Yrittäjä-lehti 3/2011

10 Pohjoisen poika Arkadianmäelle • 16 Media mullistaa 34 Korsisaaren kyydissä • 45 Harri Syrjänen ei pärjää ilman pekonia

30 Tuotanto kuntoon ennen lihasten paukuttelua

Otetaan käyttöön

3/2011

Irtonumero 6,50€

yrittajat.fi

plan B SUOMEN HYVINVOINTI ON TURVATTAVA

Sivut 12–14

YRITTÄJÄ 3/2011

Yritys, voisiko myyntilaskutuksen hoitaa fiksummin?

Sähköinen laskutus säästää aikaa ja vaivaa sekä laskuttajalta, laskujen maksajalta ja tilitoimistoltakin.

Tutustu osoitteessa myyntilaskut.fi

Heeroksen tilitoimistokumppaneihin

ja hyödynnä sähköisen taloushallinnon mahdollisuudet. Katso esimerkkilaskelmat ja käynnistä laskumaattori.

Näet konkreettisesti mitä Heeroksen sähköinen myyntilaskutus ja

verkkolaskut tuottavat yrityksellesi.

Kaikkien yhteydenottopyynnön lähettäneiden kesken arvotaan 1699 euron arvoinen Tunturi Tango Forte -sähköpolkupyörä.

3

PÄÄKIRJOITUS

Yhteistyökansa Tuoreen eduskuntamme kansanedustajan keski-ikä on 48 vuotta, kertovat

antto jouko.lantto@yrittajat.fi

tilastot. Vuosikymmenissä laskettuna 1960-luvulla syntyneiden ryhmä on suurin, sillä on 71 edustajaa ja 35,5 prosenttia kaikista edustajista. Toiseksi suurimmaksi ryhmäksi yltää 1950-luvulla syntyneiden ryhmä, jolla on 51 edustajaa ja 25,5 prosenttia pai­ koista. Kolmanneksi tulevat 1970-luvulla syntyneet 41 paikallaan ja 20,5 prosentin osuudellaan. Neljäntenä ovat 1940-luvulla syntyneet 27 paikallaan ja 13,5 proNuoremmat sukupolvet sentilla ja vihdoin viidentenä 1980 -luvulla syntyneet ovat edeltäjiään fiksumpia. nuoret edustajat, joiden paikkaluku on 10 ja prosenttiosuus 5.

Edellinen jaottelu on karkea, mutta suunnasta kertova; aiempaan eduskuntaan

verrattuna edustajien keski-ikä aleni nelisen vuotta ja tosinuorten edustajien sisäänmarssi oli komeaa kautta maan. Ja kun yleisesti vielä sanotaan, että nuoremmat sukupolvet ovat edeltäjiään fiksumpia, voidaan Suomessa odottaa jatkossa harjoitettavan kaikinpuolista järkipolitiikkaa maan ja sen kansalaisten hyödyksi. Oireita tällaisesta on luettavissa tässäkin lehdessä, jossa kaksikin uutta nuorta kansanedustajaa eri artikkeleissa esittää näkemyksiään yhteiskuntamme kehittämisestä.

Tosin eduskuntapolitiikan perinteisten nokkimissääntöjen mukaan vie

aikansa, ennen kuin uudet nuoret edustajat – saamistaan korkeista äänimääristä riippumatta – ovat omissa ryhmissään päätöksenteon kärkipaikoilla, mutta sinne he ovat joka tapauksessa matkalla, tuleviksi johtajiksemme ja edustajiksemme Euroopassa ja muualla maailmassa.

Tämänkertaisessa vaalitaistelussa käytetty retoriikka sekä kolmen suhteellisen tasavahvan eduskuntaryhmän syntyminen on antanut perustan arvioida, että hallitusneuvotteluista on tulossa vaikeimmat miesmuistiin. Onkin selvää, että perussuomalaisten menestys lisää Jyrki Kataisen johtamien hallitusneuvottelujen tuskaa, mutta ylitsepääsemättömiä esteitä Kokoomuksen, SDP:n ja Perussuomalaisten yhteishallitukselle ei liene olemassa. Ja tämä johtuu taas siitä – minkä puolueiden johtajatkin varmasti tietävät – että me suomalaiset olemme enemmistöltämme mieluimmin talon rakentajia kuin raunioiden repijöitä, enemmän yhteiskuntarauhan vaalijoita kuin riidan kylväjiä. Tätä käsitystä vahvistaa myös Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVA:n jo ennen vaaleja tekemä tutkimus (s. 26), jonka mukaan suomalaisten asenteissa ei ole tapahtumassa polarisaatiota, eivätkä esimerkiksi eri ikäryhmien, sukupuolten ja sosioekonomisten ryhmien asenteet ole loitontuneet toisistaan, vaikka maa valmistautuikin vaaleihin protestihengessä.

Hyvää kesää lukijat, hyvää elämää yrittäjät.

YRITTÄJÄ 3/2011

Toukokuu 2011

26

Onko vastakkainasettelun aika alkanut?

Suomen eduskuntavaalien tulos hämmensi politiikan ”valistuneet” tarkkailijat kautta Euroopan perussuomalaisten musertavan vaali­ menestyksen jälkeen. Talouden näkymät ovat nyt kuitenkin paljon utuisemmat verrattuna edeltävien vaalien jälkeiseen tilanteeseen, EVA:n tutkija Ilkka Haavisto sanoo.

