Page 1

8

Y r i t y s k au pat k a sv us sa Finnveran rahoittamat yrityskaupat kasvavat kovaa. Erityisesti ravintola-alan yritysten myynnit ovat lisääntyneet.

18

O h j e i ta a l ku u n Kokeneet yrittäjät neuvovat, mitä uuden yrittäjän kannattaa ottaa huomioon kahden ensimmäisen vuoden aikana.

28

Y r i t tä jä pa l a s i l o m a lta Jaakko Männistö piti päiväkirjaa ensimmäisestä työviikosta loman jälkeen. Työpöydällä oli muun muassa rikosilmoitus.

Yrittäjäsanomat v i e r a i l e v e r kos s a : w w w.y r i t ta j at. f i

s u o m e n y r i t tä j ät j ä s e n l e h t i

06 2015 yrittajat.fi

f ö r e tag a r n a i f i n l a n d

Saarilla eniten yrityksiä Ahvenanmaan pienissä kunnissa on yli 100 yritystä tuhatta asukasta kohden. Ero listan häntäpäähän on huima.

Sipilän hallituksen ohjelmassa on paljon Suomen Yrittäjien tavoitteita, arvioi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. Sivu 10

mikko makkonen

Hallitusohjelman helmet

jarkko översti

4–7

Omakotitalon suuruinen investointi Elokuvateatterit ovat siirtyneet digiaikaan. Yrittäjä Sari Peltonen kertoo, miten omakotitalon verran maksavat digiprojektorit muuttavat alaa. Sivut 24 – 27


Aika löytää varoillesi hoitaja? Ota avuksesi Pohjoismaiden ja Suomen parhaaksi valittu Nordea Private Banking*. Valitse sinulle sopivin ratkaisu sen mukaan, paljonko haluat itse osallistua varojesi hoitoon. Tervetuloa tutustumaan. Varaa aika henkilökohtaiseen tapaamiseen numerosta 08001-98989 tai lue lisää: nordeaprivatebanking.fi/tervetuloa

*The Banker/PWM, lokakuu 2014 ja Euromoney Private Banking Survey 2015. Nordea Private Banking sopii yksityishenkilöille, yrittäjille, yhteisöille ja säätiöille, joiden sijoitettava varallisuus ylittää 250 000 euroa. Sijoitusneuvonta | Verotus | Perheoikeus | Perintösuunnit telu | Vakuutus sijoit taminen


3

Yrittäjäsanomat

06/15 Elokuu

@yrittajat

yrittäjät.fi

Hyttyskesä tuo myyntiä Suomalainen perheyritys Transmeri on markkinajohtaja hyttyskarkottimissa. Kova hyttyskesä nostaa myyntiä. bit.ly/hyttyskesä

tapahtumat

meeri utti

Yrittäjät rahoittavat Kolmas elokuvaversio Tuntemattomasta sotilaasta saa rahoitusta myös tunnetuilta yrittäjiltä. Lue, keneltä: bit.ly/tuntematon

pixhill

yr ittä jät. f i

facebook.com/yrittäjät

tä ss ä n u m e ro ss a

yr ittä jät. f i

top- 5 lu e tu im m at

Ei konkursseja

Isännöintibisnes on varsin vakaata liiketoimintaa, eikä alalla juuri nähdä konkursseja. bit.ly/isännöinti Punnitse & Säästä

DeliService Punnitse & Säästä Oy:n emoyhtiö hakee elintarvikeketjua yrityssaneeraukseen. bit.ly/punnitsesäästä

Kuvia massiivipuulle Tuore yrittäjä Juuso Virtanen perusti yrityksen, koska hän halusi toteuttaa unelmansa ja luoda uutta. Virtasen yritys Luava valmistaa käsin tehtyjä massiivipuutauluja valokuvista. Sivu 13

Yrittäjän Päivää juhlitaan syyskuussa

kuvauljas

Palveluja PRH:lle

Maistraattien Ely-keskusten paikallisviranomaistoiminta loppuu syyskuun alussa kauppa- ja yhdistysrekisteriasioissa. bit.ly/prhnpalvelut

vinkit v i n k k e j ä v e r k o s ta

Lisätietoa Yrittäjän Päivän tapahtumista löytyy osoitteesta http://www. yrittajanpaiva.fi.

Suomalaisviranomaisen kyselyä luultiin huijausviestiksi. bit.ly/rahanpesu

va r u s t e l e k a n ta r i n a

Varustelekan perustaja ja verkkokaupan edelläkävijä Valtteri Lindholm kertoo yrityksensä vaiherikkaan tarinan kello 9.30 Yrittäjän Päivänä tapahtuman verkkosivuilla.

Laitilan lonkerogate

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas kehitteli liian vahvan lonkeron, jota ei saa myydä ravintoissa. bit.ly/lonkerogate

Verkostojen valtias Yrittäjä Tom Laineella on eniten LinkedIn-kontakteja Suomessa. Laine vinkkaa, miten oman verkoston saa kasvamaan ja mitä hyötyä suuresta verkostosta on. Mukana myös neljä vinkkiä asiakaspalvelusta. Sivu 20

t i l aa

Yrittäjä

vesa - matti väärä

Yrittäjän Päivää on vietetty vuosittain syyskuun 5. päivänä vuodesta 1997 alkaen. Tänä vuonna päätapahtuma järjestetään Helsingin Kampissa. Paikalle saapuu eri alan yrittäjiä, jotka näyttävät juhlakansalle taitonsa. Viestin valtiovallalta tuovat pääministeri Juha Sipilä ja Nuori Yrittäjyys ry:n kummi Alexander Stubb.

Viranomainen liikkeellä

t weetit

-l e ht i !

@Linnanahde

Maailma on muuttunut vuodesta 1991, paitsi AY. #yhteiskuntasopimus

Kauppiaan näkemykset

to imi tu s

Vaatekauppias Suvi Widgrén kirjoittaa nollatuntisopimukset kieltävästä laista: Kansalaisaloitteena meni läpi eduskuntaan päätettäväksi, että nollatuntisopimukset pitäisi kieltää lailla määrittämällä osa-aikatyöhön vähintään 18 tunnin viikkotyöaika. Jos tämä laki menisi läpi, veisi se Suomea entistä syvempään talousjamaan ja työttömyys kasvaisi entisestään. Miten niin? Lue lisää blogistani: bit.ly/nollasopimus

kimmo koivikko

@tpuustinen

Keskustelu yk-sopimuksesta on raskasta seurattavaa. Viekää se pois kulisseihin, syövyttämästä ilmapiiriä ja ihmisten luottamusta. #yks

@VenlaHeiskanen

Päättäjät, vapauttakaa nyt yrittäminen Suomessa - tehkää siitä riskittömämpää ja vähemmän byrokraattista, niin Suomikin nousee!

@VHyyti

Konsultointi vaihtui betoniin Marjet Mäkinen teki uraa kansainvälisten yhtiöiden konsulttina, mutta nyt hän johtaa betonialalla toimivaa perheyritystä. Seuraavassa Yrittäjä-lehdessä Mäkinen ja Eurokankaan Daniel Ward kertovat, mikä saa vaihtamaan oman uran perheyritykseen.

päätoimittaja 040 507 2762

josi tikkanen

uutispäällikkö 050 326 9701

katri simola

toimittaja 040 669 4976

Tämän päivän oivallus; yritys voi kasvaa vain mahdollistamalla ihmisten kasvun #kasvuyritys #johtajuus #socialpsychology

Lähetä meille uutisvinkkisi: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi


4

Yrittäjäsanomat

MENESTYS

Tällainen on yrittäjien Suomi

LIIKETULOSPROSENTTI (Mediaani)

Ahvenanmaan Brändössä on suhteessa yli kymmenkertainen määrä yrityksiä verrattuna listauksen häntäpäähän. Pelkkä määrä ei aina takaa laatua. Teksti kimmo koivikko Kuvitus maarit kattilakoski ja raija lehtonen

J

os kuljet Ahvenanmaan saaristossa, törmäät nopeasti toiseen yrittäjään. Kainuun nälkämailla todennäköisyys yhteiseen rupatteluhetkeen putoaakin jo viidesosaan. Tilastot nimittäin kertovat, että ahvenanmaalaisissa pikkukunnissa on laskennallisesti yli 100 yritystä tuhatta asukasta kohden. Ero on huima listauksen häntäpäähän. Muutamassa kunnassa yrityksiä on vaivaiset alle 20. Ahvenanmaan ja Lapin pikkukuntien dominoinnin yhteinen nimittäjä on matkailu. Saarilla on myös totuttu yrittäjyyteen. Lapissa yrittäjyyttä lisää vielä kaivannaisteollisuus. Piristävän poikkeuksen listan kärjessä tekee pieni Pyhäjärven kunta, joka sijaitsee noin puolivälissä Jyväskylää ja Oulua. Tilastojen perusteella kunnassa on 153 yritystä tuhatta asukasta kohden. Tilitoimistoyrittäjä Raija Leppäharju sanoo, että syynä vilkkaaseen yritystoimintaan on Pyhäsalmen kaivos. Se on tosin päätetty sulkea eli pk-yritykset joutuvat murroksen kouriin. – Kaivos on synnyttänyt paljon alihankintaa ja vaikuttaa välillisesti palveluihin.

Emme vielä nosta käsiä pystyyn, vaan kartoitamme tilannetta tulevaa varten. Vaarana tosin on, että alihankintayritykset voivat lähteä kunnasta, Leppäharju kertoo. Kemi sijoittuu häntäpäähän yritysten määrässä suhteessa kunnan asukaslukuun. Kemiläisen henkilöstöpalveluja tarjoavan yrityksen omistaja Anu Grönlund uskoo kotikuntansa vetovoimaan. – Paljon toimitiloja on tyhjillään. Tornio– Haaparannan kauppakeskukset houkuttelevat väkeä sinne. Toisaalta meillä käy asiakkaita esimerkiksi Oulusta. Kilpailu on kovaa, mutta löytyy täältä menestystarinoitakin, Grönlund sanoo.

Ahvenanmaa 4,5 Etelä-Karjala 3,3 Etelä-Pohjanmaa 5,7 Etelä-Savo 4,4 Kainuu 4,35 Kanta-Häme 4,1 Keski-Pohjanmaa 6,6 Keski-Suomi 4,6 Kymenlaakso 3,45 Lappi 5,3 Pirkanmaa 4,55 Pohjanmaa 5,8 Pohjois-Karjala 4,55 Pohjois-Pohjanmaa 5,3 Pohjois-Savo 4,4 Päijät-Häme 4,5 Satakunta 4,6 Uusimaa 3,8 Varsinais-Suomi 4,3 Koko Suomi 4,3

Määrä = Menestys? Yritysten määrän vertaaminen asukaslukuun on siinä mielessä reilu mittari, että se kertoo yrittäjien aktiivisuudesta. Menestyksestä se ei vielä kerro mitään. Ahvenanmaalaiset ja kainuulaiset yritykset ovat samalla viivalla, jos katsotaan niiden luottoluokituksia. Kainuussa on jopa vähän vähemmän heikkoja yrityksiä. Jatkossa yrittäjien katseet kääntyvätkin enemmänkin kohti Vaasan ja Kokkolan seutua, jos mittarina on menestys. Syykin on yksinkertainen: kahden viime vuoden aikana

SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO, % (Mediaani)

gallup X 3

Mikä ratkaisi yrityksen sijainnin? Mika Wahlgren, Palokan Puutuote, Jyväskylä Meidän syymme on hyvin yksinkertainen: ostimme yrityksen, joka toimii täällä. Ostimme yrityksen vuonna 2002. Ei ole ollut mitään tarvetta siirtyä muualle. Toimimme koko Suomessa, ja Jyväskylä on keskeinen paikka, josta on hyvä lähteä joka puolelle Suomea. Olen myös asunut täällä melkein koko ikäni.

Veli-Pekka Leppänen, Nanocomp, Kontiolahti Yrityksen alkuperäinen sijoittuminen alueelle juontaa juurensa paikalliseen yliopistoon ja siellä tehtävään fotoniikan tutkimukseen. Nykyisellään sijainnin merkitys on tässä suhteessa menettänyt merkitystään. Myynnistämme lähes 100 prosenttia menee vientiin. Päämarkkina-alueet ovat Aasia ja Pohjois-Amerikka. Se, että sijaitsemme Itä-Suomessa tuo usein yhden lisäpäivän logistiikkaan. Anttoni Kokkonen, KestoPutki, Vantaa Perustimme yrityksen Vantaalle, koska asun siellä. Pääkaupunkiseutu on pääalueemme. Teemme yhteiskumppaneiden kautta myös Uudellamaalla. Ammattitaitoinen työvoima on pääkaupunkiseudulla kalliimpaa kuin muualla Suomessa. Onneksi myös palveluhinnasto on täällä korkeampi.

Ahvenanmaa 4,5 Etelä-Karjala 5,8 Etelä-Pohjanmaa 7,1 Etelä-Savo 7,2 Kainuu 6,7 Kanta-Häme 7,7 Keski-Pohjanmaa 8,6 Keski-Suomi 8,0 Kymenlaakso 5,9 Lappi 7,7 Pirkanmaa 7,5 Pohjanmaa 7,2 Pohjois-Karjala 7,9 Pohjois-Pohjanmaa 8,3 Pohjois-Savo 7,0 Päijät-Häme 7,9 Satakunta 6,8 Uusimaa 7,3 Varsinais-Suomi 6,8 Koko Suomi 7,3

Lähde: Bisnode. Luvut vuoden 2014 tilinpäätöksestä.


5

Yrittäjäsanomat

 KESKITTYY  LÄNTEEN TOIMIVIEN YRITYSTEN MÄÄRÄ KUNNITTAIN 2013 (Yrityksiä 1000 asukasta kohden)

LIIKEVAIHDON KASVU, %

Eniten yrityksiä tuhatta asukasta kohden, 2013:

(Mediaani)

Ahvenanmaa -0,4 Etelä-Karjala 0 Etelä-Pohjanmaa 0 Etelä-Savo 0 Kainuu -1 Kanta-Häme 0 Keski-Pohjanmaa 0 Keski-Suomi 0 Kymenlaakso -0,2 Lappi 0 Pirkanmaa 0 Pohjanmaa -0,5 Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa 0 Pohjois-Savo 0 Päijät-Häme -0,3 Satakunta -0,1 Uusimaa 0 Varsinais-Suomi 0 Koko Suomi 0

1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) 9) 10) ...

Yli 100 yritystä 1000 asukasta kohden 80–99 yritystä 1000 asukasta kohden 70–79 yritystä 1000 asukasta kohden 60–69 yritystä 1000 asukasta kohden 0,4

Alle 60 yritystä 1000 asukasta kohden

Kainuu

• Vähiten C-luokan

yrityksiä, 3,6 % koko yrityskannasta

PARHAAT ELI AAA-LUOKAN YRITYKSET, % KOKO YRITYSKANNASTA

Keski-Pohjanmaa

Ahvenanmaa 2,42 Etelä-Karjala 3,17 Etelä-Pohjanmaa 2,89 Etelä-Savo 2,43 Kainuu 2,32 Kanta-Häme 3,60 Keski-Pohjanmaa 3,45 Keski-Suomi 3,01 Kymenlaakso 2,92 Lappi 2,39 Pirkanmaa 3,38 Pohjanmaa 3,30 Pohjois-Karjala 3,24 Pohjois-Pohjanmaa 3,24 Pohjois-Savo 2,83 Päijät-Häme 3,77 Satakunta 2,77 Uusimaa 4,28 Varsinais-Suomi 3,51 Koko Suomi 3,48

6,6 (mediaani) • Paras sijoitetun pääoman tuotto, 8,6% (mediaani)

• Paras liiketulosprosentti,

Brändö, 180,9 Kustavi, 162,7 Pyhäjärvi, 153,1 Kumlinge, 149,7 Kökar, 149,2 Eckerö, 141,6 Sottunga, 129,4 Kittilä, 118,8 Kolari, 112,2 Muonio, 106,3

24) Helsinki, 95,0 169) Tampere, 64,3 175) Seinäjoki, 64,0 183) Turku, 62,9 213) Pori, 59,1 214) Espoo, 58,8 219) Hämeenlinna, 58,2 227) Mikkeli, 57,2 231) Kokkola, 56,5 238) Rauma, 55,7 241) Lahti, 55,5 251) Rovaniemi, 54,4 255) Lappeenranta, 54,0 273) Jyväskylä, 52,0 276) Vaasa, 51,3 278) Vantaa, 51,1 289) Kotka, 49,6 290) Joensuu, 49,4 292) Kouvola, 48,9 298) Oulu, 47,8 310) Kajaani, 43,0

Pohjois-Karjala

• Paras liikevaihdon kasvu, 0,4 % (mediaani)

Uusimaa

• Eniten AAA-luokan

yrityksiä, 4,28 % koko yrityskannasta Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset 2013


6

Yrittäjäsanomat

kuvaukjas

Pohjanmaalla on enemmän teollisuuden alihankkijoita ja vähemmän palvelua suhteessa muuhun Suomeen. alueen yritysten liikevoittoprosentit ovat olleet parhaat koko Suomessa. Lisäksi yritysten luottoluokitukset ovat maan kärkeä ja heikkoja lenkkejä on vähän. Esimerkiksi viime vuonna Keski-Pohjanmaan yritykset kirjauttivat mediaanitasolla kolme prosenttiyksikköä kovemmat liiketulosprosentit Uudellamaalla sijaitseviin kollegoihin verrattuna. Tiedot selviävät yritysten luottoluokituksiin erikoistuneen Bisnoden Yrittäjäsanomille tekemistä laskelmista. Uudessa datassa on mukana 90 prosenttia tilikauden viime vuonna päättäneistä yrityksistä. Bisnoden kehitysjohtaja Matti Rahikka sanoo, että menestystä selittää paljon toimialarakenne. – Pohjanmaalla on enemmän teollisuuden alihankkijoita ja vähemmän palvelua suhteessa muuhun Suomeen, Rahikka arvioi. – Liikevoittoprosenttia voi pitää ihan hyvänä ottaen huomioon taloudellinen tilanne. Yritykset ovat timmissä kunnossa ja taloudelliset valmiudet investointeihin ovat olemassa, hän jatkaa. Aivan hurraahuutoihin ei pohjoisen Pohjanmaan suunnallakaan kannata ryhtyä. Voitot ovat syntyneet pitkälti tehostamisen kautta. Yritysten liikevaihdon kasvu oli mediaanina mitattuna nolla koko Suomessa. Joka tapauksessa teollisuuden ja palvelujen kysyntä kasvaa jatkossa. Siitä pitävät huolen investoinnit. Yrittäjäsanomat selvitti tammikuussa, mihin Suomessa investoidaan. Yli 40 miljoonan euron jätti-investoinneista lähes 30 prosenttia kohdistuu välille Vaasa–Kokkola–Oulu. Rahikka uskoo, että palvelualalla on tälläkin hetkellä jopa pieni yritysvaje. Vajetta tukee toimialarakenteen lisäksi tilasto, jonka mukaan esimerkiksi Oulunseudulla on 47,8 yritystä tuhatta asukasta kohti. Helsingissä, jossa palveluala on ylikorostunut maan keskiarvoon nähden, yritysten määrä on lähes tuplat.

