Page 1

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

01/2014

in! e k i o t yy Näin m 26–31 s.

TAMMIKUU

Käänne! Pk-yritysten usko tulevaan alkaa vahvistua. Siitä kertoo muun muassa investointien virkoaminen puolentoista vuoden tauon jälkeen. Katri Vilo ja Eläinmaa Zoolandia on yksi riskinottajista.

4–5

uutiset: Valtteri ei ujostele: Firma pystyyn koululaisena | 8

uutiset: On se kumma, ettei löydy työntekijää | 6–7

MYYNTI: Juha Kalliokoski valtaa markkinoita | 26–27

VESA-MATTI VÄÄRÄ

Pääkirjoitus: Nuoret ovat valmiina haastamaan muut | 3


2

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

TÄNÄÄNKIN MONI KOKEE KASVUN IHMEEN. LähiTapiola Eläkeyhtiö ja Eläke-Fennia yhdistyivät. Kasvua rakennetaan vain käärimällä hihat ja tekemällä työtä. Me rakennamme omalla panoksellamme hyvinvoivaa Suomea. Tuemme yrittäjiä ja työyhteisöjä. Edistämme työhyvinvointia ja kilpailukykyä. Ja kasvatamme noin 18,5 miljardin euron työeläkevarallisuudelle vakaata tuottoa. Näillä keinoilla me rakennamme pohjaa suomalaisille kasvun ihmeille päivittäin. Käärimme hihat Eläke-Fenniassa ja LähiTapiola Eläkeyhtiössä ja yhdistyimme 1.1.2014. Yhdessä me vastaamme yli 700 000 suomalaisen työeläkkeistä. Jatkamme tiivistä yhteistyötä LähiTapiolan ja Fennian työeläkekumppanina, ja palvelumme ovat saatavilla ympäri Suomen. Tervetuloa Eloon.

www.elo.fi


3

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Aiheita: UUTISET:

6|

Mistä tuhansia yrittäjiä? Tietenkin nuorista

S

On mahtava huomata, kuinka ennakkoluulottomia ja innokkaita nuoret ovat. Tilalle tarvitaan kuitenkin tuhansia uusia yrittäjiä, jos yritysten työpaikat halutaan säilyttää. Valtaosa yksityisen sektorin uusista työpaikoista on syntynyt 2000-luvulla pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yritysten määrällä on ratkaiseva merkitys työpaikkojen säilymisessä. Nuorten innostaminen ryhtyä yrittäjiksi onkin niin valtion, kuntien kuin palkansaajienkin yhteinen etu ja jopa velvollisuus. Ei pelkästään yrittäjäjärjestön. Suomen Yrittäjien tavoitteena on kertoa yhä useammalle nuorelle ja opiskelijalle yrittäjyydestä houkuttelevana vaihtoehtona ja pk-yrityksistä hyvinä työpaikkoina. Sillä ei ole sinällään väliä, että perustaako nuori uuden yrityksen vai ostaako jo valmiin liiketoiminnan.

6 | Onko sinulla XP? Katso, miten toimia 7 | Viisas säästää sähkössä tuhansia 12 | Kymmenen kovaa esittelyssä

debatti:

16 |

Tero Vainio vs. Timo Keistinen

17 | Toinen näkökulma palveluihin

Nuoria pitää kannustaa ja heille täytyy jakaa tietoa yrittäjyyden mahdollisuuksista. uomen Yrittäjät ilmoitti viime viikolla ottavansa jatkossa myös opiskelijoita jäseniksi. Se on hieno ele, mutta taustalla on karua faktaa. Yrittäjät nimittäin ikääntyvät vauhdilla. Suomessa on yli 70 000 vähintään 55-vuotiasta yrittäjää. He siirtyvät eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Realistisesti on toki myönnettävä, että suuri osa eläköityvistä yrittäjistä on yksinyrittäjiä, eivätkä heidän yrityksensä välttämättä ole käypää kauppatavaraa.

Yrittäjät kyllästyivät: TE-toimisto on ihan turha

arjessa:

Molempi parempi. On mahtava huomata, kuinka ennakkoluulottomia ja innokkaita nuoret ovat. Siitä yksi osoitus on niin ikään viime viikolla julkistettu uusi Global Entrepreneur Monitor (GEM) -raportti. Raportin mukaan suomalaisesta aikuisväestöstä 44 prosenttia sanoo havainneensa ympäristössään liikeideoita tai bisnesmahdollisuuksia. EU-maissa keskiarvo on 29 prosenttia. Sitten tapahtuu kuitenkin jotain, tai itse asiassa ei tapahdu mitään. Vain reilut kahdeksan prosenttia harkitsee yrityksen perustamista seuraavan kolmen vuoden aikana. Luku jää selvästi EU-maiden keskiarvon alapuolelle. Toisin on nuorilla. Lähes 15 prosenttia 18–24-vuotiaista aikoo perustaa yrityksen seuraavan kolmen vuoden aikana. Se on upea luku! Nuoret tiedostavat, että yrittäjyys antaa mahdollisuuden tiettyyn vapauteen ja samalla menestykseen. He ovat lukeneet ja kuulleet myös useista suomalaisista menestystarinoista. Toisaalta yksi epäkohtakin nousi esiin viime viikon opiskelijajäsenyyden julkistustilaisuudessa. Sieltä täältä tuli kommentteja, että kouluissa kerrotaan varsin nihkeästi yritystoiminnan arjesta. Koulujenkin asenteet ovat muuttuneet, mutta nuoret janoavat tietoa. Sitä heille pitää myös antaa.

18 |

Yrittäjä: Muista käyttää kummia

20 | Miksi yrittäjä kiusaa toista 22 | Tapaa Keijo Keskivertoyrittäjä 24 | Kysy mitä vaan, me vastaamme

MYYNTI:

26 |

Autokaupan prinsiippi: Hyvä palvelu, paljon myyntiä

28 | Näin lisäät myyntiä: 8 neuvoa 30 | Neljä yrittäjää kertoo, kuinka kassa kilisee

vapaalla:

32 |

Koirakin ansaitsee hotellilepoa

Resumé:

35 |

Nyheter på svenska

yrittAJAt.fi: Onko käänne tapahtunut? Kerro, miltä näyttää. Ota kantaa verkossa!

Mikko Simolinna: Hälyttäkää ambulanssi! Kolumni

Mikko Simolinna

mikko.simolinna@yrittajat.fi

Kuulostaa käsittämättömältä, että hyvin toiminut järjestelmä romutetaan.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien puheenjohtaja.

H

iljattain pidetyn Selkäranka-seminaaarin avannut tasavallan presi-

dentti Sauli Niinistö otti kantaa julkisen sektorin kokoon ja valtion tuottavuusohjelman tuloksiin. Presidentin mukaan julkisen sektorin koko on täysin kestämätön eivätkä säästöohjelmat ole tuottaneet riittävästi tuloksia. Yrittäjäpiireissä on presidentin kannanottoja kiitelty, olemmehan jo pitkään esittäneet keinoja, joilla julkisen talouden tehokkuutta ja tuottavuutta voitaisiin nostaa. Lähtökohtamme on, että julkisten palveluiden tuottamiseen voidaan käyttää yksityisiä toimijoita. Kuntapuolella aloitteemme on saanut kasvavaa hyväksyntää

ja monista kunnista löytyy esimerkkejä toimivista ratkaisuista, joissa yrittäjät tuottavat kuntien palveluita. Takaiskujakin on tullut. Kauppalehti uutisoi 14. tammikuuta sairaanhoitopiirien toimista, joilla ne nappasivat ensihoidon kuljetukset itselleen.

Sairaanhoitopiirit saivat uuden terveydenhuoltolain pohjalta sairaankuljetusten järjestämisvastuun. Muutoksen myötä kuntien aiemmin ostohankintoina järjestettyjä sairaankuljetuksia on siirretty sairaanhoitopiirien omiksi toiminnoiksi. Sairaankuljetusliiton puheenjohtajan Tero Vainion mukaan alalta on parissa vuodessa kadonnut yli 150 yritystä. Tämä on johtanut kustannustason nousuun ja

useassa kunnassa myös palvelujen heikkenemiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää kustannusten nousun, mutta sitä perustellaan laadun ja ambulanssien saatavuuden paranemisella. Kuulostaa käsittämättömältä, että hyvin toiminut järjestelmä romutetaan. Viisas ostaja olisi halutessaan pystynyt hankintatoimien kautta vaikuttamaan palvelujen laatuun ja saatavuuteen. Nyt Suomeen rakennetaan kallista järjestelmää, joka taatusti tietää lisäinvestointeja ja kohonneita ylläpitokustannuksia. Koska Suomi kärsii jo nyt merkittävästä julkisen talouden alijäämästä, hankinnat ja kustannusten nousu rahoitetaan velkarahalla. Onko tässä enää mitään järkeä?


4

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Uutiset Yrittäjien usko palautui Si n

iP

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

vesa-matti väärä

en na ne

Erityisesti vientiyritykset alkavat investoida, kotimarkkinoilla vielä hiljaista.

n

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

P

k-yrittäjät ovat odottaneet hyviä uutisia taloudesta kuin kuuta nousevaa. Pieniä signaaleja paremmasta on viime aikoina kuulunut sieltä täältä, mutta helmikuussa julkaistavan pk-barometrin ennakkotiedot kertovat jo käänteestä. Erityisesti vienti- ja alihankintayritykset alkavat nimittäin investoida. Ennakkotietojen perusteella investointeja kuvaava saldoluku on liikahtanut parempaan suuntaan ensimmäisen kerran puoleentoista vuoteen. Samalla vientiyritysten odotukset ovat ottaneet jättimäisen loikan. – Muutos on selvä. Tämä on täysin yhdenmukaista sen kanssa, että Suomen talous lähtee pidempiaikaiselle kasvu-uralle viennin avulla. Muutenhan yritysten ei kannata investoida, koska sen tuotot tulevat viiveellä, sanoo ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä.

Muutos on selvä. Tämä on täysin yhdenmukaista sen kanssa, että Suomen talous lähtee kasvuun viennin avulla. Petri Malinen

Hän laittaa kuitenkin heti perään jarruja innokkaimmille. –  Käppyrä on edelleen miinuksella, koska kotimarkkinat seisovat. Erityisen vaikeaa on rakentamisessa. Miinusmerkki saldoluvussa tarkoittaa, että kokonaisuudessa pk-sektorin investoinnit eivät vielä kasva, hän jatkaa. Eniten investointi-intoa näyttää olevan yrittäjien vastausten perusteella Helsingissä ja ylipäätään pääkaupunkiseudulla. Investointihalukkuutta kuvaava saldoluku nousi alueella plussalle. Näin kävi myös Pohjois-Savossa.

. Petri Malinen Malisen mukaan pk-yritysten uskalluksen kasvu heijastuu kaikkeen. –  Välillisesti se parantaa kuluttajien luottamusta, jolla taas on suora vaikutus kauppaan ja palveluihin.

”Riskiä otettava”. Lietolaisessa Eläinmaa Zoolandiassa päätettiin viime vuoden huhtikuussa panostaa uuteen puuhapuistoon ja leikkipaikkaan. Yhtiö aikoo myös laajentaa kotieläinpihaa viimeistään vuonna 2015. – Olemme tilanneet lapsille viisi laitetta. Mietimme pitkään, mihin meidän pitää keskittyä. Uskomme tähän, sanoo Katri Vilo, joka on yksi perheyrityksen neljästä osakkaasta. Zoolandia hankki ulkopuolista rahoitusta yhteensä 700 000 euroa. Takaus lainalle tuli Finnveralta ja rahat pankista. Myös Ely-keskukselta on tullut tukea. – Rahaa ei ole helpolla saatavissa. Pientä riskiä on kuitenkin otettava. Jos ei ota riskiä, ei myöskään kasva. Nyt on kaikilla todella iso into päällä, Vilo kertoo. Hänen mukaansa Zoolandiassa käy vuosittain 30 000 –35 000 turistia. Suurin osa heistä on suomalaisia. Turistien määrä vaihtelee kuitenkin voimakkaasti sesongin mukaan. Kesäisin työntekijämääräkin nousee yli 30:n, talvisin vakituisia työntekijöitä on 3 – 4. – Meillä on majoitustoimintaa ympäri vuoden. Talvisin tilaisuuksia järjestetään aina lastenkutsuista yritystapahtumiin, Vilo selvittää. Suomen Yrittäjien, Finnveran sekä työja elinkeinominsteriön teettämä pk-yritysbarometri julkaistaan kokonaisuudessaan 10. helmikuuta.

Jatka keskustelua verkossa: www.yrittajat.fi

Kovia heilahteluja ympäri Suomea

>

Pk-yritysten investointihalukkuus ei jakaudu Suomessa tasaisesti. Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla investointeja mittaava saldoluku nousee jopa plussalle. Näin on myös Pohjois-Savossa. Tiedot perustuvat helmikuussa julkistettavaan perinteiseen pkbarometriin. Lappilaiset ja eteläkarjalaiset yrittäjät olivat pessimistisimpiä viime syksynä julkaistussa barometrissa, mutta nyt molemmat maakunnat ovat ottaneet aimo harppauksen positiivisempaan suuntaan. Lapissa uskotaan matkailuun ja kaivan-

naisteollisuuteen. Etelä-Karjalassa luotetaan puolestaan venäläiseen ostovoimaan. Positiivisempia ilmeitä näkyy lähes kaikkialla muuallakin. Eniten usko investointeihin on pudonnut edelliseen barometriin verrattuna Pohjois-Pohjanmaalla. Maakunnan pessimismiin vaikuttavat ict-alan vaikeudet ja irtisanomiset, epävarmuus suurten teollisuuslaitosten kohtalosta sekä ydinvoimalaprojektin hidas lähtökiihdytys. Pudotuksesta huolimatta synkimmät luvut löytyvät Kainuusta, KeskiPohjanmaalta ja Pohjois-Karjalasta.


5

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Faktaa vai fiktiota: S-ryhmä on Tuomiojan

Ota kantaa!

mukaan noussut johtavaan asemaansa ihan pelkillä markkinataloudellisilla ansioilla, ilman vetoapua.

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

Blanccon toimitusjohtaja Kim Väisänen Yrittäjän ytimessä -blogissa.

Juuri nyt:

Investointien kehitys

Ruokaa eläimille. Katri Vilon päivät kuluvat eläinten parissa. Talvella ei turisteja näy, mutta eläimiä pitää hoitaa ympäri vuoden.

10

Neimalalle ylennys

0

-10

1/11 1/12 1/13

1/14

LÄHDE: SY:N PK-BAROMETRI 1/2014

Jussi Järventaus

Anssi Kujala

Antti Neimala

Suomen Yrittäjien hallitus on nimittänyt varatuomari Antti Neimalan, 50, järjestön varatoimitusjohtajaksi.

Investoinnit alueittain Saldoluku, suluissa 2/13

Helsinki

2 (-6)

Pääkaupunkiseutu

4

(0)

Uusimaa

- 6 (-10)

Varsinais-Suomi

- 3 (-8)

Satakunta

- 2 (-13)

Kanta-Häme

- 9 (-6)

Päijät-Häme

- 4 (-16)

Pirkanmaa

- 9 (-16)

Kymenlaakso

- 7 (-13)

Etelä-Karjala

- 7 (-22)

Etelä-Savo

- 2 (-6) 2 (-8)

Pohjois-Savo Pohjois-Karjala

-16 (-14)

Keski-Suomi

- 11 (-17)

Etelä-Pohjanmaa

- 5 (-14)

Pohjanmaa

- 4

Keski-Pohjanmaa

-17 (-17)

(-1)

Pohjois-Pohjanmaa -12 (-2) Kainuu

-18 (-12)

Lappi

- 7 (-22)

Neimalan vastuualueeksi määrättiin talouspolitiikka ja tutkimus, ympäristö- ja energiapolitiikka, osaamis- ja innovaatiopolitiikka, sääntelypolitiikka, kilpailuoikeudelliset asiat ja EU-asiat sekä yritysten kansainvälistyminen. Neimalalle raportoivat johtaja Veli-Matti Lamppu, ekonomisti Petri Malinen ja kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren. Neimala toimii tällä hetkellä Suomen Yrittäjien johtajana. Hän on toiminut järjestössä useissa eri tehtävissä yhteensä noin kymmenen vuoden ajan. Lisäksi hän on työskennellyt muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n pk-johtajana, Keskuskauppakamarin osastopäällikkönä, säädösvalmistelun kehittämishankkeen SÄVYn projektijohtajana ja kahden ministerin erityisavustajana. Varatoimitusjohtajat Neimala ja Anssi Kujala raportoivat toimitusjohtaja Jussi Järventaukselle.

7000+

Suomen Yrittäjien Twittertili @suomenyrittajat on ylittänyt maagisen rajapyykin. Yrittäjillä on Twitterissä nyt yli 7 000 seuraajaa. Kasvuvauhti on ollut kova, sillä viime vuoden toukokuussa seuraajia oli vielä puolet vähemmän. Yrittäjien Twitteriin päivittyvät muun muassa päivittäiset nettiuutiset. Jatkossa voit seurata myös Yrittäjämedioiden päätoimittajan Twitter-tiliä, @kimmokoivikko. Suomen Yrittäjien Facebook-yhteisökin on kasvanut hyvää vauhtia. Viime vuoden lopussa meni 10 000 tykkääjän raja rikki.

LÄHDE: SY:N PK-BAROMETRI 1/2014

Yrittäjä-lehti uudistuu Pk-yrittäjien oma aikakauslehti, Yrittäjä, uudistuu 13. helmikuuta alkaen. Lehti on kokenut täydellisen remontin, niin sisällöllisesti kuin ulkoasultaankin. Uusi lehti on täynnä yrittäjiä kertomassa omasta arjestaan, ilmiöistä, keksinnöistä, menestyksestä ja käännekohdista. Unohtamatta vapaa-aikaa.

Kommentti Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Miten tämä kaikki vaikuttaa minuun? Erityisesti vienti- ja teollisuuden alihankintayritysten usko tulevaan on palautunut. Siitä kertoo pk-barometrin ennakkotieto, jonka mukaan halukkuus investoida on kasvanut ja odotukset viennistä ovat nousseet saldoluvulla mitattuna 15 yksiköllä. Se on paljon. Investointeja tulisi vielä enemmänkin, ellei lainaraha olisi niin tiukassa

tai lainan ehdot kestämättömät. Voidaanko puhua jopa käänteestä? Kyllä. Yrittäjien arviot investointien arvosta ovat laskeneet puolitoista vuotta. Pelkästään kotimaassa toimivat yritykset ovat edelleen varovaisia. Rakentamisessa ei tapahdu mitään. Tosin alueellisetkin erot ovat suuret. Pääkaupunkiseutu porskuttaa jo plussalla, mutta

toisin on esimerkiksi Kainuussa. Miten tämä kaikki sitten vaikuttaa yksittäiseen yrittäjään? Paljonkin. Välillisesti investointien kasvu parantaa kuluttajien luottamusta. Sillä taas on suora vaikutus kauppaan ja palveluihin. Toimialalla on paljon yksinyrittäjiä. Nyt pitää vain toivoa, ettei kukaan keksi enää uutta kriisiä.

Sisällöt on valittu yrittäjien toiveiden mukaan. Yrittäjät halusivat lukijahaastatteluissa lehden kohottavan nimenomaan Me-henkeä. Voit tilata lehden jäsenetuhintaan osoitteesta: http:// www.yrittajat.fi/ fi-FI/yrittaja/


Uutiset 6 Suorat Keksintö paikkaa ison hampaankolon

1 Kysymys: Stick Tech Oy pokkasi Suomen Laatuyhdistyksen innovaatiopalkinnon. Hampaiden paikkaamiseen käytettävä uusi kuitulujitemateriaali everX Posterior toi myös supervoiton: innovaatioiden innovaatio kuuden maan kisassa. Mitä tämä merkitsee yritykselle, toimitusjohtaja Jyrki Kurokallio?

Vastaus: Palkinto on tunnustus täällä tehdylle tuotekehitykselle. Se antaa meille lisää voimaa jatkaa tuotekehittelyä. On mukavaa, kun ulkopuolinen taho, joka vertaa keksintöjä toisiinsa, huomaa meidän tekemämme suuren työn.

2 Kysymys: Voitteko hyödyntää palkintoa esimerkiksi myynnissä ja markkinoinnissa?

Vastaus: Elleivät hammaslääkärit ja -teknikot maailmalla tunnista tämän materiaalin paremmuutta, koko innovaatiosta ei ole varsinaista hyötyä. Se pitää myydä ammattilaisille, ja markkinointia palkinto varmasti vauhdittaa. Hammaslääkärit ja -teknikot ovat meidän asiakkaitamme.

3 Kysymys: Miten palkinto vaikuttaa yrityksen tulevaisuuteen?

Vastaus: Palkintona saadut kunniakirja ja lasipallo asetetaan hyllylle kaikkien näkyville samoin kuin muutamat muutkin aiemmin saamamme palkinnot. Se, että palkinto on näkyvissä, varmasti vaikuttaa ja kannustaa edelleen tuotekehittelyyn, johon olemme panostaneet koko ajan. Tuotekehitys on koko ajan läsnä toiminnassamme ja vahvistaa asemaamme markkinoilla. Se on tärkeää hyvälle yhteistyölle, jota olemme tähänkin asti tehneet Turun hammaslääketieteen laitoksen kanssa.

Jyrki Kurokallio

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Hyvät työntekijät kiv Ari Nakari

Lahikaisen veljekset ovat kypsyneet työkkärin tarjontaan. Hia Sjöblom

M hia.sjoblom@yrittajat.fi

aassa on lähes 300 000 työtöntä. Silti yritykset eivät löydä työntekijöitä. Lappeenrantalaiset yrittäjäveljekset ovat kypsyneet TE-toimiston tarjontaan. – Se ei ole mikään työvoimavirasto, vaan työvoiman varasto, missä keskitytään paperin pyörittelyyn eikä ihmisten työllistämiseen, puuskahtaa Rakennus- ja Saneerauspalvelu Lahikaisen Hannu Lahikainen. – Puskaradio on ainoa, jonka kautta saa tekeviä työntekijöitä, sanoo Mika Lahikainen, jonka Skanfas-yrityksessä valmistetaan julkisivulevyjä. Yli puolet yrityksen tuotteista menee vientiin. Ammattitaitoisen työvoiman saannin vaikeus nousee jatkuvasti esiin Suomen Yrittäjien pkbarometrissa. Vaikka työllistämisvalmiutta olisikin, niin osaavien työntekijöiden löytäminen jarruttaa kehitystä.

Tukien syy. Lahikaisten syyttävät sormet osoittavat järjestelmään ja tukipolitiikkaan. – Liian tiheä turvaverkko ja pimeiden töiden tekemisen mahdollisuus jarruttavat, Mika Lahikainen sanoo ja läväyttää pöydälle laskelman. Sen mukaan perheetön saa ansiosidonnaisen päivärahan päätyttyä peruspäivärahaa korotusosineen lähes 800 euroa kuussa ja asumistukea runsaat 300 euroa. Jos tarjottu palkka bruttona on lähellä kahtatuhatta euroa, työntekijä saa saman verran, kun ottaa korvaukset ja tekee seitsemän päivää pimeitä töitä. – Skanfasissa on viisi työntekijää. Lisää tarvittaisiin. Nyt linjalla on hyviä tekijöitä. Vanhin on 28. Hommat sujuvat. – On haettu työkkärin kautta tekijöitä monta kertaa. Samat tulevat yhä uudelleen. Lyhin solmittu työ-

On liian helppo heittäytyä selälleen sosiaaliturvan verkkoon. Mika Lahikainen

MISSÄ MÄTTÄÄ?. Yrittäjäveljekset Mika ja Hannu Lahikainen ovat suivaantuneet TE-toimistojen tarjontaan. Kunnon työntekijät on kaivettava esiin muilta markkinoilta, he sanovat.

suhde kesti kaksi tuntia. Laiskin hakija lysähti lattialle istumaan, kun ei jaksanut esittäytyä seisten, Mika Lahikainen tulittaa. – Hyvät työntekijät löytyvät muualta, Hannu Lahikainen sanoo. Yksi heistä on Juha Kiiski, jolta rakennusalan työt loppuivat Kotkassa 12 vuoden jälkeen. Työttö-

myys jäi onneksi lyhyeksi. – Kuulin kaverilta tästä firmasta. Hanski lupasi töitä ja muutin Lappeenrantaan.

Näennäishakijoita työkkäristä. Yksi sanoo, että selkään koskee, toinen vihjaa tekevänsä pimeitä töitä henkensä pitimiksi, kolmas

toteaa, että ”en kieltäydy, mutta en ole oikein motivoitunut”. Mitä tekee yrittäjä? Missä ovat sanktiot? Hannu Lahikainen kysyy. Hänen firmansa työllistää 30 henkeä. Lisää tarvitaan. Tukijärjestelmä saa veljeksiltä kyytiä. Mika Lahikainen toteaa, että oikeilla jäljillä ollaan, kun työ-

Microsoft patistelee XP:n käyttäjiä päivittämään

K

un Windows XP-käyttöjärjestelmän tuki pääosin loppuu 8. huhtikuuta, altistaa sen käytön jatkaminen tietoturvariskeille. Microsoft kehottaa XP:tä nyt työasemilla käyttäviä yrityksiä ryhtymään pikaisesti toimenpiteisiin. Yhtiön tietojen mukaan XP-koneita on käytössä neljänneksessä pk-yrityksistä. Ohjelmistojätti kehottaa joko päivittämään käyttöjärjestelmät moderneiksi tai tekemään yhtiön

kanssa sopimuksen mukautetusta tuen jatkamisesta. Jos sopimusta ei tee, XP-koneet toki jatkavat toimintaansa, vaikka päivitysten tulo loppuukin. – Ehdottomasti huonoin vaihtoehto on olla tekemättä mitään, Windows-liiketoiminnan johtaja Tom Toivonen muistuttaa. Kohta 12-vuotias Windows XP on tietoturvaratkaisuiltaan vanhentunut. Sitä ei ole suunniteltu nykyisen verkottuneen työkulttuurin vaatimuksiin ja käyttöjärjes-

telmän alkuperäistä tukemisaikaa on jo jatkettu. Pienenä myönnytyksenä käyttäjille yhtiö on kuitenkin ilmoittanut jatkavansa XP:n virusturvan pitämistä ajan tasalla vuoden 2015 huhtikuuhun asti. Kun XP:n tukeminen keväällä loppuu, altistuu käyttäjä kuitenkin monille tietoturvariskeille. Haittaohjelmien tunkeutuminen tietojärjestelmiin voi aiheuttaa liiketoimintaan pahimmillaan katkoksia, asiakastietojen joutuminen tieto-

murron kohteeksi taas vahingoittaa yrityksen mainetta taloudellisten vahinkojen lisäksi. Viestintäviraston apulaisjohtaja Erka Koivunen toteaa, että tukemattomat XP-koneet on syytä huhtikuun 8. päivän jälkeen irrottaa tietoverkoista. – XP ei ole enää sen jälkeen internet-turvallinen. Microsoft odottaa, että verkkorikolliset hyökkäävät huhtikuisen päivämäärän jälkeen ahkerasti XPkoneiden kimppuun.


Uutiset

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

ven alla?

Ajassa: Tarinoita menestyksestä

Työkkäri vastaa: Kyllä löytyy

>

Kaakkois-Suomen TE-toimiston työnantaja- ja yrityspalveluiden esimies Tiia Piikki vakuuttaa, että hyviä tekijöitä löytyy heidän kauttaan ja yhteistyössä heidän kanssaan. – Etelä-Karjalan lähes 14 000 työnhakijasta noin 3 000 on talonrakennustyöstä kiinnostunutta hakijaa, joista valtaosa on työttömiä. Määrässä näkyy toki kausivaihteluita. Työtarjouksia tehdään koko ajan sekä työttömille että töissä oleville hakijoille. Niillä ei testata aktiivisuutta. Lähtökohtana on työllistyminen.

Vikaa tukipolitiikassa? – Aina kannattaa tehdä töitä. Pitkällä tähtäimellä työnteko turvaa toimeentulon tukia paremmin.

Pimeät työt? – Emme valvo ”pimeitä keikkoja”. Työntekijällä sen sijaan on velvollisuus ilmoittaa kaikki tulonsa. Aiheettomasti maksetut etuudet johtavat yleensä vähintään takaisinperintään.

Sanktioita haluttomuudelle? – Motivaation puute ei sinällään ole sanktioitavaa. Jos käy ilmi, että työnhakija on kieltäytynyt tai toiminut haastattelussa niin, ettei saa töitä, saattaa siitä seurata työttömyysetuuden menettäminen.

Työnhakijat yrittäjien selattaviksi!

• 300 000 työtöntä • enemmän kuin joka

• pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa

kolmas yli 50-vuotias

>

tön saa tienata 300 euroa kuukaudessa, eikä se pienennä korvauksia. – Ilman korvauksen menetystä voisi tienata vaikka 500 euroa, mutta perheettömän perusturvan pitäisi olla pieni ja siksi kannustaa työhön. Muuten meiltä loppuvat veronmaksajat.

Johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä on sitä mieltä, että kehittämisen tarvetta julkisessa työnvälityksessä vielä on. – Nykyaikaan kuuluisi, että yrittäjä voisi itse selata koneellaan TE-toimiston kortistossa olevia ja hakea sieltä sopivaa työntekijää firmaansa. Se kuitenkin edellyttäisi, että ainakin periaatteessa kaikista työnhakijoista olisi tiedot sähköisesti työnantajien saatavilla. – Nythän tilanne on valitettavasti edelleen huono, kun mol.fi-sivuilla on cv-netti-työnhakuilmoitus vain muutamasta prosentista työttömästä työnhakijasta.

Säästä selvää rahaa Yrittäjät seuraavat välinpitämättömästi sähkölaskujaan. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

P

akkasista kärsivät muutkin kuin ladulla sivakoivat kuntoili-

jat. Kasvanut sähkönkulutus näkyy nimittäin suoraan yrittäjien kukkaroissa. Energianhallintapalveluja tarjoavan Skapat Energian johtaja Juhani Vättö sanoo, että pienilläkin toimilla yrittäjä voi säästää yli kymmenen tuhatta euroa vuodessa. – Pelkästään asteiden säätäminen oikein tuo yli 10 prosentin säästöt. Paljon tuotannossaan energiaa käyttävillä yrityksillä lämmitys-

7

kulut voivat olla helposti yli 100 000 euroa vuodessa, Vättö laskee. Hän pitää outona, että yrittäjät eivät viitsi miettiä energialaskun suuruutta. Se maksetaan mukisematta, oli se sitten iso tai pieni. – Ehkä yrittäjä ei ehdi paneutua näihin asioihin, Vättö pohtii. Normaali suositus tuotanto- tai konttoritilojen lämpötilaksi on 21 astetta. Usein

Huippusuosittu Yrittäjän Iltakoulu innostaa jälleen yrittäjiä. Iltakoulut alkavat 6. helmikuuta Porista ja viimeinen Iltakoulu pidetään 26. maaliskuuta Hämeenlinnassa. Siinä välissä karavaani kiertää eri puolella Suomea. Puhujina vuorottelevat Henrik Dettmann (Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja), Rami Aarikka (toimitusjohtaja, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas) ja Tiia Vanhatapio (muotisuunnittelija). Luentojen lisäksi Iltakoulussa on mahdollisuus verkostoitua ”jälki-istunnossa” tilaisuuden päätteeksi. Ilmoittautumiset: www.yrittajat.fi/tapahtumakalenteri

Osakassopimus... Häh? Hyvin tehty osakassopimus ratkaisee monia ongelmia. Yksi niistä voi liittyä esimerkiksi vapaamatkustajiin. Muut tekevät työt, yksi vain lepäilee ja nostaa kuitenkin osinkoja. Epäreilua. Tähän ja moniin muihin kysymyksiin saa opetusta 12. helmikuuta järjestettävässä koulutuksessa. Kouluttajana on asianajaja Uula Nordeswan. Koulutus on Suomen Yrittäjien tiloissa Helsingissä. Ilmoittautumiset viimeistään 4. helmikuuta osoitteessa: www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri

Apua työlakeihin Onko työlaki hanskassa? Jos ei ole, kannattaa tulla kuuntelemaan, miten esimerkiksi työsopimus tehdään oikein, milloin on oikeus olla pois töistä tai miten päätät työsopimuksen. Kouluttajina ovat Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula ja lainopillinen asiamies Atte Rytkönen. Koulutus on Suomen Yrittäjien tiloissa Helsingissä 27. helmikuuta. Ilmoittautumiset viimeistään 18. helmikuuta osoitteessa: www.yrittajat.fi/ koulutuskalenteri

2/2014

Seuraava Numero ILMESTYY 27.2. YRITTÄJÄN ASIAT kohdallaan Lohjalla

sisälämpötila on vähintään 23 astetta. Vättö on törmännyt jopa asiakkaaseen, joka on pitänyt ikkunoita auki, kun sisätiloissa on liian kuuma. – Ylilämpö on todella yleistä yrityksissä. Samalla voisi miettiä, miten yrittäjä hyödyntäisi hukkalämmön. Olemme viisi vuotta paukuttaneet tätä asiaa ja silloin tällöin joku yrittäjä innostuu.

Katso vapaita toimitiloja tai kaupungin tontteja www.lohja.fi/toimitilat www.lohja.fi/tontit

Elinkeinojohtaja Jorma Korhonen jorma.korhonen@lohja.fi 044 374 4302


Uutiset

8

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Valtterista tuli pomo jo ennen teini-ikää 14-vuotias yrittäjä tilaa tuotteensa englanniksi elektroniikkatukuista, hoitaa kirjanpidon ja häipyy asiakastapaamisiin. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

K

Suomen Yrittäjien opiskelijajäsenyys on täyttä totta – opiskelijoiden yrittäjyysyhteisö www.oonmunpomo.fi jäsenmaksu 20 € / vuosi

ävipä eräs ammattikorkeakouluopiskelija taannoin kysymässä työharjoittelupaikkaa Valtteri Uotilan yrityksestä. Työharjoittelijoita ei oteta vielä, mutta itsensä nuori työllistää sujuvasti. Ylistarolainen Valtteri Uotila ei alkuinvestointeja yrityksen perustamiseen tarvinnut; olihan hän ostanut jo pari vuotta aiemmin tietokoneen omilla säästöillään. – Aloin tehdä nettisivuja alaasteikäisenä omaksi ilokseni, ja vähän myöhemmin näin mainoksen, jossa kysyttiin, onko sinussa yritystä. Aloin miettiä, että tästä saisi bisneksen kehitettyä. Huhtikuussa 2012 Uotila perusti toiminimen nettisivujen tekemiseen ja puhelintarvikkeiden myyntiin. Uotteri Design sai alkunsa Etelä-Pohjanmaan 4H-piirin yrittäjyyshankkeen avulla. – Valtteri toi minulle kaikki perustamislaput täytettynä, että laita

nimi tuohon. Katsoin vain, mistä on kyse, isä Turkka Uotila muistelee. Vielä liikevaihto on pysynyt alle 8 500 euron, joten toiminta on arvonlisäverotonta. Uotilan mukaan ensi vuonna tulee jo tiukkaa pysyä rajan alapuolella. – Hoidan yrityksen maksuliikenteen ja kirjanpidon. Isää tarvittiin vain pankkitilin avaamiseen. Ensimmäisen veroilmoituksen tekoon kysyin apua 4H:n NYKY-hankkeesta, toimelias Uotila kertoo. Uotila tekee arkipäivisin töitä tunnin kaksi. Hän postittaa kännykän kuoritilauksia asiakkaille melkein joka päivä. Suurin osa asiakkaista tulee Facebookin kautta.

tosi äkkiä, kun hän laittaa toimeksi. Poika toimi jo ala-asteella opettajien atk-tukena. Myös nuorisovaltuuston jäsenenä ja oppilaskunnan hallituksen rahastonhoitajana toimiva Uotila harrastaa teatteria, musiikkia ja toimii kerhon ohjaajana. – Uudet kaverit saattavat ihmetellä, että onko sinulla yritys. Mutta vanhat kaverit sanovat vaan, että taasko lähdet jonnekin kokoukseen. – Yrittäminen on tosi kivaa, tässä saa itse päättää, mitä tekee. Yläastelaisella Uotilalla ovat yrityksen ja omat lähivuosien suunnitelmat mietittynä: puhelintarvikkeiden verkkokauppa pystyyn ja ilmaisutaiteen lukioon opiskelemaan.

