuksiin. Viiden minuutin aikana kaksi autoilijaa ehti pysäyttää autonsa toimiston eteen, juosta jalat ristissä aulaan ja pyytää pääsyä vessaan. Ilmoitin kohteliaimmin, että vaikken ole talon vessavastaava, päästän heidät ilomielin sisään estämään uhkaavat onnettomuudet. Olivat kovin kiitollisia. Ja hyvin huojentuneita.

Talous

Polttoaineveron kiristys uhkaa kuljetusalan tulevaisuutta ••Suunnitellut korotukset polttoaineveroon tuovat mukanaan huimia lisäkuluja liikennealan yrittäjille. RODEO

Mirka Moilanen, teksti

E

nsi vuoden vaihteeseen esitetyt dieselpolttoaineen veronkorotukset tarkoittavat sitä, että diesel-polttoaineen hinta nousee yhteensä 11 senttiä litralta. – Yksittäiselle yrittäjälle pelkkä 11 sentin korotus voi tarkoittaa kuljetuspalvelun lopputuotteen hinnassa jopa 4 – 4,5 prosentin rahtitason korotuspainetta. Se on merkittävä kustannuserä, laskeskelee Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL ry:n varapuheenjohtaja ja Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Teppo Mikkola. – Jos ajatellaan, että kuorma-auto tai yhdistelmäajoneuvo ajaa 100 000 kilometriä vuodessa ja kuluttaa 50 – 60 litraa sadalla kilometrillä, se tarkoittaa vuodessa 6 000 euron lisäkustannusta per ajoneuvoyksikkö. Korotus näkyy lopputuotteen hinnassa. SKAL:n Mikkola pitää rahtihintojen ja kuljetussopimusten tarkistusta kuljetusyritysten ainoana keinona selviytyä veron korotuksesta. – Kyllä tämä tarkoittaa sitä, että asiakas maksaa korotuksen lopputuotteen hinnassa. Jos vero nousee, niin me olemme omalla tavallamme veronkerääjiä, kun kustannukset on siirrettävä seuraavalle portaalle. Ei millään kuljetusyrityksellä ole sellaisia rahoja ilman hintojen tarkistusta. Mikkola uskoo, että veronkorotus tuo tullessaan useita konkursseja liikennealan yrityksille. – Ei näitä korotuksia saa heti siirrettyä lopputuotteen hintaan. Monella on jo polttoaineklausuulit sopimuksissa, jolloin veronkorotus siirtyy suoraan lopputuotteen hintaan, mutta paljon on niitä, jotka kuljetusmaksuneuvottelujen kautta neuvottelevat taksatasosta.

Kumipyöräliikenne on Suomelle välttämätöntä. Suomalaisesta tavaraliiken-

teen tonnikilometreistä noin 70 prosenttia kulkee kumipyörien päällä. 80 prosenttia näistä tonnikilometreistä kulkee alle 150 kilometrin matkan. Tien päällä kulkeva tavaraliikenne on Mikkolan mukaan Suomelle välttämätöntä, sillä rautateitä tai satamaa ei ole joka paikassa. – Jokainen ymmärtää, että näille kuljetuksille ei ole vaihtoehtoja. Kumipyöräliikenne on ainoa keino, jolla hommaa hoidetaan. Mikkola pitää polttoaineveron korotusta myös esteenä suomalaisen viennin suotuisalle kehittymiselle. – Inflaatio kiihtyy ja suomalaisten vientiyritysten kilpailukyky esimerkiksi Baltian maihin verrattuna heikkenee energian hinnan nousun myötä, sanoo Mikkola yhteiskunnan ja kansantalouden kilpailukyvystä huolestuneena. Polttoaineveron korotuksen tarkoituksena on suosia vähäpäästöisyyttä. Mikkola myöntää, että ajoneuvot ovat kehittyneet ympäristöystävällisimmiksi, kulutukset pienentyneet ja ajotavat muuttuneet ekologisemmiksi. Liikenneväylästön sujuvuudella on suuri merkitys energiatehokkuudessa. Fakta on kuitenkin, että energiaa palaa, kun tavaraa kuljetetaan. – Kuljetusten tulisi olla edullisia, tehokkaita ja nopeita, siltä osin tulevaisuus näyttää huolestuttavalta, Mikkola toteaa.

Kuljetusyrityksille tarjotaan pihimpää polttoainetaloutta Liikenteen polttoaineverotusta korotetaan lähivuosina 10 prosenttiyksiköllä. Kuljetusyritykset voivat lieventää kustannusten nousua energiatehokkuudella. PIHI on kuljetusyrityksille räätälöity seurantatyökalu. Se auttaa kuljetusyrityksiä säästämään polttoainekuluja ja parantamaan kilpailukykyään kovassa markkinatilanteessa. PIHIn saa käyttöönsä liittymällä tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimukseen. – Kuljetusyritys voi hyödyntää järjestelmää sekä oman toimintansa kehittämisessä että palvelujensa markkinoinnissa. Sopimusjärjestelmään liittyneille yrityksille on luvassa myös koulutusta ja muuta tukea, kertoo neuvotteleva virkamies Saara Jääskeläinen liikenne- ja viestintäministeriöstä. Järjestelmään voi syöttää joko autokohtaisia tai karkeammin yrityskohtaisia tietoja. Molemmissa tapauksissa järjestelmästä on mahdollista tulostaa yrityksen energiatodistus, joka on dokumentti energia-asioiden hallinnasta kuljetusyrityksen asiakkaille. Järjestelmän ylläpidon kustannuksista vastaa liikenne- ja viestintäministeriö, ja sen käyttö on kuljetusyritykselle maksutonta.

Kytkös Trafin tietokantaan tekeillä.

Jos ajatellaan, että kuorma-auto tai yhdistelmäajoneuvo ajaa 100 000 kilometriä vuodessa ja kuluttaa 50 – 60 litraa sadalla kilometrillä, se tarkoittaa vuodessa 6 000 euron lisäkustannusta per ajoneuvoyksikkö. Teppo Mikkola

Järjestelmässä yrityskohtaiset tiedot ovat vain yrityksen itsensä nähtävillä, mutta käyttäjät voivat saada kiinnostavaa yhteenvetotietoa muiden raportoineiden yritysten autokannasta. – PIHIn ja Trafin valtakunnallisen ajoneuvotietokannan välille on rakenteilla kytkös, jonka välityksellä autojen perustiedot saadaan siirretyksi rekisterinumeron perusteella ilman aikaa vievää käsityötä. Toteutuessaan tämä on merkittävä etu muihin markkinoilla oleviin järjestelmiin verrattuna, sanoo viestintäjohtaja Jochim Donner Motivasta. Motiva on valtion omistama puolueeton energiatehokkuuden asiantuntijaorganisaatio.

Suomen Yrittäjät huolissaan polttoaineveron korotuksista Elinkeinoelämän järjestöt Suomen Yrittäjät, Metsäteollisuus ry ja Kaupan liitto ovat erittäin huolestuneita ensi vuodelle kaavailluista polttoaineiden veronkorotuksista, jotka heikentävät elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, uhkaavat viennin kilpailukykyä sekä vaikeuttavat kotimarkkinoiden toimintaa ja muutenkin hankalassa tilanteessa olevan kuljetussektorin asemaa. Vuoden 2012 budjettiehdotuksessa oleva 125 miljoonan euron veronkorotus liikennepolttoaineisiin tulee taloustilanteeseen nähden poikkeuksellisen huonoon aikaan. Korotus nostaa kuljetusyritysten kustannuksia noin 30 miljoonalla eurolla, mikä heijastuu kielteisesti koko elinkeinoelämään. Kuljetuskustannukset ovat jo nyt nousseet vuositasolla lähes seitsemän prosenttia. Ensi vuoden alussa kustan-

nuksia nostaa jo aikaisemmin päätetyn dieselpolttoaineen verotuksen kahdeksan sentin korotus, joka tuo maanteiden tavaraliikenteeseen 100 miljoonan euron vuotuisen lisälaskun. Kuljetuskustannusten nousu yhdessä tulevien polttoaineiden veronkorotusten kanssa heikentää merkittävästi koko elinkeinoelämän kilpailukykyä. Veronkorotukset heikentävät lisäksi kuljetusyritysten jo ennestään huonoa kannattavuutta. Tästä syystä tulisi selvittää keinoja kustannusten nousun hidastamiseen esimerkiksi ammattimaisen tavaraliikenteen polttoaineveron palautusmenettelyllä. Näin pystyttäisiin välttämään kuljetus- ja logistiikkayritysten kustannusten nousun kielteiset vaikutukset koko elinkeinoelämälle ja kuljetusalan turhat konkurssit.

Ylivieskalaisten yritysten talous parhaimmalla tolalla

Verohallinto opettaa nuoria veroasioissa

Yritykset ovat ehtineet toipua edellisestä taantumasta kohtalaiseen tuloskuntoon. Jos uusi lasku alkaa, on yrityksillä yhä puskureita kestää vastoinkäymisiä, kertoo Suomen Asiakastieto Oy. Pääosalla suomalaisyrityksistä on kohtalaisen hyvät taloudelliset valmiudet kohdata mahdollinen uusi taantuma, joka uhkaa erityisesti vientivetoista teollisuutta. Parhaiten riskinsietokykyä ennakoi vakavaraisuus, joka yrityksillä on parissa vuodessa heikentynyt vain hieman. Tyyppitapauksessa suomalaisyrityksen omavaraisuusaste on nyt 48,6 eli vain prosenttiyksikön pienempi kuin edellisen taantuman kynnyksellä 2008. Suomen Asiakastieto Oy tutki lähes 90 000 yrityksen tilinpäätökset vuoden 2010 lopussa tai 2011 aikana päättyneiltä tilikausilta. Tutkimus osoittaa, että suuri osa konkurssin vält-

Nuoret kokevat verotukseen liittyvät asiat yleisesti vaikeiksi ja verotuksen termistö tuntuu vieraalta. Syyskuun alussa käynnistyneessä Poliisihallinnon kampanjassa verotukseen liittyviä asioita selvennetään nuorille erityisesti harmaan talouden näkökulmasta. – Meillä 15  –  24-vuotiaista verkossa asioi vain 5 prosenttia. Omissa selvityksissämme olemme huomanneet, että nuoret kokevat verotukseen liittyvät asiat yleisesti vaikeiksi ja verotuksen termistö tuntuu vieraalta, kertoo ylitarkastaja Johanna Kotipelto Verohallinnosta. Suomessa alle 25-vuotiaita tulonsaajia noin 622 000. Vuonna 2009 nuorilla oli veronalaisia tuloja yhteensä noin 4,8 miljoonaa euroa. Verohallinto lähettää vuosittain verokortin kaikille yli 15-vuotiaille. Verohallinto lähettää aina tammikuussa ensimmäisen verokorttinsa saaville

täneistä yrityksistä on jo onnistunut kääntämään liikevaihtonsa kasvu-uralle ja tavoittanut taantumaa edeltäneen runsaan 130 000 euron volyyminsa. Sopeutustoimet ovat suurimmalla osalla onnistuneet, eikä keskivertoyrityksen kannattavuus ole painunut pakkaselle missään vaiheessa.

Ylivieskassa yritykset ovat suuria ja vähävelkaisia. Ai-

van yhtenäistä hyvä kehitys ei kuitenkaan ole, sillä alueelliset ja toimialojen väliset erot yritysten tunnusluvuissa ovat Asiakastiedon tutkimuksen mukaan nyt todella suuria. Esimerkiksi Kauniaisissa tyypillinen omavaraisuusaste on 71 prosenttia, mutta Hattulassa vain 30. Toimialoista vahvimmat taseet löytyvät vedenotosta, puhdistuksesta ja käsittelystä (88 prosenttia), kun taas velkaisimpia ovat majoitusliikkeet, joilla

tyypillinen omavaraisuusaste on pudonnut jo 20 prosenttiin. Näin velkavetoinen tase ennakoi jo suurta luottoriskiä. Puhtaasti tunnuslukujen valossa oivalliseksi yrityskunnaksi osoittautuu Asiakastiedon tutkimuksessa esimerkiksi pohjoispohjalainen Ylivieska. Siellä yritykset ovat Suomen kunnista keskimäärin suurimpia, sillä tyypillinen liikevaihto tilikaudella 2010 oli yli 340 000 euroa. Ylivieskalaisyritykset menestyvät myös kannattavuusvertailussa eikä niiden vakavaraisuudessakaan (52,5 %) ole moitteen sijaa.

Kotimaiset käsityötaidot ja -tuotteet ovat esillä Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 18.–20.11.2011. Suomen Kädentaidot -messut järjestetään jo 16. kerran. Messujen mainitaan keskittyvän puhtaasti kotimaiseen kädentaidon osaamiseen.

nuorille kirjeen, jossa kerrotaan verokorttiin liittyvistä perusasioista Kirjeen sanoma on yksinkertainen: tee työt verokortilla ja tarkista veroilmoituksesi. Myös Poliisihallinnon Harmaa talous -kampanja on näkyvästi esillä kirjeessä.

Asenteet muuttuvat kun tieto lisääntyy. Positiivisia koke-

muksia on saatu myös nuorten yrittäjyyskoulutuksesta. – Esimerkiksi Ruotsissa osa nuorista on opetustilanteessa ollut aluksi sitä mieltä, että he voisivat hyvinkin ottaa palkan pimeästi käteen. Kun heille on kerrottu, että harmaan talouden vuoksi saamatta jääneet verot ovat pois sekä nuorilta ja vanhuksilta, on monen mielipide muuttunut, kansainvälistä nuorten yrittäjyyskilpailua Norjassa tuomaroinut ylitarkastaja Matti Pyykkö kertoo.


09

N:o 7 • Syyskuu 2011

Se ei todellakaan ole sama, mitä älypuhelinta yrityksessäsi käytät. Ja millä hinnalla. Laitteen hinta kokonais v 0%). 276 € (al

Nokia E7-00 Uudella Symbian Anna –käyttöjärjestelmällä

11

50 € /kk*

Osta yritysten verkkokaupasta osoitteessa: www.elisa.fi/verkkokauppa

Elisa Puhepaketti 2000 min puhetta ja rajaton netin käyttö

20€/kk*

Lisätehoa Elisa Toimisto 365:llä! Tuunaa laitteesi Elisa Toimisto 365 -ratkaisulla, joka tuo tutut Microsoft-ohjelmat ja työkalut käyttöösi, kuten mobiilin sähköpostin ja kalenterin.

Varaa aika henkilökohtaiseen tapaamiseen osoitteessa www.elisa.fi/ajanvaraus

Nyt vain 5,55 €/kk**

Soita 0800 04411 (ark. 8.00–17.00)

* Elisa Puhepaketti 2000 min sisältää 2M mobiililaajakaistan, ei käyttökattoa. Mobiililaajakaistan nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4 - 2 Mbit/s. Puhepaketti sisältää puhelut normaalihintaisiin kotimaan matka- ja lankapuhelinnumeroihin sekä matkapuhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Puhepaketti ei sisällä puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Elisa Puhepaketin ylimenevät puhelut 0,0738 €/min. Laite + 2000 min puhepaketti 24 kk määräaikainen sopimus. Elisa Puhepaketin hinta 20 €/kk, Nokia E7-00 11,50 €/kk, laitteen käteishinta 276 €. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sisälly palvelun kiinteään kuukausimaksuun. Yritysten verkkokaupastaNokia E7-00 11,50 €/kk, 24 kk sopimus, käteishinta 276 €. Oma Elisa -liittymä 2000 min 20 €/kk, tarjoushinta 12kk. Sisältää FullRate mobiililaajakaistan (kohtuukäyttö 10 Gt/kk, ylimenevän tiedonsiirron hinta 5,56€/alkava 10Gt). Nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4-6Mbit/s. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sisälly palvelun kiinteään kuukausimaksuun. Elisa Puhepaketti ja Oma Elisa -liittymä tarjoukset koskevat y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia, tarjous voimassa 30.9.2011 saakka, hinnat alv 0 %. ** Elisa Toimisto 365 aktivointimaksu 27,50 €/avaus. Kuukausihinta 5,55 €/kk. Max 50 käyttäjän rajoitus. Alv. 0 %. Koskee y-tunnuksellisia yritys- ja yrittäjäasiakkaita. Hinnat voimassa toistaiseksi.


10

N:o 7 • Syyskuu 2011

Talous

Harmaa talous – totta vai tarua?

Yksityinen radio ylsi ennätysmyyntiin Yksityinen radio saavutti kesäkuussa ensimmäistä kertaa historiassaan yli kuuden miljoonan euron kuukausimyynnin. Jäsenasemilta vuoden alusta kerätyt luvut osoittavat toimialalle 16 prosentin kasvua puolessa vuodessa. – Seuraavan toimilupakauden luvat on jo jaettu, mikä on antanut alalle työrauhan ja mahdollisuuden kehittää alaa pitkäjänteisesti. Se näkyy satsauksina niin ohjelma-, myynti- kuin markkinointipuolella, kertoo Radio-

Median toimitusjohtaja Stefan Möller. – Radion valtteja ovat suuri yleisömäärä, tavoittavuus ja kyky tukea kampanjoita. Radio on lisäksi yhä enemmän mukana suunnittelussa jo prosessin alusta saakka. Se tuo asiakkaille onnistumisia ja tuottaa tuloksia, Möller jatkaa. Tilastodata perustuu 50 jäsenasemalta kerättyihin liikevaihtotietoihin. RadioMedia on yksityisten radioiden edunvalvonta- ja markkinointiliitto.

Lahti siirtyi yritysten verkkolaskutukseen Lahden kaupunki ryhtyi syyskuun alussa lähettämään laskunsa useimmille yritysasiakkailleen sähköisinä. Yksityiset henkilöt saavat edelleen laskunsa kaupungilta paperiversiona. Myös yritysasiakkaille, joilla ei vielä ole mahdollisuutta vastaanottaa verkkolaskuja, toimitetaan laskut paperiversiona. Verkkolaskutukseen siirtyminen vähentää kaupungin paperitulosteita lähes kymmeneksellä. Kaupungin nimissä lähetetään vuosittain noin 248 000 palvelulaskua yrityksille ja kuntalaisille. Joka kymmenes lasku lähtee yrityksille. Lahden kaupunki on mukana Green Office -ohjelmassa, jonka tavoitteena on kaupungin ekologisen jalanjäljen pienentäminen sekä kasvihuonepäästöjen vähentäminen.

••Onko koko Suomi todellakin harmaan talouden piirissä? Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Viren ei usko, että näin on.

Lotta Tammelin, teksti

H

Suoraakin säästöä. Verkko-

laskutuksesta tulee myös rahallista säästöä. Laskun lähetyskustannukset pienentyvät lähes 50 prosenttia. Yritysasiakas saa verkkolaskunsa nopeammin suoraan omaan taloushallinnon järjestelmäänsä. Näin yritysten välinen tiedonsiirto tehostuu, ja vastaanottavan yrityksen puolella ostolaskujen käsittelyprosessi nopeutuu ja helpottuu.

Kuljetusalan konkurssit. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla konkurssiin on hakeutunut jo 114 kuljetusyritystä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. SKAL:n mukaan kuljetusala on ahdingossa eikä pysty kantamaan suunniteltuja verojen korotuksia.

armaasta taloudesta on muutamassa vuodessa tullut iso asia suomalaisessa poliittisessa keskustelussa. Puhutaan, että harmaa talous on valtavan suuri, sen poistamisesta saadaan huomattavan suuret verotulot ja että harmaa talous voidaan kitkeä verraten helposti muutamilla hallinnollisilla ja lainsäädännöllisillä toimilla. Kaikki eivät kuitenkaan niele näitä väitteitä kokototuuksina. Yksi heistä on Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Viren. – Kumma kyllä, edes tutkijat eivät rohkene kysyä, onko asia sittenkään näin. Onko meillä sittenkään tällaista ongelmaa ja jos on, onko se todella helposti hoidettavissa, hän kysyy.

Kunnianhimoisia suunnitelmia. Suomen tilanne ei sinänsä

suuresti poikkea muista Euroopan maista. Hyvin useasta Euroopan maasta on esitetty korkeita arvioita harmaan talouden koosta, jopa suuruusluokkaa 15–25 prosenttia. – Tässä suhteessa eduskunnan tarkastusvaliokunnan ra-

On ennen kaikkea vaikea mieltää esitettyjä arvioita harmaan talouden suuruudesta. Matti Viren

hoittaman harmaan talouden selvityksen tulos, seitsemän prosenttia BKT:sta, on oikeastaan pieni. Toki se on paljon suurempi kuin mitä Tilastokeskus on aiemmin arvioinut. Arvioiden haarukka kun on ollut yhdestä puoleentoista prosenttiin, Viren kertoo. Virenin mainitseman selvityksen mukaan harmaiden palkkojen määrä olisi ollut 12,7 miljardia euroa vuonna 2008. Tämän luvun perusteella on päätelty,

Yrittäjän veroseminaari

15.–17.11.2011 Viking Linen m/s Mariella välillä Helsinki –Tukholma – Helsinki Yritysverotuksen ajankohtaiset asiat pähkinänkuoressa! Asiantuntijoiden johdolla luodaan kattava katsaus verotuksen nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin. Tervetuloa mukaan!

Seminaarin puheenjohtajana toimii KLT, KHT Seppo Laine

Keskiviikko 16.11.

11.00 Ilmoittautuminen Viking Linen terminaali, Katajanokka

7.00

Aamiainen

9.40

Laiva saapuu Tukholmaan

12.00 Seminaarin avaus Johtaja Kari Hiltunen, Suomen Yrittäjät 12.20 Ajankohtaista verotuksesta, mihin yrittäjän verotus on menossa Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen 12.40 Verotus ja vakuutuksellinen varautuminen Toimitusjohtaja Seppo Rinta, Henki-Fennia

13.30 Kahvi ja välipala 14.00 Sukupolvenvaihdos, verotus ja verosuunnittelu KTL, KLT, veroasiantuntija Risto Walden, Walden Tax Oy 15.00 Kirjanpidon uutta oikeuskäytäntöä ja säädöshankkeita Kirjanpitolautakunnan uusimmat ratkaisut Professori, KHT Markku Koskela, Helsingin Yliopisto 16.00 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

13.00 Mitä odotettavissa olevat veromuutokset merkitsevät yrittäjälle, miten muutoksiin voi varautua, tarjoutuuko verosuunnittelun mahdollisuuksia? KLT, KHT Seppo Laine, Auditing and Consulting Auco Oy

16.30 Yrittäjä syytettynä: mitä tapahtuu, miten toimii puolustus Asianajaja Väinö Teperi, Asianajotoimisto Teperi & Co Oy

13.45 Buffetlounas

17.15

Uusin vero-oikeuskäytäntö OTK, KTM Markku Järvenoja, Ernst & Young

18.15

Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osanottajien kysymyksiin

Hytteihin majoittautuminen 14.45 Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Varatuomari Mika Kallio, KPMG Oy Ab

(16.45 laiva lähtee Helsinkiin)

19.45 Seminaarin päätös ja cocktail

15.45

Uuden hallituksen veropolitiikka yrittäjän kannalta Puheenjohtaja Mikko Simolinna, Suomen Yrittäjät

20.00 Buffetillallinen

16.15

Tauko

Torstai 17.11.

16.30 Pk-yrityksen verosudenkuopat ja vero-ongelmista selviytyminen Veroasiantuntija Satu Grekin, Ernst & Young

8.00

Aamiainen

9.55

Laiva saapuu Helsinkiin

(17.30 laiva lähtee Tukholmaan) 17.30 Vakuutuskorvaukset ja verotus: Henki- ja eläkevakuuttaminen Lakimies Antti Romppainen, Henki-Fennia Vahinkovakuuttaminen Asiantuntijapalveluiden päällikkö Pia-Maria Pesonen, Vahinko-Fennia 18.00 Tauko 18.15

Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osanottajien kysymyksiin

19.15

Tauko

HUOM! Kaikki ajat ovat paikallista aikaa!

Ilmoittautuminen viimeistään 1.11.2011 osoitteessa www.yrittajat.fi/vero2011/ilmoittaudu, sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23 / Härkönen. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita syntymävuosi, majoitusvaihtoehto ja mahdolliset ruoka-allergiat.

Osallistumismaksu

21.00 Ala carte illallinen Kylmäsavustettua pallasta, dijon-sinappi, perunasalaatti ja maalaisleipää Chateubriand Bearnaise ja perunagratiini Vadelmapiirakka ja suklaamoussea

Ilmoittautua voi myös: www.yrittajat.fi/koulutus

Erilaisia tulkintoja. Professo-

ri Virenin mielestä harmaasta taloudesta esitetyt luvut ovatkin sangen ongelmallisia. – On ennen kaikkea vaikea mieltää esitettyjä arvioita harmaan talouden suuruudesta. Luvut ovat moninkertaisia verrattuna verohallinnon omiin luihin, joiden perusteena ovat yrityksiin tehdyt verotarkastukset ja niiden yhteydessä tehdyt arviot harmaan talouden luonteesta. Viren muistuttaa, että tarkastusvaliokunnan selvityskin perustuu harmaiden palkkojen osalta samoihin verotarkastusten tietoihin – niitä on vain tulkittu eri tavalla

– Verotarkastukset koskevat vain pientä osaa yrityksistä: noin yhtä prosenttia vuosittain. Miten tarkastustulokset voidaan yleistää koskemaan koko yrityskantaa? Selvityksessä on tukeuduttu oletukseen, että tarkastukset voi rinnastaa satunnaisotantaan, mikä on verraten rohkea ja ilmeisen paikkaansa pitämätön oletus.

Epärealismia hallitusohjelmassa. Verotarkastusten perus-

teella voidaan päätellä, että toki ongelmia ilmenee, mutta lähinnä rakennustoiminnassa sekä kahvila- ja ravintola-alalla. – Ongelmaa ei silti pidä liioitella. Näiden alojen osuus kokonaistuotannosta ja kokonaispalkkasummasta on aika vaatimaton. Lisäksi on pidettävä mielessä, että vaikka kahviloissa ja ravintoloissa jotain häikkää onkin, ala on hyvin voimakkaasti keskittynyt, ja on vaikea uskoa, että esimerkiksi S-ryhmän tapaiset jättiläiset harjoittaisivat harmaata taloutta. Vielä vaikeampaa Virenin mielestä on uskoa siihen, että mahdollinen harmaa talous olisi sellaisenaan verottajan hyödynnettävissä. – Aloilla, joilla katteet ovat käytännössä nolla, päästään

parhaimmillaan siihen, että harmaa talous saadaan loppumaan, mutta tuloksena on todennäköisesti nolla euroa verotuloja ja x euroa työttömyysmenoja. Hyvä näinkin, mutta hallitusohjemassa mainittu 300 miljoonaa euroa verotuloja harmaasta taloudesta on täysin epärealistinen, Viren painottaa.

Mieluisampi selitys. Matti Vi-

renin mukaan verotarkastuksissa löydetty harmaa talous on ollut vuositasolla vain runsaat 50 miljoonaa euroa. Tämän summan päälle tulevat oikeudenkäynneissä valtiolle määrätyt korvaukset, joiden suuruusluokka on ollut 10 miljoonaa euroa. – Maksuunpanot ja korvausvelvollisuudet eivät tietenkään tarkoita samaa kuin tulot valtiolle. Joidenkin arvioiden mukaan todellinen rahallinen tulo valtiolle harmaasta taloudesta

jää vain 10 – 20 miljoonaan, eli pienemmäksi kuin mitä nyt kaavaillut menolisäykset ovat. On myös muistettava, että harmaan talouden vastainen toiminta on suhteellisen kallista jo pelkästään oikeudenkäyntikulujen osalta. Taloustieteen professori ymmärtää, että on houkuttavaa ajatella, että valtio voisi vaivatta kerätä miljardeja euroja lisätuloja ilman veronkiristyksiä. Houkutus on sitäkin suurempi, kun ajatellaan, että harmaa talous on paljon makeisia ja viinaa pahempi moraalinen ongelma, jonka poistaminen on jo muutenkin itseisarvo. – Ongelmille pitää aina löytää mieluisampi selitys. Ehkä meidänkin pitäisi harmaan talouden mantran sijaan vähän pohtia sitä, onko verotus ja julkisen sektorin koko sopusoinnussa kansantalouden kantokyvyn kanssa, Viren napauttaa.

