Page 1

3 2010

Tässä numerossa mm. Oikea suunta, mutta outo järjestys...................... 4 Yritys voi laskuttaa kortin käytöstä....................... 4 Arvonlisäveroprosentit muuttuvat.........................5 Yrityksen myynti ja verotus.................................... 8 Palkanmaksu sairausajalta..................................10 Työelämän tietosuoja........................................... 15 Kemikaalien rekisteröinti.......................................6


Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät

Turku

22.–24.10.2010

Turussa kipinöi

Tule niimpalhianoon yrittäjätapahtumaan! Nyt jos koskaan Suomi tarvitsee tekemisen vimmaa. Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät keräävät jälleen lokakuussa yhteen ison joukon intohimoisia yrittäjiä. Tule mukaan verkostoitumaan, vaikuttamaan ja hakemaan uusimmat ideat omaan liiketoimintaasi. Kipinä roihahtaa Turussa liekkeihin, kun päästetään yhdessä yrittäjyyden vimma valloilleen.

www.yrittajapaivat.fi

Ilmoittaudu jo tänään osoitteessa www.yrittajapaivat.fi


Yrittäjä

INFO 3 • 2010

Sisällysluettelo YrittäjäINFO Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy, 6 numeroa vuodessa.

TOIMITUS Tiedotuspäällikkö Raija-Liisa Konkola, p. (09) 2292 2952, raijaliisa.konkola@yrittajat.fi Visuaalinen ilme Suunnittelija Lea Hult Suomen Yrittäjät Taitto Kirsi Pääskyvuori Painomerkki Oy Kirjoittajina tässä numerossa ovat veroasiantuntija Satu Grekin, pääekonomisti Timo Lindholm, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, työmarkkina-asioiden päällikkö Outi Tähtinen Suomen Yrittäjistä sekä tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio Tietosuojavaltuutetun toimistosta.

1. Verot ja rahat. ................................................................................................4 Oikea suunta, mutta outo järjestys.........................................................................4 Uusi maksupalvelulaki voimaan –mikä muuttuu?..................................................4 Valmistaudu arvonlisäveroprosentin muutokseen.................................................. 5 Rakennuspalveluihin käännetty arvonlisäverovelvollisuus 1.4.2011.......................7 Yrityksen myynti......................................................................................................8

2. TYÖNANTAJAN ABC..........................................................................................10 Sairauspoissaolot ja työnantajan palkanmaksuvelvollisuus..................................10 Vanhuuseläkkeellä olevan henkilön palkkaaminen tietopaketti työnantajalle...................................................................................... 12 Tukiseteli nuorten työllistymiseksi ....................................................................... 12 Työelämän tietosuojan huoneentaulu................................................................... 13

3. YRITYSTOIMINNAN ABC................................................................................. 13 Etsitkö yrityksellesi sopivaa koulutusta? .............................................................. 13 Yritysten kansainvälistymiseen............................................................................. 13 Tietyt kemikaalit rekisteröitävä 30.11.2010 mennessä........................................... 14 Sukupolven- ja omistajanvaihdos -seminaari.........................................................9 Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät, Turku.............................................................II-kansi Neuvontapalvelut.........................................................................................III-kansi

ISSN 1239-4637

YrittäjäInfon ilmestyminen vuonna 2010 Numero

www.yrittajat.fi, kirjaudu jäsennumerolla

1/2010

8.1.

2/2010

5.3.

3/2010

7.5.

4/2010

27.8.

5/2010

15.10.

6/2010

3.12.


1. Verot ja rahat 3 • 2010

Oikea suunta, mutta outo järjestys Kuluva vuosi on eritahtista irtautumista talouden kriisistä. Eritahtisuutta ilmenee sekä maiden välillä että Suomessa toimialojen ja myös alueiden kesken.

Vahvan kasvun vuotta tästä tuskin ehtii tulla, mutta valtaosa talouden tuoreista numeroista ja uutisista tukee optimististen odotusten suuntaa. Suurin uhka talouden kohenemiselle Suomessa – ja koko Euroopassa on Kreikka ja sen ylivelkaantuneisuuden seuraukset.

Kotimarkkinat ensin? Perinteinen järjestys talouden nousussa suhdannekuopan pohjalta on se, että vienti kääntyy kasvuun ensin ja kotimarkkinat seuraavat perässä. Tänä vuonna järjestys näyttää olevan toinen – ainakin toistaiseksi. Vientiä peilaava teollisuuden tuotanto ei Suomessa ole kääntynyt kasvuun. Positiivisia odotuksia on; silti numerot

toteutuneesta tuotannon muutoksesta ovat edelleen miinuksella. Yrityskohtaiset erot ovat huomattavan suuria, mutta kokonaisuudessaan teollisuus ei ole vielä noussut. Kehittyvien talouksien vetoapu ei näytä Suomessa tuntuvan. Sen sijaan kotimarkkinakysynnästä kertova vähittäiskauppa on kasvussa. Maaliskuussa myynnin arvo oli Tilastokeskuksen ns. pikaennakon mukaan yli 7 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Suomalaiskuluttajien suuren enemmistön talous on kunnossa ja viime vuonna vaivannut ylivarovaisuus rahankäytössä on poistunut.

Kreikan kompuroinnin vaikutus Väärillä papereilla rahaliiton jäseneksi tullut Kreikka on todella suurissa ongelmissa. Kreikan valtion budjettivaje paljastui monin kerroin oletettua suuremmaksi jo viime syksynä, mutta vajeen kärjistyminen Euroopan laajuiseksi kriisiksi kesti puoli vuotta. Tämä on jälleen yksi esimerkki kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden oudosta logiikasta. Suomen valtio on Kreikkaan nähden ikään kuin pankin roolissa: lainaamalla rahaa kohtuullisen leveällä korkomarginaalilla asiakkaalle, jonka luottokelpoisuus ei ole läheskään parhaasta päästä.

Suomen Yrittäjät, pääekonomisti Timo Lindholm, p. (09) 2292 2856, timo.lindholm@yrittajat.fi

Kreikan kriisin välitön vaikutus on ollut euron ylivahvuuden purkautuminen dollaria ja muita päävaluuttoja vastaan. Tältä osin vaikutus on ollut Suomen kannalta myönteinen. Toinen, epäsuorempi vaikutus tulee rahapolitiikan kautta. Kun Kreikan ja euroalueen muiden heikoimpien lenkkien pelivara finanssipolitiikassa on nolla, on rahapolitiikka pidettävä poikkeuksellisen keveänä. Tästä syystä Euroopan keskuspankki ei ole vieläkään vihjannut ohjauskoron edes ensimmäisestä korotuksesta. Yhteen prosenttiin juuttuneen ohjauskoron kausi venyy edelleen. Pahimmillaan Kreikan sotku voi heikentää koko Euroalueen talouskehitystä tuntuvasti. Jos kriisi leviää Espanjaan – viisi kertaa Kreikkaa suurempaan talouteen – on myös pelastusoperaatio monin verroin kalliimpi. Eurovaltioiden lainanoton hinta nousee ja finanssipolitiikka joutuu entistä ahtaammalle. Äärimmillään kriisi voi tuottaa suurta kitkaa rahoitusmarkkinoille: jos epävarmuus rahoituksen saatavuudesta ja hinnasta valtioille, pankeille ja suuryrityksille leviää, on edessä samankaltainen pysähdyksen ja odottelun tila jota elettiin syksyllä 2008 ja alkuvuonna 2009. Investointeja lykätään ja kauppa ei käy.

Uusi maksupalvelulaki voimaan –mikä muuttuu? Toukokuun alusta voimaan tullut maksupalvelulaki tuo mukanaan uudistuksia paitsi pankeille ja muille luottolaitoksille myös pienemmille maksuja vastaanottaville yrityksille, kuten kaupoille, ravintoloille, takseille ja autokorjaamoille. Maksupalvelulaki pohjautuu EU:n maksupalveludirektiiviin, ja sen soveltamisalaan kuuluvia maksupalveluita ovat esimerkiksi tilisiirrot, suoraveloitukset, pankki- ja luottokorttimaksut sekä laissa tarkemmin määritellyissä tapauksissa matkapuhelimella maksaminen. Laki sisältää säännökset palveluntarjoajan velvollisuudesta antaa tietoja maksupalvelun käyttäjälle, maksupalveluja koskevan puitesopimuksen muuttamisesta ja päättämisestä, maksutapahtumien käynnistymisestä, toteuttamisesta ja toteuttamisajoista sekä arvopäivän määräytymisestä. Merkittävä

muutos nykyiseen on rajat ylittävien tilisiirtojen toteuttamisajan lyhentyminen ensin enintään kolmeen työpäivään ja vuoden 2012 alusta yhteen työpäivään. Koska maksupalvelun velvoitteet koskevat suurelta osin maksupalveluja tarjoavia yrityksiä, etenkin pankit ja luottoyhtiöt joutuvat uusien velvoitteiden myötä tekemään muutoksia esimerkiksi tietojärjestelmiinsä. Pankeilla ja muilla maksupalveluntarjoajilla voi olla tarvetta muuttaa myös maksupalveluja käyttävien yritysten kanssa tekemiään sopimuksia. Tämän vuoksi yrittäjien kannattaa lukea huolellisesti maksupal-

4

Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, p. (09) 2292 2917, tiina.toivonen@yrittajat.fi

veluntarjoajan lähettämät uudet sopimusehdot, jotka saattavat tuoda esimerkiksi pankkikorttimaksuja vastaanottavalle yritykselle velvollisuuden säilyttää kuitteja jatkossa nykyistä pitemmän ajan.