Pääkirjoitus

Kolumni

Makasiini

Mikä moka!

3

6

Yhteistyökansa Poimintoja yrittäjän maailmasta

Hän

10 Heikki Autto on eduskunnan

toiseksi nuorin kansanedustaja

Yhteiskunta

12 Nuoret laittavat kuviot uusiksi

Markkinointi & myynti

16 Digitalisaatio muuttaa maailman avoimeksi 20 Kilpailua asiakkaiden huomiosta 22 Megatrendien haistelua

YRITTÄJÄ 3/2011

19 Säkki päässä 24 Sarjassa yritysjohtajat kertovat

uransa hauskoista virheistä

Politiikka

26 Eduskuntavaalien tulos

myllersi politiikkaa

Yrittäjät

30 Tuotanto kuntoon ennen

lihasten paukuttelua 34 Korsisaari-yhtiöissä pyörät pyörivät 38 Hyvää bisnestä vai surkeaa liiketoimintaa?

20

Brändilupaukset – totta vai tarua?

Toimivaa brändiä ei voi ostaa ulkoa, vaan se on rakennettava sisältäpäin yhdessä omien ihmisten kanssa.

42

46

Tavoitteet todeksi askel kerrallaan

Vapautta olla vapaalla

Entinen huippulumilautailija, juontajanakin tunnettu Laidback Productions Oy:n toimitusjohtaja Aleksi Litovaara on ehtinyt olla niin monessa mukana, etta mies itsekin muistaa hommistaan vain pienen osan.

Polkupyöräily harrastuksena yleistyy, eikä ihme: Pyörien kehityksen ja mielenkiintoisten alalajien ansiosta aiempaa useamman tarpeisiin ja tavoitteisiin löytyy sopiva menopeli.

42 Urheiluvuosien draivi siirtyi yrittäjyyteen

Maailmanpyörä

Ystäväkirja

Historia

45 Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

Vapaa-aika

46 Pyöräilystä virtaa pitkään päivään 50 Kesäpuuhaa museossa

63 Ajankohtaista maailmalta 68 Korkeakoulutasoinen yrittäjyysopetus

aloitettiin 1980-luvulla 70 Gotlieb Daimler ja Karl Benz

aloittivat autoilun

Uutismaailma

Kulttuuri

72 Poimintoja

Ulkomaat

74 Muutatettakoon

56 Kulttuurin hienostunut kehto

Kolumni

60 Kerää kokemusta ennen Y-uraa 64 Demokraattinen Arabimaa on olemassa

YRITTÄJÄ 3/2011

MAKASIINI » Kokoajana Helinä Hirvikorpi

6

RODEO .fi

Historiaa Lopella

Veneet vesille Uusia veneinnovaatioita

Tekes on Vene-ohjelmassaan tutkinut veneenos-

tajan profiilia ja tulevaisuuden tarpeita. Uusia innovaatioita on testattu venevalmistajien kanssa oikeassa ympäristössä. Ohjelmassa on selvinnyt, että uusi veneilykohderyhmä ovat nuorehkot perheettömät naiset.

Kimpassa omistettavat tai vuokrattavat veneet eivät sido liikaa pääomaa ja yhdessä veneily on hauskempaa.

Tälle naiskohderyhmälle voisi keksiä uusia palveluja.

Suomalainen veneteollisuus on pk-yritysvetoista ja uusia ideoita tarvitaan. Markkinat ovat kuitenkin maailmanlaajuiset, joten työntöapu on tarpeen. Tekes rahoittaa venevalmistajien kehitysprojekteja.

Marsalkka Mannerheimille rakennettiin 75-vuotispäivä­­lah­jaksi metsästysmaja vuonna 1942 Lieksajärven rannalle.

Sodan melskeessä rakennus purettiin ja siirrettiin sisemmäksi Suomeen Lopelle, Punelia-järven rantaan. Yrittäjät Teuvo Zetterman ja Heikki Kujansuu ovat perustaneet Majan Herrat Oy:n, joka huolehtii tilausravintolan, kelohuvilan ja paviljongin tarjoiluista, olipa kyseessä firman kokous tai perhe­juhlat. Ruoka­ listalta voi poimia Mannerheimin lempiruokia vorschmackista alkaen. Ja jos oikein historiaan heittäydytään, saattaa pöytään istua everstejä ja itse marski näyttelijä Timo Närhisalon esittämänä.

»»Itse Mannerheim saattaa syödä samassa pöydässä. Näyttelijä Timo Närhisalo.

Lähiruokaa Eat&Joy Maatilatori keskittyy pientuottajien lähiruokaan, luomutuotteisiin ja elintarvikkeisiin, joita on prosessoitu mahdollisimman vähän. Sortimentti käsittää noin 1 500 tuotetta 300 pientuottajalta. On hauskaa kun Maatilatori saa tilan ison marketin sisällä, eli yrittäjät pääsevät framille uudella tavalla.

Luomulihaa, valikoima kotimaisten juustoloiden erikoisjuustoja sekä juureen leivottua leipää. Liiketoiminnasta vastaavan Uni One Oy:n osakas Aki Arjola korostaa yksilöllisen asiakaspalvelun, neuvonnan ja opastuksen merkitystä.

