Issuu on Google+

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

05/2014

KUVAULJAS

Pääkirjoitus: Yrittäjillä riittää kavereita – puolueeseen katsomatta | 3

TOUKOKUU

4–5

Luottoa löytyy Pankit ovat aktivoituneet yritysten lainarahan myöntämisessä. Kisaa käydään erityisesti hyvistä asiakkaista. Myös liikennöitsijä Juhani Romppainen uskaltautui investoimaan uusiin toimitiloihin.

uutiset: Tiina Helminen jakaa pinssejä |  6

uutiset: Laita kuittiisi oikeat tiedot  |  7

arjessa: Porvoosta löytyi yli 160-vuotias kauppa  |  16 – 17

uutiset: Yrittäjät ja puolueet vastasivat: Eroja löytyy |  8

yrityskauppa: Pörssi uudistui, katso miten  |  22 – 23

yrityskauppa: Nuorten esiinmarssi, vauhtia kauppaan  |  26 – 27


2

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Siena beige -nahkaverhoilu.


3

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Aiheita: UUTISET:

6|

7 | Kuiteista syntyi yllättävä hämminki 10 | Tomi Björck: Helsinkiin ei enää ravintolaa 12 | Raju peli irrottaa arjesta

Yrittäjät ryntäävät ahkerasti koppiin

debatti:

14 |

Markku Ojala vs. Tiina Rantala

Suomi tarvitsee parlamentaarikkoja, jotka ymmärtävät lakien yritysvaikutukset.

E

U-vaalit lähestyvät. Virallinen äänestyspäivä on sunnuntaina 25. päivä, jolloin äänestäjien ajasta kilpailevat myös jääkiekon MM-finaali ja formuloiden legendaarinen Monacon osakilpailu. Tällä kertaa 13 parlamentaarikon paikasta taistellaan tosissaan, siitä kertovat jo puolueiden ehdokaslistat. Ja hyvä niin. Yrittäjät näyttävät niin ikään ymmärtävän, että EU-vaalit ovat tärkeät. Yrittäjistä aikoo nimittäin 86 prosenttia äänestää vaaleissa. Luku on kunnioi-

14 | Missä menee palkan ja yrittäjätulon raja?

arjessa:

säädäntöön. Noin 70 prosenttia yrityslainsäädännöstä on lähtöisin unionista. Viime vaalikaudellakin keskustelua herättivät kuljetusyrittäjien työaikalait, rikkidirektiivi, pankkisääntely, lomasairastamisen karenssin poistuminen ja moni muu. Lisää pulinaa on aiheuttanut Suomen tapa lisätä ylimääräistä sääntelykuormaa EU-direktiivien vähimmäisvaatimusten päälle. Näin kävi esimerkiksi lomasairastamisen karenssin kohdalla. Vaalien alla on paljon puhuttu sääntelyn purkamisen lisäksi myös sisämarkkinoiden toimivuudesta ja pienet ensin -periaatteesta. Jopa osa istuvista mepeistä myöntää, että parlamentissa ei välttämättä tiedosteta pienten yritysten merkitystä esimerkiksi työpaikkojen luojana. Kaikki haluavat purkaa sääntelyä. Samalla on kuitenkin ymmärrettävä oikean ja vääränlaisen sääntelyn ero. Oikea sääntely parantaa sisämarkkinoiden dynamiikkaa ja antaa tasapäiset mahdollisuudet kaikille yrityksille kilpailla ympäri Eurooppaa. Se on ehdottomasti Suomen etu. Väärä sääntely puolestaan lisää byrokratiaa ja herättää negatiivisen ilmapiirin koko unionia kohtaan. Lisää tietoa tarvitaan, vaikka Suomen 13 meppiä on vain pieni pisara 751 edustajan parlamentissa. Ainakin suomalaisedustajien pitää ymmärtää, että lähes jokaisella direktiivillä on jonkinlainen vaikutus yrityksiin ja samalla työpaikkojen syntymiseen. Puoluekantaan katsomatta.

Vaalien alla on paljon puhuttu sääntelyn purkamisen lisäksi myös sisämarkkinoiden toimivuudesta ja pienet ensin -periaatteesta. tettava ja yrittäjien äänillä on poikkeuksellinen painoarvo, kun äänestysprosentti on perinteisesti esimerkiksi eduskuntavaaleja huomattavasti alhaisempi. Painoarvon ovat huomanneet myös vaaliehdokkaat. Suomen Yrittäjien vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista 58 ilmoitti olevansa yrittäjä. Lukua voi vähän epäillä. Todellisuudessa monen ehdokkaan yritys makaa pöytälaatikossa. Joka tapauksessa Euroopan unionilla on iso vaikutus kaikkeen yritystoimintaan liittyvään lain-

Pienetkin pääsevät mukaan Pinssiin

16 |

Simolinin taival on täynnä historiaa

18 | Tietokonekin tarvitsee kotitohtoria 20 | Kysy mitä vaan, me vastaamme

yrityskauppa:

22 |

Näin toimii uudistunut pörssi

24 | Hyvillä neuvoilla kasvuhyppyyn 26 | Nuoretkin kauppaavat nyt yrityksiä

vapaalla:

28 |

Opettaja yrittää koko pitkän kesän

29 | Katso, mitä Suomessa tapahtuu

Resumé:

31 |

Nyheter på svenska

yrittAJAt.fi: Oletko jo löytänyt ehdokkaasi: www.yrittajat.fi/vaalikone

Mikko Simolinna: Kiitos Antti! Kolumni Mikko Simolinna

mikko.simolinna@yrittajat.fi

Tämä yleissitovuus on muuten monelle nuorelle iso yllätys. Eikö minulla olekaan oikeutta itse päättää omista työehdoistani? Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien puheenjohtaja

O

tsikolla ”Yritysten kanssa yhteistyöhön ja ay-pönötys pois”

ottaa STTK:n uusi puheenjohtaja Antti Palola tuoreella tavalla kantaa ay-liikkeen ja yritysten väliseen suhteeseen. Useassa lehdessä julkaistu haastattelu antaa uudenlaisen kuvan ayjohtajan tulevaisuuden ajatuksista. Palola haluaisi pohtia yritysten kanssa, miten niiden toimintaedellytyksiä parannettaisiin ja rahoitus turvattaisiin, jotta syntyisi uusia työpaikkoja. Antille täytyy antaa kiitos näistä ajatuksista! Näitä samoja asioita mekin pohdimme lähes päivittäin. Kiitos Antille myös siitä, että hän ehdottaa ratkaisuja. Yksi hänen ehdottamansa vaihtoehto on määräaikainen verohelpotus. Yritysten ei tarvitsisi

maksaa veroja, jos ne eivät ota voittoa omistajilleen. Juuri tätä samaa olemme mekin ajaneet. Tosin Antin ehdotuksessa on määräaika verottomuudelle. Meidän mielestämme sitä ei tarvita. Kun määräajan tarpeettomuudesta syntyy yhteisymmärrys, niin siinähän se olisi, erityisesti pk-yrityksiä investointeihin ja työpaikkojen luomiseen kannustava veromalli! Lähdettäisikö yhdessä viemään tätä tuleviin hallitusneuvotteluihin? Siihen ne kiitokset sitten loppuvat. Antti hirttäytyy yleissitovuuteen. Siitä ei ay-liike luovu missään oloissa. Tämän osalta ehdottaisin kompromissia, varsinkin kun Antti peräänkuuluttaa avointa keskustelua. Pitäköön ay-liike yleissitovuutensa, kunhan saamme ihmisille

oikeuden tarvittaessa itse sopia omista työehdoistaan. Tämä yleissitovuus on muuten monelle nuorelle iso yllätys. Eikö minulla olekaan oikeutta itse päättää omista työehdoistani, vaikka niin haluaisin? Toinen pettymyksen paikka on Antin ehdoton ei Suomen Yrittäjien päästämiselle työmarkkinapöytään. Olisiko tässä kohdassa jäänyt huomaamatta elinkeinoelämän murros? Yksityisen sektorin uudet työpaikat kun nykyään syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kun tähän maahan halutaan uusia työpaikkoja, ei pitäisi olla niin pientä työmarkkinapöytää, etteikö siihen kannattaisi Suomen Yrittäjiä kutsua kuultavaksi, jo kansakunnan yhteisen edun vuoksi.


4

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Uutiset Hanat on auki!

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

KUVAULJAS

Pankit ovat avanneet rahahanansa alkuvuonna, ja investoinneissa on orastava vire. Heikommat yritykset saavat kuitenkin yhä nuolla näppejään. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

R

ahoitusmarkkinoilta kantautuu positiivisia viestejä. – Olemme havainneet tänä keväänä selkeän kasvun luottokysynnässä. Kasvu saattaa tosin osin johtua siitä, että olimme itsekin varovaisia viime vuonna tähän aikaan ja nyt olemme selkeästi aktivoituneet, kertoo Nordean vähittäispankin varajohtaja Sampsa Laine. Uusien luottojen kysyntä on Laineen mukaan kasvanut Nordeassa jopa yli 50 prosenttia. Luvun todenmukaisuutta syö pankin tänä vuonna hieman höllentämä lainanmyöntöpolitiikka. OP-Pohjolan lainahanat ovat olleet kuitenkin yleisestä talousahdingosta huolimatta auki pkkentälle koko ajan. – Me olemme halunneet viedä asiakasyrityksiämme koko ajan eteenpäin, OP-Pohjolan asiantuntijajohtaja Jari Tirkkonen sanoo.

Pankeiltakin on pahin huoli luottotappiokehityksestä vähän hellittänyt. Sampsa Laine

Myös Danske Bank on havainnut lainamarkkinoilla varovaista virkistymistä. – Luottohakemusten ja -päätösten määrä on meillä kasvanut vuoden takaisesta. Kasvua on tullut kappaleissa noin 20 prosenttia ja euroissa jonkin verran enemmän. Luottokysynnän pohja saattaa olla saavutettu, ja toivotaan, että käänne olisi tapahtumassa, Danske Bankin yritysasiakkaista vastaava johtaja Leena Vainiomäki sanoo.

Uuttakin ostetaan. Pankkien näkemykset ovat linjassa Suomen Yrittäjien alkuvuodesta julkistaman pkbarometrin kanssa. Helmikuussa julkistettu barometri antoi jo viitteitä, että vienti- ja alihankintayritykset alkaisivat käynnistellä investointejaan.

– Hiukan on nähtävissä investointeja – ei ihan hirveästi, mutta pientä piristymistä erottuu silläkin sektorilla. Viime vuonna korjattiin vanhaa, mutta nyt jo vähän hankitaan koneita ja laitteita, Vainiomäki kertoo. Myös Nordean Sampsa Laine katsoo, että investointien pahin jarru on poistunut. – Mitään investointiaaltoa ei ole vielä nähtävissä, mutta lykättyjä hankkeita on jo käynnistynyt. Rahan hinta on kohtuullisen alhainen ja investointeja tukeva. Pankeiltakin on pahin huoli luottotappiokehityksestä vähän hellittänyt, Laine kiittelee.

Heikot rannalle. Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen on silti vielä varovainen arvioissaan. – Iso kysymys on, lähteekö investointiaalto leviämään ja pystyvätkö rahoittajat vastaamaan siihen kohtuullisilla ehdoilla. Meillä on paljon yrityksiä, joiden pitäisi uudistaa toimintaansa, mutta ne ovat joutuneet pitkään jatkuneen heikon taloustilanteen takia syömään omia pääomiaan. Malisen mukaan parhaat yritykset saavat nyt varmasti rahaa hyvin – ja kohtuullisilla ehdoilla. – On selvää, että pankit ovat hyvin kiinnostuneita ja jopa kilpailevat AAA-luottoluokituksen saaneista yrityksistä, mutta rahoitusmarkkinoiden kiristyminen ja pitkään jatkunut vaikea talousahdinko tekee tilanteesta yhä haastavan muille yrityksille. Pankkien kilpailu tripla-A-yrityksistä on osaltaan seurausta pankkisäätelystä. – Rahoittajat pyrkivät arvioimaan riskiä aiempaa tarkemmin, Petri Malinen kuittaa. Suomen Yrittäjien ekonomistin mukaan joissain rahoituslaitoksissa siirrettiin pankkisäätelyn myötä painopistettä kokonaan pois yritysrahoituksesta. – Uskon kuitenkin, että kun pankkisäätely konkretisoituu, poistuu sen myötä myös pahimmat pelot asian ympäriltä. Täytyy kuitenkin muistaa, että paluuta vanhaan ei enää ole. Nyt ja tästä eteenpäin pkyritysten rahoituksen ehdot tulevat olemaan pysyvästi aiempaa tiukempia, Malinen painottaa.

Lietsontaa. Oulun taksipalvelut Oy:n toimitusjohtajan Juhani Romppaisen mielestä tiedotusvälineet keskittyvät herkästi vaikeina aikoina vain negatiivisiin uutisiin taloustilanteesta. Nuo uutiset luovat ehkä turhaakin epävarmuutta markkinoille, Romppainen harmittelee.

Vaikeina aikoina kannattaa investoida

>

Oulun taksipalvelut Oy:n henkilökunta on nyt viikon verran saanut nauttia yrityksen uusista toimitiloista Oulun Metsokankaalla. Uuteen halliin on rakennettu konttoritilat ja autohalli, jossa on korjaamo ja kaluston pesupaikat. – Vanhat toimitilamme alkoivat olla jopa este yrityksemme toiminnalle, sillä tilaa ei enää ollut tarpeeksi, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Juhani Romppainen. Uusi halli rakennettiin osaksi omalla pääomalla ja osin pankin lainarahoituksella. Myös valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera osallistui hankkeen

rahoitukseen. – Olen aina ollut sitä mieltä, että jos yhtiön perusasiat ovat kunnossa, kannattaa myös vaikeampina aikoina investoida. Silloin muut ovat lyöneet hankkeensa jäihin, esimerkiksi rakennuskustannukset ovat alhaisempia. Jos hanke on järkevä, hyvin perusteltu ja kannattava, lähtevät rahoittajatkin vaikeana aikana mukaan, Romppainen arvioi. Noin 60 henkeä työllistävälle Oulun taksipalvelut Oy:lle toimitilat rakennutti Juhani Romppaisen omistama Kiinteistö Oy, jolle rahoituksen saanti oli melko vaivatonta.

– Keskustelut pankin ja Finnveran kanssa etenivät nopeasti ja hyvässä yhteisymmärryksessä. Pitkään toimineeseen ja positiivisesti kehittyneeseen yhtiöön löytyi luottoa. Olen kuitenkin kuullut, että joillakin yrityksillä on ollut vaikeuksiakin lainan saannissa uusien hankkeiden rahoittamiseen tämän notkahduksen aikana. – Vaikeina aikoina tiedotusvälineet herkästi keskittyvät vain negatiivisiin uutisiin taloustilanteesta. Nuo uutiset huolestuttavat yrittäjiä ja luovat ehkä turhaakin epävarmuutta markkinoille, Juhani Romppainen harmittelee.


5

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Faktaa vai fiktiota: Näinköhän?! EU:n rakennerahastojen

ohjelmakaudella 2014 – 2020 yritysten tukien haku helpottuu. 30 prosenttia tuesta voi saada ennakkoon ja maksu luvataan hoitaa 90 päivässä.

TEMin Taina Susiluoto Maaseudun Tulevaisuudessa

Investointien kehitys LÄHDE: SY:N PK-BAROMETRI 1/2014

10

0

-10

1/11 1/12 1/13

1/14

Suomen rahalaitosten lainat euroalueelle sektoreittain Kannat, uusien sopimusten volyymi ja virrat esitetään miljoonina euroina, vuosimuutos ja korot prosentteina. Uudet sopimukset sisältävät uusien lainojen lisäksi myös sopimukset, jotka syntyvät olemassa olevien lainojen uudelleen neuvottelujen tuloksena.

Yritykset  * Kanta Milj. €

Korko

Maaliskuu 2014

65 419 2,00

Helmikuu 2014

65 234 2,00

Tammikuu 2014 64 605 Joulukuu 2013

1,99

66 724

1,97

Marraskuu 2013 66 365

1,95

Lokakuu 2013

65 603

1,94

Syyskuu 2013

65 839

1,93

Elokuu 2013

65 412

1,94 1,93

Heinäkuu 2013

64 868

Kesäkuu 2013

64 911

1,91

Toukokuu 2013

64 925

1,90

Huhtikuu 2013

64 719

1,91

Maaliskuu 2013 64 010

1,90

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

Juuri nyt: 90 päivää myöhässä Suomessa maksuviiveiden vaikutusten vuoksi 25 prosenttia ei palkkaa uusia työntekijöitä ja 13 prosenttia joutuu turvautumaan irtisanomisiin. Eurooppalaisen maksutapatutkimuksen tehneen Intrum Justitia Oy:n johtaja Juha Iskala pitää tilannetta huolestuttavana. – Vaikka Suomen luvut muuhun Eurooppaan verrattuna ovat olleet aina parempia, on suuntaus silti meilläkin nyt huonompaan päin. Luottotappioriski on kasvanut ja samanaikaisesti maksuviivästysten seuraukset ovat monille yrittäjille erittäin hankalia. Tulee likviditeettiongelmia, korkokuluja ja tulonmenetystä. Pahiten tilanteesta kärsivät pk-sektorin yritykset. – Siis juuri ne yritykset, joiden varassa liiketoiminnan kasvu pääosin lepää. Syyttävä sormi osoittaa viivästyksistä vähän joka suuntaan. – Kyse on kokonaisuuden kierteestä. Suomessa julkishallinto ei ole ollut samanlainen ongelma kuin esimerkiksi läntisessä Euroopassa, Iskala sanoo.

700+ LÄHDE: SUOMEN PANKKI

Ajanjakso

Ota kantaa!

* Yritykset sisältävät myös asuntoyhteisöt ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Tiedot julkaistaan ennakkotietoina 13 kuukauden ajan.

Kunnallisjohdon seminaari täytti Seinäjoki Areenan toukokuussa. Yli 700 elinkeinopolitiikan toimijaa kuuli muiden joukossa Esko Ahoa ja Olli Rehniä. Tapahtuma järjestettiin jo 22. kerran. EU-vaalipaneelissa otettiin EU-vaaliehdokkaista mittaa.

Ensimmäinen ehdokas selvillä Suomen Yrittäjien puheenjohtajakisa käynnistyi. EteläPohjanmaan Yrittäjät on nostanut puheenjohtajansa Jyrki Mäkysen ehdolle. Mäkynen on toiminut Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana syksystä 2010 lähtien. Hän omistaa Oy HM Profiili Ab:n ja yrittäjäuraa on yli 20 vuotta.

Kommentti

1000 kampaamoa jo nurin

LOTTA TAMMELIN

Hiusyrittäjien toiminnanjohtajan mukaan vain alhaisempi arvonlisäverokanta voisi pelastaa toimialan.

lotta.tammelin@yrittajat.fi

Raha poikii rahaa Pk-yrittäjien ongelmana on viimeisen vuoden ajan ollut rahoituksen saannin vaikeus. Pk-yritysbarometri toisensa jälkeen kertoo, että yrittäjän on ollut hankala saada lainaa joko ollenkaan tai edes kohtuullisin takaisinmaksuehdoin. Suomen Yrittäjien toukokuun puolivälissä Seinäjoella järjestetyssä Kunnallisjohdon seminaarissa EU-komissaari Olli Rehn sanoi, että mitä yritysrahoitukseen tulee,

olisi suomalaisten pankkien syytä katsoa peiliin. Rehnin viesti oli, että lainahanoja olisi syytä hiukan höllentää. Näin on tänä vuonna oikeastaan käynytkin. Ainakin Nordea viestittää, että viime vuoden varovaisuus on jäämässä taakse. Ja hyvä niin, sillä pk-yritysten rahoitus makasi vuonna 2013 oikeastaan vain yhden pankin harteilla. OP-Pohjola ei halunnut pankkisäätelyn uhkakuvienkaan

alla lyödä liinojaan kiinni. Tosiasiahan toki on se, että heikoimmat jäävät aina ilman lainaa. Pankitkin tekevät bisnestä. Ei siinä mitään sen kummempaa ole. Pankkisäätelyn johdosta AAAluottoluokituksesta on kuitenkin tullut pop ja muille vähemmän pop -yrityksille tilanne näyttäytyy huomattavasti korkeampina lainamarginaaleina. Mutta niin kai se on aina mennyt – raha tulee rahan luokse.