Maksu ja alennus maksuvälineen käyttämisestä Maksupalvelulaki mahdollistaa jatkossa sen, että yritys voi laskuttaa asiakkaaltaan kortin tai muun maksuvälineen käytöstä aiheutuvat kulut tai antaa alennusta tietyn maksuvälineen käyttämisestä. Näin ollen


1. Verot ja rahat

3 • 2010

maksupalveluntarjoajana oleva kotimainen perimää kiinteistä kuukausimaksuista saa tai ulkomainen pankki tai luottolaitos ei periä asiakkailta. enää jatkossa saa estää maksunsaajaa Jos kauppias tai muu maksunsaajayritys pyytämästä maksajalta pyytää asiakkaalta mak”Yritys voi laskuttaa maksua tai tarjoamasta sutapalisää tai tarjoaa tälle alennusta maksualennusta tietyn maksuasiakkaaltaan kortin tai välineen käyttämisestä. välineen käyttämisestä, muun maksuvälineen On arvioitu, että kulujen on tästä kerrottava asikäytöstä aiheutuvat kulut veloittaminen maksuakkaalle ennen maksutatai antaa alennusta tietyn käytännössä lisää kortti- maksuvälineen käyttämisestä.” pahtuman käynnistämistä. Tällöin myös maksun maksujen läpinäkyvyyttä ja edistää kilpailua eri maksuvälineiden tai alennuksen määrästä on ilmoitettavälillä sekä ohjaa kuluttajia käyttämään va. Tiedonantovelvollisuus on täytettävä edullisimpia maksuvälineitä. siten, että asiakkaalla on tosiasiallinen mahdollisuus arvioida ja valita hänelle ”Yritys voi laskuttaa asiakkaaltaan korsopivin maksutapa. Säännös on pakottava tin tai muun maksuvälineen käytöstä aikuluttajakaupassa. Yrittäjä voi ilmoittaa heutuvat kulut tai antaa alennusta tietyn veloittamansa maksut esimerkiksi asetmaksuvälineen käyttämisestä.” Maksunsaajana toimiva yritys voi periä tamalla ne näkyville liiketilan oveen tai maksuvälineen käyttämisestä enintään selkassan yhteyteen. laisen maksun, joka ainakin likimääräisesti vastaa maksunsaajalle itselleen asiakkaan Maksutapahtuman toteuttamisajat maksuvälineen käyttämisestä aiheutuvia lyhenevät tosiasiallisia kustannuksia. Näin ollen esimerkiksi kauppa voi siirtää edelleen makMaksupalvelulain mukaan sekä maksasajalle muun muassa palveluntarjoajan jan että maksunsaajan palveluntarjoajan korttimaksun perusteella perimän provisionoudattamat kotimaan maksutapahtumaksun. Veloitettava lisäkulu ei kuitenkaan mien toteuttamisajat lyhenevät. Maksasaa olla kortin käytöstä aiheutuvaa maksua jan palveluntarjoajan on pääsääntöisesti suurempi. Erikseen on kielletty, ettei makmaksettava maksutapahtuman rahamäärä maksunsaajan palveluntarjoajan tilille viisupäätteiden hankkimisesta tai vuokrauksesta ja palveluntarjoajan maksunsaajalta meistään maksutoimeksiannon vastaan-

Valmistaudu arvonlisäveroprosentin muutokseen Heinäkuun alussa kaikki arvonlisäverokannat nousevat yhdellä prosenttiyksiköllä. Yleinen verokanta on muutoksen jälkeen 23 %. Alennetut verokannat ovat 13 % ja 9 %. Toinen muutos koskee tarjoillun ruoan arvonlisäverokantaa. Alkoholijuomia ja tupakkavalmisteita lukuun ottamatta ravintola- ja ateriapalvelujen verokanta muuttuu yleisestä verokannasta alennettuun. Heinäkuun alusta se on sama kuin muidenkin elintarvikkeiden eli 13 %. Uusia verokantoja sovelletaan, jos myyty tavara on toimitettu tai palvelu on suoritettu 1.7.2010 tai sen jälkeen. Tärkeän poikkeuksen muodostavat kuitenkin ennakkomaksut. Jos ennakkomaksu on kertynyt 30.6.2010 mennessä, sovelletaan ennakkomaksujen osalta vanhoja verokantoja. ALV-muutos edellyttää uusien verokantojen syöttämistä laskutus- ja kirjanpitojärjestelmiin. Yrityksen on tarkkailtava myymiensä hyödykkeiden toimitusajankohtaa, jotta laskutus tapahtuu oikealla verokannalla ja jotta vero maksetaan oikeamääräisenä.

Erityisesti kuluttajakauppaa harjoittavien ja bruttomääräisesti hyödykkeidensä myyntihinnat esittävien yritysten on ratkaistava, viedäänkö veronkorotus hintoihin, ja milloin. Samalla on arvioitava, joudutaanko väliaikaisesti. ottamaan käyttöön kahdet hinnat. Kuluttajalainsäädäntö vaatii, että kuluttaja-asiakkaalle on esitettävä aina kokonaishinta. Yritykselle myytäessä voidaan tarjous ilmoittaa esimerkiksi ”XX euroa lisättynä kulloinkin voimassaolevalla arvonlisäverolla”.

Verohallinnon ohje Verohallinto on julkaissut ohjeen siitä miten arvonlisäverokantojen 1.7.2010 muutos toteutetaan laskutuksessa (Dnro 348/40/2010, 13.4.2010). Seuraavassa esimerkkejä Verohallinnon ohjeesta:

5

ottohetkeä seuraavana työpäivänä. Tämän jälkeen maksusaajan palveluntarjoajan on maksettava summa välittömästi maksunsaajan tilille. Vuoden 2012 alkuun saakka kestävän siirtymäkauden ajan tilisiirtojen toteuttamisajaksi voidaan muissa kuin kotimaan maksutapahtumissa sopia kolme työpäivää maksutoimeksiannon vastaanottohetkestä lukien. Maksupalvelulaissa säädetyt maksutapahtuman toteuttamisajat eivät koske maksukortilla tai muulla maksuvälineellä tapahtuvan maksun tapahtumahyvityksiä. Tapahtumahyvityksen suorittamisajankohdasta voidaan näin ollen sopia tapahtumahyvittäjän, esimerkiksi Luottokunnan ja maksunsaajana olevan yrityksen, esimerkiksi kauppiaan välillä. Käytännössä uusien SEPA-maksukorttien maksuliikenne kulkee Luottokunnan kautta, jolloin rahan läpimenoaika maksunsaajana olevan kauppiaan tilille kestää Luottokunnan vakiosopimusehtojen mukaan kaksi pankkipäivää.

Suomen Yrittäjät, veroasiantuntija Satu Grekin, p. (09) 2292 2928, satu.grekin@yrittajat.fi

Tavara

Uutta verokantaa sovelletaan, kun myyty tavara on toimitettu, tavara on otettu omaan käyttöön, yhteisöhankinta on tehty, tavara on siirretty varastointimenettelystä tai maahan tuodusta tavarasta on veron suorittamisvelvollisuus syntynyt 1.7.2010 tai sen jälkeen. Jos tavaran myynnistä on saatu ennakkomaksu, ennakkomaksuun sovelletaan kertymisajankohdan verokantaa. Esimerkki: Asiakas oli tilannut uuden auton helmikuussa 2010. Auto luovutetaan hänelle heinäkuussa 2010. Auton myyntiin sovellettava verokanta on 23 %. Jos asiakas maksaa auton hinnan tai osan hinnasta esim. luovuttamalla vanhan autonsa osana kauppahintaa kesäkuussa, kysymyksessä on ennakkomaksu, johon sovelletaan 22 %:n verokantaa. Sovellettavaan verokantaan ei vaikuta se ajankohta, milloin auto


1. Verot ja rahat 3 • 2010

on tilattu, kauppasopimus allekirjoitettu tai auto rekisteröity. Jotta ennakkomaksuun voidaan soveltaa ennen 1.7.2010 voimassa olevaa verokantaa, sen tulee olla kertynyt myyjälle ennen tätä ajankohtaa. Jos esimerkissä autokauppias antaa ostajalle laskun, joka on päivätty kesäkuulle 2010, mutta ostaja maksaa sen heinäkuussa, sovellettava verokanta on 23 %. Tavara on toimitettu, kun se luovutetaan ostajan haltuun. Esimerkki: Myyjä lähettää ostajalle 30.6.2010 elintarvikkeita. Tavarat saapuvat ostajan varastolle 1.7.2010. Jos kuljetus tapahtuu myyjän vastuulla, ostaja on vastaanottanut tavarat 1.7.2010 ja sovellettava verokanta on 13 %. Jos kuljetus tapahtuu ostajan vastuulla, tavarat katsotaan toimitetun kuljetuksen alkaessa 30.6.2010, jolloin myyntiin sovelletaan 12 %:n verokantaa. Osamaksukaupassa veron suorittamisvelvollisuus syntyy, kun tavara luovutetaan ostajalle. Esimerkki: Autoliike myy osamaksusopimuksella auton, joka luovutetaan ostajalle kesä-kuussa. Koko kauppahintaan sovelletaan 22 %:n verokantaa. Osamaksuerien maksuajan-kohdilla ei ole vaikutusta sovellettavaan verokantaan. Veden sekä energiahyödykkeiden kuten sähkön, kaasun ja lämmön laskutus tapahtuu usein aikaisempaan kulutukseen perustuvilla arviolaskuilla ja kerran vuodessa tehtävällä tasaus-laskulla. Näihin laskuihin saattaa sisältyä kulutukseen perustuvan

maksun lisäksi kulutuksen määrästä riippumaton perusmaksu. Arviolaskuihin ja tasauslaskuihin, jotka maksetaan ennen 1.7.2010, sovelletaan 22 %:n verokantaa. Esimerkiksi laskuun ajalta 1.5.2010 - 31.7.2010 sovelletaan 22 %:n verokantaa siihen osuuteen suoritusta, joka kohdistuu aikaan ennen 1.7.2010 ja 23 % tämän jälkeiseen aikaan. Yhteisöhankinta

Sellaiseen toisesta EU-maasta hankittuun tavaraan, joka on kohdistettava heinäkuulle 2010 tai sen jälkeen, sovelletaan uutta verokantaa. Yhteisöhankinta kohdistetaan sitä kuukautta seuraavalle kalenterikuukaudelle, kun hankinta on tehty. Hankinta on tehty sinä ajankohtana, jona tavara on toimitettu. Jos ostajalle kuitenkin annetaan hankinnasta lopullinen lasku toimituskuukauden aikana, yhteisöhankinta kohdistetaan toimituskuukaudelle. Esimerkki: Yritys tuo kirjoja Ruotsista. Kirjat toimitetaan kesäkuussa 2010, ja laskutetaan heinäkuussa 2010. Yhteisöhankinnasta suoritetaan veroa 9 %:n mukaan, koska yhteisö-hankinta kohdennetaan heinäkuulle. Jos sekä toimitus että laskutus tapahtuvat kesäkuussa, sovellettava verokanta on 8 %. Palvelu

