Issuu on Google+

8

Y r i t tä jä s a n o m at uudistui Uudistuneen Yrittäjäsanomien tavoitteena on olla yrittäjän apu ja innostaja arjessa.

12

Viro on on va i k e a m e n n ä Yrityksen siirtäminen verosyistä Viroon on vaikeampaa kuin moni kuvittelee.

28

Y r i t tä jä n v i i k ko Sari Helin kävi nastakenkäkävelyllä, leipoi laskiaispullia ja teki radio-ohjelman.

Yrittäjäsanomat v i e r a i l e v e r kos s a : w w w.y r i t ta j at. f i

s u o m e n y r i t tä j ät j ä s e n l e h t i

01 2015 yrittajat.fi

f ö r e tag a r n a i f i n l a n d

Tiedätkö missä raha liikkuu? Suomessa on vireillä tai käynnissä ainakin 141 yli 40 miljoonan euron jätti-investointia. Niillä on suoria ja välillisiä vaikutuksia kymmenien tuhansien yrittäjien arkeen. Tiedätkö, mitä ympärilläsi tapahtuu?

04 Kiteen veromalli Tie kaupan hyllyyn Suurten ruokakauppaketjujen hyllyyn pääseminen on vaikeutunut, mutta erottuvalle tuotteelle on kysyntää. Ketjut kertovat, millaisia tuotteita ne etsivät. Sivu 18

Yrittäjä Esa Halttunen haluaa kotikunnastaan Kiteestä koealueen, jossa testataan Viron veromallin vaikutusta Suomen talouteen. Sivu 24


Paras tapa matkustaa Tallinnaan.

TALLINNAAN JA TAKAISIN. KUUSI PÄIVITTÄISTÄ LÄHTÖÄ, KOLME MATKUSTUSLUOKKAA. Lue lisää tallink.fi/kokous Operoiva yhtiö AS Tallink Grupp. Oikeudet muutoksiin pidätetään.


Yrittäjäsanomat

01/15

3

Juuri nyt

Tammikuu

yr ittä jät. f i

facebook.com/yrittäjät

@yrittajat

yrittäjät.fi

Vessoissa iso bisnes

Millainen on hyvä mainosvideo?

Lue, miten cleantech-yritys Novosan sai alkunsa. Yritys on juuri laajentanut Ruotsiin. bit.ly/novosanintarina

Videot yleistyvät osana yritysten markkinointiviestintää. Yrittäjäsanomat kokosi kolme onnistunutta videota. bit.ly/mainosvideot

tä ss ä n u m e ro ss a

tapahtumat

yr ittä jät. f i

top- 5 lu e tu im m at

I/12

20

I/14 Kyläkauppiaan vastaus hinta-aleen

I/15

10

I/13

II/14 II/13

0

?

Kyläkauppias Sampo Kaulanen paljastaa, miten aikoo vastata ruoka-aleen. bit.ly/kyläkauppias Apua yrittäjälle

II/12

Suomen Yrittäjien Satu Grekin kertoo, miksi maksuperusteinen arvonlisävero olisi hyvä ratkaisu.

-10

Franchising leviää remontteihin Franchising-yrittäjyys on leviämässä uusille aloille. Jarmo Sassali rakentaa Rustholli-ketjua remontoimisen ympärille. Rusthollin tavoitteena on saada 30 franchising-yrittäjää vuoteen 2020 mennessä. Sivu 10

bit.ly/alv-uudistus

1 0.2 . Pk-yri t ysbar o me t r i i lm est y y

Tuoretta tietoa yritysten odotuksista Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Syksyllä 2014 odotukset vastanneiden pk-yritysten keskuudessa olivat laskeneet selvästi alkuvuodesta. www.yrittajat.fi

Valokuvaajan protesti

vinkit

Teemu Siikarlan Project: Anti-Valvira vastustaa holhousta valokuvien avulla.

s u h da n n e n ä kym ä

Pk-yrittäjien odotuksien saldoluku on pysynyt plussan puolella vuodesta 2009. Saldoluku on positiivinen, jos isompi osa vastaajista uskoo suhdanteiden paranevan seuraavan 12 kuukauden aikana. investoinnit

bit.ly/anti-valvira

CE-merkinnät kalliita

CE-merkintä maksoi yritykselle jopa 70 000 euroa. bit.ly/ce-merkintä

Investointeja kuvaava saldoluku on ollut miinuksella jo muutaman vuoden.

Viron verot

Yrityksen siirtäminen Viroon ei ole riskitöntä, asiantuntijat kertovat. bit.ly/viroon

Myymistä ei pidä pelätä Myyminen ei ole ominaisuus vaan taito, jota voi kehittää, muistuttaa Kaisa Hernberg. Hernberg aloittaa sarjan, jossa yrittäjät antavat vinkkejä muille yrittäjille. Vinkkaaja myös haastaa seuraavan yrittäjän antamaan lisäideoita. Sivu 20

to p 4 t w e e t i t t i la a

Verkostoidu

Yrittäjä

Varsinais-Suomen Yrittäjänuoret: Hirveetä hommaa se verkostoituminen, eikö? Jaakko Männistö kirjoitti Yrittäjänuorten blogiin oman mielipiteensä aiheesta. bit.ly/verkostoituminen

-leht i !

Nuoret Yrittäjät @nyrittajat

@suomenyrittajat julkisti hallitusohjelmatavoitteet: Työn tekeminen ja tarjoaminen kannattavaksi #työn_tekijä

Jari Ernola @ErnolaJari

Miksi ruoka maksaa? Ruuan hinnassa 40% veroa. Unohtuiko fakta? #ruokasota #halpuuttaminen #verosota

Timo Lappi @Tilapit

Tavoitteet julki

to imi tu s

Työmarkkinat on uudistettava, yksinyrittäjien asemaa parannettava ja turhasta sääntelystä luovuttava. Muun muasssa nämä ovat kärkitavoitteet Suomen Yrittäjien tammikuussa julkistetussa tavoiteohjelmassa. bit.ly/tavoiteohjelma

kimmo koivikko

Tärkeintä ei ole #yrittäjyys, vaan #yrittäjähenkisyys. Olen tavannut myös yrittäjähenkisiä virkamiehiä. Mutta toki toivon heitä lisää.

Juhana Vartiainen @filsdeproust

Pärnun lahja Suomelle Kalashnikoveja Virossa lapsena koonnut Kylli Kukk on joogayrittäjä ja luonnonlapsi, joka ei epäröi rukoilla maailmankaikkeudelta apua myös yritystoimintaansa. Ehkä rukoukset ovat auttaneet, sillä Joogakoulu Shanti kasvattaa tilojaan ja toimiaan tasaisesti.

päätoimittaja 040 507 2762

josi tikkanen

uutispäällikkö 050 326 9701

lotta tammelin

toimittaja 09 2292 2969

katri simola

toimittaja 040 669 4976

Kaiken julkisen varainkäytön tehoa on arvioitava. Koskee myös verotukien ja veronomaisten maksujen varassa toimivia liittoja&kassoja.

Lähetä meille uutisvinkkisi: etunimi.sukunimi@yrittäjät.fi


4

Yrittäjäsanomat

Isot rahavirrat luovat työtä Olkiluoto kolmonen pelasti palvelualan yrittäjät taantumalta Satakunnassa. Toisaalta taantuma pisti vauhtiin kymmeniä infrahankkeita, jotka muuttavat tuhansien yrittäjien elämän. Isoja investointeja on syytä seurata.

V

Suurimpia, suunnitteilla tai jo tekeillä olevia investointeja. Tie- ja ratahankkeet eivät mukana.

1. Olkiluoto 3, ydinvoimala • Kunta: Eurajoki, Satakunta • Kustannusarvio: Yli 8,5 miljardia euroa • Aloitus: 2005 • Valmistuu: ? 2. Fennovoima, ydinvoimala • Kunta: Pyhäjoki, Pohjois Pohjanmaa • Kustannusarvio: Useita miljardeja • Aloitus: ? • Valmistuu: ?

teksti kimmo koivikko kuvitus antti nikunen

uonna 2009 Suomeen iski taantuma. Satakunnassa palvelualan yrityksillä meni kuitenkin lujaa. Näin muistelee kuuden vuoden takaisia aikoja ruokaravintola Wanhan Rauman Kellarin omistaja Petri Lehtinen. Syykin oli selvä: Olkiluoto kolmosen työmaa oli tulvillaan ulkomaisia asiantuntijoita ja työntekijöitä. He toivat leivän satojen Rauman alueen pk-yrityksille. Uusille ja vanhoille. – Totta kai se näkyi positiivisesti. Varsinkin ulkomaalaiset olivat selvä piristysruiske kaupalle, ravintoloille, partureille ja muillekin. Vasta parin viimeisen vuoden aikana on tullut selvä notkahdus. Tiedostimme kyllä, että joskus se loppuu, Lehtinen sanoo. Olkiluoto on ollut miljardien eurojen hanke. Lehtisen mukaan kesti tovin ennen kuin kilpailu alkoi kiristyä. Uusia yrittäjiä tuli markkinoille. – Rakennusprojektilla on mieletön vaikutus palvelualalle. Raumallakin oli parhaimmillaan 5 000 yöpyjää. Meillä on ollut kuitenkin jalat maassa. Emme ole laskeneet pelkästään Olkiluodon varaan, Lehtinen kertoo. Lehtistä uskoo myös Rauman kaupungin yrityspalvelupäällikkö Heikki M. Nurmi. Hänen mukaansa uusia yrityksiä on tullut paljon ja yrittäjät ovat olleet hereillä investoinnin vaikutuksista. Olkiluodon jälkeen yrittäjiltä vaaditaan kykyä uudistua. – Tällä on ollut pitkäjänteinen kerrannaisvaikutus. Yrittäjät ovat sisäistäneet, että Olkiluoto ei ole jatkuva rahasampo, Nurmi sanoo.

Näin Suomi investoi

Seuraavaksi ydinvoimalan rakennustyömaalla mukana olleiden yrittäjien päät kääntyvät Pyhäjoen suuntaan. Niiden liiketoimintaan rakennustyömaalla on suorat vaikutukset. – Pyhäjoen hankkeen ihmisiä on käynyt katsomassa täällä. Selvitystyötä on tehty muun muassa alihankkijoista. Yrityksetkin ovat olleet aktiivisia, Nurmi kertoo.

3. Metsä Fibren biotuotetehdas • Kunta: Äänekoski, Keski-Suomi • Kustannusarvio: 1,1 miljardia euroa • Aloitus: Varsinaista investointi- päätöstä ei ole vielä tehty • Valmistuu: ?

Tuhansille töitä

4. Googlen palvelinkeskus • Kunta: Hamina, Kymenlaakso • Kustannusarvio: 750-800 miljoonaa euroa • Aloitus: 2009 • Valmistuu: Ensimmäinen vaihe 2011, työt jatkuvat

Ruotsalaisomistuksessa oleva RPT Docu kerää tietoa suunnitteilla ja rakennusvaiheessa olevista investointihankkeista Suomessa. Vaikka investointilamasta kauhistellaan, hankkeita on jatkuvasti käynnissä 4 500 –  5 000. Yli 40 miljoonan euron jätti-investointejakin on parhaillaan joko suunnitteilla tai rakenteilla 141. Ne vaikuttavat suoraan ja välillisesti kymmeniin tuhansiin pk-yrityksiin. Yhdellä rakennustyömaalla voi olla parhaillaan mukana jopa 200 rakennusalan yritystä. Mukaan ei ole laskettu esimerkiksi kuljetusalan yrityksiä. Toisaalta välilliset vaikutukset ovat vieläkin suuremmat. Jättimäiset infrahankkeet voivat siirtää liikennevirtoja niin, että yksittäisellä kahvilalla ei välttämättä enää riitä asiakkaita. Tai toisinpäin. Kahvila kannattaa siirtää uusien liikennevirtojen varteen. – Monet infrahankkeet ovat tällä hetkellä isoja. Myös julkisen sektorin korjausrakentamisen määrä on tasaisesti noussut. Yrittäjien pitää olla nyt hereillä, sanoo RPT Docun kehitysjohtaja Hannu Rimpiläinen.

gallup x 3

Miten seuraat isoja investointeja? Tarja Aromaa, Kulmakonditoria kahvilat Oy (Järvenpää) ”Meillä on seitsemän kahvilaa Uudellamaalla ja Tampereella. Pyrimme aina hakemaan parasta mahdollista liikepaikkaa. Ihan liian vähän seuraamme investointeja. Se on haaste, kun aika ei riitä. Tiedolle olisi tarvetta. Uudellamaalla meihin otetaan kyllä aktiivisesti yhteyttä.”

Sami Hämäläinen, Paloässät Oy (Espoo) ”Olemme pieni paloturvallisuusalan yritys ja yleensä meihin otetaan yhteyttä. Meidät tunnetaan hyvin referenssien kautta. Käytämme vain vähän rahaa markkinointiin, joskus Googlen adwordsiin. Töiden tekemisen kannalta tilanne on tällä hetkellä hyvä.”

Jari Suomela, Rak. tsto Rasto Oy (Kuusankoski) ”Kymenlaakson sellutehtaan laajennus oli kyllä erittäin tervetullut investointi. Kontaktoimme investoijia hyvissä ajoin, suorakontaktoinnilla. Työtä on eniten pk-seudulla, mutta siellä on myös verinen kilpailutilanne. Hintataso on kyllä kaikkialla tiukka.”

5. Real Park –kauppakeskus • Kunta: Lempäälä, Pirkanmaa • Kustannusarvio: Ei tiedossa • Aloitus: Ensimmäinen vaihe 2014 • Valmistuu: 2015–2018 6. Keski-Suomen keskussairaala • Kunta: Jyväskylä, Keski-Suomi • Kustannusarvio: 420 miljoonaa euroa • Aloitus: 2016 • Valmistuu: 2019–2020 7. Blominmäen jätepuhdistamo • Kunta: Espoo • Kustannusarvio: 300 miljoonaa euroa • Aloitus: 2014 • Valmistuu: 2015 8. PT-logistiikkakeskus • Kunta: Sipoo, Uusimaa • Kustannusarvio: Ei julkistettu • Aloitus: 2013 • Valmistuu: 2018 9. NA4 CHP –monipolttoainevoimalaitos • Kunta: Naantali, Varsinais-Suomi • Kustannusarvio: 260 miljoonaa euroa • Aloitus: 2015 • Valmistuu: 2017 10. Lakeuden Ankkuri –kauppakeskus • Kunta: Seinäjoki, Etelä Pohjanmaa • Kustannusarvio: Ei tiedossa

• Aloitus: Arvioitu aloitus 2015-2016 • Valmistuu: ? 11. Tripla/P-laitos, Keski-Pasilan keskustakortteli • Kunta: Helsinki • Kustannusarvio: Ei tiedossa • Aloitus: 2015 • Valmistuu: ? 12. Helsingin Olympiastadionin uudistus • Kunta: Helsinki • Kustannusarvio: 200 miljoonaa euroa • Aloitus: 2016 • Valmistuu: 2018 13. Ratinan kauppakeskus • Kunta: Tampere, Pirkanmaa • Kustannusarvio: 200 miljoonaa euroa • Aloitus: Tavoite rakennustöiden aloitukselle 2015 • Valmistuu: ? 14. Kymin sellutehtaan laajennus • Kunta: Kouvola, Kymenlaakso • Kustannusarvio: 160 miljoonaa euroa • Aloitus: 2014 • Valmistuu: 2015 15. Helsingin lastensairaala • Kunta: Helsinki • Kustannusarvio: 160 miljoonaa euroa • Aloitus: 2014 • Valmistuu: 2017 16. T3-sairaala / Tyks • Kunta: Turku, Varsinais-Suomi • Kustannusarvio: Kokonaisuudes- saan 158 miljoonaa euroa • Aloitus: Hankesuunnitelma hyväksytty • Valmistuu: Tavoite 2019 17. Riikinnevan ekovoimalaitos • Kunta: Leppävirta, Pohjois-Savo • Kustannusarvio: 152,5 miljoonaa euroa • Aloitus: 2014 • Valmistuu: 2016 18. Espoon uusi sairaala • Kunta: Espoo • Kustannusarvio: 150 miljoonaa euroa • Aloitus: 2013 • Valmistuu: 2016 19. Kymenlaakson keskussairaalan korjaus ja laajennus • Kunta: Kotka, Kymenlaakso • Kustannusarvio: 140 miljoonaa euroa • Aloitus: 2016 • Valmistuu: ?


5

Yrittäjäsanomat

141 isoa investointia Suomessa on vireillä tai tekeillä ainakin 141 yli 40 miljoonan euron jätti-investointia.

20. Matinkylän metrokeskus • Kunta: Espoo • Kustannusarvio: 140 miljoonaa euroa • Aloitus: 2013 • Valmistuu: 2016 21. Eduskunnan päärakennuksen peruskorjaus • Kunta: Helsinki • Kustannusarvio: 125 miljoonaa euroa • Aloitus: 2015 • Valmistuu: 2017 22. Ratamo-keskus • Kunta: Kouvola, Kymenlaakso • Kustannusarvio: 110 miljoonaa euroa • Aloitus: 2016 • Valmistuu: 2018

Investoinnit vaikuttavat suoraan ja välillisesti kymmeniin tuhansiin yrityksiin. Julkisia hankkeita on 80 yksityisiä hankkeita 61 Investoinnit jakautuvat: Infrahankkeet, 45 Muut julkiset investoinnit, 41 Yksityiset teolliset investoinnit, 55 (Mukana myös kuntien omistamien yhtiöiden hankkeita, kuten investoinnit energialaitoksiin).

23. Campus 2015 • Kunta: Espoo • Kustannusarvio: 110 miljoonaa euroa • Aloitus: 2016 • Valmistuu: 2018 24. Gigahertsikauppakeskus • Kunta: Helsinki • Kustannusarvio: 100–110 miljoonaa euroa • Aloitus: 2015 • Valmistuu: 2017 25. Kauppakeskus IsoKristiinan laajennus ja uudistaminen • Kunta: Lappeenranta, Etelä-Karjala • Kustannusarvio: Yli 100 miljoonaa euroa • Aloitus: 2013 • Valmistuu: 2015 26. Kainuun uusi sairaala • Kunta: Kajaani, Kainuu • Kustannusarvio: 100 miljoonaa euroa • Aloitus: 2015 • Valmistuu: ? 27. Kauppakeskus Valkea • Kunta: Oulu, Pohjois-Pohjanmaa • Kustannusarvio: Ei tiedossa • Aloitus: 2013 • Valmistuu: 2016 28. Lipporannan kampus • Kunta: Oulu, Pohjois-Pohjanmaa • Kustannusarvio: Ei tiedossa • Aloitus: Tavoite 2015 • Valmistuu: ?

RPT Docu kerää aineistoa useista eri lähteistä.

Osa investoinneista on vasta suunnitteluvaiheessa, ja kustannukset ovat arvioita. Samoin aloitus- ja valmistusajat. Osa hankkeista voi myös vielä lykkääntyä tai peruuntua. Listauksesta puuttuvat esimerkiksi isot tuulivoimalainvestoinnit. Näissä hankkeissa useissa vielä valitusprosessi menossa. Lisäksi tiedot puuttuvat datakeskuksista, sillä projektit salaisia. Ainakin Microsoft investoi parhaillaan Suomessa. datakeskukseen. Myös suunnitelmat kaivosinvestoinneista listauksen ulkopuolella.

jako alueittain: Helsinki, Vantaa, Espoo Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Itä-Suomi Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Etelä-Suomi

50 16 13 11 9 6 7 6

Keski-Suomi Satakunta Lappi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala

5 4 3 3 2 2 2 2


6

Yrittäjäsanomat

juha sinisalo

Rakennusprojektilla on mieletön vaikutus palvelualalle. Raumallakin oli parhaimmillaan 5 000 yöpyjää. Meillä on ollut kuitenkin jalat maassa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla liikennevirtoja muuttavat jatkossa radikaalistikin Länsimetro, Kehärata, Keski-Pasilan ja Kalasataman rakentaminen. Pirkanmaalla pikaraitiotie ja keskustatunneli sekä rautatieaseman kehityshankkeet siirtävät jopa ydinkeskustaa toisaalle. Yksi yllättävimmistä investointikohteista euroilla mitattuna on Kymenlaakso. Kymenlaaksoon investoidaan tällä hetkellä neljänneksi eniten. Näin ollen maakunta on jatkossa paljon elinvoimaisempi kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä. – Idänkauppa vaikuttaa. Julkinen sektori on tehnyt sinne toimenpiteitä. Se on samalla merkki, että siellä on onnistuttu, Rimpiläinen kuvaa. Samaa mieltä on Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen. – Julkisen sektorin investoinneilla pitää olla pysyvä vaikutus kilpailukykyyn. Onneksi yksityisen sektorin investointejakin on kohtuullisen paljon. Varsinkin kaupan investointeja. Muuten hankkeita on vähänlaisesti, Malinen arvioi. Malisen mukaan investoinnit keskittyvät nyt tietyille alueille.

Wanhan Rauman Kellarin omistaja Petri Lehtinen teki jo muutama vuosi sitten päätöksen keskittyä ruokaravintolaksi. Se päätös kannatti.

moottoritien rakentaminen, joka oli monelle yritykselle kuolinisku. Samalla se oli myös uusi mahdollisuus. Yksi selviytyjistä oli kuuluisaa Kasvihuoneilmiö-sekatavarakauppaa pyörittävä Diverssikauppa EP Ky. Kauppa jäi vanhan tien varteen. Yrittäjä Elisa Palonen kertoo, että erilaisuus pelasti yrityksen. – Meillä on hallitun kaaoksen

Moottoritie muutti Yksi esimerkki asiakasvirtojen muutoksesta on Helsinki–Turku-

teema. Liikemiehetkin tulevat rentoutumaan palon tavaran joukkoon, Palonen sanoo. Hänen mukaansa kävijämäärät putosivat 40 prosenttia, mutta kertaostos nousi 6,20 eurosta 9,50 euroon. – Vessassa kävijät jäivät pois. Asiakkaamme haluavat, että olemme olemassa. Siitä huolimatta yrityksillä on aika vaikea selvitä tällaisesta tilanteesta, Palonen kertoo.

100 Investoinnit / poistot

Kun investointien ja poistojen välinen suhde on sata, konekanta ei vanhene. Laskelmat perustuvat yritystietoa tarjoavan Bisnoden tietoihin.

795 Yläneljännes

Ylin neljännes yrityksistä investoi kahdeksan kertaa poistojen määrän. Bisnoden laskujen mukaan 8 471 yritystä on jättänyt tilinpäätöstiedot vuodelta 2014.

i n v e s to i n n i t, k i i n t e ä n pä ä o m a n b r u t to m u o d o s t u s , m i l j. e u r oa

YHTEENSÄ 27 286 11 191

2 2 9 24

2 1 67 2

8 271

7 955

23 038

23 064

8 626

8 168

21 007 7 368

rakennukset ja rakennelmat koneet, laitteet ja kuljetusvälineet

8 499

7 407

6 376

7 231

8 034

7 578

7 229

7 324

7 165

6 847

6 032

Henkiset omaisuustuotteet

2008

2009

2010

2011

2012

2013

Muut

7 593

Yrittäjät ovat hyvin hereillä Äänekoski ja Keski-Suomi odottavat sormet ristissä Metsä Fibren lopullista investointipäätöstä biotuotetehtaan rakentamiseksi. Kyse on suoraan 1,1 miljardin euron hankkeesta, jolla on mittavia välillisiä vaikutuksia maakunnan yrityksille. Projektijohtaja Timo Merikallio sanoo, että nettiportaalin kautta yhteistyöhalukkuutensa on ilmoittanut jo 300–350 yritystä. – Yhteydenottoja on paljon, se on ollut positiivinen yllätys. Siellä on palveluntuottajia, rakennusyrityksiä,

partureita, ravintola-alan yrityksiä… Merikallio luettelee. Hänen mukaansa Metsä Fibre ryhtyy hyödyntämään listaa, kun yhtiö tekee lopullisen investointipäätöksen. – Yrittäjät ovat olleet hyvin hereillä, Merikallio jatkaa. Metsä Fibre on myös toivonut mukaan hankkeeseen puualan yrityksiä, jotka pystyvät jatkojalostamaan tehtaan tuotannon sivutuotteita. Varsinaisesta klusterista ei voi kuitenkaan vielä puhua. – Se on sellainen jatkuva kehityksen polku.

92 Mediaani

Jo tilinpäätöksen jättäneiden yritysten mediaani investointien ja poistojen välinen suhde oli 92 prosenttia. Luvuissa siis mukana vain yritykset, jotka ovat tehneet investointeja.

6

Alaneljännes

Erot alimman ja ylimmän neljänneksen välillä ovat hurjat. Investoinneiksi on laskettu taseen puolelta aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden positiivinen vuosimuutos.


7

Yrittäjäsanomat

Yrittäjien usko kovalla koetuksella Pk-yritysten investointi-into on jopa matalammalla kuin finanssikriisin pahimpana vuonna 2009. Helmikuun 10. päivä julkistettavan pk-barometrin ennakkotietojen mukaan investointeja kuvaava saldoluku näyttää lukemaa –21. Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen kuvaa tilannetta todella huonoksi. Yrittäjien odotukset seuraavalta 12 kuukaudelta ovat ainakin investointien osalta paljon synkemmät kuin ennalta olisi voinut odottaa. Edellisessä, viime syksynä julkaistussa barometrissa saldoluku oli –11. Viimeksi plussalla

sini pennanen

on oltu neljä vuotta sitten. Malisen mukaan yrittäjät näkevät pitkän ajan talousnäkymät heikkoina. Lisäksi kapasiteettia on käyttämättä. Investointeja tehtäessähän näkymiä arvioidaan jopa kymmenen vuoden päähän. – Yrityksillä ei ole mitään minkä varaan investoisi. Talouden rakenteet pitää saada vahvaan kuntoon, jotta luottamus ja usko kasvuun palaa, Malinen sanoo. Investointihaluttomuus on vaarallista niin yrittäjien kuin koko Suomenkin kannalta. – Yrityksillä ei ole valmiuksia kasvuun, kun ei tule uusia investointeja. Myös konekanta vanhenee. Ne ovat riskejä, Malinen luettelee.