– Kampaamoalalla konkurssit eivät yleensä näy tilastoissa, koska suurin osa yrittäjistä on toiminimiyrittäjiä. Nyt vuoden sisällä kuitenkin myös isommat osakeyhtiöt ovat alkaneet jo kaatua, Hiusyrittäjien Arja Laurila kertoo. Toukokuussa kampaamoyritys HairStore eli CenCei Oy on haettu konkurssiin. Yritys työllistää 170 henkeä.


Uutiset

6

Suorat

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT Aleksi Poutanen

30 000 ylioppilaslakkia vuodessa

1 Kysymys: Toukokuun lopussa moni ylioppilas painaa suomalaisen Fredriksonin ylioppilaslakin päähänsä. Kuinka paljon lakkeja keskimäärin keväisin myydään, Fredriksonin tuotepäällikkö Katja Helén?

Vastaus: Fredriksonin ylioppilaslakkeja myydään keväisin noin 27 000 kappaletta. Syksyisin lakkeja menee puolestaan noin 4 000 kappaletta joulun alla valmistuville ylioppilaille.

2 Kysymys: Vaihtelevatko ylioppilaslakkien mallit vuosittain vai onko valkolakki aina samalla kaavalla valmistettu?

Vastaus: Ylioppilaslakit on valmistettu Fredriksonilla lähes muuttumattomana ja samalla kaavalla jo vuodesta 1892. Vuonna 1875 Uppsalan ylioppilastapaamisessa virallistettiin Suomalainen ylioppilaslakki ja sen ulkonäkö. Sen jälkeen ylioppilaslakki on ollut lähes muuttumaton ulkomuodoltaan. Työtavat ovat vuosien saatossa muuttuneet jonkin verran.

3 Kysymy: Vaikka Fredrikson tunnetaan parhaiten lakeistaan, on valikoimissanne lukuisia muitakin tuotteita. Mitä kaikkea Fredrikson valmistaa?

Vastaus: Fredrikson valmistaa ylioppilaslakkien lisäksi vuosittain noin 100 000 asua. Pääpaino on kuitenkin erilaisissa lakeissa, pipoissa ja hatuissa. Koko ajan kysyntä on lisääntynyt kuitenkin myös huivien ja käsineiden suuntaan, sillä kuluttajat haluavat ostaa kokonaisuuksia. Tuotteita valmistetaan vauvasta vaariin -kohderyhmälle sekä arkeen, juhlaan ja ulkoiluun.

Katja Helén

INVESTOINti. Helsinkiläisen lifestyle-myymälä Dotsin omistajayrittäjän Tiina Helmisen mielestä Pins-ohjelma on satsaus liikkeen asiakkaisiin. – Näin me voimme tarjota asiakkaillemme huomattavasti laajemman valikoiman kanta-asiakasetuja, kuin mitä voisimme tehdä ihan yksittäisenä toimijana, Helminen arvioi. Asiakkaana Anna Brykner.

Yrittäjä pääsee mukaan valtavaan verkostoon Pins on kaikille avoin kantaasiakasohjelma myös pk-yrittäjän tarpeisiin. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

K

etjusidonnaiset kantaasiakasohjelmat saivat toukokuun alussa vahvan kilpailijan, kun uusi Pins-etuohjelma rantautui Suomeen. Pins on ensimmäinen etuohjelma Suomessa, joka ei ole sidoksissa vain yhteen ketjuun, vaan kuluttaja hyötyy monissa kauppapaikoissa ja verkkokaupoissa tekemistään ostoksista. Ohjelmaa ylläpitää kansainvälinen kanta-asiakasjärjestelmiin erikoistunut yritys Coalition Rewards Finland. Mukaan Pins-ohjelmaan pääsevät myös pk-yrittäjät. – Me olimme jo kauan miettineet ratkaisua meidän kanta-asiakasjärjestelmäämme varten. Emme kuitenkaan halunneet kartuttaa asiakkaittemme lompakkoa jälleen yhdellä uudella kortilla, joka käy vain johonkin tiettyyn liikkeeseen. Pins olikin ainutlaatuinen tilaisuus päästä mukaan isoon ja kansainväliseen etujärjestelmään, kertoo helsinkiläisen lifestyle-myymälä Dotsin omistajayrittäjä Tiina Helminen. Helminen uskoo Pins:n olevan myös asiakkaille aiempia etuohjelmia hyödyllisempi.

– Näin me voimme tarjota asiakkaillemme huomattavasti laajemman valikoiman kanta-asiakasetuja, kuin mitä voisimme tehdä ihan yksittäisenä toimijana. Tämä ohjelma on ennen kaikkea investointi asiakkaisiimme.

Myös markkinointikanava. Parturi-kampaamo Villi Vaniljan omistaja Julius Sepponen kiittelee Pinsohjelmaa sen helppoudesta. – Tämä ei vaadi meiltä mitään resursseja. Kaikki taustatekniikka on olemassa, Sepponen summaa. Villi Vaniljalle Pins-etuohjelma tulee olemaan myös markkinointikanava. – Koska järjestelmä on kaikille avoin, pystymme tavoittamaan sen Aleksi Poutanen

kautta aivan uusia asiakkaita. Tämä on meille siis enemmän kuin perinteinen kanta-asiakasohjelma, Julius Sepponen sanoo. Asiakkaalle Pins-kortti on ilmainen. Ohjelman pilottivaiheessa yrittäjät maksavat pienehköä kuukausimaksua mukanaolostaan. – Maksu on samantyyppinen prosentuaalinen summa, kuten luottokuntienkin korteissa on. Sen lisäksi maksamme pienen aloitusmaksun, Dotsin Tiina Helminen kertoo.

3 000 yritystä. Yrittäjille suunnatusta ohjelmasta vastaa Suomessa Fonecta. Se on saanut ensimmäisten Pins-viikkojen aikana satoja yhteydenottoja kiinnostuneilta yrityksiltä.

– Fonecta toimii Pins-ohjelman ja pk-yritysten välissä. Asiakkaanamme on jo kymmeniä tuhansia pk-yrityksiä, joten pystymme viemään uuden etuohjelman nopeasti pk-kenttään. Tuomme Pins-ohjelmaan mukaan lähivuosien aikana 3 000 pk-yritystä, lupaa Fonectan toimitusjohtaja Timo Hiltunen. Hiltusen mukaan valmis valtakunnallinen ja kattava etuohjelma säästää yrittäjien aikaa ja vaivaa. – Fonecta tuottaa palvelut avaimet käteen -periaatteella vastaten esimerkiksi tuotekehityksestä, välineistä ja asiakaspalvelusta pienyrityksille. Koemme avoimen kantaasiakasohjelman tärkeäksi osaksi pienyritysten kilpailukyvyn vahvistamista, Timo Hiltunen kertoo.

Mikä Pins?

>

Helppoa. Parturi-kampaamo Villi Vaniljan omistajan Julius Sepposen mielestä Pins-ohjelmaan on helppo lähteä mukaan. – Tämä ei vaadi meiltä mitään resursseja, Sepponen summaa.

Pins-kumppaneita on yli 300 ja mukana on yli 400 verkkokauppaa. Yhteensä ostospaikkoja ohjelman piirissä on yli 30 000. Suomalaisia kumppaneita ovat Siwa, Valintatalo, Verkkokauppa.com, Restelin hotellit ja ravintolat, RTV, Synsam, Timanttiset, AD varaosaliikkeet ja AD autokorjaamot, Europcar-autovuokraamot, Imatran Kylpylä Spa, Matkahuolto ja Pohjantähti. Jokainen käytetty euro Pinsostopaikoissa kerryttää pinssejä. Pinssit voi käyttää sitä mukaa, kun niitä kertyy. Pinssejä voi käyttää esimerkiksi suoraan rahana Pins-kumppaniverkostossa esimerkiksi Siwoissa ja Valinta-

taloissa, tai niillä voi lunastaa tuotteita ja palveluja palkintokaupasta. Pins-etuohjelmassa kuluttaja hyötyy nyt myös kotimaisista ja ulkomaisista ostoksista esimerkiksi Zalandon, CDON.comin, Hotels.comin, Crocsin, Booztin, Brandosin ja Asosin verkkokaupoissa. Uuden ohjelman myötä myös yli miljoonan suomalaisen YkkösBonus vaihtuu Pins-ohjelmaksi.


Uutiset

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Haluatko kuitin? Myyntikuitin tarjoamatta jättämisestä voi napsahtaa pian isokin sanktio. Silti uusi lakimuutos on osalle yrittäjistä yhä epäselvä.

7

Ajassa:

Aleksi Poutanen

Tankkaa virtaa Yrittäjäpäiviltä Yrittäjien huipputapahtuma, Valtakunnalliset yrittäjäpäivät ovat 24. – 26. lokakuuta Tampereella. Päivien teemana on Virtaa. Ja sitä juuri saadaan verkottumalla, mutta myös viihtymällä. Paikka on keskellä Suomea. Kaikkialta Suomesta tiet tuovat Tampereen Messukeskukseen. Tarjolla on ajatusten, ideoiden ja verkostojen virtaa. Paikalle odotetaan kolmeatuhatta yrittäjää. Ilmoittautuminen on alkanut 13. toukokuuta.

Lotta Tammelin

T

lotta.tammelin@yrittajat.fi

Asiasukellus patenttiviidakkoon

ammikuun alusta lähtien yrityksen on täytynyt tarjota asiakkaalle kuitti jokaisesta käteisellä tai maksukortilla tehdystä myynnistä. Verottajan maaliskuussa tekemien tarkastuksien perusteella kuitinantovelvollisuus on yrityksille vielä kuitenkin melko epäselvä asia. – Tarkastuksia tehtiin maaliskuun aikana lähes 1 200 yritykseen. Noin puolella näistä yrityksistä kaikki oli kuittien suhteen kunnossa. Pääosin yritykset olivat myös tietoisia uudesta laista ja kuittipakosta. Eniten oli puutteita kuittien tiedoissa, kertoo Verohallinnon ylitarkastaja Liisi Peltokorpi. Monilta puuttui kuiteista y-tunnus tai liikkeen virallinen kaupparekisterissä oleva nimi. Myös arvonlisäveromerkinnöissä oli Peltokorven mukaan vajaavaisuuksia. Vielä tänä keväänä sanktioita puutteista ei jaettu. Jatkossa kuitenkin kuitin antamatta jättämisestä voi seurata jopa 300 – 1 000 euron laiminlyöntimaksu, Liisi Peltokorpi kertoo.

Patentti- ja tekijänoikeusseminaarissa saat täyslaidallisen tietoa ja osaamista yrityksellesi elintärkeään hommaan. Seminaarissa perehdytään siihen, miten suojaat yrityksesi aineettoman omaisuuden, varmistat oikeutesi ja lisäät tuotteesi arvoa. IPR muodostuu tekijänoikeudesta ja teollisoikeuksista. Näitä ovat patentti, tavaramerkki ja mallisuoja. Erityisesti pk-yrityksille suunnatussa seminaarissa kerrotaan, miten immateriaalioikeuksia voi hyödyntää käytännön liiketoiminnassa. Tämä seminaari on maksuton! IPR-seminaari järjestetään Helsingissä ti 27. toukokuuta klo 12.30 – 16.30 Patentti- ja rekisterihallituksessa, Arkadiankatu 6 A. Ilmoittautudu nopeasti, niin ehdit vielä mukaan. Asiasta puhuvat muun muassa PRH:n pääjohtaja Rauni Hagman, Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä ja lainopillinen asiamies Albert Mäkelä Suomen Yrittäjistä. Lisätietoja kehitysasiantuntija Olli Ilmariselta 029 509 5236, olli.ilmarinen@ prh.fi.

Vielä ehtii äänestää! Europarlamenttivaalien ennakkoäänestys päättyi jo. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 25. toukokuuta. Silloin ehtii kertomaan kantansa siitä, kuka olisi paras hoitamaan eurooppalaisia asioita Brysseliin ja Strasbourgiin.

OUTOA. Optikkoliike Proud Optiikan yrittäjä Esa Ylikelloniemi ihmettelee uutta muutosta. Olen aina aiemminkin antanut kuitin, hän sanoo.

Outo ”muutos”. Helsinkiläisen Mekkomanian omistajayrittäjä Mari Teittinen on tietoinen kuittipakosta. – En muista yhtään, mistä sain tietää kuitin antamisen pakosta, mutta minulle se ei ollut mikään iso juttu. Olen aina aiemminkin kirjoittanut asiakkaalle käsin kuitin. Jäljitän kaiken myyntini kuittien perusteella, niin kuitin kirjoittaminen on ollut aina pakollista. Myyn muidenkin tavaroita, joten menisin ihan sekaisin, jos en kirjottaisi kuitteja, vintagevaatteita ja -asusteita myyvä Teittinen sanoo. Optikkoliike Proud Optiikan yrittäjä Esa Ylikelloniemi on Teittisen kanssa samoilla linjoilla. – Mielestäni koko lakimuutos on ihan outo. Olen aina tarjonnut kuitin ja niinhän se pitääkin tehdä, Ylikelloniemi ihmettelee. – Olen ottanut nyt kuitenkin tavaksi, että tarjoan kuittia ylikorostetusti, ja vaikka asiakas

ei sitä haluaisi, mainitsen kirjoittavani sen kumminkin, ettei jää mitään epäselvää, hän jatkaa.

Olisi kiva, että näistä muutoksista tiedotettaisiin tarkemmin. Esa Ylikelloniemi

Ohjeet etanapostilla. Esa Ylikelloniemi muistelee lukeneensa uudistuksesta iltapäivälehdestä. – Mitään tiedotusta tai kirjettä en ole Verohallinnolta

Ostajalle tarjottavassa kuitissa on oltava seuraavat tiedot: • Elinkeinonharjoittajan nimi, yhteystiedot ja y-tunnus • Kuitin antamispäivä • Kuitin tunnistenumero tai muu yksilöivä tieto • Myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laji • Tavaroista tai palveluista suoritettu maksu ja suoritettavan arvonlisäveron määrä verokannoittain taikka arvonlisäveron peruste verokannoittain.

asiasta saanut. Olisihan se kiva, että näistä muutoksista tiedotettaisiin tarkemmin, hän sanoo. Myös Nukketohtori Aino Ihalainen toivoisi Verohallinnolta selkeämpää tiedotusta lakimuutoksista – mieluiten kirjeitse. – Sähköpostia ja muuta sähköistä viestiä tulee niin paljon, että olisi mielestäni hyvä saada tietoa muutoksista ihan tavallisella kirjeellä. Se tulisi ainakin varmasti avattua, Ihalainen arvelee. Ihalaisellekin kuittipakko oli kuitenkin tuttu asia. – Aloitin yritystoimintani tämän vuoden alussa ja silloin tuli luettua paljon näistä asioista. Kävin myös useammassa yrittämiseen liittyvässä infotilaisuudessa. Kirjoitan kuitenkin kuitin aina. Teemme sen asiakkaan kanssa yhdessä, koska kuittimme toimii samalla tilauskaavakkeena, Ihalainen kertoo.

Parlamenttiin valitaan kaikkiaan 751 edustajaa. Suomen potti on kolmetoista. Suomalaisten osuus on siis alle kaksi prosenttia koko valtuuston koosta. Vaikka kaikki suomalaiset olisivat samaa mieltä jostakin asiasta, ei heidän voimansa mihinkään yksin riitä. Tämä ei kuitenkaan ole mikään syy jättää äänestämättä. Kannattaa muistaa, että 70 prosenttia suomalaisyrityksiin vaikuttavasta lainsäädännöstä on EU:sta lähtöisin.

6/2014

Seuraava Numero ILMESTYY 13.6.


8

Uutiset

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittäjyys joka puolueen listalla Hia sjöblom

Y

hia.sjoblom@yrittajat.fi

rittäjien vaalikoneeseen vastanneiden suosikkikärjessä on kaksi kristillisdemokraattien ehdokasta. Kokoomusehdokas nappasi kolmospaikan. Kärkikolmikossa on vain naisia. Nelospaikalta löytyy ensimmäinen mies ja hänkin kristillisdemokraattien listalta. Vitosena tulee keskusta ja yrittäjien vaalikoneeseen vastanneiden mielestä keskustan suosituin ehdokas on mies. Kymmenen kärkeen nousee viisi puoluetta. Yrittäjyys nousee usean puolueen agendalle. Puolueiden kärkiviisikossa ovat kristillisten, kokoomuksen ja keskustan lisäksi perussuomalaiset ja piraattipuolue. Kun avataan vaalikoneeseen vastanneiden näkemyksiä ja verrataan niitä koneeseen vastanneiden ehdokkaiden mielipiteisiin ja vieläpä pidennetään listaa kolmeenkymmeneen kärkiehdokkaaseen, kuviot tasaantuvat ”perinteisemmiksi”. Puolueista suosituin onkin keskusta. Kristillisdemokraatit ovat väistyneet kakkossijalle. Kolmospaikkaa pitää kokoomus ja perussuomalaiset tulee heti nelosena piraatit vanavedessään. Kolmenkymmenen kärkeen yltää myös ehdokkaita Muutos 2011:sta, SDP:stä, vihreistä ja RKP:stä. Näkemyksissä on hajontaa, vaikka kaikki ehdokkaat ovatkin enemmän ja vähemmän samaa mieltä siitä, että EU:ssa hyvinvointi on menestyvän yritystoiminnan varassa. Kaikki olisivat myös halukkaita nostamaan yrittäjyyden EU-politiikan kärkiteemojen joukkoon tulevalla vaalikaudella. Hajontaakin löytyy. Perussuomalaiset eivät usko unionin yhteisen ilmasto- ja energiapolitiikan luovan pk-yrityksille tasapuolisia kilpailuolosuhteita, kun taas vihreät uskovat siihen. Muut häilyvät. Yli 70 prosenttia eurovaalien ehdokkaista on mukana yrittäjien vaalikoneella. Yrittäjä-äänestäjiä on paljon. Heistä yli 85 prosenttia kertoi aikovansa äänestää eurovaaleissa. Ei siis ihme, että ehdokkaat ovat kiinnostuneita yrittäjistä. Sitä paitsi hyvin moni ehdokas on itsekin yrittäjä.

Poimimme neljä väitettä vaalikoneesta. Kulkevatko yrittäjien ja ehdokkaiden mielipiteet samaan tahtiin? 1. Eurosta on yrityksille enemmän hyötyä

2. EU:n jäsenmaiden pitää saada tukea oman

kuin haittaa.

maan yrityksiä vapaasti.

SDP Perussuomalaiset Keskusta Vasemmistoliitto

14.5. mennessä yli 2 000 äänestäjää otti kantaa väittämiin vaalikoneessa. Heistä suurin osa on yrittäjiä.

Vihreät RKP Kristillisdemokraatit

Pallot näyttävät ehdokasvastaajien keskiarvot puolueittain ja ehdokaslistoittain.

Muutos2011 Itsenäisyyspuolue

Neliö näyttää yrittäjävastaajien keskiarvon.

SKP, STP Piraattipuolue Yrittäjät Eri mieltä

Samaa mieltä

Eri mieltä

3. Työntekijöille annettu laajempi oikeus pyytää

Samaa mieltä

EU-direktiivien vähimmäisvaatimusten päälle.