Harmaan talouden selvityksen

mukaan harmaiden palkkojen määrä olisi ollut 12,7 miljardia euroa vuonna 2008. Luvut ovat kuitenkin moninkertaisia verrattuna verohallinnon omiin luihin.

Jymähtääkö sinunkin maksuliikenteesi marraskuussa? ••SEPA-valmistelujen takaraja painaa päälle pienissäkin yrityksissä.

Tiistai 15.11.

11.30 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

että harmaan talouden vuoksi saamatta jääneitä verotuloja olisi 4 – 5 miljardia euroa. Summa, jolla voitaisiin kattaa yli puolet valtiontalouden nykyisestä alijäämästä. – Kataisen hallituksen ohjelmaan onkin kunnianhimoisesti laitettu 300 miljoonan euron verotulot harmaasta taloudesta. Tosin näyttää siltä, että ensin alkuun harmaan talouden vastainen taistelu tuottaa vain kuluja, koska hallitus aikoo varata välittömästi 20 miljoonaa euroa harmaan talouden vastaisiin toimenpiteisiin.

Jäsenhinta 420 € / hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä, 450 € / hlö 1-hengen sisähytissä ja 470 € / hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Normaalihinta 580 € / hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä, 610 € / hlö 1-hengen sisähytissä ja 630 € / hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä majoittuvalta. Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, majoittuminen valitussa hyttiluokassa, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat. Koulutuksen toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy.

Yhteistyössä

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – koulutus@yrittajat.fi

T

yöntekijät jäävät ilman palkkoja. Laskujen maksaminen tökkii. Ostoreskontra ei pysty enää muodostamaan maksuaineistoja. Miten tässä näin pääsi käymään? SEPA-uudistusten hoitamatta jättäminen voi katkaista maksuliikenteen ja pakottaa yrittäjän käyttämään aikansa maksujen näpyttelyyn verkkopankissa tai pankin tiskillä. Yhtenäiseen euromaksualueeseen SEPAan siirtyminen edellyttää suomalaisyrityksiltä, niin suurilta kuin pieniltäkin, uusiin kansainvälisiin maksustandardeihin siirtymistä, sillä kotimaiset standardit lakkaavat lokakuun lopussa toimimasta. Lisäksi taloushallinnon järjestelmiin on tehtävä ohjelmistopäivityksiä, jotta rahaliikenne pyörii eri osapuolten, kuten yritysten ja pankkien, välillä. Muuten yrityksen on varauduttava siihen, että sen maksuliikenne menee täysin solmuun ja se joutuu turvautumaan käsipelillä maksamiseen.

Maksut eivät löydä perille.

Jotta yritysten maksuliikenne toimisi, tulee kaikkien tilinumeroiden olla muutettu kansainväliseen muotoon. Näin varmistetaan, että yrityksen maksamat palkat, eläkkeet ja muut maksut löytävät oikeille vastaanottajille. Maksuja välitetään pienessäkin yrityksessä helposti yli sata kuukaudessa. Muun muassa palkkojen viivästyminen voi esimerkiksi rakennusyrityksessä pahimmillaan tarkoittaa, että palkkaansa odottelevat rakennusmiehet eivät vaivaudu työmaalle lainkaan ja koko urakka pysähtyy kuin seinään. Taloudelliset tappiot ovat yhtäkkiä mittavat.

Maksujärjestelmät jumittuvat. Pelkästään oikean muotoi-

sista tilinumeroista ei maksujen välittyminen esimerkiksi alihankkijoille, kuten insinööritoimistolle, putkiyhtiölle tai kaakelimyyjälle, ole kuitenkaan kiinni. Myös yrityksen käyttämät taloushallinnon ja maksuliikenteen järjestelmät on päivitettävä ymmärtämään uusia kansainvälisiä SEPA-standardeja. Muuten ei rakennusmateriaaleja tila-

Muistilista: tilinumeroiden • Huolehdi muuttamisesta kansainväliseen IBAN-muotoon.

että tarvittavat • Varmista, SEPA-muutokset on tehty yrityksesi taloushallinnon ja maksuliikenteen ohjelmistoihin. Älä jätä muutosten tekemistä tai testaamista viime tippaan. Lokakuun lopussa niin pankkien kuin järjestelmätoimittajienkin asiakaspalvelut tulevat ruuhkautumaan. Jos ohjelmistopäivitykset uhkaavat viivästyä takarajasta, keskustele tilanteestasi pankin kanssa. Laskuja ja palkkoja voi tarvittaessa maksaa yritysten verkkopankissa. Se on kuitenkin työläs vaihtoehto, mikäli maksuja on paljon. SEPA-muutosten takaraja on 31.10., jonka jälkeen vanhanmallisten maksuaineistojen vastaanotto pankeissa päättyy.

Kotimaiset maksustandardit lakkaavat toimimasta lokakuun lopussa. ta tai alihankkijoiden laskuja makseta ilman aikaa vievää käsityötä. Mikäli ohjelmistopäivityksiä ei ole ajoissa tehty, voi yritys turvautua pankin tarjoaman verkkopalvelun apuun. Suurten maksumäärien lähettäminen tai palkkasuoritusten tekeminen on kuitenkin verkkopalvelussa hidasta, sillä maksut täytyy

syöttää, ostoreskontra päivittää ja palkkamaksut tallentaa maksuun yksitellen käsityönä. Kyseessä on jättimäinen urakka. Nyt on siis vihoviimeinen hetki tarttua härkää sarvista ja tehdä välttämättömät SEPAmuutokset, mikäli haluaa varmistaa maksuliikenteen saumattoman rullaamisen lokakuun jälkeen.

Viime hetken SEPA-vinkit Finanssialan Keskusliiton SEPA-asiantuntija Inkeri Tolvanen neuvoo, miten voi vielä hoitaa SEPA-asiat kuntoon. 1) Yritykset, jotka lähettävät maksut aineistosiirtona pankkiin Yrityksen tulee huolehtia siitä, että kaikki tilinumerot on muutettu kansainväliseen IBANmuotoon. Pankit lopettavat lokakuun lopussa vanhanmallisten maksuaineistojen vastaanottamisen kokonaan. Omat taloushallinnon ja maksuliikenteen ohjelmistot on päivitettävä SEPA-valmiuteen. – Päivitysten tekeminen voi järjestelmästä riippuen olla aikaa vievää, joten ohjelmiston SEPAversion tilaaminen viime tipassa on yritykselle riski, Tolvanen tietää. SEPA-maksujen käyttöönotosta on sovittava myös pankin kanssa. Osa pankeista on luopunut maksuaineistojen tiedonsiirrossa ns. PATUavaimen käytöstä ja siirtynyt nykyaikaisempaan Web Service -kanavaan, joka edellyttää uusia sopimuksia. Useat yritykset haluavat myös testata SEPA-aineistojen lähettämistä pankin kanssa.

– Pankeissa ja järjestelmätoimittajilla on takuuvarmasti kädet täynnä töitä lokakuun lopulla, kun mattimyöhäisten yllättäviä ongelmia ratkotaan juuri ennen SEPA-siirtymäajan umpeutumista, Tolvanen jatkaa. 2) Yritykset, jotka ovat ulkoistaneet maksuliikenteen tilitoimistolle Mikäli yrityksen maksuliikenne on ulkoistettu tilitoimiston hoidettavaksi, ovat myös SEPAuudistukset tilitoimiston vastuulla. 3) Verkkopankkia käyttävät yritykset Jos yritys hoitaa maksunsa yritysten verkkopankissa, sen ei tarvitse huolehtia SEPA-päivityksistä. Pankit ovat tehneet verkkopankkeihin tarvittavat muutokset SEPA-maksamista varten. – Suuria maksumääriä lähettäville verkkopankki ei ole toimiva ratkaisu, mutta verkkopankkiin on mahdollista turvautua hätäratkaisuna, jos yrityksen järjestelmät eivät ole SEPA-valmiudessa vielä marraskuun alussa, Tolvanen muistuttaa.

Katso Inkeri Tolvasen videohaastattelu FK:n SEPA-sivuilta osoitteesta www.fkl.fi/sepa


11

N:o 7 • Syyskuu 2011

Yrittäjän päivä MIA PELTOLA

LOTTA TAMMELIN

Yrittäjän päivän pääjuhlassa Kiasmassa kuultiin myös presidentti Tarja Halosen tervehdys. Suomen Yrittäjien puheejohtaja Mikko Simolinna puolestaan avasi tilaisuuden. Kuvassa myös vasemmalta alkaen Elinkeinoelämän keskusliiton Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Antti Zitting, Yrittäjän Päivä -säätiön hallituksen puheenjohtaja Riitta Antinmäki, tohtori Pentti Arajärvi ja Elina Simolinna.

Lahdessa vietettiin näyttävästi Yrittäjän päivää, kun Tapiolan ja Päijät-Hämeen Yrittäjien yhteisessä seminaarissa Wanhalla Walimolla keskusteltiin tunnettujen puhujien ja mielenkiintoisten alustusten johdattelemana pk-yrittäjyyden merkityksestä yhteiskunnassa. Tilaisuuteen oli ilmoittautunut yli 270 yrittäjää.

Yrittäjä,

NOORA BERGROTH-RANTANEN

ANNE KANERVA

olet päiväsi ansainnut! Lotta Tammelin, teksti

S

yyskuun viidentenä vietettiin kansallista juhlapäivää, Yrittäjän päivää. Iloisen päivän ympärille oli järjestetty erilaisia tapahtumia ympäri maata. Yrittäjän päivän tavoitteena on luoda positiivista kuvaa yrittämisestä ja saada nuoret kiinnostumaan yrittäjyydestä uravalintana. Päivä on ollut almanakassa vuodesta 2010 lähtien, ja silloin on myös mahdollista liputtaa. Yrittäjän päivän päätapahtuma järjestettiin tänä vuonna Helsingissä Kiasmassa teemanaan yrittäjyys ja kulttuuri. Tilaisuudessa tervehdyksensä antoi muun muassa tasavallan presidentti Tarja Halonen. Lisäksi kuultiin esimerkiksi Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinnaa ja nuoria yrittäjiä Essi Ahtolaa ja Kristo Ovaskaa. Pääjuhlan järjesti Yrittäjän Päivä -säätiö yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa.

Tampereen ammattiopiston oppilas Milla Hiitelä (oik.) tutustui yrittäjä Sara Hodjun kanssa Suuhygienistipalvelu SmileSpa -yrityksen arkeen Pirkanmaan YES-keskuksen järjestämässä tempauksessa, jossa nuoret opiskelijat jalkautuivat yrityksiin tutustumiskäynneille. JOUNI LEHTONEN

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Innovatiivisen Yritysidea­ kilpailun voitti Otometri Oy:n toimitusjohtaja Manne Hannula. Otometrin tuote KorvaKontrolli on lapsiperheiden ja ammattilaisten käyttöön tarkoitettu internetissä toimiva palvelu lapsen korvan tilan seurantaan. HEI MO

TURU

NEN

Ympäri maata tapahtui. Yrittäjän päivää juhlistettiin myös ympäri maata erilaisin tilaisuuksin. Haminassa, Lopella, Sotkamossa ja Porissa Yrittäjän päivän vietto aloitettiin päivää edeltäneenä viikonloppuna. Pirkanmaalla puolestaan järjestettiin Yrittäjän päivänä ympäri maakuntaa 22 tilaisuutta, joissa kerrottiin kunnanvaltuutetuille yritysten merkityksestä kuntataloudelle. Myös Poikkea Putiikissa -kampanjaviikko alkoi Helsingissä Yrittäjän päivänä 5.9.2011. Kampanjaviikon tavoitteena oli herätellä kaupunkilaiset ja JAANA MATIK AINEN matkailijat löytämään Helsingin pienet erikoisliikkeet ja putiikit. Monilla paikkakunnilla Yrittäjän päivä aloitettiin yrittäjän aamukahvitilaisuudella tai yrittäjäbrunssilla.

JOUNI LEHTONEN

Innovatiivisen Yritysideakilpailun kunniamaininta meni puolestaan Spektikor Oy:lle. Spektikor, kertakäyttöinen sykeilmaisin, on kehitetty tilanteisiin, joissa lääkintähenkilöstöllä on yhtä aikaa suuri määrä potilaita hoidettavana. HEIMO

TURU

Hämeen maakunnallinen Yrittäjän taidepalkinto luovutettiin Kultakeskus Oy:lle. Kultakeskuksen palkinnon nouti toimitusjohtaja Ilkka Ruohola. HEIMO TURUNEN

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät juhlivat Yrittäjän päivää lauantaina värikkään ja paikoin häikäisevän teemajuhlan merkeissä. Paikalla oli runsas joukko rock and roll -henkisesti pukeutuneita yrittäjä.

Pia Palosvirta, Katariina Yliheikkilä ja Saija Hellström palkittiin yrittäjyyskasvatuksen eteen tekemästään työstä Uudellamaalla. Oikealla toimitusjohtaja Petri Graeffe ja Uudenmaan Yrittäjien koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Eero Kokko.

NEN

Yli kaksikymmentä vuotta yksinyrittäjänä toiminut Arto Myyryläinen palkittiin Mikkelin Seudun Yrittäjien Yksinpuurtaja-palkinnolla. Mikkelin Seudun Yrittäjät halusi valinnallaan muistuttaa yksin yrittävien tärkeydestä.

Liekki-illassa kohtasivat hämäläiset kuvataiteilijat ja eri alojen yrittäjät. Kuvanveistäjä Anssi Taulu (vas.) haastoi ohjelmapalveluyrittäjä ja näyttelijä Antti Kemppaisen viivashakkiin. KARI TOLONEN

Yrittäjän päivää vietettiin Pirkanmaalla valistustyön merkeissä. Pirkanmaan Yrittäjät oli kutsunut jokaisen (kaikkiaan 850) pirkanmaalaisen kaupungin- ja kunnanvaltuutetun tietoiskuihin, joissa haluttiin korostaa pk-sektorin merkitystä kuntataloudelle. Tilaisuuksia järjestettiin kaikkiaan 22 kunnassa. Kuvassa pk-yrittäjyyden merkityksestä tutkimuksen tehnyt professori Vesa Routamaa Lempäälässä. Paikalla oli lähes koko 43-henkinen valtuusto.


12

N:o 7 • Syyskuu 2011

Yrittäjät & kunta

Kunnallisvaalikampanja nostaa yrittäjäehdokkaat estradille

Kunta hyötyy hyvinvoivista yrityksistä

••Kunnallisvaalit pidetään ensi vuoden lokakuussa, mutta yrittäjäehdokkaiden tueksi järjestettävä Suomen Yrittäjien markkinointikampanja on jo aluillaan.

FUTUREIMAGEBANK

Lotta Tammelin, teksti

K

unnallisvaaleissa 2012 valitaan Suomen 336 kuntaan yli 10 000 kunnan- ja kaupunginvaltuutettua. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa ehdokkaita oli koko maassa 38 506. Jokaisessa kunnassa on ehdolla myös paljon yrittäjätaustaisia ehdokkaita. Esimerkiksi vuoden 2008 vaaleissa yrittäjäehdokkaita oli 5 148, joista Suomen Yrittäjien jäseniä oli 2 480. Suomen Yrittäjät on käynnistämässä ensi vuoden kunnallisvaaleja varten kampanjaa, jonka tarkoituksena on taata vahvat kontaktit kuntavaikuttajiin jatkossakin. Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittisten asioiden päällikkö Janne Pesonen painottaa, että yrittäjyyden ja yrittämisen toimintaedellytysten ymmärtäminen ovat avainrooleissa kuntapäätöksenteossa. – Valtuustoissa istuu tällä hetkellä yli tuhat yrittäjävaltuutettua. Tätä vahvuutta tulee korostaa ja vahvistaa. Tavoitteeksi tulee ottaa se, että jokainen yrittäjävaltuutettu on SY:n jäsen ja toimii myös osana SY:n vaikuttamistyötä, hän jatkaa.

Ehdokkaita kontaktoidaan aluejärjestöjen ja paikallisyhdistysten kautta. Janne Pesonen

Aluejärjestöillä

Suomen Yrittäjien kunnallisvaalikampanjan tavoitteena on, että mahdollisimman moni läpi mennyt ehdokas olisi yrittäjätaustainen.

Onko omistajanvaihdos yrityksessäsi ajankohtaista?

tärkeä

rooli.

Kampanjan avulla tuetaan ja kannustetaan ehdokkaana olevia yrittäjäjärjestön jäseniä vaalityössä. – Periaatteena on se, että vaaleissa ehdokkaana olevia jäsenyrittäjiämme pyritään tukemaan käytännön keinoin. Jäsenehdokkaille tarjotaan näkyvyyttä ja kohtuuhintaista mainostilaa omissa julkaisuissa. Myös muille yrittäjäehdokkaille voidaan tarjota näkyvyyttä. – Samalla muille päättäjille ja kansalaisille kerrotaan yrittäjyydestä ja sen merkityksestä Suomelle, suomalaisille ja kunnille sekä esitetään Suomen Yrittäjien, aluejärjestöjen ja paikallisyhdistysten tavoitteita yrittäjien toimintaympäristön parantamiseksi kunnissa. Aluejärjestöjen rooli paikallisyhdistyksien ja yrittäjäehdokkaiden tukemisessa onkin keskeinen. – Ehdokkaita kontaktoidaan ensisijaisesti aluejärjestöjen ja paikallisyhdistysten kautta. Tavoitteena on, että aluejärjestöt ovat tiiviissä yhteydessä alueensa puolueiden piirijärjestöjen kanssa tunnistaakseen kaikki yrittäjäehdokkaat, Pesonen kertoo. Suomen Yrittäjät ei kuitenkaan osallistu rahoituksella yksittäisten ehdokkaiden tukemiseen tai puolueiden vaaliseminaareihin. Suomen Yrittäjät on myös puoluepoliittisesti sitoutumaton.

Isoja uudistuksia tulossa. Kunta-

kentässä tulee tapahtumaan lähivuosina isoja uudistuksia. Hallitusohjelman linjauksen mukaisesti tullaan toteuttamaan koko maan laajuinen kuntauudistus, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Lisäksi hallitusohjelmassa on useita myönteisiä kirjauksia esimerkiksi palvelutuotannon uudistamiseksi, joskin niiden käytännön toteutus on vielä avoinna. – Näin ollen kunnallisvaalien ja 2012 alkavan valtuustokauden myötä on vaikutettava voimakkaasti niin puolueiden kuntapoliittisiin linjauksiin kuin käytännön työhön kuntatasolla. Suomen Yrittäjillä on verkostonsa myötä hyvät edellytykset onnistua kummassakin, Pesonen arvioi.

Etelä-Karjalan Yrittäjien puheenjohtaja Pasi Saajanlehto kertoo, että heidän alueellaan yrittäjien kunnallisvaalikampanja on käynnistymässä aivan näinä hetkinä. – Valtuutettuna toivoisin itse, että alueelta lähtisi tänä vuonna aiempaa enemmän yrittäjiä ehdolle kunnallisvaaleihin. Aion tehdä kaikkeni, että näin käy, Saajanlehto lupaa. Saajanlehdon kotikunnan Imatran 43 kunnanvaltuutetusta yrittäjätaustaisia on tällä kaudella ollut noin seitsemän. Saajanlehdon tavoitteena onkin, että luku ensi kaudeksi kasvaisi. – Pidetään ainakin entisistä kiinni, mutta tavoite on ehdottomasti lisätä läpi päässeiden yrittäjätaustaisten kunnanvaltuutettujen määrää. Saajanlehtoa hiukan harmittaa, etteivät yrittäjät ole vielä ymmärtäneet, kuinka tärkeää heidän olisi olla mukana kuntavaikuttamisessa. – Se helpottaisi heidän oman alueensa yritystoimintaa: kaavaasioissa, kilpailutuksissa, yritysostoissa, hankinnoissa ja muissa vastaavissa asioissa. Yksittäisissä

Pasi Saajanlehto

asioissa ei kauheasti pääse sanomaan, mutta yritysmyönteistä ilmapiiriä pystyy luomaan. – Taustafiiliksen luominen voi olla parempi vaikuttamiskeino kuin suora lähestyminen. Virkamiehet ovat meidän tähtäimemme. Heidän pitää oivaltaa, että kun yrityksillä menee hyvin, myös kunnalla menee silloin hyvin. Saajanlehdon mukaan Imatralla yrittäjävaltuutetut ovat saaneet myös tuloksia. – Olemme saaneet yritysvaikutusten arviointia eteenpäin, Saajanlehto iloitsee.

Mahdollisuus vaikuttaa Keski-Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja, Laukaan Yrittäjien hallituksen jäsen ja Laukaan kunnan hallituksen jäsen Anita Kunialalla on tällä hetkellä käynnissä etsintä uusien mahdollisten yrittäjätaustaisen kuntavaikuttajien löytämiseksi. – Kaikki aistit ovat avoinna. Meidän pitää saada vielä enemmän yrittäjiä mukaan kuin mitä nyt on viimeiset neljä vuotta ollut, Kuniala sanoo. Laukaan kunnan 43 valtuutetun joukossa on ollut kuluvalla kaudella noin 10 yrittäjää. – Aika hyvin siis, mutta toisaalta meillä on ollut mukana myös maatalousyrittäjiä, jotka ovat sivutoimisia yrittäjiä. – Viisitoista yrittäjätaustaista valtuutettua on ehdoton minimi. Ja kaikkiin puolueisiin pitäisi saada edustajia. Vielä vahvistettua suunnitelmaa tavoitteen saavuttamiseksi ei ole, mutta Kunialalla on siihen kuitenkin selvät suuntaviivat. – Suorat kontaktit, hän painottaa ja jatkaa, että nimilistat helpottavat mahdollisten ehdokkaitten löytämistä. – Potentiaalisia ehdokkaita ovat erityisesti ne yrittäjät, jotka ovat jo olleet vaaleissa ehdolla. Eijäsenetkin kartoitetaan ja kosiskellaan heitä jäseniksi, sillä jäsenten on mahdollista saada esimerkiksi

Anita Kuniala

edullisempaa mainostilaa yrittäjäjärjestön julkaisuissa. Kuniala viestittää yrittäjille, että oman paikkakuntansa kuntaasioihin vaikuttamalla pystyy vaikuttamaan myös oman alueensa yritystoiminnan edellytyksiin. Laukaan kunnassa esimerkiksi on saatu eteenpäin palveluseteliasioita. – Meillä on täällä yrittäjäjärjestön kautta synnytetty tahtoryhmä, johon kuuluvat kunnanjohto, poliittinen päättäjäjohto ja paikallisen yrittäjäjärjestön johto. Olemme jo kolmen vuoden ajan kokoontuneet kerran kuussa säännöllisesti miettimään alueen ajankohtaisia asioita. Yhteisvoimin saimme palveluseteliasiat menemään kunnassa eteenpäin.

Kuntaliitto: Budjettiesitys vähentää valtion rahoitusta peruspalveluista Kuntaliitto pitää valitettavana, että maan hallitus budjettiriihessään hyväksyi kuntien valtionosuuksiin 631 miljoonan euron leikkauksen jo ensi vuodeksi. Kuntaliiton mukaan budjettiesitys merkitsee sitä, että valtion osuus kunnallisten palvelujen rahoituksesta vähenee 2,7 prosenttiyksikköä, ja kuntien vastuu nousee vastaavasti. Hallitus on samalla lisäämässä kuntien tehtäviä. Tämä tuo kunnille merkittäviä vaikeuksia talouden ja palvelujen hoitamisessa.

Koko eduskuntavaalikaudella tämä valtionosuuksien leikkaus merkitsee yhteensä 2,6 miljardin euron vähennystä peruspalvelujen rahoituksesta samalla kun lisävelvoitteet ja väestön ikääntyminen lisäävät palvelujen järjestämisen kustannuksia. Valtionosuuksia alentavat lisäksi muun muassa oppilaitosten perustamiskustannuksiin ja ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat säästöt. Budjettiriihen päätöksen mukaan vanhuspalvelulaki astuu voimaan vuoden 2013 aikana. Siitä ja

Yrittäjät ja kuntien ammattikouluttajat selvittivät koulutustarpeita Lohjalla Finnvera voi rahoittaa yrityksen omistusjärjestelyjä sekä lainoin että takauksin. Lisätietoja www.finnvera.fi ja puhelinpalvelustamme 020 690 782.

Finnveran rahoituksella eteenpäin!

Lohjan seudulla on luotu uusi ammatillisen koulutuksen ja yrittäjien yhteistyömalli. Oppimisympäristöjen kehittämisen kautta yritykset saavat paremmin osaamistarvettaan vastaavaa henkilökuntaa. Lohjan Yrittäjät suoritti keväällä yhteistyössä muiden jäsenkuntiensa yrittäjien kanssa oppimisympäristöjen työelämävastaavuuden auditoinnin valituille opintoaloille. Yhteistyömuoto on uusi ammatillisen koulutuksen kentässä. Auditointi lisää yhteistyötä, tietoisuutta ja keskinäistä tunnettuutta Länsi-Uudenmaan yrittäjien ja Luksian välillä.

Luksia on Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä. Tuloksia voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä ja investointien suunnittelussa. Auditointi on kohdistunut opintoalojen tiloihin, koneisiin ja laitteisiin sekä ohjelmistoihin. Arviointi ei koskenut opetusta tai opiskelijoiden osaamista. Opiskelijoiden työhönsijoittumista edistävät jo perustutkinnon suorittamisen aikana opitut työelämän tarpeita vastaavat koneiden, laitteiden ja tietojärjestelmien käyttötaidot. Tärkeää on myös tottumus tehdä töitä työelämää vastaavissa ympäristöissä.

muista tehtävien lisäyksistä johtuva kustannusten nousu tulee arvioida oikein ja korvata kunnille täysmääräisesti. Myönteistä on, että hallitus korvaa kunnille veromuutosten aiheuttamat menetykset, maksaa kustannustenjaon tarkistuksen sekä indeksitarkistukset täysimääräisesti ja että yhteisöveron jako-osuutta korotetaan viidellä prosenttiyksiköllä vuosina 2012  – 2013. Jako-osuuden korotus on ollut kymmenen prosenttiyksikköä vuosina 2009 – 2011.

Elinkeinopolitiikka ei ole säästökohde Pirkanmaan Yrittäjät ry:n kunnallisja elinkeinopoliittinen toimikunta haluaa kiinnittää huomion kuntien elinkeino- ja maapolitiikkaan. Kunnat alkavat tehdä vuoden 2012 taloussuunnitelmiaan epävarmassa taloudellisessa tilanteessa, mutta elinkeinopolitiikka ei ole oikea säästökohde. Pirkanmaan Yrittäjien mielestä elinkeinojen kehittämispanostusten pitäisi nyt päinvastoin kasvaa. Kuntien maapolitiikan pitää ottaa huomioon yritysten tarpeet, yritystonttien tarjonnan määrää pitää kasvattaa pikaisesti ja tontinluovutus pitää olla avointa ja tasapuolista kaikille yrityksille.


