Page 1

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

JUHA HARJU

Pääkirjoitus: Lataa akkusi kesällä | 3

06/2014

4-5

Herätys kaikille

Rakennusalan verovalvonta muuttuu jo heinäkuun alussa ja muutos vaikuttaa kaikkiin yrittäjiin. Yrittäjä Juha Lounatvuori on ollut ajoissa liikkeellä.

uutiset:

uutiset:

uutiset:

arjessa:

arjessa:

kesä:

Ilona Hiila ja Ida Hakola: Järventaus pessimistinen Jätskiautojen kilinä Kuuntelemme asiakkaita |  8 hallituksen päätöskyvystä  |  6 kuuluu uusin voimin  |  10

Vanhin teetalo elää perinteistä | 16–17

Yrityskylä opettaa nuorille tärkeät taidot | 18–19

Tee pelisäännöt lomasaikuttelusta | 24


2

06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

LÖYDÄ AURINKOINEN PUOLESI. Varaa kesäinen kokousmatka ja anna pölyttyneiden ajatusten tuulettua meri-ilmassa. Aurinkoinen tiimihenki pilkistää jo osoitteessa silja.fi/kokous

20140612_Silja-summer-b2b_Yrittajasanomat_254x365.indd 1

6.6.2014 15.16


3

06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Aiheita: UUTISET:

6 |

Verot taas keskustelussa, sen jälkeen kesälomalle Yrittäjien ei kannata odottaa valtiolta apuja minihallitusneuvotteluissa.

P

olitiikan kevät ja kesä huipentuvat ensi viikonloppuna pidettävään kokoomuksen puoluekokoukseen. Lahdessa valitaan uusi kokoomuksen puheenjohtaja, josta tulee automaattisesti myös pääministeri. Ainakin juhlapuheissa niin Paula Risikolta, Alexander Stubbilta kuin Jan Vapaavuoreltakin on tullut ymmärrystä ja arvostustakin yrittäjien tekemälle työlle. Kun uusi pääministeri on saatu valittua, käydään hallituspuolueiden kesken niin sanotut minihallitusneuvottelut. Ehkä hieman yllättäen yhdeksi minihallitusneuvottelujenkin teemaksi on nousemassa perintöverotus tai oikeammin sen poistaminen.

8  | Medianaiset tähtäävät maailmalle 10  | Jätskiauton kello raikaa taas 12  | Suihkukiistaan onnellinen loppu  Pukkilassa

debatti:

14 |

   Tiina Pasuri vs.     Juha Lämsä

14  | Mikä ihmeen koulutussopimus?

vaihdosten tilaisuuksissa. Jos perintöverotus nousee tavalla tai toisella keskusteluun, todennäköisesti jostain päästä verotusta myös kiristetään. Kyse on kuitenkin valtiolle noin 500 miljoonan euron potista. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että erilaisilla lehmänkaupoilla yritysten verotusta on toisaalta kevennetty ja toisaalta taas kiristetty koko hallituskauden ajan. Esimerkkinä tämän vuoden alussa voimaan astunut alhaisempi yhteisövero, jonka seurauksena osinkoverotus kiristyi. Lehmänkaupat tarkoittavat yleensä lisää töitä yrittäjille. Uutta byrokratiaa ja verosuunnittelua. Lehmänkauppoina syntyvä jatkuva verotuksen poukkoilu syö vain uskottavuutta. Yrittäjä ei uskalla tehdä investointipäätöstä, jos hän ei voi luottaa siihen, että verotuksessa on edes jonkinlainen logiikka. Eri veroasiantuntijat alleviivaavat nimenomaan jatkuvuutta. Tarvitaankin rohkeita päätöksiä kasvun kannustamiseen ja tukemiseen. Yksi niistä on perintöverotus. Mitä sitten yrittäjä itse voi tehdä? Ainakin hänen on turha miettiä politiikkaa. Parasta on viettää ensin kunnon loma ja ladata akut. Väsynyt yrittäjä tekee hallaa itsensä lisäksi myös työntekijöilleen ja yritykselleen. Loman jälkeen on hyvä panostaa täysillä myyntiin ja markkinointiin sekä kuunnella asiakkaita. Kehittämällä näitä ominaisuuksia saa varmasti paremman lopputuloksen aikaiseksi kuin odottamalla kuuta taivaalta.

Etenkin nyt tilanne on sukupolvenvaihdoksissa herkkä, kun suuret ikäluokat alkavat olla hyvää vauhtia eläköitymässä. Taustalla on huoli sukupolvenvaihdosten sujumisesta nykytilanteessa, jossa seuraava sukupolvi joutuu kieltämättä ahdinkoon. Ei ole kenenkään etu, jos uudet omistajat joutuvat vuosikausia pumppaamaan yrityksestä osinkoja ulos selvitäkseen veloistaan. Se tappaa yrityksen kehittämisen ja kasvun. Etenkin nyt tilanne on sukupolvenvaihdoksissa herkkä, kun suuret ikäluokat alkavat olla hyvää vauhtia eläköitymässä. Aihe nousee myös jatkuvasti esiin eri puolilla Suomea järjestettävissä omistajan-

Minineuvottelut jäävät mineiksi

arjessa:

16 |

   Sergejeff pakkaa    Jaavan käsin

18  | Yrityskylä ei ole yrityspaatosta

KESÄ:

22 |

   Tirkistele, miten    muut lomailevat!

25  | Verottaja ei lomaile 26  | Sää heiluttaa sesonkitöitä

vapaalla:

28 |

   Milloin torikauppias    nauttii?

Resumé:

31 |

Nyheter på svenska

yrittAJAt.fi: Ota kantaa verkossa!

Jussi Järventaus: Hallituksen vika? Kolumni JUSSI JÄRVENTAUS

jussi.jarventaus@yrittajat.fi

Suomen tarpeelliset muutokset ovat hyvin pitkälti elinkeinoelämän omissa käsissä.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja

E

tujärjestöt ovat yleensä enemmän tai vähemmän tyytymättömiä istuvien hallitusten toimintaan: on tehty vääriä asioita, jätetty oikeita tekemättä, tai on tehty liian vähän. Niin on laita myös istuvan hallituksen osalta: laajapohjainen sateenkaarihallitus on joutunut tekemään paljon kompromisseja, jolloin politiikka on osin hahmotonta ja ristiriitaista. Se koskee myös yrittäjyyttä. On tapahtunut myönteisiä asioita, kuten yhteisöveron alentaminen, mutta samalla myös kielteisiä, kuten työnantajavelvoitteiden kasvaminen. Tähänastinen lopputulos ei näyttäydy erityisen yrittäjämyönteisenä, vaikka hallituspuolueet ovatkin korostaneet yrittäjyyden tärkeyttä. Moitteille on perusteita, mutta me

moittijat voimme katsoa myös peiliin. Elinkeinoelämän etujärjestöt voisivat tehdä itse asioita paremmin. Työelämän pelisäännöt on siitä hyvä, joskin valitettava esimerkki. Elinkeinoelämän keskusliitto ja sen edeltäjäjärjestöt ovat olleet sopimassa nykyisistä työelämän pelisäännöistä, joilla työllistäminen on tehty vaikeaksi ja kalliiksi. Suomen Yrittäjät on kulkenut vastavirtaan ja tehnyt omia ehdotuksiaan, mutta toistaiseksi olemme jääneet yksin. Kun niin on käynyt, on varmasti jotakin, mitä mekin olisimme voineet tehdä paremmin. Elinkeinoelämällä on suuri mahdollisuus vaikuttaa myös työelämän välttämättömiin rakennemuutoksiin, jos elinkeinoelämä, tässä asiassa erityisesti Elinkeino-

elämän keskusliitto ja Suomen Yrittäjät, toimisivat yhteisessä rintamassa. Parempaan yhteistyöhön on kaikki mahdollisuudet, sillä useimmissa asioissa suurten ja pienten yritysten välillä ei ole ristiriitaa, vaan yhdessä toimitaan samassa ravintoketjussa kamppaillen tilauksista ja työpaikkojen säilymisestä. Rohkenenkin väittää, että Suomen tarpeelliset muutokset ovat hyvin pitkälti elinkeinoelämän omissa käsissä. On erityisen tärkeää, että elinkeinoelämän järjestöt tiivistävät aitoa yhteistyötään. Onneksi siitä on näkyvissä merkkejä, joten oelmme menossa kohti parempaa. Hyötyjinä ovat yrittäjien ja yritysten lisäksi koko Oy Suomi Ab, sillä hyvinvointi syntyy vain yrittäjyyden ja menestyvän yritystoiminnan avulla.


4

06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Uutiset Hoida kuntoon ennen lomia!

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

JUHA HARJU

Rakennusalalle jysähtää raportointirumba. Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

R

akennusalan verovalvonta mullistuu heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Siitä hetkestä lähtien tulee voimaan lainsäädäntö, jonka mukaan verottajalle raportoidaan kuukausittain työmailla liikkuvista rahoista ja työntekijöistä. Tarkoitus on saada harmaa talous kuriin. Kymmenet tuhannet yritykset ovat lykänneet uudistuksen toimeenpanoa. Muutos koskettaa jokaista, joka tilaa rakennuspalveluja. Se velvoittaa yrityksiä, järjestöjä, yhteisöjä ja jopa kotitalouksia. Raportoinnin laiminlyönnistä voi seurata sanktioita.

Tietojen kerääminen ja koostaminen on työläin juttu. Siksi se pitää käynnistää heti. Lars Albäck

– Homma pitää hoitaa kuntoon nyt heti ennen kesälomia, koska raportoinnin pitää kattaa tiedot heinäkuun alusta lähtien, sanoo Suomen Tilaajavastuun toimitusjohtaja Lars Albäck. – Meillä valmistautuminen on vielä vähän kesken, mutta rakennamme ratkaisuja koko ajan, sanoo Pohjois-Suomen Sähkön toimitusjohtaja Juha Lounatvuori. Yrityksessä on 38 työntekijää. Useimmat kiertävät työmailla urakoissa ja aliurakoissa. Jokaisella työntekijällä on ku-

vallinen veronumerokortti, joka kertoo muun muassa henkilön ja yrityksen nimet ja muut työntekijäilmoituksiin vaadittavat tiedot. – Olen kuitenkin sitä mieltä, että mikäli tällä saadaan kitkettyä harmaata ja mustaa työtä kovasti kilpailluilta markkinoilta, hommaan kannattaa panostaa, Juha Lounatvuori sanoo.

Päätoteuttaja avainasemassa. Jokaiselle työmaalle on nimettävä päätoteuttaja, joka raportoi tilaajana myös alihankkijoiden työntekijät koko toimitusketjun osalta veroviranomaiselle. Aliurakoitsijat toimittavat päätoteuttajalle raporttiin tarvittavat tiedot. Kaikilla tilaajilla on vastuu tietojen keruusta ja raportoinnista omien aliurakoitsijoiden osalta. – Monimutkaista tämä on. Raportointi rasittaa taatusti ainakin pk-yrityksiä. Voi olla, että työmaille syntyy tätä verohallinnointia varten uusia toimijoita, joille työmaayritysten on helppo ulkoistaa monimutkainen hallinto, Juha Lounatvuori miettii. Hän muistuttaa, että uudistus ei ole tullut kertaheitolla tai yllättäin. Siihen on periaatteessa voitu valmistautua, mutta silti se on luvattoman monella yrityksellä vielä täysin hoitamatta.

Aloite alalta. Lars Albäck huomauttaa, että monimutkaiseen uudistukseen johtaneet aloitteet tulivat rakennusalalta. Nyt kun uudistus tuli, jokaisen on myös pakko siihen osallistua. – Se koskee koko ketjua, ihan jokaista lenkkiä. Se velvoittaa päätoteuttajaa, urakoitsijoita ja aliurakoitsijoita. Kyseessä on kuitenkin perusasia. Verottaja tahtoo tietää

Valtti-kortit. Pohjois-Suomen Sähkön työntekijöillä on jo kuvalliset henkilökortit, joilla rekisteröityminen yhteisille työmaille käy näppärästi. Toimitusjohtaja Juha Lounatvuori pitää harmaiden markkinoiden suitsimista tärkeänä asiana, vaikka yrityksissä työn määrä raportoinnin myötä lisääntyy.

rakennustyömailla työskentelevät henkilöt, yritykset ja siellä liikkuvat urakkasummat.

Hyvät työkalut. Albäckin johtama Tilaajavastuu ja Taloushallintoliitto ovat tehneet yhteistyötä rakentaakseen tilitoimistoille ja yrittäjille toimivia työkaluja uudistuksen toteuttamiseen. Työtä on tehty kolmisen vuotta. Tuloksena on muun muassa yritysten kirjanpitoa helpottavia ratkaisuja ja työkalupakkeja.

Keskustele aiheesta verkossa www.yrittajat.fi

Verottaja joustaa

>

Verottaja helpottaa yritysten tilannetta ja joustaa. Alkuvaiheessa hyväksytään myös puutteellisia raportteja. Urakka- ja työntekijätiedot raportoidaan kerran kuukaudessa. Ensimmäisen raportin takaraja on 5. syyskuuta. Raporttien rakentaminen on kuitenkin aloitettava ja ne on toimitettava verottajalle, vaikka ne olisivat puutteellisia. Raporttien tekemättä jättäminen voi johtaa laiminlyöntimaksuun.

Rakennusalan verovalvonta • Uusi verotusmenettelylaki voimaan 1.7. • Ensimmäisten raporttien takaraja 5.9. • Yritykset raportoivat kuukausittain Verohallinnolle • Tilaava yritys kerää urakka- ja työntekijätiedot • Yhteisen työmaan päätoteuttaja raportoi työntekijätiedot • Käyttöön, kun työn arvo yli 15 000 euroa • Lisätietoja www.veronumero.fi


5

06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Faktaa vai fiktiota: ”En sotkenut (Sdp:n)

Ota kantaa!

puheenjohtajakisaa omaan EU-kampanjaani. Näillä ei ole yhtään mitään tekemistä. ...Ei minua rahalla osteta.”

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

Tuore europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri puolustelee Ilta-Sanomissa, miksi ay-liike rahoitti hänen vaalikampanjaansa tuhansilla euroilla.

Juuri nyt:

Koko ketju raportoi Lain mukaan rakennustyötä tilaavien yritysten on kerättävä urakkaja työntekijätiedot. Raportointi verohallinnolle kerran kuukaudessa heilauttaa koko ketjua. Päätoteuttaja

Verkkokauppias, herätys: Uudet säännöt voimaan Verkkokauppa-asiointiin tulee muutoksia 13. kesäkuuta. Kuluttajansuojalaki on aiemmin taannut kuluttajille oikeuden palauttaa maksutta tuotteita etäkaupassa, mutta nyt automaattinen maksuton palautusoikeus poistuu. Jatkossa asiakkaan on ilmoitettava palautuksesta ja kaupan peruutuksesta myyjälle. Pelkkä tavaran noutamatta jättäminen tai palauttaminen eivät enää riitä kaupan peruuttamiseksi. Peruutusilmoitus on tehtävä 14 päivän sisällä lähetyksen vastaanottamisesta ja tavara pitää palauttaa 14 päivän kuluessa peruutusilmoituksesta.

Pääurakoitsija Verohallinto Pääurakoitsija

Aliurakoitsija

Aliurakoitsija

Verkkokaupan on nyt entistä tärkeämpää kertoa asiakkaalle, miten palautukset tulee tehdä. Vaikka laki poistaa automaattiset ilmaiset palautukset, verkkokauppiaat voivat edelleen halutessaan tarjota asiakkaille maksuttomia palautuksia. Jotkut suuret verkkokaupat ovat jo ilmoittaneet, että asiakas voi palauttaa tavaroita entiseen malliin.

Aliurakoitsija

Ali-aliurakoitsija

9000 +

Suomen Yrittäjien Twitter-tili @suomenyrittajat on ylittänyt jälleen maagisen rajapyykin. Yrittäjillä on Twitterissä nyt yli 9 200 seuraajaa.

Työntekijätiedot:

Urakkatiedot:

Tilaajat ilmoittavat työmaakohtaisesti. Työmaalle nimetty päätoteuttaja kerää ja lähettää kaikkien yhdellä työmaalla työskentelevien työntekijöiden tiedot verottajalle kuukausittain. Kukin yritys ilmoittaa työntekijätietonsa päätoteuttajalle.

Toinen raporttilinja koostuu urakoista. Niistä jokainen urakoinnin tilaaja raportoi kuukausittain verottajalle. Raporttiin kirjataan sopimusosapuolet, summa, urakan kesto ym.

>

Miksi rääkätään vain rakennusalan yrittäjiä? Laki koskee myös esimerkiksi organisaatioita, julkisyhteisöjä, taloyhtiöitä ja maatiloja sekä yksityishenkilöitä, jos he teettävät yli 15 000 euron rakennusluvallisen työn. Jos urakka on alkanut ennen 1.7. pitääkö verottajalle koota takautuvasti tiedot? Ei tarvitse. Vain heinäkuun alun jälkeiset tiedot raportoidaan.

Miksi raportit pitää tehdä joka kuukausi? Se mahdollistaa reaaliaikaisen verovalvonnan. Mitä ei tarvitse ilmoittaa verottajalle? Esimerkiksi erillisesti tehty suunnittelu ja valvonta, tavarahankinnat ja kiinteistönhoito. Jos on epätietoisuutta, kannattaa ennemminkin ilmoittaa, kuin jättää ilmoittamatta, ettei tule sanktioita. Voiko ilmoitukset lähettää verottajalle postitse? Ei voi. Ne tehdään sähköisesti.

Yrittäjien Twitteriin päivittyvät muun muassa Yrittäjäsanomien päivittäiset nettiuutiset.

Vetoomus: Pk-yritysten rahoitus pitää varmistaa

Kysymykset heräävät Urakka- ja työntekijätietojen raportointi on herättänyt epätietoisuutta yrittäjissä. Accountor Oy:n palvelujohtaja Jyrki Santala vastaa joihinkin toistuvasti kysyttyihin kysymyksiin.

Kasvuvauhti on ollut kova, sillä viime vuoden toukokuussa seuraajia oli yli puolet vähemmän.

Mikä on pahin rangaistus laiminlyönnistä? Laiminlyöntimaksu on enintään 15 000 euroa. Pahin sanktio on, että yritys voidaan poistaa ennakkoperintärekisteristä. Pitääkö oman työmaan omista työntekijöistä antaa työntekijätietoja? Kyllä, jos työmaalla työskentelee myös ulkopuolisen työnantajan työntekijöitä. Silloin työmaasta tulee ”yhteinen työmaa” ja kaikkien työntekijöiden tiedot on raportoitava. Työntekijätiedot annetaan myös vuokratyöntekijöistä.

Lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.vero.fi/useinkysyttya

Yritysten on saatava rahoitusta kasvaakseen, eikä kasvua tai työllisyyttä voi lisätä, mikäli rahoitusjärjestelmä ei toimi. Näin linjaavat Suomen Yrittäjät, Finanssialan keskusliitto ja Elinkeinoelämän keskusliitto yhteisessä kannanotossaan. Viesti on suunnattu erityisesti uusille EU-päättäjille. Viime vuosina yritysten rahoituksen ehdot ovat tiukentuneet ja hinta noussut. Suurin syy tähän on se, että pankkien sääntely on lisääntynyt. Esimerkkeinä sääntelystä on vireillä oleva rahoitusmarkkinavero, joka hyydyttäisi Euroopan taloutta. –  On otettava tuumaustauko finanssialan EU-sääntelyn tehtailuun ja keskityttävä soveltamaan nykyistä sääntelyä. Varsinkin sääntelyn yhteisvaikutukset ja ristiriitaisuudet muiden säännösten kanssa on otettava valmistelussa paremmin huomioon. Euroopan ei pidä asettaa itselleen sellaisia rajoitteita, joilla annamme kilpailuedun muille maanosille, kannanotossa todetaan.


6

Uutiset

Jo toinen ehdokas pj-kisaan Keski-Suomen Yrittäjien hallitus on asettanut kokouksessaan Suomen Yrittäjien puheenjohtajaehdokkaaksi syksyn liittokokoukseen liikenneasemayrittäjä Jari-Pekka Koposen. Hankasalmelainen Koponen on toiminut Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtajana vuosina 2011–2013 ja aikaisemmin useita kausia aluejärjestön varapuheenjohtajana sekä Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana vuosina 2012–2014. Koposella on Jari-Pekka-nimiset liikenneasemat kolmella paikkakunnalla eli Hankasalmella, Hartolassa ja Joroisissa. Puheenjohtajakilpailuun on jo aiemmin ilmoittautunut EteläPohjanmaan edustaja Jyrki Mäkynen. Nykyinen puheenjohtaja Mikko Simolinna ei aio asettautua enää ehdolle. Simolinna oli puheenjohtajana kaksi kautta. Puheenjohtajuus ratkeaa lokakuussa Tampereella Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä.

Jari-Pekka Koponen

06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Minihallitusneuvotteluiden anti ei vakuuta Järventausta Yrittäjäjärjestö toivoo minihallitusneuvotteluilta elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotukseen kevennystä. Lotta Tammelin

T

lotta.tammelin@yrittajat.fi

alousmittareiden mukaan Suomi kyntää tällä hetkellä lamassa. Kesäkuun loppupuolelle kaavailluista minihallitusneuvotteluista on silti turha odottaa tilanteeseen apua, uskoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. – Olemme Euroopan maista vajonneet jälkipäähän, ja kasvunäkymät ovat heikot. Tarvitsisimme isoja rakenteellisia muutoksia. Nyt jo tehdyt päätökset ovat liittyneet lähinnä julkisen talouden tasapainottamiseen, mutta tarve olisi myös työmarkkinoiden uudistukseen ja verotuksen kehittämiseen, sanoo Jussi Järventaus.