Kannustavasti yrittämisestä.

Moni kaveri on valittanut, ettei mistään saa töitä, vaikka vaihtoehtona olisi perustaa yritys. Valtteri Uotila

Koulua ja asiakastyötä. Valtteri Uotilan perheessä ei ole ollut kokopäiväisiä yrittäjiä, tosin isä valmentaa tennisharrastajia toiminimellä pienimuotoisesti. – Valtteri on luonteeltaan avoin ja sosiaalinen, ja asiat tapahtuvat

Uotila uskoo, että nuoret aloittavat yrittäjät tarvitsisivat neuvontaa erityisesti vero- ja viranomaisasioissa. – Hallinnolliset jutut ovat välillä kovin sekavia. Nuori yrittäjä ihmettelee, ettei koulussa ole kerrottu yrittämisestä mitään. Yhteiskuntaoppi alkaa vasta yhdeksännellä luokalla. – Kahdeksannen luokan valinnaisessa yrittäjyyden kurssissa oli teemana nuori yrittäjyys, olin siinä vaiheessa ollut yrittäjänä vuoden, joten kurssi tuli minulle liian myöhään. – Kouluun tarvittaisiin vierailijoita kertomaan yrittämisestä kannustavasti. Moni kaveri on valittanut, ettei mistään saa töitä, vaikka vaihtoehtona olisi perustaa yritys.

Tervetuloa opiskelijat

>

PEKKA SIPOLA

intoa täynnä. Lakeuden 4H-yhdistyksen vuoden 2012 yrittäjä Valtteri Uotila kannustaa nuoria lähtemään yrittäjiksi.

Suomen Yrittäjien tavoitteena on nyt kertoa yhä useammalle nuorelle ja opiskelijalle yrittäjyydestä houkuttelevana uravaihtoehtona ja pk-yrityksistä hyvinä työpaikkoina. Täysipäiväinen opiskelija, joka on kiinnostunut yrittäjyydestä, voi liittyä Suomen Yrittäjien jäseneksi. – Opiskelijajäsen pääsee osaksi nuorten yrittäjien ja opiskelijoiden yhteisöä, jossa voi kysyä yrittäjyydestä suoraan tuoreilta yrittäjiltä, järjestösihteeri Päivi Laakso sanoo.

Opiskelijajäsenyyden lanseeraustilaisuudessa esiintynyt Suomen Ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Piia Kuosmanen nosti esiin korkeakouluopiskeluun liittyvän ikuisuusongelman. Valmistu ja mene töihin -ajatukseen törmää koko ajan. – Antakaa opiskelijoiden kokeilla yrittämistä opiskelujen aikana, Kuosmanen painotti. Suomen Yrittäjissä on nyt yli 10 000 alle 35-vuotiasta jäsenyrittäjää. Vuonna 2013 liittyneistä uusista jäsenistä peräti 24 prosenttia oli 1980- ja 1990-luvulla syntyneitä.

Jokamiesluokan mittainen startup

F

ennia ja Suomen Yrittäjät ovat käynnistäneet Jokamiesluokan startup -kampanjan suomalaisen yrittäjyyden puolesta. – Jokamiesluokan startup tuo yhteen kokeneista yrittäjistä muodostuvan yritysraadin, yrittäjyyttä

harkitsevat sekä siitä haaveilevat. Kampanja keskittyy ennen kaikkea ihan tavallisiin yritysideoihin. Tarkoituksena on madaltaa yrittäjyyden kynnystä ja auttaa suomalaisia perustamaan yrityksiä, markkinointijohtaja Arto Kämppi Fennialta kertoo.

Kampanja tuo myös esille tosiasioita yrittäjyydestä ja samalla haihduttaa perusteettomia epäilyksiä.

Tukea ja palautetta. Verkkopalvelussa www.jokamiesluokanstartup.fi jokainen yrittäjäkandidaatti

saa palautteen yrittäjäraadilta ja tukea muilta yrittäjiltä. Yrittäjäraati muodostuu hankkeen alkuvaiheessa 20 yrityskummista, jotka ovat kokeneita yrittäjiä,

yritysjohtajia ja elinkeinoelämän vaikuttajia ( yrityskummit.fi). Verkkopalvelu ohjaa yrittäjäkandidaatit yrityksen perustamispalveluihin. Hanke jatkuu koko vuoden 2014 ajan.


Uutiset

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Miksi kantaisin töitä konttorille, kun voin tehdä ne tässä ja nyt? Sonera Sopiva Yrityksille -liittymä, Nokian laitteet ja Office 365 pitävät hommat hanskassa samaan tapaan kuin konttorilla, vei työ tekijänsä minne tahansa. Tilaa omasi: www.sonera.fi/yritys/paketti

Paketti sisältää Lumia 2520 Liikkuva Netti -liittymä • rajaton tiedonsiirto • nopeus jopa 150 Mbit/s Käyttöönottosoitto, arvo 49 €

Sisältää mm. • 50 Gt sähköpostin • jaetut kalenterit • yritys.fi-muotoa olevat sähköpostiosoitteet. alk. 5,50 €/kk/käyttäjä

Lumia 2520 + Liikkuva Netti 4G

37

64 €/kk

24 kk sop. ALV 0 %

Tilaa omasi täältä: www.sonera.fi/yritys/paketti, 0800 134134 (ma-pe 8-16.30), Sonera Kaupat ja Soneran valtuuttamat yrityskauppiaat. Vain yritysasiakkaille. Tarjous on voimassa 28.2.2014 asti.

9


Uutiset

10

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Aleksi POUTANEN

Työkiireet sulavat lauteille Helsinkiläinen Mika Ahonen väsyi luokanopettajan töihin. Intohimoisena saunojana hän osti vuosi sitten Hämeentieltä 1950-luvulta saakka toimineen yleisen saunan. Hermannin sauna ei sammunut. Jatko on asiakkaiden käsissä.

Kuka? Mika Ahonen

Ikä: 39 Perhe: 14- ja 15-vuotiaat tyttäret. Aiemmat työt: Teknisen käsityön opettajan sijainen ja luokanopettaja. Yritys: Toiminimi Mika Ahonen, aputoiminimi Hermannin Sauna. Työllistää ajoittain joitakin sesonkityöntekijöitä. Oma saunasuhde: Pitkä, kiireetön, kuuma, rentouttava. Motto: Elämästä nauttiminen, toisista välittäminen.

Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

juttutuulella Kerrostalon takapihalla palaa kutsuva lyhty. Ketkä käyvät yleisessä saunassa? Etenkin miesten puolella on paljon vakikävijöitä. He tulevat joka viikko samaan aikaan, viipyvät tunteja ja nauttivat. Jotkut rupattelevat, toiset ovat hipihiljaa. On myös paljon uusia kävijöitä. Kävijöiden keski-ikä on kolmen- ja neljänkympin välillä. Markkinoinnin hoidan etupäässä facessa. Tykkääjiä on ilokseni eri puolilta maailmaa. Monet ulkomaalaiset etsivät suomalaisuutta yleisestä saunasta.

Mikä saunomisessa sitten on niin nautinnollista? Yleiseen saunaan voidaan tulla porukalla viettämään yhteistä aikaa. Moni tulee yksin. Saunan syvin anti on kiireettömyydessä. Täällä ei ole vapaata wifiä eivätkä puhelimet tahdo toimia. Lehtiä ja kirjoja on luettavaksi. Saa viipyä pitkään ja toimia oman aikataulun mukaan. Kesällä voi jäähdytellä pihan pergolassa. Tämä ei ole kylpylä, vaan 50-lukulainen rauhallinen sauna, jonka tärkein ominaisuus on erinomainen löyly. Asiakas voi varata hierontaa tai kuppausta Ratanaulana tunnetulta Sanna-Kaisa Ilmariselta.

Miltä hyppy yrittäjyyteen on tuntunut? Tein yli kymmenen vuotta töitä opettajana. Se vei voimia. Mutta vielä enemmän vaikuttivat pitkät kesälomat. En osaa olla tekemättä mitään. Nyt olen oman aikani herra. Suurin osa ajasta kylläkin kuluu saunassa ja tapahtumajärjestelyissä. Se on oma valintani.

Tuleeko yrittäjä toimeen saunottamalla muita? Sauna ei ole mikään kultakaivos. Järjestän lisäksi erilaisia tapahtumia ja tarjoiluja, hoitelen joidenkin festareiden catering-puolta. Tein näitä hommia jonkin verran jo opettaja-aikoina. Järjestän myös erilaisia tapahtumia täällä saunalla. Isompia tilaisuuksia varten saamme käyttää taloyhtiön muitakin tiloja. Ohjelmassa on ollut esimerkiksi teemadiskoja ja vihtamaratoni. Asiakkaat äänestivät parhaat kymmenen eri puulajin vihdoista.

Oletko törmännyt yrittämisen jarruihin? Miesten pukuhuoneen jääkaappi on rakennettu vanhan televisiokaapin sisään. Sinne voi laittaa omat saunajuomat löylyjen ajaksi. Saunasta voi ostaa pientä suolaista ja ykkösolutta. Myisin mieluusti pienpanimoiden saunaoluita, mutta se lopettaisi omien juomien tuomisen, mikä taas kuuluu yleisten saunojen perinteisiin. Perinteet ja sääntely eivät aina toimi yhteen. Nyt mennään näin.

Riittääkö asiakkaita kaikkiin yleisiin saunoihin? Keskinäistä kilpailua ei pahemmin ole. Asiakkaita tuntuu riittävän kaikille. Olen itsekin hurahtanut yleisiin saunoihin toistakymmentä vuotta sitten. Aloitin legendaarisesta Harjutorin saunasta. Sieltä siirryin Arlan saunaan, jossa löylyttelin vuosikaudet. Sitten Hermannin sauna tuli myyntiin.


11

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittäjä. Tehosta tabletilla työpäivääsi!

Nokia Lumia 2520

21

77 €/kk

24 kk (alv. 0 %)

Uusi Nokia Lumia 2520 saa yrittäjän työnteon rullaamaan. Ensimmäisessä Lumia-tabletissa huippusuorituskyky ja Microsoft Windows RT 8.1 -käyttöjärjestelmä. Valmiiksi asennettuna tutut toimistosovellukset: Word, Excel, PowerPoint ja Outlook. Selkeälukuinen Full HD-tasoinen, 10,1 tuuman näyttö. Akun kesto jopa huimat 11 h. Liittymäksi upeaan Lumiaan sopii erinomaisesti DNA Liikkuva Laajakaista Yrityksille -palvelu. Se sai kansallisessa operaattorivertailussa* parhaat arvosanat yritysasiakkailta!

Hanki omasi lähimmästä DNA Kaupasta, soita nopeaan ja maksuttomaan yritysasiakkaiden myyntipalveluumme 0800 302030 tai osta netistä: yrityskauppa.dna.fi

*Epsi-Rating Televiestintä 2013 tutkimus: www.epsi-rating.org


12

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

RAVISTAJAT 14

YRITTÄJÄSANOMAT • 2/2013

RAVISTAJAT

OSA

2/2013  • YRITTÄJÄSANOMAT

15

1/10 1/10

Ravistajissa mukana:

OSA

JUHa HarJU

Näin Ravistajatsarja etenee 1)

Yrittäjäsanomat esittelee helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden ravistajat-yrityksen. samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle.

2)

Yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen.

3)

Yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä ravistajat-listalle. raati seuraa listaa koko vuoden. samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: www.ravistajat.fi

4)

Kovin ravistaja valitaan vuoden kuluttua tammikuussa. valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näkemykset.

Juustoportti pähkinänkuoressa • Juustoportti on Suomen suurin yksityinen meijeriyhtiö. Se ostaa maitoa 30 miljoonaa litraa vuodessa. Siitä kymmenen prosenttia on luomumaitoa ja miljoona litraa vuohenmaitoa. • Yhtiöllä on kolme meijeriä ja kaksi Juustoportti-kahvilaa sekä ruokatehdas Kuopiossa. • Konserni on kasvattanut liikevaihtoaan keskimäärin 17 prosenttia joka vuosi. Viime vuonna liikevaihto kasvoi 20

prosenttia ja sitä edeltävänä vuonna noin 40 prosenttia. Konsernin liikevaihto on noin 40 miljoonaa euroa. • Yhtiöön syntyy yksi uusi työpaikka joka kuukausi. • Juustoportin tuotteista 80 prosenttia on ”hengissä” vielä kahden vuoden kuluttua lanseerauksesta. • Juustoportin tuotteista etenkin vuohenjuustoa on viety myös ulkomaille.

14

YRITTÄJÄSANOMAT • 3/2013

RAVISTAJAT

OSA

3/2013  • YRITTÄJÄSANOMAT

OSA

JARKKO VIRTANEN

Juustoportti on rohkea uudistaja

1)

2) Yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen. Ulla Hiekkanen-Mäkelä

3) Yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä

Ravistajat-listalle. Raati seuraa listaa koko vuoden. Samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: www.ravistajat.fi

4) Kovin Ravistaja valitaan vuoden kuluttua tammikuussa. Valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näkemykset.

5) Aikaisemmin esitellyt yritykset: Juustoportti (helmikuu). annamarja Paloheimo

Juustoportti on murtanut rajaaitoja ja tuonut suomalaisille ison annoksen eurooppalaista ruokakulttuuria.

J

uustoistaan tunnettu jalasjärveläinen Juustoportti ei tule ensimmäisenä mieleen, kun puhutaan todellisesta Ravistajat-yrityksestä. Onkin heti syytä siirtyä aikakoneella yli 20 vuotta taaksepäin. Silloin Suomen meijeriteollisuudessa ovat suljetut markkinat: tuontikiintiöitä, tiukkoja sääntöjä ja sääntelyä sekä käytännössä yksi monopoliyhtiö. Vaikeuskerrointa markkinoille tuloon lisäsi se, että toimialalla oli yli sadan vuoden perinteet ja toisaalta suomalainen ruokakulttuuri oli kehittymätön. Vasta EU-jäsenyys purki ”maan tavan”. – Meidän elämäntapamme on ollut yhtä ravistusta alusta lähtien. Nyt puhutaan paljon luomusta, kasvollisesta omistajuudesta

ja lähiruuasta, mutta me olemme tehneet sitä jo 25 vuotta, sanoo Juustoportin toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari. Alun perin Juustoportti syntyi fiktiivisenä yhtiönä Timo KeskiKasarin ja hänen vaimonsa Marjon lopputyön tuloksena. Juustojen tekemisen historia ulottuu kuitenkin aina vuoteen 1966, jolloin KeskiKasarin vanhemmat hankkivat friisiläishieho Isabellan. – Karjakeittiössä tehtiin juustoja, pakattiin ne Cortinan perään ja lähdettiin kirkolle myymään, toimitusjohtaja nauraa.

tämisestä ja toisenlaisesta tavasta toimia. Markkinoille on turha viedä samaa tuotetta. – Avasimme valtatien varteen kahvilan, jossa vierailijat saivat maistaa leipäjuustoamme. Silloin muut kahvilat olivat hieman toisenlaiset. Yllätyimme, kun kävijät toivoivat vielä enemmän valikoimaa. Siitä se alkoi. Keski-Kasarit matkustivat ahkerasti ulkomailla testaamassa juustoja, katsastamassa laitteistoa ja taistelivat avoimen kilpailun puolesta. Markkinoille alkoi tulla tuotteita, joita Suomessa ei aikaisemmin ollut. Asiakkaat ottivat uudet tuotteet mielihyvin vastaan. – Vuonna 1993 aloimme valmistaa ab-jugurtteja, sen jälkeen kellaroituja juustoja ja mozzarellaa. Kellaroitujen juustojen mestari oli

Juustoportti JalasJärvi Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Nyt puhutaan paljon luomusta, kasvollisesta omistajuudesta ja lähiruuasta, mutta me olemme tehneet sitä jo 25 vuotta.

Timo Keski-Kasari

Sveitsistä ja mozzarellan Italiasta, Keski-Kasari sanoo. – Meillä on käytössä mestari-kisälli-malli. Juustomestareita ei kouluteta yleisesti Suomessa. Olemme myös vieneet työntekijämme katsomaan ulkomaille, miten tuotteita siellä tehdään. Näin syntyy tietty tekemisen kulttuuri, hän jatkaa.

Lähiruokaa ja luomua. Itella Postin liiketoimintajohtaja Pasi Ketonen korostaa Juustoportin merkitystä myös lähi-ruuan tuottajana. – Yrityksen myyntitoiminta on innovatiivista. Lähiruoka ja luomu ovat jatkuvasti läsnä, Ketonen sanoo. Ketosen kanssa samoilla linjoilla on Fennian markkinointijohtaja Arto Kämppi. Hänkin arvostaa Juustoportin lähituotantoa. – Heillä on laajentumissuunnitelmia ruokapuolelle ja se on kunnioitettava tavoite.

• Firma on perustettu vuonna 1993. Valaisintuotantoon vuonna 1997, yleisvalaisimiin vasta vuonna 2006. Innojok on tehnyt design-valaisimia vajaat seitsemän vuotta.

• Innojokin valaisinvalikoimassa on näköergonomisia valaisimia, sisustus-, työtila-, työpöytä-, ulko- ja suurennuslasivalaisimia. Yritys tekee myös valaistussuunnittelua työ- ja asuinympäristöihin. • Innojokin tuotemerkeillä Innolux • Innojok on kerännyt paljon Designilla ja Innosolilla on tunnustusta: muun muasAvainlippu-tunnus. sa Entrepreneur of the Year • Yhtiö panostaa tuotekehityk-yrittäjäkilpailun Uudenmaan seen: 25 työntekijästä 5 – 6 aluevoittaja (2012) ja Red Dot tekee tuotekehitykseen liitty-design-palkinto Innosol Kubo vää työtä. -kirkasvalolaitteelle (2010).

Pasi Ketonen

arto Kämppi

MurroKsesta toIseen. Ledit mahdollistavat, että valaisimen muotoilu voi poiketa täysin totutusta. Mutta ovatko ihmiset halukkaita ostamaan olohuoneen valaisimen, joka on nyrkinkokoinen, tekniikan tohtori Jukka Jokiniemi heittää ajatuksen ilmoille.

Kolme pointtia

Pieni on kaunista. Kaikkien tuotteiden lähtökohtana on aitous ja hyvät reseptit. Sen ovat huomanneet myös kuluttajat. Juustoportin tuotteita löytyy nykyään suurten markettien hyllyiltä eri puolilta Suomea. Yhtiö on myös kasvanut keskimäärin 17 prosentin vauhdilla koko

olemassaolonsa ajan. Konsernin liikevaihto on nyt lähes 40 miljoonaa euroa. – Meillä on omat pienemmät yksikkömme ja jokainen vastaa omistaan. Niin meijerit kuin kahvilatkin. Ihmiset viihtyvät pitkään, kun he ovat pienemmissä yrityksissä töissä ja heitä koulutetaan paljon.

1

Muovannut suomalaista ruokakulttuuria määrätietoisella strategiallaan

2

Kasvava perheyritys, joka palkkaa jatkuvasti uutta työvoimaa

pakattu leipäjuustopurkki, joka säilyy, KeskiKasari kertoo. Yhtiö on myös investoinut suuria summia laitteistoihin, joiden avulla myyntiin on mahdollista valmistaa enemmän säilöntäaineettomia tuoretuotteita. – Tulemme syksyllä ruokapuolelle huikeilla jutuilla monelle osastolle. Meillä on ruokien valmistuksessa hirveästi mahdollisuuksia, Keski-Kasari lupaa.

3

I Innojok

arvostaa tuotekehitystä

sekoita pakkaa! Äänestä suosikkiasi: www.ravistajat.fi

Ravistus: Juustoportti on Suomen suurin yksityinen meijeriMakua kansalle. Juustoportti muuttui 1980- ja 1990-lukujen taitteessa fiktiosta faktaksi. Keski-Kasareita ajoi eteenpäin halu ja into muuttaa suomalaisten makutottumuksia. – Ainakin minä haluan, että

juusto maistuu. Meidän ideologiamme onkin olla välinpitämättömyyttä vastaan. Jo päiväkodeissa opetettiin lapsille, että juusto on tätä, Keski-Kasari kertoo. Hän puhuu paljon uuden kehit-

07/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

RAVISTAJAT

OSA

07/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

OSA

Mikko LehtiMäki

1)

Yrittäjäsanomat esittelee helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden Ravistajat-yrityksen. Samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle.

2) 3)

Yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen.

4)

Kovin Ravistaja valitaan ensi vuoden tammikuussa. Valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näkemykset.

Yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä Ravistajat-listalle. Raati seuraa listaa koko vuoden. Samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: www.ravistajat.fi

Innojok (maaliskuu), Picosun (huhtikuu), Fira (toukokuu) ja St1 (kesäkuu).

Dermoshop pähkinänkuoressa

tarinoista ja pioneereista. Ja sitä se onkin. – Vuonna 1996 verkko oli niin uusi. Minulle tuli eräs 17-vuotias kaveri kertomaan, että on tällainen internet. Keskustelin hänen kanssaan pitkään ja hän teki meidän ensimmäiset kotisivut. Ne olivat aika alkeelliset eikä myynnissä ollut montaa tuotettakaan, Backlund muistelee. Ainakaan rohkeuden puutteesta yrittäjää ei voi siis syyttää. Kesti vielä neljä vuotta, kunnes Backlundkin huomasi, että verkkokaupasta tulisi menestys. Sitä ennen asiakkaat tilasivat tuotteita vanhalla kaavalla: joko puhelimitse tai katalogissa olleella tilauslomakkeella. – Meillä avautui viime vuonna kymmenes kehitysversio verkkokaupasta, Backlund toteaa.

säilynyt: nimittäin laskulla maksaminen. Vaikka verkkokauppa antaa mahdollisuuden yritykselle saada rahat tilille heti, Dermoshopin asiakkaista lähes 80 prosenttia valitsee edelleen laskun. Kassanhallinnan kannalta se ei välttämättä ole paras ratkaisu. – Eräs pankinjohtajakin kommentoi, että toi on erittäin tyhmä juttu. Koko verkkokaupan ideahan on saada rahat heti tilille. Meille ovat kuitenkin ryhmätilaukset tärkeitä ja silloin laskun lähettäminen on järkevin tapa, Backlund perustelee. Hän ei suostu jakamaan neuvoja onnistuneen verkkokaupan pyörittämiseen, mutta kertoo oman yrityksensä filosofian. – Verkkokauppa on rakennettu vain yhden uniikin tuotemerkin eli Dermosilin varaan. Tuotteiden pitää olla kunnossa ja uutuuksia

omistaja ja toimitusjohtaja. Hänen perheensä työskentelee myös yrityksessä. • Vaasan lähellä Korsnäsissä päämajaansa pitävän Dermoshopin liikevaihto oli viime vuonna noin 24 miljoonaa euroa. Yhtiön liiketoiminta on varsin kannattavaa, sillä tulos on keikkunut vuosikausia 3,8–4,1 miljoonan euron välillä. • Korsnäsin lisäksi Dermoshopilla on konttori Helsingissä sekä omat yhtiönsä Virossa ja Venäjällä. Myyntiä on myös Ruotsiin.

Ravistajien asiantuntijaraadin arviot Korsnäsissä päämajaansa pitävästä Dermoshopista ovat lähes identtiset. Kaikki kehuvat toimivaa verkkokaupan konseptia ja erinomaista asiakaspalvelua. – Hyvät tuotteet ja toimiva konsepti, eihän menestykseen muuta tarvita, sanoo Elisan myyntijohtaja Kalevi Westerlund. Hänen mukaansa Dermoshop on oivaltanut verkkokaupan mahdollisuudet jo 90-luvulla ja pitkäjänteisesti kehittänyt omaa verkkokonseptiaan. Erityismaininnan ansaitsevat ryhmätilaukset. – Esimerkillistä on se, että Dermoshopin verkkopalvelu on myös viestintäkanava. Asiakas on keskeisessä roolissa ja vuorovaikutteisuus tuo arvokasta tietoa suoraan tuotekehitykselle.

Kilpailtu ala. Myös Itella Postin liiketoimintajohtaja Pasi Ketonen hehkuttaa Dermoshopin kykyä kommunikoida suoraan loppuasiakkaidensa kanssa. Hänen mukaansa myynti on innovatiivista. – Dermoshop kykenee kasvamaan erittäin kilpaillulla alalla, Ketonen muistuttaa. Finnveran liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo kertoo vielä rahoittajan näkökulman yrityksestä: – Rahoittajaa ihastuttaa yrityksen arvot ja toimintafilosofia, joka kiteytyy hyvin yrityksen toimitusjohtajan sanoihin: ”Järjestys ja luovuus ovat kaksi lempisanaani”. – Menestyvän yritystoiminnan harjoittaminen vaatii molempia: luovuutta ja erinomaista järjestystä. Asioiden hallinta ja hallussapito varmistavat, että luovan ajattelun tulokset toteutuvat tuloksellisesti, Paloheimo muistuttaa.

>

Dermoshop KoRSnäS Kimmo Koivikko

Asiakkaan kiinnostus herää, kun tuotteita ei saa muualta.

Henry Backlund

on lanseerattava melkein joka kuukausi. Lisäksi kauppaympäristön on syytä toimia, toiminnan oltava läpinäkyvää ja asiakaspalvelun pelata. Myös asiakaslehti on meille edelleen tärkeä. Backlundin mukaan noin 100 000 asiakkaalle lähtevä lehti on kallis tehdä, mutta tukee hyvin sähköistä kauppaa ja toisinpäin.

Dermoshopin matka maailmalle on kulkenut reittiä Ruotsi–Viro–Venäjä. Matka ei ole ollut helppo. Vain Virossa kaikki sujuu mallikkaasti. – Ruotsi tuli mukaan yli kymmenen vuotta sitten. Se on kuitenkin täysin eri maailma kuin Suomi. En täysin ymmärrä heidän bisneslogiikkaansa ja miten asiakkaat toimivat. Kuluttajat eivät välttämättä arvosta tietoa tuotteen sisällöstä vaan lankeavat enemmän designiin, sanoo toimitusjohtaja Henry Backlund. Lisäksi Ruotsi oli Suomeen verrattuna jälkijunassa verkkomaksamisessa. Venäjällä on toisenlaiset ongelmat. Dermoshop on panostanut Venäjän-myyntiin tosissaan 2,5 vuotta.

– Venäjä on tällä hetkellä pettymys. Alussa oli paljon esteitä. Ei löytynyt kunnon jakelijaa, eivätkä asiakkaat välttämättä halua kuriiria kotiovensa taakse. Siitä syystä olemme perustaneet sinne erillisiä noutopisteitä, Backlund kertoo. – Tuntuu, että ihmiset eivät ylipäätään uskalla ostaa verkkokaupasta, hän jatkaa. Suomessa sen sijaan Dermoshop hakee kasvua uudella konseptilla, joka lanseerataan syksyllä. Konseptin ideana on tarjota seuroille ja yhdistykselle myyntiin ihonhoitotuotteita. Tuotteet kantavat Mosho-nimeä. Mosho Oy on oma yhtiö. – Seurat ovat kovasti kyselleet niitä ja saavat samalla tuottoja. Tavoitteenamme on saada vielä tänä vuonna 500 yhdistystä asiakkaiksi, Backlund sanoo.

1

enry Backlund myöntää rehellisesti, että hän ei oikein edes tiennyt, mikä internet oli. Siitä huolimatta hänen omistamaansa ihonhoitoja kosmetiikkatuotteita myyvää Dermoshopia pidetään yhtenä suomalaisen verkkokaupan menestys-

jonka jälkeen ne tulevat takaisin Korsnäsiin pakattavaksi ja asiakkaalle lähetettäväksi. Yhtiöllä on tällä hetkellä noin 300 eri tuotetta. Muutos yhtiön alkuajoilta on ollut hurja. Alun perin opettajaksi opiskellut Backlund oli mielessään luvannut, ettei koskaan ryhdy yrittäjäksi. Sen jälkeen hän osti kuitenkin Korsnäsissä olleen ompelimon ja myö-

hemmin perusti solariumliikkeen Turkuun. – Solarium oli kosmetiikka-alan alku. Buumi oli kova ja asiakkaat alkoivat kysellä voiteita, Backlund muistelee. Hän myös huomasi, että ompelimo ei ollut kannattavaa liiketoimintaa ja alkoi kunnolla keskittyä ihonhoitotuotteisiin ja kehitellä omaa konseptia.

– Myin ihonhoitotuotteita sairaaloiden käyttöön ja se oli erittäin kilpailtu ala. Henkilökunta alkoi kuitenkin soitella ja tilata tuotteita omaan käyttöönsä. Se oli Dermoshopin alku. Sairaaloihin sopivat hajustamattomat tuotteet alkoivat kiinnostaa kuluttajia laajemminkin. – Siitä syntyi oikeastaan lopullinen ahaa-elämys, Backlund sanoo.

Vain verkosta. Kuten toimitus-

16

08/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

RAVISTAJAT

Ravistajat-listalle. Raati seuraa listaa koko vuoden. Samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: www.ravistajat.fi

4) Kovin Ravistaja valitaan vuoden kuluttua tammikuussa. Valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näkemykset.

5) Aikaisemmin esitellyt yritykset: Juustoportti (helmikuu), Innojok (maaliskuu).

Pasi Ketonen

Picosun pähkinänkuoressa • Atomikerroskasvatus on suomalainen keksintö, jolla voidaan sulkea kolmiulotteinen pinta täysin. Kaasuilla aikaansaatu kiinteä kalvo menee kappaleen kaikkiin rakosiin.

Kalevi Westerlund

1

Kotimaisen tuotannon ohessa yritys kantaa yhteiskuntavastuuta työllistämällä vajaakuntoisia. Hyöty on kaksipuoleinen. 80 prosenttia tuotannosta on Suomessa.

2

Tuotteiden tekninen elinikä 40 – 50 vuotta. Materiaalin kierrätettävyyttä ei tarvitse miettiä, kun valaisin jatkaa elämäänsä uudessa kodissa.

3

Valon ominaisuudet ovat tärkeimmät, muotoilu seuraa. Design for all -ajattelu: teemme kaikille hyviä tuotteita, myös ns. hankalille tapauksille.

sekoita pakkaa!

Äänestä suosikkiasi: www.ravistajat.fi

hallituksen puheenjohtaja. Työntekijöitä on 40.

• ALD-kalvot voivat olla eristäviä, johtavia, magneettisia tai optisia ominaisuuksia sisältäviä, tai ne voivat suojata syöpymiseltä.

• Yrityksen tulos on ollut plussalla kuusi vuotta, ja se on moninkertaistanut liikevaihtonsa. Viime tilikauden liikevaihto oli peräti 8,3 miljoonaa euroa. Nyt vertailukelpoinen liikevaihto tulee olemaan vähintään 12 miljoonaa euroa.

• Yritys on perustettu vuonna 2004. ALD:n 1970-luvulla keksinyt Tuomo Suntola on Picosunin

• Omistus on Suomessa. Yritys on pystynyt rahoittamaan kasvun itse.

>

ALD-reaktoreita valmistavan Picosunin kaltaisia yrityksiä tarvitaan Suomessa, Ravistajat-raatilaiset kehuvat. Ravistajat-raatilaiset valitsivat Picosunin kymmenen kärkiyrityksen joukkoon, sillä hi-tech-yritys on onnistunut kaupallistamaan suomalaisen innovaation ja tehnyt sen ympärille aidosti kansainvälisen, tuottavan liiketoiminnan, Arto Kämppi Fenniasta perustelee. Pasi Ketonen Itellasta on samoilla linjoilla, hän myös toivoo Suomeen lisää kansainvälistä uutta liiketoimintaa. Tekesin Ulla Hiekkanen-Mäkelälle yritys on hyvin tuttu, sillä Picosun on ollut mukana useissa Tekesin ohjelmissa. – Picosun on onnistunut hyödyntämään kansainvälistä tutkimusrahoitusta ja ollut mukana useissa EU:n tutkimushankkeissa. Yritys on voimakkaassa kansainvälisessä kasvussa ja keväästä 2013 alkaen mukana TEMin Kasvuväylä-ohjelmassa. HiekkanenMäkelä korostaa myös osaavaa hallitusta, jossa on useita ALD-tekniikan ”pioneereja”. – Toimitusjohtaja Juhana Kostamo on itse kirjoittanut Picosunista, että heidän tehtävänään on ”Mahdollistaa puhtaampi maailma atomitasolla!” – Atomitason pinnoitetta voidaan hyödyntää useilla alueilla, muun muassa aurinkopaneeleissa, optiikassa, valaistuksessa, korroosionestossa, puolijohteissa jne. Picosun on alansa kehityksen kärjessä, Hiekkanen-Mäkelä jatkaa. Elisan Kalevi Westerlund kiinnittää huomiota siihen, että yrityksen huippuosaamista hyödynnetään laaja-alaisesti niin opetustyössä kuin teollisuudessakin. – Tämä yhdistettynä maailmanlaajuiseen myynti- ja huoltoverkostoon tekee tästä tarinasta hatun noston arvoisen.

Arto Kämppi

Pasi Ketonen

Ulla Hiekkanen-Mäkelä

Kalevi Westerlund

KASVUA. Picosunin uuteen ALD-reaktoriin mahtuu 400 kiloa partikkeleja pinnoitettavaksi, toimitusjohtaja Juhana Kostamo kertoo.

