Issuu on Google+

Etusivu

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

1

suomen yrittäjät • företagarna i finland • jäsenlehti • www.yrittajat.fi

PAULI SALMI

Pääkirjoitus: Kunnat pulassa – Oletko valmis? | 3

10/2013 10/2013

4–5

Mullistava muutos Yli 100 000 pienyrittäjän taakka kevenee, kun pääsy velkajärjestelyyn helpottuu. Aiemmin vaihtoehtona oli toiminnan lopettaminen. Työryhmä oli esityksessään yksimielinen. uutiset: yksinyrittäjä kutoo verkkoa | 6 – 7

talous: lue abc ennen verkkokauppaa | 30 – 31

y Onnibus ravistelee vanhoja rakenteita | 14 – 15


2

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

N Ä J Ä T T I R Y T U TYÖKAL ! Ä T L I T R E P X E N E E K R A 15,6"

HD LED

4Gt 500 Gt

KESKUSMUISTI

KIINTOLEVY

7"

USB

3.0

1024x600 NÄYTÖN TARKKUUS

16 Gt

3G

MUISTI

16 Gt sisäinen muisti Tuplaydinprosessori

3G

379€

179€

norm. 229€

sis. alv 24 %

Kannettava B575

ETUSI 50€

sis. alv 24 %

- 4 Gt keskusmuisti - 500 Gt kiintolevy - HDMI, USB 3.0 - Windows® 8 -käyttöjärjestelmä

7” 3G Tablet

Ideatab A3000

Yrittäjä, puhuttaako työ? Hanki Nokia Lumia 925 ja Yritys 1000.

-

7” IPS-näyttö tehokas neliydinsuoritin 3G-, WiFi- ja Bluetooth-yhteydet 16 Gt:n sisäinen muisti microSD-muistikorttipaikka Android 4.2 -käyttöjärjestelmä

Nokia Lumia 925

kertamaksulla

337 €

90

+ Yritys 1000, 24 kk sopimus Alv 0 %

19

Sonera Sopiva Yritys 1000 • • • •

Puhetta 1000 min/kk Viestejä 1000 kpl/kk Netti jopa 21 Mbit/s Sisältää puhelut, viestit ja netin käytön Suomen lisäksi kuudessa maassa (Pohjolassa ja Baltiassa)

90

€/kk

Alv 0 %

Lisää tarjouksia yrittäjille www.expert.fi *Palvelunumeroihimme soittaminen maksaa 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min lankaverkosta tai 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min matkapuhelinverkosta.

Tarjoukset voimassa Expert ASA -myymälöissä 15.12.2013 asti, niin kauan kuin tuotteita riittää. Mainoksen hinnat sis. alv 24 % ellei toisin mainita. Katso lista myymälöistä expert.fi/asamyymalat


3

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Aiheita: UUTISET:

6|

Kiinnostavatko eurot? Pitäisi kiinnostaa Yrittäjien täytyy innostua enemmän kotikuntansa asioista.

O

maan kotikuntaan suhtaudutaan tunteella, oli kyse sitten palkansaajasta, yrittäjästä tai kuntapäättäjästä. Ikävä kyllä tunne ajaa usein järjen ohi. Julkisuudessa on viimeiset kuukaudet käyty juupas–eipäs-väittelyä siitä, pitäisikö kuntia laittaa yhteen ja minkälaisin ehdoin. Järki sanoo, että kuntien talous on retuperällä ja huonompaan suuntaan ollaan menossa. Jotain täytyy siis tehdä. Tunne puolestaan torjuu ajatuksen oman kunnan liittämisestä johonkin toiseen. Tämä tuli todistettua Yrittäjien lähes kaksi vuotta sitten valmistuneessa Elinkeinopoliittisessa kyselyssä, jossa suuri enemmistö yrittäjistä kannatti jopa kuntien pakkoliitoksia. Into laimeni yllättäen, kun kysymykseen tuli oma kunta.

vain huonoja vaihtoehtoja aina veronkorotuksista alkaen. Suomen Yrittäjät julkaisi jo huhtikuussa keskustelunavaukseksi raportin Kunnilla liikaa tehtäviä — mitä pois? Siinä esitettiin, että kolmannes kuntien 535 lakisääteisestä tehtävästä pitäisi arvioida uudelleen. Keskustelunavaus herätti laajalti huomiota. Ministeriöt ovat sen jälkeen yrittäneet löytää edes jotain karsittavia kohteita laihoin tuloksin. Motivaatio uupuu. Pari viikkoa sitten Yrittäjät naulasi kymmenen teesiä, joilla kuntien tuottavuus paranee. Näyttääkin siltä, että yrittäjäjärjestö johtaa tällä hetkellä keskustelua kuntien talouden pelastamiseksi. Listan kaikki kymmenen kohtaa vaikuttavat tavalla tai toisella myös yrittäjiin. Lähtökohtaisesti Suomen jokaisessa kunnassa on käytävä perusteellinen keskustelu palveluista. Suomeksi sanottuna kuntien on laskettava tuottamiensa palveluiden omakustannehinta. Sen jälkeen päästään itse palvelustrategian luomiseen, joka palvelee parhaiten kuntalaisten etua. Ulkoistaminen tehostaa palveluita, jos niitä vain osataan ostaa oikein. Samalla julkisen sektorin on luovuttava liiketoiminnasta. Hyvänä esimerkkinä käy tälläkin hetkellä markkinahäirikkönä Helsingissä häärivä Palmia. Kuntien heikko taloustilanne johtaa vääjäämättä Suomen Yrittäjien esittämiin tuottavuustalkoisiin, vaikka jumpittelu ja viivytystaistelu käy kovana. Pk-yrittäjän kannattaakin kysyä itseltään, mitä palveluja hän on valmis tarjoamaan, kun aika on kypsä.

Näyttääkin siltä, että yrittäjäjärjestö johtaa tällä hetkellä keskustelua kuntien talouden pelastamiseksi. Todellisuudessa kuntien tuottavuus on heikentynyt uhkaavasti koko 2000-luvun. Tuottavuus on saatava kasvuun, jos Suomessa halutaan säilyttää hyvät julkiset palvelut myös tulevaisuudessa. Pelkät kuntaliitokset eivät ongelmaa ratkaise, vaan on mentävä pintaa syvemmälle. Tämän pitäisi kiinnostaa yrittäjiä mitä suurimmassa määrin. Kuntien tuottavuustalkoot tarjoavat nimittäin mahdollisuuksia oman liiketoiminnan kasvattamiseen. Toisaalta heikosti toimiva maakunta tai kunta näivettyy ja lopputuloksena on

Jättimäinen kampanja alkaa

8 | Virkamies pisti yrittäjän ahtaalle 10 | Johan on, koirakin puhuu turkua 12 | Pyssy ei käy kaupaksi

debatti:

18 |

Kalevi huhtala vs. Merja kyllönen

19 | PS: Lappeenrannasta lentoon Riian kautta

arjessa:

20 |

Juhlien juhlat: 80–60–50

22 | Näin onnistuu vetäjän vaihto 24 | Kysy mitä vaan, me vastaamme

talous:

26 |

Jättimäinen veropaketti: vuosi 2014

30 | Kuusi ohjetta verkkokauppaan

vapaalla:

32 |

Legendaarinen HERKKU maistuu presidentillekiN

Resumé:

35 |

Nyheter på svenska

yrittAJAt.fi:

Osaatko verkostoitua? Keskustelu jatkuu: www.yrittajat.fi

Jussi Järventaus Hyvä ehdotus, mutta… Kolumni JUSSI JÄRVENTAUS

jussi.jarventaus@yrittajat.fi

Noin puolet yrittäjistä on siis jäämässä vaille uusia verokannustimia.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja

M

aan hallitus on antanut viime viikolla eduskunnalle viimekeväisten linjausten mukaiset yhteisö- ja osinkoverouudistusesitykset. Jäsenkuntamme hyötyy muutoksesta noin 120 miljoonan euroa eräistä esityksen pulmista huolimatta. Uudistus oli kuitenkin vain osaratkaisu, koska elinkeinonharjoittajat ja henkilöyhtiöt jäivät uudistuksen ulkopuolelle. Noin puolet yrittäjistä on siis jäämässä vaille uusia verokannusteita. Hallitusvastuussa olevilta ei ole saatu varsinaisia lupauksia asian hoitamisesta, ymmärrystä ja sympatiaa kuitenkin. Verohuojennuksen suuntaamista pienille yrittäjille pidetään sinänsä oikeutettuna ja yrittäjävähennysmalliamme perusteltuna kevennyksen toteuttamiskeinona.

Mallissa elinkeinonharjoittajan ja henkilöyhtiön omistajan tulosta olisi veronalaista 95 prosenttia; 5 prosenttiyksikön huojennus vastaisi osapuilleen osakeyhtiön verokannan alentamista. Hallitus ei ole kuitenkaan sisällyttänyt esitykseensä elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden yrittäjävähennystä. Asetelma on siis sen kaltainen, että ”ihan hyvä ehdotus, mutta emme sitä nyt kuitenkaan toteuta”. Syyksi on mainittu valtiontalouden tasapaino-ongelma. Ehdottamamme malli vähentäisi verotuloja noin 40 miljoonaa euroa, jos esimerkiksi myönteisiä työllisyysvaikutuksia ei oteta huomioon. Ymmärrämme luonnollisesti julkisen talouden tasapainottamisen tarpeen, jotta veroja ei tarvitsi jatkossa korottaa lisää. Mutta, tasapainotettaessa on kysymys

valinnoista. Elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotapauksesta ei tule kuitenkaan tehdä sitä johtopäätöstä, että poliittisissa valintatilanteissa pienten yrittäjien asia jäisi aina hopealle. On monia esimerkkejä yrittäjyyden asettamisesta etusijalle arvovalintatilanteissa. Tuorein on pian eduskunnalle annettava esitys kauppakeskusyrittäjän oikeudesta vapaapäivään silloinkin, kun se on kauppakeskusta pitävän suuren yrityksen näkökulmasta haitallista. Mutta, silloin kun on kysymys isoista yhteiskunnallisista arvovalinnoista, kuten verotuksella vaikutettavasta tulonjaosta ja työelämän pelisäännöistä, yrittäjyyden asema ei ole päätöksenteossa vielä niin vahva, kuin kansakunnan kokonaisetu edellyttäisi.


4

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Uutiset Vihdoin samalle viivalle

Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

PIIRROS: PAULI SALMI

Ahdingossa oleva yrittäjä saa mahdollisuuden velkajärjestelyyn ja keventää taakkaansa. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Y

rittäjät ovat jatkossa samalla viivalla palkansaajien kanssa velkajärjestelyssä. Näin käy, jos oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ei lähde muuttamaan velkajärjestelytyöryhmän tekemää esitystä. Kyse ei ole aivan pienestä asiasta. Nykyisessä velkajärjestelylaissa on nimittäin erityisvaatimuksia velallisille, jotka järjestelyyn hakiessaan ovat yrittäjiä. Käytännössä nykymalli estää yrittäjän pääsyn velkajärjestelyyn. Samalla oikeus asunnon säilyttämiseenkin on vaarantunut, toisin kuin palkansaajilla. – Toiminimiyrittäjän yritystoiminnan ja yksityistalouden velkavastuut järjestellään lakimuutoksen jälkeen yhdessä. Näin yrittäjän taloudellinen

Tässä suojellaan pienyrittäjiä, joilla on elinkelpoinen yritys, mutta he ovat velkaantuneet sairastumisen tai muun henkilökohtaisen kriisin takia.

Janne Makkula

tilanne voidaan korjata. Se on radikaali ja mullistava muutos, sanoo Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula. – Tässä suojellaan pienyrittäjiä, joilla on elinkelpoinen yritys, mutta he ovat velkaantuneet sairastumisen tai muun henkilökohtaisen kriisin takia. Lakimuutos madaltaa tuntuvasti myös riskiä aloittaa yritystoiminta, hän jatkaa.

Satoja hakemuksia. Tällä hetkellä pienyrittäjänkin ainoa vaihto-

ehto järjestellä velkojaan on yrityssaneeraus. Muut vaihtoehdot ovat velka-ahdinko tai konkurssi. Makkula pitää elinkeinonharjoittajien kohdalla velkajärjestelyn ja yrityssaneerauksen välistä eroa keinotekoisena. – Yrityssaneeraus on liian kallis pienille yrityksille. Suomessa on yli 100 000 toiminimiyrittäjää eli viralliselta nimeltä elinkeinonharjoittajaa. Makkulan mukaan merkittävä määrä yrityksiä olisi voitu pelastaa, jos laki olisi ollut alusta asti ajan tasalla. Eri arvioiden mukaan sadat yrittäjät olisivat hakeneet suojaa velkojilta vuosittain. Vertailun vuoksi, 108  000 yksityishenkilöä oli järjestellyt velkojaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Maksukyvyttömyyslainsäädäntö astui voimaan vuonna 1993. – Lait on tehty vauhdilla laman aikana eikä toiminimiyrittäjän asemaa ole ehditty loppuun saakka miettiä, Makkula sanoo. Hän muistuttaa, että velkaantumisen pitää olla jatkossakin ”rehellistä”, jotta järjestelyyn pääsee. Yhtään väärinkäytösporttia ei avata.

Oikeus määrää. Keinoja velkajärjestelyyn hakeutumiseen on monia. – Ensin kannattaa olla yhteydessä Talousapuun, Yrittäjien neuvontapalveluun ja ylipäätään talous- sekä velkaneuvontaan. Käytännössä järjestelyä haetaan käräjäoikeudelta ja oikeus tekee lopulta päätöksen, Makkula kertoo. Viime vuoden lopulla perustettuun työryhmään kuului Makkulan lisäksi asiantuntijoita muun muassa Finanssialan keskusliitosta ja Suomen asianajajaliitosta. Kukaan ei esittänyt raportissa eriävää mielipidettä. – Lakimuutos on tarkoitus saada voimaan vuoden kuluttua, Makkula sanoo.

Jatka keskustelua verkossa www.yrittajat.fi

Työuupumus ajoi ahdinkoon

>

Pirkanmaalainen naisyrittäjä olisi halunnut velkajärjestelyyn vähän yli vuosi sitten. – Olin talven 2011–2012 aikana 7,5 kuukautta sairauslomalla työuupumuksen aiheuttaman masennuksen vuoksi. Sairausloma sai talouteni aivan sekaisin, hän kertoo. Ennen työuupumusta töitä riitti ja hänen omistamansa yritys oli velaton. Sairausloman aikana laskuja alkoi kuitenkin kertyä ja osa niistä meni perintään. Perittävät laskut olivat niin henkilökohtaisia kuin yrityksenkin nimissä. Yrittäjä puhuu maksamattomien laskujen kierteestä, sillä ”parhaimpana” päivänä hän avasi 42 laskua. – Pelkästään yrityksen kiinteät menot olivat 700 euroa kuukaudessa. Sen lisäksi tulivat vakuutusmaksut. – Jouduin palaamaan takaisin työelämään,

vaikka en ollut työkuntoinen. Sain laskujani maksettua, mutta uuvuin uudelleen. Lopulta yrittäjä otti yhteyttä velkaneuvontaan loppuvuodesta 2012. Velkaneuvonnassa kerrottiin, ettei hän pääse velkajärjestelyyn, koska on yrittäjä. – Se tuntui todella epäoikeudenmukaiselta. Olen edelleen vihainen kohtelustani. Yrittäjän tarina on hyvä esimerkki, kuinka huonosti nykyinen maksukyvyttömyyslainsäädäntö toimii. – Velkajärjestely olisi varmasti auttanut, yrittäjä sanoo. Hän ei ole kuitenkaan luopunut yrityksestään, sillä yrityksellä on alalla hyvä maine ja yrittäjä tuntee yhä poltetta. – Sain lopulta ison pankkilainan, jolla maksoin velkani. Kaikilla ei ole kuitenkaan takaajaa, joka auttaisi ahdingossa.


5

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Faktaa vai fiktiota: Yritysten valta häiritsee jo

Ota kantaa!

Yhteiskuntatieteilijä-aktivisti, Transnational Institutin puheenjohtaja Susan George Demokraatissa.

www.yrittajat.fi

yhteiskunnallista päätöksentekoa demokraattisissa maissa.

Nykymalli ei toimi Elinkeinonharjoittaja 1 eli toiminimiyrittäjä on yleensä myös yksinyrittäjä. Hän vastaa niin henkilökohtaisista kuin yrityksenkin veloista itse.

Velkajärjestelyssä ei järjestellä yrityksen, vaan henkilökohtaisia velkoja. Yritysten velkoja voidaan järjestellä yrityssaneerauksessa, joka on tarkoitettu lähinnä osakeyhtiöille.

2

Käytännössä elinkei nonharjoittaja ei pääse yksityishenkilönä velkajärjestelyyn, sillä liiketoiminnassa ei saa olla silloin velkaa. Jos yrittäjällä on ongelmia henkilökohtaisessa taloudessa, niitä on myös liiketoiminnan rahaasioissa.

3

Velkajärjestelyssä yksityisen elinkeinonharjoittajan tilannetta pitääkin tarkastella kokonaisuutena eli mukaan on laskettava niin yritystoiminnan kuin yksityistaloudenkin velkavastuut.

4

Nykyinen maksukyvyt tömyyslainsäädäntö on peräisin vuodelta 1993.

5

Viimeisin parista kymmenestä muutoksesta tehtiin muutama vuosi sitten. Tällöin maksuohjelman pääasiallista kestoa lyhennettiin viidestä kolmeen vuoteen.

6

Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa:

Juuri nyt: Pitkille maksuajoille stoppi: Nyt heräsi myös eduskunta Eduskunnan enemmistö kannattaa kokoomuksen edustajien aloitetta maksuaikojen rajaamisesta 30 päivään. Kokoomuksen kansanedustajat Outi Mäkelä ja Arto Satonen tekivät lakialoitteen, jolla yli 30 päivän maksuajoista yritysten välisessä kaupassa luovutaan. Aloitteen taustalla on pk-yritysten vaikeutunut tilanne, kun suuryitykset ja jopa valtionyhtiöt ovat pidentäneet maksuaikojaan. Näin ollen kansanedustajat ovat samoilla linjoilla Suomen Yrittäjien kanssa. Yrittäjäjärjestö esitti yli kuukausi sitten oikeusministerille maksuehdoista annettua lakia muutettavaksi.

10 000+

Suomen Yrittäjien Facebook-sivu on ylittänyt maagisen

10 000 tykkääjän rajan.

Tammikuussa 2010 avatusta SY:n Facebook-sivusta on tullut Suomen suurin ja vilkkain yrittäjäkeskustelun kanava. Yrittäjät keskustelevat sivustolla muun muassa oman arkensa iloista ja murheista. Myös Yrittäjän Twitter-tilillä @suomenyrittajat menee lujaa. Tilillä on nimittäin jo yli 6 000 seuraajaa. Twitterin kasvuvauhti on ollut kova, sillä keväällä puhkaistiin 3 500 seuraajan raja. Twitteriin päivittyvät pk-yrittäjille suunnatut nettiuutiset ja Yrittäjän ytimessä -blogit.

Kymmenen neuvoa: Pois kuntien ahdinko Kuntien tuottavuus on heikentynyt koko 2000-luvun. Suomen Yrittäjien mielestä tuottavuus on saatava kasvuun, jos Suomessa halutaan säilyttää hyvät julkiset palvelut myös tulevaisuudessa. Yrittäjäjärjestö julkaisi jo huhtikuussa keskustelunavaukseksi raportin Kunnilla liikaa tehtäviä — mitä pois? Siinä esitettiin, että kolmannes kuntien 535 lakisääteisestä tehtävästä pitäisi arvioida uudelleen. Pari viikkoa sitten julkistettu Oikein mitoitetut tehtävät, tehokkuutta ja kustannustietoisuutta on jatkoa sille. Suomen Yrittäjät esittää 10 keinoa kuntien tuottavuuden parantamiseksi:

Kommentti Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Miksi kesti näin kauan? Työryhmän esitys velkajärjestelylain muuttamiseksi on upea saavutus. Toivottavasti oikeusministeriössä asia etenee vauhdilla ja laki astuu voimaan viimeistään vuoden kuluttua. Turhia konkursseja ei tähän maahan enää kaivata. Samalla voi esittää kysymyksen, että miksi kukaan ei ole tarttunut näinkin eriarvoistavaan tilanteeseen aikaisemmin? Maksukyvyttömyyslainsäädäntö on kuitenkin vuodelta 1993 ja muutoksia lakiin on tehty

pitkin matkaa. Yksinkertainen ja samalla huolestuttavakin vastaus on: kukaan ei ole aiemmin ymmärtänyt. Töitä riittää edelleen. Katse kannattaa kääntää tuttuun naapurimaahan eli Ruotsiin, jossa konkurssiin ajautuneelle yrittäjälle suunnitellaan mahdollisuutta aloittaa ikään kuin puhtaalta pöydältä heti konkurssin jälkeen. Suomessa aikaa tähän kuluu yhä turhan paljon. Olisiko se seuraava kehitysaskel.

1) Kunnille annetut tehtävät arvioitava uudestaan — tehtävien vähentäminen voi lisätä yksityistä tarjontaa 2) Järjestäminen ja tuottaminen erilleen — julkinen ja yksityinen kumppaneiksi 3) Palvelustrategia pakolliseksi 4) Kuntien oman tuotannon kustannukset avattava 5) Ulkoistaminen tehostaa

palveluita — kunnalla vastuu markkinoiden toimivuudesta 6) Mitoitusvaatimuksia ja normeja kevennettävä 7) Julkisen sektorin luovuttava liiketoiminnasta 8) Rahoitusjärjestelmä kannustavaksi 9) Koulutuksen sisältöjä ja laatua pidettävä yllä alueellisella yhteistyöllä 10) Luotettavuutta yritysvaikutusten arviointiin


6

Uutiset

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yksinyrittäjä ei ole todellak Yrittäjät toimivat tiiviisti verkostossa. Sairausajan apuja ei kuitenkaan ole lähipiirissä. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

E

i ole työntekijöitä murheena. Ei ole ollut tarvetta palkata työntekijää. Tieto sijaistajan olemassa olosta rauhoittaisi mieltä. Näin sanovat kaksi yksinyrittäjää. Suomessa on jo 170 000 yhden hengen yritystä. Yritysmäärän kasvu onkin hyvin suurelta osin ollut yksinyrittäjien varassa. Yksinyrittäjät toimivat tyypillisesti verkostossa, vain vajaalla 10 prosentilla ei ole yhteistyötä muiden yritysten kanssa, selviää Suomen Yrittäjien tuoreesta Yksinyrittäjäkyselystä. Tilitupa Nina Vallinin Nina Välimäki toimii yrittäjänä perhevapaan rinnalla. Hän on kymmenen yrittäjävuoden aikana tehnyt yritysyhteistyötä alihankintatöiden muodossa. Nakkilalaisella yrittäjällä ei ole ollut missään vaiheessa työntekijää tai kiireapua. – En koe uskaltavani ottaa tekijää vuokrafirman kautta. Pyörittelen ihmisten talousasioita, jotka ovat arkaluonteisia juttuja. – Teen noin 50-prosenttista työaikaa. Kiireaikaan teen toki enemmän, Välimäki kertoo.