Toimitusjohtaja uskoo, että kesäkuun neuvotteluitten yksi keskustelun aiheista tulee olemaan lisäelvytys. – Meidän peruskantamme on se, että julkisen talouden sopeutuksesta tulee pitää kiinni, mutta lisäelvytyksellä ei saada velkaantumista kuriin. Yrittäjäjärjestö haluaa tulevia neuvotteluita silmällä pitäen painottaa elinkeinoharjoittajien ja henkilöyhtiöitten verotuksen kannustavuutta. – Jos puhutaan elvytyksestä, niin siihen kulutettavaa rahaa kannattaa harkita käytettäväksi myös näin. Se on noin 120 miljoonan euron panostus, joka kohdistuu noin 120 000 yrittäjään. Näkemyksemme onkin, että näin laajaan joukkoon kohdentuvana, sillä olisi tulevaisuuden uskoa vahvistava vaikutus. Sitä kautta uskomme, että sen myönteiset kasvuvaikutukset tulisivat olemaan hyviä, Järventaus hahmottelee. – Ja tämähän jäi Jyrki Kataisen hallitukselta tekemättä, hän huomauttaa.

Katse tulevaan. Järventauksen mukaan on pidettävä mielessä tietenkin myös se, ettei neuvotteluissa tule tehdä yrittäjyyden kannal-

rami salle

Uudistus. Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Jussi Järventauksen mukaan Suomi tarvitsisi isoja rakenteellisia muutoksia. – Tarve olisi työmarkkinoiden uudistukseen ja verotuksen kehittämiseen, hän sanoo.

ta heikentäviä muutoksia. – En sano, että sellaisia olisi ilmassa, mutta toki olemme tarkkana ja seuraamme tilannetta myös siltä osin. Isojen kysymysten osalta Järventauksen katse onkin jo suunnattu tulevaan – seuraavaan hallituskauteen. – Poliittinen realiteetti on kui-

tenkin se, ettei isoja asioita tulla näissä neuvotteluissa avaamaan. Ottaen Suomen ja yrittäjyyden haasteet huomioon, niin odotukset on suunnattu jo eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan ja vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen ohjelmaan. Siihen valmistaudumme, ja sitä työtä teemme jo kovasti, hän kertoo.

valtakunnalliset jäsenedut vakuutukset Fenniasta 40 %:n alennus ja 70 %:n lähtöbonus uuteen Premiumkaskoon. Yrittäjän Henkilöturvaa täydentämään saat maksutta ryhmätapaturmavakuutuksen ja etuja myös Yrityksen sairauskuluvakuutukseen. Useista kodin vakuutuksista saat 20 %:n alennuksen sekä heti suurimman Fenniabonus-alennuksen 14 % tai 24 %. Edut saat 1.1.2014 alkaviin uusiin vakuutuksiin. Lisätiedot: 010 802 290 ja www.fennia.fi/suomenyrittajat. autoPesuetu Shell HelmiSimpukoissa –20 % normaalihintaisista autopesuista. Lisätiedot: www.helmisimpukka.fi. autonvuokraus Jäsenyrityksille 15 %:n alennus kaikista Suomessa tapahtuvista henkilö-, paketti- ja kuormaautovuokrauksista. Alennus myönnetään www.europcar.fisivustolla ilmoitetuista hinnoista. Lisätiedot ja varaukset: 0200 121 54, www.europcar.fi tai varaukset@europcar.fi. Polttoaineet Neste Oil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä –2,5 snt/l (sis. alv), laskutuksen yhteydessä asemakohtaisista vähittäismyyntihinnoista. Etu ei koske Neste Oil Express -verkostoa. Raskaan kaluston Truck-verkoston sopimushinnat määritellään asiakaskohtaisesti. Neste Oil -voiteluaineet, -kemikaalit, -nestekaasut ja -polttonesteet sopimushinnoin. Lisätiedot: 0200 113 11 tai www.neste.fi. SY:n jäsenkortin magneettiraidalla käteisalennus 2,2 snt/l (sis. alv) bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboilvoiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä –2,7 snt/l (sis. alv) sekä voiteluaineista (ei yli 10 l astiat), autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Yrityskortilla tehdyistä ostoista ei peritä korkoa eikä tilinhoitomaksua. Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express -automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia. Lisätiedot: 020 470 0739, anne-maria. juhala@teboil.fi. Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy sopimushintaan. Kysy hintatarjous ja tilaa: 0800 183 301 tai tilauskeskus@teboil.fi.

laivamatkustaminen Työ- ja kokousmatkat: 10 %:n sopimusalennus Tallinkin ja Silja Linen normaalihintaisista risteily- ja reittimatkoista. Vapaa-ajan matkustus: veloitukseton liittyminen Club One -kanta-asiakasohjelman Silver-tasolle. Lisätiedot ja varaukset: 010 804 123, www.tallinksilja.fi. Risteilyt: 15 %:n alennus päivän hinnoista ja reittimatkoista 10–20 %:n alennus normaalihintaisesta hyttipaketista ilman ajoneuvoa tai normaalihintaisen henkilöauton kera. Varaukset myyntipalvelusta 0600 41577 (1,64 €/vastattu puhelu+pvm/ mpm), online-varaukset www.vikingline.fi. Reittimatkat tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä. Katso hinnat ja alennuskoodit yrittajat.fi-jäsensivuilta.

viestintäratkaisut Ajantasaiset edut www.elisa.fi/ yedut. Elisa Yritysten verkkokaupassa www.elisa.fi/verkkokauppa asioit silloin, kun sinulle sopii. Lisätiedot: www.elisa.fi/ ajanvaraus tai 010 19 13 19 (ark. 8–16.30, pvm/mpm). it-ulkoistusPalvelut 10–250 hengen IT-Salkku-palvelu: IT-ulkoistuspalvelu, jossa valitaan ja toteutetaan yrityksen liiketoimintaa tukeva palvelukokonaisuus. Jäsenetuna jatkuva 5 %:n alennus. 1–25 hengen IT-Reppu: HP yrityskannettava, F-Secure-tietoturva, Nexetic-varmuuskopiointi, Microsoft Office 365 -palvelu, Helpdesk-tuki ja koko Suomen kattava huoltoverkosto. Toimitus käyttövalmiina työpisteellesi. Jäsenhinta alk. 80 €/kk/käyttäjä. Lisätiedot: 010 841 8410, www.vetonaula.fi tai asiakaspalvelu@vetonaula.fi. PostitusPalvelut Verkoston kautta lähetät kirjeet, laskut, paketit ja tiedotteet käteishintoja edullisemmin. Verkoston postilaatikkoon voit ottaa vastaan myös verkkolaskuja ja kirjeitä. Rekisteröidy itella.fi/verkosto tunnuksella YRITTÄJÄ. Lisätiedot: asiakaspalvelu@itella.com tai 0200 77000 (pvm/mpm) ma–pe 8–18.


Uutiset

06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Hoitamaton numeroremontti voi käydä kalliiksi Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

J

os kuluttaja reklamoi tai irtisanoo sopimuksensa, maksaa hän tästä puhelusta enintään vuosittain säädettävän enimmäishinnan. Jos kuluttajalta on peritty korkeampi maksu, on hänellä oikeus vaatia erotus takaisin yritykseltä. Näin suojellaan kuluttajaa uudella EU-direktiiviin perustuvalla kuluttajansuojalain muutoksella, joka astuu voimaan 13. kesäkuuta. Mitä tämä tarkoittaa yritys- ja palvelunumeroita käyttäville yrityksille? – Yritysnumeroremontti työllistää jonkin verran niitä yrittäjiä, jotka tarjoavat kuluttajille puhelimitse asiakaspalvelua ja tulee hoitamattomana pahimmillaan yrittäjälle kalliiksi, sanoo Elisan liiketoimintajohtaja Tomi Pättö. Laki on selkeä. Yrityksen on hoidettava asia kuntoon. Pättö huomauttaa, että osalla yrityksistä numeroremontti on vielä hoitamatta. Muutos ei koske yritysten välisiä reklamaatioita tai peruutuksia. – Jos kuluttaja tahtoo jo tehdyn sopimuksen takia vaikka reklamoida, hänen pitää pystyä olemaan yhteydessä puhelinpalvelua tar-

joavaan myyjäyritykseen säädetyn enimmäishinnan puitteissa. Hinnan säätää vuosittain viestintävirasto ja tänä vuonna yhteydenotto saa maksaa kuluttajalle korkeintaan 8,8 senttiä minuutilta.

Yritykselle työläs. Uusi säännös on kuluttajalle hyvä, Pättö sanoo. Puhelinoperaattorit ovat rakentaneet ratkaisuja yrityksille, mutta muutoksen toteutus on yrityksen vastuulla. – Jos lisämaksullisia palvelu- tai yritysnumeroita on käytössä, on syytä tarkistaa, että yhteydenottokanavat ovat uuden säännöksen mukaisia. Pättö sanoo, että kuluttajan pitää saada tietää, mihin numeroon hän voi soittaa edullisemmalla kustannuksella esimerkiksi peruuttamista, toimituksen viivästymistä tai laskutusta koskevissa asioissa. Yritysten käytössä olevia nykyisiä numeroita hinnoitteluineen voidaan edelleen käyttää kaikkien yrityksille tarjottavien palvelujen yhteydessä sekä kaikissa muissa kuluttajille suunnatuissa palveluissa. Tällaisia vapaasti hinnoiteltavia kuluttajapalveluita ovat esimerkiksi myynti- ja tilauspalvelut.

Saat kaikki kampanjakoodit ja etujen hyödyntämiseen tarvittavat asiakasnumerot kirjautumalla yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi. sähkö- ja energiaPalvelut Palveluita ovat mm. sähkön kilpailutus ja -hankinta, energia- ja kaukolämpöselvitykset, energiatodistukset.Kaikista palveluista 5 %:n alennus. Yksityishenkilöille ja pienyrittäjille sähkön kilpailutus on ilmaista! Tee valmiiksi kilpailutettu sähkösopimus www.skapatenergia.fi. Lisätiedot ja sopimukset: 020 741 4110, asiakaspalvelu@ skapatenergia.fi. rekisteritiedot Jäsenetuna Luotettava Kumppani -ohjelman vuosihinnasta –15 % (norm. 90 € + alv. 24 %). Ohjelma hoitaa toimittajan ja urakoitsijan puolesta tilaajavastuulain määräykset. Valvoja-palvelu on tilaajavastuulain noudattamista ja seurantaa helpottava työkalu. Jäsenyrityksille Valvoja-palvelun vuosihinnasta –25 %, Lisätiedot: www.tilaajavastuu.fi/yrittaja. yrityskauPat Suomen Yrityskaupat tarjoaa alustavaa neuvontaa yrityskaupoissa ilmaiseksi ja lisäksi jäsenyrityksille 15 %:n alennus kauppahinta-arviosta ja arvonmääritystuotteista. Lisätiedot: 010 2864 000, www.yrityskaupat.net. asianajoPalvelut JuriNet asianajotoimistot tarjoavat asianajopalveluista 15 %:n alennuksen, kuitenkin enintään 300 e/asia. Jäsenyritykset saavat myös 15 minuutin veloituksettoman alkuneuvottelun. Lisätiedot: info@jurinet.fi tai www.jurinet.fi. lehdet Summa-verkkopalvelussa maksutta yksi lehtituote kokeiltavaksi kahdeksi kuukaudeksi sekä kaikki maksulliset lehdet ja kirjat 20 %:n jatkuvalla alennuksella. Talentum myöntää perinteisistä kotiin tai töihin kannetuista kestolehtitilauksista 20 %:n jatkuvan alennuksen. Lisätiedot ja tilaukset: 020 442 4100 tai yrittajat.talentum.fi, asiakaspalvelu@talentum.fi.

7

Ajassa: Tervemenoa treffeille

Lisää velvoitteita rakentamiseen

Järjestyksessään 102. Bisnestreffit järjestetään 13. kesäkuuta Helsingissä Projektiyhdistyksen tiloissa, Eteläranta 10, 2. krs.

Rakentamispalveluiden uusi ilmoitusmenettely astuu voimaan 1. heinäkuuta. On kuitenkin yleisessä tiedossa, että yrittäjät eivätkä kotitaloudet ole valmiita lakimuutokseen.

Tällä kertaa ohjelma keskittyy hankintoihin. Kannattaa tulla paikalle, jos myyt jotain julkiselle sektorille. Tilaisuus on täysin maksuton ja tarkoitus on jakaa kokemuksia ja luoda uusia kontakteja. Lisäksi luetaan julkisten hankintojen uusia sääntöjä. Lisätietoja löytyy osoitteesta: www.tieke.fi

Kenen vastuulla on siis antaa verottajalle urakka- ja työntekijätiedot? Ja mitä tapahtuu, jos tietoja ei anneta. Se selviää 29. elokuuta järjestettävässä webinaarissa. Kouluttajana toimii Verohallinnon ylitarkastaja Sari Wulff. Koulutuspaikka on simppeli: valitse kone, jossa on nettiyhteys ja äänentoisto.

Varma kesän merkki – Pori ja SuomiAreena

Ilmoittautumiset viimeistään 25. elokuuta: www. suomenyrittajat.fi/koulutuskalenteri

Yhdeksättä kertaa järjestettävä Suomi-Areena paisuu paisumistaan. MTV:n ja Porin kaupungin yhteisessä keskustelutapahtumassa on paikalla 700 keskustelijaa 12.–19. heinäkuuta. Keskustelutilaisuuksiakin on 150.

Moro nääs! Pitääks mu ny mennä Manseen

SuomiAreena marssittaa lavoille muun muassa kymmenen ministeriä, 70 kansanedustajaa ja kaksi presidenttiä. Myös Suomen Yrittäjät on mukana herättämässä keskustelua vanhoista työmarkkinarakenteista. Katso ohjelma: www.suomiareena.fi

Ilmoittautumiset Valtakunnallisille Yrittäjäpäiville on parhaillaan käynnissä. Tänä vuonna päivät pidetään Tampereella 24.–26. lokakuuta. Paikalle odotetaan jopa 3 000 yrittäjää. Tapahtuman teemana on Virtaa! Sen ympärille on koottu monipuolinen ohjelma. Lisäksi päivien aikana valitaan Suomen Yrittäjille uusi puheenjohtaja. Ilmoittautumiset: www.yrittajapaivat.fi

7/2014

Seuraava Numero ILMESTYY 21.8.

www.yrittajat.fi/jasenedut myynti ja markkinointi Finder on jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi-verkkopalvelua! Voit tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi jäsennumerollasi. Lisätiedot: 020 692 999 tai asiakaspalvelu@ fonecta.com tai www.fonecta.fi/yrityksille. majoitus- ja kokousPalvelut Jäsenyrityksille Holiday Club -kylpylähotellien ja loma-asuntojen päivän majoitushinnasta 15 %:n alennus. Etu voimassa online-varauksissa www.holidayclub.fi. Kampanjakoodin löydät yrittajat.fijäsensivustolta. Lisätiedot: 03 06 8600. Restel Hotel Groupin kotimaiset ja kansainväliset hotellit sekä Hotelli Seurahuone Helsinki ja Hotel Atlas Kuopio tarjoavat jäsenille huoneet sopimushinnoin, 1 tai 2 hh samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %:n alennus. Katso kansainväliset vapaa-ajan viikonlopputarjoukset Restel-hotelleihin yrittajat.fi-jäsensivuilta, etu jopa –35 %. Varaukset ja tiedustelut: 020 055 055, www.restel.fi, my.reservation@restel.fi, kokoustilatiedustelut suoraan kokoushotellista. www.hotellimaailma.fi.

ravintolat Jäsenyrittäjälle jälkiruoka veloituksetta normaalihintaisen pääruuan yhteydessä Holiday Inn- ja Rantasipi-hotellien ravintoloissa sekä: Martinat, Huviretket, Primula, Rax Buffetit, Grillssonit, Crowne Plazan ravintola Macu, Helsingin Messukeskuksen Terra Nova sekä Mariot, Vespa, Central, Brasserie Le Havre ja Foija. Yhteystiedot: www.ravintolamaailma.fi.

jäsen tule mukaan testaamaan! Tilaa heti käyttöösi SY:n mobiilijäsenkortti

www.yrittajat.fi/mobiilikortti Näet ja hyödynnät kätevästi kaikki valtakunnalliset jäsenedut puhelimellasi!


Uutiset

8

06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT VAPA MEDIA

Suorat

Tasa-arvoa ja mahdollisuus taksiyrittäjille

1 Kysymys: Taksiautoilijoiden 70 vuoden yläikäraja poistui 1. kesäkuuta alkaen. Mitä muutos teille vanhemmalle kaartille merkitsee, taksiyrittäjä Jorma Nikander?

Vastaus: Se merkitsee mahdollisuutta. En missään tapauksessa halua tehdä nyt enää yli 70-vuotiaana kokopäiväistä taksityötä. Olen tehnyt sitä yli 40 vuotta, ja ajanut yli kolme miljoonaa kilometriä. Nyt on kuitenkin mahdollisuus tehdä esimerkiksi sairaustapauksien sijaisuuksia. Meillä on perheessä kaksi taksia ja juuri kävi niin, että poika mursi jalkansa ja tarvitsimme sijaista lyhyeksi pätkäksi. Lakimuutos tuo nyt joustoa näihin tilanteisiin.

2 Kysymys: Onko 70-vuotiaita taksikuljettajia paljon?

Vastaus: Ei ole, eikä kukaan tuntemani haaveile ajavansa taksia enää päivittäin. Muutos on kuitenkin tasa-arvonkin kannalta hyvä, sillä se tuo meidät samalle viivalle muiden autoilijoiden kanssa. Rekkakuskit ovat saaneet ajaa yli 70-vuotiaana 60 tonnia painavaa autoa. Myös linja-auton kuljettajat ovat saaneet ottaa 55 henkilöä kyytiin ja kuljettaa siten vastuullista kuormaa. Onko se nyt sitten ollut vaarallisempaa, jos saman ikäinen taksikuski vie yhden asiakkaan paikasta toiseen?

3 Kysymys: Mitä taksilla ajo nyt yli 70-vuotiaalta autoilijalta edellyttää?

Vastaus: Se edellyttää laajennettua terveystarkastusta, jonka perusteella ajolupa voidaan myöntää kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Lisäksi on viiden vuoden välein käytävä taksijatkokoulutus. Terveysasiat ovat todella henkilökohtaisia. On viisikymppisiä henkilöitä, jotka ovat paljon huonommassa kunnossa kuin jotkut 70-vuotiaat.

PALKITTU KAKSIKKO. Kohderyhmän ja asiakkaiden tarpeista on oltava perillä, että voi onnistua verkkosisällön luomisessa, sanoo Vapa Median palkittu perustajakaksikko Ilona Hiila (vas.) ja Ida Hakola.

Nyt mennään anturit viritettyinä Palkitut Vuoden Nuoret Yrittäjät tähtäävät maailmalle. Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

I

lmassa on nopeutta, dynamiikkaa, jatkuvaa oppimista, tiedonkeruuta ja sen myötä sisällön tuottamista valtavaan verkkomaailmaan. Eikä mikään näistä toimisi ilman innostusta ja uskoa asiaan sekä tahtoa kasvuun. Vauhdista vastaavat vuoden nuorina yrittäjinä palkitut Vapa Median perustajat Ida Hakola ja Ilona Hiila. – Me etenemme kuuntelemalla asiakkaita. Anturit ovat pystys-sä koko ajan myös ympäröivän maailman suuntaan, toimitusjohtajana töitä paiskiva Ida Hakola sanoo. Yrityksen työ tiivistyy asiakasyritysten jalkauttamiseen verkkoon. Se on kokonaispaketti, joka tekee yrityksestä kiinnostavan verkkomaailmassa. Sisältöjen avulla yritys kohtaa asiakkaansa verkossa. – Kaikki lähtee asiakasymmärryksestä, Ida Hakola tiivistää. Yksinkertaisesti pitää kehittää, keksiä ja rakentaa sellainen koukuttava viesti, joka saa ihmiset innostumaan juuri tästä yrityksestä.

Nopeasti verkossa. Tänä päivänä asiat tapahtuvat ja yritykset toimivat verkossa. – Me kalastamme näillä vesillä. Ison verkon laidoilla haetaan täsmäosumia vapa-onginnalla, Ida Hakola nauraa. Kokemusta viestinnän, toimittamisen ja tiedottamisen maailmasta kumpikin Vapa Median perustajista ehti hankkia jo ennen yrittäjiksi ryhtymistä. Naiset olivat tuttuja opiskeluajoilta. Molemmat halusivat edetä ja olivat valmiita yrittäjiksi. Verkkoviestinnän ja markkinoinnin vahva ominaisuus on no-

kana on pureuduttu asiakasyrityksen strategiaviidakkoon, ideoitu, pidetty palaverit, päätetty, sovittu ja tuotettu.

Voidaan mainiosti kalastella myös kansainvälisillä vesillä.

Ida Hakola

peus. Ida Hakola kertoo esimerkkejä, missä ensimmäinen idea on kasvanut netissä leviäväksi videoksi muutamassa päivässä. Niiden ai-

Aiemmat Vuoden Nuoret Yrittäjät 2013: Jutta Österberg, Liikunta- ja hyvinvointikeskus Aplico Oy, Lohja 2012: Jussi Hurskainen ja Janne Hietala, Arcusys Oy, Joensuu 2011: Katarina Helander, Taapero-päiväkodit Oy,Kirkkonummmi 2010: Edward Blomstedt, Oy Nordic Cast Sourcing Ab, Helsinki 2009: Jukka-Pekka Jaskari, JPT Jaskari Oy, Köyliö 2008: Katja Noponen, Katja Noponen Oy, Espoo 2007: Saku Hautala, Datavelhot Oy, Salo 2006: Saija Aksovaara, Hot Cakes Oy, Rovaniemi 2005: Jarno Juurinen ja Marko Paappanen, Metaplus Oy, Kerava 2004: Juha-Matti Ojala, Pa-Ri Materia Oy, Riihimäki 2003: Tuomo Ahonen, Tampereen Ensiapupalvelu Oy, Tampere 2002: Jari Laakso, Avalon Group Oy Kemi 2001: Johanna Ehnqvist, Matka- ja Kongressipalvelut Johanna Oy, Iisalmi 2000: Hanna Korvela, Hanna Korvela Design Oy, Kuopio 1999: Marjo Gadd-Nikula, Jyväskylän Optikulma Oy, Jyväskylä 1998: Sakke Gustafsson, Teksti- ja Kuvapalvelu Aakkoset Oy, Rovaniemi

Kasvun tiellä. Vapa Media on kasvanut neljän toimintavuotensa aikana. Perustajakaksikolla ei alun perinkään ollut ajatusta siitä, että pysähdyttäisiin kahden naisen yritykseen. Heti toisena toimintavuotena porukkaan tuli kolmanneksi osakkaaksi Matti Oksanen. Kolmikon lisäksi yritys työllistää nyt jo 15 osaajaa. – Matin kokemus toi yritykseen bisnesajattelua. Me olimme niin innostuneita sisällön tuottamisesta, ettemme aluksi osanneet ajatella hyötyasioita, Ida Hakola kertaa vauhdikasta alkua. Kasvuhalut jatkuvat. Ida Hakola kertoo, että monien asiakasyritysten lonkerot ulottuvat kansainvälisille vesille. Hän sanoo, että haaveissa on kasvattaa myös Vapa Median toimintaa valtakunnan rajojen ulkopuolelle.