ALD-pinnoitus pyrkii perusteollisuuteen

E Picosun Nanopinnoitefirma aikoo myydä teollisuudelle ratkaisuja, joiden avulla korroosio jää eilisen murheeksi. Pinnoitetta käytetään yleisesti mikroprosessoreissa. Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Ääniä annettu 4 781

spoossa pääkonttoriaan pitävän Picosunin tuote on atomikerroskasvatusreaktori (ALDreaktori). Reaktoreiden hinnat pyörivät 250 000 ja miljoonan euron välissä. Kyseessä on siis menetelmä, jolla voi sulkea kolmiulotteisen pinnan täysin: kaasuilla aikaansaatu kiinteä kalvo menee kaikkiin kolmiulotteisen muodon rakosiin. – Voimme tehdä matalassa lämpötilassa, joten pinnoite sopii muovimateriaaleille ja nanopartikkeleille. ALD sopii pinnoittamiseen sellaisissa kohteissa, joissa perinteiset menetelmät eivät toimi, Picosun Oy:n Juhana Kostamo kertoo Kirkkonummen tuotanto- ja tutkimustiloissa.

ALD on suomalainen keksintö. Menetelmän keksi Picosunin hallituksen jäsen, tohtori Tuomo Suntola vuonna 1974. Silloin eristekalvoja käytettiin litteänäytöissä. Tuolloin ALD:n parissa työskenneltiin Lohja Oy:ssä. Sen jälkeen teknologia on myyty ulkomaille moneen kertaan. Tänä päivänä Picosunilla onkin noin 50 kilpailijaa ympäri maailmaa. – Ensin tulivat näytöt, aurinkokennot, katalyytit ja vasta 20 vuotta ALD:n keksimisen jälkeen mikroelektroniikka. Nyt pyrimme murtautumaan perusteollisuuteen ja joustaviin rullalta rullalle ajettaviin näytteisiin sekä lääketieteeseen.

Korroosion estossa on hyvä markkinapotentiaali, sillä nykymenetelmä ei pysty pinnoittamaan kappaleita joka puolelta.

asiakkaita oli IBM:stä lähtien. – Suurin osuus myynnistä menee Aasiaan, vienti on 95 prosenttia. Picosunin strategia on mennä tutkimuksen kautta tuotantoon. Asiakas maksaa vasta, kun he hyväksyvät laitteen tuotantokäyttöön. – Pärjäämme kilpailussa designin ja laitteiden hyvän toimivuuden avulla. Yleensä pystymme tuomaan asiakkaillemme kustannussäästöjä silloin, kun tehtaita ja linjoja rakennetaan. Tällä hetkellä ALD-reaktoreita käytetään eniten mikroelektroniikassa. – Pystymme tuomaan ALD:n niin edulliseksi, että sitä kannattaa käyttää perusteollisuudessa. Parhaimmillaan voimme saada aikaiseksi merkittävimmän nanotekno-

logian, joka Suomesta on lähtenyt maailmalle. Picosunin tavoitteena on mullistaa useaa teollisuudenalaa yhtä aikaa. – Vuonna 2007 Intel ilmoitti, että yhtiö tekee mikroprosessorinsa ALD:n avulla. Voi ajatella, että mitä Intel edellä, sitä pienet perässä, Kostama intoilee.

Näin kalvo tehdään. Korkean teknologian firman 40 työntekijästä peräti 14 on tohtoreita. Tuotekehitys viekin ison osan Picosunin resursseista ja 21 prosenttia liikevaihdosta viime vuonna. Atomikerroskasvatuksessa höyrystetyt kaasut syötetään yksi kerrallaan kohteeseen, niin että kaasujen välissä tehdään huuhtelu typellä. Kaasut kasvatetaan koh-

teen pintaan vuorotellen, jotta joka paikkaan tulee sama paksuus. Reaktorikammio on lämmitetty lämpötilaan, jossa kaasut muodostavat kiinteän kalvon. – Lyhyesti sanottuna, teemme kaasusta kiinteitä kalvoja atomikerros kerrallaan, Kostama selventää prosessia. ALD:llä voi pinnoittaa metalleja, piikiekkoja, piirilevyjä, lasiyhdisteitä (näyttöjä), muoveja, pulvereita sekä joustavia polymeereja, kuten nanosellua ja grafeenia. – Mielenkiintoisia ovat joustavat näytöt. Aasiassa täysivärinen teräväpiirtolaatuinen e-paperi on jo hyvin pian kuluttajien saatavissa.

sovelluskohteena lähivuosina. Korroosion estossa on hyvä markkinapotentiaali, sillä nykymenetelmä ei pysty pinnoittamaan kappaleita joka puolelta. – Kromaus on ympäristölle vahingollista, ja sen käyttö jatkossa vähenee. Olemme saaneet EU-projektissa aikaiseksi hienon prosessiketjun, jolla voimme sulkea pinnat. Tämän avulla moninkertaisesti ylitimme autoteollisuuden kestovaatimukset. Kostamo laskeskelee, että potentiaalia on, sillä maailman bruttokansantuotteesta menetetään tuntuvia osuuksia korroosion vuoksi. Toinen mielenkiintoinen sovellus on sähköauto. – ALD voi tehdä akun suojauksen niin, että se on stabiili eikä räjähdysvaaraa ole.

Kolme pointtia

1 2 3

”Pystymme tuomaan ALD:n niin edulliseksi, että sitä kannattaa käyttää perusteollisuudessa. Voimme saada aikaiseksi merkittävimmän nanoteknologian, joka Suomesta on lähtenyt maailmalle.” Picosunin strategia on mennä tutkimuksen kautta tuotantoon. Picosun myy ALD-järjestelmiä. tulevaisuudessa huolto- ja ylläpitosopimukset sekä jälkimyynti kasvattavat osuuttaan.

Yrittäjäsanomat esittelee helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden Ravistajat-yrityksen. Samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle.

2) 3)

Yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen.

4)

Kovin Ravistaja valitaan ensi vuoden tammikuussa. Valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näkemykset.

Yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä Ravistajat-listalle. Raati seuraa listaa koko vuoden. Samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: www.ravistajat.fi

Annamarja Paloheimo

• Yhtiö perusti Laplandia Marketin vuonna 2008 ja muutti uusiin, 2 000 neliön, tiloihin Nuijamaalle. Ennen sitä Atma Traden liikevaihto oli noin 3,2 miljoonaa euroa, nyt se on lähes 43 miljoonaa euroa. • Marketissa käy päivittäin yli 3 000 venäläistä asiakasta ostoksilla.

Mohamad Darwich

• Laplandia Marketin lisäksi yhtiöllä on oma kalanjalostusyritys sekä omat tuotemerkit alusasuissa ja oliiviöljyissä. • Marraskuussa avautuu uusi Laplandia Market Imatralle. Lisäksi Atma Trade avaa merkkivaatteita myyvän muotikeskuksen Lappeenrantaan.

Dermoshop panostaa tuotteiden raaka-aineisiin ja on onnistunut brändäämään tuotteensa hyvin.

3

Yhtiö myy tuotteensa pelkästään omassa verkkokaupassaan.

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

tyy miellyttämään omia asiakkaitaan eli mitä ostaa ja millä hinnalla myy. Meillä on myynnissä vain ne tuotteet, jotka menevät kaupaksi. Hinta on ratkaiseva tekijä, Darwich sanoo. – Pystyn kommunikoimaan asiakkaiden kanssa ja sitä venäläiset arvostavat, hän jatkaa.

uudestaan, toimitusjohtaja arvioi. Vaikka Atma Tradessa tehdään tarkkaa selvitystyötä kuluttajien käyttäytymisestä, lopullisen päätöksen tavaran myyntiin ottamisesta ratkaisee kuitenkin Darwichin ”sisäinen tunne”. Sisäinen tunne ohjasi Darwichia viisi vuotta sitten perustamaan Laplandia Marketin Nuijamaalle. Aikaisemmin hänellä oli pienempi, noin 600 neliön myymälä Lappeenrannassa. – Tuli hetki, jolloin piti päättää laajentamisesta. Se oli iso riski. Otin lainan ja perustin myymälän keskelle metsää. Kaikki sanoivat, että olen hullu, Darwich muistelee. Asiakkaita alkoi tulla heti, sillä yritys sijaitsi Venäjän rajan ja Lappeenrannan välisen läpikulkureitin varrella. Kilpailijatkin halusivat apajille. – Kaupunki ei ollut kaavoittanut enempää tontteja, eikä halunnutkaan kaavoittaa. Se on meille hyvä,

Darwich sanoo. Muutosinto ja halu riskinottoon kuvaavat hyvin Darwichia. – Suomalaiset yrittäjät ovat aika varovaisia ja konservatiivisia. He haluavat kulkea tiettyjä turvallisia teitä. Yrittäjältä vaaditaan enemmän rohkeutta ja avoimuutta uusille ideoille.

O Trade Atma pettele kieli ja tunne oikeasti asiakkaasi. Näin voi kiteyttää syyrialaistaustaisen Mohamad Darwichin menestysreseptin. Resepti toimii, sillä Darwich on onnistunut muutamassa vuodessa kasvattamaan Laplandia Marketista todellisen kilpailijan itärajan isoille marketeille. Marketissa käy päivittäin yli 3 000 venäläistä turistia ostoksilla ja markettia pyörittävän Atma Trade Oy:n liikevaihto on kivunnut jo lähes 43 miljoonaan euroon. Ja mikä tärkeintä, yhtiön tulos oli noin 6,4 miljoonaa euroa. – Kilpailu on todella kovaa, sillä myös Pietarissa on isoja marketteja. Tärkeintä on tietää, miten pys-

Ei ole lohen voittanutta. Laplandia Marketin hyllyillä on tavaraa aina kuivaelintarvikkeista, taloustavaroihin, puutarhatuotteisiin ja tekstiileihin asti. Myös kalatuotteet käyvät kaupaksi, etenkin lohi. Darwich hyödyntää Venäjän tuntemustaan matkustamalla säännöllisesti Pietariin tutustumaan kilpailijoiden valikoimiin. Lisäksi hän käy ahkerasti Kiinassa messuilla. – Tuotteiden pitää vaihtua tarpeeksi usein ja valikoiman on oltava muihin verrattuna erilainen. Silloin asiakas tulee tänne aina

17

Suuri ja mahtava. Darwichin tie Suomeen ja menestyväksi yrittäjäksi ei kulkenut aivan tavallisia polkuja pitkin. Alun perin hän lähti parikymppisenä opiskelemaan silloiseen Neuvostoliittoon rakennusinsinööriksi. – En ollut aikaisemmin käynyt ulkomailla. Pietari näytti kurjalta, kaupoissa ei ollut mitään, Darwich muistelee. Siitä huolimatta hän asui maassa viisi vuotta. Siinä ajassa valtiokin ehti luhistua alta ja muuttua Venäjäksi.

Suomeen Darwich päätyi avioiduttuaan suomalaisen naisen kanssa. – Ero oli valtava. Tavaraa oli joka puolella ja täällä oli turvallista. Yritin alussa jatko-opiskella tai vaihtaa alaa, mutta töiden saaminen oli vaikeaa. Oli pahin lamaaika. Darwich löysi harjoittelupaikan kirpputorilta Kotkasta. Hän huo-

masi, että vuokrakirpputorit kasvattivat suosiotaan, eikä sellaista ollut Lappeenrannassa. Siitä se lähti. – Silloinen työnantajani ei uskonut ideaani. Hänen mukaansa yritykseni nimi voisi olla Perse auki Oy. Ensimmäiset kolme kuukautta olivatkin vaikeat. Sen jälkeen alkoi olla jo kahden kuukauden jonoja, Darwich kertoo.

09/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Hän ehti myydä kirpputorin eteenpäin ja kokeilla muutakin yrittämistä, kunnes palasi lähtöruutuun. Ainoastaan sillä poikkeuksella, että kirpputorille tuli aluksi kymmenen neliön nurkka uutta tavaraa varten. – Venäläiset ostivat tuotteet kahdessa viikossa. Sitten ostettiin tavaraa enemmän ja laajennettiin. Se oli kaiken alku, Darwich muistelee.

tamo nostaa kuitenkin korroosion eston esiin potentiaalisimpana

Sekoita pakkaa!

RAVISTAJAT

OSA

1

Atma traden omistaja Mohamad Darwich osaa venäjän kielen ja tuntee asiakkaansa. Sen ansiosta kaupan hyllyillä ovat oikeat tavarat oikeaan hintaan.

2

Halu kehittyä ja kasvattaa liiketoimintaa vievät Atma tradea eteenpäin.

3

Darwich haluaa erottautua kilpailijoista ja tutkii tarkasti, mitä kilpailijoilla on myynnissä. niin Suomessa kuin Venäjälläkin.

Yrittäjäsanomat on esitellyt helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden Ravistajat-yrityksen. Samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle.

2) 3)

Yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen.

4)

Yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä Ravistajat-listalle. Raati seuraa listaa koko vuoden. Samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: www.ravistajat.fi Kovin Ravistaja valitaan vuoden 2014 tammikuussa. Valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näkemykset.

5) Aikaisemmin esitellyt yritykset: Juustoportti (helmikuu),

Innojok (maaliskuu), Picosun (huhtikuu), Fira (toukokuu), St1 (kesäkuu), Dermoshop (elokuu) ja Atma Trade (syyskuu).

Smartum pähkinänkuoressa • Smartum Oy:n on perustanut Jarmo Hyökyvaara yhdessä veljensä ja vaimonsa kanssa vuonna 1995. Yhtiön toimitusjohtaja on Maarit Hannula. • Smartum on edelleen perheomistuksessa ja sen emoyhtiön eli The Orange Companyn liikevaihto oli viime vuonna 74,2 miljoonaa euroa. Konserniin kuuluu myös urheiluvälineketju Top-Sport. Smartum Oy:n iikevaihtoennuste tälle vuodelle on yli 80 miljoonaa euroa. • Smartumilla on yli 12 000 työnantaja-asiakasta, joissa on noin miljoona työntekijää. • Liikunta- ja kulttuurisetelit kelpaavat tuhansissa paikoissa eri puolilla Suomea. Lisäksi Smartumin Palveluseteli on käytössä kymmenissä kunnissa.

Laplandia Marketin itärajan pinnassa. Marketissa käy päivittäin yli 3 000 venäläistä turistia ostoksilla. Darwich tuntee asiakkaansa. Hyllyillä ovat oikeat tavarat oikeaan hintaan.

”Smartum on Ravistaja-klassikko”

• Smartumin provisio palveluntuottajalle on 3 – 4 prosenttia.

Ravistajien asiantuntijaraatilaiset heittäytyvät jopa runolliseksi kuvaillessaan erilaisista liikunta- ja kulttuuriseteleistä tunnettua Smartumia. Finnveran liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo pitää Smartumia Ravistajaklassikkona. Yhtiö on palkittu moneen kertaan, se on alansa uudistaja ja tienraivaaja. – Yrityksellä on palvelu, joka saa hymyn huulille sekä palveluntarjoajalle, -saajalle kuin myös -käyttäjälle, Paloheimo sanoo. Hänen mukaansa keksintö on yksinkertaisesti nerokas. – Kunkin meistä pitäisi saada valita oma rentoutumisemme ja energianlatauksemme tapa omalla tavallamme. Liikunnan sijasta tai ohella se on monelle kulttuuritapahtuma, joka jumppaa aivoja ja aisteja. Hienoa, että Smartumissa on ollut edelläkävijyyttä nähdä kulttuuri ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia lisäävänä voimana. Tekesin markkinointi- ja viestintäjohtaja Ulla Hiekkanen-Mäkelä kiinnittää niin ikään huomiota setelien useisiin vaihtoehtoisiin käyttötapoihin. – Setelit ovat uusi tapa sitouttaa työntekijöitä. Fiksu välittäjäkonsepti ja onnistuneesti tuotteistettu, tunnettu brändi. Hiekkanen Mäkelä sanoo, että brändin tunnettuus kasvaa samalla vauhdilla kuin ihmiset seteleitä käyttävät.

Annamarja Paloheimo

Ulla Hiekkanen-Mäkelä

ORaNSSi TyöaSu. Smartumin hallituksen puheenjohtaja Jarmo Hyökyvaara (vas.) ja toimitusjohtaja Maarit Hannula eivät vielä katsele ulkomaille. Kotimaassa riittää markkinapotentiaalia.

Virkistyksen apostolit Lähes jokainen suomalainen tunnistaa Smartumin liikunta- ja kulttuurisetelit.

massan kasaan. Sitten verottaja alkoi tulkita tuloverolakia. Sen mukaan työnantaja voi järjestää verovapaasti yhdessä liikkumista työntekijöille, mutta työntekijän päätös itsenäisestä liikkumisesta olisikin tuloveronalaista tuloa, muistelevat Smartumin hallituksen puheenjohtaja Jarmo Hyökyvaara ja toimitusjohtaja Maarit Hannula. Hyökyvaara aloitti yhdessä veljensä kanssa tiiviit neuvottelut kansanedustajien kanssa. Lobbaus oli Hyökyvaaran sanoin kovaa ilman minkäänlaista kokemusta. – Meillä oli paine niskassa. Lopulta hallitus esitti liikuntaseteleille verovapautta. Se oli ainutlaatuinen hetki. Smartum pääsi ”neuvottelemaan” verottajan kanssa myös muutamaa vuotta myöhemmin, kun se otti kulttuurisetelit käyttöön. Neljän vuoden ruljanssin jälkeen lopputulos oli yrityksen kannalta hyvä.

Miljoona markkaa. Smartumissa on eletty jännittäviä vaiheita myös ennen ja jälkeen tärkeän merkkipaalun. Hyökyvaara jumppasi ideaa liikuntaseteleistä vuosikausia. Sitä ennen hän toimi kuntosaliyrittäjänä. – Laman aikaan Suomi oli täyteen myyty saleja ja solariumeja. Piti miettiä, miten pääsemme eteenpäin. Lamppu syttyi oivalluksesta ja asiakkaidenkin vaatimuksesta, jonka seurauksena kuluttajabisneksestä tulikin b to b -bisnestä. – Kuluttajat käyvät salilla, koska he haluavat ostaa itselleen aikaa. Yritykset haluavat ostaa helpon tavan tukea liikuntaa, Hyökyvaara kertoo. Malli löytyi lounasseteleistä, jotka olivat jo käytössä. – Soitin Suomen Pankin setelipainon vaihteeseen ja kysyin

Smartum K Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Ääniä annettu 6 493

23

>

1)

• Yritykselle maksuvälineet ovat arvonlisäverottomia ja vähennyskelpoisia. Työnantaja voi tarjota seteleitä työntekijälle yhteensä 400 euron arvosta kalenterivuoden aikana.

Äänestä suosikkiasi: www.ravistajat.fi

Ääniä annettu 5525

8/10 8/10

Näin Ravistajatsarja etenee

>

Sekoita pakkaa!

Äänestä suosikkiasi: www.ravistajat.fi

OSA

ALEKSI POUTANEN

> Ravistus: Syyrialaistaustainen Mohamad Darwich omistaa myyntiin keskituloisille tarkoitettuja merkkivaatteita, Darwich suunnittelee. Laajentumispyrkimykset eivät rajoitu pelkästään marraskuulle. Darwich on jo miettinyt, että kolmas Laplandia Market avautuisi jossain päin Suomea franchising-vetoisena. – En pysty itse olemaan joka puolella paikalla, Darwich perustelee ratkaisua.

Tulevaisuuden sovellukset. Kos-

09/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Ravistajissa mukana:

Finnveran liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo kehuu Mohamad Darwichia ja hänen omistamaansa yritystä Atma Trade loistavaksi valinnaksi kymmenen Ravistajatfinalistin joukkoon. – Tämä on hieno ravistaja, jos mikä, Paloheimo hehkuttaa. Hän kuvaa, että Darwich on mielenkiintoisista lähtökohdista noussut merkittäväksi kaupan Annamarja Paloheimo alan toimijaksi. Erityisenä voimavarana on asiakaskunnan erinomainen tuntemus ja niche-markkinaan ”iskeminen”. – Darwich osaa sitouttaa asiakkaat veronpalautussysteemillä. Hän on ennakkoluuloton ja rohkea yrittäjä, joka ei ole epäröinyt tarttua tilaisuuteen. Darwich hallitsee myös ostotoiminnan ja yrityksen kannattavuus on keskivertoa huomattavasti parempi. Atma Trade teki viime vuonna noin 43 miljoonan euron liikevaihdolla 6,4 miljoonan euron tuloksen. Yhtiön kannattavuus on ollut vuosikausia huippuluokkaa. Paloheimon mukaan Atma Traden kasvu ja työllistäminen jatkuvat myös tulevaisuudessa. Tästä osoituksena uusia kauppoja aukeaa loppuvuonna. – Toivottavasti markkinaikkuna ei sulkeudu. Kun raja saadaan parempaan kuntoon, niin ostosmatkailu on vieläkin mukavampaa ja miellyttävämpää venäläisille asiakkaille. Hallituksen rakenneuudistuspaketissa tämä on huomioitu.

Uusi marketti

Atma Traden omistaja ja toimitusjohtaja Mohamad Darwich aikoo laajentaa Laplandia Market -konseptia myös muualle. Marraskuussa avautuu Imatralla noin 2 500 neliön Laplandia Market eli myymäläpinta-alaa on 500 neliötä enemmän kuin Nuijamaalla. – Avaamme marraskuussa Lappeenrannassa myös muotikeskuksen. Sinne tulee

22

Kolme pointtia

Piikki kauppajättien lihassa LAPPeenRAntA Kimmo Koivikko

Juhana Kostamo

halusi samanlaisen. Seuraavana vuonna myytiin jo kahdeksan konetta. Kahdeksan vuotta yrityksessä työskennelleen Kostamon mukaan he huomasivat yhtäkkiä olevansa oikea laitevalmistaja ja

• Seuraavaksi Darwich aikoo laajentaa Laplandia Marketia franchisingperiaatteella.

LAPPiLAiSTA TUNNELmAA. Mohamad Darwich päätyi marketin nimessä Laplandiaan, sillä hän halusi osoittaa venäläisille asiakkaille kaupan tarjoavan suomalaista laatua ja eksotiikkaa.

Mohamad Darwichin perustamassa Laplandia Marketissa käy yli 3 000 venäläistä turistia ostoksilla joka päivä.

na käynnistyi vuonna 2004. Ensin oli yksi pinnoituskone, sitten VTT

”Hieno ravistaja, jos mikä”

1)

• Atma Trade Oy on perustettu vuonna 2003 ja yhtiön omistaa Mohamad Darwich.

Pystyn kommunikoimaan asiakkaiden kanssa ja sitä venäläiset arvostavat.

Lupaus täyttyy. Picosunin tari-

(ALD). Se on suomalainen keksintö. Yhtiö aikoo saada aikaiseksi merkittävimmän nanoteknologian, joka Suomesta on koskaan lähtenyt maailmalle.

OSA

Atma Trade pähkinänkuoressa

Äänestä suosikkiasi: www.ravistajat.fi

Hi-techiä opetuskäyttöön ja teollisuuteen

Yrittäjäsanomat esittelee helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden Ravistajat-yrityksen. Samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle.

3) Yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä

7/10 7/10

Pasi Ketonen

Sekoita pakkaa!

1)

Arto Kämppi

OSA

08/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Ravistajissa mukana:

Innojok (maaliskuu), Picosun (huhtikuu), Fira (toukokuu), St1 (kesäkuu) ja Dermoshop (elokuu).

2

Ääniä annettu 6 419

sponsoroivan monien eri oppilaitoksien opiskelijoita yhteistyöprojektien muodossa. Valaisinten esittelytilassa saa hyvän kuvan yhtiön laajasta tuotevalikoimasta, klassisista lampuista ulkovalaisimiin. – Meillä on todella hyvät mahdollisuudet kokeilla eri materiaaleja. Tulossa on valaisimia, joissa materiaalina on muun muassa keramiikka. Tänä vuonna markkinoille tulee 15 uutta tuotetta. Jos valaisinostos on suunnitteilla, kannattaa ehkä odottaa, millaisia uutuuksia Innojok tuo markkinoille. Muotoilija Samuli Naamangan kanssa on työstetty betonia ja keramiikkaa lampun kupuun.

5) Aikaisemmin esitellyt yritykset: Juustoportti (helmikuu),

myyvä Dermoshop on tehnyt paljon rohkeita päätöksiä: yhtiön toimiala on muuttunut lennosta, se on lähtenyt rohkeasti mukaan verkkokauppaan ja pitänyt linjansa tuotteiden jakelussa. Laskulla, kiitos. Vain yksi asia on

Villit led-markkinat. Ledit ovat iso muutos toimialalle. Innojokin bisnes on kuitenkin valaisimissa, ei

Kalevi Westerlund

Yritys on tehnyt paljon rohkeita päätöksiä: muuttanut yrityksen toimialaa, lähtenyt rohkeasti mukaan verkkokauppaan, pitänyt linjansa tuotteiden jakelussa ja hakee kasvua ulkomailta.

H Ravistus: Ihonhoito- ja kosmetiikkatuotteita verkossa kimmo.koivikko@yrittajat.fi

polttimoissa. Yhtiön tuotekehitys paiskii töitä pääosin ledien parissa, mutta tässä vaiheessa mallistoon otetaan ledejä käyttöön silloin, kun se on tarkoituksenmukainen vaihtoehto. – Led-markkinat ovat villit: siellä on hyviä tuotteita, mutta myös kermankuorintaroskaa. Näkövammainen toimitusjohtaja viihtyy itse tuotekehityksen parissa. – Ideasta tuotteeksi -prosessi on kivinen ja pitkä. Teemme 15 suunnittelijan kanssa yhteistyötä. Oma muotoilijatiimimme jatkojalostaa ulkopuolisten suunnittelijoiden työtä. Yhtiön mallistoassistentti Laura Timosaari kertoo Innojokin

Näin Ravistajatsarja etenee

Kolme pointtia

Uusille vesille

johtaja sanookin, ainoa keino saada Dermosil-tuotteita on ostaa ne Dermoshopin verkkokaupasta. Kauppojen hyllyiltä Dermosiliä on turha etsiä. Backlundin mukaan se on mahdollisuus, mutta myös haaste. – Se on meille kilpailuvaltti. Asiakkaan kiinnostus herää, kun tuotteita ei saa muualta. Toisaalta kaikki eivät tiedä meistä. Meidän täytyy käydä syksyllä läpi näitä asioita, mutta peruslinjoista pidetään kiinni. Lisäksi Backlund puhuu paljon profiloinnista ja laadusta. Tuotteiden profilointi korostuu kilpailun kiristyessä. – Tiedämme tarkalleen mitä teemme ja mitä tarjoamme. Haluamme myös pitää langat omissa käsissämme, Backlund sanoo. Dermoshop kehittää tuotteensa itse. Kemistit kehittävät reseptit, alihankkijat valmistavat tuotteet,

mahdollisimman paljon klassikkotuotteita, joihin löytyy varaosia, ja joita voi korjata. Kun käyttäjästä aika jättää, perikunta ja

Johannes Wiehn

KASVUA iDäStä. henry Backlundin kipparoima Dermoshop on kääntänyt katseensa Venäjälle. ensimmäinen etappi on Pietari.

Henry Backlundista tuli puolivahingossa menestyvä yrittäjä ja hänen yrityksestään verkkokaupan edelläkävijä.

Jukka Jokiniemi

Kenttä uusiutunut. Innojok aloitti oman valaisintuotantonsa kirkasvaloilla vuonna 1997. Silloisista kilpailijoista vain harva on enää pystyssä. – 1990-luvulla oli hyviä, hienoja nimiä, kuten Lampukas ja monia muita. Parinkymmenen vuoden takainen tunnettu toimija Lival ei sekään tee enää kuluttajavalaisimia eikä yhtiöllä ole valmistusta Suomessa. Yrityskenttä on käynyt läpi muutosta. – Olemme kulkeneet vastavirtaan. Kustannustehokkuutta yllä-

>

5) Aikaisemmin esitellyt yritykset: Juustoportti (helmikuu),

Verkon pioneeri

Valmistamme valaisimia, joihin löytyy varaosia, ja joita voi korjata.

pitämällä olemme säilyttäneet toimintaa Suomessa, Jokiniemi kertoo. Kirkasvalolamppuja alkoi ilmestyä kauppoihin 1990-luvun alkupuoliskolla. Tuolloin ne olivat vielä harvinaisia tuotteita kuluttajien aamupalapöydissä. Jukka Jokiniemen luotsaama yritys on Suomen markkinajohtaja kirkasvalolaitteissa. Kun Innojok aloitti valaisintuotannon, valikoima muodostui alkuun näköergonomisista valaisimista. Design-valaisimia yhtiö on tehnyt vajaat seitsemän vuotta.

Loistavaa asiakkaiden palvelua

Näin Ravistajatsarja etenee

• Dermoshop täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Yhtiö on perustettu vuonna 1983. • Dermoshop kehittää ja myy ihonhoito- ja kosmetiikkatuotteita Dermosil-tuotemerkillä. Tuotteita voi ostaa vain yhtiön omilta verkkosivuilta. • Ihonhoitotuotteita yhtiö on myynyt vasta 1990-luvun alusta alkaen. Sitä ennen Dermoshopia edelsi Pantaloni-niminen yritys, joka oli ompelimo. • Dermoshopin perustaja Henry Backlund on edelleen yhtön

antiikkikauppias tappelevat siitä, kumpi saa valaisimen, Jokiniemi sutkauttaa.

OSA

2) Yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen.

Ulla Hiekkanen-Mäkelä

15

3/10 3/10

Annamarja Paloheimo

Samalla yhtiö pyrkii siihen, että tuote on kestävä ja muotoilullisesti houkutteleva. Kotimaisen tuotannon ohessa yritys kantaa yhteiskuntavastuuta työllistämällä vajaakuntoisia.

15

6/10 6/10

Ravistajissa mukana:

na on pitää tuotanto Suomessa: tämä on onnistunut, kun asioita on ajateltu uudella tavalla. Kotimaisen tuotannon ohessa on onnistuttu työllistämään myös osatyökykyisiä. Tuotannon säilyttäminen Suomessa mahdollistaa nopeammat toimitusajat. – Jos valmistus vietäisiin Kiinaan, tilaukset ja ennakkomaksut tehtaille pitäisi tehdä jo puoli vuotta ennen sesonkia. Jokiniemi on ravistellut toimialaa uutterasti. Moni valmistaja joutuu pohtimaan tuotteen kierrätettävyyttä materiaalina. – Pyrimme siihen, että tuote on kestävä ja muotoilullisesti houkutteleva. Haluamme rakentaa

RAVISTAJAT

OSA

4/2013  • YRITTÄJÄSANOMAT

Ravistajissa mukana:

Ravistus: Innojok haluaa pitää valaisintuotantonsa Suomessa. Ravistus: Picosunin tuote on atomikerroskasvatusreaktori

Ääniä annettu 2 710

yhtiö. Juustoportti panostaa tuotekehitykseen ja se on joutunut taistelemaan avoimen kilpailun puolesta. Yhtiö on muovannut suomalaista ruokakulttuuria määrätietoisella strategiallaan.

14

nnojok Oy:n konttori sijaitsee Itä-Helsingissä Kurkimäessä. Konttorin yhteydessä on pienehkö outlet-myymälä, varsinaisesti myynti on jälleenmyyjien harteilla. Yrityksen nimi on melko tuntematon suurelle yleisölle. Mutta ei kauan, jos se on kiinni yhtiön perustajasta ja toimitusjohtajasta Jukka Jokiniemestä, sillä lähivuosien painopisteenä on brändin kirkastaminen ja kansainvälistyminen. Innojok on poikkeuksellinen yritys monella tapaa. Siinä, missä moni valaisinvalmistaja painottaa muotoilua, Innojokissa esteettömyyden lippu leijuu korkealla (design for all). Jokiniemen tahtotila-

Pasi Ketonen Itellasta arvostaa Innojokin onnistumista siinä, että yritys on onnistunut kasvamaan design-tuotteiden segmentissä. – Yritys on rakentanut kansainvälisen myyntiverkoston alusta asti. – Menestystarinan takana on rutkasti rohkeaa asennetta sekä oivallus yhdistää silmiä miellyttävä muotoilu ja valon terveysvaikutukset toimivaksi konseptiksi. Tämä antoi jokapäiväiselle käyttöesineellemme uuden funktion, Kalevi Westerlund Elisasta arvioi. Tekesin Ulla Hiekkanen-Mäkelä huomioi Innojokin tarjoaman ratkaisun liikkuvan sellaisten megatrendien kuin design, valo, terveys ja sisustus keskellä. Hän näkee Innojokilla näistä syistä olevan kasvavat liiketoimintamahdollisuudet.

YRITTÄJÄSANOMAT • 4/2013

Näin Ravistajatsarja etenee

Kolme pointtia

Vastuullinen valon lähettiläs

Innojok on noussut viime vuosina toimialan markkinajohtajaksi. Innojokin nopea nousu on vaatinut asioiden uudelleen ajattelua ja nokkeluutta.

Kohti seuraavaa ravistusta Juustoportissa ei ole jääty muistelemaan vanhoja menestystuotteita, vaan yhtiö skannaa markkinoita jatkuvasti. Toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari sanoo, että kaksi isoa lanseerausta on luvassa tänä vuonna. – Leipäjuusto on Suomessa edelleen juhlaruoka. Ihmiset ostavat kotiin salaatin lisukkeeksi kyllä fetaa, mutta eivät leipäjuustoa. Meiltä tulee kauppoihin keväällä öljyyn

>

Innojok onnistuu karkoittamaan pimeyden tyylikkäästi. Näin kiteytti Innojokin menestymisen Annamarja Paloheimo Finnverasta. – Valaisintoimiala on voimakkaasti kilpailtu ja siellä pärjätäkseen pitää olla aidosti uutta luova ja innovatiivinen. Ravistajat-raatilaisten perustelut Innojokin valintaan 10 parhaan joukkoon olivat moninaiset. Fennian Arto Kämppi korostaa valinnassa sitä, että yrityksen yhteiskuntavastuullinen toiminta on onnistuttu rakentamaan sisään sen perusprosesseihin, lähtien tuotekehityksestä ja tuotantoprosessien suunnittelusta, ja vieläpä aikaansaaden merkittävää kasvua ja menestystä.

Käyttöesine sai uuden funktion.

Innojok pähkinänkuoressa

tuotaNtotiLoissa. Timo Keski-Kasari (vas.) ja hänen vaimonsa Marjo ovat opetelleet itse kaiken juustonvalmistuksesta.

Hyvien makukokemusten lähettiläät

Yrittäjäsanomat esittelee helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden Ravistajat-yrityksen. Samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle.