Kaikki miinuksella Yrittäjät ovat investointien osalta pessimistisiä joka puolella Suomea. Saldoluku on joka maakunnassa miinuksella. Uudellamaalla usko on vahvinta, sen sijaan keskiarvoa synkempää on Lapissa, Kainuussa ja lähes koko Itä-Suomessa. Jopa Kymenlaaksossa, jossa on paljon varsinkin julkisen sektorin isoja investointeja käynnissä, pk-yrittäjien odotukset ovat heikot. – Venäjä vaikuttaa idässä, mutta ikäviä lukuja on myös Satakunnassa ja Keski-Pohjanmaalla. En osaa sanoa, mikä sitä selittää, Malinen sanoo.

Yrityksillä ei ole mitään minkä varaan investoisi. Talouden rakenteet pitää saada vahvaan kuntoon, jotta luottamus ja usko kasvuun palaa.

kommentti

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Missä ulkomaalaiset luuraa? Miltä Suomen suurimpien investointien lista näyttää? Yli kolmasosa on uusien sairaaloiden rakentamista, vanhojen peruskorjaamista tai yliopistokampusten pystyttämistä. Kun mukaan lasketaan jättimäiset infrahankkeet, julkisen sektorin rooli korostuu entisestään. Varsinkin pk-seudun infrahankkeet nielevät satoja miljoonia euroja. Sama tilanne on Pirkanmaalla ja yllättäen myös Kymenlaaksossa. Idänkaupan jatkuvaan kasvuun oli usko vielä kova muutama vuosi sitten. Onneksi investointilistan kärjen muodostaa yksityinen sektori. Näistä hankkeista tosin Olkiluoto alkaa olla jo ehtoopuolella, Pyhäjoen ydinvoimala vielä epävarma, samoin Metsä Fibren investointi. Yllättävän paljon suunnitelmissa on yhä rakentaa kauppakeskuksia eri puolille Suomea, vaikka verkkokau-

pan piti ajaa niiden ohi. Voi olla, että suunnitelmat jäävät suunnitelmiksi. Joka tapauksessa euroja liikkuu tänäkin vuonna miljardikaupalla. Miljardit luovat uutta työtä tuhansille pk-yrityksille ja samalla muuttavat liikennevirtoja radikaalistikin. Ovatko yrittäjät hereillä? Ainakin rakennushankkeissa yritykset ovat aktiivisesti mukana. Hyvä niin. Entäpä sitten välilliset vaikutukset? Tiedostavatko yrittäjät, että yksi tiepätkä tai uusi matkakeskus voi muuttaa asiakasvirrat toisaalle. Kyllä ja ei. Mistä suurien investointien lista kertoo? Ainakin se antaa viitteitä siitä, missä päin Suomea uskotaan kasvuun. Lista kertoo myös siitä, että ulkomaisia investointeja on vähän. Miten heidän uskonsa saisi palautumaan?


8

Yrittäjäsanomat

Uutiset

Tätä on uudistettu Yrittäjäsanomat

3

Yrittäjäsanomat

01/15

3

Juuri nyt

Tammikuu

yr ittä jät.f i

facebook.com/yrittäjät

@yrittajat

yrittäjät.fi

Vessoissa iso bisnes

Millainen on hyvä mainosvideo?

Lue, miten cleantech-yritys Novosan sai alkunsa. Yritys on juuri laajentanut Ruotsiin. bit.ly/novosanintarina

Videot yleistyvät osana yritysten markkinointiviestintää. Yrittäjäsanomat kokosi kolme onnistunutta videota. bit.ly/mainosvideot

tä ssä numerossa

tapahtumat

yr i t tä jät. fi

to p- 5 lu e t u i m m at

I/12

20

I/14 KYLÄKAUPPIAAN VASTAUS HINTA-ALEEN

I/15

10

I/13

II/14 II/13

0

?

Kyläkauppias Sampo Kauhanen paljastaa, miten aikoo vastata ruoka-aleen. bit.ly/kyläkauppias APUA YRITTÄJÄLLE

II/12

Suomen Yrittäjien Satu Grekin kertoo, miksi maksuperustainen arvonlisävero olisi hyvä ratkaisu.

-10

Juuri Nyt. Yrittäjämediat on paljon muutakin kuin Yrittäjäsanomatlehti. Sivulla 3 käymme läpi muun muassa lehden tärkeimmät sisällöt, Yrittajat.fi-uutisosion luetuimmat jutut, nostamme valokeilaan seuraavasta Yrittäjä-lehdestä mielenkiintoisen yrittäjän ja teemme katsauksen Facebookin ja Twitterin keskusteluihin.

Franchisingin remontteihin Franchising-yrittäjyys on leviämässä uusille aloille. Jarmo Sassali rakentaa Rustholli-ketjua remontoimisen ympärille. Rusthollin tavoitteena on saada 30 franchising-yrittäjää vuoteen 2020 mennessä. Sivu 10

4

bit.ly/alv-uudistus

1 0.2. P k-yr itysba r ome tr i ilme st yy

Tuoretta tietoa yritysten odotuksista Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Syksyllä 2014 odotukset vastanneiden pk-yritysten keskuudessa olivat laskeneet selvästi alkuvuodesta. www.yrittajat.fi

vinkit

Teemu Siikarlan Project: Anti-Valvira vastustaa holhousta valokuvien avulla.

s u h da n n e n ä kym ä

Pk-yrittäjien odotuksien saldoluku on pysynyt plussan puolella vuodesta 2009. Saldoluku on positiivinen, jos isompi osa vastaajista uskoo suhdanteiden paranevan seuraavan 12 kuukauden aikana.

CE-MERKINNÄT KALLIITA

CE-merkintä maksoi yritykselle jopa 70 000 euroa. bit.ly/ce-merkintä VIRON VEROT

investoinnit

Yrityksen siirtäminen Viroon ei ole riskitöntä, asiantuntijat kertovat.

Investointeja kuvaava saldoluku on ollut miinukselle jo muutaman vuoden.

bit.ly/viroon

Isot rahavirrat luovat työtä

Myymistä ei pidä pelätä Myyminen ei ole ominaisuus vaan taito, jota voi kehittää, muistuttaa Kaisa Hernberg. Hernberg aloittaa sarjan, jossa yrittävät antavat vinkkejä muille yrittäjille. Vinkkaaja myös haastaa seuraavan yrittäjän antamaan lisäideoita. Sivu 20

Olkiluoto kolmonen pelasti palvelualan yrittäjät taantumalta Satakunnassa. Toisaalta taantuma pisti vauhtiin kymmeniä infrahankkeita, jotka muuttavat tuhansien yrittäjien elämän. Isoja investointeja on syytä seurata.

Yrittäjä - l e ht i !

Nuoret Yrittäjät @nyrittajat

@suomenyrittajat julkisti hallitusohjelmatavoitteet: Työn tekeminen ja tarjoaminen kannattavaksi #työn_tekijä

V

uonna 2009 Suomeen iski taantuma. Satakunnassa palvelualan yrityksillä meni kuitenkin lujaa. Näin muistelee kuuden vuoden takaisia aikoja ruokaravintola Wanhan Rauman Kellarin omistaja Petri Lehtinen. Syykin oli selvä: Olkiluoto kolmosen työmaa oli tulvillaan ulkomaisia asiantuntijoita ja työntekijöitä. He toivat leivän satojen Rauman alueen pk-yrityksille. Uusille ja vanhoille. – Totta kai se näkyi positiivisesti. Varsinkin ulkomaalaiset olivat selvä piristysruiske kaupalle, ravintoloille, partureille ja muillekin. Vasta parin viimeisen vuoden aikana on tullut selvä notkahdus. Tiedostimme kyllä, että joskus se loppuu, Lehtinen sanoo. Olkiluoto on ollut miljardien eurojen hanke. Lehtisen mukaan kesti tovin ennen kuin kilpailu alkoi kiristyä. Uusia yrittäjiä tuli markkinoille. – Rakennusprojektilla on mieletön vaikutus palvelualalle. Raumallakin oli parhaimmillaan 5 000 yöpyjää. Meillä on ollut kuitenkin jalat maassa. Emme ole laskeneet pelkästään Olkiluodon varaan, Lehtinen kertoo. Lehtistä uskoo myös Rauman kaupungin yrityspalvelupäällikkö Heikki M. Nurmi. Hänen mukaansa uusia yrityksiä on tullut paljon ja yrittäjät ovat olleet hereillä investoinnin vaikutuksista. Olkiluodon jälkeen yrittäjiltä vaaditaan kykyä uudistua. – Tällä on ollut pitkäjänteinen kerrannaisvaikutus. Yrittäjät ovat sisäistäneet, että Olkiluoto ei ole jatkuva rahasampo, Nurmi sanoo.

Jari Ernola @ErnolaJari

Miksi ruoka maksaa? Ruuan hinnassa 40% veroa. Unohtuiko fakta? #ruokasota #halpuuttaminen #verosota

Timo Lappi @Tilapit

Tavoitteet julki

toimitus

Työmarkkinat on uudistettava, yksinyrittäjien asemaa parannettava ja turhasta sääntelystä luovuttava. Muun muasssa nämä ovat kärkitavoitteet Suomen Yrittäjien tänään julkistetussa tavoiteohjelmassa. bit.ly/tavoiteohjelma

Tärkeintä ei ole #yrittäjyys, vaan #yrittäjähenkisyys. Olen tavannut myös yrittäjähenkisiä virkamiehiä. Mutta toki toivon heitä lisää.

Juhana Vartiainen @filsdeproust

Pärnun lahja Suomelle Kalashnikoveja Virossa lapsena koonnut Kylli Kukk on joogayrittäjä ja luonnonlapsi, joka ei epäröi rukoilla maailmankaikkeudelta apua myös yritystoimintaansa. Ehkä rukoukset ovat auttaneet, sillä Joogakoulu Shanti kasvattaa tilojaan ja toimiaan tasaisesti.

kimmo koivikko

päätoimittaja 040 5072762

josi tikkanen

lotta tammelin

uutispäällikkö 050 326 9701

katri simola

toimittaja 09 2292 2969

Kaiken julkisen varainkäytön tehoa on arvioitava. Koskee myös verotukien ja veronomaisten maksujen varassa toimivia liittoja&kassoja.

Lähetä meille uutisvinkkisi:

toimittaja 040 669 4976

etunimi.sukunimi@yrittäjät.fi

Avaus

Suomessa on vireillä tai tekeillä 141 yli 40 miljoonan euron jätti-investointia.

1. OLKILUOTO 3, YDINVOIMALA • Kunta: Eurajoki, Satakunta • Kustannusarvio: Yli 8,5 miljardia euroa • Aloitus: 2005 • Valmistuu: ?

Tuhansille töitä

4. GOOGLEN PALVELINKESKUS • Kunta: Hamina, Kymenlaakso • Kustannusarvio: 750-800 miljoonaa euroa • Aloitus: 2009 • Valmistuu: Ensimmäinen vaihe 2011, työt jatkuvat

Ruotsalaisomistuksessa oleva RPT Docu kerää tietoa suunnitteilla ja rakennusvaiheessa olevista investointihankkeista Suomessa. Vaikka investointilamasta kauhistellaan, hankkeita on jatkuvasti käynnissä 4 500 –  5 000. Yli 40 miljoonan euron jätti-investointejakin on parhaillaan joko suunnitteilla tai rakenteilla 141. Ne vaikuttavat suoraan ja välillisesti kymmeniin tuhansiin pk-yrityksiin. Yhdellä rakennustyömaalla voi olla parhaillaan mukana jopa 200 rakennusalan yritystä. Mukaan ei ole laskettu esimerkiksi kuljetusalan yrityksiä. Toisaalta välilliset vaikutukset ovat vieläkin suuremmat. Jättimäiset infrahankkeet voivat siirtää liikennevirtoja niin, että yksittäisellä kahvilalla ei välttämättä enää riitä asiakkaita. Tai toisinpäin. Kahvila kannattaa siirtää uusien liikennevirtojen varteen. – Monet infrahankkeet ovat tällä hetkellä isoja. Myös julkisen sektorin korjausrakentamisen määrä on tasaisesti noussut. Yrittäjien pitää olla nyt hereillä, sanoo RPT Docun kehitysjohtaja Hannu Rimpiläinen.

Tarja Aromaa, Kulmakonditoria kahvilat Oy (Järvenpää) ”Meillä on seitsemän kahvilaa Uudellamaalla ja Tampereella. Pyrimme aina hakemaan parasta mahdollista liikepaikkaa. Ihan liian vähän seuraamme investointeja. Se on haaste, kun aika ei riitä. Tiedolle olisi tarvetta. Uudellamaalla meihin otetaan kyllä aktiivisesti yhteyttä.”

Sami Hämäläinen, Paloässät Oy (Espoo) ”Olemme pieni paloturvallisuusalan yritys ja yleensä meihin otetaan yhteyttä. Meidät tunnetaan hyvin referenssien kautta. Käytämme vain vähän rahaa markkinointiin, joskus Googlen adwordsiin. Töiden tekemisen kannalta tilanne on tällä hetkellä hyvä.”

Jari Suomela, Rak. tsto Rasto Oy (Kuusankoski) ”Kymenlaakson sellutehtaan laajennus oli kyllä erittäin tervetullut investointi. Kontaktoimme investoijia hyvissä ajoin, suorakontaktoinnilla. Työtä on eniten pk-seudulla, mutta siellä on myös verinen kilpailutilanne. Hintataso on kyllä kaikkialla tiukka.”

6. KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA • Kunta: Jyväskylä, Keski-Suomi • Kustannusarvio: 420 miljoonaa euroa • Aloitus: 2016 • Valmistuu: 2019–2020

12. HELSINGIN OLYMPIASTADIONIN UUDISTUS • Kunta: Helsinki • Kustannusarvio: 200 miljoonaa euroa • Aloitus: 2016 • Valmistuu: 2018

9. NA4 CHP –MONIPOLTTOAINEVOIMALAITOS • Kunta: Naantali, Varsinais-Suomi • Kustannusarvio: 260 miljoonaa euroa • Aloitus: 2015 • Valmistuu: 2017

asema voi olla helpottumassa uuden lakiesityksen myötä. Hallitus esittää, että lakia kaupallisten sopimusten maksuehdoista muutetaan niin, että yritysten väliset maksuajat lyhenisivät nykyisestä 60 päivästä 30 päivään. Lakiesityksen mukaan maksuaika voitaisiin ylittää vain, jos siitä on sovittu yhdessä osapuolten välillä. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus toteaa, että sopimista ei ole se, että toinen osapuoli vain ilmoittaa maksuehtojen pidentyneen. – Eduskunnan hyväksyttyä lain on tärkeää seurata, että sopimuksenvaraisuutta ei käytetä väärin. Jos käytetään, on pidettävä avoimena mahdollisuus tiukentaa lainsäädäntöä, Järventaus kertoo. Järventauksen mukaan lakiesitys osoittaa selvästi, että 30

chising on yleistynyt esimerkiksi sähköasennus- ja lvi-alalla. – Ihmiset haluavat ostaa tasalaatuista palvelua. Franchising sopii aloille, koska niillä haetaan konseptoitua palvelua luotettavalta brändiltä. Myös hoivapalveluiden tulo franchisingiin on Laakson mukaan hyvä esimerkki siitä, miten markkinat ovat muuttuneet ja kuinka konseptoinnille on tarvetta. Yrityspalveluissa franchisingissa ovat yleistyneet suomalaiset ketjut. Markkinoille on Laakson mukaan aiemmin pyrkinyt ulkomaisiakin konsultointiketjuja. – Esimerkiksi henkilöstöpalveluissa on useampi ketju. Samoin yrityksille palveluita tarjoavia ketjuja löytyy muun muassa konsultoinnissa, koulutuspuolella sekä taloushallinnossa. Franchisingin puolella on Laakson mukaan jo aistittavissa talouden kohentumista. Hyvänä esimerkkinä tästä on Laakson mukaan kansainvälisten ketjujen

W

piirros janne harju

VELKAJÄRJESTELY

Apu, joka ei maksa mitään

T

uhannet yrittäjät ovat ilmaisseet kärsivänsä venyneistä laskunmaksuajoista. Kärsimys on sitä kovempi, mitä pienempi yritys, sillä pienillä yrityksillä on harvoin puskureita yllättävien tilanteiden varalle. Suomen Yrittäjien pitkään ajama maksuperusteiseen arvonlisäveroon siirtyminen olisikin tehokas keino kärsimyksiä lievittämään. Myös valtiovarainministeriö on selvittänyt asiaa pk-yritysten osalta. Nykyisinhän kuvio menee niin, että arvonlisävero pitää tilittää siltä kuukaudelta, jolloin myynti on tapahtunut tai myynnistä on laskutettu. Näin siinäkin tapauksessa, vaikka asiakas ei olisi maksanut laskua. Uusi malli toisi joustoa pienten yritysten tilanteeseen. Mikä hienointa, muutos ei maksaisi mitään. Val-

tio antaisi ikään kuin korotonta maksuaikaa verolle. Suomen Yrittäjien veroasiantuntija pitää todennäköisenä, että muutos toteutettaisiin symmetrisellä mallilla, jossa maksuperusteisuus ulottuu sekä myyntien että ostojen arvonlisäverojen tilityksiin.Näin pienyritykset voisivat entistä joustavammin perustaa niin kirjanpitonsa kuin arvonlisäverotuksensa tiliotteisiinsa. Muutos koskisi alle 500 000 euroa liikevaihtoa tekeviä yrityksiä eli lähes 190 000 yritystä. Maksuperusteinen arvonlisävero ei ole herättänyt vastustusta oikein millään rintamalla. Aikataulu on vaalien alla kireä, mutta nykyisellä hallituksella on nyt pelin paikka. Alv-muutos on hyvä ensiaskel. Seuraava onkin yritysten välisten maksuaikojen lyhentäminen.

kolumni

Yrittäjän puolesta

Jyrki Mäkynen, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja jyrki.makynen@ yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät on yrittäjien järjestö. Tämä lause toistuu usein järjestön viesteissä ja tulee toistumaan jatkossakin. Järjestön ydin on juuri tuossa. Mitä tämä tarkoittaa ja miten se näkyy? Kaikkien yrittäjien järjestössä työtä tekevien, niin luottamustoimissa kuin palkallisenakin, tavoitteena on oltava tehdä yrittäjänä olemisesta parempaa Suomessa. Käytännössä siis lisää mahdollisuuksia tehdä yritystoimintaa, poistaa sitä haittaavia esteitä, auttaa ongelmatilanteissa, mahdollistaa verkostojen rakentamista ja viime kädessä kannattavan yritystoiminnan tekemistä. Tätä kaikkea tehdään sillä joskus epämääräiseltä kuulostavalla edunvalvonnalla, arjen palveluilla ja lukuisilla yrittäjien kokoontumisilla. Tämä työ on siis samaan aikaan sekä ensiapua ja palokuntaa että tulevaisuuden infran rakentamista. Kaikkea tätä tarvitaan. Sen kertoo yli 50 000 neuvontapuhelua vuodessa, yli 30 000 yrittäjää syksyn yrittäjätilaisuuksissa, verottajan tulkintojen muuttaminen, kauppakeskusyrittäjän oikeus vapaapäivään, yrittäjän mahdollisuus velkajärjestelyyn sekä monet muut työmme tulokset. Eduskuntavaalivuosi on järjestön näytön paikka. Asiat pitää saada vaalien keskustelujen ja tulevan hallituksen ohjelman ytimeen. Tätä työtä tehdään nyt ja siihen tarvitaan jokaista yrittäjää. Kertomaan tuleville päättäjille, mitä muuttamalla kannamme entistäkin isomman vastuun Suomen tulevaisuudesta. Lain antama oikeus sopia asioista työpaikalla, alv:n huojennusalueen laajennus 50 000 euroon, viiden prosentin yrittäjävähennys, yritykseen jäävän tuloksen verotuksen myöhentäminen ja yrittämistä haittaavan turhan säätelyn poistaminen. Muun muassa nämä ovat yrittäjien listan kärjessä. Rohkeasti yrittäjän puolesta, valmiina uudistumaan ja uudistamaan sekä aina luotettavasti. Näin toimii yrittäjien järjestö. Aina.

Vuoden 2015 alusta alkaen myös yrittäjä on saanut mahdollisuuden velkajärjestelyyn. Lakiuutos on todella merkittävä. Se tehtiin Suomen Yrittäjien aloitteesta.

30 MAKSUAJAT

Oikeusministeriö valmistelee yritysten välisten maksuaikojen lyhentämisestä niin, että maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu.

319

YRITTÄJIEN PUOLESTA Näin monessa työryhmässä, hallituksessa, neuvostossa, kehittämisryhmässä ja ohjausryhmässä Suomen Yrittäjien työntekijät vaikuttavat yrittäjien puolesta.

140 LAUSUNNOT

Näin monta lausuntoa Suomen Yrittäjien asiantuntijat kirjoittivat viime vuonna, jotta yrittäjien näkökulma kuullaan lainsäädännössä.

2

3

Lue lisää: yrittäjät.fi

Mikko Akselin, TietoAkselin Oy

Keskustelu. Sivuilla 14–16 käy keskustelu yrittäjyydestä. Aukeamalla 14–15 Suomen Yrittäjät kertoo omasta vaikutustyöstään yrittäjien hyväksi. Lisäksi luomme katsauksen kuukauden tärkeään aiheeseen eri puolilta Suomea. Sivulla 16 Yrittäjän ytimessä -blogiverkoston yrittäjät kirjoittavat arjen huomioista.

5

Hanna Munter, Harjula-Catering Oy

Kauppojen tehostunut tiedonhallinta lisää vaikeuksia päästä hyllyyn, mutta samaan aikaan kuluttajien kiinnostus lähiruokaan on kasvanut. Keskon ostojohtaja Jyrki Karlsson ja S-ketjun valikoimajohtaja Ilkka Alarotu kehottavat yritystä aloittamaan rohkeasti paikallisesta kaupasta. Molemmilla ketjuilla on paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset valikoimat. Näin yritys voi päästä mukaan kauppaan pienillä tuotantomäärilläkin. Lidlissä sen sijaan ostot tehdään pääasiassa koko maahan. Yrittäjän on siis pystyttävä täyttämään kerralla yli 140 kaupan kysyntä. – Hyllyyn pääseminen on helpompaa kuin moni voisi kuvitella. Pienimmillään voi olla yhteydessä lähimpään myymälään ja sopia esimiehen kanssa, että alkaa toimittamaan tuotteita myymälään, Alarotu sanoo. Osoitus tuotteen kiinnostavuudesta paikallisesti auttaa yritystä kasvamaan isompiin hankintarenkaisiin. – Meillä on useita esimerkkejä siitä, että paikallinen toimittaja aloittaa yksittäisestä kaupasta, pääsee siitä alueelliseen jakeluun ja lopulta valtakunnalliseksi, sanoo Keskon Karlsson. Omien tuotteiden lisäksi pk-yrittäjä voi päästä kaupan hyllylle kaupan omien tuotemerkkien valmistajana. Näiden tuotteiden valmistukseen saattaa liittyä suurempi riski, sillä kauppa kilpailuttaa valmistajat tasaisin väliajoin.

Lauri Mikkonen, Oulun Neon Oy

24

Mainosrahasta oltava vastiketta Yrittäjäsanomien haastattelemat sisäänostajat sanovat, että Suomessa ei ole enää suuressa mittakaavassa olemassa hyllyrahoja, joita pienen tuottajan on maksettava kauppaketjulle päästäkseen hyllyyn.

Seinäjoki 5.3. Lahti 10.3. Turku 11.3. Kuopio 12.3. Lappeenranta 12.3. Hämeenlinna 16.3. Kokkola 17.3.

Rovaniemi 18.3. Helsinki 24.3. Jyväskylä 24.3. Oulu 25.3. Joensuu 31.3.

19

Yrittäjäsanomat

kysely

KAKSINUMEROISTA KASVUA Marja-alan yritys Kiantama Oy loikkasi kuluttajapuolelle vuonna 2005, kun se lanseerasi Biokia-tuotesarjan. Biokia-tuotteet ovat erilaisia marjoista tehtyjä tuotteita, kuten suklaamarjoja ja marjajauheita. Tavoitteeksi otettiin kauppaan pääsy. Nyt Biokia-tuotteiden myynti on satoja tuhansia pusseja vuodessa. Myyntimäärät ovat kasvaneet kaksinumeroisin luvuin. – Jos haluaa volyymia, on oltava mukana kaupassa, toimitusjohtaja Vernu Vasunta sanoo.

PK-YRITYKSEN TIE KAUPPAAN

kommentti

Kannattaa haistella markkinoita, pitää huolta toimitusvarmuudesta ja esitellä omia vahvuuksia. 5 yrittäjää kertoo, kuinka he saivat tuotteensa myyntiin isoihin kauppaketjuihin ja mitä siitä seurasi.

Etsi oma kolosi

YLI 200

+500%

Real Snacksin tuotteita myydään nyt noin 1000 kaupassa. Yritys alkoi rakentaa omaa brändiään vuonna 2005. Tätä ennen Real Snacks oli tehnyt vain private label -merkkejä. Edelleen yli puolet yrityksen liikevaihdosta tulee kauppojen merkkien valmistuksesta. – Emme voi kilpailla suurten kanssa esimerkiksi televisio- ja printtinäkyvyydessä. Täytyy varmistaa, että kaikissa kanavissa on pääviesti kirkkaana. Kuluttajat arvostavat kotimaisuutta, sanoo toimitusjohtaja Mikko Paso.

Löydä uusi rahka Kaupan neuvotteluvoima on suurin tuotteissa, joita on tarjolla paljon. Hyllyyn pääsee ja siellä pysyy paremmin tuotteella, joka erottuu. – Kannattaa yrittää löytää tuote, joka muuttaa markkinaa. Hyvä esimerkki on rahkatuotteet, jotka tulivat vasta muutama vuosi sitten laajasti markkinoille. Olisiko sitä joku uskonut muutama vuosi sitten miten myyty tuote se nyt on, Keskon Karlsson kysyy. Markkinoilta löytyvien puutteiden etsimistä vaikeuttaa Suomessa se, että suomalaisten ruokakauppojen myydyimmistä tuotteista ei ole olemassa kattavaa tietoa. – Kukaan ei tiedä kokonaisuutta, että paljonko esimerkiksi makeisia myydään vuodessa tai missä siellä makeiskategoriassa on puutteita. Kauppa tietää, mitä itse myy, mutta ei tiedä, mitä muut myyvät, Tammivuori sanoo. Tämän takia yrittäjän kannattaa pyrkiä rakentamaan hyvät suhteet kauppiaisiin, jotta voi löytää uusia hittejä. Viime vuosina kauppojen valikoimaa ovat muokanneet terveyteen ja kuntoiluun liittyvät ruuat. Karppaaminen leikkasi leivän myyntiä. Nyt kuluttajia kiinnostaa paljon proteiinia sisältävät tuotteet. Tammivuori uskoo, että tuohon markkinaan kannattaa edelleen kehitellä tuotteita. – Kuluttajatutkijat ovat sanoneet, että proteiinibuumi tulee kestämään kauemmin. Sen takia rahkan ja proteiinin ympärille voi tulla uusia tuotteita.