Vapa Media Oy • Perustettu: 2010 • Perustajat: Ida Hakola ja Ilona Hiila • Liikevaihto: 637 000 € vuonna 2013 • Henkilöstö: 18


Uutiset

06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Tekes ryhtyy pääomasijoittajaksi Tekes Pääomasijoitus Oy aloittaa tänä vuonna sijoitustoiminnan. Se sijoittaa pääomarahastoihin, jotka puolestaan sijoittavat suomalaisiin alkuvaiheen yrityksiin. Sijoitus on piristysruiske alkuvaiheen rahoituksen nihkeyteen. Tekes Pääomasijoituksen osuus rahaston pääomista voi pääsääntöisesti olla enintään puolet, mutta voi joissakin tapauksissa yltää aina 60 prosenttiin asti. – Tekes Pääomasijoitus Oy:n tavoitteena on saada yksityiset sijoittajat palaamaan alkuvaiheen riskisijoittamiseen ja mahdollistaa vahvaa osaamista omaavien pääomarahastoyhtiöiden syntyminen Suomeen, sanoo Tekes Pääomasijoituksen toimitusjohtaja Esko Raunio.

Fränkkäri pääsee mukaan myöhemmin Suomen kolmas Burger King -ravintola on avattu Tuusulassa. Kyseessä on ketjun ensimmäinen Helsingin ulkopuolinen ravintola. Burger Kingin ketjujohtaja Mikko Mollbergin mukaan ketjuun ei kuitenkaan saada franchising-yrittäjiä vielä tänä vuonna. – Avaamamme syksyllä noin viisi uutta ravintolaa eri puolille Suomea, mutta franchising-pohjalta toimivia paikkoja ei ole vielä tälle vuodelle tulossa. Syvä tutustuminen liiketoimintaan vaatii Mollbergin mukaan noin vuoden verran ja valtavasti taustatyötä.

Fondia teki historiaa – Taas paras Great Place to Work on julkistanut Euroopan 100 parasta työpaikkaa. Suomalaisia tai Suomessa toimivia yrityksiä listalla on yhteensä kymmenen. Suomalainen lakipalveluyritys Fondia tekee listasijoituksellaan historiaa omalla alallaan, sillä se on jo neljättä vuotta peräkkäin Euroopan paras lakialan työpaikka. – Kun noin kahdeksan vuotta

sitten määrittelimme, mitä me haluamme Fondian edustavan, halusimme olla paras työpaikka juristeille. Jos ajattelee, että kahdeksan vuotta sitten se päätettiin ja niistä neljä olemme olleet Euroopan paras lakialan työpaikka, niin kyllähän siitä tulee todella huikea fiilis, iloitsee Fondian Timo Lappi. Fondia on halunnut rakentaa erilaisen organisaation, kuin mihin

lakialalla on aiemmin totuttu. – Meillä on uudenlainen tapa tehdä töitä. Olemme esimerkiksi romuttaneet ulkoiset hierarkian merkit ja statussymbolit. Toimitusjohtaja ja trainee voivat työskennellä meillä samassa pöytäryhmässä ja heillä on täsmälleen samanlaiset työvälineet, Lappi kertoo. Fondia ylsi myös kaikkien pienten ja keskisuurten yritysten sarjassa

Euroopan parhaiden työpaikkojen kymmenenneksi. Samalla listalla oli Suomesta myös it-yritys Vincit, joka nousi kahdeksanneksi. Vincit paransi sijoitustaan viime vuodesta lähes 30 pykälällä. Ensi kertaa listalle nousivat suomalaiset ohjelmistoyritykset Arcusys (22.) Joensuusta sekä tamperelainen Solita (43.).

Näinä aikoina tarvitaan

merkkejä paremmasta.

Tilitoimistoista liiketoiminnan kumppaneita Taloushallintoliiton uusi puheenjohtaja on Hawcon Oy:n toimitusjohtaja Vuokko Mäkinen. Mäkinen on toiminut sähköisen taloushallinnon uranuurtajana lukuisissa taloushallinnon kehittämishankkeissa ja tilitoimistoyrittäjänä vuodesta 1992. – Taloushallintoon kohdistuu uusia odotuksia sekä asiakkaiden että sidosryhmien puolelta. Haluan puheenjohtajana lisätä liiton vaikutuskanavia taloushallintoa koskevia uudistuksia valmisteltaessa, jotta kaiken kokoisten jäsentoimistojen toimintaedellytykset huomioidaan ja kaikilla olisi paremmat mahdollisuudet palvella asiakkaitaan, Mäkinen sanoo. – Tilitoimistot tulevat muuttumaan pelkästä dokumentoinnista kokonaisvaltaisiksi asiakkaan liiketoiminnan kumppaneiksi.

9

Suomalaisen Työn Liiton myöntämä merkki on helppo tapa kertoa yrityksen arvoista ja osaamisesta asiakkaille. Se antaa vauhtia myyntiin ja markkinointiin.

Käy nyt osoitteessa

www.merkkipaiva.fi ja testaa, mikä yllä olevista merkeistä sopii parhaiten kuvaamaan sinun yrityksesi toimintaa. Se vie ajastasi vain minuutin, mutta pian jokainen päivä voi olla yrityksessäsi merkkipäivä.

Merkkipäivää kannattaa myös juhlia. Arvomme kaikkien testin tehneiden yritysten kesken maan taatusti hehkeimmän bilebändin nostattamaan yritysjuhlien tunnelmaa!


Uutiset

10

06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

aleksi poutanen

Jätskiautot palasivat

juttutuulella

Jäätelöautojen kilinä palasi markkinoille. Nestle lopetti toiminnan kannattamattomana viime kesänä. Alan yrittäjät ottivat homman käsiinsä. Yrittäjä Seppo Tumppila pyörittää Uudellamaalla jäätelöautobisnestä franchise-yrittäjänä. Suomen Jätskiauton kotipesä on Kuopiossa. Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

Miten jäätelöautot ovat lähteneet rullaamaan? Mitä teette nyt toisin?

Mitä herkkuja jäätelöautosta voi ostaa?

Maaliskuun startti lupaa hyvää. Bisnes otettiin kotimaisiin käsiin. Suomen Jätskiautolla on 31 autoa ja 35 000 pysäkkiä eri puolilla maata. Uudellamaalla autoja on 13 ja pysäkkejä 15 000. Koko ketjussa on 70 ihmistä töissä ja pääkaupunkiseudulla 25. Työllistämme siis kotimaisia yrittäjiä ja työntekijöitä. Vahingosta viisastuneina pidämme taukoa talvella. Myymme lämpimillä keleillä sitäkin kiivaammin.

Myymme ennen kaikkea jäätelön monipakkauksia koteihin. Kaupan on myös muita pakastetuotteita kuten pitsaa ja paistovalmiita pullia. Kokemus kertoo, mihin suuntaan kasvamme tulevaisuudessa. Katumyynti on toimintamme virallinen termi. Itse asiassa EU on helpottanut katumyyntisäännöksiä, mutta luonnollisesti elintarvikkeiden myynnissä on paljon pykäliä noudatettaviksi. Varsinaisia kilpailijoita meillä ei ole. Joitakin kala-autoja ja pehmisautoja kiertää, mutta me olemme ainoat jäätelöautot.

Mikä on suosikkijäätelö? Suomalaiset suosivat perusmakuja: vaniljaa, mansikkaa, suklaata. Itse pidän eniten lakritsijäätelöstä. Hankimme tällä hetkellä myytävät tuotteet viidestä maasta, eli Hollannista, Saksasta, Virosta, Belgiasta ja Suomesta. Seuraavan kauden sopimuksia neuvotellaan jo täyttä häkää.

Kuka: Seppo Tumppila

Missä ovat parhaat pysäkit? Ne ovat lapsiperheiden asuttamilla pientaloalueilla, rivitalojen ja omakotitalojen keskellä. Kerrostaloalueilla ihmiset eivät aina edes kuule jäätelöauton kutsumusiikkia. Jos kuulevatkin ja kurkkaavat parvekkeelta, eivät aina ehdi paikalle ennen kuin auto jo starttaa seuraavaan kohteeseen. Jäätelöauto on odotettu vieras jossakin Sipoon tai Raaseporin syrjäseuduilla, minne se tulee vaikka kahden viikon välein.

Mitä teet talvella? Vietän vähän lomaa, hengähdän ja valmistaudun seuraavaan kauteen. Autot eivät aja talven synkimpinä kuukausina. Lyhennämme talven tappiota ja seisotamme autoja 3 kylmintä kuukautta. Luotamme kuvioon. Aiomme pärjätä. Teemme töitä vanhalla porukalla, mutta uudella innolla.

Millaista kesää odotat? Hyvää, kaunista, lämmintä ja aurinkoista. Keskiarvokesää ei olekaan. Sen voin sanoa 20 vuoden kokemuksella. Ainakin toivon, että heinäkuussa ei ole 27 sadepäivää. Sellainenkin jäätelökesä on koettu. Sadepäivänä ei jäätelöauton edessä ole jonoa. Hellepäivänä olemme kuin rengasliikkeessä renkaidenvaihtoaikaan. Henkilökohtaisesta palvelusta joutuu tinkimään, että kaikki saavat edes jotain.

Ikä: 49 Perhe: Vaimo, 3 lasta ja useita koiria Lempijäätelö: Lakritsinmakuinen Aikataulut: www.jatskiauto.com Työura: 20 vuotta jääteläautobisneksessä, ensin työntekijänä ja sitten franchise-yrittäjänä. Nyt pyörittää Uudenmaan osuutta Suomen Jätskiauton toiminnasta yhtiökumppani Juha Laurosen kanssa. Motto: Hyvää palvelua kotioven lähelle.


06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittäjä, mYYtkö laskulla? Yksityishenkilöiden maksuhäiriöt lisääntyvät yli 10 prosentin vuosivauhdilla. Jos myyt tuotteita tai palveluita laskulla, maksuhäiriömerkintöjen tarkastus on edullinen vakuutus siitä, että yhteistyöstä saa sovitun korvauksen. Henkilöiden luottotiedot on uusi palvelu, joka kertoo nopeasti ja luotettavasti yksityishenkilöiden maksuhäiriömerkinnät. Raportin hinta on vain 9,90 €. Tarkasta yksityishenkilön luottotiedot osoitteesta: kauppalehti.fi/luottotiedot

11


12

Uutiset

Kilpailu repii kuljetusalaa Käsistä karkaavat kustannukset, verinen kilpailu, joustamattomat ajo- ja lepoajat sekä tiestön rappeutuva kunto yhdessä kasvaneiden kuormakokojen ja harmaan talouden kanssa rassaavat kuljetusalaa. Näin listaavat alan yrittäjät SKALin kuljetusbarometrissa. Barometrin perusteella etenkin maanrakennuspuolen hintakilpailu on riistäytynyt käsistä. Jos yritys ei ole saanut siirrettyä lisäkustannuksia asiakashintoihin tai joutuu tiestön rajoitusten vuoksi käyttämään kiertoreittejä, kannattavuus laskee. Niin kannattavuudella kuin liikevaihdolla vertailtuna jakeluliikenteen kuljetusyritykset pärjäsivät parhaiten, hyvänä kakkosena ovat elintarvikekuljetukset. Näihin suoritealoihin mittaja massamuutokset eivät pääsääntöisesti vaikuttaneet. Alueellisesti tarkasteltuna yritykset pärjäsivät parhaiten Keski-Suomessa ja Helsingissä.

06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Painajainen saa onnellisen lopun Yrittäjän vanhainkotikiinteistöön muuttaa nuoria. AVI ei enää jumpittele vastaan. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

P

ukkilalaisen kiinteistöalan yrittäjän Pekka Ollilan vuosia kestäneille vastoinkäymisille on tulossa onnelli-

nen loppu. Yrittäjäsanomat uutisoi marraskuussa 2012 Ollilan taistelusta Etelä-Suomen aluehallintovirastoa vastaan. Ollila oli ostanut Pukkilan keskustassa sijaitsevan kiinteistön keväällä 2012. Rakennuksessa oli aikaisemmin toiminut kunnan pyörittämä vanhainkoti, ja Ollila päätti kunnostaa paikan vanhuksia varten. Puolen miljoonan euron peruskorjauksen jälkeen Etelä-Suomen aluehallintovirasto kuitenkin ilmoitti, ettei lupaa vanhainkotitoiminnalle kyseisiin tiloihin heltiä. Koska jokaisessa asuinhuo– 

neessa ei ole suihkua, vaan isot pyörätuolin mentävät suihkut ovat muutaman metrin päässä käytävällä, ei yksityinen yrittäjä saa lupaa vanhainkotitoimintaan. Aluehallintovirastosta sanottiin, että kunnalliset palvelut olisivat saanet jatkaa, vaikka tilat olivat olleet täysin remontoimattomat, Ollila kertoi epäoikeudenmukaisesta. Nyt tiloihin on kuitenkin muuttamassa nuoria ja heitä AVI ei normita yhtä tiukoilla säännöillä. – Tiloihin tulee nuorisokoti, joka avaa ovensa 1. elokuuta. Yläkertaan tulee seitsemälle nuorelle tilat ja alakertaan avautuu myöhemmin neljälle hengelle huoneet. Nuoret eivät tarvitse AVI:n mukaan suihkuja jokaiseen huoneeseen, Ollila kertoo.

Vieläkin muutoksia. Hiukan muutostöitä joutuu Ollila nytkin tekemään. – Remontti on jo käynnissä ja huonejärjestyksiä muutetaan tulevien asukkaiden toiveitten mukaisesti. Yläkerrassa jaetaan myös yksi suihku kahdeksi, että saadaan tytöille ja pojille omat pesutilat. Nuorisokodin toiminnasta vastaa kansalaisjärjestö Kallion setlementti.

tyhjää. Pekka Ollila katseli kaksi vuotta sitten typötyhjää vanhainkotiansa epäuskoisena. Nyt tunnelma on valoisampi, kun tiloihin on vihdoin muuttamassa väkeä. Nyt nuoria, sillä he eivät tarvitse AVI:n mukaan suihkuja joka huoneeseen, kuten vanhukset. – Kunta järjestää tiloihin nuorille myös koulutuksen. Uskon, että se oli tärkeä asia, että koulutus saatiin kunnan puolelta hyvin järjestettyä. Muuten tämäkään hanke ei olisi varmaan toteutunut, Ollila arvelee. Vielä AVI:n lupa ei ole plakkaris-

sa, mutta mitään syytä hylkäykselle ei pitäisi tällä kertaa olla. – On kysytty, ja todennäköisesti se saadaan. – Kyllä tämä hyvältä nyt tuntuu. Kuitenkin kaksi vuotta talo on ollut jo tyhjillään, Ollila päivittelee.


Uutiset

06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT Mikko Länsiluoto

Mikko Länsiluoto: Syvällä meren sylissä Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

En puhu kenellekään. En kuule mitään. Olen muutaman kymmenen metrin syvyydessä. On pakko keskittyä juuri tähän. Päähän ei voi tulla arjen ajatuksia. Toisin kävisi, jos makaisin lepotuolissa aurinkorannalla tekemättä mitään. Merenalainen maailma iski heti ensimmäisellä kokeilulla, jonka tein lomamatkalla Thaimaassa viitisen vuotta sitten. Ensin vain kokeilin. Sitten menin kurssille. Kaikkein upeinta ovat live aboard -retket. Asutaan veneessä. Niinä päivinä sukellat, syöt ja nukut. Sukelluksia voi olla neljä päivässä, maksimissaan 60 minuuttia kerrallaan. Siihen pitää keskittyä. Mihinkään muuhun ei ole tilaa. Upeimmat näkymät ja kokemukset olen saanut Koh Tachain saarten vesillä Similanin luonnonpuistossa. Vedet ovat lämpimiä, näkymät kirkkaat ja kauniit. Siellä voi ihailla vedenalaista maisemaa kymmenien metrien säteellä. Toista se on Itämeren kotivesissä, missä ei näe juuri hanskaansa pidemmälle. Kotivesissä sukeltaminen vaatii lämpimät varusteet. Vaikka

pinnan alla pärjääkin, niin ylös tullessa on kylmä ja tuulee. Thaimaan vesillä palelee vain harvoin. Toki lähivesilläkin sukellellaan. Olin mukana sukellustempauksessa, missä kerättiin mereen joutunutta roskaa Helsingin rannasta. Saaliina oli golfpalloja, autonrenkaita, sampanjapulloja, määrätön määrä muoviroskaa ja mereen heitetty lyhtypylväs. Näimme käytännössä, miten me suomalaiset huolehdimme meremme puhtaudesta. Norjan sukellusonnettomuus pani ajattelemaan. Hienoa oli, että suomalaiset sukeltajat kävivät nostamassa luolastoon hukkuneiden ruumiit. Toki sukeltaminen voi olla vaarallista. Harrastan myös moottoripyöräilyä, eikä sekään ole riskitöntä. Pitää välttää onnettomuuksia, olla varovainen ja noudattaa turvallisuusohjeita. Elämässä sattuu. Jos ei tee mitään, ei mitään myöskään satu eikä tapahdu. Onko se muka hyvää elämää? Pitää tehdä ja osata nauttia. Live aboardista tuli ratkaiseva love aboard, kun olin päättänyt kosia sukeltamisesta innostunutta tyttöystävääni meren sylissä pinnan alla. Hän suostui!

”MUN ENSIMMÄINEN TIETOKONE TEHTIIN MUOVIPUTKILLA.” Sanotaankohan missään uraoppaassa, että käytä kaikki kesätyörahat Amiga 1200:seen ja ala tekemään pikselitaidetta? No minulla se toimi. Keräsin LVIvarastolla putkenpätkiä ja ostin koneen. Sain kipinän, ja jatkoin siitä enemmän tai vähemmän johdonmukaisesti alalle. Sitten vaan töitä, töitä ja töitä. Aina ei voi tehdä vain sitä, mistä pitää, mutta eteenpäin voi silti mennä. Ville, tuottelias mobiilimarkkinoija. Pidetään unelmat elossa. Tutustu hyvän työelämän tarinoihin www.elo.fi

Olemme Elo, Suomen kolmanneksi suurin työeläkeyhtiö ja suurin yrittäjien työeläkevakuuttaja. Vastaamme noin 700 000 suomalaisen työeläkkeistä ja tuemme omalla panoksellamme työyhteisöjen ja yrittäjien työhyvinvointia ja kasvua, aina ensimmäisestä kesätyöstä alkaen.

www.elo.fi

henkireikä Sarjassa yrittäjät kertovat intohimoisesta harrastuksestaan.

Kolmannen polven ruokakauppias • Yrittäjäksi ryhtyminen vaati harkinta-aikoja. Seitsemän vuotta sitten päätös tuli tehtyä ja kolmannen polven ruokakauppias vakuuttaa, että elää nyt unelmaansa. Helsingin Pietarinkadun K-marketin ovelle puhaltaa merituuli Kaivopuiston rannasta. Osa henkilökunnastakin on saanut sukelluskipinän. Pinnan alla ollaan yhtä. Ei ole esimiestä ja alaisia, on vain sukeltajia.

13


14

06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

debatti

käymään läpi anomusrumba kauppojen aukiolojen poikkeusluvista? Eikö helpointa olisi, että jokainen yrittäjä voisi itse päättää? Helsingin seudun kauppakamarin asiamies Tiina Pasuria kuvio harmittaa ja Lapin aluehallintoviraston ylitarkastaja Juha Lämsä toteuttaa päätöksiä.

Kaksi valtaoikeutta EUparlamentilta kaikeksi onneksi puuttuu: parlamentti ei voi säätää veroja, eikä se voi ottaa velkaa budjetin kattamiseksi. Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen Taloustaito-lehdessä

Nykyinen kauppojen aukiolon rajoittaminen on järjetöntä. Poikkeuslupien hakurumba pyörii vuodesta toiseen samanlaisena. Esimerkiksi loppiaisena ainoastaan vuosiluvut ja arviot venäläisturistien määrästä vaihtuvat hakemuksissa. Toisaalta poikkeuslupia myönnetään vain osaan Suomea, mikä asettaa yritykset eriarvoiseen asemaan. Miksei aluehallintovirasto tulkitse nykylainsäädäntöä yritysystävällisemmin ja myönnä poikkeuslupia enemmän ja useammille alueille?

Se on kuitenkin selvää, että työ ei katoa Suomesta. Uudet työt vain löytyvät uusista innovaatioista, uusiutuneista organisaatiomuodoista ja uusista tavoista toimia. Savon Yrittäjien vs. toimitusjohtaja Sirpa Alho-Törrönen Savon Yrittäjässä

Aukiolon rajoittaminen on ummehtunut tuulahdus menneisyydestä. Miksi annamme historiallisten tai uskonnollisten syiden määrätä, milloin saamme käydä ostoksilla? Todellisuudessa juhlapyhien työvuorot ovat haluttuja eikä suurin osa meistä edes muista, miksi loppiaista tai helatorstaita vietetään. Eikö olisi jo aika antaa kauppiaitten itse päättää juhlapyhienkin aukiolosta?

Yksinyrittäjyys, osa-aikainen yrittäjyys sekä yrittäjyyden ja palkkatyön vuorottelu ovat kaikki yleistyviä ilmiöitä. Niiden laajuus on niin suuri, että työmarkkinoiden sääntelyn sekä verotuksen rakenteen on otettava ne huomioon. Toimitusjohtaja Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjässä

Merkittävin turistiryhmämme on venäläiset, jotka myös kuluttavat eniten rahaa vierailullaan. Miksi omalla lainsäädännöllämme edelleen rajoitamme palvelujen tarjoamista tälle ostohalukkaalle ja maksukykyiselle asiakasryhmälle? Näin menetämme kilpailuetua naapureillemme Virolle ja Ruotsille, jossa vastaavaa sääntelyä ei ole. Eikö ainakin loppiaiseksi, joka on suosituin venäläisten matkustusajankohta Suomeen, voitaisi myöntää toistaiseksi voimassaolevaa aukiolon poikkeuslupaa koko Suomeen?