Kasvu tulevaisuudessa. Toimisto kotona ja 2-vuotias poika äidin valvovan silmän alla on tällä hetkellä toimivin yhtälö. – Tämä on kauhean hyvä työ-

PEKKA SIPOLA

Sijaisella pitäisi olla kokemusta kehystämön töistä, ja häneen pitäisi voida luottaa. Marja-Leena Viinimäki

VITSA VÄÄNNETTÄVÄ. Mitä nuorempana tulet yrittäjäksi, sitä varmemmin menestyt, Marja-Leena Viinimäki uskoo.

Pää- ja sivutoimiset yrittäjät Sivutoimiset 12 %

Pää- ja sivutoimisten yksinyrittäjien bruttotulot kuukaudessa, % 18

Alle 1 000 euroa 1 000 – 1 999 euroa

Päätoimiset 88 %

Kasvu mahdollisuuksien mukaan

15

5

4 000 – 6 000 euroa 1

25 28

8

3 000 – 3 999 euroa

Voimakas kasvu 5

66

19

2 000 – 2 999 euroa

Yrittäjien suunnitelmat yrityksen kasvulle, %

Päätoimiset

11

Nykyisen tilanteen säilyttäminen

Sivutoimiset

Yrityksen toiminnan lopettaminen

Yli 6 000 euroa 3

1

0

LÄHDE: SUOMEN YRITTÄJÄT, YKSINYRITTÄJÄKYSELY 2013

muoto, teen töitä kotona eikä ole työntekijöitä murheena. Minulta on kysytty kiinnostusta jatkaa erään tilitoimiston yritystoimintaa, kun yrittäjä jää eläkkeelle. En tarjousta tyrmännyt, toisihan se lisää liikevaihtoa, Välimäki sanoo. Yksinyrittäjäkyselyn mukaan ainoastaan reilulla viidenneksellä oli lähipiirissään henkilö, joka voi sijaistaa yrittäjää poissaolojen ajan.

10

20

– Minulla ei ole sijaista saatavilla. Onneksi en ole koskaan pidempiä aikoja sairastanut. – Tieto sijaisesta olisi henkinen voimavara, kun tietäisi, että voi turvautua häneen hätäpaikan tullen, Välimäki jatkaa.

35 vuotta kehyksiä. Kehystämöt elelevät vaikeita aikoja. Ala on hyvin suhdanneherkkä, kun työllisyys lähtee nousuun, kehystämöidenkin kysyntä kasvaa. Valmis-

30

40

50

60

53

70

kehysten tulo monenlaisiin liikkeisiin ja tavarataloihin on syönyt kehystäjien töitä. 35 vuotta alalla toimineen Viinimäen Kehystämön Marja-Leena Viinimäki kertoo, ettei hänellä ole ollut tarvetta työntekijälle. Aviomies auttoi aikanaan tarvittaessa. – Nyt lähestyn jo eläkeikää ja saan eläkettä. Ensi vuonna alan etsiä jatkajaa. Vuodesta 1978 Viinimäen liike on ollut suljettuna vain lyhyiden

35

7 0 20 40 60

flunssajaksojen ajan. Hänellä ei ole sijaista kartoitettuna hätäpaikan varalle. – Sijaisella pitäisi olla kokemusta kehystämön töistä, ja häneen pitäisi voida luottaa.

Jatka keskustelua verkossa: www.yrittajat.fi

Massiiviselle kampanjalle lähtölaukaus Riikka Koskenranta

tyväisiä järjestöönsä, ja kolmasosa heistä haluaa suositella järjestöä toisille yrittäjille.

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

K

annusta yrittäjätuttavaa liittymään yrittäjäjärjestöön. Tässä kiteytettynä Suomen Yrittäjien marraskuussa aloittaman jäsenhankintakampanjan tavoite. Miksi sitten on tärkeää, että suuri joukko yrittäjiä kuuluu Yrittäjiin? – Mitä enemmän jäseniä, sitä vahvempi järjestö. Kampanjassa on kyse järjestön kaikkien organisaatiotasojen yhteisestä markkinointiponnistuksesta. Lähdemme nyt isolla vaihteella liikkeeseen, ja kun otamme kaikki voimat käyttöön, onnistumme tavoitteissamme, hehkuttaa markkinointipäällikkö Johanna Haanpää. Suomessa on lähes 265  000 yritystä, joista Suomen Yrittäjien jäseniä on nyt 116 000. Jäsentutkimuksen mukaan jäsenet ovat tyy-

ä sent ä j 0

 00

16 1   t y N

??

???

31.12.2014 ? ?

Palkinnossa kiinni. Kampanja alkoi 18. marraskuuta ja jatkuu koko ensi vuoden. Pääpalkintona on Suomessa valmistettu A-sarjan Mercedes-Benz, joka arvotaan tammikuussa 2015. – Arvontaan osallistuvat kaikki kampanjan aikana jäseneksi liittyneet yrittäjät ja myös jäseneksi liittymiseen johtaneet suosittelijat. Jokaisesta jäsenyyteen johtavasta suosittelusta suosittelija saa yhden arvan pääpalkinnon arvontaan, Haanpää kertoo. Suomen Yrittäjät kohtaa lähitulevaisuudessa erilaisia haasteita toiminnassaan, kuten jäsenrakenteen muutokset, kuntarakenteen myllerrys ja omistajanvaihdokset. Haanpään mukaan järjestön perusta on kuitenkin vahva.

Neljä syytä kuulua järjestöön

1

Vaikutamme päätöksentekoon niin, että pkyritysten tarpeet otetaan huomioon.

2

Valmis verkosto yhteistyöhön ja yhdessäoloon muiden yrittäjien kanssa. Me-henki.

3

Apua yrittäjille myös silloin, kun kohtaat ongelmia yritystoiminnassa.

4

Monipuolisia jäsenetuja sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla.


Uutiset

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

kaan yksin

7

Ajassa: Syvälle analytiikkaan

JUSSI PARTANEN

Haluatko ymmärtää paremmin verkkosivustosi merkityksen markkinoinnissa ja löytää keinoja markkinoinnin tehostamiseen?

Tämä on kauhean hyvä työmuoto, eikä ole työntekijöitä murheena. Nina Välimäki

Sairaana työskentelyn yleisyys, %

* Vastaajat ovat voineet valita kaksi mielestään tärkeintä keinoa.

Työntekijän/työntekijöiden palkkaaminen

20

Oman työpanoksen lisääminen Uusien tuotteiden/palveluiden kehittäminen

16

Uudet asiakkaat/markkinat Tehokkaampien koneiden/laitteiden hankinta 1 Verkkokaupan aloittaminen/lisääminen

Lisätietoja: www.yrittajat.fi.

17

4 – 6 päivänä

33

Hyvästä johtamisesta kiinnostuneiden yrittäjien kannattaa suunnata 13. joulukuuta perinteisille bisnestreffeille. Treffeillä selviää, miten voit tehdä uusia päätöksiä tavoitteiden asetannassa ja resurssien hyödyntämisessä.

25

1 – 3 päivänä

7

Bisnestreffit, vol 96

11/2013

En ollenkaan

12

Kumppanit ja verkostoituminen

Ilmoittautumiset viimeistään 26. marraskuuta osoitteessa: www.yrittajat.fi.

Maksuton tilaisuus alkaa aamukahveilla klo 7.45 ja päättyy klo 9.00. Osoite: valtiovarainministeriö, Paja, Mariankatu 9, 00170 Helsinki.

TUKEA. Toimin Satakunnan Yrittäjien yksinyrittäjien asiantuntijaryhmässä, Nina Välimäki sanoo.

Tärkeimmät kasvukeinot*, %

Tähän on mahdollisuus perehtyä 29. marraskuuta pidettävässä webinaarissa, jossa käydään läpi Google Analyticsin tarjoamia hyötyjä. Kouluttajana toimii markkinoinnin ammattilainen Jari Juslén.

9

7 – 10 päivänä 7

Yli 10 päivänä

Muu keino 1 0

10

20

30

40

15 0

10

20

30

40

Seuraava Numero ILMESTYY 12.12.

YRITTÄJÄN JA VERITAKSEN VÄLILLÄ ON AINA ENEMMÄN KUIN PELKKÄ

YEL LAKISÄÄTEINEN

VAKUUTUS

"Meillä puhelimeen vastaa aina ihminen."

ANNA MEIDÄN AJATELLA

SINUN ELÄKETTÄSI JO NYT. OIKEIN MITOITETTU

100 VAKUUTUSTURVA

VUODEN KOKEMUKSELLA

Veritas on erikoistunut YEL- ja TyEL-vakuutuksiin sekä yrittäjien yksilöllisiin tarpeisiin. Eläkevakuutuksen lisäksi saat meiltä hyödyllisiä neuvoja ja tarvittaessa myös rahoitusta. Lue lisää lakisääteisestä YEL-vakuutuksesta osoitteessa veritas.fi/enemman-kuin-yel tai soita 010 195 612.


Uutiset 8 Suorat Tilattua naurua pikkujouluihin

1 Kysymys: Pikkujoulukausi pyörähtelee käyntiin. Miten tämä näkyy standup-koomikkojen rintamalla, Teemu Vesterinen?

Vastaus: Näkyy ja kuuluu. Kyselyjä ja esiintymisiä on enemmän kuin keskimäärin. En enää tee tilauskeikkoja yrityksiin, mutta olen mukana joulun alla pyörivässä omassa tuotannossa. Pikkujouluseurueita on tulossa yleisön joukkoon monissa paikoissa.

2 Kysymys: Miksi olet päätynyt moiseen valintaan?

Vastaus: Joskus voi olla vaikeaa esiintyä firmojen tilauskeikoilla. Siinä joutuu jännittämään olosuhteita, joista ei tiedä mitään etukäteen. Ei tunne yleisöä, eikä tunne firman ilmapiiriä. Siinä koomikko menee vieraaksi toisen juhlaan, ja voi olla aika hukassa. Voi olla odotuksia, joihin ei pysty vastaamaan. Tilanne on päinvastainen, kun yritys tulee käymään valmiiseen esitykseen. Siihen esiintyjän on paljon helpompi valmistautua.

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yksi paperi lamautti liiketoiminnan Yrittäjä Riikka Salakari ihmettelee, miten virkamiesten muistio ohittaa lain. Hannu Hallamaa

Y

hannu.hallamaa@yrittajat.fi

rittäjä saa liikeidean, varmistaa toiminnan reunaehdot ja markkinoi. Tilauksia sataa, liiketoiminta pyörii, asiakkaat ovat tyytyväisiä ja tekijöille löytyy työtä. Kunnes yksi Kuntaliiton muistio vetää maton alta. – Tämä on ihan hirveän iso sotku, huokaa ylöjärveläinen yrittäjä Riikka Salakari. Suurperheen äitinä Salakari oli miettinyt tapaa tarjota apua lapsiperheiden arkeen. Hän keksi perustaa yrityksen, josta voisi tilata osa-aikaisen päivähoitajan kotiin ja saada Kelalta kustannusten kattamiseen yksityisen hoidon tukea. – Ennen oli kunnallisia kodinhoitajia, mutta tavallisen lapsiperheen on nykyään todella vaikeaa saada apua, Salakari kertoo LaatuSa Oy:n Kids CareElephant -hoitopalvelun idean synnystä.

Lupaava alku. Yrittäjä otti yh-

Vastaus: Olen kertonut

teyttä Kelaan, josta näytettiin vihreää valoa ja kehotettiin tekemään ilmoitus niihin kuntiin, jossa liiketoimintaa harjoitettaisiin. Salakari oli yhteydessä ensin Ylöjärveen, sitten joukkoon muita Pirkanmaan kuntia. Ilmoitusten jättämisen myötä toiminta pyörähti käyntiin ensin Ylöjärvellä ja laajeni sitten muualle Pirkanmaalle. Pientä vastahankaa oli havaittavissa jo ilmoitusvaiheessa, kun Nokia ja Kangasala pitkittivät hyväksyntää kevättalveen asti.

komiikan keinoilla hauskoja tarinoita lapsillekin. Kolme vuotta sitten lopetin standup-koomikon hommat, mutta kaksi vuotta sitten palasin hommiin. Rupesin tekemään älyllistä ja viihdyttävää vaikeisiinkin asioihin keskittyvää tarinaa komiikan keinoilla. Tahdon tehdä hauskaa, syvällistä, henkilökohtaista sekä kantaa ottavaa komiikkaa. Parhaimmillaan se myös naurattaa hervottomasti.

Asiakkaille jää sellainen kuva, että olemme tehneet jotain väärin.

3 Kysymys: Olet tunnettu tarinankertoja. Millaisia ovat hyvän komiikan tunnusmerkit? Mikä naurattaa pikkujoulujen juhlijaa?

Teemu Vesterinen Etunimi Sukunimi

Emil Bobyrev

Riikka Salakari

Tarvetta palvelulle löytyi, asiakkaita tuli neuvoloiden suositusten kautta ja puskaradiolla. Syyskuussa yrityksellä oli jo 25 työntekijää, kun yrittäjä sai yllättäen kylmää vettä niskaansa. Ylöjärven kunta ilmoitti peruvansa hyväksynnän, sitten seurasivat perässä muut kunnat. Osa ilmoitti, ettei ollut toimintaa koskaan hyväksynytkään tai ilmoitusta täydellisenä saanut. Salakari oli ihmeissään, sillä katsoi

Toimisto pakettiin. Kuntien mielivalta lamautti Riikka Salakarin yritystoiminnan silmänräpäyksessä.

toimineensa pilkulleen oikein. Toimintakunnan hyväksynnän puuttuminen estää Kelaa maksamasta päivähoidon yksityisen hoidon tukea asiakkaille, ja tämä romahduttaa LaatuSan toiminnan. Yritys on nyt tyhjäkäynnillä. – Ansionmenetys on suuri, ja tämä on myös suuri imagotappio, sillä asiakkaille jää sellainen kuva, että olemme tehneet jotain väärin.

Laki unohtui. Kuntien linjanmuutoksen takana oli Kuntaliiton yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriminis-

teriön kanssa tekemä muistio, joka käsittelee osa-aikaista lastenhoitoa ja yksityisen hoidon tukea. Kunnat käyttävät muistiota perusteluna LaatuSan hyväksynnän perumiselle, koska se ei täytyä muistion näkemyksiä päivähoidon vaatimuksista. Yrittäjän mielestä kuntien toiminta ei perustu lakiin, vaan on mielivaltaista. – Joku voi tulkita, että tämä on porsaanreikä laissa, mutta minusta se on tasavertainen mahdollisuus saada päivähoitoa pienissä määrin kotiin. Mielestäni siinä on ajateltu tasapuolisesti niitä, jotka

hoitavat lapsia kotonaan, Salakari tuumii. Yrittäjää korpeaa se, että hän on saanut toistaiseksi valituskelpoisen päätöksen vain Ylöjärveltä. Kamppailu on joka tapauksessa jatkumassa hallinto-oikeudessa, ja Salakari pohtii kuntien toiminnan viemistä oikeuskanslerin tai eduskunnan oikeusasiamiehen selvitettäväksi. Kuntien toimintaa hän ei ymmärrä. – Onko tarkoitus väkisin työntää kaikki lapset päivähoitoon, kun mahdollisuutta hoitaa lapsia kotona ei anneta?


Uutiset

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Jo 5 000 Carsport-taksia Jonasson Oy:n tehtaalla Ylöjärvellä on luovutettu asiakkaalle 5 000. Carsport-varusteltu tilataksi. Juhlamalli on visuveteläiselle Jarmo Järviselle monikäyttöiseksi tilataksiksi varusteltu Mercedes-Benz Sprinter. Kotimainen perheyritys tekee samalla suomalaista tilataksihistoriaa ensimmäisenä yli 5 000 tilataksia varustelleena yrityksenä. Varustelu tehdään edelleen pitkälti käsityönä, vaikka modernit 4 200 neliön tuotantotilat on optimoitu lyhentämään auton läpimenoaikaa linjalla. – Suomalaisella tilataksilla voidaan kuljettaa yhden päivän aikana luotettavasti bisnesmatkaajia lentokentälle, oppilaita kouluun, pyörätuoli- ja paaripotilaita sekä esimerkiksi vanhuksia ja juhlaseurueita, sanoo Suomen Taksiliiton toimitusjohtaja Lauri Säynäjoki.

9

Joulusesongilla ON merkitystä Lähes 70 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kukkaronnyörit ovat tavallista löysemmässä joulun alla. Päätöksiä tehdään tunteella ja lahjoja ostellaan. Joulusesongilla on merkitystä yritysten liikevaihtoon. Tämä kävi selväksi myös Suomalaisen Työn Liiton joulututkimuksen julkistustilaisuudessa. Paikalla olleet yrittäjät kertoivat,

miten isoa osaa joulu näyttelee heidän myynnissään. Huonekaluja valmistavan ja myyvän Iskun sesonki on kuumimmillaan jo marraskuussa, kertoi aluejohtaja Tiina Laisi-Puheloinen. Koteja laitetaan kuntoon ennen joulua. Eskimo Finlandin toimitusjohtaja Peter Fredman sanoi samaa, mutta

arveli myynnin kiihtyvän vielä kohti joulun kiivaimpia ruuanvalmistuspäiviä kuljettaessa. Nyt tarvitaan leivontapaperia, elmukelmua ja kinkunpaistopusseja. Muotoilujohtaja Pauliina Aarikka arveli neljäsosan Aarikan vuoden myynnistä kertyvän joulusesongin aikaan. Tonttuja, koruja ja kynttilänjalkoja menee kaupaksi viimeisinä

viikkoina ennen joulua. Myös lääkekauppa käy kuumana joulun tienoilla, mutta siihen onkin jo aivan omat syyt. Avainapteekkien toimitusjohtaja Kim Nummila kertoi syyksi Kelan lääkekorvausjärjestelmän. Kaikki mahdolliset reseptilääkehankinnat kohdistetaan loppuvuoteen, kun kalenterivuoteen sidottu korvauskatto on jo ylitetty.

Yrittäjä.

Hanki uusi Lumia 925 ja kätevä DNA Y-paketti!

Työkkäri saa uudet sivut TE-palveluiden verkkosivusto te-palvelut.fi (entinen www. mol.fi) on uudistunut. Työ- ja elinkeinopalvelujen verkkosivu-uudistuksen on tarkoitus helpottaa verkkoasiointia. Sivustolla on asiaa myös työnantajille. Uusi te-palvelut.fi julkaistaan aluksi suomen- ja ruotsinkielisenä. Englanninkielinen osuus lisätään vaiheittain vuoden 2013 loppuun mennessä. Te-palvelut.fi:n ylläpidosta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Nokia Lumia 925

14

€/kk/24 kk (alv. 0 %)

Hanki älypuhelimeen DNA Y-paketti, jossa puhe, netti ja tekstiviestit ovat valmiina yrittäjien erilaisiin tarpeisiin.

Cleantechtulokkaalla kova uho Cleantech-alan asiantuntijayritys Solved uhoaa muuttavansa ympäristöalan konsultointibisneksen liiketoimintamallit. Digitalisoituminen mahdollistaa energia- ja ympäristöhaasteiden ratkaisemisen entistä nopeammin ja tehokkaammin verkossa. Syyskuussa perustetun Solvedin ydin on alkuun 200 cleantech-alan huippuasiantuntijaa eri puolilta maailmaa. Yhteisö toimii aktiivisesti verkossa. – Olemme muuttamassa koko asiantuntijabisneksen. Toteutamme viikoissa projekteja, joihin on aiemmin mennyt kuukausia, sanoo Solvedin toimitusjohtaja Janne Hietaniemi. – Monimutkaisten ympäristöongelmien ratkaisemiseen kootaan huippuasiantuntijat eri osaamisaloilta. Tiimi tapaa toisensa, mutta tuottaa ratkaisut tehokkaasti digitaalisella ongelmanratkaisualustalla ajasta ja paikasta riippumattomasti.

03

DNA Y-paketit alk. 15,90 €/kk (sis. 700 min puhetta, nopean liikkuvan laajakaistan yrityksille sekä 300 tekstiviestiä, 24 kk-sopimus, alv. 0 %).

Lumia 925:ssä upeat Lumia-ominaisuudet ja paljon uutta! Yrittäjälle nopea nettiyhteys DNA:n Y-paketilla, helppo sähköposti ja kalenteri, navigaattori, kartat, ammattilaistason kamera sekä runsaasti muita huippuominaisuuksia. Pitkäkestoinen akku parantaa käyttövarmuutta. Herkkä kosketusnäyttö, jota voi käyttää myös hanskat kädessä!

Hanki omasi lähimmästä DNA Kaupasta, soita nopeaan ja maksuttomaan yritysasiakkaiden myyntipalveluun 0800 302030 tai osta netistä: yrityskauppa.dna.fi

2111_DNA_Y_Lumia_925_210x297_SuomYritSano.indd 1

12.11.2013 11.06


Uutiset

10

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Krista Rosenlöf

Koiratkin tottelevat turkulaismurretta Koiriin täysin innostunut ja ihastunut kaarinalainen Katja Silander on koko elämänsä harrastanut koiria ja hevosia sekä käyttänyt vapaa-aikansa koirien kouluttamiseen. Tuli aika tehdä harrastuksesta yritys. Syntyi Turun Murre. Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

juttutuulella

Kuka? Katja Silander

Ikä: 34-vuotias sinkku. Perheessä: Juuri nyt beauceron Pimu ja valkoinenpaimenkoira Suzi. Työt ja opinnot: Fil. maist., eläintenkouluttajaopiskelija ja kasvattaja. Kaupan alalla viitisentoista vuotta. Nyt Varsinais-Suomen Yrittäjien projektiassistentti ja nuorten yrittäjien koordinaattori. Unelma: Työllistää itsensä yrittäjänä. Motto: Eläintenkoulutuksessa Think! Plan! Do! Muussa elämässä Carpe diem!