29.1.2015

20 KAUPASTA 200:AAN

YLI 500 PROSENTIN KASVU SOPIMUSVALMISTAJA RAKENSI OMAN BRÄNDIIN

PÄ I V I T TÄ I S TAVA R A K A U PA N M a r k k i n a o s u u d e t 2 0 1 3

Saimaan Juomatehdas on hyötynyt Suomessa meneillään olevasta olutbuumista. Vuoden 2010 tuotanto 130 000 litraa on kasvanut viime vuoden 800 000 litraan. Tien kaupan hyllyille avasi yhteistyö jakeluyhtiö Hartwa-Traden kanssa. – Täytyy tehdä tuotteita, jotka menevät kaupaksi ja täytyy olla kyky valmistaa ja toimittaa tuotteet, jotka panimolta tilataan, varatoimitusjohtaja Jussi Laukkanen sanoo.

ASIAKASKONTAKTEILLA KAUPPAAN Savuhovi perustettiin vasta vuonna 2010, mutta yrityksen leikkeleitä myy aktiivisesti nyt noin 300 kauppaa. Toimitusjohtaja Pasi Lainton mukaan hyllyille pääsemisessä auttoi hyvä ymmärrys alasta, ketjuista ja asiakaskontaktit. – Savuhovin perusti joukko kokeneita liha-alan ammattilaisia. Heillä oli hyvä tuntemus alasta sekä miten tehdä laadukkaita tuotteita.

KOKONAISMYYNTI

Suomen Lähikauppa Oy 7,0 %

16 550 MILJ. EUROA

M-ketju 0,7 % Minimani 0,6 % Muut yksityiset 1,3 %

Yrittäjäsanomat

S-ryhmä 45,7 %

Arki

Ilkka Nieminen Johtaja, Päivittäistavarakauppa ry.

Heli Tammivuori Johtaja, Elintarviketeollisuusliitto

Päivi Töyli Projektipäällikkö, Aitoja makuja -hanke

Pienellä elintarviketuottajalla on täydet mahdollisuudet toimia kaupan kanssa, jos valitsee oikean kokoluokan. Täytyy itse arvioida, mihin luokkaan haluaa lähteä. Myös pienessä koossa voi toimia kannattavasti. Tärkeää on pitää lupauksensa, eli myös pienen tavarantoimittajan toimitusvarmuuden on oltava hyvä.

Pitkällä aikavälillä hyllylle pääseminen on vaikeutunut, koska tarjonnan määrä on kasvanut. Toimijoiden määrä, tuonti ja kauppojen omat private label -merkit ovat lisääntyneet. Samaan aikaan kauppa on keskittynyt. Lisäksi kauppojen hyllylle ottamisen prosessi on monimutkaistunut itjärjestelmien myötä.

Lähiruuan kysyntä on kasvanut vuodesta 2010. Kauppa haluaa vastata kuluttajien kysyntään. Kaupoissa näkee, että nyt nostetaan esille, että tämä on oman maakunnan tuote. Tuotteiden on tietenkin oltava sellaisia, että ne sopivat kauppojen valikoimiin. Tuottajan täytyy mennä rohkeasti kauppaan esittelemään tuotettaan.

Henkilö 29.1.2015

Mies, joka antoi kasvot Viron veromallille Yrittäjä Esa Halttunen haluaa teollistaa Suomen uudelleen. Siihen tarvitaan järeitä keinoja. Sellainen olisi Kiteen veromalli. teksti JOSI TIKKANEN kuvat MIKKO MAKKONEN

U

lkona on pimeää, eikä ohut lumikerros anna valoa pohjoiskarjalaiseen maastoon. Vaikka päivä liukuu jo kohti keskikohtaansa, harmaus ei hellitä. Se sopii siihen mitä yrittäjä Esa Halttusella on sanottavanaan. – Kiteen työttömyysprosentti on 17,3, veroprosentti on 22,5 ja sitä pitäisi korottaa toista prosenttia, Halttunen sanoo. – Olemme pimeä piste Suomen kartalla. Piste on Halttusen syntymäpaikka, josta ponnistaa maailmalle hänen yrityksensä Veekmas. Tiehöyliä valmistava Veekmas oli viime vuonna puhtaasti vientiyritys, sillä kaikki sen tiehöylät myytiin maailmalle. Veekmas on Kiteen harvoja valopilkkuja. Yritys on pystynyt tekemään hyvää tulosta ja on kaupungin toiseksi suurin yhteisöverojen maksaja. Ykkönen on Tuomas Holopaisen Nightwish-yhtyeen taustayritys. Näitä kahta yritystä yhdistää menestyksen lisäksi se, että ne toimivat verkostomaisesti eivätkä siten itse työllistä paljon. Veekmasilla on yhteensä toistakymmentä työntekijää mutta Suomessakin yli 40 alihankkijaa. Veekmasin ympäriltä on kuitenkin käynyt kato: suurimmat osat tulevat nykyään ulkomailta, sillä suomalaiset alihankkijat ovat kalliitta ja hitaita. Halttusen sanoin suomalaiset pk-yritykset ovat tukossa, koska niiden on pidettävä kulut pieninä ja varastot ohuina. Näin ei voi jatkua, Halttunen sanoo. – Emme pärjää ilman omaa teollista tuotantoa. Halttusella ja kumppaneilla on tähän kova lääke. He haluavat tehdä Kiteestä koealueen suurelle verokokeilulle. He haluavat, että Kiteellä otetaan käyttöön Viron veromalli.

veroa. Yhteisövero on Suomessa laskettu nyt historiallisen alas 20 prosenttiin. Seuraavan kerran tulosta verotetaan, kun yritys maksaa osinkoa omistajilleen. Listaamaton yritys saa huojennettua osinkoa, kunhan osinko ei ylitä kahdeksaa prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta eikä 150 000 euroa vuodessa. Virossa yritys ei maksa veroa tuloksestaan. Veroja maksetaan vasta kun rahaa siirtyy pois yrityksestä omistajille. Viron veromallista on keskusteltu Suomessa vuosia. Viime aikoina keskustelu on kiinnittynyt erityisesti yrityksiin. Aina keskusteluun on liittynyt ajatus veropohjan murenemisesta, veronkierrosta ja hyvinvointivaltion romahtamisesta, jos malliin siirrytään. – Tätä menoa se hyvinvointivaltio purkautuu itse, Halttunen sanoo. Viron veromallin kovimpia kriitikkoja Suomessa on Aalto yliopiston professori Heikki Niskakangas, jonka mukaan veromalli leikkaisi valtion verotuloja ainakin 500 miljoonaa vuodessa. Summa olisi vasta alkua, sillä Viron malli johtaisi Niskakankaan mukaan aggressiiviseen verosuunnitteluun. Halttusen mukaan kyse ei ole tulonsiirrosta yhteiskunnalta yrittäjille. Hänen visiossaan veromallin luoma kilpailukyky synnyttää Suomeen lisää teollisuutta, joka luo tuotannollisia mahdollisuuksia ja tervettä kilpailua maan sisälle. Kilpailu pitää huolen siitä, että raha virtaa eri puolille yhteiskuntaa. – Olen sen verran isänmaallinen, että haluan, että veroja kerätään riittävästi. Yhteisövero voi olla suurikin, mutta kyse on siitä, missä kohtaa vero maksetaan. Halttunen uskoo, että malli kasvattaa työllisyyttä ja näin verotuloja. – Yritys maksaa heti palkkaa työntekijöille, joiden palkoista maksetaan verot. Nyt se on mennyt siihen, että kaikki ostetaan ulkomailta. Mekin olemme joutuneet siihen, että isot osat tulevat Puolasta ja Espanjasta, koska niitä ei saa enää Suomesta tai ei kannata ottaa. Ei saa moottoria, ei saa vaihdelaatikoita ja niin edelleen. Tämä kaikki voitaisiin tehdä Suomessa, mutta siihen on edellytyksenä, että siirrymme Viron veromalliin.

Esa Halttunen Ikä: 67 Koulutus: Ammattikoulu Ura: Omien sanojen mukaan ura on vasta alussa. Toiminyt yrittäjänä 1970-luvulta saakka. Työskennellyt muun muassa automyyjänä ja asentajana konepajalla. Perusti Veekmasin vuonna 1982. Perhe: Vaimo ja kolme lasta

Vuonna 2014 Peltolan Blue -sinihomejuusto teki läpimurron. – Vuoden alussa meillä oli tuotteita myynnissä 20 kaupassa. Vuoden lopussa määrä oli noussut yli 200:aan, kertoo toimitusjohtaja Matti Kärkkäinen. Tie ei ollut lyhyt, sillä yritys on tehnyt sinihomejuustoa vuodesta 2007 saakka. Aiemmin juustoa on myyty ravintoloissa.

Kaupan hyllylle voi päästä montaa polkua. Kokosimme tähän juttuun mukaan joukon yrityksiä, jotka ovat onnistuneet vakuuttamaan suurten ketjujen sisäänostajia. Näistä tarinoista voi tiivistää muutaman erilaisen strategian, joiden avulla voi etsiä tuotteelleen laajemman levityksen. Saimaan Juomatehtaalla oli vuosikymmenien kokemus pienpanimotoiminnasta. Se auttoi yritystä hahmottamaan maailmalla meneillään olevan pienpanimobuumin. Tämän oivalluksen siivittämänä se sai oluensa kauppaan ja kasvatti tuotantokapasiteettiaan. Kiantama julkisti kuluttajamyyntiin suunnatun Biokiabrändin vuonna 2005. Ajoitus oli hyvä, sillä 2000-luvulla kuluttajien kiinnostus terveelliseen ja luonnonmukaisiin tuotteisiin on vain kasvanut. Peltolan juustola rakensi tarinansa pitkään kokemukseen ravintoloista. Se antoi uskottavuutta, kun yritys lähestyi ruokakauppoja sinihomejuuston saamisesta hyllyyn. Real Snacks aloitti vuonna 2001 kauppojen omien tuotemerkkien sopimusvalmistajana. Sopimusvalmistuksessa kilpaillaan paljolti hinnoilla, joten yritys lanseerasi oman brändin vuonna 2005. Edelleen sopimusvalmistus tuo yli puolet liikevaihdosta, mutta oma brändi tuo jatkuvuutta ja turvaakin valmistajalle.

Näitä kaupat etsivät

gallup

K-ryhmä 34,0 % Lidl Suomi Ky 8,1 %

Stockmann 1,3 % Tokmanni-konserni 1,3 %

Näistä aiheista kerromme: Tägit

Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi

“Me voimme kertoa, kuka on viljellyt kussakin pussissa olevien sipsien perunat.”

– Jos on kiinnostava tuote, kaupalla on oma intressi ottaa tuote hyllyyn. Kauppa ei menesty hyllyrahoilla vaan niillä rahoilla, joita asiakas tuo kauppaan, sanoo Päivittäistavarakauppa Ry:n johtaja Ilkka Nieminen. Keskolla paikalliseen levitykseen otettavia tuotteita saatetaan mainostaa alueellisesti, jolloin yrittäjän odotetaan osallistuvan myös kustannuksiin. – Yritys voi maksaa markkinointirahaa, mutta sen pitää olla vastikkeellista, sanoo Heli Tammivuori. Pienet yrittäjät pelkäävät usein, että tuotteen saaminen hyllylle johtaa siihen, että yrityksen on myös ostettava tuote takaisin jos menekki ei ole riittävä. – Leipomopuolella se on yleinen käytäntö, että tuotteet otetaan takaisin. Se voi olla myös kilpailukeino yritykselle, että lupaa ottaa tuotteet takaisin, jos ne eivät myy, Tammivuori sanoo.

Yrittäjäsanomat

Henkilö

Olen sen verran isänmaallinen, että haluan, että veroja kerätään riittävästi. Yhteisövero voi olla suurikin, mutta kyse on siitä, missä kohtaa vero maksetaan.

yrittäjät.fi

Etsi oma polku

”Pohjois-Pohjanmaalla on huomattu järjestelmien joustamattomuus. Joustamattomuus liittyy etenkin ict-rakennemuutokseen. Aina kun jotain yritettiin työmarkkinapuolella, se kaatui johonkin säädökseen. Uuden hallituksen pitää ottaa työmarkkinat tomerasti omakseen. Työmarkkinajärjestöt eivät halua muutoksia tehdä. Joustoja ei ole syntynyt.”

Viron verotus on ainutlaatuinen, sillä vasta reilut 20 vuotta itsenäisenä ollut maa on pystynyt rakentamaan veromallin, joka on yksinkertainen ja puolestapuhujien mielestä tehokas. Mallin perusta on se, että on vain yksi veroprosentti, joka tällä hetkellä on 21. Suomessa yritys maksaa joka vuosi tuloksestaan yhteisö-

@yrittajat

Ilmoittaudu, paikkoja rajoitetusti: www.lahitapiola.fi/iltakoulu Pori 10.2. Vaasa 11.2. Savonlinna 17.2. Lohja 25.2. Kajaani 26.2. Järvenpää 4.3. Kouvola 4.3.

Yrittäjäsanomat

uokakaupat etsivät edelleen pk-yrityksiä tavarantoimittajaksi, vaikka kaupan kilpailu kiristyy. Tässä tilanteessa pkyrittäjä kaipaa selkeää karttaa, kuinka saada oman tuotteensa kaupan hyllylle. Kaikkein olennaisinta on, että yrittäjällä on tuote, joka liikkuu. Lisäksi yrittäjän on ymmärrettävä kaupan tarpeet esimerkiksi logistiikan, tuoteturvallisuuden ja pakkauskokojen suhteen. – Kauppa ei mielellään lähde opettamaan, koska tavarantoimittajia riittää, sanoo Elintarviketeollisuusliiton johtaja Heli Tammivuori.

”Varsinais-Suomen maakunnan alueella toimivien yritysten ongelmat liittyvät varmasti suurilta osin Suomen taloudelliseen murrokseen ja yleisiin yrittäjyyden toimintaympäristöön vaikuttaviin tekijöihin, kuten esimerkiksi korkeaan verotukseen ja liialliseen byrokratiaan. Nämä ongelmat ovat kansallisia. Keskeisiä aiheita, jotka selkeästi yrittäjien mielestä vaikuttavat oman maakunnan menestymiseen ja kilpailukykyyn, ovat infra-asiat. Lentoyhteydet, tunnin juna, VT8 sekä yleisesti tiestön huono kunto maakunnassa ja koko maassa. Selkeä viesti yrittäjiltä tuleville päättäjille on se, että on kyettävä uudistamaan ja remontoitava rakenteita. Päättäjiltä toivotaan myös päätöksentekokykyä ja vastuunkantoa. Politiikan on oltava ennustettavaa ja vakaata vaikeinakin aikoina. Yrityksen kokoluokasta riippumatta voin maakuntani yritysten puolesta todeta, että verotuksen olisi noustava tärkeimmäksi vaaliteemaksi. Yrittäjät tahtovat tietää miten puolueet ja eri ehdokkaat Suomen verotusta ja taloutta tulisivat hoitamaan. Niin sanotun Viron veromallin soveltaminen Suomeen ja yrittäjävähennys olisivat veroremontin etulinjassa. Suomi elää yrittäjyydestä, maakunnat hengittävät pksektorin kautta ja kuntien sekä yritysten välinen suhde on ehkä kaikista merkittävin. Hyvinvoiva kunta tarvitsee yritysten luomia työpaikkoja, verotuloja, toimeliaisuutta ja elinvoimaa. Kuten tiedetään, uuden hallituksen on kyettävä toimimaan ja uudistamaan.”

Sama vero kaikille

facebook.com/yrittäjät

Yrittäjän iltakoulu on inspiroitumista ja verkostoitumista, mielenkiintoisia puhujia jotka tuovat yrittäjyyteen tuoreita ja yllättäviäkin näkökulmia. Tarinansa kertomassa mm. Esko Valtaoja, Henkka Hyppönen ja Mika Mäkeläinen. Tilaisuus on maksuton.

Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

25

mikko makkonen

14–16

lisääntynyt kiinnostus Suomen markkinoita kohtaan. – Vielä vuosi sitten oli aika hiljaista esimerkiksi eurooppalaisten ketjujen taholta, mutta nyt siellä on taas ryhdytty hakemaan kasvua yli rajojen, ja myös siis Suomeenkin.

R

TAVOITTEET

”Yksi isoimmista ongelmista on kaupan aukioloaikojen rajoittaminen ja jatkuvat poikkeuslupahakemukset ovat turhaa byrokratiaa suurimmassa määrin. Hallitukselle viesti: kauppojen aukioloajat pitää vapauttaa. On aivan käsittätöntä, että tiettyjä toimialoja rajoitetaan harjoittamasta liiketoimintaa.”

@TommiP Päivän kysymys: onko #halpuuttaminen #deflaatio -sanan brändätty versio?

Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

Kirjoittaja josi tiKKanen kuvat jouni Harala

Suomen Yrittäjät on julkisti tammikuussa tavoiteohjelmansa, joka tavoitteena on saada Suomi yrittäjävetoiseen kasvuun.

4

@Pasi_Kuoppamaki Bensan ja elintarvikkeiden halpeneminen voivat painaa inflaation pakkasen puolelle helmikuussa. Hyvä deflaatio tukee kuluttajien ostovoimaa.

Tule Yrittäjän Iltakouluun! Kuule ja opi yrittäjyydestä menestyksekkäiden tarinoiden takaa.

Suurten päivittäistavarakauppojen hyllylle voi päästä myös pienillä tuotantomäärillä, jos aloittaa paikallisista kaupoista. Yrittäjän kannattaa etsiä puutteita kauppojen tuotevalikoimasta ja iskeä niihin.

5

1

Tommi Matikainen, Ita Nordic Oy

”Oman työni puolesta keskustelu verotuksen ongelmista on tietysti jatkuvaa, mutta viime aikoina pisimmät keskustelut ovat kuitenkin koskeneet työn tuottavuutta ja työstä poissaoloja. Hallituksen tulee paneutua voimallisesti työn tuottavuuden parantamiseen ja myös työntekijän omaan vastuuseen. Ensimmäisen sairauslomapäivän karenssin säätäminen olisi askel oikeaan suuntaan. Malli voidaan hakea Ruotsista, jossa työntekijöillä on omavastuu ensimmäisestä sairauspäivästä. Lisäksi sairausajan palkka on 80 prosenttia normaalipalkasta, mikä on kohtuullista, koska työntekemisen matka- ja muut menot jäävät pois. Olen kuullut sanottavan, että lomat on pidetty, mutta lakisääteisiä sairauslomapäiviä tältä vuodelta on vielä neljä jäljellä. Pöyristyin, ensimmäinen ajatukseni oli, että onneksi kyseinen henkilö ei ole töissä kenelläkään yrittäjällä, vaan julkissektorilla. Seuraavaksi näin punaista, minähän itse asiassa olen maksamassa verojen kautta tätä puliveivaamista. Ongelma on suuri, työt yrityksessä pitää saada hoidettua ajallaan.”

2

4

Hairstore ja Restamax-ravintolakonserni ilmoittivat hintojen laskusta. Kyse on kuitenkin S-ketjun masinoimana syntyneen ilmiön hyödyntämisestä markkinoissa. Useimmilla aloilla yrittäjän ei kannata reagoida deflaatioon uhkaan. Deflaation vaara on silti aito. Öljyn hinnan lasku voi hetkellisesti auttaa yrityksiä, kun kulut laskevat, hintojen laskeminen voi tarttua. Jos kuluttajat ja yritykset alkavat olettaa inflaation hidastuvan myös jatkossa, kierre on käynnistymässä. Tammikuun 22. päivä Euroopan keskuspankki teki linjauksen, että se alkaa lisätä rahaa markkinoilla. Tämä tapahtuu aloittamalla velkakirjojen ostot markkinoilta. EKP:n toimet ovat poikkeuksellisen järeitä. Sitä selittää se, että monissa euromaissa deflaation uhka on Suomea suurempi. EKP:n pakettia pidetään yllättävän suurena, joten se saattaa riittää pysäyttämään deflaation uhan. Paras lääke deflaatioon olisi silti talouden elpyminen. Se lisäisi jälleen hyödykkeiden kysyntää ja siten nostaisi hintoja.

18

pixhill

2015

Franchising tuli Suomeen 1970-luvulla autonvuokraus- ja pikaruokaketjujen mukana. Franchisingissa yrittäjä saa käyttöönsä ketjun konseptin maksua vastaan. Maksu voi olla sidottu yrityksen tulokseen tai liikevaihtoon. Tunnettuja suomalaisia franchising-ketjuja ovat muun muassa Arnold’s Bakery & Coffee Shop, Gigantti, Hesburger, Huoneistomaailma, Kotipizza, Laatutakuu, Musti ja Mirri ja R-kioski.

Näin pääset kaupan hyllylle

”Suomi on vaikeassa tilanteessa. Suomi tarvitsee kipeästi kasvua hyvinvoinnin turvaamiseksi. Talouskasvu tehdään työllä. Työ on suomalaisen yhteiskunnan suurin yhteinen nimittäjä. Hyvinvointimme turvaaminen vaatii, että tulevat päättäjät uskaltavat kyseenalaistaa perinteiset ajatusmallit ja rakenteet.”

11

Franchising

päivää on lain lähtökohta hyväksyttäväksi maksuajaksi, vaikka sopimismahdollisuus pidemmästä maksuajasta jääkin. Suomen Yrittäjät teki vuoden 2013 loppupuolella oikeusministeriölle aloitteen maksuehtolain muuttamisesta niin, että maksuajat olisivat korkeintaan 30 päivää. Jos lakiesitys hyväksytään, sen arvioidaan nopeuttavan rahan liikkumista ja parantavan pk-yritysten maksuvalmiutta. Maksuaikojen pitenemisestä kärsivät erityisesti vientiyritysten alihankkijoina toimivat pk-yritykset. Esimerkiksi Valmet on joulukuussa ilmoittanut toimittajilleen koko Euroopassa, että se neuvottelee lähtökohtaisesti 60 päivän maksuajasta. Valmetin hallintojohtaja Juha Lappalainen kertoo pidentyneiden maksuaikojen kumpuavan ”toimintaympäristöstä”. – Meidän on sovitettava maksukäytäntömme toimintaympäristöömme, Lappalainen kertoo sähköpostiviestissään.

Jussi Järventaus, Suomen Yrittäjät

3

5 4 3 3 2 2 2 2

Deflaatiota ei kannata pelätä – vielä

Arki

Juhani Hyry, Hyrles Oy ”Uudenmaan alue on Suomen merkittävin talousalue, samalla lähellä Euroopan suurta talousaluetta. Kilpailu alueella on tällä hetkellä hyvin globaalia, ja kustannuskriittistä. Varsinkin työvoimavaltaisilla aloilla henkilöstökustannukset ovat kriittinen tekijä yrityksen menestykselle. Palkkakustannusten nousua pitää voida hillitä, jopa pysäyttää muutaman vuoden ajaksi. Työmarkkinoiden joustavuutta täytyy ratkaisevasti helpottaa, jotta yrittäjä pystyisi mahdollisimman joustavasti reagoimaan kysynnän muutoksiin, sillä nykyisillä marginaaleilla jo pienikin hukkakäynti syö yrityksen tuloksen. Verotuksen rakenne on koko Suomessa yrityksille rasittava, arvonlisävero tilitetään jo noin 45 päivän kuluttua myynnistä, vaikka maksuehdot varsinkin viennissä ovat 90 päivää tai jopa yli, tämä aiheuttaa jo melkoisen käyttöpääomatarpeen. Työmarkkinoille pitääkin saada sellainen henki, että kaikki osapuolet vaikuttaisivat siihen, että saadaan joustavat työmarkkinat, joka on pitkällä tähtäimellä kaikkien etu. Hallituksella pitää olla keinoja siihen, että saavutettujen etujen lyhytnäköinen puolustaminen saadaan loppumaan, ja voidaan tehdä nopeita ja konkreettisia muutoksia. Veropolitiikkaa pitää kehittää siihen suuntaan, että järkevintä olisi yrittäjän jättää mahdollisimman paljon pääomaa yrityksen kehittämiseen.”

Uutisanalyysi

S-ketju aloitti ison mediaoperaation kertoakseen alentavansa ruokapuolen tuotteidensa hintoja voimakkaasti. Alennuksen todelliset seuraukset ovat vielä auki, mutta yhdessä öljyn hinnan laskun kanssa muihin ruokakauppoihin levinnyt ruoka-ale on synnyttänyt keskustelun deflaatiosta. Deflaatiolla on tappava vaikutus talouteen. Kyse on tilanteesta, jossa inflaatio, eli hintojen nousu, kääntyy negatiiviseksi. Deflaatiossa hintojen lasku on laaja-alaista ja pitkäkestoista. Yritysten ei kannata investoida, kun tuotto-odotukset laskevat. Yrityksille riskiä voi tuottaa jopa hankintojen tekeminen tuotantoa varten, koska lopputuotteiden hinnat laskevat. Onneksi tässä tilanteessa ei vielä olla. – Olemme vielä inflaatiossa, muistuttaa Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen. Marraskuussa 2014 Suomen inflaatio oli vielä 1,1 prosenttia, kun se euroalueella oli 0,3 prosenttia. Suomessa öljyn hinnan vaikutusta hintojen laskuun loiventaa hyödykeverot. Ruokakauppojen alennuspuhe näytti tarttuvan nopeasti myös partureihin ja ravintola-alaan, kun

5

1

Keski-Suomi Satakunta Lappi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala

A n a ly y s i

Raha Sunnuntaina 18. tammikuuta

15

Eduskuntavaaleihin on aikaa vajaat kaksi kuukautta. Yrittäjät toivovat uudelta hallitukselta ratkaisuja muun muassa työmarkkinoihin ja verotukseen.