Esimerkiksi työurien on todennäköistä pidentyä, jos ihmisestä ei puristeta kaikkea irti tietyissä elämänvaiheissa.

ALEKSI POUTANEN

Toimitusjohtaja Kenneth Johansson Työsuojelurahaston Tiedon Sillassa

Veli-Matti Lamppu

veli-matti.lamppu@yrittajat.fi

Koulutussopimusmallilla on liiaksi poliittista painolastia.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien johtaja

toimitus@yrittajat.fi

Kaksintaistelu: Miksi ihmeessä aina ennen kaikkia pyhiä joudutaan

Muut lehdet

Kolumni

Lähetä mielipiteesi

Tiina Pasuri, Helsingin seudun kauppakamarin asiamies

Veli-Matti Lamppu: Mikä ihmeen koulutussopimus?

N

uorten yrityksissä kouluttamisen ja työllistämisen tueksi kehittämämme koulutussopimusmalli on saanut aikaan intohimoisen keskustelun. Onkin syytä selventää koulutussopimuksen taustaa ja perusajatuksia. Suomen Yrittäjien pitkään esittämä tavoite on ollut uudistaa sellaisten henkilöiden oppisopimuskoulutusta, joilla ei ole ammatillista peruskoulutusta eikä ammatillista osaamista tuonutta työkokemusta. Näiden henkilöiden osalta oppisopimuskouluttaminen on yrittäjille liian kallista. Olemme ehdottaneet, että näissä tapauksissa voitaisiin oppisopimuspalkkaus porrastaa osaamisen kehittymistä ja tuottavuuden kasvua paremmin vastaavaksi.

Eri aloille määriteltäisiin selkeä portaittainen oppisopimuspalkka ja sen nousu sidottaisiin esimerkiksi näyttötutkintoihin. Tämä oppisopimuskoulutuksen muoto perustuisi edelleen työsopimussuhteeseen. Erityisesti ay-liike on kuitenkin ampunut mallin alas. Kun oppisopimuskoulutuksen uudistaminen ei ole edennyt, olemme ehdottaneet sen rinnalle koulutussopimusmallia. Nuori sopii yrityksen ja koulutuksen järjestäjän kanssa siitä, että ammatillinen perustutkinto suoritetaan pääasiassa työssäoppien yrityksessä. Nuori on oppilaitoksen kirjoilla ja oppilaitos vastaa opintojen etenemisestä sekä arvioinnista. Opiskelija saa opintotukea. Nyt useat koulutuksenjärjestäjät ovat

käynnistäneet kokeilun, jossa nuori aloittaa työssäoppimisen osana ammatillista peruskoulutusta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Markkinoimme tätä hanketta ”Työssä oppien ammattiin” -mallina. Koulutussopimusmallilla on liiaksi poliittista painolastia. Meille on tullut selkeä käsitys, että nuorten koulutuksen ja työllistymisen tueksi tarvitaan koulutussopimuksen kaltaista työpaikalla oppimiseen painottuvan koulutuksen kehittämistä, toteutuupa opiskelu oppisopimuskoulutuksena tai jollain vaihtoehtoisella tavalla. Asian etenemiseksi on tärkeää saada työn kautta ammattiin oppimisen kehittäminen seuraavaan hallitusohjelmaan ja hallituksen työlistalle.


15

06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Eräs tuttava joutuu maksamaan rahoitusyhtiölle enemmän kuin pystyy laskuttamaan alihankkijoidensa palveluista asiakkailta. Hän siis maksaa siitä hyvästä, että saa tehdä isolle asiakkaalle töitä. Tilanne on täysin pielessä yrittäjän näkökulmasta. Sarjayrittäjä Heidi Ekholm-Talas Yrittäjän ytimessä –blogissaan

Facebookkommentit Arkipyhät pitäisi poistaa kokonaan kalenterista tai korvaukset ainakin jättää maksamatta.

Kauppojen aukiolon rajoittaminen perustuu lainsäädäntöön. Sille aluehallintovirasto ei mahda mitään. Alueille, missä tiedämme venäläisten turistien viettävän loppiaista, olemme enenevässä määrin myöntäneet poikkeusluvan useamman vuoden ajalle. Ei venäläisiä ole loppiaisen aikaan joka puolella Suomea, joten poikkeuslupaa ei voida myöntää yritysystävällisyyden pohjalta kaikille.

Antti Räisänen kommenttiketjussa arkipyhistä

Ihanaa kun on arkipyhiä, saa pienyrittäjäkin huilata.

Mia Nikander de Oré kommenttiketjussa arkipyhistä

Voidaan pitää joutopäivä mutta kenelle yrittäjä voi lähettää siitä laskun? Kirkolle? Jari Kortteus kommenttiketjussa arkipyhistä

Ei aluehallintovirastossa voida ottaa kantaa historiallisten tai uskonnollisten syiden mielekkyyteen. Tuo viesti täytyy osoittaa eduskunnalle. Lain esitöissä mainitaan, että ei olla valmiita täysin vapaisiin aukioloihin. Se johtaisi voimakkaampaan keskittymiseen ja tästä kärsisivät erityisesti autottomat pienet taloudet.

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 574 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja (äitiysvapaalla) Hannu Hallamaa, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Hia Sjöblom, toimittaja Raija Lehtonen, taitto etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki

Ei koko Suomen osalta voida myöntää loppiaiselle poikkeuslupaa. On paljon alueita missä venäläisten matkailu ei lisää millään tavoin palvelujen kysyntää. Poikkeusluvan myöntäminen edellyttää lainmukaisten perusteiden olemassaoloa.

Jouni Porsanger

Lehti ei vastaa

Juha Lämsä, Lapin aluehallintoviraston ylitarkastaja

• Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Muistokirjoitus

In memoriam Markku Lamminmäki

S

uomen Yrittäjien hallintojohtaja Markku Lamminmäki (s. 3.8.1954) menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen 14.5.2014 työmatkalla Seinäjoella. Hän oli kotoisin Etelä-Pohjanmaalta, Alavudelta. Markku teki elämäntyönsä yrittäjäjärjestön palveluksessa. Hänet nimitettiin vuonna 1981 vasta 27-vuotiaana Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien (EPY) toimitusjohtajaksi. Siinä tehtävässä hän toimi noin yhdeksän vuoden ajan. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry kehittyi Markun aikana yhdeksi maamme merkittävimmistä aluejärjestöistä. Hänen aikanaan luotiin vankka pohja myös EPY:n tulevien vuosien kehitykselle. Vuonna 1990 Markku kutsuttiin talousja henkilöstöpäälliköksi Suomen Yrittäjien

Keskusliittoon (SYKL). Tuolloin, 90-luvun alkupuolella, ryhdyttiin valmistelemaan yrittäjäliikkeen yhdistämistä yhdeksi valtakunnalliseksi keskusjärjestöksi SYKLin ja Pienteollisuuden Keskusliiton (PTK) pohjalta. Suomen Yrittäjien perustamisesta päätettiinkin 5.9.1995. Markku oli tärkeä henkilö yhdistymisprosessin valmistelun sisäpiirissä. Suomen Yrittäjien toiminta alkoi vuoden 1996 alussa, ja Markku nimitettiin järjestön talous- ja henkilöstöjohtajaksi. Järjestömme kehitysvaiheisiin liittyen hänen tehtävänsä vaihtelivat 2000-luvun loppupuolella. Hallintojohtajaksi hänet nimitettiin vuonna 2011. Markku oli alusta saakka keskeisenä henkilönä rakentamassa uutta yrittäjäjär-

jestöä. Hän oli vaikuttamassa siihen, että yrittäjäliikettä kehitettiin entistä enemmän ammattimaiseksi, konkreettisia yhteiskuntavaikuttamisen tuloksia tavoittelevaksi etujärjestöksi. Markku oli vaikuttamassa keskeisesti linjaan, joka on johtanut järjestön alueorganisaation kautta järjestäytyneen jäsenmäärän lähes kolminkertaistumiseen alkuvuosista. Markku oli sisäistänyt vahvasti jäsentemme ja järjestömme arvot ja sisimmän olemuksen. Hän kykeni erottamaan kasvavassa järjestössä isot ja pienet asiat. Hän oli täysin omistautunut jäsenyrittäjien etujen ajamiseen. Jäsenen edun ohella järjestömme henkilökunnan hyvinvointi oli hänelle erityisen tärkeää. Markku vaikutti taustalla eikä halun-

nut tuoda itseään esiin. Niin ollen hänen toimintansa merkitystä yrittäjäliikkeelle ei välttämättä tunneta laajasti. Mutta sen tietävät ne, jotka työskentelivät hänen lähellään. Allekirjoittaneella oli tilaisuus tuntea Markku neljännesvuosisadan ajan ja toimia valtaosa siitä ajasta hänen läheisenä työtoverinaan. Markku oli ihmisläheinen ja oikeudenmukainen työtoveri ja ystävä. Hänen yli kolme vuosikymmentä kestänyt työnsä järjestön hyväksi kantaa myös tulevaisuuteen. Markkua jäivät kaipaamaan työtovereiden lisäksi vaimo, neljä lasta ja seitsemän lastenlasta. Jussi Järventaus


16

06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

arjessa

Aromin alkulähtei

Suomen vanhimmassa teetalossa kunnioitetaan perinteitä, mutta myös uudistetaan rohkeasti. Käsityöstä 141-vuotias Sergejeff ei kuitenkaan luovu. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

Y

rittäjä Petra Lepistö-Serkolla on taskuissaan ja käsilaukussaan aina teepusseja. – Jos kahvista voi sanoa, että se on pahaa, niin miksei teestä voisi sanoa samaa? Tämän firman ostamisen jälkeen en ole enää suostunut juomaan huonoa teetä. Siksi minulla on aina mukana omia teepussejani. Niitä on varmuuden vuoksi mukana jopa auton hanskalokerossa, Oy Sergejeff Ab:n toimitusjohtaja Lepistö-Serko nauraa. Sergejeff on Suomen vanhin teetalo. Yrityksen syntyhetket juontavat juurensa Viipuriin ja vuoteen 1854, jolloin se toimi siirtomaatavarakauppana sekä teen ja kahvin maahantuojana. – Mieheni isän isoisoisä Feodor Sergejeff osti yrityksen itselleen vuonna 1873 ja ryhtyi laajentamaan teetaloa reippaasti. Yritys olikin pian seudun suurimpia

– Sodanaikaan kahvi oli kortilla ja silloin teekulttuuri alkoi kehittyä Suomessa. Sergejeffin käsin pakattu Jaavan tee oli hyvin tunnettu teemerkki tuolloin Suomessa. Se on yhä meidän myydyin teemme.

kuvat: ALEKSI POUTANEN

havinaa 4/4

Sarjassa selvitämme poikkeuksellisen pitkäikäisten yritysten salaisuudet.

Uudet tuulet. Pitkän uran Silja Linen laivoilla tehnyt Petra Lepistö-Serko päätyi Sergejeffin kippariksi vuonna 2009, kun hänen miehensä Tom Serkon kummitäti ja silloinen toimitusjohtaja Christell Kaareskoski halusi jäädä eläkkeelle. – Tom oli 18-vuotiaana töissä Tunturikadulla pakkaamassa ja kuljettamassa teetä, ja hän ajatteli jo tuolloin, että haluaa joskus jatkaa yrityksen toimintaa ja suvun perinnettä. Niin me sitten päätimme ostaa Sergejeffin, kun Christell Kaareskoski ilmoitti eläkesuunnitelmistaan. Omistamme yrityksen nyt Tomin kanssa puoliksi.

Perinteet velvoittavat minua mieheni kautta. Olen kuitenkin naimisissa yhden Sergejeffin kanssa. Petra Lepistö-Serko

työllistäjiä ja todella haluttu työpaikka, Lepistö-Serko selvittää. Viipurista Sergejeffit tulivat Suomeen sotaa pakoon 1940-luvulla. Samassa rytäkässä osa suvun jäsenistä vaihtoi venäläistaustaisen sukunimensä Serkoksi ja yrityksen toimitilat Helsingin Töölöön Tunturikadulle.

Lepistö-Serko lähti johtamaan ostamaansa yritystä uusin ottein. – Oli pakko aloittaa vähän kuin alusta. Ostaa kuljetuskalustoa, sopia DHL:n kanssa kuljetus- ja rahtilähetyksistä, ostaa tietotekniikka ja päivittää monia asioita tälle vuosikymmenelle. Lisäksi laajensin tuotevalikoi-

1854

Vuonna 1854 kauppias I.A. Schushin perusti Viipuriin siirtomaa- ja tehdastavarainkaupan, jonka palvelukseen astui 14-vuotias Feodor Sergejeff, kotoisin Venäjän Jarsoslavin kuvernementistä.

1873

I.A. Schushin myy siirtomaatavarakauppansa nuorelle Feodorille. Hän muutti pienen myymälän tukkuliikkeeksi ja ryhtyi pakkaamaan teetä omissa nimissään.

maamme, sillä se oli aivan liian ahdas. Jätin joitain tuotteita pois ja lisäsin uusia. Toki perinteitäkin on kunnioitettava. – Perinteet velvoittavat minua mieheni kautta. Olen kuitenkin naimisissa yhden Sergejeffin kanssa, Lepistö-Serko hymyilee.

1880-luvulla

Sergejeffistä tuli yksi ItäSuomen tärkeimmistä kauppahuoneista. Tavaraa tuotiin Keski-Euroopasta ja Venäjältä ja markkinoitiin Savon ja Karjalan alueille. Omat laivat kuljettivat tuotteita Saimaalla ja kaksi suurta höyrylaivaa välitti hedelmiä Espanjasta ja Englannista.

1899

Käsityötä. Helsingin Malminkartanossa sijaitsevan yrityksen varasto on pullollaan erivärisiä teepaketteja ja pieniä kahvipusseja. Isot peltipurkit kätkevät sisäänsä irtoteetä. On vihreätä China Senchaa, isolehtistä Jaavaa, venäläistyyppistä mustaa teetä ja savuntuoksuista kiinalaista Lap-

Tukkukauppa siirtyi Sergejeffin vanhimmille pojille, Aleksanderille ja Paulille sekä vävylle Nikolaj Bojarinoffille. Toiminimeksi tuli F. Sergejeffin Pojat ja Kumpp.

1908

sang Souchongia – kaikki Sergejeffin käsin pakattuja klassikoita. – Pakkaamme irtoteet käsin siksi, että niiden teelehti on niin isokokoista, ettei se kestäisi koneellista pakkausta. Jos lehti murtuu, kärsii samalla myös sen aromi ja laatu. Talon teevaaka on alkuperäinen, ja se on ollut käy-

Viipuriin rakennettiin suuri liiketalo varastoineen.

1938

1940

Sota keskeytti lupaavat tule vei entiset markkinat. Toim alkamaan Helsingissä osoit

Konsuli Paul Sergejeffin kuoltua yhtiö siirtyi pian Paul Sergejeffin lapsille ja nimeksi vaihdettiin F. Sergejeffin Pojat ja Kumpp.O.Y. Toimitusjohtajaksi siirtyi Paul Sergejeffin tytär Marina Sergejeff.

1970-

Yritys alko gruusialai teelaatuja myi venäl vuodessa.


06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

75 %

illä

tunnettu. Jaavan tee on mustaa, Indonesiasta tulevaa teetä. Sen tuotanto on saanut alkunsa Hollannin siirtomaavallan aikoihin.

17 sote-vaikuttajista on sitä mieltä, että sote-uudistuksessa on tärkeää erottaa järjestäjä ja tuottaja toisistaan.

TERVEYS. Vihreä tee on eniten juotu juoma maailmassa veden jälkeen. Se on myös Kiinan kansallisjuoma. Vihreän teen terveysvaikutukset ovat suuret ja sen ainesosia käytetään myös lääkeaineita kehitettäessä.

NIMMARI. Sergejeffin logo on Feodor Sergejeffin nimikirjoitus. Petra Lepistö-Serko löysi sen vanhasta kirjeestä.

venäjälle. Petra Lepistö-Serko on luotsannut Suomen vanhinta teetaloa vuodesta 2009. Toimitusjohtaja iloitsee siitä, että Sergejeffin teet löytyvät nyt myös Venäjän Stockmannin hyllyistä. tössä jo vuodesta1910. – Tuomme maahan yksinoikeudella englantilaisen perheyrityksen Taylors of Harrogaten teetä ja kahvia. Minulla on valikoimissa noin 50 eri teetä. Sergejeffin suurimmat asiakkaat ovat Stockmannit Suomessa ja Venäjällä, Prismat, K-Super-

evaisuudennäkymät ja minta pääsi kuitenkin tteessa Tunturikatu 14.

-luvulla

oi tuoda Neuvostoliitosta ista ja azerbaidžanilaisia a. Parhaimmillaan tukku läisiä teelaatuja 15 tonnia .

marketit ja Valamon luostari. – Toimin avaimet käteen -periaatteella. Haen tilauksen, toimitan tilauksen ja jopa hyllytän tuotteet valmiiksi kaupassa. Niin pääsen myös lähelle asiakasta ja tiedän, että tuotteemme ovat kauniisti ja myyvästi esillä, Lepistö-Serko kertoo.

1980

Toimitusjohtajaksi siirtyi Marina Kaareskosken tytär Christell Kaareskoski ja yrityksen nimeksi muutettiin Oy Sergejeff Ab. Teetalo sai oikeuden tuoda maahan englantilaista Taylors of Harrogate -tuotemerkkiä.

2009

Tom Serko ja hänen vaimonsa Petra Lepistö-Serko ostivat Oy Sergejeff Ab:n. Tom Serko edustaa viidettä omistajasukupolvea ja on itsekin työskennellyt teepakkaamossa jo 1980-luvulla.

Kommentti Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

Satojen vuosien taival Yrittäjäsanomat on tämän kevään aikana päässyt kurkistamaan neljän reilusti yli satavuotiaan yrityksen historiaan. Matka K.T. Tähtisen, Simolinin, Ekbergin ja Sergejeffin kanssa on ollut melkoinen. Kaikkien näiden perheyritysten historiaan on mahtunut nousuja, laskuja, syntymiä, kuolemia, avioliittoja sekä melkoinen määrä elettyä elämää ja tehtyjä työtunteja. Lisäksi yritysten rasitteina on ollut sotia, lama-aikoja, työvoima- ja raaka-ainepulaa, ja silti kaikesta on jotenkin aina selvitty yli. Yritin pohtia, mikä yhdistää näitä neljää pitkäikäistä yritystä. Keksin muutaman: sitkeys, aiempien polvien työn arvostus, mutta samalla myös uudistuskyky.

Esimerkiksi Ekbergillä on myyty huonoina aikoina tupakkaa ja viinaa, mutta nyt ikoninen yritys on keskittynyt hulppeisiin leipomotuotteisiinsa ja maukkaisiin kahvilan antimiin. Sama on osattu myös Sergejeffillä. Historiallinen Jaavan tee pakataan yhä perinteisesti käsin, mutta silti yrityksen valikoimista löytyy tuoreempiakin teeinnovaatioita. Kyky vastata kysyntään ja muutokseen vaikuttaisi siis olevan näiden yritysten menestyksen salaisuus. Ehkä silti tarvitaan aina myös hiukan onneakin. Ja sitä toivotan näin kevään viimeisessä lehdessä kaikille yrittäjille! Ehkä sinunkin yrityksesi on pystyssä vielä sadan vuoden kuluttua. Eihän sitä koskaan tiedä!


18

Arjessa

Tiesithän, että... Miten käy edustuskululle? Edustuskulut ovat herättäneet enemmän keskustelua myös kansanedustajien keskuudessa. Aiemmin useat asiantuntijat ovat kritisoineet sekavaa mallia edustus- ja markkinointikuluista. Viimeksi kokoomuksen kansanedustajat Heikki Autto ja Jaana Pelkonen vaativat edustuskulujen verovähennysoikeiden palautusta. Auton mukaan esimerkiksi Lapin tunturikeskuksissa yritysten edustustoiminta on muutoksen myötä vähentynyt useiden kymmenien prosenttien verran.

744 435

Julkiseen veronumerorekisteriin on merkitty jo 744 435 henkilöä. Julkisesta rekisteristä voi tarkastaa rakennustyömaalla työskentelevän henkilön etuja sukunimen. Sen lisäksi voi katsoa, onko henkilön tiedot merkitty veronumerorekisteriin. Työnantajalla on mahdollisuus tilata työntekijöidensä veronumerot keskitetysti Verohallinnolta toimittamalla Verohallintoon työntekijöidensä henkilötunnukset. Verohallinto lähettää työntekijöiden veronumerot työnantajalle. Samalla työnantaja pyytää, että työntekijät merkitään rakennusalan veronumerorekisteriin.

Löydät tärkeät luvut verkosta

06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Talouden prinsiipit pääh Päivä Yrityskylässä opettaa, mitä on yrittäminen. Kuudesluokkalaisten lisäksi sen tietävät myös opettajat. Kimmo Koivikko

N

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

yt opettajakin tietää, mihin yrityksiä tarvitaan. Näin kiteyttää Yrityskylän isä, toiminnanjohtaja Tomi Alakoski. Huikean suosion saavuttaneessa Yrityskylässä vieraili viime vuonna noin 30 000 kuudesluokkalaista eli puolet ikäluokasta. Tämän päälle tulivat vielä opettajat. – Kaikki ovat innoissaan. Moni opettaja oli alussa epäileväinen, että onko tämä sitä yrityspaatosta, Alakoski sanoo. Yksinkertaisuudessaan Yrityskylä on kuin pienoiskaupunki. Siellä on pankki, kauppa, posti, paikallislehti, parturi, vartiointiliike ja paljon muuta. Kuudesluokkalaiset käyvät oppimateriaalia läpi kymmenen tuntia ennen kylään tuloa. Tuntien aikana selviää muun muassa se, mitä talous on. Loppuhuipennuksena on päivä Yrityskylässä. – Oppilaat oppivat yrittäjyyttä ja työelämää. He ymmärtävät pääoman merkityksen, hakevat pankkilainaa, maksavat työntekijöiden palkat, vuokrat, sähköt ja miettivät lainan takaisinmaksua. Samalla he harjoittelevat tiimitaitoja ja asiakaspalvelua. Aivan kuin yrityksissä, Alakoski kuvaa.