13

N:o 7 • Syyskuu 2011

VERTAILUVOITTO Auto Bild Suomi 15/2011

FORD TRANSIT - Hioutunut timantti. Ford Transit vertailuvoittoon! ”Tilavin, käyttökustannuksiltaan paras ja edullisin hankkia - mitä muuta hyvältä hyötyajoneuvolta voi vaatia?” ”Fordeille tuttuun tapaan ajettavuus ja ajodynamiikka ovat huipputasoa.” - Auto Bild Suomi Nro 15/2011. Ford Transit Trend -malleissa vakiona mm. ilmastointilaite, polttoainekäyttöinen lisälämmitin ajastimella, vakionopeudensäädin, Bluetooth Handsfree, lämmitettävä tuulilasi ja sähkötoimiset ikkunat. Ford Transit 300 M 2.2TDCi 115 hv Trend matalalla katolla alkaen 31.895,33 € (+ toim. kulut 600 €). Tervetuloa tutustumaan! ford.fi/hyotyajoneuvot

Ford Transit 300M 2.2TDCi 115 hv Trend matala alkaen 31.895,33 € (autoveroton suositushinta 27.040 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 213 g/km 4.855,33 €). Hintaan lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600 €. Ford Transit -pakettiautomalliston CO 2-päästöt 213-300 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 8,1-11,4 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. ESPOO: Automaa Espoo Olari • FORSSA: Astrum Auto • HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki • HUITTINEN: Levorannan Autoliike • HYVINKÄÄ: Vaunula Oy • HÄMEENLINNA: Vaunula Oy • IISALMI: Autotalo Hartikainen – Iisalmi • IKAALINEN: Levorannan Autoliike • IMATRA: Auto-Kilta JOENSUU: EH-Auto • JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto • JÄMSÄ: Seppolan Auto • JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone • KAJAANI: Wetteri • KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto • KEMI: Wetteri • KOKKOLA: Autoliike Viescar • KOTKA: Vauhti-Vaunu • KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy • KUOPIO: Autotalo Hartikainen – Kuopio ja J. Rinta-Jouppi KUUSAMO: Wetteri • LAHTI: Automaa Lahti • LAPPEENRANTA: Auto-Kilta • LOHJA: PP-Auto Oy • LOIMAA: Loimaan Laatuauto • MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany • MIKKELI: Vauhti-Vaunu • NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral • OULU: Wetteri • PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki • PORI: Auto Oy Vesa-Matti • PORVOO: Osla-Auto • RAASEPORI: VNB-Auto • RAISIO: Automaa Raisio • RAUMA: Levorannan Autoliike • ROVANIEMI: Wetteri • SALO: PP-Auto Oy • SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike • SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu • SEINÄJOKI: J. Rinta-Jouppi • TAMPERE: Automaa Tampere ja Veho Lielahti • TURKU: Automaa Turku, Veho Raisio • TUUSULA: Riihikallion Auto • VAASA: Automaa Vaasa • VANTAA: Automaa Vantaa • YLIVIESKA: Autoliike Viescar


14

N:o 7 • Syyskuu 2011

Täyttä asiaa | Antti Jyrkilä

Vanhassa vara parempi?

Y

rittäjäperheeseen syntynyt lapsi joutuu lähes poikkeuksetta vastaamaan isoon kysymykseen: Minustako jatkaja yritykseen?

Sukupolvenvaihdos perheyrityksessä on aina yksilöllinen ja erilainen. Vastuun siirtäminen uudelle polvelle voi olla usean vuoden prosessi, vaikka osakekauppojen tekeminen tai toimitusjohtajan vaihtaminen käyvätkin käytännössä nopeasti. Uuden ja vanhan yrittäjän yhteisen ajan pituus arjen päätöksenteossa voi muovata suunnan yritykselle pitkäksi aikaa.

Sukupolvenvaihdos onnistuu parhaiten silloin, kun jatkaja tietää jo riittävästi yrityksen toiminnasta mutta kokemuksen mukanaan tuomat yritystoiminnan varjopuolet eivät vielä liikaa pelota.

Kohta 70-vuotiaassa linja-autoliikkeessämme teimme sukupolvenvaihdoksen nopeasti. Uuden ja vanhan polven yhteinen päätöksentekoaika jäi meillä alle vuoteen. Olin toki työskennellyt yrityksessä jo muutaman vuoden ajan, mutta konkreettiset vastuukysymykset tulivat eteeni talvella 2008.

Ensimmäisenä toimena siirsimme päätöksentekovallan osakekaupoilla minulle tammikuussa. Elokuuhun mennessä isäni luopui lopuistakin osakkeista, ja lokakuussa otin toimitusjohtajan tehtävät vastuulleni. Kaikki tämä siis sulassa sovussa ja ilman dramatiikkaa. Koen onnistuneen sukupolvenvaihdoksemme kulmakiven olleen se, että arjen päätöksenteossa ollut lyhyt yhteinen aika käytettiin tehokkaasti: isäni valmisteli asioita toimitusjohtajana, mutta sain itse tehdä lopulliset päätökset keskustelujen jälkeen. Tärkeisiin asioihin perehtyminen oli erittäin motivoivaa ja opettavaista. Ennen toimitusjohtajuuden vaihtamista isäni luopui omistajuudesta kokonaan, jolloin taloudellisen menestymisen ”painetta” hänen suuntaansa ei minulle jäänyt. Vanhan polven totaalisen väistymishalun lisäksi onnistuneessa sukupolvenvaihdoksessa ratkaisevaa mielestäni on se, että uusi yrittäjä pystyy tuomaan lisä-arvoa yritykseen tietotaidoillaan. Silloinen harrastusasteella ollut mielenkiintoni tietotekniikkaan toi mahdollisuuden kehittää yritystäni mieleiseen suuntaan, ja perinteikkäälle bussialalle suunnatut digitaaliset palvelut ovat nyt osa yrityksemme toimintaa. Meillä vaihdos jätti siis isältä pojalle tapahtuvan tiedonsiirron vähäiseksi mutta antoi vapaata tilaa yrityksen tärkeään muutokseen. Sukupolvenvaihdos onnistuu mielestäni parhaiten silloin, kun jatkaja tietää jo riittävästi yrityksen toiminnasta mutta kokemuksen mukanaan tuomat yritystoiminnan varjopuolet eivät vielä liikaa pelota. Vuosien päällekkäinen omistajuus ja päätöksenteko tuo mielestäni turvallisuutta vanhan tietotaidon mukana mutta voi hidastaa elintärkeää jatkuvaa muutosta. Yrittäjäksi ryhtyvä on aina optimisti, joka uskoo tulevaisuuteen ja luottaa itseensä!

Antti Jyrkilä toimitusjohtaja, Jyrkilä Oy Kotkan Yrittäjien hallituksen jäsen Kymen Nuorten yrittäjien ryhmänvetäjä

Ota yhteyttä: Accountor Konsu Oy Valtakatu 49 53100 Lappeenranta Puh. +358 207 551 550 info@konsu.com

Tarjoamme: Venäjän ja Ukrainan kaupan konsultointi business start-up -palvelut johdon konsultointi koulutus lakipalvelut due diligence -selvitykset

taloushallintopalvelut kansainvälinen raportointi business controller -palvelut tilintarkastus verokonsultointi IT-palvelut

Business Start-up – Accounting – Law – Tax – Audit Moscow - St. Petersburg - Kiev - Helsinki - Lappeenranta - Stuttgart - Munich

www.konsu.com Seminaari: Venäjälle – yritysoston vai yrityksen perustamisen kautta 6.10.2011, Radisson Blu Plaza, Helsinki

Aiheina mm. • Venäjän talouden tilanne ja näkymät • Yritysostot ja yritysjärjestelyt Venäjällä • Yrityksen perustaminen Venäjälle • Kokemuksia yritysostosta ja yrityksen perustamisesta • Venäjän liiketoiminnan vakuutusratkaisut Yhteistyössä: Konsu Group, Sijoitusakatemia Oy ja Oy Corims Ltd. Lisätietoja ja seminaariohjelma nettisivuillamme.

www.konsu.com

Nuori yrittäjä

Hyvästit Unikolle ••Samu-Jussi Koski hyppäsi Marimekon taiteellisen johtajan paikalta yrittäjäksi. Syntyi Samuji, jonka vaatteilla Koski vie suomalaista muotoilua maailmankartalle. Miina Poikolainen, teksti

S

amujin syksyn ja talven mallistoa esittelevä kansio on kääritty ohueen, valkoiseen paperiin. Sisältä löytyy erikokoisia valokuvia Samujin vaatteista ja niihin pukeutuneista malleista luonnonvaloa tulvivassa huvilassa. Kaunista, yksinkertaista, tyylikästä ja silti käytännöllistä. Juuri sellainen Samujikin haluaa olla. Samujin toimisto on Vallilassa Elannon vanhassa siirtomaatavarakaupassa. Seinustalla on rekki, jossa roikkuu kevään mallisto. Sitä Samujin myyntitiimi on lähdössä esittelemään Tokion muotimessuille. Koski kertoo, että Japanissa ollaan kiinnostuneita Samujista, ja nyt tavoitteena on saada uusia asiakkaita. – Ainahan sanotaan, että Suomessa ja Japanissa on jotain samanlaista. Vaatteemme eivät huuda, mutta niissä on hyvät materiaalit ja simppelit leikkaukset, ja sitä japanilaiset arvostavat. Kevään mallisto on Samujin kolmas. Yritys on vielä alkuasetelmissaan, mutta saanut nopeasti jalkansa muotimaailman oven väliin. Koski kertoo, että Samujin vaatteista 70 prosenttia myydään ulkomailla. Mallistoa on myyty Yhdysvaltoihin, Venäjälle ja Japaniin. Se on Kosken mielestä näinkin nuorelle yritykselle hyvin. – Vaateteollisuudessa saattaa kulua useampia sesonkeja, että kukaan kiinnostuu mallistosta. Sisäänostajat tarkkailevat mallistoa ja merkkiä, miten se muuntuu ja pysyykö se pystyssä.

SAMUJI

Vaatteemme eivät huuda, mutta niissä on hyvät materiaalit ja simppelit leikkaukset, ja sitä japanilaiset arvostavat. Samu-Jussi Koski

Samu-Jussi Koski uskoo, että luova yrittäjyys voisi viedä Suomen maailmankartalle. – Voisimme olla maailman parhaita, hän myhäilee.

Henkimaailman juttuja. Mistä Sa-

mujin nousukiito johtuu? Ehkä Kosken taustasta Marimekon taiteellisena johtajana? Siihen Koski ei usko. – Emme ole mainostaneet taustaani. Vaikea sanoa, mistä kiinnostus johtuu. Nämä ovat vähän henkimaailman juttuja. Hän uskoo, että yksi selitys on Samujin tapa työskennellä. Tuotanto on Euroopassa, muun muassa Italiassa, ja tuotteet on ajateltu eettisesti ja ekologisesti. – Ei ole hirveästi tämän hintatason merkkejä, jotka teettäisivät vaatteensa Italiassa. Emme ole luksusmerkki mutta yritämme tehdä parhaalla mahdollisella laadulla. Vaikka Samuji pyrkii tuotannos-

saan ekologisuuteen, viherpesusta Koski haluaa pysyä kaukana. Hän ei edes halua väittää, että mallisto olisi kokonaan ekologinen. – Yritämme aina löytää ekologisia vaihtoehtoja, mutta jos materiaalit eivät ole parempia, niin ekologisuus ei mene arvona esteettisyyden ja käyttömukavuuden ja -iän yli.

Tuotteita, ei taidetta. Koski erosi Marimekon taiteellisen johtajan paikalta kaksi vuotta sitten. Hän myön-

tää, että olisi voinut jäädä Marimekolle odottelemaan eläkepäiviä, mutta veri veti yrittämään. – Olen jo pitkään halunnut luoda jonkin konseptin alusta alkaen itse. On eri asia työskennellä kansallis­ikonille kuin omalle merkille. Jokainen tajuaa, että kun on töissä yrityksessä, joutuu tekemään asioita, jotka eivät ole sataprosenttisesti niin kuin sinä, vaan ne ovat yrityksen näköisiä. Pienessä yrityksessä taiteellisen johtajan työnkuva on laajentunut tuotannollisiin tehtäviin aina kankaiden

kuljetuksesta markkinointiin ja taloushallintoon. Pitääkö Koski nyt itseään luovan alan yrittäjänä, taiteilijana vai vaatesuunnittelijana? – Noista vaihtoehdoista ehdottomasti luovan alan yrittäjänä. – Jos haluaisin olla vain vaatesuunnittelija, olisin ehdottomasti jäänyt Marimekolle. Jos olisin taiteilija, niin olisin väärällä alalla. Vaatesuunnittelu

on ensisijaisesti muotoilua, ja muotoilijan tehtävä on luoda ratkaisuja arkipäivän ongelmiin. Se on se, mitä teen. Teen tuotteita, joita toivon, että ihmiset tarvitsevat ja haluavat käyttää. Koski uskoo, että luova yrittäjyys voisi viedä Suomen maailmankartalle, jos muotoilua vain tuettaisiin enemmän sekä taloudellisesti että henkisesti. – Voisimme olla maailman parhaita.

Yrityksen perustaminen ei vaadi kilpailun voittamista ••Jessica Hynynen voitti itselleen osakeyhtiön mutta

muistuttaa, että yrityksen voi perustaa ilman kilpailuakin.

Mirka Moilanen, teksti ja kuva

E

spoolainen Jessica Hynynen on keväällä järjestetyn Vaikeinta on aloittaminen -kampanjan yhteydessä käydyn kilpailun onnellinen voittaja. Kilpailussa Hynynen voitti itselleen yrityksen, jolle helsinkiläinen mainostoimisto BOB Helsinki suunnitteli ilmeen. – Jolly Roger tulee toimimaan ainakin aluksi verkkokauppana, joka myy eri historiallisiin aikakausiin tai genreihin liittyviä tuotteita. Fiftari, sikstari, pin up, dinosaurukset, merirosvot, Hynynen kuvailee uutta yritystään. Hynysen mukaan hyvinkin erityylisten tuotteiden yhdistävä tekijä tulee olemaan se, että ne ovat mielenkiintoisia ja ne sopivat kaikille. Vaatteiden lisäksi Jolly Rogersissa tullaan myymään myös muita tavaroita, kuten sisustustavaroita ja keittiötarvikkeita.

Aloittaminen kummitteli päässä ja pelotteli, että pystyykö kaikkea sittenkään toteuttamaan. Jessica Hynynen

Aloittamisesta tuli mörkö. Hyny-

nen on hionut ideaa omasta yrityksestä jo muutamien vuosien ajan. – Nimi ja tuotteistus ovat olleet selvillä alusta alkaen, mutta punaisen langan löytäminen on ehkä vieläkin mietinnässä, Hynynen kertoo. Onnellisella voittajalla on jo aiemmin ollut Jolly Roger -tuotenimi, mutta yrityksen perustaminen on tähän asti jäänyt haaveeksi.

– Aloittaminen on vaikeinta, ja hallinnollinen osuus paperisotkuineen on tähän asti tuntunut liian haastavalta. Tiesin, ettei se olisi ylitsepääsemättömän vaikeata, mutta jollain tavalla siitä tuli mörkö, joka kummitteli päässä ja pelotteli, että pystyykö sitä kaikkea sittenkään toteuttamaan, Hynynen kertoo. Tuore yrittäjä on voittoonsa tyytyväinen, sillä hän säästyy yrityksen perustamiseen liittyvältä, hankalalta tuntuneelta osakeyhtiön rekisteröinniltä. – Tässä oli helpointa se, että sain sähköpostiviestin, jossa minulle kerrottiin, että nyt pistät yrityksen pystyyn. Hynynen kuitenkin kannustaa muita tekemään haaveistaan totta ja ryhtymään tuumasta toimeen. – Ei tarvitse voittaa kilpailua, että voi aloittaa yrittämisen, Hynynen nauraa.

Jessica Hynynen on tyytyväinen Jolly Rogersin ilmeeseen, jonka suunnitteli markkinointi- ja mainostoimisto BOB Helsinki.


15

N:o 7 • Syyskuu 2011

Haastattelu:

Telkkaristakin tuttu Anna Sorainen painottaa, ettei viestintä ole bulkkituotantoa. Myös markkinointi kulkee viestinnän kanssa käsi kädessä.

Viestinviejä ••Ruutukasvo Anna Sorainen vaihtoi toimittajan työt omaan viestintätoimistoon – eikä ole katunut päivääkään.

Tero Ikäheimonen, teksti J-P Palmulaakso, kuva

Y

len A-studio. Atlantan ja Naganon olympialaisten kisastudiot. Jalkapallon Mestarien liigan ottelulähetykset. Leijonan kita -tosi-TV-ohjelma. Suurelle yleisölle toimitusjohtaja Anna Sorainen on tuttu lukuisista television ajankohtais-, urheilu- ja viihdeohjelmista. TV:ssä Soraista ei kuitenkaan ole nähty enää vuosiin. Hän jätti toimittajan ja juontajan työt ja hyppäsi täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Syntyi viestintäpalveluja tarjoava Ground Communications Oy, jonka toimitusjohtajana Sorainen nyt on. Miten tässä näin pääsi käymään? – Minusta koko juttu tuntuu hirveän luonnolliselta, Sorainen nauraa. Avataan hieman. Viestinnän konsulttipalveluja tarjonnut toiminimi Soraisella on ollut jo vuodesta 1998. Lahdessa järjestettyjen hiihdon MM-kisojen jälkeen Suomen Olympiakomitea otti Soraiseen yhteyttä. Huippu-urheilun maine oli vakavasti tahriintunut Lahden doping-sotkuissa. Tarvittiin ammattilainen kiillottamaan likaantunutta kilpeä. Se oli käännekohta. Soraisen huomasi nauttivansa uutisjahdin ja juontajantöiden ohella siitä, kun sai pohtia kokonaisvaltaisemmin viestinnän ja markkinoinnin asioita. Pian hän kohdisti kaiken energiansa Ground Communicationsiin. – Kaikki aikaisemmat työt ovat valmentaneet tätä varten varten, tyytyväinen toimitusjohtaja sanoo.

Tavoitteenani on tehdä yrityksestä hyvä työpaikka itselleni ja muille.

Anna Sorainen

Ei mitään bulkkituotantoa. Ground Communica-

tions tarjoaa palveluita aina yrityksen viestintästrategioiden suunnittelusta ja vaikuttajaviestinnästä mediavalmennukseen, tiedotteiden laatimiseen ja tapahtumien järjestämiseen. Viestintä ja markkinointi kulkevat käsi kädessä. Molemmilla on samat tavoitteet: saada yrityksen tai yhteisön viestit kohderyhmille, Sorainen muistuttaa. – Lyhyesti sanottuna yhdistämme viestinnän, markkinoinnin ja johdon konsultoinnin. Tämä aika ei salli bulkkituotantoa, vaan tehtävät vaihtelevat asiakkaiden ja kohderyhmien mukaan valtavasti. Groundilla ei ole kuin neljä vakituista työntekijää. Näin laajaa kenttää erilaisia viestintään ja markkinointiin liittyviä tehtäviä on mahdotonta hoitaa oman väen voimin. – Verkostot ovat meille kaikki kaikessa. Meidän pitää tuntea hurja määrä freelance-työntekijöitä, päättäjiä, yrityksien edustajia ja niin edelleen, Sorainen listaa.

Myös yrityksen arki poikkeaa monesta muusta. Kun myytävä tuote on pitkälti henkilöiden osaamista, työntekijöistä on pidettävä huolta. – Tämä on hyvin luovaa työtä. Palavereissa ajatukset lentelevät ja niitä vaihdetaan rohkeasti. Työ on niin monipuolista, ettei meillä pärjää, jos pitää rutinoituneista ja samanlaisista työpäivistä. Sorainen löytää viestintätoimiston arjesta yhtymäkohtia myös entiseen ammattiinsa, toimittajan työhön. – Täytyy tutustua hirvittävään määrään materiaalia, tuntea asiakas läpikotaisin ja päättää, mikä kaikessa tiedossa on olennaista.

Viestinnän kulta-aikaa? Edellisen taantuman aikaan viestintäalalla nähtiin erikoinen ilmiö: kun muualla näkymät heikkenivät, tulokset laskivat ja työntekijöitä lomautettiin, jotkut viestintätoimistot elivät ”kulta-aikaansa”, kuten Sorainen asian muotoilee. Soraisella on vankka käsitys alasta, sillä oman työnsä ohella hän toimii yritys- ja yhteisöviestinnän ammattilaisten järjestön, ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n johtokunnan puheenjohtajana. – Viestintäala selvisi taantumasta hyvin, jopa vahvistui. Leikkaukset markkinoinnissa johtivat siihen, että mielenkiinto viestinnän tarjoamia mahdollisuuksia kohtaan kasvoi. Viestintätoimistot ja -osastot pääsivät näyttämään kyntensä. Osoitimme, että pienemmilläkin resursseilla voidaan tehdä paljon asioita. Jos Soraiselta kysytään, työt eivät ole ihan heti loppumassa. Hän näkee suomalaisyritysten ja -yhteisöjen viestinnässä paljon parantamisen varaa. Yksi asia nousee ylitse muiden: kansainväliset yhteydet. – Olemme hyvällä tiellä kansainvälisissä asioissa. Meillä on kielitaitoa, luovuutta ja kontakteja, mutta ne pitäisi pystyä hyödyntämään nykyistä paremmin niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Hyvä itselle ja muille. Päätöstään ryhtyä yrittäjäksi Sorainen ei ole katunut. Häntä kiehtoo klassinen yrittäjän vapaus, eli työn ja vapaa-ajan yhdistäminen sekä päätösvalta omaan työhön. Soraisen mukaan myös Groundin muu henkilökunta nauttii samoista vapauksista ja työasioista on mahdollista neuvotella ja joustaa. – Uskon, että kun yrittäjä nauttii työstään, se näkyy myös muussa työyhteisössä, Sorainen sanoo. Kasvupaineita ei toimitusjohtaja suostu Groundin harteille ottamaan. Viivan alla ovat luvut pysyneet positiivisena, ja kasvu on ollut tasaista. – Tavoitteenani ei ole kasvattaa Groundia vain kasvun vuoksi, vaan tehdä yrityksestä hyvä työpaikka sekä itselleni että muille. Jotain Soraisen asenteesta yrittäjyyteen kertoo hiljattain alkanut kestävyysjuoksuharrastus. Sitäkään ei toimitusjohtaja suostu tekemään pelkät tulokset mielessä. – Juoksen joskus puolimaratonin, jos siltä tuntuu.

Henkilö: Anna Sorainen, 39, on Ground Communications Oy:n

toimitusjohtaja ja ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n puheenjohtaja. Työskennellyt myös toimittajana, tv-tuottajana sekä juontajana.


16

N:o 7 • Syyskuu 2011

Työelämä Työsuojeluhenkilövaalit tulossa yksityissektorille Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön toimikausi on päättymässä, ja marras-joulukuussa 2011 on aika järjestää uudet vaalit yksityissektorin työpaikoilla palvelualoilla, kuljetuspalveluissa sekä teollisuusaloilla. Työturvallisuuskeskuksen ylläpitämässä työsuojeluhenkilörekisterissä tällaisia työpaikkoja on 6 575. Uusi toimikausi koskee vuosia 2012 – 2013. Työpaikkaan, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Toimihenkilöillä on oikeus halutessaan valita oma työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Vaalit voidaan toteuttaa pienemmilläkin työpaikoilla. Vähintään 20 työntekijän työpaikalla toimii lisäksi työntekijöiden ja työnantajan yhteistyöelimenä työsuojelutoimikunta tai muu vastaava yhteistoimintaelin. Työnantajaa työsuojelun yhteistoiminnassa edustaa työsuojelupäällikkö, jonka työnantaja on nimennyt yleensä toistaiseksi. Työnantaja toimii itse työsuojelupäällikkönä, ellei hän ole tehnyt nimitystä. Työturvallisuuskeskus ylläpitää lakisääteistä työsuojeluhenkilörekisteriä, johon työnantajan on ilmoitettava työpaikan työsuojeluyhteistoimintaan nimettyjen ja valittujen henkilöiden yhteystiedot. Työsuojelupäällikön tehtävänä on käynnistää riittävän ajoissa vaalien toteuttaminen työpaikalla. Ohjeet vaalien toteuttamiseksi löytyvät TTK:n verkkosivuilta, www.ttk.fi. TTK:n vaalipäivystys on auki lokakuusta alkaen numerossa (09) 616 261.

Olen yrittäjä vaikka läpi kiviseinän

Asiantuntija | Lakipalsta

••Nuoret yrittäjät varautuvat muutoksiin kokeneita ja iäkkäämpiä yrittäjiä paremmin. Pekka Malmberg, teksti

vät tunne edullista turvajärjestelmää:

uodesta 2008 jatkunut taloudellinen epävarmuus on kasvattanut Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan jäsenmäärää. Yli 18 000 yrittäjää on suojannut itsensä taantuman mahdollisia seurauksia varten. Uusi kassanjohtaja Merja Jokinen on iloinen etenkin siitä, että nuoret aloittavat yrittäjät pitävät hyvinkin luonnollisena suojata itseään pahojen päivien varalle

• Yrittäjä saa ansiosidonnaista

V

Lama herättää. Omaan tur-

vaan herätään sitten, kun jotain sattuu. Nuoret ajattelevat eri tavalla ja kokevat sosiaaliturvan luonnollisena asiana. Suomessa noin 200 000 ihmistä saa toimeentulonsa omasta yritystoiminnasta. Vain noin 30 000 yrittäjää on hankkinut kunnollisen työttömyysturvan eli saa ansio­ sidonnaista työttömyysturvaa, jos toiminta lakkaa. Syynä tähän on Merja Jokisen mukaan turvan nuoruus. Varsinkaan vanhemmat yrittäjät ei-

SYT

Uusi osakas

työttömyysturvaa vain liittymällä työttömyyskassan jäseneksi.

• Yrittäjä päättää itse vuosi-

Olemme suunnitelleet ottavamme osakeyhtiöömme uuden osakkaan. Tähän asti yhtiö on ollut perheenjäsenten omistuksessa. Mihin seikkoihin kannattaisi kiinnittää huomiota, kun yhtiöön tulisi ensimmäinen perheen ulkopuolinen osakas?

työtulosta, johon perustuu ansiosidonnainen päiväraha.

• Vuosityötulon pitää olla

vähintään 8 520 euroa vuodessa, ja se voi olla enintään sama kuin yrittäjän eläkevakuutuksessa vahvistettu työtulo.

• Yrittäjän pitää maksaa jäsenmaksua 18 kuukautta saadakseen ansiopäivärahan.

• Työttömyyskassan jäsenmaksun voi vähentää kokonaan verotuksessa.

• Yrittäjä saa peruspäivärahaa 25,73 euroa arkipäivältä, jos hän ei ole kassan jäsen.

• Keskimääräinen vuosityö-

tulo on noin 18 000 euroa. Jäsenmaksu on silloin 250 euroa vuodessa ja ansiosidonnainen päiväraha 46 euroa arkipäivältä.

Turvaa koko perheelle muutamalla satasella Esimerkkejä ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahoista eri YELtyötuloilla ja sen kustannuksista v. 2011: Vuosityötulo

Jäsenmaksu / vuosi

Päiväraha / arkipäivä

Per kk (21,5)

Kelan peruspäiväraha

8 520

53,04 €

29,02

623,93

553,41

18 700

251,55 €

46,77

1005,55

553,41

30 000

449,40 €

66,48

1429,32

553,41

50 000

749,40 €

84,34

1813,31

553,41

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan johtaja Merja Jokinen kertoo, että vain noin 30 000 yrittäjää on hankkinut itselleen Suomessa kunnollisen tyttömyysturvan.

