Yrittajasanomat11 2013

Etusivu

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

1

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

ALEKSI POUTANEN

Pääkirjoitus: Turha leimaaminen ei tunnu kivalta | 3

11/2013

Kun työnhakijalta irtoaa hymy, suora katse ja hyvä kädenpuristus, ollaan jo lähellä työllistämistä.

Jesse Lintumäki

4–5

Hyvä pomo

Pienten yritysten työnantajat saavat työntekijöiltä suitsutusta. Marjaana Laurila ja Kaisu Salmi kehuvat pomoaan Markus Seppästä. uutiset: Talvivaara herätti: Hajauta riskisi | 6

uutiset: Huippu-urheilijat oppivat yrittäjiksi | 8 – 9

ravistajat: Multitouchin monitori näkee kätesi | 12 – 13

Katso ensi vuoden verot ja maksut! Lue uusimmat yrittäjäuutiset

WWW.YRITTAJAT.FI

2

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittäjä.

Tehosta tabletilla työpäivääsi!

Nokia Lumia 2520

21

77

€/kk/24 kk (alv. 0 %)

Uusi Nokia Lumia 2520 saa yrittäjän työnteon rullaamaan. Ensimmäisessä Lumia-tabletissa huippusuorituskyky ja Microsoft Windows RT 8.1 -käyttöjärjestelmä. Valmiiksi asennettuna tutut toimistosovellukset: Word, Excel, PowerPoint ja Outlook. Selkeälukuinen Full HD-tasoinen, 10,1 tuuman näyttö. Akun kesto jopa huimat 11 h.

Liittymäksi upeaan Lumiaan sopii erinomaisesti DNA Liikkuva Laajakaista yrityksille -palvelu. Se sai kansallisessa operaattorivertailussa* parhaat arvosanat yritysasiakkailta!

Hanki omasi lähimmästä DNA Kaupasta, soita nopeaan ja maksuttomaan yritysasiakkaiden myyntipalveluumme 0800 302030 tai osta netistä: yrityskauppa.dna.fi

*Epsi-Rating Televiestintä 2013 tutkimus: www.epsi-rating.org

3

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Aiheita: UUTISET:

7|

7 | Liikelaitos maistuu hyvälle – kunnat vitkuttelevat 10 | Timo Taikuri ja varietee 14 | Tennis on henkireikä

Verovelkarekisteri leimaa yrittäjiä

debatti:

Tärkeintä olisi ensin korjata maksuaikakäytäntöä uudella lailla, kuten eduskunnan enemmistö on edellyttänyt.

H

allitus torjuu harmaata taloutta kovalla kädellä.

Uusimpana esityksenä on niin sanotun julkisen verovelkarekisterin luominen.

Lain on tarkoitus astua voimaan ensi vuonna. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen mukaan rekisteri koskee noin 30 000 yritystä.

Lyhykäisyydessään verovelkarekisterissä on kyse siitä, että jokaisella olisi oikeus saada tieto, onko yrityksellä vähintään 5 000 euroa sellaista verovelkaa, josta ei ole Verohallinnon tekemää maksujärjestelyä. Tietoa verovelan euromäärästä ei julkaistaisi.

koko yritystoiminnan lopettamiseen. Hallitus on toki yrittänyt estää asiansa hoitamaan pyrkivien yrittäjien leimaamista. Velkarekisteriin ei joudu, jos verovelvollinen on sopinut maksujärjestelystä verottajan kanssa.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Jussi Järventauksen mukaan yrittäjälle voi syntyä maksuviiveitä erityisesti taloustaantumassa, vaikka yrittäjä tekee parhaansa velvoitteidensa täyttämiseksi. Yrittäjät vaatiikin, että pienet laiminlyönnit eivät tule julkiseen velkarekisteriin. Suunniteltua 5 000 euron rajaa pitäisikin korottaa esimerkiksi kolminkertaiseksi.

Pk-yritysten vaikeuksien syyt ovat yleisessä tiedossa.

Yrittäjien verovelat johtuvat osaksi pitkiksi venyneistä yrityssaatavien maksuajoista.

Syyskuun alussa julkaistun pk-barometrin mukaan kohtuuttoman pitkät maksuajat ovat yleistyneet merkittävästi. Jopa 44 prosenttia pk-yrityksistä kertoi joutuneensa hyväksymään yli 30 päivän maksuaikoja.

Suomen Yrittäjät esittikin oikeusministerille, että maksuehdoista annettua lakia muutetaan.

Esityksessä yritysten välisten sopimuksien enimmäismaksuaika säädettäisiin 30 päiväksi. Sääntö olisi pakottava. Maksuaikakäytäntöjen korjaamisen kannalla on myös eduskunnan enemmistö.

Harmaan talouden torjunnan merkitystä ei kiistä kukaan.

Ensin pitäisi kuitenkin ratkaista ongelma, mistä verovelat johtuvat.

Uutinen julkisesta verovelkarekisteristä on herättänyt kovaa kritiikkiä. Ja ihan aiheesta.

Hallitus uskoo, että verovelkatietojen julkisuus kannustaa yrityksiä hoitamaan velvoitteensa.

Samalla julkinen sektori pystyy varmistamaan, että julkiset palvelut ostetaan jatkossa yrityksiltä, joilla lakisääteiset asiat ovat kunnossa. Mikään taho ei tosin ole aiemminkaan estänyt julkista sektoria tarkastamaan yritysten luottoluokituksia niitä tarjoavilta yrityksiltä.

Uutinen julkisesta verovelkarekisteristä on herättänyt kovaa kritiikkiä. Ja ihan aiheesta.

Vaarana nimittäin on yrittäjien joutuminen julkiseen häpeäpaaluun, mikä voi puolestaan johtaa

Saako saikkua puhelinsoitolla?

16 |

Pasi Pietilä vs. Ann Selin

17 | PS: Koska niitä ovia voi pitää oikein auki?

arjessa:

18 |

Yksinyrittäjät löysivät toisensa

20 | Näin löytyy kausiapulainen 22 | Kysy mitä vaan, me vastaamme

TALOUS:

24 |

Joukkorahoitus kerää miljoonia

26 | Pilveen... Suosi kotimaista

vapaalla:

28 |

Yrittäjä hankki panssarivaunun

Resumé:

31 |

Nyheter på svenska

yrittAJAt.fi:

Miten johdat joukkojasi?

Keskustelu jatkuu: www.yrittajat.fi

Anssi Kujala: Vähemmän normeja – enemmän elinvoimaa Kolumni

ANSSI KUJALA anssi.kujala@yrittajat.fi

Nyt pitää antaa vapautta tuottaa palvelut paikallisesti järkevällä tavalla.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja

H

allitus päätti marraskuun lopus-

sa rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Me Suomen Yrittäjissä luonnehdimme sitä napakasti: ”Säästöt etenevät – yrittäjälähtöinen kasvu puuttuu”. Arvostelimme pakettia siitä, että siinä ei puhuta mitään yrittäjyyden avulla luotavasta kasvusta. Käytännön keino tähän olisi ollut esimerkiksi esittämämme yrittäjävähennyksen toteuttaminen.

Hallituksen päätöksessä on kuitenkin myös paljon hyvää. Rohkenen väittää, että hallitus otti pöydälleen todella vaikeita asioita. Yksikään aiempi hallitus ei ole edes yrittänyt padota lisääntyvän sääntelyn ja julkisen sektorin tehtävälisäyksien määrää. Nyt linjattiin kuntien tehtäviä vähentäviä toimia siten, että vaikutus

kuntatalouteen vuonna 2017 olisi yhteensä –1,015 miljardia euroa. Linjaukset sisältävät runsaasti samankaltaista ajattelua kuin esitimme asiakirjoissamme kuntien tehtävien vähentämisestä ja kuntien tuottavuuden parantamisesta.

Positiivista on, että samalla puututaan myös erilaisiin normeihin. Kunnat ja yritykset ovat vaikeuksissa, kun liian yksityiskohtaiset henkilöstönormit ja kapea-alaiset kelpoisuusvaatimukset estävät palvelujen tehokkaan järjestämisen ja työnjaon uudistamisen. Tämä on tullut esille paitsi rekrytointiongelmina, myös toimintatapojen uudistamisen yhteydessä, kun henkilökuntaa on haluttu sijoittaa uusiin tehtäviin.

Usein henkilöstö- ja tilamitoitukset sekä muut numeraaliset ohjeet eivät

sisälly lainsäädäntöön, vaan perustuvat suosituksiin. Viranomaiset tuntuvat kuitenkin tulkitsevan niitä ”rankimman” mukaan. Väitän, että Suomella ei ole nyt siihen varaa.

Sääntelyn vähentäminen lisää kuntapäättäjien ja kuntalaisten valinnanvapautta palveluiden järjestämisessä. Yrittäjille tehdyt linjaukset tuovat parhaimmillaan kaivattuja joustoja palveluiden tuottamiseen.

Suomen Yrittäjien viesti on edelleen, että turhia normeja on purettava. Nyt pitää antaa vapautta tuottaa palvelut paikallisesti järkevällä tavalla – vain näin syntyy enemmän elinvoimaa.

PS. Mainitut kuntaraporttimme löytyvät osoitteesta www.yrittajat.fi/kunta

4

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Uutiset

Isot erot yritysten välillä Mikro- ja pienyrityksissä esimies-alainensuhde toimii parhaiten.

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

A

lle kymmenen henkeä työllistävät yritykset loistavat, kun työntekijät vertailevat omia työnantajiaan.

Mikro- ja pienyritysten työntekijöistä 38 prosenttia kertoo, että esimiesten ja alaisten välillä ei ole minkäänlaisia ristiriitoja. Suuryritysten työntekijöistä vain vajaa viidennes samaa mieltä. Ero pienyritysten ja suuryritysten välillä on siis kaksinkertainen.

Erot vain kasvavat, kun työntekijät kertovat kokemastaan syrjinnästä.

Esimerkiksi suurten yritysten määräaikaisista työntekijöistä lähes joka viides pitää kohteluaan eriarvoisena, kun pienissä yrityksissä eriarvoisuutta kokee vain 3,7 prosenttia vastaajista. Samassa suhteessa

Keskinäinen kommunikaatio toimii välillämme.

Silloin ei tule epätietoisuutta, eikä spekulointeja.

Markus Seppänen

syrjintää kokevat myös naiset ja vanhat työntekijät.

Tiedot perustuvat Suomen Yrittäjien Pk-yritys hyvä työnantaja -selvityksen ennakkotietoihin. Selvityksen pohjana on työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometri.

– Pienen yrityksen omistajat tuntevat kaikki työntekijänsä ja he ovat työpaikoilla kiinni samoissa töissä. Kaikilla on yhteinen ymmärrys yrityksen asioista, perustelee tulosta Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Atte Rytkönen.

Samalla viivalla. Rytkösen mukaan työntekijät eivät koe tulevansa syrjityksi pienissä yrityksissä, sillä jokaisen työpanos on erittäin tärkeä.

– Isoissa yrityksissä on myös osin histo-

riallisia painolasteja. Ne ovat miesvaltaisia työpaikkoja, jolloin naiset voivat kokea syrjintää.

Rytkönen kuitenkin korostaa, ettei tilanne ole huono suurimmissakaan yrityksissä.

Kaikkien yritysten työntekijöistä alle joka kymmenes on sitä mieltä, että esimiesten ja alaisten välillä on melko paljon tai paljon ristiriitoja.

Avoin ilmapiiri. Helsinkiläisellä tilitoimistolla Profitcountilla on yrittäjän lisäksi kolme työntekijää ja yksi osa-aikainen työntekijä.

Omistaja Markus Seppänen kehuu Profitcountin työilmapiiriä. Salaisuuksia ei ole ja keskusteluja käydään paljon.

Keskinäinen kommunikaatio toimii – välillämme. Silloin ei tule epätietoisuutta, eikä spekulointeja. Työntekijät uskaltavat tulla kertomaan minulle asioistaan, Seppänen vahvistaa.

Seppänen on ollut tilitoimistossa töissä jo 17-vuotiaasta lähtien. Opiskelujen jälkeen hän osti koko yrityksen pari vuotta sitten.

Alussa oli ongelmia, sillä yhtiön kulurakenne oli epäterve.

– Emme olleet voitollinen yritys ja meillä oli liikaa työvoimaa. Vaikeita tilanteita ei ole helppoa ottaa esiin, mutta niistäkin selviää keskustelemalla, Seppänen sanoo.

Vaikka tunnelma yrityksessä olisi kuinka vapautunut, omistaja on aina omistaja.

Seppänenkään ei ole vain kaveri muiden joukossa.

– Valitettavasti en ole. Toisaalta on hyvä pitää pieni väli työntekijöiden kanssa.

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

Onko ristiriitoja esimiesten ja alaisten välillä?

Alle 10 työntekijää

10 – 49

50 – 249

250+

Ei lainkaan

38,1 %

22,0 %

15,3 %

19,3 %

Jonkin verran

55,2 %

69,0 %

77,0 %

74,6 %

Melko paljon

3,8 %

7,7 %

5,3 %

5,3 %

Paljon

2,9 %

1,3 %

2,4 %

0,8 %

Työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti?

Alle 10 työntekijää

10 – 49

50 – 249

250+

Samaa mieltä

54,8 %

41,7%

27,4 %

29,3 %

Jokseenkin samaa mieltä

26,1 %

35,5 %

45,2 %

47,4 %

Jokseenkin eri mieltä

14,1 %

14,9 %

21,6 %

17,2 %

Täysin eri mieltä

5,0 %

7,9 %

5,8 %

6,1 %

Syrjitäänkö yrityksessäsi vanhoja työntekijöitä?

Alle 10 työntekijää

10 – 49

50 – 249

250+

Kyllä

4,5 %

9,8 %

9,6 %

15,4 %

Ei

94,2%

88,8 %

90,0 %

79,5 %

1,3 %

1,4 %

0,4 %

5,1 %

Ei osaa sanoa

Syrjitäänkö yrityksessäsi naisia?

Alle 10 työntekijää Kyllä Ei Ei osaa sanoa

10 – 49

50 – 249

250+

2,9 %

6,1 %

9,1 %

9,4 %

94,7 %

89,8 %

89,0 %

85,5 %

2,4 %

4,1 %

1,9 %

5,1 %

Syrjitäänkö yrityksessäsi määräaikaisia työntekijöitä?

Alle 10 työntekijää Kyllä Ei Ei osaa sanoa

10 – 49

50 – 249

250+

3,7 %

7,6 %

14,4 %

17,9 %

90,9 %

86,2 %

79,9 %

73,5 %

5,4 %

6,2 %

5,7 %

8,6 %

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometri. Suomen Yrittäjät on analysoinut barometrin yhteydessä kerättyjä tietoja ja tehnyt niistä työpaikan koon mukaisia arvioita. Vastaajina kyselyssä oli 989 yksityisen sektorin työntekijää.

”Aina voi soittaa”

>

Kaarina Liljeström perusti vajaat 20 vuotta sitten Palvelukoti Rantakartanon Helsinkiin ja on nykyään yrityksessä osaomistajana. Hänen poikansa vetää liiketoimintaa.

Rantakartano on vuosien aikana kasvanut ja työllistää noin 35 työntekijää pääkaupungin lisäksi Loviisassa.

Liljeströmin mukaan yrityksessä on monta työntekijää, jotka ovat olleet mukana alusta asti ja viihtyvät työssään hyvin.

– Haluamme säilyttää alkuperäisen ajatuksen palvelukodista eli ko-

dinomaisuuden. Työntekijämme ovat sisäistäneet sen hienosti ja luotan heihin täysin. Olen myös koko ajan tavoitettavissa ja minulle voi aina soittaa, Liljeström kertoo viihtymisen syitä.

Lisäksi hän mainitsee työviihtyvyyteen vaikuttavan avoimuuden ja matalan hierarkian.

– Asioiden jakaminen on joka päiväistä, ihan arkisia juttuja.

Liljeströmkin on joutunut kokemaan, että suunnitelmat eivät toteudu aina käsikirjoituksen mukaan.

– Kaikki eivät jaksa olla niin asia-

Asioiden jakaminen on joka päiväistä, ihan arkisia juttuja.

Kaarina Liljeström

kaslähtöisiä kuin me olemme. Olen joutunut toteamaan muutamalle koeajan jälkeen, että he eivät ole meille oikeita henkilöitä.

5

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Faktaa vai fiktiota: Sdp oli se puolue, joka totesi, että hallituksen pitää kyetä kehysriihen yhteydessä tekemään rakenteellisia uudistuksia.

Sdp:n puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen.

ALEKSI POUTANEN

Ota kantaa!

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

www.yrittajat.fi

Juuri nyt: Kassa imee jäseniä

Ki m m

oB

ra

n

dt

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan jäsenmäärä on noussut yli viidellätuhannella jäsenellä vuoden aikana. Kassan johtaja Merja Jokinen kertoo nousun jatkuvan. Nyt jäseniä on yli 24 000.

Mutta läheskään kaikki eivät vielä ole mukana. Potentiaalia olisi. Jokinen laskee, että yrittäjiä, heidän perheenjäseniään ja yritysten osaomistajia on jopa 300 000. Kaikki voisivat saada työttömyysturvaa SYT:n kautta.

– Lähdemme nyt määrätietoisesti kaatamaan ennakkoluuloja. Ensin pitää tyrmätä urbaanilegendat, joiden mukaan työttömyyskassan jäsenyys on kallis ja vastine pieni. Näin ei ole. Hinnat ja hyödyt ovat tasapainossa.

kaikki kunnossa. Markus Seppänen kehuu työilmapiiriä omistamassaan Profitcountissa. Vierellä Marjaana Laurila (vas.) ja Kaisu Salmi.

Huomioita: 1

Mikroyritysten työntekijät ovat tyytyväisimpiä työaikoihinsa.

2

Mikro- ja pienyritysten työntekijät ovat tyytyväisimpiä työntekijöiden ja työnjohdon välisiin suhteisiin sekä esimiestyöskentelyyn.

Henkilöstömäärän muutos 2001–2012 yritysten kokoluokittain, henkilöä 55000

Mitä pienempi työpaikka, sitä vähemmän työntekijät kokevat siellä esiintyvän eriarvoista kohtelua tai syrjintää.

– Tämän vuoden alusta on tilannetta helpottanut, kun yritystä ei tarvitse kokonaan lopettaa ja myydä kaikkea yritysomaisuutta työttömyyskorvauksen saamiseksi. Yritys voi jäädä kaupparekisteriin, mutta toiminta on lopetettava.

50000 45000

Lisäys yhteensä 108 886 - suuryritykset 7 164 - pk-yritykset 101 722 - alle 50 h yritykset 79 024

40000 35000 30000 25000

266909

Yritysten määrä on jatkanut kasvuaan, selviää Tilastokeskuksen julkaisemasta Yritysrekisteristä.

Viime vuoden lopulla yrityksiä oli 266 909, kun mukaan ei ole laskettu maa-, metsä- ja kalataloutta.

20000 15000

Edellisenä vuonna yritysten määrä oli 266 062 eli kasvua oli lähes tuhannen yrityksen verran.

10000 5000

3

Jokinen kannustaa hankkimaan työttömyysturvaa. Jäsenmäärän nousu on tuonut tullessaan myös lisää korvausten maksatuksia. Kassalaisten työttömyysprosentti on kuitenkin pysynyt kolmessa prosentissa. Huono taloustilanne näkyy kylläkin työttömyysjaksojen pidentymisenä.