4 x s u o m e n y r i t tä j ät

Yrittäjäsanomat

Laki maksuaikojen lyhentämisestä eduskuntaan Laki Alihankkijoina toimivien pk-yritysten taloudellinen

50 16 13 11 9 6 7 6

Deflaatiokierre, eli itseään ruokkiva hintojen lasku, olisi nyt myrkkyä Suomen taloudelle, mutta vielä ei olla tässä tilanteessa.

Vaalit lähestyvät, yrittäjiltä vinkit

yrittäjät.fi

Osa investoinneista on vasta suunnitteluvaiheessa, ja kustannukset ovat arvioita. Samoin aloitus- ja valmistusajat. Osa hankkeista voi myös vielä lykkääntyä tai peruuntua. Listauksesta puuttuvat isot tuulivoimalainvestoinnit. Näissä hankkeissa useissa vielä valitusprosessi menossa. Lisäksi tiedot puuttuvat datakeskuksista, sillä projektit salaisia. Ainakin Microsoft investoi parhaillaan Suomessa. datakeskukseen. Myös suunnitelmat kaivosinvestoinneista listauksen ulkopuolella.

Helsinki, Vantaa, Espoo Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Itä-Suomi Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Etelä-Suomi

pixhill

@yrittajat

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

JAKO ALUEITTAIN:

RPT-DOCU KERÄÄ AINEISTOA USEISTA ERI LÄHTEISTÄ.

jarkko översti

facebook.com/yrittäjät

Kodinpalvelut yleistyvät Rustholli on yksi esimerkki yrityksestä, joka pyrkii levittämään franchisingia uudelle alalle Muita uusia aloja ovat muun muassa huoneistomajoitus, yrityspalvelut, hoivapalvelut, sähköasennuspalvelut ja lvi-palvelut, kertoo franchisingasiantuntija, FranCon Franchise Consultingin toimitusjohtaja Henri Laakso. Laakson mukaan ihmisten muuttuneet kulutustottumukset selittävät osaltaan sitä, että fran-

Yrittäjäsanomat

Yrittäjäsanomat

Pääkirjoitus

28. LIPPORANNAN KAMPUS • Kunta: Oulu, Pohjois-Pohjanmaa • Kustannusarvio: Ei tiedossa • Aloitus: Tavoite 2015 • Valmistuu: ?

19. KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALAN KORJAUS JA LAAJENNUS • Kunta: Kotka, Kymenlaakso • Kustannusarvio: 140 miljoonaa euroa • Aloitus: 2016 • Valmistuu: ?

meeri utti

Olen kotoisin Iistä, Oulun pohjoispuolelta. Lukion jälkeen 43 vuotta sitten lähdin kesäksi Ruotsiin tehtaalle töihin, ja jäin sille tielle. Opiskelin ja työskentelin Ruotsissa ja Norjassa yhteensä 16 vuotta. Puhuin norjaa paremmin kuin suomea, mutta nykyään englanti on vahvin kieleni. Kiinteistöalalla olen toiminut noin 28 vuotta, joista 16 vuotta Aasiassa. Olen työskennellyt muun muassa Portugalissa, Saksassa, Singaporessa, Filippiineillä, Australiassa, Indonesiassa ja Englannissa. Nelisen vuotta sitten päätimme perheeni kanssa muuttaa Espanjan Aurinkorannikolle. Perustin Domus Venari -yrityksen amerikkalaisen kollegani kanssa. Yritys toimii Marbellassa. Työntekijöitä on vajaat 40. Nettisivut ovat kymmenellä eri kielelle, mutta asiakkaistamme puolet on suomalaisia. Yrittäminen ei ole helppoa, sillä Espanja on vieläkin suhteellisen korruptoitunut maa. Espanjalaiset ovat myös konservatiivisia ja juuttuneet vanhoihin kuvioihin. Eri virastot eivät ole yhteydessä toisiinsa, joten tieto ei kulje. Myös monet tiedot, jotka ovat Suomessa julkisia, ovat Espanjassa salaisia. Espanjassa on käsite “mañana”, jolla tarkoitetaan, että asia hoidetaan ”huomenna”. Siihen uhrautuu hirveän paljon tehokasta aikaa. Kun joku asia hoituu Suomessa yhdessä päivässä, siihen saattaa Espanjassa mennä kymmenen päivää. Espanjassa yrittäjän tukeminen on heikkoa. Itse pitää pärjätä omillaan, mikä sinänsä on ihan oikein. Aurinkorannikolla elämänlaatu on kuitenkin parempaa kuin missään muualla Euroopassa. Elämiskustannuksetkin ovat noin puolet pienemmät kuin Suomessa ja 330 aurinkoista päivää vuodessa auttaa jaksamaan.

Uutiset. Sivuilla 8–13 uutisoidaan ja analysoidaan tärkeimmät yrittäjien arkeen vaikuttavat uutiset, esimerkiksi tulevista lainsäädännön muutoksista, verotuksesta ja taloudesta sekä menestyksestä. Yrittäjät ovat myös kommentoineet aiheita Facebookissa ja Twitterissä.

Keskustelu

27. KAUPPAKESKUS VALKEA • Kunta: Oulu, Pohjois-Pohjanmaa • Kustannusarvio: Ei tiedossa • Aloitus: 2013 • Valmistuu: 2016

18. ESPOON UUSI SAIRAALA • Kunta: Espoo • Kustannusarvio: 150 miljoonaa euroa • Aloitus: 2013 • Valmistuu: 2016

Franchising leviää uusille aloille

8–13

14

26. KAINUUN UUSI SAIRAALA • Kunta: Kajaani, Kainuu • Kustannusarvio: 100 miljoonaa euroa • Aloitus: 2015 • Valmistuu: ?

Kulutustottumukset tuovat liiketoimintamallin kotiin tehtäviin palveluihin. Rustholli yrittää levittää franchisingin kodin remontteihin. ToimiaLaT Kodin sisällä tehtäviin erikoistuneen Rustholli Remontit Oy:n tavoitteena on saada 30 franchising-yrittäjää vuoteen 2020 mennessä, kertoo toimitusjohtaja Jarmo Sassali. – Tavoite pitää, vaikka yleinen talouskurimus on päällä, Sassali vakuuttaa. Franchisingissa on ollut remonttialalle sovittelemista. – Jokainen remontti on yksilöllinen, eikä yksilöllisiä remontteja pystytä konseptoimaan, mutta toimintamalleja pystytään, Sassali kertoo. Konseptointi ja yhteiset toimintamallit sopivat Sassalin mukaan hyvin alalle, joka on kärsinyt harmaasta taloudesta ja veronkierrosta. – Joku kyllä suuttuu kun sanon tämän, mutta onhan tämä aika mätä ala edelleen, vaikka viime vuosina on saatu merkkejä paremmasta. Viimeistään uuden sukupolven myötä ala muuttuu, Sassali sanoo. Yksinyrittämiseen verrattuna yrittäjä saa Sassalin mukaan franchisingin kautta muun muassa enemmän tukea, koulutusta, eväitä markkinointiin ja alennuksia tavaraostoista. Tärkein on kuitenkin asiakkaita houkutteleva brändi ja yhteinen konsepti.

Yrittäjä antoi palautteen: “Kiitos, että kerroitte rakennusalan ilmoitusvelvollisuudesta. Sain tärkeän tiedon muutoksesta, jonka huomaaminen olisi muuten jäänyt viimetippaan.” Palaute lämmitti. Avun antaminen yrittäjän arkeen on tärkein tehtävämme. Sitä lehden 118 000 lukijaa meiltä toivovat ja arvostavat. Apu voi olla monenlaista. Kerromme tärkeistä lainsäädännön ja verotuksen muutoksista hyvissä ajoin etukäteen, autamme yrittäjiä myynnissä ja markkinoinnissa, kannustamme menestymään sekä paljon muuta. Haemme ratkaisua ongelmiin, emmekä pelkästään tyydy valittamaan vaikkapa byrokratian ja sääntelyn määrää. Jokaisessa lehdessä on mukana kymmeniä yrittäjiä kertomassa omista valinnoistaan. Te sen parhaiten tiedätte, mikä toimii ja mikä ei. Siinä tuli lueteltua syitä, miksi uudistimme Yrittäjäsanomat. Yrittäjäsanomat ei ole pelkkä lehti. Seuraamalla meitä päivittäin verkossa (www.yrittajat.fi), tiedät mitä tärkeää ympärilläsi tapahtuu ja miten siihen pitää reagoida. Osallistumalla keskusteluun esimerkiksi Twitterissä (#yrittäjäsanomat) pääset myös esittämään omia näkemyksiäsi. Lähetä meille juttuvinkkisi tai palautetta osoitteeseen: toimitus@yrittajat.fi. Näin pystymme kertomaan asioista, jotka ovat sinulle tärkeitä.

25. KAUPPAKESKUS ISOKRISTIINAN LAAJENNUS JA UUDISTAMINEN • Kunta: Lappeenranta, Etelä-Karjala • Kustannusarvio: Yli 100 miljoonaa euroa • Aloitus: 2013 • Valmistuu: 2015

Yrittäjäsanomat

Seppo Välikangas välittää kiinteistöjä Espanjassa

Infrahankkeet, 45 Yksityiset teolliset investoinnit, 55 (Mukana myös kuntien omistamien yhtiöiden hankkeita, kuten investoinnit energialaitoksiin).

24. GIGAHERTSIKAUPPAKESKUS • Kunta: Helsinki • Kustannusarvio: 100–110 miljoonaa euroa • Aloitus: 2015 • Valmistuu: 2017

15. HELSINGIN LASTENSAIRAALA • Kunta: Helsinki • Kustannusarvio: 160 miljoonaa euroa • Aloitus: 2014 • Valmistuu: 2017

Uutiset

Apu sinun arkeesi

yksityisiä hankkeita 61 Investoinnit jakautuvat:

23. CAMPUS 2015 • Kunta: Espoo • Kustannusarvio: 110 miljoonaa euroa • Aloitus: 2016 • Valmistuu: 2018

14. KYMIN SELLUTEHTAAN LAAJENNUS • Kunta: Kouvola, Kymenlaakso • Kustannusarvio: 160 miljoonaa euroa • Aloitus: 2014 • Valmistuu: 2015

suomal ainen ulkomaill a

Julkisia hankkeita on 80

Muut julkiset investoinnit, 41

22. RATAMO-KESKUS • Kunta: Kouvola, Kymenlaakso • Kustannusarvio: 110 miljoonaa euroa • Aloitus: 2016 • Valmistuu: 2018

17. RIIKINNEVAN EKOVOIMALAITOS • Kunta: Leppävirta, Pohjois-Savo • Kustannusarvio: 152,5 miljoonaa euroa • Aloitus: 2014 • Valmistuu: 2016

8. PT-LOGISTIIKKAKESKUS • Kunta: Sipoo, Uusimaa • Kustannusarvio: Ei julkistettu • Aloitus: 2013 • Valmistuu: 2018

kymmeniin tuhansiin yrityksiin.

21. EDUSKUNNAN PÄÄRAKENNUKSEN PERUSKORJAUS • Kunta: Helsinki • Kustannusarvio: 125 miljoonaa euroa • Aloitus: 2015 • Valmistuu: 2017

16. T3-SAIRAALA / TYKS • Kunta: Turku, Varsinais-Suomi • Kustannusarvio: Kokonaisuudessaan 158 miljoonaa euroa • Aloitus: Hankesuunnitelma hyväksytty • Valmistuu: Tavoite 2019

7. BLOMINMÄEN JÄTEPUHDISTAMO • Kunta: Espoo • Kustannusarvio: 300 miljoonaa euroa • Aloitus: 2014 • Valmistuu: 2015

10. LAKEUDEN ANKKURI –KAUPPAKESKUS • Kunta: Seinäjoki, EteläPohjanmaa • Kustannusarvio: Ei tiedossa

11. TRIPLA/P-LAITOS, KESKI-PASILAN KESKUSTAKORTTELI • Kunta: Helsinki • Kustannusarvio: Ei tiedossa • Aloitus: 2015 • Valmistuu: ?

13. RATINAN KAUPPAKESKUS • Kunta: Tampere, Pirkanmaa • Kustannusarvio: 200 miljoonaa euroa • Aloitus: Tavoite rakennustöiden aloitukselle 2015 • Valmistuu: ?

5. REAL PARK –KAUPPAKESKUS • Kunta: Lempäälä, Pirkanmaa • Kustannusarvio: Ei tiedossa • Aloitus: Ensimmäinen vaihe 2014 • Valmistuu: 2015–2018

Investoinnit vaikuttavat suoraan ja välillisesti

20. MATINKYLÄN METROKESKUS • Kunta: Espoo • Kustannusarvio: 140 miljoonaa euroa • Aloitus: 2013 • Valmistuu: 2016

• Aloitus: Arvioitu aloitus 2015-2016 • Valmistuu: ?

3. METSÄ FIBREN BIOTUOTETEHDAS • Kunta: Äänekoski, Keski-Suomi • Kustannusarvio: 1,1 miljardia euroa • Aloitus: Varsinaista investointi päätöstä ei ole vielä tehty • Valmistuu: ?

Miten seuraat isoja investointeja?

10

Suurimpia, suunnitteilla tai jo tekeillä olevia investointeja. Tie- ja ratahankkeet eivät mukana.

Seuraavaksi ydinvoimalan rakennustyömaalla mukana olleiden yrittäjien päät kääntyvät Pyhäjoen suuntaan. Niiden liiketoimintaan rakennustyömaalla on suorat vaikutukset. – Pyhäjoen hankkeen ihmisiä on käynyt katsomassa täällä. Selvitystyötä on tehty muun muassa alihankkijoista. Yrityksetkin ovat olleet aktiivisia, Nurmi kertoo.

gallup x 3

Avaus. Yrittäjäsanomien avaus (sivut 4–7) on tuhti paketti aiheesta, joka koskettaa kaikkia yrittäjiä.

Näin Suomi investoi

2. FENNOVOIMA, YDINVOIMALA • Kunta: Pyhäjoki, PohjoisPohjanmaa • Kustannusarvio: Useita miljardeja • Aloitus: ? • Valmistuu: ?

teksti kimmo koivikko kuvitus antti nikunen

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

141 isoa investointia

bit.ly/anti-valvira

to p 4 t w e e t i t

Varsinais-Suomen Yrittäjänuoret: Hirveetä hommaa se verkostoituminen, eikö? Jaakko Männistö kirjoitti Yrittäjänuorten blogiin oman mielipiteensä aiheesta. bit.ly/verkostoituminen

5

Yrittäjäsanomat

Yrittäjäsanomat

VALOKUVAAJAN PROTESTI

tilaa

Verkostoidu

kommentti

Hyvä tuote Pk-yrityksen tuotteilla on yleensä menestyksen mahdollisuudet, kun ne tuottavat kaupan asiakkaalle lisäarvoa, jota suurten tavaran toimittajien tuotteet eivät tarjoa. On hyvä jos tuotetta on jo myyty kuluttajille aiemmin. Logistiikan ratkaisut Yritysten kannattaa pohtia keskinäistä yhteistyötään näihin jakelumalleihin liittyen.Mikroyrityksen omasta jakelun järjestämisestä voi olla hyötyä, jos samalla huolehditaan tavaran esillepanosta. Sähköinen tiedonsiirto Tavarantoimittajilla, jotka käyttävät kaupan toimintatapoihin sopivia sähköisiä välineitä, on kilpailuetua. Omavalvonta Kylmäketjun hallinnassa on tunnettava sekä tuotteiden vaatimukset, että kuljetuksissa käytettävän kaluston toimintaperiaatteet. Olosuhteet vaikuttavat ratkaisevasti tuotteiden säilyvyyteen ja laatuun.

Lähde: PTY

Arki. Aukeamat 18–23 ovat täynnä hyödyllistä tietoa yrittäjän liiketoiminnan kehittämiseksi. Luvassa on paljon vinkkejä ja apua yrittäjältä yrittäjälle. Oheisesta tägityksestä selviää, että käsittelemme jokaisessa lehdessä näitä tärkeitä aiheita.

Minä

Byrokratia Hyvinvointi Johtaminen Kasvu Laki Markkinointi Myynti Raha Taloushallinto Teknologia Toimialat Verkostot Verot Vienti Yksinyrittäjät Yrityskaupat

Minä. Yrittäjä kaipaa vertaistukea. Omassa työssään ja elämässään ylipäätään. Vain toinen yrittäjä tietää, miten omaan hyvinvointiin voi panostaa ja miten arjen stressistä pääsee irti.


Yrittäjäsanomat

Postin kirjeuudistus närästää yrittäjiä Taloushallinto

Postin maksikirje lakkaa helmikuun 9. päivä kaikilta muilta paitsi Postin sopimusasiakkailta. Maksikirje lakkaa kuluttajien lisäksi yrittäjiltä, jotka ovat lähettäneet maksikirjeitä käteisellä. Paketti voi olla lähes tuplasti kalliimpi kuin maksikirje. Uudistus on herättänyt närää monissa yrittäjissä. Yrittäjä Riikka DenbyPettersson kritisoi Postia tiedottamisesta. Hän on Postin sopimusasiakas, mutta hänelle on yhä epäselvää, kuinka paljon maksikirjeen lähetys maksaa tai mitä muita lähetysvaihtoehtoja on saatavilla helmikuun 9. päivästä lähtien. Postista arvioidaan, että yrittäjien informointi muutoksesta on ollut riittävää. – Muutokset koskivat kuluttajatuotteita, eli niin sanottua käteisasiointia. Tiedotus kohdistettiin siis kuluttajakanaviimme ja nettisivuillemme, sanoo Postin kehityspäällikkö Milka Lehto. Milka Lehdon mukaan Postissa ollaan tietoisia, että osaa yrittäjistä harmittaa maksikirjeen poistuminen. – Ymmärrän, että neljän euron maksilähetys riittää joillekin yrityksille, ja se on huokeampi tapa kuin pakettilähetys, Lehto sanoo.

CE-merkintä voi tulla kalliiksi Byrokratia EU:n vaatima ja lähinnä viranomaisia varten tarkoitettu CE-merkintä voi olla pkyritykselle yllättävän suuri kuluerä. – Meillä alkaa nyt esimerkiksi kiviaineksen CE-merkintäprojekti, jonka kokonaiskustannus asiakkaalle tulee olemaan noin 4 000 euroa. Joissain valmistajan kannalta ikävissä tapauksissa, kuten teräsrakenteiden kanssa, laatujärjestelmälle tulee hakea ulkopuolista sertifiointia esimerkiksi VTT:ltä. Tämä sertifiointi maksaa pelkästään noin 4 000 euroa ensimmäisenä vuotena ja tämän jälkeen noin 1 500 euroa vuodessa, sanoo Innovator Network Oy:n toimitusjohtaja Juhani Tolvanen. Rakennustuotteilta merkki on vaadittu vuodesta 2013, ja teräskokoonpanojen CE-merkitseminen on puolestaan ollut pakollista viime kesästä saakka. CEmerkinnän piiriin tulee myös jatkuvasti uusia tuotteita. CE-merkinnällä valmistaja saa tuotteelleen vapaan liikkumisoikeuden Euroopan talousalueella.

Yrittäjät.fi

yr i ttä jät.fi facebook.com/yrittäjät

Alvit menevät sekaisin Keskustelu arvonlisäverosta käy kuumana. Keskustelussa menee helposti sekaisin käsitteet maksuperusteisuus, alarajan nosto ja huojennusalueen muuttaminen. Lue verkosta, mitä termit tarkoittavat: bit.ly/pakettialvista.

@yrittajat

yrittäjät.fi

www.volkswagen-hyotyautot.fi

Ammattilainen erottuu edukseen kaikissa olosuhteissa.

T1

T2

T3

T4

T5

Volkswagen Transporter 4MOTION Classic. Klassikko jo syntyessään. Transporter 4MOTION Classic on luokkansa johtava neliveto. Nelivedon merkitys korostuu, kun ajamiseen liittyy haasteita ja vaativia

91 € Alk. 43.9

olosuhteita. Parasta pitoa ja vetokykyä tarvitaan nopean ja turvallisen matkanteon varmistamiseksi erityisesti kuljetusalan ammattitehtävissä. Jo vuodesta 1949 alkaen Transporter on tarjonnut ominaisuuksia, jotka ovat toimineet esikuvina kaikille hyötyautoille. Sinä olet ammattilainen – varmista, että autosikin on.

Hinnat alkaen: Transporter 4MOTION Classic umpipakettiauto 2,0 TDI, 103 kW, Blue Motion Technology, autoveroton hinta 36.310 €, arvioitu autovero 7.680,64 €, CO2-päästöllä 206 g/km, kokonaishinta 43.990,64 €. Hinnasto 19.11.2014 + jälleenmyyjäkohtaiset toimituskulut.

9


10

Yrittäjäsanomat

Uutiset

Jarmo Sassalin mukaan yrittäjä saa franchisingin kautta muun muassa asiakkaita houkuttelevan brändin.

meeri utti

suomal ainen ulkomaill a

Franchising leviää uusille aloille Seppo Välikangas välittää kiinteistöjä Espanjassa Olen kotoisin Iistä, Oulun pohjoispuolelta. Lukion jälkeen 43 vuotta sitten lähdin kesäksi Ruotsiin tehtaalle töihin, ja jäin sille tielle. Opiskelin ja työskentelin Ruotsissa ja Norjassa yhteensä 16 vuotta. Puhuin norjaa paremmin kuin suomea, mutta nykyään englanti on vahvin kieleni. Kiinteistöalalla olen toiminut noin 28 vuotta, joista 16 vuotta Aasiassa. Olen työskennellyt muun muassa Portugalissa, Saksassa, Singaporessa, Filippiineillä, Australiassa, Indonesiassa ja Englannissa. Nelisen vuotta sitten päätimme perheeni kanssa muuttaa Espanjan Aurinkorannikolle. Perustin Domus Venari -yrityksen amerikkalaisen kollegani kanssa. Yritys toimii Marbellassa. Työntekijöitä on vajaat 40. Nettisivut ovat kymmenelle eri kielelle, mutta asiakkaistamme puolet on suomalaisia. Yrittäminen ei ole helppoa, sillä Espanja on vieläkin suhteellisen korruptoitunut maa. Espanjalaiset ovat myös konservatiivisia ja juuttuneet vanhoihin kuvioihin. Eri virastot eivät ole yhteydessä toisiinsa, joten tieto ei kulje. Myös monet tiedot, jotka ovat Suomessa julkisia, ovat Espanjassa salaisia. Espanjassa on käsite “mañana”, jolla tarkoitetaan, että asia hoidetaan ”huomenna”. Siihen uhrautuu hirveän paljon tehokasta aikaa. Kun joku asia hoituu Suomessa yhdessä päivässä, siihen saattaa Espanjassa mennä kymmenen päivää. Espanjassa yrittäjän tukeminen on heikkoa. Itse pitää pärjätä omillaan, mikä sinänsä on ihan oikein. Aurinkorannikolla elämänlaatu on kuitenkin parempaa kuin missään muualla Euroopassa. Elämiskustannuksetkin ovat noin puolet pienemmät kuin Suomessa ja 330 aurinkoista päivää vuodessa auttaa jaksamaan. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Kulutustottumukset tuovat liiketoimintamallin kotiin tehtäviin palveluihin. Rustholli yrittää levittää franchisingin kodin remontteihin. Toimialat Kodin sisällä tehtäviin remontteihin erikoistuneen Rustholli Remontit Oy:n tavoitteena on saada 30 franchisingyrittäjää vuoteen 2020 mennessä, kertoo toimitusjohtaja Jarmo Sassali. – Tavoite pitää, vaikka yleinen talouskurimus on päällä, Sassali vakuuttaa. Franchisingissa on ollut remonttialalle sovittelemista. – Jokainen remontti on yksilöllinen, eikä yksilöllisiä remontteja pystytä konseptoimaan, mutta toimintamalleja pystytään, Sassali kertoo. Konseptointi ja yhteiset toimintamallit sopivat Sassalin mukaan hyvin alalle, joka on kärsinyt harmaasta taloudesta ja veronkierrosta. – Joku kyllä suuttuu, kun sanon tämän, mutta onhan tämä aika mätä ala edelleen, vaikka viime vuosina on saatu merkkejä paremmasta. Viimeistään uuden sukupolven myötä ala muuttuu, Sassali sanoo. Yksinyrittämiseen verrattuna franchisingyrittäjä saa Sassalin mukaan muun muassa enemmän tukea, koulutusta, eväitä markkinointiin ja alennuksia tavaraostoista. Tärkein on kuitenkin asiakkaita houkutteleva brändi ja yhteinen konsepti. Kodinpalvelut yleistyvät Rustholli on yksi esimerkki yrityksestä, joka pyrkii levittämään franchisingia uudelle alalle. Muita uusia aloja ovat muun muassa huoneistomajoitus, yrityspalvelut, hoivapalvelut, sähköasennuspalvelut ja lvi-palvelut, kertoo franchisingasiantuntija, FranCon Franchise Consultingin toimitusjohtaja Henri Laakso. Laakson mukaan ihmisten muuttuneet kulutustottumukset

selittävät osaltaan sitä, että franchising on yleistynyt esimerkiksi sähköasennus- ja lvi-alalla. – Ihmiset haluavat ostaa tasalaatuista palvelua. Franchising sopii aloille, koska niillä haetaan konseptoitua palvelua luotettavalta brändiltä. Myös hoivapalveluiden tulo franchisingiin on Laakson mukaan hyvä esimerkki siitä, miten markkinat ovat muuttuneet ja kuinka konseptoinnille on tarvetta. Yrityspalveluissa franchisingissa ovat yleistyneet suomalaiset ketjut. Markkinoille on Laakson mukaan aiemmin pyrkinyt ulkomaisiakin konsultointiketjuja. – Esimerkiksi henkilöstöpalveluissa on useampi ketju. Samoin yrityksille palveluita tarjoavia ketjuja löytyy muun muassa konsultoinnissa, koulutuspuolella sekä taloushallinnossa. Franchisingin puolella on Laakson mukaan jo aistittavissa talouden kohentumista. Hyvänä esimerkkinä tästä on kansainvälis-

Franchising Franchising tuli Suomeen 1970-luvulla autonvuokraus- ja pikaruokaketjujen mukana. Franchisingissa yrittäjä saa käyttöönsä ketjun konseptin maksua vastaan. Maksu voi olla sidottu yrityksen tulokseen tai liikevaihtoon. Tunnettuja suomalaisia franchising-ketjuja ovat muun muassa Arnold’s Bakery & Coffee Shop, Gigantti, Hesburger, Huoneistomaailma, Kotipizza, Laatutakuu, Musti ja Mirri ja R-kioski.