Mikä mietityttää yrittäjän polulle hypännyttä? Muutin intohimoisen harrastuksen elinkeinonharjoittamiseksi. Koulutan nyt koiria toiminimellä Turun Murre. Lemmikkieläinbisnes kasvaa koko ajan ja sen myötä koulutuksen tarve. Työssä käyvät ihmiset pääsevät koirineen koulutukseen vain iltaisin ja viikonloppuisin. Talvi-illat ovat pimeitä ja kylmiä. Koulutukset pidetään sisähalleissa. Lämpimässä koulutushallissa on mukavaa työskennellä ja harrastaa, mutta se on kallista.

Olet koulutukseltasi venäjän kielen maisteri, mutta koulutat koiria selvällä varsinaissuomella. Voiko näitä kielitaitoja hyödyntää yhdessä? Venäjäksi en kouluta koiria – ainakaan vielä. Venäjä on kuitenkin alalla kuin alalla valtava markkina, ja suunnitelmat muhivat päässä koko ajan.

Koiria on Suomessa arviolta 600 000. Koulutettavia siis riittää? Koiriensa kanssa koulutukseen hakeutuvia on paljon. Täytyy kuitenkin muistaa, että ongelmakoiria ei ole olemassa. On vain ihmisten määrittelemiä käytöksiä, jotka koetaan ongelmallisiksi, ja joihin voidaan vaikuttaa koulutuksella. Tavoitteeni on, että ihminen ja hänen koiransa lähtevät kotiin kurssiltani hyvänä koirakkona.

Riittääkö koirien kouluttaminen toimeentuloon ja hyvään bisnekseen?

En tähtää kovaan kasvuun tai kansainvälisille markkinoille enkä suunnittele Murresta mitään uutta roviota. Riittää, jos saan tehdä sitä, mikä on minulle tärkeää. Jos onnistun työllistämään itseni, vapautan ehkä samalla jollekin toiselle työpaikan muualla. Hevosia koulutetaan positiivisella vahvisteella valitettavan vähän. Sillä saralla olisi mahdollisuuksia. Myös tapahtumien järjestäminen kiinnostaa. Sain tähän vähän potkua, kun onnistuin viikon markkinointiajalla haalimaan yli 50 osallistujaa Tommy Wirénin koiraseminaariin tänä syksynä. Tahdon lisätä eläinten käytökseen ja koulutukseen liittyvää tietoutta sekä ja sitä kautta vaikuttaa eläinten hyvinvointiin.

Millaista apua ja tukea yrittäjäksi alkava tarvitsee? Turussa ainakin yrityspalvelukeskus Potkuri auttaa neuvonnalla ja liikeidean sparrauksella. Perustaminen sinällään on helppoa. Kun päätökset on tehty, niin parin tunnin päästä y-tunnus on jo taskussa. Juttelu ja kysely tietenkin auttavat. Yrittäjän kannattaa kuulua yrittäjäjärjestöön. Silloin yksinyrittäjäkään ei ole yksin.

Mitä koira voi opettaa ihmiselle? Positiivisen ja avoimen elämänasenteen. Jokainen terve koira on sisäsyntyisesti iloinen.


Uutiset

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittäjä, tee kotisivut helposti! Toteuta kotisivut itse

Käyttövalmiit kotisivut vaivatta

Kotisivukone-palvelulla saat näyttävät kotisivut kaikkiin tarpeisiin nopeasti ja edullisesti.

Tilaa yrityksesi kotisivut tai verkkokauppa meiltä edullisena Avaimet käteen -palveluna.

Ammattitaitoiset kotisivujen tekijämme suunnittelevat ja toteuttavat yrityksesi näköiset kotisivut toiveidesi pohjalta jopa kahdessa viikossa. Valmiita sivuja voit itse ylläpitää helposti netissä.

• • •

Helppo käyttää. Et tarvitse aiempaa kokemusta kotisivujen rakentamisesta päästäksesi alkuun. Tietokone ja internet-yhteys riittävät. Nopea. Pääset alkuun alle kymmenessä minuutissa. Edullinen. Voit kokeilla palvelua kaksi viikkoa täysin ilmaiseksi ja sitoutumatta. Jatkossa maksat vain kuukausimaksun. Kotimainen ja luotettava. Kotisivukone-palvelulle on myönnetty Avainlippu-tunnus ja saat palvelua suomeksi.

ile e k o K oa k k i i 2 v ksi! e s i a m il

Alkaen 17,90 €/kk (alv 0%)

Avaimet käteen -palvelun tilaaminen on helppoa ja riskitöntä. Meillä on myös 100 % tyytyväisyystakuu, sillä sitoudut maksamaan vasta hyväksyttyäsi ehdotuksemme kotisivujesi ilmeestä ja asettelusta.

100% sy y s i ä yv tyyt kuu! ta

Kotisivupaketin kertamaksu

99 €

+ alk. 17,90 €/kk (alv 0%)

www.kotisivukone.fi

11


12

Uutiset

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Asekaupan alho syvenee Hannu Hallamaa

Myönnetyt aseluvat, kpl 55 000

hannu.hallamaa@yrittajat.fi

P

istoolien ja revolverien kauppa on käytännössä kuollut, metsästäjät uusivat aseitaan aiempaa harvemmin. Ja mikä pahinta, uusien harrastajien tulo ampumaurheilun pariin on ehtynyt pahasti, eikä metsästyskään ole aselain kiristämisen seurauksista osatta jäänyt. – Halvat käytetyt metsästysaseet eivät enää mene kaupaksi. Tässä näkyy se, että alle 18-vuotias ei saa enää haulikkoon hankkimislupaa, kertoo Soinissa toimivan Ahti Huvila Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ojajärvi. Perheestä pitää löytyä metsästyksen harrastaja, jotta nuori voisi hankkia aseen rinnakkaisluvalle. Jos metsästävää vanhempaa ei löydy, on teinin tie tukossa.

Aselupien määrän muutos Suomessa 2010 – 2013 53 780

50 000

50 565 45 000

44 915 40 000

– Tämä ukkouttaa metsästäjäkuntaa entisestään, Ojajärvi manaa.

Raju pudotus. Myönnettävien aselupien määrä laskee tänä vuonna useilla tuhansilla vuodesta

2010

2012, selviää Poliisihallituksen tilastoista. Kun viime vuonna aselupia myönnettiin 45  000, tänä vuonna jäädään hieman yli 40 000 lupaan. Kun suurin osa luvista käytetään yksityisten henkilöiden kes-

2011

n. 40 000

2012

kenään tekemään käytettyjen aseiden kauppaan, asealan toimijoita ei hymyilytä. – Lupien määrä on lähes puolittunut 2000-luvun puolivälistä, toteaa tamperelaisen ase- ja urhei-

LÄHDE: POLIISI

Myönnettyjen aselupien määrä laskee jo kolmatta vuotta. Aseala katsoo tulevaisuutta synkeänä.

PIXMAC

2013 ennuste

lutukkuri Hjorthin toimitusjohtaja Kalle Pohja. Parhaimmillaan aselupia myönnettiin vuodessa yli 70 000, mutta Kauhajoen kouluampumisen jälkeen määrät ovat laskeneet rajusti.

Tänään on hyvä päivä perustaa verkkokauppa Aloita vaikkapa lataamalla suosittu verkkokauppaoppaamme ilmaiseksi sivuiltamme osoitteessa www.mycashflow.fi. Tutustu samalla MyCashflow’n monipuolisiin ominaisuuksiin ja näppäriin toimintoihin. Halutessasi voit perustaa yrityksellesi oman vaivattoman verkkokaupan vaikka saman tien! Lisätietoja MyCashflow’sta ja verkkokaupan perustamisesta saat myynnistämme 020 741 9171, myynti@mycashflow.fi.

Aidosti helppokäyttöinen verkkokauppaohjelma Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin: lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.


Uutiset

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

TIR herättää huolta

Kaikki muuttui kertaheitolla

>

Asealalle Kauhajoen syyskuussa 2008 alkaneesta kouluampumisesta tuli kurimus, joka jatkuu yhä. Monelle yrittäjälle varsinkin vuosi 2010 oli erittäin vaikea, kertoo Asetalon toimitusjohtaja Timo Huikkala. – Kauppa oli aivan jumissa, kun pelättiin, että aseet kerätään pois. Monella kauppiaalla putosi liikevaihto jopa 60 prosenttia. Viranomaisepävarmuuden poisti vuoden 2011 aselaki, jonka sisältö kuitenkin oli asealalle

pettymys. Esimerkiksi vanhoja harrastajia koskee yhtä raskas byrokratia kuin uusiksi aseenomistajiksi mieliviä. Asetukkuri Hjortin toimitusjohtaja Kalle Pohja kuvaa alan nykytilanteen ja Kauhajokea edeltäneen ajan olevan kuin ”yö ja päivä”. – Pistoolikaupassa ei ole valoa nähtävissä. Parhaillaan lausuntokierroksella olevat aselain muutokset käsittelevät ilma-aseita ja säilytystä, enkä usko niiden vaikuttavan metsästysasekauppaan.

Pohja arvioi pistooli- ja revolverikaupasta pudonneen yli 90 prosenttia, metsästysasekaupastakin kymmeniä prosentteja. Pistooliluvan saamiseksi pitää harrastaa kilpa-ammuntaa ja todistaa harrastuksen säännöllisyys. Tämä on käytännössä tyrehdyttänyt uuden väen tulon pistoolilajien pariin, kertoo Virroilla toimivan Asetalon toimitusjohtaja ja Asekauppiaiden liiton varapuheenjohtaja Timo Huikkala. – Meillä on täällä practical-jaosto, mutta ketään uutta harrastajaa ei ole tullut viiteen vuoteen, eikä ole tulossa, toiminnallista ampumista harrastava Huikkala kuvaa.

rastajille lupia irtoaisi, moni välttää kaluston uusimista viimeiseen asti. Kallis, 72 euroa maksava lupa yhdistettynä hitaaseen ja vaivalloiseen käsittelyyn sekä psykologiseen arvioitiin on myrkkyä ostohaluille.

Painopiste muuttuu. Vaikka

Ahti Huvila Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ojajärvi

metsästäjille ja vakiintuneille har-

Halvat käytetyt metsästysaseet eivät mene enää kaupaksi.

13

Pidemmällä aikavälillä ala joutunee yhä ahtaammalle, arvioi Asetalon Huikkala. Hän pitää selvänä, että jos kansallinen lainsäätäjä ei kiristä ruuveja, EU-tasolta tulee painetta vähentää kansalaisten hallussa olevien aseiden määrää, sillä tuliaseita pidetään unionissa turvallisuusriskinä. – Nyt ei lainsäädännöstä näy uhkia, mutta ne tulevat aina yllättäen nurkan takaa, pohtii Ahti Huvila Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ojajärvi.

– Asesepällä korjautetaan nyt myös aivan romuja aseita, Huikkala kertoo. Ennen vuotta 2008 Asetalon päätuotteita olivat pistoolit ja niihin liittyvät tarvikkeet, mutta nyt pääosassaovat metsästysaseet. Huikkalan tukijalkana ovat viranomaisten tekemät ostot ja lisämyynnin hakeminen ampumaurheiluvarusteista. Huvila taas on onnistunut säilyttämään asemansa ”kovalla työllä” – korjannut isomman osan pienevästä kakusta, arvioi Pekka Ojajärvi. Perinteikäs asetukkuri Hjorth taas laajensi jo 1990-luvulla talviurheiluvälineisiin. – Sitä kauppaa säätelee enemmänkin se, mitä taivaalta talvella tulee, Kalle Pohja toteaa.

Suomalaisille kuljetusyrityksille on epäselvää, miten Venäjän joulukuun alkaessa edellyttämät TIRlisävakuusvaatimukset toteutetaan. Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n TIR-asioista vastaava johtaja Sakari Backlund kertoo, että nyt mietitään, miten itään liikennöivät yrittäjät voivat jatkaa toimintaansa. – Venäläiset vakuuttavat, että kansalliset lisävakuudet ovat toimiva vaihtoehto. Mutta kuinka nopeasti järjestelmä toimisi, millaisen byrokratian takana ne olisivat ja paljon niille tulisi kaiken kaikkiaan hintaa, ei tiedetä, sanoo Backlund. – Kovasti Venäjän tullin tytäryhtiön Rostekin henkilöt vakuuttavat pystyvänsä järjestämään

asian, mutta vaikealta se Euroopan unionin puolelta katsottuna vaikuttaa. Lisävakuusvaatimusten taustalla on väite siitä, että venäläinen takaajaorganisaatio Asmap on vuosien varrella jättänyt maksamatta miljardien ruplien edestä takaamiaan tulli- ja veromaksuja. Asmap kiistää nämä syytteet. Jos Venäjä pysyy kannassaan, jonkinlainen hässäkkä itärajan rekkaliikenteeseen on joulukuun alussa luvassa. Pahimmillaan Venäjän ja EU-maiden rajoilla tulee vakava häiriö. – En rupea lietsomaan, että kaikki liikenne seisahtuu, mutta voi tulla vaikeita tilanteita. Toisaalta asiaa helpottaa se, että liikenteessä ei ole nyt päällä luontaista ruuhkatilannetta.

Venäjä valmistautuu luomuaskeliin Venäjällä heräilee haluja siirtymisestä luomuun. Ongelma on, että lainsäädäntö puuttuu. Mitä tahansa voi nimittää luomuksi ja kuka tahansa voi kertoa kasvattavansa luomua. Tilanteeseen on tulossa muutos. Luomulainsäädäntöä valmistellaan. Ensin pitää sertifiointi saada kuntoon. Se taas voisi avata mahdollisuuksia suomalaisille luomuasiantuntijoille järjestää

koulutusta ja konsultointia Venäjän luomuyrittäjille. Suomalais-venäläinen kauppakamari etsii mahdollisuuksia suomalaisten luomutuotteiden viennin lisäämiseksi Venäjälle. Nykyisin monien pienten elintarvikealan firmojen vientihaaveet tyssäävät Venäjän hygienia- ja eläinlääkintämääräyksiin, jotka eivät täsmää EU-alueen sääntöjen kanssa.

Työ- ja kokousmatkustajille 10 %:n sopimusalennus normaalihintaisista risteily- ja reittimatkoista. Mainitse Suomen Yrittäjät ry:n sopimusetunumero 38754. Vapaa-ajan matkustajille veloitukseton liittyminen Club One -kanta-asiakasohjelman keskimmäiselle Silver-tasolle. Käytä Suomen Yrittäjät ry:n sopimusetunumeroa 9468.

Yhteiset elämykset alkavat osoitteesta silja.fi

20131121_Silja_XMAS_Suomen-Yrittajasanomat_254x180.indd 1

12.11.2013 15.02


14

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

RAVISTAJAT Emil Bobyrev

Mies ja onnikka. Onnibusin Pekka Möttö ajaa itsekin linja-autoa lähes päivittäin toimitusjohtajan tehvävien ohessa.

Rauha järkkyi lopulli Onnibus tuli ryminällä bussimarkkinoille ja muuttaa kilpailuasetelmia. Tampere Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi

O

nnibus on kuin jääkiekkoilija Jarkko Ruutu. Molemmat saavat vastustajansa raivon partaalle, ja samalla vastustajien keskittyminen omaan tekemiseen järkkyy. Linja-autoyhtiö Onnibus on nimittäin pysynyt otsikoissa koko

kahden vuoden olemassa olonsa ajan. Isommat toimijat eivät ole katsoneet hyvällä, kun tulokas ryhtyi valtaamaan markkinoita. Aiemmin pikavuoroliikenteessä ei ollut pahemmin kilpailua, kun reitit on jaettu yksinoikeusperiaatteella. Lisää närää ovat ehtineet aiheuttaa pysäkkien sijainti, Matkahuollon oikeus jakaa rahteja ja viimeiseksi Jyväskylän paikallisliikenne, jonka kilpailutuksen Onnibus voitti. Lokaa on lentänyt, puolin ja toisin. – Me mursimme reviirijaon ja aiomme olla tämän vuosikymmenen lopulla Suomen johtava joukkoliikenneyritys, sanoo toimitusjohtaja Pekka Möttö. Hän vakuuttaa olevansa henkeen ja vereen joukkoliikennemies. Olihan Mötön isoisä perustamassa bussiyritystä jo 30-luvulla. – Linja-autot ehtivät menettää

täysin kilpailukykynsä ja merkittävä enemmistö matkustajista kulki busseissa jonkinlaisilla alennuksilla. Tampere –Pori-välinkin matkustajalaskelmat olivat todella surullista luettavaa: keskimäärin neljä matkustajaa per vuoro, ja heistä kolme kulki yhteiskunnan tuella, Möttö kertoo. – Olikin aika palkitsevaa, kun ensimmäisellä vuorolla oli pysäkki täynnä, hän jatkaa.

Pori ratkaisi. Porin-linja oli Onnibusille päänavaus kaukoliikenteeseen, kun muita halukkaita ei löytynyt linjaa ajamaan. Sen jälkeen Ely-keskuksilta irtosivat luvat Tampere – Helsinki- ja Turku – Helsinki-reiteille. Murros jatkuu, sillä viimeisimmät pikavuoroliikenteen yksinoikeudet päättyvät 2019. Onnibusin markkinointi perus-

Aiomme olla tämän vuosikymmenen lopulla Suomen johtava joukkoliikenneyritys.

Pekka Möttö

tuu pitkälti alhaisiin lippuhintoihin. Alusta asti yhtiö on mainostanut kolmen euron matkoja. Yksittäisen lipun hinta nousee bussin täyttyessä. Möttö myöntää, että malli on kopioitu suoraan ulkomailta. Esikuvakseen hän mainitsee Megabusin.

– Matematiikka on yksinkertainen: hinnoilla noustaan otsikoihin, mutta nopeat reitit ratkaisee kaiken. Ihmiset eivät asu linjaautoasemien vieressä, Möttö sanoo. Onnibus mainostaakin, että se on saanut keski-ikäiset miehet siirtymään omien autojen käytöstä bussimatkustajiksi.

Pienet kulut. Onnibusin ”pääkonttori” on Tampereen keskustassa kerrostalon kellaritiloissa. Sieltä hoituu kaikki aina lipunmyynnistä alkaen. – Olemme itse kehittäneet softan, jolla seurataan lipun hinnan kehitystä. Esimerkiksi Tampere– Helsinki-reitillä lähes kaikki ostavat lipun netistä, sanoo tietohallintojohtaja Petteri Rantala. Hänen mukaansa Onnibus on onnistunut hinnoittelussaan vas-


15

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Ravistajissa mukana:

OSA

9/10

Näin Ravistajatsarja etenee

1) Yrittäjäsanomat on esitellyt helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden Ravistajat-yrityksen. Samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle.

2) Yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen. 3) Yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä Ravistajat-listalle. Raati seuraa listaa koko vuoden. Samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: www.ravistajat.fi

4) Kovin Ravistaja valitaan vuoden 2014 tammikuussa. Valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näkemykset.

5) Aikaisemmin esitellyt yritykset: Juustoportti (helmikuu),

Innojok (maaliskuu), Picosun (huhtikuu), Fira (toukokuu), St1 (kesäkuu), Dermoshop (elokuu), Atma Trade (syyskuu) ja Smartum (lokakuu).

Onnibus pähkinänkuoressa • Onnibus Oy on perustettu Tampereella marraskuussa 2011. Yhtiö täyttää tänä vuonna kaksi vuotta. • Onnibusin toimitusjohtaja on Pekka Möttö. Yhtiöllä on neljä omistajaa, kaikki tasaosuuksin. • Kyseessä ei ole perinteinen bussifirma, sillä Onnibus vain hoitaa keskitetysti saman ”sateenvarjon” alla toimivien liikennöitsijöiden lipunmyynnin ja markkinoinnin. Liikennöitsijät tekevät Onnibusin kanssa franchising-sopimuksen.

• Onnibus Oy liikennöi itse väliä Tampere –Pori. Myös Jyväskylän paikallisliikenne kuuluu jatkossa Onnibus Oy:lle. Samalla muu mahdollinen paikallisliikenne ajetaan emoyhtiön voimin. • Yhtiö ennustaa tämän vuoden liikevaihdon olevan noin neljä miljoonaa euroa. • Onnibus kaavailee myös aluevaltausta raiteille, kun pääkaupunkiseudun lähiliikenteen kilpailutus alkaa lähitulevaisuudessa.

isesti ta sitten, kun jokainen penkki on myyty jokaisella reitillä. Bussiyhtiö poikkeaa perinteisistä yhtiöistä siinäkin mielessä, että Onnibus on pitkälti myyntikanava ja brändi.

Mutta miltä näyttää linja-autoliikenteen tulevaisuus? – Siitä tulee eri myyntikanavien kilpailu. Uskon, että vuosikymmenen lopussa jäljellä on neljä – viisi vahvaa myyntikanavaa.

Kansallinen häpeä

>

>

Ravistajien asiantuntijaraadin mukaan Onnibus ansaitsee paikkansa kymmenen finalistin joukossa, vaikka yritys on toiminut vasta kaksi vuotta. – Tämmöisestä toimijasta voi sanoa sen, että jokainen, joka onnistuu perinteisellä toimialalla luomaan uuden toimintakonseptin ja pystyy tekemään sen vielä kannattavaksi, on todellinen ravistaja, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo. Myös Itellan liiketoimintajohtaja Pasi Ketonen ja Fennian markkinointijohtaja Arto Kämppi allekirjoittavat Paloheimon näkemyksen. Kämpin mukaan Onnibus täyttää Ravistajat-kriteerit muihin finalisteihin verrattuna parhaiten. Yhtiö on ollut myös alusta asti yleisön suosikki Ravistajien kotisivulla käynnissä olevassa äänestyksessä. – Onnibus on tuonut täysin uutta ajattelua suurelle yleisölle merkitykselliseen palveluun. Palvelu on onnistuneesti testattu maailmalla, mutta Onnibus on soveltanut sen vallitseviin olosuhteisiin. On myös mielenkiintoista nähdä, että yritys on pystynyt laajentamaan paikallisliikenteeseen, Kämppi perustelee. Ketosen mielestä merkityksellistä on nimenomaan asiakaslähtöisyys. – Uusia reittejä on perustettu asiakaslähtöisesti eli lähtöpisteet ovat siellä missä asiakkaatkin. Liiketoimintamallina on saada bussit täyteen. Jotain he tekevät oikein, kun kilpailijat lyövät kuin vierasta sikaa, Ketonen sanoo.

Annamarja Paloheimo

Pasi Ketonen

Arto Kämppi

Kolme pointtia

– Meillä on käytössämme franchising-malli. Verkostoon kuuluu nyt kahdeksan liikennöitsijää. Ajamme itse yhtä reittiä ja jatkossa Jyväskylän paikallisliikennettä, Möttö kertoo.