Ehdokkaita vaalikoneessa:

Kokoomus SDP

20: Keskusta 18: Kristillis demokraatit ja Vihreät 16: Kokoomus, Muutos 2011 15: Perus suomalaiset 14: SDP, Vasem mistoliitto, Itsenäisyys puolue ja Piraattipuolue 13: RKP 7+ 2: SKP + STP

Perussuomalaiset Keskusta Vasemmistoliitto Vihreät RKP Kristillisdemokraatit Muutos2011 Itsenäisyyspuolue SKP, STP Piraattipuolue Yrittäjät Eri mieltä

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Samaa mieltä

P

Ilkka Matinpalo Perussuomalaiset Vitacap Oy, Helsinki 1. Miksi EU on yrittäjän kannalta tärkeä? EU:lla on yrittäjälle ennen kaikkea kaksi merkittävää

tehtävää: Ensinnäkin EU:n omat sisämarkkinat ja niiden toiminnan jatkuva kehittäminen ovat yrityksille tärkeät. Jatkossa pitää keskittyä erityisesti digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseen. Toiseksi EU sopii hyvin myös kansainvälisten vapaakauppa- ja ilmastosopimuksien neuvotteluosapuoleksi muun maailman kanssa. 2. Mikä on tärkein asia, johon aiot vaikuttaa, jos tulet valituksi? Työllisyys, yrittäminen ja

Häivealueet kertovat miten laajalle näkemykset vastanneiden kesken ovat hajonneet.

4. Suomi lisää ylimääräistä sääntelykuormaa

vuosiloman siirtoa sairastumisen vuoksi, oli tarpeeton.

Eri mieltä

Sunnuntaina on äänestyspäivä uolueiden yrittäjäehdokkaat kertoivat huhtikuun Yrittäjäsanomissa tavoitteistaan Euroopan parlamentissa, jos he tulevat valituksi. Perussuomalaisten yrittäjäehdokas puuttui tuolloin joukosta. Voit katsoa muiden puolueiden osalta yrittäjäehdokkaiden vastauksia: http:// issuu.com/yrittajat/docs/ yrittajasanomat4_2014/12

Huhtikuun lopussa avatusta Suomen Yrittäjien vaalikoneesta löytyy 181 ehdokkaan näkemyksiä yrittäjyyteen vaikuttaviin asioihin. Ehdokkaita on kaikkiaan 251. Yksi puolue voi asettaa korkeintaan 20 ehdokasta.

Kokoomus

kilpailukyky on nostettava EU:ssa todellisiksi ykkösasioiksi, ei pelkästään juhlapuheissa, kuten tällä hetkellä. Erityisesti tulen keskittymään yritystoimintaan liittyvän turhan säätelyn ja byrokratian purkamiseen. Konkreettisena toimena tulee esimerkiksi pk-yritysten sääntelyä muuttaa ohjeelliseksi; eli saa noudattaa, mutta ei ole pakko. Toisena tärkeänä osaalueenani on maailmankaupan vapauttamiseen osallistuminen.

Samaa mieltä

rkemKatso ta kaiden ok min ehd siä, vask y näkem ajatuksia ja ia tauks t.fi/ yrittaja e n vaaliko

Testaa ehdokkaat Yrittäjien vaalikoneessa

>

Yrittäjistä vähintään 86 prosenttia aikoo äänestää (Pk-yritysbarometri, kevät 2014) Euroopan parlamentin vaaleissa. Suomessa vaalipäivä on 25. toukokuuta, jolloin Suomesta valitaan 13 parlamentin jäsentä. Euroopan unioni on avannut suomalaisille yrityksille 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinat. 54 prosenttia suomalais-

ten yritysten viennistä suuntautuu EU-maihin. Suomen Yrittäjät pyrkii vaikuttamaan muun muassa siihen, että sääntely laaditaan pienten yritysten näkökulmasta. Suomen Yrittäjien vaalikoneessa voit verrata omia kantojasi eri puolueiden yrittäjäehdokkaiden vastauksiin osoitteessa www.yrittajat.fi/ euvaalit.


Uutiset

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Vuoronumerot historiaan

Koulut hakoteillä yrittäjyydestä

Nuori Yrittäjyys ry:n korkeakouluille suunnatun NY Start Up -ohjelman lukuvuoden parhaat yritykset on valittu. Vuoden parhaaksi korkeaasteen yritykseksi valittiin Blokut NY, jonka liikeideana on turkulainen blogiportaali kaduilla.fi. Blokut NY palkittiin kisamatkalla NY-yritysten EM-finaaliin heinäkuussa Amsterdamiin Hollantiin. Finaalissa myönnettiin myös Hyundain Brilliant Young Entrepreneur -palkinto ja 15 000 euroa yritystoiminnan kehittämiseen yritykselle, jolla on paras kasvupotentiaali. Tavoitellun palkinnon voitti Mobile.Queue Ye Metropolia Ammattikorkeakoulusta Helsingistä. Yrityksen liikeidea on sovellus, joka mahdollistaa jonottamisen eri yritysten palvelupisteisiin etänä, jolloin jonotusnumeron voi tilata vaikka kotona ja jonotusajan käyttää hyödyllisemmin.

Itä-Suomen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan opiskelijat kokevat saavansa opintojensa aikana liian vähän tietoa yrittäjyydestä ja liiketoiminnasta. Peräti 67 prosenttia kyselyyn vastanneista opiskelijoista arvioi saaneensa vähän tai ei ollenkaan tietoa yrittäjyydestä ja sen eri muodoista.

6.

Keskisuuren yrityksen sukupolvenvaihdoksesta koituvat perintöja lahjaverot ovat Suomessa 23 EUmaasta kuudenneksi korkeimmat. Ruotsi ja Viro eivät verota perintöjä.

Cleantech vauhdissa Suomalainen cleantech-liiketoiminta jatkoi kasvuaan 2013 vaikeasta taloussuhdanteesta huolimatta. Alan yhteenlaskettu liikevaihto oli 25,8 miljardia euroa ja vuosikasvu viisi prosenttia. Kasvu jatkuu, sillä alan yrityksillä on vakaat kasvusuunnitelmat tuleville vuosille. Cleantechilla tarkoitetaan teknologiaa, palveluja, ratkaisuja, prosessi-innovaatioita ja tuotteita, jotka auttavat pienentämään ihmisen aiheuttamaa ympäristökuormitusta, säästämään energiaa ja luonnonvaroja sekä parantamaan elinympäristöä. Suomalaisyrityksillä on huipputason osaamista muun muassa energia-, materiaali- ja vesitehokkuudessa, bioenergiassa, biopolttoaineissa, uusiutuvassa energiassa, yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa ja erilaisissa älykkäissä teknologioissa.

Puutteita tiedoissa ja arvioissa opintojen riittävyydestä oli yhtä lailla niin ammattiopiston, ammattikorkeakoulun kuin yliopistonkin opiskelijoiden keskuudessa. – Tulokset ovat hälyttäviä, koska tutkimuksessa havaittiin, että opetuksella on merkittävä vaikutus, ei vain yrittäjyysaikomuksiin, vaan myös yleisiin asenteisiin yrittäjyyttä

kohtaan. Opinnoissaan yrittäjyydestä paljon tietoa saaneista yli puolet voisi kuvitella ryhtyvänsä yrittäjäksi. Yrittäjyydestä ja yritysmuodoista vähän tietoa saaneista erittäin harva voisi kuvitella ryhtyvänsä yrittäjiksi, tiivistää apulaisprofessori Anu Puusa. Itä-Suomen yliopiston tutkimustulosten mukaan iso osa nuorista

9

kuitenkin suhtautuu yrittäjyyteen ja yrittäjäksi ryhtymiseen myönteisesti. Silti vain kolme prosenttia tutkimukseen vastanneista aikoo ryhtyä yrittäjäksi. Lähes 40 prosenttia voisi kuitenkin kuvitella ryhtyvänsä yrittäjäksi. Vastaavasti 31 prosenttia vastaajista ei voisi kuvitella itseään yrittäjänä.


10

Uutiset

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

TOMI BJÖRCK / PRESSIKUVA

Superkokki ei lepää Huippukokki Tomi Björck on nyt joka puolella. On uutta ravintolaa, kirjaa, telkkariohjelmia ja lukuisia yhteistyöprojekteja. Kaikki haluavat Björckin. Ja se sopii hänelle – kunhan välillä pääsee surffaamaan.

juttutuulella

Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

Mistä taiot kaikkeen tekemiseesi energiaa, aikaa ja intohimoa? Tykkään niistä asioista, joita teen, Ei sitä muuten jaksaisi. On myös tärkeätä olla samalla aaltopituudella kaikkien yhteistyökumppaneiden kanssa, sillä projektit voivat olla todella pitkiä. Yhteydenottoja kiinnostuneilta yhteistyötahoilta tulee päivittäin, joskus jopa useita. Nyt työn alla ovat kesän ruokalistat ravintoloihimme ja kesälomien sumpliminen.

Miten uusi Bronda-ravintolanne on otettu vastaan?

Pääasiallisesti palaute on ollut hyvää. Ravintolan identiteettikin alkaa hahmottua yleisölle. Kyseessä on brasserie – helposti lähestyttävä paikka ja yksinkertaista ruokaa hyvistä raaka-aineista. Tarkoituksemme ei ole hakea kolmea Michelin-tähteä, vaan rentoon tilaan voi tulla drinkille ja viikonloppuisin kuuntelemaan dj:tä. Brondan idea on olla vähän kuin olohuone.

Olette puhuneet laajentamisesta New Yorkiin. Ovatko suunnitelmat toteutumassa? Olemme puhuneet asiasta paljon. Olemme miettineet monia muitakin paikkoja kuten vaikka San Franciscoa tai Australiaa. Paljon siis puhetta, mutta vähän tekoja vielä. Tukholma on jo tehty, ja se konsepti toimii. Yhtään ravintolaa ei kuitenkaan enää tule Helsinkiin, ja johonkin niitä kumminkin haluamme perustaa.

Farang, Gaijin, Boulevard Social ja Bronda – mikä ravintoloistasi on sinulle rakkain? Hankala sanoa. Tätä kysytään aika usein. Suosikki vaihtelee kausittain. En päästä itseäni kyllästymään mihinkään ravintoloistani. Pyrinkin esimerkiksi syömään kaikissa vähän vuorotellen.

Olet innokas surffaaja. Mikä surffaamisessa on parasta? Vapauden tunne. Ehdottomasti. Surffaus pitää sisällään kaiken, mikä on siistiä. Se on rämäpäistä ja hyvää liikuntaa.

Mitä huippukokki syö kotonaan? Syön yleensä töissä ennen kuin lähden kotiin, tai sitten syön kotona jotain, mitä kaapista löytyy. Ihan einekset eivät kuitenkaan uppoa. Hedelmiä ja vihanneksia yleensä aamulla. Välillä on kuitenkin niin hulinaa, etten kerkeä edes syömään, vaan hommat hoidetaan kahvin voimalla. Lempiruoka voisi olla aasialainen fiesta: salaattia, sashimia, simpukoita, ostereita ja joitain hyvää grillattua lihaa. Tykkään yhdistellä erilaisia annoksia.

Kuka: Tomi Björck

Ikä: 33 Työura: Huippuravintoloissa Espanjassa, Isossa-Britanniassa ja Australiassa ennen omien ravintoloiden perustamista vuonna 2009. Perhe: Vaimo ja poika sekä uusi vauva tulossa kuukauden sisällä. Motto: Everyday struggle – You got to live your dreams.


Uutiset

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Suosittele tutulle yrittäjäkaverille Suomen Yrittäjien jäsenyyttä. Yrittäjä saa jäseneksi liittyessään yli 100 asiantuntijaa neuvomaan ja opastamaan yritystoiminnassa. Sinä saat liittymiseen johtaneesta suosittelusta valitsemasi ammattilehden 3 kuukaudeksi ja lisäksi voit voittaa A-sarjan Mercedes-Benzin! Suosittele Suomen Yrittäjiä osoitteessa yrittajat.fi/suosittele. Mitä enemmän suosittelet, sitä enemmän mahdollisuuksia voittaa.

YKSI KAIKKIEN JA KAIKKI YHDEN YRITTÄJÄN PUOLESTA!

11


Uutiset

12

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

PEKKA SIPOLA

Pirkko Vetri: Rokkipelaaja nauttii Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

Roller Derby imaisi mukanaan kertaheitolla. Vanhat huonekalut eivät edes vilahda mielessä treenien ja pelin aikana. Silloin pelaan täysillä. Pistän itseni likoon. Pelin henkeen kuuluu, että meillä on railakkaat peliasut ja pelinimet. Minä kiidän lattialla rullaluistimilla Uuma Turmana ja musiikkia rakastavana rokkimimminä. Peli on fyysisesti rankkaa. Siinä pannaan kaikki likoon. Homma vaatii lihaskuntoa. Ollaan lähikontaktissa muiden pelaajien kanssa. Pelataan yhtenä kovana joukkueena. Minulle se on opettanut muun muassa, että reviiriään voi raottaa. Ihmisiä voi päästää lähelle. Hauskaa on, että joukkueen nai-sissa on läsnä iso ikä- ja kokohaarukka. Ei tarvitse olla tietyn ikäinen, kokoinen tai näköinen. Peli tyhjentää mielen ja buustaa henkisesti. Tämä ei ehkä sovi kaikille, mutta minulle tämä sopii juuri nyt. Lähdin mukaan vasta viime syksynä. Olin paiskinut töitä vuosikaudet ja yhtäkkiä sain itseni kiinni miettimästä, että onko koko elämä pelkkää työntekoa. Ajatuksia vauhditti se, että yksityiselämässäkin tapahtui muutoksia. Elämänkumppanini perusti valokuvastudion Helsinkiin. Olin viikot yksin. Kaipasin irtiottoa yksinäisyyden hetkistä, ja etenkin yksinäisistä illoista.

Rupesin googlaamaan ratkaisuja ja löysin Porvoon rollerderbyn. Laitoin viestiä ja sain heti vastauksen. Koko laji tuli Suomeen vasta tällä vuosituhannella. Yhdysvalloissa sitä on harrastettu 1920-luvulta saakka. Nyt uusia joukkueita perustetaan tasaiseen tahtiin. Minut otettiin mukaan porukoihin välittömästi. Laji oli minulle uusi ja hyppäsin heti alkeiskurssille. Olin silloin ainoa aloittelija, mutta tahtia se ei haitannut yhtään. Toiset treenasivat ja minä opettelin alkeita flattrack-kentän reunalla. Hiouduimme yhteen. Joukkuefiilis on mielettömän vahva. Porvoon joukkue on aika pieni, mutta se myös tiivistää. Harjoituksissa käydään ja ollaan aidosti yhtä suurta perhettä. Ryhmäpaine on aika kova. Pitää olla oikeasti kipeä, jos edes uskaltaa ajatella jäävänsä pois harjoituksista. Ei tämä laji tietenkään kaikille sovi. Minä olen räväkkä, enkä pelkää. Teen myös fyysisesti rankkaa työtä, ja sitä varten täytyy pitää oma fysiikka kunnossa. Tämän joukkuepelin myötä on koko elämänrytmi vaihtunut.

”URANI ALUSSA MINULTA KIELLETTIIN VALKOSIPULI.” Pienenä tyttönä kulinarismini koki kolauksen. Söin aina valkosipulia sellaisenaan. Hoitopaikassa se kiellettiin, kun koko talo tuoksui. Olen aina tykännyt vahvoista mauista, mutta ehtinyt kokeilemaan myös multimediaa ja kauppatieteitä. Kokin töihinkin olisin valmistunut aikaisemmin, jos en olisi välissä käynyt ulkomailla oppimassa lisää. Unelmat voittivat. Nyt sitä rakennetaan maukkaampaa Suomea uusin eväin, eikä päivääkään ole kaduttanut. Marika, taituri keittiössä. Pidetään unelmat elossa. Tutustu hyvän työelämän tarinoihin www.elo.fi

Olemme Elo, Suomen kolmanneksi suurin työeläkeyhtiö ja suurin yrittäjien työeläkevakuuttaja. Vastaamme noin 700 000 suomalaisen työeläkkeistä ja tuemme omalla panoksellamme työyhteisöjen ja yrittäjien työhyvinvointia ja kasvua, aina ensimmäisestä kesätyöstä alkaen.

www.elo.fi

henkireikä Sarjassa yrittäjät kertovat intohimoisesta harrastuksestaan.

Intohimo ajoi ammattiin • Restauroija kunnostaa vanhoja huonekaluja perinteisillä menetelmillä ja materiaaleilla Porvoossa. Intohimo käsillä tekemiseen ja kauniisiin vanhoihin esineisiin ajoi naisen alan yrittäjäksi. Restaurointi Vetri on toiminut vuodesta 2006.


Uutiset

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Aapelin isä myytiin Intiaan Suomalaisen peliyhtiö Playforian liiketoiminta on myyty. Ostajana kaupassa on intialaistaustaisen sijoittajan omistama United Game Studios. Liiketoiminnasta saatu kauppahinta on 5,2 miljoonaa euroa. – Nyt solmitulla kaupalla Playforia saa omistajakseen tahon, joka on sitoutunut panostamaan toimialaan, ja omaa kiinteät yhteydet muun muassa Intiaan ja Kiinaan, mistä on tarkoitus saada merkittävästi lisäresursseja vauhdittamaan yhtiön muutosta mobiilipelien kehittäjäksi, kertoo Playforian toimitusjohtaja Tom Lähdemaa. Playforia on Suomessa tunnettu Aapeli-nimisestä peliyhteisöpalvelustaan, jota yhtiö on tuottanut yli kymmenen vuotta.

Verkkokauppa muuttuu kesäkuussa Verkkokauppa-asiointiin tulee muutoksia alkukesästä, kun EU:n uudet säännökset astuvat voimaan 13. kesäkuuta, kertoo Itella. Kuluttajansuojalaki on taannut kuluttajille oikeuden palauttaa maksutta tuotteita etäkaupassa, mutta kesäkuussa automaattinen maksuton palautusoikeus poistuu. Jatkossa asiakkaan on ilmoitettava palautuksesta ja kaupan peruu-

tuksesta myyjälle. Pelkkä tavaran noutamatta jättäminen tai palauttaminen eivät enää riitä kaupan peruuttamiseksi. Peruutusilmoitus on tehtävä 14 päivän sisällä lähetyksen vastaanottamisesta ja tavara pitää palauttaa 14 päivän kuluessa peruutusilmoituksesta. Itellasta muistutetaan, että verkkokaupan on nyt entistä tärkeämpää kertoa asiakkaalle, miten pa-

lautukset tulee tehdä. Jotkut suuret verkkokaupat ovat jo ilmoittaneet, että asiakas voi palauttaa tavaroita entiseen malliin. – Muutoksessa tärkeintä on riittävä informointi. Palauttamisesta kannattaa tehdä omat ohjeensa, joissa kerrotaan palauttamisen eri vaiheet ja tarvittavat toimenpiteet. Useat kauppiaat laittavat jo nyt asiakaspalautuslomakkeen

ja kuljetusta varten tarvittavan osoitekortin lähetyksen mukaan, joka helpottaa kuluttajan arkea ja vähentää virheitä, ohjeistaa Itellan verkkokaupan asiantuntija Kari Nykänen. Vaikka laki poistaa automaattiset ilmaiset palautukset, verkkokauppiaat voivat edelleen halutessaan tarjota asiakkaille maksuttomia palautuksia.

Ravistaja investoi miljoonia Ravistajat-sarjan finalistiksi valittu ja nykyään nimellä OnniBus.com tunnettu yhtiö ostaa kaksikerroksisia busseja. OnniBus.com on tilannut 15 uutta kaksikerroksista Astromega TX927 -mallista linja-autoa Euroopan johtavalta linja-autojen valmistajalta Van Hoolilta. Tilauksen arvo on yhteensä 7,5 miljoonaa euroa. Tilauksen myötä OnniBus.com palkkaa uusia kuljettajia. Linja-autot toimitetaan yhtiölle toukokesäkuussa.