ten ketjujen lisääntynyt kiinnostus Suomen markkinoita kohtaan. – Vielä vuosi sitten oli aika hiljaista esimerkiksi eurooppalaisten ketjujen taholta, mutta nyt siellä on taas ryhdytty hakemaan kasvua yli rajojen, ja myös siis Suomeenkin. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Hallitus puuttuu yritysten pitkiin maksuaikoihin päivää on lain lähtökohta hyväksyttäväksi maksuajaksi, vaikka sopimismahdollisuus pidemmästä maksuajasta jääkin. Suomen Yrittäjät teki vuoden 2013 loppupuolella oikeusministeriölle aloitteen maksuehtolain muuttamisesta niin, että maksuajat olisivat korkeintaan 30 päivää. Jos lakiesitys hyväksytään, sen arvioidaan nopeuttavan rahan liikkumista ja parantavan pk-yritysten maksuvalmiutta. Maksuaikojen pitenemisestä kärsivät erityisesti vientiyritysten alihankkijoina toimivat pk-yritykset. Esimerkiksi Valmet on joulukuussa ilmoittanut toimittajilleen koko Euroopassa, että se neuvottelee lähtökohtaisesti 60 päivän maksuajasta. Valmetin hallintojohtaja Juha Lappalainen kertoo pidentyneiden maksuaikojen kumpuavan ”toimintaympäristöstä”. – Meidän on sovitettava maksukäytäntömme toimintaympäristöömme, Lappalainen kertoo sähköpostiviestissään.

jarkko översti

Laki Alihankkijoina toimivien pk-yritysten taloudellinen asema voi olla helpottumassa uuden lakiesityksen myötä. Hallitus esittää, että lakia kaupallisten sopimusten maksuehdoista muutetaan niin, että yritysten väliset maksuajat lyhenisivät nykyisestä 60 päivästä 30 päivään. Lakiesityksen mukaan maksuaika voitaisiin ylittää vain, jos siitä on sovittu yhdessä osapuolten välillä. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus toteaa, että sopimista ei ole se, että toinen osapuoli vain ilmoittaa maksuehtojen pidentyneen. – Eduskunnan hyväksyttyä lain on tärkeää seurata, että sopimuksenvaraisuutta ei käytetä väärin. Jos käytetään, on pidettävä avoimena mahdollisuus tiukentaa lainsäädäntöä, Järventaus kertoo. Järventauksen mukaan lakiesitys osoittaa selvästi, että 30


11

Yrittäjäsanomat

pixhill

A n a ly y s i

Deflaatiota ei kannata pelätä – vielä Deflaatiokierre, eli itseään ruokkiva hintojen lasku, olisi nyt myrkkyä Suomen taloudelle, mutta vielä ei olla tässä tilanteessa. Raha Sunnuntaina 18. tammikuuta Sketju aloitti ison mediaoperaation kertoakseen alentavansa ruokapuolen tuotteidensa hintoja voimakkaasti. Alennusten todellinen suuruus on vielä auki, mutta yhdessä öljyn hinnan laskun kanssa muihin ruokakauppoihin levinnyt ruoka-ale on synnyttänyt keskustelun deflaatiosta. Deflaatiolla on tappava vaikutus talouteen. Kyse on tilanteesta, jossa inflaatio, eli hintojen nousu, kääntyy negatiiviseksi. Deflaatiossa hintojen lasku on laaja-alaista ja pitkäkestoista. Yritysten ei kannata investoida, kun tuotto-odotukset laskevat. Yrityksille riskiä voi tuottaa jopa hankintojen tekeminen tuotantoa varten, koska lopputuotteiden hinnat laskevat. Onneksi tässä tilanteessa ei vielä olla. – Olemme vielä inflaatiossa, muistuttaa Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen. Marraskuussa 2014 Suomen inflaatio oli vielä 1,1 prosenttia, kun se euroalueella oli 0,3 prosenttia. Suomessa öljyn hinnan vaikutusta hintojen laskuun loiventaa hyödykeverot. Ruokakauppojen alennuspuhe näytti tarttuvan nopeasti myös partureihin ja

ravintola-alaan, kun Hairstore ja Restamaxravintolakonserni ilmoittivat hintojen laskusta. Kyse on kuitenkin S-ketjun masinoimana syntyneen ilmiön hyödyntämisestä markkinoinnissa. Useimmilla aloilla yrittäjän ei kannata reagoida deflaation uhkaan. Deflaation vaara on silti aito. Jos kuluttajat ja yritykset alkavat olettaa inflaation hidastuvan myös jatkossa, kierre on käynnistymässä. Tammikuun 22. päivä Euroopan keskuspankki teki linjauksen, että se alkaa lisätä rahaa markkinoilla. Tämä tapahtuu aloittamalla velkakirjojen ostot markkinoilta. EKP:n toimet ovat poikkeuksellisen järeitä. Sitä selittää se, että monissa euromaissa deflaation uhka on Suomea suurempi. EKP:n pakettia pidetään yllättävän suurena, joten se saattaa riittää pysäyttämään deflaation uhan. Paras lääke deflaatioon olisi silti talouden elpyminen. Se lisäisi jälleen hyödykkeiden kysyntää ja siten nostaisi hintoja. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

@Pasi_Kuoppamaki Bensan ja elintarvikkeiden halpeneminen voivat painaa inflaation pakkasen puolelle helmikuussa. Hyvä deflaatio tukee kuluttajien ostovoimaa. @TommiP Päivän kysymys: onko #halpuuttaminen #deflaatio -sanan brändätty versio?

Tule Yrittäjän Iltakouluun! Kuule ja opi yrittäjyydestä menestyksekkäiden tarinoiden takaa. Yrittäjän iltakoulu on inspiroitumista ja verkostoitumista, mielenkiintoisia puhujia jotka tuovat yrittäjyyteen tuoreita ja yllättäviäkin näkökulmia. Tarinansa kertomassa mm. Esko Valtaoja, Henkka Hyppönen ja Mika Mäkeläinen. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittaudu, paikkoja rajoitetusti: www.lahitapiola.fi/iltakoulu Pori 10.2. Vaasa 11.2. Savonlinna 17.2. Lohja 25.2. Kajaani 26.2. Järvenpää 4.3. Kouvola 4.3.

Seinäjoki 5.3. Lahti 10.3. Turku 11.3. Kuopio 12.3. Lappeenranta 12.3. Hämeenlinna 16.3. Kokkola 17.3.

Rovaniemi 18.3. Helsinki 24.3. Jyväskylä 24.3. Oulu 25.3. Joensuu 31.3.


12

Yrittäjäsanomat

Uutiset

pixmac

Viroon siirtyminen ei ole helppoa Yrityksen siirtäminen Viroon on riskialtista. Toiminnan on oltava aidosti Virossa. Verot  Viron verotuksesta ei pääse nauttimaan niin helposti kuin moni yrittäjä luulee. Monilla ihmisillä on tilitoimisto TietoAkseli Oy:n toimitusjohtajan Mikko Akselinin mukaan väärä mielikuva siitä, että Viroon rekisteröityneen yrityksen verot maksettaisiin automaattisesti Viroon. – Jos liiketoiminta tapahtuu Suomessa ja omistajat ja päätöksentekijät asuvat Suomessa, myös verotus tapahtuu Suomessa, vaikka yritys olisi perustettu Viroon. Jos yritys harkitsee toimivansa Virossa, pitää aidosti mennä lahden taakse, asua siellä, pitää kiinteää toimipaikkaa ja harjoittaa liiketoimintaa, Akselin sanoo. Viron verotus eroaa suomalaisesta yritysverotuksesta paljon. Virossa yritykset eivät maksa yritykseen jätetyistä voitoista yhteisöveroa, kuten Suomessa. Yritysten tulosta verotetaan vasta siinä vaiheessa, kun sitä otetaan yrityksestä pois. Yhteisöveroprosentti on Virossa nyt 20. Yritysten siirtohinnoitteluun, yrityskauppoihin ja kansainväliseen verotukseen erikoistunut asianajaja Kirsi Hiltunen ei tiedä yhtään yritystä, joka olisi sellaisenaan siirtynyt Suomesta Viroon. – Kannattaa miettiä, mitä varten haluaa perustaa yrityksen Viroon. Millaista yhtiön liiketoiminta on, missä asiakkaat ovat, mitä ja minne myydään ja missä joh-

Kiinteä toimipaikka tärkeää Kiinteän toimipaikan sijainti on verotuksen kannalta keskeistä. – Yrittäjän kannattaa ottaa huomioon kiinteän toimipaikan muodostumisen mahdollisuus Suomessa, vaikka yritys olisi perustettu Virossa, kertoo johtava veroasiantuntija Annemari Viinikka Uudenmaan yritysverotoimistosta. Jos yrityksellä on tehdas, konttori tai muu kiinteä toimipaikka Suomessa, kiinteän toimipaikan tulot verotetaan

yrittäjät.fi

Suomessa. Yritys on näissä tapauksissa myös arvonlisäverovelvollinen Suomessa harjoitetusta liiketoiminnasta. Yrityksen kiinteä toimipaikka voi myös muodostua johtajien ja omistajien kotipaikan mukaan. Kiinnostus Viroa kohtaan on kasvanut viime aikoina. – Lähes päivittäin joku kysyy, että onko mahdollista muuttaa Viroon ja harjoittaa liiketoimintaa siellä, kertoo Mikko Akselin. Keskustelua kiihdyttävät Akselinin mukaan huhut ja virheelliset tiedot. – Jollain saattaa olla Viroon perustettu

Q&A

Kiikarissa jo ensimmäinen työntekijä Miksi perustit oman yrityksen? Työskentelin kuusi vuotta nopeasti kasvavassa organisaatiossa, ja keräämäni osaaminen ja verkosto houkuttelivat yrittäjäksi. Taustani myynnistä loi hyvän pohjan. Suurimpana askeleena oli tutun ja mukavan työyhteisön jättäminen. Millaista tukea ja rahoitusta sait yrityksesi perustamiseen? Sain normaalia starttirahaa. Investointitarpeet olivat pienet, koska myyn omaa osaamistani ja työvälineiksi riittävät tietokone ja kännykkä. Tukea toimitiloihin sain alueen yrittäjien ja Technopoliksen StartupMill-hankkeen kautta. Miten ensi metrit ovat sujuneet? Hyvin valmisteltuna alku on sujunut ongelmitta, kiitos monipuolisen tukiverkostoni. Teen yhteistyötä myös aiemman työnantajani Visman kanssa, ja tämän avulla olen välttänyt niin sanotun Kuolemanlaakson, ja voin keskittyä yrityksen suunnitelmalliseen kehittämiseen. Mitkä ovat vahvuuksiasi yrittäjänä? Tärkeimpänä laaja kokemus asiantuntijayrityksistä ja moderneista tietojärjestelmistä. Olen toiminut pilvipalveluiden parissa koko urani ja nähnyt tuhansien pk-yritysten toimintaa. Kun suonissa vir-

taa myyjän veri, pysyy oma myyntiputki kunnossa. Millaisia tavoitteita sinulla on yrityksesi suhteen? Ensinnäkin kehittää itseäni ja kasvattaa oma osaamistani. Olisi myös hienoa kasvattaa yritystä ja tarjota töitä myös muille. Pienelle yrittäjälle työntekijän palkkaaminen on kuitenkin suuri askel, jonka mahdollisuuksia ja riskejä pitää arvioida tarkkaan.

Pilvipalveluja yrityksille Askele Oy on projektiliiketoiminnan konsultaatioyritys. Toimitusjohtaja Matti Tiilikainen perusti yrityksen vuoden 2014 lokakuussa. Lisätietoa osoitteessa: www.askele.fi

Millaisia riskit ovat? Kustannukset työntekijän palkkaamisesta ovat korkeat ja ehdot työnantajalle ei-niin-joustavat. Tilauskannan mahdollinen vaihtelu muodostaa riskin vakituisen työntekijän kouluttamiseen ja pitämiseen. Olisi mukava, jos yrityksellä olisi mahdollisuus tarjota töitä tarpeiden mukaan, joustavasti. Mitä vinkkejä antaisit muille uusille yrittäjille? Kannattaa olla rohkea ja haastaa itseään ja tavoitteitaan. Tietoa yrittäjyydestä saa hyvin, niin netistä kuin alueen yrittäjäjärjestöiltäkin. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Matti Tiilikaisen suonissa virtaa myyjän veri.

yritys, jota ei ole tarkastettu, ja hän kertoo muille, että se toimii kuin junan vessa, Akselin toteaa. Verottaja pystyy Akselinin mukaan tarkastamaan oleskelua jälkikäteen muun muassa luottokorttitietojen ja matkalippujen avulla. – Tyhmä verosuunnittelu voi johtaa kohtalokkaisiin lopputuloksiin. Jälkiseuraukset voivat olla jopa kuusinumeroisia lukuja tai ylikin, Akselin sanoo. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

johannes wiehn

Katso uudet yritykset tiistaisin, AAA-yritykset torstaisin.

to asuu. Voiko järjestely toimia? Hiltunen neuvoo.


Yrittäjäsanomat

Kaupan alalla eniten lopettaneita yrityksiä Toimialat  Vuoden 2014

Varusteleka Ruotsiin Vienti  Suomalainen

vähittäiskauppa on joutunut verkkokaupan takia suuriin vaikeuksiin. Tätä mieltä on armeijatavaraa verkossa myyvä Varusteleka. – Suomessa on onnistuttu mokaamaan EU ja netti todella pahasti. Muista maista myydään kohta Suomeen kaikki muut paitsi elintarvikkeet, yrittäjä Valtteri Lindholm sanoo. Kehitystä kiihdyttää se, että vuokrat ja arvonlisäverokannat ovat monissa muissa EUmaissa matalampia. Lisäksi Lindholmin mukaan Suomesta pakettien lähettäminen on erittäin kallista. Postikulut Eurooppaan lähetettäessä nousevat kymmeniin euroihin. – Meidän keskitilaus on 60 euroa. Ovatko asiakkaat valmiita maksamaan päälle vielä 20 euron postikulut? Varusteleka avaa tänä vuonna verkkokaupan Ruotsiin. Lindholmin mukaan Ruotsinvalloituksen mahdollistaa nyt se, että pakettien hinnat on painettu Varustelekan yhteistyökumppanin kanssa alas kokeiluluontoisesti. – Teimme kuljetusfirmoille ehdotuksen, että me panostamme markkinointiin kunnolla ja kuljetusten hinnat ovat alhaisempia, Lindholm sanoo.

Maksuperusteinen arvonlisävero etenee Verot Maksuperusteiseen arvonlisäveroon siirtymistä koskeva laki saattaa ehtiä nykyisen eduskunnan käsiteltäväksi. Lainasäädäntöneuvos Tommi Parkkolan mukaan lausuntoja on saatu keskeisiltä toimijoilta. Lausunnoissa on pääosin kannatettu siirtymistä maksuperusteiseen arvonlisäveroon. Valtiovarainministeri Antti Rinne tulee esittelemään asian hallitukselle, joka päättää edetäänkö asiassa vielä tällä hallituskaudella. Suomen Yrittäjät kannattaa siirtymistä maksuperusteiseen arvonlisäveroon. Muutos toisi joustoa pienimpien yritysten maksuliikenteeseen.  – Yhä useammat pienet yritykset kärsivät venyneistä laskunmaksuajoista. Yritykset saattavatkin joutua tilanteeseen, jossa arvonlisäveron maksupäivä on jo mennyt, vaikka asiakas ei ole vielä edes maksanut laskua, josta arvonlisävero pitäisi tilittää, selvittää Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Satu Grekin suunnitellun muutoksen taustoja.

toisella neljänneksellä lopetti lähes 30 prosenttia enemmän yrityksiä kuin samaan aikaan vuonna 2013, kertoo Tilastokeskus. Toimintansa lopetti noin 7 000 yritystä, kun edellisvuonna lopettaneita oli 5 450. Lopettaneiden yritysten osuus koko yrityskannasta oli noin 2 prosenttia. Lähes joka viidennes lopetta-

neista yrityksistä toimi kaupan alalla, jossa lopetti 1 321 yritystä. Vajaat 16 prosenttia lopettaneista yrityksistä toimi ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialalla ja reilut 15 prosenttia toimi rakentamisen toimialalla. Lukumäärällisesti eniten yrityksiä lopetti Uudellamaalla, jossa lopetti vajaat 2 870 yritystä.

Varsinais-Suomessa lopetti noin 600 yritystä ja Pirkanmaalla noin 580 yritystä. Vuoteen 2013 verrattuna lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi eniten Uudellamaalla ja vähiten Kainuussa. Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä perustettiin yli 6 100 uutta yritystä. Aloittaneiden yritysten lukumäärä väheni noin

13 9 prosenttia verrattuna edellisen vuoden samaan aikaan. Eniten yrityksiä perustettiin Uudellamaalla, jossa rekisteröityi yli 2 300 uutta yritystä. Pirkanmaalla aloitti noin 580 yritystä ja Varsinais-Suomessa noin 550 yritystä. Vähiten yrityksiä perustettiin Ahvenanmaalla, Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla.


14

Yrittäjäsanomat

Pääkirjoitus

Keskustelu

facebook.com/yrittäjät

@yrittajat

yrittäjät.fi

pixhill

4 x s u o m e n y r i t tä j ät

2015 Velkajärjestely

Apu, joka ei maksa mitään

T

uhannet yrittäjät ovat ilmaisseet kärsivänsä venyneistä laskunmaksuajoista. Kärsimys on sitä kovempi, mitä pienempi yritys, sillä pienillä yrityksillä on harvoin puskureita yllättävien tilanteiden varalle. Suomen Yrittäjien pitkään ajama maksuperusteiseen arvonlisäveroon siirtyminen olisikin tehokas keino kärsimyksiä lievittämään. Myös valtiovarainministeriö on selvittänyt asiaa pk-yritysten osalta. Nykyisinhän kuvio menee niin, että arvonlisävero pitää tilittää siltä kuukaudelta, jolloin myynti on tapahtunut tai myynnistä on laskutettu. Näin siinäkin tapauksessa, vaikka asiakas ei olisi maksanut laskua. Uusi malli toisi joustoa pienten yritysten tilanteeseen. Mikä hienointa, muutos ei maksaisi mitään. Val-

tio antaisi ikään kuin korotonta maksuaikaa verolle. Suomen Yrittäjien veroasiantuntija pitää todennäköisenä, että muutos toteutettaisiin symmetrisellä mallilla, jossa maksuperusteisuus ulottuu sekä myyntien että ostojen arvonlisäverojen tilityksiin. Näin pienyritykset voisivat entistä joustavammin perustaa niin kirjanpitonsa kuin arvonlisäverotuksensa tiliotteisiinsa. Muutos koskisi alle 500 000 euroa liikevaihtoa tekeviä yrityksiä eli lähes 190 000 yritystä. Maksuperusteinen arvonlisävero ei ole herättänyt vastustusta oikein millään rintamalla. Aikataulu on vaalien alla kireä, mutta nykyisellä hallituksella on nyt pelin paikka. Alv-muutos on hyvä jatko hallituksen viime viikkoiseen esitykseen yritysten välisten maksuaikojen lyhentämisestä.

kolumni

Yrittäjän puolesta

Jyrki Mäkynen, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja jyrki.makynen@ yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät on yrittäjien järjestö. Tämä lause toistuu usein järjestön viesteissä ja tulee toistumaan jatkossakin. Järjestön ydin on juuri tuossa. Mitä tämä tarkoittaa ja miten se näkyy? Kaikkien yrittäjien järjestössä työtä tekevien, niin luottamustoimissa kuin palkallisenakin, tavoitteena on oltava tehdä yrittäjänä olemisesta parempaa Suomessa. Käytännössä siis lisää mahdollisuuksia tehdä yritystoimintaa, poistaa sitä haittaavia esteitä, auttaa ongelmatilanteissa, mahdollistaa verkostojen rakentamista ja viime kädessä kannattavan yritystoiminnan tekemistä. Tätä kaikkea tehdään sillä joskus epämääräiseltä kuulostavalla edunvalvonnalla, arjen palveluilla ja lukuisilla yrittäjien kokoontumisilla. Tämä työ on siis samaan aikaan sekä ensiapua ja palokuntaa että tulevaisuuden infran rakentamista. Kaikkea tätä tarvitaan. Sen kertoo yli 50 000 neuvontapuhelua vuodessa, yli 30 000 yrittäjää syksyn yrittäjätilaisuuksissa, verottajan tulkintojen muuttaminen, kauppakeskusyrittäjän oikeus vapaapäivään, yrittäjän mahdollisuus velkajärjestelyyn sekä monet muut työmme tulokset. Eduskuntavaalivuosi on järjestön näytön paikka. Asiat pitää saada vaalien keskustelujen ja tulevan hallituksen ohjelman ytimeen. Tätä työtä tehdään nyt ja siihen tarvitaan jokaista yrittäjää. Kertomaan tuleville päättäjille, mitä muuttamalla kannamme entistäkin isomman vastuun Suomen tulevaisuudesta. Lain antama oikeus sopia asioista työpaikalla, alv:n huojennusalueen laajennus 50 000 euroon, viiden prosentin yrittäjävähennys, yritykseen jäävän tuloksen verotuksen myöhentäminen ja yrittämistä haittaavan turhan säätelyn poistaminen. Muun muassa nämä ovat yrittäjien listan kärjessä. Rohkeasti yrittäjän puolesta, valmiina uudistumaan ja uudistamaan sekä aina luotettavasti. Näin toimii yrittäjien järjestö. Aina.

Vuoden 2015 alusta alkaen myös yrittäjä on saanut mahdollisuuden velkajärjestelyyn. Lakiuutos on todella merkittävä. Se tehtiin Suomen Yrittäjien aloitteesta.

30 Maksuajat

Hallitus on antanut lakiesityksen, jonka mukaan yritysten väliset maksuajat lyhenevät. Jatkossa maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu.

319

Yrittäjien puolesta Näin monessa työryhmässä, hallituksessa, neuvostossa, kehittämisryhmässä ja ohjausryhmässä Suomen Yrittäjien työntekijät vaikuttavat yrittäjien puolesta.

140 Lausunnot

Näin monta lausuntoa Suomen Yrittäjien asiantuntijat kirjoittivat viime vuonna, jotta yrittäjien näkökulma kuullaan lainsäädännössä.


15

Yrittäjäsanomat

Vaalit lähestyvät, yrittäjiltä vinkit

W

piirros janne harju

Eduskuntavaaleihin on aikaa vajaat kaksi kuukautta. Yrittäjät toivovat uudelta hallitukselta ratkaisuja muun muassa työmarkkinoihin ja verotukseen.

Lue lisää: yrittäjät.fi

5

1

Jussi Järventaus, Suomen Yrittäjät

Juhani Hyry, Hyrles Oy ”Uudenmaan alue on Suomen merkittävin talousalue, samalla lähellä Euroopan suurta talousaluetta. Kilpailu alueella on tällä hetkellä hyvin globaalia, ja kustannuskriittistä. Varsinkin työvoimavaltaisilla aloilla henkilöstökustannukset ovat kriittinen tekijä yrityksen menestykselle. Palkkakustannusten nousua pitää voida hillitä, jopa pysäyttää muutaman vuoden ajaksi. Työmarkkinoiden joustavuutta täytyy ratkaisevasti helpottaa, jotta yrittäjä pystyisi mahdollisimman joustavasti reagoimaan kysynnän muutoksiin, sillä nykyisillä marginaaleilla jo pienikin hukkakäynti syö yrityksen tuloksen. Verotuksen rakenne on koko Suomessa yrityksille rasittava, arvonlisävero tilitetään jo noin 45 päivän kuluttua myynnistä, vaikka maksuehdot varsinkin viennissä ovat 90 päivää tai jopa yli, tämä aiheuttaa jo melkoisen käyttöpääomatarpeen. Työmarkkinoille pitääkin saada sellainen henki, että kaikki osapuolet vaikuttaisivat siihen, että saadaan joustavat työmarkkinat, joka on pitkällä tähtäimellä kaikkien etu. Hallituksella pitää olla keinoja siihen, että saavutettujen etujen lyhytnäköinen puolustaminen saadaan loppumaan, ja voidaan tehdä nopeita ja konkreettisia muutoksia. Veropolitiikkaa pitää kehittää siihen suuntaan, että järkevintä olisi yrittäjän jättää mahdollisimman paljon pääomaa yrityksen kehittämiseen.”

2

Tommi Matikainen, Ita Nordic Oy

3

Mikko Akselin, TietoAkselin Oy

3

4 1

5

Tavoitteet

Suomen Yrittäjät julkisti tammikuussa tavoiteohjelmansa, jonka tavoitteena on saada Suomi yrittäjävetoiseen kasvuun.

4

”Yksi isoimmista ongelmista on kaupan aukioloaikojen rajoittaminen ja jatkuvat poikkeuslupahakemukset ovat turhaa byrokratiaa suurimmassa määrin. Hallitukselle viesti: kauppojen aukioloajat pitää vapauttaa. On aivan käsittätöntä, että tiettyjä toimialoja rajoitetaan harjoittamasta liiketoimintaa.”

”Oman työni puolesta keskustelu verotuksen ongelmista on tietysti jatkuvaa, mutta viime aikoina pisimmät keskustelut ovat kuitenkin koskeneet työn tuottavuutta ja työstä poissaoloja. Hallituksen tulee paneutua voimallisesti työn tuottavuuden parantamiseen ja myös työntekijän omaan vastuuseen. Ensimmäisen sairauslomapäivän karenssin säätäminen olisi askel oikeaan suuntaan. Malli voidaan hakea Ruotsista, jossa työntekijöillä on omavastuu ensimmäisestä sairauspäivästä. Lisäksi sairausajan palkka on 80 prosenttia normaalipalkasta, mikä on kohtuullista, koska työntekemisen matka- ja muut menot jäävät pois. Olen kuullut sanottavan, että lomat on pidetty, mutta lakisääteisiä sairauslomapäiviä tältä vuodelta on vielä neljä jäljellä. Pöyristyin, ensimmäinen ajatukseni oli, että onneksi kyseinen henkilö ei ole töissä kenelläkään yrittäjällä, vaan julkissektorilla. Seuraavaksi näin punaista, minähän itse asiassa olen maksamassa verojen kautta tätä puliveivaamista. Ongelma on suuri, työt yrityksessä pitää saada hoidettua ajallaan.”