Onnibus murtautui lopullisesti kansan tietoisuuteen voitettuaan Jyväskylän paikallisliikenteen kilpailutuksen. Keskikokoisissa kaupungeissa on avautumassa muitakin kilpailutuksia ja kaupunkien viesti on ainakin selvä: bussien päästömääräykset tiukentuvat. Se on samalla aiheuttanut kritiikkiä bussifirmoissa. – On kansallinen häpeä, että kaupunkiliikenteessä ajetaan vanhoilla busseilla, sanoo Onnibusin toimitusjohtaja Pekka Möttö. Hänen mukaansa Onnibus aikoo osallistua paikallisliikenteen kilpailutuksiin aktiivisesti.

Kilpailijat heti takajaloillaan

Vain pääkaupunkiseudulla kilpailu on epätervettä. Möttö myös vakuuttaa, että Onnibusin talous kestää. Tähän asti yhtiö on pyörittänyt toimintaansa pitkälti franchising-periaatteella, mutta jatkossa Onnibus joutuu hankkimaan kymmeniä busseja paikallisliikenteeseen. – Uusia busseja tulee tehtaalta ja vanhemmat liikenteestä. Liisarimallilla mennään. Meillä on rahoitusmallitkin olemassa, esimerkiksi ulkomaiset sijoittajat ovat kiinnostuneita, Möttö sanoo.

1

Onnibus onnistui kerralla ravistamaan uinuvaa bussiliikennettä tunkeutumalla tutuille pikavuoroväleille.

2

Yhtiön markkinointi on ollut aggressiivista ja alalle poikkeuksellista. Liput myydään pääosin verkossa. Kaikki perustuu kuitenkin onnistuneeseen reittiverkostoon.

3

Onnibus on onnistunut herättämään matkustajien kiinnostuksen linja-autoliikennettä kohtaan.

Sekoita pakkaa! Äänestä suosikkiasi: www.ravistajat.fi Ääniä annettu 6 642


16

Uutiset

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

VESA-MATTI VÄÄRÄ

Kristiina Lithen:

Hevosharrastus vie mennessään Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi

On kai pakko olla hieman hullu, kun vapaaehtoisesti lähtee viemään hevosta jonnekin aamukuudelta, jotta ehtisi töihin yhdeksäksi. Mutta mitä sitä ihminen ei hevosten ja hevosharrastuksen eteen tekisi. Itse asiassa taidan tehdä töitäkin aika paljon juuri siksi, että se antaa sitte mahdollisuuden harrastukseen. Olen itse asiassa valinnut asumisen ja työn tekemisen paikan mahdollistaakseni harrastuksen, joka itse asiassa kyllä on elämäntapa. Hurahdin hevosiin jo ihan pikkutyttönä. Serkulla oli hevonen ja minua vietiin samaa rataa. Itse asiassa olen koko ajan harrastanut hevosia yhdessä pikkusiskoni Marikan kanssa. Hän asuu kuudenkymmenen kilometrin päässä meiltä ja ajaa pari-kolme kertaa viikossa tänne hoitamaan ja ”harrastamaan” hevosia. Minulla ne sentään ovat kotipihassa. Hevoset ovat elämäntapa ja joskus työkin kärsii tästä. Onneksi maaseudulla tällaiset asiat ymmärretään. Kerrankin jouduin juoksemaan kesken

permanentin laiton ottamaan kiinni karkuun lähtenyttä hevosta. Asiakas ei hätkähtänyt moista keskeytystä. Ensimmäisen hevosen ostin 19-vuotiaana, kun olin saanut ensimmäisen työpaikkani. Silloin siirryin ravimaailmaan, koska rahat eivät riittäneet esteratsastushevosen ostoon. Oma hevonen piti viedä vieraalle hoitoon. Jo silloin rupesin haaveilemaan kotipaikasta, missä hevosillakin olisi tilaa. Olen elänyt huiman jännityksen hetkiä joskus raveissa. Valtava lataus kolmen minuutin kisaan ja sitten kaikki on ohi. Tietysti, jos oma hevonen voittaa, on ilo katossa. Hoidan ja huollan ravihevoseni, mutta ammattilaiset ajavat. Olen myös palannut esteratsastuskisoihin, koska 9-vuotias tyttäreni on kulkemassa äitinsä jalanjälkiä hevosharrastuksessa. Hän kilpailee, ja minä jännitän. Kotitallissamme on neljä omaa hevosta; kolmevuotias ori, kaksi entistä ravihevosta ja tyttären esteponi. Hevosten kanssa työskennellessä kaikki muu on pakko unohtaa. Saan olla vaatteet kurassa ja tukka sekaisin.

2014 EHDOTA

parasta kirjanpitäjää 5.12.2013 mennessä.

www.vuodenkirjanpitaja.fi

henkireikä Sarjassa yrittäjät kertovat intohimoisesta harrastuksestaan.

Hevoset elämäntapana • Kristiina Lithen tunnustaa olevansa hevoshullu. Hevosten takia hän aikanaan muutti Vehmaalle. Nyt samassa pihapiirissä on koti, talli ja parturi-kampaamo.


Uutiset

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kaupungilla: Sujuuko markkinointi? Kyllä. Markkinointitoimenpiteemme liittyvät edustamiimme artisteihin. Keinot riippuvat siitä, mistä on kyse ja kenestä artistista. On eri asia markkinoida pkseudulla kuin konserttia, joka on Kokkolassa.

Toimitusjohtaja Tiina Vihtkari, Sublime Music Agency, Helsinki

Kyllä. Korumallistoani olen mainostanut naistenlehdissä. Lisäksi muun muassa sähköinen tiedotus ja nyt yhteistyössä hoitolayrittäjän kanssa flyeri alueen yrityksille.

Yrittäjä-korutaiteilija Nina  SolaGaliero, Preziosa, Helsinki

Ok. Olemme ilmoittaneet kerran Töölöläinen-lehdessä ja meistä on tehty lehteen ruokajuttu. Meillä oli Grouponin kanssa diili tarjouksesta, joka toi kävijöitä diilin aikana, mutta ei sen jälkeen.

Yrittäjä Imer Thaci, Cafe Truffet, Helsinki

Kyllä.

Töölöläisessä ilmoittelen. Tehty työ tuo sen työn. Olen ollut 30 vuotta alalla.

Jaana Kankkunen, Kampaamo Jaana Kankkunen, Helsinki

Horisontissa miljardien potti EU:ssa on varattu 70 miljardia euroa uuteen Horisonttiohjelmaan. Sen tavoitteena on tukea eurooppalaista kasvua ja luoda työpaikkoja. Viidesosa tukimiljardeista kohdennetaan pk-yrityksille. Suomalaisella pk-yrityksellä on mahdollisuus päästä osalliseksi tästä 14 miljardin pk-sektorin tukipotista. Tarkoitus on, että jäsenmaat ja niissä toimivat pk- yri-

tykset tekevät yhteistyötä. Tavoitteena on luoda ja toteuttaa innovaatioita, joiden avulla maanosan talous saadaan nousuun ja tekijöille työpaikkoja. Euroopan mahdollisuudet globaalissa kilpailussa on tarkoitus turvata. Innovaatiot eivät yksin riitä luomaan hyvinvointia ja vauhdittamaan talouden kasvua. Siksi myös markkinointiin ja kaupallistamiseen kiinnite-

tään vahvasti huomiota. Uuden Horisontti 2014 – 2020 -ohjelman työohjelma valmistuu vielä joulukuun aikana. Rahojen haku alkaa maaliskuussa jatkuvana hakuna. Jaossa on miljardeittain uusia tukirahoja. Nyt kannattaa valmistautua vaikka hakemalla oikeita yhteistyökumppaneita. Lisätietoja: www.tekes.eu/ horisontti-2020.

17

4,7

Yritykset maksoivat viime vuoden tuloksistaan yhteisöveroa 4,7 miljardia euroa. Luvussa on vähennystä edellisvuoteen 2,7 prosenttia. Summan pieneneminen selittyy yhteisöveron laskulla.


18

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

debatti Muut lehdet

Merja Kyllöseltä rekka-autojen painorajoituksista ja teiden kunnosta.

Rekkojen koko nousi lokakuussa 60 tonnista 76 tonniin. Ajatus painojen korotuksista on hyvä, mutta hyötyä ei tule. Nykykalustosta noin 80 prosenttia on yhdistelmiä, joissa on 3-akselinen veturi ja 5-akselinen perävaunu. Miksi sellaisella saa ajaa vain 64 tonnia, eikä 68 tonnia? Nykysäännöillä kalustoa pitäisi vaihtaa rankasti, että saisi ajaa 68 tonnia, ja se maksaa. Miksi 4-akselinen veturi ja 4-akselinen singlepyöräperävaunu saa kuljettaa 68 tonnia bensaa, mutta samankaltainen maitoauto vain 64 tonnia?

Savon Yrittäjien puheenjohtaja Sirpa Alho-Törrönen Savon Yrittäjässä.

Jos yrittäjä haluaa tienvarsiopasteiden avulla ohjata asiakkaita luokseen, tarvitaan melkoinen luparumba. Liian usein päätös on siitä huolimatta kielteinen.

Kuljetusyrittäjiä nyppii myös siltojen painorajojen lasku. Kun sillat ovat tähän asti kestäneet, miten ne nyt yhtäkkiä hajoaisivat? Onko kunnostus ja tarkastukset lyöty laimin? Osa kuljettajista joutuu tekemään pitkiä ylimääräisiä lenkkejä, eikä kaikkia kuljetuskeikkoja kannata välttämättä tehdä ollenkaan. Teollisuudelle on merkittävä lisäkustannus, että niiden tavarankuljetusta ei voi hoitaa maksimipainoilla. Miksi ihmeessä teollisuuden muutenkin vaikeaa tilannetta vaikeutetaan entisestään tällaisilla päätöksillä?

Börje Norrgård Pohjalainen Yrittäjä -lehdessä.

Mistä ihmeestä kumpuaa tässä maassa kasvava poteroitumisen halu – iso osa kansalaisista on sitä mieltä, että Eurooppa on paha ja venäläisille ei ainakaan pidä myöntää viisumivapautta.

Kuljetusyrittäjiä huolestuttaa myös teiden huono kunto. Me Suomessa toimivat raskaan liikenteen kuljetusyrittäjät maksamme hurjasti veroja ja lisäksi tietenkin työehtosopimusten mukaiset palkat kuljettajille. Näistä kertynee valtiolle kohtalaiset tulot, mutta teiden kunnostukseen rahaa ei riitä. Samaan aikaan teitämme kuluttaa paljon ulkomaalaisia rekkoja, joista ei makseta Suomeen mitään. Me maksamme Keski-Euroopassa silta- ja tiemaksuja. Ei tämä ole oikeudenmukaista. Mitä asialle voisi tehdä?

JUSSI PARTANEN

Toimituspäällikkö Jussi Jalkanen Kauppalehden Optiossa.

Taloustoimittaja Seija Holtari Talouselämässä.

toimitus@yrittajat.fi

Kaksintaistelu: Kuljetusyrittäjä Kalevi Huhtala tivaa liikenneministeri

Jos perheyritykset ovat Suomen talouselämän selkäranka, ovat ne sitä myös muualla Euroopassa.

Terveys ja raha ovat yhdistelmä, jossa saa aikaan paljon puhetta. Olisipa hienoa, jos päättäjät keskittyisivät äimistelyn sijaan tappaviin ongelmiin.

Lähetä mielipiteesi

Kuljetusyrittäjä Kalevi Huhtala

Katso ensi vuoden verot ja maksut! Lue uusimmat yrittäjäuutiset

WWW.YRITTAJAT.FI


19

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Elämme aikoja, jolloin työvoimaa pitäisi olla saatavilla. Joskus kuitenkin tuntuu, että parhaat työntekijät piilottelevat jossakin. Missä luuraavat Suomen työmarkkinoiden käyttämättömät voimavarat? Tietenkin kodeissa ja hiekkalaatikoilla. Tästä lähtien vaadin, että suoritettu kotiäitiys ja -isyys mainitaan CV:ssä. Markkinointipäällikkö Minna Patosalmi Yrittäjän ytimessä -blogissaan

Facebookkommentit

Muutoksilla pienennetään kuljetusten ympäristövaikutuksia ja kustannuksia. Uskon, että yrittäjät laskevat, kannattaako kaluston uudistamiseen muutoksen vuoksi ryhtyä. 8-akselinen yhdistelmä on yleinen esimerkiksi kappaletavarakuljetuksissa. Sen sallittua massaa voi usein korottaa 60:stä 64 tonniin tekemättä muutoksia ajoneuvoihin. Yhdistelmälle ei sallita 68 tonnin massaa, koska sen perävaunun takimmaiset akselit on varustettu yksittäispyörin, mikä on tierasituksen kannalta paripyöräasennusta hankalampi. Siksi raskaimmissa ajoneuvoissa edellytetään paripyöräakseleita. Edellytykseen siitä, että raskaimpien yhdistelmien perävaunu pitää varustaa paripyörin, tehtiin poikkeus vaarallisten aineiden säiliökuljetusten osalta, jotta kalustoa uudistettaisiin ensisijaisesti vetoauton akselimäärää korottamalla. Lisäksi kalustoa ei tarvitse uudistaa kerralla, vaan vanhaa perävaunua voi käyttää kilpailukykyisesti uusien kanssa. Näin tarkasti rajatun ajoneuvoryhmän suhteen voidaan kyseinen poikkeus tehdä lisäämättä liiaksi tiekuormitusta. Samalla varmistetaan, että kilpailu ei vääristy.

Kyllähän SY:n pitää tietty jotain mantroja hokea, mutta kyllä kuntien ulkoistamiskuvioissa tehdään paljon vahinkoakin. Viimeksi eilen paloi hihat, kun luin, että Jyväskylä kaavailee pakottavansa perhepäivähoitajat yrittäjiksi saadakseen säästöjä. Ketään ei pitäisi pakottaa yksinyrittäjäksi. Lari Kemiläinen kommenttiketjussa kuntien tehtävien karsinnasta

Eli listassa ei ollut yhtään selkeää konkreettista ehdotusta, mistä tavallinen kuntalainen voisi tarkistaa, toimiiko meidän kunta näin. Kaipaisin kovasti listauksia siitä, mitkä ovat kuntien suosituimmat ei-lakisääteiset palvelut, mistä voisi alkaa vertailla järkeviä säästökohteita.

Rajoitusten tiukentumiseen vaikutti eniten 4 – 5-akselisten kuormaautojen/vetoautojen painojen nousu. Erityisesti tällaiset sorarekat rasittavat tiestöä ja siltoja. Siksi on jouduttu laittamaan runsaasti lisää ajoneuvon kokonaispainoa (nuppi tai perävaunu) rajoittavia merkkejä. Näin rekat, joissa on kevyempi nuppi mutta raskas perävaunu, ovat joutuneet rajoituksen piiriin. Tilannetta ollaan helpottamassa asettamalla rajoitusmerkkeihin lisäkilpiä, joilla vähennetään rajoitusten vaikutuksia. Uuden asetuksen myötä silloille tehtävissä koekuormituksissa ja tarkastuksissa on kiinnitetty huomioita erityisesti uuden asetuksen mukaisiin vaatimuksiin. On löytynyt jonkun verran siltoja – esimerkiksi kiviholvi- ja puusiltoja – joita on jouduttu kunnon puolesta rajoittamaan entistä tiukemmin.

Pirkko Lehto kommenttiketjussa kuntien tehtävien karsinnasta

Yrittäjä kondiksessa = yritys kondiksessa. Jyri Pajamo kommenttiketjussa yrittäjien liikuntapäivästä

Olisi jännää kuunnella, mitä SY:n ja SAK:n edustaja small talkkaa. Henri Lundell kommenttiketjussa näiden järjestöjen yhteistyöstä

Viis niistä palkinnoista, lakaateista, mitalleista! Paras palkinto on tyytyväinen asiakas. Silloin kauppiaskin on tyytyväinen.

Tiestön kunnossapidon määrärahat kohdistetaan mahdollisimman hyvin liikenteellisten vaatimusten mukaisesti. Pääpaino on vilkasliikenteisen päätiestön kunnossapidossa. Valitettavasti vähäliikenteisen tiestön kunto heikkenee, jos korjausvelan kasvamisen kierrettä ei pystytä pysäyttämään. Tiemaksut eivät kuulu Liikenneviraston keinovalikoimaan. Meidän on käytävä rehellinen keskustelu tieverkoston tilasta, liikenteen rahoituksesta ja myös uusista hinnoittelumahdollisuuksista. Uusia keinoja on löydettävä, sillä teiden rakenteiden pettämiseen suomalaisella yhteiskunnalla ei ole varaa.

Niclas Warius

Raija Karttunen kommenttiketjussa Valtakunnallisten yrittäjäpalkintojen jaosta

Liikenneministeri Merja Kyllönen

PS.

Lappeenrannan lentokenttä on melkein keskellä kaupunkia. Yhteydet Riikaan ovat hyvät, mutta Helsinkiin ei täältä lentämällä pääse. Riika on meidän prisma-kenttämme. Liikematkoille maailmalle lennetään Lappeenrannasta suoraan, ei Vantaan kautta. Iso osa Lappeenrannan lentomatkusta-

jista tulee Venäjältä. Jos meidän pitää päästä Helsinkiin, käytämme maanpäällisiä kulkuneuvoja. Tietysti harmittaa, että suorat lentoyhteydet Lappeenrannasta muihin Pohjoismaihin lopetettiin kannattamattomina. Tukholmaan on lennettävä Riian kautta. Juha Oksanen Lappeenrannan Yrittäjä- ja Liikemiesyhdistyksen puheenjohtaja

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Hannu Hallamaa, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja (vanhempainvapaalla) Hia Sjöblom, toimittaja Raija Lehtonen, taitto etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia | PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki Lehti ei vastaa

• Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. • Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. • Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. • Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.


20

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

arjessa Lasi tuo leivän pöytään

KATI LAUKKANEN

yrittäjän arjessa

Hämeen Lasitoimi on pärjännyt ajan muutoksissa jo 60 vuotta. Hämeenlinna Hia Sjöblom

H

hia.sjoblom@yrittajat.fi

ei! Tule heti katsomaan, tai muuten koko firma palaa, toimitusjohtaja Mika Selinko huutaa hallin puolelta. Hän on pakahtumaisillaan intoon ja tahtoo näyttää, miten kananmuna paistetaan pelkällä lasilevyllä. Hämeen Lasitoimen perustaneet Lasse ja Anja Selinko ottavat rauhallisesti. Nykyinen toi-

Pitää uskoa tulevaisuuteen ja ammattiin. Anja Selinko

mitusjohtaja on viisivuotiaasta saakka juoksennellut lasiliikkeen suojissa täysi touhu päällä. Selinkojen yrittäjäperheessä juhlitaan kesällä isosti. Perus-

1950-luku

Kiivaan rakentamisen aikaa. Ihmiset muuttivat kaupunkeihin. Kerrostaloihin tehtiin uusia ikkunoita.

taja-äiti täyttää 80, yritys 60 ja nykyinen toimitusjohtaja 50.

Lapset töissä. Oli meillä kotiapulaisia, mutta lapset tulivat mielellään tänne työpaikallekin, Anja Selinko sanoo. Kun esikoinen Kristiina syntyi, hänet otettiin mukaan töihin vaunuissa, että äiti pääsi hoitamaan laskutukset kuntoon. Moneen otteeseen laajennetussa lasityön hallissa Mika Selinko kytkee lämpölasin virranlähteeseen. Lasi kuumenee. Selinko rikkoo kananmunan paistumaan lasin päälle. Tämän päivän lasiala on monimuotoista. Nyt myydään liimalasia, kaarevia lasipintoja, lämpölaseja, mutta myös ihan tavallisia ikkunalaseja. Munan paistuessa asiakas poikkesi liikkeeseen ja haki pihalyhtynsä rikkoontuneen lasin tilalle uuden. Intohimoja. Niin paljon on muuttunut, mutta perheyrityksessä asuu vahva ja hurtti huumori. Lasse Selinko katsoo vaimoaan ja jälkikasvuaan, tuhahtelee hyväntuulisesti ja sanoo, ettei kenenkään sovi laiskana olla. Töitä pitää tehdä, ja paljon. Työhön pitää suhtautua intohimoisesti. Perheessä intohimoille anne-

taan tilaa. Myymälän seinällä riippuvista lasitöistä osa on Lasse Selingon käsialaa. Vanhin tytär Kristiina osaa tiffany-tekniikan. Hän on opettanut ja kouluttanut niiden tekemistä. Isä-Lasse kertoo soittavansa ainakin flyygeliä, pianoa ja saksofonia. Anja Selinko tunnetaan osaavista käsistään. Hän hallit-

see myös peilin hopeoinnin niksit. Golf kuuluu yrittäjäperheen harrastuksiin. – Kun Johanna oli pikkuinen, työnsin häntä kärryissä golfkentän reunaan. Hän pääsi ulkoilemaan, ja minä harjoittelemaan, Anja Selinko nauraa. – Ja sitten meitä vietiin aina Lappiin, Mika Selinko sanoo.

1970-luku

1960-luku

Energiakriisi tiukensi rakentamisen vaatimuksia. Ikkunoiden uusiminen jatkui. Tarvittiin energialaseja, entistä tiiviimpiä ja lämpöikkunoita.

Kasvun ja laajennusten aikaa. Tekniikka ja tietoliikenne kehittyivät ja nopeutuivat.

1954 Kasarmikatu 15 Lasinleikkaaja Lasse Selinko oli intoa piukassa. Ammatin ja lasin olemuksen hän oli oppinut Tuulolan lasihiomossa. Isokokoinen ja hurttihuumorinen mies aloitti bisneksen yhtiötoverin kanssa 1952. Yhteistyön aika kesti vain hetken. Ensimmäisen käyntikortin jälkeen oli painettava uusi, jossa lukikin jo Hämeen Lasitoimi. Suomea rakennettiin. Uusia ikkunoita asennettiin ja vanhoja vaihdettiin. Yrityksen perustamisvuonna 1954 solmittiin ensimmäinen oppisopimus Tommi Raution kanssa. Yrityksen henkilöstömäärä kasvoi viiteen. 1954 oli eteenpäin menoa. Silloin yritys hankki ensimmäisen puhelimensa. Asiat hoituivat entistä sujuvammin. Ikkunalasit kuljetettiin tilaajille Vuoman hevosella.