Vanhin katsastusasema on nelikymppinen Suomen vanhin ja varta vasten ajoneuvojen katsastusasemaksi rakennettu asema on Raumalla. Se juhlii nelikymppistä taivaltaan. Ajoneuvoja on toki katsastettu 1920-luvulta, mutta alkuun homma hoidettiin taivasalla. Vasta 1950-luvulla ruvettiin katsastustoimintaa kehittämään järjestelmällisesti. Kului vielä vuosia ennen kuin asia nytkähti eteenpäin. Valtion budjettiin se nousi vasta 1970-luvulla. Silloin esitettiin 46 katsastusaseman rakentamista. A-Katsastuksen operatiivinen johtaja Hannu Järvinen tietää, miksi ensimmäisen aseman sai juuri Rauma. – Varat myönnettiin aluksi Helsingin, Turun ja Rauman asemien suunnitteluun ja rakentamiseen. Helsingin Hakuninmaan piti valmistua ensimmäisenä. Rauma kuitenkin kiri ja avasi ovensa 1974. Samainen rakennus on yh katsastuskäytössä.

13

VARMISTA KIINTEISTÖSI ENERGIATEHOKKUUS JA PYSYVÄT SÄÄSTÖT Kiinteistön kuluista jopa yli puolet koostuu tekijöistä, joissa voimme auttaa säästämään suunnitelmallisesti, pysyvästi ja energiatehokkuutta parantaen. Ratkaisuillamme sinäkin voit varmistaa 5–65 %:n säästöt, kiinteistösi iästä ja kunnosta riippuen.

ENERGIANKÄYTTÖ JA KULUT HALLINTAAN KAIKILLA OSA-ALUEILLA • Säästökohteita mm. lämmitys, ilmanvaihto, vesi, sähkö, kiinteistöautomaatio • Asiantunteva räätälöity projektinjohtopalvelu

• Kiinteistön arvo nousee ja olosuhteet paranevat • Parhaat tulokset saavutetaan liittämällä kiinteistö etähallintapalveluumme

• Avaimet käteen -toimitus toimenpiteiden suunnittelusta toteutukseen ja jälkiseurantaan Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille KAIKKI TUOTTEEMME JÄSENETUHINTAAN!

ASIAKASPALVELU: Skapat Energia, Turuntie 2, 13100 Hämeenlinna • puhelin 020 741 4110 faksi 020 741 4118 • asiakaspalvelu@skapatenergia.fi Skapat Energia on teollisuuden, yritysten, kiinteistöjen ja kuntien puolueeton kumppani energiansäästökonsultoinnissa ja sähkönhankinnassa. Olemme alan suurin suomalainen asiantuntijayritys, jolla on yli 20 000 asiakasta Suomessa, Ruotsissa,Virossa, Norjassa ja Tanskassa. Palvelumme korkeasta tasosta kertovat pitkät asiakassuhteet sekä tutkitusti korkea, peräti 96 %:n asiakastyytyväisyys.


14

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

debatti Muut lehdet

Lähetä mielipiteesi toimitus@yrittajat.fi

Kaksintaistelu: Missä kulkee vähennyskelpoisen markkinoinnin ja vähennykseen kelpaamattoman edustuskulun raja? Kuka siitä päättää? Taloushallintoliiton johtava asiantuntija Markku Ojala ja Verohallinnon ylitarkastaja Tiina Rantala hakevat rajoja.

Verohallinnon mukaan buffetruokailu tai työpaikkaruokalan linjalounas ovat sallituissa rajoissa. Yritys rakentaa itsestään laatumielikuvaa eri tavoin. Näistä menoista suurin osa on verotuksessa vähennettävissä. Mutta verottajan mitta täyttyy, jos tätä mielikuvaa halutaan luoda myös laadukkaalla ruokatarjoilulla. Miksi näin?

Tehottomaan ja jäykkään (kuntien) byrokratiaan on löydettävä muitakin rakenteellisia uudistuksia. Tekemisen kustannukset on saatava näkyviksi ja palveluita on kilpailutettava rohkeasti. Toimitusjohtaja Outi Hongisto, Päijät-Hämeen Yrittäjälehti

Ovatko verottajan tulkinnat samat riippumatta yrityksen rahallisesta intressistä? Jos yrityksellä on tähtäimessä miljoonien eurojen kauppa, pitääkö ulkomaisille ostajille tarjota linjalounas vai salliiko verottaja, että suomalaista osaamista näytetään tarjoamalla laadukas ja ammattitaidolla tehty ravintolalounas?

Kun rupla sukeltaa, vajoaa myös Suomi.

Toimitusjohtaja Esa Mänttäri, Vantaan Yrittäjäinfo

Palkkatyöpaikat näyttävät valitettavasti olevan katoava kansanperinne. Työ ei.

Edustusmenoiksi tulkittavista tuhannen euron menoista aiheutuu yritykselle 394 euron verokustannukset arvonlisä- ja yhteisöveroina. Markkinointibudjetista katoaa näin lähes 40 prosenttia, jos verottajan tulkinta on tiukka ja se perustuu vanhaan käytäntöön. Verohallinto paikkasi ohjeistusta vain siltä osin kuin KHO katsoi ajan ajaneen siitä ohi. Miksi 20 vuotta vanhaa ohjeistusta ei uudistettu heti kokonaan, niin että se olisi tullut voimaan 1.1.2014 eli samana hetkenä edustusmenojen täyskiellon kanssa.

Päätoimittaja Jukka Niemelä Business Espoo 2014

Toimitusjohtaja Satu Helkama Kauppalehti Optiossa

PEKKA SIPOLA

Tehdas Suomessa on hieno asia, muttei ollut mitenkään itsestään selvää, että tällaista tuotantoa voi Suomessa ylläpitää. Aiomme kuitenkin nyt pysyä sisukkaasti täällä Hangossa. Näin meillä säilyy jokaisen tekovaiheen tuntemus ja taito, millä pystymme erottumaan muista.

Markku Ojala, Taloushallintoliiton johtava asiantuntija

Anna Lundén: Epäselvä ohje yrittäjätyöstä kuntoon Kolumni Anna Lundén

anna.lunden@yrittajat.fi

Milloin pienyrittäjä toimii yrittäjänä ja milloin työsuhteessa.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien johtaja

V

erottaja uusii parhaillaan ohjeitaan

palkan ja yrittäjätulon rajanvedosta. Ellei verottaja hyväksy pienen alihankkijan asemaa yrittäjänä, tämän tulo voidaan verottaa jälkikäteen palkkana. Palveluita ostaneelle toimeksiantajalle voi tällöin tulla jälkikäteen työnantajamaksuja. Nykyiset ohjeet pohjautuvat varsin erilaisiin olosuhteisiin kuin tämän päivän työolot. Päivitys on siksi aiheellista. Sääntöjen tulee myös olla helposti tulkittavat niin, että osapuolet voivat ennakolta selvittää sopimuskumppaniensa verokohtelun. Tulkinnalliset ohjeet vaikeuttavat työllistymistä ja kasvua. Verottajan ohjeissa tulee siksi olla yrittäjämyönteinen ote. Sopimukselle siitä, suoritetaanko työ

toimeksiantona vai työsuhteessa, tulee antaa ratkaiseva paino. Ennakkoperintärekisterin tarkoituksena on ollut antaa maksajan suojaa toimeksiantajille, jotka ostavat palveluita alihankkijoilta. Käytännön toimintaa on vaikeuttanut se, että työ voidaan edelleen verottaa palkkana, vaikka ulkoiset yritystoiminnan tunnusmerkit täyttyvät. Ongelmat ovat vuosien varrella vähentyneet, mutta edelleen on epäselviä alueita siinä, milloin pienyrittäjä toimii yrittäjänä ja milloin työsuhteessa. Työkorvaus saatetaankin tulkita verotarkastuksessa palkaksi. Osaamista vaativia tehtäviä siirretään nykyisin niihin erikoistuneille pienyrityksille toimeksiantajien keskittyessä ydinosaamiseensa. Osa tehtävistä voidaan ulkoistaa,

vaikka samoja töitä tehdään myös työsuhteissa. Kun yrittäjänä toimimiseen ei liity keinotekoisia järjestelyitä, ulkoistaminen tulee hyväksyä luontevana kehityksenä. Seurauksena on syntynyt verkostoja, joilla tuotteet on saatu pysymään kilpailukykyisinä. Näin luodaan kasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia. Yrityselämä on myös muutoin muuttunut. Työtä voidaan tehdä toimeksiantajan tiloissa, etätyönä kotona tai työ voi olla täysin paikkaan sitomatonta. Suomeen syntyy myös yhä enemmän yksinyrityksiä. Jos työn suorittaja on rekisteröity kaupparekisteriin ja asianmukaisesti myös ennakkoperintärekisteriin, hänellä tulee halutessaan olla oikeus tulla kohdelluksi yrittäjänä. Yrittäjyys on monille luonteva valinta.


15

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Kaikki pitäisi saada nyt heti, hauskaa pitää olla, eikä missään tapauksessa tylsää puurtamista. Rahaa pitää tulla – jos ei bisneksestä, niin sitten joltain enkeliltä. Pitäisi kuitenkin muistaa, että ainoa paikka, missä menestys tulee ennen työtä, on sanakirja. Yrittäjäneuvos Pirjo Karhu sijoittamisesta Yrittäjän ytimessä -blogissaan.

Facebookkommentit Hoh hoijaa. Juhani Suolahti kommenttiketjussa EU-vaaleista.

Vähennyskelpoisuuden edellytyksenä ei ole ruuan huonolaatuisuus. Sen sijaan sen pitää olla tavanomaista ja tilaisuudella tulee olla jokin muukin anti kuin pelkkä kulinaarinen nautiskelu. Laadukas tuote-esittely ja ravintolalounas voi olla vähennyskelpoista markkinointikulua. Jos tuotteen esittelyn osuus on vähäinen ja ravintolaruokailu korostunut, on kyseessä vähennyskelvoton edustaminen.

Eivät isotkaan tahdo pärjätä. Suomessakin suuret yritykset saneeraavat ja siirtävät tuotantoa halvempien tuotantokustannusten maihin. En minä oikein ymmärrä, kun EU päättää asioista niin, ettei mikään osapuoli näytä asioista hyötyvän. Pappa Lindgren kommenttiketjussa EU:sta.

Tilaisuus on kokonaisuus. Tarkoitus, luonne ja kulujen tavanomaisuus ratkaisevat. Edustuksen ja markkinoinnin rajaa ei voi vetää kategorisesti tiettyyn euromäärään tai ravintolaketjuun. Vähennyskelpoisessa markkinointitilaisuudessa tarjoilu ei ole pääasia. Miljoonien eurojen kauppoja hieroessa ei ehkä ole väliä, jos ravintolaillasta vuosikertaviineineen kertyisi myös satojen eurojen verokustannus? Kestitä saa, vaikkei sitä verotuksessa voisikaan vähentää.

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 574 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Hannu Hallamaa, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Hia Sjöblom, toimittaja Raija Lehtonen, taitto etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki

Verohallinnon edustusmeno-ohje on kieltämättä vanha ja siinä on päivittämisen tarvetta. Toivoisinkin, että kaikki Verohallinnon ohjeet olisivat valmiina, kun uusi tai muutettu laki tulee voimaan. Nyt tehtiin vain menettelyllinen muutos vanhaan lainkohtaan. Muutos vahvistui aivan viime vuoden lopulla. Suurimman paikkaustarpeen ohjaukseen aiheuttivat kuitenkin KHO:n viime vuoden päätökset, jotka koskivat vähennyskelpoisen markkinointitilaisuuden ja vähennyskelvottoman edustustilaisuuden rajanvetoa. Siksi päätettiin ohjata ensin uuden oikeuskäytännön mukaisesti ja päivittää loppuosa ohjeesta tämän vuoden aikana.

Tiina Rantala, Verohallinnon ylitarkastaja

Tutustu ohjelmaan www.yrittajapaivat.fi

Ilmoittaudu mukaan nyt, parhaat paikat viedään heti!

Yhteistyössä

PEKKA SIPOLA

Lehti ei vastaa

• Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.


Arjessa

16

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

arjessa

Tavarakaupasta Porvoon Sto Simolinilla on tehty kauppaa Porvoossa yli 160 vuotta. Nykyään rautakauppana tunnettu yritys on pysynyt pystyssä, koska se on aina panostanut asiakaspalveluun. Porvoo Maria Ruuska toimitus@yrittajat.fi

H

yvää tammisaarelaista kilohailia Leonh. Simolinilta. Näin luki Leonard Simolinin kaupan ensimmäisessä mainoksessa Borgå Tidningissä 19. lokakuuta 1853. Yrityksen perustaminen oli 1800-luvun Porvoossa kaikkea muuta kuin helppoa. Vihtiläisen rusthollarin pojan piti nimittäin ensin hankkia porvarinoikeudet ennen kuin kaupanteko oli mahdollista. Muut kauppiaat olivat sitä mieltä, että Porvoossa ei olisi tilaa parillekymmenelle kauppiaalle. Porvarinoikeuksia mielivän piti osoittaa maistraatille sekä perehtymistä alaan että ”siveellistä käytöstä”. Simolin osoittautui ahkeraksi ja päämäärätietoiseksi kauppiaaksi, joka teki fiksuja kiinteistökauppoja. Hänen omistamansa talokokonaisuuden ohitse kulki muun muassa melkein koko Helsingin ja itäisen Suomen välinen maantieliikenne aina Pietariin saakka. Simolinilla asioivat 1860-luvulla myös muun muassa Johan Ludvig Runeberg ja Albert Edelfelt. Ennen kauppiasuraansa Simolin oli palvellut vuosia merillä. Ei siis ihme, että vuonna 1964 vaurastunut mies osti parkkilaiva Hildan.

Mutkien kautta nykypäivään.

Simolinin vuodet • Leonard Simolin syntyy Simola-nimisellä ratsutilalla Vihdin Leppärlän kylässä.

1853 • Hän saa porvarinoikeudet ja perustaa oman kaupan.

havinaa 3/4

Sarjassa selvitämme poikkeuksellisen pitkäikäisten yritysten salaisuudet.

se alkoi harjoittaa muun muassa tukkukauppaa. Hän rakennutti maahantuomilleen tavaroille joen rantaan komean tiilimakasiinin vuonna 1902. Rakennus on edelleen pystyssä ja siinä toimii tätä nykyä Porvoon paahtimo. Oskar Simolin oli perheetön ja kun hänen testamenttiaan käytiin läpi, kävi ilmi, että hän halusi lähes koko omaisuutensa luovutettavan Porvoon kaupungille ja hyväntekeväisyyshankkeisiin. Tämä ei kuitenkaan sopinut hänen veljentyttärelleen Olga Simolinille, joka vaati saada periä pääosan setänsä omaisuudesta. Kaupunki suostui kompromissiin. Olga Simolin avioitui professori Kaarlo Kairan kanssa, jonka pojasta Kaarle Kairasta tuli myöhemmin hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja. Hänen tyttärensä Marketta Kaira-Peikola omistaa edelleen vähän vajaan kolmanneksen yhtiön osakkeita.

Katosta roikkuvat rasvanahkasaappaat ja sillin, tupakan ja märkien sarkavaatteiden tuoksu jäi Simolinilla 1900-luvun edetessä historiaan. Vuonna 1936 avattiin kivinen tavaratalo, josta kehkeytyi vuosien saatossa ”Porvoon Stockmann”. Se oli elegantti kohtaamispaikka, josta sai kaikkea mahdollista. Suomi vaurastui ja tavaratalon ovet kävivät yhä tiuhempaan. Vuosikymmenessä (1951 – 1961) Tukkukauppa muliikevaihto pomppakaan. Leonard Simosi 398 miljoonasta lin kuoli 55-vuotiaana .Leonard Simolin yli 668 miljoonaan vuonna 1881. Liiketoimintaa jatkoi hänen markkaan. Vauhdikkaasti meni serkkunsa Oskar Simolin, koska myös 1970- ja 1980-luvuilla – jopa perustajan ainoa poika Gustaf halu- niin kovaa, että liiketoiminnan kesi maanviljelijäksi. Oskar Simolinin hittäminen jäi jalkoihin. Sitten iski 1990-luvun lama. johdolla liike laajeni entisestään ja

1826

Aleksi Poutanen

1881 • Perustaja kuolee ja yritystä jatkaa hänen serkkunsa Oskar Simolin.

historia velvoittaa. Simolinin toimitusjohtaja Kaj Holmén on saanut yrityksen lentoon vaikeiden vuosien jälkeen.

Menestyksen vuosina Simolinin organisaatio oli paisunut ja myös kilpailu vähittäistavarakaupassa kiristynyt. Irtisanomisista ja uudelleenjärjestelyistä tuli arkipäivää. Ahdinkoa pahensi vielä virheellinen toimitusjohtajarekrytointi. Uusi johtaja ei tuntenut paikallista kulttuuria ja uudistukset vain pahensivat tilannetta. Vuonna 1997 Simolinin johtoon nousi nykyinen toimitusjohtaja Kaj Holmén, jolla oli yhtiöstä pitkä kokemus. Hän aloitti työt yhtiössä kesäapulaisena jo 1970-luvulla.

• Lähteenä jutussa on käytetty Lars Nyströmin historiikkia Kauppahuone Simolin Porvoossa 155 vuotta (2009).

1936 • Rihkamakadun ja Välikadun kulmaan avautuu uusi kivinen kauppa-, toimisto- ja varastorakennus. Sekatavarakauppa järjestäytyy uusissa tiloissa taloustavara-, siirtomaasekä kangas- että lyhyttavaraosastoiksi. Tukkuosasto siirtyy pihan puolelle.

. Kauppa 1951 uudisrakennuksen jälkeen.

1946 • Simolinin yhtiö rakennuttaa Hattulaan kivenheiton päähän Porvoosta tavaramakasiinin. Makasiini on edelleen pystyssä ja samassa pihapiirissä sijaitsee Simolinin myyntihalli tätä nykyä.

1951 • Simolinin tavaratalo laajenee ja Jokikadun ja Rihkamakadun kulmaan valmistuu uudisrakennus.

1974 • Simolinin perheyhtiön johtoon astuu ensimmäistä kertaa toimitusjohtaja suvun ulkopuolelta. Hän on diplomiekonomi Eskil Nymark. Yrityksessä työskentelee 1970-luvulla parhaimmillaan jopa 160 henkilöä.


Arjessa

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

40

Yrittäjistä vain noin 40 prosenttia toteaa asiakkaidensa olevan kiinnostuneita ympäristöasioista, kertoo VarsinaisSuomen Yrittäjien tekemä jäsentutkimus.

...kenkäkauppa, konepaja, kahvila, kirjapaino, kyläkauppa, kuljetusliike, kauneushoitola, korjaamo, kukkakauppa, kuntosali, kampaamo, koulutuspalveluyritys, keittiökalustemyymälä...

ockmanniksi Hullu hanke onnistui

>

Tätä nykyä Simolin on puhdas rautakauppa. Tie yrityssaneerauksessa olevasta täydenpalvelun tavaratalosta menestyväksi erikoisliikkeeksi on ollut pitkä ja kivinen. Yritys kävi läpi yrityssaneerauksen 1990-luvun lopulla. Sen yhteydessä yrityksen osake-enemmistö siirtyi Kaj Holménille ja Håkan Johanssonille. – Olimme sen verran hulluja, että uskoimme kaiken keskellä omaan konseptiimme, Holmén sanoo. Parivaljakko päätti keskittyä pelkästään rautakauppaan ja panostaa asiantuntevaan ja henkilökohtaiseen palveluun. Simolinin vahvuus on läpi vuosikymmenien ollut paikallisten mielenliikkeiden vahva tuntemus ja niihin reagoiminen. Vuonna 2003 yhtiö myi keskustan tavaratalokiinteistön ja kaikki toiminta keskittyi Hattulaan. – Uudistustyö ei ollut aina helppoa. Se sisälsi paljon vaikeita päätöksiä. Henkilöstö

supistui esimerkiksi useilla kymmenillä 24 henkeen, Holmén jatkaa. Vuonna 2008 Johansson myi osuutensa Holménille ja nyt hän omistaa yrityksestä puolet. Liikevaihto on kehittynyt koko 2000-luvun hyvin. Vuosituhannen alussa oltiin alle kahdessa miljoonassa eurossa ja viime vuonna liikevaihto oli jo 8,3 miljoonaa euroa. Kilpailua on Porvoon seudulla Holménin mukaan ”kiitettävästi”. – Me olemme erityisesti pienurakoitsijoiden suosiossa. Nykyään ihmiset katsovat paljon tietoa netistä, mutta ostohetkellä he haluavat varmistua, ovatko päätelmät oikeita ja siinä asiantuntevalla palvelulla on paikkansa. Holménin tyttären aviomies on yrityksessä töissä ja muut lapset istuvat hallituksessa. Holmén toivoo, että yritys pysyisi myös tulevaisuudessa perheessä. – Mutta eihän sitä ei koskaan tiedä, kun maailma muuttuu niin nopeasti.