Pitkä tie rakentaa Mutta miksi jotkut alueet menestyvät paremmin kuin toiset? Ja miksi joissakin kunnissa on jopa yli kymmenen kertaa enemmän yrityksiä, jos verrokkina on yritysten määrä suhteessa asukaslukuun? Yrittäjyyden professori Jarna Heinonen Turun yliopistosta listaa useita syitä. – Se on pitkä prosessi. Resurssit tulevat toistensa luo. Kyse on markkinoista, koulutuksesta, osaavista ihmisistä, rahasta ja julkisen sekä yksityisen sektorin yhteispelistä. Yksittäiset täsmätoimet eivät riitä, Heinonen luettelee. Heinosen ja Porin kaupungin kehittämispäällikön Timo Aron mukaan yritysten perustamisen määrään vaikuttaa myös alueiden historia. – Sillä on iso merkitys, kun vertaa Länsi- ja Itä-Suomea. Vahvoilla maaseutuvaltaisilla alueilla on paljon myönteisiä esimerkkejä yrittäjyydestä. Positiivinen ja toisaalta negatiivinen kierre vahvistavat itse itseään, Aro kertoo.

-13

Anu Grönlund näkee rajayhteistyössä potentiaalia myös kemiläisille, vaikka tällä hetkellä yritysten määrä suhteessa asukaslukuun onkin pieni.

Heikosti meni

Uusien yritysten määrä v. 2014 % kaikista yrityksistä Ahvenanmaa 9,41 Etelä-Karjala 7,81 Etelä-Pohjanmaa 6,35 Etelä-Savo 6,43 Kainuu 5,78 Kanta-Häme 8,60 Keski-Pohjanmaa 8,00 Keski-Suomi 8,64 Kymenlaakso 8,44

Lappi 6,60

Pirkanmaa 9,60 Pohjanmaa 7,79 Pohjois-Karjala 7,88 Pohjois-Pohjanmaa 7,79 Pohjois-Savo 7,03 Päijät-Häme 8,42 Satakunta 8,01 Uusimaa 11,64 Varsinais-Suomi 9,43

Koko Suomi 9,20 Lähde: Bisnode

Muutto ei mielessä Paljon alue- ja väestökehitystä tutkinut Aro ei usko pk-yritysten massamuuttoon Pohjanmaalle, vaikka alueelliset erot ovat Suomessa suuret. Yrittäjät ovat kotiseutu-uskollisia, ja kauppaa voi tehdä yli kuntarajojen. – Yritysten liikkuvuudesta kuntien välillä ei ole kunnon dataa olemassa. Lähtökohtaisesti yrittäjät ovat kiinnostuneita omasta alueestaan.

Yrityksiä ei synny: Huolestuttava tilanne Uusien yritysten määrä suhteessa koko yrityskantaan on jo osissa Suomea huolestuttavan alhainen. Bisnoden kehitysjohtajan Matti Rahikan mukaan ainoastaan Uudellamaalla tilanne on normaalia parempi. Normaalina määränä hän pitää kymmentä prosenttia koko yrityskannasta. Lähelle kymmentä prosenttia päästään Uudenmaan lisäksi myös Pirkanmaalla ja VarsinaisSuomessa. Uudeksi yritykseksi määritellään alle kaksi vuotta vanhat yritykset. – Uusia yrityksiä pitäisi tulla sama määrä kuin lopettaa. Esimerkiksi Kainuussa on varmasti jo yrittäjyysvajetta, Rahikka kommentoi. Kainuussa uusien yritysten osuus on jo alle kuusi prosenttia yrityskannasta. Kuutosella alkaviin lukuihin on tyytyminen myös Etelä-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa.

Kynnys viedä investoinnit muualle on korkea. Toisaalta isot kaupungit ovat hinnoitelleet esimerkiksi logistiikka-alan yritykset ulos, Aro kertoo. Kaupungit kilpailevat kuitenkin yrityksistä. Iso veturiyritys tuo mukanaan alihankinta-alan yritykset ja lopulta palvelusektorikin kasvaa. – Oikeastaan kilpailu on siirtynyt kaupunkiseutujen väliseksi. Se on näkymätöntä. Kukaan ei halua käydä sitä avoimin kortein, Aro arvioi.

Viime vuoden tilinpäätökset ovat valmistuneet 90-prosenttisesti. Niiden yritysten liikevaihto oli 238 miljardia euroa, laskua –13 prosenttia.

22

Tulosta syntyi

Liikevaihdosta ja tuloksista on putsattu konsernitilinpäätökset. Tulokset kasvoivat Bisnoden mukaan 2,5 miljardia eli 22 prosenttia.

1

Palkkoihin lisää Yritykset maksoivat viime vuonna palkkoja lähes 36 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoteen oli vajaat puoli miljardia eli yksi prosentti.

1

Koneitakin tuli Yritykset hankkivat koneita ja kalustoa 13,4 miljardilla eurolla. Kasvua edellisvuoteen oli noin 800 miljoonaa euroa eli yksi prosentti.


7

Yrittäjäsanomat

sini pennanen

Mediat kuntien päättäjille R

Kuntalehti Lisätkää kommunikointia, on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajan Anssi Kujalan viesti yrittäjille ja kuntien päättäjille.

syventävä lukukokemus

Näin syntyy yrittäjäystävällinen alue Kunta ei voi sijainnilleen mitään, mutta elinkeinopolitiikkaan voi vaikuttaa, toteaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala. Hänen mukaansa elinkeinopolitiikkaa tulee johtaa ”kulmahuoneesta”. – Tämä tarkoittaa sitä, että kunnan ylimmän virkamies- ja luottamusjohdon on keskityttävä kuntansa menestykseen, elinvoimaan entistä enemmän. Asian pitää olla pysyvästi ylimmän johdon asialistalla. Elinkeinopolitiikka ei voi olla vain yksi sektori vaan siitä on luotava selkeä visio, joka näkyy kaikessa ja kaikilla kunnan hallinnonaloilla, Kujala sanoo. Kujalan mukaan kunta voi vaikuttaa yritysten sijaintiin useilla keinoilla. Perusinfralla on merkitystä, mutta ne eivät enää yksin riitä yritysten määrän ja menestyksen edistämiseen. – Yritysten menestys syntyy ihmisistä, osaamisesta ja tuotekehityksestä. Kuntien tulee myös huomioida yrittäjien määrän merkitys. Yrittäjien määrää voidaan lisätä pitkällä aikavälillä yrittäjyyskasvatukseen panostamalla. Tämän lisäksi kunnissa tulee muistaa omistajavaihdosten merkitys. – Kannattaa toimia sen suhteen, että

elinkelpoisille yrityksille löytyy jatkajia.

Kommunikointi tärkeintä Kujalan mukaan yksittäisille yrityksille tärkeintä on toimiva vuoropuhelu yritysten kanssa. – Suurin puute yritysten näkökulmasta on vuoropuhelun puute. Tämä on korostunut sekä kuntien että seudullisten elinkeinoyhtiöiden kanssa. Kaiken yhteistyön alku on se, että yritykset tuntevat palvelut. Tiedon jakamisella voidaan saada uusia työpaikkoja. Suurikaan kunta ei pärjää yksin. Sen takia Kujala kehottaa kuntia panostamaan alueelliseen yhteistyöhön. Usean kunnan kokonaisuuksilla on myös pistää enemmän resursseja toimialoihin ja klustereihin, jotka voivat menestyä alueella. – Alueiden tulee tehdä valintoja, jotka ovat niille luontaisia. Mitä osataan, miten on aiemmin tehty ja miten voi jalostaa nykypäivään, Kujala sanoo. Kujala nostaa esimerkiksi Kittilän Levin matkailumenestyksen. Alueella päätettiin panostaa matkailuun, houkuteltiin alueelle alan sijoituksia ja tehtiin pitkäjänteistä työtä lentoyhteyden kehittämiseksi.

R Digilehti mukana kulkeva uutistarjonta

R

www.kuntalehti.fi tuoreet uutiset joka päivä kommentti

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Mikä on visio? Visio on unelma, tavoitetila, joka halutaan saavuttaa. Se vaatii näkemyksellisyyttä ja samalla valmiutta toimenpiteisiin, jotta visio voisi joskus toteutua. Sitten pitäisi vielä olla joukko osaajia, jotka sitoutuvat ja innostuvat pelaamaan yhteiseen maaliin. Helppoa paperilla. Käytännössä ei. Maailma on muuttunut, Suomi siinä mukana. Toimialat ovat murroksessa. Digitalisaatio vauhdittaa murrosta, kun toimintatavat muuttuvat. Päätä on kuitenkin turha laittaa pensaaseen. Murros tuo mukanaan tukun mahdollisuuksia. Kuntien ja yrittäjien pitää lisätä keskinäistä vuorovaikutusta, kommunikointia. Mitä halutaan saavuttaa, mitkä ovat vahvuudet ja millä toimenpiteillä se onnistuu? Kunnilla on tärkeä rooli koulutuksessa ja yrittäjyyskasvatuksessa. Se

on alku yrittäjyydelle sekä osaamiselle. Osaamista tarvitsevat niin teollisuus kuin startupitkin. Samalla kunnat voivat lopettaa kilpailun yritysten kanssa samoilla markkinoilla. Menneen ajan mallit eivät toimi. Yrittäjillä pitää puolestaan olla kunnianhimoa, näkemyksiä ja uskallusta vaatia tuloksia. Kuten Turun yliopiston yrittäjyyden professori Jarna Heinonen sanoo: ”Menestys on pitkä prosessi.” Hyvänä esimerkkinä on Ponsse ja Vieremän kunta. Kunta sijaitsee keskellä ei mitään. Siitä huolimatta tuotekehitykseen panostava, teollista internetiä ja digitaalisuutta hyödyntävä yritys on kerännyt ympärilleen laajan osaajien verkoston. Ja palvelusektori kehittyy samassa imussa. Esimerkkejä on muitakin. Kannattaa käydä opintomatkalla, jos oma visio puuttuu.

R Kunta.tv kanava kuntien päättäjille

Ota nyt suora yhteys markkinointipäällikkö Maritta Mäkelä maritta.makela@kuntalehti.fi ilmoitusmyynti Marianne Lohilahti marianne.lohilahti@netti.fi


8

Yrittäjäsanomat

kuvauljas

Uutiset

Meeri Alatalo perusti Carmenian yhdessä Johanna Rahkon kanssa vuonna 2010 ammattikorkeakoulun jälkeen. Nyt he tekivät yrityskaupan.

Yrityskaupoissa kovaa kasvua Erityisesti majoitus- ja ravintola-alan sekä metallialan yritykset käyvät kaupaksi. YRITYSKAUPpa  Oululainen ympäristösuunnittelun Carmenia Oy ei ole aivan tavallinen yrityskaupan tekijä. Yritys perustettiin vuonna 2010, kun yrittäjät olivat 24-vuotiaita. Nyt Carmenia on ostanut 70 prosenttia Viherrakennus Pihakukot Oy:stä. Pihakukoista on tullut Carmenian tytäryhtiö, jonka uutena toimitusjohtajana aloitti Carmenian hallituksen puheenjohtaja Meeri Alatalo. Alatalon mukaan yrittäjät halusivat mieluummin ostaa entuudestaan tutun yrityksen kuin aloittaa rakennuspuoli tyhjästä. – Aina on riski, kun ulkopuolista rahoitusta otetaan. Emme kokeneet rahoituksen saamista vaikeaksi. Saimme Finnveralta rahoituksen kauppaan, Alatalo sanoo. Carmenian tekemä osto on yksi Finnveran tänä vuonna rahoittamista yrityskaupoista. Kauppojen määrä on voimakkaassa kasvussa. Finnvera on ollut rahoittamassa vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana lähes 550 omistajanvaihdosta. Luvussa on kasvua 17 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Rahassa mitattuna kasvu on ollut vieläkin kovempaa. Finnvera on rahoittanut omistajanvaihdoksia yli 70 miljoonalla eurolla. Kasvua on peräti 67 prosenttia.

Yli 2 000 yrityskauppaa Finnveran luottopäällikkö Unto Väkeväinen arvioi, että tasaisen vauhdin taulukolla mitattuna tänä vuonna on mahdollisuus rikkoa tuhannen kaupan rajapyykki ja sadan miljoonan euron raja. Finnveralla on sormet pelissä arviolta 30 – 50 prosentissa kaikista yrityskaupoista. Näin ollen yrityskaup-

poja tehdään tänä vuonna Suomessa noin 2 000 – 2 500. – Yrittäjäpolvi ikääntyy ja moni katsoo nyt, että voiko toimintaa kehittää vai pitääkö myydä. Osa yrittäjiksi aikovista puolestaan näkee, että yritysosto on vaihtoehto oman yrityksen perustamiselle. Tämän lisäksi kasvuyritykset kasvavat myös ostoilla.

Kasvua ravintoloissa Väkeväisen mukaan omistajaa ovat nyt vaihtaneet erityisesti majoitusja ravitsemusalan, metallituotteita valmistavat ja vähittäiskaupan yritykset. – Metallissa on paljon pajayrityksiä. Yrittäjät ovat ikääntyneitä ja toimiala elää koko ajan. Vähittäiskaupassa pienet putiikit vaihtavat omistajaa. Myös ravitsemuspuolen yrityksissä tapahtuu paljon liikehdintää, Väkeväinen luettelee. Osapuolet eivät mielellään paljasta kauppahintoja, mutta varsinkin vähittäiskaupan kivijalkamyymälät ja ravitsemuspuolen yritykset ovat pieniä. Aiempien tutkimusten perusteella myytävän yrityksen liikevaihdon keskiarvo on noin 400 000 euroa. Valtakunnallisen omistajanvaihdoshankkeen projektipäällikkönä toimiva Mika Haavisto pitää Finnveran julkaisemia lukuja hyvänä trendinä. Yleisessä tiedossahan on, että Suomessa on yli 70 000 yrittäjää, jotka ovat täyttäneet jo 55 vuotta. – Yksi keskeinen ongelma yrityskaupoissa on ollut yrittäjien mielestä rahoitus. Finnvera on selvästi joustavoittanut luototuspolitiikkaansa ja se on hyvä. Rahoituksen lisäksi ongelmia on ollut yritysten arvonmäärityksessä ja myyjien

sekä ostajien kohtaamisessa, Haavisto sanoo. Toteutuneiden kauppojen määrän kasvu ei kuitenkaan vielä riitä. Kauppoja pitäisi syntyä tuplamäärä nykyiseen verrattuna. – Yrityskauppojen määrä laahaa pahasti, kun kuuntelee yrittäjien toiveita. Kaikki yritykset eivät ole yksinkertaisesti myyntikunnossa. Siihen pitää yrittäjien kiinnittää huomiota, Haavisto kertoo. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

Euromäärissä huima kasvu Finnvera rahoittanut alkuvuonna 550 omistajanvaihdosta 1 – 6/2015

1 – 6/2014

Muutos-%

Omistajanvaihdokset, yrityksiä

547 kpl

468 kpl

16,9 %

Omistajanvaihdokset, rahoitettu

71,4 M€

42,8 M€

66,8 %

Omistajanvaihdokset, tehtyjä päätöksiä

754 kpl

582 kpl

29,6 %


9

Yrittäjäsanomat

Tulokset paranevat, kasvu hidasta Raha Pk-yritysten

liikevaihto kasvaa heikosti. Yritysten liikevaihto oli ajanjaksolla heinäkuusta 2014 kesäkuuhun 2015 vaivaiset 0,8 prosenttia suurempi kuin vastaavalla jaksolla vuotta aiemmin. Yritysten liikevoittotaso oli 6,7 prosenttia suurempi vuotta aiempaan ajanjaksoon verrattuna. Yritysten kassoissa oli 7,8 prosenttia enemmän rahaa vuoden takaiseen ajanjaksoon verrattuna. Luvut selviävät Talenom-barometrista. – Pienten ja keskisuurten yritysten liikevaihto on edelleen hyvin tasaisella nollalinjalla. Keskimäärin liiketoimintoihin ei ole erityisemmin tullut vauhtia. Positiiviseksi uutiseksi voi tulkita jo sen, että laskua ei ole ollut pitkään aikaan. Ja kyllä ehdottomasti toukokesäkuun iloinen uutinen on se, että liikevoitot ovat kasvaneet. On opittu elämään nollakasvussa ja se näkyy tuloksissa ja hienosti myös pankkitileillä, toteaa Talenomin toimitusjohtaja Harri Tahkola.