Katso lisää yrittäjän työttömyysturvasta: www.syt.fi ja www.yrittajat.fi/etappi

Osakeyhtiössänne on sovittu perustamisvaiheessa tai mahdollisen myöhemmän yhtiöjärjestyksen muutoksen yhteydessä osakkeiden lukumäärä ja osakepääoma. Yhtiön osakkeet voivat olla myös nimellisarvoisia. Osakeyhtiön voimassa olevasta yhtiöjärjestyksestä kannattaa tarkistaa nämä seikat sekä myös se, onko yhtiöjärjestykseen sovittu osakkeiden luovutusrajoituksia esimerkiksi ns. lunastuslausekkeella. Osakeyhtiössä kaikki osakkeet voivat olla samanlajisia, jolloin ne tuottavat yhtäläiset ääni- ja osinko-oikeudet yhtiössä. On myös mahdollista yhtiöjärjestykseen perustuen sopia, että yhtiössä on erilajisia osakkeita, joiden tuottamat oikeudet eroavat toisistaan. Uudelle tulevalle osakkeenomistajalle voidaan luovuttaa yhtiössä jo olevia osakkeita esimerkiksi kaupalla tai lahjoituksella, tai osakkeiden lukumäärää voidaan lisätä yhtiöjärjestystä muuttamalla. Osakkeita lahjoitettaessa tai lahjanluontoisesti luovutettaessa on otettava huomioon mahdollisesti luovutuksensaajalle aiheutuvat lahjaveroseuraamukset. Osakkeiden luovuttajalle voi aiheutua luovutusvoittoveroseuraamuksia, mikäli osakkeiden luovutushinta on hankintahintaa suurempi. Osakkeiden kauppahinta on sovittavissa myyjän ja ostajan välillä. Osakkeiden arvo voidaan laskea useammalla eri tavalla: substanssi- tai

Varatuomari Inga Koskinen Asianajotoimisto Inga Koskinen Ky

tuottoarvona tai näiden erilaisina yhdistelminä. Lisäksi voidaan ottaa huomioon myös ns. goodwill-arvo. Usein osakkeen arvonmäärityksessä lähdetään liikkeelle yhtiön tilinpäätöstiedoista ja kauppa-ajankohdalle voidaan tarvittaessa laatia välitilinpäätös. Yhtiön taseesta ilmeneviä omaisuuden kirjanpitoarvoja oikaistaan käyväksi arvoksi osakkeen substanssi- eli varallisuusarvoa määriteltäessä. Tuottoarvo puolestaan pohjautuu yrityksen odotettavissa olevaan tulonmuodostukseen. Osakkeiden omistusosuuksia harkittaessa on syytä ottaa huomioon, että vähintään 50 prosentin osake- ja ääniosuus takaa normaalin enemmistöpäätösoikeuden yhtiössä. Vähintään 2/3 osake- ja ääniosuus riittää takaamaan päätösvallan yhtiötä koskevissa tärkeissä päätöksissä, kuten yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevissa asioissa. Vähintään 10 prosentin osakeosuuden yhteensä omistavat osakkaat saavat osakeyhtiölaissa tarkoitetut vähemmistöosakkaan suojaoikeudet, kuten oikeuden vähemmistöosingon vaatimiseen. Osakkeenomistajien keskinäisellä osakassopimuksella voidaan sopia yhtiön toimintaan liittyvistä asioista, kuten osakkaiden keskinäisestä työnjaosta, hallintoelinten jäsenten valinnasta, yhtiön rahoitus- ja vakuusjärjestelyistä sekä esimerkiksi osakkaan pitkän poissaolon vaikutuksista ja osakkuuden päättymiseen liittyvistä seikoista. Osakassopimus kannattaa laatia, kun yhtiössä on useita osakkaita ja erityisesti kun yhtiöön on tulossa perheen ulkopuolisia osakkeenomistajia. Osakassopimus laaditaan yksilöllisesti kunkin yhtiön ja osakkaiden tilanteeseen sopivaksi.


17

N:o 7 • Syyskuu 2011

Työelämä

Etätyö on ekologisesti ja taloudellisesti kannattavaa

“Ameriikassa on tullu sen verta paljon kauppaa teheryksi, jotta osaa arvostaa sujuvaa pankki- ja vakuutuspalvelua. Yrittäjä ei tartte jonotusmusiikkia vaan oman henkilökohtaasen pankki- ja vakuutusammattilaisen. Siirsin pari vuotta sitten kerralla tilit Säästöpankkiin ja vakuutukset lähivakuutukseen, eikä oo karuttanu.”

JAri MÄKi, YrittÄJÄ, JAri MÄKi oY, KoSKENKorvA

••Lusmuilua kotisohvalla ja pitkiä päiväunia? Ei suinkaan. Mirka Moilanen, teksti

E

tätyö on luonnollinen ja kasvava osa tämän päivän työelämää. Etätyön avulla pystytään parhaimmillaan lisäämään niin työntekijöiden motivaatiota kuin työn tuottavuutta ja edistämään ekologista elämäntapaa. Tällä hetkellä 15 prosenttia suomalaisista työntekijöistä tekee etätyötä. Lähes joka toinen heistä tekee sitä viikoittain. Etätyön tekemisen ennustetaan yleistyvän jatkossa, ja yhä useampi tehtävä onnistuu myös etänä. Etätyön veteraaneja ovat perinteisesti olleet tietotyöläiset ja asiantuntijat. Päättäjienkin tehtävät taipuvat etätyöhön. Oiva esimerkki on ympäristöministeri Ville Niinistö, jonka perhe asunut Pohjanlahden toisella puolen. – Elämäntilanne, jossa olen ollut yli kymmenen vuotta, ei olisi ollut mahdollista jonain toisena aikakautena. Tietoyhteiskunta on kehittynyt, missä tahansa voi käyttää sähköpostia ja puhelinta tai vastaanottaa ja kirjoittaa materiaalia. Vaimoni oli kansanedustajana Ruotsissa, joten olen voinut tehdä töitä milloin sieltä, milloin Turusta tai Helsingistä, Niinistö avaa kokemuksiaan etätyöstä. Ympäristöministerin mielestä etätyön avulla on mahdollista tehdä montaa eri projektia samaan aikaan ja eri paikoista. Töitä voi tehdä välillä kotona tai esimerkiksi joukkoliikennevälineissä. Tämä vähentää myös auton tarvetta. Etätyö tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia vaikuttaa asuinpaikkansa valintaan. – Työllistymismahdollisuudet ovat ihan eri luokkaa, jos työpaikan ei tarvitse sijaita samalla paikkakunnalla. Koko väestöä ei tarvitse keskittää kaupunkeihin, ja ihmisten valinnanvapaus kasvaa, Niinistö muistuttaa.

– Työmatkaliikenne on merkittävä ympäristön kuormittaja, ja etätyö on varmasti yksi tehokkaista keinoista saada päästöjä alas. Jo nyt etätyön ansiosta 1,3 miljoonaa työmatkakilometriä jää viikoittain tekemättä. – Potentiaalia tämän määrän kasvattamiselle on paljon, sillä eniten etätöitä tekevät kaupungissa asuvat, joilla työmatka on usein lyhyt. Ympäristön kannalta olisi tietenkin suotavaa, että nimenomaan pitkämatkalaiset saataisiin karsimaan työmatkojaan. Vaikka ei olisikaan huolestunut ympäristökysymyksistä, voi houkuttimena nähdä ajan ja polttoaineeseen kuluvan rahan säästämisen. Kenellepä ei kelpaisi pari kolmekin tuntia lisäaikaa päivässa, Kauppi kysyy. Etätyön ansiosta myös yritykset voivat rakentaa pienempiä toimistoja ja muita työtiloja työtyytyväisyyden kärsimättä. Kustannussäästöjen lisäksi muutos

Etätyön hyödyt 1. Aika- ja kustannussäästöjä työmatkoissa 2. Joustavampi työ- ja vapaa-ajan yhteensovittaminen 3. Työuran piteneminen paremman työviihtyvyyden myötä 4. Työn tuottavuuden paraneminen 5. Luonto kiittää on ekologinen: päivittäin säästyy lämmitykseen tai viilennykseen tarvittavaa energiaa. Suomen ensimmäistä kansallista etätyöpäivää vietettiin perjantaina 16. syyskuuta 2011. Kampanjan tarkoituksena oli kannustaa työntekijöitä työs-

RODEO

sopivat laitteet ja yhteydet.

aina etukäteen työn• Sovi antajan kanssa etätyön pelisäännöt.

sopivat etätyöjaksot • Valitse ja rytmitä etätyö itsellesi parhaisiin kellonaikoihin.

etätyö osana ekologi• Näe sesti myönteistä elämäntapaa.

etätyöskentelet, pysy • Kun kotona koko päivä, näin työmatka jää kokonaan tekemättä.

ylisuorita etätyöpäivinä • Älä – sama määrä työtä riittää kotona kuin toimistollakin.

etätyö ei sovi – etä• Kaikille työläinen johtaa itse itseään, kun toinen suoriutuu paremmin toimistolla.

ja vapaa-aika kannat• Työtaa erottaa toisistaan – jos se ei onnistu etänä, pysy toimistolla.

sosiaalisista • Huolehdi suhteistasi – älä erakoidu kotitoimistolle.

ylivarustaudu – etä• Älä työntekijä ei tarvitse kaksia

Etätyö kotoa käsin onnistuu, kun työn rutiinit: työrauha, laitteet ja yhteydet ovat kunnossa.

Osallistuva tamperelaisyritys vuoden sähkösuunnittelijaksi Vuoden sähkösuunnittelijan tunnustuksen on saanut vuonna 1993 perustettu tamperelaisyritys Sähkötekniikka Oy Kari Sirèn. Valintaraadin mukaan toimitusjohtaja Kari Sirènin johtama yritys on koko sähköistysalan merkittävä vaikuttaja. Sirèn itse on terävistä kannanotoistaan tunnettu aktiivinen keskustelija. Vuoden sähkösuunnittelijan valitsevat Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL. Vuosittain annettavan tunnustuksen tarkoitus on nostaa esiin alan esikuvallinen toimija. STUL:n toimitusjohtaja OlliHeikki Kyllönen perustelee tämän vuoden valintaa yhteiskunnallisen vastuun ottamisen näkökulmasta. – Sähkö- ja telealalla toimivilla kokeneilla ammattilaisilla on runsaasti annettavaa nuorille sukupolville, mutta kovin harva haluaa irrottaa aikaansa opettamiseen. On hienoa, että meillä

Vinkkejä etätyöläiselle etätyönteon rutiinit: • Luo varmista työrauha, hanki

Etätyö vähentää työmatkakilometrejä. Suomessa teh-

dään päivittäin kaksi miljoonaa työmatkaa. Suuri osa matkoista tehdään henkilöautolla. Jos tästä määrästä saadaan etätyön avulla karsittua osakin pois, on vuosittainen päästövähennyspotentiaali merkittävä. Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi näkeekin etätyön tarjoavan ympäristön kannalta suuria mahdollisuuksia liikenteen päästöjen vähentämisessä ja ruuhkahuippujen tasaamisessa.

kentelemään yhä useammin kotoa käsin tai joustavasti eri paikoista sekä rohkaista työnantajia tarjoamaan työtekijöille mahdollisuus kokeilla etätyötä. Kampanjan järjestivät Suomen ympäristökeskus ja Microsoft Oy.

on maassamme Kari Sirènin kaltaisia henkilöitä, jotka tekevät aktiivisesti yhteistyötä oppilaitosten kanssa, sanoo Kyllönen. – Kari Sirènin rooli sähkönimikkeistön uudistamisessa ja sähköistyksen rakentamisprosessin virtaviivaistamisessa on aivan omaa luokkaansa. Karin verbaalisesti nasevat kannanotot pöllyttävät usein raikkaasti sähköalaa, sanoo Sähkösuunnittelijat NSS ry:n puheenjohtaja Timo Tenninen.

Valmistaudu ajoissa. Rakennustuotteiden CE-merkintä tulee Suomessa pakolliseksi. EU:n uusi rakennustuoteasetus tulee voimaan 1.7.2013. Merkintää on käytettävä rakennustuotteissa, joita koskee yhdenmukaistettu eurooppalainen standardi. Tässä suhteessa rakennustuotteiden CE-merkintä poikkeaa muista aloista.

laitteita, työtiloja, materiaaleja jne.

Työterveyshuollon hankintaan yrityksen omista tarpeista Jokaisen työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. Työterveyspalveluiden hankinta on osoittautunut monella tapaa haastavaksi. Hyvin toimiva työterveysyhteistyö edistää henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia ja auttaa sairausperusteisten kustannusten, kuten sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten eläkkeiden, hallinnassa. Aiheesta on nyt julkaistu kirja, joka valottaa yrityksen omista tarpeista lähtevän työterveyshuollon järjestämistä ja hankintaa. Tietosanoma Oy:n kustantaman teoksen nimi on Kumppanina työterveyshuolto. Kirjassa selvitetään mm., mitkä työterveyshuoltopalvelut ovat työnantajalle pakollisia ja kuinka laajasti vapaaehtoisia sairaanhoitopalveluita kannattaa hankkia. Lisäksi annetaan työkaluja omien tarpeiden tunnistamiseen, toimittajamarkkinoiden analysointiin, menettelytapojen valintaan, kilpailutusprosessiin

tYYtYvÄiNEN ASiAKAS oN MEillE pArAS KiitoS! Me Lähivakuutuksessa ja Säästöpankissa teemme kaikkemme, jotta sinäkin voisit hymyillä yhtä leveästi kuin Jari. Tarjoamme sinulle kaikki yrityksesi vakuutus- ja pankkipalvelut vaivattomasti. Tervetuloa asiakkaaksemme. Katsotaan, kuinka leveästi saamme sinut hymyilemään!

www.saastopankki.fi

www.lahivakuutus.fi

sekä tarjousten ja hintojen arviointiin ja vertailuun.

Ostajat eivät hallitse hyvin asiaa. Yksityinen sektori vastaa

yli puolesta työterveyshuollon palveluntuotannosta, tuottajat ovat ketjuuntuneita ja suuri osa niistä on kansainvälisten sijoitusyhtiöiden omistuksessa. Työterveyshuollon ostotapahtumassa tyypillisesti äärimmäisen hintatietoinen myyjä kauppaa tuotetta ostajalle, joka ei tunne tuotetta eikä omaa tarvettaan. Kirja antaa myös ohjeita yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyöhön sekä toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Opas sopii käsikirjaksi kaikenkokoisille työterveyshuoltopalveluja ostaville yrityksille. Teoksen kirjoittajina on kolme alan huippuasiantuntijaa ja vaikuttajaa: työterveyshuollon erikoislääkärit Markku Seuri ja Kimmo Räsänen sekä diplomiinsinööri Kari Iloranta.

ENEMMÄN YHDESSÄ


18

N:o 7 • Syyskuu 2011

Lehtiuudistus

Broadsheetistä tabloidiin – YrittäjäSanomat nykyaikaistuu ••YrittäjäSanomien broadsheet-muoto muuttuu ja lehti alkaa ilmestyä tabloid-koossa. Lotta Tammelin, teksti

Edunvalvonnan tukena. Anssi

Kujalan mukaan YrittäjäSanomat on lehti, jolla on useita tärkeitä tehtäviä: jäsenpalvelua, yhteis kunnallista vaikuttamista ja järjestötoiminnan kohokohtien esiintuomista. Ennen kaikkea se kuitenkin toimii SY:n edunvalvonnan tukena. – Jäsenlehtemme pitää katsoa tulevaisuuteen, ja lehdessä pitää olla selkeä edunvalvontasanoma yrittäjille. Lehtiemme pitää olla myös vaikuttamisvälineitä. Jokaisen keskeisen päättäjän pitääkin saada lehti kotiinsa, ja lehden avulla saamme heidät toimimaan yrittäjyyden puolesta. – Myös lehtien rooli viestinnässä muuttuu, ja muutosten tulee liittyä aikaan. Ajankohtaiset uutiset ja päivittäiset asiat välitetään yhä useammin jäsenille sähköisten viestintäkanavien kautta. Siksi lisäämmekin lehtiemme yhteyttä verkkosivuihimme yrittajat.fi:hin, vastaava päätoimittaja kertoo.

Tuore mutta tuttu. Lehtiuudis-

tuksen tavoitteena on kehittää lehdestä viestinnällisesti toimiva kokonaisuus, joka on samalla tuore ja tuttu. – Lukukokemuksesta kehitetään entistäkin monipuolisempi.

Asiat kerrotaan lukijan kannalta helposti omaksuttavalla tavalla. YrittäjäSanomien tyylin halutaan poikkeavan perinteisistä päivälehdistä, joten viestinnälliset keinot ovat monipuolisempia, Kujala hahmottelee. Uudessa koossa on luvassa myös rakenteellista selkeyttä ja rytmiä niin, että lukukokemus säilyy mielenkiintoisena läpi lehden. – Jutut lyhenevät ja niitä tulee enemmän. Juttu myös rakentuu nykyistä enemmän osista: kainalo, laatikko, kuva, leipäteksti ja kommentti. Tiiviiden jutturakenteiden rinnalla tarjotaan kuitenkin myös useamman aukeaman kokonaisuuksia esimerkiksi vaihtuvilla teemasivuilla, Anssi Kujala luettelee. Hänen mukaansa myös aukeamakokonaisuuksia pyritään muodostamaan nyt entistä enemmän yhden aiheen ympärille, jolloin kuvat saavat entistä näkyvämmän roolin. – Broadsheetissä yhdellä aukeamalla saattoi olla hyvin monenlaisia aiheita ja elementtejä. Tabloidissa kokonaisuudet hahmottuvat paremmin, Kujala selvittää.

Ylivoimainen palvelu. Anssi Kujala myös korostaa Yrittäjämedioiden palvelutehtävää. Hänen mukaan lehti ja esimerkiksi yrittajat.fi-verkkosivusto on jokaiselle jäsenyrittäjälle ylivoimainen palvelu, jonka kaltaista mikään muu järjestö ei pysty tarjoamaan. – Meille lehdet ovat jäsenviestinnän välineitä. Niiden pitää olla niin hyviä, että niitä säilytetään pidempiäkin aikoja: niihin palataan uudestaan ja ne ovat esillä yrityksessä. Lehdet itsessään toimivat yhä useammin myös markkinoinnin osana ja välineinä. Kujala on myös tietoinen jäsenyrittäjien saaman informaation määrästä. Samalla viikolla kun jäsenelle voi joskus tippua luukusta neljäkin erilaista järjestön lehteä tai lehtistä. – Se on ongelma. Lehtiä ei saa tulla jäsenelle liikaa. Siksi olemme tarjonneet aluejärjestöille mahdollisuutta tehdä omat alueelliset liitteet YrittäjäSanomien väliin. Näin saisimme vähennettyä informaatiotulvaa hiukan. Neuvottelut ja selvitystyö tästä muutoksesta on kuitenkin vielä kesken.

Lue, missä lystäät! Nykyaikaisempi ja pienempi tabloid-koko on helpompi ottaa mukaan sinne minne meneekin. Muutos vaikuttaa myös juttujen rakenteeseen. Luvassa on tuttu mutta tuore versio Yrittäjä-Sanomista, lupailee toimitus.

Kimmo Koivikko

Sanomille uusi kippari Kauppalehdestä

LEA HULT

V

uoden 2012 alusta lähtien Suomen Yrittäjien jäsenlehti YrittäjäSanomat alkaa ilmestyä aiempaa pienikokoisempana eli tabloidina. Muutoksen taustalla on se, että isokokoista broadsheet-lehteä pidetään hankalana käsitellä ja vaikeana lukea. – Kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehtemme pitää olla sellainen, että sen voi ottaa mukaan sinne, missä työnsä tekee, linjaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja Yrittäjämedioiden vastaava päätoimittaja Anssi Kujala. – Yrittäjän kiireinen elämä ja lukutottumusten muuttuminen vaativat kokomuutosta helpommin mukana kuljetettavaan muotoon. Tutkimusten mukaan erityisesti nuoret suhtautuvat broadsheetiin kriittisesti, hän jatkaa.

yrittajat.fi on tieto- ja uutispalvelu

Suomen Yrittäjien jäsenille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille. Sivuille on koottu tietoa järjestöstä, ohjeita, lomakkeita, yrittäjäuutisia ja blogikirjoituksia. Jäsennumerolla saa sivustolta käyttöönsä asiantuntijaaineistoja ja toimintaohjeita.

YrittäjäSanomat-jäsenlehti kertoo

jäsenyrittäjille kerran kuukaudessa ajan-

kohtaisista yrittäjäpoliittisista asioista sekä yrittäjäjärjestön toimenpiteistä ja kannanotoista.

Yrittäjä-lehti on näyttävä lifestyle-

lehti jokaiselle, joka on kiinnostunut yrittäjyydestä ja sen toimintaympäristöstä. Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa ja tilausmaksu on verotuksessa vähennyskelpoinen. SY:n jäsen tilaa lehden muita edullisemmin.

Kauppalehden yrittäjäosion tuottaja Kimmo Koivikko siirtyy YrittäjäSanomien päätoimittajaksi. Kimmo Koivikko, 36, aloittaa Suomen YrittäjäSanomien päätoimittajana 1.11.2011. Koivikko tulee vastaamaan lehden sisällöstä ja taloudesta. Lisäksi YrittäjäSanomien päätoimittaja osallistuu yrittajat.fi-verkkosivuston kehittämistyöhön. Koivikko toimii tällä hetkellä Kauppalehdessä tuottajana ja vastaa pk-yrityksille suunnatuista Oma Yritys -sivuista ja kauppalehti.fi:n Yrityksetosiosta. Kolme vuotta sitten lanseeratulla Yritykset-osiolla on keskimäärin 200 000 eri kävijää viikossa. Aiemmin Koivikko on toiminut Kauppalehdessä muun muassa taloustoimittajana ja uutispäällikkönä. Koivikko raportoi varatoimitusjohtaja Anssi Kujalalle, joka toimii myös yrittäjämedioiden vastaavana päätoimittajana.

Aluejärjestöjen lehdet

Myös aluejärjestöt julkaisevat omia alueellisista yrittäjäaiheista kertovia jäsenlehtiä.

Yrittäjäinfo

Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Yrittäjäinfo on tiedote ajankohtaisista yrityksen toimintaan ja johtamiseen liittyvistä asioista.

Pk-yrittäjä, kurota korkeuksiin! Anna Visma Monipankin hoitaa SEPA-siirtymäsi Visma Monipankki on pankkiliikenneohjelmisto juuri Sinulle!

Helppo

= selviät sekä käyttöönotosta että käytöstä itsenäisesti

Laaja

= hallitset koko pankkiliikenteen vaivattomasti

Tehokas = liikennöit kaikkiin pankkeihin yhdellä ohjelmistolla Tuettu

= saat henkilökohtaista käyttötukea suomeksi sekä puhelimitse että internetissä Visma Monipankki alkaen 799 € (+alv 23%)

Soita ja kysy lisää: 0207 560 511 monipankki@visma.com visma.fi/monipankki


19

N:o 7 • Syyskuu 2011

Yrittäjä

Vaikka valokuvaaja kohtaa työssään paljon ihmisiä, on arki loppujen lopuksi pitkälti yksin puurtamista.

Hiukan Sinistä

s.

vapau

ess

d ttäjyy

ä yri ielest

n asta o ä par

EN m

SINI

PENNAS

••Tässä on Sini Pennanen. Valokuvaaja, joka päätyi yrittäjäksi sattumusten kautta. Mirka Moilanen, teksti Tero Sivula, kuvat

K

un Sini Pennanen valmistui opistoasteen laskentamerkonomiksi 2001, perusti hän koulutuksen päättötyönä Sininen Kuva -nimisen valokuvausyrityksen. Fiktiivisesti perustettu yritys toimi hyvänä perehdyttäjänä, kun Pennanen myöhemmin otti ensiaskeleet yrittäjyyteen. – Harrastin jo tuolloin aktiivisesti valokuvausta ja kävin kameraseuralla opintokerhossa. Silloin en kuitenkaan uskaltanut vielä ajatella, että minusta tulisi valokuvaaja. Toisin kuitenkin kävi ja erinäisten käänteiden kautta Pennanen päätyi kuin päätyikin pyörittämään omaa valokuvausalan yritystä.

Yrittäjyys oli ennalta määrätty. Opinto-

asteen laskentamerkonomiksi valmistuttuaan Pennanen huomasi olevansa kiinnostuneempi markkinoinnista ja visuaalisuudesta kuin laskentatoimesta ja lähti opiskelemaan graafista suunnittelua. Se koulu kuitenkin päättyi lyhyeen, kun Pennanen tutustui työharjoittelujaksolla Heurekassa valokuvauksen opettaja Harri Hietalaan, joka toimi tuolloin Heurekan taiteellisena johtajana ja oli opettanut valokuvausta taideteollisessa korkeakoulussa. Seuraavan vuoden aikana Hietala opetti Pennaselle valokuvausta ja Pennanen aloitti valokuvauskeikkojen tekemisen. Sille tielle jäivät graafisen suunnittelun opinnot ja ura valokuvaajana alkoi. Sittemmin Pennanen on opiskellut valokuvaajan ammattiin Tampereella, Visuaaliviestinnän Instituutissa.

Aloittaminen oli helppoa. Työnteko alkoi kunnolla vuonna 2002, jolloin nuoren kuvaajan ensimmäinen iso asiakas oli Savion kirjapaino.

– Kaikkihan tietävät, että kirjapainot ovat valokuvien suhteen vaativia asiakkaita, koska he haluavat optimaalista laatua. Hietalan avustuksella siitäkin hommasta selvittiin kunnialla ja Sininen Kuva sai virallisesti alkunsa. – Tällaisten erinäisten sattumusten summana päädyin siis valokuvaajaksi, mutta fakta on se, että yrittäjyyden päättötyö oli yksi tärkeä sysääjä yrittäjäksi lähtemisessä, Pennanen miettii. Aloittaminen oli helppoa, kun yritys oli valmiina mietittynä ja asiaa oli käyty päässä läpi. Pennanen suositteleekin yrityksestä haaveilevia perustamaan yrityksen ensin vaikka vain pöytälaatikkoon. – Yrityksen voi ensin luoda vain haaveissaan. Vaikka ei tietäisi mistä lähtisi liikkeelle, voi tehdä ihan fiktiivisiä tekoja siihen suuntaan. Uskon henkisiin juttuihin. Päättötyötä tehdessäni en ajatellut ryhtyväni yrittäjäksi, mutta nyt jälkeenpäin ajatellenhan se oli ihan selvää.

Vapauden ja vastuun tasapainottelua.