StudioLindell

LÖYDÄ OMA UNELMASI .Sisäkuva vanhasta kaupasta.

1994 • 140-vuotisjuhlavuonnaan talousahdingossa oleva Simolin käy läpi suurimmat muutokset historiansa aikana. Henkilöstö supistuu yli 100 henkilöstä 54:een ja yhtiö investoi yli miljoonalla markalla.

1997 • Nykyinen toimitusjohtaja Kaj Holmén nimitetään yrityksen johtoon. 2000-luvulla hänen perheelleen siirtyy myös osake-enemmistö yrityksestä.

2013 • Simolinin liikevaihtoon noin 8,3 miljoonaa euroa. Yrityksessä työskentelee 24 henkilöä. Tätä nykyä 161-vuotias Simolin on vanhin Porvoossa toimiva kauppayritys.

yritysporssi.fi

Yrityspörssi Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle

17


18

Arjessa

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT ALEKSI POUTANEN

Tiesithän, että... Tilaa työntekijöiden veronumerot Työnantaja voi tilata työntekijöidensä veronumerot suoraan Verohallinnolta toimittamalla sinne työntekijöidensä henkilötunnukset. Julkisesta veronumerorekisteristä voi tarkistaa rakennustyömaalla työskentelevän henkilön etu- ja sukunimen sekä hänen veronumeronsa perusteella, onko henkilön tiedot merkitty veronumerorekisteriin. Rekisteriin on merkitty nyt lähes 740 000 henkilöä. Heistä yli 72 000:lla kansalaisuus on joku muu kuin Suomi, tai kaksoiskansalaisuus. Kotikunta ulkomailla on yli kahdellatuhannella työntekijällä.

Verokortti jokaiselle kesätyöläiselle Jokainen kesätöitä tekevä tarvitsee verokortin. Ilman verokorttia palkanmaksu onnistuu, mutta se ei ole saajalleen edullinen. Ennakonpidätys on kortittomalle 60 prosenttia. Ja se on paljon koululaisen tai opiskelijan kassassa. Verokortti verkossa -palvelussa voi asioida vuorokauden ajasta riippumatta. Asioimista varten tarvitaan henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset.

Löydät tärkeät luvut verkosta

Varo viruksia. Yleisin vika tänä päivänä ovat erilaiset haittavirukset, joita jopa ammattirikolliset levittävät tietokoneisiin. Windows XP:n tuen loppuminen tuotti myös koti- ja yrityskäyntejä, kiertävä tietokoneiden korjaaja Tomi Sarkkinen sanoo.

Korjaaja päräyttää paik Tomi Sarkkinen heittää repun selkäänsä ja rientää asiakkaan luokse. Tietokoneen korjaaja tekee koti- ja yrityskäyntejä. Hia Sjöblom

V

hia.sjoblom@yrittajat.fi

Alennuslaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/

Palkkalaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

Verotuksen määräpäivät http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/

altaosa asiakkaista on yksityishenkilöitä, mutta paljon on myös pk-yrityksiä, Tomi Sarkkinen sanoo. Hänellä on kiire metallialan yritykseen, missä tietokoneet ja sorvit kuuluvat alan arkeen. Uusi asiakas tuo tullessaan tuoreita haasteita voitettavaksi viisi vuotta yritystään pyörittäneelle pian valmistuvalle kauppatieteen maisterille ja it-alaa opiskelleelle yksinyrittäjälle, jolla on selkeä haave. – Haluan jossain vaiheessa kasvattaa yritykseni isommaksi niin, että voin palkata työntekijöitä ja itse keskittyä asiakkaiden hankintaan, hän suunnittelee. – Askel siihen on kyllä iso. Työntekijän palkkaaminen edellyttää aikamoista asiakasmäärää. Yksinyrittäjänä minulla on töitä niin paljon kuin pystyn tekemään,

mutta niitä pitäisi olla vielä paljon enemmän, että kynnys kasvamiseen ylittyisi.

Kohti kasvua. Suunta on kuitenkin selvä. Asiakkaita tulee koko ajan lisää. Tieto kulkee suusta suuhun. Markkinointi sujuu netissä. It-osaajan ohjelmoimana yrityksen nimi pomppaa ruudulle ensimmäisten joukossa monella hakusanalla. – Kilpailua käydään verissä päin, mies nauraa ja sanoo, että samantapaisia yksinyrittäjiä on alalla useita. Matkaa laajentamiseen on vielä, vaikka työpäivät venyvät sään-

Paras virusturva on oma pääkoppa. Seikkailut hämärillä sivuilla on syytä jättää väliin. Tomi Sarkkinen

nöllisesti kahdentoista tunnin mittaisiksi. Viikonloput ovat periaatteessa vapaat, mutta puhelin

ALEKSI POUTANEN

KOtitohtori. Tomi Sarkkinen perusti Entertom-yrityksensä vuonna 2009. Kotikäynneillä vakiovarusteina ovat ruuvimeisselit ja aina mukana kulkeva läppäri. Työkalut mahtuvat reppuun ja muutamaan kassiin.

pitää päivystysvalmiudessa. Osa viallisista koneista odottaa korjausta miehen kotona. – Vapaa-aikaa jää vähän. Siitä juttelemme aina välillä avovaimon kanssa isoillakin kirjaimilla. Jos lähden lomalle, ehtyy tulolähdekin samalla.

Miten yrittäjäksi. –Innostus tietokoneisiin tuli pikkupoikana. Purin koneita osiin ja kasasin niitä. Tutkin, mitä ne olivat syöneet ja miten ne toimivat. Sitten lähdin opiskelemaan alaa Oulun yliopistoon. – Yrittäminen kiinnosti. Mietin, missä olen hyvä ja mitkä ovat vahvuuteni. Osaan it:n ja tulen hyvin juttuun ihmisten kanssa. Olen myös tiedonhaluinen. Yhdistin nämä vahvuudet, enkä ole päivääkään katunut. Vaikka kilpailu alalla on kova, Tomi Sarkkinen rakentaa lisää vahvuuksia. Yksi on halvoissa ja kiinteissä hinnoissa. Asiakkaat voivat jo etukäteen varautua oikeankokoiseen laskuun kun tiedetään, että että viruksenpoisto maksaa kuusikymppiä. Kotikäyntilisä pääkaupunkiseudulla on kaksikymppiä. – Monet muut alan veikot tekevät töitä vain tuntiveloituksella. Minulle hinnoittelu tuo joskus tappiota, mutta olen laskenut sen sittenkin kannattavan. Korjaaja vihjaa asiakkaalleen, että kotikorjauksen laskusta saa kotitalousvähennyksen.


Arjessa

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

19

Yritysnumeroiden hinnoittelu uusiksi Joskus mietin ratkaisuja yötä myöten. Enkä laskuta asiakasta tästä aivotyöstä. Tomi Sarkkinen

kalle Korjaajan työpäivä

1

Töitä piisaa niin paljon kuin jaksan tehdä. Yleensä herään kuudelta, keitän kahvit ja syön aamiaisen.

2

Ensimmäisen asiakaskäynnin ajoitan kahdeksan ja yhdeksän väliin. Ehkä huollan koneet, hävitän viruksen ja tarkistan samalla tietokoneen kunnon. Aikaa kuluu tunnista kahteen. Usein vielä poristaan kuulumisia.

3

Kirjoitan laskun, hyvästelen ja hyppään autoon. Näppäilen osoitteen navigaattoriin ja lähden seuraavaan paikkaan. Yhteen päivään mahtuu neljästä viiteen kotikäyntiä. Yritysasiakkaille on varattava pidempi aika.

4

Yritän jossain välissä kuntoilla ja pitää huolta siitä, että syön kunnolla joka päivä. Nämä laiminlyönnit kostautuvat nopeasti.

Monella yrittäjällä on edessään hallinnollinen rumba yritysnumeroremontin takia. Kesäkuun kolmantenatoista tulee voimaan uusi kuluttajansuojalaki, joka koskee muun muassa yritysnumeroiden hinnoittelua. Säännöksellä asetetaan sallitut enimmäishinnat puhelinasioinnille, kun kuluttajat ovat yhteydessä yritykseen jo tehtyä sopimusta koskevissa asioissa. Silloin pu-

heluiden hinnat eivät saa ylittää kuluttajan liittymäsopimuksen hinnoittelua tai hintaa, joka on korkeintaan Viestintäviraston puhelulle määräämä kattohinta. Laskennallinen perushinta on 13.6. alkaen 0,088 euroa minuutilta. – Käytännössä se tarkoittaa, että kun asiakas tilaa jotain puhelimitse, hän voi joutua maksamaan palvelunumeron hinnan. Jos hän myöhemmin reklamoi, peruuttaa

tai irtisanoo tilauksen, puhelun hinta ei saa ylittää perushintaa, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula sanoo. Makkula kehottaa kalliimmin hinnoiteltuja yritysnumeroita käyttäviä yrittäjiä kääntymään operaattoreiden puoleen, jotta asia saadaan järjestykseen ennen kuin laki astuu voimaan. Puhelinoperaattorit ovat jo valmistelleet

erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja uuden tilanteen ratkaisemiseksi. Kaiken pitää olla valmista 13. kesäkuuta mennessä. Makkula muistuttaa myös, että mikäli yrityksessä käytetään kalliimmin hinnoiteltuja palvelunumeroita ja asiakas myöhemmin soittaa niihin jo tilatun asian tiimoilta, voi yrittäjä joutua palauttamaan asiakkaalle liikaa perittyjä puhelumaksuja.


20

Arjessa

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kysymys

Kysymys

Vuoden 2014 alusta luonnollisen henkilön tai kotimaisen kuolinpesän listaamattomalta yhtiöltä saamasta osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata tuloa 8 %:n vuotuista tuottoa vastaavaan määrään asti, kuitenkin enintään 150 000 euroa. Tällaisten osinkojen 150 000 euroa ylimenevästä osasta veronalaista pääomatuloa on 85 % ja verovapaata tuloa 15 %. Jos osinko ylittää 8 %:n vuotuisen tuoton, ylimenevä osa on 75 %:sesti ansiotuloa ja 25 %:sesti verovapaata tuloa. Osinkoa maksavan listaamattoman yhtiön on toimitettava 1.1.2014 tai sen jälkeen nostettavissa olleesta osingosta 7,5%:n suuruinen ennakonpidätys, jos saajana on luonnollinen henkilö tai kotimainen kuolinpesä. Lasketaanko 7,5 % koko osingon määrästä vai vain veronalaisesta osasta?

Mitä eroa on loma-ajan palkalla, lomarahalla ja lomaltapaluurahalla?

Vastaus: Luonnolliselle henkilölle tai kotimaiselle kuolinpesälle maksettavasta osingosta toimitettavan ennakonpidätyksen määrä lasketaan koko osingon määrästä. Osingosta toimitettavan ennakonpidätyksen suuruus on 7,5 %, kuitenkin osingon 150 000 euroa ylittävältä osalta 27 %. Osingon maksajan on seurattava samalle saajalle maksamiensa osinkojen 150 000 euron rajan ylittymistä. Ennakonpidätys on toimitettava edellä kerrotulla tavalla riippumatta siitä, onko osinko saajalleen pääoma- vai ansiotuloa, ja se toimitetaan edellä mainittujen prosenttien suuruisena, ellei saaja esitä osingolle laskettua muutosverokorttia. Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki Kysymys Voiko työntekijän, joka on saanut jo 2 varoitusta, irtisanoa tämän sairausloman aikana?

Vastaus: Sairaus ei muodosta estettä irtisanomistoimitukselle. Usein jopa käy niin, että terve työntekijä saatuaan vihin kokee sairastuvansa ja uskoo ja luottaa, että on kipeytensä aikana erityisessä irtisanomiskiellossa. Tämä luulo on paitsi väärä myös lakiin perustumaton. Erityissuojaa nauttivat raskaana ja perhevapailla olevat, jotka eivät siis ole sairaita, mutta heidän poissaoloperusteensa vuoksi irtisanomismenettelyä on hankaloitettu. Sairaana olevalle lähetetään sähköposti tai kirje irtisanomisesta. Jos ei viestiin reagoi aikaisemmin, irtisanomisaika alkaa 7 päivän kuluttua juosta. Irti-

Kysy mitä vain!

Yrittäjäsanomat etsii vastaukset sinulle tärkeisiin kysymyksiin. Lähetä meille kysymyksesi osoitteeseen: toimitus@yrittajat.fi. sanottavaa on kuultava henkilösyistä ja tuotannollisista syistä johtuvasta irtisanomisperusteesta (ennen irtisanomista). Voidaanko sairasta kuulla? Kyllä voidaan. Poissaolokin voi johtua syystä, jonka johdosta työntekijällä ei ole estettä tulla työpaikalle kuultavaksi. Jos työntekijä ei pääsisi työpaikalle, kuuleminen voidaan tehdä myös sähköpostitse tai postitse ja irtisanominen toimittaa kuten edellä. Sairautta irtisanomisen syynä ei pidä sotkea oikeuteen irtisanoa sairauslomalla. Asianajaja Ilpo Moisala Asianajotoimisto Moisala Ilpo Oy

Kysymys Milloin lopputili pitää maksaa?

Vastaus: Työsuhteen päättyessä työntekijälle maksetaan lopputili, joka koostuu maksamattomasta palkasta ja lomakorvauksesta pitämättömien lomien osalta. Työsopimuslain mukaan lopputili

KESÄkuu

TOUKOkuu

9

23

tulee maksaa työsuhteen päättyessä, eli työsuhteen viimeisenä päivänä. Lopputilin viivästyessä työntekijällä on oikeus saada viivästyskoron lisäksi täysi palkka odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuudelta kalenteripäivältä. Käytännössä lopputilin maksaminen viimeisenä työpäivänä voi olla hankalaa esimerkiksi tuntipalkkaiselle työntekijälle. Lopputilin maksamisesta on mahdollista sopia työsopimuslaista poikkeavasti työsopimuksella tai muulla sopimuksella. On tavallista, että työsopimukseen otetaan ehto, jonka mukaan lopputili maksetaan työsuhteen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä. Tällöin lopputili erääntyy maksettavaksi sopimuksen mukaisesti normaalina palkkapäivänä. Lopputiliä koskeva sopimus voidaan tehdä myös työsuhteen aikana, esimerkiksi irtisanomisen jo tapahduttua. Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Albert Mäkelä

Tärkeät päivät sinulle

Vastaus: Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Loma-ajan palkka lasketaan vuosilomalain mukaan. Palkka perustuu siihen, kuinka paljon työntekijä on työskennellyt edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana. Joissakin työehtosopimuksissa on sovittu muita ehtoja loma-ajan palkan laskemisesta. Vuosilomalaissa ei säädetä lomarahasta tai lomaltapaluurahasta, vaan niiden maksamisesta sovitaan työehtosopimuksissa. Käytännössä lomarahalla ja lomaltapaluurahalla tarkoitetaan samaa asiaa. Nimi ja maksamisen ehdot vaihtelevat työehtosopimuksen mukaan. Mikäli työnantaja ei kuulu minkään työehtosopimuksen piiriin, tämä voi maksaa vapaaehtoisesti työntekijöille lomarahaa tai lomaltapaluurahaa. Tämä ei kuitenkaan ole lain mukaan pakollista. Mikäli lomarahaa tai lomaltapaluurahaa on jo pidemmän aikaa maksettu työntekijöille, voi siitä olla muodostunut vakiintunut käytäntö. Suomen Yrittäjien lakineuvoja Niina Karjunen Kysymys Mitkä voivat olla määräaikaisen työsuhteen perusteet?

Vastaus: Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä perustellusta syystä ole tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Määräaikaisuudelle on aina oltava perusteltu syy, kuten määrätty työ, kausityö, sijaisuus tai tuotantohuiput. Työsopimus voidaan tehdä määräaikaisena, jos työn luonne sitä edellyttää, ja työnantajalla ei ole tarjota pysyvää työtä työsuhteen päättyessä. Usein tällaisia töitä ovat kestoltaan rajoitetut projektityöt ja kausiluontoiset työt. Myös sijaisuus on hyväksyttävä peruste, jolloin työsopimus tulee tehdä vakituisen työntekijän poissaolon ajalle. Jokin muukin asiallinen syy, kuten kysynnän vakiintumattomuus tai joidenkin alojen erityispiirteet voivat olla peruste määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle. Yksittäistapauksissa syyt on aina pystyttävä perustelemaan. Työntekijän aloitteesta määräaikaiseksi tehtyyn sopimukseen ei tarvita syytä. Suomen Yrittäjien lakineuvoja Saija Sampio

KESÄkuu

12

23.5.

9.6.

12.6.

Verotilin tiliote Verotilipalvelussa.

antajasuoritukset ja arpajaisvero: paperisen kausiveroilmoituksen oltava perillä Verohallinnossa. • Toukokuun 2014 työnantajasuoritukset, muut ennakonpidätykset ja lähdeverot sekä vakuutusmaksuvero: paperisen kausiveroilmoituksen oltava perillä Verohallinnossa.

antajasuoritukset ja arpajaisvero: sähköisen kausiveroilmoituksen sekä verojen maksun eräpäivä. • Toukokuun 2014 työnantajasuoritukset, muut ennakonpidätykset ja lähdeverot sekä vakuutusmaksuvero: sähköisen kausiveroilmoituksen sekä verojen maksun eräpäivä.

• Ennakkoveron eräpäivä.

• Huhtikuun 2014 arvonlisävero, merityön-

• Huhtikuun 2014 arvonlisävero, merityön-

KESÄkuu

22

22.6.

• Verotilin tiliote Verotili-palvelussa.


05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittäjä, mYYtkö laskulla? Yksityishenkilöiden maksuhäiriöt lisääntyvät yli 10 prosentin vuosivauhdilla. Jos myyt tuotteita tai palveluita laskulla, maksuhäiriömerkintöjen tarkastus on edullinen vakuutus siitä, että yhteistyöstä saa sovitun korvauksen. Henkilöiden luottotiedot on uusi palvelu, joka kertoo nopeasti ja luotettavasti yksityishenkilöiden maksuhäiriömerkinnät. Raportin hinta on vain 9,90 €. Tarkasta yksityishenkilön luottotiedot osoitteesta: kauppalehti.fi/luottotiedot

Arjessa

21


22

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

YRITYSKAUPPA

Pörssi tuo vipinää kaup Myyjän ja ostajan kohtauspaikka Yrityspörssi on uudistunut. Täysin uudistuneesta palvelusta löydät kauppakohteet, jätät oman ilmoituksen vaivattomasti silloin kuin haluat ja hallinnoit omaa ilmoitustasi sujuvasti. Palvelussa on jo mukana satoja yrityksiä ja kaikki toimii myös mobiililaitteissa.

Asiantuntijat

Uudistuneesta palvelusta löydät myös laajan joukon yrityskaupan asiantuntijoita alueellisesti ja voit helposti ottaa heihin yhteyttä ja viedä asiaasi heidän kanssa eteenpäin. Hae asiantuntijoita eri kriteereillä ja löydät juuri omaan tarpeeseesi sopivan tahon.