Kova vauhti. Alakosken ideoimal-

Alennuslaskuri

aleksi poutanen

la Yrityskylällä menee nyt lujaa, mutta toisin oli vielä muutama vuosi sitten. Itse asiassa koko toiminta oli kiikun kaakun pitkälle vuoteen 2012. – Meillä oli silloin yksi Yrityskylä. Nyt niitä on kuusi ja jatkossa on tar-

On aika jännittävä nähdä, miltä yhteiskunta näyttää kymmenen vuoden päästä. Tomi Alakoski koitus rakentaa kolme lisää. Kasvu on ollut kova, sillä vielä pari vuotta sitten Yrityskylässä kävi 5 000 kuudesluokkalaista, ensi lukukaudella heitä käy 40 000, Alakoski iloitsee. Alakoskella on vahva opetustausta, joten hän tuntee niin opettajien kuin oppilaidenkin sielun-

maiseman. Hän mietti pitkään, pa loistava juttu. Lopulta saimmiksei alakoulussa tehdä mitään me myös ensimmäisen yrityksen, yrityskasvatusta, vaikka oppilaat UPM:n, mukaan. ovat siinä iässä erittäin vastaanotPalkkioksi yhteistyöstä yrityktavaisia. set pääsevät osaksi Yrityskylän yritysryppäästä omilla – Tutustuin jenkeislogoillaan. sä yhteen konseptiin. Sen jälkeen kävin täällä paljon keskusteluja, Tulevaisuus näytViime lukukaudella tää. Yrityskylällä on mutta kukaan ei ymmärtänyt ansaintalonyt sopimus 200 kunpuolet kuudesgiikkaa. Ideaani pidetluokkalaisista kävi nan kanssa. Lisää on tiin hulluna, monen tulossa. Yrityskylässä. listalla oli virtuaalinen Alakoski visioi, että kylä. uutta pitää keksiä koko ajan. Myös ulkomaat Alakoski piti kuitenkin päänsä. Ensimmäisenä mietityttävät yhtenä laajentumisrahoitusta tuli opetusministeri- vaihtoehtona. –  Olemme luoneet yhteisen östä ja Yksityisyrittäjäin Säätiöstä. Pilotti toteutettiin Helsingissä kokemuksen oppilaille. On aika Tekniikan museon tiloissa. Loppu jännittävää nähdä, miltä yhteiskunta näyttää kymmenen vuoden onkin historiaa. – Kaikki alkoivat puhua, että on- päästä.

30 000

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/

Kommentti

Mikä Yrityskylä? • Yrityskylä on kuudesluokkalaisille tarkoitettu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus.

Palkkalaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

• Itse Yrityskylä on kuin pienoiskaupunki, jossa jokainen oppilas työskentelee valitussa ammatissa. Oppilas on myös kuluttaja ja osa pienoiskaupungin yhteiskuntaa. • Ennen Yrityskylä-päivää kuudesluokkalaiset oppivat oppimateriaaleista muun muassa sitä, mitä työ on, miten sitä haetaan ja perehtyvät talouden sekä yhteiskunnan perusteisiin.

Verotuksen määräpäivät http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/

• Suomessa on kuusi Yrityskylää. Osa kylistä siirretään eri kaupunkeihin lukuvuoden aikana.

Alueelliset kylät toimivat Helsingissä, Itä-Suomessa, Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Tänä vuonna uudet Yrityskylät avataan Espoossa ja Oulussa ja 2015 Kaakkois-Suomessa. • Yrityskylä tavoitti viime lukuvuonna noin puolet ikäluokasta eli 30 000 oppilasta. Tavoitteena on, että ensi lukuvuonna noin 40 000 oppilasta käy Yrityskylässä. • Euroopan komissio palkitsi viime vuonna Yrityskylän yrittäjämäisen ajattelun edistämisestä. • Yrityskylää koordinoi Taloudellinen tiedotustoimisto TAT.

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Upeaa työtä Yrityskylä on varsin vaikuttava kokemus. Kuudesluokkalaiset oppilaat hyörivät innoissaan, mutta samalla keskittyneinä, eri puolella kylää. Joku menee pankkiin, toinen puolestaan maksaa työntekijöilleen palkkaa ja kolmas palvelee asiakkaita. Yrityskylässä nivoutuukin monta asiaa yhteen. Voiko olla parempaa tapaa opettaa nuorelle yrittämisen ja talouden perussääntöjä. Samalla kylä on on-

nistunut muokkaamaan opettajien ajatuksia kohti yrittäjämäisempää ajattelutapaa. Se on tärkeää, sillä opettaja on aika suuri mielipidevaikuttaja omassa luokassaan. Monella oppilaalla syttyy varmasti myös yrittämisen kipinä. Ja vaikka ei syttyisikään, ainakin kuudesluokkalaiset tietävät jatkossa, mitä talous tarkoittaa. Se on paljon, sillä edes kaikki kansanedustajat eivät vielä näytä sitä tietävän.


Arjessa

06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

hän

Prh varoittaa: Tämä kirje ei ole meiltä

P

atentti- ja rekisterihallitus (Prh) varoittaa harhaanjohtavista kirjeistä. Prh:n asiakaspalveluun on tullut useita yhteydenottoja Muistutusnimellä otsikoiduista kirjeistä, joita ovat saaneet tavaramerkkirekisteröintien haltijat. Prh varoittaa, että sillä ei ole mitään tekemistä näiden muistutuskirjeiden kanssa. Kaikissa Prh:n lähettämissä ilmoituksissa ja kirjeissä lukee selvästi PATENTTI- JA

REKISTERIHALLITUS. Muistutuskirjeitä lähettäneet yritykset ovat käyttäneet sellaisia nimiä ja sellaista kirjeen muotoilua, että ainakin osa asiakkaista on erehtynyt luulemaan muistutuksen olevan peräisin Prh:sta. Näitä muistutuskirjeitä on lähetetty sellaisillekin rekisteröintien haltijoille, joiden rekisteröintien uudistamisaika ei ole vielä alkanut tai uudistaminen on jo hoidettu kuntoon. Prh lähettää tavaramerkkien

haltijoille uudistamista koskevan muistutuskirjeen noin neljästä viiteen kuukautta ennen kuin tavaramerkkirekisteröinti erääntyy.

Yksinoikeus. Tavaramerkin voi uudistaa aina kymmenen vuoden välein. Uudistamisen voi tehdä yksinkertaisesti maksamalla uudistamismaksun suoraan Prh:n tilille, jos uudistamisen yhteydessä ei haluta tehdä muutoksia rekisterimerkintöihin.

Tavaramerkin uudistamismaksu on tällä hetkellä 250 euroa, johon lisätään maksut mahdollisista lisäluokista. Tavaramerkin rekisteröinti takaa, että tavaramerkin haltija saa yksinoikeuden käyttää tiettyä tavaramerkkiä elinkeinotoiminnassa Suomen alueella. Rekisteröinti antaa myös oikeuden kieltää kilpailijoita käyttämästä sekoitettavissa olevaa merkkiä samankaltaisten tuotteiden tai palveluiden yhteydessä.

ilmoiTus

teksti Jani Kohtanen | kuvat Aki Rask

kaupungintalolla. Yrityskylän kehittäjä Tomi Alakoski ehtii välillä katsoa paikanpäälläkin, miten kuudesluokkalaiset pärjäävät arjen askareissa.

Yrityskylä huomattu ulkomaillakin

>

Yrityskylä on ehtinyt niittää mainetta Suomen lisäksi myös ulkomailla. Viime vuoden lopulla Yrityskylä voitti oman sarjansa Euroopan komission järjestämässä kilpailussa, jossa palkittiin yrittämistä tukevia aloitteita. Yrityskylä palkittiin sarjassa Yrittäjämäisen ajattelun edistäminen. Nyt Yrityskylän toiminnanjohtajalla Tomi Alakoskella on vielä suurempi tunnustus haussa. Yrityskylä on nimittäin 15 finalistin joukossa arvostetussa World Innovation Summit for Education -kilpailussa. – Kilpailussa on korkean tason raati ja pelkkä auditointikin kestää kaksi päivää. Nyt katsotaan, ollaanko maailman parhaita, Alakoski miettii. Globaalissa kilpailussa kuusi palkitaan syyskuun puolivälissä järjestettävässä gaalassa. Kilpailun rahoittaa Qatar Foundation, joka tunnetaan myös jalkapallojoukkue FC Barcelonan sponsorina.

19

pienyrityksessä

jokaisen panos merkitsee TyönTeKiJäT ovAT KAiKenKoKoisTen yRiTysTen voimAvARA, JosTA KAnnATTAA piTää huolTA. eRiTyisen TäRKeää henKilösTön hyvinvoinnisTA huolehTiminen on pienissä yRiTyKsissä, JoissA yhdenKin henKilön poissAolo voi vAiKuTTAA KoKo yRiTyKsen ToiminTAAn.

K

uusamo Hirsitalot Oy:lla on palkkalistoillaan 44 henkilöä. Vuonna 1997 perustettu perheyritys on ollut Terveystalon asiakas koko historiansa ajan. Toimistovastaava Aija Orjasniemen mukaan erityisesti kiireiseen sesonkiaikaan yhdenkin työntekijän poissaololla on vaikutusta. – Jos avainasemassa oleva henkilö on pitkään poissa, niin se totta kai rasittaa koko yritystä. Ja sesonkiaikaan esimerkiksi tuotantopuolen työstökoneen käyttäjän työhön on poissaolotapauksissa vaikeaa löytää paikkaajaa. Ennaltaehkäisy on avainasemassa työterveyspalveluissa, ja sen konkreettiset hyödyt tulevat esiin jo ennen kuin ongelmat realisoituvat. Ennaltaehkäisevillä toimilla työkykyriskejä pystytään tunnistamaan sekä yksilöettä työyhteisötasolla. Lisäksi niillä pystytään edistämään työssä jaksamista ja hyvinvointia. – Pienessä työyhteisössä näkyy, jos yksikin joukosta väsyy tai ei jaksa. Ja eihän kenelläkään ole hyvä olla, jos nähdään, että työtoveri ei voi hyvin. Sen takia työssä jaksaminen on tärkeää yrityksen, mutta ennen kaikkea työntekijän kannalta, Orjasniemi sanoo.

Jatkuvuus Ja tuttuus tuovat lisäturvaa

Terveystalo tarjoaa pienyrityksille ja yrittäjille työterveyden palvelukokonaisuuden, joka

Pienessä työyhteisössä näkyy, jos yksin joukosta väsyy, sanoo Aija Orjasniemi.

on suunniteltu alle 50 työntekijän yrityksille ja yhteisöille. Yrittäjän on mahdollista liittää myös oma työterveyspalvelunsa samaan sopimukseen. Yritykselle räätälöidään toimintasuunnitelman pohjalta omat työterveys- ja työhyvinvointitoimenpiteet, ja säännöllisten terveyskyselyjen avulla toimintasuunnitelmaa voidaan edelleen painottaa yrityksen tarpeiden mukaan. – Meillä toimistotyötä tekevillä on terveystarkastus viiden vuoden välein, ja tuotantotyöntekijöillä kolmen vuoden välein. 50 vuoden ikäpyykin jälkeen myös toimistotyöntekijöiden terveystarkastukset tehdään kolmen vuoden välein. Tällainen jatkuvuus tuo lisäturvaa, ja ongelmat huomataan nopeammin, Orjasniemi kertoo. Jatkuvuuden lisäksi tärkeää on, että hoitajat ja lääkärit tuntevat asiakkaan entuudestaan. Terveystalon pienasiakkuuksien asiakkuusjohtaja Juha Niemisen mukaan asiakkaan historian, työpaikan ja itse työn tunteminen on työterveyspalveluiden selkeä vahvuus.

– Me pystymme ottamaan huomioon työn laadun sekä korvaavan työn mahdollisuuden muun muassa työkyvyn arvioinnissa sekä sairausloman pituuden määrittämisessä. Työterveyspalveluiden asiakkaat arvostavat palveluiden saatavuutta ja laatua, ja työterveys tuo työntekijöille kanavan tuoda esiin terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä haasteita. Pienyrityksissä näistä haasteista ei välttämättä kerrota helposti esimiehelle, vaikka työyhteisö onkin pienempi ja kiinteämpi kuin isommissa yrityksissä. – Pienyrityksissä esimiehillä on teoriassa selkeämpi käsitys työhyvinvoinnin tilasta, mutta toisaalta pienessä työyhteisössä kynnys kertoa työhyvinvointiasioista esimiehelle saattaa olla korkeampi. Työterveyspalvelut pystyvät toimimaan aktiivisena kumppanina ja pyrkiä löytämään riskisignaaleja jo ennen kuin ihminen sairastuu, Nieminen kertoo. ■

ota yhteyttä! www.terveystalo.com/yrityksille P. 030 63 39529


20

Arjessa

06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kysymys

Kysymys

Haluaisimme palkata rakennusalan yritykseemme työntekijöitä Virosta. Työ tapahtuu Suomessa. Miten heidät pitää eläkevakuuttaa?

Miksi minun kannattaa kuulua yrittäjäjärjestöön?

Vastaus: Työnantajan on vakuutettava ulkomaalainen työntekijä työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan aivan, kuten muutkin palveluksessaan olevat työntekijät. Työnantajan on yleensä maksettava kaikki lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut: työeläkemaksu, sairausvakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu, tapaturmavakuutusmaksu ja työnantajan sosiaaliturvamaksu. Yrityksen on vakuutettava virolainen työntekijä TyEL:n mukaisesti, jos – työntekijä on 18 – 67-vuotias – ansio työsuhteesta on vähintään 56,55 euroa kuukaudessa (vuonna 2014). Poikkeuksena Suomessa vakuuttamisesta on tilapäisesti Suomeen lähetetty työntekijä, joka tulee Suomeen ulkomaisen, esimerkiksi virolaisen, työnantajan palveluksessa. Hän kuuluu lähtömaan sosiaaliturvaan, ja vakuutusmaksut maksetaan lähtömaahan. Kun otat palvelukseesi ulkomaalaisen työntekijän, selvitä ensin, onko hän lähetetty työntekijä ja onko hänellä A1todistus. Katso lisää ulkomaalaisen työntekijän vakuuttamisesta: www.tyoelake.fi/ vakuuttaminen Marjaana Lundqvist, erityisasiantuntija, Eläketurvakeskus

Kysy mitä vain!

Vastaus: Jos palkkaamanne thaimaalaiset marjanpoimijat työskentelevät työsuhteessa yritykseenne, tulee heihin sovellettavaksi Suomen työeläkelainsäädäntö. Työskentelyyn sovellettava työeläkelaki on tällöin työntekijän eläkelaki (TyEL), jota sovelletaan työskentelyyn yksityisellä sektorilla. Teidän on vakuutettava työntekijänne TyEL:n mukaisesti, jos – työntekijä on 18 – 67-vuotias – ansio työsuhteesta on vähintään 56,55 euroa kuukaudessa (vuonna 2014). Vakuuttamisvelvollisuutenne alkaa työntekijän 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta ja päättyy sen kuukauden lopussa, jolloin työntekijä täyttää 68 vuotta. Työnantajana voitte valita eläkelaitoksen, jossa järjestätte työntekijöidenne eläketurvan. Eläkelaitosten omilla sivuilla on yksityiskohtaista tietoa TyEL:n mukaisen vakuutuksen järjestämisestä. Löydätte eläkelaitosten yhteystiedot

KESÄkuu

12

Kysymys Mitä eroa on työsuhteen irtisanomisella ja purkamisella?

Yrittäjäsanomat etsii vastaukset sinulle tärkeisiin kysymyksiin. Lähetä meille kysymyksesi osoitteeseen: toimitus@yrittajat.fi.

Kysymys Palkkaamme thaimaalaisia marjanpoimijoita yritykseemme kesäksi. Miten eläkevakuutamme heidät?

Vastaus: Suomen Yrittäjät tekee töitä yritysystävällisemmän Suomen puolesta. Vaikuttamme viikoittain esimerkiksi ministeriöissä, eduskunnassa ja kunnissa yritysmyönteisten päätösten aikaansaamiseksi. Tarjoamme jäsenille tietoa muun muassa lainsäädännön muutoksista. Jäsenemme saavat apua myös maksuttomasta puhelinneuvostamme yrittäjän arjen haasteisiin. Jäsenedut näkyvät suoraan yrittäjän kukkarossa – jäsenet saavat lisäksi alennuksia koulutuksista, kirjoista ja Yrityspörssin ilmoituksista. Edunvalvonnan ja jäsenpalvelun lisäksi Suomen Yrittäjien kautta saa valmiit verkostot. Yrittäjän paras kumppani on toinen yrittäjä, ja toisia yrittäjiä tapaa tilaisuuksissamme sekä yrityshakupalvelussamme Synergiassa. Hanna Tapala, järjestöpäällikkö, Suomen Yrittäjät

internetistä osoitteesta www.tyoelake.fi. Kyösti Hälinen, vakuuttamisasiantuntija, Eläketurvakeskus

Kysymys Mitä erityisiä piirteitä määräaikaisella työsuhteella on työnantajan kannalta?

Vastaus: Vaikka laulun mukaan väliaikaista kaikki on vaan, ovat työsuhteet lain mukaan pysyviä. Tarvitsee siis olla hyvät selitykset, miksi yrittäjä tekee määräaikaisen työsopimuksen. Parasta ykkösluokkaa on työntekijän pyyntö. Kahden tähden perusteluja ovat sijaisuudet. Yhden plussan saavat projektityöt ja kausivaihtelutyöt. Kaikille näille on tunnusomaista, että määrämitta päättyy, kun rekryn peruste poistuu. Jos yrittäjä ei ole ”varma” pitkäänkö työtä on näköpiirin tulevaisuudessa, ollaan perusteluissa jo pohjakosketusasteikolla: onko laillinen vaiko vain lailliseen muotoon kääritty työsopimus. Tämä peruste lähestyy työn jatkuvuus-

Tärkeät päivät sinulle

KESÄkuu

23

periaatetta, joka on pysyvän työsuhteen lähtökohta. Kun työn tarve sitten vähenee, irtisanotaan. Jostain syystä vallalla on jonkinlainen kammo tehdä pysyviä, irtisanomisenvaraisia työsopimuksia, vaikka kaikki työelämän toimijat irtisanomistilanteissa kilvan myöntävät, että viimeksi taloon tullut on ensimmäinen poislähtijä, kun työt vähenevät. Osasyynä voi myös olla se, että on kunniallisempaa lopettaa työsuhde täyttyneen määräajan kuluttua kuin irtisanomisajan jälkeen. Määräaikaisuuden peruste ja kesto on kirjoitettava ulos työsopimukseen. Jos keston päättyminen ei ole tiedossa, ei kalenteria käytetä. Samanaikaisesti ei tietenkään merkitä työsopimusta jatkuvaksi ja määräaikaiseksi. Sijaisena toimiva määräaikainen voidaan lomauttaa. Määräaikaisuudenkin alkuun tulee laittaa koeaikamääräys. Koeaika voi olla 4 kk tai enintään puolet määräaikaisuuden kestosta. Ilpo Moisala, asianajaja, asianajotoimisto Ilpo Moisala Oy

KESÄkuu

24

Vastaus: Työnantaja voi päättää työsuhteen irtisanomalla tai purkamalla työsopimuksen. Työsopimuksen irtisanomisesta alkaa lain tai työehtosopimuksen mukainen irtisanomisaika, kun taas työsopimuksen purkaminen päättää työsuhteen heti. Purkamisperuste on vakavampi kuin irtisanomisperuste. Työsopimus voidaan irtisanoa vain asiallisesta ja painavasta syystä. Perusteena voi olla työsuhteen olennaisten velvoitteiden vakava rikkominen tai laiminlyönti, sekä työntekijän työntekoedellytysten olennainen muuttuminen. Työsopimus voidaan irtisanoa myös, kun työ on taloudellisista, tuotannollisista tai toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi, eikä työntekijä ole sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin. Työsopimuksen purkaminen voi tapahtua joko koeajan perusteella tai erittäin painavasta syystä. Lisäksi työnantaja voi pitää työsopimusta purkautuneena työntekijän luvattoman yli 7 päivää kestäneen poissaolon vuoksi. Erittäin painava syy voi olla työsuhteen velvoitteiden niin vakava laiminlyöminen tai rikkominen, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Peruste voi täyttyä esim. jos työntekijä vaarantaa työturvallisuutta, esiintyy työpaikalla päihtyneenä tai käyttäytyy väkivaltaisesti. Saija Sampio, Suomen Yrittäjien lakineuvoja

HEINÄkuu

1

12.6.

23.6.

24.6.

1.7.

suoritukset ja arpajaisvero: sähköisen kausiveroilmoituksen sekä verojen maksun eräpäivä. • Toukokuun työnantajasuoritukset, muut ennakonpidätykset ja lähdeverot sekä vakuutusmaksuvero: sähköisen kausiveroilmoituksen sekä verojen maksun eräpäivä.

lisäveron yhteenvetoilmoitus (tavaroiden ja palvelujen EU-myynti).

eräpäivä.

liittyvä ilmoitusvelvollisuus astuu voimaan. Työmaakohtaisten tietojen kerääminen on aloitettava.

• Huhtikuun arvonlisävero, merityönantaja-

• Toukokuun arvon-

• Ennakkoveron

heinäkuu

• Rakentamiseen

7

7.7.

• Toukokuun 2014 arvonlisävero, merityönantajasuoritukset ja arpajaisvero: paperisen kausiveroilmoituksen oltava perillä Verohallinnossa. • Kesäkuun 2014 työnantajasuoritukset, muut ennakonpidätykset ja lähdeverot sekä vakuutusmaksuvero: paperisen kausiveroilmoituksen oltava perillä Verohallinnossa.


Arjessa

06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

F1-lääkäri

Toimitusjohtaja

Kouluttaja, tietokirjailija

Yrittäjä

Aki Hintsa

Tomi Pienimäki

Katleena Kortesuo

Ville Virkki

Suorituskyvyn äärirajoilla — mitä yrittäjä voi oppia F1-ajajalta?