Pennanen myöntää, että nuorta yrittäjää jännitti aluksi hieman, kun ei tiennyt, mitä kaikkea yrittäjyys vaati ja piti sisällään. Asiakaskunta kuitenkin lähti kasvamaan ja ensi vuonna Sininen Kuva viettää 10-vuotisjuhlaa. – Muutos siirtyä kahdeksasta neljään -arkirytmistä taiteilijaksi oli niin suuri, että puhun

Me elämme epävarmuuden kanssa, halusimmepa sitä tai emme, ja yrittäjyys jollakin kiehtovalla tavalla konkretisoi sen. Sini Pennanen

mieluummin taiteilijajuhlavuodesta kuin yrittäjäjuhlavuodesta. Pennasen mielestä parasta yrittäjyydessä onkin yrittäjän vapaus. Yrittäjyys on myös opettanut keskittymään oleelliseen ja ajattelemaan, että kaikkea ei voi eikä tarvitse hallita. Joskus täytyy hellittää ja luottaa siihen, että asioilla on taipumus järjestyä. Epävarmuus on Pennasen mielestä myös jännittävää, ei pelkästään työn huono puoli. – Oman henkisen hyvinvoinnin kannalta ei epävarmuuden saa antaa mennä pelon puolelle. Eihän se ole kenellekään hyväksi, jos joutuu koko ajan stressaamaan, onko töitä ensi kuussa. Hän kertoo itse oppineensa samaan aikaan ottamaan rennosti, mutta kuitenkin pitämään kaikki langat käsissä. Yrittäjyyden hyvät ja huonot puolet kulkevat käsi kädessä, ja vapauden ja vastuun sekä varmuuden ja epävarmuuden välillä on opittava tasapainottelemaan. – Ihmiset aina miettivät, että kannattaako tehdä sitä tai tätä. Kannattako ostaa asuntoa tai perustaa yritystä? Siinä käy helposti niin, ettei tee yhtään mitään. Pennanen miettii, että jos alkaa ajatella järjellä mitä tahansa siirtoa elämässä, niin harvat asiat ovat oikeasti sillä hetkellä kannattavia. –   Me elämme koko ajan epävarmuuden kanssa, halusimmepa sitä tai emme, ja yrittäjyys jollakin kiehtovalla tavalla konkretisoi sen.

Elämää tässä hetkessä. Valokuvaaja ei aina

tiedä tulevaisuuttaan kovin pitkälle ja välillä saattaa vastaan tulla yllätyksiäkin, kun töitä tehdään esimerkiksi sääolosuhteiden mukaan. – Siinä oppii elämään tässä hetkessä. On ihan turha edes yrittää ennustaa tulevaa, kun työt saattavat tulla ex-tempore ja tilanteet muuttuvat. Välillä se tuntuu huisilta itsestäkin, kuinka asiat usein vain järjestyvät ja aikataulut loksahtavat paikoilleen. Koskaan ei tiedä, mitä huomenna lopulta tapahtuu. Pennanen on tottunut keikkumaan epävar-

PENNAN

EN m yös k oulut taa a

lalle.

muusalueella ja osaa olla kiitollinen jokaisesta työstä, jonka saa. Koskaan ei tule tilannetta, että olisi tylsää mennä töihin, sillä koskaan ei ole itsestään selvää paistaako vai sataako tai onko kuvauksia ollenkaan. On pysyteltävä positiivisella puolella, uskossa hyvästä tulevaisuudesta ja keskityttävä olennaiseen. – Sitäkin yrittäjyys on, että keskittyy niihin iloihin, joita yrittäjyys tuottaa, koska siinä ympärillä pyörii samaan aikaan myös monta muuta asiaa, kuten verottaja ja kirjanpitoon liittyviä juttuja. Kun sitten puurtamisen keskeltä vapautuu hetki, jolloin voi keskittyä omaan työhönsä ja nauttia siitä, niin se tuntuu sitäkin palkitsevammalta.

Toisen hyvä on yhteinen hyvä. Valokuvaamisen ohessa Sini Pennanen on myös pitänyt valokuvauskursseja. Oppilaat ovat joskus ihmetelleet, miksi valokuvaaja haluaa kouluttaa itselleen kilpailijoita. – Koen ennemminkin, että saan oppilaistani kollegoita ja yritän hyödyntää sen synergian. Vaikka valokuvaajana tapaa paljon ihmisiä, on työ aika pitkälle yksin tekemistä. Toisaalta Pennanen kertoo arvostavan yksinäisyyttä entistä enemmän. Siksi hän nauttii nykyään henkilökuvaamista enemmän arkkitehtuuri- ja tuotekuvausten tekemisestä. – Mitä vanhemmaksi tulee, niin sitä enemmän arvostaa omaa aikaa. Vaikka rakastankin sosiaalisia tilanteita ja ihmisten kanssa olemista, olen alkanut nauttia siitä yksinäisyydestä, kun saan yksin ajaa kuvauspaikalle ja käydä itsekseni kuvaamassa rakennukset. Se on niin meditatiivista. Pennanen myös haluaa uskoa, että muiden hyvä ei ole häneltä pois, vaikka ymmärtääkin,

että töitä on tietyllä alalla tietty rajallinen määrä. Joku työ on ehkä saattanut mennä häneltä sivu suun, jos joku toinen kuvaaja on tehnyt sen halvemmalla. – Silloinkin olen ajatellut, että vaikka olen ollut kalliimpi, niin se asiakas, joka minut ostaa tietää, että minulta saa juuri halutunlaista jälkeä ja on valmis maksamaan siitä. Jokaiselle valokuvaajalle kehittyy ajan myötä oma tyyli, ja mainostoimistoilla ja lehtitaloilla on selkeä käsitys siitä, millaista jälkeä kukin kuvaaja tekee. Näin ollen he osaavat valita sopivat kuvaajat valokuvauskeikoille. Joskus myös kuvaajat saattavat ohjata asiakkaita eteenpäin toisille kuvaajille, jos tuntuu, että joku toinen olisi parempi kyseiseen hommaan. – Minä en ehkä olisi paras kuvaamaan rokkibändin kansikuvaa, mutta osaisin varmasti suositella siihen sopivan kuvaajan. Valokuvaajan paras käyntikortti on Pennasen mukaan omalla tyylillä hyvin tehty työ. Myös henkilökemioilla, tai joskus jopa sukupuolella voi olla kuvaajaa valitessa merkitystä. – Todennäköisesti ne ovat myös persoonajuttuja ja toimittajat valitsevat sellaisia kuvaajia keiden kanssa on mukava mennä keikalle. Mikä sitten on valokuvaajan onnistumisen salaisuus? – Jokaisen menestyvän yrityksen taustalla on innostus, se että tekee työtä täydestä sydämestä.


20

N:o 7 • Syyskuu 2011

Tanska työllistää tehokkaasti

Eurooppaa edestakaisin

••Työllistäminen on Tanskassa vaivatonta. Joustoturva yhdistää yrittäjien ja työntekijöiden edut. Juha Europaeus, teksti ja kuva

Meillä on kokemusta siitä, mitkä työmarkkinakurssit toimivat ja mitkä eivät. Työttömyystukiaikaa pitäisi edelleen lyhentää ja koulutusta kehittää.

T

yönantajan ja työntekijän etujen katsotaan usein olevan vastakkaisia. Yrittäjä haluaa joustavuutta, duunari pysyvyyttä. Työnantajalle tärkeää on päästä tarvittaessa tuottamattomasta työntekijästä eroon, työntekijä kaipaa turvaa työttömyyden varalle. Tanskassa yrittäjän ja työntekijän edut on onnistuttu yhdistämään. Maassa on suuri työttömyyskorvaus, parhaimmillaan yli 80 prosenttia palkkatuloista. Tästä huolimatta työttömyysaste on vain neljä prosenttia. Parikymmentä vuotta sitten 1990-luvun alussa Tanskan työttömyys oli korkealla. Sen jälkeen poliitikot päättivät puuttua ongelmaan radikaalilla tavalla. Työntekijä ei voi jäädä lepäämään tukien varaan. Valtio järjestää työttömille runsaasti koulutusta, johon on myös osallistuttava. Irtisanominen on Tanskassa suhteellisen helppoa, joten yrittäjien työllistämiskynnys on matala. Työllistämispäätös ei ole samanlainen riski kuin niissä maissa, joissa irtisanomissuoja on vahva. — Ammattiliittoon kuuluvilla on irtisanottaessa suojaa, mutta se on kohtuullinen yrittäjän kannalta, kertoo Danske Industrin työmarkkina-asiantuntija Thomas Christensen.

Paine on kova. Työttömyystu-

kea on mahdollista saada enimmillään kaksi vuotta, aiemmin sitä sai jopa neljä vuotta. Tuen ehtoja on tiukennettu, ja nyky-

Thomas Christensen

Tanska tarvitsee enemmän riskinottoon valmiita yrittäjiä, sanoo Danske Industrin työmarkkina-asiantuntija Thomas Christensen.

ään työntekijän kynnys työstä kieltäytymiseen on korkealla. Jos tarjottua työtä ei ota vastaan, siitä seuraa työttömyyskorvauksen loppuminen. Työn vastaanottamisen velvollisuus pätee silloinkin, kun tarjolla ei ole oman alan töitä. Jos työtä ei siitä huolimatta löydy, työnhakija ohjataan yksi-

lölliseen koulutukseen. Ammattisuoja ei ole peruste kieltäytyä työstä tai koulutuksesta. Paine uuden työn vastaanottamiseen on sitä kovempi, mitä pitempään työttömyys kestää. Työttömyyden pitkittyessä korvauksen suuruus pienenee, työtarjousten määrä lisääntyy ja tarjouksiin on vastattava. Tans-

kassa työtön yleensä itse hankkii uuden työpaikan. Muihin Euroopan maihin verrattuna työvoiman liikkuvuus on suurta. Korkea työttömyyskorvaus rohkaisee työpaikan vaihtamiseen ja uuden työn etsimiseen. Lähes kolmasosa Tanskan työvoimasta vaihtaakin työpaikkaa joka vuosi.

YRITTÄJÄ osaat tehdä viisaita ratkaisuja

Osaajista on pulaa. Tanskan

talouden haasteet ovat samankaltaisia kuin Suomen. Tanskalaiset työskentelevät suhteellisen lyhyitä työviikkoja ja jäävät aikaisin eläkkeelle. Väestö ikääntyy, ja työvoimassa on paljon 50 – 59-vuotiaita työntekijöitä, etenkin naisia. Osaajien puute haittaa yritysten kasvua ja siten koko maan talouskasvua. Erityisesti suuret yhtiöt ovat jo siirtäneet tutkimus- ja muuta työtä halvempiin maihin. — Tytöt kouluttautuvat poikia paremmin, mutta monet jäävät pois työelämästä naimisiinmenon jälkeen, Christensen sanoo. — Yrittäjän on joskus vaikea löytää sopivaa työvoimaa yritykseensä. Vuosina 2001 – 2008 Tanskaan saapui tuhansia maahanmuuttajia, mutta heitä ei ole onnistuttu integroimaan kunnolla työmarkkinoille. Edelleen noin 40 prosenttia maahanmuuttajista on työmarkkinoiden ulottumattomissa. Osaavan työvoiman puute on omiaan nostamaan palkkatasoa. Yritykset joutuvat kilpailemaan työntekijöistä, ja monet tarjoavat esimerkiksi tulospalkkausta ja bonuksia.

Ei virallista minimipalkkaa.

Tuloverotus ja marginaaliverotuksen taso on Tanskassa korkea. Myös palkkataso on Euroopan huippua lähinnä sen takia, että palkansaajat rahoittavat itse työttömyysturvansa. Vakuutusmaksu ei kuitenkaan ole pakollinen, vaan työttömyyskassojen jäsenyys on vapaaehtoista. Palkkojen vaihtelut alueittain ovat suuria. Palkat ovat suurimmat Kööpenhaminassa ja pienimmät Juutinmaalla. Maassa ei ole virallista minimipalkkaa. Työnantajilla ei Tanskassa ole samanlaista lakisääteistä eläkkeenmaksuvelvollisuutta kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Eläkkeiden tai muiden pakollisten työvoimakustannus-

Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

www.syt.

ten puuttuminen laskee kokonaistyövoimakustannukset keskimääräiselle eurooppalaiselle tasolle. Yritysvero on EU:n keskitasolla 25 prosentissa, samoin arvonlisävero. Sen sijaan keskituloisen palkansaajan tuloverotus on Euroopan kireimpiä. Yksi selitys korkeaan veroasteeseen on se, että Tanskassa sosiaaliturva rahoitetaan työntekijöiden maksamilla veroilla toisin kuin monissa muissa maissa, joissa työnantaja vastaa pitkälle sosiaaliturvasta. Ankaran verotuksen takia harmaata työvoimaa on etenkin kotitaloustöissä ja rakennusalalla. Kukaan ei tiedä varmasti pimeän työn määrää.

Verkostoituminen vaatii opettelua. Tanskan mallista

puhutaan muissa pohjoismaissa paljon. Mallin soveltaminen Suomeen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Satojen tuhansien työttömien ohjaaminen aktiivitoimiin maksaisi satoja miljoonia euroja. Tanska on maantieteellisesti pieni, entisen Uudenmaan läänin kokoinen. Työn vaihtaminen on helpompaa kuin pitkien välimatkojen maissa. Uuden työpaikan löytämistä helpottaa sekin, että Tanskassa on paljon pienyrityksiä. Tanskan mallin kehittivät aikanaan sosiaalidemokraatit. Tanskalaiset itse puhuvat työntekijän joustoturvasta, eivät muutosturvasta. Työmarkkinat toimivat selvästi määriteltyjen rakenteiden mukaan, jotka perustuvat laajoihin työehtosopimuksiin ja sovittelujärjestelmään. Järjestelmä tukee työttömän työllistymistä tai työpaikan ja ammatin vaihtamista. Yrittäjien mahdollisuudet työllistää on tehty mahdollisimman helpoksi. Tanskan malli maksaa yhteiskunnalle paljon, mutta toisaalta se on pitänyt työttömyyden kilpailijamaita alhaisempana. — Työllisyysmallimme ei ole täydellinen, sitä pitää pystyä myös muuttamaan, Christensen sanoo. Työllisyyskursseilla on usein opetettava, miten töitä etsitään. Työttömät viettävät usein aikaa toisten työttömien kanssa, jolloin verkostoa työmarkkinoille ei synny. Yli puolet työpaikoista löytyy nykyään sosiaalisten verkostojen kautta. Vain pieni osa töistä löydetään työvoimatoimistojen avulla. — Meillä on kokemusta siitä, mitkä työmarkkinakurssit toimivat ja mitkä eivät. Työttömyystukiaikaa pitäisi edelleen lyhentää ja koulutusta kehittää, Christensen toteaa.

Pääomasijoittajien suosikki Tanska on viime vuosina halunnut profiloitua yrittäjähenkisenä maana. Maassa on runsaasti yrittäjyyskoulutusta, yrityshautomoita ja valmiiksi rakennettuja toimitiloja pienyrittäjille. Hallituksella on oma pääomasijoittamiseen erikoistunut rahasto Vaekstfunden. Maailmanpankin listalla Tanska on maailman kuudenneksi yrittäjäystävällisin maa. Suomen sijoitus listalla on 13. Euroopan maista vain Iso-Britannia menee Tanskan edelle. Maailman talousfoorumin kilpailukykylistalla Suomi on

kaksi pykälää Tanskaa edellä. Korkeimmillaan yli 60 prosenttiin nouseva marginaaliveroaste ajaa osan tanskalaisyrittäjistä ulkomaille. Tanskan talouden perustana ovat pk-yritykset. Euroopan bioteknologiayrityksistä joka viides on sijoittunut Tanskaan. Maassa on myös vahva elintarvikesektori, uusiutuvan energian klusteri sekä paljon pieniä muoti- ja muotoilufirmoja. Suhteessa bruttokansantuotteeseen Tanska houkuttelee enemmän pääomasijoituksia kuin mikään muu Euroopan maa.

Copyright © M-Brain Oy

Eurooppa

Suoraan liike-elämään! ››Opiskelun kalliin hinnan vuoksi yrittäjähenkisten nuorten kannattaisi yhä useammin siirtyä suoraan liike-elämään. Ison-Britannian Forum of Private Businessin (FPB) mukaan viimeisen kahden vuoden

aikana on jo saatu merkkejä nuorten johtajien noususta. FPB:n poliittinen neuvonantaja Phil McCabe näkee yrittäjyydestä tulevan yhä useammin hyvä vaihtoehto korkeakouluopinnoille.

Julkinen pankki pk-yrityksille ››Ranskalaispoliitikko

Ségolène Royal esittää julkisen pankin perustamista pienten ja keskisuurten yritysten rahoittamista varten. Royalin mukaan pankit on pantava palvele-

maan yrityksiä, sillä lainanotto on tällä hetkellä liian kallista. Nyt pankit tekevät enemmän rahaa spekuloimalla kuin investoimalla yrityksiin.

Stressiä pankkisektorilla ››Epävarmuus on lisääntynyt markkinoilla ja pankkisektorilla. Ruotsin Företagarnan tutkimuksen mukaan yli joka kolmas pienyritys ei aio nyt inves-

toida lisää ja kolme kymmenestä kokee vaikeaksi palkata uusia työntekijöitä. Företagarna toivookin hallituksen uudelta budjetilta helpotuksia pienyrityksille.

Saksan pk-yritykset hyvässä vireessä ››Deutsche Bankin tekemän kyselyn perusteella saksalaiset pienet ja keskisuuret yritykset ovat varustautuneet suhdannevaihteluihin hyvin. 91 prosenttia kyselyyn osallistuneista

keskisuurista yrityksistä kertoi tuotantokapasiteettinsa käyttöasteen olevan hyvä tai korkea. 38 prosenttia yrityksistä suunnitteli uusia investointeja.

Vähemmän konkursseja ja uusia yrityksiä ››Konkurssien määrä ensimmäisen vuosipuoliskon aikana väheni Ranskassa 3,5 prosenttia, ja uusia yrityksiä oli 21 prosenttia vä-

hemmän kuin vuosi sitten. Vientitukiorganisaatio Coface sanoo, että tämä johtuu vähentyneestä kiinnostuksesta yrittäjyyteen.

”Valtiolta puuttuu teollisuuspolitiikka” ››Ranskan sosialistien presidenttiehdokas, Martine Aubry, sanoi keskiviikkona, että Ranskan valtiolta puuttuu teollisuuspolitiikka. Hän ehdottaa tukeutumista pk-yrityksiin, tutkimukseen ja innovaa-

tioihin, jotta maa saataisiin takaisin raiteille. Hän sanoi, että puolustaa julkisten investointien pankkia, joka olisi mahdollisimman lähellä teollisuusalueita pk-yritysten tueksi.

Enirosta valitusten tulva ››Kuluttajat ovat Ruotsissa erittäin tyytymättömiä Eniron toimintaan. Svensk Handel saa kuukausittain 4–5 puhelua Eniron tyy-

tymättömiltä asiakkailta. Erityisesti moni yrittäjä on tyytymätön Eniron myyntitapoihin.

Pörssien turbulenssi huolestuttaa yrityksiä ››Saksalaisen Ifo-instituu-

tin ja KfW-pankin barometrin mukaan euron kriisi ja viime viikkojen pörssiturbulenssi aiheuttavat syvää epävarmuutta keskisuurissa yrityksissä. Yritysilmastoa kuvaava barometri sukelsi elokuussa 6,3 pistettä. Suurempi lasku on koettu ainoastaan marraskuussa 2008 ja 1990-luvun alun

laman aikaan. Yritysten odotuksia kuvaava barometri laski 9,1 prosenttia. Pienet ja keskisuuret yritykset olivat tulevaisuuden suhteen kuitenkin hieman toiveikkaampia kuin suuryritykset. Tutkimuksessa oli mukana noin 7 000 yritystä, joista keskisuuria oli 5 600.

Yleishyödylliset start-upit lisääntyvät räjähdysmäisesti ››Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat sosiaalisten start-uppien määrän kasvaneen räjähdysmäisesti heikoimmin menestyvissä yhteisöissä. Yhteiskunnallista yleishyödyllisyyttä ko­­ ros­­tavat sosiaaliset yritykset luovat työpaikkoja ja

parantavat alueiden taloutta samalla, kun ne puuttuvat sosiaalisiin vaikeuksiin ja ympäristöongelmiin. Sosiaalisten yritysten liikevaihto kasvoi yli kaksinkertaisesti perinteisiin pk-yrityksiin verrattuna.

Vero epätasa-arvoinen suurten ja pienten yritysten välillä ››Tuore valtionvarainmi-

nisteriön ja tilintarkastustuomioistuimen raportti osoittaa, että Ranskan 40 suurinta pörssiyhtiötä maksavat paljon vähemmän veroja kuin pk-yritykset. Nimellinen yhtiövero Ranskassa on 33,3 prosenttia, mutta todellisuudessa hyvin pienet yrityk-

set maksavat noin 28 prosenttia, isot yritykset ( yli 2 000 työntekijää) maksavat noin 13 prosenttia ja 40 suurinta maksavat 8 prosenttia. Trendi on selvä: pk-yritykset maksavat noin 21 prosenttia enemmän yhtiöveroa kuin 40 suurinta yritystä.


21

N:o 7 • Syyskuu 2011

Yritystoiminta

Terveystarkastuksiin tarvitaan tolkkua

Evira pyrkimässä läpinäkyvyyteen

••Raumalla sijaitseva Niemen juustola joutui panemaan lapun luukulle epätavallisesta syystä.

Vesa Veikkola, teksti ja kuva

N

iemen juustola hyväksyttiin terveystarkastuksessa ensimmäisen kerran vuonna 1998. Kun elintarvikelaki vuonna 2006 muuttui, edellytettiin juustolalle niin sanottua uutta hyväksymistä ja sitä varten laadittua suunnitelmaa. Tästä alkoivat erimielisyydet, joiden takia juustolan pitäjät lopulta kyllästyivät ja päättivät lopettaa koko toiminnan. – Uusi suunnitelma pantiin paperille hyväksyntää varten, ja silloinen sijainen totesi, että sen mukaan voidaan edetä. Kun vakituinen terveystarkastaja sitten palasi äitiyslomalta, ei suunnitelma kelvannutkaan. – Sitä ei voitu hänen mukaansa hyväksyä, koska suojavaatekaapille ei ollut tilaa. Koska minä itse sen paremmin kuin suunnittelijakaan ei ymmärtänyt, mihin suojavaatekaappi pitäisi laittaa, anottiin suunnitelman teolle lisäaikaa, kertoo juustolan vetäjä Ilkka Niemi. Sitä ei saatu eikä myöskään ohjeita siitä, mihin suojavaatekaappi lain mukaan tulisi oikein sijoittaa. Asia eteni Turun hallinto-oikeuteen, joka piti terveysviranomaisen kielteisen päätöksen voimassa. Korkein hallinto-oikeus oli sen kanssa lopulta samaa mieltä. Suojavaatekaapin takia suunnitelma ei kelvannut ja juustola joutui lopettamaan toimintansa.

Neuvoja ei saatu pyytämälläkään. – Korkeimman hallinto-

Päätöksiä tekevät ihmiset, joilta puuttuu käytännön kokemus. Ilkka Niemi

oikeuden päätöksessä todetaan, että viranomainen ei tee suunnitelmaa yrittäjän puolesta. Emme me sitä toki pyytäneetkään, neuvoja ainoastaan, jotta voisimme tehdä suunnitelman oikein. Niitä neuvoja ei missään vaiheessa saatu, Niemi ihmettelee. Erityisen kummalliseksi asian tekee hänen mukaansa se, että muualla elintarviketiloissa on esimerkiksi kolmiosaisia kaappeja, joista yhdessä osassa suojavaatteita on säilytetty. Juustolassa tällainen ei kuitenkaan käynyt. – Olen omin silmin myöskin nähnyt, miten suuressa maitotalossa suojavaatteita on säilytetty jopa samassa paikassa kuin päällysvaatteitakin, vaikka maitomäärät ovat meihin verrattuna olleet monisatakertaisia, Ilkka Niemi toteaa. – Meidän kohdallamme säädöksiä tulkittiin todella tiukasti, Anita Niemi sanoo.

Aiempiakin erimielisyyksiä.

Ilkka Niemi myöntää, että suojavaatekaappi oli viimeinen pisara. Viranomaistoiminta ei hänen mielestään kaikilta osiltaan ole täyttänyt korrektiuden mittoja.

– Varsin erikoinen oli esimerkiksi se tilanne, että terveystarkastaja oli mennyt ilman lupaa sisälle juustolaamme kello viisi aamulla. – Mielestäni normaalia menettelyä on se, että toimitaan virka-aikana ja jos mennään jonnekin sisään, neuvotellaan asiasta ensin omistajan kanssa, hän sanoo. Toinen erikoinen tilanne oli, kun juustolasta otettiin viranomaisnäytteitä. Ne toki pakattiin jonkinlaiseen kylmälaukkuun, mutta näytteiden ottaja viivytteli tilalla vielä huomattavan pitkään sen jälkeen. – Sitten näytteet lähetettiin 50 kilometrin päähän Poriin pahvilaatikossa, jossa varmasti oli lämmintä ainakin 10 astetta eli reilusti kaksinkertainen lämpötila verrattuna siihen, jos olisimme toimittaneet näytteet sinne itse. – Kun kuulin asiasta, tarjouduin, että otetaan uudet näytteet ja järjestämme kuljetuksen. Mukaan olisi voitu ottaa viranomainen valvojaksi. Vastaus oli, että siihen ei ole määrärahoja, Niemi ihmettelee. Satakunnan ja Varsinais-Suomen elintarvikealan yrittäjät keräsivät myös ryhmän, joka kävi kertomassa terveysvalvonnan epäkohdista Eviran pääjohtajalle Jaana Husu-Kalliolle sekä silloiselle maatalousministerille Sirkka Anttilalle. Suoraa vastausta ei ole tullut kummaltakaan.

Ongelmia jo ennen lehmiä.

Aivan oma lukunsa Niemen juustolan byrokratiahistoriassa on ympäristöluvan saaminen.

Ilkka Niemellä on nyt mietinnän paikka: kannattaako enää pitää 35:tä lehmää, kun juustolalta vietiin toimintaedellytykset. Mietintäaikaa on ainakin siihen asti, kun nykyiset rehut loppuvat.