Työpaikat syntyivät pieniin yrityksiin Johtaminen Suo-

messa oli avoimia työpaikkoja kuluvan vuoden toisella neljänneksellä noin 28 800, kertoo Tilastokeskus. Määrä on lähes yhtä paljon kuin vuotta aiemmin, jolloin avoimia työpaikkoja oli 27 800. Työpaikoista 76 prosenttia oli yksityisten yritysten tarjoamia. Määrä on kasvanut kymmenen prosenttiyksikköä viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, jolloin yksityisen puolen osuus avoimista työpaikoista oli 66 prosenttia. Avointen työpaikkojen määrä kasvoi erityisesti alle viiden hengen toimipaikoissa. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna avoimien työpaikkojen määrä kasvoi näissä toimipaikoissa 4 700:lla. Vähintään 50 hengen toimipaikoissa avoimien työpaikkojen määrä väheni toisella vuosineljänneksellä 5 100 avoimen työpaikan verran. Työnantajat arvioivat, että 43 prosenttia työpaikoista oli vaikeasti täytettäviä, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 36 prosenttia. Vaikeasti täytettäviä työpaikkoja oli avoinna erityisesti informaation ja viestinnän sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan aloilla.

yr i ttä jät.fi facebook.com/yrittäjät

Vientiä Iraniin EU on kohdistanut Iraniin pakotteita sen ydinohjelman vuoksi vuodesta 2007 alkaen ja maan ihmisoikeustilanteen takia vuodesta 2011 alkaen. Maahan kohdistuu yhä pakotteita, mutta niitä on osittain höllennetty. Lue lisää: bit.ly/iraninvienti

@yrittajat

yrittäjät.fi


10

Yrittäjäsanomat

jarkko översti

suomal ainen ulkomaill a

Paikallinen sopiminen tärkeä askel Pia Ikkala myy teetä Lontoossa Olen kotoisin Ulvilasta. Opiskelin Turussa juristiksi ja valmistumisen jälkeen työskentelin Helsingissä ja Tukholmassa. Barcelonassa suorittamani MBA-tutkinnon jälkeen muutin Ranskaan töihin. Lontooseen muutin kymmenen vuotta sitten. Liityin Skypen silloin alle sadan hengen tiimiin ensimmäiseksi juristiksi. Sapattivapaani aikana sain idean omasta yrityksestä. Ruokavalioni muuttui ja kahvinjuonti jäi. Huomasin, että Lontoossa oli teenjuojille selkeästi vähemmän ja huonompaa tarjontaa kuin kahvittelijoille. Aloin kehittää teeblendejä ja perustin Piachan vuoden 2013 lopussa. Teebaarin ovet aukesivat joulukuussa 2014. Vastaanotto on ollut mahtava. Saamme palautetta teen mausta, kaupan viihtyisyydestä ja siitä, että vihdoin on tarjolla jotain muuta kuin kahvipaikka. Valikoimassa on 25 teetä, joita voi juoda paikan päällä tai ostaa irtoteenä kaupasta ja nettikaupasta. Lontoossa on paljon startup-toimintaa nimenomaan teknologia- ja ravintola-alalla ja verkostoituminen on helppoa. Ongelma on lähinnä runsaudenpula. Oma aika pitää priorisoida ja yhteistyökumppanit valita huolella. Paras yrittäjyyden tuki on valtion antama verohelpotus pienyritykseen sijoittavalle. Sijoittaja voi yleensä vähentää puolet sijoituksen määrästä seuraavan vuoden veroissaan. Kaikki muut tuet ja neuvot kalpenevat tämän rinnalla ja hyville ideoille on huomattavasti helpompi kerätä rahaa. Lontoossa eläminen on kallista, nopeatahtista ja työpainotteista. Täällä viihtyy, kun nauttii siitä ettei ole tekemisen puutetta. Jos kaipaa elämänlaatua, löytyy Finnairilta kolmen tunnin lento pohjoiseen. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Järventaus: Julkisen talouden tasapainotus, sääntelyn parantaminen, paikallinen sopiminen ja veromuutokset ovat hallitusohjelman tärkeimmät kirjaukset. Laki  Hallituksen ohjelmaansa kirjaama paikallinen sopiminen olisi toteutuessaan iso työelämän murros, joka auttaisi Suomea myös kuromaan kiinni palkkakustannuskilpailukykyä, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. – Se mahdollistaisi, että suomalaiset yritykset ottaisivat kiinni kustannuskilpailussa kilpailijamaiden yrityksiä. Olemme olleet tässä asiassa jäljessä Saksaa, Ruotsia ja Tanskaa. Paikallinen sopiminen voisi toteutuessaan mahdollistaa esimerkiksi palkoista, pekkaspäivistä ja työajoista sopimisen. – Tämä ei ole teknisesti vaikea asia toteuttaa, jos tahtoa löytyy. Työmarkkinapoliittisesti se on iso asia, Järventaus sanoo. Hallituksen asettaman selvitysmiehen selvitys paikallisesta sopimisesta julkaistaan lokakuun puolessa välissä. Järventauksen mukaan hallituksen on parannettava yritysten kilpailukykyä hallitusohjelman kirjauksilla, kun yhteiskuntasopimusneuvottelut kariutuivat elokuussa. Veroihin helpotusta 2017? Keväällä ilmestyneessä hallitusohjelmassa nostettiin esille useita yrittäjille tärkeitä asioita. Näistä Järventaus nostaa merkittäviksi sääntelyn parantamisen ja julkisen talouden tasapainottamisen. – On hyvä, että ensimmäinen talousarvioesitys on hallitusohjelman mukainen, eli pyrkii vähentämään menoja. On tärkeää antaa signaali, että julkista taloutta pyritään tasapainottamaan.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Jussi Järventauksen mukaan hallitusohjelmassa on paljon yrittäjien kannalta hyviä kirjauksia.

Hallitusohjelman muita kirjauksia Koeaika pidemmäksi Hallitus aikoo toteuttaa uudistuksia, jotka madaltavat työllistämisen kynnystä, lisäävät yritysten kasvuhalua ja parantavat työntekijöiden kykyä sopeutua muutoksiin. Hallitus lupaa pidentää koeaikaa, mahdollistaa alle vuoden määräaikaisen työsuhteen ilman eri perustetta ja joustavoittaa takaisinottovelvoitetta irtisanomistilanteessa.

Lomasairastamiseen omavastuuta Sairauspoissaoloja ja sairausriskin vaikutuksia työnantajalle on tarkoitus vähentää sisällyttämällä viiden viikon ja sitä pidempiin vuosilomiin kuuden päivän omavastuu vuosilomalla sairastumisesta.

Oppisopimuskoulutuksen tarjoaminen yrittäjälle taloudellisesti kevyemmäksi Hallitusohjelmassa luvataan uudistaa oppisopimuskoulutusta niin, että työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa kevennetään.

Hallituksen ensimmäinen talousarvioesitys ei sen sijaan sisältänyt vielä pienyrittäjien arkea helpottavia muutoksia, jotka hallitusohjelmaan on kirjattu. Hallitusohjelmaan on kirjattu

yrittäjävähennys elinkeinonharjoittajille ja henkilöyhtiöille sekä maksuperusteinen arvonlisävero. Järventaus uskoo, että veromuutokset säädetään ensi vuonna vuoden 2017

budjettiin. – Pienyrittäjät ovat pitkään odottaneet perusteltua verokannustinta, Järventaus sanoo.

Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

”YRITTÄJÄ. ELÄKKEELLÄ?” Koska yrittäjällä on vähän aikaa ja paljon kysymyksiä, ehdotamme, että sinä teet sitä mitä parhaiten osaat ja me huolehdimme tulevaisuuden turvastasi. Kysy yrittäjän työeläkevakuuttamisesta – vastaamme tutkitusti erittäin ripeästi!

Soita numeroon 020 694 730 tai käy osoitteessa www.elo.fi/kysy

Olemme Elo, Suomen suosituin työeläkevakuuttaja. Suomalaisista yrityksistä joka kolmas ja yrittäjistä yli 40 % hoitaa työeläkevakuutuksensa Elossa. Liity hyvinvoivien asiakkaidemme joukkoon. Elon vakuutukset saat myös kumppaniemme LähiTapiolan, Fennian ja Turvan kautta. Katso lisää www.elo.fi.


11

@Heinmannn

Veroa palkansaajaa enemmän Yrittäjän veroaste on tasan viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin palkansaajan, jolla on sama tulotaso. Kun palkansaajan veroaste on 28,8 prosenttia, maksaa yrittäjä tuloistaan veroa 33,8 prosenttia. Tulotasona on käytetty yrittäjien keskimääräistä veronalaista vuosituloa vuodelta 2013, jolloin se oli 46 141 euroa. Vertailuun on laskettu ansio- ja pääomatuloista maksettavat verot sekä lakisääteiset vakuutusmaksut. – Lopputulokseen vaikuttavat muun muassa tulojen rakenne ja erot sosiaaliturvamaksuissa, Suomen Yrittäjien ekonomisti

Yrittajan keskimaarainen tulotaso lienee korkeampi kuin palkansaajan? #nollatutkimus @SarasvuoJari

”Vuonna 2013 keskipalkka Suomessa oli 3284 euroa kuukaudessa. Lähes kaksi kolmasosaa yrittäjis-tä ansaitsi alle keskipalkan.”/TE

Petri Malinen selventää. Tiedot selviävät Suomen Yrittäjien julkaisemasta Yrittäjän tulot ja verot -selvityksestä. Selvitys perustuu Verohallinnon keräämiin tietoihin YEL-vakuutettujen yrittäjien ja palkansaajien tuloista ja veroista vuonna 2013.

@PSuurhasko

edelleen jaksan hämmästyä näistä harhakäsityksistä, mitä ihmisillä on yrittäjän työstä.

Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

Laki muuttuu: Koskee tuhansia yrityksiä Laki Tilaajavastuulakia yhdenmukaistetaan ja tiukennetaan syyskuun 1. päivästä lähtien. Laki velvoittaa ulkopuolista työvoimaa käyttävän työn tilaajan selvittämään, että hänen sopimuskumppaninsa hoitavat lainmukaiset velvoitteensa. Yrittäjien kannalta uudistuneessa tilaajavastuulaissa on kolme hyvää ja kaksi huonoa puolta.

Hyvät puolet ovat siinä, että sopimuskumppanin töppäilystä ei seuraa taloudellista vastuuta, selvitysvelvollisuus koskee jatkossa yli 9 000 euron sopimuksia ja sopimuskumppanin verovelka ei haittaa. Sitten huonoihin puoliin. Tilaajan selvitysvelvollisuus laajenee koskemaan työterveyshuoltoa. Jos potentiaalisella työnantajayrityksenä toimivalla sopimuskumppanilla ei ole

työterveyshuoltoa, ei tilaaja voi tehdä sopimusta. Myös laiminlyöntimaksua sekä korotettua laiminlyöntimaksua nostetaan ja korotettua maksua sovelletaan jatkossa kaikkiin tilaajavastuulain alaisiin sopimuksiin. Tilaajan ei tarvitse pyytää tietoja, jos hän voi perustellusti luottaa siihen, että sopimusosapuoli täyttää lakisääteiset velvoitteensa. Tällaisia osapuolia

ovat muun muassa valtio, kunta ja seurakunta sekä julkiset osakeyhtiöt, valtion liikelaitokset, kunnan omistamat yhtiöt tai vastaavat ulkomaiset yritykset. Luottamuksen voidaan katsoa toteutuvan yleensä myös, jos sopimuksen osapuolen toimintaa tai sopimussuhdetta voidaan pitää vakiintuneena. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Suomen Yrittäjien opiskelijajäsenyys on starttipakettisi yrittäjyyteen! #Opiskelijaedut Säästä yrittämisessä ja sen harjoittelussa tarvitsemistasi palveluista

nuOretYrittajat.fi

#Yrittäjäkoulutukset Kehitä yrittäjänä tarvitsemiasi avaintaitoja

mä OOn mun #Verkostotapahtumat Tutustu yrittäjiin ja muihin yrittäjäksi aikoviin

pOmO!

#Yrittäjämediat Seuraa yrittäjyyden ilmiöitä ja trendejä

Lue lisää ja liity www.nuoretyrittajat.fi

Svea Ekonomi on osa ruotsalaista Svea-rahoituslaitosta, jonka rahat ovat käytettävissä yrityksesi menestykseen.

Enemmän rahaa suomalaisille.

Yrittäjän keskimääräisellä tulotasolla yrittäjän veroaste on 33,8 prosenttia ja palkansaajan 28,8 prosenttia. =+17,4%.

09 4242 3080 | myynti@svea.fi | www.svea.fi/myylaskut

@SarasvuoJari

SOMMAREN ÄR KORT

Myös osinkotuloissa on suurta vaihtelua. Vuonna 2013 yrittäjät saivat listaamattomista osakeyhtiöistä yhteensä noin 1,4 miljardin euron osingot. Keskimääräinen osinko oli vajaat 18 000 euroa, mutta suurin osa sai huomattavasti vähemmän. Osinkotulot jäivät alle 5 000 euron noin 80 prosentilla yrittäjistä.

Ota yhteyttä. Katsotaan yhdessä sinulle paras ratkaisu. Kysy myös factoring- sekä laskutus- ja reskontrapalveluistamme.

Verot  Rahasta vai rakkaudesta lajiin? Yrittämiseen on monia syitä, mutta ainakaan se ei takaa automaattisesti pääsyä koviin tuloihin. Suomen Yrittäjien kesällä julkistama tutkimus osoittaa, että yrittäjien tulot jakaantuvat erittäin voimakkaasti. Yrittäjän keskipalkka oli 3 284 euroa kuukaudessa vuonna 2013. Lähes kaksi kolmasosaa yrittäjistä ansaitsi alle tämän määrän. Vuodessa yrittäjän keskimääräiset tulot olivat yhteensä 46 141 euroa. Vuonna 2012 yrittäjien keskimääräiset tulot olivat 44 974 euroa. Reilu viidennes yrittäjistä jäi vuosituloillaan alle 15 000 euron. Heidän yritystoimintansa saattaa olla osapäiväistä tai sivutoimista. Noin viidennes yrittäjistä ansaitsi toissavuonna yli 55 000 euroa vuodessa. Osa heistä ansaitsi huomattavasti enemmän. Tutkimuksen tulohaitarin ääripäässä oli yli 300 000 euroa vuodessa ansaitsevat yrittäjät. Tähän luokkaan nousi vain 1 087 yrittäjää.

pixmac

Yrittäjien välinen tulonjako on huomattavasti suurempi kuin palkansaajilla.

Sinä päätät, mitkä laskut myyt – vaikkapa yksittäisen asiakkaan tai tiettyyn projektiin liittyvät maksut. Me emme jätä sinua pulaan vaikeinakaan aikoina. Halutessasi kannamme myös luottoriskin.

Terävin kärki hämää

RAHAT KASSAAN VAIKKA

A n a ly y s i

Kun yrityksesi tarvitsee rahaa nyt ja tässä, myy laskusi Svea Ekonomille. Saat rahat käyttöösi heti.

Yrittäjäsanomat


12

Yrittäjäsanomat

Julkkis suositteli –  Myynti räjähti Markkinointi Tv-tuottaja Arman Alizad kehui heinäkuussa sosiaalisessa mediassa muun muassa kameraliikettä, grillikioskia ja kehystämöä. Suosittelut ovat tavoittaneet jopa satojatuhansia ihmisiä. – Esimerkiksi grillijutun näkyvyys on ollut valtava. Facebookissa se on tavoittanut noin 400 000 ihmistä. Twitteristä ja Instagramista en saa vastaavia tietoja, mutta villi veikkaus on, että se on tavoittanut yhteensä vajaat miljoona ihmistä, Alizad kertoo. Facebookissa Alizadin Kill Arman -profiililla on lähes 130 000 tykkääjää, Twitterissä Alizadia seuraa liki 135 000 ihmistä ja Instagramissa seuraajia on lähes 90 000. Yrityssuosittelut eivät ole maksettuja. – Ne ovat täysin spontaaneja. Eihän tuollaista mainosta voi ostaa rahalla. Suosittelen, jos kohtaan hyvää asiakaspalvelua tai jos on hyvä vinkki, jonka haluan jakaa faneille ja seuraajille, Alizad sanoo. – On kiva tukea niitä, jotka sen ansaitsevat, ja kertoa siitä kaikille. Tykkään itsekin lukea suositteluja, kun joku on käynyt jossain ja vinkkaa siististä jutusta, hän jatkaa. Monet Alizadin suosittelemat paikat ovat perinteisiä liikkeitä, joista saa hyvää palvelua. Sen sijaan huonoja kokemuksia tvtähti ei jaa sosiaalisessa mediassa.

Nimestään huolimatta Pohjanmaan Grilli sijaitsee Espoossa.

Asiakasryntäys grillille Kolmisen kuukautta sitten avattu grillikioski Pohjanmaan Grilli on kokenut kehujen ansiosta asiakasryntäyksen. – Sillä on ollut huomattava vaikutus. Jono oli jopa kymmenien metrien pituinen, kertoo yrittäjä Teemu Tamppari. Hän omistaa grillin veljensä Topi Tampparin kanssa. – Emme ole vielä oikein mainostaneet missään, kun olemme odottaneet, että saamme henkilökunnan

koulutettua ja puitteet kuntoon, Teemu Tamppari sanoo. Muille yrittäjille Topi Tamppari antaa vinkiksi etsiä hyvä markkinarako, erottua muista yrityksistä ja vakuuttaa asiakkaat hyvällä palvelulla ja tuotteella. Kun nämä asiat ovat kunnossa, voi suosittelu osua kohdalle. Julkisuuden henkilön yrityssuosittelulla voi olla hyvin merkittäviä vaikutuksia, sanoo sosiaalisen median asiantuntija ja yrittäjä Harto Pönkä. – Jokainen voi omasta kokemuksestaan huomata, että kun tuttu tai luo-

tettava henkilö kehuu jotain, niin sillä on suurempi vaikutus kuin mainoksella. Ilmiö on tuttu myös esimerkiksi muoti-, kauneus- ja sisustusblogeista, Pönkä kertoo. Suositteluja ei kannata kalastella liian innokkaasti, mutta yritys voi helposti tehdä itsestään vetovoimaisemman tuottamalla sekä jaettavaa että tykättävää sisältöä kotisivuilleen ja sosiaalisen median kanaviin. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

VALTAKUNNALLINEN KUMPPANISI KAIKISSA LAKIASIOISSA ELOKUUN JÄSENETU YRITTÄJILLE: OSAKASSOPIMUS! Lue lisää nettisivuiltamme hakusanalla ”elokuun edut”

Kaikki yrityksesi lakipalvelut yhdestä osoitteesta

Osallistu yrittäjämatkalle. Viro 16-17.10.2015

Saat Suomen Yrittäjien jäsenenä korkeatasoiset lakipalvelut One stop periaatteella – edullisesti! Monessa yrityksessä on jo ulkoistettu lakiasiat meille, kysy lisää, niin yllätyt.

TUTUSTUMISMATKA PK-yritysten päättäjille ja yrittäjille, jotka ovat TUTU kiinnostuneita kuulemaan Viron tarjoamista mahdollisuuksista juuri heidän yritystoiminnalle. Lähde mukaan verkostoitumaan. Matkan aikana Virossa ja Narvassa toimivien suomalaisten yritysten edustajat kertovat Viron kevyemmästä yritysverotuksesta, monista muista eduista, sekä omista kokemuksistaan ja siitä, mitä hyötyä heille on ollut liiketoiminnan osittaisesta siirtämisestä Viroon. Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus ja se järjes järjestetään nyt ensimmäisen kerran.

Olemme yrittäjän puolella! Keikkalakimiehet - henkilöstöpalvelut Uu Uuden konseptin idea on tarjota juridisia asiantuntijapalveluja kustannustehokkaammin kuin koskaan aiemmin. Haluamme rohkeasti haastaa perinteiset ja konservatiiviset toimintatavat! Lue lisää nettisivuiltamme hakusanalla ”keikkalakimies”.