Osakkaana on myös muotoilija Harri Koskinen, joka on suunnitellut uusimman Maatilatorin ilmeen hirsiseinineen.

Joskus lähiruuasta ponnahtaa liikkeelle suurikin yritys, kuten Snellman, jonka toimitusjohtaja Martti Vähäkangas esitteli yrityksen kansainvälistymisstrategiaa toukokuun alun elintarvikepäivässä.

YRITTÄJÄ 3/2011

7

MAKASIINI

Raha on sellainen asia, johon ei tässä maassa osata suhtautua. Ei sitä saisi hankkia, ei sitä saisi olla, mutta samaan aikaan pitäisi kaikille saada ja mieluummin sama summa. – Kyllä ne ovat keksineet pienyrittäjälle tässä maassa niin monta kuponkia täytettäväksi, hyvä että ehtii töissä niiden täyttelemiseltä käydä.

Kari Hotakainen: Ihmisen osa

Kasvun vimma

Miten meillä menee

TEM julkisti huhtikuulla Kasvuyrityskatsauksen 2011.

Meillä on kasvuyrityskriteerit täyttäviä kasvuyrityksiä 691 kpl. Räjähdysmäisesti kasvavia (+ 100 % kolmen vuoden aikana) 23 kpl. Etlan tutkimusjohtaja Petri Rouvinen huomautti, että kasvuyritykset loivat kolmen vuoden tarkastelujaksolla 2006–2009 yli 50 000 uutta työpaikkaa.

Tarkastelujaksolla firmat vähensivät Suomessa noin 130 000 työpaikkaa, mutta kasvavat yritykset palkkasivat yhteensä yli 111 000 henkeä lisää. Suomalaiset kasvuyritykset ovat erilaisia ja erinäköisiä, yhteistä nimittäjää niille ei ole. Valtaosa on syntynyt osaamista vaativille palvelualoille.

Tietysti julkistamisseminaarissa pohdittiin taas kovasti, miten Suomeen saadaan lisää kasvavia yrityksiä.

Paikalla oli salillinen julkisia toimijoita.

Teki mieli huudahtaa, että niin kauan kuin kateus ja tasapäistäminen ovat vallalla suomalaisessa mentaliteetissa, kasvuyritykset ovat edelleen harvassa. Niin kauan kuin vaurastuminen on synti ja siitä rangaistaan, yritykset sinnittelevät tavallisella toimeentulotasolla.

Katsotaan nyt mitä uusi hallitus tekee.

Joskus on hyvä tietää oman yrityksen arvo. Ainakin omistajat ja yritysjohto ovat siitä kiinnostuneita. Suomen Asiakastieto Oy on luonut Arvoanalyysin, joka on puolueeton ja vertailukelpoinen arvio yrityksen käyvästä arvosta. Siinä eritellään yrityksen taloudellista kehitystä, kilpailuasetelmaa markkinoilla, liiketoimintanäkymiä ja toimialan piirteitä. Miten minun yritykseni poikkeaa toimialan kehityksestä.

Jos haluaa asemoida yrityksen menestymistä kilpailijoihin nähden, voi tilata Kilpailija-analyysin. Tieto on valtaa.

¾¾Ostaisiko kesäksi punaiset vai violetit kengät?

Rikastava eläkepommi Eläkeläiset elvyttävät taloutta

Erikoiskauppa uskoo myyntinsä kasvavan tänä vuonna. Jos kulkee Helsingin

Aleksia, huomaa että uusia liikkeitä on syntynyt useita, esimerkiksi tiettyjen vaatemerkkien ympärille. Iso puhallus Suomen talouteen ovat suuret ikäluokat, joilla on käyttää ihan eri tavalla rahaa ostoksiin ja palveluihin kuin edellisillä sukupolvilla. Ja he myös käyttävät.

Julkisuudessa puhutaan kuitenkin vain ikääntyvien lisärasituksesta koko yhteiskunnalle.

Nykyiset ja tulevat eläkeläiset elvyttävät taloutta tehokkaasti. Kansantalous on kokonaisuus, joka hyötyy siitä, että eläkeläiskuluttajat panevat rahansa kiertämään.

Meillä puhutaan kuitenkin pelkästään raskaasta huoltosuhteesta. Raihnaisuus alkaa vasta yleensä yli 80 ikävuoden jälkeen.

YRITTÄJÄ 3/2011

MAKASIINI

Kahvi ja pulla

RODEO .FI

8

Nyt on laskettu, että suomalaiset käyttivät viime vuonna kahvia 10 kiloa per nuppi.

Maahan tuotiin raakakahvia 66,5 miljoonaa kiloa Väli- ja Etelä-Amerikasta ja paahdettua kahvia 7,3 miljoonaa kiloa, lähinnä Hollannin satamista.

Mutta kun menee kahvilaan, on tehtävä useita valintoja: ottaako kahvi, latte, cappucino, espresso, makusiirapilla vai ilman. Naapuri osti yli 700 euroa maksavan keittimen, joka jauhaa pavuista halutunlaista juomaa. Kahvin ympärille on syntynyt kokonaan uutta liiketoimintaa, kun erikoiskahveja sekoitellaan ja myydään pikku putiikeissa.

Sen sijaan panimojuomien kulutus laski viime vuonna yli 24 miljoonaa litraa.

Onko tuoppi vaihtunut kahviin ja pullaan?