0 – 5000

1 – 9 10 – 19 20 – 49 50 – 99 100 – 249 250 – 499 500 – 999 >1000 henkilöä

Lähde: Tilastokeskus. Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl. maa- ja metsätalous.

Kaupparekisteriin saapuvien ilmoitusten määrä kasvaa ja uhkaa ruuhkautua loppuvuodesta.

Tämän takia Patentti- ja rekisterihallitus kehottaa yrityksiä tekemään ilmoituksen viimeistään 13. joulukuuta mennessä, jos ilmoitus halutaan rekisteröidä vielä tämän vuoden aikana.

Kommentti Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Samassa veneessä Todettakoon heti alkuun: suomalaiset ovat varsin tyytyväisiä esimiehiinsä ja yritysten omistajiin, kokoluokkaan katsomatta.

Vain alle kymmenesosa on nimittäin sitä mieltä, että esimiesten ja alaisten välillä on paljon tai melko paljon ristiriitoja.

Se on tärkeä tieto ja antaa täysin vastakkaisen kuvan julkisessa keskustelussa vallitsevasta vastakkainasettelusta, jota erityisesti ay-aktiivit miellään viljelevät.

Hoppu: Hiekka valuu tiimalasissa loppuun

Siitä huolimatta erojakin on. Mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sitä vähemmän ristiriitoja syntyy.

Alle kymmenen hengen yritysten työntekijöistä peräti 38 prosenttia kertoi, että ristiriitoja ei ole lainkaan esimiesten ja alaisten välillä.

Pienten yritysten omistajat puhuvat avoimuudesta, keskusteluista, tasa-arvoisesta kohtelusta ja matalasta hierarkiasta.

Nämä arvot pitäisi olla isommassakin yrityksessä kunnossa.

Yritysten sulautumisesta ja jakautumisesta pitää niin ikään tehdä täytäntöönpanoilmoitukset kaupparekisteriin Lucianpäivään mennessä.

Verohallinnon ohjeiden mukaisesti tilikauden muutoksesta pitää ilmoittaa kaupparekisterille kahta kuukautta ennen kuluvan tilikauden päättymistä. Käytännössä tilikauden muutoksia on kuitenkin merkitty kaupparekisteriin myös tilanteissa, joissa ilmoitusta ei ole ehditty tehdä kahta kuukautta etukäteen. Sen takia kannattaa olla yhteydessä verohallintoon verotukseen liittyvien asioiden osalta.

6

Uutiset

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Pentti Vänskä

Pumppu odottaa. Sähkökonehuolto Pursiaisen toimitusjohtaja Jani Pursiainen toivoo Talvivaaran pääsevän yrityssaneeraukseen ja maksavan pumppujen huollon.

Riskit kävivät mielessä Mutta kumppaniyritykset uskoivat Talvivaaraan yhtiön tappioista huolimatta.

Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

K

un Talvivaara tilasi lokakuussa suuren määrän huoltoja kaivosalueella käytettäville pumpuille, kuopiolaisessa Sähkökonekorjaus Pursiaisessa soivat hälytyskellot. Talvivaara oli hoitanut laskunsa säntillisesti, mutta työrypäs yhdessä kaivosyhtiön kunnosta julkisuudessa liikkuvien tietojen kanssa sai varovaiseksi.

– Purimme pumput ja kartoitimme varaosien saatavuuden, mutta emme koonneet niitä, toimitusjohtaja Jani Pursiainen kertoo.

Yritys minimoi näin tappionsa – maksamattomia laskuja Talvivaaralle jäi 55 000 euroa. Kaivosyhtiö maksoi laskunsa yrityssaneeraukseen hakeutumiseen asti säntillisesti, viivästykset olivat korkeintaan päivän mittaisia.

– Jos asiakas maksaa laskut ajallaan, ei oikein voi pyytää suorituksia etukäteen. Se kävi kyllä mielessä, mutta pelkäsimme, että työt loppuvat kokonaan, Pursiainen sanoo.

Oli mielessä. Kaivosyhtiön käskiessä marraskuun puolivälissä urakoitsijoita lopettamaan työt, tuli tieto shokkina Kainuun Pintakäsittelyn toimitusjohtajalle Marko Mustoselle. Mustosen mukaan hämmennyksen tunne oli kaivos-

alueella toimiville urakoitsijoille yhteinen. Yhtiöllä on Talvivaaran velkalistalla saatavia 240 000 euroa, mutta keskeneräiset työt nostavat summan kymmenillä prosenteilla.

– Yhtiön vaikeudet olivat kyllä ajatuksen alla, kun se teki tappiota kvartaalista toiseen. Olimme jo monesti miettineet irtautumista, Mustonen sanoo.

– Äkkiä se kuitenkin loppupelissä tapahtui, hän summaa Talvivaaran rahojen ehtymistä.

Louhintayritys T. Maijala ehti lopettaa työt muutamaa päivää aiemmin. Yhtiö oli aloittanut työt Talvivaaran louhoksella kesällä.

Toimitusjohtaja Tapio Maijala kertoo maksuja jääneen rästiin, joten he päättivät siirtää poravaunun toiseen kohteeseen.

– Kun kesällä tarkistimme Talvi-

vaaran tiedot, oli kaikki kunnossa.

Aluksi ne maksoivat laskut ajallaan. En ajatellut, että näin voisi käydä.

Talvivaara on T. Maijalalle velkaa yli 100 000 euroa.

– Isoille yrityksille on tavallista, että maksuliikenne toimii loppuun asti. Pienemmät sitten kituuttavat pitkään niin, että niillä on häiriöitä, Maijala analysoi.

Uutta kohti. Yritysten kärsimien takaiskujen vakavuus vaihtelee.

Maijala harmittelee tilannetta, sillä louhijalle ei ole tullut luottotappioita sitten 1990-luvun laman.

– Sen jälkeen olemme olleet hyvin tarkkoja maksukyvystä, asiakkaita on jouduttu valikoimaan.

Myös hajauttaminen auttaa.

Maijalalla on vuodessa puolensataa asiakasta, joten ongelmakoh-

teesta päästiin siirtämään kalusto nopeasti tuottavaan käyttöön.

Kainuun Pintakäsittelyn tilanne on vaikeampi. Huolto- ja metallitöitä ei alueelta Talvivaaran jättämän aukon paikkaamiseen riitä, edessä on reppuhommia. Yhtiö on joutunut tekemään lomautuksia, mutta toimintaa jatketaan, Mustonen kertoo.

Pursiainen puolestaan tehostaa entisestään uusien asiakkaiden etsimistä ja lujittaa suhteita jo olemassa oleviin yhteistyökumppaneihin. Talvivaaran nousu yrityksen tärkeimmäksi asiakkaaksi tuli yllätyksenä, mutta yhtiölle tehdystä työstä on Pursiaisen arvioin mukaan tulevaisuudessa hyötyä seudulla, jossa sijaitsee useita kaivoksia.

Kommentti

Tutki: Ota selvää asiakkaan tilanteesta liiketoiminasta jo yhteistyöhön ryhtyessäsi. ”Pienen yrityksen on toisaalta vaikeaa ymmärtää asiakkaan liiketoimintaa syvällisesti.”

Antti Lojamo, KPMG

Hajauta: Vaikka yritys olisi syntynyt yhden suuren asiakkaan alihankkijaksi, etsi aktiivisesti uusia avauksia. ”Liian usein jäädään ison asiakkuuden synnyttämään tyytyväisyyden tilaan, joka luo sisäänrakennettua riskiä.”

Antti Lojamo

Seuraa: Pysy selvillä asiakkaiden taloustilanteesta, keskustele ja viesti. Kiinnitä huomiota pieniinkin viivästyksiin maksuissa.

”Tapaamisissa voi aistia asiakasyrityksen johdon tunnelmia.”

Tuomo Salmi, Deloitte

HANNU HALLAMAA hannu.hallamaa@yrittajat.fi

Varaudu: Mieti etukäteen,

Liian iso kaatumaan?

Vaikka Talvivaaran heikko tilanne oli ollut esillä julkisuudessa jo pitkään, luottivat kaivosyhtiölle työskennelleet yritykset syksyllä sen asioiden järjestymiseen.

Olihan rahoitusta järjestynyt aiemminkin, ja valtakunnallisesti tärkeän yhtiön merkittävänä omistajana häärii valtion sijoitusyhtiö Solidium.

Nyt luottamuksesta saadaan maksaa kova hinta.

Vaikka Talvivaara Sotkamo pääsisi yrityssaneeraukseen, saatavista euroista on luvassa urakoitsijoille takaisin murto-osa. Jos yhtiö päätyy konkurssiin, vielä vähemmän. Ja rahoja saa joka tapauksessa odottaa vuosia.

Tätä juttua varten haastatelluissa yrityksissä alkoi syksyllä loppua usko Talvivaaran selviytymiseen.

Talousdataa kauppaavan Bisnoden mukaan kaivosyhtiön kuolettavista ongelmista oli merkkejä jo kesällä.

Riskienhallinta kuntoon

Riskienhallinnan saralla olisi siis ollut ehkä asioita tehtävissä. Joku onnekas saattoi Talvivaara-saamisiaan myydäkin – Nordea karhuaa yhtiöltä lähes kymmenen miljoonan factoring-laskuja.

Mitä Talvivaarasta voi oppia? Ainakin sen, että maailmanmarkkinoiden voimakkaasti heittelemällä alalla toimivan suuren asiakkaan kanssa pitää olla hereillä.

Riskienhallinnan kulttuurissa on Suomessa kehittämistä, sanovat haastattelemani ammattilaiset.

Urakoitsijat toivovat Talvivaaran pääsevän saneeraukseen tai toiminnan muuten jatkuvan. Monilla saatavia on kymmeniä prosentteja enemmän kuin velkojaluettelossa lukee, joten yhtiön vaikeuksista urakoitsijoille koituvien tappioiden kuolettaminen on heikossa talousilmastossa pitkä prosessi.

miten minimoit suuren asiakkaan mahdollisen kaatumisen aiheuttamat vahingot. Jos tilanne tuntuu epävarmalta, lyhennä esimerkiksi maksuaikaa.

”Valmiiksi mietittyä on helpompi toteuttaa kuin paniikki päällä.”

Tuomo Salmi

Suunnittele: Pyri järjes-

tämään asiasi niin, ettei suurasiakkaan konkurssi vie yritystäsi perikatoon.

”Pienissä pk-yrityksissä johdolla on usein hyvä ymmärrys asiakkaista, mutta ei tarpeeksi aikaa katsoa tulevaisuuteen strategisesti.”

Antti Lojamo

Uutiset

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

7

Sairauslomatodistus Ajassa: puhelimessa – mitä ihmettä?

Turvallista myyntiä, yrittäjä

Ilmiön laajuus on mysteeri, sillä etänä kirjoittamista ei merkitä sairauslomatodistukseen.

JARKKO VIRTANEN

Luotettavuus koetuksella.

Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

K

un työntekijä ei kahden viikon sairausloman jälkeen palannut töihin, helsinkiläinen yrittäjä Monika Pöldkivi hämmentyi. Hän otti yhteyttä työntekijään ja kysyi kirjallista todistusta sairausloman jatkosta. Työntekijä kertoi, ettei saanut lääkärilleen aikaa ja ilmoitti tapaavansa tämän myöhemmin.

– Sanoin, että jos sinulla ei ole todistusta, sinun pitää tulla töihin. Kun kysyimme häneltä todistusta, hän vastasi tekstiviestillä, että lääkäri lähettää sen kotiin, Pöldkivi kertoo.

Työntekijä oli hänelle kirjoitetun kahden viikon sairausloman jälkeen poissa kaksi päivää. Näistä päivistä hän toimitti lähes viikko töihin palaamisen jälkeen todistuksen, joka oli kirjattu ensimmäiselle lisäpäivistä.

– Lääkäri ei ole työntekijää tavannut silloin, eikä edes puhunut hänelle, Pöldkivi ihmettelee.

Epäilykset heräsivät. Yrittäjä Monika Pöldkivi haluaisi tietää, kuinka yleistä sairausloman kirjoittaminen puhelimitse on.

Pöldkivi on aiemminkin epäillyt työntekijöille kirjoitetun sairauslomatodistuksia ilman, että kirjoittaja on heitä henkilökohtaisesti tavannut.

– En ole postissa kotiin lähetettyihin todistuksiin aiemmin reagoinut, mutta tässä

tapauksessa oli muitakin seikkoja, kertoo yrittäjä epäilysten heräämisestä.

– Ei ole oikein, että sairauslomatodistus kirjoitetaan näkemättä henkilöä. Etenkin, jos kyseessä on henkilö, joka on ollut poissa töistä jo kaksi viikkoa.

Sairausloman määräämisen pitäisi aina perustua luotettavaan lähteeseen tai määrääjän omaan arvioon henkilön terveydentilasta.

Sama koskee todistusta, joka annetaan sairaan lapsen hoitamista varten, sanoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston aluehallintoylilääkäri Harri Selin. AVI puuttui Hämeenlinnassa 2012 käytäntöön, jossa todistuksia kirjoitettiin puhelimitse.

– Todistuksessa pitää olla vähintään kirjattuna se, että se on kirjoitettu puhelinkeskustelun perusteella, Selin toteaa.

Selin ymmärtää, että esimerkiksi tarttuvan sairauden saaneelle lapselle kirjoitetaan todistus puhelimitse. Näin tehdään esimerkiksi Lahden seudulla. Käytännössä on kuitenkin ongelmia, jotka pitää ratkaista.

– Kuka arvioi lapsen tilanteen, kuka on hoitovastuussa?

Jos kirjoitat sairausloman, olet sairauslomasta jollakin tavalla vastuussa, Selin sanoo.

Siitä, kuinka laajasti lääkärintodistuksia Suomessa puhelimitse kirjoitetaan, ei ole terveydenhuoltoa valvovalla Valviralla tietoa. Ilmoituksiakaan ei voi kertyä, jos todistuksessa ei ole mainintaa asiasta.

Selinin mielestä sairastuneen puhelinsoitto ei ole lääkärille luotettava lähde, vaikka muitakin mielipiteitä on.

– Olisi syytä saada asiaan valtakunnallinen suositus, Selin sanoo.

Kunnat vetkuttelevat yhtiöittämisselvitysten kanssa Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

H

elsinki käy läpi liikelaitoksiaan yhtiöittämisvelvoitteen vauhdittamana. Tampere on puolestaan viime vuosina perannut liikelaitoksiaan.

Pääosa kunnista jättää selvityksen teon aivan viime tinkaan. Kuntalain velvoitteen siirtymäaika päättyy 31. joulukuuta 2014.

Esimerkiksi Helsingissä ruokapalveluja tarjoavan Palmian mahdollista yhtiöittämistä käsiteltiin 9. joulukuuta kaupunginhallituksen konsernijaostossa. Kaupungin virkamiehet ovat laskeneet, että jos päädytään yhtiöittämiseen, aikataulu edellyttää valtuuston käsittelevän yhtiöittämisasian viimeistään maaliskuussa.

Kuntalain yhtiöittämisvelvoite edellyttää kuntaa yhtiöit-

tämään sellaisen toiminnan, jossa kunta selkeästi toimii kilpailluilla markkinoilla. Mikäli liikelaitos tuottaa palveluita vain kunnalle itselleen, tällöin yhtiöittämisvelvoitetta ei ole.

– Nyt kunnissa on hyvä sauma tarkastella kaikkea liikelaitosten tai yhtiöiden puitteissa olevaa toimintaa ja vetäytyä

markkinoilta itse pois, ulkoistaa toimintaa ja tilata tarvittavat palvelut markkinoilta, jos sellainen on mahdollista, Suomen Yrittäjien johtaja Antti Neimala korostaa.

Tampereen kaupunki aloitti liikelaitosten yhtiöittämiset vuonna 2009. Liiketoimintajohtaja Kristiina Michelsson kertoo Tampereen tehneen lii-

Missä mennään • Kuntalain yhtiöittämisvelvoitteen siirtymäaika päättyy 31. joulukuuta 2014. Hallitusohjelman mukaan kuntakonserneilla on liki 2000 konserniyhtiötä omistuksessaan, tosin kaikki eivät toimi markkinoilla eikä kunta ole kaikissa pääosakas. Liikelaitoksia on yhteensä vajaa 200. Lain noudattamista valvoo kilpailu- ja kuluttajavirasto.

• FCG Konsultointi Oy tekee myös liikelaitosten yhtiöittämis- ja organisointitapaselvityksiä. Johtaja Aija Tuimalan mukaan selvitystyö on käynnissä 5 –10 kunnalle. FCG on Kuntaliton omistama yhtiö.

kelaitosten toiminnasta selvityksiä, joissa on esimerkiksi arvioitu, mitkä toiminnot on tarpeen tehdä omana tuotantona.

– Teimme muun muassa Tampereen Ateriasta selvityksen. Siinä arvioimme omaa toimintaa, sen laajuutta, sen taloudellista kyvykkyyttä, hinnoittelua ja markkinatilannetta toimialalla. Teimme esityksiä vaihtoehtoisista malleista toiminnan järjestämiseksi.

– Aterian osalta esitimme kaupunginvaltuustolle, että henkilöstöravintolatoiminta ulkoistettaisiin. Näin toimittiin ja nyt palveluita tarjoaa kaksi ulkopuolista firmaa, Michelsson jatkaa.

Tampereella jatkaa seitsemän liikelaitosta.

– Meillä ei ole tällä hetkellä painavia syitä lain perusteluiden näkökulmasta yhtiöittää jäljellä olevia liikelaitoksiamme.

Suomen Asiakastiedon ammattilaiset antavat rahanarvoisia neuvoja ja ideoita siihen, miten yrittäjä voi turvalllisesti nostaa myyntiä. Kyse on luotettavista asiakasvalinnoista, joka toimii koko asiakkuuden elinkaaren ajan. Helsingin Yrittäjien After Work -sarjan koulutustilaisuus toteutetaan 22. tammikuuta klo 17 – 19 Asiakastiedon tiloissa, Työpajankatu 10 A, Helsinki.

Koulutukseen mahtuu 30 nopeinta ilmoittautujaa. www.helsinginyrittajat.fi/tapahtumakalenteri

Onko Google hanskassa?

Google AdWords on suurin ja käytetyin verkkomainonnan järjestelmä.

AdWords-hakukonemainonnalla tavoitat tehokkaasti hakukoneesta tietoa etsiviä asiakkaita juuri silloin, kun he etsivät vastausta sellaisiin kysymyksiin, joihin sinulla on hyvä vastaus. Vastoin monien käsitystä, Google AdWords -mainonnan voi hoitaa omatoimisesti kohtuullisella työpanoksella.

Aiheesta lisää kertoo kouluttaja Jari Juslén Yrittäjien järjestämässä Webinaarissa 30. tammikuuta.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.yrittajat.fi/ koulutuskalenteri

Varmista paikkasi Seinäjoelle Perinteinen Kunnallisjohdon seminaari pidetään ensi toukokuun puolivälissä Seinäjoella.

Seminaari on tilaisuus, jossa kuntapäättäjät ja yrittäjävaikuttajat yhdessä oppivat uutta kuntien kehittämisestä ja elinvoiman luomisesta. Yhteistyön perimmäinen tarkoitus on vaikuttaa siihen, miten lopulta työpaikat Suomessa turvataan.