Yrityskaupan ABC

Myydään ja ostetaan

Hae myynnissä olevat kohteet tehokkaalla Haulla ja rajaa kohdettasi alueen, hinnan tai toimialan mukaan. Järjestä kohteet vaikka hinnan mukaan ja vastaa kiinnostavaan kohteeseen helposti ja nopeasti. Yhteydenotot välittyvät suoraan ilmoittajalle. Voit myös laittaa Hakuvahdin päivystämään kohteita ja saat ilmoituksen sähköpostiisi hakuusi sopivista kohteista. Tai lisää kiinnostavat kohteet Omiin suosikkeihin ja palaa niihin myöhemmin.

Yrityskauppa on monipolvinen ja hyvinkin pitkäkestoinen hanke tai projekti. Yrityskaupan ABC -osiosta löydät keskeiset sisällöt ja neuvot kaupan eteenpäinviemiseksi ja siinä onnistumiseksi.

Kommentti Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Älä rakasta liikaa yritystäsi Tiedot yrityskauppojen määrästä vaihtelevat. Arvioiden perusteella yrityskauppoja tehdään vuodessa 1 000 – 2 500. Arviointihaarukka on liian laaja. Olkoon totuus sitten mitä tahansa näiden lukujen välillä, se on joka tapauksessa vähän. Yrityskauppoja pitäisi tehdä vuodessa yli 5 000, jotta kaikki eläköityvät yrittäjät saisivat

säntilliseen aikaan yritykselleen jatkajan. Tutkimuksen mukaanhan Suomessa on yli 74 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää. Jo näidenkin lukujen valossa on kummallista, että luotettava tilastointi puuttuu. Iso osa myyntiin tulevista yrityksistä ei kiinnosta ostajia. Niissä

ei ole joko mitään ostettavaa eli ne ovat pieniä yhden miehen tai naisen yrityksiä, tai sitten hintapyyntö on posketon. Ostajia on kuitenkin jatkuvasti enemmän kuin myyjiä. Toivottavasti uudistunut Yrityspörssi onnistuu kokoamaan niin myyjät, ostajat kuin asiantuntijatkin yhteen. On kaikkien etu, kun hajanaisuus poistuu ja yrityskaupat saavat

arvoisensa markkinapaikan. Samalla voi toivoa, että muutkin yrittäjät aktivoituvat, eivät pelkästään eläköityvät. Ideaalitilanteessa myynnissä on jatkuvasti tuhansia yrityksiä. Ostajat poimivat mieleisensä ja yritys kehittyy sekä kasvaa. Yrityksensä myynyt yrittäjä voi puolestaan perustaa taas uuden yri-

tyksen. Paljon puhuttua dynamiikkaa tulee lisää. Kriitikot sanovat, että mitä sitten, jos yritys ei kiinnosta ostajia? Mitä se kertoo yrityksestä asiakkaalle? Tuskin mitään. Sen sijaan se kertoo yrittäjälle, että yritys ei ole nykykunnossa tarpeeksi houkutteleva tai hinta on pielessä. Sekin on arvokas tieto.


23

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrityspörssi Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle

ppoihin

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Kauppa

Ilmoituksen laatiminen

Laadi ilmoitus osoitteessa www.yritysporssi.fi, maksa se saman tien ja ilmoitus on heti julki. Voit lisätä ilmoitukseen kuvia, videoita ja kertoa kohteestasi laajasti. Voit koska hyvänsä muokata ilmoitusta tai ostaa sille lisänäkyvyyttä palvelun etusivulta tai korostaa sen näkymistä listauksissa. Tehosta kauppaasi lehtinäkyvyydellä – saat ilmoituksen jäsenetuhintaan Kauppalehteen ja Yrittäjäsanomiin. Näet myös ilmoituksen katsomiskerrat ja saat yhteydenotot suoraan sähköpostiisi. Ja jos haluat, voit edelleen jättää ilmoituksen myös nimettömänä.

Majoitus, ravintola, elintarvike

SUOMALAISEN KORUBRÄNDIN liiketoiminta - kansainvälistä potentiaalia. Liikevaihto 66 000 €. Työntekijöitä 1. Hinta 20 000 € + varasto n. 50 000 €. Yritys harjoittaa valmistusta, tukkukauppaa ja verkkokauppaa. Ammattimaisesti toteutettu VERKKOKAUPPA Venäjän markkinoille. Toimintaa ulkomailla sekä verkkoliiketoimintaa. Työntekijöitä 1. TERVEYDENHOITOALAN LAITTEIDEN JA TUOTTEIDEN MAAHANTUONTI- ja TUKKULIIKE. Toimintaa koko Suomessa. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat. TOIMISTOTEKNIIKKA-ALAN yritys (myynti ja huolto) Uudellamaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 400 m2. TEKNOKEMIAN TUOTTEIDEN MAAHANTUONTI JA MYYNTIYRITYS. Toimintaa koko Suomessa sekä ulkomailla. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 16 - 20. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 800 000 €. HEVOSTARVIKKEIDEN MAAHANTUONTI/VERKKOKAUPPA. Oma tuotemerkki, laadukas brändi, laajennettavissa kaikkeen hevostarvikekauppaan. Hintapyyntö 20 000 euroa.

Lempivaaran MATKAILUKESKUS Riihimäellä. Liikevaihto 400 000 500 000 €. Työntekijöitä 1 - 5. Omat toimitilat, kiinteistö n. 8,4 ha, rakennukset n. 1 200 m2. Hintapyyntö 945 000 €. KALANJALOSTUSLAITOS KeskiPohjanmaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 300 000 400 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 300 m2. Hintapyyntö 193 000 €. PIKARUOKARAVINTOLA-KAHVILA. Liikevaihto n. 500 000 €. Työntekijöitä 6 - 9. Vuokratut toimitilat 300 m2. Hintapyyntö 85 000 €.

LEIPOMO Etelä-Savossa. Vuokratut toimitilat.

Palvelut, liikenne PARTURI-KAMPAAMO Orimattilassa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 80 m2. Hintapyyntö 100 000 €. Pirkanmaalla toimivan monipuolisen KUVATULOSTAMON/ MAINOSTOIMISTON liiketoiminta. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1 - 2. Vuokratut toimitilat 300 m2. KAUNEUDENHOITOYRITYKSEN LIIKETOIMINTA Helsingin keskustassa. Liikevaihto 600 000 1 000 000 euroa. Vuokratut toimitilat yli 100 m2. Hintapyyntö 420 000 euroa. Tuottava, maineikas KOSMETOLOGINEN HOITOLA (kosmetologiset/ spa-palvelut) Helsingissä. Myös verkkoliiketoimintaa. Vuokratut toimitilat 130 m2. Hintapyyntö 92 000 €.

Myytäviä kohteitamme: Metallituotteiden alihankintaa..................................... 350 000 Kartano hoivapalvelutai matkailukäyttöön ...................... 900 000 Teknisen alan tukkuliike ...................................... 1 800 000 Integroitu animaatiofilmintuotantoyhtiö ........................275 000 Naisten kengät ja laukut ................ 500 000 22-paikkainen hoivapalveluyritys Itä-Suomessa ...........................Tarjous Ravintola Joutsassa .......................... 56 000 Monipuolinen kuntosali ................. 370 000 Valokuvaamo Satakunnassa .....................................36 000 Tuottava rautakauppa.................... 300 000 + varasto Erikoisovien tuotantoyhtiö ............ 900 000 Ilmastointialan yritys ..................... 450 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

LOUNASKAHVILA Keski-Pohjanmaalla. Liikevaihto 200 000 300 000 €. Työntekijöitä 2. Vuokratut toimitilat 300 m2. Hintapyyntö 54 000 €.

Myytäviä kohteitamme:

Rakentaminen LVI-URAKOINTI- JA TARVIKEMYYNTIYRITYS Keski-Suomessa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 250 m2. Hintapyyntö 350 000 €. Osuus MITTAUSALAN yrityksestä (Uudenmaan Saneerausmittaus Oy) Uudellamaalla. Rakennusalan LIIKEIDEA, YRITYSILME (www-sivut, käyntikorttipohja ja mainoslaput) ja YRITYKSEN NIMI. www.sahkosaneeraus.fi

Teollisuus

Yritysvälittäjät

RAKENNUSALAN yritys Uudellamaalla. Liikevaihto 200 000 300 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 50 m2. Hintapyyntö 50 000 €.

Elintarviketukku, Pirkanmaa... 115 000 LVI asennusliike Pääkaupunkiseutu..................199 000 Maahantuonti Länsi-Suomi ...........................250 000 Rengasliike, Itä-Suomi ...........259 000 Keittiökalusteiden valmistus Kaakkois-Suomi .....................495 000 Sähköurakointiliike Uusimaa..................................500 000 Kuljetus- ja nostopalvelut Pohjois-Pohjanmaa ................525 000 Asumis- ja hoivapalvelut Savon-seutu ...........................720 000 Upea vierasvenesatama Varsinais-Suomi .................. 1 700 000 Veneliike /palvelut Länsi-Suomi ........................ 1 700 000

Lisää kohteita löydät sivuiltamme! Ota yhteyttä: Puh. 0207 421150 www.suomenyritysmyynti.fi

LATTIAN-JA SEINÄNPÄÄLLYSTYSALAN URAKOINTIYRITYS PohjoisSavossa. Toimintaa Itä-Suomessa Liikevaihto 3 000 000 €. Työntekijöitä 30. Osaosakkuus mahdollista. Vuokratut toimitilat.

Muut toimialat PAINOTALO Pirkanmaalla, nykyaikaisella kalustolla (Offset + Digi). Vuokratut toimitilat. KIINTEISTÖPALVELUYRITYKSEN LIIKETOIMINTA Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihto 100 000 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat. KAUNEUDENHOITOYRITYKSEN LIIKETOIMINTA Helsingin keskustassa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Vuokratut toimitilat yli 100 m2. Hintapyyntö 420 000 €.

OSTETAAN YRITYKSIÄ Ostetaan TILITOIMISTO Länsiväylän lähistöltä tai Lauttasaaresta. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto n. 60 000 - 120 000 €. Vuokratut toimitilat. Ostetaan TILITOIMISTON osakekanta tai liiketoiminta VarsinaisSuomessa, mieluiten Turussa. Kohdeyrityksen sijainti myös Satakunnassa, Uudellamaalla tai Pirkanmaalla kiinnostaa.

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 12.6.2014

Yrityspörssin ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fi Muita kiinnostavia Siirry helposti muihin mielenkiintoisiin kohteisiin heti ilmoituksen yhteydestä.

Some

Jaa ilmoitukset helposti eteenpäin sosiaaliseen mediaan tai lähetä ne eteenpäin sähköpostilla.

Ilmoituksiin voi vastata ainoastaan sähköisesti Yrityspörssin vastauslomakkeella, joka löytyy ilmoituksen yhteydestä. Vastaukset välittyvät ilmoituksen jättäjälle, joka päättää mahdollisesta yhteydenotosta vastaajaan.


24

YRITYSKAUPPa

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrityskauppa hyppy kasvu Tärkeää on myös, että kullakin alueella on valtakunnalliselle Yrityspörssille selkeä yhteistyötaho. Yhteistyön pitäisi toimia ongelmitta myös yksityisen ja julkisen neuvontapalvelujen tarjoajien välillä. Tilanteelle löytyy hyvä vertaus lääkäripalvelujen maailmasta, yksityisen ja julkisen sektorin rajamailta sielläkin. – Emme tietenkään syö yksityispuolen ruokaa, vaan annamme heille potilaita. Yleislääkäri ohjaa erikoislääkäreille, ELY-keskukselle töitä tekevä Kaskela sanoo.

Parituhatta yritystä vuodessa vaihtaa omistajaa. Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

P

arhaimmillaan yrityskauppa on piristysruiske ja kasvuhyppäys. Syntyy uutta toimintaa ja työpaikkoja. Tähän juuri kannattaisikin siis panostaa. Tuore valtakunnallinen evaluointi kertoo, että omistajanvaihdospalveluja on saatavilla varsin vaihtelevasti eri puolilla Suomea. Parannettavaa siis löytyy. – Esimerkiksi Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla neuvonta toimii paremmin kuin monilla muilla alueilla, sanoo omistajanvaihdosten valtakunnallinen koordinaattori Tapani Kaskela. – Tarjolla on julkisen tahon yritysneuvontapalveluja sekä esimerkiksi yrittäjäjärjestöjen, mutta myös yksityisten yritysten, antamaa neuvontaa omistajanvaihdostilanteisiin. Tärkeää olisi löytää toimiva yhteistyökuvio, jotta neuvonta olisi tehokasta ja alueellisesti tasapuolista. Kaskela peräänkuuluttaa tehok-

Kohti eurooppalaisuutta. Suomi on vähäväkinen ja isokokoinen eurooppalainen maa. Alueelliset

Emme tietenkään syö yksityispuolen ruokaa, vaan annamme heille potilaita. Tapani Kaskela kaampaa yhteistyötä. Jokaisella alueella pitäisi olla aktiivinen vastuuorganisaatio ja pitkäjänteisen rahoituksen turvin toimiva matalan kynnyksen neuvontapiste.

Mitä ovia ostajana availen?

Yrityskaupan vaiheet • Herättely • Valmistelu • Toteutus • Haltuunotto

• Uusyrityskeskus • Yrityspörssi ja muut kauppapaikat • Asiantuntijat • Rahoittajat

papaikkaa. Kaskela visioi, miten kuljemme kohti yhteiseurooppalaisia yrityspörssejä. – Kun omistajanvaihdosten neuvontaa on saatavilla silloin, kun

erot ovat isoja. Tieto myytävänä olevista yrityksistä on hyvä olla helposti saatavissa. Tarvitaan sekä valtakunnallisia että alueellisia yrityspörssejä. Valtakunnasta löytyy kolmisenkymmentä online-kaup-

Homma pelaa Jyväskylässä

>

Työnjako on selvää Jyväskylässä. Yrittäjät pyörittävät yrityspörssiä ja neuvovat yrityksen myyjää. Tuhansien järvien uusyrityskeskus neuvoo ostajaa. – Neuvoja ei voi istua kahdella tuolilla, ajaa samaan aikaan myyjän ja ostajan etuja. Vuoropuhelua voi olla, mutta pelin kulku on selkeää, kun neuvot tulevat eri lähteistä, sanoo uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Jouko Laitinen.

Ovi lu ma kema ailm tto oih miin in

Etsitkö sopivaa kesälahjaa

– Haemme oikeasti jatkajia yrityksille. Tuskin pelkkä sijoittaja meidän neuvojamme kaipaakaan. Vuosittain neuvojenhakijoita on viidestäkymmenestä sataan. Viime vuonna yrityksen ostoon päädyttiin yli kolmessakymmenessä tapauksessa. – Olemme ostajan ja yrityksen sekä sen liiketoiminnan jatkajan asialla, Laitinen linjaa. Neuvontaa annetaan yksilöllisesti, tapauskohtaisesti. Tavoit-

teena on yhdistää oikea myyjä ja ostaja. Hyvän ostajan pitää Laitisen mukaan ennen kaikkea varata tarpeeksi aikaa yrityskauppaan. Onnistunut omistajanvaihdos voi viedä vuosia, vaikka joskus muutama kuukausikin riittää. – Onnistuneessa yrityskaupassa auttaa, jos ostajalla on yrittäjämäinen ote, hän on perehtynyt ostettavaan yritykseen ja sen toimintaan sekä tuntee toimialaa.

YRITTÄJÄN KÄSIKIRJA UUTUUS! Ravista yritystäsi ajoissa!

henkilökunnalle, yhteistyökumppaneille tai asiakkaille?

Jos haluat tietää, miten yritykselläsi meni eilen, katso tilinpäätöstä.

osta vähintään 10 kirjaa*, saat yrityskortilla

10 %

alennuksen!

Jos haluat tietää, miten yritykselläsi menee tänään, katso asiakkaitasi. Jos haluat tietää, miten yritykselläsi menee huomenna, katso työntekijöitäsi. Ravistajat – 10 ohjetta menestykseen

*) Samaa painettua normaalihintaista kirjaa. Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy

59 €

Kysy lisää lahjaideoita lähimmästä myymälästä tai sopimusasiakkaat@suomalainen.com.

(+ alv. 10 %)

Tilaukset:

yrittajat.fi/kirjallisuus/ tai maarit.tahtinen@yrittajat.fi tai 09 2292 2946

Ravistajat-kirja on kirjoitettu yrittäjälle, joka haluaa ravistella omaa yritystään. Kirja antaa yrittäjälle kartan kohti menestystä. Myös niille, jotka ovat perustamassa yritystä, kirja antaa työkaluja oman liikeidean pohtimiseen ja kehittämiseen. Ravistajat-kirja käsittelee suomalaisesta näkökulmasta tärkeää teemaa: miten menestyä ja pysyä menestyvänä yrityksenä? Kuinka selvitä tilanteesta, jossa oman toimialan mannerlaatat ovat nopeassa liikkeessä, mutta suunta ei ole vielä selvillä?


YRITYSKAUPPa

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

un myyvä tai ostava asiakas sitä tarvitsee, on todennäköistä, että yrityskauppojen määrä kasvaa. Toimivan yrityksen ostaminen on hyvä vaihtoehto uuden yrityksen perustamiselle, Kaskela painottaa. – Pk-yritykset ovat merkittävä työllistäjä ja omistajavaihdoskuviot pitäisi ottaa huomioon myös hallitustasolla. TEM:ssä pitää olla selkeä yhdyshenkilö omistajanvaihdosasioille. Yritysten omistajanvaihdosten tilastoinnin tulisi olla osa Tilastokeskuksen tiedonkeruuta. Valtakunnallisen evaluoinnin selvityksen teetti työ- ja elinkeinoministeriön omistajanvaihdosten valtakunnallinen koordinointi.

Yrityksen ostaja! Ole tarkkana! • Hinta ei saa olla älytön, vaan järkevä. • Toimiala mieluummin kehittyvä kuin hiipuva. • Varo vanhan yrityksen raskaita rakenteita. • Ovatko sopimukset ja yhteistyökuviot kunnossa?

25

Työntekijät mukaan uuteen menoon Uusi omistaja pitää ovet auki henkilökunnalle ja asiakkaille. Tullaan tutuiksi ja edetään yhdessä.

KUVAULJAS

Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

P

asi Kinnunen astui oululaisen tilipalveluja ja liiketoimintaosaamista tarjoavan Esmon ruoriin vuoden alussa. Mitä uusi mies teki ensimmäiseksi? – Yrityksen haltuunotto on pitkä ja perusteellinen prosessi. Heti kättelyssä kutsuin koko henkilöstön koolle ja sitten aloitin henkilökohtaiset keskustelut jokaisen kanssa erikseen. Tavoitteena on luoda avoin ja keskusteleva ilmapiiri. Omistajanvaihdos on aina kuitenkin henkilöstölle merkki epäjatkuvuudesta ja muutoksesta. – Kun jää on murrettu, tullaan tutuiksi ja mennään eteenpäin. Olen sanonut, että työhuoneeni on aina auki ja sinne saa pelmahtaa kuin hollitupaan, kun asiaa on. Lisäksi olemme käynnistäneet viikkopalaverikäytännön. Kinnunen törmäsi myös yllätyksiin. Hän sanoo aikaisemmin

Omistaja vaihtui. Vuodenvaihteessa yli kaksikymmentä vuotta toimineet Esmo Oy ja Esmo Economia Oy vaihtoivat omistajaa. Uusi yrittäjä ja toimitusjohtaja Pasi Kinnunen pitää avointa ja keskustelevaa ilmapiiriä tärkeänä voimavarana. Juttukaverina nyt toimistopällikkö Riitta Hiltunen. työskennelleensä yrityksissä, missä tehtiin töitä enemmän ryhmissä, työporukoina ja tiimeinä. Tilitoimistossa tyypillisesti työskennellään itsenäisesti. Jokainen tekijä on asiantuntija, alansa osaaja. – Esmon työntekijöistä osa on yrittäjätaustaisia. He myös ymmärtävät uutta yrittäjää, Kinnunen uskoo.