Markkinointi rules Markkinointi jäi Suomessa jalkoihin, kun Neuvostoliiton kauppa

Sieltä ne taas nousevat, valkovuokot, vaikka päällä oli kaksi metriä lunta.

Antoisaa kesää kaikille yrittäjille! Palataan asiaan syyskuussa.

Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 29. vuosikerta Painos 29 400 kpl ISSN 1237-2234 Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki Puhelin (09) 229 221 Faksi (09) 229 229 99 www.yrittajat.fi Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin (09) 229 221 toimitus@suomen.yrittajat.fi

kukoisti. Tuolloin menetettiin markkinointiosaamista. Avoin globaali kilpailu pakottaa nyt ottamaan kaikki keinot käyttöön, insinööritieto ei yksin riitä. Vimpain ei puhu itse puolestaan, se pitää myydä ja myynnin taustalla on joukko toimenpiteitä, kuten markkinointi.

– Koska yrityksen hallituksen tehtävä on varmistaa yrityksen menestys, siihen tarvitaan liiketoimintaosaamista, joka perustuu markkinoinnin syvään ymmärtämiseen. Liiketoimintaosaamista ei voi olla ellei ymmärrä asiakasta, Leena Paananen sanoo. Hän on työskennellyt pitkään markkinointiviestinnässä Salomaa-yhtiöiden toimitusjohtajana, mutta hänen mielestään markkinointi on paljon laajempi käsite kuin mainonta.

Markkinoinnin tehtävä on erilaistaa yritystä.

– Markkinointi merkitsee varsin suuria valintoja, ratkaisuja jakeluteissä, miten asiakkuudet määritellään ja hoidetaan. Tämän takia mark­ kinointi on johdon asia, nykyisin hallitusammattilaisena työskentelevä Paananen linjaa.

Päätoimittaja Jouko Lantto jouko.lantto@yrittajat.fi

Vakituiset avustajat Raija Lehtonen, Anna Lantee, Joni Halmelahti

Toimittajat Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi

Ilmoitusmyynti Alma360/Asiakasmedia PL 356, 00101 Helsinki Puhelin 010 665 106 Faksi (09) 448 358 www.alma360.fi

Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi Mirka Moilanen mirka.moilanen@yrittajat.fi Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen maarit.tahtinen@yrittajat.fi

Ilmoitushinnat 2/1 1/1 2 x 1/2 1/2 1/4

6 150 € 3 700 € 3 950 € 2 100 € 1 400 €

Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, 00101 Helsinki Puhelin (09) 229 221 Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painopaperi Kansi Galerie Art Silk 200g Sisus Novatech Easymatt 100g Kannen kuva Sini Pennanen

Luotettavat Toyota-mallit yrityksille asiantuntijalta!

TOYOTA HIACE. Hiacen legendaarinen kestävyys minimoi käyttökustannukset.

HUIPPULUOKAN LEASING-TARJOUS HIACESTA! (sis. alv. 23 %)

Hiace 2.5 D-4D 95 4 ov.

Hiace 2.5 D-4D 117 5ov 4WD pitkä

48 kk/60 tkm

434 € / kk 48 kk/60 tkm

500 € / kk

48 kk/80 tkm

463 € / kk 48 kk/80 tkm

533 € / kk

TOYOTA HILUX. Vahvoja ominaisuuksia vaativiin töihin!

TOYOTA DYNA. Dynan 3.0 litran D-4D-moottoreissa suorituskyky ja taloudellisuus ovat luokkansa huippua. Dynaa voit ajaa B-kortilla.

TOYOTA AVENSIS. Auto, joka on suuri myös luonteeltaan.

Avensis 1,6 Terra Edition 24.913 €

Suomen Yrittäjien jäsenet saavat Avensikseen metallivärin veloituksetta!

Tarjous voimassa 23.6.2011 saakka meillä jäsenkorttia näyttämällä.

Toyota Itäkeskus ja Toyota Airport ovat yritysautopalveluiden asiantuntujoita. Meiltä saat kilpailukykyisimmät tarjoukset ja Suomen luotettavimmat autot!

Ota yhteyttä tai tule paikanpäälle tutustumaan kattavaan hyötyajoneuvovalikoimaan.

Toyota Airport

Toyota Itäkeskus

Veli-Matti Kaltiainen, puh. 010 615 8625.

Bengt Lindroos, puh. 010 615 8266.

Ohtolankatu 6, Vantaa, Koivuhaka. Ma-pe 9-17, la 10-15. www.toyotaairport. Huoltopalvelut, puh. 010 615 8640.

Visbynkatu 3, Helsinki. Ma-pe 9-17, la 10-15. www.toyotaitakeskus. Huoltopalvelut, puh. 010 615 8335.

MetroAuto Group

MetroAuto Group

Hilux-mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 26 240 €, arvioitu autovero 6 842,74 €, arvioitu kokonaishinta 33 082,74 €. Hiace-mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 24 540 €, arvioitu autovero 5 035,61 €,3/2011 arvioitu YRITTÄJÄ kokonaishinta 29 575,61 €. DYNA-mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 25 000 €, arvioitu autovero 5 447,44 €, arvioitu kokonaishinta 30 447,44 € (hinnat ilman lavarakenteita). Avensis-mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 18 954,10 €, arvioitu autovero 5 395,13 €, arvioitu kokonaishinta 24 349,23 €. EU-yhdistetty kulutus 5,4-7,0 l/100 km, CO2-päästöt 141-174 g/km. Hintoihin lisätään liikekohtaiset toimituskulut.

Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta.

HÄN » Heikki Autto on eduskunnan toiseksi nuorin kansanedustaja

10

Pohjoisen oma poika Kokoomuksen vastavalittu kansanedustaja ja Suomen Yrittäjien entinen elinkeinopoliittinen asiamies Heikki Autto epäilee vahvan tulevaisuudenuskon olleen nuoren miehen menestyksen salaisuus huhtikuun eduskuntavaaleissa.

– Haluttiin pohjoisen oma nuori ihminen edustamaan kaikkea sitä positiivista tulevaisuudenuskoa, jota Lapissa on. Minua äänestettiin joka puolelta Lappia ja uskon, että myös hyvin tasaisesti kaikista ikäryhmistä. Todennäköisesti äänestäjiä oli jopa yli perinteisten puoluerajojen, Heikki Autto pohtii.

Eduskuntatyön uusia haasteita innolla odottava tuore kansanedustaja aikoo seurata kevään hallitusneuvotteluja jännittyneenä. Autto epäilee erityisesti Euroopan rahoitusvakauteen liittyvien kysymysten vaativan selvittelyä neuvotteluissa.

Kunhan ne saadaan selvitettyä heti hallitusneuYRITTÄJÄ 3/2011

vottelujen aluksi, uskoo Autto loppuneuvottelujen olevan aika yksituumaisia.

Lisää työtä nuorille Tuore kansanedustaja on sitä mieltä, että Suomeen tarvitaan lisää työtä ja kevyempää verotusta, jotta velkaantuminen voidaan pysäyttää ja uskoo asian olevan myös hallitusneuvotteluiden keskeisimpiä kysymyksiä.

– Hallitusneuvotteluiden tärkeimmät väännöt käydään sen ympärillä, mitä työkaluja otetaan käyttöön, jotta yritysten olosuhteet uusien työpaikkojen luomiseen olisivat parhaat mahdolliset.

Nuori mies pitääkin erityisesti nuorten työllistymistä tärkeänä päämääränä seuraavalla hallituskaudella.

– Kaikkein tärkeintä on, että nuoret suomalai-

set saadaan töihin. Työnteon tulee aina olla joutenoloa kannattavampaa. Jotta uusia työpaikkoja syntyy kestävällä tavalla, on yrittäjyyden kannus­ teet turvattava ja työllistämisen kynnystä madallettava.

Byrokratian taakkaa yrittäjiä kohtaan tulee Auton mielestä keventää niin, että käytännöt virtaviivaistuvat kaikilla eri hallinnon osa-alueilla.

Nykyinen hyvä yritysverotuksen perusratkaisu tulee miehen mukaan säilyttää ja yrittäjien verorasitusta keventää niin, että yrittäjä, joka pystyy saamaan liiketoiminnallaan itselleen tuloa keskiverto palkansaajan ansion verran, ei joudu maksamaan palkansaajaa kovempia veroja.

– Nykyiselläänhän keskivertopalkansaajan tulotason saavuttava yrittäjä palkitaan yritysriskin kantamisesta huomattavasti kovemmalla vero­ tuksella, Autto muistuttaa.

TEKSTI Mirka Moilanen, KUVA Lapland Memories Oy

Hän

Heikki Autto

Taustat juuret Olen kotoisin Tunturi-Lapista. Lapsuudenkotini on Enontekiöllä Hetan kylässä ja kouluni olen käynyt Muoniossa.

Käsivarren lapsuuden maisemat ovat jättäneet vahvan leiman, joka ei Lapin miehestä lähde, vaikka nyttemmin Tunturi-Lapin maisemat ovat vaihtuneet Lapin pääkaupunkiin Rovaniemeen.

Ihminen Olen urheilullinen ja aikaansaava persoona. Hyvät hermot yhdistettynä kohteliaaseen käytökseen ovat varmasti ominaisuuksia, joista on hyötyä myös politiikassa.

Opinnot Koulutukseltani olen hallintotieteiden maisteri Lapin Yliopistosta pääaineena julkishallinto ja sivuaineena mm. kansantaloustiede. Kandidaatin tutkielman tein puolustusvoimien johtajakoulutuksen tarjoamista valmiuksista hyvän julkisjohtamisen näkökulmasta. Pro gradu -tutkielmani puolestaan käsitteli valtuustosopimuksia kaupunkien päätöksenteon apuvälineinä.

Aiempi työelämä Olen työskennellyt aiemmin kolme vuotta Kokoomuksen puoluetoimistossa järjestöpäällikön sijaisena, kun Kokoo-

mus nousi hallitusvastuuseen vuoden 2007 vaalien jälkeen. Kuluneen talven olen työskennellyt Suomen Yrittäjillä elinkeinopoliittisena asiamiehenä.

Perhe ja vapaa-aika Vaimoni Saara on myös urheilullinen ihminen, joten yhteisiä urheiluharrastuksia riittää. Toisaalta työt pitävät niin kiireisenä ja vievät jatkuvasti pois kotoa, että vapaa-ajalla riittää hyvin se, että saa olla kahdestaan kotona. Myös Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtajuuteen liittyvät tehtävät haukkaavat merkittävän siivun vapaa-ajasta.