Jollalla maailman merille

Viisi tapaa ampua reiteensä sosiaalisessa mediassa

Dream Hostel — miten Tampereelle luotiin maailmanluokan hostelli?

Seuraa verkkoa - esiintyjiä tulee koko ajan lisää

www.yrittajapaivat.fi

Ilmoittaudu viimeistään 30.6. ja säästä!

21


22

06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

KESÄ

Lomaa vai ei lomaa? Yrittäjän loma ei aina ole itsestäänselvyys. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

V

iime vuonna Suomen Yrittäjien tekemän kesälomatutkimuksen mukaan yrittäjät lomailevat keskimäärin 16 päivää, vaikka he haluaisivat pitää lomaa täydet neljä viikkoa. Yhä useammat yrittäjät pääsevät kuitenkin lomalle, sillä 90 prosenttia tut-

ve kimukseen vastanneista piti kesälomaa. Viime kesänä tehdyn tutkimuksen yhteydessä Yrittäjäsanomat kertoi neljän yrittäjän kesälomasuunnitelmista. Kurkataan, mitä heille tänä kesänä kuuluu ja onko kuluva vuosi ja heikentynyt taloustilanne muuttanut lomailutottumuksia?

ä

väär sa-matti

S

KUVAULJA

Viime kesänä

Anne Arppe Carpe Classis Oy:stä piti lomaa kaksi viikkoa ja teki lyhennettyä työpäivää. Yritykseen oli myös palkattu kolme kesätyöntekijää.

Anne Arppe: Lomasuunnitelmat ovat vielä auki Loman suunnittelu on itsellä vielä kesken, sillä emme vieläkään tiedä mieheni Kain kanssa pystymmekö tänä kesänä pitämään lomaa. Ehkä lomailu tänä kesänä tarkoittaa kohdallamme lyhyempiä parin päivän pätkiä pitkin kesää. Yrittäjän on mielestäni hyvin vaikea pitää lomaa varsinkin pienissä organisaatioissa. Lomailu on heti pois työtätekevistä käsipareista ja liikevaihdosta. Ensin pitää varmistaa, että työntekijöillä on lakisääteinen mahdollisuus lomailuun ja viimeksi sitten katsoa, onko itsellä siihen vielä ajallisesti ja taloudellisesti mahdollisuutta. Työasiat ovat kyllä mielessä lomillakin. Yrityksellä on tietyt velvoitteet, jotka on hoidettava tiettyinä päivinä kuukautta ja yrittäjän on näistä tavalla tai toisella huolehdittava myös lomaajallaan. Itse siirrän puhelut loma-aikoina yrityksen päivystyspuhelimeen. Sähköpostit käyn läpi kerran viikossa

lomalla ollessani. Yritys on kasvanut perustamisen jälkeen nopeasti ja paljon. Haluammekin tällä hetkellä kasvaa kannattavuuden ehdoilla, joten yrityksessämme on tehty viimeisen puolen vuoden aikana henkilöstö- ja organisaatiomuutoksia. Näiden vuoksi päädyimme tänä kesänä ratkaisuun olla palkkaamatta kesätyöntekijöitä muuta kuin kartoittajien kesälomia tuuraamaan.

• Carpe Classis Oy on vuonna 2010 perustettu yksityinen vahinkosaneerausliike.

Jyrki Suvimaa: Työntekijä tuo joustoa Kesällä lomailen ihan Suomen kesästä nauttien kotona, mökillä tai vaikkapa golfkentällä. Kotona on mukava olla ihan tekemättä mitään, sekin onnistuu helposti. Olen kevättalven aikana viettänyt jo pari viikkoa lomaa, mutta toiveissa olisi lomailla vielä heinäkuussa ainakin kaksi viikkoa. Lomailu ei ole vaikeaa. Asia pitää vaan päättää ja yrittää hoitaa työt asiakkaiden kanssa siten, että ne hoituvat joko ennen tai jälkeen loman. Eri asia on sitten oma yrittäjähenkisyys, kun haluaa kuitenkin palvella asiakkaita tarvittaessa. Vastaan lomalla puhelimeen, koska aina ei voi tietää, kuka soittaa, kun yrityksen numero on sama kuin henkilökohtainenkin numero. Mutta mielelläni vastaan, ei se haittaa.

Yritystoiminta kasvaa pikkuhiljaa koko ajan, ja viime kesänä palkkasimme jo työntekijän eli yrityksemme työllistää kahden omistajan lisäksi yhden työntekijän. Työntekijä on mahdollistanut hieman väljemmät aikataulut ja jopa lomapäivien pitämisen kevättalven aikana, joka on muuten vuoden kiireisintä aikaa.

• 

Mainostoimisto Groteski on mikkeliläinen täyden palvelun mainos- ja muotoilutoimisto. Jyrki Suvimaa on perustanut yrityksen vuonna 2012 yhdessä Heimo Ketolan kanssa.

REV EMIL BOBY

Viime kesänä

Groteski oli juuri palkkaamassa ensimmäistä työntekijäänsä. Jyrki Suvimaa piti myös silloin kaksi viikkoa kesälomaa.


23

06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

300 °C

Se on öljyisen trasselin itsesyttymislämpötila. Noudata varovaisuutta, kun öljyät terassikalusteitasi, viestittää Vahinkovakuutusyhtiö If. Trasselin pitää antaa kuivua hyvin ja säilyttää kaukana palavista rakenteista.

80 milj.

Kesätöitä reippaalle

Viime kesänä

Tiina Pietilä TiinaMarista järjesti yrityksensä 15-vuotisjuhlan kunniaksi juhlanäyttelyn, joka työllisti häntä koko kesän.

Tiina Pietilä: Loman pitäminen on suunniteltava hyvin Vietän tänä vuonna lomaa viikon ulkomailla ja viikon kotimaassa. Pidän lomani elokuun puolessa välissä. Pidän loman elokuussa siksi, että kesämyymäläni Oulun torilla on lopettanut toiminnan. Mielestäni yrittäjän ei ole vaikea pitää lomaa. Sen pitäminen täytyy vaan suunnitella hyvin. Itse vastaan työpuhelimeen lomalla satunnaisesti, mutta sähköpostiviesteihin vastaan aina. Yritykseni on menestynyt tänä vuonna hyvin menestystuotteitteni myötä.

Tiina Pietilä on suomalai•  nen keramiikkataiteilija, joka

Viime kesänä

Antti Sulkanen vietti kaksi viikkoa täyttä kesälomaa perheensä kanssa. Heinäkuussa hän ei kuitenkaan käynyt ollenkaan toimistollaan.

Suomessa viljellään vuosittain noin 80 miljoonaa kiloa kasvihuonevihanneksia.

suunnittelee ja toteuttaa omia mallistojaan TiinaMari-keramiikkapajallaan Limingassa. Maaseutu, luonto, historia ja Oulun murre näkyvät hänen töissään. Jokainen TiinaMarin kuppi on uniikki.

Antti Sulkanen: Lomailu on asennekysymys Pidän lomani tänä vuonna katkonaisesti siellä täällä. Nyt toukokuussa pidin muutaman päivän, kesäkuussa pidän reilun viikon ja sitten vielä heinäkuussa vähäsen. Kaiken kaikkiaan lomaa siis kertyy kahdesta kolmeen viikkoa. Mielestäni yrittäjän lomailu on asennekysymys. Yksinyrittäjänä vastaan kuitenkin myös lomalla puhelimeen sekä sähköposteihin. Yritykseni liikevaihto jatkaa tasaista kasvuaan, mutta lomien pitämiseen ei ole tuonut muutoksia.

Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

S

alon Torikaffe työllistää lähes parikymmentä nuorta kesän ajaksi. Yrittäjä Leena Lindgren sanoo, että hakijan olemus, kädenpuristus, sanavalmius ja hakemus ovat ratkaisevia, kun kesäduunareita haetaan. – Jos hakija katselee pitkin seiniä ja mutisee hiljaa itsekseen väsyneen näköisenä, ei paikkaa heru. Tänä kesänä puolet torikahvilan tekijöistä on ensikertalaisia. Tasainen vaihtuvuus on hyvä juttu. Kokeneemmat opettavat tulijoita ja tulijat tuovat uusia ajatuksia peliin.

Kesäduunikampanja. Salossa yrittäjät käynnistivät kampanjan, jonka tavoitteena on työllistää kaikki töitä hakevat 16 – 18-vuotiaat koululaiset ja opiskelijat. Hakemuksia on tullut ainakin 750. Jaossa on ollut kesäkuuhun mennessä jo satoja kesäduunipaikkoja. – Eikä periksi anneta. Pidämme tavoitteesta kiinni, Salon Yrittäjien puheenjohtaja Marko Tapio sanoo. – Tämä on yhteiskuntavastuun kantamista. Yrittäjistä isoin osa on tehnyt ensimmäiset kesätyönsä alle viisitoistavuotiaina. Nyt on meidän vuoromme tarjota mahdollisuus toisille. Eikä harjoittelijan työllistäminen maksa maltaita. Nuoria kutsuttiin messuille täyttämään työnhakuilmoituksia. Piti tulla fyysisesti paikalle. Nettihakemus ei riittänyt. Piti olla oma-aloitteinen

Jos hakija katselee pitkin seiniä ja mutisee hiljaa itsekseen väsyneen näköisenä, ei paikkaa heru. Leena Lindgren

ja aktiivinen. Vaikka kampanjan tavoitteena on järjestää jokaiselle nuorelle töitä, kannattaa itse koko ajan aktiivisti hakea. Kesäduuneja voi kysellä tuttujen ja ystävien kautta. – Hakijat tietävät, mitä yrittäjät arvostavat. Jos cv:ssä on maininta edes yhden kesän mansikanpoimintakokemuksesta, on se jo osoitus siitä, että hakija on työhaluinen ja motivoitunut, AstrumHR Oy:n aluepäällikkö Sari Laakso sanoo.

Tulossa käsikirja. Kesäduuni-kampanjan järjestäminen on ollut antoisaa ja työlästä. Sen varrella on opittu ja saatu paljon myönteistä palautetta. Tarkoitus on koota kampanjan kokemukset projektikäsikirjaksi, jotta muutkin yrittäjät voisivat niitä hyödyntää. Käsikirja helpottaa vastaavien kampanjoiden rakentamista. Nuoren on tärkeä saada tuntuma työelämään ja sen pelisääntöihin. Kesäduuni on siihen erinomainen väylä.

JARMO MARKKANEN

Antti Sulkasen yritys AN-Cadsolutions •  toimii maahantuojana, jälleenmyyjänä, kouluttajana ja palveluntarjoajana 3D-tulostimille, 3D-skannereille, CNC-jyrsin- ja kaiverruskoneille, taso-tulostimille sekä CAD/CAM-ohjelmistoille.

Kaveri ja tiukka pomo. Salon Torikaffen yrittäjä Leena Lindgren nauraa tekevänsä töitä monessa roolissa. Tilanteen mukaan hän on työntekijöilleen sisko, äiti, kaveri tai vaativa työnantaja.


24

KESÄ

06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

”Lomasaikku” heikentää kilpailukykyä Ihmisten sairastelu kesälomalla ei kuulu yrittäjän maksettavaksi, sanoo Marjo Veitonmäki. Muutos nakertaa hänen mukaansa yritysten kilpailukykyä. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

V

iime vuonna voimaan tulleen lakimuutoksen myötä vuosiloman aikana sairastunut työntekijä voi siirtää lomaansa sairauspäiviltä eteenpäin. Yrittäjät eivät ole muutoksesta innoissaan. – Mielestäni mitään työvoimakustannuksia, jotka johtuvat muusta kuin tehdystä työstä, ei pidä nostaa eikä kasvattaa. Nythän tässä on kuitenkin juuri käynyt niin, harmittelee helsinkiläisen Pelti- ja rautatyö Oy:n toimitusjohtaja Marjo Veitonmäki. Veitonmäen mukaan tämän kaltaiset muutokset heikentävät suoraan yritysten kilpailukykyä. – Tämä päätöshän tuli EU:n tasolta. Mitä tässä nyt voi sitten oikein sanoa, kun tuntuu, että kaikki tulee sieltä valmiiksi annettuina. Nythän uudet edustajat valittiin parlamenttiin, mutta mitä hekään siellä pystyvät oikeasti tekemään, Marjo Veitonmäki epäilee. Veitonmäki luotsaa yrityksessään noin 30 hengen työporukkaa. Yrityksen sisällä on jo luotu pelisäännöt siitä, miten toimitaan, mi-

käli sairastumisia vuosiloman aikana sattuu. – Lomalla olevan työntekijän on välittömästi ilmoitettava asiasta palkkahallintoon, ja pyydettävä halutessaan lomaoikeuden siirtoa. Muutos rasittaa siis myös yrityksen palkkahallintoa. Sairauslomatodistus on tietenkin myös esitettävä, Veitonmäki muistuttaa. Tällä hetkellä pelti-, rauta- ja ilmastotöitä tekevässä yrityksessä sairauspoissaolot ovat pysyneet kurissa. – Meillä on ihan hyvä tilanne, kun olen kartoittanut yleisiä keskiarvoja. Veitonmäki ei kuitenkaan osaa arvioida, kuinka aktiivisesti ihmiset lähtevät lomiaan siirtelemään sairastumisten takia. – Jännityksellä jäämme odottamaan, että mitä tapahtuu, jos ihmiset sairastuvat vaikka pieneen nuhakuumeeseen – haluavatko he sitten siirtää lomiansa? Kenelläkään ei ole tietenkään asiasta kokemusta, kun toteutumaakaan ei vielä ole. Veitonmäkeä kiinnostaa myös se, miten tilannetta ja sen mukanaan tuomia kustannuksia tullaan seuraamaan. – Ja miten muut maat kuin Suomi tulevat muutosta noudattamaan, hän napauttaa.

aleksi poutanen

Sopikaa nämä etukäteen: 1. Kuinka vuosilomalla sairastumisesta ilmoitetaan. 2. Kuinka loman siirtä mistä pyydetään. 3. Minkälaista selvitystä työntekijältä edelly tetään. 4. Kenelle työnantajan edustajalle ilmoituk set ja selvitykset toimitetaan. KÖHÄ. Pelti- ja rautatyö Oy:n toimitusjohtaja Marjo Veitonmäki odottelee jännityksellä alkavat työntekijät siirtämään vuosilomiaan pienten nuhakuumeittenkin vuoksi.

Mitä koskee?

Miten siirretään?

lakisääteistä vuosilomaa. Näin ollen työnantajan on syytä selvittää, onko kyseessä lakisääteinen vuosiloma. Lakisääteinen vuosiloma tarkoittaa vuosilomalain mukaan määräytyvää lomaa. Siirto-oikeus ei koske lomarahavapaata.

milloin työkyvyttömyyden takia siirretty loma pidetään. Vuosilomalain mukaan siirretty kesäloma on lähtökohtaisesti annettava lomakaudella (2.5.–30.9.) ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua (31.3. mennessä).

Työntekijän oikeus loman •siirtämiseen koskee vain

on vuosiloma•lainTyönantajalla mukainen oikeus määrätä,

Miten palkanmaksu?

Perussääntö on, että •työkyvyttömyyden ajalta työntekijälle maksetaan työsuhteessa sovellettavan työehtosopimuksen tai sen puuttuessa työsopimuslain mukaista sairausajan palkkaa.

RAPSAKKAA YRITTÄJÄASIAA SUOMIAREENALLA PORISSA 16.–18.7.2014

Suomen Yrittäjät on jälleen vahvasti mukana kesän suurimmassa yhteiskunnallisessa tapahtumassa, Porissa heinäkuussa järjestettävässä SuomiAreenassa.

VALINNANVAPAUSPELI Suomen Yrittäjät, Satakunnan Yrittäjät, Porin Yrittäjät, Lääkäripalveluyritykset, Terveys ja sosiaalialan yritykset ja Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset pyörittävät Kansalaistorilla Valinnanvapauspeliä keskiviikkona, torstaina ja perjantaina 16.–18.7.

Peli perustuu Lappsetin hauskoihin liikuntalaitteisiin. Pelissä Suomen kärkipoliitikot arpovat itselleen roolin ja valitsevat roolilleen sopivan palveluntarjoajan mukana olevista oikeista soteyrittäjistä. Pari kiertää radan yhdessä. Nopein pari voittaa. Samalla keskustellaan sosiaalija terveyspalveluiden uudistamisesta.

TORILAVAKESKUSTELU 17.7. VAPAUTTA VALINTOIHIN – SUJUVUUTTA SOSIAALIJA TERVEYSPALVELUIHIN! Torstaina 17.7. klo 11–11.15 keskustellaan Torilavalla kansalaisten valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveyspalveluidessa. Äänessä Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala ja Satakunnan sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto.

PANEELIKESKUSTELU 18.7. REVITÄÄN RAKENTEET – TARJOTAAN TYÖTÄ! Perjantaina 18.7. klo 12.15 keskustellaan uusien työpaikkojen luomisesta ja nykyisten säilyttämisestä Puuvillan puistossa. Keskusteluun osallistuvat toimitusjohtaja Elina Salmivala (Econia Yrityspalvelut Oy), puheenjohtaja Mikko Simolinna (Suomen Yrittäjät), pääekonomisti Aki Kangasharju (Nordea), puheenjohtaja Antti Palola (STTK) ja vara-puheenjohtaja Annika Saarikko (keskusta). Paneelin juontavat johtaja Rauno Vanhanen (Suomen Yrittäjät) ja johtaja Timo Lindholm (Sitra).

LISÄTIETOJA: WWW.YRITTAJAT.FI

TERVETULOA!

SUOMIAREENA.FI


kesä

06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Verottaja ei armahda kesälomalaista

lotta.tammelin@yrittajat.fi

V

aikka yrittäjän mielessä pyörisivätkin jo suven suloiset houkutukset, on kuukausittaiset ilmoitukset silti huolehdittava ajoissa eteenpäin. – Kausiveroilmoitus joka kuukauden 12. päivä, työeläkemaksut edelliskuun palkoista sekä EU:n sisäisestä kaupasta yhteenvetoilmoitus, luettelee kirjanpidon ja verotuksen asiantuntija Leena Rekola-Nieminen Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy:stä tavallisimpia yrittäjien velvoitteita. – Toki eri toimialoilla voi lisäksi olla joitakin alan omaan toimintaan liittyviä muita velvoitteita, hän jatkaa. Vaikka samat ilmoitukset annetaan kaikkina muina-

VE

Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle

SA NI

Lotta Tammelin

kin kuukausina, tuottavat ne kuitenkin Rekola-Niemisen mukaan kesällä hitusen enemmän päänvaivaa. – Suurin osa yrittäjistähän on ulkoistanut ilmoittamiset tilitoimistolleen, mutta materiaalien toimittaminen saattaa kesäisin vähän venyä. Ihmiset luottavat, että paperien palauttaminen onnistuu vielä viime hetkellä. Osa tietysti lipsuu sovituista määräpäivistä talvellakin, mutta huolellisimmatkin saattavat myöhästyä kesäkuukausina. Sähköinen maailma on kuitenkin helpottanut tätäkin tilannetta. – Monilla yrityksillä iso osa materiaaleista tulee jo nykyään sähköisesti. Laskut ja maksut kulkevat, ja sehän helpottaa meidän työtämme. Verottajalta on kuitenkaan turha odottaa sympatiaa, jos ilmoitukset ovat loman takia jääneet hoitamatta. – On epärealistista ajatella, että kesän takia saisi lisäaikaa ilmoitusten jättämiseen. Valtiohallinto pyörii koko ajan. Asioiden käsittely on niin automaattista, ettei se katso, onko talvi vai kesä. Meidän tilitoimistoyrittäjien

Yrityspörssi TY

Muista velvoitteesi myös kesällä – kirjanpitäjä ja palkanlaskija odottavat materiaalejasi lomastasi huolimatta.

25

Yritysvälittäjät

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Kauppa

KOntakti. Ne, jotka eivät ole vielä sähköiseen taloushallintoon siirtyneet, haluavat yleensä tuoda paperinsa itse henkilökohtaisesti kirjanpitäjälleen. Oman kirjanpitäjän tapaaminen kerran kuussa on yrittäjille tärkeää, Leena Rekola-Nieminen Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy:stä kertoo.

Palvelut, liikenne

Myydään 50% osuus rakennuspinnoitteiden maahantuonti- ja myyntiyrityksestä + omaisuudesta 50%. Tuotemerkit Noxyde, Dakfill, Murfill, Fillcoat ym.

1542

Teknokemian tuotteiden maahantuonti ja myyntiyritys. Toimintaa koko Suomessa sekä ulkomailla. Liikevaihto 1 000 000 2 000 000 €. Työntekijöitä 16 - 20. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 800 000 €.

1424

Hevostarvikkeiden maahantuonti/verkkokauppa. Oma tuotemerkki, laadukas brändi, laajennettavissa kaikkeen hevostarvikekauppaan. Hintapyyntö 20 000 euroa.

1481

toive on se, että palkka- tai kirjanpitomateriaalit tuodaan hyvissä ajoin, että ne varmasti ehditään hoitaa. ”Sakot” napsahtavat aina, jos unohdus käy. – Sanktiot vaihtelevat eri verolajeittain. Kausiveroilmoituksen myöhästymisestä saa 15 prosentin myöhästymismaksun ja itse maksamatta jääneestä verosta 7,5 prosentin viivästyskoron, Leena Rekola-Nieminen kertoo.

Myytäviä kohteitamme:

Kauneudenhoitoyrityksen liiketoiminta Helsingin keskustassa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Vuokratut toimitilat yli 100 m2. Hintapyyntö 420 000 €.

1436

Rakentaminen Lattian-ja seinänpäällystysalan Urakointiyritys Pohjois-Savossa. Toimintaa Itä-Suomessa Liikevaihto 3 000 000 €. Työntekijöitä 30. Osaosakkuus mahdollista. vuokratut toimitilat.

1463

Rakennusalan yritys Uudellamaalla. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 50 m2. Hintapyyntö 50 000 €.