Pitkä prosessi. Yrityksen ostaja oli toki tehnyt paljon töitä ennen kaupantekoa ja omistajavaihdos-

prosessin aikana. Hän ei suinkaan hypännyt uuteen tilanteeseen sokkona eikä ummikkona. Kinnusella on pitkä yrittäjätausta. Lisäksi hän on toiminut muun muassa Pohto Oy:n sekä PohjoisPohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtajana. Pasi Kinnunen kertoo tavanneensa yrityksen aiemman omistajan Kai Besmondin Pohjois-Pohjanmaan kontaktitapahtumassa viime vuoden maaliskuussa. Siellä hän kuuli miehen aikeista myydä 1990 perustamansa yritykset.

Huhtikuussa herrat kohtasivat koulutustapahtumassa ja asia eteni kahvituokion aikana. – Esmo ja sen tytäryhtiö tilitoimisto Esmo Economia Oy olivat silloin ”hiljaisessa myynnissä”. Tilitoimisto on helppo myydä, mutta liiketoiminnan osaamiseen laajasti panostava Esmo oli hankalampi kaupattava. Siksi myyjä eteni näin. Olen aikaisemminkin pistänyt pyörimään viisi yritystä ja sitten myynyt eteenpäin. Nyt halusin palata yrittäjäksi toden teolla. – Kesäkuussa solmittiin alustava sopimus. Yrityksen haltuunoton suunnitteluun jäi hyvin aikaa. Ehdin tehdä huolella liiketoimintasuunnitelman ja muut yrityksen tulevaisuuteen liittyvät kuviot. Korostan, että henkilöstön osaamiseen ja kehitykseen kannattaa panostaa.

Vinkit uudelle omistajalle • Tutustu henkilöstöön ja asiakkaisiin. • Tee kunnollinen liiketoimintasuunnitelma ja rahoituslaskelma ainakin viiden vuoden tähtäimelle. • Muista, että ostohinnan lisäksi tarvitaan käyttöpääomaa.

Luotettava Kumppani -ohjelma hoitaa toimittajan ja urakoitsijan puolesta tilaajavastuulain edellyttämien tietojen noutamisen eri rekistereistä sekä pitää tiedot aina ajan tasalla ja julkistettuna. Liity nyt yli 32 000 Luotettavan Kumppanin joukkoon. Saat jäsenetuna vuosihinnasta –15 % (norm. 95€+alv.24%).

LIITTYMÄLLÄ LUOTETTAVA KUMPPANI-OHJELMAAN EROTUT EDUKSESI TARJOUSKILPAILUISSA

www.tilaajavastuu.fi/luotettavakumppani


yrityskauppa

26

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Nuoren kaartin esiinmar Yrityskaupat ei ole eläköityvien yrittäjien yksinoikeus. Kauppojen määrä hiljentynyt vauhdikkaan alun jälkeen. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

P

uolet myyntiin tulevista yrityksistä on muiden kuin eläköityvien yrittäjien omistamia. Näin arvioi Suomen Yrityskauppojen toimitusjohtaja Juha Rantanen. Suomen Yrityskaupat Oy on Suomen suurin yrityskauppojen välittäjä. – Nuori polvi perustaa yrityksiä ja myy niitä eteenpäin. Se on erittäin hyvä juttu. Yrityksiin ei suhtauduta enää niin tunteella, Rantanen kuvaa tilannetta. Hänen mukaansa eläköityvien yrittäjien omistamien yritysten myynti on

muutenkin jälkimainingeissa. Suuret ikäluokat ovat jo 65 – 67-vuotiaita. Kauan odotettua buumia ei ole siis tulossa, vaikka Suomessa on 74 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää. –  Markkinoilla on edelleen liian vähän yrityksiä, jotka ovat ostajien kannalta kiinnostavia. Jos myydään vain työpaikkaa, niin ei siitä paljoa kannata maksaa, Rantanen sanoo.

Vauhti hiljeni. Yrityskauppamarkkinat vilkastuivat alkuvuonna heikon viime syksyn jälkeen. Keväämmällä tahti on taas hiljentynyt. Rantanen ei osaa esittää yksittäistä syytä, miksi näin on käynyt. – Kauppoja kyllä neuvotellaan koko ajan, mutta niitä ei saada kloussattua. Rahoituksesta se ei ole kiinni, sillä rahoituksen saaminen on yhtä vaikeaa kuin ennenkin. Myös myyjät ja ostajat ovat liikkeellä. Ehkä kyse on satunnaisvaihtelusta, Rantanen pohtii. Hän ennustaa, että tästä vuodesta tulee viime vuoden kaltainen. Trendinä on ollut kauppahintojen lasku.

vesa-matti väärä

Nuori polvi perustaa yrityksiä ja myy niitä eteenpäin. Se on erittäin hyvä juttu. Juha Rantanen

– Hintapyyntöihin on tullut realismia. Myyjien valveutuneisuus on muutenkin parantunut. Se tarkoittaa, että myyjät alkavat ajoissa miettiä yrityksestä luopumista ja ovat valmiina olemaan yrityksessä neuvonantajatehtävissä myös myynnin jälkeen.

Vanhalla kaavalla. Yleisin yrityskauppamuoto on edelleen liiketoimintakauppa. Skalin talouspäällikkö Markku Immanen sanoo, että osakekauppa on perusteltu, jos myyjällä on joko runsaslukuisesti asiakkaita tai niihin liittyvät sopimukset ovat hankalasti siirrettävissä.

Eurooppa tarvitsee yrittäjiä

Verottaja luottaa kauppahintaan

>

Verottajalla on käytössään yli 50-sivuinen ohje, jolla se voi halutessaan tarkastella tehtyjen yrityskauppojen arvonmäärityksiä. Ohjetta käytetään kuitenkin harvoin. Verohallinnon ylitarkastajan Tiina Rantalan mukaan yrityskaupat ovat muutenkin verottajan kannalta läpihuutojuttuja. – Verohallinnolla tuskin on parempaa tietoa käytössään kuin kaupat tehneillä osapuolilla. Jos osapuolet ovat toisistaan riippumattomia, emme välttämättä edes

laske arvoa, Rantala sanoo. Tilanne muuttuu toiseksi, kun kyseessä on esimerkiksi sukupolvenvaihdos. Verottaja noudattaa kahta kaavaa laskiessaan yrityksen arvoa, mikäli tällainen tarve syntyy. Substanssiarvo on ensimmäinen keino, jolloin yrityksen varoista vähennetään velat. Toinen keino on vähän viilattu tuottoarvolaskelma. – Siinä lasketaan tuottoa kolmen edellisen vuoden tuloksen keskiarvosta, Rantala selvittää.

HALUAISITKO ITSE PÄÄTTÄÄ, KUKA SINUA TAI LÄHEISIÄSI HOITAA?

• Kilpailukyvyn parantaminen ja yrittäjyys ovat avain talouden ja työllisyyden kasvulle • Parempi kilpailukyky byrokratiaa keventämällä

126

Peter Östman Kristillisdemokraattisen edus­ kuntaryhmän puheenjohtaja Kansanedustaja www.peterostman.fi

Kerro mielipiteesi.

WWW.VALITSEVAPAASTI.FI


yrityskauppa

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

rssi

27

Tiesitkö, että...

järki päähän. Suomen Yrityskaupat Oy:n toimitusjohtaja Juha Rantanen kannustaa myyjiä realismiin kauppahinnoissa.

– Tietyissä tilanteissa myyjälle on hyvä asettaa myös kilpailukielto. Hän ei olisi tällöin oikeutettu toimimaan osakkaana tai johtotehtävissä tai muuten asiakashankintaan liittyvissä tehtävissä kilpailevaa toimintaa harjoittavien yritysten palveluksessa kaupan jälkeen. Tyypillisesti kilpailukielto voidaan tehdä kahdeksi, kolmeksi vuodeksi, Immanen kertoo. Immanen on ollut uransa aikana mukana sadoissa yrityskaupoissa. Kuljetusalan yrityksissä siirtyy kaupan yhteydessä yleensä koneita, laitteita ja muuta kalustoa, joiden käypä arvo on lähes poikkeuksetta niiden vallitsevia kirjanpitoarvoja korkeampi. – Kauppahinnan määrittely tulisi toteuttaa yrityksessä huolellisesti laadittavin tuotto- ja substanssilaskelmin, Immanen sanoo.

Kaksi tapaa laskea yrityksen arvo

1

Substanssiarvo

• Substanssiarvo on yrityksen velattoman omaisuuden arvo eli varat miinus velat. • Terveissä ja ostajaa kiinnostavissa yri- tyksissä tuottoarvo ylittää substanssiarvon. • Yrityksen myynti voi olla vaikeaa, jos tuottoarvo alittaa substanssiarvon. • Substanssiarvo on myyjän minimihinta.

Suurin osa ostetuista pieniä

Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekemän tutkimuksen mukaan suurin osa ostetuista yrityksistä on varsin pieniä. Peräti 36 prosentilla ostokohteista oli liikevaihto alle 240 000 euroa. Joka kolmannen ostetun yrityksen liikevaihto on yli miljoona euroa. Ostokohteen mediaani liikevaihto on 430 000 euroa.

Yksin yrittävä ei kiinnosta

• Yrityskaupan takaisinmaksuaika on yleensä 2 – 6 vuotta. Pk-puolella ei ostaja yleensä saa rahoitusta, mikäli takaisinmaksuaika on yli kuusi vuotta.

Suurin osa ostetuista yrityksistä työllistää 2 – 4 henkilöä. Näin on tilanne 36 prosentissa ostokohteissa. Joka viidennessä ostetuista yrityksistä työntekijämäärä on 5 – 9. Yli kymmenen hengen yrityksiäkin on 28 prosenttia. Sen sijaan 0 – 1 henkeä työllistävät käyvät heikoimmin kaupaksi. Ostetuista yrityksistä 16 prosentilla on maksimissaan yksi työntekijä.

• Mikäli yrityksen viimeisimmästä tilinpäätöksestä oikaistu tulos on esimer- kiksi 100 000 euroa, yrityksen tuottoarvo on välillä 200 000 – 600 000 euroa.

Tuttu firma vetää puoleensa

2 Tuottoarvo

• Tuloslaskelmaa oikaistaan niin, että laskettu tulos vastaa ostajan tulevaa tulosta.

• Lopullinen kauppahinta riippuu monis- ta tekijöistä, kuten kauppatavasta, rahoituksesta, toimialasta, yrityksen sijainnista, tilauskannasta jne.

Lähes puolet ostajista tuntee ostokohteen entuudestaan tai on jopa työskennellyt myytävässä yrityksessä.

Ostokohteen liikevaihto ostohetkellä (milj. euroa)

36 % 16 % 14 % 17 % 0 – 0,24 Me

0,25 – 0,49 0,5 – 0,9 Me Me

Toiseksi suosituin keino löytää ostettava yritys on oma perhepiiri. Myös myyjän yhteydenotto mahdolliseen ostajaan pääsee kolmen kärkeen. Joka kymmenes kerta ostaja on löytänyt ostettavan yrityksen itse esimerkiksi lehti-ilmoituksen avulla.

Vain vähän ongelmia Toteutuneet omistajanvaihdokset sujuvat varsin kitkattomasti, ainakin tutkimusten perusteella. Suurimpia ongelmia aiheuttavat arvonmääritys, liian korkea hintapyyntö ja rahoituksen

1 – 1,99 Me

11 %

6 %

2,0 – 4,99 Me

5 + Me

saaminen. Peräti 83 prosenttia pitää omistajanvaihdosta onnistuneena.

Muutoksia tulee – ja hyvä niin Yrityksen toiminta muuttuu heti omistajanvaihdoksen jälkeen. Uusi omistaja tarttuu ensimmäisenä strategiaan ja tavoitteisiin. Myös laadunhallintaan kiinnitetään huomiota. Samoin tuotteisiin ja palveluihin, johtamiseen sekä asiakkuuksiin. Lähde: Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekemä tutkimus omistajanvaihdoksen toteutus ja onnistuminen ostajan ja jatkajan näkökulmasta.

Tänään on hyvä päivä perustaa verkkokauppa Aloita vaikkapa lataamalla suosittu verkkokauppaoppaamme ilmaiseksi sivuiltamme osoitteessa www.mycashflow.fi. Tutustu samalla MyCashflow’n monipuolisiin ominaisuuksiin ja näppäriin toimintoihin. Halutessasi voit perustaa yrityksellesi oman vaivattoman verkkokaupan vaikka saman tien! Lisätietoja MyCashflow’sta ja verkkokaupan perustamisesta saat myynnistämme 020 741 9171, myynti@mycashflow.fi.

Aidosti helppokäyttöinen verkkokauppaohjelma Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin: lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.


28

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

vapaalla Tuomio

vesa-matti väärä

kuluneen kuukauden plussat ja miinukset

Lentävä lause. Kurkistus vuoteen 7 058 osoittaa, että viimeisen suomalaisen viimeiset sanat kuuluivat: ”Jätämme portin auki, mutta Nato-kanta ei ole ihan vielä ajankohtainen.”

Johtajuuden merkki. Kesän minihallitusneuvottelut pitää siirtää HartwallAreenalle, sillä Antti Rinteen porukka päättää -osasto ei mahdu pienempiin tiloihin.

6

kysymystä

Vaaliuurnille. Itsenäisyyspuolueen melskaaminen olisi jotenkin uskottavaa, jos puolueen jäsenet itse tietäisivät, mihin vaaleihin tässä ollaan valmistautumassa.

Tappio. Sveitsi päätti hylätä Ruotsin ilmavoimien ylpeyden, JAS Gripen -hävittäjien oston. Hyvä niin, sillä tiettävästi potkurikoneista on jo edistyksellisempiäkin versioita.

Risto Kivinen: Taantuma ei haukkaa urheilua Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

1

Koulujen lukuvuosi päättyy. Opettajat aloit-

Suvivirsi kajahtaa. Lähes 25-tuntisia työviikkoja paiskivat opettajat pääsevät vihdoin ja viimein 2,5 kuukauden kesälomalle. Sitten onkin taas edessä kuukauden puserrus ennen syyslomaa.

Tabu. Uuden laittoman lakon suunnittelukokouksesta tavoitettu ay-liikkeen johto jyrähtää, että puuttuminen jäsenmaksujen verovähennyksiin rikkoo työrauhan.

tavat monien kadehtiman pitkän kesäloman. Olet sivutoiminen yrittäjä. Eikö lomailu kiinnosta? Kesään kuuluu kotiseutumatkailu perheen kanssa. Pitkät lomat eivät olleet ammatinvalinnan kannustimia. Ihanteeni oli oma urheileva miesopettajani. Hänen esimerkistään päätin, että minustakin tulee sellainen. Työ on mukavaa. Urheilu vei minut myös yrittäjäksi.

2

Miten sinusta tuli sivutoiminen yrittäjä? Urheilu on upeaa. Onneksi taantuma ei ole iskenyt siihen. Suuria tapahtumia ja kisoja on, eikä niissä mukana olevien määrä ole vähentynyt. Ehkä ihmisillä onkin nyt enemmän aikaa urheiluun ja liikuntaan. Suunnistus oli minun lajini. Sitä kautta päädyin kerran hoitamaan Angelniemen Ankkurien rastipäivien tulospalvelua. Sähköinen leimausjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2000 ja hoidin homman. Harrastuksissa käy helposti niin, että kun kerran tekee jonkun urakan ja se onnistuu, sinut pyydetään seuraaviinkin. Sillä tiellä ollaan.

3

Miten onnistut yhdistämään päivätyön ja yrittäjyyden? Kaiken takana on intohimo. Tulospalveluyrittäjänä minulla menee monta viikonloppua vuodessa yrittämiseen. Marraskuu on oikeastaan ainoa hiljainen tällä rintamalla. Talvella on hiihtoa ja hiihdon jälkeen alkavat hölkät. On suunnistusta

ja juoksua. Päivätyöni etuja on, että esimiehet ovat ymmärtäneet liikunnan ja urheilun tärkeyden. Ajankäytön järjestäminen on sujunut mukavasti.

4

Miksi et ryhdy kokopäiväiseksi yrittäjäksi? Pidän päivätyöstäni. Haluan ehdottomasti olla mukana vaikuttamassa nuorten liikunta- ja urheiluhalujen kehittymiseen. Kokopäiväiseksi tulospalveluyrittäjäksi ryhtyminen vaatisi lisää panostuksia. Alalla olisi kyllä mahdollisuuksia. Pitää vaan suunnata katse yhä suurempiin kisoihin. Massatapahtumat, kuten hölkät ja isot juoksutapahtumat, ovat tulospalvelulle sekä haaste että mahdollisuus.

Niin kauan jaksaa tehdä, kun se on hauskaa.

5

Miten suurten tapahtumien tulospalvelun pyörittäminen onnistuu yksinyrittäjältä? Ei se niin yksinäistä olekaan. Teen yhteistyötä muiden tulospalveluja tarjoavien yrittäjien kanssa. Tarvittaessa käytän apupoikia. Tietenkin saman alan yritykset myös kilpailevat keskenään, mutta vahvempaa on kuitenkin yhteistyön tekeminen.

6

Onko koskaan sattunut mokauksia tulos-

palveluissa? Kaikenlaisia kommelluksia ja matkan varrella ratkaistavia ongelmia on kyllä tullut eteen. Sehän on yrittäjän arkea. Esimerkiksi viime vuonna maailmancup-hiihtosuunnistuksessa Ylläksellä jouduttiin yksi kilpailu uusimaan, kun ajanoton vuokratunnistin petti. Vika ei ollut meidän, mutta uusimaan jouduttiin. Eniten tässä kaksoisroolissa harmittaa, että aikaa jää itse asiassa kovin vähän suunnistukseen. Onneksi ehdin sentään pelata sählyä. Koko ajan suunnittelen lisääväni oman kuntoiluni määrää.

Kuka: Risto Kivinen

Perhe: Vaimo ja 3-vuotias Aino sekä 1-vuotias Aleksi. Työt: Luokanopettaja ja urheilukilpailujen tulospalvelujen tuottaja omassa Result Fellows (Tuloshemmot) -yrityksessä. Motto: Jos teet jotakin, tee se täysillä!


29

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Mitä ihmettä? Myydäänkö polttoainetta enemmän kuin vaatteita?

No eihän toki. Tilastokeskuksen mukaan vähittäiskaupan liikevaihdolla mitattuna vaatteita myydään enemmän. Niitä myydään kuitenkin selvästi vähemmän kuin elintarvikkeita ja juomia.

Baanalla

Intensiivisesti yrittäjyyteen pikastartilla

Avannosta biitsille

K

esäkuussa Oulun lähes yöttömässä yössä jysähtää. Toista kertaa järjestettävä startup-tapahtuma Midnight Pitch Festiin odotetaan yli 2 000 kävijää. Startupeille, sijoittajille ja innovaattoreille suunnattu festivaali kokoaa yhteen tämän päivän toimijoita katsomaan tulevaisuuteen. Viime kesänä tapahtuma veti Ouluun 50 sijoittajaa, 70 startupia ja yli 1 200 katsojaa. Nyt pyritään vähintään samaan. Tapahtumassa puhuvat muun muassa pääomasijoitusyhtiö DJF Espritin toimitusjohtaja Stuart Chapman, EK:n johtaja Leena Mörttinen, Nexin Venturesin partneri Artturi Tarjanne ja Helsingin

117

metrin toimistotalosta tulee Suomen korkein. Se rakennetaan Espoon Keilaniemeen. Taloon muuttaa Fortum, jonka tyhjenevä toimistotorni ehkä muutetaan asunnoiksi.

pörssin toimitusjohtaja Lauri Rosendahl. Menneenä keväänä oululainen startup-maailma nousi otsikoihin helmikuussa järjestetyssä esitapahtumassa, jossa startupit pitchasivat avannosta käsin. Kesän kynnyksellä on noustu avannosta, mutta ei lähdetty veden ääreltä. Järjestäjät lupaavat bisnessisällön lisäksi myös viihdettä ja torstai-illalle rantabileet.