Vaikka tilaisuuteen on vielä aikaa, kannattaa paikat varata ajoissa, www.yrittajat.fi/tapahtumakalenteri

1/2014

Seuraava Numero ILMESTYY 30.1.

YRITTÄJÄN ASIAT kohdallaan Lohjalla Katso vapaita toimitiloja tai kaupungin tontteja www.lohja.fi/toimitilat www.lohja.fi/tontit

Elinkeinojohtaja Jorma Korhonen jorma.korhonen@lohja.fi 044 374 4302

Uutiset

Suorat Joulu vauhdittaa apteekkishoppailua

1 Kysymys: Apteekeissa ovi käy joulukuussa tiuhempaan kuin muulloin. Mistä se johtuu, Avainapteekkien toimitusjohtaja Kim Nummila?

Vastaus: Apteekkien asiakasmäärä kasvaa joulukuussa tavallisesti 10 – 15 prosenttia. Siihen on kaksi selitystä. Ensinnäkin lääkeostojen asiakaskohtainen Kela-korvaus on sidottu kalenterivuoteen. Toiseksi apteekeissakin shoppaillaan joululahjoja.

Pitkin vuotta näkyy muulloinkin myyntipiikkejä, mutta ne johtuvatkin sitten lähinnä Suomeen osuvista flunssa-aalloista.

2 Kysymys: Mistä Kela-piikki tulee? Sairastavatko ihmiset muka enemmän joulukuussa kuin muulloin?

Vastaus: Syy löytyy ajoituksesta. Kun henkilökohtainen 670 euron omavastuu Kela-korvattavista lääkkeistä on ylitetty, haetaan loppuja reseptilääkkeistä ennen kuin uusi Kela-kausi alkaa vuodenvaihteen jälkeen.

Syy tavanomaista vilkkaampaan kaupankäyntiin on siis asiakkaan kannalta taloudellisuus.

3 Kysymys: Mitä lahjashoppailija löytää apteekista?

Vastaus: Esimerkiksi apteekkikosmetiikkaa. Monia tuotesarjoja pakataan näyttäviin lahjapakkauksiin. Erityisen suosittuja ovat käsien- ja jalkojenhoitotuotteet, erilaiset kosteusvoiteet ja suihkutuotteet. Lääkkeettömien tuotteiden myynti vaihtelee paljon apteekin sijainnin mukaan.

Etenkin isoissa kauppakeskuksissa, missä ihmiset muutenkin shoppailevat, apteekin joulukuun myynnistä merkittävä osa on juuri lääkkeettömiä lahjatuotteita. Maaseudulla se ei ole niin yleistä. Jotkut apteekit myyvät myös lahjakortteja.

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Moni huippu-urheilija miettii yrittäjänuraa Huippu-urheilija on kuin yksityisyrittäjä.

Molemmissa tarvitaan tavoitteellisuutta, itsensä markkinointia ja pitkäjänteisyyttä.

kuin yksityisyrittäjä, sanoo IFK:ssa tämän kauden pelaava jääkiekkoilija Henrik Forsberg.

– Urheilijan pitää markkinoida itseään ja löytää oikea seura, missä pelata.

Itseluottamus ja menestys.

Alppihiihtäjä Marcus Sandell on parhaillaan leirillä Coloradossa eikä yrittäjäksi hyppääminen ole vielä ajankohtaista pitkään aikaan. Mutta opiskelu maistuu.

– On hauskaa kehittyä ihmisenä muuallakin kuin rinteessä. Urheilu-ura on opettanut muun muassa itseluottamuksen vaikutuksen menestykseen, mikä on tärkeää yrittäjällekin.

Forsbergin katse on toki vielä vahvasti jääkiekossa.

– Liikeideoita olen vasta pyöritellyt opinnoissa, mutta työskentelen tulevaisuudessa mielelläni urheilun parissa.

Yrittäjyys on ollut vahvasti arjessani mukana pienestä pitäen, sillä vanhempani ovat olleet yrittäjiä.

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

H

aaga-Helian ammattikorkeakoulu tarttui huippu-urheilijoiden ja yrittäjäjärjestöjen piiristä nousseeseen kysyntään yrittäjäkoulutukselle. Huippu-urheilijoiden koulutushanke starttasi syksyllä 19 opiskelijan voimin.

Entinen koripalloilija Maurizio Pratesi hioo opinnoissaan jo toiminnassa olevaa liikeideaansa. M.P Diversity Management on työllistänyt Pratesia sivutoimisesti reilun vuoden ajan.

– Teen konsultointia monikulttuurisuustiimityön, ja ylipäätään tiimityöskentelyn, tehostamiseksi.

– Sain tosi hyvän palautteen ensimmäisistä pitämistäni työpajoista Haminan kaupungille ja Itellalle.

Olen kuitenkin vielä palkkatyössä. Arkityöstä poisjääminen vaatii vielä lisää uskallusta.

Ulkomailla seitsemän vuotta pelannut Pratesi lopetti uransa vuonna 2009.

Hän on tyytyväinen, että meni urheilu-uran jälkeen ensiksi palkkatöihin. Nyt sivutoimisena yrittäjänä, ja ehkä myöhemmin täysipäiväisenä sellaisena, hän voi käyttää eri vaiheissa kertyneitä taitojaan hyväksi.

Huippu-urheilija on

Pienestä kiinni. Urheiluuran jatko voi olla kiinni yhdestä loukkaantumisesta.

– Olin viime talven jälkeen pitkällä sairauslomalla, ja silloin olin työelämässä mukana. Opiskelu on varautumista siihen urheilun jälkeiseen tulevaisuuteen. Opiskelu urheilun ohella on tehnyt minulle hyvää, ja se on mielenkiintoista, Forsberg pohdiskelee.

Alppihiihtäjä Marcus Sandell toivoo jatkavansa rinteissä vielä pitkään, vuoden 2022 olympialaisiin ja sen jälkeisiin MM-kisoihin.

Pienpanimoilla pyyhkii hyvin JERE LAUHA

Pienpanimot ovat ainoana toimijana olutmarkkinoilla pystyneet kasvattamaan markkinaosuuttaan tänä vuonna.

Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Kim Nummila

PEKKA SIPOLA

8

S

aimaan Juomatehtaan toimitusjohtaja Pertti Oksa kertoo yhtiön kasvattaneen myyntiään viime ke-

väästä, jolloin yritys tuplasi tuotantomääränsä tuotantotilojen laajennuksen avulla. Oksalla on myös ruokaravintolatoimintaa, muun muassa Helsingissä.

– Tämä vuosi tulee olemaan ravintolamyynnissä samanlainen kuin viime vuosi. Yritykset ovat lähteneet pikkujouluissa hitaammin liikkeelle kuin aiemmin. Euromäärissä kiristellään juomien osalta.

Vaikea ensi vuosi. Oksa povaa kuitenkin ravintola-alalle mustaa vuotta 2014.

– Uskon, että ensi vuosi tulee

olemaan ravintolabisneksen musta vuosi, kun matkustajatuonti Virosta on jo ohittanut vuoden 2007 luvut sekä taantuma vaikuttaa ravintoloihin. Alkoholijuomamyynti tulee kuihtumaan, jos ei alkoholipolitiikassa ja maahantuonnissa tapahdu muutosta.

Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRan mukaan omakustannepikkujoulut ovat yleistyneet sekä tilaisuudet, jossa yritys maksaa ruoan, mutta työntekijät maksavat loput omasta pussistaan. Tämä tarkoittaa, että ravintoloiden pikkujoulumyynti laskee yritysten säästöpaineiden takia.

panimomies. Pertti Oksa on tehnyt mittavia investointeja.

Uutiset

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

IP

OL

Sa

m

li k

an

gas

Varmista yrityksesi näkyvyys!

A

PE

KK

A

S

Kuka?

Yrittäjäaikeet?

ä iV

Olen kiinnostunut yrittäjyydestä, aion ennen sitä kartuttaa kokemusta liikemaailmassa.

Arkityöstä poisjääminen vaatii vielä lisää uskallusta.

Maurizio Pratesi 38-vuotias entinen huippukoripalloilija, sivutoiminen yrittäjä

Marcus Sandell 26-vuotias alppihiihtäjä

T

i om

tri Na

Yrittäjyys kiinnostaa minua, mutta se ei ole vielä kirkossa kuulutettua.

Henrik Forsberg 28-vuotias puolustaja IFK:ssa

Bisnesideoita laidasta laitaan

>

Haaga-Heliassa alkoi elokuussa ensimmäistä kertaa Urheilijasta yrittäjäksi -hanke.

– Bisnesideat eivät nouse pelkästään huippu-urheilun piiristä.

Huippu-urheilijoilla on kansainvälisiä verkostoja, ja sitäkin kautta tulee erilaisia mahdollisuuksia oman yritystoiminnan käynnistämiseen.

On äärimmäisen tärkeää, että toimimme hankkeessa yli urheilulajira-

jojen. Myös yhdessä yrittäminen on urheilijoille ominaista, koulutusohjelman opinto-ohjaaja Auli Pekkala kertoo.

Haaga-Heliassa on kaikille opiskelijoille avoin startup-koulu, jossa saa sparrausta yritysideaansa. Jokainen em. koulutusohjelmassa opiskeleva saa lisäksi henkilökohtaisen mentorin sparraamaan liikeidean kehittämisessä.

Kampaamoilla tukalat oltavat Ennätysmäärä kampaamoja on lopettanut vuoden aikana. Hiusyrittäjien mukaan tilanne on pahempi kuin 1990-luvun lamassa.

– Liikkeiden lopettamiset alkoivat viime vuoden loppupuolella ja tämä vuosi on ollut ihan hirveä, harmittelee Suomen Hiusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Arja Laurila.

Tilastokeskuksen tiedot tulevat aikanaan jälkijunassa. Osa yrityksistä lopettaa konkurssin kautta, osa toiminimiyrittäjistä vain

lopettaa toiminnan.

– Koskaan aiemmin ei ole ollut työnhakijoina yhtä paljon yrittäjiä kuin tänä päivänä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla yhteen vapaaseen paikkaan oli 83 hakijaa, joista 30 oli yrittäjää.

Laurilan mukaan kampaamoiden ahdinko näkyy joillakin alueilla kaupunkikuvassakin, kuten Salon seudulla, jossa on ollut isoja irtisanomisia. 1990-luvun lamassa lähes 1 000 yritystä lopetti ja vajaat 50 prosent-

tia työntekijöistä irtisanottiin.

– Nyt on jo yli tuhat yritystä lopettanut, toki nyt on yrityksiäkin enemmän kuin silloin. Tämä taantuma tuntuu kestävän pidempään kuin 1990-luvulla.

Ensimmäinen päivä tammikuuta lähtien myyjällä, myös kampaamoissa, on velvollisuus tarjota asiakkaalle kuitti käteis- ja korttimaksuista. Kuitin tarjoamisen laiminlyönnistä voi seurata 300–1 000 euron laiminlyöntimaksu.

Kunta-alan kumppanit kohtaavat 10.-11.9.2014 Kuntatalo, Helsinki

Osastopaikat ja yhteystiedot: markkinointipäällikkö Maritta Mäkelä puh. 040-765 8016, maritta.makela@kuntalehti.fi

9

Uutiset

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Varieteesta vaihtelua arkeen Timo Kulmakko kuvailee soittavansa taikuuden iskelmää.

Varietee kukoisti Suomessa 1950-luvulla ja kuihtui pikkuhiljaa.

Nyt Kulmakko tahtoo tuoda illuusion ja taikuuden estraditaiteen takaisin suomalaisyleisölle. Siihen hän on keskittynyt jo Kuka? Timo Kulmakko kymmenen vuotta. Yleisö lämpiää pikkuhiljaa.

Ammatti: Taikuri, viihteen moniHia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

juttutuulella

Miten hurahdit taikuuteen?

Kasvoin Rovaniemellä opettajatalon pihapiirissä. Kävimme katsomassa vierailevia sirkuksia ja tivoleita. Olin kuuden vanha, kun äitini luki minulle Solmu Mäkelän taikakirjaa.

Olin myyty! Myöhemmin seurasin taikurimestari Reijo Salmisen esityksiä.

Hän kertoi minulle myös taikuuden filosofiasta ja esittämisen vaativasta taidosta.

taituri, tuottaja, juontaja ym.

Perhe: Kolmannen polven poikamies Tunnettu: Pikkukakkosen Timo Taikurina 1980 – 1992 Palkittu: Vuoden Taikuri 1998 ja 2006 Yritys: Colmann Production Oy vuodesta 2003 Motto: Ars longa, vita brevis!

Mistä löydät varieteen esiintyjät?

Kierrän seuraamassa esityksiä ja solmin samalla ohjelmakontakteja. Olen viimeisen viiden vuoden aikana nähnyt toistasataa kansainvälistä varieteeta Keski-Euroopassa, missä Saksa on vahvinta varietee-aluetta. Parhaimpia tähtiä voi joutua houkuttelemaan ja odottelemaan vuositolkulla. Tämän vuoden Varietee Magican tähdistä Michael ja Melanie Giles sekä hauskuttava jonglööri Mike Goudeau löytyivät Las Vegasista ja notkeista notkein Elayne Kramer tulee Argentiinasta.

Luonnollisesti tähdet valitsevat sopimuksista parhaimmat. Viime hetken muutoksiin täytyy koko ajan varautua. Aikataulujen kanssa pelaaminen on osa työtä.

Mikä ero on sirkuksella ja varieteella?

Monet muistavat sinut pikkukakkosen Timo Taikurina.

Onko taikuus totta?

Taikuus on katsojan silmissä ja mielessä. Varietee on tämän päivän taikuutta. Juonnan esityksen, esittelen taiteilijat ja teen itsekin muutaman tempun illan aikana.

Timo Taikurina vierähti monta vuotta. Se loppui, mutta taikuus säilyy.

Sirkus esiintyy teltassa. Olin viime talven Sirkus Finlandian seremoniamestarina. Kokemus oli mielenkiintoinen. Varietee tapahtuu estradilla. Se on tarinaa ja hienoja hetkiä. Varietee tarkoittaa jo sanana vaihtelua. Show`ssa voi olla sirkusta, varieteeta ja paljon muutakin.

Onko kiertueelämä rankkaa?

Tämän vuoden kiertue on viiden viikon pituinen. Mukana kulkee yhdeksän ihmistä ja tavaroita kuljettava kuorma-auto. Esityspaikkoja on kolmisenkymmentä Rovaniemeä myöten.

Argentiinattaren avustajana on hänen isänsä. Jonglööri on tuonut mukanaan poikansa, joka halusi tavata Joulupukin Napapiirillä. Kiertue-elämä vaatii jatkuvaa järjestelyä. Se on elämäntapa.

Lyökö varietee leiville?

Kilpailen maailman suurten tuottajien kanssa. Vaikka Suomesta puuttuu kiinteä varieteen esityspaikka, valtteina ovat taiteilijoille tarjottavat hyvät olosuhteet ja esiintymispaikat.

Esitys on enemmän kuin temppu. Se on kokonaisuus.

Unelmoin joskus siitä, että teen kuukausipalkalla työtä ohjelma-agenttina. Talouden taantuma tuntuu alalla.

Toisaalta nyt juuri tarvitaan irtiottoja arjesta. Varietee on hyvä lääke. Monet firmat tuovatkin asiakkaita ja henkilökuntaa esitykseen. Tarjoan yrityksille viihdettä henkilökunta- ja asiakastilaisuuksiin ja ohjelmakokonaisuuksia ääni- ja valotekniikkaa myöten. Esiinnyn myös messuilla ja olen tehnyt tuote-esittelyjä. Itse asiassa varieteen tuottaminen on jatkuvaa selviytymistarinaa, jonka paras palkka on salillinen raikuvia aplodeja.

ALEKSI POUTANEN

10

Uutiset

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Liike-elämän tuulissa kannattaa tarttua tarjoukseen.

Soneran yritysasiakkaana: • Puhut, viestittelet ja surffaat samaan kiinteään kuukausihintaan Suomessa, pohjolassa ja Baltiassa. Eli budjetti pitää.

• Käytössäsi on luotettava verkko, josta suuri osa huippunopeaa 4G:tä.

• Olet tutkitusti tyytyväisten yritysasiakkaiden joukossa.

Samsung Galaxy Note3

Samsung Galaxy Express 2

8

06 €/kk

Sopiva Yritys 1000 -paketti sisältää

22

58

€/kk

24 kk sop.

ALV 0 %

24 kk sop.

ALV 0 %

• 1000 min puhetta • 1000 teksti- ja/tai kuvaviestiä • supernopea 4G-netti • käytön pohjolassa ja Baltiassa Sonera tarjoaa Samsung Galaxy Note3:n ostajalle Galaxy Gear -älykellon ilman lisämaksua. Useita värivaihtoehtoja.

Kampanja voimassa vuoden 2013 loppuun asti

Vain yritysasiakkaille. Hanki omasi: www.sonera.fi/yritys/tarjous • Sonera Kaupat • soita numeroon 0800 134134

11

12

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

RAVISTAJAT ALEKSI POUTANEN

Läpi mustan lcd-pane Multitouch tekee ainutlaatuisia monikosketusnäyttöjä vanhassa autotehtaassa.

Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi

M

iehen sormenpäät koskettavat näyttöruudun pintaa.

Näyttö tunnistaa sormet kädeksi, ja avaa valikon. Vieressä toinen mies lyö sormenpäänsä kiinni ruutuun ja vetää videoikkunan valtavan kokoiseksi. Teknologiajohtaja Tommi Ilmonen ja toimitusjohtaja Petri Martikainen avaavat kuvia ja videoita valtavalla yhteen liitetyistä kosketusnäytöistä kootulla älykkäällä pinnal-

la. Juuri älykäs pinta, jonka saa aikaan kosketusnäytön sisuksista löytyvä konenäkö, erottaa Multitouchin kilpailijoista.

– Meillä ei ole kilpailijoita, kun tehdään suuria useista monikosketusnäytöistä koostuvia näyttöseiniä, toteaa Martikainen.

Multitouchin tarina sai alkunsa vuonna 2007, kun Ilmonen työskenteli Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun yhteisessä Hiit-instituutissa. Tehtäväksi tuli kehittää jotain isoa ja hienoa suuria joukkotapahtumia varten.

– Totesimme tarvitsevamme ison kosketusnäytön. Hämmästyimme, kun sellaista ei kaupasta löytynyt, Ilmonen kertoo.

Laite piti siis tehdä itse. Kun työryhmä laittoi verkkosivuilleen videoita prototyypin toiminnasta, alkoi puhelin soida. Verkkosivulla ei ollut yhteystietoja, joten ostohalukkaat joutuivat hieman ponnistelemaan tekijöiden tavoittamiseksi. Koska kysyntää selväs-

Teknologia on vaikuttavaa – Martikainen kertoo tyytyväisenä monen vieraan juuttuneen yrityksen esittelytiloihin tuntikausiksi.

ti löytyi, perustettiin Multitouch, kertoo Ilmonen.

Hämmentävä löytö. Yhtiön ensimmäiset laitteet perustuivat taustaprojektioteknologiaan, joka ei tarjonnut kummoisia kasvunäkymiä.

– John Evans ehdotti, että tehdään sama lcd-paneelilla. Sanoin hänellle, ettei konenäyttö toimi mustan panelin läpi. Huomasimme kuitenkin, että infrapunavaloa tulee läpi juuri riittävä määrä, Ilmonen myhäilee.