Ohjelmistoyritys ............................ 300 000 Pakkaukset ..................................... 500 000 Korkealaatuisten naistenvaatteiden valmistaja................... 650 000 Media-alan yritys....................neuvotellaan Hotelli-ravintolan toimitilat, liiketoiminta ja kalusto................. 780 000 Kemissä toimiva vähittäismyyntialan erikoisliike ....................127 700 Sisustusalan erikoisliike.................425 000 Autogrilli............................................75 000 Majoitus- ja tilausravintolapalveluyritys .....................................30 000 Pieni monimerkkikorjaamo Tuusulassa .........................................38 000 Autofiksaus-yritys, PK-seutu............73 000 Maaperätutkimukseen ja erilaisiin maankairauksiin erikoistunut yritys Satakunnassa .......................320 000 Liikehuoneiston osakekanta......... 195 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

1430

Kiinteistöala Historiallinen Järppilän kartano Taivassalossa. Mahdollisuus järjestää upeassa miljöössä juhlatilaisuuksia tai hyödyntää myytävä määräala, noin 31 ha, muuhun yritystarkoitukseen. Lisätietoja www.hellehouse.fi.

1546

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 21.8.2014

Rakennusalan liikeidea, yritysilme (www-sivut, käyntikorttipohja ja mainoslaput) ja yrityksen nimi. www.sahkosaneeraus.fi

1426

OSTETAAN YRITYKSIÄ

Yrityspörssin ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fi

Ostetaan tilitoimiston osakekanta tai liiketoiminta Varsinais-Suomessa, mieluiten Turussa. Kohdeyrityksen sijainti myös Satakunnassa, Uudellamaalla tai Pirkanmaalla kiinnostaa.

1423

Ilmoituksiin voi vastata ainoastaan sähköisesti Yrityspörssin vastauslomakkeella, joka löytyy ilmoituksen yhteydestä. Vastaukset välittyvät ilmoituksen jättäjälle, joka päättää mahdollisesta yhteydenotosta vastaajaan.

Löydä kumppaneita, tarjoa palveluita, markkinoi yritystäsi – Suomen Yrittäjien kautta saat laajat verkostot. Yrityshakuja verkostoitumispalvelumme Synergia yhdistää yrittäjät, joita on jäseninämme jo 116 000. Liity nyt jäseneksi yrittajat.fi/jaseneksi ja osallistut Suomessa tehdyn A-sarjan Mercedes-Benzin arvontaan.

YKSI KAIKKIEN JA KAIKKI YHDEN YRITTÄJÄN PUOLESTA!


26

KESÄ

06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Sesongit heittelevät Ari-Pekka keränen

Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

Turha luulo, että sesonkihommissa tekijä tai yrittäjä vetäisi lonkkaa lopun aikaa vuodesta. Monet hommat pistävät kiireeksi kesän lämmössä ja useita töitä voi tehdä vain talvella.

Nyt hinataan jäävuoria

J

äänmurtaja muuttuu hinaajaksi, kun jäät on hoidettu. Yhtiön suurin hinaaja vetää jäävuoria arktisilla vesillä. Työt eivät pääty kesään. – Meillä ei ole luppomiehiä miehistössä, toimitusjohtaja Joakim Håkans pamauttaa. Yhtiön hinaajat tekevät satamatöitä kaikissa Suomen satamissa Kaskisista Kotkaan. Vain Porvoon Sköldvik hoitaa homman itse. Aluksia ei ole varaa seisottaa. Normaalitalvina jäänmurtajilla on kiireitä. Mennyt talvi oli siinä mielessä hiljainen. Satamahinaus työllisti senkin edestä. Jäänmurtajan miehistölle ei lankea ylimääräistä lomaa kesäaikaan. Eikä kaikista yhtiön aluksista irroteta jäänmurto-ominaisuuksia kalenterin mukaan. Yhtiön suurin hinaaja siirtelee Grönlannin vesillä jäävuoria ja varmistaa siellä tapahtuvan öljyn ja kaasunetsinnän turvallisuutta. – Suomalaisten erikoisosaaminen arktisilla vesillä tulee kokemuksesta. Pitää tuntea ja tietää olosuhteiden vaatimukset. Erikoisosaamisesta on kysyntää. Sitä on muillakin pohjoisten merien kulkijoilla, esimerkiksi ruotsalaisilla, norjalaisilla ja kanadalaisilla. – Kilpailu on kovaa. Jäävuorten alla ly-

myävien aarteiden etsintä on käynnissä. Näillä vesillä eletään kiristyvän kansainvälisen kilpailun kentillä. Yksityisen murtaja- ja satamahinaajayrityksen kapteeni ja toimitusjohtaja katsoo tulevaisuuteen. On pakko. Taivaalla on tummia pilviä. Kesän jälkeen tulee talvi. Kotimaan meriväylien jäänmurtajien operointi on ensimmäistä kertaa kilpailutuksen alla. – Jos mikään ei muutu, emme ole tasa-arvoisissa lähtökuopissa tähän kisaan. Me emme ole saaneet aluksiamme ilmaiseksi, vaan yhtiö on ne ostanut. Toisin kuin valtionyhtiö Arctia Shipping, joka on saanut aluksensa ikään kuin huomenlahjaksi. Se vaikuttaa ratkaisevasti kilpailulähtökohtaan, Joakim Håkans sanoo.

Satamahinaajia Suomessa, Virossa ja Latviassa • Yritys: Alfons Håkans • Liikevaihto: 35 M €, josta yli puolet Suomesta • Työntekijät: Yli 130 Suomessa

Joakim HÅKANS

Ruokakauppa seilaa Sipoossa

S

Murtajasta tulee hinaaja. Joakim Håkansin mukaan suomalaisilla on vahva talvimerenkulun taito ja osaaminen. Jäättömänä aikana alukset toimivat hinaajina.

uomen ainoa kauppalaiva Christina pysähtyy parinkymmenen saaren rantalaiturissa. Sesonki on lyhyt. 90 prosenttia yrityksen liikevaihdosta kootaan kesäkuukausien aikana. Kesän kuumimpina kuukausina Karhusaaren kauppa ja kauppalaiva Christina toimivat täysillä. Töissä on omistajaperheen jäseniä ja palkattuja kesäapulaisia. Saaristokauppa ja sen yhteydessä toimiva kahvila avaavat ovensa vappuna. Kauppalaiva lähtee liikkeelle kesäkuun puolessavälissä ja lopettaa kulkunsa, kun koulut alkavat elokuussa. – Kaupan yhteydessä on veneiden tankkauspiste. Polttoainetta voi myös tilata kauppalaivan kuljetettavaksi, yrittäjä Siw Ahonen sanoo. Hän on paiskinut kesätöitä perheensä yrityksessä pikkutytöstä saakka. Talvisin hän on aikuisena opettanut ammattikorkeakoulussa fysioterapiaa. – Jäin sieltä eläkkeelle, joten aikaa kaupan kehittämiseen jää paremmin. Winbergin saaristokauppa perustettiin jo vuonna 1946. Se aloitti Granössä, mutta toimii nyt maantieyhteyden päässä Karhusaaressa. – Huolto ja tavaratoimitukset helpot-

tuivat parikymmentä vuotta sitten tehdyn muuton myötä, Siw Ahonen sanoo. Kauppa ja kahvila ovat avoinna seitsemänä päivänä viikossa. Laivalla sunnuntait ovat vapaat. Kauppalaiva on ainutlaatuista palvelua. Kauppa tulee kesäsaaren rantaan, eikä saarelaisen tarvitse lähteä välttämättä liikkeelle. – Tämä on myös ympäristöystävällistä. Epäpuhtauksia tulee vain yhdestä paatista sen sijaan, että jokainen ajaisi kauppareissuja omilla veneillään, sanoo meren äärellä ja sen tilasta huolta kantava Siw Ahonen. – Täällä olemme luonnon armoilla. Säät voivat heilauttaa aikatauluja. Joskus kovassa tuulessa tavaroita saattaa putoilla hyllyiltä ja laitureihin ajaminen on hankalaa.

Karhusaaren kauppa ja kauppalaiva Christina • Yritys: Winberg & Winberg • Liikevaihto: 1,4 M € • Työntekijät: Yrittäjän perhe ja sukulaisia, sekä 5 kesätyöntekijää


KESÄ

06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

yrittäjää

Kattomies viihtyy korkealla

E

Luonnon ja alvin armoilla

S

uonenjokelaisella mansikkatilalla eletään sään tahdissa ja luonnon ehdoilla. Enemmän kuin joka kymmenes Suomessa viljelty mansikka tulee tältä alueelta. Huoli tulevaisuudesta painaa viljelijää. Hännisen Marjatilalla on poiminta jo käynnissä. Ensimmäiset mansikat ovat kypsyneet kasvihuoneissa. Sesonki jatkuu pelloilla. Kesäkuussa pelloille istutettuja mansikoita päästään poimimaan elokuussa. Monet tutut marjanpoimijat tulevat tilalle töihin kaukaa. – Heitä tulee esimerkiksi Thaimaasta, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta, Helena Hänninen sanoo. Ukrainan tilanne aiheuttaa lisää päänvaivaa, kun matkustaminen Venäjän kautta ei onnistu. Keskellä kuuminta sesonkia huoli tulevaisuudesta painaa punaposkisten herkkujen tuottajaa. Onko työlle jatkajia? Pysyykö mansikantuotanto kannattavana? Pärjääkö pienempi tila isojen puristuksessa? – Alituinen peikko mielessä on alvin korotuksen uhka. Nyt mansikkatuotannosta maksetaan elintarvikkeiden 14 prosentin alvia. Kannattavuuden tasapainottamisek-

Suonenjoella. Kesät painetaan täysillä. Mansikkatilallinen Helena Hänninen sanoo, että syksyllä on aikaa hetki hengähtää.

27

si joudutaan koko ajan painimaan. Suurin kuluerä ovat poimijoille maksettavat palkat. Laskelmia on vaikea tehdä, kun mansikan päivän hinta vaihtelee. Hännisen marjatilalla viljellään myös vadelmaa ja mustaherukkaa. Marjoja on yhteensä kahdeksan hehtaaria. – Alalla ollaan koko ajan sään armoilla. Yllättävät myrskyt ja sateet sekoittavat hetkessä koko sesongin. Meillä on vastuu isosta työntekijäjoukosta, joille työn lisäksi järjestämme majoituksen. Ulkomaiset poimijat ovat helpottaneet työvoiman saantia. Moni poimii perheelleen parempia elämisen edellytyksiä. Se on hyvä työnteon motiivi. – Syksyllä mansikanpoiminta hiljenee. Silloin tuntuu kuin heräisi kiivaasta unesta. On hetki hengähtämiseen, Helena Hänninen sanoo. – Ainakin viikko menee kuin sumussa. Yleensä lähdemme parin viikon lomalle ja sukuloimaan Kanarialle. Pitempään ei parane olla poissa. Maatilalla on paljon muitakin töitä. Lisäksi perhe pyörittää tilausliikennettä, jossa on töitä vuoden ympäri.

Äitienpäivästä syyskuuhun mansikkaa • Yritys: Hännisen Marjatila • Työntekijät: 30 – 40 poimijaa sesongin ajan

ALEKSI POUTANEN

Suomen viimeinen. Kauppalaivan pyörittäminen edellyttää, että sillä on kiinteä kauppa tukikohtana. Täydennykset saadaan tarvittaessa nopeasti, Karhusaaren ja kauppalaiva Christinan kauppias Siw Ahonen sanoo.

npä ainakaan haistele teollisuushallin sisällä leijuvia käryjä, sanoo korkealla töitä tekevä yrittäjä Vesa Torniainen. Katolla on hyvä hengittää ja tilaa ajatuksille. Siellä työskentelevän tiimin on toimittava yhteen. Silloinkin, kun ei olla talvipakkasilla pudottamassa lunta. Lumettomaan aikaan hän työntekijöineen rakentaa ja päällystää kattoja. Tuorein tilaus oli vanhan talon entisöintiin kuuluva kuparikaton laittaminen. Lumenpudotus on vaikeasti ennustettava sesonki. Työ voi olla hankalaa ja haastavaa. Joskus töitä tehdään öisin. Esimerkiksi vilkkaan kauppakeskuksen katoilta lumi pudotetaan, kun keskus on suljettu. Haastavimpia lumenpudotushommia ovat rakennukset, joista lunta ei voi pudottaa suoraan alas. – Joskus olemme joutuneet kolaamaan jyrkkääkin kattoa ylöspäin, lingolla heittämään lumen katon harjan yli toiselle puolelle ja sieltä vasta pudotetu alas. Torniainen muistelee parin vuoden takaista lumikeikkaa, jossa neljä miestä tyhjensi haastavaa kattoa pari viikkoa. – Koulutan työntekijöitäni haastaviin hommiin, ja pidämme huolta porukkahengestä. Turvallisuus on tärkeää tässä työssä. Uusien työntekijöiden kanssa aloitamme pienemmässä kohteessa. Vasta osaajat voivat mennä haastaviin kohteisiin. Torniainen sanoo, että tärkeimmät kattotyöntekijän ominaisuuksista ovat maltti ja sopiva rohkeus. On tiedettävä kattomateriaalien ominaisuuksista, ettei väärillä työmenetelmillä vahingoita kattoja tai niiden pintamateriaaleja.

ALEKSI POUTANEN

Kattotyöläinen osaa ja uskaltaa. Korkealla ei saa tinkiä turvallisuudesta. Vaikka käyttää valjaita, on tärkeä tunnistaa kattomateriaali ja tiedettävä miten se käyttäytyy lumikuormankin alla, Vesa Torniainen sanoo.

Lumenpudottaja ei laske lumen varaan • Yritys: Rakennus- ja peltiurakointi Torniainen Ky • Liikevaihto: 200 000 € • Työntekijät: Yrittäjän lisäksi 1 – 3

Koululaiset kuviin syksyllä

S

adattuhannet koululaiset kuvataan syyskaudella. Koulukuvaukset työllistävät kymmeniä kuvaajia ja logistiikkaväkeä muutaman kuukauden ajan. Koulukuvausten kiivain kilpailu käydään kahden suurimman, Kuvaverkon ja Seppälän Koulukuvien välillä. Vaasasta käsin toimiva Seppälän Koulukuvat Oy:n tuore toimitusjohtaja Samuli Seppälä on kasvanut perheensä bisnekseen. – Olen jo pienestä pitäen kasvanut koulukuvien äärellä. Nyt elämme digiaikaa ja tahti on kiristynyt, sanoo muun muassa Finnverassa vientikaupan rahoituksessa työskennellyt Seppälä. Valtaosa Seppälän Koulukuvien kuvista otetaan ja työstetään syksyllä. Myyntiä ja markkinointia tehdään koko vuosi. Yritys työllistää vakiväkensä lisäksi viitisenkymmentä valokuvaajaa eri puolilla Suomea syksyn kuukausiksi. 80 prosenttia yrityksen kuvauksista hoidetaan syyslukukaudella. Sesonkityöntekijöitä on myös yrityksen Vaasan tuotantopisteessä. Siellä pakataan ja sieltä postitetaan. Töihin otetaan työttömiä, opiskelijoita ja muita, jotka ovat valmiita tekemään sesonkitöitä muutaman syyskuukauden kerrallaan. – Aika paljon samat työntekijät tulevat uudelleen vuodesta toiseen tuttuun paikkaan. Rekrytointi on sinällään iso homma. Haastatteluissa pyrimme kuuntelemaan tarkalla korvalla. Silloin kun sesonki on kuumimmillaan, homman täytyy sujua. – Samalla on luonnollisesti pidettävä hyvä huoli yrityksen työnantajakuvasta. Hyvä työnantaja saa hyviä työntekijöitä myös lyhyiksi ajoiksi kerrallaan.

MIKKO LEHTIMÄKI

Syklinen toimiala. Sesongin ajoittuminen muutamaan kuukauteen tekee yrityksen pyörittämisen haasteelliseksi, toimitusjohtaja Samuli Seppälä sanoo.

Koulukuvausten kovassa kisassa • Yritys: Seppälän Koulukuvat Oy • Liikevaihto: Yli 10 M € • Työntekijöitä: vakituisia yli 80, valokuvaajia noin 50 ja muuta sesonkiväkeä noin 70


28

06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

vapaalla Tuomio

Ari-Pekka Keränen

kuluneen kuukauden plussat ja miinukset

Avoimuus. Suomalaiset uskaltavat keskustella Natosta jo varsin avoimesti. Kunhan puhuja vain muistaa lisätä loppuun, että Natokeskustelu ei ole Suomelle nyt ajankohtainen.

Kokoomus valitsee. Keskusta ei ole jäänyt toimettomaksi, vaikka oma puoluekokous uhkaa jäädä pahasti kilpailijan varjoon. Turun telakalta on parahiksi valmistunut toisen sukupolven kakkara väen innoittajaksi.

YTIMESSÄ. Vihreiden puoluekokous pisti aivoriihen pystyyn taloustalkoiden nimissä. Kovan ponnistuksen jälkeen puolue päätti, että nyt on aika luopua kesäajasta.

Ufo?.Suomen taivaalla näkyi outo ilmiö viime viikonloppuna. Tarkemmissa tutkimuksissa selvisi, että kyseessä oli harvinainen Hornet-ilmailulaite.

Perintövero. Suomalaisen oikeudenmukaisuuden perusprinsiippi kuuluu: Tyhmä vain kerran omaisuutta verottaa, viisas verottaa useammin.

Missä jännitys?.Jalkapallon MM-kisat ovat ilman Suomea sama kuin jääkiekon MM-kisat ovat ilman Trinidad & Tobagoa.

6

kysymystä

Torikauppias arvostaa aurinkoa

1

Torikauppias Juha Leppäkoski, miten torikauppa käy Kuopiossa? Kyllähän tämän on nyt hyväksi muuttunut, kun kelit lämpenivät. Siitähän tämä toiminta on kiinni. Jos vettä vihmoo, niin eihän täällä viihdy kuin sitkeimmät myyjät.

2 3

Mitä kaikkea myyt torilla? Minulla oli 15 vuoden ajan täällä torikahvila, mutta nyt eläkkeellä ollessani myyn vain kalakukkoja. Kuopiohan on kalakukkokaupunki.

Mikä torikauppiaana olossa on parasta? Entä kurjinta? Hyvällä säällä tämän parempaa hommaa ei olekaan. Saa olla koko päivän ulkona. Lisäksi pidän siitä, että voi olla ihmisten kanssa tekemisissä. Täällä on paljon tuttuja ympärillä. Tämä on elämäntapatyö, joka ei soville kaikille. Kurjinta on, kun sataa vettä tai räntää, tuulee kovasti ja asiakkaita ei ole.

4 5

Mikä on torilla paras sesonkiaika? Paras sesonki on juhannuksesta tuonne elokuun puoliväliin saakka.

Minkälaisia säännöksiä torimyyjillä on riesanaan? Minulla on itselläni esimerkiksi oikeus käyttää APT-tunnusta kalakukoissani. Se tarkoittaa aitoa perinne tuotetta, ja kalakukon valmistuksessa käytetyt raaka-aineet määrittelevät saako tunnusta käyttää. Asiakkaalle asia on kuitenkin ihan merkityksetön, ja makuhan heille ratkaisee. En edes tunne itse kaikkia säännöksiä, jotka koskevat esimerkiksi kalastajia.

6

Kierteletkö muillakin toreilla vai pidätkö aina asemapaikkaa Kuopiossa? Kyllä kiertelen markkinoita eri puolilla Suomea. Normaaleilla arkitoreilla en oikeastaan kauheasti käy muualla. Välillä olen ollut Siilinjärvellä, joka on lähellä.

Tämä on elämäntapatyö, joka ei soville kaikille.

Kuka: Juha Leppäkoski

Aiemmat työt: 15 vuotta torikahvilayrittäjänä. Sitä ennen puhelinmyyntibisneksessä. Perhe: Kaksi aikuista lasta ja avopuoliso. Motto: Muista pysyä positiivisena!


06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Mitä ihmettä? Vaikutusvaltaisimmat suomalaiset maailmalla ovat

Olli Rehn ja Martti Ahtisaari. Näin listasi Ulkopolitiikka-lehti. Jorma Ollila on pudonnut kakkosesta kolmoseksi. Sen jälkeen tulevatkin tasatahtiin Tarja Halonen, Jyrki Katainen, Linus Torvalds, Erkki Tuomioja ja Sauli Niinistö.

Baanalla

Hyvä brändi myyjälle!

M

yynti on mukavaa, kun siitä pitää ja se näkyy. Monimediaosaaja ja identiteettiasiantuntija Pauliina Airaksinen-Aminoff kouluttaa. Myyjä myy itsellään. Kaikenlainen viestinnän hallitseminen on tärkeää. Kehon kieli saattaa ratkaista jossakin tilanteissa. Ensivaikutelmaa ei sovi väheksyä. Siihen pitää kiinnittää huomiota.

Ensivaikutelma tehdään vain kerran. Tehokoulutuksessa saadaan eväitä taitoihin, jotka saavat asiakkaat hakeutumaan juuri sinun yrityksesi asiakkaaksi. Myyjän kannattaa kehittää vahvuuksiaan, olla vakuuttava ja vaikuttaa paremmalta kuin muut myyjät. Pitää edustaa hyviä tuotteita ja hyvää firmaa. Kuulostaa

Pauliina Airaksinen-Aminoff helpolta, mutta koulutus auttaa viemään asiat arkeen. Jäsenhinta 199 € (muille 289 €). Lisätietoa: Helena Leiviskä, 09 2292 2994 tai helena.leiviska@ yrittajat.fi

Mikä: Minä – hyvä myyjä, brändäyskoulutusta Milloin: Torstaina 11. syyskuuta klo 12–16 Missä: Suomen Yrittäjissä, Mannerheimintie 76 A, Helsinki Ilmoittautuminen: Viimeistään 2.9.

29

2

miljoonaa kiloa kesäviikossa katoaa grillin kautta suomalaisten vatsoihin. Keskimääräinen suomalainen syö 15 kiloa makkaraa vuodessa.

Voiko venäläisiä ymmärtää?

Joutopäiviltä hyvinvointia

Nyt voi oppia verkossa, millainen bisneskumppani venäläinen on. Webinaarina toteutetaan koulutus 4.9. klo 10 – 11.15. Voit olla mukana omalla koneellasi kuulemassa Flamo Oy:n Heikki Nurmisen oppeja siitä, miten liiketoiminta venäläisten kanssa onnistuu. Nurmisella on kymmenen vuoden kokemus venäläisessä kulttuurissa. Hän on avustanut suomalaisia yrittäjiä luomaan kontakteja Venäjälle ja käynnistämään liiketoimintaa siellä. Koulutuksen jäsenhinta 59 euroa (normihinta 89 euroa). Lisätietoja ja ilmoittautuminen 1.9. mennessä www.yrittajat.fi.