Uutta verokantaa sovelletaan, kun myyty palvelu on suoritettu tai palvelu on otettu omaan käyttöön 1.7.2010 tai sen jälkeen. Ennakkomaksuun sovelletaan kuitenkin

6

kertymisajankohdan verokantaa. Palvelusuorituksiin, jotka ovat kesken verokannan muuttuessa, sovelletaan päättymisajankohdan verokantaa. Palvelu on suoritettu, kun se on tosiasiallisesti asiakkaan käytettävissä. Esimerkki: Asiakas ostaa autokorjaamolta korjauspalvelun, joka valmistuu 30.6.2010. Asiakkaalle palvelu luovutetaan 1.7.2010. Autokorjaamon käyttämä alihankkija luovuttaa työnsä autokorjaamolle 29.6.2010. Alihankkijan myyntiin autokorjaamolle sovellettava verokanta on 22 %. Autokorjaamon myyntiin asiakkaalle sovellettava verokanta on 23 %. Oma käyttö

Itse suoritetun rakentamispalvelun omaan käyttöön ottamiseen sovelletaan 23 %:n verokantaa, siltä osin kuin rakentamispalvelu valmistuu 1.7.2010 tai sen jälkeen. Ostetun rakentamispalvelun omaan käyttöön sovelletaan 23 %:n verokantaa, kun rakentamispalvelua on vastaanotettu 1.7.2010 jälkeen. Jos vastiketta on maksettu ennen 1.7.2010, verokanta on kuitenkin 22 %. AVL 33 §:ssä tarkoitetun kiinteistön, jonka aikaisempi luovuttaja oli ostanut tai itse suorittanut rakentamispalvelun, ottamisesta omaan käyttöön suoritettava vero on 23 %, jos kiinteistö on luovutettu 1.7.2010 tai sen jälkeen. Jatkuvana suorituksena tapahtuva tavaran ja palvelun myynti Jatkuvana suorituksena tapahtuvat tavaran ja palvelun myynnit ovat myyntejä, joissa


1. Verot ja rahat

3 • 2010

vastike määräytyy ajan kulumisen perusteella. Esimerkiksi vuokrauspalvelu on jatkuvaluonteinen suoritus. Jatkuvaluonteisia suorituksia eivät ole kertaluonteiset myynnit, joissa vastike suoritetaan useammassa erässä, kuten osamaksukauppa tai rakennusurakka. Jatkuvia eivät myöskään ole sellaiset jatkuvaluonteiset myynnit, joissa veloitus ei perustu pelkästään aikaan vaan myös toimitettuun määrään. Jatkuvana suorituksena myyty tavara tai palvelu katsotaan toimitetuksi tai suoritetuksi kunkin suoritukseen liittyvän tilitysjakson päättyessä. Esimerkiksi, jos vuokranmaksujakso on 1.5. - 31.7.2010, palvelu katsotaan suoritetuksi 31.7.2010. Palvelun myyntiin sovellettava verokanta on tällöin 23 % koko jaksolta. Jos myyjä saa ennakkomaksun ennen 1.7.2010, myyntiin sovelletaan 22 %:n verokantaa.

Alennukset, luottotappiot ym. oikaisuerät

Annettuihin alennuksiin, luottotappioihin ja muihin oikaisueriin sovelletaan sitä verokantaa, joka oli voimassa, kun tavara toimitettiin tai palvelu suoritettiin tai sinä kuukautena, jolle yhteisöhankinta oli kohdistettava. Esimerkki: Asiakkaalle on luovutettu auto helmikuussa 2010. Heinäkuussa 2010 autossa ilmenee vika, joka oikeuttaa hinnan alennukseen. Hinnanalennukseen sovelletaan auton luovutushetkellä voimassa ollutta 22 % arvonlisäverokantaa. Esimerkki: Rakennusurakka valmistuu elokuussa 2010, jolloin lähetetään loppulasku 5 000 euroa + alv 23 %. Koko urakan hinnasta 100 000 eurosta on maksettu ennakkomaksuina ennen heinäkuuta 95 000 euroa + alv 22 %. Marraskuussa

2010 havaitaan virhe, jonka seurauksena myyjä hyvittää ostajalle 6 000 euroa. Hyvitykseen sovelletaan 23 %:n vero-kantaa, koska rakentamispalvelu on valmistunut 1.7.2010 jälkeen. Jälkikäteen maksettavat vuosi- tai muut kausialennukset ja vastaavat erät, jotka kohdistuvat sekä ennen 1.7.2010 että sen jälkeen toimitettuihin tavaroihin ja palveluihin voidaan jakaa eri verokannan alaisiin osiin voimaantulosäännöksestä poiketen ajan kulumisen mukaisessa suhteessa. Esimerkiksi koko vuodelle 2010 kohdistuvista yleisen verokannan alaisista myynneistä annetuista vuosialennuksista puolet voidaan katsoa kohdistuvan 22 %:n verokannan alaisiin myynteihin ja puolet 23 %:n alaisiin myynteihin.

Rakennuspalveluihin käännetty arvonlisäverovelvollisuus 1.4.2011 Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan esitys, jonka mukaan rakennuspalvelun myyntiin aletaan soveltaa käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta 1.4.2011 lukien. Esityksellä pyritään torjumaan alan harmaata taloutta. Rakentamispalvelu Muutoksen jälkeen arvonlisäveron suorittaa myyjän sijasta ostaja, kun kaupan kohteena on rakentamispalvelu, tai työvoiman vuokraus rakentamispalveluja varten. Myyjällä on jatkossakin vähennysoikeus ostoihinsa sisältyvästä arvonlisäverosta. Rakentamispalveluna pidetään kiinteistöön kohdistuvaa rakennus- ja asennustyötä sekä työn yhteydessä asennetun tavaran luovuttamista. Rakentamispalvelun käsite kattaa maa- ja vesirakentamisen, rakennusten uudisrakentamisen, korjausrakentamisen ja perusparantamisen, rakennuksen sähkö- ja LVI-työt, rakentamisen viimeistelytyöt ja rakennuskoneiden vuokrauksen käyttäjineen. Käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta rakennustyöhön liittyvien suunnittelu-, valvonta- tms. palveluiden myyntiin. Myös tavaran myynti ilman siihen liittyvää työsuoritusta on käännetyn ulkopuolella. Esimerkiksi kodinkoneiden myynti asen-

nettuna katsotaan tavaran myynniksi, koska palvelun osuus on vähäinen suhteessa tavaran arvoon. Ostajana elinkeinonharjoittaja, joka muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua. Toinen edellytys käännetyn verovelvollisuuden soveltamiselle koskee rakentamispalvelun ostajaa. Jos rakentamispalvelun ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalveluja, on käännettyä verovelvollisuutta sovellettava. Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan myös silloin, kun rakentamispalvelu myydään elinkeinonharjoittajalle, joka myy palvelun edelleen edellä tarkoitetulle rakennustoiminnan harjoittajalle. Tämä tarkoittaa, että rakennusliikkeelle myytäviin rakentamispalveluihin sovelletaan aina käännettyä verovelvollisuutta. Sen sijaan muun toimialan yritys, joka kertaluonteisesti rakennuttaa itselleen esimerkiksi toimitilat, ei ole sellainen ostaja, jolle myytäessä käännettyä sovelletaan.

7

Kiinteistön sijaittava Suomessa Säännöksen soveltamisen suhteen ei ole merkitystä sillä, onko palvelun ostaja suomalainen vai ulkomaalainen elinkeinonharjoittaja tai onko palvelun myyjä suomalainen vai ulkomaalainen. Olennaista on, että kiinteistö, jolla rakentamispalvelua suoritetaan, sijaitsee Suomessa. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2011. Käännettyä verovelvollisuutta ei kuitenkaan sovellettaisi lain voimaantullessa keskeneräisiin palveluihin eli niihin, joissa palvelun suorittamiseen on tosiasiallisesti ryhdytty ennen 1.4.2011. Käännetyn soveltumista tarkasteltaisiin urakkakohtaisesti siten, että tiettyyn kokonaisurakkaan sisältyviä aliurakoita tarkasteltaisiin kutakin erikseen urakka- ja urakoitsijakohtaisesti. Ne urakat, joita ei ole aloitettu ennen 1.4.2011, viedään loppuun vanhan järjestelmän mukaisesti. Satu Grekin


1. Verot ja rahat 3 • 2010

Yrityksen myynti Edellisessä YrittäjäInfossa 2/2010 käsiteltiin yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyviä verohuojennuksia. Tässä kirjoituksessa käsitellään osakekaupan ja liiketoimintakaupan verotuksellisia eroja. On kaksi tapaa myydä yritys. Ensimmäinen tapa on, että kaupan kohteena ovat yhtiön osakkeet tai osuudet. Tällöin myyjänä on osakas. Toisessa vaihtoehdossa kohteena on yrityksen liiketoiminta. Tällöin myyjänä on yritys. Verot maksaa se, kuka on myyjänä. Ensimmäisessä tilanteessa lasketaan siten osakkaan luovutusvoittoa. Jälkimmäisessä saatu kauppahinta on yrityksen veronalaista tuloa. Yksityisen elinkeinonharjoittajan yrityksen myynti tapahtuu aina jälkimmäisellä tavalla.