Syyskuussa 2008 yritys sai ensimmäisten lcd-laitteiden prototyypit valmiiksi ja julkaisi materiaalit verkossa. Taas puhelimet soivat, ja yritys sinkosi huimalle kasvu-uralle.

– Sama ajatus oli keksitty aiemmin muuallakin, mutta kukaan ei ollut saanut sitä toimimaan. Mekin jouduimme jonkin aikaa hakkaamaan päätämme harmaaseen kiveen, kertoo Ilmonen.

– Sitä on yritetty kopioida, mut-

Sama ajatus oli keksitty aiemmin muuallakin, mutta kukaan ei ollut saanut sitä toimimaan.

Tommi Ilmonen

ta toimintatapaa on vaikea toteuttaa, mies myhäilee.

Lcd-paneelin takaa löytyy joukko kameroita, jotka havaitsevat, mitä ruudun pinnalle asetetaan.

Sormenpäiden lisäksi syöttölaitteina toimii esimerkiksi IR-kynä tai mustavalkoisella kuviolla varustettu koodilätkä.

– Näytöllä voi olla niin monta käyttäjää kuin sen ääreen fyysisesti mahtuu, Martikainen toteaa.

Valtava potentiaali. Tällä hetkellä tyypillinen asiakas on suuryritys, joka käyttää näyttöä myynti- ja markkinointitarkoituksiin.

Suurien näyttöseinien avulla tietoa saa esille näyttävästi ja helposti muokattavasti, joten Multitouch on tehnyt toteutuksia konsulttiyrityksistä korkeakouluihin.

– Toinen merkittävä segmentti ovat yritykset, jotka korvaavat näytöllä fläppitaulun. Vaatimustaso on kova, näytön tuntuman pitää olla yhtä hyvä kuin mihin tableteissa on totuttu, sanoo Martikainen.

Suurien kosketusnäyttöjen kysyntä kasvaa maailmalla huikeaa vauhtia, 50–100 prosenttia vuodessa. Multitouch haluaa pysyä kasvussa mukana.

– Julkisilla paikoilla olevat näy-

13

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Ravistajissa mukana:

OSA

10/10

Näin Ravistajatsarja etenee

• Yrittäjäsanomat on esitellyt helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden Ravistajat-yrityksen. Samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle.

• Aikaisemmin esitellyt yritykset: Juustoportti (helmikuu), Innojok

(maaliskuu), Picosun (huhtikuu), Fira (toukokuu), St1 (kesäkuu), Dermoshop (elokuu), Atma Trade (syyskuu), Smartum (lokakuu) ja Onnibus (marraskuu).

Multitouch pähkinänkuoressa • Multitouch perustettiin vuonna 2007.

Yrityksen juuret ovat korkeakoulumaailmassa.

• Yrityksen päämaja on Helsingissä, jossa sijaitsee myös tuotekehitysosasto. Lisäksi toimistot New Yorkissa, Kaliforniassa ja Singaporessa.

• Multitouch valmistaa konenäköön perustuvia monikosketusnäyttöjä.

Yhtiöllä on globaali jälleenmyyntiverkosto.

• Perustaja Tommi Ilmonen on yrityksen teknologiajohtaja ja suurin omistaja.

• Yrityksen liikevaihto vuonna 2012 oli 7,1 miljoonaa euroa. Multitouch sijoittui Deloitten EMEA Technology Fast 500 -listalla sijalle 31. Viidessä vuodessa kasvua on kertynyt 4 024 prosenttia. Tänä vuonna liikevaihto kasvaa 20–30 prosenttia.

• Multitouchin näyttöjä on myyty puoleensataan maahan. Viime vuonna yritys myi noin 600 näyttöä, tänä vuonna luku on noin tuhat.

Näytöt valmistaa aasialaisista komponenteista suomalainen alihankkija.

Ei pelkkä kosketusnäyttö.

Multitouchin teknologiajohtaja Tommi Ilmonen (oik.) ja toimitusjohtaja Petri Martikainen ovat ylpeitä näyttöjen älykkäästä pinnasta.

eelin töt muuttuvat interaktiivisiksi, Martikainen toteaa.

Kilpailussa monikosketusnäyttökakusta on mukana suuria toimijoita, esimerkiksi Microsoft ja 3M. Multitouch kuitenkin uskoo teknologiseen osaamiseensa ja ketteryyteensä.

tyyppejä valmistetaan samassa tilassa. Martikaisen mukaan on erittäin tärkeää, että tuotekehitysväki voi heti kokeilla innovaatioitaan raudalla.

– Tällaista korkean teknologian ja teollisen tekemisen yhdistelmää pitäisi Suomessa olla enemmänkin.

Suomessa on hyvä tehdä

>

>

Ravistajien asiantuntijaraati suitsuttaa monikosketusnäyttöjä valmistavan Multitouchin kykyä viedä ainutlaatuinen innovaatio maailmanmarkkinoille.

– Multitouch on sekä teknologisesti että kasvajana Suomen huippusarjaa. Tuotteella on merkittävää uutuusarvoa markkinoilla. Yrityksellä on kyky kaupallistaa tekninen osaaminen, tiivistää Tekesin markkinointi- ja viestintäjohtaja Ulla Hiekkanen-Mäkelä.

Hiekkanen-Mäkelän mukaan liikevaihtonsa lähes kokonaan ulkomailla tekevä Multitouch on erinomainen esimerkki Tekes-Finnvera-Finpro-yhteistyön toiminnasta ja aktiivisen verkottumisen voimasta.

Ulla Hiekkanen-Mäkelä

Todellinen ravistaja. Fennian markkinointijohtaja Arto Kämppi jatkaa samaa Arto Kämppi veisua.

– Multitouch edustaa erinomaisesti suomalaista hightech-osaamista, jossa on onnistuttu kaupallistamaan teknologia ja myymään sitä yli 50 maahan.

Yrityksen kasvu on ollut huikeaa viimeisten viiden vuoden aikana. Yritys, joka ravistelee piintynyttä mielikuvaa siitä, että suomalaiset eivät osaa markkinoida ja myydä.

Sarjayrittäjä Marko Parkkinen pitää Multitouchia hyvänä esimerkkinä siitä, Marko Parkkinen kuinka hyödynnetään ihmisten elektroniikalle asettamien uusien vaatimuksien tuomia mahdollisuuksia.

– Digitalisoituminen tuo mahdollisuuksien ylitarjontaa jokaisella toimialalla. Multitouch on tarttunut todella mielenkiintoiseen tilaisuuteen. Ihmisten tavoittamisen jatkuva vaikeutuminen yhdistettynä digitalisoitumiseen antaa taatusti Multitouchille tilaa kasvaa merkittävästi.

Kolme pointtia

– Tavoitteena on kattava markkinajohtajuus, Ilmonen myhäilee.

Multitouch suunnittelee ja valmistuttaa laitteensa Suomessa, komponentit tulevat Aasiasta. Yritys pitää majaa Helsingissä vanhassa kuorma-autotehtaassa. Uusia laitteita suunnitellaan ja proto-

Multitouch on tänä vuonna onnistunut kasvamaan Aasian ja Amerikan markkinoilla, kertoo toimitusjohtaja Petri Martikainen. Myynti kaksinkertaistuu, kun Euroopassa kasvua ei juuri saada.

– Jos julkiseen tilaan asennettu näyttö on kosketettavissa, sen on oltava interaktiivinen, Martikainen kuvaa aasialaista ajatustapaa.

Vaikka yrityksen toiminta on erittäin kansainvälistä ja markkinoista valtaosa kaukana Suomesta, pysyy Multitouchin pääkonttori ja tuotekehitys kotimaassa tulevaisuudessakin, Martikainen toteaa.

Kiitos kuuluu Nokian luomalle infrastruk-

Multitouch osaa teknologian ja myymisen

tuurille.

– Täältä löytyy hyviä, osaavia työntekijöitä.

Ja osaaminen on tasaista – ihmiset pystyvät tekemään sen, minkä lupaavat.

Entä milloin konenäköön perustuvat kosketusnäytöt tulevat koteihin? Sitä Multitouch ei lähde ennustamaan. Pöytätasoon sijoitetulle näytölle, joka esimerkiksi tunnistaa sille asetettavan esineen, kun on helppo keksiä monia käyttötarkoituksia. Nyt edukkain malli maksaa 6 000 euroa.

– Hintatason painaminen kuluttajille sopivaksi ei ole ylivoimaista, Martikainen sanoo arvoituksellisesti.

1

Yritys on keskittynyt näyttöihin ja sovelluskehitysalustoihin. Näyttöjen laatu on erinomainen, kuten myös tuotteiden toimivuus.

2

Näyttöjä myydään jälleenmyyjien lisäksi suoraan loppukäyttäjille. Asiakas voi tilata näyttöseinän Multitouchilta tarkoitukseen räätälöitynä.

3

Jälkimarkkinat hoidetaan kunnolla.

Asiakas arvostaa, kun tukipalvelussa vastaa henkilö, joka todella tuntee tuotteet.

Sekoita pakkaa! Äänestä suosikkiasi: www.ravistajat.fi Ääniä annettu 6 706

Uutiset

14

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

ALEKSI POUTANEN

Markus Torkki: Erilaisten vastustajien kanssa kehittyy Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

Emme vaimoni, Minnan, kanssa ole koskaan pelanneet tennismatsia vastakkain eikä se ole tullut kummallekaan edes mieleen. Pelaamme pisteitä ja pelejä, mutta emme laske niitä yhteen.

Vaimolla, entisenä ammattilaiskisoja kiertäneenä pelaajalla, voitontahto on tosi luja. Saamme yhdessä hyviä pelejä aikaiseksi ja pelaammekin toisinaan nelinpeliparina.

Tenniksen löysin puolisoni kautta vuonna 2005. Minulla olikin aluksi oma henkilökohtainen valmentaja.

Hänellä on kokemusta valmentamisesta opiskeluajoilta. Ensimmäisenä vuotena pääasiassa treenasimme, sitten peli muuttui pallotteluksi ja erilaisten kuvioiden pelaamiseksi. Hän on taas alkanut pelata kilpaa, muun muassa sarjatennistä.

Pidän pallopeleistä ylipäätään; tykkään pelata pisteitä. Tenniksessä samalla kun itse kehittyy, haasteet muuttuvat.

Kun lyönnit kovenevat, tulevat eteen uudet haasteet. Tenniksessä on myös mahtavaa, että sitä pystyy pelaamaan melkein missä vain. Ulkopelaaminen on ihan kuin eri laji: on mahtavaa pelata auringon paistaessa. Eikä mukaan tarvita muuta kuin tossut ja maila. Tennis on myös tuonut paljon uusia ystäviä.

Mielestäni lomilla on kiva viettää aikaa tennis-klubeilla, esimerkiksi Espanjassa, Keski-Euroopassa ja Amerikassa. Klubeilla pääsee keskustelemaan paikallisten kanssa, tällöin ”kieli” on kaikilla sama.

Kesäisin venereitit valikoituvat osaksi tenniskenttien sijainnin perusteella.

Katsomme Googlen kartasta, löytyykö tenniskenttiä. Kerran Taalintehtaalla satelliittikuvan tieto ei pitänyt aivan paikkaansa: löysimme metsittyneen kentän tehtaan vanhalta virkistysalueelta.

Minulla on kaksi aika perus-Wilsonia.

Olen miettinyt uusien mailojen ostoa, kun pelaamiseni on kehittynyt. Jänteillä ja gripin kunnolla on suuri merkitys mailassa. Pelaan kaksi kolme kertaa viikossa. Lomalla saatan pelata joka päivä, joskus jopa kaksi kertaa päivässä. Mökillämme on pieni tenniskenttä.

Meillä on vaimoni kanssa vakiovuoro.

Lisäksi pelaan hallisarjaa ja välillä satunnaisten pelikavereiden kanssa. Juuri erilaisten vastustajien kanssa pelaaminen kehittää tekniikkaa.

Kävimme viime keväänä katsomassa Roomassa Masters-turnauksen. Oli upeaa nähdä tennishuiput kentällä.

Tennis toimii vastapainona työelämään ja yrittämiseen. Pelihetki pakottaa irtautumaan arjesta ja työpaineista.

Hyvä kunto on töissä jaksamisessa äärimmäisen tärkeä.

henkireikä Sarjassa yrittäjät kertovat intohimoisesta harrastuksestaan.

Ict-ratkaisuja usealla paikkakunnalla • Markus Torkki oli mukana perustamassa Somic Oy:tä 11 vuotta sitten. Yritys työl- listää 30 henkilöä. Somic tarjoaa ict-ratkaisuja ja -palveluita usealla paikkakunnalla Suomessa.

Yrittäjä, tee kotisivut helposti!

Kotisivukone-palvelulla saat näyttävät kotisivut kaikkiin tarpeisiin nopeasti ja edullisesti.

Helppo käyttää. Tarvitset vain tietokoneen ja internet-yhteyden.

Edullinen. Voit kokeilla palvelua kaksi viikkoa täysin ilmaiseksi ja sitoutumatta. Jatkossa maksat vain kuukausimaksun.

Alkaen 17,90 €/kk

Kotimainen ja luotettava.

Kotisivukone-palvelulle on myönnetty Avainlippu-tunnus ja saat palvelua suomeksi.

(alv 0%)

Avaimet käteen. Voit tehdä kotisivut helposti itse tai tilata ne käyttövalmiina Avaimet käteen -palveluna.

Kokeile ilmaiseksi osoitteessa: www.kotisivukone.fi

Uutiset

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kaupungilla: Pidätkö jouluna vapaita?

ENPÄ PAHEMMIN. Aattona myydään kukkia puoleenpäivään, joulupäivänä jo huolletaan itsepalvelumyyntipistettä ja ehkä leikataan tulppaaneja.

Satu Etupaltta, Etupaltan puutarha, Masku

EN OIKEASTI. Joulu on kiivain keittiö- ja sisustustarvikkeiden sesonki. Mennään sata lasissa. Välipäivinä päivitän fb:tä ja teen paperitöitä. Helmikuussa

huilaan.

Eeva Viitaniemi, Idelli Oy, Turku

PIDÄN. Levyjen osto ja myynti hiljenee. Ostan itse lahjat aattoaamuna. Syksyllä pidin neljä viikkoa lomaa. Se oli lepoa.

Fredrik Johansson, 8raita, Turku

KYLLÄ.

Olen kolme päivää tekemättä mitään.

Syön kinkkua ja olen vaan. Antikvariaatin suurin sesonki on kesällä.

Vesa Hörkkö, Brahen Antikvariaatti, Turku

Kaikki eivät olleet hereillä Pankkien arvioiden mukaan vähän yli puolet laskuttajista osallistuu muuntoon, jolla laskuttava yritys ja pankki muuntavat suoraveloitukset asiakkaan puolesta e-laskuksi tai suoramaksuksi.

Mahdollisuus osallistua muuntoon päättyi 20. marraskuuta.

Tämä ylitti pankkien ennakkoarviot ja johtui erityisesti suurista muuntoon osallistuvista suoraveloituslaskuttajista. Runsaasta vies-

tinnästä huolimatta osa yrityksistä jätti kuitenkin valmistelut viime tippaan eikä ehtinyt muuntoon mukaan.

Viranomaiset edellyttävät, että asiakkaille on annettava kahden kuukauden harkinta-aika hyväksyä tai hylätä laskuttajan ehdotus siirtää suoraveloitus automaattisesti e-laskuksi tai suoramaksuksi.

Ne laskuttajat, jotka eivät osallistu muuntoon, korvaavat

suoraveloituksen paperilaskulla.

Asiakas voi halutessaan sopia laskuttajan kanssa jatkossa myös muista laskutustavoista riippuen siitä, mitä maksamisen palveluita laskuttaja tarjoaa.

Suoraveloituksen päättymispäivä on 31. tammikuuta 2014. Aikataulusta määrätään EU:n asetuksessa. Pankit eivät ota laskuttajien suoraveloitusaineistoja vastaan enää päättymispäivän jälkeen.

620

15

Varsinais-Suomessa 25 000 yritystä työllistää 94 000 henkilöä aikaansaaden yli 620 miljoonan euron kunnallisverotuotot alueen kuntiin ja lisäksi muutama sata miljoonaa yhteisöveroina ja valtionosuuksina.

16

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

debatti Muut lehdet

Lähetä mielipiteesi toimitus@yrittajat.fi

Kaksintaistelu: Mitataanko työvoiman tarvetta Suomessa oikein?

Onko siivoustyövoimasta todella pulaa? Kuvioista väänsivät espoolainen siivousalan yrittäjä Pasi Pietilä ja Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtaja Ann Selin.

Työvoimahallinnon Ammattibarometrin mukaan Uusimaa on siivousalalla työvoiman vaikean saatavuuden aluetta. Meille haetaan kuitenkin töihin tasaiseen tahtiin. Iso osa hakijoista on ulkomaalaistaustaisia. Niin ovat pääkaupunkiseudulla meidän työntekijöistämmekin yli puolet. Hakijoita siis on, vaikka barometri toisin väittääkin. Mutta miksi ihmeessä joukossa on niin vähän syntysuomalaisia?

Yrittäjyys on pysäyttämätön ilmiö, jonka voima ei ole ylivertaisessa liikeideassa, vaan rohkeudessa toteuttaa se. Yrittäjä uskaltaa.

Yrittäjyys on työelämän todellinen vapautusliike.

Toimitusjohtaja Jari Jokilampi Pirkanmaan Yrittäjässä

Ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä ei syrjitä. Joskus tuntuu, että pikemminkin päinvastoin. Esimerkiksi työluvan saanti edellyttää vähintään 6,5 tunnin päivittäistä työaikaa, eli 80 prosentin työllistymistä. Suomalaiselle työntekijälle ei tietenkään tällaista rajoitusta ole. Lyhyt työaika voi karkottaa hyviä hakijoita. Alan palkkataso ei ole ihan huono, sillä nousu on nopeaa. Nousu on ollut lähes 17 prosenttia muutamassa vuodessa. Moni esimerkiksi äitiyslomalta palaava työntekijä ei osaa edes pyytää nykypalkkaa. Kodin- ja vanhustenhoitoa siivouksen lisäksi tekevien suomenkielisten palkat ovat merkittävästi korkeampia. Yritys ei kuitenkaan voi laskuttaa samassa suhteessa. Tunnollinen työnantaja ei sorru alipalkkaukseen, mutta voisiko PAM tehostaa tiedotusta alan työntekijöille?

Toista kertaa ei 400 ihmisen palkkojen takia saa koko maa ajautua kriisin partaalle. Siitä on EK:n ja SAK:n pidettävä huoli. Jos eivät pidä, täytyy kysyä, miksi ne ovat olemassa.

Päätoimittaja Reijo Ruokanen Talouselämässä

Nyt kannattaisi korvata tuontia ja laittaa turvetta kattilaan hakkeen joukkoon. Ihmiset saisivat töitä. Rahaa säästyisi ja kasvu elpyisi.

Kaikki ongelmat eivät näy tilastoissa. Yksi tilannetta sekoittava asia on, että vajaata työaikaa tekeviä on koko ajan markkinoilla hakemassa uusia, kokopäiväisiä töitä? Toinen akuutti ongelma pääkaupunkiseudulla on ajokortittomuus. Etenkin kotiisiivousta tekevällä työparilla ainakin toisella pitää olla kortti. Ilman korttia ei työn tekeminen onnistu. Ajokortin hankkiminen ja autolla liikkuminen nostavat kotisiivoojien tunteja ja ansioita helposti 25 prosenttia. Aika hyvä tuotto investoinnille. Voisiko kortin hankintaan kehittää lisää kannusteita?