Vapaa-aika Mitä suosittelet yrittäjälle luettavaksi Ernest Hemingwayn Vanhus ja Meri.

Klassikko, joka mielestäni syystäkin on noteerattu yhdeksi maailmankirjallisuuden merkkiteoksista. Kirja pitää sisällään monenlaista symboliikkaa, johon yrittäjä voi samaistua. Teoksen päähenkilöllä on sellaista tulevaisuuden uskoa, vahvaa tahtoa ja kunnianhimoa, joita myös menestyvällä yrittäjällä täytyy olla. Kun lähdetään kauas merelle suuremman saaliin perässä, on ratkaisut tehtävä yksin ja luottamus omiin kykyihin on silloin oltava vahva, ettei usko lopu kesken.

Paikka, jota suosittelet jokaiselle nähtäväksi Kilpisjärven kylä Enontekiöllä. Ilman, että on käynyt Kilpisjärvellä, ei voi uskoa, että Suomessa on niin hienoja paikkoja.

Työstä Työn sisältö Lainsäätäminen, jossa korostuu erityisesti omien valiokuntajäsenyyksien sekä oman eduskuntaryhmän kautta tehty työ. Omalle vaalipiirille tärkeät kysymykset korostuvat erityisesti valtion talousarviosta päätettäessä, koska Lapin mahdollisuuksiin investoiminen tuo tulevaisuudessa varmasti huomattavan määrän uutta työtä ja talouden dynamiikkaa myös koko Suomeen.

MIKÄ MOTIVOI On suuri kunnia saada tehdä tätä työtä.

Haluan myös aivan erityisesti nostaa esiin Lapin mahdollisuudet, joita itse näen valtavasti.

VIELÄ SAAVUTTAMATTA Tästähän se työ vasta alkaa.

NUorelta kansanedustajalta useimmiten kysytty kysymys Koska eläkeindeksin taitto poistetaan ja siirrytään takaisin ns. puoliväli-indeksiin? // YRITTÄJÄ 3/2011

11

YHTEISKUNTA » Nuoret laittavat kuviot uusiksi

12

½½Suoraan julkiseen yritysten tukemiseen liit­tyvät kustannukset ovat valtion budjetissa noin 600 miljoonaa euroa vuodessa, josta yli puolet maksetaan Tekesin kautta. Jos huomioidaan lisäksi julkiset takaukset, korkotuet ja lainat sekä kuntien tuki yrityksille, summa nousee yli kahteen miljardiin, Lasse Männistä ja Taneli Tikka laskevat.

YRITTÄJÄ 3/2011

13

TEKSTI Jouko Lantto, KUVAT Sini Pennanen

Suunnitelmaa Suomen hyvinvoinnin pelastamiseksi Korkean teknologian, palveluiden tai luovien alojen ”born global” -yritysten toiminnassa korostuu verkottuneisuus.

Suomen

taloudellinen hyvinvointi on nojannut menneet vuosikymmenet vientivetoiseen paperiteollisuuteen. 1900-luvun loppupuolella Suomen vientivaltiksi kohosi IT-ala matkapuhelinliiketoiminnan siivittämänä. Maailma on kuitenkin muuttunut ja moni perinteisesti hyvinvointia tahkonnut toimiala ja yritys kamppailevat rakennemuutoksen kourissa, tuore kansanedustaja Lasse Männistö (KOK) määrittää.

29-vuotias Männistö on yksi Luova toi-

misto Bolder Helsingin perustajista ja samalla vankka kasvuyrittäjyyden puolestapuhuja.

Mistä Suomelle uudet työn menestystarinat?

Teollisen ajan ajattelumallit ja prosessit eivät enää johda parhaisiin lopputuloksiin, Männistö sanoo, vaikkakin uskoo, että kansainväliset suuryrityksemme

loppujen lopuksi selviävät rakennemuutoksesta voittajina.

– Vaikeampi tilanne kohtaa kuitenkin suomalaisten työpaikkoja. Teollisuus ei toivottavasti koskaan katoa maastamme, mutta yksin sen työpaikkojen varaan emme enää voi hyvinvointiamme laskea.

Lasse Männistön rinnalla tulevien aikojen työpaikkahuolta kantaa 33-vuotias Taneli Tikka, sarjayrittäjä, jolla on niin ikään vuosien kokemus kasvuyritystoiminnasta. Hänen mukaansa suoma-

Synty on turhautumisessa Esitys Suomen innovaatio- ja kasvuyrittäjyyspoli­ tiikan suuntaamisesta uudelleen on syntynyt Lasse Männistön ja Taneli Tikan turhautumisesta Suomen yrittäjyyskulttuuriin ja jäykkiin rakenteisiin, jotka eivät kykene reagoimaan maailman ja liike­toiminnan muutoksiin.

– Omakohtaiset kokemukset yrittäjyydestä ja liiketoiminnasta ovat toimineet yhtenä pontimena esitykselle.

Suhteellisen nuorella urallaan Lasse Männistö on toiminut sekä liike-elämän ja politiikan näköalapaikoilla.

Ennen uutta kansanedustajan pestiä hän toimi ministe-

rin avustajana. Männistö on palkittu parhaasta Helsingin kauppakorkeakoulun maisterin tutkinnosta lukuvuonna 2008–2009.