Yrityskaupat ja yritysvälitys Tarjoamme erittäin korkeatasoista palvelua kaikissa yrityskauppoihin ja sukupolvenvaihdoksiin liittyvissä kysymyksissä. Yritysvälitysyksikkömme myös etsii ostajan yrityksellesi tai yrityksesi liiketoiminnalle.

Matkalle osallistujien määrä on pilottihankkeessa rajallinen. Matkan hinta tulee olemaan SY:n jäsenyrityksille vain n. 250-300 euroa.

ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIETOJA:

JuriNet Oy, Sales Manager, Juha Hytti, p. 029 009 2590, 050 4130556, juha.hytti@jurinet.fi.Lue lisää nettisivuiltamme hakusanalla ”yrittäjämatka”

Me JuriNetissa haluamme tehdä asioita mutkattomammin ja tarjota asiakkaalle vähemmällä enemmän.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Puhelin 029 009 2590, info@jurinet.fi www.jurinet.fi


Katso uudet yritykset tiistaisin, AAA-yritykset torstaisin.

Q&A

yrittäjät.fi

Valokuvan ja puun liitto Miksi perustit oman yrityksen? Halusin toteuttaa omaa unelmaani. Haluan luoda jotain omaa ja uutta, jota ei ole aikaisemmin ollut. Suomessa ei ole toista samanlaista yritystä. Sain idean kolmisen vuotta sitten. Minulla on tietokoneella noin 40 000 ottamaani valokuvaa, joille halusin parempaa käyttöä, joten päätin alkaa tehdä niistä massiivipuutauluja. Kertoisitko tekniikasta tarkemmin? Kuvia ei paineta puulle, koska silloin valokuvan laatu kärsii. Valokuva tulostetaan laadukkaalle mattapaperille ja liimataan massiivipuupalaan, joka on petsattu asiakkaan valitsemalla värillä. Viimeistelyn jälkeen niistä tulee yhtenäinen taideteos. Miten sait ensimmäiset asiakkaasi? Osallistuin elokuussa hyväntekeväisyystapahtumaan, josta sain ensimmäisiä asiakkaita. Sitä ennen tutut ja tutun tutut olivat jo tilanneet. Pidän ihmisten kanssa puhumisesta kasvokkain. Paikan päällä he voivat tuntea käsissään puun ja mattapaperin pinnan. Myös puun tuoksu kahlitsee.

Pyrin siihen, että jossain vaiheessa minulla on kivijalkakauppa ja galleria. Oletko osannut varautua kaikkeen? Kaikki ei mennyt kuten olin suunnitellut. Ensimmäisen firman nimi ei mennyt läpi, koska sanalla oli rekisteröity tavaramerkki ulkomailla. Starttirahaa sain puoleksi vuodeksi. Kiitos uuden hallituksen, en usko saavani siihen jatkoa.

Luava Luava valmistaa käsin tehtyjä massiivipuutauluja valokuvista. Valokuvat voivat olla joko asiakkaan omia tai yrittäjä Juuso Virtasen ottamia. Puu on mäntyä. Virtanen perusti yrityksensä alkukesästä. Lisätietoja osoitteessa: www.luava.fi sekä Instagramissa @luavaofficial

Mitä vinkkejä antaisit muille uusille yrittäjille? Ei pidä jäädä hiomaan täydellistä, koska mikään ei ole koskaan valmista. Itsekin julkaisin kotisivuni, vaikka ne eivät olleet vielä valmiit ja olen muokannut niitä saamani rakentavan palautteen pohjalta entistä paremmiksi. Verkkosivujen ylläpito ja sosiaalisessa mediassa olo ovat todella tärkeitä. Sosiaalisella medialla on ihan älyttömän iso vaikutus, sillä siellähän kaikki ovat. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Yrittäjä Juuso Virtanen yhdistää petsatun puun ja valokuvan taideteokseksi.

Johan on! Syksyn kokouspaketit täysihoidolla edullisesti ennakkoon 31.8. asti.

Esim.

Esim.

Esim.

89

149 €/hlö

€/10 kpl Star-lk

22 h -kokousristeily Helsingistä Tallinnaan

Päivä Tukholmassa -kokousristeily Helsingistä

Sarjaliput Helsinki–Tallinna

€/hlö

250

Katso kaikki Merimarkkinahinnat: tallinksilja.fi/kokous Lisätiedot ja varaukset Tallink Siljan kokous- ja ryhmämyynnistä puh. 010 804 123 ma–pe 9–17. Puhelun hinta kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 7,17 snt/min (sis. ALV 24 %).

meeri utti

13

Yrittäjäsanomat


14

Yrittäjäsanomat

Pääkirjoitus

Keskustelu

facebook.com/yrittäjät

@yrittajat

yrittäjät.fi

pixhill

4 x fa k ta

63 Pk työllistää

Kävisitkö kylässä

Y

hteiskuntasopimusneuvottelujen kariutuminen nosti taas ikävästi pintaan vastakkainasettelun työntekijöiden ja työnantajien välillä. Keskustelua ovat leimanneet työntekijöiden selkänahasta repiminen ja toisaalta Portugaliin pakenevat vuorineuvokset. Ei siis järin älyllistä keskustelua. Varsinkin, kun vuoden 2013 tilastojen mukaan 63 prosenttia työntekijöistä työskentelee nykyään pk-yrityksissä. Ja jatkossa määrä vain kasvaa. Tutkimusten valossa selkänahasta repiminen ei kuulu pk-yritysten eikä varmasti suurempienkaan yritysten kulttuuriin. Vuorineuvoksetkin ovat pk-yrityksissä aika vähissä. Suomen Yrittäjät on selvittänyt vuosittain työelämän laatua. Aineisto perustuu työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometriin. Tutkimuksesta selviää, että työntekijät pienissä yrityksissä ovat tyytyväisimpiä siihen, miten he voivat vaikuttaa omaan työtahtiinsa, työtehtäviinsä ja töiden

Pk-yrityksissä työskenteli 63 prosenttia työntekijöistä vuonna 2013. Alle 50 työntekijän yritykset työllistivät 44 prosenttia henkilöstöstä. jakamiseen. Mielenkiintoista on myös havaita, että alle kymmenen hengen yrityksissä yhdeksän kymmenestä pitää työntekijöiden ja johdon välisiä suhteita avoimina sekä luottamuksellisina. Sama vastausprosentti tulee oikeudenmukaisesta kohtelusta. Suuremmissa yrityksissä luvut heikkenevät viidellä prosenttiyksiköllä. Mitä tuloksista pitäisi päätellä? Ainakin sen, että vastakkainasettelua rakennetaan vailla todellista pohjaa. Joko tahallaan tai tahattomasti. Yksi keino muuttaa mielikuvia vastaamaan enemmän totuutta on tiedon lisääminen. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat nimikkoyrittäjät. Eli jokaisella kansanedustajalla on oma nimikkoyrittäjänsä. He tapaavat keskenään ja vaihtavat tietoa yrittäjyydestä. Ei varmaan olisi pahitteeksi, jos Hakaniemen järjestöpampuillekin nimitettäisiin jatkossa oma nimikkoyrittäjä.

kolumni

Kilpailukyvyn avaimet ovat hallituksella

Jussi Järventaus, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja jussi.jarventaus@ yrittajat.fi

Paljon puhuttu yhteiskuntasopimus kaatui. Hallituksen neuvotteluille asettama tärkeä tavoite viiden prosentin yksikkötyökustannusten alentamisesta oli jotakin aivan muuta, mihin työmarkkinapöydässä on totuttu. Onneksi hallituksella on kuitenkin myös omassa ohjelmassaan kilpailukyvyn kohentamisen eväät. Pitkäaikainen tavoitteemme paikallisen sopimisen edistämisestä lainsäädännön muutoksin on näet vihdoin hallitusohjelmassa. Ohjelmakirjauksen toteuttaminen merkitsisi sitä, että työpaikoilla voitaisiin nykyistä laajemmin sopia työsuhteen ehdoista, kuten palkoista ja työajoista. Sopiminen voisi koskea esimerkiksi pekkaspäiviä, lomarahoja, ylityökorvauksia ja muita työehtoja siten, että työpaikat voidaan säilyttää ja lisätä niitä. Lainmuutos antaisi mahdollisuuden kustannuskilpailukyvyn palauttamiseen ja ennen kaikkea siihen, että löydettäisiin yrityksille ja sen työntekijöille parhaiten sopivat työelämän käytännöt. Arviomme mukaan tämä työelämän rakennemuutos palauttaisi Suomen kustannuskilpailukyvyn muutamassa vuodessa, kun työpaikoille annettaisiin laajemmat mahdollisuudet käyttää tervettä järkeä. Näin tapahtui Saksassa viime vuosikymmenellä. Maan tulevaisuuden kannalta on oleellista, että hallitus toteuttaa ohjelmassaan olevat työelämän muutokset rohkeasti ja nopeasti. Hallitusohjelman toteuttaminen on nyt tärkeintä ja siihen mekin osaltamme panostamme. Yhteiskuntasopimuksen kariutuminen muuttaa vääjäämättä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyösuhteita. Suomen Yrittäjille on tärkeintä, että laaja yrittäjäkenttä otetaan mukaan työmarkkinoiden uudistamiseen. Sisällöt kuitenkin ratkaisevat, eivät muodot ja prosessit. Pienillä työnantajayrityksillä on näyttöä hyvästä työllisyyskehityksestä ja toimivista suhteista työntekijöiden kanssa. Samalla rakentavalla asenteella Suomen Yrittäjät osallistuu maamme hyvinvoinnin turvaamiseen.

90 Tasa-arvoa

Alle 10 hengen yrityksissä 90 prosenttia on sitä mieltä, että esimies kohtelee työntekijöitä oikeudenmukaisesti. Isommissakin luvut ovat hyvät.

89 Avoimuutta

Alle 10 hengen yrityksissä 89 prosenttia on sitä mieltä, että suhteet ovat avoimet. Isoissakin tätä mieltä on 75 prosenttia vastaajista.

83

Uutta oppimaan

Alle 10 hengen yrityksissä 83 prosenttia sanoo, että työpaikalla voi oppia uusia asioita. Isommissa vähintään 75 prosenttia on samaa mieltä.


15

Yrittäjäsanomat

Miltä näyttää yritysten investointirintamalla?

3

1

Veikko Kiili, Puutuote Veikko Kiili Ky ”Kasvuhalukkuutta on osalla yrittäjistä ja he ovat tehneet isojakin investointeja. Eli ei tämä nyt ihan jumissa ole. Kasvu keskittyy valmistavaan teollisuuteen ympäri Pirkanmaata. Huippuvuosien tasolle ei kylläkään päästä. Suurin kynnys investoinneille on yleinen luottamuksen puute. Alleviivaan nimenomaan luottamusta, sillä nythän on hyvä aika investoida. Raha on halpaa jne. Nokian hiipuminen on ollut Pirkanmaalle kova isku. Meillä ei oikein ole sellaista veturia tällä hetkellä. Asuntotuotantoon kaavoitetaan uusia alueita varsinkin Tampereella. Sitä tulee jatkossa paljon työtä yrityksille.”

3

Lue lisää: yrittäjät.fi

Juhani Hyry, Hyrles Oy ”Yritysten investointihaluttomuus on ongelma. Varsinkin pk-sektorilla investoidaan heikosti. Yritykset vetävät vain vanhoilla vehkeillä. Sen takia putoamme kelkasta kovaa vauhtia, se koskee niin teollisuutta kuin kauppaakin. Kilpailijat menevät ohi. Vuoden 2008 jälkeen on joka vuosi luvattu, että seuraavana vuonna alkaa kasvu. Nyt yrittäjien usko tulevaisuuteen on loppunut. Epävarmuutta on niin paljon. Uudellamaalla on paljon aloja, missä ei tarvitse hirveästi investoida. Ne on näitä mies ja mac -yrittäjiä. Se on positiivista.”

2

W

piirros janne harju

Perinteinen pk-yritysten barometri julkaistaan vajaan kahden viikon kuluttua. Yrittäjäsanomat kysyi etukäteen tunnelmia yritysten investoinneista.

2 5 4

4

Jyrkkä pudotus

Vuoden ensimmäinen pkbarometri kertoi, että odotukset investointien lähiajan kehityksestä romahtivat. Vastaavaa pudotusta ei ollut vuosikausiin.

Hanna Munter, Harjula Catering Oy ”Varsinais-Suomeen on tullut muutamia pirteitä uutisia. Telakan menestyminen on henkisesti tärkeää. Koko klusterille. Se luo taloudellista toimeliaisuutta koko alueelle. Toisaalta Microsoftin tilanne Salossa oli ikävämpi uutinen. Pk-yrittäjät ovat varovaisen optimistisia. Voi sanoa, että huonommassakin tilanteessa on oltu. Osalla on täysi rähinä päällä. Pyrimme nyt rakentamaan laajan verkoston, joka keskittyy Varsinais-Suomen kilpailukykyyn. Mukaan on tulossa koulutusorganisaatioita, päättäjiä ja yrittäjiä.”

5

Minna Nissilä, Leppälehdon Puutarha Oy ”Minun korviini ei ole ainakaan mitään ihmeitä kuulunut, että olisi suurempaa halukkuutta investointeihin. Moni yrittäjä kokee olevansa taloudellisissa vaikeuksissa. Hintakilpailu tilauksissa on kovaa. Ac/Dc:n konsertti oli hieno piristysruiske, joka toi koko alueelle miljoonia euroja. Ei pelkästään järjestäjille. Konserteille toivotaan jatkoa. Ja otamme ilomielin vastaan kaikki konsertit, joita Helsingissä ei saa järjestää.”

Lauri Mikkonen, Oulun Neon Oy ”Fennovoima on ollut täällä vahvasti tapetilla. Heillä on järjestelmä käytössä, jonne pk-yrityksetkin voivat ilmoittautua. Järjestämme yrittäjyysviikolla tilaisuuksia myös palvelusektorille, että miten niiden pitäisi varautua tulevaan. Pyhäjoki on pieni kunta. Ydinvoimalan rakentaminen heijastuu laajalle. Yksittäiset yrittäjät ovat tehneet jo isoja investointeja. Tässä on pakko olla etunenässä ja ottaa riskiä. Seuraava steppi on sitten Kollajan allas, johon pyrimme vaikuttamaan. Se vaatii luonnonsuojelulain uudelleen avaamista. Allas olisi iso hanke ja työllistäisi paljon pk-sektoria. Tuulivoimaakin täällä rakennetaan ja se työllistää maanrakennuspuolta. Lisäksi Kasitien kunnostus on meille iso asia. Lisäksi maakunta on toivonut Nelostien parantamista. Siitä päätöksiä ei ole tehty. Omasta vinkkelistä työtilanne on oikein hyvä.”

1

6

–21

6

Pentti Patosalmi, Ferroplan Oy ”Puhtaasti omista lähtökohdista katsottuna tilauskanta on poikkeuksellisen hyvä. Ympäristöteknologiassa on Päijät-Hämeessä merkittäviä investointeja, joiden heijastusvaikutukset ovat isot. Myös puulevypuolella on poikkeuksellisen hyvä tilauskanta ja se heijastuu alueen insinööritoimistoihin. Monia vaikuttavia tilauksia on tullut, myös laivateollisuuden alihankkijoille. Yleisesti ottaen joillakin aloilla ja joillakin yrityksillä tilauskirjat ovat täynnä. Toisilla taas ei.”


16

Yrittäjäsanomat

y r i t tä j ä n y timessä

kuukauden blogi

Tiedätkö oikeasti mitä asiakkaasi haluaa

T

iesitkö, että on kuusi kertaa todennäköisempää, että asiakkaasi kertoo muille saamastaan huonosta kokemuksesta kuin suosittelee sinua? Jos haluat rakentaa onnistuneen asiakaskokemuksen ja luoda parempia sekä arvokkaampia asiakkuuksia, miksi luottaisit vain mututuntumaan? Globaalin kilpailun koventuessa sinulla ei ole muuta mahdollisuutta kuin kuunnella asiakasta ja mahdollisimman nopeasti – nopeammin kuin kilpailijasi. Tiedätkö sinä siis mitkä ovat sinun asiakkaasi tarpeet, halut ja ongelmat? Tiedätkö miksi asiakkaasi ostaa? Koska viimeksi kysyit asiakkaaltasi? Tässä kolme tärkeää vinkkiä millä kasvatat myyntiäsi mittaamalla asiakkaidesi asiakaskokemusta.

Hyödynnä kaikki kanavat Kanavia on useita ja niiden kaikkien kuuntelu on usein haastavaa. Tee mittaamisesta itsellesi helppoa,

mutta muista, että mittaamisen ja kysymisen täytyy olla helppoa myös asiakkaallesi. Kyselyt ja mittarit tulee optimoida kanavan mukaan, jotta niistä saadaan paras teho irti. Pelkkä linkkien lähettäminen sähköpostiin ja verkkosivuille ei enää riitä. Tähän on olemassa myös valmiita työkaluja mikäli itsellä ei aika tai osaaminen riitä.

Aseta tavoitteet Pelkästään asiakaskokemuksen mittaus, palautteiden kerääminen ja asiakkaiden kuunteleminen ei riitä. Jatkuva mittaaminen on tärkeä vaihe, mutta vain prosessin ensimmäinen vaihe. Mieti alusta

Mikäli et kysy asiakkaalta, varsinkin Suomessa harvoin asiakas sinulle ongelmiaan kertoo.

alkaen tarkkaan mitä haluat mitata ja millaisia mittareita haluat seurata. Mieti myös valmiiksi miten viet asiakkailta saadun viestin viipymättä koko organisaation tietoon ja miten käytät sitä parantamaan liiketoimintaasi. Voit esimerkiksi tehdä palautteet julkisiksi koko organisaatiolle, jolloin jokainen voi päivittäisessä toiminnassaan pyrkiä kehittymään. Huomioi myös, että sinä et tiedä parhaiten millainen asiakkaasi kokemus on, työntekijäsi asiakasrajapinnassa tietää. Johda siis asiakaskokemusta alhaalta ylös, asiakasrajapinnasta kohti ylintä johtoa.