Osakkeiden tai osuuksien myynti Jos myyjällä ei ole enää yrityskaupan jälkeen tarvetta yhtiölle, selkeintä voi olla myydä koko yhtiö tai siitä omistettu osuus. Tällöin kaupan kohteena on osakeyhtiön osakekanta tai henkilöyhtiön yhtiömiesosuus. Kauppahinta maksetaan myyjäyrittäjälle korvauksena saaduista osakkeista. Yhtiön omistamien omaisuuserien omistaja ei vaihdu, vaan esimerkiksi kiinteistön omistaa kaupan jälkeenkin sama yhtiö. Osakkeiden tai osuuksien myynnistä lasketaan myyjäyrittäjän henkilökohtaisessa verotuksessa luovutusvoitto tai -tappio. Luovutusvoitto on pääomatuloa, ja verotetaan kiinteällä 28 prosentin verokannalla. Julkista keskustelua on käyty pääomatuloveroprosentin nostamisesta. Jos luovutuksesta syntyy tappio, se voidaan vähentää myyntivuonna tai kolmena seuraavana vuonna syntyvistä luovutusvoitoista. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on päättänyt vähentämisajan pidentämisestä viiteen vuoteen vuoden 2010 alusta, mutta päätös ei ole vielä muuttunut pykäläksi. Luovutusvoiton määrä lasketaan siten, että saadusta kauppahinnasta vähennetään osakkeista maksettu ja/tai yhtiöön sijoitettu määrä, sekä myynnistä mahdollisesti aiheutuneet kulut. Todellisen hankintamenon ja kulujen vaihtoehtona myyjä voi vähentää ns. hankintameno-olettaman mukaisen arvon, joka on omistusajan pituudesta riippuen 20 tai yli 10 vuotta omistetuissa 40 prosenttia saadusta myyntihinnasta. Ostajan kannalta osakkeiden tai yhtiömiesosuuden ostamiseen liittyy seikkoja, jotka toimivat verotuksen kannalta epä-

edullisesti verrattuna liiketoimintakauppaan. Kauppahinnan rahoittamiseksi otetun velan koron voi kyllä vähentää. Ei kuitenkaan ostetun yrityksen verotuksessa, vaan ostajan henkilökohtaisena tulonhankintaan liittyvänä kuluna. Sen sijaan osaakaan kauppahinnasta ei voi vähentää omistusaikana. Se vähennetään vasta osana hankintahintaa, kun osakkeet tai osuudet seuraavan kerran luovutetaan. Myyjän kannalta osakkeiden kauppa on houkutteleva siksi, että kauppahinta kuuluu myyjäyrittäjälle eikä yhtiölle. Osakkeet myyneen yrittäjän ei tarvitse erikseen pohtia, miten kotiuttaa kauppahinta yhtiöstä ja mitä tehdä tyhjälle yhtiölle.

kyseessä toiminimen viimeinen liiketapahtuma. Saatu kauppahinta on elinkeinotoiminnan tuloa. Se jaetaan elinkeinonharjoittajan ansio- ja pääomatulona verotettavaksi siten, että elinkeinotoiminnan nettovarallisuudelle laskettua 20 % tuottoa vastaava osuus on pääomatuloa. Elinkeinonharjoittajan vaatimuksesta tuottoprosenttina voidaan kuitenkin käyttää 10 tai 0. Kuten henkilöyhtiöillä, kiinteän käyttöomaisuuden luovutusvoitto on kuitenkin aina pääomatuloa. Ansiotulon osalta luopuja voi tiettyjen edellytysten täyttyessä saada tulontasausta. Tällöin veroprosentti ei kohtuuttomasti nouse suuren kertatulon vuoksi.

Substanssikauppa eli liiketoiminnan myynti

Ostajana henkilö vai yhtiö – velan korot

Ostaja haluaa yleensä ostaa yrityksen tuloksentekokykyä. Kohteena olevassa yrityksessä voi olla omaisuutta, josta ostaja ei ole kiinnostunut maksamaan. Onkin tavallista, että ostaja on kiinnostunut vain tietystä liiketoiminnan osasta. Kun yrityskauppa toteutetaan myymällä yrityksen liiketoiminta ja/tai omaisuus tai osa siitä, puhutaan liiketoiminta- tai substanssikaupasta. Myyjänä on tässä vaihtoehdossa yritys, jota verotetaan saadusta voitosta. Myydyistä omaisuuseristä saatu vastike on kaupantekovuoden veronalaista tuloa myyjäyhtiölle. Vastaavasti myytyjen omaisuuserien poistamatta olevat hankintamenot sekä myynnin asiantuntijanpalkkio- ym. kulut ovat yrityksen vähennyskelpoisia menoja. Yritys ei voi milloinkaan vähentää ns. hankintameno-olettaman mukaista arvoa, vaan voitto lasketaan aina todellisten menojen vähentämisen kautta. Osakeyhtiö maksaa tuloksestaan 26 prosentin yhteisöveron. Voitto pitää erikseen siirtää yrittäjälle esimerkiksi osingonjakona. Henkilöyhtiön liiketoimintakaupasta saama voitto jaetaan muun yritystulon mukana yhtiömiehillä ansio- ja pääomatulona verotettavaksi. Kuitenkin henkilöyhtiön käyttöomaisuuden luovutuksesta saatu voitto on aina pääomatuloa. Yksityinen elinkeinonharjoittaja toimii omissa nimissään ilman juridista yritysmuotoa. Kun liiketoiminta myydään, on

Liiketoimintakaupalla ostetulle omaisuudelle muodostuu hankintameno, joka aktivoidaan taseeseen. Erotuksena osakekauppaan liiketoimintakaupassa ostaja voi tehdä hankintamenosta vuosittaisia poistoja. Ostajana liiketoimintakaupassa on yleensä yhtiö. Liiketoiminnan ostoon otetun velan korot ovat yhtiön elinkeinotoiminnan velkaa, eikä ostavan yrittäjän henkilökohtaista tulonhankkimisvelkaa. Myös osakkeiden tai osuuksien kaupassa ostajana voi olla luonnollisen henkilön sijaan yhtiö. Ostetusta yhtiöstä tulee tällöin ostavan yhtiön tytäryhtiö. On tavallista, ja usein rahoittajankin toivomus, että pian kaupan jälkeen tytäryhtiö sulautetaan emoon. Tämän jälkeen kauppahintavelka ja ostettu yritystoiminta ovat samassa yhtiössä.

8

Ole tarkka kauppaneuvottelussa Yrittäjän – olipa hän ostajana tai myyjänä – on oltava siis tarkkana kauppaneuvotteluissa. Yrittäjälle jäävien eurojen määrään vaikuttaa merkittävästi se, sovitaanko kauppahinta maksettavaksi yhtiön osakkeista tai yhtiömiesosuuksista vai onko kaupan kohteena yrityksen omaisuus. Eri tavalla toteutettuna saman yrityksen hinta voi muodostua hyvinkin erilaiseksi. Satu Grekin


Sukupolven- ja omistajanvaihdos

seminaari 10.–11.6.

Meriton Conference & Spa Hotelli, Tallinna Torstai 10.6.

Perjantai 11.6.

Seminaaripäivän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Oy

Seminaaripäivän puheenjohtajana toimii KTL Risto Walden, Walden Tax Oy

09.00- Ilmoittautuminen seminaariin 09.50 Länsiterminaali L4, Hietasaarenkuja 8, 2. kerros Lähtöselvitysportit suljetaan klo 10.10.

7.00

Aamiainen Hotellihuoneiden luovutus klo 12.00 mennessä

9.00

Omistajanvaihdoksen verotuksesta ▪ Yrityskaupassa verot maksaa se, joka saa rahat; siis yrittäjä itse tai yhtiö ▪ Verosuunnitelma myyjän ja ostajan näkökulmista Yrityksen valmistaminen omistajanvaihdokseen ▪ Mikä osa yrityksestä siirtyy? ▪ Yritysjärjestelyt; miten kokonaisuutta voidaan järjestellä tehokkaasti? ▪ Onko yritysmuoto oikea myynnin näkökulmasta? ▪ Jos kauppaa ei tule; yritystoiminnan lopettaminen ja omaisuuden realisointi KTL Risto Walden, Walden Tax Oy

10.30

Tauko

10.45

Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja vaikutukset verotukseen ▪ Omistajanvaihdoksen toteuttaminen yrityskauppana ulkopuolisen kanssa ▪ Kaupan toteuttamisen vaihtoehdot ja verotus ▪ Omistuksen siirtäminen lähipiirissä ja sukupolvenvaihdoshuojennus ▪ Lahja, perintö, lahjanluonteinen kauppa tai markkinahintainen kauppa ▪ Yrityksen varojen käyttö järjestelyssä ▪ Yritysmuotoihin liittyviä erityiskysymyksiä KTL Risto Walden, Walden Tax Oy

10.30 12.30

Tallink m/s Star lähtee Tallinnaan Saapuminen Tallinnaan ja bussikuljetus hotelliin

13.15

Buffet-lounas

14.00

Yrityskaupan prosessi ja arvonmääritys ▪ Toiveet vs. realismi yrityskaupassa ▪ Yrityskaupan prosessi käytännössä ▪ Yrityksen arvon määrityksestä; tuottoarvo, substanssiarvo vai jotakin muuta ▪ Yrityskaupan muistilista, onnistumisen edellytykset, epäonnistumisen riskit Toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Oy

15.00

Yrityskaupan rahoitus ▪ Tyypilliset yrityskaupan rakenteet ▪ Pankkirahoitus ja muut mahdollliset rahoituksen lähteet ▪ Liiketoiminnan muiden rahoitustarpeiden ratkaiseminen (käyttöpääoma, investoinnit) ▪ Yrityskauppaan ja kokonaisrahoitukseen liittyvät vakuusjärjestelyt ▪ Kuinka rahoituksen saatavuuteen voidaan vaikuttaa? ▪ Sampo Pankin palvelut yrityskauppaa suunnitteleville Toimialajohtaja Olavi Penttilä, Sampo Pankki Oyj

16.00

Kahvitauko Huoneavainten jako ja majoittautuminen

16.30

Mitä sitten, kun kauppa on tehty? ▪ Luopujan eläkeratkaisut yrityskaupan yhteydessä ▪ Jatkajan toimeentulon varmistaminen perhe huomioon ottaen ▪ Ostetun yrityksen avainhenkilöiden sitouttamisesta ▪ Investointisuoja yritykselle – ymmärrä hyvän ihmisen arvo Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Kehityspäällikkö Kari Pankka, Mandatum Life

Sopimusten merkityksestä omistajanvaihdoksessa ▪ Omistajanvaihdoksen sopimusneuvottelut, aiesopimus, esisopimus ja liikesalaisuuksien suoja ▪ Sopimusten asema ja siirto liiketoimintakaupassa ▪ Sopimusten asema ja siirto osakekaupassa ▪ Osakassopimuksen merkitys omistajanvaihdostilanteessa Lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, Suomen Yrittäjät

18.00

Tauko

18.15

Valmiina muutokseen Toimitusjohtaja, organisaatiokonsultti Kristiina Harju, Fakta&Fiktio Oy

19.30

Tauko

20.30

Illallinen

17.00

Verohallituksen ohjeistus yrityskaupoissa ▪ Keskeiset verottajan huomioimat kohdat ▪ Omaisuuden arvostus verotuksessa Erikoisasiantuntija Ilkka Lahti, Valtionvarainministeriö

12.45

Seminaarin päätös

13.00

Bussikuljetus hotellilta D terminaaliin

14.00

Tallink m/s Superstar lähtee Helsinkiin Ruokailu ateriakupongin arvolla laivan eri ravintoloissa

16.00

Saapuminen Helsinkiin

11.45

Osallistumismaksu Jäsenhinta: 369 € / hlö 2-hengen huoneessa ja 391 € / hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Normaalihinta: 529 € / hlö 2-hengen huoneessa ja 551 € / hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, laivamatkat, majoitus, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sekä hotellin allas-, saunaosaston ja kuntosalin käyttö.