Tytärten nimet Sallamaria, Saanamaria ja Sanimaria kertovat siitä, ettei pohjoinen Suomi ole jättänyt kylmäksi. Lasse Selinko muistelee Tenon valtavia lohia. Milloin yrittäjä sitten elää elämänsä parhaita hetkiä? – Kaiken aikaa, Lasse Selinko sanoo.

1964 1958

Saaristenkatu 11 Oli hankittu ensimmäinen auto. Kasvu oli hyvässä vauhdissa, ja firma tarvitsi lisää tilaa. Rahaa oli, kun nuukasti elettiin. Voitiin laajentaa.

Auton tuulilasit Tuotevalikoimaa laajennettiin. Tuulilaseille tarvittiin paljon varastotilaa. Tuulilasit olivat karaistua sekuriittia, joka hajosi helposti pirstaleiksi. Pihalla oli jatkuva jono odottamassa tuulilasin vaihtoa. 10 miestä töissä.


21

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

joulukuu

4

Muistathan: Veronpalautusten maksu alkaa. Muiden

kuin yhteisöjen palautukset viime vuodelta maksetaan pankkitileille. Jos verohallinnolle ei ole ilmoitettu tilinumeroa, palautukset maksetaan 11.12. alkaen maksuosoituksena.

Töissä perheen kanssa

>

Kun valtakunnan kerma astelee Itsenäisyyspäivän konserttiin Tampere-talolle, voi vielä tarkistuspeilata itsensä talon lasiseinistä ja valtavista ikkunoista. Lasituksen on tehnyt Hämeen Lasitoimi. Saman firman osaaminen näkyy muun muassa Kaisaniemen puutarhan tuhansien ruutujen kasvihuoneissa, Berliinissä 18-kerrroksisen akvaarion seinissä ja rakennuksen katoissa sekä Lontoossa Vodafonen pääkonttorin kattoikkunoissa. – Teimme myös valtavan määrän

PERHEEN VOIMIN. Keravan kirjastoon menevien lämpölasien viimeistelyä seuraamassa Lasse, Anja, Mika, Kristiina, Sallamaria ja Johanna Selinko. Perheyrityksessä työskentelevä Leena Selinko oli matkoilla.

taivutettua lasirakennelmaa Allure of the Seas -loistoristeilijään, Mika Selinko sanoo ja näyttää vielä kuvia yrityksen rakentamista lasisista igluista. Yritys katsoo vahvasti eteenpäin. Selinko toteaa rohkeasti, ettei taantuma tunnu missään. – Mutta kukaan ei tiedä tulevaisuudesta tai sen käänteistä. Nyt tehdään töitä, eikä tuhlailla. Sama ohjenuora on ollut selkeä yrityksen perustamisesta saakka. Yhtä selkeä kuin se, että työasioista puhutaan vain töissä klo 7–16 välisenä aikana.

2010-luku

Maailmantalouden taantumus ei ole pysäyttänyt kaikkia rattaita. Erikoisosaamiselle on kysyntää. Vuoden 2013 marraskuussa Mika Selinko luottaa siihen, että Hämeen Lasitoimi jälleen selviää.

2000-luku

1990-luku 1980-luku

Nousun aikaa. Ihmiset rakensivat, rakennuttivat ja sisustivat. Tarvittiin ikkunoita, tauluja ja peilejä. Pankit tyrkyttivät halpaa lainaa. Lasitoimessa oli noin 20 miestä töissä.

Lama iski. Yrityksiä kaatui ympäriltä. Rakentaminen hiljentyi. Joka päivä pelättiin voudin tuovan maksukirjeitä. Yritys pysyi pystyssä oman perheen työn voimalla. Ulkopuoliset työntekijät irtisanottiin.

Lamasta nousua, tuotekehittelyä, laajennuksia. Lasit hankitaan eurooppalaisilta tehtailta ja merkittävä määrä tuotteista myydään maan rajojen ulkopuolelle. Työntekijöitä enimmillään parikymmentä.

2003

Sukupolvenvaihdos Mika Selinko rupesi toimitusjohtajaksi. Muut sisaret ja muutamat perustajien lapsenlapset ovat yrityksessä töissä. Kuvassa vuonna 2012 valmistuneen Luhdan pääkonttorin näyttävä lasijulkisivu.

Hämeen Lasitoimi • Perheyritys Hämeenlinnassa • Perustajat: Lasse ja Anja Selinko vuonna 1954 • Toimitusjohtaja: Mika Selinko • Liikevaihto: Noin 2,5 miljoonaa euroa

1966

Uhrikivenkatu 6 Toiminta laajentui jatkuvasti. Uusi tila ostettiin Uhrikiven kadulta, missä yritys toimii tänäkin päivänä. Halleja on laajennettu ja toimintaa koneistettu useaan otteeseen. Kuva 1980-luvun alkuvuosilta.

1974 Hallituskatu 17

Hämeenlinnan keskustaan perustettiin tauluja peililiike. Lasse Selingon siskot Terttu ja Hilkka (kuvassa) pitivät puotia. Ihmiset kehystyttivät tauluja ja hankkivat kotiinsa tiffany- ja muuta lasitaidetta. Kaupan toiminta siirrettiin 1983 Uhrikivenkadulle. Yhtenä syynä oli parkkipaikkapula keskustassa.

• Työntekijöitä: 11 • Lasituspalvelut ja -tuotteet, räätälöidyt lasitusratkaisut, rakennus-, lämpö-, lanka- ja palolasit, taidelasit, tiffanytyöt, peilit ja kehystyspalvelut. Lisäksi tuulilasien korjaukset ja kehystystyöt.


22

Arjessa

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Vastuu ammattitoim Eläköityvä yrittäjä värväsi Säätölaitehuollon puikkoihin johtajan talon sisältä. Hannu Hallamaa

J

hannu.hallamaa@yrittajat.fi

orma Salakka siristää silmiään. Matalalta paistava syysaurinko heijastuu Säätölaitehuollon asentajien valkoisten autojen kyljistä. Salakka on hiljattain siirtynyt tekemään kiinteistötekniikkayrityksessä nelipäiväistä työviikkoa. Hän kertoo tekevänsä kaikenlaista pientä, vaikka luovuttikin yrityksen operatiivisen johdon Tomi Silvoselle jo helmikuussa. Palkkatoimitusjohtaja löytyi yrityksen sisältä. – Ratkaisu olisi pitänyt tehdä jo jokunen vuosi aiemmin, sillä tässä on ollut hieman joutokäyntiä, kun minulla ei ole ollut uusia ideoita samaan malliin kuin ennen, Salakka tuumii. Salakan lapset sanoivat ei yrittäjäksi ryhtymiselle, joten jatkuvuus oli ratkaistava muilla konsteilla. Pohjois-Helsingissä majaa pitävän Säätölaitehuollon tapauksessa juuri jatkuvuus oli tärkeä asia. – Halusin varmistaa, että täällä säilyy samanlainen yrityskulttuuri, kertoo Salakka päätöksestä nostaa uusi johtaja talon sisältä.

Toimintarauha taattu. Toimitusjohtaja Silvonen oli palannut taloon viisi vuotta aiemmin. Ensimmäisen kerran hän työskenteli Säätölaitehuollossa 1990-luvulla, sitten kävi keräämässä kokemusta suuryrityksistä. – Tartuin heti tarjoukseen. Olin osannut sitä toivoa ja vähän odottaakin, Silvonen myhäilee. Vaikka toimitusjohtajan vastuut siirtyivät Silvoselle heti, henkisen siirtymäkauden pituutta ei vielä ole paalutettu. Toki Salakka antaa uudelle pomolle tälle kuuluvan työrauhan.

ALEKSI POUTANEN

– Se on ehdoton toimintaedellytys. Henkilöstön on tärkeää tietää, kuka mistäkin päättää ja kenen puoleen kääntyä. Olen nähnyt ikäviä esimerkkejä siitä, miten hallituksen puheenjohtaja voi hankaloittaa toimitusjohtajan työtä, Silvonen kertoo.

Vaihto saattaen. Puolensataa henkeä työllistävässä yrityksessä kaikki tuntevat toisensa ja talon tapa tehdä asioita on vakiintunut. Henkilökunnassa on puolenkymmentä talossa yli 30 vuotta työskennellyttä. Silvosen mukaan johtamisessa tarvitaan kokonaiskuvan hahmottamista, tilannetajua ja yksilön huomioimista. Hän pitää tärkeänä, että Salakka on edelleen toimitusjohtajan lähitukena. – Muuten olisin joutunut tekemään enemmän töitä ja olisi tullut virheitä. Yritys olisi muuttunut nopeammin näköisekseni johtajuushistorian haihtuessa, nyt minusta on tullut enemmän yrityksen näköinen. Säätölaitehuollon johtokaksikon mukaan siirtymä palkkajohtajan aikaan on onnistunut hyvin. Salakan mukaan asiaa on helpottanut se, ettei Säätölaitehuolto ole ”yhden miehen yritys” – vastuuta on organisaatiossa jaettu, eivätkä asiakkuudet olleet yrittäjän peukalon alla. Nyt toiminta kehittyy, ja henkilökunta on sopeutunut muutokseen hyvin. – On tärkeää, että työntekijöillä on turvallinen olo ja he kokevat aamuisin lähtevänsä samaan työpaikkaan kuin aiemminkin, Salakka toteaa. Vanha yrittäjä touhuaa Säätölaitehuollossa yhä numeroiden parissa, laskee esimerkiksi tulospalkkioita. Yrityksessä aiemmin työskennellyt Vuokko-vaimo on Salakalta kysynyt, milloin tämä malttaa jäädä kokonaan eläkkeelle, mutta vielä Jorma Salakka ei ole vastausta antanut.

Vahdinvaihto. Säätölaitehuollon perustaja Jorma Salakka (oik.) antaa toimitusjohtaja Tomi Silvoselle toimintavapauden.

Salakavalasti kasvanut

>

Kun Jorma Salakka perusti Säätölaitehuollon vuonna 1972, mielessä ei siintänyt kasvu kymmenien työntekijöiden suuruiseksi toimijaksi. 1990-luvulle tultaessa yritys oli kasvanut yli 20 hengen kokoiseksi, ja laman aiheuttaman notkahduksen jälkeen kasvu jatkui. Nyt yrityksessä on noin 50 työntekijää ja liikevaihto lähes viisi miljoonaa euroa. Rakennukset muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi teknisiksi kokonaisuuksiksi, joten lämmön, jäähdytyksen ja valon automatisoinnin osaamiselle löytyy kysyntää. – Vähän salakavalasti olemme kasvaneet, toteaa hallituksen puheenjohtaja Salakka yrityksestä vaatimattomasti. Säätölaitehuollon suuria asiakkaita ovat esimerkiksi Sato ja Helsingin kaupunki, jonka vuokrataloyhtiöiden rakennusautomaation huollosta yhtiö vastaa. Toimitusjohtaja Tomi Silvonen kertoo varsinkin nykyisten

rakennusten energiansäästövaatimusten työllistävän yritystä, joka tekee huollon lisäksi myös urakointia. Urakointikohteista Silvonen nostaa esiin Eteläranta kympin, jonne yritys on tehnyt edistyksellisiä ilmastointi- ja valaisuratkaisuja. Parhaiten tämä näkyy kakkoskerroksen neuvottelutilassa. – Valaistuksen väriä voidaan muuttaa automaatioasetuksista, sekä ikkunoiden tummuutta säätää tarpeen mukaan, Silvonen kertoo. Alan tilanteen tekee mielenkiintoiseksi laitteiden ja ratkaisujen verkottuminen. Tässä kehityksessä Säätölaitehuolto haluaa olla vahvasti mukana. Toimisto- ja kotielektroniikka viestii samalla kielellä kuin rakennusautomaatiokin, teknologiat sulautuvat. – Teemme asioita IP-osoitteilla ja HTML5-ohjelmoinnilla, Silvonen kuvaa.

Ennen vaihtoa

1 2 3

1 2 3

Luo toimitusjohtajakandidaateille oikea kuva yrityksestä Ole realistinen: näkymiltään heikkoon yritykseen et saa huipputyyppiä Omistajien on hyvä sovitella ristiriitansa ennen toimitusjohtajan vaihtoa

Anna uudelle johtajalle toimintavapaus ja työrauha Viesti työntekijöille selkeästi vetovastuun vaihdosta Sitouta johtaja yritykseen esimerkiksi omistuksella tai tulospalkkiolla

Vaihdon jälkeen


Arjessa

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

23

arille MYYDÄÄN YRITYKSIÄ

Henkilöstön on tärkeää tietää, kuka mistäkin päättää.

Kauppa

Rakentaminen

Yritysvälittäjät

Kultasepänliike (korujen valmistus ja myynti) Jyväskylässä. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Vuokratut toimitilat 120 m2. SY-23092013-3206

Pientalojen elementtien valmistuslinjan liiketoiminta tavaramerkkeineen ja hyödyllisyysmalleineen Päijät-Hämeessä. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 100 m2. Hintapyyntö 70 000 €. SY-09102013-3252

Myytäviä kohteitamme:

Toimistotekniikka-alan yritys (myynti ja huolto) Uudellamaalla. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 4 - 5. Vuokratut toimitilat 400 m2. SY-09102013-3248

Tomi Silvonen

Verho- ja kangaskauppa (täydellinen ompelimo koneineen ja kalusteineen) Varsinais-Suomessa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto alle 100 000 €. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 177 m2. Hintapyyntö 80 000 €. SY-18102013-3277

Palvelut, liikenne Isännöitsijätoimisto Helsingissä. Liikevaihto 300 000 - 400 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 86 m2. Hintapyyntö 175 000 €. SY-10102013-3253 Pirkanmaalla toimivan monipuolisen mainostoimiston/kuvatulostamon liiketoiminta. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 100 000 200 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 300 m2. SY-14102013-3266 Autokorjaamo Kymenlaaksossa. Liikevaihto 400 000 - 500 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat. Hintapyyntö 200 000 €. SY-17102013-3272 Etsimme sopivaa henkilöä ja mahdollista jatkajaa yritykselle jonka toimialana on arkkitehtisuunnittelu, myös kivitaloedustus. Talousalue Päijät-Häme. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 100 m2. SY-25102013-3299 Koko matkatoimiston osakekanta, myydään osuus tai haetaan rahoitusta ostajalle. Toimintaa koko Suomessa sekä ulkomailla. Liikevaihto 600 000 - 1 000 000 €. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 35 m2. Hintapyyntö 350 000 €. SY-12112013-3342

Teollisuus

Toimareita on tuolla ulkona

>

Onko eläköityvät yrittäjä liisterissä, jos firmalle ei löydy vetäjää perhepiiristä tai työntekijöiden joukosta? Ei. Suomessa pk-yrityksen on helppoa löytää toimitusjohtaja, kunhan yritys on edes kohtalaisessa kunnossa, sanoo suorahakutoimisto InHuntin toimitusjohtaja Hannu Mänty. – Suomesta löytyy paljon päteviä ammattijohtajaksi haluavia toisin kuin Virosta, jossa kaikki osaavat tyypit ryhtyvät yrittäjiksi. Kun perheyritykseen haetaan ammattijohtajaa, kehottaa Mänty omistajia realismiin. Toimitusjohaja haluaa usein osakkaaksi tai ainakin houkuttelevan porkkanapaketin. – On tullut vastaan tilanteita, joissa porkkanan sijaan tarjotaan raippaa. Jos omistajat haluavat yrityksen menestyvän, toimitusjohtajankin pitää pystyä tekemään

kunnolla rahaa, Mänty sanoo. – Sellaista toimaria ei kannata hakea, joka tyytyy 7 000 euron palkkaan ja autoon ilman sen enempää kipinää. Perheyrityksen puikkoihin astuminen ei ole kokeneellekaan ammattilaiselle helppoa. Toimitusjohtaja voi joutua syyttömänä vedetyksi mukaan suvun riitelyyn, sillä monesti tilanne on jännittynyt, kun perhepiiristä ei löytynyt yritykselle johtajaa. – Toimarilla pitää olla munaa sanoa asioita suoraan hallitukselle, Mänty sanoo. Jos hallitukselta ei löydy liiketaloudellista osaamista ja oikeaa kuvaa yrityksen tilanteesta sekä näkymistä, johtajalla on edessään raskas savotta. – Hakuprosessissa on haasteellisinta ymmärtää hallituksen kemia ja osaamistaso.

Konepaja Varsinais-Suomessa. Liikevaihto 1 000 000 - 2 000 000 €. Vuokratut toimitilat 900 m2. Hintapyyntö 850 000 €. SY-21102013-3284 Yrityksen kehittämä tuotekanta prosessiteollisuuden toimintojen kehittämiseen. Toimintaa koko Suomessa sekä ulkomailla. Hintapyyntö 300 000 €. SY-08112013-3332

Lähes 500 yrityksen myynti- ja ostoilmoitusta:

www.yritysporssi.fi Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 12.12.2013

Rakennusalan yritys (kiinteistöjen korjaus) Päijät-Hämeessä. Liikevaihto 200 000 - 300 000 €. Vuokratut toimitilat. SY-10102013-3255 Laitehuollon liiketoiminta Savonlinnassa. Liikevaihto 100 000 200 000 €. Työntekijöitä 1. Hintapyyntö 100 000 €. SY-24102013-3294 Maanrakennusalan yritys (tierakentaminen, katurakentaminen, kunnallistekniikka, pohjarakennustyöt) Varsinais-Suomessa. Liikevaihto 3 000 000 - 4 000 000 €. Työntekijöitä 16 - 20. Vuokratut toimitilat 125 m2 halli + 130 m2 toimisto. Hintapyyntö 150 000 €. SY-25102013-3298

Majoitus, ravintola, elintarvike Lounasravintola Hakaniemessä. Työntekijöitä 2 - 3. Vuokratut toimitilat 68 m2. Hintapyyntö 100 000 € (pienempi kuin vuosimyynti). SY-07102013-3238 Leipomo/lounasruokapaikka/ pitopalvelu Keski-Suomessa. Omat toimitilat 430 m2. SY-29102013-3311 Ravintola Vantaalla. Liikevaihto 100 000 - 200 000 €. Työntekijöitä 2 -3. Omat toimitilat 50 m2. Hintapyyntö 110 000 €. SY-12112013-3340

Hammaslaboratorio Kuopio................................. 120 000 Mainosteippaus, Turku ....... 89 000 Muotialan verkkokauppa Koko maa ............................ 159 000 Elintarv. maahantuonti Etelä-Suomi ........................ 169 000 Rakennushelojen maahantuonti, Etelä-Suomi ............ 445 000 Kulta- ja verkkokauppa Etelä-Suomi ........................ 395 000 Tilitoimisto, Etelä-Suomi... 350 000 Moottorikelkkasafariyritys, Lappi / Levi ............. 395 000 Perheleipomo/kahvila Keski-Suomi ....................... 385 000 Vuokrattu liikekiinteistö Pohjois-Satakunta .............. 560 000 Lisää kohteita löydät sivuiltamme! Ota yhteyttä: Puh. 0207 421150 www.suomenyritysmyynti.fi

Myytäviä kohteitamme: Kartano hoivapalvelu- tai matkailukäyttöön.................... 1 250 000 Maatalousrautakauppa Etelä-Pohjanmaalla .................. 500 000 Metallien kierrätys- ja myyntiyritys, Etelä-Savo ............370 000 Puusepänteollisuusyritys ..........495 000 Suosittu kesäravintola ................ 60 000 Lomakeskus Lapissa ..................545 000 Ilmastointialan urakointiliike..... 170 000 + vaihto-omaisuus Pitkään toiminut lukko- ja avainpalveluliike ....................... 300 000 Konepaja ................................... 590 000 Autovaraosaliike, Satakunta .... 550 000 Karaokebaari/Pub....................... 88 000 Lämpöpumppujen maahantuonti ............................. 89 000 Liikehuoneiston osakekanta ..... 230 000

Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864000

Muut toimialat Uusien ja käytettyjen huonekalujen myymälä ja kirpputori kiinteistöineen Lapissa. Työntekijöitä 2 - 3. Omat toimitilat 2436 m2. SY-25092013-3211 Hyvinvointikeskus (kosmetologiset hoidot sekä SPA-toiminta) Uudellamaalla. Liikevaihto 500 000 600 000 €. Vuokratut toimitilat 690 m2. Hintapyyntö 550 000 €. SY-06112013-3329

OSTETAAN YRITYKSIÄ Kauppa Ostetaan kauppaliikkeen liiketoiminta. Ostamme kauppaliikkeen liiketoiminnan ja olemme kiinnostuneita jatkamaan kauppaa. Eläköityvä tai luopuva kauppias, ota yhteyttä! SY-02102013-3232

Majoitus, ravintola, elintarvike

Yrityspörssin ilmoitusehdot › Yrityspörssissä julkaistaan vakio-

sisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista. › Netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Netti-ilmoituksen hinta on 120 € + alv. › Yrityspörssin ilmoituspaketti sisältää kaksi ilmoitusta YrittäjäSanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä Yrittäjäsanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on 250 €+alv ja ei-jäsenille 400€+alv. › Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki, p. (09) 229221, yritysporssi@yrittajat.fi, www.yritysporssi.fi

Ostetaan matkailu-, ravintola-, hotellialan yritys Leviltä. SY-08112013-3333

Yrityspörssin ilmoitusehdot ja ilmoituksiin vastaaminen osoitteessa

www.yritysporssi.fi


24

Arjessa

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Kysymys:

Kysymys:

Mahdollisuus laskuttaa asiakkaita suoraveloituksella päättyy tammikuun lopussa. Mitä pitää tehdä, että maksuliikenne sujuu ongelmitta?

Yrityksemme kuljettaa vain omia tavaroitaan ja näin ollen ei tarvitse liikennelupaa. Tarvitsevatko kuljettajamme ammattipätevyyttä?

Vastaus: Suoraveloitusten automaattisen muunnon käynnistäminen e-laskuiksi ja suoramaksuiksi ei enää ole mahdollista 20. marraskuuta jälkeen. Jäljellä oleva vaihtoehto on paperilasku. Kerro suoraveloitusasiakkaillesi hyvissä ajoin ennen tammikuun loppua siirtymisestä paperilaskutukseen. Jos laskutusjärjestelmiisi on päivitetty e-laskutus ja suoramaksupalvelut, voit tarjota myös näitä laskutusvaihtoehtoja asiakkaille. Saatuaan paperilaskun, asiakas voi ottaa e-laskun käyttöön omassa verkkopankissaan tai antaa pankilleen suoramaksutoimeksiannon. Suoramaksupalvelu on tarkoitettu asiakkaille, joilla ei ole verkkopankkia käytössään. Suoramaksussa laskuttaja lähettää asiakkaalle alkuperäisen laskun kotiin esimerkiksi paperilla ja laskusta sähköisen kopion pankkiin e-laskuna. Pankki maksaa laskun eräpäivänä asiakkaan tililtä automaattisesti. / Finanssialan Keskusliiton johtava asiantuntija Inkeri Tolvanen

Kysy mitä vain!