14

JARKKo VIRtANeN

Innojokilla kasvavat liiketoimintamahdollisuudet

näin ravistajatsarja etenee

>

Jalasjärveläinen Juustoportti saa Ravistajat-asiantuntijaraadilta pelkkää suitsutusta. Yhtä vaille kaikki raatilaiset rankkaavat Juustoportin kymmenen eniten toimialaansa ravistelleiden yritysten joukkoon. – Juustoportti on onnistunut kasvattamaan vuosikausia liiketoimintaansa. Se on perheyritys ja palkkaa jatkuvasti uusia työntekijöitä. Sen lisäksi yritys on rohkea uudistaja, joka hakee kansainvälisiä markkinoita, luettelee Tekesin markkinointi- ja viestintäjohtaja Ulla Hiekkanen-Mäkelä. Mäkelän arvioihin yhtyvät myös muut raatilaiset. Kaikki arvostavat sitä, että Juustoportti on nimenomaan perheyritys. Kansainvälisyyttä yhtiö on haistellut pari vuotta, kun vuohenjuustoja on lähtenyt myyntiin lähimaiden kauppoihin. Finnveran liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo nostaa esiin suomalaisen ruokakulttuurin. Mämmin ja monopolien luvatussa maassa ruokakulttuuriksi on aiemmin riittänyt vatsan tuleminen täyteen. Paloheimon mukaan Juustoportti on kuitenkin nostanut maun etusijalle ja yhtiö tekee jatkuvasti aktiivista tuotekehitystä.

15

2/10 2/10

Ravistajissa mukana:

aikki tietävät liikunta- ja kulttuurisetelit, mutta kuka tietää, että kymmenen vuotta sitten Smartumissa elettiin epävarmoja aikoja. Yhtiö oli tehnyt seitsemän vuotta tappiota. Sekään ei lannistanut yrityksen omistajia, mutta verottaja oli lähellä sen tehdä. – Tämä on volyymibisnestä ja olimme juuri saaneet kriittisen

maan painolle ihan miljoonaa, sillä kyse on arvotositteista. Arvo syntyy, kun seteli siirtyy asiakkaalle.

Kovaa jalkatyötä. Seteli kiertää

Teimme paljon puhdasta jalkatyötä. Meillä piti olla alussa verkosto, muuten asiakkaat eivät seteleitä ostaneet.

keskimäärin 4–7 kuukautta. Ensin yritys ostaa setelin Smartumilta ja tarjoaa sitä työntekijöilleen. Yritykselle maksuvälineet ovat arvonlisäverottomia ja vähennyskelpoisia. Nykyään työnantaja voi tarjota työntekijälle seteleitä verovapaasti 400 euron arvosta kalenterivuodessa. Kun työntekijä on käyttänyt setelin, tulouttaa Smartum vastaavan summan palveluntarjoajalle. Tässä yhteydessä yhtiö napsaisee 3 – 4 prosentin provision. – Teimme paljon puhdasta jalkatyötä. Meillä piti olla alussa verkosto, muuten asiakkaat eivät seteleitä ostaneet. Ensimmäiset liikuntapaikat eivät olleet helppo nakki, mutta velipoika väänsi ja väänsi sopimuk-

sia, Hyökyvaara sanoo. Salit ja jumppapaikat olivat tärkeimmät kohteet. Niin olisivat olleet myös uimahallit, mutta kaupungit eivät halunneet yksityisiä toimijoita jakamaan pottia.

Kolme pointtia

Yritykset lähtivät innokkaammin mukaan. Nykyään tilanne on täysin toinen. Ketään ei tarvitse houkutella, sillä seteleiden tunnettuus on kasvanut. Samalla Smartum tekee

tänä vuonna yli 80 miljoonan euron liikevaihdon. – Suurin menestyksen syy on arvoketju ja se, kuinka systemaattisesti tätä arvoketjua olemme lähestyneet.

”Kuntien osto-osaamisessa parannettavaa”

>

Smartumin hallituksen puheenjohtaja Jarmo Hyökyvaara ei säästele sanojaan kertoessaan, mitä mieltä hän on kuntien ostokäytännöistä ja osaamisesta. Smartum on tarjonnut palveluseteliä kunnille jo viiden vuoden ajan. Viime vuonna palveluseteleitä käytettiin koko maassa noin 30 miljoonalla eurolla, kun kuntien sosiaali- ja terveyspuolen menot olivat yli 20 miljardia euroa. – Se on todella masentavaa. Meidän tarjoama palvelumalli säästää rahaa, Hyökyvaara puuskahtaa. Käytännössä palveluseteli toimii niin, että kunta määrittelee palvelusetelin arvon ja hyväk-

syy palveluntuottajat. Tämän jälkeen kuntalainen voi ostaa palvelun keneltä tahansa kunnan hyväksymältä palveluntuottajalta. Smartum operoi rahaliikenteen kunnan ja palveluntuottajan välillä. – Kuntien johtajat, hallitukset ja valtuustot usein ostavat tämän ajatuksen, mutta ajatuksen käytäntöönpanossa on puutteita. Osa kunnista on vedonnut myös yksityisten palveluiden kalleuteen. – Ulkoistaminen muuttuu kalliimmaksi, jos kunta ei osaa ostaa. Osto-osaamisessa on paljon parantamisen varaa, myös palveluiden omakustanteen laskeminen näyttää vaikealta.

1

Ensimmäiset seitsemän vuotta Smartum teki tappiota. Sen jälkeen yhtiö lähti rakettimaiseen kasvuun.

2

Yksi kulminaatiopiste oli vuonna 2003, kun hallituksen päätöksellä liikuntasetelit siunattiin verovapaaksi työsuhde-eduksi. Seuraavan kerran verottajan kanssa käytiin neuvonpitoa kulttuuriseteleistä.

3

Palvelusetelimalli olisi Smartumille loistava kasvupolku, jos kunnat ottaisivat setelit laajemmin käyttöön.

Ravistus: Liikunta- ja kulttuurisetelit ovat nykyään tuttuja Jarmo Hyökyvaara

neuvoja. Sen jälkeen alkoivat neuvottelut ja erilaisia vedoksia pyöri jokseenkin paljon ennen kuin painokone pyöri. Lopulta meillä oli kotona miljoonan markan edestä liikuntaseteleitä, Hyökyvaara muistelee. Smartum ei joutunut maksa-

Sekoita pakkaa! Äänestä suosikkiasi: www.ravistajat.fi

Ääniä annettu 6 582

lähes kaikille, mutta toisin oli vielä 1990-luvulla. Smartum on joutunut tekemään paljon myyntityötä tunnettuuden lisäämiseksi. Nyt sama on edessä palveluseteleillä.

Kaiken takaa löytyy loist Ravistajat-sarjan yritykset ovat upeita esikuvia muille. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

R

avistajat-sarjan kaikki kymmenen finalistia on nyt esitelty. Seuraavaksi asiantuntijaraati seuloo finalistien joukosta Ravistavimman yrityksen, joka julkistetaan Ravistajat-kirjan lanseeraustilaisuudessa Helsingissä maaliskuun loppupuolella. – Asetimme Ravistajat-ohjelmalle tavoitteeksi löytää

Näin Ravistajat eteni:

181 –> 29 –> 10

kymmenen yhteiskuntaa ja yrittä-jyyttäravistelevaayritystä.Tulos on hieno, sillä ilmiantojen perusteella potentiaalisia yrityksiä oli lopulta kymmeniä, sanoo asiantuntijaraadin puheenjohtaja, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala. Hänen mukaansa ravistajien yksi tärkeimmistä tehtävistä on kyseenalaistaa kaikki, mihin toimialalla on aiemmin totuttu. Finalistien osalta jokainen täyttää tämän tehtävän. – Finalisteilla on myös yhteinen nimittäjä: kaikkien takaa löytyy loistava yrittäjä. Yrityksien arvioiminen toi taas esiin uusia näkökulmia meneillään olevasta elinkeinorakenteen murroksesta. Elinkeinoelämä muuttuu pienten ja keskisuurten yritysten verkot-

Täydellinen yritys on yhdistelmä Ravistajat-sarjan finalisteista. Annamarja Paloheimo

tuneeksi tuotantoketjuksi, Kujala linjaa.

Kova tehtävä. Asiantuntijaraati joutui kovaan paikkaan, sillä ilmiantoja Ravistajat-yrityksistä tuli yhteensä 181. Näistä raati valitsi ensin 29 yritystä ja lopul-

1) Suomen Yrittäjät kumppanei-

neen etsi Suomen kovimpia omaa toimialaansa ravistelleita yrityksiä. Yleisö ilmiantoi 181 yritystä.

ta joukkio pieneni kymmeneen. Yleisö sai äänestää omaa suosikkiaan läpi vuoden. Raadissa riittää ammattitaitoa, sillä se koostuu sähköisen liiketoiminnan kehittämisen, riskienhallinnan, rahoituksen hankinnan, kasvun rakentamisen ja verkkokaupan asiantuntijoista. – Ravistajat luovat uskoa, että yrittäjyys voi ja elää hyvin. Nyt on nostettu esiin hiljaisia puurtajia, sanoo Tekesin markkinointi- ja viestintäjohtaja Ulla HiekkanenMäkelä. Hiekkanen-Mäkelä piti finalistien valintaa vaikeana tehtävänä. Hänelle jäivät erityisesti mieleen Juustoportin tarina, Innojokin periksiantamattomuus ja Picosunin sekä ST1:n teknologiset ratkaisut.

Kymmeniä hyviä. Itella Postin liiketoimintajohtaja Pasi Ketonen on muiden raatilaisten tavoin vaikuttunut kovasta tasosta. – Ravistajat-yrityksiä olisi voinut valita finaaliin 50 – 60. Hankalaa oli. Ketonen nostaa esiin Laplandia Marketia itärajalla pyörittävän Atma Traden ja verkkokaupassa kunnostautuneen Dermoshopin. Myös Juustoportti saa kehuja. Elisan myyntijohtaja Kalevi Westerlund pitää hyvää taustatyötä tärkeänä osana finalistien valinnassa. Jokainen yritys käytiin tarkasti läpi. – Hyviä innovaatioyrityksiä oli kohtuullisen helppo löytää isompi rypäs. Sen jälkeen olikin vaikeaa. Jokaisesta yrityksestä alkoi löytyä entistä mielenkiintoisem-

2) Kumppaneista koostunut asiantuntijaraati valitsi

näiden joukosta 29 yritystä. Valinnassa huomioitiin myös yleisön äänet, joita annettiin yli 7 500. Raadin kriteereinä valinnalle olivat muun muassa yrityksen sisäinen kunto, asiakaskunto ja tuloskunto.


13

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Ravistajissa mukana:

14

YRITTÄJÄSANOMAT • 5/2013

RAVISTAJAT

OSA

5/2013  • YRITTÄJÄSANOMAT

15

4/10 4/10

Ravistajissa mukana:

OSA

AleKSI PoutAnen

2) Yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen. 3) Yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä

Ravistajat-listalle. Raati seuraa listaa koko vuoden. Samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: www.ravistajat.fi

4) Kovin Ravistaja valitaan vuoden kuluttua tammikuussa. Valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näkemykset.

5) Aikaisemmin esitellyt yritykset: Juustoportti (helmikuu), Innojok (maaliskuu), Picosun (huhtikuu).

Fira pähkinänkuoressa

• Yhtiö oli alun perin rakennusliike, joka keskittyi pysäköintitaloihin ja betonirakentamiseen. • Vuonna 2009 Firan liiketoimintamalli muuttui. Uuden mallin mukaan Fira pyrkii muuttamaan toimintatavallaan alan vallitsevia tapoja ajatella ja toimia. Yhtiö kehittää ja toteuttaa rakennushankkeita

palvelulähtöisesti yrityksille sekä julkiselle sektorille. • Nykyään Firan tyypillisiä rakennuskohteita ovat liike- ja toimistotilat, hoivakiinteistöt, teollisuuskohteet ja voimalaitokset, pysäköintiratkaisut sekä vaativat maanalaiset rakenteet. • Fira-konsernin liikevaihto oli viime vuonna noin 60 miljoonaa euroa. Konserniin kuuluva tytäryhtiö Fira Palvelut Oy toi liikevaihdosta viidenneksen. • Yhtiön pääkonttori sijaitsee Vantaalla.

Fira taistelee vanhoja asenteita vastaan Yhtiöllä on vahva ideologia parantaa rakentamisen laatua kustannustehokkaasti yhdessä eri toimijoiden kanssa.

R

Fira Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

liiketoimintamallin, joka on ravistanut rakennusalaa siitä lähtien. – Emme voi vain palkata hyviä tyyppejä. Pitää olla syvempi ajatus. Se vaatii muutosta omistajilta, hallitukselta, johdolta, henkilöstöltä ja koko toiminnalta, Aho kertoo. Ensimmäinen muutos oli laajentaa omistusta. Henkilöstöannin seurauksena omistajia on noin 30. Seuraavaksi puntariin joutuu hallitustyö.

Emme voi vain palkata hyviä tyyppejä. Pitää olla joku syvempi ajatus.

Asiakas keskiöön. Voimakkain muutos liiketoimintaan on palvelukeskeisyys. Ahon mukaan rakentaminen on perinteisesti gryndausta ja kilpailuurakointia, jossa asiakkaan tarpeet eivät ole keskiössä. – Siinä on paljon näkökohtia, jotka eivät tue yhä enemmän keski-

öön nousevaa asiakaslähtöisyyttä. Osapuolia on paljon ja heille selviää liian myöhään, mitä tuleman pitää. Asiakas toivoo vain, että projektiin tulee yhtenäinen joukko, jolla on yhtenäinen tavoite. Silloin tulee hyvä lopputulos, Aho lataa. Hän puhuu paljon yhteistyöstä,

Jussi Aho

laadusta ja kustannuksien hallinnasta. Osansa saavat viime vuosisadalta periytyneet hankemallit ja vanhakantainen ajattelu. – Kehittynyt kansakunta osaa ostaa hyvää osaamista ja palvelua. Perinteisissä rakennusalan hankemalleissa ei osteta osaamista vaan halvinta suorittamista. Fira on kehittänyt mallia, jossa alkuvaiheessa kerätään paras mahdollinen osaajatiimi kehittämään ja arvioimaan hanketta yhdessä asiakkaan kanssa. Jos rakennetaan terveystaloa, ryhmässä on väkeä aina lääkäreistä arkkitehteihin.

rahoittamassa projektissa, jossa tavoitteena on luoda integroitu malli julkiselle sektorille paremman rakentamisen laadun puolesta. – Annamme osaamisemme hankkeen parhaaksi, Aho sanoo. Hän myöntää uudenlaisen palveluajatuksen sisäistämisen toimialalla olevan välillä vaikeaa. Joka tapauksessa Firan liikevaihtoon strategia on tuonut vauhtia. Viime vuonna konserni teki arviolta 60 miljoonan euron liikevaihdon. Strategiaan linjattiin myös kannattavuustavoitteet. Ahon mukaan Fira ei harrasta gryndausta, sillä johdon ajatukset ovat yleensä siellä, missä ovat taloudelliset paineetkin. – Meillä on terve palveluyrityksen tase, hän kertoo.

Pasi Ketonen

tijohtaja Kalevi Westerlund lisää listaan mukaan vielä avoimuuden. – Avoimuus ja aito asiakaslähtöisyys syntyvät käyttäen nykyteknologian tuomia mahdollisuuksia, esimerkiksi ”virtuaalista rakentamista”, jolla varmistetaan kaikkien projektien osapuolten vaikuttamismahdollisuudet sekä sitoutuminen, Westerlund luettelee. Hänen mukaansa saumattoman kommunikaation avulla vältetään väärinkäsityksiä eikä yllätyksiä synny rakennusprojektin edetessä.

Firan toimitusjohtaja Jussi Aho kavahtaa rakennusalan lieveilmiöitä eli harmaata taloutta sen kaikissa muodoissaan. – Rakennusala muuttuu, sen on pakko muuttua, toimitusjohtaja uskoo. Aho joutui tikunnokkaan, kun hän alkoi epäillä yhtiöön palkkaamaansa työpäällikköä väärinkäytöksistä Herttoniemen metrovalvomon työmaalla. Fira oli työmaan pääurakoitsija. Firan tekemä tutkinta-

pyyntö johti laajaan rikostutkintaan laajentuen koskemaan useita eri Helsingin kaupungin rakennusviraston rakennuttamia urakkakohteita. – Halusimme lopettaa rikollisen toiminnan kerralla. Se on aiheuttanut meille hirveän määrän työtä ja maineriskinkin. Yritykset eivät yleensä mainesyistä uskalla tehdä yhteistyötä poliisin kanssa. Tämä vaatii Suomessa uutta ajattelua, Aho sanoo.

tanut alkuimpulssin ja ollut mukana kehitystyössä Järvenpään kaupungin omistamassa ja Tekesin

Pasi Ketonen

Kolme pointtia

1

Firan omistajat uskalsivat avoimesti pohtia yhtiönsä tulevaisuutta. Syntyi muutos.

2

uusi ajatusmalli luo kasvua ja ravistelee toimialaa. Asiakas on oikeasti tärkein ja yhteistyöllä saavutetaan laatua sekä kustannustehokkuutta.

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

3

Fira välttelee velkaantumista eli pitää näppinsä erossa gryndauksesta.

RAVISTAJAT

Äänestä suosikkiasi: www.ravistajat.fi

Ääniä annettu 5 677

OSA

Näin Ravistajatsarja etenee 1)

Yrittäjäsanomat on esitellyt helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden Ravistajat-yrityksen. Samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle.

2) 3)

Yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen.

4)

Kovin Ravistaja valitaan vuoden 2014 tammikuussa. Valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näkemykset.

Yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä Ravistajat-listalle. Raati seuraa listaa koko vuoden. Samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: www.ravistajat.fi

Innojok (maaliskuu), Picosun (huhtikuu), Fira (toukokuu), St1 (kesäkuu), Dermoshop (elokuu), Atma Trade (syyskuu) ja Smartum (lokakuu).

Onnibus pähkinänkuoressa • Onnibus Oy on perustettu Tampereella marraskuussa 2011. Yhtiö täyttää tänä vuonna kaksi vuotta. • Onnibusin toimitusjohtaja on Pekka Möttö. Yhtiöllä on neljä omistajaa, kaikki tasaosuuksin. • Kyseessä ei ole perinteinen bussifirma, sillä Onnibus vain hoitaa keskitetysti saman ”sateenvarjon” alla toimivien liikennöitsijöiden lipunmyynnin ja markkinoinnin. Liikennöitsijät tekevät Onnibusin kanssa franchising-sopimuksen.

• Onnibus Oy liikennöi itse väliä Tampere –Pori. Myös Jyväskylän paikallisliikenne kuuluu jatkossa Onnibus Oy:lle. Samalla muu mahdollinen paikallisliikenne ajetaan emoyhtiön voimin. • Yhtiö ennustaa tämän vuoden liikevaihdon olevan noin neljä miljoonaa euroa. • Onnibus kaavailee myös aluevaltausta raiteille, kun pääkaupunkiseudun lähiliikenteen kilpailutus alkaa lähitulevaisuudessa.

MieS ja ONNiKKa. onnibusin Pekka möttö ajaa itsekin linja-autoa lähes päivittäin toimitusjohtajan tehvävien ohessa.

Rauha järkkyi lopullisesti Onnibus tuli ryminällä bussimarkkinoille ja muuttaa kilpailuasetelmia.

täysin kilpailukykynsä ja merkittävä enemmistö matkustajista kulki busseissa jonkinlaisilla alennuksilla. Tampere –Pori-välinkin matkustajalaskelmat olivat todella surullista luettavaa: keskimäärin neljä matkustajaa per vuoro, ja heistä kolme kulki yhteiskunnan tuella, Möttö kertoo. – Olikin aika palkitsevaa, kun ensimmäisellä vuorolla oli pysäkki täynnä, hän jatkaa.

Onnibus TAmPeRe Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

aiomme olla tämän vuosikymmenen lopulla Suomen johtava joukkoliikenneyritys.

– Matematiikka on yksinkertainen: hinnoilla noustaan otsikoihin, mutta nopeat reitit ratkaisee kaiken. Ihmiset eivät asu linjaautoasemien vieressä, Möttö sanoo. Onnibus mainostaakin, että se on saanut keski-ikäiset miehet siirtymään omien autojen käytöstä bussimatkustajiksi.

ta sitten, kun jokainen penkki on myyty jokaisella reitillä. Bussiyhtiö poikkeaa perinteisistä yhtiöistä siinäkin mielessä, että Onnibus on pitkälti myyntikanava ja brändi.

Pori ratkaisi. Porin-linja oli On-

nibusille päänavaus kaukoliikenteeseen, kun muita halukkaita ei löytynyt linjaa ajamaan. Sen jälkeen Ely-keskuksilta irtosivat luvat Tampere – Helsinki- ja Turku – Helsinki-reiteille. Murros jatkuu, sillä viimeisimmät pikavuoroliikenteen yksinoikeudet päättyvät 2019. Onnibusin markkinointi perus-

Pekka möttö

– Meillä on käytössämme franchising-malli. Verkostoon kuuluu nyt kahdeksan liikennöitsijää. Ajamme itse yhtä reittiä ja jatkossa Jyväskylän paikallisliikennettä, Möttö kertoo.

Mutta miltä näyttää linja-autoliikenteen tulevaisuus? – Siitä tulee eri myyntikanavien kilpailu. Uskon, että vuosikymmenen lopussa jäljellä on neljä – viisi vahvaa myyntikanavaa.

konttori” on Tampereen keskustassa kerrostalon kellaritiloissa. Sieltä hoituu kaikki aina lipunmyynnistä alkaen. – Olemme itse kehittäneet softan, jolla seurataan lipun hinnan kehitystä. Esimerkiksi Tampere– Helsinki-reitillä lähes kaikki ostavat lipun netistä, sanoo tietohallintojohtaja Petteri Rantala. Hänen mukaansa Onnibus on onnistunut hinnoittelussaan vas-

>

Onnibus murtautui lopullisesti kansan tietoisuuteen voitettuaan Jyväskylän paikallisliikenteen kilpailutuksen. Keskikokoisissa kaupungeissa on avautumassa muitakin kilpailutuksia ja kaupunkien viesti on ainakin selvä: bussien päästömääräykset tiukentuvat. Se on samalla aiheuttanut kritiikkiä bussifirmoissa. – On kansallinen häpeä, että kaupunkiliikenteessä ajetaan vanhoilla busseilla, sanoo Onnibusin toimitusjohtaja Pekka Möttö. Hänen mukaansa Onnibus aikoo osallistua paikallisliikenteen kilpailutuksiin aktiivisesti.

Vain pääkaupunkiseudulla kilpailu on epätervettä. Möttö myös vakuuttaa, että Onnibusin talous kestää. Tähän asti yhtiö on pyörittänyt toimintaansa pitkälti franchising-periaatteella, mutta jatkossa Onnibus joutuu hankkimaan kymmeniä busseja paikallisliikenteeseen. – Uusia busseja tulee tehtaalta ja vanhemmat liikenteestä. Liisarimallilla mennään. Meillä on rahoitusmallitkin olemassa, esimerkiksi ulkomaiset sijoittajat ovat kiinnostuneita, Möttö sanoo.

tuu pitkälti alhaisiin lippuhintoihin. Alusta asti yhtiö on mainostanut kolmen euron matkoja. Yksittäisen lipun hinta nousee bussin täyttyessä. Möttö myöntää, että malli on kopioitu suoraan ulkomailta. Esikuvakseen hän mainitsee Megabusin.

Yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä Ravistajat-listalle. Raati seuraa listaa koko vuoden. Samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: www.ravistajat.fi

4)

Kovin Ravistaja valitaan vuoden kuluttua tammikuussa. Valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näkemykset.

5)

Aikaisemmin esitellyt yritykset: Juustoportti (helmikuu), Innojok (maaliskuu), Picosun (huhtikuu) ja Fira (toukokuu).

• St1-konsernin liikevaihto (Suomi, Ruotsi ja Norja) on noin 6,6 miljardia euroa. St1 Oy työllistää 180 henkilöä Suomessa. Koko konsernissa työntekijöitä on noin 500.

• Ensimmäinen TuuliWatin tuulivoimala rakennettiin Poriin. Nyt voimaloita on 25 kappaletta. Vuonna 2009 Porin voimala edusti 75 prosenttia Suomeen rakennetusta tuulivoimasta.

• St1:n bensiinin markkinaosuus on samaa suuruusluokkaa niin Ruotsissa kuin Suomessa.

• St1:llä on Ruotsissa lisäksi laaja laivojen tankkausliiketoiminta.

Haluamme rakentaa meille tuotantolaitosten erikoisosaamista, joka voi pitkällä aikajänteellä olla suomalainen vientituote.

vana vuonna St1 lunasti yhteisyrityksen itselleen. Yhtiö valmistaa etanolia eri raaka-aineista; vanhimmissa laitoksissa käytetään kotimaisessa elintarviketeollisuudessa syntyviä jätteitä sekä tähteitä ja seuraavana mukaan tuli erilliskerätty biojäte. – Nyt suunnitteilla on laitos Kajaaniin, jossa etanolia tullaan tekemään kuitupohjaisista raakaaineista, kuten sahanpurusta. Olki on myös hyvä tulevaisuuden raaka-aine, sillä sitä on saatavilla runsaasti. Kajaanin etanolilaitoksen tuotantokapasiteetti on kymmenen miljoonaa litraa. Jos hanke etenee suunnitelmien mukaan, laitos valmistuu vuonna 2015 ja se tuo alueelle 25 työpaikkaa. – Haluamme rakentaa meille tuotantolaitosten erikoisosaamis-

ta, joka voi pitkällä aikajänteellä olla suomalainen vientituote. St1:n tuotantokapasiteetti on tällä hetkellä 15 miljoonaa litraa etanolia Suomessa. Polttonesteitä myydään yhteensä 4,8 miljardia litraa. Näköpiirissä on kysynnän lisääntyminen etanolille, sillä Suomi on asettanut EU:ta tiukemman tavoitteen uusiutuvan energian osuudelle liikenteessä, ja tavoittelee 20 prosentin osuutta vuonna 2020. Jätepohjaisen etanolipolttoaineen hiilidioksiditase on merkittävästi pienempi kuin fossiilisissa polttoaineissa. St1:n mukaan heidän RE85-polttoneste vähentää autoilun fossiilisia hiilidioksidi-

päästöjä jopa 80 prosenttia. – Meille tärkeää on oma tuotanto, joka mahdollistaa niin tuulisähkön kuin RE85-polttoaineen valmistamisen. Haluamme myös, että meillä on vahva koko Suomen kattava verkosto niin yritys- kuin yksityisasiakkaille, Wiljanen tiivistää. Yritys tuottaa myös Sryhmän kanssa tuulivoimaa yhteisessä TuuliWatti-yrityksessä. – Yhteiskuntavastuu näkyy teoissamme. Emme halua mennä alueille, jotka eivät ole kestäviä tai ovat eettisesti arveluttavia.

Kotimaisesta raaka-aineesta.

St1:n valmistamalle etanolipolttonesteelle on myönnetty kotimaisuudesta kertova Avainlipputunnus. Etanolin tuotanto on eriytetty konsernissa St1 Biofuels -yhtiöön.

Mika Wiljanen

VTT ja St1 solmivat vuonna 2006 yhteisyrityksen etanolin valmistusteknologian ympärille. Seuraa-

Ravistelu jokapäiväistä. St1:n pääkonttoriin on parhaillaan rakenteilla tuotekehityslaboratorio. Tällä hetkellä laboratorio toi-

12

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

RAVISTAJAT

10/10

Yrittäjäsanomat on esitellyt helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden Ravistajat-yrityksen. Samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle.

Aikaisemmin esitellyt yritykset: Juustoportti (helmikuu), Innojok (maaliskuu), Picosun (huhtikuu), Fira (toukokuu), St1 (kesäkuu), Dermoshop (elokuu), Atma Trade (syyskuu), Smartum (lokakuu) ja Onnibus (marraskuu).

• Yrityksen päämaja on Helsingissä, jossa sijaitsee myös tuotekehitysosasto. Lisäksi toimistot New Yorkissa, Kaliforniassa ja Singaporessa. • Multitouch valmistaa konenäköön perustuvia monikosketusnäyttöjä. Yhtiöllä on globaali jälleenmyyntiverkosto. • Perustaja Tommi Ilmonen on yrityksen teknologiajohtaja ja suurin omistaja.

• Yrityksen liikevaihto vuonna 2012 oli 7,1 miljoonaa euroa. Multitouch sijoittui Deloitten EMEA Technology Fast 500 -listalla sijalle 31. Viidessä vuodessa kasvua on kertynyt 4 024 prosenttia. Tänä vuonna liikevaihto kasvaa 20–30 prosenttia. • Multitouchin näyttöjä on myyty puoleensataan maahan. Viime vuonna yritys myi noin 600 näyttöä, tänä vuonna luku on noin tuhat. Näytöt valmistaa aasialaisista komponenteista suomalainen alihankkija.

Ei pElKKä KoSKETuSNäyTTö. Multitouchin teknologiajohtaja Tommi Ilmonen (oik.) ja toimitusjohtaja Petri Martikainen ovat ylpeitä näyttöjen älykkäästä pinnasta.

2 3

Onnibus on onnistunut herättämään matkustajien kiinnostuksen linja-autoliikennettä kohtaan.

Sekoita pakkaa! Äänestä suosikkiasi: www.ravistajat.fi

bussiliikennettä tunkeutumalla tutuille pikavuoroväleille. Yhtiön markkinointi on aggressiivista ja alalle poikkeuksellista. Liput myydään pääosin verkossa.

Dermoshop Oy (5%)

Läpi mustan lcd-paneelin Multitouch tekee ainutlaatuisia monikosketusnäyttöjä vanhassa autotehtaassa.

la. Juuri älykäs pinta, jonka saa aikaan kosketusnäytön sisuksista löytyvä konenäkö, erottaa Multitouchin kilpailijoista. – Meillä ei ole kilpailijoita, kun tehdään suuria useista monikosketusnäytöistä koostuvia näyttöseiniä, toteaa Martikainen. Multitouchin tarina sai alkunsa vuonna 2007, kun Ilmonen työskenteli Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun yhteisessä Hiit-instituutissa. Tehtäväksi tuli kehittää jotain isoa ja hienoa suuria joukkotapahtumia varten. – Totesimme tarvitsevamme ison kosketusnäytön. Hämmästyimme, kun sellaista ei kaupasta löytynyt, Ilmonen kertoo. Laite piti siis tehdä itse. Kun työryhmä laittoi verkkosivuilleen videoita prototyypin toiminnasta, alkoi puhelin soida. Verkkosivulla ei ollut yhteystietoja, joten ostohalukkaat joutuivat hieman ponnistelemaan tekijöiden tavoittamiseksi. Koska kysyntää selväs-

Teknologia on vaikuttavaa – Martikainen kertoo tyytyväisenä monen vieraan juuttuneen yrityksen esittelytiloihin tuntikausiksi.

ti löytyi, perustettiin Multitouch, kertoo Ilmonen.

Hämmentävä löytö. Yhtiön ensimmäiset laitteet perustuivat taustaprojektioteknologiaan, joka ei tarjonnut kummoisia kasvunäkymiä. – John Evans ehdotti, että tehdään sama lcd-paneelilla. Sanoin hänellle, ettei konenäyttö toimi mustan panelin läpi. Huomasimme kuitenkin, että infrapunavaloa tulee läpi juuri riittävä määrä, Ilmonen myhäilee. Syyskuussa 2008 yritys sai ensimmäisten lcd-laitteiden prototyypit valmiiksi ja julkaisi materiaalit verkossa. Taas puhelimet soivat, ja yritys sinkosi huimalle kasvu-uralle. – Sama ajatus oli keksitty aiemmin muuallakin, mutta kukaan ei ollut saanut sitä toimimaan. Mekin jouduimme jonkin aikaa hakkaamaan päätämme harmaaseen kiveen, kertoo Ilmonen. – Sitä on yritetty kopioida, mut-

Multitouch M Hannu Hallamaa

hannu.hallamaa@yrittajat.fi

iehen sormenpäät koskettavat näyttöruudun pintaa. Näyttö tunnistaa sormet kädeksi, ja avaa valikon. Vieressä toinen mies lyö sormenpäänsä kiinni ruutuun ja vetää videoikkunan valtavan kokoiseksi. Teknologiajohtaja Tommi Ilmonen ja toimitusjohtaja Petri Martikainen avaavat kuvia ja videoita valtavalla yhteen liitetyistä kosketusnäytöistä kootulla älykkäällä pinnal-

Sama ajatus oli keksitty aiemmin muuallakin, mutta kukaan ei ollut saanut sitä toimimaan. Tommi Ilmonen

ta toimintatapaa on vaikea toteuttaa, mies myhäilee. Lcd-paneelin takaa löytyy joukko kameroita, jotka havaitsevat, mitä ruudun pinnalle asetetaan. Sormenpäiden lisäksi syöttölaitteina toimii esimerkiksi IR-kynä tai mustavalkoisella kuviolla varustettu koodilätkä. – Näytöllä voi olla niin monta käyttäjää kuin sen ääreen fyysisesti mahtuu, Martikainen toteaa.

Valtava potentiaali. Tällä hetkellä tyypillinen asiakas on suuryritys, joka käyttää näyttöä myynti- ja markkinointitarkoituksiin. Suurien näyttöseinien avulla tietoa saa esille näyttävästi ja helposti muokattavasti, joten Multitouch on tehnyt toteutuksia konsulttiyrityksistä korkeakouluihin. – Toinen merkittävä segmentti ovat yritykset, jotka korvaavat näytöllä fläppitaulun. Vaatimustaso on kova, näytön tuntuman pitää olla yhtä hyvä kuin mihin tableteissa on totuttu, sanoo Martikainen. Suurien kosketusnäyttöjen kysyntä kasvaa maailmalla huikeaa vauhtia, 50–100 prosenttia vuodessa. Multitouch haluaa pysyä kasvussa mukana. – Julkisilla paikoilla olevat näy-

töt muuttuvat interaktiivisiksi, Martikainen toteaa. Kilpailussa monikosketusnäyttökakusta on mukana suuria toimijoita, esimerkiksi Microsoft ja 3M. Multitouch kuitenkin uskoo teknologiseen osaamiseensa ja ketteryyteensä.

Droppi Veripalvelu Oy (5%)

Oy Klinkmann Ab (5%)

Scandinavian Carpenter Collective Oy (5%)

Kolme pointtia

1

St1:n tuotantokapasiteetti on tällä hetkellä 15 miljoonaa litraa etanolia Suomessa. Kysyntä lisääntyy, sillä vuonna 2020 liikenteen polttoaineesta 20 prosenttia pitäisi olla uusiutuvaa.

2

St1:n strategian keskiössä on mahdollisimman vähän hiilidioksidipäästöjä tuottavan energian valmistus ja myynti.

3

Yritysfilosofiana on, että kasvava yritys pärjää markkinoilla.

Sekoita pakkaa!