Muista pyytää Tämä saattaa kuulostaa tyhmältä, mutta vanha sanonta ”se saa, joka pyytää” pitää yhä paikkansa. Mikäli et kysy asiakkaalta, varsinkin Suomessa harvoin asiakas sinulle ongelmiaan kertoo. Keskimäärin yrityksen korviin kantautuu vain noin neljä prosenttia kaikista tyytymättömien asiak-

lue uusimmat blogit joka maanantai ja torstai

Yrittäjä, tuskastuttaako sinuakin ainainen kuittirumba? Laita kuittirumba kuriin eTaskulla! Lataa eTasku puhelimesi sovelluskaupasta ja kokeile maksutta 30 päivän ajan.

kaiden ongelmista. Siis vähänkin enemmän kuuntelemalla ja jatkuvalla kehittämisellä jokaisessa sinulle tärkeässä kanavassa voit luoda selvää kilpailuetua. Muista, että sinun tulee saada koko organisaatio mukaan ja helppoa se ei tule olemaan. Jokaiselle liiketoiminnalle asiakaskokemus on uniikki. Selvää on, että tulevaisuudessa voittajat kehittävät asiakkaidensa asiakaskokemusta. American Expressin mukaan jopa 78 prosenttia asiakkaista on vaihtanut toimittajaa kesken ostoprosessin huonon ostokokemuksen vuoksi! Älä päästä asiakastasi äänestämään jaloillaan. Ymmärtämällä asiakastasi paremmin, luot parempia asiakaskokemuksia ja luot arvokkaampia asiakkuuksia – myyt enemmän nykyisille asiakkaille ja saat lisää uusia.

Jaakko Männistö Kirjoittaja on startup-yrittäjä ja asiakaskokemuksen mittaamisen ammattilainen yrityksessä Tapin feedback. Twitter:@jaakkomannisto.

yrittajat.fi

Antti Hyrkäs @anttiherkko Antti on viestintäkonsultti ja tutkija, joka tekee väitöskirjaa yrittäjyydestä. Jaakko Hyytiäinen Jaakko on startup-yrittäjä. Katleena Kortesuo @katleena Katleena on viestinnän ammattilainen, kouluttaja, tietokirjailija ja kasvuyrittäjä. Ilkka O. Lavas @lavas Ilkka on sarja yrittäjä, ja omistaa mm. City-lehden.

Susanna Rantanen @RantanenSu sanna Susanna on rekrytointeihin erikoistuneiden Heebon ja Eminen perustaja sekä Boardman2020-verkoston hallituksen puheenjohtaja.

Lisää blogeja ja bloggareita löytyy osoitteesta www.yrittajat.fi


17

Yrittäjä, varo huonoa maksajaa!

Ennakoi yrityksen heikentynyt maksukyky ennen maksuhäiriömerkinnän syntymistä. Yrityksen maksuviiveet -tuote kertoo nopeasti, miten yritys maksaa laskunsa. Uusi Yrityksen maksuviiveet -tuote kertoo suomalaisyritysten maksukyvystä ennakoivasti. Maksuviivetieto perustuu edellispäivän tietoon ja on markkinoiden tuoreinta. Tiedoista käy myös ilmi, milloin saatava on maksettu. Maksuviivetieto on varhaisen vaiheen tietoa ja varoittaa asiakkaita, kumppaneita ja toimittajia yrityksen hidastuvasta maksukäyttäytymisestä. Se auttaa tunnistamaan yritysluotonannon lisääntyvät riskit niin sopimusta solmittaessa kuin asiakassuhteen aikana.

Yrityksen maksuviiveet -tuote kuuluu Kauppalehti Tietopalveluiden peruspakettiin. Tilaa palvelu käyttöösi osoitteesta tietopalvelut.kauppalehti.fi ja hyödynnä yritysten maksuviivetietoa jo tänään!

Lisätietoja asiakaspalvelustamme puh. 0800 141 070 tai tietopalvelut@kauppalehti.fi


18

Yrittäjäsanomat

Arki

fakta

VUonnA 2014 pErUSTETUT UUdET yrITyKSET yrITySMUodoITTAIn

Tavoittele suuria, hanki sparrausta ja lepää tarpeeksi Aloittelevan yrittäjän kannattaa investoida hyvin varovasti. Ensimmäisen kolmen vuoden ajan kassalaatikon rahoista vain kolikot ovat sinun, toteaa yrittäjäneuvos Riitta Antimäki.

Yksityinen elinkeinonharjoittaja

15 421

Osakeyhtiö

11 964

Kommandiittiyhtiö

767

Avoin yhtiö

590

Muut: asunto-osakeyhtiö (948), asumisoikeusyhdistys (1), aatteellinen yhdistys (24), keskinäinen vakuutusyhtiö (1), osuuskunta (235), säätiö (4) ja ulkomaisen elinkeinonharjoittajan sivuliike (90).

TAMMI-KESÄKUUSSA 2015 pErUSTETUT yrITyKSET MAAKUnnITTAIn Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi

Teksti KATRI SIMOLA Grafiikka MAARIT KATTILAKOSKI

Palkkaa harkiten Aloitteleva yrittäjä voi onnistua sitä paremmin, mitä enemmän pitää silmiään auki, Antinmäki neuvoo. – Onnen jyväset ovat yrittäjän ympärillä, mutta jos vain puskee ja paahtaa, ei niitä huomaa. On sinusta itsestäsi kiinni, osaatko tarttua nopeasti eteesi tulevaan tilaisuuteen. Väsyneenä ja puolikuolleena raatajana tilaisuuksia ei huomaa, joten pitää levätä riittävästi. Aloittelevan yrittäjän yleisin erhe on olla uskomatta itseensä. – Jos ei itse luota itseensä, niin kuka sitten luottaa. Pitää uskoa niin paljon itseensä ja omaan tekemiseensä, että se siirtää vaikka

Pohjois-Savo vuoria, Antimäki sanoo. – Ensimmäiselle kahdelle vuodelle kannattaa asettaa korkeat tavoitteet, että pinnistelee niiden eteen, Antinmäki korostaa. Aloittelevan yrittäjän kannattaa investoida hyvin varovasti. – Kannattaa ennemminkin lainata ja liisata ja katsoa aluksi, että onko itsestä tähän. Pankit kannattaa kilpailuttaa ja pyytää kaikilta tarjouksia. Uusi yrittäjä voi hahmottaa vielä vähäisen varallisuutensa kurkkaamalla kassalippaaseen. – Ensimmäisen kolmen vuoden ajan kassalaatikon rahoista vain kolikot ovat sinun. Sen kun pitää mielessä, niin ei tee kauheasti virheitä, Antimäki naurahtaa. Työntekijän palkkaamista pitää harkita tarkkaan. – Se on niin valtava riski, että pitää miettiä, että palkkaako työntekijän vai voisiko toinen toimia esimerkiksi toiminimen kautta. Työntekijälle pitää olla todellinen tarve, eikä häntä kannata palkata vain tuen saamisen vuoksi. Kun yrityksessä on tarvetta useammalle tekijälle, kannattaa Antimäen mukaan palkata mahdollisimman erilaisia ihmisiä.

Satakunta Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Lappi Kanta-Häme Kymenlaakso Pohjois-Karjala Etelä-Savo yhteensä

14 991

Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Kainuu 00

1000 2000 2000 3000 4000 4000 5000 6000 6000

Lähde: Bisnode ja Patentti- ja rekisterihallitus

M

arraskuussa vuonna 1991 yrittäjä Riitta Antinmäki kohtasi yhden suurimmista vastoinkäymisistään. – Olin myynyt omistamani huoltoaseman ja lainannut uudelle yrittäjälle rahaa, että tämä pääsee aloittamaan liiketoiminnan. Sitten markka devalvoitiin ja yhdessä yössä minulla oli 60 prosenttia enemmän velkaa. Sen maksamiseen meni 17 vuotta. En voinut kuvitellakaan, että niin kävisi, Antinmäki kertoo. – Siihen aikaan pankinjohtajat olivat vielä ihmisiä, eivätkä kasvottomia koneiston osia, joten asiat järjestyivät, Antimäki jatkaa. Takaisku ei lannistanut Kauhavalla syntynyttä yrittäjää, jolla on tälläkin hetkellä kolme toiminnassa olevaa yritystä. – Olen tehnyt varmasti kaikki mahdolliset virheet ja osan varmasti kahdestikin, yrittäjäneuvos Antimäki toteaa. – Omat suurimmat virheeni ovat tulleet sen kautta, että olen uskonut ja luottanut ihmisiin tyhmänrohkeasti. Kun ihmiset eivät ole osoittautuneet luottamuksen arvoisiksi, olen maksanut siitä välillä kalliistikin. Nykyään kuitenkin yhä mieluummin luotan ihmisiin kuin epäilen heitä. Intuitioon pitää luottaa, Antimäki jatkaa. Katkeroitumista yrittäjän on syytä välttää viimeiseen asti. – Ei kannata niin sanotusti hirttää itseään mihinkään, vaan jatkaa määrätietoisesti eteenpäin.

yhteensä

30 045

Tee itse päätökset Toimiva liikeidea ja osaaminen ovat kaiken keskiössä. Uuden yrittäjän kannattaa käyttää päätöksenteon tukena itseään kokeneempia yrittäjiä, uusyrityskeskuksia tai yrittäjäjärjestöjä. Antimäki on itse ollut sekä sparrattavana että sparraajana. – Minulla on ollut koko yrittäjyyteni ajan aina joku vanhempi liikemies sparraajana. Se on kullanarvoista tietoa, jota heiltä saa. Sparraajan ei tarvitse olla omalta toimialalta. – Toimialalla ei ole mitään väliä. Yrittäjän asioissa on ihan sama perusidea, vaikka mittakaava tai ala on eri. Neuvonantajista huolimatta päätösvalta on tärkeää pitää itsellään. – Silloin tehdään parhaimmat voitot ja pahimmat virheet, ja itse saa maksaa molemmista. Olen aina itse tehnyt päätökset, joskus vastoin sparraajan suositusta. Päätös on kuitenkin ollut aina oma ja harkittu, Antinmäki kertoo.

gallup

Jere Räisänen yrittäjä, Elcoline Oy Olisimme halunneet olla osakeyhtiö, mutta meillä ei ollut rahaa alkupääomaan, joten perustimme ensin kommandiittiyhtiön. Liikevaihdon kasvettua pariin miljoonaan, muutimme yrityksen osakeyhtiöksi. Kun asiakkaat alkoivat olla kansainvälisiä, pudotimme silloisesta Sähköpalvelu Elcoline Oy -nimestä etuosan pois. Uusia yrittäjiä kehotetaan tekemään liiketoimintasuunnitelma, mikä on hyvä neuvo. Kannattaa kui-

tenkin harrastaa myös kokeiluja. Mekin hyppäsimme vain veteen ja katsoimme, että osaammeko uida. Pitää olla valmis muuttamaan suunnitelmia, jos vastaan tulee parempia. Rahoittajien tapaamiseen pitää valmistautua todella hyvin. Ei pidä mennä lakki kourassa, vaan rakentaa hyvä tarina, jota myy joka suuntaan. Kun tarinan avulla saa rakennettua tunteen alitajuntaan, sillä on järkeä enemmän merkitystä. Tunne tekee päätöksiä ja järki keksii keinot. Myös miljoonasopimuksissa on paljon tunnetta mukana.


19

Yrittäjäsanomat

EnsiaskElEEt tuplaavat tuloksEn

70 % vuonna 2012 perustetuista yrityksistä oli aktiivisia 31.7.2015

11 %

Uusi yritys perustetaan useimmiten Uudellamaalla ja sen muoto on joko yksityinen elinkeinonharjoittaja tai osakeyhtiö. Ensimmäisen ja toisen vuoden aikana yritysten liikevaihto ja -tulos lähes kaksinkertaistuvat. Vieras pääoma ja taseen loppusumma kasvavat maltillisemmin.

vuonna 2012 perustetuista yrityksistä oli lakannut 31.7.2015

VUonnA 2012 pErUSTETTUjEn yrITySTEn TIlInpÄÄTöSTIEdoT VUoSInA 2013 jA 2014, EUroA 300000

20000

lIIKEVAIhTo

lIIKETUloS

250000

Muiden vuonna 2012 perustettujen yritysten osalta aktiivisuus oli vahvistamatta tai ne olivat joko konkurssissa tai selvitystilassa.

15000

200000 150000

Muista ainakin nämä

10000

100000

Starttirahan haku Selvitä TE-toimistosta mahdollisuutesi starttirahaan. Älä rekisteröi yritystäsi tai aloita sen toimintaa ennen starttirahan hakemista.

5000

50000 0

2013

0

2014

2013

2014

Yritysmuoto ja liiketoiminnan koko Valitse sopiva yritysmuoto. Punnitse toiminnan luonnetta, pääoman tarvetta sekä osallistuvien henkilöiden määrää. Kysy neuvoja yritysneuvojalta.

-5000

150000

oMAn MÄÄrÄ VIErAAn pÄÄ

200000

USUMMA TASEEn lopp

120000 150000

Perustamisilmoitus Jätä perustamisilmoitus viralliseen Yritys- ja yhteistietojärjestelmään. Samalla voit ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi sekä ennakkoperintä- ja työnantajarekisteriin. Saat y-tunnuksen.

90000 100000

60000 50000

30000

0

2013

0

2014

Alakvartiilin alapuolelle jää yritysten pienin neljännes

Mediaani kuvaa joukon keskimmäistä yritystä

Taneli Tikka sarjayrittäjä, Wisdom Like Silence Oy Omat kokemukseni yritysten perustamisesta liittyvät kasvuyrityksiin. Olen ollut mukana noin 30 eri yrityksessä eri rooleissa. Olen perustanut kahdeksan yritystä ja yhden säätiön. Ei kannata liikaa arvailla, mitä asiakkaat haluavat tai saattavat haluta, vaan lähteä keskustelemaan asiakkaiden kanssa niin pian kuin mahdollista. Ei pidä jäädä liian pitkäksi aikaa piirrustuspöydän ääreen suunnittelemaan ja pohtimaan, vaan lähteä heti hommiin. Asiakkaan iholle pitää päästä mahdolli-

simman nopeasti. Toiminta on hyvä suunnitella sellaiseksi, että se kestää, kun kaikki muuttuu. Kaikenlaiseen muutokseen pitää varautua esimerkiksi konseptin, tuotteen, hinnoittelun ja kasvun kohdalla. Muutos on aina läsnä ja siihen pitää mukautua. Ei voi olettaa, että asiat pysyvät paikallaan. Suunnittele siis muutoksen olevan osa arkea. Verkostoituminen ja verkostojen hakeminen on sekä investointi että yrittäjän työtehtävä. Osallistu aktiivisesti tapahtumiin, inspiroidu ja hanki palautetta muilta.

2013

Kirjanpito ja vakuutukset Ulkoista kirjanpito tilitoimistolle ja hanki ainakin pakollinen yrittäjän työeläkevakuutus.

2014

Yläkvartiilin yläpuolelle jää yritysten suurin neljännes

Hannu Kohtaniemi yrittäjä, Pukaron Levähdyspiste Ky Isolla riskillä tuli lähdettyä yrittäjäksi, mutta tavoitteet kannattaa asettaa korkealle. Jos perustaa pienen kioskin, riski on pieni, mutta myös mahdollisuudet voittoon ovat pienemmät. Pieni kioski teettää myös lähes yhtä paljon töitä kuin iso, eikä välttämättä voi palkata ketään. Rakennusvaiheessa tuli ehkä tiukimmat hetket vastaan. Olin montussa vetämässä polttoainesäiliöiden piuhoja. Paikalle polkenut kylän ukko sanoi, että: ”Voi voi poika, mihin olet lähtenyt.

Tässä on satasen suora, ei tässä kukaan pysähdy ja kaikki edelliset yrittäjät ovat tehneet konkurssin.” Ky-muodosta oli aikanaan merkittäväkin etu, koska veroa maksettiin vain prosentti enemmän verrattuna osakeyhtiöihin, nykyisin ky:n vero on 14 prosenttia enemmän kuin oy:ssä. Nyt oy onkin usein järkevämpi. Ky:ssä yrittäjä vastaa kaikesta omalla omaisuudellaan, koska kyseessä on henkilöyhtiö. Henkilökunnan rekrytoinnissa pitää olla todella tarkkana. Tärkeintä on löytää työnhakijan asennoituminen työhön, ihmisiin ja entisiin työnantajiin.


20 Yrittäjä vinkkaa -sarja ilmestyy verkossa aina keskiviikkoisin.

kuvauljas

Yrittäjäsanomat

yrittäjät.fi

Tom Laineella on verkostoitumispalvelu LinkedInissä useita profiileja.