Mikä: Midnight Pitch Fest Milloin: Kesäkuun 12. – 13. päivinä Missä: Oulun Nallikarissa Lisätietoa: www.pitchfestoulu.com

Naisyrittäjyyskeskus järjestää Pikastartti yrittäjyyteen -intensiivikurssin kesäkuun alussa. Kahden viikon aikana käydään läpi liikeideat ja toimintasuunnitelmat, tuotteistaminen ja hinnoittelu, pienyrityksen myynti ja markkinointi, tuloslaskelma, tase, verotus sekä pienyrityksen rahoitus, vakuutukset ja luottoriskit. Yrittäjäkurssin aikana osallistujat tekevät omaa liiketoimintasuunnitelmaansa. Kurssista kirjoitetaan kurssitodistus osallistuneille. Lisätietoja Merita Pere, toimisto@nyek.fi, 040 839 2060.

Golf tekee terveeksi Golfia on väitetty pirun keksimäksi vaikeaksi lajiksi. Se on vaikeaa ja samalla rentouttavaa, hyvää terveysliikuntaa. Ylilääkäri, dosentti Jari Parkkari on tutkinut golfin terveysvaikutuksia. Kaloreita kuluu, syke hakkaa ja rasvaa palaa. Golf tekee hyvää myös verenpaineelle. Kajaanin Golf tietää tämän ja tarjoaa 80 täyttäneelle Kainuun Yrittäjille valtakunnan halvinta aloituspakettia ja toivottaa samalla onnea ja terveyttä Kajaaniin. Golf yhdistää yrittäjiä monissa kesätapahtumissa ympäri maan.

Muuallakin tapahtuu Etelä-Karjala Messumatkailua ja ruokaa

Parikkalan Messut 27.6. – 28.6. pe klo 12 – 18 ja la klo 10 – 18 Parikkahallin ja Kirjolan koulu sekä ulkoalueet. Messujen teemana matkailu, puhdas ruoka, Saimaa – Laatokka-yhteistyö, biotalous sekä tietysti paikallinen yrittäjyys ja aktiivinen yhdistystoiminta. Esiintyvät mm. Hilarius Hiiri ja Jannika B. Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.parikkalanmessut.fi.

Etelä-Pohjanmaa Rekkakiertue puolivälissä

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien 75-vuotisjuhlarekka on nyt kiertueensa puolivälissä. Se pysähtyy vielä pe 23.5. Jalasjärven torilla, la 24.5. Kauhajoen Matkahuollon edessä, ti 27.5. Kristiinankaupungin torilla, ke 28.5. Laihian toripaikalla ja pe 30.5. Ilmajoen Tokmannin pihalla. Pysähdysajat ovat arkisin klo 12 – 18 ja lauantaisin klo 10 – 14. Rekassa on joka yrittäjälle tarpeellista tietoa suoraan käyttöön.

Kainuu

Tapahtumaan kannattaa jo ruveta valmistautumaan ja valmentautumaan. Lisätietoja tulee myöhemmin ja lähempänä tapahtumaa. Mutta jo nyt Kalajoen hiekkasärkiltä kaikaa iloisesti: TERVETULOA!

Keski-Suomi Työllisyyspaneeli just nyt

Suuri Työllisyyspaneeli to 22.5. klo 13 – 15 Jyväskylän kaupunginkirjaston Minnansalissa, Vapaudenkatu 39 – 41. Nyt keskustellaan työllisyysnäkymistä ja katsotaan tulevaisuuteen tiukassa paneelissa. Vapaa pääsy!

yrittäjien verkostoitumista. Mukana puuhassa Fennia. Lisätietoja info@ rp-yrittajat.fi.

Golf-kisat Pirkanmaalla

Satakunta

Pirkanmaan Yrittäjien 12. golfkisat 12.6. Tammer-Golfissa Tampereella. Sarjat: 0 –18,4 lyöntipeli, 18,5 – 36 pistebogey, paras scratch, joukkuekisa ja väyläkohtaisia erikoiskilpailuja. Ilmoittautumiset Tammergolfin Golfin caddiemasterille, tammergolf@tammer-golf.fi, 010 423 1800. Paikkoja rajoitetusti.

Kuopion Kv-kilta koolla pe 6.6. klo 11 – 12 Pannuhuoneessa Ravintola Isä Camillossa. Ilmainen tilaisuus kansainvälisille markkinoille tähyäville. Vertaistukea ja vinkkejä verkostoissa. Haastattelijana Mikko Laakkonen. Ilmoittautua voi kesäkuun 2. päivään mennessä yhteyshenkilö Taina Jutilalle.

ELYstä ajankohtaista

Keski-Suomen ELY-keskus järjestää ajankohtaispäivän yrittäjille 5.6. klo 9 – 11.30 Cygnaeus-talossaJyväskylässä. Kahvia ja tietoiskuja luvassa. Ilmoittautuminen 28.5. mennessä seija.sundqvist@ ely-keskus.fi.

LähiTapiola – kesänavaus la 7.6. klo 15 Paltaniemellä, Eino Leino -talon Lystinurmella. Iloinen ja leppoisa kesänavaus Oulujärven maisemissa hyvän musiikin ja hauskan pelailun merkeissä, joissa tanssiaskeleet ja pelien säännöt sovelletaan sujuvasti osallistujien mukaan. Ilmoittautuminen 30.5. mennessä pj. Miariikka Tervonen m.tervonen@kajaani.net.

Keski-Pohjanmaa

Lappi

Joroisiin golfaamaan

Pohjois-Pohjanmaa Tennismestarit haussa

Yrittäjien SM-tennismestaruus haussa 14.6. – 15.6. Nalliportissa Oulussa, Vellamontie 9. Sarjoina kisassa ovat naisten ja miesten yleiset, nelinpeli, +60-sarja (1954 tai aiemmin syntyneet), sekä aloittelijoille suunnattu sarja. Kisan järjestää Oulun Verkkopalloseura. Osallistumismaksut 30 €/kaksinpeli ja 15 €/nelinpeli. Lisätietoja tommi.nissinen@ovstennis. net, 040 040 3507.

Likat lenkille

Markinoinnin treffeille

Rajalla treffataan

Yritystreffit pe 23.5. Centria-ammattikorkeakoulussa Ylivieskassa klo 17 – 20. Upea tilaisuus löytää uusia kauppakumppanuuksia B2B-tapaamisessa. Erityisvieraana Jarkko Kurvinen Plutonista. Lisätietoja heidi.huhtala@yrittajat.fi tai 050 328 1769.

Kolmen maan rajatapaaminen 17. – 18.6. Hotelli Hullussa Porossa Levillä. Konferenssissa kaivellaan rajojen yli työskentelyn kuvioita Pohjoiskalotin alueella. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 23.5. paivi.koivupalo@haparanda.se tai riitta. leinonen@storfjord.kommune.no.

Likkojen lenkki juostaan Oulussa la 16.8. klo 12 – 18. Luvassa on muotinäytöstä, Juha Tapiota, alkujumppaa ja palauttavaa venyttelyä sekä Paras Puku -kisa. Lyhyt lenkki on alle 3 km ja pitkä yli 7 km. Halvimmalla pääsee mukaan, kun ilmoittautuu 15.6. mennessä. Lisätietoja www.likkojenlenkki.fi.

Valmistaudu golfmestaruuteen

Pirkanmaa

Rannikko-Pohjanmaa

Likat lenkille

Verkot kuntoon

Yrittäjien SM Golfmestari ratkeaa elokuussa. Perjantaina 15.8. klo 12 – 18 pelataan Kalajoen upeilla viheriöillä.

Likkojen lenkki Tampereen Stadionilla la 24.5. klo 12 – 18. Lenkin pituudet 3 – 8

Työelämä 2020 ke 11.6. klo 8.30 – 12 ELYkeskuksessa Porissa. Haetaan käytännön näkemyksiä monimuotoisen työyhteisön mahdollisuuksiin. Tilaisuudessa lukuisia puhujia ja odotettavissa mielenkiintoisia keskusteluja. Ilmoittautuminen 4.6. mennessä satu.vaahtio@ely-keskus.fi, 0295 022 083.

Kohti kansainvälisyyttä

Koti ja Puutarha -messut 24. – 25.5. Viitasaaren Hurrikaanihallissa. Esillä vapaa-aikaa, kodintuotteita, puutarhaa… Lisätietoja reijo.siekkinen@gmail.com, 044 064 6270 ja jukka.hallberg@jukkapukka.fi, 0400 246 228.

Yrittäjien SM-joukkuemaraton

Vipinää työyhteisöön

Savo

Hurrikaanihallissa messut

Keuruun yömaraton juostaan pe 18.7. Tapahtuma alkaa klo 18 Keuruun Kurkisaaressa. Tapahtuman yhteydessä juostaan myös Suomen Yrittäjien SM-joukkuemaraton. 31.5. mennessä ilmoittautuneet pääsevät viime tingassa ilmoittautuvia halvemmalla. Koko kisassa on lasten, naisten ja miesten sekä joukkuesarjoja. Lisätietoja risto.solmula@pp.inet.fi, 040 910 8729 sekä www.keuruunyomaraton.fi.

Iloisesti kesään

km. Viihdyttämässä Juha Tapio, Jesse Kaikuranta, muoti- ja hiustrendinäytös, liikuntaa ja Paras Puku -kisa.

Verkostotapaaminen to 22.5. klo 15 Jannen Saluunassa. Luvassa tehokasta

Espoon golfmestarit haussa

Espoon Yrittäjien perinteiset, hyvän tuulen golfmestaruuskilpailut pelataan Espoo Ringside Golfissa to 5.6. klo 8 – 16. Ilmoittautumiset 27.5. mennessä espoon.yrittajat@espoonyrittajat.fi. Lisätietoja kilpailumuodoista ja päivän kulusta verkossa www.espoonyrittajat.fi, 010 422 1400.

AKK:lta yhteistyötä

Ammattikorkeakoulut Axxell ja Luksia kertovat yrittäjille tarkoitetuista palveluistaan pe 23.5. klo 8.15 – 9.30 Smörmagasinetissa Hangon Länsisatamassa. Hyvä mahdollisuus vaihtaa kuulumisia kollegojen kanssa.

Makasiinin makuja

Kesäinen yrittäjäillallinen pe 23.5. klo 20 alkaen Ravintola Makasiinissa, Satamakatu 9, Hangossa. Kesäinen illallinen hyvässä yrittäjäseurassa lähiruuasta nauttien 1860-luvun makasiiniympäristössä. Mukana myös taikuri Kim Wist. Illallisen hinta 20 euroa. Paikkoja rajoitetusti.

Varkauden kauppakamarin perinteiset golfkisat pe 13.6. Kartano Golfin upeissa puitteissa. Pistebogey-kisat miehille ja naisille. Paras scratch-tulos palkitaan kiertopalkinnolla. Lisätietoja anne.paakkonen@konjunktuuri.fi. Ilmoittautumiset 6.6. mennessä info@kartanogolf.fi tai 010 422 2380.

Juhlagolfia

Kallavedelle avecin kera

Varsinais-Suomi

After Wörks AVEC -risteily Kallavedellä Nuorten Yrittäjien Voimalan jäsenille ja heidän aveceilleen ke 2.7. klo 18.45 alkaen. Mukaan mahtuu 60 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset ti 24.6. mennessä mia.hakulinen@ yrittajat.fi.

Uusimaa (Helsinki, Espoo,

Vantaa, Pääkaupunkiseutu) Aamulla kouluun

Pestaamon rekrytointi ja työnantajuus -aamukoulut Helsingissä toteutetaan samansisältöisinä kolmessa TE-toimistossa: Pasilassa, Itäkeskuksessa ja keskustassa Mikonkadun varrella. Tilaisuudet ovat aamuisin klo 8.30 – 9. Aikatauluja ja muita lisätietoja Helsingin Yrittäjät, Marja Kaijala 050 444 0054 ja Kaisa Välivehmas 044 305 1067.

Helsingin Yrittäjien 20-v golfmestaruuskisat ti 3.6. alkaen klo 12 Vuosaaren haastavalla kentällä. Kisat käydään 2/3 tasoituksin naisten ja miesten sarjoissa. Mukana viime vuoden puolustava mestari Mikko Heinonen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset risto.moll@gmail.com.

Saaristossa svengaa

Paraisten Päivien markkina- ja kesätapahtuma 6. – 7.6. Nordkalkin kaivokseen pääsee tutustumaan opastetusti. Tapahtumassa mukana Paraisten kummialus ja vapaaehtoinen maanpuolustus.

Sauvossa tanssahdellaan

Kesätanssit Sauvon Karunan Kalliorannassa ke 16.7. klo 19 – 23. Esiintymässä Aikalisä, Vicky Rosti & Toyboys.

Lisätietoja ja lisää tapahtumia löytyy aluejärjestöjen nettisivuilta.


30 PARHAAT PALVELUT KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

TULOSTINTARVIKKEITA

TILITOIMISTOT

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingistä ja Lohjalta

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

Kirjanpidot, tilinpäätökset, palkanlaskenta, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto Ota yhteyttä ja tule käymään! www.consista.fi www.paritilit.fi

YRITYSPALVELUT

Helsinki 09-6225 715 Lohja 019-321 070

ALoITA vIEnTI AfRIKKAAn! Hanki yrityksellesi asiakkaita Etelä-Afrikasta !

Sinun paikallinen tilitoimistosi

OTA YHTEYTTÄ Arno Lappalainen +358 40 480 6693 www.vientitoimisto.fi

Helsingissä on Consista Oy ja

Lohjalla Paritilit Oy

YRITYSSOVELLUKSET

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133

kari.salko@alma360.fi

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTA

Taloushallinnon ohjelmat • Hinta-laatuvertailun voittaja • Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu Laskutusohjelma

Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

Kirjanpito-ohjelma

Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös TIETOSUUNTIET TA OSUUNTTI AETOS

UU

TI

LASKUTUS

OSTORESKONTRA

KIRJANPITO

PALK ANLASKENTA

NTA ETOSUUNTA PALK ATKIRJANPITO OSTORESKON TRLA A

SKUTUS

TIETOSUUNTATIETOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOTTIETOSUUNTATIE TOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOT

ROUTE-TRACKER A JONEU VOPAIK ANNUS

Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena. Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan • • • •

Kuljetukset ja työt hallintaan Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia Automaattinen seuranta yttö ja tietojen tallennus 24/7 koekä

Tilaa ,90 €/kk 9 3 kk 1

Palkanlaskentaohjelma

Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontraohjelma

Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen.

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com

Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

www.route-tracker.com Soita: puh. 040 966 2067


31

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

resumé

Fakta eller fiktion: Kan det vara sant?! Under programperioden 2014 – 2020 för EU:s strukturfonder blir det lättare för företag att söka stöd. Man kan få 30 procent av stödet i förskott och betalningen lovas inom 90 dagar. Taina Susiluoto från ANM i Maaseudun Tulevaisuus

Vill du ha ett kvitto? Om man inte erbjuder ett kvitto kan höga böter vänta runt hörnet. Ändå är den nya lagändringen fortfarande oklar för en del av företagarna. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi

F

rån och med början av januari har företag varit skyldiga att erbjuda kunden ett kvitto för varje försäljning som betalats kontant eller med betalningskort. Enligt de inspektioner

som skattemyndigheten gjort i mars är kvittotvånget dock fortfarande en ganska oklar sak för företagen. – Under mars genomfördes inspektioner på nästan 1 200 företag. Cirka hälften av dessa företag hade allt i ordning vad gällde kvittona. I huvudsak var företagen också medvetna om den nya lagen och kvittoförpliktelsen. Mest

fanns det brister i kvittouppgifterna, säger överinspektör Liisi Peltokorpi från Skatteförvaltningen. Många hade inte FO-numret eller det officiella namnet i handelsregistret på sina kvitton. Också i märkningarna om mervärdesskatt fanns det brister enligt Peltokorpi. I vår blev det ännu inga sanktioner för bristerna. I fortsättningen kan man åläggas att betala en försummelseavgift på 300 – 1000 euro om man inte gett ett kvitto, säger Liisi Peltokorpi.

En konstig ”ändring”. Företagaren Esa Ylikelloniemi

PARHAAT PALVELUT YRITYSPALVELUT ANI International Limited

EDUSTUKSIA & ALIHANKINTAA ANI International Limited on Hong Kong’ssa toimiva yhtiö. Haemme edustuksia Intian, Kiinan ja Aasian markkinoille. Haluamme yhteistyötä valmistavien yhtiöiden kanssa. Osaamisemme on markkinapaikalla. Teemme myös alihankintaa. Autamme myös organisaatioiden, liiketoiminnan rekisteröinnissä, aloituksessa ja kehittämisessä Aasiassa. Rm. 806, Capitol Centre, 5-19 Jardine’s Bazaar, Causeway Bay, HONG KONG

info@aniltd.net

www.aniltd.net

YRITYSSOVELLUKSET

Tiedot siirtyivät kitkattomasti vanhasta järjestelmästä Lemonsoftiin. Alkuun tarvittiin vain yhden päivän intensiivikoulutus. Kun kaikki tieto on samassa ympäristössä, ei liiketoiminnan tueksi ole kaivattu muita ohjelmistoja.

Toimitusjohtaja Helena Ahlbäck Hioma-aine Oy, Porvoo

Lue lisää, miten Lemonsoft ohjaa metalliteollisuudelle ratkaisuja tuottavan yrityksen omaa tuotantoa ja välitystuotetoimintaa. www.lemonsoft.fi

010 328 1000 I info@lemonsoft.fi I VANTAA I VAASA I JOENSUU

i optikeraffären Proud Optiikka i Helsingfors var medveten om ändringen. – Jag tycker att hela lagändringen är konstig. Jag har alltid erbjudit ett kvitto och så skall man ju också göra, undrar Ylikelloniemi. – Nu har jag ändå börjat vara övertydlig med kvittot, och även om kunden inte vill ha det, säger jag att jag skriver det ändå, så att inget förblir oklart, fortsätter han. Esa Ylikelloniemi erinrar sig att han läst om reformen i kvällstidningarna. – Jag har inte fått någon information eller något brev från Skatteförvaltningen om saken. Visst skulle det vara trevligt att man fick mer detaljerad information om dessa reformer, säger han. Också Dockdoktorn Aino Ihalainen önskar en klarare information från Skatteförvaltningen – helst per brev. – Det kommer så mycket e-post och andra elektroniska meddelanden att jag tycker det vore bra att få information om förändringarna i ett helt vanligt brev. Det skulle man åtminstone säkert öppna, säger Ihalainen.

ALEKSI POUTANEN

Konstig. – Jag tycker att hela lagändringen är konstig. Jag har alltid erbjudit ett kvitto, undrar Esa Ylikelloniemi från Proud Optiikka.

Det kvitto som erbjuds köparen ska innehålla följande uppgifter: • Näringsidkarens namn, kontaktuppgifter och FO-nummer. • Datum då kvittot har tagits fram. • Kvittots identifikationsnummer eller annan identifierande information. • Mängden och arten av varor samt arten av tjänster som har sålts. • Det belopp som har betalats för varorna eller tjänsterna samt beloppet av mervärdesskatt enligt skattesats eller grunden för mervärdeskatt enligt skattesats.

TILITOIMISTOT

90 dagar för sent I Finland anställer 25 procent av företagen inte nya arbetstagare på grund av betalningsförseningar och 13 procent blir tvungna att säga upp personal. Direktör Juha Iskala från Intrum Justitia Oy, som gjort en undersökning om europeisk betalningssed, tycker att situationen är oroväckande. – Även om Finlands siffror alltid har varit bättre jämfört med övriga Europa, går riktningen mot det sämre också hos oss. Risken för kreditförluster har ökat och samtidigt är följderna av betalningsförseningar mycket svåra för många företagare. Det blir likviditetsproblem, räntekostnader och inkomstförluster. De som lider mest av situationen är företagen i SME-sektorn. – Alltså just de företag som är viktigast för affärsverksamhetens tillväxt. Man vet inte riktigt vem man ska lägga skulden för förseningarna på. – Det är fråga om en spiral som drabbar alla. I Finland har den offentliga förvaltningen inte varit ett likadant problem som t.ex. i västra Europa.


32

05/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

LAKISÄÄTEINEN

YEL VAKUUTUS


Yrittäjäsanomat 5/2014