Säästöt onkin parempi lyödä pöytään nyt, kun tilanne on huono eikä odottaa pahimman yli.

Hyvinä aikoina tässä maassa ei saada mitään aikaan.

Toimituspäällikkö Jari Saario Kauppalehdessä

Aleksi Poutanen

Päätoimittaja Lauri Kontro Maaseudun Tulevaisuudessa

Pasi Pietilä yrittäjä, Sivina Oy

Veli-Matti Lamppu: Kolmikanta rapauttaa kehityksen Kolumni Veli-Matti Lamppu

veli-matti.lamppu@yrittajat.fi

Päätöksiä tehdään historiasta käsin, yrittäjät ja pkyritysten todellisuus ohittaen.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien johtaja.

S

uomen koulutusjärjestelmä on ollut yksi maailman arvostetuimmista ja tutkimuksissa menestyneimmistä.

Menestyksen keskeisenä perustana on ollut kansainvälistestikin poikkeuksellisen vahva yhdessä kehittämisen kulttuuri. Hallitusohjelman sekä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman linjausten perusteella on nimetty laaja-alaisia työryhmiä, joissa on ollut nimettynä eri koulutuksen sidosryhmät aina opiskelijoita ja yrittäjiä myöten.

Kehittäminen on ollut läpinäkyvää ja sitouttavaa.

Tällä hallituskaudella koulutusjärjestelmän kehittämistä on kuitenkin sekoittanut työmarkkinapolitisoituminen.

Useissa opetus- ja kulttuuriministeriön hankkeissa valmistelun ja päätöksenteon välinen ketju on katkennut.

Esimerkiksi nuorten yhteiskuntatakuun valmistelussa työmarkkinajärjestöille on annettu sellaista valtaa, joka hallituksen olisi tullut ministeriön toimesta pitää käsissään. Aivan liian usein kuulen opetusministeriön kokouksissa lauseet: ”Tämä on kolmikantavalmistelussa tai työmarkkinajärjestöt päättävät tästä.”

Erityisen valitettavaa on kuulla nämä lauseet virkamiesten suusta.

Tilastokeskuksen juuri julkistaman henkilöstömäärän muutoksia yrityksissä vuosina 2001 – 2012 kuvaavan tilaston mukaan yli 93 prosenttia uusista työpai-

koista on syntynyt pk-yrityksiin. Kasvun ja työllistämisen potentiaali on pienissä yrityksissä. Tätä tosiasiaa työmarkkinajärjestöjen näyttää olevan vaikeaa ymmärtää. Päätöksiä tehdään historiasta käsin, yrittäjät ja pk-yritysten todellisuus ohittaen.

Onneksi on myös esimerkkejä, jotka pitävät uskoani yllä yhteiseen kehittämiseen. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistaminen on esimerkki hyvästä hallintokulttuurista.

Koulutuksen painoarvo työelämän kehittämisessä kasvaa. Osaaminen ja sen kehittäminen on niin yrittäjän kuin työntekijän intressi. Tulevaisuuden koulutusta ei synnytetä vallan linnakkeissa.

17

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Intiassa buddhismissa annettiin yli 2 500 vuotta sitten suosituksia rahan hallintaan ja säästämiseen: Kun saat tuloja, pilko ne neljään osaan. Ensiksi laita kaksi osuutta välttämättömiin tarpeisiin, toiseksi käytä yksi osuus perheeseen ja kavereihin ja lopuksi säästä viimeinen osa… Mielestäni nämä suositukset ovat ajattomia.

Siivousalan yrittäjä Tida Charoenpornpimonkul Yrittäjän ytimessä –blogissaan.

Facebookkommentit Minulle soitettiin ja yritettiin tivata firman päivittyneitä osoitetietoja, ja en suostunut antamaan, myyjä sanoi ettei laskuta mistään minua, ja kun sanoin että mistä sitten leipäs saat, alappa selittää, et mua on turha koittaa huiputtaa – löi luurin korvaan!

Jos todellista pulaa olisi, se saisi aikaan palkkaliukuman ylöspäin. Barometri tarvitsee lisää indikaattoreita toimiakseen. Ilman yhteisiä faktapohjia viesti jää juupas-eipäs-asteelle, eikä palvele oikeasti ketään. Sen perusteella ei voida kehittää mitään.

Tilastot unohtavat yksilöt. Jokaisen työttömyyden takana on inhimillistä hätää ja huolta toimeentulosta. Tilanne vain pahenee, jos saatavuusharkinta poistetaan EU- ja EFTA-maiden ulkopuolelta alalle tulevilta. Kantaväestön ja ulkomaalaistaustaisten välillä ei saa syntyä eriarvoisuutta.

Silloin häviäjiä ovat kaikki. Onko sittenkin alan huono palkka ja pääkaupunkiseudun hintataso suurempi ongelma? Ei 1 500 euroa kuussa tienaavalla ole juuri mitään mahdollisuuksia asua Helsingissä.

Saana Tyni kommenttiketjussa epäasiallisesta markkinoinnista

Niin ja vielä sitten kun saadaan se yrittäjien kuluttajiin kohdistama harhaanjohtava mainonta kuriin niin kaikki on hyvin.

Tuotteen on tehtävä sitä mitä tuoteselosteessa luvataan tai tuote on asetettava muussa tapauksessa myyntikieltoon…

Miksi Cillit Bang ei räjäytä likaa pois vaikka niin sen väitetään tekevän?

Yritämme tiedottaa, mutta on vaikea tavoittaa kaikki ne alan työntekijät, jotka ovat järjestäytymättömiä. Työnantajien täytyy muistaa, että yleissitovuuden periaate velvoittaa maksamaan vähintään alan tessin mukaisia palkkoja.

Kimmo Heiskanen kommenttiketjussa yrittäjien huijaamisesta

Olen saanut todella paljon apua ja vinkkejä kokeneemmilta yrittäjiltä.

Iiro Kaksonen kommenttiketjussa yrittäjäksi oppimisesta

Myönteisiäkin viestejä on kuulunut. Siivousalalla keskimääräinen viikkotuntien määrä on jo noussut alle neljästä kuuteen tuntiin.

Jos ajokortittomuus on työllistymisen este, olisi varmaan syytä harkita pitäisikö yhteiskunnan osallistua kustannuksiin. Siivousalan työntekijän palkalla toistatuhatta euroa maksavan kortin hankkiminen on käytännössä mahdotonta.

Yritin kerran hakea yritystukea.

Se myönnettiinkin, mutta hermot pettivät, kun olisi pitänyt lähteä kurssille, jossa opetetaan tuen tilityshakemusprosessi.

Aleksi Poutanen

Anu Saarinen kommenttiketjussa yritystuista

Ann Selin PAMin puheenjohtaja

PS.

Etelä-Suomen Aluehallintovirasto repäisi.

Se päätti, että Lahden ja Hämeenlinnan kaupat saavat pitää ovensa auki loppiaisena. Muualle maakuntaan lupaa ei heltynyt.

Miksi ihmeessä kauppias ei itse saa ratkaista aukioloaikojaan?

Tällä tavalla kauppiaat pannaan ulkopuolisella ohjeella eriarvoiseen

asemaan.

Todellisuudessa kuitenkin vain asiakas päättää ja ottaa kantaa jaloillaan.

Asiakas ratkaisee haluaako käydä kaupassa loppiaisena vai eikö tahdo. Kauppias toimii sen mukaan.

Niin yksinkertaista se on. Ulkopuolista sanelijaa ei päätökselle tarvita.

Juha Ketola Kauppavalmennus Oy

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl.

ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Hannu Hallamaa, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja (vanhempainvapaalla) Hia Sjöblom, toimittaja Raija Lehtonen, taitto etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki Lehti ei vastaa

• Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua.

• Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä.

• Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa.

Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen.

• Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta.

Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

18

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

arjessa

Verkottumisen voim KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ

Logomossa yrittäjä ei jää yksin.

TURKU Hia Sjöblom

T

hia.sjoblom@yrittajat.fi

äällä ollaan umpisyrjässä, paukauttaa mainostoimisto Zeelandin perustaja Juuso Enala. Silmissä vilkahtaa ilkikurisesti. Mies jatkaa välittömästi, että Logomossa katto on korkealla, on tilaa hengittää ja paikassa törmää jatkuvasti ihmisiin. Enala toi toimistonsa Turun keskustan vinttihuoneistosta Logomoon runsas kuukausi sitten.

Turun Logomoon rakennetut yritystilat alkavat täyttyä. Ensimmäiset pääsivät taloon kesäkuussa. Nyt siellä toimii lähes kuusikymmentä yritystä ja lisää on tulossa.

Mikä vetää Logomo Byrån tiloihin?

– Logomossa on kivaa, huikkaavat Enalan työntekijät.

Mies itse vetäisee potkulaudalla kierroksen kolmensadan neliön tiloissa ja antaa ideoiden lentää.

VR:n entisen konepajan lattiat ovat vuosikaudet kestäneet korjattavien junienkin painot.

Zeeland on iso ja eteenpäin tahtova.

Sama tavoite on pienemmilläkin uusissa tiloissa töitä tekevillä yrityksillä. Byråssa puhutaan luovasta taloudesta ja kovasta työnteosta. Työssä voi olla hauskaa, mutta työtä tehdään tosissaan.

yrittäjän arjessa

Kestävästi yhdessä. Verkottumisesta haetaan voimaa. Samasta rakennuksesta löytyy yhteistyökumppaneita, alihankkijoita, käytännön neuvoja, ruokailuseuraa, liikuntakavereita.

Konepaja Turun rautatieaseman ja linja-autoaseman välimaastossa kiskojen kupeessa elävät uutta nousua. Ensin halleihin tuotiin kulttuuria; näyttelyitä, konsertteja, megatapahtumia. Nyt hallit eivät hiljene tapahtumien välilläkään.

Katto on korkealla, on tilaa hengittää.

Juuso Enala, Zeeland

Logomo Byrå vuokraa toimitiloja yrityksille ja luovan alan toimijoille. Tarjolla on monenkokoista tilaa; muutaman neliön huoneista satojen neliöiden kokonaisuuksiin.

Zeelandilla on toimipisteet myös Helsingissä ja Tallinnassa. Outi Puron Mum`s toimii Logomon pienimmässä liiketilassa.

Neliöitä on vain seitsemän, mutta se ei ahdista yrittäjää.

Käytössä ovat byrålaisten yhteiset neuvottelutilat ja tarvittaessa yläkerran upea saunaosasto. Ruokailu-, jumppa- ja taukotilat ovat koko Logomo Byrån väen yhteis-

käytössä.

Outi Puro kertoo järjestäneensä asiakasiltoja yhdessä Logomossa toimivan ravintolayrittäjän kanssa.

– Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Teemme yhdessä. Se on verkottumista parhaimmillaan. Jotkut täällä toimivat yritykset ovat tilanneet tuotteitani liikelahjoiksi. Homma toimii.

Mum`s suunnittelee ja välittää vastuullisesti tuotettuja käyttöesineitä. Ideana on yhdistää taiteellinen suunnittelu ja kehitysmaista löytyvä paikallinen käsityöosaaminen. Tuotteille haetaan jälleenmyyjiä eri puolilta maailmaa.

– Idea yritykseen tuli, kun tein taideopintoihin liittyvää työtäni Etelä-Afrikassa. Tutustuin siellä naisiin, jotka itseni

lailla yhdistivät käsillä tekemistään ja äitinä olemista. Äideistä tuli yritykseni nimikin, kertoo neljän lapsen äiti, taiteilijakuvataideopettaja-yrittäjä.

Puro pyöritti kierrätysmateriaaleista luontoa säästäen, kehitysmaissa teetettävien tuotteiden liikettään ensin Liedossa yksinäisemmin. Nyt yhteistyökumppaneita löytyy samasta rakennuksesta.

19

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

tammikuu

1

Muistathan: Vuodenvaihteen jälkeen ei edustusmenoja enää voi vähentää verotuksessa. Uudistuksen todelliset seurannaisvaikutukset nähdään viiveellä.

imaa VILLIÄ VILSKETTÄ. Täällä törmäilee ihmisiin ja rakennuksessa tapahtuu koko ajan kaikkea mielenkiintoista, tuumivat Zeelandin Turun toimistossa töitä paiskivat Jaana Waari, Kristiina Kavén sekä Sanna Koivusaari yrityksen viitisentoista vuotta sitten perustaneen Juuso Enalan kanssa.

8522

uutta henkilöautoa rekisteröitiin marraskuussa. Näistä henkilöautoja oli 7 463. Yli 38 % on dieselkäyttöisiä.

Lähde: Tilastokeskus

UUSI ELÄMÄ. VR:n vanha konepaja elää uutta elämää.

Kaksi vuotta sitten Logomo-Sali vihittiin käyttöön. Kulttuuri- ja tapahtumatalossa järjestetään tänä vuonna yli 700 tapahtumaa. Kävijämääräksi arvioidaan 260 000. The Voice of Finlandin kolmaskin kausi kuvataan Logomossa 2014. Turun kaupunginteatteri muuttaa tiloihin remonttinsa ajaksi. Kesällä avatussa Logomo Byråssa on 5 000 neliötä toimitilaa, joissa toimii jo lähes 60 yritystä.

Lisää synergiaa odotetaan, kun lähistölle kaavailtujen asuntojen rakentaminen pääsee vauhtiin.

Tulijoita jonoksi asti

>

Turun Logomon Byråssa on jo kuutisenkymmentä yritystä. Työpaikkoja on yli kaksisataa, neliöitä viitisentuhatta ja lisää tulossa. Open Office Konepaja -tilasta voi vuokrata pelkän työpisteen.

Vanha junanvaunujen korjaushalli tarjoaa viihtyisästi sisustettuja palaveri- ja kokoustiloja.

Yrittäjät tuottavat toisilleen esimerkiksi taukoliikuntaa, tuotteita, ideoita, sparrausta ja kaikkea, mikä vie luovasti taloutta eteenpäin, Logomon toimitusjohtaja Päivi

Rytsä sanoo.

– Suosio on suuri. Uusia tulijoita on jonoksi asti. Täällä paiskitaan töitä tosissaan, mutta iloisesti.

Paikka vetää puoleensa vanhoja ja uusia, isoja ja pieniä yrityksiä. Joukossa on startupeja ja jo pitkään toimineita yhtiöitä.

Yritysten liikevaihdot vaihtelevat kymmenien miljoonien ja kymmenientuhansien eurojen haarukoissa.

Hartela-yhtiöt omistaa Logomosta 61 prosenttia ja Turun kaupunki 39 prosenttia.

HANKI YRITYKSELLESI AVAINLIPPU JA ANNA SUOMALAISEN TYÖN NÄKYÄ!

Avainlippu sopii yritykselle, jonka tuotteet ja palvelut on valmistettu tai tuotettu Suomessa. Avainlippu on Suomen tunnetuin alkuperämerkki ja se viestii yrityksesi arvoista ja luo myönteistä mielikuvaa myös ulkomailla.

SEINÄNKAATO. Opetan yhden liikkeen kuukaudessa, ettei tule liian vaikeita läksyjä, Matti Vire nauraa ja näyttää pieniä rintalihaksia venyttävän, istumatyöläiselle tärkeän ”seinänkaadon”.

IMAGOHYÖTYÄ. Digimarkkinointia tehdään Vilperissä kahdessa kerroksessa ja oikealla asenteella, vakuuttaa yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Petri Elovaara, joka tahtoo tuoda myös valokuvausalan yrityksensä Logomoon.

EETTISESTI. Outi Puron yrityksessä yhdistetään pohjoismaista designia kehitysmaiden äitien käsityötaitoon. Tarpeettomiksi käyneistä puhelinvaijereista vääntyi tämäkin poro. Ketun suunnitteli 12-vuotias Rosa ja virkkasi bolivialainen Dilma.

Hyvinvointia hommissa

>

Digimediatoimisto Vilperi oli ensimmäisten joukossa Logomossa. Muutto tehtiin hyvän imagon imussa.

– Täällä on tekemisen meininkiä, toimitusjohtaja Petri Elovaara sanoo.

Vilperissä työhyvinvointi on tärkeä juttu. Hyvä yhteistyökumppani löytyi nopeasti.

Alakerran urheiluhierojan Matti Vireen kanssa ruvettiin rakentamaan työntekijöille henkilökohtaisia hyvinvointiohjelmia.

– Jokainen saa apua tarpeeseensa. Yksi haluaa päästä eroon tupakasta, toinen liikakiloista ja kolmas väsymyksestä. Onnistuminen on meidän kaikkien yhteinen etu, Elovaara hehkuttaa ja kertoo tuovansa pian valokuvaukseen keskittyvän yrityksensä Logomoon, jos tilaa löytyy.

– Yhteishenki on mahtavaa.

Se pitää työhalutkin korkealla.

Järjestimme syksyllä taukofu-

tisottelun koko talon työntekijöille. Suunnitelmissa on muitakin yhteistapahtumia, Elovaara nauraa.

Yli 40 henkeä työllistävässä Vilperissä on vilskettä.

Hiljaista ei ole myöskään yhden hengen hyvinvointiyrityksessä. Matti Vire sanoo olevansa Logomon iäkkäin yrittäjä, 63-vuotias.

– Olen kuin uudestisyntynyt. Voin tehdä mitä eniten haluan, kouluttaa, ohjata ja neuvoa työhyvinvointiin, vetää taukojumppaa ja smoothie-kursseja Logomon työntekijöille.

Vire esittelee sivuraiteeksi nimetyn huoneen. Lattialla on kauniita mattoja, nurkassa jumppakeppejä ja pieniä painoja. Ovet ovat auki ja jokainen byrålainen voi tulla vetreyttämään itseään milloin sopii. Sivuraiteen vieressä on asemaksi nimetty kahvilatila.

Suomalaisen Työn Liiton jäsenenä voit saada Avainlipun käyttöoikeuden lisäksi hyödyllisiä jäsenetuja. Liity ainutlaatuiseen joukkoon, jossa yritykset, yhteisöt, kuluttajat ja työntekijät edistävät yhdessä suomalaista työtä.

OTA YHTEYTTÄ: STL@AVAINLIPPU.FI PUH: 09 696 2430 Lisätietoa Avainlipun myöntämisestä, maksusta ja käyttömahdollisuuksista:

www.avainlippu.fi

4

Kyllä kiitos! Olen kiinnostunut liiton jäsenyydestä ja haluan että minuun otetaan yhteyttä koskien Avainlipun käyttöoikeutta.

Yritys

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Y-tunnus Yhteyshenkilö Puhelinnumero Sähköpostiosoite Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka

Suomalaisen Työn Liitto ry Tunnus 5007432, 00003 VASTAUSLÄHETYS

20

Arjessa

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Aleksi Poutanen

Perehdytys poikii

>

Jokainen hetki, joka käytetään uuden työntekijän perehdyttämiseen, kannattaa, sanoo työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala Kaupan Liitosta. Perehdyttämisellä estetään virheitä ja työtapaturmia. Sitä ei voi, eikä kannata, jättää väliin.

– On tärkeää, että jokaiselle joulu- tai kesäapulaiselle jää hyvä maku suuhun työstä. Monelle se on ensimmäinen askel työelämään. Tästä nuori rakentaa kuvansa työelämästä.