Äänestä suosikkiasi: www.ravistajat.fi

Ääniä annettu 5 747

tyyppejä valmistetaan samassa tilassa. Martikaisen mukaan on erittäin tärkeää, että tuotekehitysväki voi heti kokeilla innovaatioitaan raudalla. – Tällaista korkean teknologian ja teollisen tekemisen yhdistelmää pitäisi Suomessa olla enemmänkin.

Suomessa on hyvä tehdä

>

Multitouch on tänä vuonna onnistunut kasvamaan Aasian ja Amerikan markkinoilla, kertoo toimitusjohtaja Petri Martikainen. Myynti kaksinkertaistuu, kun Euroopassa kasvua ei juuri saada. – Jos julkiseen tilaan asennettu näyttö on kosketettavissa, sen on oltava interaktiivinen, Martikainen kuvaa aasialaista ajatustapaa. Vaikka yrityksen toiminta on erittäin kansainvälistä ja markkinoista valtaosa kaukana Suomesta, pysyy Multitouchin pääkonttori ja tuotekehitys kotimaassa tulevaisuudessakin, Martikainen toteaa. Kiitos kuuluu Nokian luomalle infrastruk-

tuurille. – Täältä löytyy hyviä, osaavia työntekijöitä. Ja osaaminen on tasaista – ihmiset pystyvät tekemään sen, minkä lupaavat. Entä milloin konenäköön perustuvat kosketusnäytöt tulevat koteihin? Sitä Multitouch ei lähde ennustamaan. Pöytätasoon sijoitetulle näytölle, joka esimerkiksi tunnistaa sille asetettavan esineen, kun on helppo keksiä monia käyttötarkoituksia. Nyt edukkain malli maksaa 6 000 euroa. – Hintatason painaminen kuluttajille sopivaksi ei ole ylivoimaista, Martikainen sanoo arvoituksellisesti.

Multitouch osaa teknologian ja myymisen

>

Ravistajien asiantuntijaraati suitsuttaa monikosketusnäyttöjä valmistavan Multitouchin kykyä viedä ainutlaatuinen innovaatio maailmanmarkkinoille. – Multitouch on sekä teknologisesti että kasvajana Suomen huippusarjaa. Tuotteella on merkittävää uutuusarvoa markkinoilla. Yrityksellä on kyky kaupallistaa tekninen osaaminen, tiivistää Tekesin markkinointi- ja viestintäjohtaja Ulla Hiekkanen-Mäkelä. Hiekkanen-Mäkelän mukaan liikevaihtonsa lähes kokonaan ulkomailla tekevä Multitouch on erinomainen esimerkki Tekes-Finnvera-Finpro-yhteistyön toiminnasta ja aktiivisen verkottumisen voimasta.

Ulla Hiekkanen-Mäkelä

Todellinen ravistaja. Fennian markkinointijohtaja Arto Kämppi jatkaa samaa Arto Kämppi veisua. – Multitouch edustaa erinomaisesti suomalaista hightech-osaamista, jossa on onnistuttu kaupallistamaan teknologia ja myymään sitä yli 50 maahan. Yrityksen kasvu on ollut huikeaa viimeisten viiden vuoden aikana. Yritys, joka ravistelee piintynyttä mielikuvaa siitä, että suomalaiset eivät osaa markkinoida ja myydä. Sarjayrittäjä Marko Parkkinen pitää Multitouchia hyvänä esimerkkinä siitä, Marko Parkkinen kuinka hyödynnetään ihmisten elektroniikalle asettamien uusien vaatimuksien tuomia mahdollisuuksia. – Digitalisoituminen tuo mahdollisuuksien ylitarjontaa jokaisella toimialalla. Multitouch on tarttunut todella mielenkiintoiseen tilaisuuteen. Ihmisten tavoittamisen jatkuva vaikeutuminen yhdistettynä digitalisoitumiseen antaa taatusti Multitouchille tilaa kasvaa merkittävästi.

1

Yritys on keskittynyt näyttöihin ja sovelluskehitysalustoihin. Näyttöjen laatu on erinomainen, kuten myös tuotteiden toimivuus.

2

Näyttöjä myydään jälleenmyyjien lisäksi suoraan loppukäyttäjille. Asiakas voi tilata näyttöseinän Multitouchilta tarkoitukseen räätälöitynä.

3

Jälkimarkkinat hoidetaan kunnolla. Asiakas arvostaa, kun tukipalvelussa vastaa henkilö, joka todella tuntee tuotteet.

Ravistus: Multitouch tekee ainutlaatuisia monikosketus-

Sekoita pakkaa! Äänestä suosikkiasi: www.ravistajat.fi

Ääniä annettu 6 706

näyttöjä. Näyttöjen laatu on erinomainen, kuten myös tuotteiden toimivuus. Näyttöjä myydään jälleenmyyjien lisäksi suoraan loppukäyttäjille. Asiakas voi tilata näytön myös räätälöitynä.

tava yrittäjä pia asioita, Westerlund kuvaa. Hänelle mieleen jäi erityisesti ST1.

Vaihtoehtoja. Fennian markkinointijohtaja Arto Kämppi toivoi ennen sarjan alkua lisää rohkeutta. – Suomessa on hirveästi ideoita, mutta liikaa niistä jää pöytälaatikkoon, Kämppi sanoi. Nyt vuosi myöhemmin hän on tullut siihen tulokseen, että rohkeita yrittäjiä on paljon. Ja Ravistajat-yritykset ovat upeita esikuvia muille. Finnveran liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo kuvaa täydelliseksi yritykseksi sitä, joka on yhdistelmä Ravistajien finalisteista. – Kaikilla on omat hienot ominaisuutensa.

3) Yrittäjäsanomat esitteli

viime helmikuusta alkaen kymmenen finalistia. Finalistit valitsi raati, mutta yleisöäänillä oli iso merkitys.

Kirja sen kertoo: Näin Ravistaja eroaa muista

>

Ravistajat-kirja tulee myyntiin maaliskuun lopussa. Kirjan työnimenä on: Ravistajat – 10 ohjetta menestykseen. Sen ovat kirjoittaneet entinen Kauppalehden toimittaja ja nykyinen Tekesin viestintäpäällikkö Josi Tikkanen, Ravistajat-raadin puheenjohtaja Anssi Kujala ja sarjayrittäjä Marko Parkkinen. Kirjan rungon muodostaa toiminnankehitysanalyysi, jossa Ravistajia on tutkittu taloudellisesta, sisäisestä ja asiakkaiden näkökulmasta. Aineistoa on verrattu myös niin sanottuihin tavallisiin yrityksiin. Jokainen Ravistajat-finalisti-

Merikratos (11%)

Uplause Oy (4%)

Smartum (4%)

Medanets Oy (4%)

Ääniä yhteensä:

6 761

13

Kolme pointtia

– Tavoitteena on kattava markkinajohtajuus, Ilmonen myhäilee. Multitouch suunnittelee ja valmistuttaa laitteensa Suomessa, komponentit tulevat Aasiasta. Yritys pitää majaa Helsingissä vanhassa kuorma-autotehtaassa. Uusia laitteita suunnitellaan ja proto-

Juustoportti Oy (14%)

Arto Kämppi

OSA

• Multitouch perustettiin vuonna 2007. Yrityksen juuret ovat korkeakoulumaailmassa.

Yhtiön markkinointi on ollut aggressiivista ja alalle poikkeuksellista. Liput myydään pääosin verkossa. Kaikki perustuu kuitenkin onnistuneeseen reittiverkostoon.

Annamarja Paloheimo

10/10

Näin Ravistajatsarja etenee

Pasi Ketonen

1

Kalevi Westerlund

OSA

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Ravistajissa mukana:

Multitouch pähkinänkuoressa

Arto Kämppi

Ulla Hiekkanen-Mäkelä

vähän hiilidioksidipäästöjä tuottavan energian valmistus ja myynti. Yhtiö toi etanolipolttonesteen markkinoille 2009. ST1 valmistaa etanolia eri raaka-aineista.

Annamarja Paloheimo

Onnibus onnistui kerralla ravistamaan uinuvaa bussiliikennettä tunkeutumalla tutuille pikavuoroväleille.

Ääniä annettu 6 642

mii Jokioisissa. Nyt kehitysputkessa on raskaan kaluston etanolidiesel, joka ei ole varsinaisesti dieseliä. – Haemme asioita, joita uskomme kuluttajien tarvitsevan alalla. Tavoitteemme on toteuttaa uudistuksia nopealla tahdilla. Yritys lanseerasi Shell-asemille asiakkaiden toiveesta palvelutankkauksen syksyllä 2011. Uusin tulokas Suomen 2 000 huoltoasemaa käsittäville markkinoille on GT-ketju, ja tarkoituksena on avata 50 asemaa tämän vuoden aikana. Tänä vuonna Pitäjänmäen pääkonttorilla ei suunnitella yritysostoja. Idän markkinoiden suuntaan laajentumisesta kysyttäessä Wiljanen kertoo, ettei itälaajeneminen ole tällä hetkellä näköpiirissä.

Onnibus Oy (27%)

Pasi Ketonen

Ravistus: ST1:n strategian keskiössä on mahdollisimman

ALEKSI POUTANEN

Ravistajien asiantuntijaraadin mukaan Onnibus ansaitsee paikkansa kymmenen finalistin joukossa, vaikka yritys on toiminut vasta kaksi vuotta. – Tämmöisestä toimijasta voi sanoa sen, että jokainen, joka onnistuu perinteisellä toimialalla luomaan uuden toimintakonseptin ja pystyy tekemään sen vielä kannattavaksi, on todellinen ravistaja, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo. Myös Itellan liiketoimintajohtaja Pasi Ketonen ja Fennian markkinointijohtaja Arto Kämppi allekirjoittavat Paloheimon näkemyksen. Kämpin mukaan Onnibus täyttää Ravistajat-kriteerit muihin finalisteihin verrattuna parhaiten. Yhtiö on ollut myös alusta asti yleisön suosikki Ravistajien kotisivulla käynnissä olevassa äänestyksessä. – Onnibus on tuonut täysin uutta ajattelua suurelle yleisölle merkitykselliseen palveluun. Palvelu on onnistuneesti testattu maailmalla, mutta Onnibus on soveltanut sen vallitseviin olosuhteisiin. On myös mielenkiintoista nähdä, että yritys on pystynyt laajentamaan paikallisliikenteeseen, Kämppi perustelee. Ketosen mielestä merkityksellistä on nimenomaan asiakaslähtöisyys. – Uusia reittejä on perustettu asiakaslähtöisesti eli lähtöpisteet ovat siellä missä asiakkaatkin. Liiketoimintamallina on saada bussit täyteen. Jotain he tekevät oikein, kun kilpailijat lyövät kuin vierasta sikaa, Ketonen sanoo.

Kolme pointtia

Kansallinen häpeä

Pienet kulut. Onnibusin ”pää-

S

t1 Oy on varmasti jokaiselle suomalaiselle tuttu. Alun perin Mika Anttosen perustama St1 harjoitti kuitenkin tukkukauppaa. Huoltoasematoimintaan yhtiö laajeni vuonna 2000 hankkimalla St1-tuotemerkin, josta tuli yhtiölle uusi nimi. Muutokset ovat olleet nopeita, sillä nykyään konsernin liikevaihto on jo yli kuusi miljardia euroa. Varsinainen kasvuharppaus ja ravistus tapahtuivat vuosina 2007 ja 2010 St1:n ostettua Essoja Shell-yhtiöt. St1 toi etanolin markkinoille vuonna 2009, aluksi testiprojek-

tina. Vuodesta 2011 etanoliapolttonestettä on voinut ostaa St1:n ja Shellin asemilta eri puolilta Suomea. Alun hämmingin ja epäilysten jälkeen etanoli on vakiinnuttanut asemansa yhtenä polttoainevaihtoehtona bensatankilla. – RE85:n hinta on bensiiniä alhaisempi. Joka kilometriltä ja litralta jää säästöä, alhaisemmasta energiapitoisuudesta huolimatta, painottaa St1 Oy:n toimitusjohtaja Mika Wiljanen. Etanolipolttoainetta voi käyttää flexifuel-automalleissa.

Kilpailijat heti takajaloillaan

O Ravistus: Onnibus on onnistunut ravistamaan uinuvaa nnibus on kuin jääkiekkoilija Jarkko Ruutu. Molemmat saavat vastustajansa raivon partaalle, ja samalla vastustajien keskittyminen omaan tekemiseen järkkyy. Linja-autoyhtiö Onnibus on nimittäin pysynyt otsikoissa koko

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

>

5) Aikaisemmin esitellyt yritykset: Juustoportti (helmikuu),

kahden vuoden olemassa olonsa ajan. Isommat toimijat eivät ole katsoneet hyvällä, kun tulokas ryhtyi valtaamaan markkinoita. Aiemmin pikavuoroliikenteessä ei ollut pahemmin kilpailua, kun reitit on jaettu yksinoikeusperiaatteella. Lisää närää ovat ehtineet aiheuttaa pysäkkien sijainti, Matkahuollon oikeus jakaa rahteja ja viimeiseksi Jyväskylän paikallisliikenne, jonka kilpailutuksen Onnibus voitti. Lokaa on lentänyt, puolin ja toisin. – Me mursimme reviirijaon ja aiomme olla tämän vuosikymmenen lopulla Suomen johtava joukkoliikenneyritys, sanoo toimitusjohtaja Pekka Möttö. Hän vakuuttaa olevansa henkeen ja vereen joukkoliikennemies. Olihan Mötön isoisä perustamassa bussiyritystä jo 30-luvulla. – Linja-autot ehtivät menettää

15

9/10 9/10

Emil BoByrEv

Yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen.

3)

St1 kasvoi nopeasti miljardiluokkaan

ST1

sekoita pakkaa!

OSA

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Ravistajissa mukana:

2)

Ravistajat-raatilaiset nostavat St1:n esiin oman tien kulkijana energia-alalla. Raati valitsi St1:n kymmenen eniten toimialaansa ravistelleen yrityksen joukkoon, koska yritys vie toimialaa eteenpäin kehittämällä uusia ympäristöä säästäviä energiatuotteita. – Toiminnan lähtökohtana on koko ajan pidetty kannattavan liiketoiminnan luomista, johon on liittynyt vahva panostus tekniseen kehittämiseen, kertoo Pasi Ketonen Itellasta. Tekesin Ulla Hiekkanen-Mäkelä komppaa Ketosen näkemystä. – St1 on esimerkki siitä, ettei toimialaa ravistamaan tarvita aina uutta startup-yritystä, innovatiivista kehittämistä voidaan tehdä myös yhdistämällä vanha osaaminen, tahto uudistua ja tieteellinen yhteistyö, korostaa Elisan Kalevi Westerlund. Finnveran Annamarja Paloheimon mukaan yritys edustaa aidosti niitä arvoja, joista puhuvatkin, eli uusiutuva energia. Tekesin Hiekkanen-Mäkelä nostaa esiin St1:n aktiivisena vaikuttaja ja kumppanuuksien rakentajana. – St1 toimii erittäin keskittyneellä ja säännellyllä toimialalla. Kuluttajien suuntaan toimialan ravistelu näkyy palvelun tuomisena takaisin huoltoasemille, huomioi Arto Kämppi Fenniasta. – Merkittävä innovaatio on bioetanolin tuottaminen elintarvikkeiden jätteestä ja koko tuotantoprosessin ja logistiikkaketjun malli sen kaupalliseen hyödyntämiseen, Kämppi jatkaa. Westerlundin mukaan St1:n bioetanolin valmistuksen ympärille nousee vauhdilla etanolitehtaiden verkosto, joka tuo yhtiölle kilpailuetua sekä työpaikkoja.

etaNolia taNKKiiN. Tänä vuonna meillä on operatiivisia kasvutavoitteita tuulivoiman ja uusien tuotantolaitosten rakentamisen saralla, valottaa toimitusjohtaja Mika Wiljanen.

Yhtiö tuo rivakasti markkinoille uusia polttoaineita ja tutkii uusia raakaaineita etanolin valmistusprosessiin.

pohtia yhtiönsä tulevaisuutta. Uusi ajatusmalli luo kasvua ja ravistelee toimialaa. Asiakas on oikeasti tärkein ja yhteistyöllä saavutetaan laatua ja kustannustehokkuutta.

14

Yrittäjäsanomat esittelee helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden Ravistajat-yrityksen. Samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle.

St1 pähkinänkuoressa It-teknologian ja ohjelmistokehitysprosessien hyödyntäminen rakentamisessa on uudenlaista ajattelua.

Ravistus: Rakennusalalle erikoistunut Fira uskalsi avoimesti Gryndaus ei maistu. Fira on an-

1)

Eniten yleisöääniä:

Vastavirtaan innovatiivisesti

>

Kalevi Westerlund

Avoimuus iso valtti. Elisan myyn-

Korruptio kitkettävä

>

OSA

Näin Ravistajatsarja etenee ulla Hiekkanen-Mäkelä

15

5/10 5/10

Aleksi PouTAnen

Perinteisen rakennusliikkeen toimintamallin muuttuminen herättää kunnioitusta myös Ravistajat-asiantuntijaraadissa. Yrityksen strategiaan on kirjattu, että Fira on jatkossa rakennusalan palveluyritys. Tekesin markkinointi- ja viestintäjohtajan Ulla Hiekkanen-Mäkelän mukaan toimintamalli on uskottava. Fira pystyy tehokkaasti selvittämään, priorisoimaan ja dokumentoimaan asiakkaan liiketoiminnan vaatimukset rakennushankkeelle. – Fira näkee palveluliiketoiminnan vaihtoehtoisena toimintatapana rakennusalalla vallalla oleville urakointimuodoille. Yhtiön tavoitteena on myös kasvattaa liiketoiminta vuoteen 2015 mennessä kansainväliseksi toiminnaksi konseptin avulla, Hiekkanen-Mäkelä kehuu. Myös Itella Postin liiketoimintajohtaja Pasi Ketonen pitää Firaa Ravistajat-hengen mukaisena yrityksenä. – It-teknologian ja ohjelmistokehitysprosessien hyödyntäminen rakentamisessa on uudenlaista ja innovatiivista ajattelua, Ketonen sanoo.

KAsvuun. Jussi Ahon luotsaama Fira teki täyskäännöksen liiketoimintamalliinsa neljä vuotta sitten. Se kannatti, sillä yhtiön liikevaihto on kolminkertaistunut sen jälkeen.

akennusliikkeenä aloittaneen Firan omistajat joutuivat tekemään kovia päätöksiä f inanssikriisin mainingeissa. Yksi vaihtoehto oli jopa lopettaa toiminta, vaikka yhtiö teki liikevaihtoa lähes 20 miljoonaa euroa ja liiketoiminta oli sujunut hyvin. – Perinteisen mallin skaalautuvuus tuli tiensä päähän. Emme voineet enää kasvaa Seinäjoelta käsin rakennusliikkeenä, sanoo toimitusjohtaja Jussi Aho. Hän oli juuri aloittamassa toimitusjohtajana ja oli mukana miettimässä vaihtoehtoja. Omistajat valitsivat kuitenkin kasvun tien. Samalla he rakensivat täysin uuden

RAVISTAJAT

OSA

06/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Ravistajissa mukana:

>

Yrittäjäsanomat esittelee helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden Ravistajat-yrityksen. Samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle.

• Fira Oy on perustettu Seinäjoella vuonna 2002. Nykyisin omistajia on noin 30. Yhtiöllä ei ole varsinaista pääomistajaa. Suurinkin omistusosuus on 20 prosenttia.

06/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Fira rikkoo alan perinteitä

näin Ravistajatsarja etenee 1)

14

yritys on mukana kirjassa. – Löysimme tekijät, jotka erottavat Ravistajat muista yrityksistä. Yksi erottava tekijä on se, mitä yrittäjä tekee havaitessaan ongelmia esimerkiksi asiakkaan tai tuotannon näkökulmasta, Parkkinen sanoo. Kirjan avulla yrittäjät pystyvät välttämään muiden tekemiä virheitä ja saavat käytännön työkaluja esimerkiksi asiakassuhteen vahvistamiseksi. Parkkinen korostaakin, että ravistus ei ole pelkästään teknoyritysten tai start-upien juttu. – Jokaisella yrityksellä on mahdollisuus ravistaa. Kirjassa on tietoa, joka hyödyttää kaikkia.

4) Seuraavaksi Ravistajista ilmestyy kirja maaliskuun lopussa.

Kirjassa on käytännön ohjeet niin aloittavalle yritykselle kuin jo toiminnassa olevalle yritykselle, miten yrittäjä voi kehittää omaa liiketoimintaansa ja kasvattaa tulosta. Kirjan lanseeraustilaisuudessa valitaan myös finalistien joukosta Ravistavin yritys.

Yleisön suosikki ei jäänyt epäselväksi

>

Bussiliikenteeseen ryminällä tullut tamperelainen Onnibus on yleisön ylivoimainen suosikki Ravistavimmaksi yritykseksi. Onnibus kuittasi 27 prosenttia äänistä. Toiseksi sijoittui Juustoportti (14 %) ja kolmanneksi kymmenen finalistin ulkopuolelle jäänyt sosiaalipalveluja tuottava Merikratos (11 %). Lopullisessa äänestyslistassa oli 29 yritystä ja ääniä annettiin yhteensä lähes 7 000. Onnibus on pysynyt otsikoissa koko kahden vuoden olemassa olonsa ajan. Isommat toimijat eivät ole katsoneet hyvällä, kun tulokas ryhtyi valtaamaan markkinoita. – Me mursimme reviirijaon ja aiomme olla tämän vuosikymmenen lopulla Suomen johtava joukkoliikenneyritys, hehkutti toimitusjohtaja Pekka Möttö Yrittäjäsanomien haastattelussa. Onnibusin markkinointi perustuu alhaisiin lippuhintoihin. Liput myydään pääosin verkossa. Liiketoiminta perustuu kuitenkin onnistuneeseen reittiverkostoon. Yleisön kymmenen suosikkia poikkesivat jonkun verran asiantuntijaraadin näkemyksistä. Ihonhoito- ja kosmetiikkatuotteita verkossa myyvä Dermoshop sai neljänneksi eniten ääniä sekä liikunta- ja kulttuuriseteleistä tunnettu Smartum kahdeksanneksi eniten ääniä. Kärkijoukkoon pääsi myös kohua herättänyt Droppi Veripalvelu.


Uutiset

14

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

jarkko virtanen

Elina Hiltunen: Virkkaamisen luovaa nautintoa Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

Olen visuaalinen ihminen. Valokuvaan ja olen tehnyt keraamisia veistoksia. Halusin aikanaan taideteolliseen, mutta en koskaan päässyt. Virkkaaminenkin on minulle ennen kaikkea visuaalinen nautinto. Virkkauskipinä iski viitisen vuotta sitten. Sitä ennen olin tehnyt lähinnä neulahuovutuksia. Tilasin ohjekirjan amigurumeista, joista en suoraan sanoen ollut kuullut mitään aikaisemmin. Amigurumit ovat pieniä ja söpöjä, virkattuja ja täytettyjä eläimiä. Idea tulee Japanista. En ole varsinainen käsityöihminen. En siis osaa edes kutoa villasukkaa. Näihin ihaniin eläimiin kuitenkin höynähdin tyystin. Ensimmäinen virkkaukseni oli nalle. Valikoima laajeni. Lapset pyysivät minua tekemään amigurumeja lahjaksi kavereilleenkin. Virkkaan televisiota katsellessa, junassa ja bussissa. Siihen pitää keskittyä. Siitä voi nauttia. Samalla voi suunnitella tulevia ja meneillään olevia

projekteja. Lapset, koirat ja monipuolinen työ vievät aikaa, mutta olen tehokas. Kun teen, teen täysillä. Harrastus on kasvanut kakkosammatiksi. Teen Novitalle amigurumiohjeita ja olen julkaissut ohjekirjoja. Yrittäjäsieluisena tiedän, että virkkaamalla ja myymällä yksittäiskappaleita ei oikeastaan voi tienata. Tienesti tulee kirjoista ja ohjeista. Olen tehnyt ohjeet myös Angry Birds -amigurumeille. Kehittelen uusia pieniä otuksia ja kirjoitan ohjeet muistiin sitä mukaa, kun työ etenee. Yksi hauskimpia tekosiani on Airbus 350 virkattu versio, joka päätyi yhtiön pääkonttoriin. Isälleni tein kerran vähän isomman virkkuun, nimittäin aidon kokoisen Kekkosen rintakuvan. Tämä on hauskaa. Joku on kyllä väittänyt, että minulla on kieroutunut huumorintaju. Virkkaaminen on tapa ilmaista itseään. Olen myös tuunannut polkupyöriä ja rollaattoreita. Hauskin on ehkä ikäihmiselle tehty Harley Parkinson, missä on nahkaa, nauhaa ja pääkallokuvioita.

henkireikä Sarjassa yrittäjät kertovat intohimoisesta harrastuksestaan.

Kirjoja ja pehmoeläimiä • Futuristi Elina Hiltusella on oma yritys What`s Next Consulting Oy vuodesta 2007. Hän on kauppatieteen tohtori, diplomi-insinööri, kirjailija ja kolumnisti, puhuja ja kouluttaja. Uunituorein teos Teknoelämää 2035 on kirjoitettu yhdessä Kari Hiltusen kanssa.

Tule Yrittäjän Iltakouluun. Inspiroidu menestystarinoista!

www.lahit apiola.fi/ iltakoulu ILmoITTA UDU HETI!

Huippusuosittu kiertue tulee taas ja pureutuu yrittäjyyden ytimeen. Iltakoulu on inspiroitumista ja verkostoitumista, mielenkiintoisia puhujia, jotka tuovat yrittäjyyteen tuoreita ja yllättäviäkin näkökulmia. Tule uudistumaan yhdessä muiden yrittäjien kanssa. Puhujina tilaisuuksissa vuorottelevat Henrik Dettmann (koripallomaajoukkueen päävalmentaja), Tiia Vanhatapio (muotisuunnittelija) ja Rami Aarikka (toimitusjohtaja, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas). Ilmoittaudu ja tule mukaan!

Iltakoulujen aikataulut Pori 6.2. I Joensuu 11.2. I Uusikaupunki 12.2. I Tampere 17.2. I Seinäjoki 4.3. Espoo 6.3. I Kerava 6.3. I Lappeenranta 11.3. I Kuopio 12.3. I Turku 12.3. Raahe 13.3. I Mikkeli 18.3. I Ylivieska 19.3. I Vaasa 20.3. I Lahti 24.3. Jyväskylä 25.3. I Hämeenlinna 26.3. Ilmoittaudu www.lahitapiola.fi/iltakoulu Yhteistyössä:


Uutiset

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Hän on Vuoden kirjanpitäjä Vuoden kirjanpitäjäksi on valittu espoolainen Sami Svärd iCount Partners Oy:stä. Kemissä syntynyt 35-vuotias Svärd on työskennellyt alalla kymmenen vuotta. Uransa alussa Svärd toimi peruskirjanpitäjänä, kasvoi tilitoimistossa tiiminvetäjäksi ja työskenteli myöhemmin myös kouluttajana ja talouspäällikkönä. Neljä vuotta sitten hän perusti oman yrityksen. Yhdessä yrityskumppaninsa kanssa Svärd on nopeassa ajassa kasvattanut menestyneen tilitoimiston, joka työllistää tällä hetkellä kuusi kirjanpitäjää. –Hoidan eri aloilla toimivien ja erikokoisten yritysten kirjanpitoa eli työtehtävät vaihtelevat päivittäin ja kohtaan paljon erilaisia ihmisiä, Svärd sanoo. Kaiken kaikkiaan kilpailuun lähetettiin tänä vuonna yli 170 ehdotusta ympäri maata. Ehdotettuja kirjanpitäjiä oli lähes sata.

1,7

Suomalainen pelistudio PlayRaven on saanut 1,7 miljoonan euron rahoituksen. Yrityksen rahoittajiksi tulivat ruotsalainen pääomasijoitusyhtiö Creandum, enkelisijoittaja Jari Ovaskainen sekä englantilainen pääomasijoitusyhtiö London Venture Partners.

Pienet leipomot puristuksessa Ulkomaisia puolivalmisteleipiä on tuotu Suomeen kiihtyvään tahtiin. Niitä tarjotaan myös pienleipomoille. Pienen leipomon valtti on kuitenkin aika pitkälle suomalaisissa raaka-aineissa ja suomalaisessa työssä. – Isomman uhan tekevät suuret keskusliikkeet, jotka tuottavat puolivalmisteensa esimerkiksi paistopisteisiin ulkomailta. Pieni ei voi kilpailla edullisilla hinnoilla, kertoo pientä leipomoa sisarensa kanssa Helsingin Haagassa pyörittävä Jaana Nyholm. Puolivalmisteleivän tuonnilla on jo vaikutusta kilpailutilanteeseen Suomessa. Esimerkiksi Fazer kertoi joutuvansa tämän ilmiön takia vähentämään väkeään.

15

Suomi pitää kiinni Sepasta sen koko volyymistä on Suomessa Suomessa toimivat pankit pitävät neljä prosenttia. kiinni Sepa-aikataulusta ja suoraveloitus loppuu aikataulun mukaan tammikuun lopussa. Haitat suuremmat. Finanssialan Siirtyminen Sepa-maksamiseen Keskusliitto kertoo, että Suomessa on Suomessa pääosin jo tehty. toimivat pankit pysyvät suoraveloiKaikki tilisiirrot on välitetty Sepa-tili- tusten osalta EU-komission antasiirtoina marraskuusta 2011 alkaen. massa Sepa-end-date-asetuksen Myös kotimaisia suoraveloituksia mukaisessa takarajassa 31. tammikoskeva muutos on loppusuoralla. kuuta. Suoraveloituksen osuus maksamiTätä päivämäärää komissio ei

esitä muutettavaksi, mutta se on tehnyt esityksen EU-parlamentille ja neuvostolle, että pankeilla olisi mahdollisuus jatkaa kansallisten tilisiirtojen ja suoraveloitusten vastaanottamista ilman sanktioita 1. elokuuta saakka. Asetusmuutos ei toteutuessaan velvoittaisi yksittäisiä maita muuttamaan jo sovittuja aikatauluja. – Kotimaisten suoraveloitusten

vastaanottamisen jatkaminen elokuuhun asti aiheuttaisi Suomessa enemmän haittaa kuin hyötyä. Suurin osa laskuttajayrityksistä osallistuu tai on jo osallistunut muuntoon, jolla suoraveloitus muutetaan e-laskuksi tai suoramaksuksi tai on tehnyt päätöksen ja järjestelmämuutokset paperilaskuun siirtymisestä, sanoo Finanssialan Keskusliiton johtava asiantuntija Inkeri Tolvanen.


16

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

debatti Muut lehdet [Harmaan talouden] ongelma piilee hankintalaissa.

Lähetä mielipiteesi toimitus@yrittajat.fi

Kaksintaistelu: Uusi terveydenhuoltolaki on ajanut kahden vuoden

aikana neljä viidestä ambulanssiyrityksestä lopettamaan toimintansa. Aiemmin yrityksiä oli yli 200, nyt enää alle 50. Sairaankuljetusliiton puheenjohtaja Tero Vainio ja STM:n lääkintöneuvos Timo Keistinen puivat yrityksille kohtuutonta tilannetta.

poliisitarkastaja Matti Rinne ja vakuutustutkija Jari Raatikainen Etelä-Saimaa-lehdessä

Laadukas toiminta koostuu muun muassa kustannustehokkuudesta ja vertailukelpoisuudesta. Ensihoidon uudistusta on perusteltu laadulla, mutta nyt itse aiheutettujen kulujen nousun hillitsemiseksi ollaan valmiita vähentämään yksiköitä ja niiden valmiusaikoja ilman, että tämä kuitenkaan näkyisi maksuosuuksissa. Onko tämä siis laadukasta toimintaa?

Työnantajan pitää maksaa oppisopimusopiskelijalle 85 % peruspalkasta ja jos nuorella ei ole mitään ammattitaitoa eikä peruskoulun jälkeistä koulutusta, niin palkkataso on aika korkea.

Ensihoitopalvelua tuottavat yritykset tarvitsevat Aluehallintoviraston luvan tuottaa terveydenhuollon palveluita. Lisäksi Valvira ja sairaanhoitopiiri palvelun tilaajana suorittavat valvontaa. Näihin liittyvät erilaiset raportoinnit useasti vuodessa. Julkisten liikelaitosten ei tarvitse näitä samassa laajuudessa tuottaa. Tulisiko tätä jotenkin korjata?

Suomen Yrittäjien johtaja Veli-Matti Lamppu yle.fissä

Tamperelainen internetyritys Wiido ja yhtiön pääomistaja ovat haastaneet hakukonejätti Googlen oikeuteen. Googlelta vaaditaan saamatta jääneitä mainostuloja. Helsingin Sanomat

Julkinen hallinto ja sektori on paisunut kuin pullataikina. Ensihoidon ympärille on muodostunut varsin raskas organisaatio, joka entisestään nostaa kuntien sote-menoja, eikä kunnilla ole juurikaan itsemääräämisoikeutta alueensa asioista. Tulisiko ensihoidon organisointia kunnissa jollain tavalla oikaista?

Jotta kotitalousvähennyksen hyödyn saisi mahdollisimman nopeasti, kannattaa hakea muutosta jo verokortin ennakonpidätysprosenttiin. Verohallinnon ylitarkastaja Petri Manninen aamulehti.fissä

Tero Vainio, Sairaankuljetusliiton puheenjohtaja

Janne Makkula: Lobbausta, edunvalvontaa ja vaikuttamista Kolumni Janne Makkula

janne.makkula@yrittajat.fi

Näkemysten on perustuttava ehdottoman oikeaan ja asiantuntevaan tietoon. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö

V

iime kuukausien kestoaihe julkisuudessa on ollut lobbaus. On vaadittu jopa lobbauksen sääntelyä tai vähintään reilun pelin sääntöjä. Lobbauksen kantasana on englanninkielinen lobby eli aula tai eteishalli. Lobbauksesta syntyy monelle mielleyhtymiä jostain hämärästä, käytävillä ja kulisseissa tapahtuvasta epämääräisestä suhmuroinnista ja harmaalla alueella liikkuvasta pienen piirin omaa etua tavoittelevasta päätöksenteosta. Itse en pidä koko sanasta – paljon parempi käsite ja puhtaasti suomalainen ilmaisu on edunvalvonta. Suomen Yrittäjät on edunvalvontajärjestö. Edunvalvonta on yhteiskuntavaikuttamista, jossa valmisteluun ja

päätöksentekoon tuodaan oikeaa tietoa ja perusteltuja näkemyksiä siitä, miten suunnitellut ratkaisut vaikuttavat pk-yrityksiin. Edunvalvontaa teemme esimerkiksi osallistumalla lainsäädännön valmistelua varten perustettujen työryhmien työhön, joissa edistämme liittokokouksen ja hallituksen hyväksymiä tavoitteita. Eduskunta säätää lait, joten on luonnollista, että etujärjestön näkemykset saatetaan myös poliittisten vaikuttajien tietoon. Näin päätökset voidaan tehdä kattavien tietojen ja vaikutusarviointien pohjalta. Vaikuttamistyön on oltava vastuullista. Esitettyjen näkemysten on perustuttava ehdottoman oikeaan ja asiantuntevaan tietoon. Suomen Yrittäjien edunvalvontatyössä

ei ole mitään hämärää eikä kyseenalaista, vaan tarkoituksena on aidosti ja avoimesti saada aikaan sellaisia ratkaisuja, joilla esimerkiksi turvataan yritysten välinen terve kilpailu, mahdollisuus työllistää ja kehittää yritystoimintaa ilman tarpeetonta byrokratiaa. On oikein, hyväksyttävää ja kunniakasta valvoa niiden etua, jotka vastaavat Suomen työllisyyden ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Mahtailematta voi sanoa, että kyse on samalla Suomen edun ajamisesta, jolle valtakirjan antavat 116 000 jäsenyritystä. Toivotan lobbausta eli edunvalvontaa koskevat reilun pelin säännöt tervetulleiksi. Suomen Yrittäjillä on jo nyt edunvalvontaa koskevat eettiset ohjeet, jotka järjestön hallitus on vahvistanut.