2

”Suomi on vaikeassa tilanteessa. Suomi tarvitsee kipeästi kasvua hyvinvoinnin turvaamiseksi. Talouskasvu tehdään työllä. Työ on suomalaisen yhteiskunnan suurin yhteinen nimittäjä. Hyvinvointimme turvaaminen vaatii, että tulevat päättäjät uskaltavat kyseenalaistaa perinteiset ajatusmallit ja rakenteet.”

5

Hanna Munter, Harjula-Catering Oy ”Varsinais-Suomen maakunnan alueella toimivien yritysten ongelmat liittyvät varmasti suurilta osin Suomen taloudelliseen murrokseen ja yleisiin yrittäjyyden toimintaympäristöön vaikuttaviin tekijöihin, kuten esimerkiksi korkeaan verotukseen ja liialliseen byrokratiaan. Nämä ongelmat ovat kansallisia. Keskeisiä aiheita, jotka selkeästi yrittäjien mielestä vaikuttavat oman maakunnan menestymiseen ja kilpailukykyyn, ovat infra-asiat. Lentoyhteydet, tunnin juna, VT8 sekä yleisesti tiestön huono kunto maakunnassa ja koko maassa. Selkeä viesti yrittäjiltä tuleville päättäjille on se, että on kyettävä uudistamaan ja remontoitava rakenteita. Päättäjiltä toivotaan myös päätöksentekokykyä ja vastuunkantoa. Politiikan on oltava ennustettavaa ja vakaata vaikeinakin aikoina. Yrityksen kokoluokasta riippumatta voin maakuntani yritysten puolesta todeta, että verotuksen olisi noustava tärkeimmäksi vaaliteemaksi. Yrittäjät tahtovat tietää miten puolueet ja eri ehdokkaat Suomen verotusta ja taloutta tulisivat hoitamaan. Niin sanotun Viron veromallin soveltaminen Suomeen ja yrittäjävähennys olisivat veroremontin etulinjassa. Suomi elää yrittäjyydestä, maakunnat hengittävät pksektorin kautta ja kuntien sekä yritysten välinen suhde on ehkä kaikista merkittävin. Hyvinvoiva kunta tarvitsee yritysten luomia työpaikkoja, verotuloja, toimeliaisuutta ja elinvoimaa. Kuten tiedetään, uuden hallituksen on kyettävä toimimaan ja uudistamaan.”

Lauri Mikkonen, Oulun Neon Oy ”Pohjois-Pohjanmaalla on huomattu järjestelmien joustamattomuus. Joustamattomuus liittyy etenkin ict-rakennemuutokseen. Aina kun jotain yritettiin työmarkkinapuolella, se kaatui johonkin säädökseen. Uuden hallituksen pitää ottaa työmarkkinat tomerasti omakseen. Työmarkkinajärjestöt eivät halua muutoksia tehdä. Joustoja ei ole syntynyt.”


16

Yrittäjäsanomat

Blogit 29.1.2015

y r i t tä j ä n y timessä

kuukauden blogi

Julkista kyytiä

H

yvin toimeentuleva tuttava suuntasi taannoin Hartwall Areenalle rokin mäiskettä kuuntelemaan. Kun kaveriporukalla oli tankattu kisajuomia riittävästi, tuli ajankohtaiseksi miettiä, miten siirrytään kohdealueelle mahdollisimman vähin vaurioin. Sen sijaan, että olisi tilattu yksi Helsingin tuhannesta taksista, joukon valveentunein huomasi ehdottaa julkista vaihtoehtoa. Kyseeseen ei tullut kuitenkaan rahvaanomainen raideliikenne vaan lähes ovelta ovelle liikennöivä Kutsuplus. Helsingin kaupungin julkisuuteen toimittamien laskelmien mukaan tätäkin matkaa tuettiin noin 40 eurolla. Kuten kaikkia muitakin kyseisen julkisen palvelun matkoja. Palvelusta vastaavan henkilön mukaan on tavoitteena nelinkertaistaa kuljetuskalusto nopealla tahdilla.

Helppoahan se kaluston hankkiminen on, kun ei tarvitse välittää suurista tappioista, jotka iloinen veronmaksaja kuittaa joka tapauksessa nöyrästi. Sairaankuljetus hoidettiin vielä muutama vuosi sitten pääsääntöisesti yrittäjien voimin. Yksityiset ambulanssiyrittäjät joukkoineen päivystivät 24/7, pienemmilläkin

Helppoahan se kaluston hankkiminen on, kun ei tarvitse välittää suurista tappioista, jotka iloinen veronmaksaja kuittaa joka tapauksessa nöyrästi.

paikkakunnilla. Sitten tehtiin palvelu-uudistus, jolla pyrittiin parantamaan palvelua ja ensihoidon laatua. Lopputulokseksi saatiin kuitenkin se, että terveydenhoidon järjestäjät, kuten kunnat ja sairaanhoitopiirit, päätyivät tilaamaan palvelunsa omilta yksiköiltään turhia kilpailuttamatta tai kustannuksia miettimättä. Tilaaja, tuottaja ja maksaja ovat jatkossa sama toimija. Luonnollisesti valtaosa yksityisistä toimijoista päätyi lopettamaan toimintansa joko vapaaehtoisesti tai väkivaltaisemman konkurssin kautta. Sairaankuljetuksen kustannukset nousivat välittömästi viidelläkymmenellä prosentilla 200 miljoonasta eurosta 300 miljoonaan euroon. Pienemmillä paikkakunnilla ei kannata enää saada sairauskohtausta tai joutua onnettomuuden uhriksi. Kylän tai kunnan oman yrittäjän lopetettua

lähisairaankuljetusta ei kustannussyistä kannata pitää paikan päällä päivystämässä. Kyyti tulee heti, kun se pääkallopaikalta saadaan matkaan. Luulisi tämän piristävän ainakin SPR:n ensiapukurssien kysyntää. Pienemmillä paikkakunnilla on parempi opetella pitämään avuntarvitsijaa elossa siihen saakka, kunnes julkinen toimija suvaitsee hiihtää maakuntakeskuksesta paikalle. En olisi turhan huolestunut siitä, että julkisten palvelujen yksityistäminen olisi käynnissä Suomessa. Asia on pikemminkin päinvastoin. Olemme piilososialisoimassa aiemmin hyvin ja tehokkaasti tuotettuja yksityisiä palveluja. Kun itseltään tilaa ja itsensä arvioi, priimaa pukkaa.

lue uusimmat blogit joka maanantai ja torstai

Kim Väisänen Kirjoittaja on tiedonhävitykseen erikoistuneen Blanccon toimitusjohtaja.

yrittajat.fi

AMMATTILAISTEN TYÖKALUT Juuri oikeanlaisen auton löytäminen Nissanin hyötyajoneuvomallistosta on helppoa. Jokainen niistä kun on suunniteltu niin, että bisneksesi pyörät pyörii, eikä mukavuudesta tarvitse tinkiä.

NISSAN NAVARA

NISSAN NV200

NISSAN NV400

Ominaisuudet mm. • Neliveto alennusvaihteella • 2 tai 5 -paikkaiset vaihtoehdot • 144–231 hv • Vetokyky 3 000 kg

Luokassaan suuri tavaratila – 4,2 m3 • 90 hv • Peruutuskamera • NissanConnect -navigaattori

Ominaisuudet mm. • Ilmastointi • CD/Radio, Bluetooth • Tavaratila 8–17 m3 • Kantavuus n. 1 300 kg • Toimintasäde tankillisella jopa 1 300 km

Alk.

33 864 €

(Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Autoveroton hinta 26 127,78 €, autovero 7 136,22 €.)

Alk.

23 000 €

(Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Autoveroton hinta 17 848,85 €, autovero 4 551,15 €.)

Alk.

Jaakko Hyytiäinen Jaakko on startup-yritys peruutusaika.fi:n toimitusjohtaja. Katleena Kortesuo @katleena Katleena on viestinnän ammattilainen, kouluttaja, tietokirjailija ja kasvuyrittäjä. Susanna Rantanen @Rantanen Susanna Susanna on rekrytointeihin erikoistuneiden Heebon ja Eminen perustaja sekä Boardman2020-verkoston hallituksen puheenjohtaja. Harri Tahkola Harri on tilitoimisto Talenomin omistaja ja toimitusjohtaja.

NISSAN HYÖTYAJONEUVOT

WORKING STAR EDITION

Antti Hyrkäs @anttiherkko Antti on viestintäkonsultti ja tutkija, joka tekee väitöskirjaa yrittäjyydestä.

31 207 €

(Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Autoveroton hinta 25 978 €, autovero 4 628,38 €.)

Kaikissa Nissan Working Star Edition -malleissa on vakiona: ESP, kuljettajan ja matkustajan airbagit, ilmastointi, keskuslukitus, sähkötoimiset ikkunat ja sivupeilit sekä Bluetooth-yhteydellä varustettu radio/CD. Tutustu todellisten työn sankareiden menopeleihin osoitteessa nissan.fi NV200-malliston EU-yhdistetty kulutus 4,9–7,3 l/100 km, CO2 -päästöt 128–169 g/km. NV400-malliston EU-yhdistetty kulutus 6,8–8,6 l/100 km, CO2 -päästöt 177–226 g/km. Navara-malliston EU-yhdistetty kulutus 8,2–9,5 l/100 km, CO2 -päästöt 215–250 g/km.

Lisää blogeja ja bloggareita löytyy osoitteesta www.yrittajat.fi


17 Digitaalinen Kauppalehti on nyt uudistunut.

OSUVAMPI. NOPEAMPI. ENEMMÄN. Kaikki uutiset on teemoitettu Asiasanoin. Valitse kiinnostavimmat: silmäile tai syvenny aiheeseen.

KL Nyt. Uusimmat uutiset ja pörssikatsaukset aamusta iltaan.

Koko Kauppalehti on nyt yhdessä osoitteessa kauppalehti.fi. Mukana päivän lehden ja Option sisällöt.

Saat digitaalisen Kauppalehden kaikki uutiset ja rajattoman lukuoikeuden ensimmäiseksi kuukaudeksi 1 eurolla. Tilaa kauppalehti.fi/one


18

Yrittäjäsanomat

Arki

kysely

Näin pääset kaupan hyllylle

Pk-yrityksen tie kauppaan Kannattaa haistella markkinoita, pitää huolta toimitusvarmuudesta ja esitellä omia vahvuuksia. 5 yrittäjää kertoo, kuinka he saivat tuotteensa myyntiin isoihin kauppaketjuihin ja mitä siitä seurasi.

Suurten päivittäistavarakauppojen hyllylle voi päästä myös pienillä tuotantomäärillä, jos aloittaa paikallisista kaupoista. Yrittäjän kannattaa etsiä puutteita kauppojen tuotevalikoimasta ja iskeä niihin. kirjoittaja Josi Tikkanen kuvat Jouni Harala

R

uokakaupat etsivät edelleen pk-yrityksiä tavarantoimittajaksi, vaikka kaupan kilpailu kiristyy. Tässä tilanteessa pkyrittäjä kaipaa selkeää karttaa, kuinka saada oma tuotteensa kaupan hyllylle. Kaikkein olennaisinta on, että yrittäjällä on tuote, joka liikkuu. Lisäksi yrittäjän on ymmärrettävä kaupan tarpeet esimerkiksi logistiikan, tuoteturvallisuuden ja pakkauskokojen suhteen. – Kauppa ei mielellään lähde opettamaan, koska tavarantoimittajia riittää, sanoo Elintarviketeollisuusliiton johtaja Heli Tammivuori.

Etsi oma polku Kauppojen tehostunut tiedonhallinta lisää vaikeuksia päästä hyllyyn, mutta samaan aikaan kuluttajien kiinnostus lähiruokaan on kasvanut. Keskon ostojohtaja Jyrki Karlsson ja S-ketjun valikoimajohtaja Ilkka Alarotu kehottavat yritystä aloittamaan rohkeasti paikallisesta kaupasta. Molemmilla ketjuilla on paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset valikoimat. Näin yritys voi päästä mukaan kauppaan pienillä tuotantomäärilläkin. Lidlissä sen sijaan ostot tehdään pääasiassa koko maahan. Yrittäjän on siis pystyttävä täyttämään kerralla yli 140 kaupan kysyntä. – Hyllyyn pääseminen on helpompaa kuin moni voisi kuvitella. Pienimmillään voi olla yhteydessä lähimpään myymälään ja sopia esimiehen kanssa, että alkaa toimittamaan tuotteita myymälään, Alarotu sanoo. Osoitus tuotteen kiinnostavuudesta paikallisesti auttaa yritystä kasvamaan isompiin hankintarenkaisiin. – Meillä on useita esimerkkejä siitä, että paikallinen toimittaja aloittaa yksittäisestä kaupasta, pääsee siitä alueelliseen jakeluun ja lopulta valtakunnalliseksi, sanoo Keskon Karlsson. Omien tuotteiden lisäksi pk-yrittäjä voi päästä kaupan hyllylle kaupan omien tuotemerkkien valmistajana. Näiden tuotteiden valmistukseen saattaa liittyä suurempi riski, sillä kauppa kilpailuttaa valmistajat tasaisin väliajoin.

Mainosrahasta oltava vastiketta Yrittäjäsanomien haastattelemat sisäänostajat sanovat, että Suomessa ei ole enää suuressa mittakaavassa olemassa hyllyrahoja, joita pienen tuottajan on maksettava kauppaketjulle päästäkseen hyllyyn.

“Me voimme kertoa, kuka on viljellyt kussakin pussissa olevien sipsien perunat.”

– Jos on kiinnostava tuote, kaupalla on oma intressi ottaa tuote hyllyyn. Kauppa ei menesty hyllyrahoilla vaan niillä rahoilla, joita asiakas tuo kauppaan, sanoo Päivittäistavarakauppa ry:n johtaja Ilkka Nieminen. Keskolla paikalliseen levitykseen otettavia tuotteita saatetaan mainostaa alueellisesti, jolloin yrittäjän odotetaan osallistuvan myös kustannuksiin. – Yritys voi maksaa markkinointirahaa, mutta sen pitää olla vastikkeellista, Tammivuori sanoo. Pienet yrittäjät pelkäävät usein, että tuotteen saaminen hyllylle johtaa siihen, että yrityksen on myös ostettava tuote takaisin jos menekki ei ole riittävä. – Leipomopuolella se on yleinen käytäntö, että tuotteet otetaan takaisin. Se voi olla myös kilpailukeino yritykselle, että lupaa ottaa tuotteet takaisin, jos ne eivät myy, Tammivuori sanoo.

Sopimusvalmistaja rakensi oman brändiin Real Snacksin tuotteita myydään nyt noin 1000 kaupassa. Yritys alkoi rakentaa omaa brändiään vuonna 2005. Tätä ennen Real Snacks oli tehnyt vain private label -merkkejä. Edelleen yli puolet yrityksen liikevaihdosta tulee kauppojen merkkien valmistuksesta. – Emme voi kilpailla suurten kanssa esimerkiksi televisio- ja printtinäkyvyydessä. Täytyy varmistaa, että kaikissa kanavissa on pääviesti kirkkaana. Kuluttajat arvostavat kotimaisuutta, sanoo toimitusjohtaja Mikko Paso.

Löydä uusi rahka Kaupan neuvotteluvoima on suurin tuotteissa, joita on tarjolla paljon. Hyllyyn pääsee ja siellä pysyy paremmin tuotteella, joka erottuu. – Kannattaa yrittää löytää tuote, joka muuttaa markkinaa. Hyvä esimerkki on rahkatuotteet, jotka tulivat vasta muutama vuosi sitten laajasti markkinoille. Olisiko sitä joku uskonut muutama vuosi sitten miten myyty tuote se nyt on, Keskon Karlsson kysyy. Markkinoilta löytyvien puutteiden etsimistä vaikeuttaa Suomessa se, että suomalaisten ruokakauppojen myydyimmistä tuotteista ei ole olemassa kattavaa tietoa. – Kukaan ei tiedä kokonaisuutta, että paljonko esimerkiksi makeisia myydään vuodessa tai missä siellä makeiskategoriassa on puutteita. Kauppa tietää, mitä itse myy, mutta ei tiedä, mitä muut myyvät, Tammivuori sanoo. Tämän takia yrittäjän kannattaa pyrkiä rakentamaan hyvät suhteet kauppiaisiin, jotta voi löytää uusia hittejä. Viime vuosina kauppojen valikoimaa ovat muokanneet terveyteen ja kuntoiluun liittyvät ruuat. Karppaaminen leikkasi leivän myyntiä. Nyt kuluttajia kiinnostaa paljon proteiinia sisältävät tuotteet. Tammivuori uskoo, että tuohon markkinaan kannattaa edelleen kehitellä tuotteita. – Kuluttajatutkijat ovat sanoneet, että proteiinibuumi tulee kestämään kauemmin. Sen takia rahkan ja proteiinin ympärille voi tulla uusia tuotteita.

PÄ I V I T TÄ I S TAVA RA K A U PA N M a r k k i n a o s u u d e t 2 0 1 3

K-ryhmä 34,0 % Lidl Suomi Ky 8,1 %

Kokonaismyynti

Suomen Lähikauppa Oy 7,0 %

16 550 milj. euroa

Stockmann 1,3 % Tokmanni-konserni 1,3 % M-ketju 0,7 % Minimani 0,6 % Muut yksityiset 1,3 %

S-ryhmä 45,7 %


19

Yrittäjäsanomat

KaksinumeroiSta kasvua Marja-alan yritys Kiantama Oy loikkasi kuluttajapuolelle vuonna 2005, kun se lanseerasi Biokia-tuotesarjan. Biokia-tuotteet ovat erilaisia marjoista tehtyjä tuotteita, kuten suklaamarjoja ja marjajauheita. Tavoitteeksi otettiin kauppaan pääsy. Nyt Biokia-tuotteiden myynti on satoja tuhansia pusseja vuodessa. Myyntimäärät ovat kasvaneet kaksinumeroisin luvuin. – Jos haluaa volyymia, on oltava mukana kaupassa, toimitusjohtaja Vernu Vasunta sanoo. kommentti

Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi

Etsi oma kolosi

yli 200 20 kaupasta 200:aan

+500% Yli 500 prosentin kasvu Saimaan Juomatehdas on hyötynyt Suomessa meneillään olevasta olutbuumista. Vuoden 2010 tuotanto 130 000 litraa on kasvanut viime vuoden 800 000 litraan. Tien kaupan hyllyille avasi yhteistyö jakeluyhtiö HartwaTraden kanssa. – Täytyy tehdä tuotteita, jotka menevät kaupaksi ja täytyy olla kyky valmistaa ja toimittaa tuotteet, jotka panimolta tilataan, varatoimitusjohtaja Jussi Laukkanen sanoo.

Asiakaskontakteilla kauppaan Savuhovi perustettiin vasta vuonna 2010, mutta yrityksen leikkeleitä myy aktiivisesti nyt noin 300 kauppaa. Toimitusjohtaja Pasi Lainton mukaan hyllyille pääsemisessä auttoi hyvä ymmärrys alasta, ketjuista ja asiakaskontaktit. – Savuhovin perusti joukko kokeneita liha-alan ammattilaisia. Heillä oli hyvä tuntemus alasta sekä miten tehdä laadukkaita tuotteita.

Vuonna 2014 Peltolan Blue -sinihomejuusto teki läpimurron. – Vuoden alussa meillä oli tuotteita myynnissä 20 kaupassa. Vuoden lopussa määrä oli noussut yli 200:aan, kertoo toimitusjohtaja Matti Kärkkäinen. Tie ei ollut lyhyt, sillä yritys on tehnyt sinihomejuustoa vuodesta 2007 saakka. Aiemmin juustoa on myyty ravintoloissa.

Kaupan hyllylle voi päästä montaa polkua. Kokosimme tähän juttuun mukaan joukon yrityksiä, jotka ovat onnistuneet vakuuttamaan suurten ketjujen sisäänostajia. Näistä tarinoista voi tiivistää muutaman erilaisen strategian, joiden avulla voi etsiä tuotteelleen laajemman levityksen. Saimaan Juomatehtaalla oli vuosikymmenien kokemus pienpanimotoiminnasta. Se auttoi yritystä hahmottamaan maailmalla meneillään olevan pienpanimobuumin. Tämän oivalluksen siivittämänä se sai oluensa kauppaan ja kasvatti tuotantokapasiteettiaan. Kiantama julkisti kuluttajamyyntiin suunnatun Biokiabrändin vuonna 2005. Ajoitus oli hyvä, sillä 2000-luvulla kuluttajien kiinnostus terveelliseen ja luonnonmukaisiin tuotteisiin on vain kasvanut. Peltolan juustola rakensi tarinansa pitkään kokemukseen ravintoloista. Se antoi uskottavuutta, kun yritys lähestyi ruokakauppoja sinihomejuuston saamisesta hyllyyn. Real Snacks aloitti vuonna 2001 kauppojen omien tuotemerkkien sopimusvalmistajana. Sopimusvalmistuksessa kilpaillaan paljolti hinnoilla, joten yritys lanseerasi oman brändin vuonna 2005. Edelleen sopimusvalmistus tuo yli puolet liikevaihdosta, mutta oma brändi tuo jatkuvuutta ja turvaakin valmistajalle.

Näitä kaupat etsivät

gallup

Ilkka Nieminen Johtaja, Päivittäistavarakauppa ry.

Heli Tammivuori Johtaja, Elintarviketeollisuusliitto

Päivi Töyli Projektipäällikkö, Aitoja makuja -hanke

Pienellä elintarviketuottajalla on täydet mahdollisuudet toimia kaupan kanssa, jos valitsee oikean kokoluokan. Täytyy itse arvioida, mihin luokkaan haluaa lähteä. Myös pienessä koossa voi toimia kannattavasti. Tärkeää on pitää lupauksensa, eli myös pienen tavarantoimittajan toimitusvarmuuden on oltava hyvä.

Pitkällä aikavälillä hyllylle pääseminen on vaikeutunut, koska tarjonnan määrä on kasvanut. Toimijoiden määrä, tuonti ja kauppojen omat private label -merkit ovat lisääntyneet. Samaan aikaan kauppa on keskittynyt. Lisäksi kauppojen hyllylle ottamisen prosessi on monimutkaistunut itjärjestelmien myötä.

Lähiruuan kysyntä on kasvanut vuodesta 2010. Kauppa haluaa vastata kuluttajien kysyntään. Kaupoissa näkee, että nyt nostetaan esille, että tämä on oman maakunnan tuote. Tuotteiden on tietenkin oltava sellaisia, että ne sopivat kauppojen valikoimiin. Tuottajan täytyy mennä rohkeasti kauppaan esittelemään tuotettaan.

Hyvä tuote Pk-yrityksen tuotteilla on yleensä menestyksen mahdollisuudet, kun ne tuottavat kaupan asiakkaalle lisäarvoa, jota suurten tavaran toimittajien tuotteet eivät tarjoa. On hyvä, jos tuotetta on jo myyty kuluttajille aiemmin. Logistiikan ratkaisut Yritysten kannattaa pohtia keskinäistä yhteistyötään näihin jakelumalleihin liittyen. Mikroyrityksen omasta jakelun järjestämisestä voi olla hyötyä, jos samalla huolehditaan tavaran esillepanosta. Sähköinen tiedonsiirto Tavarantoimittajilla, jotka käyttävät kaupan toimintatapoihin sopivia sähköisiä välineitä, on kilpailuetua. Omavalvonta Kylmäketjun hallinnassa on tunnettava sekä tuotteiden vaatimukset, että kuljetuksissa käytettävän kaluston toimintaperiaatteet. Olosuhteet vaikuttavat ratkaisevasti tuotteiden säilyvyyteen ja laatuun.

Lähde: PTY


aleksi poutanen

20

Yrittäjäsanomat

Ark

Yrittäjä ja tietokirjailija Kaisa Hernbergin mukaan myyntitilanteessa on laitettava itsensä likoon. Huoli pois, hyväksi myyjäksi voi opetella, vaikka myyntitilanteet kauhistuttaisivatkin.

Myyjän ei tarvitse olla tuputtava urpo Ihmisillä on sitkeä mielikuva, että myyminen on jotenkin inhottavaa. Yrittäjä ja tietokirjailija Kaisa Hernberg kertoo, miten myytti rikotaan. MYYNTI  Miksi myyminen koetaan usein vaikeaksi? Vaikeus liittyy siihen, minkälaisia mielikuvia ihmisillä on myymisestä. ”Myyminen” assosioituu herkästi puhelinmyyjään, joka soittaa kesken päivällisen ja tuputtaa ”ilmaista” lehtitilausta, joka itse asiassa maksaakin 50 euroa. Myymiseen siis liittyy mielikuva urposta tyrkyttäjästä, ja kukapa haluaisi olla urpo tyrkyttäjä. Tällähän on varsin vähän tekemistä sen kanssa, mitä myyminen oikeasti on, mutta mielikuva on sitkeä. Mikä myymisessä sitten on kaikkein vaikeinta? Ainakin asiantuntijatyössä tuosta edellä mainitusta mielikuvasta irti pääseminen, mutta myös itsensä likoon laittaminen. Asiantuntijatyössä voi helposti piiloutua faktojen ja asiantuntijaroolin taakse, kun taas myyntitilanteessa on pystyttävä kohtaamaan toinen

osapuoli jollakin tapaa henkilökohtaisella tasolla. Jos kauppoja ei tule, epäonnistumisen myös herkästi kokee hyvin henkilökohtaisesti. Minkälainen on hyvä myyjä? Hyvän myymisen elementtejä ovat vuorovaikutus, asiantuntemus, rakentava viestintä, auttaminen, yhteisen edun etsiminen, tavoitteellisuus ja proaktiivisuus. Näistä se lähtee. Eräs kirjaani varten haastattelemani henkilö totesi osuvasti: ”Ratkaisevaa on asiakkaan fiilis kaupankäynnin jälkeen. Jos asiakas ja myyjä ovat molemmat tyytyväisiä, on paikalla ollut aito myyjä.” Ovatko jotkut synnynnäisiä myyjiä? Myyminen ei ole ominaisuus vaan taito, jota voi kehittää, samaan tapaan kuin vaikka päässälasku tai pianonsoitto. Harjoittelun ja kokemuksen kautta kehittyy.

yrittäjä antaa vinkin

1

Uusi sarja alkaa Yrittäjäsanomat haastaa joka numeroon yrittäjän antamaan vinkkejä muille yrittäjille. Sarjan aloittaa Kaisa Hernberg, joka antaa ideoita myyntityöhön.