Hyvä esimiestyöskentely ja johtaminen tekevät yrityksen maineen. Kausiapulaiset eivät ole läpihuutoporukkaa, vaan yrityksen voimavaraa.

Yrittäjän on myös tunnettava työehtosopimukset ja noudatettava niitä. Töppäyksistä yrityksen maine kärsii.

– Huono maine leviää tuhoisan nopeasti. Etenkin tänä päivänä sosiaalisessa mediassa, Lavikkala muistuttaa.

ensivaikutelma ratkaisee. Kauppias Jesse Lintumäki (kesk.) sanoo, että hymy, reipas olemus ja vakuuttava kädenpuristus auttavat työpaikan saannissa. ”Ihmemies” Paul Flander ja ”erikoismies” Vili Ollila ovat kausiapulaisia keravalaisessa K-kaupassa.

Hyvät tontut töissä Osaava kausiapulainen helpottaa kiirehuippuja.

Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

M

inulla on täällä liuta ahkeria nuoria tonttuja hommissa, keravalainen K-kauppias Jesse Lintumäki huikkaa ja juoksee joulukiireitään. Niin kiire ei joulun allakaan ole, etteikö aikaa piisaisi perehdyttämiseen. Hommat on opetettava osa-aikatuuraajillekin.

Jos tämä jää tekemättä, asiakaspalaute on nopeasti musertavaa.

Nyt selvittiin vähemmällä. Joulun takia ei otettu yhtään uutta tekijää. Viime kesänä apulaisiksi tulleille annettiin sen sijaan lisää tunteja. Kauppias kehuu väkeään hyväksi ja ahkeraksi.

– Osa hyvistä hakijoista jäi viime kesänä vielä ilman töitä. Ensi kesäksi olen jo muutamalle luvannut hommia, kauppias Lintumäki kertoo.

Kokoaikaisia työntekijöitä on kauppiaan lisäksi vain seitsemän.

Muut tekevät osa-aikaa. Kaikkiaan henkilökuntaa Ahjontorilla on parikymmentä.

Hymy ja katse. Koululaiset ovat paiskineet töitä kaupassa iltaisin ja viikonvaihteessa. Mikä vaikuttaa kausiapulaisen valintaan?

– Ensivaikutelma ratkaisee. Kun työnhakijalta irtoaa hymy, suora katse ja hyvä kädenpuristus, ollaan jo lähellä työllistämistä. Kysyn myös odotuksia ja syytä työnhakuun. Motivaation pitää olla kunnossa.

Jos tekee vääriä valintoja, asiakaspalaute on armoton. Siihen ei kauppiaalla ole varaa!

Töihin tuloa ei kuitenkaan tarvitse jännittää. Ketään ei jätetä yksin. Kokeneempi työntekijä on vieressä, kunnes uusi on oppinut, kauppias Lintumäki vakuuttaa.

– Perehdytämme ja koulutamme. Toiminta ja tavat pitää tuntea.

K-instituutista saamme koulutusapua.

Kausiapulaisella motivaation pitää olla kunnossa.

Jesse Lintumäki

Omasta porukasta. Ennen kuin marketit rupesivat myymään kukkia, Keravan keskustassa toimivassa Varjon Kukassa oli joskus jopa kahdeksan jouluapulaista. Nyt riittää yksi, joka osaa homman.

Kauppias Leena Varjo kertoo Emma Jaatisen tulleen taloon vuosia sitten tet-harjoitteluun. Nyt hän tulee jälleen helpottamaan jouluhoppua. Muut sesongit osuvat äitienpäivään, valmistujaisiin ja kansainväliseen naistenpäivään.

– Kiireaikaan on helppo pyytää tuttu tekijä apuun, Leena Varjo sanoo.

Yrittäjän lisäksi kaupassa työskentelee toinenkin vakituinen työntekijä.

Yrittäjän eno, Raimo Varjo, tulee myös jouluhommiin. Hän on mukana kuljetuksissa ja sidonnassa.

– Parasta tutuissa kausityöntekijöissä on, ettei heitä tarvitse alusta asti opettaa. He myös osaavat joustaa ja varautua venyviin työpäiviin.

Aleksi Poutanen

Kukkasesonki. Kauppias Leena Varjo luottaa tuttuun apulaiseen ja sukulaisiin kiireapulaisina.

Kesätöiden haku vauhdissa

>

Joulu on vasta ovella. Silti kesätyöpaikkojen haku käy kuumana.

Joulukuu on kesätyön haun sesonkia, joka huipentuu tammi-helmikuun vaihteessa, sanoo rekrytointipalveluja tarjoavan Monsterin toimitusjohtaja Marja Pylkkänen.

Hän näkee valon pilkkuja taantuman synkällä taivaalla. Vaikka jouluapulaisen paikkoja ei olisikaan tarjolla ihan huippuvuosien malliin, niin kesällä aurinko jo paistaa.

– Tämä vuosi on ollut tiukkaa, mutta positiivista pöhinää alkaa olla näkyvissä.

Esimerkiksi viidenkymmenen yrityksen yhteinen Kesäduuni-kampanja lupaa

työllistää 13 000 nuorta tulevana kesänä.

Eikö olla turhan varhain liikkeellä, jos nyt jo haetaan kesäapulaisia?

– Hyvät tyypit viedään päältä.

Eikä hakijakaan jätä kesäänsä yhden kortin varaan. Sekä työnantaja että työnhakija varmistavat kesänsä ja tarvitsevat pelivaraa.

Pylkkäsellä on valaiseva ja konkreettinen esimerkki aikataulutuksesta.

– Joulusuklaan tekijöitä ei haeta nyt.

Suklaat on tehty kesällä. Joten näillä aikatauluilla mennään.

Muista: Työsopimus kirjallisena: • työaika • työsuhteen kesto • palkka, myös maksutapa ja -aika

Työtodistus

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yhteiset elämykset alkavat osoitteesta silja.fi

Arjessa

21

22

Arjessa ARJESSA

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kysymys: Määräytyykö äitiyspäiväraha yrityksen verotettavan tuloksen vai YELtyötulon mukaan? Onko yritysmuodolla siis väliä tässä yhteydessä?

Vastaus: Äitiyspäiväraha määräytyy palkansaajalla viimeisen vahvistetun verotuksen (vuonna 2013 vuoden 2011 verotus) tulojen mukaan ja yrittäjällä kahden vuoden takaisen YEL-työtulon mukaan (eli 2013 vuoden 2011 YEL-työtulo).

Vaikka henkilön status palkansaajayrittäjä-jaottelussa olisi kahdessa vuodessa muuttunut, tarkastellaan edelleen pääsäännön mukaan edellä mainittujen kahden vuoden takaisia työtuloja. Äidin hakemuksesta voidaan tarkastella päivärahaa edeltävien kuuden kuukauden tulojen perusteella (mikäli ne ovat 20 % korkeammat kuin muuten tarkasteltava työtulo), mutta tällöinkin yrittäjälle merkityksellinen on YEL-työtulo, ei todelliset tulot.

Eli, yritysmuodolla ei ole merkitystä äitiyspäivärahan suhteen. / Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Harri Héllsten

Kysy mitä vain!

Kysymys: Työni on Myel- ja YEL-pohjaista.

Miten suosittelette järjestämään oman terveyden- ja sairaanhoidon?

Kokemukseni mukaan kunnallisessa terveydenhuollossa kysytään työnantajaa, ja yrittäjiä kehotetaan menemään työterveyshuoltoon.

Yrittäjäsanomat etsii vastaukset sinulle tärkeisiin kysymyksiin. Lähetä meille kysymyksesi osoitteeseen: toimitus@yrittajat.fi.

Kysymys:

Vastaus: Yrittäjä voi hoidattaa terveyttään ja sairauksiaan joko kunnallisessa tai yksityisessä terveydenhuoltoyksikössä. Yrittäjä voi ensinnäkin käyttää normaaleja kunnan tarjoamia palveluita.

Tällöin hoitoon pääseminen voi kuitenkin kestää. Yrittäjä voi myös hankkia työterveyshuoltopalvelut joko kunnalliselta tai yksityiseltä terveydenhuollon palveluntarjoajalta. Yksityisellä hoitoon pääseminen on yleensä nopeampaa ja maksuista saa Kelalta korvauksena takaisin 50 tai 60 prosenttia.

Työterveyshuollon ajatuksena on, että yrittäjää hoitavat henkilöt tuntevat hänen työnsä haasteet ja osaavat myös ennaltaehkäistä mahdollisia sairauksia/ tapaturmia. Yrittäjä voi myös käyttää yksityisiä palveluita ilman työterveyshuoltosopimusta. Tällöin hoitoon pääsy on nopeaa, mutta usein kalliimpaa kuin kunnallisella puolella. Usein näin toimivilla henkilöillä onkin yksityinen hoitokuluvakuutus hankittuna. / Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Harri Héllsten

Tärkeät päivät sinulle

Teen metsätaloutta ja pienimuotoisia sähkötöitä. Pitääkö yrittäjällä olla kaksi tapaturmavakuutusta? Onko tapaturmavakuutus pakko olla? Yritykselläni ole varaa maksaa varmuuden varalta vakuutuksia.

Vastaus: Yrittäjälle lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ottaminen ei ole pakollista. Erityisen riskialttiissa toiminnassa se on kuitenkin viisasta varautumista. On hyvä muistaa, että yrittäjän lakisääteinen tapaturmavakuutus on voimassa myös vapaa-ajalla. Se on myös ainoa vakuutus, joka tarjoaa turvaa ammattitautien varalle. / Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Harri Héllsten

Kysymys: Mistä löydän yritykselleni ostajan?

Vastaus: Ostaja löytyy tutkimusten mukaan läheltä, 60 prosentissa tapauksista hän on tuttu entuudestaan. Useim-

kuu Tammi

2014

La e P o T i Ke T a Su M

miten ostaja löytyy samalta paikkakunnalta tai naapuripaikkakunnalta. Yrityksen myyntiin on olemassa kauppapaikkoja, kuten Suomen Yrittäjien tuottama Yrityspörssi ja Suomen Yrityskaupat. On tärkeää lähteä ajoissa liikkeelle, suurin virhe on viivyttää prosessia. Ostaja on tutkimusten mukaan joko yrittäjäksi ryhtyvä tai yritys, nämä jakaantuvat suurin piirtein puoliksi. www.yritysporssi. fi:n käyttökokemus paranee alkuvuodesta ja palvelun hakuominaisuudet paranevat.

Lisätietoa: www.yritysporssi.fi, www. yrityskaupat.net / Suomen Yrittäjien omistajanvaihdosprojektin päällikkö Mika Haavisto

Kysymys: Pitääkö minun hankkia työntekijöilleni VALTTI-älykortit, vaikka meillä on jo käytössä työmaillamme veronumerolain mukaiset henkilötunnisteet veronumeroineen?

Vastaus: Tulevaisuudessa rakennustyömailla tulee olemaan vain yksi kortti.

1.1.

Yhteisöverokanta alenee 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Uusi verokanta koskee vuodelta 2014 toimitettavaa verotusta, ks. tarkemmin vero.fi.

1.1.

Osinkoverotus muuttuu.

13.1.

Marraskuun 2013 arvonlisävero ja joulukuun 2013 työnantajasuoritukset: sähköisen kausiveroilmoituksen sekä verotiliverojen eräpäivä.

Se kuinka nopeasti tähän päästään, on ajan haaste. Vuoden alussa Talonrakennusteollisuus ry:ssä linjattiin, että rakennustyömailla pyritään yhden kortin maailmaan. Kun tilaat VALTTI-älykortin, saat myös mukana ns. tyhmän kortin, joka on tarkoitettu esimerkiksi pidettäväksi vaatteissa. VALTTI-älykortin avulla urakoitsija voi täyttää 1. heinäkuuta 2014 voimaan tulevat tiedonantolain velvoitteet. Lain mukaan tiedot tulee toimittaa verottajalle sähköisesti. Ensimmäisen kerran tiedot tulee toimittaa sähköisesti verottajalle 5. syyskuuta mennessä.

Usealla työmaalla kiertäville aliurakoitsijoille ainoa tapa pärjätä yhdellä kortilla, on VALTTI-älykortti. Yhdellä kortilla voidaan ilmoittaa Verottajan vaatimat urakkatiedot ja työntekijätiedot. Älykortti on Rakennusteollisuus RT:n suosittelema, ja Suomen Tilaajavastuu Oy:n toteuttama. Lisätietoa www.vero.fi > Rakennusalan tiedonantovelvollisuus – usein kysyttyä. / Talonrakennusteollisuus ry:n aluepäällikkö Hannu J. Mäkinen

Kysymys: Yritykseni työllistää yhden kokopäiväisen työntekijän, mutta tarvetta olisi vain osa-aikaiselle. Voinko vähentää työntekijän työntunteja pysyvästi?

Vastaus: Työsopimuslain perusteella työnantaja voi pysyvästi muuttaa työsuhteen osa-aikaiseksi, silloin kun siihen on olemassa taloudelliset tai tuotannolliset irtisanomisperusteet. Työntekijän työsopimuksen mukaisen työn tulee olla vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.

Perustetta osa-aikaistamiselle ei ole ainakaan silloin, kun samaan aikaan osaaikaistamisen kanssa yrityksessä on solmittu uusia työsopimuksia samoihin tai samankaltaisiin työtehtäviin. Irtisanomisperusteen ollessa käsillä työnantaja voi yksipuolisella määräyksellä osaaikaistaa työsuhteen. Mikäli osapuolet eivät toisin sovi, muutos tulee voimaan työnantajan noudattaman irtisanomisajan päätyttyä. Yritysten, jotka säännöllisesti työllistävät vähintään 20 työntekijää, on toteutettava yt-lain mukainen neuvotteluvelvoite ennen työsuhteen osa-aikaistamista.

Osa-aikaistamista ei saa tehdä, jos työntekijä voidaan sijoittaa tai kouluttaa muihin tehtäviin. Työaikaa voidaan lyhentää työn määrän vähentymistä vastaavasti. Mikäli kyseessä on työn tilapäinen vähentyminen, esimerkiksi hiljainen kausi, tulee työajan vähentäminen toteuttaa lomauttamista koskevien säännösten mukaisesti. Palkka voi osaaikaistamisen seurauksena vähentyä samassa suhteessa kuin työaika. / Suomen Yrittäjien lakineuvoja Sanni Kotilainen

23.1.

Ennakkoveron eräpäivä.

31.1.

Työnantajan vuosi-ilmoitus sekä osinkojen vuosi-ilmoitus. Sähköisten ilmoitusten määräpäivä 3.2.

Huom! Jos on kalenterivuoden aikana työllistänyt yli 15 työntekijää, tiedot sähköisesti.

Arjessa

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Ennen pitkää markkinat lähtevät taas vetämään.

Nyt on hyvä aika kehittää yritystä ja uusia tuotteita.

Tapio Törmänen Yrittäjä, toimitusjohtaja r-taso oy, raahe

Hyppäsimme yrittäjyyteen jokseenkin pystymetsästä.

Alussa emme juuri pohtineet strategioita tai visioita. Teimme vain hommia niin hyvin kuin osasimme.

Jouko Juvonen Yrittäjä, toimitusjohtaja elcoline oy, varkaus

TilAA KAuppAlEHTi NYT. menestyjät erikoislehti ilmestyy kauppalehden liitteenä 12.12.2013 kaikille tilaajille.

23

24

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

TALOUS

Vaihtoehto enkelille tai Joukkorahoitus kasvaa maailmalla huimaa vauhtia, Suomessakin kymmeniä onnistuneita anteja.

JARKKO VIRTANEN

Mikä Joukkorahoitus joukko- voidaan rahoitus? jakaa neljään

alakategoriaan:

1 Vastikepohjainen.

Kimmo Koivikko

• ”Anna 100 euroa, saat tuotteen puolen vuoden päästä”. Perustuu ennakkomyyntiin.

I

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

nto osakepohjaista joukkorahoitusta kohtaan kasvaa kovaa vauhtia, sillä joukkorahoitusalustoja tarjoavat yhtiöt ovat saaneet satoja hakemuksia viimeisen kahden vuoden aikana.

Myös onnistuneita anteja on kymmeniä ja rahaa on kerätty yli 15 miljoonaa euroa. Muualla tahti on vieläkin hurjempi.

Joukkorahoitusyhtiö Invesdorin toimitusjohtaja Lasse Mäkelä arvioi, että tänä vuonna rahoitusmarkkinoiden koko on noin viisi miljardia dollaria ja ensi vuonna jo 14 miljardia.

Markkina räjähtää myös – Suomessa. Suomalaisten pankkitileillä makaa arviolta 70 – 100 miljardia euroa ja joukkorahoitus on silta kasvuyritysten ja rahoituksen välillä, Mäkelä kertoo.

Innokkaita sijoittajia onkin kymmeniä tuhansia, ainakin listoilla. Mäkelän mukaan sijoittajat odottavat ensisijaisesti tuottoa, mutta samalla kysymys on myös statuksesta ja muiden arvojen esille tuomisesta.

– On esimerkiksi mukavaa olla omistaja.

Rahoitusta haetaan kansainväliseen kasvuun.

Antti Suorsa

Laaja joukko. Sijoittajia siis riittää, mutta ketkä haluavat kerätä lisää rahaa joukkorahoituksen kautta?

Vauraus Suomen toimitusjohtaja Antti Suorsa sanoo, että hakemuksia tulee laidasta laitaan eri toimialoilta. Mukana on niin pelialaa, cleantechia, rakentamista ja mobiiliakin.

– Yritykset ovat voimakkaassa kasvuvaiheessa. Rahoitusta haetaan kansainväliseen kasvuun ja markkinointiin, Suorsa vahvistaa.

Keskimääräiset yksittäiset sijoitukset Vauraus Suomen anneissa ovat 3 000 – 250 000 euron välillä. Antiaika vaihtelee, mut-

2

Lahjoituspohjainen. Rahaa ilman vastiketta.

• Vastatuulessa Suomessa lainsäädännön takia.

3

Lainapohjainen.

• Yritys hakee lainaa joukkorahoituksen kautta. Suomessa yleensä käyttöpääomaa varten.

• Markkinointialustan tarjoava toimija tarkastaa yrityksen luottokelpoisuuden.

• Sijoittaja antaa rahaa eli lainan ja yleensä lainanottaja määrittelee koron sekä takaisinmaksuajan.

Laina on vastikeetonta eli korko määräytyy sen mukaan. Lainaaika vaihtelee puolesta vuodesta viiteen vuoteen.

4 Osakepohjainen.

• Yritys rekisteröityy markkinointialustalle. Yritys määrittelee valuaation ja kerättävän summan.

Sen jälkeen alkaa markkinointi ja sijoittajien houkutteleminen.

• Anti kestää yleensä 30 – 90 päivää. Sijoittaja tekee investoinnin yritykseen ja saa osakkeita vastineeksi.

• Ilman esitevelvollisuutta voi tehdä alle 1,5 miljoonan euron annin.

imua. Vauraus Suomen toimitusjohtaja Antti Suorsa laskee, että vieraan pääoman rahoitus kelpaa yrityksille.

Laina ottaa tuulta

>

Vauraus Suomi on tuonut markkinoille uuden joukkorahoitusvaihtoehdon eli lainan. Kyse on pk-yrityksille myönnettävästä vieraan pääoman ehtoisesta rahoituksesta.

– Olemme vielä pilottivaiheessa ja varsinainen lanseeraus on joulukuun aikana.