17

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Rutiininomainen teollisuus ei kannata Suomessa eikä tule kannattamaankaan – ei veronalennuksilla eikä ilman. Sarjayrittäjä Marko Parkkinen Yrittäjän ytimessä -blogissa.

Facebookkommentit Niin kaatuu myös muita pienyrityksiä, ellei helpotuksia tule koskien verotusta ja eläkemaksuja. Useimmilla yrittäjillä ei ole varaa pitää lomia tai sairastaa.

Ensihoitouudistuksen tavoite on, että hoito viedään kentälle, eli sairaaloiden päivystys siirtyy kotiin ja kentälle. Lakitekstiin on kirjattu, että tehtävänä on ensisijaisesti hoitaa potilas kentällä tai kotona, ja vasta toissijaisesti siirtää potilas hoitolaitokseen. Tässä tietyllä tavalla tavoitellaan samaa kuin pankit ovat jo tehneet, eli ne ovat ensin siirtäneet pankkiasiakkaat salista konttorin eteiseen maksuautomaateille, ja sieltä nopeaan tahtiin kotiin nettiä käyttämään. Viimeisimpänä asiointi siirtyy älypuhelimiin. Sairaankuljetusyrittäjät ovat joutuneet tähän uuteen paradigmaan, enää on olemassa hoito kentällä. Sairaanhoitopiirit ovat ottaneet ensihoitoa omaksi toiminnakseen, ja pyrkineet siihen, että henkilökunta kiertää päivystyksessä, ensihoidossa ja päivystyksen akuuttiosastolla. Näin syntyy koko ketjun osaaminen.

Jaile Sievers kommenttiketjussa ambulanssiyritysten ahdingosta

Ehkä tässä on monen yrityksen pullonkaula: ei kehdata pyytää suoraa palautetta, vaikka a) se olisi hyvää asiakaspalvelua ja b) siitä voisi saada hyödyllistä ensikäden tietoa toiminnan kehittämiseen. Pasi Pennanen kommenttiketjussa asiakassuhteiden ja -palautteen pyytämisestä

Kunnallinen sairaala ei tarvitse lupaa toimiakseen, mutta yksityinen terveydenhuoltopalveluja tuottava yksikkö tarvitsee luvan. Muualla maailmassa myös kunnalliset sairaalat tarvitsevat toimintaluvan. Kunnallisilla toimijoilla on tietty määrä raportointivelvollisuutta, joka on kirjattu lainsäädäntöön, mutta ei samassa muodossa kuin yksityisillä toimijoilla. Tässä mielessä kunnalliset toimijat eivät ole samassa asemassa yksityisten kanssa. Kunnallislainsäädäntö antaa kunnille mahdollisuuden tuottaa palvelut hyvin monella tavalla.

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Hannu Hallamaa, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja (vanhempainvapaalla) Hia Sjöblom, toimittaja Raija Lehtonen, taitto etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki

Kataisen hallitusohjelmassa selkeästi todetaan, että kunta on järjestämisvastuussa palveluista ja niiden rahoituksesta. Samalla tavoite on, että yhtenäisten laadukkaiden palveluiden aikaansaamiseksi niitä tuotettaisiin laajemmalla väestöpohjalla. Ensihoidon ympärille on tosiaan rakentunut organisaatio, se saataisiin sujuvaksi niin, että päivystys, ensihoito ja sairaaloiden akuuttiosastot muodostaisivat yhden toimivan kokonaisuuden. Näin myös byrokraattista resurssia sen ympärille tarvittaisiin vähemmän.

Lehti ei vastaa

• Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

Timo Keistinen, STM:n lääkintöneuvos

Mielipide

Tuottavuutta pitää ajatella kokonaisuutena

S

uomen Yrittäjät on arvioinut selvityksessään (Oikein mitoitetut tehtävät, tehokkuutta ja kustannustietoisuutta) kuntien tuottavuuskehityksen olevan laskevalla uralla. Koulutuksen, sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon kokonaistuottavuuden mittana on selvityksessä käytetty Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilastoa, jonka tulokset ovat musertavia. Tulkinnat tuottavuustilastosta ovat kuitenkin yksipuolisia, kun huomioidaan tuottavuustilastoinnissa käytetty laskentatapa. Panostukset ennaltaehkäisyyn, laatuun ja vaikuttavuuteen sekä tehtävien

lisäykset näkyvät kyseisessä mittarissa tuottavuuden laskuna. Kuten Suomen Yrittäjien selvityksessä todetaan, kuntien tehtävät ja normit ovat lisääntyneet merkittävästi. Kuntasektorin henkilöstömäärä ei ole kuitenkaan lisääntynyt 1990-luvun alun jälkeen. Yrittäjien selvityksessä todetaan myös, että julkisen sektorin tuottavuuskehityksen muuttaminen edellyttää yksityisen sektorin lainalaisuuksien ja toimintatapojen omaksumista. Kuntaperusteinen järjestelmä peruspalveluiden järjestämiseksi on nimenomaan seurausta siitä, että markkinat eivät aina toimi.

Tämän vuoksi on lähtökohtaisesti väärin ajatella, että kuntaa ja yritystä voitaisiin verrata samoin periaattein. Esimerkkinä palvelusetelijärjestelmä, joka vaatii toimiakseen toimivat markkinat ja tuottajien välistä kilpailua. Lähtökohtaisesti on järkevää, että tuottajan sijasta tuetaan kuluttajaa. Idea ei kuitenkaan toimi käytännössä, jos markkinat eivät toimi tai kuluttajilla ei ole aitoa valinnanvapautta palvelun tuottajan suhteen.

Kestävyysvajetta ei ratkaista

pelkästään julkisen ja yksityisen palvelutuotannon tehokkuutta tai laatua vertailemalla. Huomi-

ota tulisi kiinnittää myös kokonaisuuteen ja järjestelmätason tuloksellisuuteen eli siihen tuotetaanko oikeita asioita. Esimerkkinä voidaan pitää lastensuojelussa tapahtuvia lasten kodin ulkopuolisia sijoituksia, joihin voidaan hakea tuottavuushyötyjä etsimällä tehokkainta palvelujen tuottajaa. Parempaan tuloksellisuuteen kuitenkin päästään, jos sijoituksia itsessään saadaan vähennettyä esimerkiksi lisäämällä perheiden ennaltaehkäiseviä palveluita ja varhaista tukea. Järjestelmätason tuloksellisuuden parantamiseksi tarvitaan tietoa. Palveluiden vaikuttavuuserot

pitäisi, kustannustietojen ohella, saada näkyviin. Ennaltaehkäisevien palveluiden vaikuttavuudesta olisi hyvä saada systemaattista tietoa, jotta tiedettäisiin mihin kannattaa satsata ja saataisiin vähennettyä kalliita korjaavia palveluita. Kestävyysvajeen kannalta kokonaisuus ratkaisee ja molempia näkökulmia tarvitaan. Pitää miettiä mitä tuotetaan ja miten tuotetaan. Yhteen asiaan keskittyminen johtaa osaoptimointiin ja kokonaisuuden kannalta kalliisiin palveluketjuihin. Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija, Kuntaliitto


18

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

arto tulima

arjessa yrittäjän arjessa sparraamalla paras. Yrittäjät hakivat minusta keskustelukumppania kasvuyrityksen perusvaihtoehtoihin, Kari Sissala (vas.) kertoo vierellään Mika Puurula ja Marko Tervonen.

Mentorilta kotitehtäviä

>

Mainostoimisto Kouta Oy:n yrittäjät tarttuivat mahdollisuuteen kuulla konkarin ajatuksia liiketoiminnasta. Yrityskummi on haastanut miettimään pidemmän aikavälin tavoitteita. – Yritys on kasvanut parissa vuodessa viiden hengen yritykseksi. Kari on sparrannut siinä, millaisia haasteita kasvun ja henkilöstömäärän lisäys tuo yritystoimintaan. Hän on tuonut esille yrityksen kasvukäyrän eri vaiheiden tunnistamisen ja niihin varautumisen, kertoo yrittäjä Marko Tervonen. Yrityskummi Kari Sissala on antanut myös kotitehtäviä. Tervonen oli tavannut Sissalan muissa asioissa aiemmin, jolloin yrityskummi oli kertonut toimivansa kummiverkostossa. Näin yrityskummius sai alkunsa keväällä 2012. – Yrittäjät hakivat minusta keskustelukumppania kasvuyrityksen perusvaihtoehtoihin. Yrityksen perustamisessa ja eteenpäin viemisessä on monta palasta, reilun kaksi vuotta kummi-

na toiminut Sissala kertoo. Sissala toimii alueen yrityskummien yhdyshenkilönä. Hän on nyt eläkkeellä Kainuun Osuuspankin toimitusjohtajan työstä. Yrityskummin standardityyppi on kuitenkin entinen yrittäjä. – Ratkaisemme myös ongelmia, ja toisena näkökulmana on kummiyrityksen kehittyminen. Kummi saa palkintonsa henkisenä mielihyvänä, kun yritys menestyy.

Arvokasta sparrausta. Myös sähköisen kaupankäynnin välineitä tarjoava mainostoimisto työllistää viisi henkilöä. – Kummijärjestelmä on toimiva palvelu, joka ei maksa aloitteleville yrittäjille mitään. Konkarit antavat omaa arvokasta aikaansa ja kokemustaan meille, sanoo Mika Puurula. Sissala muistuttaa, että kummin antama henkinen tuki on yksi osa toimintaa. – Kokeneen kaverin henkinen tuki voi olla älyttömän tärkeä.

Kummi tukee ja spar L Yrityskummi on loistava kaveri kertomaan aloittelevalle yrittäjälle, mitä yrittäminen kaikkinensa on. Kummin tuoma hyöty on merkittävä.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

uin yrityskummitoiminnasta lehtiartikkelista. Päätimme yrittäjäkollegani kanssa kokeilla, mitä kummiavusta voisi kehkeytyä, muistelee Wintech Oy:n toimitusjohtaja Mikko Ilola. Jyväskylässä vuodesta 2006 toiminut kolmen hengen Wintech valmistaa ja myy paperikoneiden telahiontalaitteita. Alueen yrityskummitoiminnasta vastaava yhteyspäällikkö järjesti syksyllä 2012 kummiklinikkatapaamisen, jossa kummia hakeva yritys tapasi kolme eri alojen osaajaa. – Kummitoiminta lähti rivakas-

ti liikkeelle. Pari viikkoa ensimmäisestä yhteydenotostamme tapasimme kaikki kummit.

Apu kansainvälistymiseen. Wintech Oy:ssä ei ollut mitään ongelmatilannetta päällä, kun yrittäjät lähtivät yrityskummitoimintaan mukaan. Kummeilta saatava apu konkretisoitui kansainvälistymisponnisteluihin Euroopan ulkopuolelle. – Eniten olen saanut sparrausta Antti Päivikkeeltä, joka on toiminut kansainvälistymiskonsultin kaltaisena apuna. Antti Päivike on tehnyt uransa Kone Oy:ssä ja Andritz Groupissa muun muassa asennus- ja huoltotoiminnan globaalina johtajana.

Yrittäjän on ymmärrettävä, että maailmalle lähteminen ei ole halpaa.

Antti Päivike

– Koneen ja Andritzin puitteissa kiersin lähes kaikki mantereet, ja erilaiset tavat tehdä bisnestä tulivat tutuiksi. Ilolan mukaan kolme henkeä työllistävä yritys etsii tällä hetkellä markkinoita Kaukoidästä. – Päivikkeen kontaktit Kaukoi-

tään poikivat tapaamisia kuuteen paperitehtaaseen Indonesiassa, jossa kävin kesällä. Lisäksi yhdellä kummilla oli kontakteja Romaniaan, ja Romanian kunniakonsuli kävi firmassamme. Odottelemme, seuraako tapaamisesta jotain, Ilola kertoo. Vuodesta 2005 eläkkeellä ollut Päivike on tehnyt yrityskummin hommia viisi vuotta. Päivikkeen mukaan eri toimintaympäristöjen tapoihin on hyvä perehtyä etukäteen. – Yrittäjän on ymmärrettävä, että maailmalle lähteminen ei ole halpaa ja vahva tuki kotimaasta on erittäin tärkeä. Kummitapaamisten pääpaino on ollut kontaktien avauksessa uusille markkinoille.


19

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

125

miljoonalla eurolla ei saatu valtion talous- ja henkilöstöhallintojärjestelmä Kiekua toimivaksi. Lähde: Yle

Tommi Anttonen

Kunnat ja Yrittäjät Kohtaavat— tule muKaan!

Suomen Yrittäjien

KunnalliSjohdon Seminaari Seinäjoki 14.–15.5.2014 Jo 22. kerran järjestettävä Kunnallisjohdon seminaari on ainutlaatuinen elinkeinopolitiikan toimijoiden kohtaamispaikka. Yhdeksi alansa merkittävimmäksi tapahtumaksi kasvanut seminaari kokoaa yhteen lähes tuhat kuntapäättäjää ja yrittäjävaikuttajaa. Kaksipäiväisessä tapahtumassa luodaan katse tulevaan ja pohditaan kunnan elinvoimaisuuden kehittämistä. Suuressa EU-vaalipaneelissa teemana on yrittäjyyden Eurooppa.

rraa

Mikko Simolinna

Paula Risikko

Karoliina Siukola

Yrittäjyys luo elinvoimaa

Kuntapalvelut uusiksi

Yrittäjyys kantaa

Esko Aho

Sari Klinga

Varpu Valkeinen

Elinkeinopolitiikan iso kuva ja elinkaari – Kannuksesta globaaleille markkinoille

Faktaa ja fiktiota kunta- ja asuinaluebrändeistä

Palveluseteli antaa valinnanvapauden

MAAILMALLE. Antti Päivike (vas.) on toiminut kansainvälistymiskonsultin kaltaisena apuna yrityksellemme, Mikko Ilola sanoo.

Kummeja jopa erikoisaloilta

>

haasteisiin kerralla kolme eri alojen osaajaa. Yrityskummi on useimmiten taustal– Kokemuksemme mukaan rajapintoja taan entinen yrittäjä. Yrityskummit yhdistelemällä tulee erilaisia tarjoavat konkreettista näkökulmia esille ja paras apua yrityksen asioissa.Joskus Viime vuonna lopputulos, Jyväskylän seudun riittää puhelinsoitto, toisinaan yrityskummit kehittämisyhtiön yrityskumkummisuhde jatkuu pidemauttoivat mitoiminnan yhteyshenkilö pään. Viime vuonna yritysvaltakunnallisesti ja Keski-Suomen aluekummi kummit auttoivat valtakunnalMaarit Viljakainen korostaa. lisesti 1 226:ta yrittäjää. – Kummit allekirjoittavat Kummia voi hakea www. vaitiolosopimuksen, jolloin yrityskummit.fi-sivujen syntyy luottamuksen ilmapiiri. kautta. Myös tietyn erikoisalan yrittäjää. 90-prosenttisesti kummiyritys yrityskummia voi tiedustella haluaa ensitapaamisen jälkeen valtakunnallisen verkoston jatkaa kaikkien kolmen kummin kanssa. kautta. Suomen Yrityskummit ry on valtakunnalJyväskylän seudulla on käytössä kummilisesti suurin mentorointiverkosto. klinikkamalli, jossa haetaan asiakkaiden

1 226

Tee komia merkintä kalenteriisi ja ilmoittaudu heti. Tutustu seminaarin ohjelmaan ja asiantuntijoihin

www.yrittajat.fi/kunnallisjohto

Yhteistyössä:


20

Arjessa

Tiesithän, että... YEL-maksu on nyt 23,3 %

Yrittäjän YEL-maksu on tänä vuonna noin prosenttiyksikön suurempi kuin viime vuonna. Alle 53-vuotiaiden YEL-maksu on 23,3 prosenttia (22,5 % vuonna 2013) ja 53 vuotta täyttäneille yrittäjille 24,8 prosenttia (23,85 % vuonna 2013). Yritystoiminnan ensimmäisen kerran aloittava yrittäjä saa 25 prosentin alennuksen maksuista 48 kuukauden ajan. YEL-työtulon alaraja on 7 430,59 euroa vuodessa. Yläraja on puolestaan 168  750 euroa vuodessa.

TyEL-maksu nousee vanavedessä TyEL-maksut nousevat niin ikään keskimäärin prosenttiyksikön verran. Alle 1,94 miljoonan euron palkkasumman kohdalla maksu on 24,2 prosenttia palkoista. Alle 53-vuotiaan työntekijän osuus on 5,55 prosenttia palkasta ja yli 53-vuotiaan 7,05 prosenttia palkasta.

Sotu +0,1 % Niin sanottu Sotu-maksu maksetaan Verohallinnolle yhdessä muiden oma-aloitteisten verojen kanssa. Maksu on tänä vuonna 2,14 prosenttia, kun se oli viime vuonna 2,04 prosenttia.

Löydät tärkeät luvut verkosta

Alennuslaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/

Palkkalaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

Verotuksen määräpäivät http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittäjä voi olla yrittä Huijausmielessä tehty konkurssihakemus on yritykselle taloudellisesti iso kiusa.

PEKKA SIPOLA

Mitä nopeammin huijaustilanteessa saa tiedon leviämään, sitä parempi.

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

J

Jari Mäkinen

ärvenpääläinen perheyritys Pentisol Oy joutui perusteettoman konkurssihakemuksen uhriksi joulukuussa. Huijausyritys oli niin erikoinen, ettei vastaavaan voi juuri varautua. Oikeus hylkäsi konkurssihakemuksen, ja Keski-Uudenmaan poliisi tutkii asiaa edelleen. Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula painottaa, että vastaavankaltaiset huijaustapaukset ovat harvinaisia. – Ei käräjäoikeus aseta ketään konkurssiin, jos ei ole perustetta. Tässä ongelma on se, että luottotietoihin tulee heti merkintä. Jos käy ilmi, että tieto on virheellinen, pitäisi se poistaa saman tien, eikä vasta jonkin ajan kuluttua. Näin luottotietolaitokset lähtökohtaisesti toimivatkin. Makkulan mukaan yleisesti ottaen on ymmärrettävää, että merkintä tulee heti rekisteriin, koska muutoin iso osa aiheellisista konkursseista jäisi piiloon. Konkurssiasiamies Helena Laine kertoo, että keskimäärin vain yksi prosentti konkurssihakemuksista hylätään. – Sitä, ovatko ne ”perättömiä” tai perusteettomia hakemuksia, on mahdotonta sanoa. Voivathan ne kaatua myös esimerkiksi näyttötai muotoseikkoihin, vaikka saatava olisi todellinen. – Laajamittainen ongelma tämä ei ole, mutta jos väärinmenettely osuu kohdalle, on se yrityksen kannalta täydellinen vääryys ja kohtuuton tilanne, Makkula sanoo.

Maineriski haltuun. Kiusantekoa on mahdotonta ennalta estää. – Yritystoiminnassa on hyvä miettiä, millaisia riskejä toiminnassa voi tulla vastaan. Kannattaa etukäteen pohtia, miten sellaisessa tilanteessa viestitään, viestitäänkö ollenkaan ja viestitäänkö julkisesti. Ajattelematon toiminta saattaa jopa nostaa tilanteen julkisuusarvoa, Janne Makkula neuvoo. – Lisäksi vahingontekoa seurannut ylimääräinen työ pitää dokumentoida hyvin, jotta vahingonkorvausvaatimuksessa voidaan esittää kulut.

Jatka keskustelua verkossa: www.yrittajat.fi

Kolhittu maine

>

Järvenpääläinen perheyritys joutui perusteettoman konkurssihakemuksen uhriksi joulukuussa, ja poliisin tutkinta asiasta on yhä kesken. Käräjäoikeus hylkäsi Thaimaahan rekisteröi-dyn yhtiön jättämän hakemuksen perusteetto-mana joulukuussa. Pentisol Oy:n toimitusjohtajan Jari Mäkisen mukaan he joutuivat huijausyrityksen kohteeksi. – Konkurssihakemuksen velkojana oli suomalainen mies, joka perusti asiansa 1980luvun tapahtumaan, jolloin yrityksen silloinen johtaja, appiukkoni, osti tämän miehen välittämän loma-asunnon Thaimaasta. Mies väitti perusteettoman laskun kanssa, että hänen maineensa oli kärsinyt asuntokaupan selvittelystä. – Yhteistyökumppanimme soittivat, että mikä tämä juttu on. Osa toimittajista jopa jäädytti tilit, ennen kuin saimme selvitettyä, että asialla ei ole totuuspohjaa, aerosolituotteita

valmistavan Pentisolin Mäkinen kertoo vihaisena.

Merkintä luottotietoihin. Tieto käräjäoikeuden julkisesta rekisteristä siirtyy heti luottotietorekistereihin. Mäkinen toivookin, että konkurssihakemukset käsiteltäisiin seulan läpi ennen niiden julkistamista. Pentisolin hallituksen puheenjohtaja Sanna Mäkinen kertoo heidän tehneen Keski-Uudenmaan poliisille tutkintapyynnön perättömästä konkurssihakemuksesta asian vireille tultua. Tutkinta on kesken. – Käymme korvausasioita läpi asianajajamme kanssa. Pentisolin johto laittoi heti joulukuun alussa verkkosivuilleen tiedotteen Pentisolia koskevista perusteettomista konkurssihakemuksista. – Mitä nopeammin tällaisessa tilanteessa saa tiedon leviämään, sitä parempi. Lisäksi olimme jo tehneet kaiken mahdollisen kiistämällä perättömät laskut asianajajan ja haastemiesten välityksellä.


Arjessa

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

äjälle susi Perätön konkurssi vei kaiken

>

Pomarkkulainen yrittäjä on katkera ja vihainen. Vuonna 2003 tehty tammi-ikkunatoimitus johti perättömiin turvaamistoimiin, yrityksen omaisuuden takavarikkoon ja sittemmin konkurssiin. Toisen yrittäjän kanssa tehty vuosientakainen ikkunatoimitus paisui surullisen mittaluokan kiistaksi, jossa asiakas vei asian oikeuteen ja vaati kaikkien ikkunoiden uusimista. – Olin valmis sopimaan asiat, mutta hän ei ollut valmis sopimaan. Ikkunoista ei reilulla sadalla näytteellä löydetty yhtään virhettä. Yritykseni, Ojakorven Puutyö, ei ollut asentanut ikkunoita, Seppo Nevanpää kertoo. Asiat alkoivat mennä pieleen joulukuussa 2008, kun Nevanpään työmatkan aikana edellä mainittu asiakas haki käräjäoikeudelta Ojakorven Puutyölle hukkaamis- ja hävittämiskieltoa. Koko yritys laitettiin takavarikkoon – niin kiinteistöt, tuotantolaitteet kuin vaihto- ja käyttöomaisuus. Ilman ulosottoviraston lupaa ei saanut ostaa mitään.

Kovaa peliä. Sittemmin asia meni hovioikeuteen asiakkaan valitettua käräjäoikeuden päätöksestä. Hovioikeuden päätös tuli helmikuussa 2010, se pysyi muuttumattomana. – Päätöksen jälkeen yritykseni haki asiakkaalta vahingonkorvausta aiheettomasta takavarikosta. Langetettu vahingonkorvaus oli mitätön. Hovioikeus pudotti marraskuussa 2012 asiakkaan korvausta 50 000 euroon. Nevanpää oli vaatinut noin 720 000 euroa, perusteena vuotuiset myyntikatemenetykset. Korvaukset menivät konkurssipesälle. Firman toiminta tosiasiassa loppui, kun aiheeton takavarikko toimeenpantiin. On sanomattakin selvää, että tilauksia oli jo menetetty. – Teimme ulosottovirastolle itseoikaisupyyntöjä, joista kolmas pyyntö hyväksyttiin. Kolmannes henkilökunnasta lähti, kun jouduin lomauttamaan työntekijöitä takavarikon takia. – Poikieni kanssa olimme suunnitelleet sukupolvenvaihdosta vuodenvaihteeseen 2008 – 2009, mutta pojat nostivat tässä tilanteessa kintaansa pystyyn, Nevanpää kertoo. Yritys haettiin konkurssiin lokakuussa 2012. Vuosi sitten Seppo Nevanpään firman omistamassa asunnossa oli lukot vaihdettu. Seuraavat yöt hän nukkui pakkasen huurruttamassa autossa. – Nyt maksan loppuelämäni takauksia pois, vaikka en ollut yhtään senttiä firman lainoja takaamassa ennen aiheetonta takavarikkoa. Yrityksellä ei ollut yhtään ainoata maksuhäiriötä 60 vuoden historiassa. Yritys työllisti keskimäärin 19 henkilöä.

maineen palautus. Sanna ja Jari Mäkinen ryhtyivät heti taisteluun maineensa puolesta. Pentisol hakee vahingonkorvauksia perusteettoman konkurssihakemuksen takia.

Mikä turvaamistoimi? Näin riita-asiassa: • Turvaamistointa haetaan käräjäoikeudelta, joka päättää, hyväksytäänkö hakemus. Ulosottovirasto panee päätöksen täytäntöön. Turvaamistoimia ovat muun muassa hukkaamis- ja hävittämiskielto sekä omaisuuden takavarikko.

Apuasi kaivataan. Eiköhän oteta hanskat naulasta?

P

erustimme Jokamiesluokan startupin innostaaksemme mahdollisimman monta ihmistä yrittämisen alkuun vuoden 2014 aikana. Palvelusta he saavat kokeneiden yrittäjien neuvoja, vertaistukea, valtakunnallista näkyvyyttä ja hyviä esimerkkejä.

Jokainen yritysidean lisännyt saa yrittäjäraadilta lyhyen palautteen. Hankkeemme kaipaa lisää viestinviejiä ja yrittäjäraatimme lisää jäseniä. Aikaa tämä ei vie paljon, mutta aloittaville yrittäjille alkuvaiheen palautteella on suuri merkitys.

Ilmoittaudu mukaan: yritysraati@jokamiesluokanstartup.fi

Yrittäjän fiksu asiointikanava Saisiko olla helpotusta yrityksesi arkeen? Lähetä paketit, verkkolaskut ja markkinointi­ viestit silloin kun se sinulle sopii, verkossa. Itella Verkosto on yrittäjien verkko­ palvelu, jonka avulla voit lähettää paketit, kirjeet, markkinointiviestit ja verkkolaskut käteishintoja edul­ lisemmin. Hinnoittelultaan läpi­ näkyvä palvelukokonaisuus antaa työkalut keskitettyyn juoksevien postiasioiden hallintaan. Tehokas työkalupakki toimii verk­ koselaimella ja palvelujen käytön maksat kätevästi saman tien asioin­ titiltäsi. Voit käyttää hyväksesi myös ALV­vähennyksen, toisin kuin kätei­ sellä maksaessasi.

MIKSI KÄYTTÄISIT?

Ů Palvelua 24/7, ei jonotusta Ů Käytön helppous, ajan säästö Pakettin lähetystä varten tulostat osoitekortin ja tilaat paketille nou­ don. Voit siirtyä helposti myös säh­ köiseen laskutukseen. Tärkeät postit ovat aina mukanasi. Laskut ja kirjeet löytyvät sähköisestä postilaatikosta­ si, liikutpa missä tahansa. Kumppa­ nien tarjoamat palvelut antavat li­ sää pelivaraa.

TUTUSTU TARKEMMIN YRITTÄJÄT.FI

• Pääsääntö on, että vastapuolta kuullaan ennen hakemuksen hyväksymistä. Turvaamistoimi voidaan kuitenkin myöntää väliaikaisena vastapuolta kuulematta. Näin voidaan menetellä, jos turvaamistoimen tarkoitus saattaa muuten vaarantua. • Vastaajaa kuullaan heti, kun väliaikainen turvaamistoimi on langetettu. Silloin hän voi esittää argumenttinsa, ja päätös voidaan peruuttaa. • Turvaamistoimen hakijan on kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta pantava pääasiaa koskeva kanne vireille tuomioistuimessa. Muussa tapauksessa turvaamistoimi peruutetaan.

www.yrittajat.fi/ratkaisuja/itella-verkosto

21


22

Arjessa

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

PIIRROS: VILLE TAKKINEN

Tällainen minä olen Tapaa Keijo Keskivertoyrittäjä. Hän on jälleen muuttunut. Minä, suomalainen yrittäjä, asun ruuhkaSuomen ulkopuolella ja olen 48-vuotias mies. Virkatovereistani 34 prosenttia on naisia.

Olen palvelualan yrittäjä. Työllistän itseni lisäksi 1 – 3 henkilöä. Yritykseni liikevaihto on alle 200 000 euroa. Noin 40 prosenttia pk-yrittäjistä saavuttaa tätä suuremman liikevaihdon.

Käytän luottokorttina Visaa. Osalla kollegoistani on käytössä myös Master Card. Reilulla 40 prosentilla yrittäjäkollegoistani ei ole luottokorttia työkäytössä.

Minulla ei ole ulkopuolista rahoitusta, mutta kollegoistani 42 prosentilla on.

Tienasin 43 900 euroa vuonna 2013 (ennakkotieto).

Ajan käytettynä ostetulla omalla henkilöautolla, enkä työsuhdeautolla. Joka neljäs meistä aikoo ostaa auton ja 16 prosenttia pakettiauton tänä vuonna.

Osa meistä on ulkoistanut tilitoimistoille reskontran (36 %), palkanmaksun (29 %) ja kirjanpidon (20 %). Neljäsosa ei käytä tilitoimiston palveluja lainkaan.

(

(

Yrityksen toimitila on lähitulevaisuuden tarpeisiin sopiva.Toisaalta joka neljännellä ne ovat liian pienet. Yli puolet meistä on vuokratiloissa. Joka neljäs etsii myös uusia toimitiloja.

34 prosenttia. Yrittäjistä on miehiä 67 prosenttia.

Yrittäjistä on naisia

Lähteet: Taloustutkimus Oy:n Yrittäjämediat 2013 -selvitys, Tilastokeskus, Verohallinto

Suunnitelmissani on hankkia tänä vuonna uusi/uusia puhelimia. Saatan myös tutkiskella uuden tietokoneen tai tabletin ostamista Minulla on jo älypuhelin käytössä.

Internetiä käytän sähköpostin lukemiseen ja laskujen maksamiseen. Varaan matkoja netissä, ja käyn joskus ostoksilla verkkokaupoissa.

Yritykselläni on kotisivu, kuten 69 prosentilla yrittäjäkunnasta. Vielä viisi vuotta sitten alle puolella oli kotisivut. Joka viidennellä on oma verkkokauppa netissä.

Olen Facebookissa. ja kollegoistani 55 prosenttia on myös. LinkedInissä on vain viidesosa ja 11 prosenttia seuraa Twitteriä.


Arjessa

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

SUOSITTELE YRITTÄJÄLLE

JÄSENYYTTÄ JA VOITA MERCEDES-BENZ!

Suosittele tutulle yrittäjälle Suomen Yrittäjien jäsenyyttä. Yrittäjä saa jäseneksi liittyessään vaikutusvaltaisen järjestön tuekseen sekä runsaasti rahanarvoisia etuja. Sinä saat liittymiseen johtaneesta suosittelusta valitsemasi ammattilehden 3 kuukaudeksi ja lisäksi voit voittaa A-sarjan Mercedes-Benzin! Suosittele osoitteessa yrittajat.fi/suosittele. Mitä enemmän suosittelet, sitä enemmän mahdollisuuksia voittaa.

YKSI KAIKKIEN JA KAIKKI YHDEN YRITTÄJÄN PUOLESTA!

23


24

Arjessa

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kysymys

Kysymys

Komission asetuksen mukaan tuettu investointi on säilytettävä viisi vuotta tukipäätöksestä, kun kansallinen asetus mainitsee viisi vuotta tuen viimeisestä maksuerästä. Eroa voi olla muutama vuosi. Miksi viranomaiset noudattavat kansallista lainsäädäntöä (mm. maaseuturahaston yritystuki)?

Olen ammatinharjoittaja. Olen määritellyt YEL-työtuloksi palkkaani vastaavan summan. Nyt pohdin, voiko YEL-vakuutuksen työtulon laskea minimiin ja korvata sairausvakuutuksen sekä eläkkeen yksityisestä vakuutusyhtiöstä edullisemmin. Onko asiaa tutkinut joku?

Vastaus:

Vastaus: Kansallinen malli perustuu Maaseudun kehittämisen tuista annettuun lakiin ja EY:n maaseudun kehittämisasetukseen, joka edellyttää tuetun kohteen säilyttämistä viiden vuoden ajan tuen myöntämisestä. Kansallinen säännös on yhteisön säännöstä tiukempi, sillä julkisen tuen hyväksyttävyyden ja käytön tarkoituksenmukaisuuden on katsottu edellyttävän, että tuella saavutetut tulokset muodostuvat mahdollisimman pysyviksi, eikä tuetun investoinnin kohdetta siirretä muuhun kuin tukikelpoiseen toimintaan tuen maksamisen lakattua. Nyt alkavalla EU:n rahoituskaudella 2014 – 2020 kaikki rahastot noudattavat tässä asiassa yhtä yhteistä asetusta, jossa pysyvyys määritetään viideksi vuodeksi loppumaksun suorittamisesta, ellei jäsenmaa halua lyhentää määräaikaa kolmeen vuoteen pk-yritysten investointien tai työpaikkojen säilyttämiseksi. / Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen

Jos YEL-työtulosi on 30 000 ja olet alle 53-vuotias, niin maksat tänä vuonna eläkevakuutusmaksua 6 990 euroa. Se kerryttää vuodessa eläkettäsi enintään noin 38 euroa/kk. Jos olet yli 53-vuotias on sekä maksu että kertymä suurempi. YEL-vakuutuksen laskeminen minimiin tarkoittaisi eläkemaksujen sekä tulevan eläkkeen pienenemisen lisäksi sitä, että voisit saada työttömyysetuuksia, sairaus- ja kuntoutuspäivärahaa sekä vanhempainetuuksia minimitason verran. Yksityisten vakuutusten ehdot vaihtelevat yhtiöittäin. Allekirjoittaneen tiedossa ei kuitenkaan ole vielä yksityistä sairausvakuutusta, josta maksettaisiin ansionmenetyskorvausta sairauspäiville eikä yksityistä eläkevakuutusta, josta maksettaisiin työkyvyttömyyseläkettä yli vuoden (tai lyhyempienkään) työkyvyttömyystapauksissa. Tässä siis lakisääteinen vakuutus takaa paremman turvan. / Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Harri Hellstén

Kysy mitä vain!