Tarkastuksissa tulisi käyttää myös järkeä Olen itse sitä mieltä, että kaikki ruokaa tuottavat yritykset pitäisi tarkastaa joka vuosi, sanoo toimitusjohtaja Heimo Keskinen Ravintolakolmiosta. Kolmio on yksityinen, kuudentoista ravintolan muodostama ryhmä, jonka palveluksessa on kaikkiaan yli 200 henkilöä. Keskisen mukaan tarkastuksissa vastaan on tullut tilanteita, jotka on saatu selvitetyksi vasta ns. vaikeimman kautta, vaikka asiallinen palaveri olisi johtanut samaan lopputulokseen. – Halusimme leipoa ja profiloitua siten omilla leipomotuotteilla, mutta se kiellettiin. Samoin kiellettiin lihapullien tekeminen toiseen ravintolaan ja kalan vastaanottaminen suoraan kalastajilta. – Evira otti kuitenkin kieltoihin kantaa ja Ravintolakolmioon kuuluvassa Lasipalatsissa

tehtiin tarkastus, jossa oli mukana sen johtoa sekä meiltä mm. liiton miehiä. Tavallaan tarkastettiin, miten tarkastus sujuu. – Sen lopputuloksena saimme luvan leipoa eikä pitänyt enää tyytyä raakapakasteisiin, joita myyvät kaikki. Yöllä pyydettyä ja jäitettyä kalaa saa ostaa suoraan kalastajilta, eikä niitä tarvitse enää kierrättää. Ja lihapullia voidaan myydä toisenkin ravintolan tiskiltä. – Asiat siis hoituivat, mutta sitä varten tarvittiin tällainen erityistilanne. Keskinen sanoo, että kun kunnalliset terveystarkastajat hoitavat tehtäviään, ovat tulkinnat kuin haulikolla ammuttu. – Kun EU:lta tulee määräyksiä, niitä noudatetaan innolla ja itse tulkitsemalla. Kaikenlainen koordinaatio ja järjen käyttö puuttuu.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran valvontaosaston johtaja Maria Teirikko muistuttaa, että paikalliset terveystarkastajat ovat toimivaltaisia viranomaisia. Eviran roolina on johtaminen ja ohjeistaminen. – Tavoitteena on nimenomaan se, ettei epäyhtenäi­ syyttä lain tulkinnoissa olisi, hän sanoo. – Täytyy muistaa, että kaikki epäyhtenäisiltä näyttävät tulkinnat eivät kuitenkaan sellaisia ole. Tilanne voi yrityksestä toiseen vaihdella. Toiminnan luonne ja paikalliset olot voivat vaikuttaa päätöksiin, kuten pitääkin, Teirikko sanoo. Hän toteaa, että elintarvikevalvontaviranomaisia ohjaavat lain ohella asetukset ja ohjeet. Vuosittaisilla val-

– Halusimme laajentaa toimintaa, mutta ympäristöluvan saamisessa meni lähes neljä vuotta. Eläkeikä on niin lähellä, ettei investointi olisi ehtinyt maksaa itseään takaisin, kertoo 61-vuotias Ilkka Niemi. – Omanlaisensa episodi ympäristölupahakemuksessa oli se, että joku valittaja oli nähnyt laskuojassa lehmän virtsaa ja maitoheraa ennen kuin meillä edes oli yhtään lehmää. – Toinen ihmetyksen aihe tuli siinä, kun silloinen Lapin kunta, joka myöhemmin liittyi Raumaan, edellytti, että juustolan pitää liittyä kunnan viemäriverkostoon. Erikoista siinä oli se, että kunta rakensi sellaisen vasta puolisen vuotta myöhemmin. Kun suunnitelmasta ja siihen sisältyvästä suojavaatekaapista ei päästy yksimielisyyteen, viranomainen kielsi juustolalta niin sanotun markkinamyynnin, joka aiemmin on merkinnyt 10 – 15:tä prosenttia kokonaismarkkinoista. Tällä hetkellä

vontasuunnitelmilla pyritään yhtenäisiin linjauksiin. – Myös koulutusta on parannettu ja aluehallintoviranomaisten hoitamaa auditointia lisätty. – Kun lakia muutettiin, ministeriö otti lähtökohdaksi sen, että valvonnan tulokset ovat läpinäkyviä. Myös se toimii yhtenäisten käytäntöjen suuntaan. Teirikko muistuttaa ns. Oiva hymy -kampanjasta, joka on pilottihanke sille, että valvontatulokset olisivat julkisia. Hän ei myöskään allekirjoita sitä, että EU:n vaatimuksia tulkittaisiin jonkinlaisella kaiken varalta -mentaliteetilla. – Me päinvastoin rohkai­ semme perusteltuun rohkeu­ teen.

juustoja voidaan myydä vain pienimuotoisesti tilalta. Tilamyynnin vuosiraja on 2 500 kiloa maitoa, josta tulee juustoa noin 600 kiloa. Siihen riittäisi yksi lehmä, jolla ei kuitenkaan yritystoimintaa pyöritetä. Ilkka Niemi pitää nykyistä tilannetta järjettömänä. – Valtakunnallisia päätöksiä tehdään Kehä III:n sisäpuolella, ja niitä tekevät sellaiset ihmiset, joilta puuttuu käytännön kokemus. – Tällä hetkellä tilanne on kirjava ja yrittäjät siten eriarvoisessa asemassa. Tulkinnat vaihtelevat, koska monilla paikkakunnilla terveydestä vastaavien viranomaisten ammattitaito ei yksinkertaisesti riitä käytännön vaatimuksiin, hän tykittää. Niemen juustola ei kuitenkaan ole ainutlaatuinen tapaus, vaikka tilanne johtikin neljän ihmisen työn menetykseen. Vastaavia esimerkkejä löytyy muualtakin.

Pienyrittäjä, meillä Aktiassa saat suurasiakkaan palvelun. Aktia tarjoaa viiden hengen ja sitä pienempien yritysten tarpeisiin oman, täydellisen paketin – Aktia Alfan. Aktia Alfaasiakkaana pienikin yritys saa kaikki pankki- ja vakuutuspalvelut tavalla, johon yleensä vain suuryritykset ovat tottuneet. Yritys saa oman, sen asioihin perehtyvän asiakasvastaavan, joka huolehtii sekä yrityksen että yrittäjän henkilökohtaisten pankki- ja vakuutusasioiden sujumisesta. Kysy lisää Aktian Alfapalvelun eduista www.aktia.fi tai puh. 010 247 6700* *Kiinteästä linjasta 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min. tai matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min.


22

N:o 7 • Syyskuu 2011

Teema:

Varo-varovasti, ettei kaatuisi kallis lasti. Näin lauletaan lastenlaulussa. Otettaisiiko siitä oppia?

Parempaa varautumista

••Yritykset varautuvat kohtalaisen hyvin palon, vesivahingon, murron ja muiden tyypillisten riskien varalle.

Kuitenkin näitä vahinkoja sattuu edelleen paljon. Miten vahinkoihin voisi varautua entistä paremmin?

RODEO


23

N:o 6 • Syyskuu 2011

Aiheesta:

Turvallisuus

Alkoholipitoisuuden alennus vähentäisi 350 kuolemaa FENNIA

F

ennian ja Suomen Yrittäjien vuoden 2010 lopulla teettämän riskitutkimuksen mukaan yrittäjät ja yritysten omistajat ovat varautuneet hyvin omaisuusriskien, kuten tulipalon, varalle. Siitä huolimatta suuret vahingot ovat Suomessakin valitettavan yleisiä. – Halu toimia huolellisesti ja turvallisesti on ykkösprioriteetti vahinkojen ennaltaehkäisyssä. Tärkeimmät turvallisuutta edistävät asiat pystytään hoitamaan pienin keinoin. Jokaisen yrityksen tulisi tutustua vakuutuksen liitteenä oleviin suojeluohjeisiin. Kun niitä noudattaa, on tehnyt jo paljon vahingontorjunnan eteen, Fennian riskienhallintapalvelujen osastopäällikkö Seppo Vihervaara kannustaa. Suojeluohjeiden tunteminen on tärkeää myös siksi, että jos yritys laiminlyö niiden noudattamisen, se ei välttämättä saa täyttä korvausta vahingon sattuessa.

Maalaisjärkeä palojen ehkäisyyn.

Suomessa korvataan tulipaloista aiheutuvia vahinkoja vuosittain yli 200 miljoonalla eurolla. Valtaosa yrityksissä sattuvista tulipaloista on joko tahallaan sytytettyjä tai palo on saanut alkunsa sähköstä: virheellisistä sähköasennuksista, väärästä sähkölaitteiden käytöstä tai viallisista sähkölaitteista. Vakuutusyhtiöiden tilastojen karua kertomaa ovat seuraavat esimerkit: ”Teollisuushallit paloivat, ja sammutustöistä seurasi kosteusvahinkoja. Tuli oli saanut alkunsa mahdollisesti rakennuksen ulkoseinustalla lojuneiden tavaroiden syttymisestä. Poliisi

Tavaran sijoittelulla pystyy vaikuttamaan paljon vahingon määrään. Helposti vahingoittuvaa tavaraa ei kannata sijoittaa suoraan lattialle, vaan vähintään kymmenen sentin korkeudelle lattiasta.

Suomen ja Norjan tullit toteuttivat yhteisen läpivalaisuoperaation

Palojen ehkäisyssä siisteys on tärkeää. Palava materiaali pitää säilyttää lukkojen takana ja etäällä rakennuksen ulkoseinästä.

Seppo Vihervaara

epäilee tuhopolttoa. Vahingon suuruus oli 1 350 000 euroa.” ”Yrityksen työkone paloi. Todennäköisesti palo sai alkunsa koneen päällä olleesta palavasta materiaalista. Myös vika sähkölaitteissa tai polttoaineputkistossa on voinut sytyttää tulipalon. Vahingon suuruus oli 560 000 euroa.” – Palojen ehkäisyssä on tärkeää järjestyksen ja siisteyden ylläpitäminen. Palava materiaali ja jätteet tulee säilyttää joko lukkojen takana tai, mikäli se ei ole mahdollista, riittävän etäällä rakennuksen ulkoseinästä, huomauttaa Vihervaara. Sähköturvallisuutta on helppo edistää siten, että pitää sähkölaitteet kunnossa ja tutustuu valmistajan ja maahantuojan ohjeisiin. Korjaus- ja huoltotöihin käytetään ammattimiehiä. – Tulitöistä aiheutuu yrityksille jonkin verran vahinkoja. Yritys voi joutua tekemään tulitöitä huolto- ja kunnostustöiden yhteydessä. Tulityön tekijällä tulee olla tulityökortti ja tulityösuunnitelma, Vihervaara muistuttaa.

Vähemmän murtoja, enemmän vuotoja. – Murrot ovat viime vuosina

vähentyneet. Yhtenä syynä tähän on aiempaa parempi varautuminen. Varautumiseen sisältyvät asianmukaiset lukkoliikkeen asentamat lukitukset

sekä lisäksi tarpeen vaatiessa muun muassa valvonta- ja hälytysjärjestelmät, sanoo Vihervaara. Moni yritys toimii vuokratiloissa eikä siten pysty suoranaisesti itse vaikuttamaan esimerkiksi rakennuksen putkistojen kuntoon. Itse voi kuitenkin helposti vaikuttaa siihen, millaista vahinkoa mahdollinen putkirikko aiheuttaa. – Tavaran sijoittelulla pystyy vaikuttamaan paljon vahingon määrään. Helposti vahingoittuvaa tavaraa ei kannata sijoittaa suoraan lattialle, vaan vähintään kymmenen sentin

korkeudelle lattiasta, eikä sitä kannata säilyttää vesiputkien lähellä, ohjeistaa Vihervaara.

Suojeluohjeet varautumisen tueksi. Yrityksillä tulisi olla varautu-

missuunnitelma, johon on kirjattu toimintaohjeet sen varalle, että jotain tapahtuu. Lisäksi kannattaa laatia toipumissuunnitelma, miten liiketoiminta saadaan elpymään vakavan vahingon jälkeen. – Vakuutusyhtiön suojeluohjeista yritys saa yksityiskohtaiset ohjeet

siihen, miten vahinkoja pystyy ehkäisemään. Jos suojeluohjeet luettuaan haluaa lisätietoa, kannattaa kääntyä oman vakuutusyhtiön puoleen, neuvoo Vihervaara. Tulipalojen ehkäisystä saa lisätietoa paikallisilta pelastusviranomaisilta.

www.fennia.fi/turvallisuus www.vahingontorjunta.fi www.spek.fi

ehkäisemisen lisäksi myös palon leviämisen rajoittaminen. Uusi laki korostaa varovaisuutta tulitöiden tekemisessä. Ryhdyttäessä tulityöhön tai muuhun työhön, jonka johdosta tulipalon tai muun onnettomuuden vaara tuntuvasti lisääntyy, on huolehdittava riittävistä varotoimista. Uudella pelastuslailla pyritään kohdentamaan valvonta nykyistä paremmin riskikohteisiin ja kiinnittämään erityistä huomiota sellaisten kohteiden paloturvallisuuteen, joissa henkilöturvallisuus on uhattuna.

Ensiapukoulutus tuo taidon toimia tiukassa tilanteessa Koulutuksen tuoma auttamisrohkeus ratkaisee.

JANI KIVIRANTA

T

yönantajien on huolehdittava ensiavun järjestämisestä työpaikoilla. Osalla aloista, kuten rakennusalalla tai kemian alalla, säädökset työturvallisuudesta ovat muita tiukemmat. Alasta riip­ pumatta yritykset ovat innostuneet kouluttamaan hen­ ki­ lös­ töään ensiavun ja turvallisuuden varalle yli vaaditun vähimmäismäärän. Ensiapukouluttaja Jani Viljanen EA-TECHNICAsta kertoo, että työturvallisuus ja hyvinvointi ovat yrityksissä kasvavia trendejä. Yrityksissä on huomattu, että riskejä ennakoimalla onnettomuuksia voidaan välttää. – Helposti ajatellaan, että ei meille ole koskaan tapahtunut mitään. Tilanteet kuitenkin muuttuvat. Ilman riskien tunnistamista ei osata toimia silloin, kun pitäisi, Viljanen sanoo.

Perustaidot haltuun kurssilla. Kolme vuotta voimassa ole-

van EA1-kortin saa suorittamalla peruskurssin. Kurssilla käydään läpi yleisimmät hätätilanteet ja harjoitellaan ensiapua. Vaik-

ka kurssin peruskaava on aina sama, voidaan erilaiset tarpeet ottaa huomioon. – Ei leipureilla ole tarvetta yhtä laajalle tiedolle liikenneonnettomuuksista kuin rahtareilla, Viljanen selventää. Sikäli kurssi on yleispätevä, että opittuja taitoja voi käyttää sekä työn ulkopuolella että erilaisilla työpaikoilla. – Kurssin käynyt osaa tunnistaa hengenvaaralliset tilanteet ja toimia tilanteen mukaan.

töään ensiavun ja turvallisuuden varalle yli vaaditun vähimmäismäärän.

Motivaatiota osaamisen lisäämiseen. Ensiapukoulutus

järjestetään usein yritysten omilla toimipaikoilla. Viljasen mielestä palvelu on tärkeä tuoda sinne, missä sitä tarvitaan. Tämä helpottaa käytännön järjestelyjä, kun esimerkiksi tauot voidaan viettää tutuissa tiloissa. Tuttu paikka auttaa silloinkin, kun osa henkilöstöstä kokee ensiapukoulutuksen työnantajan asettamana rangaistuksena. Näistä harvoista tilanteista selvitään usein huumorilla. – Suhtautuminen kurssiin muuttuu, kun huomataan, ettei ensiaputaitojen hankkiminen ole vaikeaa. Oppiminen voi olla

Alasta riippumatta yritykset ovat innostuneet kouluttamaan henkilös-

hauskaa, vaikka vakavista asioista onkin kyse, Viljanen kertoo. Viljanen kiittelee työsuojeluvastaavien motivaatiota ja innostusta. Yritykset ottavat aktiivisesti yhteyttä kurssijärjestäjään. – Henkilöstön osaamista selvästi halutaan pitää yllä.

Harjoittelu näkyy tositilanteessa. Viljanen korostaa käy-

Auttamisrohkeus ratkaisee onnettomuustilanteessa, painottaa ensiapukouluttaja Jani Viljanen EA-TECHNICAsta.

tännön merkitystä koulutuksessa. Harjoittelu myös kurssin jälkeen on tarpeen. Tietoja kannattaa päivittää vuosittain esimerkiksi elvytyskertauskursseilla. – Tietoa saa kirjoistakin, mutta pelkkä tieto ei hyödytä, jos sitä ei osata tosipaikan tullen käyttää, ja hankittu tietotaito unohtuu helposti, jos sitä ei pidä yllä. Kun hätätilanne iskee, on tärkeintä muistaa hätänumero 112.

Öljyn luonnonmukainen puhdistus tehokkainta havumetsämaassa Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa 16. syyskuuta tarkastettava väitöstyö osoittaa, että dieselöljyn saastuttamaa maaperää ja vesistöjä voidaan puhdistaa luonnonmukaisin keinoin myös Suomessa. Biologinen puhdistus on mahdollista suoraan kohteessa, sillä kotimaisessa maaperässä on öljyä hajottavia bakteereita. Tällä hetkellä lähes kaikki puhdistusoperaatiot tehdään kalliilla massanvaihtomenetelmällä.

Vesiliirto uhkaa huonorenkaisia alhaisissakin nopeuksissa

••Ennakointi voi auttaa, kun yrityksessä tapahtuu yllättäviä tilanteita. Anniina Makkonen, teksti

FUTUREIMAGEBANK

Lisätietoa:

Uusi pelastuslaki korostaa ennaltaehkäisyä Heinäkuussa 2011 voimaan tullut uusi pelastuslaki painottaa kansalaisten vastuuta paloturvallisuuden edistämisessä. Työpaikoilla ja kodeissa on oltava riittävä määrä palovaroittimia sekä alkusammutusvälineitä, ja turvallisten poistumisreittien järjestämisestä on huolehdittava. Palojen ehkäisyssä on tärkeää järjestyksen ja siisteyden ylläpitäminen sekä helposti syttyvien tavaroiden asianmukainen säilyttäminen. Jäteastioiden ja tavaravarastojen sijoittamisessa on otettava huomioon tulipalon

Suomen ja Norjan tullit toteuttivat viime viikolla yhteispohjoismaisen valvontaiskun, jossa läpivalaistiin kymmeniä kuorma- ja pakettiautoja Pohjois-Suomen alueella. Läpivalaisun tuloksena tehtiin useaan ajoneuvoon tarkempia tarkastuksia, joissa apuna olivat myös Tullin huume- ja savukekoirat. Valvonnan tuloksena takavarikoitiin alkoholijuomia ja savukkeita. Läpivalaisusta on viimeisen vuosikymmenen aikana tullut yksi tärkeimmistä tullivalvonnan teknisistä välineistä. Sillä hoidetaan kustannustehokkaasti Tullin tärkeää perustehtävää, kaupallisen liikenteen ja matkatavaroiden valvontaa.

Viljanen korostaa myös auttamisrohkeutta ja maalaisjärkeä. – Auttajalla pitää aina olla rohkeus soittaa hätänumeroon epävarmassakin tilanteessa. Hätäkeskus arvioi kyllä tilanteen ja lähettää tarvittavan avun paikalle. Ensiapu parantaa ihmisten selviytymismahdollisuuksia. Kun paikalla on joku, joka osaa ja uskaltaa toimia, voidaan ihmisiä pelastaa. – Kurssin käyneistä useimmat oivaltavat oikeassa tilanteessa, miten pitää toimia.

Vesiliirto uhkaa syksyisin jo alhaisilla ajonopeuksilla, jos alla ovat kuluneet tai keliin sopimattomat renkaat. Rengasratsia 2011 -tiedotuskampanja kehottaa autoilijoita varautumaan syksyn sadekeleihin kunnollisilla kesärenkailla. Laki edellyttää kesärenkailta vähintään 1,6 mm:n urasyvyyttä, mutta turvasuositus sadekelillä on vähintään neljä milliä. Renkaan urasyvyys vaikuttaa ratkaisevasti sekä vesiliirtonopeuksiin että jarrutusmatkoihin märällä tienpinnalla. Renkaat ovat merkittävin auton ajo-ominaisuuksiin liittyvä riskitekijä liikenneonnettomuuksissa. Renkaat ovat olleet riskitekijänä joka seitsemännessä kuolonkolarissa 2000-luvulla. Jokin rengasriski on mukana keskimäärin 33 tapauksessa vuosittain.

RODEO

Ann-Marie Nystedt, teksti

RODEO

Päivittäistavarakaupassa myydyn 4,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävän oluen myynnin lopettaminen sekä enintään 3,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävän oluen myynnin aloittaminen 1977 aiheutti Ruotsissa 12 – 15 prosentin vähenemisen alkoholin kokonaiskulutuksessa ja käänsi alkoholikuolemat laskuun. Nyky-Suomessa vastaava muutos tarkoittaisi keskioluen sekä keskivahvan siiderin ja long drink -juomien myynnin lopettamista päivittäistavarakaupoissa. Vuoden 2010 aineistoa käyttäen alkoholin kulutuksen väheneminen arvioitiin tämän toimenpiteen seurauksena noin 9 prosentin suuruiseksi, mikä vähentäisi noin 350 alkoholin aiheuttamaa kuolemaa vuodessa. Vaikutus on merkittävä, sillä liikenteessä kuolee vuosittain noin 300 suomalaista.

Vaaralliset kaasulaitteet pois kesämökeiltä Kesämökkien vanhat nestekaasulaitteet aiheuttavat vuosittain useita onnettomuuksia, kuten tulipaloja, räjähdyksiä ja häkämyrkytyksiä. Kaasuonnettomuuksissa on kuollut keskimäärin 2–4 ihmistä vuodessa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kehottaa poistamaan käytöstä vanhat ja turvallisuudeltaan puutteelliset kaasulaitteet. Tukesin turvallisuusinsinöörin Seppo Huttusen mukaan kesämökeiltä löytyy valitettavan paljon 1960–70-luvulla hankittuja kaasulaitteita, joiden käyttäminen ei ole enää turvallista. – Vanhojen kaasuliesien keittopolttimissa ei useinkaan ole liekinvarmistinta, joka katkaisee kaasun tulon, jos liekki sammuu itsestään, Huttunen varoittaa. Liekinvarmistin on ollut pakollinen varuste kaasulaitteissa jo yli 30 vuotta.


24

N:o 7 • Syyskuu 2011

Turvallisuus

Varo kansainvälisiä sekkihuijareita

Tänä vuonna vähemmän palokuolemia

••Sekkihuijausten taustalla on useimmiten kansainvälistä rikollisuutta. Kirsti Sergejeff, teksti ja kuvat

P

ankit joutuvat yhä useammin tekemisiin epämääräistä alkuperää olevien sekkien kanssa. Tarkistamiseen liittyvät toimet ovat venyttäneet käsittelyaikoja. Usein taustalta löytyy kansainvälistä rikollisuutta. Yrityksen kannalta kaikki voi alkaa normaalista kyselystä. Kesällä eräälle matkailuyrittäjälle tarjottiin hoidettavaksi asiantuntijaryhmän vierailua, jonka tarkoitukseksi mainittiin, että ryhmä tutkii maaseudun ja kaupunkien muuttoliikettä. Viestissä kyseltiin majoitusta täysihoitoineen, joten yrittäjä lähetti tarjouksen palveluvalikoimansa mukaisesti. Maksuehtona luottokorttimaksu. Seuraavassa yhteydenotossa kerrottiin, että projektin rahoittaja on hyväksynyt tarjouksen ja haluaa edetä järjestelyissä kyseisen yrityksen kanssa. He pyysivät ehdotuksia lisäohjelmista ja maksuehdon muutosta sekkimaksuksi. Yrittäjä oli käyttänyt sekkejä joidenkin asiakkaiden kanssa aiemminkin ja lähetti pyydetyt tiedot. Samalla hän pyysi lisätietoa asiantuntijaryhmästä ja lisäpalveluista. Vieraiden nimet, tittelit ja syntymäajat saapuivat, mutta vastaus oli ympäripyöreä palvelujen osalta. Siinä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, sillä monet delegaatiot haluavat ohjelmaehdotuksia. Hahmottaakseen tilannetta yrittäjä etsi netistä lisätie-

Ylisuuri sekki ei ole luontevaa kaupankäyntiä, toteaa Finanssialan Keskusliitossa työskentelevä Risto Karhunen, joka törmää työssään huijauksen eri muotoihin. toa. Hän löysi mainitunlaisen projektin mutta yllättyi, kun aiemmat vastaavat löytyivät kehitysmaista. Hälytyskellot soivat. Tunnetun englantilaisen pankin sekki saapui, mutta arvona oli lähes kaksinkertainen summa. Samanaikaisesti tilaajalta saapui viesti, jossa

Kiitä muista Suomen Yrittäjien Yrittäjäristit ja Ansioristit on hieno tapa muistaa yrittäjänä tai työntekijänä pitkään toiminutta henkilöä. Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien Ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä. Lisätietoja ja hakemuslomakkeet: Päivi Korhonen puhelin (09) 2292 2915 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/huomionosoitukset

hän pahoitteli rahoittajan vahingossa kirjoittaneen sekin summalle, joka sisälsi myös lisäpalvelut. Hän lupasi palata palveluihin heti kun on saanut vierailun suunniteltua. Viesteissä kaikki oli viimeisteltyä. Paljon oli myös otettu selvää matkailuyrityksestä ja sen palveluista.

– Tyypillinen tarina, toteaa johtaja Risto Karhunen Finanssialan Keskusliitosta. Karhusen vastuualueena on vahingontorjunta ja turvallisuus. – Sekkiväärennökset ovat ympäri maailman pyörivää huijausta. Muita muotoja ovat yritysluettelot ja valelaskut.

Toimijat ovat taitavia. He luovat luottamuksen ilmapiirin. Kaikki näyttää vakuuttavalta. – Toimintaa varten tehdään yrityksiä ja nettisivuja tai lähes identtisiä sivuja. Se saattaa olla myös osa kansainvälistä rikollisuutta. Esimerkkitapauksessamme vierailun alkamiseen oli alle kuukausi, täten sekin katteen varmistuminen oli kauempana kuin ryhmän oleskeluaika. Yritys olisi ehtinyt kestitä ryhmän ja sen jälkeen saada tiedon, että sekki on katteeton, ja jäädä maksumieheksi. Muitakin ansoja löytyy. Tarina voisi jatkua niin, että yrittäjä antaa sekin pankin lunastettavaksi tai perittäväksi. – Lunastettaessa yritys saa rahat heti mutta joutuu palauttamaan rahat pankille, jos sekki osoittautuu katteettomaksi. Mikäli kyseessä on perittävä sekki, pankki selvittää katteen, mutta prosessi kestää nykyään jopa kuukauden.

Pankkikulut maksaa sekin vastaanottanut yritys, mutta muutakin rahanmenoa voi syntyä. Tavanomaista on, että sekkihuijaaja pyytää palauttamaan osan rahoista, koska esimerkiksi lisäpalveluita ei tarvitakaan. Yritys saattaa jäädä nuolemaan näppejään katteettoman sekin kanssa ja lisäksi vielä kirvelee kiireessä palautettu summa. – Väärennetyn sekin valmistaminen Isossa-Britanniassa ei käsittääkseni ole rikos. Toiminta pyörii, sillä huijareilla on tuhansia katiskoja ja aina sinne joku ui. Eräs lomakyläyrittäjä menetti yli 10 000 euroa. Mittava tilaus, hieman sesongin ulkopuolella, ylisuuri summa ja kiire kuuluvat kuvaan. Karhunen tähdentää, että asiakas on syytä tuntea hyvin, mikäli sekkejä käytetään. – Suomalaisittain ajatellen sekit ovat melkein muinaisjäännöksiä. Miksi joku SEPA-aikana haluaisi maksaa sekillä, Karhunen ihmettelee. Jos sekkiä kuitenkin käyttää, kannattaa jättää ne aina pankin perittäväksi ja toimia vasta, kun rahat ovat tilillä. Esimerkkimme yrittäjä konsultoi pankkia ja totesi riskit. Asiakkaalle hän lähetti viestin, jossa kertoi yrityksen hyväksyvän vain luottokorttimaksun ja tähdensi, että mitään varauksia ei ole tehty. Asiakkaasta ei tämän jälkeen ole kuulunut. Sekin yrittäjä kehysti seinälle muistuttamaan yrityselämän monimuotoisuudesta.

Sosiaalinen media – turvallisuusriski vai turvallisuuden tekijä? ••Sosiaalinen media jää monessa yrityksessä hyödyntämättä, koska sen riskit arvioidaan hyötyjä suuremmiksi. pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan joka talossa. Tuoreimpana ohjeistuksena netissä leviää IAB Finlandin laatima sosiaalisen median eettinen ohjeistus, jonka tarkoituksena on helpottaa markkinoijaa tekemään sosiaalisen median kampanja vastuullisesti, lainmukaisesti sekä käyttäjiä ja osallistujia kunnioittavalla tavalla.