Joutsan Joutopäivillä 3.– 6.7. on täysi kattaus. Teatteria, näyttelyitä, liikuntaa, messuilua, elokuvaa ja maatalousnäyttelyä. Laidasta laitaan jokaiselle. Musiikkia esittävät muun muassa Elonkerjuu, Topi Suuronen, Martti Servo ja Napander. Välillä voi pistäytyä paikallisten yrittäjien Joutohoitoteltassa. Siellä annetaan hyvinvointi-, kauneus- ja rentoutushoitoja. Voi kokeilla vaikka intialaista päähierontaa, reikihoitoja, vyöhyketerapiaa, kalevalaista jäsenkorjausta, pika-apuhierontoja, pikameikkejä, kasvomaalauksia, kestovärejä ynnä muuta.

Muuallakin tapahtuu Etelä-Karjala

Susanna Mattila

Messuillen Parikkalassa

Parikkalan Messut 27. – 28.6. Parikkalahallissa. Kirjolan koululla ja ulkoalueilla järjestettävien kaksipäiväisten messujen teemana ovat matkailu, puhdas ruoka, Saimaa–Laatokka -yhteistyö, biotalous sekä tietysti paikallinen yrittäjyys ja aktiivinen yhdistystoiminta. Messuilla esiintyy lauantaina Jannica B. Ilmoittautuminen ja lisätiedot www. parikkalanmessut.fi.

Latotanssien tunnelmaa

Rautjärvellä on latotanssit la 26.7. klo 20 – 01. Perinteiset latotanssit järjestetään 21. kerran Hinkkasen navetan vintillä. Menosta vastaavat Muistelo-orkesteri ja Pasi Suikkasen trio. Ilmoittautuminen ja lisätietoja www.rautjarvenyrittajat.fi.

Imatralla juhlitaan

Maakunnalliset yrittäjäjuhlat Imatralla pe 5.9. klo 19 alkaen. Etelä-Karjalan Yrittäjien vuosittainen yrittäjäjuhla, juhlassa palkitaan maakunnan yrittäjiä. Ilmoittautuminen ja lisätietoja www. yrittajat.fi/etelakarjalanyrittajat.

Etelä-Pohjanmaa Aamutreffejä uusille

Uusien jäsenten keskiviikkoaamuja klo 8.30 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimistolla Seinäjoella Alvar Aallonkatu 3:ssa. Kesäkuun aamu on 18.6. Elokuussa uusien yrittäjien aamu on 20.8.

Porukalla teatteriin

Kesäteatteri Ähtäri-hallissa pe 4.7. klo 18.45. Ohjelmistossa musiikkinäytelmä Salattu Suru. Tilaisuus on maksuton ja tarkoitettu Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien yrittäjäjäsenille avec. Ilmoittautumiset www.epy.fi/kesateatteri.

Tangon tahtiin

Yrittäjien Tangotreffit la 12.7. klo 18 – 19. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimistolla Alvar Aallon katu 3, 60100 Seinäjoki. Tarjolla hyvää seuraa, juomaa ja naposteltavaa jäsenyrittäjille avec.

Aamuherkuttelua

Hyvän Mielen Aamiainen pe 29.8. klo 7.15 – 9 Hotelli Ravintola Almassa. Esiintymässä muusikkopari Outi ja Lee Miller Itävallasta.

ti 2.9. klo 17.30 – 21. Muorinkuja 1, 04410 Järvenpää. Kouluttajana KTM Timo Rope. Rope on toiminut markkinoinnin kehittämistehtävissä vuodesta 1976.

Uusimaa (Helsinki, Espoo,

Yrittäjän aamu

BusinessBlues to 26.6. klo 18 – 24 jälleen bluesviikolla Vanhankylän kartanolla Järvenpäässä. Bussikuljetus klo 17.30 alkaen Järvenpään rautatieasemalta tapahtumaan ja takaisin tilaisuuden päätyttyä. Liput lippukaupasta www. jarvenpaanyrittajat.fi.

Nuoret verkottumaan

Vantaa, Pääkaupunkiseutu) Bluussi soikoon

Messut Luumäellä

Luumäkimessut 12. – 13.7. Taavetin jäähallissa Luumäellä. Messuteemana on Liikkeellä Luumäellä, ja messuilla esitellään paikallista yritys- ja yhdistystoimintaa. Lisätietoja www.luumaenyrittajat.fi.

ja verkostoituminen sujuvat nyt entistä sujuvammin. Startti on Pohjalaisen Monitorilta. Ilmoittautumiset info@rpyrittajat.fi.

Vantaalla bailataan

Kuva viime vuoden Sinun tähtesi -kesäteatteritapahtumasta Hämeenlinnan Kesäteatterissa.

Häme Kympillä kesäteatteriin

Orkesteri – The Everlast -teatteriesitys yrittäjille ke 6.8. klo 19 Hämeenlinnan Kesäteatterissa. Kympin jäsenhintatarjous yrittäjille avec. Lisätiedot Arja Sillanpää 010 229 0390.

Panokset myyntiin

Myynti8 2014 -seminaari to 4.9. klo 12 – 17 Hämeenlinnan Verkatehtaalla, Paasikiventie 2, Hämeenlinnassa. Tarjolla uusia ajatuksia ja työkaluja myyntiin korkean profiilin taloustapahtumasta, jossa kuullaan nimekkäitä liiketoiminnan ja yhteiskunnan vaikuttajia sekä useita paikallisia johtajia. Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.kasvuun.com, Juha Haukka, 050 433 0134.

Pohjois-Karjala Testataan uusi teatteri

Joensuun kesäteatterissa pe 27.6. klo 19. Utran Uittotuvalla, Uittopäälliköntie 2. Ennakkonäytöksessä vain yrittäjäperheille Rikkaan Rakkaus, joka on sydämellinen komedia rakastamisen vaikeudesta. Samalla testataan uusi 500-paikkainen katettu katsomo. Näytös on ilmainen ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ennakkoilmoittautumiset 16.6. mennessä www.pkyrittajat.fi.

Pohjois-Pohjanmaa Golfpallojen suhinaa

Keski-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien alueellinen Yrittäjägolf pe 13.6. klo 13 alkaen Kalajoella. Ilmoittautumiset 10.6. mennessä 08 466 666 tai kalajokigolf@ kalajokigolf.fi.

Golfmestareita haussa

Tenniksen SM-kisat

Yrittäjien SM Golf 2014 pe ja la 15. – 16.8. Kalajoen Golfissa. Kaikki jäsenyrittäjät ovat tervetulleita mittelemään golfaustaitojaan. Upeita palkintojakin on luvassa sekä yksilöpeleissä että joukkuekisassa. Ilmoittautuminen ja lisätietoja KeskiPohjanmaan Yrittäjät, 06 831 5292, nina. niemi@yrittajat.fi.

Keski-Suomi Rokkaavaa yrittäjyyttä

Nuorten Yrittäjien kesänavaus: Yrittäjyys on rock! to 12.6. klo 18 – 21 Tanssisali Lutakossa, Jyväskylässä. Meikit, ketjut ja vyöt mukaan ja treffaamaan muita nuoria yrittäjiä. Tule fiilistelemään korkealta ja kovaa. Kaverinkin voi ottaa mukaan.

Yrittäjien Tenniksen SM-kisat 14. – 15.6. Oulussa. Pelissä aloittelijoiden, naisten ja miesten sarjat sekä nelinpeli ja oma sarja plus kuusikymppisille. Kysy lisää Risto Luttinen 0400 689 563.

Rannikko-Pohjanmaa Taidetta yössä

Taiteiden Yö ti 8.7. klo 18 – 21 Yrittäjien Vaasan konttorilla Hietasaarenkatu kuudessa. Esillä on paljon vaasalaista taidetta. Tervetuloa!

Järjen seisahdus

Brain Stop pe 5.9. klo 15. Amazing Race -kilpailu tarjoaa mahdollisuuden tulevaisuuden huipputekijöille. Työllistyminen

Beach Party to 14.8. klo 15 – 19 Vetokankaan maauimalan alueella, Vantaanlaaksontie 3. Koko perheen maksuton tapahtuma. Lisätiedot toimisto@ vantaanyrittajat.fi.

Vattukarnevaaleihin!

Espoon Yrittäjien perinteiset Vattukarnevaalit ti 19.8. Hauskaa ja vauhdikasta menoa taatusti luvassa elokuun hämärtyvässä illassa. Lisätietoja www. espoonyrittajat.fi.

Everstillistä sikailua

Eversti Erkin sikajuhlat to 28.8. klo 18-22 Santahaminan Teirisaaressa Helsingissä. Sikajuhlista on tullut jo perinne. Niistä ei kannata jäädä paitsi. Lisätietoja www. helsinginyrittajat.fi/kantahelsinki.

Messut bisneksestä

Bisnespäivät to-pe 28. ja 29.8. Helsingin Messukeskuksessa. Bisnespäivät kokoaa liikelahjoista, kokouksista, toimistotarvikkeista ja henkilöstöasioista päättävät ammattilaiset tutustumaan alan uutuuksiin ja palveluihin. Tarjolla on maksuttomia luentoja, huippupuheenvuoroja ja elämyksellisempää ohjelmaa uudistetuilla ohjelma-alueilla. Lisätietoja www. messukeskus.com/Sites3/Bisnespaivat.

Golfmestareita haussa

Uudenmaan Yrittäjien golf-mestaruuskisat pe 29.8. klo 8.30 – 18 Vihti Golf Centerissä, Jussinrinne 1, Ojakkala. Osallistumismaksu on 55 euroa (maksetaan pelipaikalla) sisältäen pelikierroksen, aamiaisen, lounaan ja saunan. Tulospalvelu ja kärryt kuuluvat hintaan.

Ajattelusta menestystä

Nyt opetellaan oma myyjärooli, jonka avulla myyntiin saadaan uutta vauhtia

Yrittäjän päivän aamutilaisuus pe 5.9. Espoon Yrittäjät järjestävät sen yhdessä LähiTapiolan kanssa.Tarjolla on aamiaista ja painavaa sanaa, jonka annista vastaa ainakin Juha Sipilä. Lisätietoja www.espoonyrittajat.fi. Nuorten yrittäjien verkostoitumisilta to 11.9. Technopoliksessa, Teknobulevardi 3 – 5, Vantaa. Lisätiedot katja.teras@ vantaanyrittajat.fi.

Vakuutukset kuntoon

Ratkaisujen aamiainen pe 12.9.2014 klo 8 – 9.30 Ravintola Harlekiini, Sampo-talo, Kauppatori 1, Hyvinkää. Tule ottamaan selvää, miten YEL-työtulosi vaikuttaa sinun ja perheesi toimeentuloon, jos sairastut, tulet työkyvyttömäksi tai jäät työttömäksi.

Varsinais-Suomi Karunassa svengaa

Kesätanssit Sauvon Karunan Kalliorannassa la 16.7. klo 19 – 24. Esiintymässä Aikalisä, Virve Rosti ja Toyboys.

Yrittäjätori Laitilassa

Kesäinen torstaitori Laitilassa 7.8. klo 18 – 20. Teemana Laitilan-Pyhärannan yrittäjien 80-vuotistaival. Laitilan torilla vietetään la 30.8. klo 10 – 14 Hullun kukon päivää. Silloin nostetaan kotipaikan kauppapaikkaprofiilia porukalla. Samassa menossa Laitilan ammattiautoilijat Kumikorjaamo Elon pihalla.

Meidän Kaarina Kaarinan Yrittäjien yrittäjyyskasvatustapahtuma pe 5.9. illalla. Seminaarissa otetaan vauhtia yrittäjyyteen Piispanlähteen koululla Kaarinassa.

Ugissa juhlitaan

Uudenkaupungin Yrittäjien 80-vuotisjuhlat ovat la 6.9. Prykillä vanhan panimon tiloissa. Juhlapuhujana Hanna Munter SY:n hallituksesta. Juhlijoille luvassa iloista oloa ja notkuvia pöytiä.

Lisätietoja ja lisää tapahtumia löytyy aluejärjestöjen nettisivuilta.


30 PARHAAT PALVELUT KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

TULOSTINTARVIKKEITA

YRITYSPALVELUT ALoITA vIEnTI AfRIKKAAn!

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE

Hanki yrityksellesi asiakkaita Etelä-Afrikasta !

– kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

OTA YHTEYTTÄ Arno Lappalainen +358 40 480 6693 www.vientitoimisto.fi

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

TILITOIMISTOT Kaikki taloushallinnon palvelut Uudeltamaalta Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilinpäätökset, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto. Ota yhteyttä ja tule käymään sinulle sopivimpaan toimipisteeseemme! Raasepori 045-110 7674 Lohja 019-321 070

Vantaa 029-193 9999 Kerava 045-340 2370 Helsinki 09-6225 715 – www.paritilit.fi – paritilit@paritilit.fi –

Yli 20 vuotta tilitoimistopalvelua yritysten ja yrittäjien parhaaksi!

YRITYSSOVELLUKSET

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133

kari.salko@alma360.fi

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTA

Taloushallinnon ohjelmat • Hinta-laatuvertailun voittaja • Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu Laskutusohjelma

Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

Kirjanpito-ohjelma

Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös TIETOSUUNTIET TA OSUUNTTI AETOS

UU

TI

LASKUTUS

OSTORESKONTRA

KIRJANPITO

PALK ANLASKENTA

NTA ETOSUUNTA PALK ATKIRJANPITO OSTORESKON TRLA A

SKUTUS

TIETOSUUNTATIETOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOTTIETOSUUNTATIE TOSUUNTA OHJELMISTOT JELMISTOT

ROUTE-TRACKER A JONEU VOPAIK ANNUS

Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena. Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan • • • •

Kuljetukset ja työt hallintaan Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia Automaattinen seuranta yttö ja tietojen tallennus 24/7 koekä

Tilaa ,90 €/kk 9 3 kk 1

Palkanlaskentaohjelma

Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontraohjelma

Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen.

OH

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com

Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

www.route-tracker.com Soita: puh. 040 966 2067


31

06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

resumé

Fakta eller fiktion: ”Jag blandade inte ihop (Sdp:s)

ordförandeval med min egen EU-kampanj. De har ingenting att göra med varandra ...  Jag kan inte köpas för pengar.”

Den färska europarlamentarikern Miapetra Kumpula-Natri försöker förklara i Ilta-Sanomat varför fackföreningsrörelsen finansierade hennes valkampanj med tusentals euro.

”Semestersjukan” försämrar konkurrenskraften

Människornas insjuknande under semestern borde inte betalas av företagaren, säger Marjo Veitonmäki. Enligt henne tär ändringen på företagens konkurrenskraft.

Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

I

och med en lagändring som trädde i kraft förra året kan en arbetstagare som insjuknat under semestern förflytta sin semester framåt från sjukledighetsdagarna. Företagarna är inte förtjusta över ändringen. – Jag tycker att man inte skall höja eller öka arbetskraftskostnader som beror på annat än det arbete som

gjorts. Men nu är det ju just det som har skett, beklagar Marjo Veitonmäki, verkställande direktör för bolaget Pelti- ja rautatyö Oy i Helsingfors. Enligt Veitonmäki försämrar ändringar av detta slag direkt företagens konkurrenskraft. – Detta beslut kom ju från EU-nivån. Vad kan man nu riktigt säga här, när det känns som om allting ges färdigt därifrån. Nu blev ju nya ledamöter valda till parlamentet, men jag undrar vad

aleksi poiutanen

Kom överens om följande på förhand: 1. Hur man meddelar om insjuknande under semestern. 2. Hur man ber om att få flytta semestern. 3. Hurdan förklaring man förutsätter av arbetstagaren. 4. Till vilken represen tant för arbetsgivaren man tillställer medde landen och förklaringar.

PARHAAT PALVELUT YRITYSPALVELUT ANI International Limited

EDUSTUKSIA & ALIHANKINTAA ANI International Limited on Hong Kong’ssa toimiva yhtiö. Haemme edustuksia Intian, Kiinan ja Aasian markkinoille. Haluamme yhteistyötä valmistavien yhtiöiden kanssa. Osaamisemme on markkinapaikalla. Teemme myös alihankintaa. Autamme myös organisaatioiden, liiketoiminnan rekisteröinnissä, aloituksessa ja kehittämisessä Aasiassa. Rm. 806, Capitol Centre, 5-19 Jardine’s Bazaar, Causeway Bay, HONG KONG

info@aniltd.net

www.aniltd.net

YRITYSSOVELLUKSET

Tiedot siirtyivät kitkattomasti vanhasta järjestelmästä Lemonsoftiin. Alkuun tarvittiin vain yhden päivän intensiivikoulutus. Kun kaikki tieto on samassa ympäristössä, ei liiketoiminnan tueksi ole kaivattu muita ohjelmistoja.

Toimitusjohtaja Helena Ahlbäck Hioma-aine Oy, Porvoo

Lue lisää, miten Lemonsoft ohjaa metalliteollisuudelle ratkaisuja tuottavan yrityksen omaa tuotantoa ja välitystuotetoimintaa. www.lemonsoft.fi

010 328 1000 I info@lemonsoft.fi I VANTAA I VAASA I JOENSUU

KOSTNADER. – Jag tycker att man inte skall höja eller öka arbetskraftskostnader som beror på annat än det arbete som gjorts, säger Marjo Veitonmäki. de kan göra där på riktigt, säger Marjo Veitonmäki. I sitt företag lotsar Veitonmäki en arbetsgemenskap på cirka 30 personer. Inom företaget har man redan skapat spelregler om hur man skall agera om det blir sjukskrivningar under semestern. – Arbetstagaren som är på semester måste omedelbart underrätta löneadministrationen om saken och be om flyttning av sin semesterrätt om han eller hon så önskar. Ändringen belastar alltså

Gäller vad? Arbetstagarens rätt att flytta semestern gäller enbart den lagstadgade semestern. Arbetsgivaren bör alltså utreda om det är fråga om lagstadgad semester. Med lagstadgad semester avses den semester som bestäms enligt semesterlagen. Rätten att flytta semestern gäller inte semesterersättningsledighet.

också företagets löneadministration. Man måste naturligtvis också förete ett sjukledighetsintyg, påminner Veitonmäki. För närvarande har sjukfrånvaron hållits bra under kontroll i företaget som utför plåt-, järn- och ventilationsarbeten. – Jag har kartlagt allmänna medeltal och tycker att vi har en rätt hyfsad situation. Veitonmäki kan ändå inte uppskatta hur aktivt människorna börjar flytta på sin semester på grund av insjuknande.

Hur flyttar man? Arbetsgivaren har rätt att bestämma när en semester som flyttats på grund av arbetsoförmåga hålls. En semester som flyttats enligt semesterlagen måste i princip ges under semesterperioden (2.5 – 30.9) och vintersemestern före början på följande semesterperiod (före 31.3).

– Vi väntar med spänning på vad som kommer att hända om människor till exempel insjuknar i en liten febersnuva – vill de då flytta på sina semestrar? Ingen har naturligtvis någon erfarenhet om saken, när det inte ännu finns verkliga fall. Veitonmäki är också intresserad av hur situationen och de kostnader den medför kommer att följas upp. – Och hur kommer andra länder än Finland att följa ändringen, tillägger hon.

Hur är det med betalning av lönen? Grundregeln är att för tiden för arbetsoförmögenhet får arbetstagaren lön enligt det kollektivavtal som tillämpas i arbetsförhållandet eller, om kollektivavtal inte finns, lön för sjukdomstiden enligt arbetsavtalslagen.

Näthandlare, väckning: Nya regler träder i kraft Det sker ändringar i nätbutikshandeln från och med den 13 juni. Konsumentskyddslagen har tidigare garanterat konsumenterna rätten att returnera produkter i distanshandeln, men nu avskaffas den automatiska avgiftsfria rätten till returnering. I fortsättningen måste kunden underrätta försäljaren om returneringen och

avbeställningen. Det räcker inte längre med att man låter bli att hämta en vara eller returnerar den för att upphäva köpet. Meddelandet om avbeställning måste göras inom 14 dagar från mottagandet av försändelsen och varan måste returneras inom 14 dagar från meddelandet om avbeställning. Det är nu ännu viktigare

att nätbutiken berättar för kunden hur returneringarna skall göras. Även om lagen avskaffar automatiska gratisreturneringar, kan näthandlarna fortfarande erbjuda kunden avgiftsfria returneringar om de vill. Några större nätbutiker har redan meddelat att kunden kan returnera saker på samma sätt som tidigare.


32

06/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

UUSI TOYOTA PROACE. AMMATTILAISEN MERKKI.

Toyotan liikkeiden ja huoltojen vuosikymmenien kokemus sekä uuden Proacen nykyaikainen varustelu tekevät siitä ammattilaisen merkin. Varustamme auton vaatimustesi mukaan ja saat yhdestä paikasta kaikki ammattilaisen palvelut. Sijaisauto on aina saatavilla huollon ajaksi, jos tarvitset. Alhaiset käyttökustannukset ja reilu, alk. 299 €/kk osamaksurahoitus tekevät omistamisesta myös edullista. Tervetuloa ajamaan Proace, ammattilaisen merkki!

Proace-mallisto alkaen

NYT PROACEEN:

EasyBuy-osamaksurahoitus* alk. + Toyota Huolenpitosopimus 43 €/kk. (36 kk/90.000 km)

299 €/kk.

Autoveroton suositushinta

Arvioitu autovero

Arvioitu kokonaishinta

Vapaan autoedun verotusarvo

EU-yhdistetty kulutus

CO2-päästöt

23.920 €

3.730,01 €

27.650,01 €

615 €

6,4-7,2 l/100 km

168-186 g/km

*Esimerkkilaskelma: Proace 1.6 L1H1 Life, svh 27.650 €, toimituskulut 600 €, käsiraha 10 % (min. 2.900 €), aika 48 kk, korko 0 %, luottosuhteen perustamiskulut 0 €, käsittelymaksu 0 €/kk, viimeinen erä 40 % = 11.300 €, erät 1-47: 299,00 €/kk, todellinen vuosikorko 0,0 %, KSLMLH 28.250 €. Tarjous koskee uusia asiakastilauksia ja on voimassa 31.7. saakka.

Yrittäjäsanomat 6/2014  

Yrittäjäsanomat 6/2014