Taneli Tikka on toiminut lukuisten yrityksen toimitusjohtajana, perustanut yrityksiä, neuvotellut 11 rahoituskierrosta suomalaisten ja kansainvälisten pääomasijoittajien kanssa ja tehnyt useita yrityskauppoja. Hän toimii tällä hetkellä useiden kasvuyritysten hallituksissa, kuten myös pörssiyhtiö Sopranon hallituksessa ja verkkopalve­ lu­divisioonan johtajana. Tietotekniikan liitto nimesi hänet vuoden 2010 tietotekniikkavaikuttajaksi.

YRITTÄJÄ 3/2011

14

laisille työpaikkoja tarjoavat uudenlaiset yritykset rakentavat toimintansa vahvan osaamispohjan omaavan tiimin, innovatiivisten liiketoimintamallien ja verkoston tuoman voiman varaan.

– Suomi ei tarvitse uutta Nokiaa hyvinvointinsa turvaksi. Suomi tarvitsee lukuisia vihaisia lintuja.

Innovaatio- ja kasvu­ yrittäjyyspolitiikasta Suomen yrityksiin suuntautuva innovaatio- ja kasvuyrittäjyyspolitiikka nojaa lukuisiin eri instituutioihin sekä tukimuotoihin, Männistö ja Tikka laskevat ja toteavat, että itse kullekin näistä asetetaan lukuisia tavoitteita aina aluepoliittisesta tietyn alueen tukemisesta yritysten kasvun tavoitteluun.

– Yli sata tahoa myöntää yli tuhatta eri tukea. Tukiviidakko on sekava niin tavoitteiltaan, toimintamalleiltaan kuin toimijatahoiltaan.

Heidän mukaansa tukien myöntämisessä painottuu myös poliittista ohjausta noudattavan virkamieskoneiston näkökulma yritysten liiketoimintaan.

– Ajoittain tukien myöntämistä on ohjannut jopa ajatus virkamieskoneiston yritystä paremmasta sen oman liiketoiminnan tuntemuksesta.

Leimallista julkisten yritystukien kentälle on myös se, että toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seurata on varsin kirjavaa ja sen luotettavuus kyseenalaista. Ei ole mikään ihme, että

mm. useat tutkijat ovat kyseenalaistaneet suomalaisen yritystukijärjestelmän vaikuttavuuden.

Jotakin muuta kuin nykyistä Uskallamme kyseenalaistaa virkamiespohjaisten instituutioiden kyvykkyyden arvioida born global -yritysten todellisia menestyksen eväitä, Lasse Männistö ja Taneli Tikka tulittavat. Ainakaan tämä ei voi tapahtua selkeiksi piirrettyjen perinteisten liiketoimintasuunnitelmien ja niiden orjallisen noudattamisen kautta, he summaavat.

– Joka tapauksessa uskallamme väittää, että parempia mekanismeja jyvien seulomiseksi akanoista on olemassa. Olisi myös tärkeää, että aitoa seulontaa edes tehtäisiin. Harvemmille tulisi antaa enemmän.

Samalla pelkän ”menestyjien seulonnan” sijaan tulisi keskittyä luomaan olosuhteet, joissa yllättäviä onnistumisia voi syntyä myös alueilta, joille ei edes ymmärretä katsoa tai keskittyä, nykyjärjestelmän kriitikot sanovat.

– Laajassa mittakaavassa julkisten yritystukien ja niiden myöntämisen piirissä työskentelee nykyisellään jopa 4 000–5 000 julkisen sektorin työntekijää.

– Tavoitteena on, että määrä puolittuu vuoteen 2015 mennessä, jolloin arvioitu kustannussäästö organisaatiorakenteiden kevenemisen ja henkilöstömäärän vähenemisen myötä on 100 miljoonaa euroa. //

Suomi ei tarvitse uutta Nokiaa hyvinvointinsa turvaksi. Suomi tarvitsee lukuisia vihaisia lintuja.

YRITTÄJÄ 3/2011

Suomen kasvuyrittäjyyden edellytysten pelastamiseksi Lasse Männistö & Taneli Tikka • Yrityksiin kohdistuvan innovaatioja tk-politiikan painopistettä on siirrettävä julkisista yritystuista yrityksille annettaviin tk-toiminnan verokannustimiin.

• Kansainvälisten esimerkkien (Norja, Alankomaat) mukaisesti vuosina 2011–2015 yritystukia leikataan 35 prosenttia (200 miljoonaa euroa) ja kohdennetaan vastaavan suuruinen panostus yritysten tk-toiminnan verohelpotuksiin.

• Kasvuyrittäjyyspolitiikka uudistetaan markkinavetoiseksi ja yksityisten sijoitusten kannustimiin perustuvaksi nykyisen julkisen tuen ja virkamiespäätösten sijaan.

• Yritystukijärjestelmän hajanaisuutta karsitaan tavoitteena yritystukien ja julkisin varoin pääomasijoituksia tekevien tahojen määrän väheneminen ja hallinnon keveneminen.

• Keskitetään toiminta yhdelle suoria julkisia yritystukia myöntävälle taholle ja korkeintaan muutamalle julkisia pääomasijoituksia tekevälle taholle.

VAHINGON SATTUESSA YKSI YHTEYDENOTTO RIITTÄÄ.