Yrittäjäsanomat etsii vastaukset sinulle tärkeisiin kysymyksiin. Lähetä meille kysymyksesi osoitteeseen: toimitus@yrittajat.fi.

Kysymys Miten työnantaja voi saada työntekijöiden kouluttamisesta verovähennyksen vuoden alusta voimaan tulleen lainsäädännön mukaan?

Kysymys Mitä huomioitavaa on alle 18-vuotiaiden työntekijöiden kesätyöllistämisessä?

Vastaus: Alle 15-vuotiaille on tiettyjä määräyksiä ja sitten 15 – 17-vuotiaille on tiettyjä määräyksiä. Seuraavat säännökset koskevat 15 – 17-vuotiaita. Säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Työajoista voidaan myöntää poikkeuslupa ammatillisen kehityksen sitä vaatiessa. Ylitöitä saa tehdä vuodessa enintään 80 tuntia ja poikkeusluvalla lisäksi vielä 40 tuntia. 15 – 17-vuotiailla työaika saa olla enintään yhdeksän tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa. Työajan pitää olla klo 6 – 22 välillä, kotitaloustyössä poikkeus klo 23 asti. Viisitoista vuotta täyttänyt saa työntekijänä itse tehdä sekä irtisanoa ja purkaa työsopimuksensa. Alle 15-vuotiaan puolesta työsopimuksen voivat tehdä huoltajat ( yleensä isä ja äiti), tai heidän

HELmikuu

Kysymys Millä edellytyksin myös yrittäjä voi saada joustavaa hoitorahaa?

Vastaus: Alle 3-vuotiaan lapsen vanhempi, jonka työaika viikoittain on keskimäärin enin-

HELmikuu

7

7.2. Neljännesvuosittain ilmoittavien loka-joulukuun 2013 arvonlisävero ja työnantajasuoritukset: paperisen kausiveroilmoituksen eräpäivä.

antamallaan luvalla nuori henkilö itse. Kesätöitäkin koskevat työsopimukset on viisainta tehdä kirjallisina, vaikka suullinenkin sopimus on osapuolia sitova. Ellei työsopimusta tehdä kirjallisena, on työnantaja yli kuukauden työsuhteissa velvollinen pyytämättä antamaan kirjallisen selvityksen työsuhteen ehdoista. Nuorille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä on säädetty erikseen, katso: www.tyosuojelu.fi/nuoret_tyontekijat / Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Sami Kajander

12

Tärkeät päivät sinulle

12.2. Joulukuun 2013 arvonlisävero, tammikuun 2014 työnantajasuoritukset: sähköisen kausiveroilmoituksen eräpäivä. Neljännesvuosittain ilmoittavien loka-joulukuun 2013 arvonlisävero, työnantajasuoritukset, sähköisen kausiveroilmoituksen eräpäivä.

• 

tään 30 tuntia, voi saada Kelasta joustavaa hoitorahaa. Etuus korvaa aiemmin kyseisille henkilöille maksetun osittaisen hoitorahan. Hoitorahan määrä on porrastettu kahteen ryhmään vanhemman työajan mukaan. Etuutta maksetaan myös YEL-yrittäjälle. Yrittäjän lapsi voi siis olla osan viikosta hoidossa esimerkiksi kunnallisessa päivähoidossa tai muulla hoitajalla (hoitokustannuksiin voi saada yksityisen hoidon tai kotihoidon tukea). Myös lapsen kanssa eri taloudessa asuva vanhempi voi saada etuutta, jos hän täyttää sen saamisen edellytykset. Etuutta voivat saada myös lapsen molemmat vanhemmat yhtä aikaa. Etuus haetaan Kelasta ja yrittäjältä selvitykseksi työajastaan riittää hänen oma ilmoituksensa. Lisätietoja kela.fi / Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Harri Hellstén

HELmikuu

Työnantaja saa verovähennyksen tai sitä vastaavan korvauksen sellaisesta työntekijöiden osaamisen kehittämisestä, joka perustuu joko yhteistoimintalain mukaiseen tai muutoin laadittuun koulutussuunnitelmaan. Vuosittain laadittavan suunnitelman tulee sisältää arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista, ja näiden syistä. Lisäksi on tehtävä arvioon perustuva suunnitelma henkilöstöryhmittäin siitä, miten suunnitelmaa on tarkoitus toteuttaa ja seurata. Suunnitelman toteutumista tulee seurata työntekijäkohtaisesti. Malli koulutussuunnitelman laatimiseen löytyy kirjautumalla jäsennumerolla: www.yrittajat.fi/tyonantajanabc/osaamisen-kehittaminen / Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Atte Rytkönen

HELmikuu

20

20.2. Tammikuun arvonlisäveron yhteenvetoilmoituksen (tavaroiden ja palvelujen EU-myynti) eräpäivä.

Vastaus:

maaliskuu

22

22.2. Verotilin tiliote Verotili-palvelussa, www.vero.fi/verotili

11

11.3. Liikkeen- ja ammatinharjoittajat saavat esitäytetyn veroilmoituksen.


Arjessa

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Optio nyt myös iPadissa.

Joko luit uuden Option? Tutustu nyt veloituksetta. Lataa Kauppalehti Optio -sovellus iPadille App Storesta.

25


26

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

MYYNTI Autokaupan voittaja

Kamux palkkaa vain työlle ahneita myyjiä.

– Me haluamme töihin ihmisiä, jotka etsivät haasteita ja onnistumisia, sekä ennen kaikkea haluavat tehdä töitä, Kalliokoski sanoo.

Hannu Hallamaa

Asiakaspalvelu pelaa. Autokaup-

hannu.hallamaa@yrittajat.fi

paa ei perinteisesti pidetä hyvän asiakaspalvelun edelläkävijänä. Kalliokoski kertoo, että kauhutarinoita kantautuu yhä korviin. – Asiakasta pitää ehdottomasti palvella hyvin. Toki virheitä sattuu meilläkin, mutta ne korjataan. Kalliokoski toteaa, että myyntihenkisen väen palkkaaminen ja oikeudenmukainen tulospalkkaus ovat kasvulle hyvä pohja. Onnistumisia mitataan ja niistä myös palkitaan. Työntekijöiden tyytyväisyys on huippuluokkaa. – Automme ovat ihan yhtä hyviä tai huonoja kuin muillakin, niinpä vain ihmiset ja toimintatapa ratkaisevat. Kamux myy vain käytettyjä henkilö- ja pakettiautoja. Tämä auttaa kiinteistökulujen pitämisessä pieninä, sillä näin yrityksen ei tarvitse sitoutua maahantuojien tai autotehtaiden tilavaatimuksiin. Prameat tilat myös sopisivat huonosti konseptiin. – Kun sloganina on edullisempaa autokauppaa, ei voida olla marmoripalatsissa, Kalliokoski toteaa. Oman brändin luominen on ollut tärkeä projekti, jossa on onnistuttu. Kalliokoski kertoo, että kun hän vaihtoi 1990-luvulla poliisin työn autokauppaan, todettiin miehen siirtyneen lainvartijasta rosvoksi.

V

älttämätön paha. Sellaiseksi käytettyjen autojen kauppa merkkiliikkeissä miellettiin, toteaa Kamuxin konsernijohtaja Juha Kalliokoski. Hän päätti reilu vuosikymmen sitten kokeilla, voisiko vaihtoautokauppaa tehdä toisella tavalla. Loppu onkin historiaa: Hämeenlinnasta aloittanut yritys toimii nyt Suomessa yli 20 paikkakunnalla, Ruotsissa kolmella paikkakunnalla ja kaavailee laajentumista Saksaan. Miten yritys pystyy myymään yli 14 000 autoa vuodessa ja kasvamaan paikallaan polkevilla markkinoilla yli 150 miljoonan liikevaihtoon? – Markkinat määrittelevät vaihtoautojen hinnat, Kalliokoski toteaa. Kamuxin myymien käytettyjen autojen pitää olla markkinoiden viiden halvimman joukossa. Edullisen hinnan tarjoamisessa auttavat kohtuulliset kiinteistökulut, kevyt organisaatio sekä yritystä varten räätälöidyt toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmät. Tärkein osa kokonaisuudessa on kuitenkin myyntitaitoinen- ja tahtoinen henkilökunta, joka saa varaston kiertämään nopeasti.

KATI LAUKKANEN

Suomea suuremmaksi. Juha Kalliokosken luotsaama Kamux tähtää Saksan vaihtoautomarkkinoille.

Kun sloganina on edullisempaa autokauppaa, ei voida olla marmoripalatsissa.

Juha Kalliokoski

– Autokaupassa lupaukset on lunastettava, pitää olla avoin ja rehellinen. Brändimielikuvamme ei ole merkkiliikkeiden tasolla, mutta se on parempi kuin häkkikauppiailla ja jobbareilla. Olemme järkevä autokauppa hintatietoiselle kuluttajalle.

Netti kasvuväylänä. Internet on muuttanut perusteellisesti käytettyjen autojen kaupan lainalaisuudet. Kamux on ottanut murroksesta hyödyn irti, toteaa Kalliokoski.

Ilman verkon kehitystä yritys olisi jäänyt yhden toimipisteen kokoiseksi, hän arvioi. Verkkoshoppailijalle Kamux on jo vuodesta 2005 tarjonnut auton kotiinkuljetusta, jonka valitseekin jo viidennes ostajista. – Kerromme asiakkaalle auton tiedot puhelimitse tai sähköpostilla. Jos auto ei vastaa odotuksia, asiakkaan ei tarvitse ottaa sitä vastaan. Kalliokoski uskoo, että Kamux voi jatkaa läpinäkyvyyden, nopeu-

Hämeenlinnasta kansainväliseksi yritykseksi

2000

2003

2007, 2008

2010

Juha Kalliokoski perusti Kamuxin.

Kalliokoski ryhtyi täysipäiväiseksi yrittäjäksi.

Tytäryhtiöiden vetäjiä omistajiksi. ”Tämä ei ole yhden miehen show.”

Emoyhtiön omistajapohjaa laajennettiin.


27

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

10%

on vauhti, jolla Itella odottaa kirjelähetysten vähenevän vuonna 2014. Lähde: Itella

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Kauppa

Teollisuus

Huonekaluliike (klassisia italialaisia tyylihuonekaluja) Helsingissä. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 200 m2. Hintapyyntö 160 000 €. SY-22112013-3375

Lukkotehdas Pietarissa. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 21 - 50. Omat toimitilat 15 977 m2. Hintapyyntö 4 000 000 €. SY-03122013-3421

Kannattava erikoistavarakaupan ja keittiökalustevalmistuksen liiketoiminta. Liikevaihto yli 1 000 000 €. Omat toimitilat 1 700 m2. SY-05122013-3428

Puusepänliike Lahden seudulla. Liikevaihto 1 000 000 - 1 500 000 €. Omat toimitilat 2 400 m2. SY-02012014-3465

Luontaistuotekauppa Itä-Uudellamaalla. Liikevaihto 400 000 500 000 €. Vuokratut toimitilat 280 m2. Hintapyyntö 150 000 €. SY-10122013-3435 Osuus liiketoiminnasta mikä käsittää henkilösuojausmyyntiin erikoistuneen kaupan Uudellamaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Vuokratut toimitilat 100 m2. Hintapyyntö 75 000 €. SY-16122013-3443 Tekstiiliteollisuuden alihankinta ja maahantuontiyritys Satakunnassa. Liikevaihto alle 100 000 €. Vuokratut toimitilat n. 100 m2. Hintapyyntö 22 000 €. SY-31122013-3462 Säästöhintamyymälä EteläSavossa. Liikevaihto 600 001 1 000 000 €. Omat toimitilat 500 m2. Hintapyyntö 155 000 €. SY-31122013-3461 Parturi-kampaamo hyvillä yhteyksillä, parhaalla sijainnilla, Kanta-Hämeen kaupungista. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Omat toimitilat 47 m2 myydään myös samalla. SY-13012014-3494

Palvelut, liikenne

Kamuxin myyntiprinsiipit den ja notkeuden eväillä kasvuuralla, vaikkei käytettyjen autojen markkinat kasvakaan. – Konseptiamme on hankala kopioida, koska se perustuu ihmisten osaamiseen. Pohjoismaiden suurin vaihtoautokauppias ei tietenkään voi pysähtyä paikalleen, vaan koko ajan täytyy kehittyä. – Pitää olla hereillä. Kilpailijat ajavat ohi, jos menet pimeään huoneeseen. Terve, rakentava vainoharhaisuus täytyy olla koko ajan.

1. Toimi heti ja ole nopea kaikessa, mitä teet. Ihmiset eivät ota yhteyttä huvikseen, he haluavat ostaa auton.

2. Aseta tavoitteita ja seuraa niiden toteutumista.

3. Ole nöyrä. Kuuntele ja kunnioita asiakasta.

4. Kaikkina aikoina pärjää joku, hyödynnä muutoksien tuoma mahdollisuus.

Rengasliike (rengasliike, tuulilasiliike, pesupalvelut) Helsingissä. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 600 m2. Hintapyyntö 275 000 €. SY-22112013-3374 Kotipalveluyritys Satakunnassa. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 60 m2. Hintapyyntö 80 000 €. SY-03122013-3418 Perhekotihoitokoti/työpaja pihlajaviita Satakunnassa. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat, 3 taloa n. 100 m2/talo. Vuokrataan/ myydään. SY-17012014-3506 Tilitoimisto Varsinais-Suomessa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 60 m2. Hintapyyntö 40 000 €. SY-17012014-3507

5. Älä selitä, vaan toimi.

Majoitus, ravintola, elintarvike Ruokaravintola Turussa. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 140 m2. SY-29112013-3409

2011

2013

Pääomistajaksi Intera Partners. ”Tämä mahdollisti kansainvälisen kasvun.”

Laajentuminen Ruotsiin.

Lounaskahvio- ja grillikioski Keski-Suomessa eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Työntekijöitä 6 - 9. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Omat toimitilat n. 120 m2. SY-20122013-3454

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 27.2.2014

Yritysvälittäjät

Muoviteollisuuden erikoiskoneita ja linjoja valmistava/markkinoiva yritys etsii osakasta/yrittäjää. Toimintaa koko Suomessa ja ulkomailla. Liikevaihto n. 1 000 000 €. Vuokratut toimitilat. SY-21012014-3517 Pienpuuharvesterin tuote-, valmistus- sekä markkinointioikeudet. Toimintaa koko Suomessa sekä ulkomailla. SY-21012014-3519

Myytäviä kohteitamme: Kartano hoivapalvelu- tai matkailukäyttöön ..................900 000 Maatalousrautakauppa Etelä-Pohjanmaalla ...............500 000 Puusepänteollisuusyritys......495 000 Suosittu kesäravintola.............60 000 Hotelliliiketoiminta Pohjois-Karjalassa .................300 000 Sisustusalan erikoisliike ........ 425 000 Luontaistuotekauppa ............. 127 700 Valokuvaamo Satakunnassa ... 36 000 Autoelektroniikan korjauspalvelua .....................300 000 .............................+ lisäkauppasumma Elintapatuotteiden maahantuonti ja jakelu ....................... 350 000 .............................+ lisäkauppasumma Liikehuoneiston osakekanta . 230 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

Rakentaminen Lattia- ja seinäpäällystealan urakointiyrityksen liiketoiminta pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto vuonna 2013 n. 1 600 000 €. Työntekijöitä 5 - 7. SY-27112013-3395 Muuraus- ja rappausalan aliurakointiyritys Päijät-Hämeessä. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 41 m2. Hintapyyntö 80 000 €. SY-19122013-3452 Julkisivusaneerausalan yritys Pirkanmaalla. Vuokratut toimitilat 284 m2. Hintapyyntö 120 000 €. SY-31122013-3463 Osuuus korjausrakentamiseen ja talosaneerauksiin erikoistuneesta yrityksestä Pohjois-Pohjanmaalla. SY-20012014-3513 Kannattava ilmastointialan yritys Pirkanmaalla. Liikevaihto 500 000 - 600 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Hintapyyntö 250 000 €. SY-22012014-3520

Muut toimialat Myydään Uudellamaalla rahoitusalan yrityksen koko toiminta, osuus, tai otetaan mukaan osakas. Toimintaa koko Suomessa, sekä verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 30 m2. Hintapyyntö 50 000 €. SY-18112013-3358 Lukkosepänliike/kaivertamo pääkaupunkiseudulla. Myös verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 100 000 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 90 + 26 + 9 m2. SY-05122013-3429 Lukkoliike pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Työntekijöitä 10 - 15. Vuokratut toimitilat 150 m2. SY-07012014-3476 Seitsemänpaikkainen mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö Pohjois-Savosta. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat. SY-13012014-3497

OSTETAAN YRITYKSIÄ Kauppa Ostetaan verkkokauppa. Erikoistavara- ja harrastustoimintaan keskittyneet kiinnostavat eniten. SY-13012014-3493

Teollisuus Ostetaan mainos-, tulostus- ja teippaus-alan yritys ja/tai seripaino. SY-28112013-3402

Muut toimialat Ostetaan yritys eteläisestä Suomesta. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat. SY-20012014-3512 Ostetaan mielellään pk-seudulta kiinteistö- tai muuhun toimialaan liittyvä yritys. Käteismaksulla. Omat tai vuokratut toimitilat. SY-23012014-3525

Yrityspörssin ilmoitusehdot › Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisäl-

töisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista. › Netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Netti-ilmoituksen hinta on 120 € + alv. › Yrityspörssin ilmoituspaketti sisältää kaksi ilmoitusta Yrittäjäsanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä Yrittäjäsanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on 250 €+alv ja ei-jäsenille 400 €+alv. › Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki, p. (09) 229221 yritysporssi@yrittajat.fi www.yritysporssi.fi

Kukka- ja hautauspalvelu p. Paavilaisen liiketoiminta Mikkelissä ja Haukivuorella. Vuokratut toimitilat 50 m2 ja 130 m2. SY-05122013-3430

Ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fi


28

MYYNTI

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Tikan pitää lentää joka päivä Panosta myyntiin:

Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

M

Ohjeiden avulla saat apua arjen pyörittämiseen.

iten tavaravirran saa muutettua rahavirraksi? Vastaus on hyvä ja tehokas myynti. Se on kuin tikkakisan täyskymppi. Sen saa vain myymällä, myymällä ja myymällä. Näin yksinkertaista se on, kun Petri Parvinen sen sanoo. Haastoimme Suomen ainoan myynnin johtamisen professorin myynnin tikkakisaan. Myynnin on oltava jatkuvaa, asiakaspalveluun keskittyvää, aktiivista ja määrätietoista. Myynti on kuin päivittäinen tikkakisa. Myynnin tikkakisassa edetään määrätietoisesti kohti täysosumaa. Kisaan lähdetään tukkimalla aukkoja. – Pk-sektorilla aukkoja tulee arkeen. Yrittäjän olisi tutkimuksen mukaan hyvä olla käytännössä koko ajan myyntityössä. Hän myy itsellään ja olemuksellaan, vaikkei koko ajan kulkisikaan kuittivihko valmiina. Vasta melko suuressa yrityksessä toimitusjohtaja voi toimia tehokkaasti ilman, että olisi jatkuvasti myynnissä mukana. – Aukkoja myyntiin syntyy, kun yrittäjä sairastuu, lomailee tai joutuu keskittymään muihin töihin joksikin aikaa.

Käytä älyä ja tietoa Yhdistä tietoa ja taitoa. Pelkällä tiedolla tai vain mutulla ja maalaisjärjellä ei yleensä pärjää. Pitää oikeasti osata. Tekeminen on ytimessä, mutta tietoa on kerättävä koko ajan.

Pyri erinomaisuuteen Älä tyydy hyvään tai keskinkertaiseen. Vain erinomainen on tarpeeksi. Etenkin pk-yrityksissä jokaisen on osattava. Pieni yritys ei ehkä loista tuotannolla. Sillä ei ole parhaita liikepaikkoja tai hienoimpia robotteja. Mutta sillä voi aina olla paras ja myynnin hallitseva henkilökunta.

Valitse asiakkaasi Palkkaisitko myyjän? Hyvään myyjään kannattaa investoida samalla tavalla kuin tuotantoon ja tuotekehittelyyn investoidaan. Panostukset realisoituvat ehkä vasta viiveellä ja niiden kirjaamista taseeseen kannattaa pohtia.

Aukot tukkoon. Aukot pitää pyrkiä tukkimaan. Muuten myynti seisahtuu tai katkeilee. On vaara, että yritys yskähtelee. – Siihen ei ole varaa. Tutkimustulokset ovat pk-yritysten kohdalla raadollisia. Myyntiä on tehtävä jatkuvasti ja joka päivä. Keskeyttäjä ei voi voittaa tikkakisaa. Päivittäiseen tikkakisaan pitää tietenkin valmistautua huolella. Tuotteen ja tuotannon on oltava kunnossa, asiakasvirtojen selkeinä ajatuksissa ja henkilökunta hyvässä vedossa. – Myynnistä ei ole varaa irrottaa otetta, Petri Parvinen sanoo. Myyntiprofessori Parvinen on itse aloittanut myyntityön alle kaksikymppisenä, perustanut ensimmäisen firmansa 23-vuotiaana, ehtinyt tehdä yhden konkurssin ja on nyt mukana useissa yrityksissä, joissa kaikissa myynnillä on ykkösrooli.

Myynnillistä asiakaspalvelu Hyvin myynnillistetty asiakaspalvelu on vahva kilpailuvaltti. Kyse ei todellakaan ole vain siitä, että pihvin tilaajalta hyvä myyjä kysyy aina maistuisiko jälkiruoka.

Älä tee suuria virheitä Suuria virheitä tai laiminlyöntejä ei pysty nopeasti paikkaamaan. Tutkimukset osoittavat esimerkiksi kuinka ensisijaisen tärkeä ensimmäinen merkittävä kauppa startup-yritykselle tai uudelle tuoteryhmälle on.

Pk-yrittäjä voi valita itselleen sopivimman pelikentän. Kaikille ei kuitenkaan voi myydä. Pieni voi valita asiakkaansa. On epäkiitollista pelata niissä peleissä, missä vain yhdeksän osaa kymmenestä menee läpi. Uskalla valita sellainen peli, jossa työ ei jatkuvasti mene hukkaan.

Opiskele vuorovaikutuspsykologiaa Hanki lisää tietoa koko ajan. Opiskele myyntipsykologiaa, ihmisiä ja vuorovaikutusta. Kaikki eivät luonnostaan hallitse toisten ihmisten lukemisen taitoa. Myyntipsykologiaa voi opetella.

Muista e-myynti Nykyiset e-myyntivälineet ovat helppoja ja skaalautuvia. Pk-yrityksellä voi olla iso myyntivaltti notkeudessa ja nopeudessa. Iso organisaatio on jäykempi ja hitaampi. Pieni yritys saa verkkokaupan pystyyn sujuvasti ilman, että kukaan osaa koodata yhtään mitään. Pienen yrityksen koko henkilökunta oppii skype-myynnin nopeasti.

Tyrkky ei selviä somessa Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

T

ämän päivän pakko on sosiaalinen media. Yrityksesi on somessa jo asiakkaiden toimesta. Kyse on siitä, hallitsetko läsnäolosi. Näin sanoo sosiaalisen median syvyyksiin perehtynyt Jarkko Kurvinen, jonka Plutoni-yritys tarjoaa markkinointipalveluja muille yrityksille.

Kurvisen ohjeet: Ihmiset liikkuvat somessa. Siellä on oltava. Asiakkaat pitää tavoittaa, mutta tyrkky ei saa olla. Tyhjien myyntipuheiden levittäjä ei pärjää. Asiakasta pitää pystyä palvelemaan julkisesti niin hyvässä kuin pahassa. Erheet eivät saa hapantua tunteja ja päiviä, niin kuin oli mahdollista tehdä ennen some-kautta. Virheet ja

• •

huonot palvelut paljastuvat alta aikayksikön. Voit seistä yksin kivijalkamyymälässäsi ja odottaa sattumalta paikalle tulevia asiakkaita. Tai olla osa yhteisöä somessa. Läsnäolo ja palvelu luovat luottamusta, saat suosittelijoita ja voit monistaa myyntipuheesi. Kaiken perusta on asiakaslähtöisyys, asiakkaiden ym-

märtäminen. On oltava siellä, mistä asiakas hakee tietoa. Tämän päivän ostaminen on itsepalvelua. Google laulaa, kun asiakas penkoo esiin informaatiota. Jos et hallitse asiakkaan tiedonhakuvaihetta, et hallitse myöskään kaupantekovaihetta. Asiakas pitää tuntea. Asiakasta pitää ymmärtää. Pitää puhua asiakkaan kieltä.

Läpinäkyvässä somessa tyhjänpuhujat • paljastuvat heti. Jarkko Kurvinen


01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

MYYNTI LAKISÄÄTEINEN

YEL VAKUUTUS

29


MYYNTI

Myynti pitää bisneksen käynnissä Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

H

yvä idea ei riitä! Se pitää tuotteistaa, markkinoida ja ennen kaikkea myydä. Nurkissa pyörivä tuote ei kasvata rahavirtaa tai tuo kukoistusta. Kannattaa suunnata rohkeasti uusille urille. Sujuva myynti nostaa yrittäjän suupielet ylöspäin.

Uusia sytykkeitä Kun tilanteet muuttuvat, kannattaa etsiä uusia kultahippuja, sanoo kullankaivajan pojanpojanpoika Matti Korva Napapiiriltä. Kun ahkerasti vaskaa, voi vaskooliin jäädä aarre. Toistakymmentä vuotta korkean tason vip-paikkana tunnettua Santamusta pyörittänyt Korva sanoo kuuntelevansa ”nimensä mukaisesti” herkällä korvalla suhdanteita ja seuraavansa asiakasvirtoja. Kun verovähennysleikkuri iski yritysten edustuskuluihin, käännetään painotusta. Järjestetään edullisempia

jouni porsanger

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

avoimia kokoontumisiltoja, joissa kansainvälisyys kukoistaa. Ei kaupata Lapin glamourilla räätälöityjä edustustilaisuuksia. Myydään ennemmin mahdollisuuksia kokoustamiseen. – Haistellaan uusia tuulia. Hiput ovat hippuja. Todellinen kulta löytyy kavereista, hetkistä ja luonnosta. Rakennetaan aikaan paremmin sopivia tuotteita. Sitä kautta myyntiin saadaan taas vauhtia. Lapin ihminen pitää mielessään, että kun on löytänyt ensimmäisen kultahippunsa, on seuraavankin etsintä helpompaa.

Matti Korva

Hella&Herkku, Anna Taipalus

Verkostojen voimalla Asiantuntija kauppaa palveluitaan tehokkaasti verkostojen kautta. Ne ovat kultaakin kalliimpia, kun töitä jaetaan. Verkostoissa työn osaajat ja töitä tarvitsevat löytävät toisensa. – Aiemmat tuttavuudet, kollegat ja työkaverit ottavat yhteyttä, kun tarvitsevat sitä, mitä minulla on tarjota. Kyselyjä tulee kymmenkunta vuodessa, yhden hengen Winter Is-

Santamus Oy, Myynnin valtit: Aidot tarinat, oma kokemus ja tausta. Mistä asiakkaat: Napapiiri vetää läheltä ja kaukaa. Uskomme yhteismarkkinoinnin voimaan. Vinkkejä muille: Käytä luovuutta. Älä juutu vanhoihin tapoihin. Katso asioita kauempaa.

Aleksi Poutanen

30

Myynnin valtit: Taatut tuotteet, joustavuus. Mistä asiakkaat: Kun tieto leviää somessa, puskaradiossa, naapurustossa. Vinkkejä muille: Seuraa somessa kiertäviä juttuja. Vain sillä tavalla voi tietää, mille tuotteelle seuraavaksi iskee iso kysyntä. Kurssita itseäsi ennen yrittäjyyteen heittäytymistä.

valtakunnalliset jäsenedut vakuutukset Fenniasta 40 %:n alennus ja 70 %:n lähtöbonus uuteen Premiumkaskoon. Yrittäjän Henkilöturvaa täydentämään saat maksutta ryhmätapaturmavakuutuksen ja etuja myös Yrityksen sairauskuluvakuutukseen. Useista kodin vakuutuksista saat 20 %:n alennuksen sekä heti suurimman Fenniabonus-alennuksen 14 % tai 24 %. Edut saat 1.1.2014 alkaviin uusiin vakuutuksiin. Lisätiedot: 010 802 290 ja www.fennia.fi/suomenyrittajat. autoPesuetu Shell HelmiSimpukoissa –20 % normaalihintaisista autopesuista. Lisätiedot: www.helmisimpukka.fi. autonvuokraus Jäsenyrityksille 15 %:n alennus kaikista Suomessa tapahtuvista henkilö-, paketti- ja kuormaautovuokrauksista. Alennus myönnetään www.europcar.fisivustolla ilmoitetuista hinnoista. Lisätiedot ja varaukset: 0200 121 54, www.europcar.fi tai varaukset@europcar.fi. Polttoaineet Neste Oil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä –2,5 snt/l (sis. alv), laskutuksen yhteydessä asemakohtaisista vähittäismyyntihinnoista. Etu ei koske Neste Oil Express -verkostoa. Raskaan kaluston Truck-verkoston sopimushinnat määritellään asiakaskohtaisesti. Neste Oil -voiteluaineet, -kemikaalit, -nestekaasut ja -polttonesteet sopimushinnoin. Lisätiedot: 0200 113 11 tai www.neste.fi. SY:n jäsenkortin magneettiraidalla käteisalennus 2,2 snt/l (sis. alv) bensiinistä ja dieselöljystä sekä –10 % Teboilvoiteluaineista (ei yli 10 l astiat). Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja dieselöljystä –2,7 snt/l (sis. alv) sekä voiteluaineista (ei yli 10 l astiat), autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pesuista –10 %. Yrityskortilla tehdyistä ostoista ei peritä korkoa eikä tilinhoitomaksua. Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express -automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia. Lisätiedot: 020 470 0739, anne-maria. juhala@teboil.fi. Teboil Lämmitysöljy ja moottoripolttoöljy sopimushintaan. Kysy hintatarjous ja tilaa: 0800 183 301 tai tilauskeskus@teboil.fi.

laivamatkustaminen Työ- ja kokousmatkat: 10 %:n sopimusalennus Tallinkin ja Silja Linen normaalihintaisista risteily- ja reittimatkoista. Vapaa-ajan matkustus: veloitukseton liittyminen Club One -kanta-asiakasohjelman Silver-tasolle. Lisätiedot ja varaukset: 010 804 123, www.tallinksilja.fi. Risteilyt: 15 %:n alennus päivän hinnoista ja reittimatkoista 10–20 %:n alennus normaalihintaisesta hyttipaketista ilman ajoneuvoa tai normaalihintaisen henkilöauton kera. Varaukset myyntipalvelusta 0600 41577 (1,64 €/vastattu puhelu+pvm/ mpm), online-varaukset www.vikingline.fi. Reittimatkat tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä. Katso hinnat ja alennuskoodit yrittajat.fi-jäsensivuilta.

viestintäratkaisut Ajantasaiset edut www.elisa.fi/ yedut. Elisa Yritysten verkkokaupassa www.elisa.fi/verkkokauppa asioit silloin, kun sinulle sopii. Lisätiedot: www.elisa.fi/ ajanvaraus tai 010 19 13 19 (ark. 8–16.30, pvm/mpm). it-ulkoistusPalvelut 10–250 hengen IT-Salkku-palvelu: IT-ulkoistuspalvelu, jossa valitaan ja toteutetaan yrityksen liiketoimintaa tukeva palvelukokonaisuus. Jäsenetuna jatkuva 5 %:n alennus. 1–25 hengen IT-Reppu: HP yrityskannettava, F-Secure-tietoturva, Nexetic-varmuuskopiointi, Microsoft Office 365 -palvelu, Helpdesk-tuki ja koko Suomen kattava huoltoverkosto. Toimitus käyttövalmiina työpisteellesi. Jäsenhinta alk. 80 €/kk/käyttäjä. Lisätiedot: 010 841 8410, www.vetonaula.fi tai asiakaspalvelu@vetonaula.fi. PostitusPalvelut Verkoston kautta lähetät kirjeet, laskut, paketit ja tiedotteet käteishintoja edullisemmin. Verkoston postilaatikkoon voit ottaa vastaan myös verkkolaskuja ja kirjeitä. Rekisteröidy itella.fi/verkosto tunnuksella YRITTÄJÄ. Lisätiedot: asiakaspalvelu@itella.com tai 0200 77000 (pvm/mpm) ma–pe 8–18.


MYYNTI Hia Sjöblom

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Modaliisa,

Sirpa Toivonen

Liivi-Lehti Oy,

Tiina Ruotsalainen

Winter Island Oy, Pekka Talvensaari

Kaksi muutti yhteen

Aleksi Poutanen

Myynnin valtit: Hyvä maine ja edelliset työt. Mistä asiakkaat: Verkostoista. Tuttu ja hyväksi tunnettu tyyppi on helppo palkata projektiin. Vinkkejä muille: Ei tarvitse olla kaikkien alojen nero, vaan hallita muutama asia perin pohjin.

Myynnin valtit: Henkilökohtainen palvelu ja opastus. Mistä asiakkaat: Toisen asiakkaat tutustuvat myös toiseen, kadulla kulkijat, tieto leviää puskaradiossa, yhteiset asiakasillat ja mainokset. Vinkkejä muille: Yhteistyöhön ei pidä rynnätä suin päin. Pelisäännöt ja työnjako tehtävä selväksi.