2

Haaste Vinkit antanut yrittäjä haastaa seuraavan yrittäjän antamaan vinkin samasta teemasta.

Miten myyntitaitojaan voi kehittää? Parhaiten myymisessä kehittyy, kun myy paljon. Itse opin myymään seuraamalla esimiestäni. Hän otti minut mukaansa kaikkiin asiakastapaamisiin, ja sitä kautta opin valtavasti myyntitilanteiden dynamiikasta ja vuorovaikutuksesta. Vähitellen otin tapaamisissa aktiivisempaa roolia ja lopulta kävin kauppaa ihan itsenäisesti. Tätä mestari-kisälli-mallia suosittelen lämpimästi.

la asiakas kertomaan itsestään ja tilanteestaan.

Anna täsmävinkki: Miten myyntitilannetta voi helpottaa? Tee kotiläksyt kunnolla ja kuuntele asiakasta. Kun on ennalta tutustunut asiakasorganisaatioon, pystyy tekemään fiksumpia kysymyksiä ja arvioimaan kuulemaansa paremmin. Myyntitilanteessa myyjän ei kuulu olla pääroolissa, vaan asiakkaan tarpeiden tulisi olla huomion kohteena. Kannattaa siis johdatel-

Voiko vaikkapa sampoota myydä samoin periaattein kuin asiantuntijapalveluita? Jos ostaa hintavamman erikoissampoon kampaamosta, kampaaja on todennäköisesti tehnyt myyntityötä – selvittänyt asiakkaan hiuslaadun ja perustellut tuotteen sopivuuden asiakkaalle. Silloinkin on kuitenkin kyse hinnaltaan edullisesta kertakulutushyödykkeestä, jonka ostamiseen ei liity erityisiä riskejä. Asiantuntijapalvelujen kohdalla on yleensä kyse hinnaltaan paljon suuremmista ja merkitykseltään strategisista palveluista, joiden tarkkaa sisältöä ja lopputulosta ei etukäteen edes pysty tietämään. Ostopäätöksellä on asiakkaan kannalta vakavammat seuraukset kuin sampoon ostolla, asiakas tarvitsee päätöksentekoon paljon enemmän tukea.

3

4

Jatkuu verkossa Haasteen saaneen yrittäjän vinkki julkaistaan Yrittäjäsanomien verkossa. Vinkkaaja haastaa jälleen uuden vinkkaajan.

Teema vaihtuu Vinkkejä annetaan samasta teemasta kuukauden ajan viikoittain verkossa. Tämän jälkeen teema vaihtuu.

Startupien sparraaja Kaisa Hernberg on työskennellyt b2b-yritysten myynnin ja markkinoinnin parissa 1990luvulta lähtien. Hänen yrityksensä Afabla Oy on erikoistunut b2b-kasvuyritysten ja startupien liiketoiminnan kehittämiseen. Hernberg on kirjoittanut myös kirjan Asiantuntija epämukavuusalueella – Kirja sinulle, joka inhoat myymistä.

Voiko asiantuntijayrittäjä ulkoistaa myyntiään jollekin? Asiantuntijapalvelujen myyminen on aina konsultoivaa, ja olennaista on, että asiakkaan ja myyjän välille syntyy luottamus. Myyntiprosessin aikana palveluntarjoajalle kertyy paljon olennaista tietoa asiakkaasta ja tämän tarpeista, ja nämä tiedot vaikuttavat myytävään kokonaisuuteen ja toimitettavaan palveluun. Prosessin ulkoistaminen ei välttämättä olisi yrittäjän etu, koska vuorovaikutus jäisi uupumaan. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi @LottaTammelin

5

Vinkit kootaan lehteen Samasta teemasta annetut vinkit kootaan lehteen kerran kuukaudessa. Samalla aloitetaan haaste uudesta teemasta.


21

Yrittäjäsanomat

pixmac

Rakentamispalvelujen ajankohtaispäivä Perjantai 13.2. klo 9.15–15.30 Tiedekeskus Heureka, Tikkurila, Vantaa

Viisi yrittäjien yleistä mokaa kirjanpidossa Taloushallinto  Unohditko palauttaa verolipun vai puuttuiko kirjanpidostasi taas kuitteja? Taloushallintoliiton kirjanpidon asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Leena Rekola-Nieminen listasi viisi yleisintä mokaa, joihin yrittäjät saattavat syyllistyä kirjanpitoasioissa. 1. Yrittäjä palauttaa kirjanpitomateriaalit puutteellisena Materiaaleista puuttuu kuitteja tai kuiteista puuttuu selvityksiä: Missä on oltu, kenen kanssa on syöty tai mihin joku laite tai kone liittyy? Näistä puutteista kirjanpitäjät joutuvat soittelemaan perään, mikä aiheuttaa sen, että aikaa kuluu ja kirjanpidon hinta nousee. 2. Yrittäjä tekee isoja hankintoja kysymättä kirjanpitäjältä neuvoa Ostetaan jotakin, mikä ei olekaan alv-vähennyskelpoinen tai kuvitellaan, että jokin iso kone voidaan vähentää kerralla. 3. Yrittäjä ei ole ollenkaan kiinnostunut omista paperiasioistaan Paperiasioitaan ei saa pitää erillisenä asiana yrittämisestä. Kirjanpito on kuvaus siitä,

8.50

Ilmoittautuminen alkaa, aamukahvi

9.15

Veronumero ja julkinen veronumerorekisteri Rakentamispalveluiden tiedonantovelvoitteet • kenen vastuulla on antaa urakka- ja työntekijätiedot? • milloin tiedot annetaan? • tietosisällön käsittely • menettely, jos tietoja ei anneta • tietojen toimittamisen tapa • tietojen korjaaminen • kotitalouksien ilmoitusvelvollisuus • käytännön kokemuksia

mitä yrityksessä oikeasti tapahtuu. Mututuntuma tai pankkitilin saldo ei kerro koko totuutta. Asiakas, jota ei kiinnosta oma kirjanpitonsa yhtään, on vaarallinen, sillä hän ulkoistaa yrittämisensä tilitoimistolle.

Julkinen verovelkarekisteri

4. Yrittäjä ripustautuu kirjanpitäjäänsä liiaksi Ei ole kirjanpitäjän tehtävä päättää, kuinka paljon jollekin henkilölle maksetaan esimerkiksi palkkaa. Tai tekeekö yrittäjä jonkun kaupan vai ei. Kirjanpitäjä neuvoo, muttei tee päätöksiä.

Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän erityispiirteet Ylitarkastaja Pirkko Vuorio, Verohallinto

11.45 Lounas 12.30 Yhteisen rakennustyömaan käsite Henkilöluettelon pitäminen Tunnistekortin käyttö Rakennusalan tarkastaja Jari Nykänen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

5. Yrittäjä ei ota huomioon, että monet asiat vaikuttavat kirjanpitoon Monet asiat vaikuttavat kirjanpitoon: hallituksen kokouksen pöytäkirjat, kauppakirjat, vuokrasopimukset ja osakeluettelot. Vaikka nämä eivät ole kuukausittaista maksumateriaalia, tarvitaan ne silti, että kirjaukset menevät oikein. Esimerkiksi verolippu täytyy aina toimittaa kirjanpitäjälle, että nähdään, että edellisen vuoden verotus on mennyt oikein ja kaikki on kunnossa.

13.40 Alv-tietoisku • metalliromun ja -jätteen myynnin käännetty verovelvollisuus 2015 • alv-direktiivin kiinteistöön kohdistuvien palveluiden määritelmä 2017 (koskee kv-tilanteita) Veroasiantuntija Satu Grekin, Suomen Yrittäjät

14.00 Kahvi 14.30 Tilaajavastuulaki Varatoimitusjohtaja Mika Huhtamäki, Suomen Tilaajavastuu Oy

Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi @LottaTammelin

15.30 Seminaari päättyy

pixhill

!

k u u k a u d e n k a u p pa Yrityspörssi kokoaa yhteen myynnissä olevat yritykset. www.yritysporssi.fi

Ilmoittautuminen viimeistään 3.2. www.yrittajat.fi/rakentamispalvelut

Jäsenhinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 269 € (+ alv) Normaalihinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 419 € (+ alv) Aamukahvi, lounas ja iltapäiväkahvi sisältyvät hintaan.

Kouluttajat

Hampurilaisketju myytiin - brändi katoaa Frankis Group Oyj on myynyt 55 Burger, Cola & Fries -ravintolaketjun liiketoiminnan Jokes Family Oy:lle. Kaupan myötä siirtyy Jokes Familylle noin 35 kappaletta 55 Burger, Cola & Fries -ravintoloita. Ne on tarkoitus muuttaa Rolls-ravintoloiksi huhtikuun alkuun mennessä. 55 Burger, Cola & Fries on lähinnä huoltoasemilla toiminut ketju. Vuonna 2011 perustettu ketju aloitti ensin Teboilhuoltoasemilla. – Kaupan jälkeen Rolls-ketjulla on liikepaikkoja 115 ja nousemme hampurilaisliiketoiminnassa aivan uudelle tasolle,

Ylitarkastaja Pirkko Vuori, Verohallinto Rakennusalan tarkastaja Jari Nykänen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Veroasiantuntija Satu Grekin, Suomen Yrittäjät Varatoimitusjohtaja Mika Huhtamäki, Suomen Tilaajavastuu Oy sanoo Jokes Family Oy:n toimitusjohtaja Arto Virtakari. Rolls-ketju nousee kaupan myötä ravintolamäärällä mitattuna Suomen suurimpien pikaruokaketjujen joukkoon. Frankis Group -yhtiöihin kuuluvat Helsinki Foodstock Oy ja Kotipizza Oyj. Frankis Groupin pääomistaja on Sentica Partners Oy, joka on pääomaisijoittaja. Sentica osti Kotipizzan ja 55 Burger, Cola & Friesin Rabbe Grönblomilta. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka

Tiedustelut: helena.leiviska@yrittajat.fi, 040 551 9667

Tervetuloa mukaan!

Seminaarit toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy


22

Yrittäjäsanomat

Arki

kati laukkanen

Kolmeks Oy on jakanut kiinteistönsä 15 osaan, joissa valvotaan ja säädetään lämpötilaa ja ilmanvaihtoa erikseen. Markku Hännikäisen mukaan ostetun lämpöenergian määrä on laskenut 17 prosenttia vuodessa.

kalenteri

Työlait tutuksi 5.2.2015 11:30 - 16:00 Suomen Yrittäjät, Helsinki Koulutuksen teemoina on mm. työsopimuksen tekeminen, muuttaminen ja päättäminen. Sopii myös yrityksille, jotka vasta suunnittelevat palkkaavansa ulkopuolista työvoimaa. Kouluttajana muun muassa Suomen Yrittäjien Janne Makkula. Mindfulness 6.2. klo 10:00 Omalla koneellasi (webinaari) Koulutuksen tavoitteena on muun muassa saada työkaluja keskittymiskykyyn, läsnäoloon ja stressinhallintaan.

5

vinkkiä

Nuorten Yrittäjien Businesstreffit 2015 7.2.2015 12:00 Powerpark, Alahärmä Verkostoitumistapahtuman pääpuhujana on yrittäjä Tuukka Temonen.

energian säästöön

Energiakulut kuriin

Ilmanvaihto Huolehdi, ettei sitä ole liikaa, eikä liian vähän.

Tuhlailun kuriin pistävä pk-yritys voi säästää vuodessa jopa useita tuhansia euroja. Säästöt syntyvät yksinkertaisilla tempuilla. ENERGIA Yritys tuhlaa energiaa erityisesti ilmanvaihtoon ja liian korkeisiin lämpötiloihin. Energia-asiansa kuntoon laittava yritys voi säästää energiamenoissa jopa useita tuhansia euroja vuodessa, arvioi energiakonsultoinnin johtaja Juhani Vättö Skapat Energia Oy:stä. Vätön mukaan pienikin pk-yritys saattaa maksaa noin 30 000 – 40 000 euroa lämpö-, sähkö- ja vesimaksuja vuosittain. Kuluista voi säästää melko helposti noin kymmenen prosenttia.  – Tonneista on kyse. Ajat ovat tiukat, on tärkeää säästää eikä antaa harakoille, Vättö sanoo. Yritykset tuhlaavat energiaa Vätön mukaan erityisesti ilmanvaihtoon, joka kuluttaa sekä sähköä että lämpöä. Moni yritys myös pitää liiketilansa lämpötiloja

liian korkealla. – Jokainen aste, joka saadaan pudotettua, vähentää vuosittaisia lämmityskuluja noin viidellä prosentilla, Vättö sanoo. Teollisuushalleissa lämpötila voi olla esimerkiksi 15–18 astetta, kun taas toimistotiloissa noin 22 astetta on sopiva. – Niin, etteivät sormet kylmene tietokonetta näpytellessä. Istumatyössä pitää olla enemmän lämpöä kuin teollisuushallissa, jossa myös koneet ehkä lämmittävät.

Siivoaminen säästää energiaa Energiaa voi säästää myös säännöllisellä siivoamisella. Vätön mukaan erityisesti teollisuushallien valaisimia kannattaa pitää puhtaina. – Kun valoa ei tule tarpeeksi, silloin lamppuja joutuu polttamaan,

vaikkei tarvitsisi. Joillain voi olla valot yötä päivää päällä, mutta silti on hämärää, Vättö kertoo. Myös ikkunoiden pesu kannattaa, jotta luonnonvalo pääsee sisään ja vähentää valaisimien käyttöä. Vätön mukaan monet yrittäjät ovat viisastuneet, ja ymmärtävät nykyisin energiankulutuksen taloudellisen merkityksen. Jos energia-asioiden ratkomiseen ei ole yrityksessä riittävästi aikaa eikä osaamista, voi asiantuntemusta ostaa ulkopuolelta. – Tämä koskee sekä ostettavan energian hintaa, että kulutetun energian määrää, Vättö sanoo.

Lämpötilat Toimistotiloissa sopiva lämpötila voi olla 22 astetta, teollisuushallissa 15–18 astetta. Valaisimet Hanki energiaa säästävät valaisimet. Huolehdi valaisimien ja ikkunoiden puhtaanapidosta.

Yrittäjän Iltakoulu Porissa 10.2. klo 17.45 Porin Yliopistokeskus, Pori Tilaisuuden pääpuhujana on sarjayrittäjä Mika Mäkeläinen, joka tunnetaan Taivas ja helvetti -kirjasarjan isänä.

Vedenkäyttö Pidä huolta, ettei hanoista tai wc-istuimista vuoda vettä turhaan.

Pistä yrityksesi lihoiksi! 3.3. klo 15:00 Teurastamo, Helsinki Mielenkiintoisia yrittäjätarinoita ja kokemuksia yrityskaupoista.

Automaatio Päivitä aikansa elänyt vanha laite uuteen.

Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola

Suomen Yrittäjien

KunnalliSjohdon Seminaari Kuopio 5.–6.5.2015 Ainutlaatuinen kuntavaikuttajien, yrittäjien ja elinkeinopolitiikan toimijoiden kohtaamispaikka. Kuopion Musiikkikeskuksessa järjestettävän seminaarin teemana on muutos. Tervetuloa mukaan! Juha Kostiainen

Minna Helle

Juhana Vartiainen

Tutustu monipuoliseen ohjelmaan ja ilmoittaudu www.kunnallisjohto.fi

www.kunnallisjohto.fi Yhteistyössä:

PRIIMA-YHTIÖT TEOLLISUUDEN RAKENTAJAT PRIIMAHOIVA 30OY


Yrittäjäsanomat

Arki29.1.2015

23

Löydä tärkeät luvut verkosta

Kuinka luon someilmiön?

Alennuslaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/alennuslaskuri/

Palkkalaskuri

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/palkkalaskuri/

Sosiaalisen median yrittäjä Minna Valtarin kolme vinkkiä.

1 Erotu muista Pitää poiketa kaavasta ja keksiä jokin uusi kulma.

2 Oma persoona Valjasta oma persoona tekemään yritystä tunnetuksi. Sitä eivät suuret yritykset voi tehdä

3 Herätä tunteita Yrityksen kannattaa keksiä jokin tunteisiin vetoava seikka.

”EI MINUSTA AINAKAAN PUUTARHURIA TULE.” Kasvoin kilpaa tulppaanien ja pelargonien kanssa, kasvihuoneen pöytien alla. Viisitoistavuotiaana tehtiin kaverin kanssa kesäduunia ja nähtiin, että vesiletkut sopivat paremmin sotimiseen kuin kukkien kasteluun. Pihatöitähän siitä seurasi. Olin varma, että puutarhuria minusta ei tule. No, hyvin tässä kävi, ja tavallaan olin ihan oikeassa. Sam, logistiikkasuunnittelija, markkinointijohtaja, talouspäällikkö, kauppias, eli yrittäjä. Puutarhuri neljännessä polvessa.

Pidetään unelmat elossa. Lue lisää www.elo.fi.

Olemme Elo, Suomen suurin yrittäjien työeläkevakuuttaja. Tuemme yritysten ja yrittäjien kasvua kattavalla valikoimalla työeläkevakuuttamisen palveluita ja rakennamme työhyvinvointia yhdessä asiakkaidemme kanssa. Liity hyvinvoivien asiakkaidemme joukkoon. Elon vakuutukset saat myös kumppaneidemme Fennian, LähiTapiolan ja Turvan kautta. Katso lisää www.elo.fi.

Verotuksen määräpäivät

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/ arkisto/mobiili/maarapaivat/


24

Yrittäjäsanomat

Henkilö

Mies, joka antoi kasvot Viron veromallille Yrittäjä Esa Halttunen haluaa teollistaa Suomen uudelleen. Siihen tarvitaan järeitä keinoja. Sellainen olisi Kiteen veromalli. teksti Josi Tikkanen kuvat Mikko Makkonen

U

lkona on pimeää, eikä ohut lumikerros anna valoa pohjoiskarjalaiseen maastoon. Vaikka päivä liukuu jo kohti keskikohtaansa, harmaus ei hellitä. Se sopii siihen mitä yrittäjä Esa Halttusella on sanottavanaan. – Kiteen työttömyysprosentti on 17,3, veroprosentti on 22,5 ja sitä pitäisi korottaa toista prosenttiyksikköä, Halttunen sanoo. – Olemme pimeä piste Suomen kartalla. Piste on Halttusen syntymäpaikka, josta ponnistaa maailmalle hänen yrityksensä Veekmas. Tiehöyliä valmistava Veekmas oli viime vuonna puhtaasti vientiyritys, sillä kaikki sen tiehöylät myytiin maailmalle. Veekmas on Kiteen harvoja valopilkkuja. Yritys on pystynyt tekemään hyvää tulosta ja on kaupungin toiseksi suurin yhteisöverojen maksaja. Ykkönen on Tuomas Holopaisen Nightwish-yhtyeen taustayritys. Näitä kahta yritystä yhdistää menestyksen lisäksi se, että ne toimivat verkostomaisesti eivätkä siten itse työllistä paljon. Veekmasilla on yhteensä toistakymmentä työntekijää, mutta Suomessakin yli 40 alihankkijaa. Veekmasin ympäriltä on kuitenkin käynyt kato: suurimmat osat tulevat nykyään ulkomailta, sillä suomalaiset alihankkijat ovat kalliitta ja hitaita. Halttusen sanoin suomalaiset pk-yritykset ovat tukossa, koska niiden on pidettävä kulut pieninä ja varastot ohuina. Näin ei voi jatkua, Halttunen sanoo. – Emme pärjää ilman omaa teollista tuotantoa. Halttusella ja kumppaneilla on tähän kova lääke. He haluavat tehdä Kiteestä koealueen suurelle verokokeilulle. He haluavat, että Kiteellä otetaan käyttöön Viron veromalli.

Sama vero kaikille Viron verotus on ainutlaatuinen, sillä vasta reilut 20 vuotta itsenäisenä ollut maa on pystynyt rakentamaan veromallin, joka on yksinkertainen ja puolestapuhujien mielestä tehokas. Mallin perusta on se, että on vain yksi veroprosentti, joka tällä hetkellä on 21. Suomessa yritys maksaa joka vuosi tuloksestaan yhteisö-

veroa. Yhteisövero on Suomessa laskettu nyt historiallisen alas 20 prosenttiin. Seuraavan kerran tulosta verotetaan, kun yritys maksaa osinkoa omistajilleen. Listaamaton yritys saa huojennettua osinkoa, kunhan osinko ei ylitä kahdeksaa prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta eikä 150 000 euroa vuodessa. Virossa yritys ei maksa veroa tuloksestaan. Veroja maksetaan vasta, kun rahaa siirtyy pois yrityksestä omistajille. Viron veromallista on keskusteltu Suomessa vuosia. Viime aikoina keskustelu on kiinnittynyt erityisesti yrityksiin. Aina keskusteluun on liittynyt ajatus veropohjan murenemisesta, veronkierrosta ja hyvinvointivaltion romahtamisesta, jos malliin siirrytään. – Tätä menoa se hyvinvointivaltio purkautuu itse, Halttunen sanoo. Viron veromallin kovimpia kriitikkoja Suomessa on Aalto-yliopiston professori Heikki Niskakangas, jonka mukaan veromalli leikkaisi valtion verotuloja ainakin 500 miljoonaa vuodessa. Summa olisi vasta alkua, sillä Viron malli johtaisi Niskakankaan mukaan aggressiiviseen verosuunnitteluun. Halttusen mukaan kyse ei ole tulonsiirrosta yhteiskunnalta yrittäjille. Hänen visiossaan veromallin luoma kilpailukyky synnyttää Suomeen lisää teollisuutta, joka luo tuotannollisia mahdollisuuksia ja tervettä kilpailua maan sisälle. Kilpailu pitää huolen siitä, että raha virtaa eri puolille yhteiskuntaa. – Olen sen verran isänmaallinen, että haluan, että veroja kerätään riittävästi. Yhteisövero voi olla suurikin, mutta kyse on siitä, missä kohtaa vero maksetaan. Halttunen uskoo, että malli kasvattaa työllisyyttä ja näin verotuloja. – Yritys maksaa heti palkkaa työntekijöille, joiden palkoista maksetaan verot. Nyt se on mennyt siihen, että kaikki ostetaan ulkomailta. Mekin olemme joutuneet siihen, että isot osat tulevat Puolasta ja Espanjasta, koska niitä ei saa enää Suomesta tai ei kannata ottaa. Ei saa moottoria, ei saa vaihdelaatikoita ja niin edelleen. Tämä kaikki voitaisiin tehdä Suomessa, mutta siihen on edellytyksenä, että siirrymme Viron veromalliin.

Olen sen verran isänmaallinen, että haluan, että veroja kerätään riittävästi. Yhteisövero voi olla suurikin, mutta kyse on siitä, missä kohtaa vero maksetaan.

Esa Halttunen Ikä: 67 Koulutus: Ammattikoulu Ura: Omien sanojen mukaan ura on vasta alussa. Toiminyt yrittäjänä 1970-luvulta saakka. Työskennellyt muun muassa automyyjänä ja asentajana konepajalla. Perusti Veekmasin vuonna 1982. Perhe: Vaimo ja kolme lasta


Yrittäjäsanomat

Henkilö

25 mikko makkonen

Esa Halttusen Veekmas tekee tiehöyliä. Yksi tiehöylä painaa jopa 20 tonnia.


26

Yrittäjäsanomat

Henkilö

mikko makkonen

 Me työnnämme apulantaa järjestelmään emmekä suostu uskomaan, että pohja on pihalla. Se on korjattava, jotta sieltä kasvaisi itsenäisesti uutta. Myös Halttunen myöntää, että Viron veromalli on hankala viestiä. Se nähdään usein tasaveron, heikon sosiaaliturvan ja tuloerojen kasvun mallina. – Meidän pitäisi nimetä se uudelleen. Pitäisi puhua Suomen uudesta veromallista, Halttunen sanoo. Ehkä aluksi voisimme puhua Kiteen veromallista.

Lisää työpaikkoja Kiteelle Kitee on reilun 10 000 asukkaan kaupunki itärajan tuntumassa. Suomen tavoin sen talous tarvitsisi piristysruisketta. Tilastot kertovat, että vuosina 2001– 2013 työpaikat ovat vähentyneet Kiteellä yhteensä 573:lla. Työttömyysprosentti on näin noussut 17,3:een. Alueella ei ole jääty surkuttelemaan tilannetta, vaan Keski-Karjalan kehitysyhtiö on tehnyt töitä uusien yrityksien saamiseksi alueelle tyhjiksi jääneisiin halleihin. Vuosina 2013 – 2014 se on kontaktoinut yhteensä 431 yritystä. Yhtään sijoittumispäätöstä ei ole tehty. Hallit ovat tyhjillään. Halttunen, Kiteen kaupunki ja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö ovat tehneet aiheesta ehdotuksen, jossa Kiteen alueesta tehtäisiin kokeilualue Viron veromallille. Ehdotuksessa Kiteellä olevat yritykset vähentäisivät ostovarastonsa eivätkä maksaisi yhteisöveroa niistä vaan veroa maksettaisiin vasta, kun yrityksestä otettaisiin osinkoja. Mallia ehdotetaan otettavaksi käyttöön vuosiksi 2016 – 2025.

1.

Kotimainen kilpailukykyiseksi

Kotimaassa pitää saada tuotannollinen toiminta kilpailukykyiseksi.

Nyt ehdotus näyttäisi olevan vastatuulessa. Eduskunnan verojaosto ei ottanut asiaa käsiteltäväksi tiukkaan aikatauluun vedoten. Suomen hallitus on halunnut innostaa yrityksiä investoimaan poisto-oikeuden tuplaamisella. Normaalisti yritys voi vähentää poistona tuloksesta 25 prosenttia. Vuoden 2008 jälkeisinä vaikeina aikoina käytössä on ollut useana vuotena tuplapoistot, jonka takia poistoja voi tehdä 50 prosenttia. Uutta liiketoimintaa yritetään rakentaa esimerkiksi Tekesin tukien, Finpron kansainvälistymispalveluiden ja Teollisuussijoituksen investointien kautta. – Me työnnämme apulantaa järjestelmään emmekä suostu uskomaan, että pohja on pihalla. Se on korjattava, jotta sieltä kasvaisi itsenäisesti uutta.