Suomen verkostoitunein mies Tom Laineella on noin 50 000 kontaktia LinkedInissä. Laine kertoo, miten kontaktit voi muuttaa tarjouspyynnöiksi ja kaupoiksi. Mitä verkostoituminen sinusta on? On kahdentasoista verkostoitumista. On kasvokkaista tapaamista esimerkiksi tapahtumissa. Monelle myyjälle, kouluttajalle ja konsultille se on tärkeä verkostoitumistapa. Mennään järjestön, toimialan tai tuotteen tapahtumaan ja käydään mahdollisimman paljon ihmisiä läpi. Sitten on verkkopuoli, jossa kyse ei ole siitä ketä tunnet vaan se on ihmistietokanta. Jos haluan tietää vaikka jostain firmasta, että kuka siellä vastaa tietyn tuotteen ostamisesta, voin katsoa löytyykö se verkostostani. Jos en löydä, voin etsiä ihmisen, joka tuntee oikean ihmisen ja pyydän tuolta kontaktiltani intron, eli esittelyn itsestäni. Miksi verkostoituminen on hyödyllistä? Olen itse nähnyt hyötyjä paljon verkossa tapahtuneesta verkostoitumisesta. On tullut tarjouspyyntö, olen tullut rekrytoiduksi ja olen rekrytoi-

nut ihmisiä sitä kautta. Monessa palvelussa on rajoitettu, että kenelle voi laittaa viestejä, joten verkostojen täytyy olla isoja. Kasvokkain tapaaminen on myös hyödyllistä, koska siinä syntyy se luottamus, että henkilön kanssa kannattaa lähteä tekemään jotakin. Kun tapaan verkossa ihmisiä, ennen kuin clousataan kauppa, pyritään tapaamaan ihminen kasvotusten. Kuinka verkostoidut tapahtumissa? Minä olen huono tapahtumaverkostoituja. Esimerkiksi moni myyjä ottaa valtavan kasan käyntikortteja, käy läpi osallistujalistan ja etsii sieltä systemaattisesti kiinnostavat ihmiset ja yritykset. Tapahtumassa sitten katsotaan jopa vain 30 sekunnissa, että onko tavattu ihminen kiinnostava kontakti. Itse menen enemmän hengaamaan ja tapaamaan ihmisiä sattumanvaraisesti. Ulkomaisissa tapahtumissa pyrin katsomaan

todella tarkkaan, ketä on paikalla ja pyrin etukäteen olemaan yhteydessä, että ehditäänkö tavata. Aika isoillakin kansainvälisillä nimillä tuntuu olevan aikaa tapahtumissa ainakin lyhyeen tapaamiseen. Kannustan kokeilemaan. Miten pidät verkostoasi yllä? Verkoston aktiivinen ylläpitäminen on hankalaa, kun se on kasvanut riittävän isoksi. Se on enemmän sitä, että ollaan paljon tapahtumissa ja pyritään moikkaamaan kaikki mahdolliset tutut. Sosiaalisen median palveluissa tulee päivityksiä, että on jonkun syntymäpäivät tai että joku on vaihtanut työpaikkaa. Ne ovat hyviä muistutuksia, että kannattaa vaihtaa kuulumisia. Olet Suomen verkostoitunein henkilö LinkedInissä 50 000 kontaktilla. Miten se on onnistunut? Vuonna 2004 huomasin, että pal-

Sarjayrittäjä

velussa on paljon ihmisiä, jotka tunnen tai jotka olivat muuten kiinnostavia. Annoin LinkedInin tarkistaa osoitekirjan ja laitoin kaikille kontaktipyynnön. Laitoin myös tuntemattomille ihmisille kontaktipyyntöjä, joissa selitin, että miksi voisimme olla kontakteja. Perustelin sitä esimerkiksi sillä, että olemme olleet samassa koulussa, työpaikassa tai tunnemme samoja ihmisiä. Täytyy etsiä ja miettiä, että miksi jonkun kannattaa verkostoitua sinun kanssasi. Kun saavuttaa kriittisen massan ja on esillä, kontaktipyyntöjä alkaa tulla itselle enemmän. Nyt minulle tulee kymmeniä päivässä. Miten LinkedIn-kontaktit saa hyötykäyttöön? Tuotan sinne sen tyyppistä informaatiota, joka kiinnostaa minua kiinnostavia ihmisiä. Teen blogeja ja teen muutoksia profiiliin, jotta ihmiset näkevät, että tämäkin tyyppi on olemassa. Tuotan myös

Tom Laine on Oulussa asuva yrittäjä, jolla on nyt kaksi yritystä. Innopion-yrityksen tuote on joukkoistamispalvelu. Tämän lisäksi Laine toimii sosiaalisen median kouluttajana Somehow-brändista tunnetun HC Servicesin kautta.

ryhmiin jonkin verran sisältöä. Sitä kautta tieto osaamisestani kasvaa. Kun jaan osaamista ilmaiseksi, sitä kautta se tietoisuus osaamisesta kasvaa. Millainen on hyvä LinkedInprofiili? On kaksi aspektia: sisällön tulee olla relevanttia, luettavaa ja selkeää. Toinen on, että sisältöä on mahdollisimman paljon. Linkedin nostaa esille niitä profiileja, joissa on paljon hyvää sisältöä. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

yrittäjä vinkkaa Yrittäjä vinkkaa -palstan edellinen teema oli asiakaspalvelu.

1

Iloitse valituksista Valitukset ovat ehkä parasta, mitä yritykselle voi sattua. Kun tapauksen ratkaisee hyvin, saa asiakkaan, joka kehuu yritystä kavereilleen, ja josta kilpailijat ovat kateellisia, sanoo yrittäjä Santtu Vehosalmi.

2

Tuo palautteita esille Ostopäätöksiä tehdään suosittelujen pohjalta, joten niitä kannattaa tuoda esiin verkossa. Vertaisarvostelut tuovat uskottavuutta ja niillä on suuri merkitys yrityksen valintaan, vinkkaa yrittäjä Jani Alha.

3

Toteuta asiakaslupauksesi Palvele asiakkaitasi kuten lupaat konkreettisesti kaikkialla ja kaiken aikaa. Pettymys muistetaan pitkään ja siitä kerrotaan eteenpäin useammin kuin hyvästä palvelusta, toteaa yrittäjä Anne Riekkola.

4

Anna vastuuta ja valtaa Asiakaspalvelijoilla pitää olla valtaa vaikuttaa asioihin. Heillä pitää olla mahdollisuus esimerkiksi korvata viallinen tuote asiakkaalle heti eikä vasta myöhemmin, neuvoo yrittäjä Petri Antila.


21

Yrittäjäsanomat

Tämä etu VAIN Suomen Yrittäjät ry:n jäsenille: Tekniikka&Talous –lehti 6 numeroa 19,90 € + pysyvä jäsenale -20 %

Startup EntoCube syöttää hyönteisiä 7 Sonera rakentaa modulaarisen datakeskuksen 4

Startup 720 Degrees mittaa sisäilman joutuin 8 Uusiutuvan hinta on 25 miljardia euroa 4

23

24

Asukkaiden osaaminen tuo Salon rakennemuutoksen yli 12

Internet of Navetta 14 Tekes leikkaa suuryrityksiltä 4

Koolla on väliä uudistunut uratie: Konecranes ja yhdysvaltalainen Terex yhdistävät voimansa, koska suuria satama­ projekteja voivat toimittaa vain suuret yritykset. 2

It-ammattilainen työllistyy yhä 16

Veijo Miettinen Ministeri ei Ylen katso kaupallista mediaa 23

Startup Noona auttaa syöpäpotilasta 7 Demolaitokset hakeutuvat ulkomaille 4

Väärä suunta

201

Urheilupyhätön korjausurakan suunnittelussa mitataan tarkkaan laserilla. 10

1

Nokia innostui palvelinraudasta 6

Hakekaa eurot EU:lta AiNo HUovio / AAlto-yliopiSto

Sipilän talkoissa kotimainen tutkimusrahoitus vähenee reilusti. Nyt on opittava avaamaan EU:n lompakko. 2

Fastemsilla voidaan jo paremmin 16 Veijo Miettinen iteroi kärkkäriä patiolla 23

Suomen sadasta suurimmasta tutkijasta 40 on leikannut t&kpanostuksiaan. 16

24

14.8.2015 96 000 lukijaa HiNTa 4,90 EuROa

3

suuryrityksiltä 4

Veijo Miettinen Huono insinööri testaa asiakkaalla 19

Veijo Miettinen Maailma ei kärsi tavarapulasta 23

Nokian Ozo näkee kaiken 5

Startup Vivola rakentaa pientalon palveluna 8 Viro ei enää viettele 6

Vantaalta jäi wau puuttumaan 11

20

Koolla on väliä

19

29.5.2015 96 000 lukijaa HiNTa 4,90 EuROa

Ilmailu vähentää päästöjään 4

Työvoimapula yllätti patenttikunkun 6 uudistunut uratie:

Konecranes ja yhdysvaltalainen Terex yhdistävät voimansa, koska suuria satama­ projekteja voivat toimittaa vain suuret yritykset. 2

Itsemittaus alkaa Hämeenlinnassa 9 DI:n lompakko oheni 5

Elinkeinoministeri:

201

Led kiusaa luontoa 5

4

5.6.2015 96 000 lukijaa HiNTa 4,90 EuROa

TTIP:n voittaja on terveysteknologia 8

2

Aalto-1 lentää historiaan 12

Tekes leikkaa Suuryritykset puolustavat shok-ohjelmia 2

Älyauto helpottaa autolomaa 2

Startup Nuuka kertoo paljon energiankulutuksesta 8 Myös tulevaisuuden tehtaassa on ihmisiä töissä 16

Mutta mihin se toinen reikä porataan? 14

201

Huippusairaala valitsi Haltonin 6

01 Internet of2Navetta 14

21 Hanhikiven rahoitus järjestyi 6

12.6.2015 96 000 lUkijaa HiNTa 4,90 EUROa

Yritystenja tutkimusitys tuotekehsa, Suomes roa eu miljardia

Startup asmo Solutions ei laske sähköä hukkaan 7 Markku Nummelin kuvasi Euroopan viimeiset höyryjunat 22

Ndn korvaa ip:n 6

uusi

22.5.2015 96 000 lukijaa HiNTa 4,90 EuROa

Putkiremontti on vuosien kurimus 16 Kvanttitutkimus otti suomalaisloikan 14

! U T S U TUT in

Insinööriliitossa kuohuu taas 7

It-ammattilainen työllistyy yhä 16

va a o r e um 6n Tohtorit töihin

Veijo Miettinen Ministeri ei Ylen katso kaupallista mediaa 23

90

Fukushiman puhdistaja Esko Tusa alkoi kehittää ioninvaihtimia ydinvoimaloihin 1980-luvulla. Sitkeä työ kruunattiin Suomalaisella Insinöörityöpalkinnolla. 2

Tampereen yliopistohanke etenee 5 Veijo Miettinen Saarnamiehen taskussa sätki ahven 23

Tekniikka&Talous on Suomen ainoa tekniikasta ja innovaatioista syvällisesti kirjoittava uutislehti. Lehti tarjoaa joka perjantai puolueetonta tietoa, näkökulmia ja ajatuksia, joiden avulla luot luotettavan kuvan toimintaympäristöstäsi ja teknologian vaikutuksista. Kannattaa seurata!

KarolIIna PaavIlaInEn

uusi

Suomi jää jälkeen teollisuusrobotiikassa 4

Stadionin uusi kierros

22

Convion tekee kennoista voimalan 14

Halvaantunut nousee kaksipyöräisen selkään 20

Nokian Ozo näkee kaiken 5 Vantaalta jäi wau puuttumaan 11

5,0 4,7 4,6 4,3

18.6.2015 96 000 lukijaa HiNTa 4,90 EuROa

14.8.2015 96 000 lukijaa HiNTa 4,90 EuROa

Arttu LAitALA

Startup asmo Solutions ei laske sähköä hukkaan 7 Markku Nummelin kuvasi Euroopan viimeiset höyryjunat 22

19

Yrjö Neuvo tuuppii tohtorit yrityksiin tutkimaan. Ensimmäisen vuoden palkan maksavat säätiöt. 4

Itsemittaus on pelastava elämäntapa 18

Veijo Miettinen Virkamies sammuttaa valon 23

TILAA NÄIN 1. Tilaa netistä, kirjoita selaimen osoiteriville tilaa.tekniikkatalous.fi ja täydennä tarjoustunnus-ruutuun 302L085A.

2. Lähetä sähköposti osoitteeseen lehtikampanja@talentum.fi. Kirjoita tilaukseesi tunnus 302L085A ja nimi- ja yhteystietosi.

3. Soita tilaajapalveluun puh. 020 442 4100, ma–pe klo 8.15–16.30 ja kerro tunnus 302L085A.

* Kestotilaus, joka jatkuu automaattisesti hinnaston mukaisella Suomen Yrittäjät ry:n jäsenetuhinnalla, 20 % normaalihinnoista (2015: 71,20 €/6 kk, norm. 89 €/6 kk). Tilauksen voi peruuttaa milloin vain. Tarjous koskee vain uusia Suomen Yrittäjät ry:n jäsenien tilauksia Suomeen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Voit kieltää tietojesi käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla Talentum Median asiakaspalveluun: PL 920, 00101 Helsinki, puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101. Puhelujen hinnat (sis. alv 24 %): Lankapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 6 snt/min. Matkapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Ulkomailta ao. maan puhelumaksu.

TT_yrittajasanomat_6_2015_254x365.indd 1

24.8.2015 8:11:01


22

Yrittäjäsanomat

meeri utti

Juhani Polkon viestintätoimisto San Francisco perusti oman Startup100-listauksen, jonka avulla yritys sai potentiaalisten asiakkaiden huomion.

kalenteri

Raha-seminaari 3.9. Hämeenlinnan Verkatehdas Bisnesseminaarin teema on nimensä mukaisesti raha. Paikalla on useita huippuasiantuntijoita keskustelemassa aiheesta.

5

Yrittäjän Päivä 5.9. Koko Suomi Yrittäjän Päivän pääjuhla on tänä vuonna katujuhla Helsingin Narinkkatorilla. Tilaisuus alkaa klo 10. Päivää juhlitaan kuitenkin koko Suomessa erilaisissa tapahtumissa.

VINKKiä sosiaaliseen myyntiin

Älä tyrkytä, vaan auta

Verkkoon Vie myyjäjoukkueesi verkkoon; tue ja kannusta julkaisemaan työasioista.

Sosiaalisessa myynnissä asiakkaita löydetään tarjoamalla heille hyödyllistä sisältöä. Markkinointi  Sosiaalinen media muuttaa myyntityön luonnetta. Keskiössä ovat nykyään yleisön osallistaminen ja hyödyllisen informaation jakaminen. Kaikki tämä tapahtuu sosiaalisen median kautta pyörivissä verkostoissa. Verkkoläsnäolon rakentaminen on keskeistä sosiaalisen myynnin kannalta. – Yksittäisen myyjän ja yrityksen verkkoläsnäolo tulee rakentaa samankaltaisilla tavoitteilla ottaen huomioon löydettävyyden, huomioarvon, mielikuvan ja helpon lähestyttävyyden. Oma verkkosivu tai blogi, profiilit sosiaalisen median kanavissa ja itselleen relevanttien hakusanojen voittaminen ovat tärkeitä, neuvoo Dingle Oy:n toimitusjohtaja Juho Jokinen.

Sosiaalisen myynnin toteuttamisen työkaluksi riittää pelkkä verkkoselain. Tehokäyttäjälle Jokinen suosittelee tarkoitukseen sopivaa asiakkuudenhallintajärjestelmää: – Kunkin yrityksen pitää miettiä, mikä on heille relevantti kontakti. Jos esimerkiksi liidin Facebooktykkäys on relevanttia, sen pitää kirjautua asiakkuudenhallintajärjestelmään. Synkronointi vaatii teknistä työtä, mutta ennen kaikkea myyntiprosessin, sen kontaktipisteiden ja kontaktipistekohtaisten tavoitteiden määrittelyä. Nettimaailmassa kuka hyvänsä voi perustaa oman foorumin – esimerkiksi Facebook-ryhmän. Näin voi syventää yhteistyötä asiakkaidensa kanssa internetin välityksellä.

– Rakensimme oman median, Startup100:n, joka on tuonut meille paljon uskottavuutta sekä kolmasosan asiakkaistamme. Ihmiset kokevat sen kiinnostavana palveluna, jota kautta ei suoraan kuitenkaan myydä palveluita. Myyntikeskustelut ovat lähteneet käyntiin sosiaalisessa mediassa, kun olemme maininneet kiinnostavia kasvuyrityksiä mediassamme, kertoo San Fransisco Oy:n perustaja Juhani Polkko. Jokinen taas kertoo saaneensa kymmeniä tarjouspyyntöjä siksi, että Dingle on pystynyt palvelemaan mahdollisia asiakkaita tuottamalla heille relevanttia sisältöä sosiaalisen median kanaviin. Nisse Suutarinen toimitus@yrittajat.fi

Arvioi Arvioi ja listaa miten myyjäsi tuottavat sisältöä. Avoimuus Mieti, voisiko nykysisältöä jakaa avoimemmin. Ole ahkera 100 ensimmäistä blogikirjoitusta on jo hyvä alku. Älä tyrkytä Sosiaalisessa mediassa autetaan, ei tyrkytetä. Hyvällä viestinnällä saat asiakkaasi ottamaan sinuun yhteyttä.

NBF kerää tuhansia 1.–2.10. Helsingin Messukeskus Perinteinen Nordic Business Forum kerää Helsingin Messukeskukseen tähtipuhujia aina Ben Bernankesta Arianna Huffingtoniin. Tähtiä saapuu kuuntelemaan ja verkottumaan yli 5 300 ihmistä. Heistä suurin osa yrittäjiä. Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät 2–4.10. Vuokatti Yrittäjien vuotuinen valtakunnallinen tapahtuma Yrittäjäpäivät kerää 1 500 yrittäjää Kainuun maisemiin. Paikalla muun muassa Jethro Rostedt. Lisätietoa tapahtumista ja koulutuksista osoitteessa www.yrittajat.fi

SUOMEN SUURIN YRITTÄJÄRISTEILY 23.–24.4.2016

e ner gia a

laineilla

Energiaa yrittäjälle, energiaa yritykselle Ensimmäistä kertaa järjestettävä elämyksellinen charter-laivaseminaari kokoaa m/s Baltic Queenille lähes 2000 yrittäjää tai yrittäjäksi aikovaa. www.yrittajaristeily.fi ja pysyt ajantasalla.

Jari Sillanpää

Tarjolla on lukuisia liiketoimintaa kehittäviä koulutuksellisia puheenvuoroja, yhteistyökumppaneiden vetämiä työpajoja sekä huippuviihdettä.

Myynti alkaa 5.9.2015 klo 10 www.matkapojat.fi/yrittajaristeily tai 010 2323 100 (lankaverkosta 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min)

Tapahtuman järjestää

Liput alk. 62€/hlö (B-luokan 4-hengen hytissä) Risteilyn tarkemmat hintatiedot ja linja-autokuljetukset maakunnista satamaan www.matkapojat.fi/yrittajaristeily Tervetuloa mukaan!

23.–24.4.2016 HKI–Tallinna–HKI

Pidätämme oikeudet mahdollisiin muutoksiin.


Yritt채j채sanomat

23


24

Yrittäjäsanomat

Digitalisaatio mullisti alan Digitalisaatio on ollut yrittäjille kallis investointi, mutta se on nopeuttanut ja helpottanut elokuvien saatavuutta, kertoo Sari Peltonen. Teksti KATRI SIMOLA Kuvat MIKKO MAKKONEN

J

oensuun kävelykadun varrella sijaitsee yksi Suomen vanhimmista elokuvateattereista. Vuonna 1927 perustettu Tapio on yhä vireä elävien kuvien näyttöpaikka, jonka neljässä salissa käy viikonloppuisin keskimäärin 2 000 ihmistä katsomassa näytöksiä. Perjantai-iltana elokuvateatterin aulassa on tungosta ja popcorn tuoksuu ulko-oville asti. Yksi asia on kuitenkin peruuttamattomasti muuttunut. Arkistofilmejä lukuun ottamatta elokuvat näytetään nykyään digitaalisina. Digitalisaatio on ollut merkittävin muutos alalla viime vuosina. Erityisen koville se on ottanut pk-yrittäjien kohdalla, sillä yksi digiprojektori maksaa lähes omakotitalon verran. Digitalisaatio on kuitenkin helpottanut ja nopeuttanut elokuvien saatavuutta. Ennen elokuvista tehtiin vain tietty määrä filmikopioita ja pienemmissä teattereissa sekä harvaan asutuilla alueilla jouduttiin odottelemaan kopioiden saapumista jopa viikkoja. – Digitaalisten kopioiden myötä jokainen voi nyt olla ensi-illassa mukana, toteaa yrittäjä Sari Peltonen Savon Kinot Oy:stä. Joensuuhun ensimmäinen digiprojektori saapui vuonna 2008 ja viimeisin sali digitoitiin vuonna 2011. – Kyseessä ovat isot investoinnit. Onneksi Suomen elokuvasäätiö tuki elokuvateattereiden digitalisointia, joten digitointi onnistui hyvin ja kohtuullisen nopealla aikataululla, Peltonen kertoo. Moni katsoo elokuvia nykyisin myös tilausvideopalveluiden kuten Netflixin kautta, mutta Peltonen ei ole huolissaan teattereiden puolesta. – Uskon elokuvateatterin vetovoimaan ja siihen tunteeseen, kun saadaan kokea elokuvat ja elämykset yhdessä. Mutta tietysti tässä kilpaillaan ihmisten vapaa-ajasta.