Ensimmäiset 37 yritystä on kuitenkin rahoitettu, eikä luottotappioita ole tullut, sanoo toimitusjohtaja Antti Suorsa.

Hänen mukaansa lainalle on paljon kysyntää.

– Yritykset tarvitsevat käyttöpääomaa, mutta käyttötarkoituksia on useita. Uskon, että vieraan pääoman rahoitus nousee oman pääoman rahoituksen ohi, Suorsa

ta yleensä se on 2 – 3 kuukautta.

– Emme veloita asiakkaalta mitään, jos anti epäonnistuu.

Yksikään anti ei ole tosin vielä epäonnistunut.

Vauraus Suomen palkkio onnistuneista anneista jakautuu kahteen osaan: kiinteään raha-

kertoo.

Lainaan perustuva joukkorahoitus toimii siten, että yritys rekisteröityy markkinapaikkaan, jonka jälkeen yrityksen reittaus tarkistetaan ja sille tehdään stressitestit.

Seuraavaksi yritys päätyy markkinapaikalle, jossa sijoittajat voivat lainoittaa yritystä.

– Hakija saa itse määritellä koron ja maksuajan, mutta kysynnän ja tarjonnan pitää kohdata, Suorsa selvittää.

Kyseessä on vakuudeton laina, jonka alin korko on kuusi prosenttia. Lainahakemus on auki kaksi kuukautta ja lainan voi nostaa, jos 50 prosenttia summasta on kasassa.

Laina-ajat vaihtelevat puolen vuoden ja viiden vuoden välillä.

palkkioon ja osakeoptioihin.

Kaikki mukaan. Invesdorin Mäkelä on Suorsan kanssa samoilla linjoilla. Rahaa haetaan kasvuun.

– Joukkorahoitus antaa mahdollisuuden kaikille yrityksille.

Bisnesenkelit hakevat yleensä

sijoituksia it:stä tai mobiilipuolelta.

Invesdorin taktiikkana on järjestää osa rahoituksesta hiljaisen haun kautta ensimmäisten viikkojen aikana. Tavoitteena on saada kasaan 20 – 30 prosenttia kokonaissummasta. Sen jälkeen

alkaa varsinainen anti, joka voi kestää 30 – 90 päivää. Sijoittajien panostus vaihtelee 20 euron ja 50 000 euron välillä.

Onnistuneesta annista yritys maksaa viiden prosentin provision.

– Varsinaisen myynnin tekee aina yrittäjä, me emme saa myydä. Suurin syy antien epäonnistumiseen on se, että yrittäjät eivät ole tarpeeksi aktiivisia myynnissä.

Yrittäjän aktiivisuutta korostaa myös Funded By Me:n Suomen maajohtaja Kristiina Pääkkönen.

– Ihmiset eivät tiedä, mistä tässä on loppujen lopuksi kysymys. Annin onnistuminen vaatii yrittäjältä yhtä paljon työtä kuin bisnesenkelisijoitus. Markkinointiin pitää olla valmis käyttämään aikaa.

Tammikuussa Suomeen rantautunut ruotsalainen markkinapaikka on kasvanut voimakkaasti eri puolille Eurooppaa.

25

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

+300000

Jos metsänomistajat eivät olisi pääomasijoittajia vaan yrittäjiä, voisi nykyinen yritysten määrä jopa tuplaantua, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

pankille Suomessa kasvava määrä toimijoita:

3) Venture bonsai

1) Invesdor

4) Funded By Me

• Osakepohjainen.

• Yhtiö on perustettu maaliskuussa 2012.

• Alussa kuusi omistajaa, nyt mukana myös Taaleritehdas ja Alexandria vähemmistöosuuksin.

• 10 onnistunutta antia, rahamäärä noin 1,4 miljoonaa euroa.

2) Vauraus Suomi • Osake- ja lainapohjaista joukkorahoitusta.

• Yhtiö on perustettu 2011.

• 50 osakasta, joista 30 operatiivisessa toiminnassa.

• Onnistuneita osakeanteja 13 ja lainoja myönnetty 37, rahamäärä noin 17 miljoonaa euroa.

• Osakepohjainen.

• Yhtiö on perustettu 2011.

• Osakepohjainen ja ennakkomyyntiin perustuvaa joukkorahoitusta.

• Perustettu Ruotsissa, Suomen toimipiste avattu tammikuussa 2013.

• Suomessa useita anteja, referenssinä lastenvaateyritys Beibamboo, keräsi noin 60 000 euroa.

Yhteensä kerätty rahamäärä yli neljä miljoonaa euroa.

5) Mesenaatti.me • Ennakkomyyntiin perustuvaa joukkorahoitusta.

• Palvelu avattu heinäkuussa 2013.

• Kaksi omistajaa.

• Onnistuneita projekteja noin 60, rahaa kerätty 160 000 euroa.

MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Kauppa

Rakentaminen

Verho- ja kangaskauppa (täydellinen ompelimo koneineen ja kalusteineen) Varsinais-Suomessa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 1.

Vuokratut toimitilat 177 m2. Hintapyyntö 80 000 €.

SY-18102013-3277

Laitehuollon liiketoiminta Savonlinnassa. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1. Hintapyyntö 100 000 €.

SY-24102013-3294

Huonekaluliike (klassisia italialaisia tyylihuonekaluja) Helsingissä.

Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 200 m2. Hintapyyntö 190 000 €.

SY-22112013-3375 Myydään pikaisesti naistenvaateliike Boutique Babú, Fredrikinkatu 24, 00120 Helsinki. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat.

SY-26112013-3379 Kannattava erikoistavarakaupan ja keittiökalustevalmistuksen liiketoiminta. Liikevaihto yli 1 000 000 €. Omat toimitilat 1 700 m2.

SY-05122013-3428

Palvelut, liikenne Etsimme sopivaa henkilöä ja mahdollista jatkajaa yritykselle jonka toimialana on arkkitehtisuunnittelu, myös kivitaloedustus. Talousalue Päijät-Häme. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 100 m2.

SY-25102013-3299 Myydään koko matkatoimiston osakekanta, myydään osuus tai haetaan rahoitusta ostajalle.

Toimintaa koko Suomessa sekä ulkomailla. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 2 - 3.

Vuokratut toimitilat 35 m2. Hintapyyntö 350 000 €.

SY-12112013-3342 Rengasliike (rengasliike, tuulilasiliike, pesupalvelut) Helsingissä.

Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 600 m2. Hintapyyntö 275 000 €.

SY-22112013-3374

Suomen Yrittäjien

KunnalliSjohdon Seminaari Seinäjoki 14.–15.5.2014 Jo 22. kerran järjestettävä Kunnallisjohdon seminaari on ainutlaatuinen elinkeinopolitiikan toimijoiden kohtauspaikka, joka kokoaa yhteen lähes tuhat kuntapäättäjää ja yrittäjävaikuttajaa. Kaksipäiväisessä tapahtumassa luodaan katse tulevaan ja pohditaan kunnan elinvoimaisuuden kehittämistä.

Tänä vuonna puhujina ovat muun muassa Esko Aho, Paula Risikko sekä joukko näkemyksellisiä yrittäjiä ja kuntavaikuttajia.

Tee komia merkintä kalenteriisi ja ilmoittaudu heti, viimeistään 22.4. Tervetuloa Seinäjoelle!

www.yrittajat.fi/kunnallisjohto järjeSTäjä

yhTeiSTyöSSä

Kotipalveluyritys Satakunnassa.

Liikevaihto 200 000 - 300 000 €.

Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 60 m2. Hintapyyntö 80 000 €.

SY-03122013-3418 Lukkosepänliike/kaivertamo pääkaupunkiseudulla. Myös verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 100 000 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3.

Vuokratut toimitilat 90 + 26 + 9 m2.

SY-05122013-3429

Teollisuus Konepaja Varsinais-Suomessa.

Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €.

Vuokratut toimitilat 900 m2. Hintapyyntö 850 000 €.

SY-21102013-3284 Myydään yrityksen kehittämä tuotekanta prosessiteollisuuden toimintojen kehittämiseen. Toimintaa koko Suomessa sekä ulkomailla.

Hintapyyntö 300 000 €.

SY-08112013-3332 Lukkotehdas Pietarissa. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €.

Työntekijöitä 21 - 50. Omat toimitilat 15 977 m2. Hintapyyntö 4 000 000 €.

SY-03122013-3421

Maanrakennusalan yritys (tierakentaminen, katurakentaminen, kunnallistekniikka, pohjarakennustyöt) Varsinais-Suomessa. Liikevaihto 3 000 000 - 4 000 000 €.

Työntekijöitä 16 - 20. Vuokratut toimitilat 125 m2 halli + 130 m2 toimisto. Hintapyyntö 150 000 €.

SY-25102013-3298 Lattia- ja seinäpäällystealan urakointiyrityksen liiketoiminta pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto vuonna 2013 n. 1 600 000 €.

Työntekijöitä 5 - 7.

SY-27112013-3395

Yritysvälittäjät Myytäviä kohteitamme: Metallituotteiden valmistusta ................................200 000 Ohjelmistoyritys ........................300 000 Urheilutarvikemyymälä......... .........................varaston arvo . + 20 000 Arvostettu rakennusliike ..........450 000 Ammatillinen perhekoti ...........400 000 Sisustusalan erikoisliike ...........425 000 Lemmikkieläintarviketukku pääkaupunkiseudulla ...............280 000 Perinteikäs rautakauppa ..............300 000 + varasto Kulutustavaroiden halpakauppa................80 000 + varasto Hygienialaitteiden ja -käyttötarvikkeiden maahantuonti ja myynti ................................... 250 000 Grillikahvio ................................160 000 Siivousalan yritys......................700 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

Majoitus, ravintola, elintarvike Leipomo/lounasruokapaikka/ pitopalvelu Keski-Suomessa. Omat toimitilat 430 m2.

SY-29102013-3311 Ravintola Vantaalla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 50 m2. Hintapyyntö 110 000 €.

SY-12112013-3340 Ruokaravintola Turussa. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 140 m2.

SY-29112013-3409

Muut toimialat Hyvinvointikeskus (kosmetologiset hoidot sekä SPA-toiminta) Uudellamaalla. Liikevaihto 500 000 600 000 €. Vuokratut toimitilat 690 m2. Hintapyyntö 550 000 €.

SY-06112013-3329 Uudellamaalla rahoitusalan yrityksen koko toiminta, osuus, tai otetaan mukaan osakas. Toimintaa koko Suomessa, sekä verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 2 - 3.

Vuokratut toimitilat 30 m2. Hintapyyntö 50 000 €.

SY-18112013-3358

OSTETAAN YRITYKSIÄ Teollisuus Ostetaan mainos-, tulostus- ja teippaus-alan yritys ja/tai seripaino.

SY-28112013-3402

Majoitus, ravintola, elintarvike

Myytäviä kohteitamme: Hammaslaboratorio Kuopio ..................................... 120 000 Brändituotemerkin maahantuonti, Lounais-Suomi .......... 100 000 Muotialan verkkokauppa Koko maa................................ 159 000 Elintarv. maahantuonti Etelä-Suomi............................ 169 000 Rakennushelojen maahantuonti, Etelä-Suomi ............... 445 000 Kulta- ja verkkokauppa Etelä-Suomi............................ 395 000 Pumppujen valmistus ja myynti, Etelä-Suomi ............. 350 000 Moottorikelkkasafariyritys, Lappi / Levi ............................. 395 000 Perheleipomo/kahvila Keski-Suomi ........................... 385 000 Sähköurakointiliike Etelä-Suomi............................500 000 Lisää kohteita löydät sivuiltamme!

Ota yhteyttä: Puh. 0207 421150 www.suomenyritysmyynti.fi

Yrityspörssin ilmoitusehdot › Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisäl-

töisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista. › Netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Netti-ilmoituksen hinta on 120 € + alv. › Yrityspörssin ilmoituspaketti sisältää kaksi ilmoitusta Yrittäjäsanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä Yrittäjäsanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on 250 €+alv ja ei-jäsenille 400 €+alv. › Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki, p. (09) 229221 yritysporssi@yrittajat.fi www.yritysporssi.fi

Ostetaan matkailu-, ravintola-, hotellialan yritys Leviltä.

SY-08112013-3333

Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 30.1.2014

Ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fi

TALOUS

26

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

NSA-urkinta herätteli – Kotimaisuus nyt valttia Hannu Hallamaa

V

hannu.hallamaa@yrittajat.fi

eteleekö yrityksen siivouskaappiin sijoitettu palvelin viimeisiään? Kun tietojärjestelmiä pyörittävä palvelin alkaa käydä vanhaksi, turvautuu yhä useampi yritys ulkoistukseen. Oman datan sijainti halutaan kuitenkin tietää varsinkin aiempaa tarkemmin, kertoo DataCenterin toimitusjohtaja Ilmari Vallo tyytyväisenä.

– Etenkin pk-yrityksille kotimaisuus on tärkeää.

Internetin avulla käytettävien avointen pilvipalvelujen käyttö on yleisempää suuremmissa yrityksissä, joissa on enemmän tietotekniikkaosaamista. Kansainvälisiltä toimijoilta, esimerkiksi Amazonilta, on helppo hankkia laskenta- tai tallennuskapasiteettia. Tietoturvan konsulttiyritys Nixun myynti-

johtaja Petri Kairinen kertoo, että moni yritys ulkoistaa esimerkiksi matkalaskujen pyörittämisen avoimeen pilvipalveluun, koska tieto harvoin on salaista tai luottamuksellista.

– Yhdysvaltojen viranomaiset pääsevät kaikkiin näihin tietoihin käsiksi, Kairinen muistuttaa NSAurkintaskandaalin opetuksista.

Siksi tuotekehitystietoja tai henkilörekisterin muodostavia asiakastietoja taas pidetään ennemmin kotimaassa sijaitsevalla ulkoistetulla palvelimella tai yrityksen omissa tiloissa.

Nopea lähtö. Julkisten pilvipalveluiden hankkimisen kansainvälisiltä yrityksiltä tekee houkuttelevaksi esimerkiksi aloituskynnyksen mataluus, joka voi myös muodostua ongelmaksi.

– Sopimusneuvottelu on luottokorttinumeron syöttäminen. Silloin voi ostaa palvelua, jonka sisältöä ei ymmärrä, Kairanen toteaa.

– Pitää aina miettiä, mitä tapahtuu tiedolle, kun esimerkiksi sopimus päättyy.

Kansainvälisten yritysten pilvipalveluiden kanssa ongelmiin ajautuneita yrityksiä on alkanut etsiytyä DataCenterin asiakkaiksi, kertoo toimitusjohtaja Vallo.

– Toistaiseksi tiedot on saatu

talteen kaikissa tapauksissa. Tuntumani on, että epäonnistuneista kokeiluista ei aina tohdita kertoa.

äillä pilve en llä ev i M

Kiinnostus herännyt. Vallon mukaan pk-yritysten it-osaamisen taso vaihtelee suuresti. Jos tietotekniikka ei liity ydinliiketoimintaan, voi tilanne olla heikko.

– Aika usein lähdetään tilanteista, joissa kriittistä tietoa, kuten taloushallinnon ja toiminnanohjauksen tietoa ei ole varmistettu. Silloin laitetaan ensimmäisenä varmistukset ja palautusmahdollisuudet kuntoon, jotta liiketoiminta ei kuole mahdolliseen katastrofiin.

Myönteistä on, että tietojärjestelmiin ja datan säilytykseen kiinnitetään nykyään yrityksissä aiempaa enemmän huomiota.

– Asioita halutaan ymmärtää ja olla niistä perillä, Vallo kertoo.

Pilvipalvelujen käyttö ja konesalien ulkoistus lisääntyvät Vallon ja Kairisen arvioiden mukaan pk-yrityksissä tulevaisuudessa.

Yhtenä syynä on varsinkin pilvipalvelujen tuleminen tutuksi työn ulkopuolella. Sähköposti, sosiaalinen media ja tiedostonjako-ohjelmat ovat osa arkea.

– Omia palvelimia uusitaan yrityksissä yhä vähemmän, arvioi Vallo.

?

Tietojärjestelmiään ulkoistavat pkyritykset haluavat tietää, missä oma data fyysisesti sijaitsee.

1.

Pilvipalveluiden avulla yrityksen tietojen saatavuus ja eheys luultavasti kohenee. Palveluntarjoaja vastaa tiedon säilymisestä ja tietoihin pääsee käsiksi internetin kautta.

2.

Julkisessa, kansainvälisen yrityksen tarjoamassa pilvipalvelussa luottamuksellisuus on aina kysymysmerkki. Tietojen pysymisestä salassa ei ole varmuutta.

3.

Tiedä, mitä ostat.

Erilaisia tiedonkäsittelyn ja tallennuksen ulkoistusmalleja sekä niiden mahdollisia yhdistelmiä on valtava määrä.

5.

4.

Ota selvää, miten saat tarvittaessa vaihdettua palveluntarjoajaa.

Yhdistele. Yrityksen kannalta elintärkeät toiminnot voi pitää kotimaisen palveluntarjoajan palvelimella, muuhun dataan taas käyttää kustannustehokkainta ratkaisua.

“Onpas tehokas tabletti ehkäisemään työperäistä ä pään päänsärkyä.” nsärkyä.”

N Nokia 2520 ttabletti

Elisa

Mobiililaajakaistaliittymät

U Uusi tabletti on suunniteltu toimisto-ohjelni mien tehokäyttöön. m

21

-35 %

70

€/kk

ensimmäisen vuoden ajan. 12 kk sopimus.

2 24 kk sopimus tai 520 €, al alv. 0 %

N Nokia L LUMIA 925

Kevyt ja tyylikäs.

K

13

10

€/kk

2 24 kk sopimus tai 315 €, a alv. 0 %

elisa.fi / verkkokauppa

Tule käymään tai varaa aika elisa.fi /ajanvaraus

Soita 010 19 13 19 (ark. 8.00–16.30, pvm/mpm)

Kaikki hinnat alv. 0 %.

Hinnat koskevat ainoastaan y-tunnuksellisten yritysasiakkaiden uusia sopimuksia.

Elisa Idea

Liittymäpaketti yrityksille.

8

95 €/kk

100 min puhetta/kk, 50 kpl tekstiviestejä/kk, Elisa Mobiililaajakaista 2 Mbit/s, alv. 0 %

Elisa Toimisto 365 Uusimmat Office-työkalut ja tärkeät dokumentit aina mukana.

4

Alk.

70 €/kk alv 0 %

27

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

VAIKUTUSVALTAA

YRITTÄ IEN PUOLESTA! Suomen Yrittäjien ääni kuuluu päättäjien keskuudessa.

Kannattaa kuulua järjestöön, jota ministeritkin kuuntelevat.

Suosit t ja voitele a

JULKISIA PALVELUITA ON AVATTU YRITTÄJIEN TUOTETTAVAKSI. Mitä enemmän jäseniä, sitä vahvempi järjestö!

Suosittele nyt jäsenyyttä yrittäjäkaverillesi, yrittajat.fi/suosittele.

Merce de Benz! s-

YKSI KAIKKIEN JA KAIKKI YHDEN YRITTÄJÄN PUOLESTA!

28

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

vapaalla Tuomio

Juha Tanhua

kuluneen kuukauden plussat ja miinukset

Altian tiedote. Yhtiö tarvitsee uudenlaista johtajuutta, jolla tavoitteet voidaan saavuttaa haastavassa markkinatilanteessa ja toimintaympäristössä. Eli sama suomeksi: kansan pitää juoda enemmän ja mieluummin valtion monopoliyhtiön viinoja.