Ilmoittautuminen

Viimeistään 2.6.2010 osoitteessa www.yrittajat.fi/koulutus, sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23 tai f. (09) 229 229 99/Härkönen.

Yrityskauppa

Yhteistyössä

ei onnistu ilman ohjausta. Juha Rantanen

Ilmoittautuessa tulee mainita syntymäaika (ppkkvv) ja majoitusvaihtoehto. Helsinkiin voi palata 11.6. myös myöhäisemmällä laivavuorolla (lähtö Tallinnasta 17.30, laiva Helsingissä 19.30), tällöin ei ole bussikuljetusta satamaan. Paluusta myöhäisemmällä laivavuorolla tulee mainita ilmoittautumisen yhteydessä.


2. Työnantajan ABC 3 • 2010

Sairauspoissaolot ja työnantajan palkanmaksuvelvollisuus Sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta säädetään työsopimuslailla ja lisäksi työehtosopimuksissa on säännöksiä. Työsopimuslain (2 luku 11 §) perusteella työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa sairastumispäivältä ja sitä seuraavilta 9 arkipäivältä (1+9), jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään sairauden tai tapaturman vuoksi, jota hän ei ole aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on oikeus saada puolet palkastaan. Sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta voidaan sopia toisin työehtosopimuksissa, ja lähtökohtaisesti työehtosopimuksissa onkin pidemmälle meneviä velvollisuuksia sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden osalta. Vaikka toimialalla ei olisikaan työehtosopimusta, voivat työnantaja ja työntekijä sopia työsopimuslakia pidemmästä palkanmaksuvelvollisuudesta. Työsopimuslain 1+9 päivän palkanmaksuvelvollisuutta lyhyemmästä ajasta ei sen sijaan voida sopia työnantajan ja työntekijän välillä.

Työehtosopimuksissa alakohtaisia eroja Työehtosopimuksien sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta koskevat säännökset vaihtelevat toimialoittain, mutta yleisimmin sairausajan palkanmaksuvelvollisuus pitenee työsuhteen keston mukaan. Yleensä työehtosopimuksissa palkanmaksuvelvollisuus vaihtelee 1 kuukaudesta 3 kuukauteen työsuhteen pituuden mukaan. Joissain työehtosopimuksissa sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta on rajoitettu karenssipäivillä, mutta yleensä karenssipäivät koskevat vain lyhyen ajan kestäneitä työsuhteita. On tärkeää huomata, että työnantaja on usein velvolllinen noudattamaan työehtosopimusta yleissitovuuden nojalla eli myös silloin, kun työnantaja ei ole työehtosopimuksen tehneen työnantajaliiton jäsen. Yleissitovat työehtosopimukset löytyvät internetistä osoitteesta www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/ ja myös Suomen Yrittäjien nettisivuilta Työnantajan abc-osiosta, mistä voi tarkastaa onko oman yrityksen

toimialalla yleissitova työehtosopimus ja minkälaiset oman toimialan sairausajan palkanmaksuvelvollisuudet ovat. Jos työnantaja on velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, ei sen määräyksistä (kuten esimerkiksi sairausajan palkanmaksuvelvollisuus) voi sopia toisin työntekijän kanssa ellei työehtosopimus nimenomaisesti tätä mahdollista.

Sairauspäivärahan haku Kelalta Työnantajalla on yleensä oikeus saada työntekijän sairausvakuutuslain (SVL) sairauspäiväraha palkanmaksun ajalta. Käytännössä työnantaja maksaa työntekijälle palkan sairausajalta ja hakee Kelalta sairauspäivärahan. Jos asiasta ei ole työehtosopimuksessa määräyksiä, voi työnantaja maksaa työntekijälle Kelan sairauspäivärahan ja palkan välisen erotuksen. Sairauspäiväraha on haettava 4 kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden eli sairauden alkamisesta. Työehtosopimuksissa sairausajan palkan määräykset on usein kytketty SVL:n päivärahaan. Jos esimerkiksi päivärahaa ei makseta työntekijästä itsestään johtuvasta syystä tai se maksetaan vähäisempänä, työnantajalla voi olla toimialasta riippuen oikeus vähentää tämä osa sairausajan palkasta. On tärkeää huomata, että vaikka Kelan ei maksaisi sairauspäivärahaa, ei työnantaja voi suoraan tähän vedoten kieltäytyä maksamasta sairausajan palkkaa.

Milloin työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa? Jos työkyvyttömyys ei johdu sairaudesta, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Sairauden määrittäminen aiheuttaa joskus hankalia rajanvetotilanteita, esimerkiksi kauneusleikkauksen perusteella työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan ellei leikkauksen taustalla ole lääketieteelliset perusteet. Myös sterili-

10

Suomen Yrittäjät, työmarkkina-asioiden päällikkö Outi Tähtinen, p. (09) 2292 2842, outi.tahtinen@yrittajat.fi

saatio ja lapsettomuushoidot jäänevät palkanmaksuvelvollisuuden ulkopuolelle, ellei toimenpiteen perusteena ole sairaus. Työnantajalla ei ole myöskään sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta, jos poissaolon syy ei ole virallisen tautiluokituksen mukainen sairaus. Lääkärintodistus onkin hyvin tärkeä osa työnantajan arvioinnissa, onko hänellä palkanmaksuvelvollisuus työntekijän poissaolon ajalta. Työnantajan on tämän vuoksi tärkeää ilmoittaa työntekijöille, että sairaustapauksissa on toimitettava lääkärintodistus. Lääkärintodistuksen toimittamisvelvollisuudesta on usein säännöksiä työehtosopimuksissa, ja joidenkin työehtosopimuksien mukaan sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden alkaminen on sidottu lääkärintodistuksen toimittamiseen. Työnantaja voi myös pääsääntöisesti edellyttää, että työntekijä toimittaa työterveyslääkärin todistuksen. Myös tästä on usein säännöksiä työehtosopimuksissa. Työterveyslääkärin todistuksen edellyttäminen on usein järkevää, koska työterveyslääkärillä on tai ainakin pitäisi olla käsitys työpaikan olosuhteista ja siitä, minkälainen sairaus tai vamma aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden juuri hänen työtehtäviinsä. Työnantajan on hyvä varmistua työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa siitä, että heillä on riittävät tiedot työpaikan olosuhteista. Mitä lääkärintodistus sisältää? Lääkärintodistuksessa on oltava lääketieteellinen taudin määritys eli diagnoositieto selväkielisesti tai tautiluokituksen (ICDkoodit) mukaisin numeroin ilmaistuna. Esimerkiksi ICD-koodien Z-koodi osoittaa, että työntekijällä on laillinen peruste olla työstä pois, mutta sen perusteena ei ole sairaus, joten työnantajalla ei ole lähtökohtaisesti Z-koodin perusteella palkanmaksuvelvollisuutta. On kuitenkin tärkeää huomata, että oikeuskäytännössä on katsottu, että poikkeuksellisesti Z-koodin alainen burnout on oikeuttanut työntekijän saamaan sairausajan palkan. Jos lääkärintodistuksesta puuttuu diagnoositieto, ei työnantajalla ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa ellei hänellä ole tiedossa muuta hyväksyttävää syytä työntekijän poissaololle.


3 • 2010

Selvityksen luotettavuus Lääkärintodistuksesta huolimatta työnantajalla on oikeus arvioida työntekijän esittämän selvityksen luotettavuus. Tällainen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi jos on olemassa toinen ristiriitainen lääkärintodistus tai jos työntekijä antaa omalla menettelyllään aiheen epäillä lääkärintodistuksen luotettavuutta. Tyypillinen käytännön esimerkki työntekijän omasta menettelystä on tilanne, jossa työntekijä on sairauslomalla rakennusmiehen työstään ja työnantaja saa tiedon työntekijän työskentelystä omakotitalonsa rakennustyömaalla vastaavissa työtehtävissä sairauslomansa aikana. Tällöin työnantaja voi perustellusti riitauttaa työntekijän toimittaman lääkärintodistuksen ja vaatia työntekijän työkyvyttömyyden uudelleen arviointia. Työntekijän tahallisuus tai törkeä huolimattomuus sairauden tai vamman aiheuttamisessa poistavat työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden. Työehtosopimuksissa kynnys palkan menettämiseen on yleensä hieman matalammalla, eli huomioon otetaan myös työntekijän kevytmielinen elämä ja rikollinen toiminta. Edellä mainitut perusteet palkanmaksun epäämiseen liittyvät usein työntekijän vapaa-ajan käyttäytymiseen. Työntekijän oman menettelyn vaikutusta sairausajan palkanmaksuvelvollisuuteen on käsitelty useasti tuomioistuimissa, ja kynnys palkan epäämiseen työntekijän oman tahallisuuden tai törkeän huolimattomuuden perusteella on noussut suhteellisen korkeaksi.