Toimitusjohtajaksi sisarusten toiveesta Hämärässä huoneessa on kuuma ilma ja kova humina. Johtoja risteilee sikin sokin. Neliömetrin kokoiset möhkäleet projisoivat elokuvia saleihin ja tietokoneen ruuduilta voi seurata automaattisesti etenevien näytösten kulkua.

Toimitusjohtajan löytää toisinaan työnteosta myös täältä. – Pysyy kosketus tähän hommaan ja yleisöön. On tärkeää, että osaa melkein kaikki hommat, mutta digiprojektoreiden lampunvaihtoon en kyllä lähde, Peltonen naurahtaa. Välillä Peltonen myös myy lippuja. Myynti käy kuin vanhalta tekijältä, sillä lipunmyynnin parissa Peltonen aloitti Savon Kinoissa 12-vuotiaana. Lukioikäisenä hän suunnitteli oikeustieteen ja psykologian opiskelua. Savon Kinot kuitenkin laajentui niinä aikoina Joensuuhun ja töitä riitti, joten Peltonen jäi perheyritykseen töihin. Hän työskenteli Savon Kinojen toimistolla taloushallinnossa sekä pian Joensuun elokuvateatterin hoitajana. Savon Kinot osti Joensuun kaksi elokuvateatteria Finnkinolta vuonna 1990. Neljä vuotta aiemmin perustettu yritys toimi tuolloin jo Savonlinnassa, Varkaudessa ja Kiteellä. Isä Aarne Peltonen toimi toimitusjohtajana vuoteen 2009 asti, jolloin hän oli 80-vuotias. Yrittäjyys haluttiin pitää perheessä, ja sisarukset toivoivat juuri Sari Peltosen ryhtyvän toimeen. Työnjako sisarusten välillä on sujunut luontevasti kunkin vahvuuksien mukaan. – Päivi vastaa Varkauden elokuvateatterista ja taloushallinnosta, Tarja vastaa Savonlinnan elokuvateattereista sekä koko yrityksen ohjelmistosta ollen yhteydessä elokuvien levittäjiin. Hän toimii myös elokuvateatteriliiton hallituksessa. Osmo on puolestaan kiinnostunut tekniikasta, joten hän vastaa siitä, ja kaksoissiskoni Satu hoitaa markkinointia ja mainontaa. – Jokaiselle on löytynyt oma alueensa. Mielipiteitä on toki erilaisia, mutta hyvin sovussa ja harmonisesti ollaan oltu ja hyvässä hengessä toimittu yhteistyössä.

Kotimaiset elokuvat tärkeitä maaseudulla Peltonen sai ensikosketuksen eläviin kuviin lapsuudenkodissaan Kiteellä. L-kirjaimen muotoisen kodin toinen puoli oli elokuvateatteri. – Siellä tuli leikittyä, kun ei ollut näytöksiä. Oli kauhean hauskaa juosta penkkirivien väleissä, Peltonen muistaa.

Finnkino näkyy ympäri Suomen. Se tuo tavallaan etua muillekin, kun he markkinoivat elokuvia, joista ihmiset sitten miettivät, että onkohan omallakin paikkakunnalla siitä näytöksiä.

Sari Peltonen

Ikä: 45 vuotta. Koulutus: Ylioppilas vuonna 1988, merkonomi 1990 ja tradenomi 1999. Ura: Perheyrityksessä töissä päätoimisesti vuodesta 1990 alkaen vastaten muun muassa taloushallinnosta ja Joensuun elokuvateattereista. Toimitusjohtajana vuodesta 2009 alkaen. Perhe: Avopuoliso.


Yrittäjäsanomat

25 Sari Peltonen ryhtyi Savon Kinojen toimitusjohtajaksi sisarustensa toiveesta. Työnjako sisarusten välillä on sujunut luontevasti kunkin vahvuuksien mukaan.


26

Yrittäjäsanomat

Uskon elokuvateatterin vetovoimaan ja siihen tunteeseen, kun saadaan kokea elokuvat ja elämykset yhdessä. Mutta tietysti tässä kilpaillaan ihmisten vapaa-ajasta. Varhaisimmat elokuvamuistot liittyvät Uuno Turhapuro -elokuviin. – Niitä katsottiin monta kertaa ja repliikit osattiin jo ulkoa. Ne myös pitivät monta elokuvateatteria pinnalla ja olivat tosi tärkeitä lipputulojen kannalta. Tuhansia elokuvia elämänsä aikana katsonut Peltonen yrittää nykyäänkin katsoa mahdollisimman paljon elokuvia. Ainoastaan kauhuelokuvat hän jättää väliin. Suomessa ihmiset käyvät elokuvissa keskimäärin 1,7 kertaa vuodessa. – Meillä se vaihtelee paikkakunnittain. Joensuu on vilkas, täällä käydään elokuvissa noin kaksi kertaa vuodessa per asukas. Joensuussa on paljon yliopisto-opiskelijoita, joten täällä menevät myös erilaisemmat ja pienemmän yleisön elokuvat. Kävijöitä tuovat lisäksi useat yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettävät tapahtumat, kuten rockelokuvafestivaali Rokumentti sekä kauhuelokuvia näyttävä Cinemare. Myös matineasarjat, ikäihmisille suunnattu Elokuvakerho Hopeatähti ja eri maiden elokuvia esittelevät viikot ovat olleet suosittuja. Tapion vanhassa salissa on vielä kaksi vanhaa filmiprojektoria, joilla esitetään elokuva-arkiston filmejä. – Nämä ovat hienoja tapahtumia, jotka lisäävät mukavasti tarjontaa, Peltonen sanoo. Kotimaiset elokuvat ovat sitä tärkeämpiä teattereille, mitä kauemmaksi mennään pääkaupunkiseudulta, todetaan taannoisessa Aalto-yliopiston tutkimuksessa. Suomen elokuvasäätiön tilastojen mukaan kotimaisten elokuvien katsojaosuus teattereissa oli viime vuonna keskimäärin 28 prosenttia. – Meillä se on pienemmillä paikkakunnilla ollut jopa 60 prosenttia. Miksi kotimaiset elokuvat ovat niin tärkeitä maaseudulla? Peltonen vaihtaa asentoaan tuolissa ja miettii pitkään.

1

ASIAKASPALVELU

Elokuvaelämys alkaa jo teatterin aulasta, joten asiakaspalvelulla ja aulan viihtyvyydellä on tärkeä merkitys.

– Kotimaiset tarinat ehkä purevat paremmin kuin ulkomaiset ja ovat katsojaa lähempänä.

Konsertteja ja virtuaalisia taidenäyttelyitä Elokuvateatteriyrittäjällä ei juuri ole normaalia työpäivää, paitsi maanantaisin. Silloin suunnitellaan tulevan viikon ohjelmisto seuraavasta perjantaista alkaen. – Mitkä elokuvat alkavat ja mitkä jatkuvat, kuinka paljon on esityksiä ja missä saleissa ja niin edelleen. Syksy ja talvi ovat vilkkaimmat vuodenajat, mutta katsojia tulee tarjonnan mukaan. Yhtenä vuonna heinäkuu oli toiseksi paras kuukausi, kun Ice Age ja Harry Potter vetivät salit täyteen. Yrityksen kassavirta koostuu suurimmaksi osaksi lipputuloista. Oheismyynti popcorneineen ja muine leffaherkkuineen tuo pienen siivun. Noin 70 prosentin markkinaosuudella alaa hallitsevat Finnkinoa Peltonen ei koe uhaksi pienemmille toimijoille. – Finnkino näkyy ympäri Suomen. Se tuo

Sari Peltosen varhaisimmat elokuvamuistot liittyvät Uuno Turhapuro -elokuviin. ”Niitä katsottiin monta kertaa ja repliikit osattiin jo ulkoa. Ne myös pitivät monta elokuvateatteria pinnalla ja olivat tosi tärkeitä lipputulojen kannalta”, Peltonen kertoo.

2

OHJELMISTO

Ohjelmiston pitää olla monipuolinen ja huomioida paikkakunnan koko sekä yleisön toiveet.

tavallaan etua muillekin, kun he markkinoivat elokuvia, joista ihmiset sitten miettivät, että onkohan omallakin paikkakunnalla siitä näytöksiä. Uutta elokuvateattereissa ovat maailmankuulut ooppera-, baletti- ja konserttinäytökset. – Ne ovat enimmäkseen tallenteita, mutta on ollut myös suoria lähetyksiä. Koko ajan monipuolistuu sekin tarjonta. Tulevaisuudessa voi olla ehkä virtuaalisia taidenäyttelyitä. – Ihmisillä on matalampi kynnys lähteä katsomaan näitä elämyksiä elokuvateatteriin. Maailma tulee lähelle, meilläkin. Vaikka digitalisaatio on muuttanut alaa, on elävien kuvien historia läsnä ainakin vanhojen teattereiden arkkitehtuurissa. Tapiossa tehtiin kymmenisen vuotta sitten remontti, jonka yhteydessä vanhan salin lattian alta löytyi orkesterimonttu. Se oli vielä 1920-luvulla tarpeellinen, kun mykkäelokuvia säestettiin elävällä musiikilla. – Orkesterimontusta löysimme myös 1950luvulla pidettyä kirjanpitoa. Sitä oli aika mielenkiintoista lukea, Peltonen naurahtaa.

3

ELOKUVATEATTERI

Esitysteknisesti laadukas esitys, viihtyisät tilat ja miellyttävät istuimet ovat olennainen osa elämystä.

Savon Kinot Oy Savon Kinot Oy on vuonna 1986 perustettu elokuvateatteritoimintaa harjoittava pohjoiskarjalainen perheyritys. Yritys pyörittää elokuvateattereita Joensuussa, Varkaudessa, Savonlinnassa, Iisalmessa ja Kiteellä. Savon Kinojen toiminnasta vastaavat viisi sisarusta Sari Peltonen, Päivi Jalkanen, Tarja Piiroinen, Osmo Peltonen ja Satu Raekorpi. Peltosen perheen historia elokuva-alalla ulottuu vuoteen 1945, jolloin yrityksen perustaja ja sisarusten isä Aarne Pelto nen aloitti koneenhoitajaharjoittelijana Outokummussa. Elokuvakoneenhoitajan tutkinnon suoritettuaan hän perusti oman elokuvateatterin Sääksmäelle ja esitti elokuvia myös Punkaharjulla, Kerimäellä ja Kuopion seudulla. Kiteelle Aarne ja Helli Peltonen perustivat elokuvateatterin 1958, ja toiminta laajeni vähitellen myös usealla muulle paikkakunnalle. Savon Kinojen liikevaihto oli viime vuonna noin 2,3 miljoonaa euroa. Yrityksessä työskentelee 45 työntekijää, joista kymmenen kokopäiväisesti ja loput osa-aikaisesti.


27

Yrittäjäsanomat

3 x k i r j at

Löydä tärkeät luvut verkosta

Alennuslaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/

Menestyksen timantti Mika Kamensky Talentum Kokeneen strategiakonsultin Mika Kamenskyn kirjan nimi viittaa neljään timantin kulmaan, jotka menestyvän yrityksen on hallittava strategiatyössään. Itse strategian lisäksi tärkeitä ovat vuorovaikutus, osaaminen ja johtaminen. Kamenskyn mukaan monet organisaatiot ja yksilöt ovat menettäneet otteensa yhteen tai useampaan menestyksen timantin pääsärmistä. Kirjaan on lisäksi koottu tiivistelmä menestystutkimuksista 40 vuoden ajalta sekä haastateltu menestyneitä yritysjohtajia, yrittäjiä ja urheilun ja taiteen toimijoita.

Palkkalaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

vanHa ylioppilastalo, Helsinki Fit Work -seminaari

Vanha Ylioppilastalo, Hki 22.9.2015 Hyvinvointi yrityksesi voimavarana! Aiheina yrittäjän hyvinvoinnin haasteet ja itsestä huolehtiminen Hyvinvointi yrityksesi voimavarana! arjen pyörityksessä. Miten saada oma ja henkilöstön hyvinvointi kanavoitua ja yrityksen menestystekijäksi? Aiheinavoimavaraksi yrittäjän hyvinvoinnin haasteet ja itsestä huolehtiminen

arjen pyörityksessä. Miten saada oma ja henkilöstön hyvinvointi

18.00

Ovet avataan

18.30

Tervetuloa, Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

18.40

Ohjelma

Yrittäjämittari 2014 – Yrittäjä työkykynsä seppänä, Annarita Koli, Työeläkeyhtiö Elo

19.00

Hyvinvointi yrityksen voimavarana,

18.00 Ovet avataan

Jutta Gustafsberg, FitFarm

Tervetuloa, Suomen Yrittäjät 19.45 18.30 Kahvitauko 20.15 18.40 Hyvinvointi yrityksen voimavarana II, Yrittäjät-barometrin tuloksista, Fennia Jutta Gustafsberg, FitFarm

19.00 Hyvinvointi yrityksen voimavarana, 21.00 Tilaisuus päättyy Jutta Gustafsberg, FitFarm

19.45 Kahvitauko

tilaisuus on maksuton!

20.15 Hyvinvointi yrityksen voimavarana II,

ilmoittaudu mukaan Jutta Gustafsberg, FitFarm 21.00 Tilaisuus päättyy www.yrittajat.fi/fitwork Paikkoja rajoitetusti. toimi heti !

OSALLISTUJILLE ILMAINEN SUPERDIEETTI BUSINESS -NETTIVALMENNUS! (ARVO 59 €) Pelien valtakunta Elina Lappalainen Atena Kustannus Oy Talouselämä-lehden toimittajanakin tuttu Elina Lappalainen käy kirjassa läpi pelialan historiaa Suomessa, syitä alan nousuun ja hypeen sekä pohtii menestystarinan jatkoa. Kirjassa on myös listattu kuumia pelialan yrityksiä. Jokainen yrittäjä voi oppia jotain peliyrityksiltä, vaikka oma toimiala olisikin toisaalla.

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/

Fit Work -seminaari 22.9.2015

seminaarin ohjelma kanavoitua voimavaraksi ja yrityksen menestystekijäksi?

Urheilijan Taivas + Helvetti Karo Hämäläinen ja Miika Peltola One on One Oy Taivas + Helvetti -saaga jatkuu 13 suomalaisen huippuurheilijan tarinoilla. Urheilijat kertovat avoimesti omista vastoinkäymisistään ja onnistumisen elämyksistään. Tarinat koukuttavat, vaikka ei urheilusta olisikaan kiinnostunut. Tekijät toivovat lukijoiden saavan intoa ja inspiraatiota toteuttaa omia unelmiaan. Nyrkkeilijä Eva Wahlströmin sitaatti onkin hyvänä esimerkkinä: ”Jos joku sanoo, etten osaa tai uskalla, todellakin osaan ja uskallan.”

Verotuksen määräpäivät

Yhteistyössä:

Varaa paikkasi pian! www.yrittajat.fi/tahanurlinloppu


28

Yrittäjäsanomat

Minä

Maanantai 10.8.

Keskiviikko 12.8.

Lomilta paluu. Pääsin nukkumaan viime yönä aivan liian myöhään – piti tehdä viimeiset pakolliset loma-asiat. Aurinko paistoi, olin energinen samalla, kun avasin työkoneen ja sain eteeni cappuccinon ja foccaccia-leivän. Ei jumalauta – olin iloinen, että pääsin takaisin töihin! Ensimmäinen asia pöydällä, yksi työntekijä on irtisanoutunut. Listalla seuraavana onkin sitten rikosilmoituksen teko! Rikosilmoituksen? Olin poissa kaksi viikkoa! Noh, näitä tietenkin sattuu. Cappuccino naamaan ja purkamaan meilivuorta ja järjestämään kalenteria sekä to do -listaa.

Kiireisen viikon keskellä on myös yksi Turku-päivä. Päivä alkaa pankissa lainaneuvotteluilla, joista lähden tyytyväisenä lopputulokseen. Iltapäivä alkaa palaverilla markkinointitoimistomme kanssa suunnitellen uuden tuotteemme julkistusta. Päivän viimeinen tapaaminen koskeekin sitten teknologiamme kehitystä ja tuotteen skaalaamista. Kello 16 pidetään pieni tauko ja käyn allekirjoittamassa uuden asunnon vuokrasopimuksen. Päivä kääntyy illaksi, mutta hommat jatkuu vielä. Ilta menee vielä gradun kirjoittamisen parissa.

Toimitusjohtaja Jaakko Männistö palasi lomalta kiireiseen yrittäjäarkeen.

Tiistai 11.8. Aamujuna ja aina yhtä ihana kello 7.00 alkava matka kohti Helsinkiä. Olemme juuri pyörittämässä läpi myös rahoituskierrosta, joten tiistaipäivän ratoksi ehdin vielä tutustumaan Tekesin innovaatiorahoitukseen ja kontaktoimaan muutaman sijoittajan. Lyhyiden yöunien takia palkitsen itseni lounaan jälkeen viiden minuutin meditaatiohetkellä. Iltapäivällä onkin jo henkilöstön kuukausipalaveri, tällä kertaa Pihlajasaaressa Helsingissä yhden työntekijämme läksiäisten kera.

Yrittäjän lomaltapaluu Palautteen keräämiseen tarkoitettuja ratkaisuja kehittävän Tapin Oy:n toimitusjohtajaa Jaakko Männistöä odotti loman jälkeen iso kasa työtehtäviä.