Kiakkomellastajat. Itsenäisyyspäivän mellakoista ei ehtinyt kulua päivääkään, kun yksi kansanedustaja ja professori saatiin jo todistamaan, että mellakka olikin yhteiskunnan ja poliisin vika sekä hätähuuto hyvinvointivaltion puolesta.

Nimet julki. Valtiovarainministeriö haluaa julkistaa yritysten nimet, joilla on verovelkaa. Seuraavaksi häpeäpaaluun joutuvat kaikki alle 100 prosenttia veroja maksavat yhtiöt.

Vanhin voitehista. Armeija varautui hyvissä ajoin miljardien kalustohankintoihin tilaamalla miljoonilla poliitikkojen mielijuomaa eli kossua.

Taantuma. Pisa-tutkimus palautti suomalaisen itsetunnon aikaan ennen Leijonien MM-kultaa 1995.

Lappiin. Mikä on varma talven merkki? Kun korruptiovertailussa pärjäävä julkinen sektori matkaa viikoiksi pohjoiseen viettämään sidosryhmäseminaareja.

6

kysymystä

Mika Tanner Panssarivaunulla Pornaisissa 1

Annatte asiakkaiden ajettavaksi neuvostoliittolaisen T-55-panssarivaunun.

Voiko sen rikkoa ajamalla?

Ei kovin helposti. Pidämme ennen ajamaan lähtemistä 15 minuutin koulutuksen, ja olen vaunussa mukana seuraamassa ajamista.

Meillä on laitteisto, jolla voin jarruttaa ja tarvittaessa sammuttaa vaunun. Iso vaunu ei myöskään jää helposti jumiin.

2

Mistä lähti ajatus järjestää maastoajoneuvosafareja?

Olen harrastanut autoja ja offroadia eli maastoajoa koko ikäni, joten harrastustoiminnasta tämä kehittyi. Hankin ensimmäisen sotilaskuorma-auton 2001 ja sitten niitä tuli hankittua lisää. Kaverit kyselivät voivatko tuoda asiakkaitaan meille ajelulle, ja siitä tuli idea alkaa järjestää sotilasajoneuvosafareita.

Meillä on maatila, jonka alueella voimme ajaa.

3

Millainen on tyypillinen asiakasryhmänne?

Asiakkaista puolet on yritysryhmiä, puolet polttariseurueita. Polttariseurueet valitsevat usein sankarille elämyksellisemmän ohjelman, yrityksille taas järjestetään usein joukkuekilpailuja, joissa joukkueet ottavat mittaa toisistaan. Pikkujoulukausi näkyy toiminnassa. Asiakkaat tykkäävät rapaisesta kelistä, minulle se merkitsee lisätyötä, kun

autoja ja maastopukuja pitää pestä jatkuvasti.

Vilkkainta on kuitenkin touko-kesäkuussa, silloin meillä on paljon yritysasiakkaita.

4

Onko sinulle mieleen jäänyt erityistä safaria?

Meillä on käynyt sotilasajoneuvoja harrastavia ulkomaalaisia ajamassa panssarivaunuilla ja kerran asiakkaana oli kymmenhenkinen yritysryhmä, josta jokainen oli eri maasta.

Asiakkaat tykkäävät rapaisesta kelistä.

5

Teiltä löytyy panssarivaunua, rynnäkköpanssaria, panssarihaupitsia, telakuormuria ja erilaisia maastoautoja. Mikä on oma suosikkisi?

Rynnäkköpanssarivaunu BMP-1 on pätevä laite kaikenlaiseen liikkumiseen. Siinä on hyvä telasto, joka ei kerää savea, ja vaunu kulkee hyvin joka kelissä. Matkustamo on ahdas, mutta ajamme yleensä luukut auki, jolloin asiakkaat voivat seisoa ja seurata menoa paremmin.

6

Minkä härvelin haluaisit lisätä kalustoluetteloosi?

Safarit ajetaan ajoneuvoilla, joita puolustusvoimat käyttää tai on käyttänyt. Joten T-72-taistelupanssarivaunu olisi unelma. Se on uudempi, isompi ja nopeampi kuin omistamamme T-55. T-72-vaunuja on maailmalla myynnissä, mutta hyväkuntoiset ovat kalliita.

Kuka? Mika Tanner

Ikä: 42 Työ: Tanner perusti Mil-Safarit vuonna 2006. Yritys muutettiin osakeyhtiöksi 2011. Tällä hetkellä yrittäminen on vielä sivutoimista, mutta koska liiketoiminta on kasvanut vuosi vuodelta, harkitsee Tanner siirtymistä täysipäiväiseksi yrittäjäksi.

Perhe: Vaimo ja 2 lasta.

Motto: Tavoitteita pitää olla.

29

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Mitä ihmettä? Eikö kotimainen joululahja kiinnostakaan?

Ei ainakaan Matkahuollon joulututkimuksen mukaan.

Vain 1,2 prosenttia kyselyyn vastanneista piti kotimaisuutta tärkeänä lahjaa ostettaessa.

Baanalla

2.

sija Suomelle yrittäjämyönteisyydessä.

Hyvä! Myönteisempiä ollaan vain Tanskassa.

Australia tuli pronssille suoramyyntiyhtiö Anwayn selvityksessä. Yrittäjyysasennetta mitattiin 24 maassa.

Tapahtumia KASVUPANIMO. Lahtelainen Teerenpeli Yhtiöt Oy ja sen yrittäjäpariskunta Anssi ja Marianne Pyysing palkittiin Päijät-Hämeen maakunnallisella yrittäjäpalkinnolla. Teerenpeli on ravintola- ja panimoalan yritys, joka työllistää yli 60 henkilöä, ja toimii monella paikkakunnalla. Yritys tunnetaan myös mallasviskistään.

(Kuva Jenni Ahonen, viestintätoimisto Mageena)

ROMUNKIERRÄTTÄJÄT. Espoon Yrittäjät valitsi Romu Keinäsen omistajaveljekset Jyri ja Harri Keinäsen Vuoden Yrittäjiksi.

Metallin kierrätys kannattaa. Liikevaihto on kasvanut 240 prosenttia kolmessa vuodessa.

(Kuva Rob Orthen)

Keski-Suomi juhlii paviljongissa Keski-Suomessa on perinne, että yrittäjäjuhlaa juhlitaan tammikuun lopussa. Nyt se tehdään Jyväskylän Paviljongissa 25. tammikuuta.

Jos hyvältä ruualta ja hienolta ohjelmalta ehtii, on tilaisuus myös mainiotakin mainiompi verkostoitumistilaisuus.

Juhlaan mahtuu mukaan 1 200 osallistujaa. Juhlapuheen pitää sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko.

Kesäduunarin käytöskurssit

ELÄMÄNTYÖPALKITUT. Askolalaiset Mauri ja Paula Lindström palkittiin yli 50 vuoden yrittäjänurasta. Mauri aloitti pikkupoikana isänsä pajalla. Paula rakensi työn leipojantaitojensa varaan.

(Kuva Kati Liikanen)

Kesätyöntekijän perehdyttäminen käy työstä. Oman työn ohessa pitää opettaa kassa, koneet ja käytännöt. Mutta kuka opettaa asiakaspalvelua? Siihen ei tahdo jäädäkään aikaa.

Tampereella on tarjolla yhden päivän pikakoulutus 18. tammikuuta asiakkaiden kanssa työskenteleville kesätyöntekijöille. Kouluttaja Pasi Rautio huomauttaa, että ilman opastusta kesäduunari saattaa olla jopa haitaksi bisnekselle, eikä ainakaan tule seuraa-

vana kesänä uudestaan.

Päivän kestävässä koulutuksessa kerrotaan muun muassa miten asiakkaan kanssa jutellaan päivän säästä, miten kehon kieli toimii ja äänenkäyttö särähtää.

Kohti uutta verovuotta Perinteitä on monenlaisia. Kotkan ja Kouvolan palkkahallinnon ja taloushallinnon ammattilaiset kokoontuvat ennakkoperintäseminaariin Kouvolan Sokos Hotel Vaakunaan valon päivänä 13. joulukuuta.

Kymenlaakson kauppakamarin seminaarissa on luvassa tietoa tulevan vuoden veroperusteista, tuloveroasteikosta, luontoiseduista, työnantajamaksuista sekä verohallinnon uusimmista ohjeista.

Asiantuntijana paikalla on ylitarkastaja Sari Wulff Verohallinnosta.

VUODEN VEEMÄISIN. Espoon nuorten yrittäjien YEE-verkoston Vuoden veemäisimmässä yrittäjätapahtumassa pönöttäminen pidetään loitolla. Esiintyjät kävelivät lavalle rokkaavan taustamusiikin tahtiin. Tässä vauhdissa Sani Leino ja Micke, Michael, Casagrande.

(Kuva Perttu Paukkeri)

Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme Hyvää joulua ja menestyksellistä uutta vuotta!

Pikkujouluissa kuin elokuvissa

N

yt on mahdollisuus olla yhden illan tähti. Helsingin Yrittäjien pikkujouluissa voi pukeutua kuin elokuvan suuri stara, kulkea ylväänä punaista mattoa pitkin. Voi loistaa tai hakea huomiota. Tai sitten voi vain yksinkertaisesti nauttia hauskoista juhlista.

Puitteet ovat kyllä filmimaailmaan imevät, sillä Helsingin Yrittäjien pikkujoulut järjestetään legendaarisessa elokuvateatterimiljöössä kaupungin ydinkeskustassa.

Kuka pokkaa Movie Star -palkinnot?

Kuka tähdistä valitaan vuoden TähtiStaraksi?

Milloin: Lauantaina 14. joulukuuta klo 18 – 23.

Ketkä ja missä: Helsingin Yrittäjien paikallisyhdistysten yhteiset pikkujoulut Bio Rexissä Teema: Tähdet ja elokuvat, juontajana Raija Pelli

Accountor Konsu Oy aloittaa vuoden 2014 uusissa tiloissa.

1.1.2014 alkaen osoitteemme on:

Accountor Konsu Oy Raatimiehenkatu 18 53100 Lappeenranta Myös puhelinnumeromme muuttuu.

Tavoitat meidät ensi vuonna numerosta

020 744 7240

Sähköpostimme ja matkapuhelinnumeromme säilyvät ennallaan.

www.konsu.com

30

PARHAAT PALVELUT KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

TULOSTINTARVIKKEITA

TILITOIMISTOT

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingistä ja Lohjalta Kirjanpidot, tilinpäätökset, palkanlaskenta, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto Ota yhteyttä ja tule käymään!

YRITYSPALVELUT

www.consista.fi www.paritilit.fi

ALoITA vIEnTI AfRIKKAAn!

Helsinki 09-6225 715 Lohja 019-321 070

Hanki yrityksellesi asiakkaita Etelä-Afrikasta !

OTA YHTEYTTÄ Arno Lappalainen +358 40 480 6693 www.vientitoimisto.fi

Sinun paikallinen tilitoimistosi

Helsingissä on Consista Oy ja

Lohjalla Paritilit Oy

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133 kari.salko@alma360.fi

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTA

Taloushallinnon ohjelmat • Hinta-laatuvertailun voittaja • Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu TIETOSUUN

TA

KIRJANPITO

TIETOSUUN

TIETOSUUNTA OHJELMISTOT

Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

TA

OSTORESKON TRA

LASKUTUS

OSTORESKONTRA

KIRJANPITO

PALK ANLASKENTA

TIETOSUUN

TIETOSUUNTA OHJELMISTOT

Palkat

Laskutusohjelma

TA

PALK AT

TIETOSUUNTA OHJELMISTOT

TIETOSUU

NTA

LASKUTUS

Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös

Palkanlaskentaohjelma TIETOSUUNTA OHJELMISTOT

KirjanOstopito reskontra Laskutus

YRITYSSOVELLUKSET

Kirjanpito-ohjelma

Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontra ohjelma

Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com ROUTE-TRACKER AJONEU VOPAIK ANNUS

Paikannuksen edelläkävijä Route-Tracker ajoneuvopaikannus seuraa koko autokalustosi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena tietokoneella tai kosketusnäyttöpuhelimella.

Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan

• Kuljetukset ja työt hallintaan • Ei turhia ajoja - ei poikkeamia reitiltä • Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia • Kustannukset pysyvät kurissa - tiedot tallentuvat ja pysyvät tallessa • Automaattinen seuranta ja tietojen tallennus 24/7

Automaattinen ajopäiväkirja Saat automaattisesti ajopäiväkirjan verotukseen ja laskutukseen.

Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

www.route-tracker.com

31

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

resumé

Fakta eller fiktion: Det var FSD som konstaterade att regeringen måste kunna genomföra strukturella förnyelser i samband med ramrian.

FSD:s ordförande och finansminister Jutta Urpilainen

Många toppidrottare överväger en karriär som företagare Riikka Koskenranta

Y

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

rkeshögskolan Haaga-Helia svarade på efterfrågan på företagarutbildning bland toppidrottare och företagarorganisationer och startade under hösten ett utbildningsprojekt för toppidrottare med 19 studerande.

Tidigare basketspelaren Maurizio Pratesi finslipar under studierna sin affärsidé som han redan har omsatt i praktiken. Pratesi har redan drivit sitt företag M.P Diversity Management som bisyssla i drygt ett år.

– Jag erbjuder konsulttjänster för effektivering av mångkulturellt

PARHAAT PALVELUT

Vi betjänar Er även på svenska!

PE

KK

AS

IP O L

A

Det krävs fortfarande mer mod innan jag vågar ge upp mitt vanliga arbete.

Maurizio Pratesi, 38-årig tidigare basketspelare på toppnivå och företagare på deltid

– Det är roligt att utvecklas som människa också någon annanstans än i slalombacken.

Idrottskarriären har bland annat lärt honom hur självsäkerhet påverkar framgång, vilket även är viktigt för företagare. Forsberg har dock fortfarande siktet inställt på ishockeyn.

SMF-företag som lägger ut sina datasystem på entreprenad vill veta var deras data fysiskt lagras.

Hannu Hallamaa

S

www.c-management.fi 075 00 00260 info@c-management.fi

t ri i Na

S

pelar servern i företagets städskrubb på sina sista strängar?

När datasystemets server börjar bli gammal väljer många företag att lägga ut systemet på entreprenad.

Man vill dock veta var datan lagras, berättar DataCenters vd Ilmari Vallo nöjt.

– Särskilt för SMF-företag är det viktigt att den finns inom landet.

Större företag använder ofta öppna molntjänster som fungerar via Internet. Petri Kairinen, försäljningschef på dataskyddsföretaget Nixu, berättar att många företag lägger ut till exempel resefakturor i en öppen molntjänst,

i am

Vä

lik a

n g as

Företagandet intresserar Jag är intresserad av att mig, men det är inte bli företagare, men före aktuellt ännu. det tänker jag samla på Henrik Forsberg mig mer erfarenhet av 28-årig försvarsspelare i IFK affärsvärlden.

Marcus Sandell, 26-årig alpin åkare

– Jag har endast funderat på olika affärsidéer i samband med studierna, men jag skulle gärna jobba med idrott i framtiden. Företagandet har varit en stor del av min vardag ända sedan jag var barn, eftersom mina föräldrar har varit företagare.

Det är småsakerna som avgör. En

fortsatt idrottskarriär kan hänga på en enda skada.

– Jag var sjukledig länge efter förra vintern, och då deltog jag i arbetslivet. Studierna är en förberedelse inför framtiden efter idrotten.

Det har varit bra för mig att studera vid sidan av idrotten, och det är intressant, konstaterar Forsberg.

NSA-affären ruskadeom – inhemskt nu trumfkortet

hannu.hallamaa@yrittajat.fi

Myös perintäpalvelut

m To

eftersom uppgifterna oftast inte är konfidentiella. Datan kan finnas i en datacentral var som helst i världen.

– De amerikanska myndigheterna kan komma åt alla data, påminner Kairinen och hänvisar till NSA-skandalen.

Därför lagras produktutvecklings- eller kunduppgifter allt oftare på externaliserade servrar i hemlandet eller i företagets egna lokaler.

Den låga tröskeln gör internationella företags

?

Toppidrottare är som privatföretagare.

Båda måste vara målinriktade, uthålliga och marknadsföra sig själva.

teamarbete, och teamarbete överlag.

– Jag fick otroligt bra feedback på de första workshopparna som jag höll för Fredrikshamn stad och Itella. Jag är dock fortfarande anställd. Det krävs fortfarande mer mod innan jag vågar ge upp mitt vanliga arbete.

Pratesi har spelat utomlands i sju år och avslutade sin karriär 2009. Han är nöjd med att först ha börjat arbeta som anställd efter spelkarriären. Nu kan han som företagare på deltid, och kanske senare även på heltid, dra nytta av olika förmågor som han utvecklat i olika skeden.

En toppidrottare är som en privatföretagare, säger ishockeyspelaren Henrik Forsberg som spelar i IFK den här säsongen.

– Idrottare måste marknadsföra sig själva och hitta rätt klubb att spela i. Självsäkerhet och framgång är viktigt.

Alpina åkaren Marcus Sandell är som bäst på läger i Colorado och en övergång till företagare är inte aktuellt på länge. Men studierna ger mersmak.

offentliga molntjänster lockande.

– Avtalsförhandlingarna består av att mata in ett kreditkort. Då kan man köpa tjänster vars innehåll man inte förstår, säger Kairinen.

Företag som har haft problem med internationella företags molntjänster har börjat söka sig till DataCenter, berättar vd:n Vallo.

– Hittills har vi alltid fått tag i datan. Jag tror att man inte vill berätta om alla misslyckade försök.

? ?

?

Alla var inte vakna Enligt bankernas uppskattningar deltar drygt hälften av alla fakturautställare i en förändring som innebär att det fakturerande företaget och banken förvandlar direktdebiteringar till e-fakturor eller direktbetalningar för kundens räkning.

Möjligheten att delta i förändringen upphörde den 20 november. Antalet överskred bankernas förhandsuppskattningar, vilket i synnerhet berodde på de stora fakturautställarna med direktdebitering som deltog i förändringen. Trots den omfattande informationen var en del av företagen ute i sista minuten och hann inte med i förändringen.

620

I Egentliga Finland sysselsätter 25 000 företag 94 000 personer och ger upphov till över 620 miljoner euro i kommunala skatteintäkter för regionens kommuner och dessutom några hundra miljoner i samfundsskatt och statsandelar.

32

11/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yritys veitsen terällä.

Vesivahinko keskeytti toiminnan, mutta työntekijät saivat palkkansa.

Lokakuinen ilta, täysi ravintola ja pikkujouluaika tulossa. Hyvin menee, ajatteli ravintola Gastonen omistaja Lennart Sukapää. ”Yhtäkkiä keittiön katosta alkoi tippua vettä. Huoltomies kävi ja keittiö suljettiin.

Varasimme asiakkaille pöytiä lähiseudun ravintoloista”, Lennart muistelee. ”Pahin oli vielä tulossa. Isännöitsijä ker-

010 19 15 00

toi, että edessä on iso remontti ja ravintola on kiinni noin kolme kuukautta. Olin juuri tavannut yhteyshenkilöni Ifistä ja keskeytysvakuutus oli päivitetty. Se korvasi menetetyn myynnin ja 17 työntekijän palkat.”

Ifistä saat korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. if.fi/yritys