Kysymys: Jos maksuajat ja maksujen saanti tilaajilta venyvät, mitä mahdollisuuksia on pitää kassavalmius kunnossa?

Yrittäjäsanomat etsii vastaukset sinulle tärkeisiin kysymyksiin. Lähetä meille kysymyksesi osoitteeseen: toimitus@yrittajat.fi.

Vastaus: Ensisijaisesti tietysti neuvotteluvaiheessa tulisi huolehtia siitä, ettei ylipitkiä maksuaikoja sovita. Jos näin kuitenkin on, kassavalmius vaatii esimerkiksi lyhytaikaista rahoitusta, joka maksaa. Toinen vaihtoehto on vaatia saamisten siirtoa (myymistä), joka sekin maksaa. Lyhyesti sanottuna nämä vaihtoehdot siis vaativat lyhytaikaisen rahoituksen järjestämistä. / Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen

Kysymys: Kun edustuskulujen vähennysoikeus poistuu ensi vuonna, saako yritys vähentää pikkujoulujen kulut verotuksessa?

Vastaus: Yrityksen oman väen kesken juhlitut pikkujoulut ovat henkilöstökulu. Henkilöstökulujen verovähennysoikeus pysyy ennallaan. Sen sijaan esimerkiksi asiakkaille järjestetyt pikkujoulut ovat edustuskulu, jonka verovähennysoikeus näillä näkymin poistetaan. / Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ekonomisti Jouni Vihmo

Kysymys: Liikkeeseeni murtauduttiin. Toimin Helsingissä. Miten kannattaisi varautua ennakolta?

Vastaus: Suojaamiseen vaikuttaa merkittävästi yrityksen toimiala, eli varastettava omaisuus. Onko omaisuus pientä, kuten korut, taide-esineet tai pienelektroniikkaa vai isoa ja painavaa, kuten televisiot tai työkoneet. Lähtökohtana kuitenkin on yrityksen rakenteellisen murtosuojauksen arviointi ja parantaminen. Varmista, että liikkeessäsi on: 1) Kaikissa ovissa käyttölukon lisäksi varmuuslukko tai vastaavan murtosuojan antavat riippulukot. 2) Ikkunat suojattuna kaltereilla, rullakaltereilla tai murronsuojalasilla.

3) Kevyet seinärakenteet vahvistettuna, varsinkin, jos kevyen seinän takana on toinen yritys, jota ei ole suojattu kunnolla. Kauppakeskuksissa seinien suojaus on ulotettava kattoon saakka, ettei tilaan voida kiivetä seinän yli. Näiden lisäksi liike kannattaa varustaa murtohälytysjärjestelmällä. Järjestelmään on liitettävä tilavalvonta kaikista erillisistä tiloista (huoneista). Lisäksi ovet on valvottava, ja jos tilassa on esimerkiksi kassakaappi, se on varustettava seismisellä ilmaisimella. Kameravalvontaa kannattaa myös harkita, koska varkaat saattavat käydä tutustumassa tiloihin etukäteen ja kamerakuvista voi olla poliisille merkittävää apua selvitettäessä tapahtumia. / Finanssialan Keskusliiton turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen

12/2013

Tärkeät päivät sinulle

Vastaus: Silloin, kun henkilö hakee tavaroita varastoon tai muuten yrityksen käyttöön, hänellä tulee olla ammattipätevyys. Ammattipätevyys vaaditaan myös silloin, kun työntekijä kuljettaa yrityksen tuotteita asiakkaille. Se, että yrityksen kuljetuksiin ei tarvita liikennelupaa, ei vaikuta asiaan. Mikäli työntekijä kuljettaa vain tavaroita, joita hän työssään tarvitsee, esimerkiksi putkiasentaja, ammattipätevyyttä ei vaadita. Ammattipätevyys, joka sisältää 35 tunnin jatkokoulutuksen vaaditaan kaikilta kuljettajilta henkilöliikenteessä 10.9.2013 ja tavaraliikenteessä 10.9.2014 alkaen. Laki ja asetus kuorma- ja linjaautonkuljettajan ammattipätevyydestä edellyttää, että kuljettaja ylläpitää ammatillisia valmiuksia suorittamalla kerran viiden vuoden aikana 35 tunnin jatkokoulutuksen. Kuljettajan on pidettävä mukanaan ja tarvittaessa esitettävä asiakirja, jossa on merkintä ammattipätevyydestä. Poliisi voi keskeyttää ajon, mik��li kuljettajalla ei ole asiakirjaa mukanaan. / Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Anja Tuomola Kysymys: Kehystämöni toimii kellarityöhuoneesta käsin, eikä siellä ole taukotiloja, muuta kuin wc ja lavuaari. Onko tämä este työntekijän tai kiireapulaisen palkkaamiselle?

Vastaus: Varsinaisten taukotilojen puute ei lähtökohtaisesti ole este työntekijän palkkaamiselle. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on kuitenkin huolehdittava, että työntekijöiden käytettävissä on työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä työn luonne ja kesto sekä työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen mm. riittävät ja asianmukaisesti varustetut peseytymis-, pukeutumis-, ruokailu-, lepo- ja käymälätilat. Lisäksi työnantajan on syytä tarkistaa tiettyjen toimialojen, kuten esimerkiksi rakennustyön osalta annetut erityissäännökset sekä sitovien työehtosopimusten määräykset, jotka voivat sisältää yksityiskohtaisempia taukotiloja koskevia vaatimuksia. Lisätietoa: www.tyoturva.fi > henkilöstötilat. / Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Atte Rytkönen

Valmistaudu jo! Työnantajan vuosi-ilmoitus •tammikuun loppuun mennessä verohallinnolle. Palkansaajille todistukset palkanmaksusta •tammikuun puoleenväliin mennessä.

2.12.

4.12.

12.12.

20.12.

22.12.

23.12.

Jäännösveron ensimmäisen erän maksupäivä (2. erän eräpäivä on 3.2.2014)

Veronpalautukset vuodelta 2012 maksetaan pankkitileille

Lokakuun 2013 arvonlisävero: sähköisen kausiveroilmoituksen sekä verojen maksun eräpäivä. Marraskuun 2013 työnantajasuoritukset ja muut ennakonpidätykset: sähköisen kausiveroilmoituksen sekä verojen maksun eräpäivä

Marraskuun arvonlisäveron yhteenvetoilmoitus (tavaroiden ja palvelujen EU-myynti)

Verotilin tiliote Verotili-palvelussa, www.vero.fi/verotili

Ennakkoveron eräpäivä


10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Arjessa

yrittäjä, älä ota turhia riskejä! riskienhallinta on parhaimmillaan todella helppoa ja nopeaa. Ota yrityksessäsi käytännöksi tarkastaa kumppaneiden taustat ennen yhteistyön aloittamista. Se on edullinen vakuutus siitä, että yhteistyöstä saa sovitun korvauksen. Kauppalehti Tietopalveluista tarkastat niin yritysten kuin yksityishenkilöiden luottokelpoisuuden. Samasta osoitteesta haet muutkin yritystoiminnan perusasiakirjat mm. kaupparekisteriotteet suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, sekä vastuuhenkilöt ja nimenkirjoittajat historiatietoineen. Tilaa yrityksesi käyttöön monipuolinen ja luotettava tietopalvelu osoitteesta tietopalvelut.kauppalehti.fi. lisätietoja : Asiakaspalvelu: 0800 141 070 tietopalvelut@kauppalehti.fi

25


26

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

TALOUS Plussat ja miinukset 2014 Yrittäjäsanomat listasi tärkeimmät veromuutokset.

Edullisuusjärjestys palkan ja osingon välillä on karkeasti: 1. Palkkaa maltillisesti, noin 15 000 euroa 2. Osinko, 8 % nettovaroista, enintään 150 000 euroa 3. Palkkaa, noin 11 000 euroa eli yhteensä 26 000 euroon asti 4. Pääomatulona verotettava osinko, jos mahdollista (osinko 8 % nettovaroista, mutta yli 150 000 euroa) 5. Palkka / ansiotulona verotettava osinko Tuosta summasta marginaalivero jää alle 26 – 26,4 prosentin, joka on yhteisöja huojennetun osinkoverotuksen taso. Tämän jälkeen yrittäjän kannattaa nostaa osinkoa 8 prosenttia nettovarojen määrästä, kuitenkin enintään 150 000 euroa.

Osingon jälkeen tuloa kannattaa nostaa jälleen palkkana noin 11 000 euroa eli yhteensä noin 26 000 euroon asti. Kokonaispalkan rajaveroaste jää näin alle pääomatulo-osingon veroasteen. Pohjautuu marginaaaliverotarkasteluun.

Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittäjat.fi

Yhteisövero: Iso pudotus Yhteisöveron laskeminen 24,5 prosentista 20 prosenttiin on aiheuttanut enemmän kohua kuin mikään muu verotoimenpide miesmuistiin. Vielä 1990-luvun lopulla yhteisövero oli pahimmillaan 29 prosenttia.

Vaikutukset:

Yrityksiltä toivotaan muun muassa uusia investointeja. Osa odottaa myös, että kynnys palkata työntekijöitä madaltuu. Hallitus ennakoi jopa veropäätöksen tuovan jopa 7 000 työpaikkaa. Vaikutukset voivat jäädä vähäisiksi, jos talous ei lähde kasvuun.

Kilometrikorvaus: Leikkuri iskee, ei iskekään… Kilometrikorvausten leikkuri ei astukaan voimaan. Asia varmistui, kun työnantaja- ja palkansaajajärjestöt saivat Tupo-Raamisopimuksen aikaiseksi. Alun perin verosta vapaan kilometrikorvauksen piti laskea

nykyisestä 45 sentistä 43 senttiin kilometriltä ensi vuoden alussa. Lisäksi yli 15 000 kilometriä vuodessa ylittäviltä kilometreiltä korvaus olisi pudonnut 25 senttiin.

Vaikutukset:

Nykymeno jatkuu, mutta autoilu on sen verran hyvä rahasampo valtiolle, että veronkorotuksia on luvassa jatkossakin. Kilometrikorvauksen leikkaamisella olisi ollut vaikutuksia halukkuuteen tehdä matkatyötä erityisesti paljon ajavien osalta.

Kotitalousvähennys: Askel parempaan Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousee 2 000 eurosta 2 400 euroon. Vähennystä saa muun muassa kotitalous- ja kunnossapitotyöstä sekä tietotekniikan asennuspalveluista. Työkorvauksesta voi vähentää 45 prosenttia, kun vielä 2011 työkorvauksesta sai vähentää 60 prosenttia. Tuolloin myös itse vähennyksen määrä oli 3 000 euroa.

Vaikutukset:

Etenkin siivousalan yritykset kritisoivat voimakkaasti, kun vähennyksen enimmäismäärää laskettiin. Nyt ala toivoo piristysruisketta.

Koulutusvapaat: Vähennystä koulutuksesta Pitkään neuvoteltu niin sanottu kolmen päivän koulutusvapaa astuu voimaan vuodenvaihteessa. Yrityksillä on mahdollisuus saada työntekijöidensä koulutusajan palkkakustannuksista 50 prosentin verovähennys. Verovähennys koskee maksimissaan kolmea koulutuspäivää vuodessa per työntekijä. Yt-lain piirissä olevissa yrityksissä työntekijöiden koulutus vaatii myös tarkempaa koulutussuunnitelmaa.

Vaikutukset:

Työntekijöitä joudutaan kouluttamaan joka tapauksessa, joten verovähennys on tervetullut. Yt-lain piirissä olevissa yrityksissä byrokratia lisääntyy.

Poistot: Järki voitti Hallitus ilmoitti viime viikolla, että alkuperäisestä esitysluonnoksesta poiketen muutoksia pitkäaikaisen irtaimen käyttöomaisuuden poistoihin ei ole luvassa.

Vaikutukset:

Järkevä päätös, pahimmillaan yritykset olisivat pistäneet jarruja investoinneille entistä enemmän.

Varojenjako: Torjuntavoitto Listaamattoman yhtiön varojen jako vapaan oman pääoman rahastosta rinnastetaan luovutukseen, jos yhtiö palauttaa osakkeenomistajalle hänen tekemänsä pääomasijoituksen kymmenen vuoden kuluessa sijoituksen tekemisestä.

Vaikutukset:

Pk-yritykset olivat huolissaan lisäkiristyksistä, mutta ne jäivät toteutumatta.

Tiesithän, että... Yle-vero on totta • Televisiolupamaksut on korvattu Yle-verolla, jota peritään henkilökohtaisen Yleveron lisäksi myös osakeyhtiöiltä. Yle-vero peritään yritysten tuloksen perusteella. Jos yhtiön tulos on alle 50 000 euroa, veroa ei peritä lainkaan. Rajan ylittyessä vero on 140 euroa ja nousee enimmillään 3 000 euroon tuloksen ylit-täessä 867 143 euroa. • Vuoden 2013 Yle-vero ei ole mukana ennakkoveroissa, vaan vero peritään vasta lopullisen tuloverotuksen yhteydessä. Ensi vuonna Yle-vero sisältyy

ennakkoveroihin. • Yle-veron voi vähentää elinkeinotulosta, mutta ei muiden tulolähteiden tulosta.

Solidaarisuus jatkuu • Vuoden 2013 tuloveroasteikkoon istutettu uusi tuloluokka 100 000 euroa ylittäville tuloille on voimassa myös ensi vuonna. Valtiovarainministeriö on nimittänyt tätä solidaarisuusveroksi. • Ensi vuoden jälkeenkin hyvätuloinen saa nauttia solidaarisuudesta, sillä vero on voimassa myös 2015. • Yli 100 000 euroa ansaitsevien

verotus on kaksi prosenttiyksikkö kireämpää kuin aikaisemmin.

Perintö- ja lahjavero tikunnokassa • Perintö- ja lahjaveron veroasteikkoihin tehtiin tälle vuodelle väliaikainen uusi porras miljoona euroa ylittävän perintöosuuden tai lahjan osalta. Porras on voimassa vuosina 2013 – 2015. Ensimmäisessä veroluokassa veroprosentti on 19 ja toisessa veroluokassa 35 prosenttia. • Valtion taloudellinen tutkimuskeskus julkaisi syksyllä

• Viimeistään kesän jälkeen on • Etenkin tuotekehitysvähennystutkimuksen, jonka mukaan nähtävissä, minkälaisia kustantä hehkutettiin päätöstä tehsukupolvenvaihdoksen veronuksia lakimuutos aiheuttaa dessä. Verottaja kertoi kesän seuraamukset aiheuttavat yrityksille. jälkeen, että vain yksi yritys lisäkustannuksia uudelle oli ylipäätään kysynyt neuvoa, yrittäjälle. Veroseuraamuksia • Keskimäärin työntekijä on miten vähennystä voi hakea. rahoitetaan tyypillisesti osinpois työpaikalta 11 päivää goilla. Samalla näiden yritysten vuodessa. investoinnit ovat pienentyneet Alv tuo vaikeuksia jopa kolmanneksella. Nopea, nopeampi • Etenkin pienet palvelualan veroetu yritykset ovat vihjailleet pitkin Lomasaikuttelu iskee vuotta, että arvonlisäveron ko• Tuotannollisten investointien rotus 24 prosenttiin on tuonut • Työntekijän lomasairastamisen korotetut poistot ja tuoteketaloudellisia ongelmia. karenssin poistuminen iskee hitysvähennys ovat jäämässä todenteolla yrittäjän ytimeen • Muun muassa Suomen Yrittäjät tyngäksi. Alun perin verokanvasta vuoden 2014 puolella, on esittänyt arvonlisäveron nusteiden piti olla voimassa vaikka karenssi poistuikin alarajahuojennuksen korottavuoden 2015 loppuun, mutta virallisesti ensimmäinen päivä mista 22 500 eurosta 50 000 lisävähennys poistuukin ensi lokakuuta. euroon. vuoden jälkeen.


27

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Keskimääräisen YEL-yrittäjän tulot ja verot, ennuste vuosille 2013 2014 2013 ja 2014 ennuste ennuste Tulot Maksetut verot Käteen jäävät tulot verotuksen jälkeen – Yrityksessä maksettu vero Bruttotulot I (veronalaiset tulot ja yritysvero) Veroaste ml. yrityksessä maksettu vero, %

lon u t o i s n A piste n e n i t t krii

0 0 0   15 uroa

– Lakisääteiset vakuutusmaksut Bruttotulo II (bruttotulot I ja lakisääteiset maksut) Kokonaisveroaste, %

43 323

45 261

9 176

10 050

34 148

35 211

1 582

1 582

44 905

46 843

24,0

24,8

4 696

4 791

49 602

51 634

31,2

31,8

e

Työttömyysvakuutusmaksu: Pieni lasku Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvosto on esittänyt, että työnantajien työttömyysvakuutusmaksu kevenee ensi vuonna. Alempi työttömyysvakuutusmaksu on ensi vuonna 0,75 prosenttia ja ylempi 2,95 prosenttia työnantajan maksamasta palkkasummasta. Tämäkin päätös perustuu keskitettyyn palkkaratkaisuun. Tänä vuonna porrastus on 0,8¬3,2 prosenttia.

Vaikutukset:

Ei herätä suurta tunteenpaloa, vaikkakin positiivinen signaali.

Tupo-Raami-keskitettypalkkaratkaisu

Lue seuraavalta sivulta.

Plussaa on se, että palkkaratkaisu on maltillinen. Miinusta puolestaan se, että kaikki yritykset ja työntekijät ovat samalla viivalla.

Suomalaisen Työn Liiton jäsenenä voit saada Avainlipun käyttöoikeuden lisäksi hyödyllisiä jäsenetuja. Liity ainutlaatuiseen joukkoon, jossa yritykset, yhteisöt, kuluttajat ja työntekijät edistävät yhdessä suomalaista työtä.

OTA YHTEYTTÄ: STL@AVAINLIPPU.FI PUH: 09 696 2430 Lisätietoa Avainlipun myöntämisestä, maksusta ja käyttömahdollisuuksista: www.avainlippu.fi

4

Kommentti Kimmo Koivikko

Kyllä kiitos! Olen kiinnostunut liiton jäsenyydestä ja haluan että minuun otetaan yhteyttä koskien Avainlipun käyttöoikeutta.

Yritys

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Y-tunnus

Tiukka aikataulu Ensi vuoden verotusta ei ole lyöty vieläkään kaikilta osin lukkoon, vaikka eletään jo marraskuun loppua. Viime vuonna meno oli samanlaista. Esimerkiksi tuotekehitysvähennyksestä tihkui jonkinlaisia tietoja vasta marraskuun puolella, vaikka sen avulla piti Suomeen syntyä paljon uutta tuotekehitystä. Ei syntynyt, ja kannustetta ollaan hautaamassa pikku hiljaa etuajassa. Otetaanpa vertailu.

Avainlippu sopii yritykselle, jonka tuotteet ja palvelut on valmistettu tai tuotettu Suomessa. Avainlippu on Suomen tunnetuin alkuperämerkki ja se viestii yrityksesi arvoista ja luo myönteistä mielikuvaa myös ulkomailla.

Kutsutaan tätä ikiliikkujaa selvyyden vuoksi nyt vaikkapa Tupo-Raamiksi. Ensimmäinen palkankorotus maksetaan työntekijöille neljän kuukauden kuluttua sopimusjakson alettua. Korotus on 20 euroa kuukaudessa. Toinen korotus maksetaan puolestaan vuoden kuluttua ensimmäisestä korotuksesta, ja sen suuruus on 0,4 prosenttia palkasta.

Vaikutukset:

Mitä miinuksia?

HANKI YRITYKSELLESI AVAINLIPPU JA ANNA SUOMALAISEN TYÖN NÄKYÄ!

Yrityksissä ensi vuotta suunnitellaan jo kuumeisesti, alasta riippumatta. Tavaraa pitää ostaa, tilauksia saada sisään sekä miettiä kuluja ja tuloja. Mistä tämä erikoinen tilanne kertoo? Ainakin siitä, että päättäjiltä puuttuu ote yrittäjien arkeen. Miten tilanne sitten ratkaistaan? Siten, että verotusta tarkasteltaisiin pitkällä tähtäimellä ja lopetetaan jatkuva tempoilu.

Yhteyshenkilö Puhelinnumero Sähköpostiosoite Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka

Suomalaisen Työn Liitto ry Tunnus 5007432, 00003 VASTAUSLÄHETYS


28

TALOUS

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Lista miinuksia Osinkoverotus: Siima kiristyy Vastapainona yhteisöveron alentamiselle, listaamattoman yhtiön osinkoverotus kiristyy. Jatkossa osinkotulo on aina saajalle osittain veronalaista tuloa. Osinko on saajalle 25-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa, kun osinko on alle kahdeksan prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta ja maksimissaan 150 000 euroa. Euromääräisen rajan yli menevä osuus osinkotulosta on saajalle 85-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa. Mikäli osinkoa maksetaan yli nettovarallisuusrajan, rajan yli menevää tuottoa verotetaan 75-prosenttisesti ansiotulona. Samalla pääomatulosta suoritettavan korkeamman verokannan, 32 prosenttia, raja laskee nykyisestä 50 000 eurosta 40 000 euroon.

Vaikutukset:

Yritysten nettovaroihin perustuva osinkomalli säilyy pitkälti nykyisen kaltaisena. Osinkoverotuksen kiristymisen kanssa voi elää. Kokonaisverorasitus pysyy listaamattomissa yhtiöissä 26 – 26,4 prosentissa eli yleistä pääomaveroa matalampana 150 000 euron rajaan asti.

Siirtymäsäännös: Mihin unohtui?

Yel ja Tyel: Nousee perinteisesti

Verotuksen asiantuntijat toivoivat päätöstä niin sanotusta siirtymäsäännöksestä. Säännöstä ei ole kuitenkaan tulossa.

Yrittäjän eläke- ja työtekijöiden eläkemaksut nousevat perinteisesti joka vuosi. Tällä kertaa Yel-maksu on 18 – 52-vuotiaille yrittäjille 23,3 prosenttia (22,5 % vuonna 2013) ja 53 vuotta täyttäneille yrittäjille 24,8 prosenttia (23,85 % vuonna 2013). Keskimääräinen Tyel-maksu nousee puolestaan työnantajan osalta nykyisestä 17,35 prosentista 17,75:een.