Työtuomioistuimen ratkaisuja Rajanvetoa työntekijän oman menettelyn ja sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden välillä kuvaavat hyvin seuraavat työtuomioistuimien ratkaisut: TT: 2009-95 Työntekijä oli humalassa yrittänyt kiivetä kerrostalon ulko-oven yläpuolella olleelle katokselle rautakehikkoa pitkin. Hän oli loukkaantunut pudottuaan asfaltille. Tuo-

miosta ilmenevillä perusteilla työtuomioistuin katsoi, että onnettomuuden vaara oli vallinneissa olosuhteissa siinä määrin ilmeinen, että työntekijän oli katsottava aiheuttaneen tapaturman omalla törkeällä tuottamuksellaan. Työnantajalla ei ollut työehtosopimuksen mukaan velvollisuutta sairausajan palkan maksamiseen. TT: 1994-59 Työntekijä oli vapaa-aikanaan osallistunut ravintolassa syntyneeseen tappeluun. Ravintolan henkilökunta oli tilanteen rauhoittamiseksi poistanut hänet ravintolasta voimatoimin, missä yhteydessä työntekijä oli saanut työkyvyttömyyden aiheuttaneen vamman. Kun työntekijä oli omalla käyttäytymisellään antanut aiheen häneen kohdistuneisiin toimenpiteisiin, hänen oli työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräystä sovellettaessa katsottava aiheuttaneen työkyvyttömyyteen johtaneet vammansa itse omalla, työehtosopimusmääräyksessä tarkoitetulla törkeällä tuottamuksellaan. Hänellä ei siten ollut oikeutta vaatimaansa palkkaan työkyvyttömyysajalta. TT: 1992-59 Työehtosopimuksen mukaan työnantaja ei ollut velvollinen maksamaan työntekijälle sairausajan palkkaa, jos työntekijä oli aikaansaanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella. Työntekijä oli kaatunut vapaa-aikana polkupyörällä ajaessaan ja toinen työntekijä oli joutunut vapaa-aikanaan tuntemattomaksi jääneen henkilön pahoinpitelyn kohteeksi. Työntekijät olivat olleet tapaturmissa saamiensa vammojen vuoksi lääkärin määräämällä sairauslomalla. Molemmat työntekijät olivat tapaturmien tapahtumisajankohtana olleet päihtyneitä. Polkupyörällä kaatumisen on katsottu osaksi johtuneen pyörällä ajaneen työntekijän päihtymyksestä. Keliolosuhteet olivat kaatumisen tapahtuessa kuitenkin olleet huonot. Vallinneet olosuhteet huomioon ottaen työntekijän ei ollut näytetty

11

2. Työnantajan ABC aiheuttaneen tapaturmaansa rikollisella toiminnalla, kevytmielisellä elämällä tai törkeällä tuottamuksella. Pahoinpidellyksi tulleen työntekijän osalta oli jäänyt näyttämättä, että työntekijän pahoinpitelyn kohteeksi joutuminen ja hänen pahoinpitelyn yhteydessä saamansa vammat olisivat johtuneet työntekijän päihtymyksestä. Tämän vuoksi työntekijän ei katsottu aikaansaaneen tapaturmaa kevytmielisellä elämällään tai törkeällä tuottamuksella. Työnantaja oli velvoitettu maksamaan työntekijöille sairausajan palkka.

Työntekijän ilmoitusvelvollisuus Työsopimuslaissa ei ole erikseen säädetty työntekijän velvollisuudesta ilmoittaa työnantajalle sairastumisesta. Useissa työehtosopimuksissa on sen sijaan säännökset poissaolojen ilmoittamisesta. Vaikka toimialalla ei olisi työehtosopimusta, käytännössä voidaan kuitenkin lähteä siitä että työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa työnantajalle poissaolostaan mahdollisimman pian. Työnantajan onkin hyvä nimetä henkilöt, kenelle poissaolosta ilmoitetaan sekä määrittää säännöt poissaolon ilmoittamiseen ja lääkärintodistuksen toimittamiseen. Jos työntekijä laiminlyö ilmoitusvelvollisuuden ja on pois yli 7 kalenteripäivää, työnantaja voi käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alusta lukien. Tätä oikeutta työnantajalla ei kuitenkaan automaattisesti ole, jos 7 kalenteripäivän poissaoloa edeltää esimerkiksi pidempi asianmukaisesti ilmoitettu sairauspoissaolo. Tällöin työnantajalla on tietynasteinen selonottovelvollisuus (esimerkiksi yhteydenotto työntekijään puhelimitse) ennen kuin hän voi pitää työsuhdetta purkautuneena. Tässä artikkelissa on esitetty työehtosopimuksien ja lainsäädännön pääsääntöjä. Yksittäisissä tulkintatilanteissa on hyvä olla yhteydessä lakimieheen tai Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun p. 09 229 221. Soittaesssasi neuvontapalveluun varaudu kertomaan jäsennumerosi.


2. Työnantajan ABC 3 • 2010

Vanhuuseläkkeellä olevan henkilön palkkaaminen - tietopaketti työnantajalle Suomen Yrittäjien tekemään kyselyyn vastanneista yrityksistä 70 % oli kiinnostunut tulevaisuudessa palkkaamaan eläkeläisiä töihin. Mitä sitten yrityksen pitää ottaa huomioon eläkkeellä olevan henkilön palkkaamisessa? Työskentelymahdollisuuksista kannattaa keskustella jo ennen henkilön eläkkeelle jäämistä. Vanhuuseläkkeellä olevan henkilön palkkaaminen mahdollistaa mm. joustavan ja ammattitaitoisen työvoimaresurssin käytön esim. ruuhkahuippujen tasaamisessa tai poissaolojen paikkaamisessa. Työhön vanhuuseläkkeellä motivoi mm. hyvä fyysinen työkyky, kuuluminen työyhteisöön, vapaus tehdä töitä oman ammattitaidon ja ajankäytön puitteissa sekä lisäansiot.

Asia puheeksi jo ennen eläkkeelle jäämistä Avoimet keskustelut yrityksessä työskentelevien kanssa kannattaa aloittaa jo työuran loppupuolella. Yrityksessä on myös hyvä käydä keskusteluja muun henkilökunnan kanssa myönteisen asenteen ja ilmapiirin luomiseksi. Toiminnan tavoitteiden esilletuominen on tärkeää. Jos henkilö on työskennellyt aikaisemmin yrityksessä, eikä halua jatkaa työskentelyä heti eläkkeelle siirtymisen jälkeen, on hyvä sopia hänen kanssaan tavasta ja ajankohdasta pitää yhteyttä. Halukkuus palata osittain töihin voi monelle syntyä myöhemmin. Yrityksen kannattaa pyytää yhteystiedot eläkkeellä olevista työntekijöistä.

Työsuhteen solmiminen Työsopimuksen sisältöä suunniteltaessa on otettava huomioon ainakin alan työehtosopimus, työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki.

Vanhuseläkkeellä olevan työntekijän kanssa sovittavia asioita: ▪▪ Työsopimusvaihtoehdot: a) Jatkuva työsopimus, jossa on sovittu työajoista tai määrästä esim. kuukausitasolla. Jatkuvassa työsopimuksessa on kuitenkin hyvä olla määritelty eroamisikä. b) Määräaikainen työsopimus esim. projektityö. Tällöin on kuitenkin hyvä lisätä työsopimukseen irtisanomisehto, ts. sopimus on irtisanottavissa samoin edellytyksin kuin toistaiseksi voimassaoleva työsopimus. c) Työsopimus, jossa työajoista ei ole tarkkaan sovittu, eli töihin kutsutaan tarvittaessa. ▪▪ Palkasta sopiminen. Alakohtaisen työehtosopimuksen huomioon ottaminen. ▪▪ Työterveyshuollosta sopiminen. ▪▪ Usein työterveyshuollon minimitaso on suositeltavin vaihtoehto. ▪▪ Tarvittaessa työkyvyn tarkastaminen. Työeläkkeen ja ansiotulon yhteensovittaminen ▪▪ Palkkatulo ei vaikuta vanhuuseläkkeen suuruuteen ▪▪ Työ- ja yrittäjäeläkkeet ovat ansiotuloa. Verotus määräytyy eläkkeen ja ansiotulojen yhteenlasketusta summasta. Vero on progressiivinen

▪▪ Eläkkeellä tehdyn työn eläkekertymä on 1,5 % ▪▪ Alle 68-vuotiaana eläkkeen rinnalla tehty työ vakuutetaan ja työnantaja pidättää palkasta työntekijän eläkemaksun. ▪▪ Työntekijän työttömyysvakuutusmaksua ei makseta 65 vuotta täyttäneistä työntekijöistä. ▪▪ Vanhuuseläkkeen aikana alkaneesta työstä ansaitun eläkkeen saa hakemuksesta 68-vuotiaana. ▪▪ Vain vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta saatu eläke on pääomatuloa (veroprosentti 28), jos vakuutus on otettu 6.5.2004 tai sen jälkeen. Ennen 6.5.2004 otettujen vakuutusten perusteella voi kertyä sekä ansio- että pääomatuloksi katsottavaa eläkettä. Kun saa useampaa ansiotuloa, vuositulo lasketaan yhteen, ja määrätään niille yhteinen veroprosentti. Jos on laskenut veroprosenttinsa pelkän eläketulon mukaan, eikä hae eläkkeelle uutta verokorttia palkkaverokortin hakemisen yhteydessä, voi palkan veroprosentin korkeus yllättää. Sivutuloja ei kuitenkaan veroteta muuta ansiotuloa kovemmin. Verottajan kannalta on samantekevää, mistä tulosta verot kerätään, kunhan riittävä määrä euroja on koossa vuoden päätyttyä. Lisätietoja: ▪▪ www.vero.fi ▪▪ www.työeläke.fi ▪▪ www.yrittajat.fi – työnantajan ABC ▪▪ Kysy myös Suomen Yrittäjien neuvontapalvelusta, p. (09) 2292 2868, koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu.