Työvoimakustannukset eivät ole ongelma Halttusen auto kiitää kohti pohjoista kutostietä pitkin Kiteellä. Auto kulkee pois Puhokselta, joka ennen oli teollisuuden keskittymä Kiteellä. Nyt alueella on noin 30 000 neliötä tyhjiä toimitiloja yrityksille. – Meitä on nyt yli viisi miljoonaa Suomessa. Sodan jälkeen meitä oli kolme miljoonaa ja sel-

Esa Halttusen mielestä Suomen talous tarvitsee ison remontin, jotta se saadaan taas kasvuun.

2.

Työllisyys nousuun

Tuotannollisen toiminnan virkistyminen lisäisi työpaikkoja.

visimme sotakorvauksesta ja rakensimme maan, Halttunen sanoo. – Tämäkin tie rakennettiin vuonna 1957. Nyt meillä ei ole varaa ylläpitää sitä. Saavumme Veekmasin pihaan, jossa yritys on sijainnut vuodesta 1974 saakka. Suomessa usein nostetaan tikun nokkaan kustannukset, kun puhutaan heikentyneestä kilpailukyvystä. Työvoimakustannukset ovat kasvaneet, mutta se ei ole Halttusen mielestä isoin ongelma. Työntekijöiden ostovoimaa tarvitaan. Ongelma ovat sivukulut. – Sivukuluja voi olla 2/3 osaa palkasta. Ruotsissa ne ovat kymmeniä prosentteja matalammat, Halttunen sanoo. Markkinoista olemme yhtä kaukana aina. Niitä kilometrejä ei millään uudistuksella voida leikata. Veekmasiltakin matkaa on aina 500 kilometriä asiakkaiden luokse. Silti Halttunen on pitänyt Veekmasin toiminnan keskipisteenä Kiteen. – Koti on täällä ja tänne on kasvanut, Halttunen sanoo tiehöylän vieressä. Tiehöylä painaa vähintään 20 tonnia. – Ja onhan se niinkin, että jos tänne on asiakkaan saanut, asiakas saattaa ostaakin jotain. Tänne ei tule renkaanpotkijoita.

3.

Maan talous kuntoon

Halttunen uskoo, että Viron veromallin avulla valtion talous saataisiin tasapainoon.

Veekmas Oy Tiehöyliä tekevä Veekmas on Suomen itäisimpiä vientiyrityksiä. Kiteellä itärajan tuntumassa yritys teki koko liikevaihtonsa vuonna 2013 viennillä. – Vienti vaihtelee paljon, mutta olemme sen varassa. Kotimaasta ei tilauksia tule. Vientikohteena ovat lähinnä muut Pohjoismaat, mutta höyliä on mennyt myös esimerkiksi Venäjälle, Irlantiin ja Etelä-Afrikkaan. Viime vuonna Halttunen myi yhteensä yhdeksän höylää. Edellisenä vuotena myynti oli 17 höylää. – Tämä vuosi menee aika lailla samalla tavalla kuin edellinen. Vuodesta 2016 odotamme parempaa, Halttunen sanoo.


Yrittäjäsanomat

Kirjat 29.1.2015

3 x k i r j at

h yö t y s o v e l l u k s e t Yrittäjäsanomat esittelee sovellukset, jotka auttavat yrittäjää arjessa. ANDROID iOS

Päätöksenteko: Uskalla tehdä toisin Ari&Mona Riabacke Talentum Ihminen tekee arviolta 2 50010 000 päätöstä päivässä. Yrittäjällä luku on olettavasti keskimääräistä suurempi. Siksi on hyvä välillä kiinnittää huomiota siihen, miten päätöksiä tekee. Riabacket lähestyvät päätöksentekoa pyramidina, joka koostuu ihmisestä, laumaeläinkäyttäytymisestä, asiayhteydestä, informaatiosta ja tekniikasta.

Pillillä vai pasuunalla? Viestinnän käsikirja yrittäjille Katleena Kortesuo, LiisaMaria Patjas, Leea Seppälä Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Vain silloin ei tapahdu viestintää, kun yrittäjä on ilman tietoverkkoa yksin pimeässä kopissa. Näin kuvaa viestinnän tärkeyttä vastailmestyneen Pillillä vai pasuunalla? Viestinnän käsikirja yrittäjille -oppaan yksi kirjoittaja Katleena Kortesuo. Kirjaan onkin koottu kaikki mahdollinen, mitä yrittäjän pitää viestinnässään ottaa huomioon. Neuvoja opuksesta löytyy someen, nettisivuihin, liiketilan sisustukseen, haastattelutilanteisiin ja jopa mediakriiseihin.

Verkkokaupan rautaisannos Jaakko Hallavo Talentum Rautaisannos verkkokaupasta on julkaistu jo 2013, mutta kirja on silti ajankohtainen. Kirja jakautuu neljään osaan, joissa on selkeästi kerrottu verkkokaupan eri vaiheista. Ensimmäisessä osassa paneudutaan verkkokaupan merkitykseen, strategiaan ja hyötyihin. Toisessa osassa näytetään verkkokauppaan etenemisen portaat, kolmannessa taas kirjoitetaan organisaatiomalleista sekä teknologiasta ja neljännessä tarjotaan malleja verkkokaupan myynnin kasvattamiseksi.

27

Telegram Viestipalveluita puhelimeen on ladattavissa useita. Puhelimen kautta toimivat sovellukset ovat käteviä esimerkiksi pienen työporukan keskinäisviestintään. Tunnetuin on Facebookin ostama WhatsApp. Useat suosivat Telegrammia, koska sitä voi käyttää puhelimen lisäksi pöytäkoneella. Toistaiseksi tätä ominaisuutta ei ole WhatsAppissa. Telegram Telegramia käyttää päivittäin yli 20 miljoonaa käyttäjää.

ANDROID iOS

Currency Valuuttojen muutoksista on tullut jälleen iso osa vientiä tai tuontia tekevien yrityksien arjesta. Euro on heikentenyt Yhdysvaltojen dollaria vastaan ja rupla on heikentynyt suhteessa kaikkeen. Siksi on hyvä olla käsillä ajantasaiset valuuttakurssit nopeita laskutoimituksia varten. Yksi kehuttu sovellus on Currency.


28

Yrittäjäsanomat

Minun viikkoni

liisa valonen

Minä Sari Helinistä tuli yrittäjä, koska hän oppi lapsena, ettei mikään ole mahdotonta.

Maanantai 12.01.

Keskiviikko 14.01.

Kahden lapsen, ulkomailla töitä tekevän miehen ja kasvavan yrityksen yhdistelmän kanssa kaikki sellainen liikunta, joka vie siirtymisineen paljon aikaa, on mahdotonta. Yritän siksi kävellä päivän aikana kaikki mahdolliset välimatkat, jotta edes yksi liikuntarutiini pysyisi. Tässä yrittäjän nastakengät ovat saapuneet kotiin kello kahdeksan laittamaan lapsia nukkumaan, työpäivä jatkui sen jälkeen puolille öin. Nastakengät siksi, että yrittäjällä ei ole varaa murtaa rannetta.

Huono Äiti on naisten suosikki, koska se esittelee siloittelematonta elämää. Huonon Äidin likilaskuiset laskiaispullat keräsivätkin nettisivuilla valtavan suosion. Laskiaispullien tekemiseen pätee perussääntö: jos inspiraatio iskee tänään, on toimittava tänään. Ei kannata odottaa laskiaista, koska silloin ei juuri saata yhtään huvittaa tehdä taikinaa. Lapseni kysyi: ”Haluatko sä oikeasti leipoa meidän kanssa, vai teetkö tämän vain työn vuoksi.” Vastasin: ”Lapsi hyvä, on suuri siunaus saada tehdä työtä, joka ei tunnu työltä kuin silloin, kun pitää kerätä kuitit kirjanpitäjälle.”

Äiti, joka on aina Facebookissa Sosiaalisen median yritys Huono äiti Oy:tä pyörittävän ja toimittajanakin tunnetun Sari Helinin viikkoon mahtui radio-ohjelman tekoa, nastakenkiä ja lättänöitä laskiaispullia.

Tiistai 13.01. Yle Radio1 tilaa yritykseltäni tiistaisin suoran radio-ohjelman. Radiojoukkueeseen kuuluvat tuottaja Jorma Honkanen, minä ja toimittaja Jussi Pylväs. Ohjelmassa keskusteltiin lasten pelaamisesta ja mitä jatkuva istuminen tekee kasvavalle ihmiselle. Kirjoitin aiheesta myös blogikirjoituksen Ylelle ja siitä tuli Ylen uutisten viikon luetuin juttu. Jotta saa otsikon leviämään somessa, pitää kärjistää. Kun kärjistää, saa myös vihamiehiä. Siihen pitää vain tottua, että herättää tunteita.

Äärimmäisyyttä ja seikkailua maailman pohjoisimmassa yrittäjyystapahtumassa! Ilmoittaudu nyt. www.gettogether.fi

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN YRITTÄJIEN TAPAHTUMA 24.–26.4.2015 LEVI

Yhteistyössä:


Yrittäjäsanomat

Minun viikkoni

Perjantai 16.01.

Torstai 15.01. Huonosta Äidistä on tehty kymmeniä juttuja eri medioihin. Onneksi pikkuveljeni Mikko Helin on kauneusalan yrittäjä. Tässä pistetään tukka kuntoon veljeni liikkeessä Kampaamo Pesulassa Töölössä. Meillä on Mikon kanssa YYA-sopimus, minä autan häntä somessa ja kirjoitushommissa, hän auttaa siskoa ulkonäköpaineissa. Mikon kanssa pohdimme juuri, miksi meistä molemmista tuli yrittäjiä. Keksimme vastaukseksi sen, että taisimme olla vapaan kasvatuksen lapsia - emme oppineet lapsina, että asiat olisivat mahdottomia.

Gastrobar Emo on yksi Huonon Äidin asiakkaista. Olen ollut somessa kohta viisi vuotta 24/7, joten sen niksejä voi opettaa muillekin: olen esimerkiksi haamukirjoittanut Facebooktilejä alkuun. Koska yritykseni on niin monessa suunnassa kiinni, rekrytointi on tullut ajankohtaiseksi ja huh, se onkin askarruttavaa. Kuvassa ei ole tuleva rekrytointini vaan Emon Vuoden tarjoilija Toni Yksjärvi, joka tietää kaiken viineistä. Täällä tipaton tammikuu joutui koetukselle, mutta sortumaa ei tullut.

Lauantai ja sunnuntai 17.–18.01. Viikonloppuna saapui tekstiviesti verkkosivujeni tekniikkanikkarilta Timo Viikarilta: Näinkö laitetaan? Kyllä. Viikonloppuna Huonoa Äitiä säädettiin på svenska. Huono Äiti tavoittaa viikossa parhaimmillaan 200 000 25–44-vuotiasta naista, mihin on tarvittu 12 tunnin työpäiviä ilman vapaata monta vuotta. Lapseni oli osallistunut koulussa keskusteluun vanhempien ammateista ja sanonut: ”Mun äiti ei tee mitään työtä. Se on aina Facebookissa.”

29

tuomio Kuluneen kuukauden nousut ja laskut

Alvi, häh? Keskusta, kokoomus, perussuomalaiset ja Sdp kisaavat, kuka keksikään yhdistää alvin ja yrittäjät. SAK taas kummastelee, miten alvin ja muut pikkuoravat liittyvät yrittäjiin. Kansa hylkii S-Ryhmä lupaa asiakkaille uusia kokemuksia ABC-asemilla. Jatkossa ylihintaisen, vakuumiin pakatun karjalanpiirakan saa myös lämmitettynä. Motivaatiokoulutus Demareiden Antti Rinne haluaa lähettää yrittäjät motivaatiokurssille Kiinaan menoa varten. Ennen vasemmisto halusi lähettää yrittäjät motivaatiokurssille sentään vähän lännemmäksi itään. Ylen tipaton Yle kannustaa tipattomuuteen kahden ohjelman voimin. Ehkä seuraavaksi Yle voisi kokeilla 100 päivää ilman verotuloja.

Yrittäjä, avaa yrityksellesi verkkokauppa nyt – saat 2 kuukautta ILMAISEKSI! * * Tarjous koskee uusia Suomen Yrittäjien jäsennumerolla avattuja MyCashflow-verkkokauppoja. Jäsennumero syötetään avauslomakkeen kampanjakoodi-kenttään. Voimassa rajoitetun ajan. Ilman jäsennumeroa avattuihin kauppoihin normaali 14 päivän kokeilujakso. Aidosti helppokäyttöinen verkkokauppaohjelma

Pulse247 Oy/MyCashflow | myynti@mycashflow.fi | 020 741 9171 | www.mycashflow.fi


30

Yrittäjäsanomat

Parhaat palvelut

TULOSTINTARVIKKEITA

LAATUJÄRJESTELMÄT

TILITOIMISTOT

Kaikki taloushallinnon palvelut Uudeltamaalta Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilinpäätökset, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto. Ota yhteyttä ja tule käymään sinulle sopivimpaan toimipisteeseemme! Raasepori 045-110 7674 Lohja 019-321 070

Vantaa 029-193 9999 Kerava 045-340 2370 Helsinki 09-6225 715 – www.paritilit.fi – paritilit@paritilit.fi –

Yli 20 vuotta tilitoimistopalvelua yritysten ja yrittäjien parhaaksi!

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

TALOUSHALLINTO

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

PARHAAT PALVELUT

ILMOITUSMYYNTI

KYSY TARJOUS! Tiedustelut:

KARI SALKO 0400 604 133 kari.salko@alma360.fi AJONEUVOPAIKANNUS

YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTA

ROUTE-TRACKER AJONEU VOPAIK ANNUS

Taloushallinnon ohjelmat

Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena.

• Hinta-laatuvertailun voittaja • Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu

Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan • • • •

Kuljetukset ja työt hallintaan Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia Automaattinen seuranta yttö ja tietojen tallennus 24/7 koekä

Laskutusohjelma

Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

Kirjanpito-ohjelma

Tilaa ,90 €/kk 9 3 kk 1

Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös TIETOSUUNTIET TA OSUUNTTI AETOS

Soita: puh. 040 966 2067

LASKUTUS

www.route-tracker.com

OSTORESKONTRA

Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

KIRJANPITO

PALK ANLASKENTA

Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen.

UU

TI

NTA ETOSUUNTA PALK ATKIRJANPITO OSTORESKON TRLA A

SKUTUS

TIETOSUUNTATIETOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOTTIETOSUUNTATIE TOSUUNTA OHJELMISTOOHT JELMISTOT

Palkanlaskentaohjelma

Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontraohjelma

Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com


Yrittäjäsanomat

31

Kevyttä

Yrityspörssi

MITEN NOLLAAn? aleksi poutanen

Ann-Mari Patshijewin yritys Competition&Sales CS Oy maahantuo ja myy kosmetiikkaa ammattilaiskäyttöön.

Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Majoitus, ravintola, elintarvike

Kauppa Hevostarvikkeiden maahantuonti/verkkokauppa (liiketoiminta). Varasto, rekisteröity tuotemerkki, kontaktit, as.rekisteri ym. Mahdollisuus mm. tukkukauppaan. Hinta sis. varaston/kalusteet jne. Hinta 20 t € / tarjous. 1481

Kiinteistöala Isännöintien kilpailuttamiseen erikoistunut yritys. Toimialue koko maa. Toiminta ei ole sidottu paikkakuntaan. Valmiit toimivat työkalut. Velaton. Kysy 045 850 4905/Markku. 2127 Kannattava toimitila- ja kiinteistöhuollon liiketoiminta pääkaupunkiseudulla. Vakiintunut asiakaskunta, henkilöstö ja hyvät referenssit. Nyt helposti alalle tai laajenna liiketoimintaa. 99 000 € + kalusto/tarjous. 2111 Vuokrataan valmiit toimitilat. Kymenlaaksossa liikenteen risteyskohdassa. Uudenveroinen toimistorakennus 300 m2, korjaamo 500 m2, laajat parkkitilat. Mahdollisuus myös osavuokraukseen heti tai sopimuksen mukaan. 2091

Vesi- ja viemäriala Varsinais-Suomen alueella toimiva alle 1 m€ vaihtava putkiliike. Yhtiö tarjoaa kattavasti LV-töitä, mukaan lukien putkisaneeraukset ja -remontit sekä linjasaneeraukset. Tässä on tilaisuus yrittäjäksi aikovalle tai kasvua hakevalle jo alla toimivalle yritykselle. 2200

Tampereen seudulla kauppakeskuksen yhteydessä toimiva kahvilakonditorian liiketoiminta. Sisältää myös salaatti- ja lounasruokapalvelun. Liikevaihto on noin 400 000 euroa. Vuokratut toimitilat. Erinomainen kohde aktiiviselle yrittäjälle. Hinta 120 000 euroa. Tiedustelut 050 4130881. 2205 Erinomaisella paikalla järven rannalla sijaitseva kiinteistö, jossa mahdollisuudet monenlaiseen käyttöön. Sijainti Puolangalla. Mahdollisuus matkailukäyttöön tai loma-asunnoksi. www.auhonlomaranta.fi, p. 040 557 3789. 2118

Muut toimialat AV-alan maahantuonti- ja urakointiyritys. Vakiintunut toiminta ja asiakaskunta. Erinomainen vaihtoehto alasta kiinnostuneelle yrittäjälle. 2195 Lukitus ja ovihuollon erikoisliike myytävänä Heinolassa. Yrityksen toimintaa kuuluu uudis- ja saneerausrakentamisen lukitustyöt pääsääntöisesti Päijät-Hämeen alueella. Myymme, asennamme ja tuomme maahan laadukkaita nosto-ovia. Liikkeellä on Abloy-valtuutus. 2064 Maksuvalvontaa hoitavan yrityksen liiketoiminta. 5 000 eri kuluttajasaatavaa järjestelmineen ym. Saatavista puolilla haettu velkomustuomio ja siirretty uo.perint. Bruttos. 1.2 milj. H. 309 000,- puh. 0400 663 323. 2207

Yrityspörssin ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fi

Voit vastata ilmoitukseen vastauslomakkeella, jonka löydät verkkopalvelusta ilmoitustunnuksen perusteella. Vastaukset välittyvät ilmoituksen jättäjälle, joka päättää mahdollisesta yhteydenotosta vastaajalle.

Rakentaminen Menestyvä puolueeton insinööritoimisto Pirkanmaalla. Kaikkien rakennusasioiden asiantuntija. Suoritamme pääsuunnittelijan, arkkitehdin, rakennusinsinöörin, valvojan ja vastaavien työnjohtajien tehtäviä. 2186

Yritysvälittäjät

Myytäviä kohteitamme: Alueella tunnettu ja pitkään toiminut monipuolinen (IATA) matkatoimisto................................40 000 Maatalousrautakauppa Etelä-Pohjanmaalla .....................500 000 Hotellikiinteistö irtaimistoineen Kainuussa .....................................490 000 Kannattava Hampurilaisgrilli Etelä-Suomessa ............................120 000 Ammatillinen perhekoti ...............170 000 Kiintokalustevalmistaja...............900 000 Lastensuojelulaitos ......................160 000 + kiinteistö Maa- ja metsätalouskoneiden huoltokorjaamo ja varaosaliike Satakunnassa...............................600 000 Puolustustarviketeollisuusyritys..............................................750 000 Painehuuhteluauto-yritys PK-seudulla .................................. 240 000 Tilauskonepaja..............................265 000

Ann-Mari Patshijew: Kiihdytysajoissa ketään ei kiinnosta ripsenpidennykset Hyvinvointi  Hurahdin kiihdytysajoihin yli 20 vuotta sitten. Päädyin lajin pariin aluksi katsojana, mutta pian ystävystyin niihin piireihin ja aloin kulkea mukana kilpailujen huoltojoukoissa. Oma autoni on niin sanottu Hemicuda eli siinä on Hemin moottori ja auto on Barracuda. Ajan katuautoluokassa, mikä tarkoittaa, että autollani voi ajaa myös ihan normaalissa liikenteessä. Ajankin Hemicudallani kaikki kesät. Myös kiihdytysajot ovat kesälaji ja talvisin keskitytään lähinnä virittämään autoja kesäkuntoon. Autojen nopeudet liikkuvat vajaan 200 kilometrin tuntinopeudesta jopa 500 kilometriin tunnissa, mutta lähinnä kiihdytysajot ovat kellopeliä. Siellä lasketaan lähtö- ja reaktionopeus, ensimmäisen 60 jalan nopeus sekä loppuaika ja -nopeus. Laji onkin paljon kiinni tekniikasta: nopea auto ei pelasta, jos nukkuu lähdössä.

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

PALVELUTARJOUS Asiantuntijapalvelut Yritysvälitys WBL-Consulting. Yritysvälityspalvelut pienille ja keskisuurille yrityksille. Mm. Kauppaneuvottelut, Yrityskaupan toteuttaminen, Yritysjärjestelyt, Tulossuunnitelmat – Liiketoimintasuunnitelmat. 2075

Tällaiselle viiden lapsen äidille, jonka työ on kauneudenhoitoalalla, kiihdytysajot ovat loistavaa vastapainoa muulle elämälle. Rasvankäry ja se, että voit mennä varikolle tukka ponnarilla ja maiharit jalassa, on helpottavaa. Ulkoisia paineita ei tarvitse juuri miettiä, eikä ketään kiinnosta, onko sinulla ripsenpidennykset vai ei. Kiihdytysajoissa on hienoa se kisafiilis, joka syntyy äänistä, hajuista ja kesätunnelmasta. Parasta lajissa on kuitenkin ehkä yhteisöllisyys. Vaikka kilpailemme toisiamme vastaan, on porukka silti kuin perhettä. Jos joku tarvitsee vaikka varaosaa autoon, häntä autetaan aina. Se on hyvin erilaista kuin vaikkapa bisnesmaailmassa. Osaan myös huoltaa autoni moottoria, jos on tarvis, mutta mieluiten ajan. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi @LottaTammelin

PERINTÄPALVELUT

PILLILLÄ VAI ia esuo, Liisa-Mar

Katleena Kort

Normaalihinta on 54 € + alv. 10 %

Jäsenhinta 45 € + alv. 10 %.

A YRITTÄJILLE

äidinkielen Seppänen toimii ja Helmi Leea yt työkohän on keränn Patjas on yrittäjä Liisa-Maria opettajana, ja kuin än opettaja. ston viestinn yläasteelta, lukiosta Liiketalousopi kemusta niin palkin. laansa ovat asiakas oppilaitoksesta Hänen erikoisa ammatillisesta aikutus iltaan äiseltä ammat viestintä, vuorov velutilanteiden Leea on ensimm kokemukLiisa-Marian hänen keinot. , joten ja vaikuttamisen sairaanhoitaja esta palvelutilantei löytyy osoitte asiakas n aikutin blogi Vuorov sensa mukaa ksen voi utin.fi. Vapaakorkeakoulutu www.vuorovaik den todellisen . Vapaaaria harjoittaa yspoliklinikalta aikanaan Liisa-M hankkia päivyst a, on tiaan: maatal harrastaa partiot kolmatta ammat aikanaan Leea kaksi viikaksosten joista a, äisten tarhaik leivonta emännyyttä lenkkeilyä ja toisensa. . kuin kumoavat juostessa jaloissa meistä ikään

ÄN KÄSIKIRJ

rittäjä uo on kasvuy Katleena Kortes jonka eritietokirjailija, ja yliaktiivinen asiasosiaalinen media, koisalaa ovat iestintä. markkinointiv kaspalvelu ja tiettäEi oo totta on blogi an Katleen än alan luetuin viestinn västi Suomen a haraikanaan Katleen blogi. Vapaakaa a, taikuutta, keskiai rastaa partiot ilua. ja viikinkimiekka

– VIESTINN PASUUNALLA? PILLILLÄ VAI

vat sinulta Faceasiakkaasi halua esite? lehteen? Mitä taan tehokas yrityksestäsi ? Kuinka laadi essä Miten saat jutun haastattelussa i – ja miten ihme pitää toimia radio tät ydinviestis bookissa? Miten ? ivu? Kuinka kitey ja asiakkaille toimiva nettis sidosryhmille lle, Millainen on ilöstö henk ttua selkeästi mainossen saa kerro jälle. Se on kuin käsikirja yrittä va viestinnän halua ulkoistaa unalla on katta . Kaikki eivät Pillillä vai pasu ssa paketissa iseen. intäosasto sama ejä itse tekem toimisto ja viest kirja antaa vinkk tämä joten , intää viestintään, yrityksensä viest alisen median asuhteisiin, sosia ta löytyy ratkaisut medi stintään. Kirjas unalla antaa än ja asiakasvie Pillillä vai pasu eet. kinointiviestintä tunnit kiinnostan miseen, mark eivät äidinkielen verkossa toimi uus niille, joita ppios kielio jopa pieni n arkeensa. voi soveltaa omaa joita jä, e, ja esimerkke teinen tietojärkäl asti keissejä teos eikä perin Kirjassa on runsa alukuinen haku unalla on nope Pillillä vai pasu lukijansa. joka uuvuttaa le, sekä opiskelijoil aville yrittäjille iosti myös aloitt Kirja sopii main yritys. imessä oma joilla on tähtä

Patjas ja Leea

Seppänen

PASUUNALLA?

KÄSIKIRJA YR VIESTINNÄN

ITTÄJILLE

45 €

Viestintä on yrityksesi elinehto

(+ alv. 10 %)

Katleena Kortesuo, Liisa-Maria Patjas ja Leea Seppänen

UUTUUS TUTUSTU JA TILAA www.yrittajat.fi/kirjallisuus

Yrittäjäsanomat

facebook.com/yrittäjät

@yrittajat

yrittäjät.fi

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 574 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja ⚫ Kimmo Koivikko, päätoimittaja ⚫ Josi Tikkanen, uutispäällikkö ⚫ Katri Simola, toimittaja ⚫ Lotta Tammelin, toimittaja ⚫ Riikka Koskenranta, toimittaja (perhevapaalla) ⚫ Maarit Kattilakoski ja Raija Lehtonen, taitto ⚫ etunimi.sukunimi@yrittajat.fi, p. (09) 229 221 Ulkoasu Miikka Tikka Ilmoitusmyynti Alma 360  / Asiakasmedia ⚫ PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 ⚫ myynti@alma360.fi ⚫ www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki ⚫ p. (09) 229 221 ⚫ toimisto@yrittajat.fi Paino Alma Manu Oy, Tampere Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. ⚫ Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä ⚫ Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.



Yrittäjäsanomat 1/2015