Vaikutukset:

Tänä vuonna tilikautensa päättävä yritys maksaa voitoista vanhan mallin mukaan yhteisöveron eli 24,5 prosenttia ja ensi vuoden puolella kiristyvän mallin mukaan osinkoveroa. Näin ollen yrittäjän kokonaisverotus pompahtaa tilapäisesti yli 30 prosentin. Osa yrityksistä maksaa tänä vuonna ylimääräisiä osinkoja.

Edustuskulut: Verovähennys poistuu Edustuskuluja ei voi vähentää enää verotuksessa ensi vuonna. Edustusmenoina pidetään elinkeinotoimintaan liittyviä, yrityksen ulkopuolisiin henkilöihin, kohdistuvia menoja. Esimerkiksi ravintolamenot.

Vaikutukset:

Vaikutukset:

Ei suuria vaikutuksia.

Korkomenojen vähennys: Rajoitetaan Yhteisöjen, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden korkovähennysoikeuden rajoittamista koskeva sääntely muuttuu siten, että vähennyskelpoisten korkojen enimmäismäärä pienenee 30 prosentista 25 prosenttiin.

Vaikutukset:

Ei suuria vaikutuksia, koskettaa lähinnä isoja yrityksiä.

Erityisesti Pohjois-Suomen palvelualan yritykset ovat huolissaan oman elinkeinonsa puolesta. Loppuuko asiakkaiden kestitys?

Keskustele aiheesta verkossa: www.yrittajat.fi

RAM

S

itraan siirtyvä Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm kaipaa veropolitiikkaan pitkäjänteisyyttä. Viimeisen kolmen vuoden aikana verotusta on myllerretty moneen kertaan aina arvonlisäveron korotuksista yhteisöveron laskuun. – Jatkuva muutos vaikeuttaa yritysten liiketoiminnan suunnittelua. Yritysten verotus ei ole kiristymässä ensi vuonna. Ikävän jälkimaun jättää tosin siirtymäsäännöksen puuttuminen. Hetkellisesti yrityksen kokonaisverotus pomppaa yli 30 prosentin. – On erittäin hankalaa, että tällaisiin oloihin tulee siirtymävaihe, Lindholm sanoo. Suomen talouden ennakoidaan kasvavan ensi vuonna noin prosentin. Viime vuonna bruttokansantuote oli miinusmerkkinen. Tälle vuodelle Lindholm ennakoi 0,5–1 prosentin miinusta. Viikko sitten Helsingissä järjestetty Slush-tapahtuma toi mukanaan kuitenkin kaivattua positiivista virettä, ainakin henkisesti. – Se oli rohkaiseva näyttö. Täällä on paljon osaamista, joka vielä noteerataan ulkomaisten sijoittajien silmissä, Lindholm sanoo.

• Ensi vuodelle ennustettu pieni plussa talouskasvussa (alle prosentin reaalinen tuotannon kasvu) olisi erittäin tarpeellinen. Pk-yritykset ovat sinnitelleet useiden heikkojen vuosien läpi, yhtään miinusmerkkistä vuotta ei enää helposti kestetä. • Yhteisöveron laskun positiiviset vaikutukset (talouskasvu, investoinnit) tulevat näissä oloissa viiveellä, yritysten on ensin saatava liikevaihto ja kannattavuus paremmaksi. • Verotuksen tasossa ei ole enää nostovaraa. Tämä vuosi on osoittanut, että kireän verotuksen oloissa yritystoiminta on hankalaa. • Yritykset ja yrittäjät odottavat maan hallitukselta pitkän ajan ratkaisuja, jotka tasapainottaisivat julkista taloutta. • Henkilöyhtiöiden merkitystä työllisyydessä ei pidä vähätellä. Niille arvonlisäveron alarajahuojennuksen nosto on tarpeellinen.

NYT KATTAVASTI VARUSTELTUINA WORKING STAR EDITION -ERIKOISMALLEINA

23 000 €

(Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Autoveroton hinta 17 548,83 €, autovero 4 851,17 €) • Reilu tavaratila (4,2 m3) • Tilaa kahdelle eurolavalle • Vakiovarusteena mm. ilmastointi, ajotietokone, keskuslukitus, Integroitu navigointilaite peruutuskameralla, jossa 5’’ LCDvärinäyttö, MP3-yhteensopiva CD/radio sekä Bluetooth. NV200-malliston EU-yhdistetty kulutus 5,2–5,3 l/100 km, CO2 -päästöt 135–139 g/km. Primastar-malliston EU-yhdistetty kulutus 6,5-7,9 l/100 km, CO2 -päästöt 171–207 g/km.

NISSAN PRIMASTAR WORKING STAR EDITION ALK.

AL

Timon teesit

NISSAN HYÖTYAJONEUVOT UUDISTA BISNESMALLISI NISSAN NV200 WORKING STAR EDITION

IS

LE

Jatkoa edelliseltä sivulta

Tempoilusta pitää päästä eroon

28 815 €

(Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Autoveroton hinta 24 676,00, autovero 3 538,68 €) Ominaisuudet mm. • Ilmastointi • CD/Radio Bluetooth • Lisälämmitin kellolla • Tavaratila 5,9 m3, kantavuus n. 1 200 kg • Toimintasäde tankillisella jopa 1 300 km

LISÄÄ BISNESIDEOITA: NISSAN.FI


29

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

VAIKUTUSVALTAA

YRITTÄ IEN PUOLESTA! Suomen Yrittäjien ääni kuuluu päättäjien keskuudessa. Kannattaa kuulua järjestöön, jota ministeritkin kuuntelevat.

YRITTÄJIEN VEROTUSTA ON KEVENNETTY JA SEN KANNUSTAVUUTTA LISÄTTY. Mitä enemmän jäseniä, sitä vahvempi järjestö!

Liity n ja vo yt it auto a !

Liity Suomen vaikutusvaltaisimpaan yrittäjäjärjestöön osoitteessa yrittajat.fi/jaseneksi.

YKSI KAIKKIEN JA KAIKKI YHDEN YRITTÄJÄN PUOLESTA!


30

TALOUS

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Pelastaako verk Suomalaisten kauppiaiden pitää herätä heti. Hannu Hallamaa

T

hannu.hallamaa@yrittajat.fi

uska on kova. Viesti verkkokaupan asiantuntijoilta tulee kuin yhdestä suusta. Suomalaiset pienyrittäjät ja vähän isommatkin miettivät nyt kuumeisesti, millä kasvavaan verkkokaupan kakkuun pääsisi käsiksi. Verkkokauppa kasvoi tammi – kesäkuussa kuusi prosenttia 5,1 miljardiin euroon, kun kaupan ala kokonaisuudessaan polki paikallaan. Ja valitettavan moni verkkokauppaeuro menee ulkomaisten yritysten kassaan. Ulkomainen verkkokauppa kasvoi Suomessa viime vuonna peräti 16 prosenttia. Kaupan liiton kyselyn mukaan muiden kuin suomenkielisten verkkokauppojen markkinaosuus on 18 prosenttia, mutta ulkomaisten verkkokauppojen markkinaosuutta on tästä vaikeaa päätellä. Esimerkiksi Googlen liikennetietojen mukaan ulkomaisten verkkokauppojen markkinaosuus vaatekaupasta on huomattavasti suurempi, sillä kuluttajat käyttävät esimerkiksi Zalandon suomenkielistä sivustoa.

Missä rohkeus? Juuri rahaa polttaen markkinaosuuksia laajentava saksalaiskauppa on nyt monien huulilla. – Suomeen ei synny zalandoja, koska täältä puuttuu visionäärisiä rahoittajia, täräyttää e21 Solutionsin toimitusjohtaja Marko Rautakoura.

Ihmiset ovat koko ajan laiskempia ja kärsimättömämpiä. Petri Parvinen

Verkkoliiketoimintaa yli 10 vuotta konsultoinut Rautakoura moittii suomalaisyrityksiä konservatiivisuudesta ja insinööriajattelusta, joka nyt lyö korville. Tämä pätee myös teknisessä kaupassa. Kaupan murrosta ei vain haluttu nähdä. – Miten ulkomaalainen voi tulla ja vallata markkinat, kun sinulla on asiakkaat? Teknisessä kaupassa pitäisi tehdä verkkokauppoja, jotka ohjaavat ostajan oikean tuotteen äärelle. – Suomessa ajatellaan, että riittää, kun verkkosivulla on pdf tuotekatalogista, Rautakoura kärjistää. Ei suomalaisen verkkokaupan

tilanne toivoton kuitenkaan ole, lohduttaa TBWA:n sisältöjohtaja Theodor Arhio. Suomalaisten yritysten vain pitää kääriä hihat ja ryhtyä tosissaan töihin, sillä täältä löytyy paras suomalaisen kuluttajan tuntemus. Ulkomaisen toimijan geneerinen verkkokauppa on lyötävissä, Arhio vakuuttaa. Hän nostaa esimerkiksi sotilasylijäämää myyvän Varustelekan, joka on kunnostautunut verkkokaupasta löytyvillä omaperäisillä tuotetiedoilla ja käyttökokemuksilla. – Jos ajatellaan mitä he myyvät ja heidän saamaansa huomiota, niin harvoin itäsaksalainen kypärä on niin jaettu asia sosiaalisessa mediassa.

Pakko uusiutua. Suomalaisyritykset pitävät verkkoa vielä liiaksi markkinointikanavana eivätkä myyntiväylänä, toteaa Rautakoura. Hän ennustaa lähivuosille niin kuluttajakuin ammattikauppaankiin kiivasta kamppailua, jossa pienyrittäjien on vastattava ketteryydellä keskusliikkeiden hintarutistuksiin. Kivijalkakauppiaan on onnistuttava saamaan rahaa niistäkin kävijöistä, jotka käyvät vain käpistelemässä tuotetta ja ostavat sen halvimmasta mahdollisesta verkkokaupasta. Maahantuojan tai valmistajan pitää maksaa näkyvyydestä tai se loppuu. – Jälleenmyyntisopimukset pitää miettiä uusiksi. Ei voi olla tuotteelle hyväksi, jos se näkyy vain verkossa, Rautakoura sanoo. Kaikki kauppa ei verkkoon katoa, hahmottelee Aalto-yliopiston myynnin johtamisen professori Petri Parvinen. Esimerkiksi heräteostoksia on ihmisille ainakin toistaiseksi kovin vaikeaa myydä sähköisesti. Monen kivijalkakauppiaan arki voi kuitenkin pian näyttää kovin erilaiselta kuin nyt. – Nopea saatavuus ja laadunvarmistus on sellainen yhdistelmä, jossa kivijalan ja verkon yhdistelmällä on valtavasti potentiaalia. Ihmiset ovat koko ajan laiskempia ja kärsimättömämpiä, tämän ymmärtävä on vahvoilla, Parvinen paaluttaa. Nuuka voi tulevaisuudessa ostaa kasvottomasta verkkokaupasta, mutta kaikille tämä ei riitä. – Tulevaisuudessa on luksusta, että asiakkaalla on saatavissa suora yhteys verkkokaupasta kivijalkaan, Parvinen ennustaa.

Keskustele aiheesta verkossa: www.yrittajat.fi

Rahkeiden riittävyys mietityttää putiikinpitäjää – Asiakkaat kyselevät minulta jatkuvasti milloin avaan verkkokaupan. Asia on koko ajan mielessä, sanoo Tingeling-lelukaupan yrittäjä Kristina Lönnberg. Helsingin Kampissa reilun vuoden yrittänyt Lönnberg kertoo tekevänsä pienimuotoisesti postimyyntiä. Tilaukset tulevat sähköpostilla ja Facebooksivun kautta. Päällimmäisenä verkkokauppiaaksi ryhty-

1.

misessä askarruttaa oman ajan riittävyys. Yksinyrittäjä pelkää, että pakettien käsittely lohkaisisi liian suuren osan työajasta. Liikkeessä ei myöskään ole verkkokaupalle varastotilaa. – Verkkokauppa pitäisi ulkoistaa kokonaan, mutta se maksaa, Lönnberg tuskailee. Suurin osa Tingelingin myymistä leluista on omaa maahantuontia. Tuotteita löytyy kuitenkin jo kotimaisista ja ulkomaisista

Millä eväillä verkkoon?

Vaikka verkkokaupan saa auki jopa ilmaiseksi, kannattaa sen käynnistämistä punnita tarkasti. Jos tuote ei ole uniikki, pitää valmistautua kovaan kilpailuun. – Verkkokauppaa ei kannata avata vain siksi, että kilpailijallakin on sellainen, varoittaa mainostoimisto TBWA:n sisältöjohtaja Theodor Arhio. Vaikka verkossa pienikin toimija voi haastaa vakiintuneet suuryritykset, puolivillaisesti toteutettu ja kehnosti ylläpidetty verkkokauppa voi olla yritykselle jopa maineriski. Lisäksi huono verkkokauppa vie turhaan resursseja. Pk-yrittäjä voi verkossa iskeä

esimerkiksi hyvällä asiakaspalvelulla ja ripeällä toimitusajalla, muistuttaa Itellan eCommerce-yksikön johtaja Aku Happo. Posti kuljettaa kotimaassa paketin 24 tunnin sisällä lähettämisestä asiakkaalle. Äärimmäistä nopeutta tärkeämpää on kuitenkin tarkkuus. – Älä ilmoita toimitusajaksi 3 – 7 päivää. Jos asiakas on tekemässä tilausta keskiviikkona ja haluaa tavaran viikonlopuksi, hän menee silloin muualle. Kuluttaja pitää suomalaista verkkokauppaa luotettavana, eikä kauppiaan pidä mennä tätä kuvaa järkyttämään.


TALOUS

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

ko? Al e

ksi P

ou

tan

en

3.

Mistä kävijät verkkokauppaan?

4.

Miten myyt verkkokaupassa?

Jotta verkkokauppasi löydetään, sen pitää näkyä internetissä, sosiaalisessa mediassa ja kadulla. – Huuda kivijalassa, että meillä voi ostaa myös verkossa, vinkkaa mainostoimisto TBWA:n sisältöjohtaja Theodor Arhio. Tulevaisuudessa yhä useampi kivijalkakauppa on luonteeltaan showroom – asiakas katsastaa tuotteen liikkeessä ja tilaa sen kotiinsa kännykällä. Hakukoneoptimointia ja verkkomainoksia ei pidä unohtaa, mutta Arhio korostaa verkkokaupan tuotekuvausten ja koko verkkosivun merkitystä. Hyvin tehty kauppa nousee ”ilmaiseksi” hakukoneissa kärkisi-

Kun asiakas tulee verkkokauppaan tietty tuote mielessään, hyvä verkkokauppa ohjaa ostamaan muutakin. Jos asiakas hakee kenkiä, verkkokauppa tarjoaa myös sukkia ja kengännauhoja. Kuulostaa yksinkertaiselta. Kävijän muuttumista asiakkaaksi tai poistumista verkkokaupasta voi kuitenkin seurata askel askeleelta. Jos moni kävijä poistuu verkkokaupasta jo etusivulla käytyään, ollaan suurissa vaikeuksissa, sillä kilpailu ei tule ainakaan helpottumaan. – Suurilla kansainvälisillä toimijoilla on tavoitteena tehdä verkkokauppakokemuksesta parempi kuin myymälässä käynnistä, sanoo Fonectan tarjoamapäällikkö Aleksi Issakainen. Verkkokauppaan ei pidä laittaa tarjolle kaikkea mahdollista, vaan keskittyä ainakin

verkkokaupoista. Verkon hintakilpailuun mukaan lähteminen askarruttaa kauppiasta. – Jos tuote on jo minulla myynnissä kaupassa, en voi myydä sitä halvemmalla omassa verkkokaupassani, Lönnberg pohtii. – Pitääkö minun kilpailla hinnalla niiden verkkokauppiaiden kanssa, joilla on vain varasto? Päätöksiä verkkokaupan avaamisen suhteen Lönnberg aikoo

2.

tehdä joulusesongin jälkeen. Kauppamoottori hänen sivustoltaan löytyy jo, sitä ei vain ole otettu käyttöön. Jos Lönnberg verkkokaupan avaa, kaavailee hän aluksi laittavansa nettimyyntiin kymmenkunta tuotetta. Tärkeintä olisi nyt kirkastaa verkkokaupan tavoitteet. – Tämä on minulla uusi maailma, en ole ostanut verkosta kuin matkoja.

5.

Linkit rikki, kuvat pikselimössöä ja tuotekuvaukset olemattomia tai valmistajan teksteistä konekäännettyjä. Ei näin, sanovat asiantuntijat. Verkkokaupan pitää olla sujuva ja mukava käyttää, jopa elämyksellinen. Tuotekuvausten pitää olla persoonallisia ja valokuvien hyviä. Ulkomaisten toimijoiden esimerkki on nostanut huomattavasti kuluttajien verkkokaupalta vaatimaa tasoa. Uusilla verkkokauppiailla on mahdollisuus tehdä vakiintuneita toimijoita ravistelevampia kokeiluja, vinkkaa Aalto-yliopiston myynnin johtamisen professori Petri Parvinen. Esimerkiksi Amazonin vanhahtavan ulkoasun sanelee asiakkaiden tottumus.

– Mutta pitää tehdä jotain aidosti uutta. Ihmiset ovat allergisia päälle liimatuille elämyksellisille kotkotuksille, Parvinen sanoo. – Päivän sanoja ovat mobiilioptimointi ja responsiivisuus. Jos kuluttaja tulee sivuillesi älypuhelimella, hänen pitää voida myös sillä jouhevasti ostaa. Muuten rahat menevät muualle, toteaa verkkokauppoja rakentavan Insolon toimitusjohtaja Indre Solodov. Tässä auttavat esimerkiksi Paytrailin ja Klarnan verkkomaksamisratkaisut. – Jos myyt arvokkaita tuotteita, esimerkiksi elektroniikkaa, tarjoa ehdottomasti mahdollisuus osamaksuun, Solodov vinkkaa.

joille, kun kuluttajalle iskee ostotarve. – Nykyään näet analytiikan avulla mistä sivulle tullaan ja mitä ostetaan, toimiiko mainontainvestointi, Arhio muistuttaa. Myös Itellan eCommerce-yksikön johtaja Aku Happo korostaa kivijalkakaupan hyödyntämisen merkitystä. Kasvokkain tavattaviin asiakkaisiin on syytä olla yhteydessä myös sähköisesti, esimerkiksi tarjota ennakkotilausmahdollisuuksia. Verkkokauppapalveluja tarjoavan Insolon toimitusjohtaja Indre Solodov vinkkaa uudesta ilmiöstä. – Asiakkaita voi aktivoida bonuksilla, joita verkkokauppaan saa esimerkiksi jakamalla linkin Facebookissa.

aluksi niihin tuotteisiin, jotka myyvät kivijalassakin, sanoo TBWA:n sisältöjohtaja Theodor Arhio. – Verkossa ei ole tyhjiä hyllyjä, jotka pitäisi täyttää. Toisaalta verkkokaupasta voi hakea uusia asiakkaita myös myymällä sellaisia tuotteita, joiden kate ei kestäisi kivijalkakaupan hyllyssä, toteaa Aalto-yliopiston myynnin johtamisen professori Petri Parvinen. Ja jos sinulla on tavara varastossa toimitusvalmiina, muista kertoa siitä asiakkaalle. Tässä auttaa verkkokaupan ja varastokirjanpidon integrointi. Kerro myös siitä, jos myyt tuotetta, jota ei löydy heti varastosta, jotta asiakas osaa varautua hitaaseen toimitukseen. Ja verkkokauppaankin on hyvä järjestää palvelua, esimerkiksi keskustelumahdollisuus myyjän kanssa.

Kuka vie paketit?

Aloittava verkkokauppias paketoi tavaran omassa varastossaan ja joko noudatuttaa paketit tai kiikuttaa ne itse kuljetusyritykselle. Eräs mahdollisuus on käyttää palveluvarastoa. Varaston ja pakettien välittämisen ulkoistamista tarjoaa esimerkiksi Itella ja lähiaikoina logistiikkayritys on lanseeraamassa skaalautuvaa mallia, joka sopisi paremmin verkkokauppiaille, kertoo eCommerce-yksikön johtaja Aku Happo. – Logistiikkaa pitää miettiä niin, että

Mitä verkkokaupalta vaaditaan?

31

6.

se kestää nopean nousun muutamista paketeista päivässä satoihin. Mahdollisuus nopeaan toimitukseen menetetään, jos yrittäjä ei ehdi toimittaa paketteja rivakasti postiin. Fonectan tarjoamapäällikkö Aleksi Issakainen kehottaa kivijalkakauppiasta puskemaan asiakkaille mahdollisuutta tavaran noutoon. – Moni etsii tuotetta verkosta tarkastaakseen saatavuuden, mutta haluaa käydä katsastamassa ja hakemassa sen itse.

Palautukset ovat

mahdollisuus

Etämyynnistä puhuttaessa nousevat aina esiin palautukset. Niistä aiheutuva rasitus vaihtelee kuitenkin alasta riippuen huomattavasti: joissakin erikoistavaroissa palautusten osuus on promilleissa, vaatteissa taas pahimmillaan kymmeniä prosentteja. Kun asiakas palauttaa tuotteen, pitää verkkokauppiaankin selvittää, mikä ostoksessa meni pieleen ja pyrkiä myymään korvaava tuote. – Oma kokemukseni on, että

tässä Suomessa on vielä tekemistä, sanoo Fonectan tarjoamapäällikkö Aleksi Issakainen. Verkkokaupan jatkaessa kasvuaan kysymys tavaroiden palautusmahdollisuudesta voi nousta suureksi kilpailuvaltiksi kivijalkakauppiaille, ennustaa Aaltoyliopiston myynnin johtamisen professori Petri Parvinen. – Mahdollisuus fyysiseen palauttamiseen muodostuu tärkeäksi, ja siinä voidaan samalla käydä asiakkaan kanssa keskustelu seuraavasta siirrosta.


32

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

vapaalla Tuomio

Emil Bobyrev

kuluneen kuukauden plussat ja miinukset

Sinivalkoisin siivin. Illaksi kotiin, sanoo Finnair. Ja nyt taas tietää, että miksi illaksi.

Sumutus. Suomalaiset malli hyvinvointivaltiosta: toinen käsi puolustaa hyvinvointia kiristämällä verotusta samalla, kun toinen anoo yksityistä rahaa lastensairaalaan.

Aikataulut. Toimii kuin jääkiekon SM-liigan tulospalvelu (vanha it-hankkeiden viisaus).