Miia Äkkinen, teksti

S

uurimmat sosiaalista mediaa koskevat pelot kohdistuvat siihen, että yrityksen maine kärsii, työntekijät vain notkuvat Facebookissa tai että sosiaalisen median kautta leviää liikaa tietoa ulospäin. Eräskin työnantaja mietti kauhuskenaariota, jossa yrityksestä itsensä irtisanonut työntekijä antaisi yrityksen sisäisessä sosiaalisen median palvelussa käyttämänsä tunnukset vaikka taloustoimittajalle, joka näin pääsisi käsiksi salaiseksi luokiteltuun tietoon. Sähköisissä palveluissa on aina vaaransa, mutta suurempi tietoturvariski taitaa kuitenkin olla se keltaisella lapulla oleva salasana näppäimistön alla. Kun lomalle lähtevä ilmoittaa statuspäivityksessään olevansa seuraavat kaksi viikkoa palmujen alla, moni varovaisempi miettii sitä lukiessaan kauhuissaan, miksi tämä ei ilmoittaisi samalla, mistä ovesta rosvojen kannattaa tulla sisään. Tietyt sosiaalisen median palvelut tarjoavat jo automaattisesti sijainnin ilmoittamista. Osalle käyttäjistä tämä on kiva uusi ominaisuus, toisille juttu,

Ilahduttavan moni on julkaissut ohjeistuksensa, joten pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan joka talossa. jota ei missään tapauksessa käytetä. Yritykset laativat sosiaalisen median ohjeistuksia ja pelisääntöjä, joiden tarkoitus on varmistaa, että sosiaalisesta mediasta saadaan kaikki hyöty irti ja vältetään turhat riskit. Ilahduttavan moni organisaatio on julkaissut omat ohjeistuksensa, joten

Sosiaalinen media toimii kriisitilanteissa. Sosiaalinen media luo

myös turvaa. Kriisitilanteissa sosiaalisen median palvelut ovat osoittautuneet tärkeiksi tiedonvälityksen kanaviksi. Paitsi nopeaa informaatiota, se tarjoaa ihmisille myös tärkeää vertaistukea kriisien aikana, jolloin perinteiset tiedonvälityskanavat eivät ole yhtä tehokkaita. Usein kysytään, miten yritys voisi luoda asiakkailleen turvaa sosiaalisen median avulla. Luo suunnitelma siitä, miten yritys toimii kriisitilanteissa ja miten tiedotus hoidetaan silloin, kun perinteiset mediat eivät tavoita ihmisiä tarpeeksi nopeasti. Tavoitettavuus luo turvaa. Muista, että myös asiakkaasi voivat auttaa toisiaan. Taannoin tuhkapil-

Eurooppalainen hanke helpottaa riskinarviointia pienissä yrityksissä Vuorovaikutteinen online-riskinarviointihanke (OiRA) on ensimmäinen EU-tason aloite, jonka avulla helpotetaan työpaikkojen riskienarviointia. Bilbaon, eli Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston kehittämä innovatiivinen väline auttaa Euroopan 20 miljoonaa mikro- ja pienyritystä parantamaan henkilökuntansa työterveyttä ja työturvallisuutta, kun riskit voidaan arvioida helppokäyttöisen ja maksuttoman verkkosovelluksen avulla. – Kokemus on osoittanut, että kunnollinen riskinarviointi on tärkein tekijä pyrittäessä parantamaan työpaikkojen terveysoloja, toteaa viraston johtaja Jukka Takala. – Riskinarvioinnin suorittaminen on kuitenkin voinut olla varsin haastavaa etenkin pienille yrityksille, koska niillä ei ole tarpeeksi resursseja tai taitotietoa sen tekemiseksi tehokkaasti. Yritysten mainitsemia syitä siihen, että ne eivät ole suorittaneet tarkas-

tuksia, ovat asiantuntemuksen puute sekä käsitys, että riskienarvioinnit ovat liian kalliita tai aivan liian paljon aikaa vieviä. – Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että voimme tarjota OiRA:n muodossa ilmaisen online-välineen näiden haasteiden voittamiseksi. OiRA auttaa vähentämään EU:n 27 jäsenvaltiossa vuosittain tapahtuvien 168 000 työhön liittyvän kuoleman, 7 miljoonan työtapaturman ja 20 miljoonan ammattitautitapauksen määrää tai poistamaan ne, sanoo Takala.

Tiivistä EU-yhteistyötä. Bilbao-

viraston hankkeen tarkoituksena on auttaa pieniä yrityksiä ottamaan käyttöön vaiheittaisen riskienarviointimenettelyn, johon kuuluvat työpaikan riskien tunnistaminen ja arviointi, ehkäisevistä toimista päättäminen, riittävien toimenpiteiden määrittäminen sekä jatkoseuranta ja raportointi.

Tarkoituksena on vähentää pienyritysten riskienarvioinnin suorittamiseen ja dokumentointiin liittyvää taakkaa sekä saada arviointi sujumaan helposti ja nopeasti mutta kuitenkin huolellisesti. – Virasto tekee tiivistä yhteistyötä EU-tason ja kansallisten viranomaisten sekä työmarkkinaosapuolten kanssa OiRA-välineen kehittimen tarjoamiseksi niiden käyttöön, Takala jatkaa. – Nämä kumppanit kehittävät puolestaan omia alakohtaisia ja täysin räätälöitäviä OiRA-välineitä ja tarjoavat niitä ilmaiseksi pienille yrityksille. Yhteistyö tärkeimpien työmarkkinaosapuolten kanssa kannustaa myös siihen, että väline otetaan laajasti käyttöön yritystasolla, ja johtaa tietämystä ja kokemuksia jakavan OiRAn käyttäjäryhmän syntymiseen. EU-OSHA tarjoaa tukea ja perusteellista ohjausta lopullisen tuotteen kehittäjille.

ven sekoitettua lentoliikenteen tavalliset ihmiset auttoivat toisiaan selvittämään, miten päästä kotiin. Tarjoa paikka, esimerkiksi Facebook-sivu, jossa tällaista keskustelua voidaan käydä myös pienemmissä tapauksissa ja hätätilanteissa. Toimi sosiaalisessa mediassa sääntöjen ja lakien mukaan, niin asiakkaasi ei tarvitse murehtia, voiko palveluntarjoaja sulkea virheellisesti käytetyn profiilin eikä näin ollen enää tavoita yritystä. Lisäksi luottamuksen lisääminen tuo turvaa. Avoin keskustelu sosiaalisessa mediassa yrityksen ja asiakkaiden välillä on kuin jatkuva referenssi yrityksen toiminnasta: näin me kohtelemme asiakkaitamme. Uuden asiakkaan ostokynnystä voi madaltaa, kun hän voi omin silmin lukea, minkälaista keskustelua yritys käy sosiaalisessa mediassa asiakkaidensa kanssa.

Kirjoittaja Miia Äkkinen tekee Aaltoyliopiston kauppakorkeakouluun väitöskirjaa sosiaalisen median hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Miia myös konsultoi ja kouluttaa yrityksiä hyödyntämään sosiaalisen median mahdollisuuksia MEMEgroup Oy:ssä.

Halpa hengenpelastaja Syksyn tullen on aika kaivaa heijastimet esille, ja myös ottaa ne käyttöön. – Heijastinta käyttävä jalankulkija näkyy kaukovaloilla noin 300 metrin päästä, kun taas ilman heijastinta kulkeva havaitaan vasta sadan metrin päästä, kertoo riskipäällikkö Marjo Hämäläinen Tapiola-ryhmästä. Jälkimmäisessä tapauksessa autoilijalla on alle 10 sekuntia aikaa reagoida ja jarruttaa. Jos tien pinta on liukas tai vauhtia yhtään enempää kuin 40 km/h, ehtii auto hädin tuskin pysähtyä tuossa ajassa. – Usein maantiellä ajetaan vastaantulijoiden vuoksi lähivaloilla, ja kun vauhtia on 80 km/h, jalankulkija näkyy siis vasta 40 metrin etäisyydeltä. Tuohon matkaan kuluu vain vajaat pari sekuntia, eikä siinä ajassa ehdi kuin aloittaa jarrutuksen. Joidenkin arvioiden mukaan noin puolet pimeällä tai hämärällä tapahtuneista tapaturmaan tai kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista olisi voitu välttää käyttämällä heijastinta.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin mediaseurantaan perustuvien ennakkotietojen mukaan alkuvuoden aikana on tulipaloissa kuollut 43 ihmistä. Lukumäärä on vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, jolloin tulipaloissa oli kuollut 50 ihmistä. Merkittävä osa palokuolleista on ihmisiä, joiden toimintakyky on rajoittunut. SPEK kehottaakin suomalaisia huolehtimaan myös läheistensä paloturvallisuudesta. SPEKin mediaseurannan mukaan alkuvuoden aikana tulipaloissa menehtyneistä 12 on iältään 40 – 60-vuotiaita ja 13 yli 60-vuotiaita.

Muutoksia työsuojelussa

Muutoksia työsuojeluhallinnon toimintaan ovat tuoneet organisaatiomuutokset, henkilöstövähennykset ja henkilöstön eläköityminen. Lisäksi uusia haasteita tiedon välittämiseen ja turvallisuusasioiden hallintaan asettavat esimerkiksi vuokratyövoiman, ulkomaalaisen työvoiman ja määräaikaisten työsuhteiden käyttö.

Halvoista palkintoleluista löytyi liikaa lyijyä Neljännes sähköisiä toimintoja sisältävistä leluista ei läpäissyt testejä Euroopan markkinavalvontaviranomaisten yhteisprojektissa, jossa leluista etsittiin ympäristölle vaarallisia aineita. Etenkin halvoissa ja huvipuistoista palkinnoksi saatavissa tuotteissa oli ongelmia. Useimmissa tapauksissa lelu ei täyttänyt ympäristövaatimuksia korkeiden lyijypitoisuuksien vuoksi.

Koruhuijarit ilmestyvät taas kaduille Jalometallituotteiden myyntiä valvova Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) varoittaa kuluttajia ostamasta kultaa katukauppiailta. Kadunvarsilla tai parkkipaikoilla kultana myytävät tuotteet ovat lähes aina väärennöksiä tai varastettua tavaraa. Tarkemmissa tutkimuksissa tuote paljastuukin yleensä messingiksi.

Liikenteen itsemurhat puhuttivat seminaarissa Kansainvälisen itsemurhien ehkäisypäivän seminaarissa pohdittiin liikenteessä tehtyjä itsemurhia. Vuosittain noin 1 000 itsemurhasta noin 70 tehdään liikenteessä. Liikenneministeri Merja Kyllönen totesi avauspuheenvuorossaan, että liikenneministeriö tukee itsemurhien määrää ehkäiseviä toimia. – Liikenteessä tehdyt itsemurhat ovat ratkaisevasti erilaisia, koska ulkopuolinen joutuu tahtomattaan osalliseksi, totesi Inkeri Parkkari Liikennevakuutuskeskuksesta. Tilanteet ovat kuljettajille erittäin raskaita, joten riittävä ja oikea-aikainen tuki on äärettömän tärkeää selviytymisen ja jaksamisen kannalta. VR ja Helsingin kaupungin liikelaitos ovat järjestäneet kuljettajien auttamisen hyvin, mutta raskaan maantieliikenteen puolella avun järjestämisessä on paljon parannettavaa.

Kuulumattomat puhelut kuormittavat Hätäkeskuslaitosta Hätänumeroon soitetaan noin kolme miljoonaa hätäpuhelua vuosittain. Näistä vajaa kolmannes on hätäkeskukseen kuulumattomia. Suurin osa hätäkeskukseen kuulumattomista puheluista on virheellisiä tai tahattomia soittoja, esimerkiksi mykkiä soittoja, eli puheluita, jolloin kännykkä soittaa hätänumeroon itsekseen puhelimen ollessa esimerkiksi taskussa tai laukun pohjalla.


25

N:o 7 • Syyskuu 2011

Tekoja & tapahtumia Nimitysuutisia

Helsingin kivijalkakauppiaat löysivät toisensa ••Poikkea Putiikissa -kampanjassa oli mukana yli 300 yritystä Helsingin keskustasta. On ollut erityisen hienoa huomata, miten yrittäjät ovat verkostoituneet omissa kaupunginosissaan.

Mirka Moilanen, teksti Ilona Savitie, kuva

Pertti Kotovuori Pertti Kotovuori on nimitetty 1.8.2011 alkaen Savon Yrittäjien Yrityskummitoiminnan käynnistämishankkeen projektipäälliköksi. Hän on aiemmin toiminut mm. yrittäjänä yrityskonsultoinnin ja koulutuksen parissa.

Simo Sutinen Simo Sutinen on nimitetty 31.8.2011 alkaen Savon Yrittäjien omistajanvaihdoksia tukevan Osuva-hankkeen projektipäälliköksi. Hän on aiemmin toiminut mm. toiminnanohjaajana työttömien parissa sekä ravintola-alan yrittäjänä. FM Heini Polamo on nimitetty Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n viestintäpäälliköksi syyskuun alusta.

Tapiola-ryhmä avasi blogin yrittäjille Tapiola-ryhmän seitsemän asiantuntijaa ovat aloittaneet bloggaamisen yrittäjiä koskettavista aiheista. Uuden Omistajayrittäjäblogin aiheita ovat yrittäjyys yleensä, yrittäjien työhyvinvointi ja henkilöturva sekä yrityksen talousasiat ja riskienhallinta. – Haluamme tukea yrittäjiä heidän arjessaan, olla yrittäjyyden puolestapuhujia ja kehittää jatkuvasti palvelujamme heille. Blogi tarjoaa oivan kanavan nostaa esille yrittäjille tärkeitä aiheita ja herättää keskustelua, sanoo blogin ensimmäinen kirjoittaja, yksityistalousyksikön johtaja Tommi Elomaa Tapiolasta. Blogissa kirjoittaa vuoroviikoin seitsemän Tapiolan asiantuntijaa, jotka ovat mukana kehittämässä palveluja ja tuotteita mikroyrityksille eli alle kymmenen työntekijän yrityksille. – Blogin kautta jokaisella yrittäjällä tai yrittäjäksi aikovalla on mahdollisuus saada äänensä kuuluville kommenttien avulla ja kertoa meille, millaisia palveluja ja tuotteita he haluavat, Elomaa sanoo. Blogi päivittyy kerran viikossa, ja sitä voi lukea osoitteessa www.omistajayrittaja.fi.

Hyviä uutisia Afrikasta Suomen Yrittäjät, Suomi– Etelä-Afrikka-seura ja Suomen Liikemiesten Lähetysliitto järjestävät 29.9 klo 13–16 Hyviä uutisia Afrikasta – Yrittäjyydellä parempaa hyvinvointia -seminaarin. Tilaisuuden avaa Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna, joka käsittelee aihetta pk-yritykset ja kansainväliset markkinat. Seminaarissa kuullaan myös ulkoministeri Erkki Tuomiojaa, joka puhuu Afrikan asemasta globaalissa taloudessa. Lisäksi Elgin Learning Foundationin pienyritysjohtaja Naym Daniels kertoo yrittäjyyden haasteista ja menestystekijöistä Afrikassa. Lopuksi käydään paneelikeskustelu, jossa mukana on esimerkiksi Finpron toimitusjohtaja Kari Häyrinen ja puheenjohtajana toimii Arja Alho. Tilaisuus on avoin ja siihen voi ilmoittautua sähköpostitse Suomi–Etelä-Afrikka-seuran projektikoordinaattori Iikka Saunamäelle osoitteeseen iikka.saunamaki@afrikka.net. Seminaari järjestetään Suomen Yrittäjien tiloissa osoitteessa Mannerheimintie 76 a, 6. krs, Helsinki.

P

ienet erikoisliikkeet ja niin sanotut kivijalkakaupat ovat perinteisesti pyörineet itsenäisesti ja ilman ulkopuolisia apuja. Moni yrittäjä kokee, että hän on yrityksensä kanssa aika yksin. Kunnes kuluneena kesänä Helsingissä aloitettiin Poikkea Putiikissa -kampanjaviikon valmistelu, ja yrittäjät löysivät sitä kautta toisensa. – Kampanja on edistänyt alueellamme yhteistä tekemistä, tapaamme toisiamme nyt yhteisillä aamukahveilla. Enhän olekaan yksin yrittämisen haasteiden kanssa, helsinkiläinen kivijalkayrittäjä kertoo. – Pidimme kampanjaviikon tiimoilta muutaman yhteisen keskustelutilaisuuden, johon kutsuimme Helsingin erikoisliikkeiden yrittäjiä. Tilaisuuksissa huomattiin pian, että halua ja valmiutta yhteiseen toimintaan on. Kun saman alueen yrittäjiä istui yhteiseen kahvipöytään, keskustelua alkoi hyvin nopeasti syntyä ja uusia ideoita samoin,

Leila Salonen

järjestöpäällikkö Leila Salonen Helsingin Yrittäjistä kertoo.

Puskaradiota

Helsingin kaupungin elinkeinopalvelun tiedottaja Susanna Sinervuo ja elinkeinoasiamies Kimmo Heinonen ihastelivat Helsingissä suuren suosion saavuttaneen Poikkea Putiikissa -kampanjan avajaisia. www.poikkeaputiikissa.fi

hyödyntäen.

Helsingin kivijalkakaupoista ei ole olemassa virallista rekisteriä, ja yrittäjien kontaktointi kampanjaa varten toteutettiin osin puskaradiota hyödyntäen. Se toimikin tehokkaasti, kun yrittäjät välittivät sanaa toisilleen. Ensimmäistä kertaa järjestettyyn kampanjaan lähti lopulta mukaan yli 300 yritystä eri puolilta Helsingin keskusta-aluetta. Ketään halukasta yrittäjää ei rajattu ulkopuolelle, vaan myös kauempaa sai osallistua mu-

kaan. Tempaus ei maksanut yrittäjälle mitään. – Näin lyhyellä järjestelyaikataululla projekti on onnistunut mainiosti. Myynnin tai asiakasmäärien huomattavaa kasvua emme voi tällaisella kampanjalla luvata kenellekään, mutta kuluttajia olemme saaneet heräteltyä käymään oman kaupungin putiikeissa ja erikoisliikkeissä. Ensi vuonna tätä kampanjaviikkoa osataan varmasti jo odottaa, ja se kansanliike, jota korkealentoisesti alusta lähtien maalailtiin kivijalkamyymälöiden hyväksi, voi hyvinkin olla totta jo vuoden päästä, Leila Salonen arvioi. – On ollut erityisen hienoa huomata, miten yrittäjät ovat verkostoituneet omissa kaupunginosissaan. He ovat suunnitelleet tempauksia ja tapahtumia yhdessä, mikä on suurimmalle osalle yksityisyrittäjiä tähän saakka ollut ihan vieras käsite, Salonen lisää. Ensi vuonna Poikkea Putiikissa -kampanjaviikko aiotaan järjestää kaksi kertaa: keväällä ja syksyllä.

Yrittäjien hengelliset aamutilaisuudet suosittuja jo kymmenen vuoden ajan Tänä syksynä tulee kuluneeksi 10 vuotta yrittäjille tarkoitetun Hyvän Mielen Aamiaistoiminnan (HMA) aloittamisesta. Toiminnan käynnistivät yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ja Seinäjoen-Nurmon Yrittäjät (nyk. nimeltään Seinäjoen Yrittäjät) Seinäjoella. Toimintamuodon isä, seinäjokelainen yrittäjä Matti Kari halusi olla rakentamassa yrittäjille omaa matalan kynnyksen tilaisuutta elämän peruskysymysten kohtaamiseen. Toimintaa suunnittelemaan perustettiin muutaman henkilön muodostama yrittäjätyöryhmä. Ensimmäinen HMA jär-

jestettiin 21.9.2001 Sokos Hotel Lakeudessa. Vierailevana puhujana oli muun muassa piispa Jorma Laulaja. Tilaisuus sai suuren suosion ja on siitä lähtien koonnut jokaiselle aamiaiselle 80 – 120 yrittäjää kerralla. Heiltä saatu palaute on ollut erittäin innostavaa ja myönteistä. Viime vuosina toiminta on laajentunut 11 paikkakunnalle Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien alueella. Näin ollen HMA-tilaisuuksiin osallistuu vuosittain satoja yrittäjiä. Tilaisuudet ovat kaikille yrittäjille ilmaisia, sillä jokaisessa tilaisuudessa on yhteistyökumppani,

joka mahdollistaa toiminnan järjestämisen. Tilaisuudet antavat yrittäjille henkisiä, hengellisiä ja sosiaalisia voimavaroja kohdata yrittäjän arjen haasteet. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Minna Sillanpää näkee työmuodon myös erittäin merkittävänä. Hän on vaikuttanut omalta osaltaan siihen, että Seinäjoki Areenassa 21. – 23.10.2011 järjestettävillä Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä lauantaiaamun ohjelmassa on Hyvän Mielen aamutapahtuma. Muusikkovieraana tilaisuudessa on Juha Tapio.

Presidenttiehdokkaat yrittäjien tentissä Seinäjoella

Lue lisätietoja ja vastaa ilmoituksiin osoitteessa www.yritysporssi.fi MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Kauppa Ympäristöalan yritys, jolla toimintaa koko Suomessa, ulkomailla sekä verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Omat toimitilat 400 m2. Hintapyyntö 500 000 €.

SY-20052011-1143

Vaateliike Pohjanmaalla. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 280 m2. Hintapyyntö 100 000 €. SY-09062011-1178

Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien ohjelma täydentyy arvovaltaisella osuudella. Yrittäjien vaalitentti järjestetään perjantaina 21.10.2011 klo 14.30 – 16.00 Seinäjoen Areena-hallissa, johon odotetaan kuulijoiksi tuhatta valtakunnallisten Yrittäjäpäivien osallistujaa. Yrittäjien tenttiin osallistumisensa ovat vahvistaneet presidentinvaaleissa ehdokkaina olevat vihreiden Pekka Haavisto, sosialidemokraattien Paavo Lipponen, kokoomuksen Sauli Niinistö ja keskustan Paavo Väyrynen. Muiden ehdokkaiden osallistumiseen palataan, kun puolueiden ehdokasasettelu selkiintyy. Suomen tasavallan presidentiksi pyrkivät ehdokkaat joutuvat vastaamaan mm. kysymykseen, miten heidän mielestään yrittäjyys kantaa Suomea haastavan taloustilanteen aikana. Tilaisuudessa mitataan heidän suhtautumistaan yrittäjyyden arvoihin. Presidentinvaalin ensimmäinen kierros käydään sunnuntaina tammikuun 22. päivänä 2012. Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät on Suomen Yrittäjien vuo-

Etsitään teräsovituottajaa / jälleenmyyjää ostamaan teollisuusovien edustus Espoossa. Toimintaa koko Suomessa, sekä verkkoliiketoimintaa. Vuokratut toimitilat. Työntekijöitä 2 - 3. SY-06072011-1212

Kiinteistönvälitystoimisto

Pekka Haavisto

Paavo Lipponen

Uudellamaalla. Liikevaihto 200 000250 000 €. Vuokratut toimitilat n. 50 m2. Hintapyyntö 100 000 €. SY-21072011-1223

Kangaskauppa ja ompeluliike Etelä-Karjalassa. Omat toimitilat 90 m2. Yksi työntekijä. Liikevaihto alle 100 000 €. Sy-11082011-1255

Sisustussuunnittelu- ja maahantuontiyritys pääkaupunki-seudulla. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat. SY-18082011-1259

Sauli Niinistö sittainen tapahtuma, joka tänä vuonna järjestetään 21. – 23. lokakuuta Seinäjoki Areenassa Seinäjoella. Tapahtumaan odote-

Paavo Väyrynen taan tänäkin vuonna 2000 osallistujaa. Lisätietoa tapahtumasta on verkkosivuilla osoitteessa www.yrittajapaivat.fi.

Hyvin tuottava naisten vaatetusliike Kotkan keskustassa parhaalla liikepaikalla. Liike myydään omistajan eläkkeelle siirtymisen takia.

Elinkeinoelämän etujärjestöt ovat julkistaneet uuden tekijänoikeusoppaan, joka tarjoaa käytännönläheisiä neuvoja pk-yritysten tekijänoikeusongelmiin. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n, Keskuskauppakamarin ja Suomen Yrittäjien toimittamassa oppaassa neuvotaan muun muassa, miten tekijänoikeuksista voidaan sopia selkeästi työsuhteessa ja yrityksen muissa sopimussuhteissa.

– Tavoitteena on auttaa yrityksiä oivaltamaan aineettomien oikeuksien, muun muassa tekijänoikeuksien, suuri merkitys liiketoiminnalle sekä lisätä yleistä tietämystä ja osaamista, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula sanoo. Työoikeudessa on luonnollisena perusperiaatteena, että työntekijä saa työstään palkan ja työn tulokset kuuluvat työn-

antajalle. Monelle työnantajalle voi kuitenkin olla yllätys, että tekijänoikeuslain mukaan teoksen tekijänoikeus kuuluu teoksen luoneelle henkilölle, toimipa tämä työsuhteessa tai ei. Uudessa oppaassa järjestöt suosittelevat työnantajille työsopimuksiin mallilauseketta, joka siirtää työsuhteessa luotujen teosten taloudelliset tekijänoikeudet työnantajalle.

Tilitoimisto Pirkanmaalla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 120 m2. SY-01062011-1170

Tilitoimisto Keski-Suomessa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 100 m2. Hintapyyntö 63 000 €. SY-21062011-1193

Sopimus- ja tilausliikennettä harjoittava yritys Satakunnassa. 2 - 3 työntekijää. Omat toimitilat. SY-01082011-1233

Kahvio/grilli/korjaamo/ varaosamyyntiyritys Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat 650 m2. Hintapyyntö 200 000 €. SY-23082011-1293

Parturi-kampaamo Tampereella. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 38 m2. SY-26082011-1300

Taide- ja kehystysalan yritys Helsingissä. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 62 m2. Hintapyyntö 30 000 €.

Monipuolinen rakennustarvikeja kalustealan yritys KantaHämeessä. Liikevaihto 300 000 400 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Omat toimitilat 1400 m2. SY-14092011-1337

Teollisuus Vuokrataan/myydään teollisuushalli Piikkiössä. Omat toimitilat, lattiatilat 1 047 m2, konttoritilat 313 m2.

SY-24052011-1151

Rakennusteollisuuden alihankintayritys Floridassa. Toiminta ulkomailla. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 500 000 €.

SY-13072011-1216

Toimitilat 1000 m2 ja asuintilat 180 m2 Kainuussa. Voidaan myydä myös nykyinen leipomotoiminta. Työntekijöitä 10 - 15. Hintapyyntö 360 000 €.

SY-05092011-1315

Metallialan yritys Etelä-Pohjanmaalta. Liikevaihtoluokka 400 - 500 t €, 4 - 5 työntekijää, omat 350 m2 toimitilat.

nais-Suomessa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Hintapyyntö 30 000 €. SY-26082011-1303

Vanhusten hoivakoti Kainuussa. Liikevaihto 500 000 - 600 000 €. Työntekijöitä 9. Vuokratut toimitilat. SY-05092011-1314

Majoitus, ravintola, elintarvike Pikaruokaravintola + kioski Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto 500 000 - 600 000 €. Työntekijiötä 6 - 9. Omat toimitilat 300 m2. SY-20062011-1192

Grilli/kahvio Keski-Pohjanmaalla. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 120 m2.

SY-23082011-1292

Rakentaminen Pelti- ja profilointialan yritys

Muut toimialat

Hämeen Peltipiste Oy. Työntekijöitä 2 - 3.

Kiinteistösijoitusyhtiö Pohjois-

Lvi-alan erikoisliike Lounais-

Pohjanmaalla. Liikevaihto 100 000 200 000 €. Hintapyyntö 840 000 €.

SY-27062011-1199

Suomessa. Liikevaihto on noin 600 000 vuodessa, ja ammattitaitoista henkilöstöä on noin 10. SY-25072011-1226

Lasitusliike Pirkanmaalla. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 42 000 €.

SY-15072011-1218

Tilitoimisto Uudellamaalla. Liikevaihto alle 100 000  €. Työntekijöitä 1. Kotitoimisto 25 m2. Hintapyyntö 40 000 €.