Tukiseteli nuorten työllistymiseksi Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa toukokuun puolivälissä alkavan viestintäkampanjan nuorten vastavalmistuneiden työllistymisen vauhdittumiseksi. Erityisesti kampanjoidaan palkkatukeen perustuvan ns. työllistymissetelin puolesta. Alle 25-vuotiaat vastavalmistuneet voivat saada työllistymissetelin heti käyttöönsä. 25–29-vuotiailta työllistymisseteli edellyttää kuuden kuukauden työttömyysjaksoa yrityksiin työllistyttäessä. Julkiselle, yhdistyksiin ja säätiöihin kuuden kuukauden työttömyysjaksoa ei edellytetä. Setelin käytöstä sovitaan työnhakijan kanssa TE-toimistossa henkilökohtaista työllistämissuunnitelmaa tehtäessä.

Nuorelle myönnetty työllistymisseteli on työnantajalle työnhaun yhteydessä esitettävä todiste siitä, että nuoren kanssa on sovittu palkkatuen käytöstä ja että palkkatuki myönnetään, jos työnantajaan liittyvät myöntämisedellytykset täyttyvät. Setelin tavoitteena on aktivoida nuoria hankkimaan työpaikka itse ja välittämään työnantajille tietoa palkkatuesta.

12

Palkkatuki on enimmillään 550 euron kuukausittainen tuki työnantajalle, joka palkkaa vastavalmistuneen nuoren kokoaikaiseen työhön. Tukea voi saada enintään 10 kk ajan. Työsuhde voi olla joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Oppisopimuskoulutuksessa palkkatukea voi saada koko koulutuksen ajan. Viestintäkampanjan tarkoituksena on kannustaa työllistymissetelin käyttöön ja lisätä niin nuorten kuin työnantajienkin tietämystä työllistämissetelin tarjoamista mahdollisuuksista. Työ- ja elinkeinoministeriön tiedottamisen lisäksi myös Suomen Yrittäjät tiedottaa asiasta www.yrittajat.fi-sivuilla.


2. Työnantajan ABC

3 • 2010

Työelämän tietosuojan huoneentaulu Suomi on ainakin toistaiseksi ainoa EU-maa, jossa on erityinen työelämän tietosuojalaki. Ensimmäinen laki tuli voimaan vuonna 2001, ja se uudistettiin jo vuonna 2004 (759/2004). Laki on sijoitettu osaksi työoikeudellista sääntelyä, koska sillä on voimakas yhteys lähinnä henkiseen työsuojeluun. Laki valmisteltiin kolmikantayhteistyönä työmarkkinaosapuolten ja silloisen työministeriön kesken. Tietosuoja osana henkistä hyvinvointi on myös osa hyvää johtamista. Tässä työelämän tietosuojan huoneentaulussa on esitetty lain keskeiset kohdat; 1. Tunnista lain soveltamisala Lakia sovelletaan työntekijän ja työnantajan väliseen suhteeseen. Sitä sovelletaan myös työnhakijoihin. Työelämän tietosuojalaki on erityislaki yleiseen henkilötietolakiin (523/1999) nähden. Työelämässä tulee sovellettavaksi myös viestinnän luottamuksellisuutta koskeva sähköisen viestinnän tietosuojalaki ja sitä täydentävä ns. Lex Nokia. Erityislakeja sisältyy mm. esimerkiksi työterveyshuoltoon ja työsuojeluun. 2. Opettele perussääntö Lain 3 §:n mukaan työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtuvat työtehtävien erityisluonteesta. Tästä pääsäännöstä ei voida poiketa edes työntekijän suostumuksella. 3. Suunnittele ja keskustele Henkilötietojen käsittely on suunniteltava etukäteen. Samoin on määriteltävä ne

henkilöt, joiden työtehtäviin kuuluu työnantajan puolesta käsitellä henkilötietoja. Henkilötietojen käsittely kuuluu neuvotteluvelvoitteen ja sitä vastaavan kuulemismenettelyn piiriin. 4. Kerää tiedot suoraan työntekijältä tai –hakijalta Henkilötiedot tulisi kerätä suoraan työnhakijalta tai –tekijältä. Tietyissä tilanteissa, jos se muutoin on lain mukaan sallittua, voidaan työntekijästä hankkia esimerkiksi luottotiedot.

Kirjoittaja on tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.

huolto). Testin lopputuloksena syntyvän todistuksen käsittelystä on laissa tarkat edellytykset ja säännöt, jotka liittyvät lähinnä työturvallisuuteen ja omaisuuden suojaan. Koska mm. useat sallitut lääkevalmisteet sisältävät huumausaineita, on ollut syytä laatia tarkat säännöt. On myös hyvä huomata, että työnhakijoille on etukäteen tiedotettava velvoitteesta toimittaa työhönoton yhteydessä huumausainetestin lopputulos. 7. Kameravalvonta on taitolaji Kameravalvonta on joskus kiellettyä salakatselua! Kameravalvonnan on oltava avointa ja perustuttava työelämän tietosuojalaissa sallittuihin edellytyksiin. 8. Sähköposti on osa kirjesalaisuutta Ideana on, että sähköpostin käyttö suunnitellaan ja toteutetaan yrityksissä siten, etteivät työnantajalle tärkeät viestit jäisi työntekijän käyttäjätunnuksen ja salasanan taakse. Toisaalta on samalla varmistettava, ettei työnantaja syyllisty kirjesalaisuuden loukkaamiseen. Siksi kannattaa tutustua työelämän tietosuojalain säännöksiin.

5. Muista, että terveydentilaa koskevat tiedot ovat arkaluonteisia Terveydentilaa koskevia tietoja –mukaan lukien diagnoositiedot - saa käsitellä, mutta silloin tulee olla erityisen huolellinen. Käsittely on sallittua, jos sen tarkoituksena on määritellä työnantajan palkanmaksuvelvollisuus tai selvittää, onko työstä poissaoloon ollut hyväksyttävä syy.

9. Ole valmis vastaamaan lainvalvontaviranomaisille Lakia valvovat työsuojeluviranomaiset yhdessä tietosuojavaltuutetun kanssa.

6. Työnantaja ei saa itse tehdä huumausainetestiä Lainsäädännössä on lähdetty siitä, että huumausainetestin saa tehdä vain terveydenhuollon toimintayksikkö (työterveys-

10. Hanki lisätietoja! www.tietosuoja.fi www.tem.fi Lisätietoja myös Suomen Yrittäjien neuvontapalvelusta, p. (09) 229 221.

3. Yritystoiminnan ABC

Etsitkö yrityksellesi sopivaa koulutusta?

Yritysten kansainvälistymiseen

www.yrittajat.fi-sivujen koulutuskalenteriin kootaan kaikki Suomen Yrittäjien Sypoint Oy:n järjestämät koulutustilaisuudet yrittäjille. Tapahtumakalenterissa on tietoa mm. järjestötapahtumista ja muiden organisaatioiden järjestämistä seminaareista ja muista koulutustilaisuuksista.

9 valmennuspäivää, joista 3 kohdealueella Sisältää markkinaselvitysmatkan Shanghaihin ja kaksi päivää yrityskohtaista konsultointia.

Doing Business in China 15.9.2010 - 14.1.2011

Täydennyskoulutusta syksyllä 2010 Venäjällä

RUSFIN Partnership Program in Russia, Kick Off Suomessa 19.- 20.8.2010 ja valmennus Venäjällä 12.9. - 25.9.2010. Lisätietoja: www.fintra.fi, Tuija Eloranta, p. (09) 207 220 523, tuija.eloranta@fintra.fi ja Suomen Yrittäjät, Thomas Palmgren, p. 050 500 3384.

Fact Finding -matka Novgorodiin 13.-16.9.2010

Lisätietoja: Suomen Yrittäjät, Thomas Palmgren, p. 050 500 3384.

13


3. Yritystoiminnan ABC

3 • 2010

Tietyt kemikaalit rekisteröitävä 30.11.2010 mennessä Kemikaalin valmistajilla ja maahantuojilla on velvollisuus rekisteröidä REACH-asetuksen mukaisesti tietyt aineet 30.11.2010 mennessä Kemikaaliviraston ylläpitämään REACHjärjestelmän tietokantaan rekisteröidään kaikki aineet, joita valmistetaan tai tuodaan maahan vuosittain yksi tonni tai enemmän. Tällaisia kemikaaleja on käytössä Euroopassa noin 30 000. Rekisteröinnit toteutetaan vuoteen 2018 mennessä kolmessa eri vaiheessa. Jos kemikaalia ei ole esirekisteröity, tulee sen rekisteröimiseen kuitenkin ryhtyä heti. Sama koskee uusia markkinoille tulevia kemikaleja. Rekisteröimättömiä aineita ei saa valmistaa eikä tuoda maahan. Ensimmäiseen rekisteröintivaiheeseen ei ole enää kovin paljon aikaa. Valmistajien ja maahantuojien on rekisteröitävä tietyt vaaralliset ja vuotuisesti määriltään suuret kemikaalit 30.11.2010 mennessä. Rekisteröintivelvollisuuden piiriin kuuluvat kaikkein vaarallisimmat aineet, joiden vuotuiset valmistus- tai tuontimäärät ylittävät yhden tonnin, (CMR-aineet, jotka on luokiteltu syöpää aiheuttavaksi, lisääntymiselle vaaralliseksi tai perimää vaurioittavaksi aineiksi), vesieliöille hyvin myrkylliset aineet, joiden vuotuiset valmistus- tai tuontimäärät ylittävät 100 tonnia (R 50-53 aineet), ja aineet, joiden vuotuiset valmistus- tai tuontimäärät ylittävät 1000 tonnia.