Saat kaikki kampanjakoodit ja etujen hyödyntämiseen tarvittavat asiakasnumerot kirjautumalla yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi. sähkö- ja energiaPalvelut Palveluita ovat mm. sähkön kilpailutus ja -hankinta, energia- ja kaukolämpöselvitykset, energiatodistukset.Kaikista palveluista 5 %:n alennus. Yksityishenkilöille ja pienyrittäjille sähkön kilpailutus on ilmaista! Tee valmiiksi kilpailutettu sähkösopimus www.skapatenergia.fi. Lisätiedot ja sopimukset: 020 741 4110, asiakaspalvelu@ skapatenergia.fi. rekisteritiedot Jäsenetuna Luotettava Kumppani -ohjelman vuosihinnasta –15 % (norm. 90 € + alv. 24 %). Ohjelma hoitaa toimittajan ja urakoitsijan puolesta tilaajavastuulain määräykset. Valvoja-palvelu on tilaajavastuulain noudattamista ja seurantaa helpottava työkalu. Jäsenyrityksille Valvoja-palvelun vuosihinnasta –25 %, Lisätiedot: www.tilaajavastuu.fi/yrittaja. yrityskauPat Suomen Yrityskaupat tarjoaa alustavaa neuvontaa yrityskaupoissa ilmaiseksi ja lisäksi jäsenyrityksille 15 %:n alennus kauppahinta-arviosta ja arvonmääritystuotteista. Lisätiedot: 010 2864 000, www.yrityskaupat.net. asianajoPalvelut JuriNet asianajotoimistot tarjoavat asianajopalveluista 15 %:n alennuksen, kuitenkin enintään 300 e/asia. Jäsenyritykset saavat myös 15 minuutin veloituksettoman alkuneuvottelun. Lisätiedot: info@jurinet.fi tai www.jurinet.fi. lehdet Summa-verkkopalvelussa maksutta yksi lehtituote kokeiltavaksi kahdeksi kuukaudeksi sekä kaikki maksulliset lehdet ja kirjat 20 %:n jatkuvalla alennuksella. Talentum myöntää perinteisistä kotiin tai töihin kannetuista kestolehtitilauksista 20 %:n jatkuvan alennuksen. Lisätiedot ja tilaukset: 020 442 4100 tai yrittajat.talentum.fi, asiakaspalvelu@talentum.fi.

land Oy:tä pyörittävä Pekka Talvensaari sanoo. Kaupan on erityisasiantuntijuutta, jota yritykset tarvitsevat SAP-toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotossa. Asiakkaat ovat enimmäkseen suuria firmoja, joilla on toimintaa useissa maissa. Talvensaaren paletille kuuluu lähinnä logistiikka. – Asiantuntijuutta tarvitaan, kun toiminnassa pyöritetään montaa maata, valuuttaa ja kieltä. Suurin osa asiakkaista on isoja kotimaisia yrityksiä kuten Rautaruukki tai Orion. Joskus ulkomaiset turvautuvat suomalaiseen osaajaan, kun esimerkiksi Suomessa olevaan tehtaaseen tarvitaan suomenkielistä kouluttajaa. – Talouden notkahdus on vähentänyt kysyntää, mutta töitä on riittänyt. Onneksi!

Talous valtakunnassa viistää pohjalukemia. Salolainen satavuotias Liivi-Lehti halusi keskittyä alusvaatteisiin ja luopua muiden vaatteiden myynnistä. Turussa vaatekauppaa pyörittänyt Sirpa Toivonen taas tunsi väsyneensä pitkään työmatkaan. Modaliisan Sirpa ja liiviliikkeen Tiina Ruotsalainen tunsivat toisensa ennestään. Molemmat olivat käyneet katselemassa Salon torin ja kauppakeskuksen välissä kävelykadun varrella ollutta tyhjää liikehuoneistoa. Hyppy uuteen päätettiin tehdä yhdessä. Kummallakin on oma vuokrasopimus ja maksujärjestelmä, sähköt maksetaan puoliksi ja siivous hoidetaan vuorotellen. Myyntiä ja markkinointia tehdään yhdessä.

31

Kevääksi on suunnitteilla yhteisiä asiakasiltoja. Naiset ovat tyytyväisiä ratkaisuunsa ja toteavat saaneensa työhön uutta virtaa. Talouden nousua odotellaan yhdessä. Asiakkaita tulee pitkienkin matkojen takaa kauppaan, joka panostaa henkilökohtaiseen palveluun. – Tuotteemme eivät kilpaile keskenään, vaan täydentävät toisiaan. Yhteistyöllä pitää olla selvät sävelet. Ei onnistu, jos toinen viilaa kynsiään ja toinen on aina lattioiden moppausvuorossa, Sirpa Toivonen nauraa.

Ruokablogit vauhdittavat – Joulusesonki meni odotettua paremmin. Jokaisena päivänä on käynyt asiakkaita. Anna Taipalus toteutti vuosikymmenten unelmansa ja avasi ruokaja keittiötavaroiden kaupan Helsingin Töölössä, eikä ole katunut ainakaan vielä. Hän on mainostanut paikallisissa lehdissä, perustanut Hellalle&Herkulle omat fb-sivut. – Olen aina ollut ruokaihminen. Olen jo pitkään pitänyt omaa ruokablogia Soul Kitchen -nimellä. Rakastan ruokaa ja Italiaa. Tieto tuotteista leviää ruokabloggareiden maailmassa ja facebookissa. Ruuan harrastajat ovat löytäneet uuden kaupan. Kaukaisin asiakas tuli Seinäjoelta kokousmatkallaan varta vasten ostamaan herkkuja tästä kaupasta. – Jos kysyntä kasvaa, täytyy harkita nettikaupan pyörittämistä. Joitakin paketteja olen jo erikoistilauksesta lähettänyt lähinnä tuttaville ja kavereitten kavereille.

www.yrittajat.fi/jasenedut myynti ja markkinointi Finder on jäsenten käytössä veloituksetta osana yrittajat.fi-verkkopalvelua! Voit tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi jäsennumerollasi. Lisätiedot: 020 692 999 tai asiakaspalvelu@ fonecta.com tai www.fonecta.fi/yrityksille. majoitus- ja kokousPalvelut Jäsenyrityksille Holiday Club -kylpylähotellien ja loma-asuntojen päivän majoitushinnasta 15 %:n alennus. Etu voimassa online-varauksissa www.holidayclub.fi. Kampanjakoodin löydät yrittajat.fijäsensivustolta. Lisätiedot: 03 06 8600. Restel Hotel Groupin kotimaiset ja kansainväliset hotellit sekä Hotelli Seurahuone Helsinki ja Hotel Atlas Kuopio tarjoavat jäsenille huoneet sopimushinnoin, 1 tai 2 hh samaan hintaan ja päivän kokouspaketeista 10 %:n alennus. Katso kansainväliset vapaa-ajan viikonlopputarjoukset Restel-hotelleihin yrittajat.fi-jäsensivuilta, etu jopa –35 %. Varaukset ja tiedustelut: 020 055 055, www.restel.fi, my.reservation@restel.fi, kokoustilatiedustelut suoraan kokoushotellista. www.hotellimaailma.fi.

ravintolat Jäsenyrittäjälle jälkiruoka veloituksetta normaalihintaisen pääruuan yhteydessä Holiday Inn- ja Rantasipi-hotellien ravintoloissa sekä: Martinat, Huviretket, Primula, Rax Buffetit, Grillssonit, Crowne Plazan ravintola Macu, Helsingin Messukeskuksen Terra Nova sekä Mariot, Vespa, Central, Brasserie Le Havre ja Foija. Yhteystiedot: www.ravintolamaailma.fi.

jäsen tule mukaan testaamaan! Tilaa heti käyttöösi SY:n mobiilijäsenkortti

www.yrittajat.fi/mobiilikortti Näet ja hyödynnät kätevästi kaikki valtakunnalliset jäsenedut puhelimellasi!


32

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

vapaalla Tuomio

Jarkko Virtanen

kuluneen kuukauden plussat ja miinukset

Kisa kulisseissa. Penkkiurheilijoilla riittää jännitettävää, missä vaiheessa Olkiluoto kolmosen rakennuskustannukset ohittavat Sotshin olympialaisten 50 miljardin haamurajan.

221 tuulimyllyä. Tuulimyllyjen lavat ovat pyörineet talven kylminä päivinä vähän verkkaisemmin. Jos kaikki menee hyvin, saa Greenpeace toimistoonsa kattovalon päälle huhtikuun alussa.

Osuuskauppahenkeä. S-ryhmä päätti laajeta lääkäribisnekseen. Uusi S-lääkärikeskus kantaa jatkossa nimeä ÄÄS-asema.

Innovaatio. Jo ovat ajat muuttuneet, kun Droppi Veripalvelu lupaa mitata kuivaverinäytteestä ihmisen ”syntisyyden asteen”. Ennen vanhaan syntisyyden taso selvisi sukupuolitautien poliklinikalla.

Lakkoherkkyys. Nokian Renkaiden työntekijät marssivat ulos, kun tuli taas paha mieli. Kumma juttu, että mieli pahoittuu aina viikonlopun alla.

Karaoke-emäntä. Jutta Urpilainen haki jo papeiltakin apua kadonneiden rahavuorien metsästämiseksi. Seuraavaksi jahtia tulevat avittamaan kolme viisasta itämaan tietäjää, Sherlock Holmes ja Chuck Norris.

6

kysymystä

Susa Juselius: Elän hoitolan aikataulun tahtiin

1

Hyvässä koirahoitolassa kuuluu iloinen haukku ja hännät heiluvat. Ruuhka-ajat osuvat juhlapyhiin ja koulujen loma-aikoihin. Kuinka ajoissa paikat pitää varata? Esimerkiksi viime joulun paikoista suurin osa varattiin jo elokuussa. Meillä on jo nyt varauksia pääsiäiseksi ja ensi kesäksi. Koirahoitoloita on paljon, mutta ei aina tarpeeksi.

2

toon, tehdään aina kirjallinen hoitosopimus.

4

Millaiset tilat hoitolassa on koirille? Tämä on 15-paikkainen koirahoitola, jossa jokaisessa koirayksiössä on matto lattialla ja makuualusta. Monet tuovat myös koirien omia petejä tai jonkun tutun lelun tullessaan. Lisäksi on ulkotarhoja, joiden määrää on tarkoitus kasvattaa. Kotitalomme kodinhoitohuonetta käytämme tarvittaessa esimerkiksi kovin pienten koirien hoitoon. Viimeksi siellä asusti kolmisen viikkoa pikkuinen chihuahua.

Millaisia koiria hoitolaan voi tuoda? Kiintyykö hoitaja vieraisiinsa? Meillä ei ole roturajoituksia. Hoidamme isoja ja pieniä koiria. Koirilla on omat ”yksiönsä”. Niiden ei välttämättä tarvitse tulla toimeen toisten koirien kanssa, mutta niiden pitää olla ihmisten käsiteltävissä. Kerran jouduimme kieltäytymään, kun kysyttiin hoitoa kahdelle isolle koiralle, jotka eivät päästäneet vierasta ihmistä lähelleen. Koirien pitää olla myös terveitä ja rokotusten kunnossa. Tottakai vakihoidokkeihin kiintyy. Joitakin tulee aina välillä peräti ikävä.

Mikä koirissa on niin ainutlaatuista? Minulla on aina ollut koiria. En osaa elää ilman. Kasvatan cairn-terrierejä. Teetän pentueen vuodessa ja olen kouluttautunut koirankasvattajaksi. Kennel-nimeni onkin Terriloves. Koirahoitola käyttää tätä samaa nimeä. Olen perusteellisesti koiraihminen. Kissoja sen sijaan jopa pelkään.

Miten on mahdollista, että koira ei vierasta hoitolaa tai ulise ikäväänsä, kun isäntäväki on omilla reissuillaan? Uusi asiakas kutsutaan aina ensin käymään. Näytämme sekä omistajille että koirille paikat. Käymme kävelemässä lenkkipelloillamme. Meillä kävelytetään kaikki hoitokoirat muutaman kerran päivässä. Se onnistuu hienosti maatilan pelloilla ja maisemissa. Tutustumme ympäristöön. Koirat tulevat mielellään tuttuun paikkaan. Etenkin, kun ne tietävät saavansa silloin tällöin ”nappulapalkkaakin”. Ennen kuin koira jää hoi-

Onko valvontaa tai sääntelyä alalla liikaa? Ei missään tapauksessa. Joskus tuntuu, että valvontaa voisi olla enemmänkin. Eläinlääkäri käy säännöllisesti tarkistamassa tilat. On erittäin tärkeää, että paikat pysyvät siisteinä ja koirat tyytyväisinä ja hyvävointisina. Ruokailu, liikunta ja hyvä kohtelu pitää koirat ja hoitajat hyvässä vedossa. Itse asiassa koko elämäni aikatauluttuu koirahoitolan kellon mukaan. Aamulla aloitamme lenkittämisen. Yöksi sammutamme oleskelutiloista valot, mutta radiota pidämme päällä taustaäänenä koko yön.

3

5

6

Koiraelämä on ihanan sosiaalista. Ihan sama, onko Jepen emäntä siivooja tai lääkäri. Koira yhdistää.

Kuka: Susa Juselius Perhe: mies ja viisi lasta sekä kaksi lastenlasta, kaksi cairnterrieriä. Aiemmat työt: Aloitti yrittäjänä 1986 elintarvikeliikkeen pitäjänä. Perheen kasvaessa työskenteli perhepäivähoitajana yli 10 vuotta. Koirahoitola Terriloves perustettu 2010 Lohjalle. Motto: Häntä pystyyn vaikka hakaneulalla!


33

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Mitä ihmettä? Matkailijoita muka enemmän? Tilastojen mukaan

majoitusliikkeissä yöpyjien määrä on kasvanut viime vuoden marraskuussa edellisvuoden marraskuuhun verrattuna 7,2 prosenttia. Wau! Totuus on toisenlainen. Koko vuoden yöpyjien määrä on miinuksella.

38%

Baanalla Hämäläiset valmiina gaalaan

M

TT:n navetta Jokioisilla muuttuu upeaksi juhlatilaksi lauantaina 8. helmikuuta. Hämeen Yrittäjät viettävät silloin maakunnallista gaalajuhlaa. Muut maakunnat ovat jo gaalansa pitäneet. Hämeestä kuitenkin vakuutetaan, ettei kyse ole hitaudesta, vaan halusta rauhoittaa joulun ja vuodenvaihteen aika paikallisyhdistysten juhlinnalle. Gaalalla on hyvä aloittaa uusi toiminnan vuosi. Vahvana teemana on maakunnallisuus ja paikallisuus. Juhlissa syödään lähiruokaa. Musiikkiannista vastaavat

hämeenlinnalainen Heidi Kyrö ja hänen Jazz Groupinsa. Bilebändinä soittelee Kohisevat Voxit. Siinä musisoi paikallisia yrittäjiä yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Laulusolistina on Tuuloksen Yrittäjien puheenjohtaja Atte Rekola. Puhujina ovat SY:n varapuheenjohtaja Hanna Munter ja hämeenlinnalainen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Gaalalippujen varaus nopeasti www.hameenyrittajat.fi tai sähköpostitse arja.sillanpaa@yrittajat.fi tai puhelimitse numerosta 050 453 4000 (24/7).

MEPPI KYLÄÄN. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen tuo tuoreita terveisiä yrittäjille Jokioisten gaalaan.

Milloin: Lauantaina 8. helmikuuta klo 18 alkaen. Mikä: Hämeen Yrittäjien Maakuntagaala. Missä: Jokioisten Tietotalossa.

suomalaisten verkkoostoksista on matkoja. Tietoja ja vinkkejä haettiin myös Matkamessuilta, joilla kävijöitä oli 67 000.

Verokiemuroita rakennuksilla

Dynamiikkaa myyntiin

Täyspaketti rakennustyömaille pesiytyneistä uusista verokäytännöistä on luvassa Rakennuspalvelujen ajankohtaispäivässä 14. helmikuuta klo 9.30 – 15.15 Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla. Kiemuroihin kuljettaa muun muassa Verohallinnon ylitarkastaja Sari Wulff, joka nostaa käytäntöön rakennusalalla vaadittavan veronumeron ja siihen liittyvät asiat. Päivän aikana käsitellään veronumerorekisteriä ja uusia ilmoitusmenettelysäännöksiä. Asiaa katsotaan myös kotitalouksien näkökulmasta. Koulutuksen jäsenhinta on 259 €. Ilmoittautuminen 5.2. mennessä. Lisätietoja helena.leiviska@ yrittajat.fi, p. 09 229 229 94, 040 551 9667.

Yritys ei menesty ilman hyvää myyntiä. Minä myyjänä -koulutus on 4. maaliskuuta klo 9 – 13 SY:n toimitalossa Mannerheimintie 76 A, Helsinki. Kouluttaja identiteettiasiantuntija Pauliina Airaksinen-Aminoff hakee vauhtia yritysten elintärkeään myyntiin henkilön kautta. Koulutustuntien aikana pureudutaan kehon kieleen, ensivaikutelman merkitykseen. Hyvä myyjä antaa olemuksellaan vastauksen siihen, miksi juuri meidän tuotteemme ovat hyviä ja miksi juuri minulta kannattaa ostaa. Koulutuksen jäsenhinta on 189 €. Mukaan mahtuu 18 koulutettavaa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri. Ilmoittautuminen 24.2. mennessä.

Uutta verotuksesta

Muuallakin tapahtuu Etelä-Pohjanmaa

vaikutuksellisesta tilaisuudesta. Ilmoittautumiset ja lisätietoja https://www. lyyti.fi/reg/myynninopinkierrokset.

Pohjois-Karjala

Päijät-Häme

Hyvän Mielen Aaamiaisten sarja jatkuu 7.2. Seinäjoella hotelli Almassa klo 7.15 – 9. Musiikkia ja sanomaa. Esiintyy Saila Seurujärvi ja Jarkko Jouppi. Ilmoittautuminen viimeistään 6.2. epy@yrittajat.fi tai 06 4205 000.

Komissaari iltakoulussa

Kuohuvasti yhdessä

Yrittäjän iltakoulu 11.2. Joensuun yliopiston Auroran auditoriossa klo 17.30 – 20. Puhuu komissaari Olli Rehn. Lisätietoja merja.blomberg@yrittajat.fi, 050 367 5194.

Päättäjät paneeliin

Nyt verkotutaan

Kymi

Hyvällä mielellä aamuun

Nuorten Yrittäjien bisnestreffit 8.2. Powerparkissa, Puistotie 3 Härmä alkaen klo 13. 120 ensimmäistä mahtuu mukaan. Ilmoittautuminen 31.1. mennessä. Lisätiedot tommi.ylimaki@ yrittajat.fi, 050 396 7692.

Nousua hakemaan

Yrittäjille suunnattu talousseminaari 19.2. Seinäjoella, EPOP Kupoli Keskuskatu 9 klo 17.30 – 20.50. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Tommi Ylimäki, tommi.ylimaki@yrittajat.fi, 050 3967692 14.2. mennessä.

Etelä-Savo Immateriakin on oikeus

IPR-koulutuskiertue 13.3. Etelä-Savon ELY-keskuksessa, Jääkärinkatu 14, Mikkeli klo 12.30 – 16. Tietoa immateriaalioikeuksista, niiden suojaamisesta ja merkityksestä. Kiertueen järjestävät PRH, Kauppakamari, EK ja SY.

Häme Vauhtia viestintään

Viestintäkoulutusta paikallisyhdistyksille 6.2. Hyriassa, Riihimäellä, 13.2. pääkirjastossa Hämeenlinnassa, 5.3. HAMK:ssa Forssassa. Ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen tilaisuutta arja.sillanpaa@yrittajat.fi tai puh. 010 229 0390.

Kainuu Luottamushenkilöt hommiin Luottamushenkilöseminaari 21.2. Kajaanissa klo 14 alkaen. Lisätietoja paula.karjalainen@yrittajat.fi, 010 387 7870.

Keski-Suomi Rakastu myyntiin!

Myynnin opinkierrokset alkavat 4.2. klo 8.30 – 11.30. Jyväskylän Veturitalleilla ensimmäinen yhdeksästä vuoro-

Uusien jäsenten ilta Nuorille Yrittäjille 14.2. Jyväskylässä Pub Harry`s klo 17 – 20. Tutustumista, verkostoitumista, hyvää seuraa ja kuohuvaa.

Googlelle kumppaniksi?

Kauppakamarin ja Kinnon päiväkahvit 18.2. Kouvolan keskuskirjastossa klo 13.30 – 16.30. Esillä yhteistyömahdollisuudet Googlen Haminan hankkeen tiimoilta.

Kohti kesää ja töitä

Kesäpestuu kiertueella 19.2. Lieksan kulttuurikeskuksessa klo 13 – 15, 20.2. Nurmeksessa Ammattiopiston ravintola Muskotissa klo 13 – 15 ja 21.2. klo 14 – 16 Joensuun Iso Myyssä.

Vaihtoehtokurssitusta

Rannikko-Pohjanmaa Yrityksiä kaupan

Omistajan- ja sukupolvenvaihdosilta 4.2. Vaasan Radisson Blu Royal, Hovioikeudenpuistikko 21, klo 17.30 – 19.30. Ilmoittautumiset maija.aarnio@rpyrittajat.fi, 050 374 0727.

Satakunta

Yrittäjyyttä huumorilla höystettynä 22.2. Kotkassa Cafe Paussissa klo 15 – 18. Näyttelijä Jaana Saarisen toisenlainen kurssi yrittäjille. 50 ensimmäistä mahtuu mukaan. Sitovat ilmoittautumiset 31.1. mennessä niina.rahkonen71@ gmail.com tai tekstarilla 040  747 4112. Osallistuminen 80 €.

Kolmiulotteisesti

3D-tulostukseen pohjautuva valmistustekniikka -seminaaripäivä 5.2. Porin yliopistokeskuksessa klo 8.30 – 16. Kouluttajana Risto Linturi Sovelto Oyj:stä. Ilmoittautumiset 28.1. mennessä www.tut.fi/offko tai mirja.raitolampi@tut.fi. Hinta 100 €.

Pirkanmaa

Savo

Opit ja kopit

Nuorten Yrittäjien Voimalan huippuherätys 6.2. Wayne´s Coffee Koskipuistossa klo 9 – 10. Toimitusjohtaja Heli Kurjanen kertoo yritystarinansa; miten kuukupit lähtivät maailmalle. Ilmoittautuminen tanja.makynen@pirkanmaanyrittajat.fi.

Vauhdilla verkkoon

Verkkokauppaliiketoiminta koti- ja ulkomaan markkinoilla 18.2. Tampereella, Laukontori 1, A-rappu VillaVintissä klo 8.30 – 11. Maksuton aamiaisseminaari. jossa mukana mielenkiintoisia puhujia. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.ebuusti.fi, mauri. autonen@ensimetri.fi, 0400 834 204.

Kotiin kannettuna

SUOMI100Forum 27. – 28.2. Ensimmäinen kaksipäiväinen Suomi100Forum. Lahden seudun, valtakunnan urheilun ja liike-elämän päättäjät yhdessä. Piukkaa asiaa paneelissa. Tapahtuman kruununa illallisgaala.

TESO ry:n Kotiin annettavat palvelut -seminaari 11.3. – 12.3. Tampereella Scandic Tampere Cityssä. Kotiin annettavien palvelujen tuottajille ajankohtainen seminaari. Ilmoittautuminen 15.2. mennessä katri.valtonen@tesory.com. Hinta 230 €/yksi päivä. Molemmat päivät (ei sisällä majoitusta) 395 €.

Nuorille verotustietoja

Virkistävää lumipäivää

Yrittäjäperheiden talvitapahtuma Mustavaaran laskettelukeskuksessa 22.2. klo 10 – 15. Laskettelua, mönkijöitä, pulkkaa ja poneja, nuotiota ja makkaraa.

Pohjois-Pohjanmaa Elinkaaria yhteistyössä

Kumppanuusfoorumi 5.2. Oulussa, valtuustosalissa, Kirkkokatu 2 A. Aiheena elinkaarimallit julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä. Ilmoittautumiset johanna.vakkuri@ouka.fi, 0400 856 571. Yhteistyössä kaupunki, yrittäjät ja kauppakamari.

Yrittäjyys kaikilta kanteilta

Keskustelun paikka -tilaisuuksia 11.2. Kuusamossa ja Taivalkoskella, 18.2. Raahessa, 27.2. Oulussa. Lisätietoja monipuolisista keskustelutilaisuuksista www.ppy.fi.

Kuukauden Huippu Herätys 11.2. Kuopiossa, Ravintola Huviretkessä, Puijonkatu 32, klo 8.30. Vuoden alun verotusmuutokset ja tilinpäätökset teemana ja asiantuntijoiden esitteleminä. Maksuton tilaisuus alle 35-vuotiaille yrittäjille ja yrityksen perustamista suunnitteleville. Ilmoittautumiset 5.2. mennessä mia.hakulinen@yrittajat. fi tai fb:ssä. Seuraava Huippu Herätys maaliskuun 11. päivä.

Kuljettajille pätevyyttä

Helsingin Yrittäjien veroaamu 11.2. Sähkötalossa, Runeberginkatu 1 A klo 8 – 10.30. Mahdollisuus kysyä asiantuntijoilta.

Talousosaamista tarvitaan aina

Espoon Yrittäjien Talousilta 13.2. klo 17 – 20 Keilaranta 1, Espoo. Yrittäjät, Danske Bank ja Elisa paketoivat talousillan, joka on maksuton Espoon Yrittäjien jäsenille.

Ratkaisut löytyvät aamulla

Uudenmaan Yrittäjien ratkaisujen aamiainen Karkkilassa 14.2. Ravintola Valurissa klo 10 – 12 ja Mäntsälän suurlavalla 7.3. klo 8 – 9.15. Tule kuulemaan eläkeasiaa. Järjestävät SY, SYT-kassa ja Fennia.

Kohti uusia uria

Helsingin Yrittäjien Paahtamo 27.2. Technopoliksessa, Helsingin Ruoholahdessa, Hiilikatu 3 klo 18 – 21. Oman liikeidean esittely auttaa aloittelevaa yrittäjää tiivistämään yrityksen tarinaa ja lupausta.

Naisten päivä

Helsingin Yrittäjien kansainvälinen naistenpäivä 8.3. Tanssia, naurua, kuohuviiniä. Ihana iltapäivä; suukkoja, salsaa ja suloisia siskoja. Pukeutumisneuvontaa, niskahierontaa ym. Sisääpääsy 30 € kahdelta. Päivän tuotto ohjataan Naisten Pankille.

Varsinais-Suomi Juhliin messuten

Koulutuksia Kuopiossa 22.2. klo 8 – 16 aiheena kuormansidonta, 8.3. klo 8.30 – 16 työhyvinvointi, 10.3. klo 8 – 16 työturvakortti. Lisätietoja mia.hakulinen @yrittajat.fi.

Paimion Yrittäjien juhlamessut 8.2. Varsinais-Suomen kansanopistossa, Vistantie 37 klo 11 – 15. Tarjolla ideoita häihin, valmistujaisiin, kesäjuhliin, hautajaisiin.

Uusimaa (Helsinki, Espoo,

Supercellin ääni Turussa

Vantaa, Pääkaupunkiseutu)

Koko perhe mukaan

Snowtubing-tapahtuma 5.2. Klaukkalan Tornikeskuksessa. Järjestää Vantaan Nuoret Yrittäjät.

PreGame-yritysmessut 4.2. Turussa HK-Areenalla klo 14 – 21. Turun Yrittäjien tapahtumassa yleisöluennon pitää Supercellin toinen perustaja Ilkka Paananen. Messupäivän päätteeksi TPS-Kärpät-jääkiekkomatsi.

Lisätietoja ja lisää tapahtumia löytyy aluejärjestöjen nettisivuilta.


PARHAAT PALVELUT

34

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

TULOSTINTARVIKKEITA

TILITOIMISTOT

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingistä ja Lohjalta

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

Kirjanpidot, tilinpäätökset, palkanlaskenta, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto

YRITYSPALVELUT

Ota yhteyttä ja tule käymään!

ALoITA vIEnTI AfRIKKAAn!

www.consista.fi www.paritilit.fi

Hanki yrityksellesi asiakkaita Etelä-Afrikasta !

Helsinki 09-6225 715 Lohja 019-321 070

OTA YHTEYTTÄ Arno Lappalainen +358 40 480 6693 www.vientitoimisto.fi

Sinun paikallinen tilitoimistosi

Helsingissä on Consista Oy ja

Haluatko menestyä? Seppo Pennanen Oy

Lohjalla Paritilit Oy

en es ty ä! Ku n H al ua t m www.seppopennanen.fi

YRITYSSOVELLUKSET

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133

kari.salko@alma360.fi

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTA

Taloushallinnon ohjelmat • Hinta-laatuvertailun voittaja • Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu TIETOSUUN

TA

KIRJANPITO

TIETOSUUNTA OHJELMISTOT

TIETOSUUN

Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

TA

OSTORESKON TRA

LASKUTUS

OSTORESKONTRA

KIRJANPITO

PALK ANLASKENTA

TIETOSUUN

TIETOSUUNTA OHJELMISTOT

Palkat

Laskutusohjelma

TA

PALK AT

TIETOSUUNTA OHJELMISTOT

TIETOSUU

NTA

LASKUTUS

Kirjanpito-ohjelma

Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös

Palkanlaskentaohjelma

TIETOSUUNTA KirjanOHJELMISTOT Ostopito reskontra Laskutus

Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontra ohjelma

Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com

ROUTE-TRACKER A JONEU VOPAIK ANNUS

Paikannuksen edelläkävijä Route-Tracker ajoneuvopaikannus seuraa koko autokalustosi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena tietokoneella tai kosketusnäyttöpuhelimella. Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan

• Kuljetukset ja työt hallintaan • Ei turhia ajoja - ei poikkeamia reitiltä • Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia • Kustannukset pysyvät kurissa - tiedot tallentuvat ja pysyvät tallessa • Automaattinen seuranta ja tietojen tallennus 24/7

Automaattinen ajopäiväkirja Saat automaattisesti ajopäiväkirjan verotukseen ja laskutukseen. Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

www.route-tracker.com


35

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

resumé

Fakta eller fiktion: S-gruppen har enligt

Tuomioja nått sin ledande position endast genom marknadsekonomiska inkomster, utan draghjälp.

Blanccos verkställande direktör Kim Väisänen på bloggen Yrittäjän ytimessä.

Varför hittar man ingen personal?

Vad är problemet? I Finland finns det 300 000 arbetslösa. Trots det hittar företagen ingen personal. Hia Sjöblom hia.sjöblom@yrittajat.fi

T

vå företagarbröder från Villmanstrand har tröttnat på TEbyråns utbud. – Det är ingen arbetskraftsbyrå utan en depå för arbetskraft där man koncentrerar sig på att vända papper och inte på att sysselsätta folk, utbrister Hannu Lahikainen från Rakennusja Saneerauspalvelu Lahikainen. – Djungeltelegrafen är det enda sättet att få tag på dugliga medarbetare, säger Mika Lahikainen som driver företaget Skanfas som tillverkar fasadpaneler. Över hälften av företagets produkter exporteras. Bröderna Lahikainen pekar ut systemet och stödpolitiken som skyldiga. – Ett för tätt skyddsnät och

Medlemskampanjen fortsätter Första skedet av Företagarna i Finlands massiva medlemskampanj har gått i mål och det andra skedet ligger i startgroparna. I det andra skedet ligger tyngdpunkten på medlemsförmånerna. Kampanjen startade den 18 november och pågår under hela 2014. Första pris är en Mercedes-Benz i A-serien som tillverkats i Finland. Utlottningen sker i januari 2015. I utlottningen deltar alla företagare som anslutit sig som medlemmar under kampanjen och även de som framgångsrikt rekommenderat någon annan att bli medlem. Även andra priser lottas ut efter varje skede i kampanjen.

ARI NAKARI

möjligheten att arbeta svart bromsar, säger Mika Lahikainen och tar fram en beräkning. Enligt den får en person utan familj nästan 800 euro i grunddagpenning med höjningsandelar i månaden efter att den inkomstrelaterade dagpenningen har upphört, och dessutom drygt 300 euro i bostadsstöd. Om bruttolönen som erbjuds är närmare 2 000 euro får arbetstagaren ungefär lika mycket pengar om han eller hon tar emot bidragen och jobbar

Företagarbröderna. Mika och Hannu Lahikainen från Villmanstrand är trötta på de arbetstagare som TE-byrån erbjuder. De får själva hitta bra personal någon annanstans. svart sju dagar i veckan. – Vi har letat efter arbetstagare via arbetskraftsbyrån många gånger. Det är samma sak om och om igen. Det kortaste anställningsförhållandet pågick i två timmar, fräser Mika Lahikainen Mika Lahikainen.

Det är för lätt att lägga sig och luta på socialskyddet.

PARHAAT PALVELUT

Stödsystemet åker snålskjuts på bröderna Lahikainen. Mika Lahikainen konstaterar att vi skulle vara på rätt spår om en arbetslös skulle få tjäna 300 euro i månaden utan att det skulle dra ner på arbetslöshetsersättningen.

– Man skulle kunna få tjäna till och med 500 euro utan att förlora ersättningen, men grundskyddet för en person utan familj borde vara lågt så att det skulle sporra till att arbeta. Annars har vi snart inga skattebetalare kvar.

TILITOIMISTOT

YRITYSSOVELLUKSET

Edullinen hinta, uudenaikainen käyttöliittymä ja asiakastarpeet huomioiva tuotekehitys. Näillä ominaisuuksilla Lemonsoft erottui edukseen.

Vi betjänar Er även på svenska!

Företagarna i Finlands Twitter-konto @suomenyrittajat har överskridit den magiska gränsen. Företagarna har nu över 7 000 följare på Twitter. Tillväxttakten har varit snabb, eftersom följarna fortfarande var hälften så många i maj i fjol. Bland annat de dagliga onlinenyheterna läggs upp på Företagarnas Twittersida. I fortsättningen kan du även följa Twitterkontot för chefredaktören för Företagarna i Finlands medier, @kimmokoivikko. Även Företagarna i Finlands Facebook-community har växt i snabb takt. I slutet av förra året sprängdes gränsen på 10 000 gillare.

Finland håller fast vid Sepa

Yrittäjä Juha Peltoniemi Ovin Oy Kemijärvi

Lue lisää, miten toiminnanohjausjärjestelmä säästää aikaa ja resursseja yrityksen ydinosaamiseen ja sen kehittämiseen. www.lemonsoft.fi

Myös perintäpalvelut 010 328 1000 I info@lemonsoft.fi I HELSINKI I JOENSUU I VAASA

7000+

www.c-management.fi 075 00 00260 info@c-management.fi

Bankerna i Finland håller fast vid Sepa-tidtabellen och direktdebiteringen upphör därmed i slutet av januari i enlighet med tidtabellen. Övergången till Sepa-betalning har i huvudsak redan genomförts i Finland. Alla gireringar har förmedlats som Sepagireringar sedan november 2011. Även förändringen av den finländska direktdebiteringen är inne på slutrakan. Direktdebiteringens andel av alla betalningar i Finland uppgår till fyra procent.


36

01/2014 • YRITTÄJÄSANOMAT

Herätä viestisi henkiin.

MTV:n sähköisissä medioissa viestisi herää henkiin ja saa ansaitsemansa huomion. Kun kohdennat paikallisesti, tavoitat tehokkaasti ja edullisesti. Tehdään sinulle paikallinen menestyskampanja, joka vaikuttaa myös ostopäätöshetkellä! Ei ole sellaista suomalaista, jota sisältömme ei tavoittaisi. Lue lisää: mtv.fi/spotti

Yrittäjäsanomat 1/2014  

Yrittäjäsanomat 1/2014

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you