SY-17082011-1258

SY-11082011-1254

Laajentuneesta Yrityspörssistä löydät lähes 250 yrityksen myynti-ilmoitusta. Tutustu näihin tai jätä oma ilmoitus osoitteessa

www.yritysporssi.fi

Hautakivi- ja kivialan yritys Länsi-Suomessa. Työntekijöitä 1. Omat toimitilat 100 m2. SY-26082011-1305

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 27.10.2011

Yritysvälittäjät Myytäviä kohteitamme Konepaja................................................1 500 000 Alumiinisten ikkunoiden ja liukuovien valmistus............................. 1 500 000 Rakennusliike.........................................1 100 000 Autokorjaamoketju..................................950 000 Tekninen tukkukauppa............................850 000 Energiapalveluyhtiö.................................800 000 Puusepänteollisuusyritys....................... 600 000 Hotelli, ruokaravintola ja pubi................580 000 Veneiden maahantuonti.......................... 550 000 Rakennusliike...........................................450 000 Metallialihankintaa..................................360 000 Sähkö- ja telealan tarvikemyynti ja asennuspalveluita.................................325 000 Siirrettävä metallihankinta..................... 250 000 Huoltoasema Pylkönmäellä.....................195 000 Ammatillinen perhekoti............................185 000 Viher- ja piha-alueiden rakentaminen....130 000 Pub-ravintola..............................................90 000 Kuormalavojen kierrätys........................... 65 000 Hautaustoimisto ja kukkakauppa.............60 000 20 % osuus ravintolisäalan yrityksestä............................................. alk. 5 000 Rakennusliike............................................. tarjous

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 008

EPY-30082011-1308

Hoiva-alan yritys Varsi-

KYMI-06092011-1323

SY-14092011-1335

Uudesta oppaasta apua pk-yrityksille tekijänoikeuspulmiin

Palvelut, liikenne

OSTETAAN YRITYKSIÄ Ostetaan tilitoimisto pääkaupunkiseudulta/Uudeltamaalta. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat. SY-20052011-1145

Yrityspörssin ilmoitusehdot Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista. Netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopal­velussa. Netti-ilmoituksen hinta on 95 € + alv. Yrityspörssin ilmoituspaketti sisältää kaksi ilmoitusta YrittäjäSanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä Yrittäjä-Sanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on 225 € + alv ja ei-jäsenille 360 € + alv. Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221 yritysporssi@yrittajat.fi www.yritysporssi.fi


26

N:o 7 • Syyskuu 2011

Parhaat palvelut KIRJAPAINOT

TULOSTINTARVIKKEITA

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula, puh. 0206 100 100 www.lehtipainot.fi

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

– kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut / viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492, faksi (05) 415 6334 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

YRITYSSOVELLUKSET

NetBaron® Tietokone-lehden testivoittaja

TILITOIMISTOT

Monipankki integroidusti

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingin keskustasta!

NetBaron®-sovellusperhe • • • • • • • • •

sähköinen taloushallinto pankkiliikenne integroidusti monipankki kotisivut ja verkkokaupat asiakkuudenhallinta myynninohjaus tarjousten hallinta tilausten hallinta tuotannon- ja huollonohjaus

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroilmoitukset, sähköinen taloushallinto

• • • •

materiaalinhallinta projektinhallinta ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä • työajanseuranta • työajan laskutus • ajopäiväkirja ja matkalasku

Ota yhteyttä tai tule käymään!

www.consista.fi

Testivoittaja NetBaron® voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat.

Insinööritoimisto Enmacin yksikkö RD Velhon omistukseen

Tutustu videoihin ja avaa testitunnukset www.netbaron. Netbaron Solutions Oy Puh. 029 000 9015 • myynti@netbaron.

TOIMINTAJÄRJESTELMÄT

YRITYSPALVELUT

Yritykset K-Rajamarket Suomenrinne laajentaa Nuorgamissa Nuorgamin uusi matkailunähtävyys ja maamerkki on jatkossa noin 3000-neliöinen massiivipuinen kauppakeskus, kun yrittäjä Jari Suomenrinteen uudisrakennus K-Rajamarket Suomenrinne valmistuu loppuvuodesta 2011. Yhteistyössä Honkarakenteen ja Metsäliiton Puutuote­ teollisuuden kanssa suunniteltu uudisrakennus tuo merkittävän piristysruiskeen Suomen pohjoisimman kylän toimintaan. Lähistöllä virtaava Tenojoki houkuttelee alueelle runsaasti matkailijoita, joille Nuorgam palveluineen tarjoaa tärkeän pysähdyspaikan. Myös norjalaiset

tekevät mielellään ostosmatkoja Suomen puolelle. Valmistuttuaan puurakenteinen kauppakeskus on lajissaan yksi Suomen suurimmista. Rakennuksessa toimivat jatkossa Suomenrinteen myymälän lisäksi ravintola, kahvila ja majoitustiloja sekä Alko. Hankkeen arvioidaan lisäävän Utsjoen kunnan työllisyyttä merkittävästi, sillä se tarjoaa rakennusvaiheessa työtä myös paikkakuntalaisille. Rakennushankkeen kustannusarvio on noin 4,5 miljoonaa euroa.

Lisätilaa palveluille. Kuudennessa polvessa rajakauppiaana

toimiva Jari Suomenrinne perheineen kertoo suunnitelleensa laajentamista jo pidempään. – Pohjoiskalotin raja-alueen asukkaita laajasti palvelevan keskuksemme liiketoiminta on kasvanut viime vuosina tasaisesti, joten tarve kasvattaa myymälä- ja majoituskapasiteettia on taantuman jälkeen noussut ajankohtaiseksi.

Hollolalaisen teknokemian tuotteita valmistavan Solmasterin RKL-Happopesu -niminen pesuaine sai Joutsenmerkin. Ainetta käytetään muun muassa tiilipintojen puhdistukseen.

RD Velho Oy ja Insinööritoimisto Enmac Oy ovat sopineet liiketoimintakaupasta, jossa Enmacin Vaasan-yksikön liiketoiminta siirtyi RD Velhon omistukseen 1. syyskuuta. Liiketoimintakaupassa Enmacin Vaasan-henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä RD Velhon palvelukseen. Lisäksi kauppaan kuuluvat Vaasan-yksikön tilauskanta, sopimukset ja irtain käyttöomaisuus. RD Velho Oy on mekaniikan suunnitteluun, muotoiluun sekä teollisuuden pakkaussuunnitteluun keskittynyt insinööritoimisto. RD Velholla on noin 70 työntekijää kuudella eri paikkakunnalla Suomessa. Insinööritoimisto Enmac Oy on teknisen suunnittelun ja tuotekehityksen asiantuntijayritys, joka tuottaa asiakkailleen mekaniikkaa, automaatiota, hydrauliikkaa ja pneumatiikkaa sisältäviä innovatiivisia ratkaisuja. Enmacilla on noin 70 työntekijää ja toimipisteet Vaasan lisäksi Tampereella ja Kotkassa. RD Velhon tavoitteena on kasvattaa Vaasan-yksikön työntekijämäärä 7 henkilöstä 15 henkilöön vuoden 2012 loppuun mennessä. – Kaupan avulla kykymme palvella paikallisia asiakkaita Vaasan seudulla paranee, toteaa RD Velhon toimitusjohtaja Mika Kiljala. Insinööritoimisto Enmac jatkaa liiketoimintaansa ja keskittyy kehittämään Tampereen- ja Kotkan-yksiköiden toimintaa.

Puutarha-alan perheyhtiö Uusioaines aloitti vaahtolasimurskeen Schetelig tehostaa fuusiolla valmistuksen kierrätyslasista Ammattiviljelijöitä palveleva suomalainen perheyritys Oy Schetelig Ab ja sen sisaryritys Habitec Oy fuusioituvat. Habitec on viheralan ja kotipuutarhatuotteiden tukkuliike. Puutarha- ja viheralaa palvelevan Schetelig Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Jari Virrankoski, joka on toiminut aiemmin Habitecin toimitusjohtajana. Scheteligin omistajaperhettä edustava Juhani Kauste toimii yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Lähes 20 vuotta toimitusjohtajana toiminut Paul Kauste keskittyy yhtiön ulkomaantoimintoihin kahdeksassa maassa.

– Jatkamme tiellä, jolla olemme palvelleet puutarha-alan ammattilaisia jo yli 80 vuotta. Olemme monesti tuoneet ensimmäisenä Suomeen alan uusimmat innovaatiot, esimerkiksi biologisia hyötyeliöitä, uusia satoisampia tai vähemmän energiaa tarvitsevia kasvilajikkeita ja energiaa säästävää teknologiaa, kuten kasvihuoneiden tietokoneohjauksen, Paul Kauste kertoo. – Fuusiolla poistamme hallinnolliset päällekkäisyydet ja tehostamme palvelua entisestään, Jari Virrankoski tähdentää. Schetelig-konserni työllistää 330 henkilöä, joista 180 työskentelee ulkomailla.

Suomen johtava keräyslasin käsittelijä ja jatkojalostaja, Uusioaines Oy, on avannut Forssassa uuden vaahtolasin tuotantolaitoksen. Laitos on ensimmäinen Suomessa. Vaahtolasi on edistyksellinen kierrätyslasista valmistettava rakennustuote, jota käytetään eriste- ja kevennemateriaalina. Yhtiön uusi tehdas pystyy valmistamaan puhdistetusta kierrätyslasista Foamit-vaahtolasimursketta noin 150 000 kuutiometriä vuodessa. – Investointi on suomalaisittain merkittävä ympäristöalalla. Toimituksia on ollut kotimaan rakennuskohteiden lisäksi myös Ruotsiin ja Norjaan, joissa vas-

taavaa materiaalia on valmistettu jo joitakin vuosia, kertoo toimitusjohtaja Lassi Julin. Vaahtolasin käyttö alkoi vakiintua Keski-Euroopassa 1980luvulla. Lopputuote muistuttaa rakeisuudeltaan sepeliä, mutta painaa kiviainekseen verrattuna vain kymmenesosan, noin 200 kiloa kuutiolta. Tästä syystä Foamit sopii erinomaisesti kevennemateriaaliksi heikosti kantaville rakennuspohjille. Erittäin pieneen tiheyteen yhdistyy hyvä kantavuus, minkä ansiosta materiaalia on helppo käsitellä ja työstää myös raskaalla kalustolla. Foamit-vaahtolasimurske on myös erinomainen lämmöneriste, minkä johdosta

sitä käytetään runsaasti muun muassa katujen ja teiden routaeristeenä. Saman ominaisuuden ansiosta Foamit sopii mainiosti rakennusten alapohjien lämmöneristeeksi. Foamitilla on myös hyvät kapillaarisuusominaisuudet. Tämän ansiosta tuote sopii esimerkiksi alapohjien kapillaarikatkokerrokseksi. Yksi tuotteen etu on ympäristöystävällisyys. Se valmistetaan puhdistetusta kierrätyslasista, jolloin kaatopaikkojen kuormitus vähenee ja neitseellisiä raaka-aineita säästyy. Foamitin valmistus mahdollistaa kaikkien Suomessa kerättävien lasilaatujen hyödyntämisen entistä paremmin.


27

N:o 7 • Syyskuu 2011

Svensk resumé Att begära kvitto ett lätt sätt att motarbeta den gråa ekonomin Inom restaurangbranschen handlar den gråa ekonomin främst om svarta löner, skattefiffel och försäljning utanför kassan. Enligt inrikesministeriets undersökning i våras är den gråa ekonomin inom hotelloch restaurangbranschen värd inemot 400 miljoner per år. – De ärliga krogarna kan inte konkurrera med dem som inte uppfyller sina skatte- och andra förpliktelser. Skatternas och lönebikostnadernas andel av branschens priser är tiotals procent. En fiffelkrog igenkänns på att priser inte bongas i kassan och att måltiderna är rejält under den allmänna prisnivån, säger Veli-Matti Aittoniemi, vice vd för hotell- och restaurangbranschens intresseorganisation MaRa.

Kommunförbundet dämpar reformivern Kommunförbundet anser att kommunreformen i regeringsprogrammet måste utgå från förhållandena på lokalplanet. – Kommunen är den främsta experten då det gäller att trygga den lokala servicenivån. Det går inte att tillämpa en och samma modell på hela landet. Avstånden, språkliga förhållanden samt ålders- och näringsstrukturen måste beaktas, säger Kommunförbundets vd Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. Han anser att tillräckligt med tid måste reserveras för reformen. Fullmäktigeperiodens början 2017 vore ett gott datum. Kommunförbundet har flera kommunala utvecklingsprojekt på gång tillsammans med en stors skara kommuner. Programmet Uusi Kunta 2017 är även framöver ramen för kommunreformen. Arttu-forskningsprogrammet ger faktaunderlag. Kommunförbundet tar alla kommuner med i utvecklingsarbetet och förmedlar kommunernas önskemål till regeringen.

Mindre hemhushållsavdrag slår mot företagarna Jyrki Katainens regering har för avsikt att minska hemhushållsavdragets maximibelopp och kostnadernas avdragsbara andel. Jorma Ketola, ordförande för företagarnas lokalorganisation i norra Österbotten, anser att hemhushållsavdraget har alltsedan 2001 fungerat som ett incitament av rätt slag och tagit fram inkomster som i annat fall skulle ha hamnat i ekonomins gråzon. Enligt Ketola är regeringens linjedragning i frågan illavarslande men tanke på dagens konjunkturläge. I värsta fall måste en del av företagarna upphöra med sin verksamhet.

Var beredd i tid Byggprodukternas CE-märkning blir obligatorisk i Finland. EU:s nya direktiv för byggprodukter träder i kraft 1.7.2013. Märkningen måste användas på sådana byggprodukter som har en enhetlig europeisk standard. I detta avseende avviker byggprodukternas CE-märkning från andra branscher.

Konkurserna ökar i transportbranschen Under årets första hälft har redan 114 åkerier sökt konkurs. Detta är mer än någonsin tidigare. Enligt SKAL har hela branschen stora ekonomiska problem och kan inte bära de planerade skattehöjningarna.

Specialhandeln växer Hela 57 procent av specialhandeln företag tror att försäljningen ökar med två procent, framgår det av en konjunkturenkät som Specialhandelns förbund låtit utföra. På oförändrad försäljning tror 33 procent och endast 10 procent anser att försäljningen går ned. De positivaste förväntningarna för återstoden av året finns hos hälso- och modebutikerna.

Översättning av Pekka Sörensen

Skärpt bränsleskatt hotar transporternas framtid

YrittäjäSanomat moderniseras Lotta Tammelin, text

••Enligt SKAL:s vice ordförande Teppo Mikkola kommer dieselbränslets literpris att stiga med 11 cent ifall dieselbeskattningen skärps nästa årsskifte.

RODEO

Mirka Moilanen, text

F

ör den enskilda företagaren kan det innebära att frakterna måste höjas med kring 4,5 procent, kalkylerar, Teppo Mikkola. Om man betänker att en lastbil kör 100 000 km per år och förbrukar 50 – 60 ltr per hundra kilometer så innebär det en extra kostnad om 6 000 euro per fordon. Mikkola anser att den enda utvägen för åkerierna är att höja slutproduktens pris. Inte sitter åkerierna inne med såna pengar att de skulle ensamma kunna svälja skatteökningen, kunderna måste bära ökningen. Han tror också på allt flera konkurser inom transportbranschen. – Inte kan alla genast överföra de här bränsleprisökningtarna på kunderna, de flesta måste gå förhandlingsvägen trots att många redan har bränsleklau-

Om man betänker att en lastbil kör 100 000 km per år och förbrukar 50 – 60 ltr per hundra kilometer så innebär det en extra kostnad om 6 000 euro per fordon.

suler i sina avtal med kunderna, säger Mikkola. Gummihjulstrafiken är en nödvändighet för Finland, hamnar och järnvägsstationer finns inte överallt. Ca 70 procent av tonnkilometrarna går på gummihjul och 80 procent av desa transporter gör en resa som understiger 150 km. Höjd bränsleaccis är också ett hot mot vår export, menar Mikkola. Inflationen ökar och de finska företagens konkurrenskraft minskar till förmån för t.ex. de baltiska länderna. Accishöjningen ska gynna låga utsläpp. Mikkola medger att fordonen och körsättet blivit miljövänligare. Trafikledernas egenskaper har stor betydelse för energieffektiviteten. Faktum är dock att energi förbrukas när varor transporteras. – Enligt dagens utsikter kan vi inte hålla målet att transporterna ska vara prisbilliga, effektiva och snabba, säger Mikkola.

Sme-företag bereder sig på en ny recession PEKKA SIPOLA

Lotta Tammelin, text

D

e stora riskerna i den internationella ekonomin och uppbromsningen av den finländska ekonomin som började under våren har sänkt sme-företagens förväntningar på närframtiden betydligt. Förändringarna på omsättning och lönsamhet har sjunkit betydligt, men förändringarna blev ändå mindre än i de allmänna konjunkturförväntningarna. De dystraste åsikterna finns nu hos de stora sme-företagen inom industrin, men också handelns sme-företag har klart sämre förväntningar än i början på året.

Investeringarna håller på att minska. Den ekonomiska

tillväxten som startade år 2009 har inte i betydande grad hunnit öka på investeringarna. Förväntningarna i höstens barometer sjönk då utsikterna inom byggnadsbranschen och industrin försämrades. – Antalet arbetsplatser påverkas på kort sikt också av konjunkturfaktorer, men i slutändan är det investeringarna som avgör sysselsättningstillväxten och den ekonomiska utveck-

Den mest alarmerande situationen har industriföretag som sysselsätter 20 – 49 personer, av vilka en fjärdedel har haft betalningssvårigheter. Petri Malinen

Antalet arbetsplatser påverkas på kort sikt också av konjunkturfaktorer, men i slutändan är det investeringarna som avgör sysselsättningstillväxten och den ekonomiska utvecklingen, säger Timo Lindholm. lingen och förnyelsen. Ur denna synvinkel är det oroväckande att sme-företagen som stått för de inhemska investeringarna ser på dystert på investeringsmöjligheterna, konstaterar vice verkställande direktör Timo Lindholm från Företagarna i Finland.

Investeringar är alltid företagsinterna beslut, men också beskattningens incitament och tillgången på finansiering och dess villkor har också en stor betydelse för dem. I nuläget hindras investeringarna också av företagens relativt allmänna betalningssvårigheter.

Betalningssvårigheter mycket vanliga. Hotet av en finans-

kris återspeglas på antalet betalningssvårigheter, som har hållits stor. Andelen sme-företag som i enlighet med vårens barometer har upplevt betalningssvårigheter har hållits stabil, på 15 %. Antalet är större än under nor-

maltillståndet, då endast några procent av företagen har betalningssvårigheter. – Den mest alarmerande situationen har industriföretag som sysselsätter 20–49 personer, av vilka en fjärdedel har haft betalningssvårigheter. Detta tyder på att situationen som industrins underleverantör är alltmer besvärlig, konstaterar ekonom Petri Malinen från Företagarna i Finland. Samtidigt som sme-företagens möjligheter att avlöna ny arbetskraft försämras, uppgör svårigheterna att avsluta anställningsförhållanden ett hinder för anställande för nästan hälften av företagen, trots att det finns behov av ny personal.

Ligger Finland faktiskt inom ekonomins gråzon? Matti Viren, professor vid Åbo universitet tror inte att så är fallet. Den gråa ekonomin har på några år blivit ett stort politiskt samtalsämne. Man låter påskina att det handlar om enorma belopp och att om man blott fick bort ens en del av dem så skulle ett avsevärt skattebortfall kunna räddas. Det sägs också att problemet kunde åtgärdas med några enkla lagtiftnings- och förvaltningsknep. Matti Viren, ekonomiprofessor vid Åbo universitet, är en av dem som inte tror på att sanningen om den gråa ekonomin är så enkel. – Lustigt nog så vågar inte ens forskarna fråga om det faktiskt förhåller sig på det här sättet. Har vi ett problem, och ifall ja, så är det verkligen så lätt att avlägsna det, frågar Viren.

Lustigt nog så vågar inte ens forskarna fråga om det faktiskt förhåller sig på det här sättet. Matti Viren

Enligt Viren säger den av riksdagen finansierade utredningen i saken att de svarta lönerna år 2008 var 12,7 miljarder och att man sålunda skulle ha gått miste om 4 – 5 miljarders skatteintäkter, ett belopp som skulle täcka över hälften av statsekonomins nuvarande underskott. – Katainens regering har ambitiöst räknat med att kamma in 300 miljarder i skatteintäkter på det ekonomiska fifflet. Hittills ser det dock mera ut som om kampen mot svarttjobb och annat liknande skulle medföra endast kostnader. Regeringen har nämligen reserverat 20 miljoner för olika motåtgrder, uppger Viren.

Olika tolkningar. Professor Viren anser att de hittills presenterade siffrorna om den gråa ekonomin är problematiska. – Framför allt är det svårt att greppa vidden och storleken.

Siffrorna är flerfaldiga jämfört med skatteförvaltningens egna siffror som baserar sig på skattegranskningarna hos företagen och bedömningarna av fifflets art, säger Viren. Han påpekar att riksdagens utredning baserar sig på samma skattegranskninsuppgifter. De har bara getts en annorlunda tolkning. – Skattegranskningarna gäller endast en liten del av företagen; kring en procent per år. Hur kan skattegranskningarnas resultat då sägas vara representativa för hela alla företag? Vid utredningen har man tydligen ansett att skattegranskningarna är slumpmässiga. Det här är ett ganska djärvt och uppenbart ohållbart antagande, anser Viren.

Regeringsprogrammet saknar realism. Utgående från

skattegranskningarna kan man förvisso dra slutsatsen att pro-

blem finns, men närmast inom bygg-, cafe- och restaurangbranscherna. Enligt Viren ska man dock inte överdriva problemet. De här branschernas andel av totalproduktionen och totallönerna är ganska blygsam. Dessutom bör man minnas att t. ex. cafe- och restaurang-businessen är starkt koncentrerad till stora kedjor och det är svårt att tro att t.ex. S-gruppen medvetet skulle fiffla. Viren har ännu svårare att tro på att det här fusket skulle vara lättåtgärdat och att skattemyndigheterna skulle kunna få in hundratals miljoner. – Inom branscher där täckningsbidraget är i praktiken noll kan det lyckas med att stävja den gråa ekonomin, men slutresultatet är sannolikt noll euro i skatteintäkter och x euro i arbetslöshetsersättningar. Vackert så, men regeringsprogrammets 300 miljoners skatteintäkter från den gråa ekonomin är helt tagna ur luften, påpekar Viren.

Ny chefredaktör från Kauppalehti. Producenten för Kaup-

palehtis Oma Yritys -sidor och kauppalehti.fi:s Yritykset-del, Kimmo Koivikko (36), blir ny chefredaktör fr.o.m. den första november 2011. Innehållet och ekonomin kommer att vara hans ansvarsområden. Härtill kommer han att delta i utvecklandet av webbsajten yrittajat.fi. Kauppalehti.fi:s Yritykset -del noterar varje vecka ca 200 000 besök. Tidigare har Koivikko arbetat som nyhetschef och ekonomijournalist vid Kauppalehti.

Företagsamhetsklimatet sämre? Medborgarna sätter värde på företagsamhetens roll i samhället, men att bli företagare lockar inte på samma sätt som tidigare. Företagsamhetsklimatet verkar att vara en aning ”molnigare”. Företagandet lockar inte lika starkt som tidigare, att grunda eget tänker allt färre på och företagsamhetsklimatet upplevs ine vara så fördelaktigt som tidigare. Detta framgår av en färsk utredning som gjorts på uppdrag av stiftelsen Yrittäjän Päivä, FiF, Förbundet för Finländskt Arbete och Nyföretagarcentralerna i Finland rf. Utredningen visar att finländarna är införstådda på vad fö-

retagsamheten betyder för national-ekonomin, välfärden och sysselsättningen. Stor enighet föreligger om att företagsamheten bör befrämjas på olika sätt. En majoritet av finländarna är ense om att företagsamheten är nyckeln till sysselsättningen och även den ekonomiska tillväxtens motor. Företagsamheten anses också vara en viktig skattekälla och en garant för konkurrenskraften. Folk tycker också att företagsamheten inte primärt är något som finns till för att man ska bli rik, utan snarare något för utkomst och uppehälle.

Tacka uppmärksamma Företagarna i Finlands Företagarkors och Förtjänstkors är bra sätt att komma ihåg en person som verkat länge som företagare eller som anställd. Företagandet är utmanande. Framgång i sig belönar, men därutöver förtjänar företagaren speciellt erkännande. Företagarna i Finland vill ge erkänsla åt företagare och personer som verkat för företagande genom att bevilja företagarkors enligt ansökan. Ett företag kan också uppmärksamma sin personal med Företagarna i Finlands Förtjänstkors som motsvarar Företagarkorsen. Förtjänstkorsen kan delas ut t.ex. under företagets märkesår eller personens egna märkesår. Tilläggsupggifter och ansökningsblanketter: Päivi Korhonen puhelin (09) 2292 2915 toimisto@yrittajat.fi

www.yrittajat.fi/fortjanstprodukter

Den gråa ekonomin – saga eller sanning? Lotta Tammelin, text

YrittäjäSanomats broadsheetformat ändras till tabloid fr.o.m. början av 2012. Tabloid-formatet är mindre och ger en mer lätthanterlig och lättläst tidning. Anssi Kujala, ansvarig utgivare och FiF:s vice vd, anser att medlemstidningen som utkommer 10 gånger per år måste vara sådan att den är lätt att ta med till arbetsplatsen. Enligt Kujala har tidningen många viktiga uppgifter: medlemsservice, samhällelig påverkan och framlyftandet av organisationslivets höjdpunkter. Men det viktigaste är dock att stöda och komplettera FiF:s roll som intressebevakare. – Medlemstidningen måste blicka in i framtiden och den måste innehålla ett klart budskap om intressebevakning. Tidningen måste också vara en kanal för påverkan. Alla centrala beslutsfattare måste få tidningen hem till sig och locka dem över

till företagarnas sida, säger Kujala. Tidningarnas roll i kommunikationen ändras. Aktualiteter och annat dagligt förmedlas allt oftare till medlemmarna på elektronisk väg. Därför kommer våra tidningar att ha intimare kontakter med FiF:s webbsidor yrittajat.fi.


28

N:o 7 • Syyskuu 2011

Yrittäjä, tähtää täysosumaan.

Nyt huippupaketti minihintaan.

29

00

€/kk

(24 kk sopimus, alv 0 %)

Tyylikäs Nokia E7-00 -puhelinpaketti sisältää kaiken, mitä tarvitset ja enemmän kuin osasit toivoa. Pakettiin kuuluu reilusti puheaikaa ja lähes rajattomasti maksiminopeaa nettisurffailua. Puhelimen uusi Symbian Anna -käyttöjärjestelmä tuo mukanaan uudet kuvakkeet, nopean selaimen, helpomman pystysuuntaisen QWERTY-näppäimistön ja paremman sähköpostin.

Edulliseen E7-pakettiin on kääräisty: • Puheaikaa yli 40 h/kk • Lähes rajattomasti netin käyttöä verkon maksiminopeudella • Kun teet vielä määräaikaisen yrittäjäsopimuksen, saat työntekijöiden väliset matkapuhelut veloituksetta!

Tervetuloa ostoksille: TeliaSonera. Paikallisesti kansainvälinen, palveluksessasi.

• Soita Yritysmyyntipalveluumme 0800 134 134 • Käy lähimmällä Sonera Kauppiaallasi • www.sonera.fi/yritysverkkokauppa Tarjous voimassa 30.9.2011 asti, vain yritysasiakkaille. Tarkemmat tarjousehdot osoitteessa www.sonera.fi/yrityspaketti


Suomen YrittäjäSanomat 7/2011