Keitä rekisteröintivelvollisuus koskee? Euroopan Unionin uuden kemikaaliasetuksen tavoitteena on parantaa terveyden ja ympäristön suojelua sekä ylläpitää EU:n kemianteollisuuden kilpailukykyä. REACHjärjestelmässä kemikaaleja valmistavat ja maahantuovat yritykset velvoitetaan arvioimaan aineiden käytöstä aiheutuvat riskit ja antamaan ohjeet kemikaalien turvallisesta käytöstä. Vastuu kemikaalien turvallisuuden todistamisesta on siirtymässä viranomaisilta teollisuudelle. Rekisteröintivelvollisuus koskee kemikaalien valmistajia ja maahantuojia. Maahantuojilla tarkoitetaan sellaisia yrityksiä, jotka tuovat ainetta EU:n ulkopuolisesta maasta EU-alueelle. Esimerkiksi kemikaalin tuonti Venäjältä Suomeen on maahantuontia. Myös ostaminen oman yrityksen käyttöön EU-alueen ulkopuolelta on maahantuontia. Valmistajalla tarkoitetaan puolestaan EU-alueelle sijoittunutta luon-

nollista tai oikeushenkilöä, joka valmistaa ainetta EU-alueella. Niin sanottu jatkokäyttäjä, joka käyttää ainetta joko sellaisenaan tai valmisteessa omassa teollisessa tai ammatillisessa toiminnassaan, ei ole aineen valmistaja. Rekisteröintivelvollisuus koskee ainoastaan aineiden valmistajia ja maahantuojia, eikä jatkokäyttäjien tarvitse rekisteröidä. Varmistaakseen, että yrityksessä käytettävien kemikaalien toimitukset jatkuvat aineiden rekisteröinnin käynnistyttyä, jatkokäyttäjän kannattaa kuitenkin tarkistaa kemikaalintoimittajalta, että käytetyt aineet rekisteröidään. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että oma kemikaalin käyttötarkoitus tulee huomioiduksi rekisteröinnin yhteydessä tehtävässä turvallisuusarvioinnissa.

Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, p. (09) 2292 2917, tiina.toivonen@yrittajat.fi

teisesti laatimasta ja lähettämästä osasta sekä erillisestä, yrityskohtaisesta osasta. Yritykset, jotka rekisteröivät samoja aineita, voivat vaihtaa tietoja SIEF-tietojenvaihtofoorumeissa. Tietojenvaihto pienentää yritysten kustannuksia ja estää mm. tarpeettomat eläinkokeet. Kemikaalivirasto huolehtii tarvittavista ATK-sovelluksista. Jos yrityksesi tulee rekisteröidä kemikaali tai useita kemikaaleja tässä ensimmäisessä varsinaisessa rekisteröintivaiheessa, tarkista ensin REACH-IT-verkkosivuilta yritykset, jotka ovat esirekisteröineet saman aineen. Jos niin kutsuttu päärekisteröijä on nimetty SIEF-foorumissa, ilmoita, että myös sinä rekisteröit vuonna 2010. Jokaisella foorumilla on oltava päärekisteröijä, Rekisteröinti käytännössä ja jos sellaista ei ole nimetty, siitä kannattaa sopia SIEF-foorumin muiden jäsenten Rekisteröinti on kemikaalien tuotannon ja kanssa mahdollisimman pian. Päärekistemyynnin jatkamisen edellytys. Rekisteröinti röijä lähettää yhteiset rekisteröintiasiakirjat tehdään sähköisesti, ja rekisteröintiasiakirkaikkien SIEF-jäsenten puolesta, mutta jat lähetetään Euroopan kemikaalivirastolle jokainen yrittäjä lähettää itse oman yrityk(ECHA) REACH-IT:n kautta. Rekisteröinnin sensä yksityiskohtaiset rekisteröintiasia tietovaatimukset kasvavat aineen valmiskirjat sekä suorittaa rekisteröintimaksun. SIEF-foorumeita koskevaa tietoa, ohtus- jokainen tai maahantuontimäärän noustessa. mutta yrittäjä lähettää itse oman yrityksensä yksityiskohtaiset rekisteröintiasiakirjat sekä suorittaa rekisteröintimaksun. Asiakirjat koostuvat yleisestä, saman aijeita ja IT-työkaluja on saatavilla kemikaaneen valmistajien maahantuojien yh-on saatavilla liviraston verkkosivuilla www.echa.eu. SIEF-foorumeita koskevaa ja tietoa, ohjeita ja IT-työkaluja kemikaaliviraston verkkosivuilla www.echa.eu.

Lisätietoja: REACH-neuvontapalvelusta osoitteesta www.reachneuvonta.fi, jossa yrityksiä autetaan REACH-asetuksen toimeenpanoon ja velvoitteisiin liittyvissä kysymyksissä. Lisätietoja REACH-neuvontapalvelusta osoitteesta www.reachneuvonta.fi, jossa yrityksiä autetaan REACH-asetuksen toimeenpanoon ja velvoitteisiin liittyvissä kysymyksissä. Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, p. (09) 2292 2917, tiina.toivonen@yrittajat.fi

Työelämän tietosuojan huoneentaulu Suomi on ainakin toistaiseksi ainoa EU-maa, jossa on erityinen työelämän tietosuojalaki.

14

Ensimmäinen laki tuli voimaan vuonna 2001, ja se uudistettiin jo vuonna 2004 (759/2004). Laki on sijoitettu osaksi työoikeudellista sääntelyä, koska sillä on voimakas yhteys lähinnä henkiseen työsuojeluun. Laki valmisteltiin kolmikantayhteistyönä työmarkkinaosapuolten ja silloisen työministeriön kesken.

13


Rahanarvoista tietoa yhdellä puhelinsoitolla! Satu Grekin

Soita arkisin (09) 229 221 maksuttomaan neuvontapalveluun, puhelusi yhdistetään asiantuntijalle!

veroasiantuntija ▪ arvonlisävero ▪ elinkeinoverotus ▪ pääomatulon verotus

Harri Hellstén lainopillinen asiamies ▪ työoikeus ▪ yrittäjän sosiaaliturva

MakSuton puhelinneuvonta antaa monipuolista opastusta ja neuvontaa yritystoimintaan liittyen. SuoMen Yrittäjien omien asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on lähes sata valtakunnan eturivin asiantuntijaa. kun Soitat, varaudu kertomaan jäsennumerosi. Löydät sen kätevimmin jäsenkortista, jäsenlehden osoitelipukkeesta tai jäsenmaksulaskusta. Kerro asiasi ja jäsennumerosi. Puhelusi yhdistetään kulloinkin tarvitsemallesi asiantuntijalle. Ota huomioon, että palvelussa on suuren kysynnän vuoksi ajoittain ruuhkaa.

Työelämän juridiikka ja TES-neuvonta ▪ ▪ ▪ ▪ ▪ ▪

▪ ▪ ▪ ▪ ▪

työsuhdeasiat työaika palkkataulukot työehtosopimusten sisältö, yleissitovat sopimukset työnantajamaksut YT-laki yhtiömuodot kuluttajansuoja kirjanpito ja tilintarkastus tietosuoja-asiat riitojen ratkaisu sovintomenettely

Sopimusoikeus ▪ ▪ ▪ ▪

▪ ▪

yrityksen sopimukset toimitussopimukset kiinteistöt ja rakentaminen kuljetus ja liikenne

▪ ▪ ▪

▪ ▪

▪ ▪ ▪ ▪

▪ ▪

verotus perintö- ja perheoikeus uuden omistajan löytäminen Yrityspörssi ja Yrityskaupan Puhemies -palvelu

Janne Makkula lainsäädäntöasioiden päällikkö ▪ yritysjuridiikka ▪ sopimusoikeus ▪ maksukyvyttömyysasiat ▪ teollis- ja tekijänoikeus

Thomas Palmgren kv-asiamies ▪ yritysten kansainvälistyminen ▪ EU-asiat ▪ venäjänkauppa

Koulutus ▪

▪ ▪ ▪

▪ ▪ ▪ ▪

EU ja ulkomaankauppa idänkauppa USA:n kauppa, Latinalaisen Amerikan kauppa kansainvälinen neuvontaverkosto lähes 30 maassa

yrittäjien kouluttautumismahdollisuudet ja koulutuksen rahoittaminen yrittäjätutkinnot yrittäjän oppisopimus henkilöstökoulutus työpaikallaoppimisen järjestelyt

Tiina Toivonen lainopillinen asiamies ▪ julkiset hankinnat ▪ ympäristöoikeus ▪ maankäyttö- ja rakennuslaki

konkurssi yrityssaneeraus velkajärjestely luottotietoasiat

eläkeasiat sairaus työterveyshuolto työkyvyttömyys työttömyys

Markkina-, teollis- ja kilpailuoikeus ▪ ▪ ▪ ▪

ympäristönsuojelu ympäristövahingot jätehuolto viranomaisvelvoitteet

Sukupolven- ja omistajanvaihdokset

arvonlisäverotus yritysverotus henkilöverotus

Maksukyvyttömyysasiat ▪

ombudsman (svenskspråkig service) ▪ arbetslivjuridik och kollektivavtalsfrågor ▪ utrikeshandel

Risto Tuominen lainopillinen asiamies ▪ työoikeus ▪ tes-asiat ▪ sosiaaliasiat

Yrittäjän sosiaaliturva

Ulkomaankauppa ▪

Verotus ▪

koulutusasioiden päällikkö ▪ yrittäjän oma ja työntekijöiden koulutus ▪ yrittäjyysopetus

Max Lindholm

Ympäristöasiat

Yritysjuridiikka ja yleisneuvonta ▪

Veli-Matti Lamppu

kilpailuasiat julkiset hankinnat tekijänoikeus IT-oikeus patentit, tavaramerkit, mallisuoja ym.

Anja Tuomola lainopillinen asiamies ▪ työoikeus ▪ sopimusoikeus ▪ julkiset hankinnat ▪ kilpailuoikeus

Outi Tähtinen työmarkkina-asioiden päällikkö ▪ työoikeus ▪ yrittäjän sosiaaliturva ▪ yritysjuridiikka ▪ sopimusoikeus

Suomen Yrittäjissä sinua palvelee myös neljä lakineuvojaa sopimus- ja työoikeuden perusasioissa.

Kysy

alueellisista neuvontapalveluista omasta aluejärjestöstäsi! Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi


Julkaisija:

Suomen Yritt채j채t PL 999 00101 Helsinki puhelin (09) 229 221 faksi (09) 2292 2980 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi

YrittäjäInfo 3/2010  

Suomen Yrittäjien YrittäjäInfo 3/2010