Kiinnostaako työhyvinvoinnin kehittäminen liikunnan avulla? Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma myöntää taloudellista tukea vuoden 2016 liikunnan edistämistyöhön hanketukihaun kautta. Hanketuella kannustetaan tukemaan henkilöstön työ- ja toimintakykyä sekä edistämään työssä jaksamista liikunnan ja terveellisten elintapojen avulla. Hanketuella voi esimerkiksi rakentaa työyhteisöön erilaisia hyvinvointiohjelmia sekä kehittää niihin sopivia toimintatapoja yhteistyössä henkilöstön, johdon ja työterveyshuollon kanssa. Tuen myöntämisen kriteerit, hakuohjeet ja hakulomake löytyvät KKI-ohjelman verkkosivuilta osoitteesta: www.kkiohjelma.fi —> Hanketuki Hanketukihaku alkaa 1.9.2015 ja päättyy 30.9.2015. Tiedustelut: Hankevalmistelija Elina Tarkiainen puh. 050 441 4025, elina.tarkiainen@likes.fi

KKI-HANKETUKI

www.kkiohjelma.fi


29

Yrittäjäsanomat

Perjantai 14.8. tuomio

Viikonloppu häämöttää. Perjantaisin minun kalenterissani on yleensä tilaa sisällön tuottamiseen. Muutaman rahoittajan tavoittelun sekä menossa olevan rahoituskierroksen osalta lisäksi pyöräytin siis ulos kolme blogitekstiä. Olemme juuri myös pivotoineet liiketoimintaamme ja uuden strategian sekä markkinointisuunnitelman teko mahdutettiin myös perjantai-iltapäivälle. Siis työpäivään kuului hyvää musiikkia ja paljon kahvia.

Kuluneen kuukauden nousut ja laskut

Illaksi Portugaliin Ay-liike on nyt sen verran huonossa kurssissa, että Finnair muuttaa omat lentotunnuksensa PA:ksi.

Torstai 13.8.

Viikonloppu

Aamu alkoi mukavan rauhallisesti aamukahvista ja auringosta nauttien sekä sen jälkeen parin tunnin bussimatkalla, jälleen Helsinkiin. Tänään kiireisenä pitää rahoituksen haku muutaman uuden rahoittajan tapaamisen sekä nykyisten sijoittajien kanssa kokoustamisen vuoksi. Töiden purun ja tapaamisten lomassa kerkesin myös vielä hyvin tekemään jokaisen yrittäjän ydintoimintoa eli laskuttamista! Iltapäivällä viimeisen tapaamisen jälkeen juna takaisin Turkuun.

Viikonloppu olikin sitten vähintään yhtä kiireinen kuin viikkokin. Poikkeuksellisesti tänä viikonloppuna töitä ei tehty minuuttiakaan. Lomalta kesken jääneet projektit painoivat päälle ja suorittaminen jatkuu. Surffilauta hakee muotoaan pikkuhiljaa ja tyttöystävän kanssa yhteinen treenikauden aloitus oli edessä. Lauantaina illalla kansaa viihdytti kesän kunniaksi ravintolalaiva Donna, ja viikonloppu laitettiin vielä pakettiin kierroksella golfia. Tästä on hyvä lähteä uuteen työviikkoon.

Molempi parempi Suomesta ei löydy tarpeeksi sukupuolineutraliteettia mallia uusiin liikennemerkkeihin. Yleisurheilun MM-kisat paljastaa, että etsinnät kannattaa keskittää Bulgariaan. Tupolandia Sateisesta kesästä huolimatta Tupolandia on voimissaan, vaikka uudistuksia ei ole nähty vuosikymmeniin. Kokemusta tarjolla Velkamaan johtamisesta kokemusta kerännyt Aléxis Tsipras on vahvoilla, kun Suomeen haetaan seuraavaa pääministeriä.

Yrittäjä, avaa yrityksellesi verkkokauppa nyt – saat 2 kuukautta ILMAISEKSI! * * Tarjous koskee uusia Suomen Yrittäjien jäsennumerolla avattuja MyCashflow-verkkokauppoja. Jäsennumero syötetään avauslomakkeen kampanjakoodi-kenttään. Voimassa rajoitetun ajan. Ilman jäsennumeroa avattuihin kauppoihin normaali 14 päivän kokeilujakso. Aidosti helppokäyttöinen verkkokauppaohjelma

Pulse247 Oy/MyCashflow | myynti@mycashflow.fi | 020 741 9171 | www.mycashflow.fi


30

Yrittäjäsanomat

TULOSTINTARVIKKEITA

LAATUJÄRJESTELMÄT

TILITOIMISTOT

Kaikki taloushallinnon palvelut Uudeltamaalta

Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilinpäätökset, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto. Ota yhteyttä ja tule käymään sinulle sopivimpaan toimipisteeseemme! Raasepori 045-110 7674 Lohja 019-321 070 Vantaa 029-193 9999

Kerava 029-193 9999 Helsinki 09-622 5715 Espoo, Tapiola 029-193 9999

– www.paritilit.fi – paritilit@paritilit.fi –

Yli 20 vuotta tilitoimistopalvelua yritysten ja yrittäjien parhaaksi!

TALOUSHALLINTO

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

PARHAAT PALVELUT

ILMOITUSMYYNTI

KYSY TARJOUS! Tiedustelut:

KARI SALKO 0400 604 133 kari.salko@alma360.fi AJONEUVOPAIKANNUS

YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTA

ROUTE-TRACKER A JONEU VOPAIK ANNUS

Taloushallinnon ohjelmat

Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena.

• Hinta-laatuvertailun voittaja • Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu

Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan • • • •

Kuljetukset ja työt hallintaan Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia Automaattinen seuranta ja -Link tietojen tallennus 24/7 S RT

Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

työUU UUT lavojen jaannus

LASKUTUS

www.route-tracker.com

UU

TI

NTA ETOSUUNTA PALK ATKIRJANPITO OSTORESKON TRLA A

OSTORESKONTRA

Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös TIETOSUUNTIET TA OSUUNTTI AETOS

KIRJANPITO

Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen.

Kirjanpito-ohjelma

PALK ANLASKENTA

aik to Vaih eiden pstimilla välin F-tunni R

Soita: puh. 040 966 2067

Laskutusohjelma

SKUTUS

TIETOSUUNTATIETOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOTTIETOSUUNTATIE TOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOT

Palkanlaskentaohjelma

Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontraohjelma

Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com


31

Yrittäjäsanomat

Yrityspörssi Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle

MITEN NOLLAAn?

Markus Einiö toimii partnerina uudenlaista rahoitusta pk-yrityksille tarjoavassa Juuri Partnersissa.

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Kauppa Naisten, miesten ja nuorison vaatekauppa Ylä-Savossa eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Yritys on toiminut paikkakunnalla noin 20 vuotta ja kauppias toiminut alalla yli 40 vuotta. Liikevaihto n. 450 000 euroa. Yhtiömuoto osakeyhtiö. Myymälän sijainti erinomainen, tilat vuokrattu. 2633 Kannattava ja vilkas kukkakauppa Pirkanmaalla. Yritys toimii vuokratiloissa Hämeenkyrön liikennöidyimmällä ja kehittyvällä kauppa-alueella. Ota yhteyttä, tule tutustumaan ja tee ostotarjous. 2546 Hevostarvikkeiden maahantuonti/verkkokauppa (liiketoiminta). Varasto, rekisteröity tuotemerkki, kontaktit, as.rekisteri ym. Mahdollisuus mm. tukkukauppaan. Hinta sis. varaston/kalusteet jne. Hinta 20 t € / Tarjous. 1481

Teollisuus Lähes 30 vuotta toimineen teollisuuden asennus- ja kunnossapitoalan yrityksen osakekanta. Yhtiö on erikoistunut kappaletavarakuljettimien asennus- ja huoltotoimintaan. Omat noin 250 m2 toimitilat Lempäälässä. 1464 Asbesti- ja rakennuspurkuyritys Varsinais-Suomessa. Liikevaihto 200 000 – 300 000 €. Hintapyyntö 200 000 €. Myydään eläkkeelle jäämisen johdosta. Yhteydenotot tekstiviestillä puh. 041 700 5862. 377

Palvelut Kannattava kotipalveluyritys pkseudulla. Yritys on tuottanut laadukasta kotisiivousta lähes 20 v. Vakituinen asiakaskanta on tullut suositusten kautta ilman markkinointia. Työllistää 4 – 5 työntekijää. Hintapyyntö perustuu tuottavaan liiketoimintaan, pitkäaikaisiin asiakkaisiin ja työntekijöihin. Kauppa toteutetaan liiketoimintakauppana. 2574

Kiinteistöala Kannattava toimitila- ja kiinteistöhuollon liiketoiminta pääkaupunkiseudulla. Vakiintunut asiakaskunta, henkilöstö ja hyvät referenssit. Nyt helposti alalle tai laajenna liiketoimintaa. 99 000 € + kalusto/ tarjous. 2111

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 24.9.2015

Majoitus, ravintola, elintarvike Giellajohka sijaitsee Pohjois-Lapissa, keskellä erämaata, mutta valtatien varrella. Olemme Kielajoen kalaisan kosken rannalla. Kiinteistöt remontoitu 2010 – 2015. Myydään terveydellisistä syistä edullisesti, hp. 240 000 €. Tarjouksiakin vastaanotetaan! 2656 Herkkuleipomo Varsinais-Suomessa. Omat toimitilat ja myyntikalusto. Leipomo toiminut 10 vuotta ja menekki lisääntyy vuosittain. Nyt sairaus vaikeuttaa jaksamista ja jatkamista. Toiminta voidaan myydä erikseen. 2664 Vetelin kunta hakee yrittäjää juuri peruskorjattuun hotelli-ravintolaan Valtatie 13 varrella. Kiinteistö myydään tai vuokrataan 1.10.2015 alkaen. Yhteydenotot 4.9.2015 mennessä kunnanjohtaja Liisa Veiskola 050 5790101. 2662 Upealla merenrantatontilla toimiva elämyspalvelukeskus Villa Suviranta etsii toiminnalleen uutta jatkajaa. Noin hehtaarin tontilta löytyy n. 300 m2 päärakennuksen ja majoitusrakennuksen lisäksi kolme saunaa, laavu sekä uima- ja venelaituri. Tilat muuntuvat monenlaiseen käyttöön tarpeiden mukaan. 2620 Hämeenkoski Jokelan Kartano Oy/ 574+160 m2, 10 h+3xsali+5 kph+2xoh +aula/s+k+p+khh+2 x ver.+at+aitta +vaja. Valtatie 12 varrella Hollolan ja Lammin välissä. 20 771 m2 tontti raj. Teurojokeen. Mh. 650 000 €. Pihlajamäentie 23. P. Frisk p. 0400 909 090. 2561 30 v kannattavasti toiminut kahvilaravintola pitopalvelu omistajan eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Tietoja kahvila-ravintolasta: sijainti Punkalaitumen keskustassa, 50 asiakaspaikkaa ja 12 terassipaikkaa, vuokratila n. 157 m2, vuokrasopimus siirrettävissä. Liikevaihto 300 000 – 400 000 e/v. Henkilökunta 4 henkeä. Sopii ruokaalaa tuntevalle yrittäjälle tai yrittäjäpariskunnalle. Omistajan siirtymäajan tuki mahdollinen. Yhteydenotot: Arja Syrjänen, puh. 050 55 88 440. 2505 Jos olet etsinyt itsellesi tai perheellesi asuin- ja työpaikkaa, jossa voisi yhdistää perhe-elämän ja yrittämisen, tässä on tilaisuutesi. Hieno, omarantainen paikka, jossa voit valita elämällesi uuden suunnan. 2465 Kentucky Fried Chicken tyyppinen pikaruokaravintola Espoossa. Tarjolla myös Chicken Wingsejä. Rasvakanava ja rasvanerotuskaivot on sekä kolme wc:tä. Voidaan myydä myös ilman kalusteita ja laitteita! 2451

Ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

Kirjanpitolainsäädäntö uudistuu –webinaari 4.9. klo 10 – 11.15 Nämä asiat on hyvä tietää uudistuksesta jo tässä vaiheessa.

Lisätietoa: www.yrittajat.fi/web/kirjanpito

Tornionlaaksossa, Ylitornion keskustassa oleva omalla tontilla sijaitseva Hotelli Helenan Kievarin liiketoiminta kiinteistöineen ja irtaimistoineen. H: 350 000 €. Yhteystiedot: Helena Ollila puh. 050 466 1340 2450

Muut toimialat Rekisteröity lastenvaatemerkki kaikilla oikeuksilla ja tarpeellisilla lisävarusteilla (esim. sarjotut kaavat). Tuotteiden valmistus on Suomessa ja alihankintaketju siirtyy myös haluttaessa. ostatuotemerkki@gmail. 2575

Yritysvälittäjät

Myytäviä kohteitamme: Ravintola kaupunkikeskustassa ............. 95 000 Hautaustoimisto ja kukkakauppa ...........................40 000 Menestyvä pizzeria Lapissa ....................................105 000 Huolto-asema........................590 000 Johtava rakennusalan tukkuliike .............................1 650 000 Ilmalämpöpumppujen tukkumyynti ...........................150 000 Autojen huoltokorjaamo ja varaosaliike Satakunnassa... 320 000 Ilmastointialan yritys ...........450 000 Espanjalainen ravintola-baari Tallinnan keskustassa..............87 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

OSTETAAN YRITYS Ostetaan tilitoimisto tai kotikirjanpitäjän liiketoiminta Jyväskylästä. Ota yhteyttä! 2659

Markus Einiö: Triathlonissa myös verkostoituu Hyvinvointi  ”Innostuin triathlonista viitisen vuotta sitten. Täytin 41 vuotta ja oli sellainen fiilis, että nyt pitää saada äijä liikkeelle. Paino oli noussut ja kunto alkoi rapistua. Siihen asti oli pärjännyt nuoruuden kuntopohjilla. Pistin kuuden kuukauden päähän maratonin tavoitteeksi. Kunto nousi yllättävän nopeasti, kun rakensin sitä systemaattisesti. Nuoruuden kaveri, Attendo MedOnen toimitusjohtaja Pertti Karjalainen houkutteli minut ensimmäiseen triathlonkisaan Kuopioon. Kisa oli hemmetin kiva, vaikka taisimme olla siinä viimeinen ja toiseksi viimeinen. Sen jälkeen olen harrastanut oikeastaan vain triathlonia. Laji innosti monesta syystä, erityisesti monipuolisuus viehätti. Se oli minulle uutta ja siinä pääsi haastamaan itsensä sopivasti. En ollut pyöräillyt ja uinti oli täysin uusi laji. Triathlon-yhteisössä on yhteen hiileen puhaltamisen meininki, vaikka se on yksilölaji. Sittemmin on tullut osallistuttua kisoihin eri puolilla maailmaa, muun muassa

Meksikossa, Uudessa-Seelannissa, Australiassa ja Yhdysvalloissa. Suomessa olen saanut ikämiessarjoissa muutamia SM-mitaleja ja yhden SM-kullankin. Seuraavaksi osallistun uudestaan Havaijin Ironman -MM-kisaan viime vuoden tapaan, vaikka treeni on työkiireiden vuoksi hieman aiempaa vähemmälle jäänytkin. Kun on hyvässä kunnossa, töissä jaksaa paremmin. Minusta on mukava yhdistää treeni työmatkaan. Poljen 33 kilsaa töihin ja sitten illalla kotiin. Sitten onkin päivän treeni tehty. Tässä on hirveästi oppinut tehokkuutta. Autossa on aina lenkki- ja uintivehkeet, että jos tulee mahdollisuus, treenaan. Triathlonista on apua myös verkostoitumismielessä. Siellä tapaa paljon porukkaa, joista saattaa syntyä mielenkiintoisia kontakteja myös töitä ajatellen. Triathlontapahtumien koko sekä määrä ovat kasvaneet paljon ja siellä on paljon yrittäjähenkistä porukkaa.” Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

Ostetaan kotipalveluja (hoiva, sairaanhoito, vammaishoito, siivous) tarjoava yritys Keski-Suomesta tai Pirkanmaalta. Kaikenkokoiset yritykset huomioidaan. 2614 Haluamme ostaa insinööri-/suunnittelutoimiston automaatio-, prosessi- ja/tai energiatekniikan alalta. Toimiston koko saisi olla omistajan lisäksi 2–5 henkilöä työllistävä. Yhteydenotot +358 (0) 44 066 6802. 2570

www.yritysporssi.fi

Ilmoittaudu nyt www.kunnallisjohto.fi

Yrittäjäsanomat

facebook.com/yrittäjät

@yrittajat

yrittäjät.fi

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 574 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja ⚫ Kimmo Koivikko, päätoimittaja ⚫ Josi Tikkanen, uutispäällikkö ⚫ Katri Simola, toimittaja ⚫ Lotta Tammelin, toimittaja ⚫ Riikka Koskenranta, toimittaja (perhevapaalla) ⚫ Maarit Kattilakoski ja Raija Lehtonen, taitto ⚫ etunimi.sukunimi@yrittajat.fi, p. (09) 229 221 Ulkoasu Miikka Tikka Ilmoitusmyynti Alma 360  / Asiakasmedia ⚫ PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 ⚫ myynti@alma360.fi ⚫ www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki ⚫ p. (09) 229 221 ⚫ toimisto@yrittajat.fi Paino Alma Manu Oy, Tampere Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. ⚫ Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä ⚫ Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.


www.volkswagen-hyotyautot.fi

Der Transporter

Kun etsit aitoa, alkuperäistä, uuden sukupolven kuljettajaa, valitse uusi Volkswagen Transporter tai Volkswagen Caddy. Molemmat autot ovat muunneltavia, monipuolisia ja täynnä innovaatioita ammattilaisten tarpeisiin. Modernit avustinjärjestelmät, uusi ohjaamo harkituilla säilytysjärjestelmillä ja suuret tavaratilat tekevät parivaljakosta ihanteellisen kumppanin päivittäiseen käyttöön. Uusista sulavista linjoista ja muodoista tunnistaa myös Caddyn sekä Transporterin jälleen kerran edelläkävijöiksi. Kumman sinä valitset? Tervetuloa koeajamaan lähimpään Volkswagen-liikkeeseen!

lkswageno V ä s s ly e Ensiesitt su 4.–6.9. e p ä ll ji y jälleenmy

Hinnat alkaen: Transporter 2,0 TDI 75 kW BlueMotion Technology, autoveroton hinta 29 410 €, arvioitu autovero 4 115,47 € CO2-päästöllä 176 g/km, kokonaishinta 33 525,47 €. Caddy 1,2 TSI 77 kW bens. BlueMotion Technology, autoveroton hinta 19 030 €, arvioitu autovero 5 030,79 € CO2-päästöllä 131 g/km, kokonaishinta 24 060,79 €. Hinnasto: Transporter 15.5.2015, Caddy 17.7.2015 + jälleenmyyjäkohtaiset toimituskulut. Kuvan autoissa lisävarusteita.

Yrittäjäsanomat 6/2015  

Yrittäjäsanomat 6/2015