Muiden moka. Kevan Merja Ailuksen korvat heiluvat sellaisella vimmalla, että osa tuulimyllyistä on jouduttu sulkemaan tarpeettomina.

Tosielämän kaunarit. Alistajat ja KiusanTekijöiden toinen tuotantokausi on alkanut niin vauhdikkaissa merkeissä, että perinteiset saippuasarjat kärsivät katsojapulasta.

Lahjuksia. Helsingin huumepoliisi on omaksunut nopeasti poliitikoilta maan tavan.

6

kysymystä

Mikko Aartio Erikoisannos vaikka presidentille

1

Valtakunnan kerma kokoontuu juhlimaan Suomen itsenäisyyttä Linnan remontin takia Tampereelle tänä vuonna. Pispalassa legendaarinen Vaakon Nakki on valmiina ruokkimaan juhlakansaa vielä yömyöhään. Höyrytetyt makkarat ja lihapiirakat maistuvat pikkutunneillakin. Mitä teette, jos presidentti Niinistö tupsahtaa yöpalalle? Odotamme sille päivälle ryntäystä. Toivotamme presidentin lämpimästi tervetulleeksi. Onhan Tarja Halonenkin käynyt täällä presidenttikautenaan syömässä muutaman kerran. Hän halusi porilaisen. Niinistön Lennu-koirakin on tervetullut. Vaakon Nakin erikoisin asiakas on ollut sekarotuinen Emmi-koira. Se tuli tilauslappu ja rahat kaulapannassaan kioskille. Emmi odotti annoksen valmistumista ja kiikutti sen sitten lähistön terassilla istuvalle isännälleen, joka ei koskaan itse käynyt täällä.

2

Yrityksen liikevaihto on tilastoissa viime vuonna ollut 1,6 miljoonaa euroa. Ei taida koostua pelkästään nakeista? Yritysryppääseen kuuluu myös Lempäälän Ratsastuskeskus ja toinenkin grilli. Yhteistyö pelaa, mutta vain yhteen suuntaan. Kioskeilta viedään kuivuneet leivänkannikat hevosille. Suosimme kyllä lähituotteita ja kotimaisuutta, mutta emme käytä hevosenlihaa. Lihapiirakat ja sokerimunkit ostetaan Ståhlbergin Leipomosta. Makkarat ja nakit tulevat Tampereen Lihajalosteelta.

3

Mikä on Vaakon Nakin suosikkiannos? Ykkönen on Kivimies: iso ja täyteläinen äijäannos. Ehkä se on sukua Helsingin aseman

kivimiehille. Ainakin syöjä voi kasvaa yhtä isoksi ja jykeväksi. Kakkonen on Kuuma Koira: munkkikuoreen laitettu makkara tai kaksi nakkia mausteineen. Se tehtiin ensimmäisen kerran vahingossa.

4

Mistä kioski on saanut nimensä? Homma käynnistyi 1962. Silloin höyrytettyjä nakkeja kaupattiin työnnettävästä vaunusta Vaakonkadun päässä. Tietääkseni kioski sai nimensä pikkupoikien hokemasta: ”Mennään Vaakolle, mennään Vaakolle”. Nykyisessä paikassa pispalalaisen puutalon alakerrassa kioski on toiminut vuodesta 1982. Viime vuonna juhlittiin viisikymppisiä. Paikalla oli valtavasti väkeä.

5

Miten oudompi kulkija löytää paikan? Meillä on jonoja lähes joka ilta. Palomiehet, poliisit ja taksikuskit poikkeavat juttelemaan ja syömään. Paikalle tulevat myös bändit ja muut taiteilijat keikkojensa jälkeen. Turisti löytää tänne helposti pimeälläkin, kun suuntaa matkansa kohti Pispalan valaistua haulitornia.

6

Miksi monialayrittäjä ja hevosmies osti myynnissä olleen kivijalkakioskin? Kyse oli enemmän fiiliksestä kuin bisneksestä. Olen 18-vuotiaasta saakka käynyt ahkerasti syömässä höyrytettyjä herkkuja Vaakon Nakilla. Se ei ole kultakaivos, muttei tuota tappiotakaan. Kriisi uhkasi vuonna 2010. Yläkerran asunnossa syttyi tulipalo. Sammutusvedet valuivat kioskiin ja se oli pakko sulkea. Asiakkaat ryhtyivät välittömästi keräämään nimilistoja jatkon puolesta. Vaakon Nakin facebook-ryhmässä on tällä hetkellä yli 3 500 tykkäystä.

Haluan Vaakon pysyvän Tampereen yössä.

Kuka? Mikko Aartio

Ikä: 44 Työ: Perusti musiikkikoulun 23 vuotta sitten. Siitä alkoi yrittäjän tie. Osti Vaakon Nakin kahdeksan vuotta sitten. LRK Center Oy:n muodostavat Lempäälän Ratsastuskeskus, Vaakon Nakki ja Grilli Pizzpala. Perhe: Avovaimo, mäyräkoira ja paljon hevosia. Elämänohje: Jos kaadut, niin nouse ylös!


33

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Mitä ihmettä? Turkisten jälleenmyynti-

arvo maailmassa oli viime vuonna yli 12 miljardia euroa. Kasvu jatkuu ja Suomi on yksi eturivin turkistuottajamaista.

Baanalla

Tapahtumia PALKITTUJA. Kainuun vuoden maakunnallisen yrityksen LVI-Aitta Oy:n toimitusjohtaja Ville Hälinen kävi pokkaamassa palkinnon yrittäjäjuhlassa. Onnittelemassa Kainuun Yrittäjien toimitusjohtaja Pekka Ojalehto, puheenjohtaja Timo Leppänen ja Finnveran aluejohtaja Pauli Piilma. (Kuva Martti Huusko)

ISO POIKA KIERTÄÄ. Tänä vuonna Satakunnan yrittäjäaktiivisimpana kuntana palkittiin Ulvila, jossa kunta vaalii yhdessä tekemisen henkeä, aktiivista otetta, osaamisen vahvistamista ja toimivien yritysten tukea. ”Iso poika” on käynyt jo Raumalla ja Merikarvialla. ”Pieni poika” jää kuntaan. (Kuva Tarja Aho)

VERKOSTOITUMISBILEET. Mikko Jaatinen ja Mark Stockill viihtyivät, verkostoituivat ja nauttivat lämmöstä väen paljoudessa Hynyn nuorten yrittäjien ja yrittäjienalkujen lennokkaissa syysbileissä. Käyntikortit vaihtoivat vilkkaasti omistajaa ja tutustumisenhalu oli mahtava. (Kuva Jaana Tihtonen)

GAALASSA. Keski-Pohjanmaan gaalajuhlassa Kokkolassa palkittiin yrittäjiä. Maakunnallisen yrittäjäpalkinnon sai pedersöreläinen rehuvalmistaja Oy Feedex Ab. Kuvassa KeskiPohjanmaan Yrittäjien varapuheenjohtaja Kimmo Hanhisalo (vas.), LähiTapiolan edustaja Pia Kotisaari, Fedexin hallituksen puheenjohtaja Jan Fors, Fedexin toimitusjohtaja Christian Snellman sekä maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula. (Kuva: Jorma Uusitalo)

Kunniamerkkejä ja kimaltavia pitsejä

I

tsenäisyyttä juhlitaan arvokkaasti ja upean näyttävästi muuallakin kuin Tampereella. Valtakunnan ja alueiden kermaa, sinnikkäitä yrittäjiä, hyviä esiintyjiä, kauniita naisia ja komeita miehiä. Lisäksi hyvää ruokaa, erinomaista seuraa, passelisti juomaa ja iloista mieltä. Juuri siitä on suomalainen itsenäisyys tehty. Tänään tarvitaan tsemppiä ja taistelutahtoa. Juhlien jälkeen koittaa arki. Arjen ongelmien ratkontaan haetaan voimaa kimaltavista

77

77 prosenttia naisista arvostaa joulussa yhdessäoloa, 73 prosenttia miehistä pistää ykkössijalle kinkun syömisen.

juhlista, joissa yrittäjien kermaa palkitaan. Onnea! Seinäjoella mieskuoro Ilkanmiehet viihdyttää yrittäjiä ja juhliin kutsuttuja yhteistyökumppaneita. Juhlapuheen pitää kansanedustaja ja yrittäjä Juha Sipilä. Marita Taavitsainen ja Tanssiorkesteri Koivu keinuttavat juhlakansaa tanssilattialla. Kalastajatorpan itsenäisyysjuhlassa juhlapuhujana on Yrittäjänaisten tuore puheenjohtaja Seija Estlander. Tanssipuolen tahdituksen hoitaa Pepe Willberg orkestereineen.

Milloin: Torstaina itsenäisyyspäivän aattona 5.12. Ketkä ja missä: Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät Törnävä-salissa Seinäjoella Ketkä toiset ja missä: Helsingin Yrittäjät Kalastajatorpalla

Globaali Yrittäjäviikko on nyt! GEW – Global Entrepreneurship Week on juuri nyt. Sitä vietetään lähes 140 maassa yhtaikaa. Suomessa tapahtumia on useissa kaupungeissa. Niitä löytyy parhaiten gewfinland. com-nettisivuilta. Viikon tavoitteena on lisätä tietoutta yrittäjyydestä ja innostaa ihmisiä yrittäjyyden tielle. Viikon aikana on mahdollisuus tutustua innostaviin yrittäjätarinoihin, kuulla käytännön kokemuksista, verkottua ja tuulettaa ajatuksiaan. Seuraa GEWiä twitterissä ja facebookissa. Tapahtuma kasvaa.

Lahdessa haetaan oivalluksia Business Day Lahdessa 21. marraskuuta on samalla yritysten liiketoiminnan hoitamiseen liittyvien laitteiden, materiaalien, palve-luiden ja alihankintojen erikoismessut. Business Day tarjoaa pienille ja suurille yrityksille foorumin uusien asiakaskontaktien luomiseen ja verkostoitumiseen sekä näkyvyyden kasvattamiseen ja yritysyhteistyöhön. Tapahtumassa on esillä yritystoimintaa tehostavia työkaluja ja ratkaisuja organisaation kaikilta toimintoalueilta. Lisäksi tapahtumassa on oma osionsa yrittäjäksi aikoville. Tapahtumassa esiintyvät muun muassa Finpron futurologi Niko Herlin ja tulevaisuuden tutkija Ilkka Halava.

Yksinäiset yrittäjät yksiin juhliin Ravintola Dylan Milkissä Helsingin Ruoholahdessa hoilataan reippaasti 30. marraskuuta. Siellä järjestetään yksinäisten yrittäjien pikkujoulut, jotka aloitetaan jo viideltä. Kaikilla yrittäjillä ei ole työyhteisöä, ei isoa firmaa. Yksinpuurtajat voivat kokoontua juhlimaan yhdessä. Vaikka firma ei järjestä omia pikkujouluja, voi koko yhden hengen firma mennä juhlimaan kaltaistensa kanssa. Juhlat junailee Proimpro, joka kehottaa tuomaan vaikka lempiasiakkaatkin ohjelmallisiin pikkujouluiltamiin, jotka samalla tarjoavat mainion tilaisuuden verkostoitumiseen muiden pienyrittäjien kanssa. Ohjelmapuolella on luvassa improvisaatioyhtye Pieni Taivas, joka on luvannut toteuttaa tuoreimpia toivelauluja. Pienessä Taivaassa esiintyvät Hanna Kinnunen, Hanna Risku ja Simo Routarinne.

Alueilla juhlitaan Muutamilla alueillakin on vielä juhlahuuma korkealla. Häme on siirtänyt juhlansa helmikuuhun, koska joulun alla on muutenkin niin paljon juhlallisuuksia tarjolla. Lapin ja Keski-Suomen Yrittäjät juhlivat tammikuussa. Marraskuun 23. päivä on Etelä-Savon Yrittäjien, Pohjois-Karjalan Yrittäjien ja Pääkaupunkiseudun Yrittäjien juhlalauantai.

yrittäjä–suomi–yrittäjä Sivistystä sinulle, yrittäjä. Suomennamme yrityssanastoa.

Entrepreneur

Yrittäjä englanniksi. Vaatii vähintään maisterismiehen lausumaan sanan oikein (Aaandreprönöööööör).


34

PARHAAT PALVELUT

KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

TULOSTINTARVIKKEITA

TILITOIMISTOT

Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE – kaikki käännökset, kaikki kielet – auktorisoidut/viralliset käännökset

Kielipalvelu FILIAL Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi

Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingistä ja Lohjalta Kirjanpidot, tilinpäätökset, palkanlaskenta, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto Ota yhteyttä ja tule käymään!

PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133

www.consista.fi www.paritilit.fi Helsinki 09-6225 715 Lohja 019-321 070 Sinun paikallinen tilitoimistosi

Helsingissä on Consista Oy ja

Lohjalla Paritilit Oy

kari.salko@alma360.fi

TUOTANTO- JA LIIKETILAT

YRITYSSOVELLUKSET

TIETOSUUNTA

Taloushallinnon ohjelmat • Hinta-laatuvertailun voittaja • Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu TIETOSUUN

TA

KIRJANPITO

TIETOSUUN

TIETOSUUNTA OHJELMISTOT

Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut

TA

OSTORESKON TRA

LASKUTUS

OSTORESKONTRA

KIRJANPITO

PALK ANLASKENTA

TIETOSUUN

TIETOSUUNTA OHJELMISTOT

Palkat

Laskutusohjelma

TA

PALK AT

TIETOSUUNTA OHJELMISTOT

TIETOSUU

NTA

LASKUTUS

Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös

Palkanlaskentaohjelma

TIETOSUUNTA KirjanOHJELMISTOT Ostopito reskontra Laskutus

YRITYSSOVELLUKSET

Kirjanpito-ohjelma

Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan

Ostoreskontra ohjelma

Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja ostolaskujen maksamiseen

Tilaa nettisivulta:

www.tietosuunta.com ROUTE-TRACKER A JONEU VOPAIK ANNUS

Paikannuksen edelläkävijä Route-Tracker ajoneuvopaikannus seuraa koko autokalustosi kuljetuksia ja koneiden töitä reaaliaikaisena tietokoneella tai kosketusnäyttöpuhelimella. Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan

• Kuljetukset ja työt hallintaan • Ei turhia ajoja - ei poikkeamia reitiltä • Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia • Kustannukset pysyvät kurissa - tiedot tallentuvat ja pysyvät tallessa • Automaattinen seuranta ja tietojen tallennus 24/7

Automaattinen ajopäiväkirja Saat automaattisesti ajopäiväkirjan verotukseen ja laskutukseen. Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:

www.route-tracker.com


35

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

resumé

Fakta eller fiktion: Företagens makt

stör redan det samhälleliga beslutsfattandet i demokratiska länder.

Samhällsforskaren och aktivisten, ordförande i Transnational Institut Susan George i tidningen Demokraatti.

De små inkomsterna bekymrar

Ensamföretagare arbetar i täta nätverk. Om de blir sjuka är hjälpen dock inte så nära.

Pekka SIPOLA

– Jag arbetar i stort sett halvtid. När det är mycket att göra så arbetar jag mer, säger Välimäki.

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

D

Det ska krökas i tid det som krokigt ska bli. Ju yngre du är när du blir företagare, desto säkrare blir du framgångsrik, säger MarjaLeena Viinimäki, som arbetat som företagare i 35 år. Nina Välimäki från Tilitupa Nina Vallin arbetar som företagare vid sidan om under sin familjeledighet. Under sina tio år som företagare har hon samarbetat med andra företag i form av underleverantörsjobb. Denna företa-

PARHAAT PALVELUT

gare från Nakkila har aldrig haft anställda eller hjälp vid arbetstoppar. – Jag vågar inte anställa någon genom bemanningsföretag. Jag tar ju hand om människornas ekonomi, och det kan vara känsliga saker.

toret hemma och en tvåårig son under mammas vakande öga är för tillfället den ekvation som fungerar bäst. – Detta är en mycket bra arbetsform: jag arbetar hemma och har inga bekymmer med personal. Jag har fått en förfrågan om att fortsätta verksamheten på en redovisningsbyrå när företagaren går i pension. Jag tackade inte nej, det skulle ju öka omsättningen, säger Välimäki. Enligt undersökningen om ensamföretagare hade endast drygt en femtedel någon i sin närmaste krets som skulle kunna vikariera för företagaren vid hans eller hennes frånvaro. – Jag har ingen som kan hoppa in. Lyckligtvis har jag aldrig varit sjuk någon längre tid. Vetskapen om att man hade tillgång till en vikarie skulle vara en mental resurs, om man visste att man kan

riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Myös perintäpalvelut www.c-management.fi 075 00 00260 info@c-management.fi

1 000 – 1 999 euro

U

ppmuntra din företagarbekanta att bli medlem i företagarorganisationen. Där är målsättningen i ett nötskal för den medlemsvärvningskampanj som Företagarna i Finland har sparkat i gång. Varför är det viktigt att en stor grupp företagare hör till Företagarna? – Ju fler medlemmar, desto starkare organisation. I kampanjen handlar det om en gemensam marknadsföringsansträngning på alla organisationsnivåer. Nu startar vi i en hög växel, och när vi sätter in alla våra krafter så lyckas vi uppnå våra målsättningar, säger marknadsföringschef Johanna Haanpää entusiastiskt. Det finns närmare 265 000 små och medelstora företag i Finland. För närvarande är 116  000 medlemmar i Företagarna i Finland. Enligt medlemsenkäten är medlemmarna nöjda med sin organisation, och en tredjedel vill

ar lemm

med  000 6 1 1   u N

??

???

31.12.2014 ? ?

rekommendera organisationen till andra företagare.

Kan vinna ett pris. Kampanjen startade den 18 november och pågår under hela nästa år. Huvudpriset är en Mercedes-Benz i A-serien som tillverkats i Finland. Utlottningen sker julen 2015. – I utlottningen deltar alla de företagare som under kampanjen anslutit sig som medlemmar och även de som framgångsrikt rekommenderat medlemskap. För varje rekommendation som leder till

66

19

2 000 – 2 999 euro 3 000 – 3 999 euro

25 28

8 15

5

Heltid företagare Deltid företagare

4 000 – 6 000 euro 1 11 Över 6 000 euro 31 0

10

20

30

40

50

60

70

KÄLLA: FÖRETAGARNA I FINLAND, UNDERSÖKNING OM ENSAMFÖRETAGARE 2013

vända sig till honom eller henne när det kniper, fortsätter Välimäki.

35 år med ramar. Det är tuffa tider för ramverkstäder. Branschen är mycket konjunkturkänslig. När sysselsättningen förbättras, ökar även efterfrågan på inramningar. Färdigramarnas intåg i en rad butiker och varuhus har ätit av inramarnas levebröd. Marja-Leena Viinimäki på Viinimäen Kehystämö har jobbat i branschen i 35 år

Startskottet för en massiv kampanj Riikka Koskenranta

Vi betjänar Er även på svenska!

18

Under 1 000 euro

Tillväxt i framtiden. Kon-

Riikka Koskenranta

et finns inga anställda att bekymra sig om. Det har inte funnits något behov av att anställa någon. Vetskapen om att man hade tillgång till en vikarie skulle få det att kännas lugnare. Så säger två ensamföretagare. Det finns redan 170 000 ensamföretagare i Finland. Det ökade antalet företag har till en mycket stor del berott på ensamföretagare. Ensamföretagare brukar arbeta i nätverk, och bara knappt tio procent samarbetar inte med andra företag. Det visar den färska undersökning om ensamföretagare som Företagarna i Finland har gjort.

Bruttoinkomst per månad för ensamföretagare på hel- och deltid, %

medlemskap får förordaren en lott till utlottningen av huvudpriset, säger Haanpää. Företagarna i Finland kommer under den närmaste tiden att ställas inför olika utmaningar i sin verksamhet. Bland dessa kan nämnas förändringar i medlemsstrukturen, stora omställningar i kommunstrukturen och ägarbyten. Enligt Haanpää står dock organisationen på en stabil grund.

Fyra skäl till att vara medlem

1

Vi påverkar beslutsfattandet på ett sätt som tar hänsyn till de små och medelstora företagens behov.

2

Ett färdigt nätverk för samarbete och samvaro med andra företagare. Vi-andan.

3 4

Hjälp även när du stöter på problem i din företagsverksamhet. Allsidiga medlemsförmåner både på lokal och på nationell nivå.

och säger att hon inte haft något behov av att anställa hjälp. Maken hjälpte på sin tid till när det behövdes. – Nu närmar jag mig pensionsåldern och får pension. Nästa år börjar jag leta efter någon som kan ta över. Sedan 1978 har Viinimäkis verkstad endast varit stängd under korta influensaperioder. Hon har ingen vikarie om det skulle knipa. – Vikarien borde ha erfarenhet av att jobba på en ramverkstad, och så borde man kunna lita på personen.

Ryssland förbereder sig för ekologiska produkter I Ryssland börjar intresset för ekologiska produkter växa. Problemet är att det inte finns någon relevant lagstiftning. Vad som helst kan kallas ekologiskt och vem som helst kan påstå sig odla ekologiskt. Läget håller dock på att förändras. En lagstiftning om ekologiska produkter är under arbete. Men först måste man ta hand om certifieringen. Den kan för sin del öppna möjligheter för finländska experter på ekologisk odling att ordna utbildning och rådgivning för ryska ekologiska företagare. Finsk-ryska handelskammaren söker efter möjligheter att öka exporten av finländska ekologiska produkter till Ryssland. Numera går många små livsmedelsföretags exportdrömmar i stöpet på grund av de ryska hygienoch veterinärmedicinska bestämmelserna, som inte överensstämmer med bestämmelserna i EUområdet.


36

10/2013 • YRITTÄJÄSANOMAT

Yritys veitsen terällä. Vesivahinko keskeytti toiminnan, mutta työntekijät saivat palkkansa. Lokakuinen ilta, täysi ravintola ja pikkujouluaika tulossa. Hyvin menee, ajatteli ravintola Gastonen omistaja Lennart Sukapää. ”Yhtäkkiä keittiön katosta alkoi tippua vettä. Huoltomies kävi ja keittiö suljettiin. Varasimme asiakkaille pöytiä lähiseudun ravintoloista”, Lennart muistelee. ”Pahin oli vielä tulossa. Isännöitsijä ker-

010 19 15 00

toi, että edessä on iso remontti ja ravintola on kiinni noin kolme kuukautta. Olin juuri tavannut yhteyshenkilöni Ifistä ja keskeytysvakuutus oli päivitetty. Se korvasi menetetyn myynnin ja 17 työntekijän palkat.” Ifistä saat korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. if.fi/yritys


Yrittajasanomat10 2013