Pikaisella silmäyksellä yrittäjän voi olla vaikea havaita eroja vakuutusyhtiöiden välillä. Mutta kun yrityksessäsi sattuu vahinko, alkavat erot näkyä.

Meille riittää, että teet vahinkoilmoituksen osoitteessa if.fi tai soitat meille. Otamme asian saman tien hoitoomme ja huolehdimme, että vahinkoja ryhdytään korjaamaan. Koska käsittelemme Pohjoismaissa enemmän vahinkoja kuin kukaan muu (1,4 miljoonaa vuodessa), tiedämme jo kenen asiantuntijan puoleen kulloinkin kannattaa kääntyä. Ymmärrämme myös, kuinka

if.fi

010 19 15 00

tärkeää on toimia nopeasti, jotta vahinko haittaisi mahdollisimman vähän yrityksesi toimintaa.

Oma yhteyshenkilösi pitää sinut ajan tasalla koko käsittelyn ajan.

Nämä seikat selittävät osaltaan sen, että tyytyväisimpiä asiakkaitamme ovat ne, joille on sattunut vahinko ja että he antavat meille arvosanaksi keskimäärin 4,5 asteikolla 1-5. Mielestämme tämä on korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.

MARKKINOINTI & MYYNTI » Digitalisaatio muuttaa maailman avoimeksi

16

TEKSTI JA HENKILÖKUVA Marja Kasanen

Media

muuttaa maailmankuvaa

Digitalisaatio on muuttamassa nykymaailmaa entistä avoimemmaksi ja osallistavammaksi. Sillä on vaikutusta myös yritysmaailman toimintakulttuuriin, johon sosiaalinen media tuo uusia ulottuvuuksia.

Sosiaalinen media on laaja

ilmiö, joka käsittää niin Facebookin ja Twitterin kuin blogit ja keskustelufoorumit. Kyse on kulttuurimuutoksesta, joka on nuoremmille ikäpolville normaalia arkipäivää mutta johon vanhemmat ikäluokat vasta totuttelevat, tutkija Tanja Aitamurto sanoo.

– Osallistava kulttuuri, johon sosiaalinen media kuuluu yhtenä osana, vaikuttaa siihen, miten ihmiset kom-

YRITTÄJÄ 3/2011

munikoivat ja millaista viestintää he odottavat kuluttajina ja asiakkaina.

Asiakkaalla on entistä enemmän voimaa vaikuttaa netissä, lisää puolestaan toimittaja ja viestintäalan yrittäjä Taneli Heikka.

– Digitalisaatio on antanut kuluttajalle välineet tuoda äänensä kuuluville ja valita tuotteita ja palveluita entistä helpommin.

Aitamurto ja Heikka ovat perehtyneet syvällisesti sosiaalisen me-

dian mahdollisuuksiin kirjassaan Uusi kultakausi, jonka he ovat kirjoittaneet yhdessä Petteri Kilpisen ja Matti Posion kanssa.

Vuorovaikutuksessa on voimaa Digitaalinen maailma on tullut jäädäkseen, eikä siitä kannata jättäytyä pois. Parhaimmillaan sosiaalisen me-

RODEO.fi

17

Pamfletti uuden digiajan puolesta Parhaimmillaan sosiaalisen median käyttö johtaa asiakkaan ja yrityksen väliseen aitoon vuorovaikutukseen ja jopa tuoteinnovaatioihin. dian käyttö johtaa asiakkaan ja yrityksen väliseen aitoon vuorovaikutukseen ja jopa tuoteinnovaatioihin. Liiketoimintamahdollisuuksien oivaltaminen vaatii kuitenkin sosiaalisen median pelikentän tuntemista, Aitamurto sanoo.

– On ymmärrettävä, mikä voima sosiaalisella verkostoitumisella ja jakamisella on ja miten ne toimivat, jotta voi kehittää omia liiketoimintamalleja. Sosiaalista me-

diaa voi käyttää apuna esimerkiksi tuotekehityksessä ja asiakaspalvelussa.

Yhdysvalloissa moni yritys käyttää sosiaalista mediaa luontevasti osana tuotekehitystä, ja kuluttajien kokemusperäistä tietoa osataan käyttää hyväksi. Kun asiakas osallistuu omistamansa tuotteen, kuten esimerkiksi mp3-soittimen jatkokehittämiseen, valmistaja pääsee käsiksi hiljaiseen tietoon. Sen

Tutkija Tanja Aitamurto, vies-

tintäyritys Avaja Openin toimitusjohtaja Taneli Heikka, mainostoimisto TBWA:n Suomen toimitusjohtaja Petteri Kilpinen ja Aamulehden sunnuntailiitteiden tuottaja Matti Posio ovat kirjoittaneet teräväsanaisen pamfletin, jossa he tuulettavat reippaasti Suomen vallitsevia digi- ja teknologiavastaisia asenteita. Uusi kultakausi -kirja innostaa kansalaisia käyttämään valtaa sosiaalisen median avulla niin taloudessa, mediassa kuin politiikassakin ja saa pohtimaan avoimen digiyhteiskunnan etuja ja sulkeutuneisuuden haittoja.

Uusi kultakausi, WSOY 2011

YRITTÄJÄ 3/2011

18 »»Tanja Aitamurto ja Taneli Heikka puhuvat avoimen digi­taalisen maailman puolesta ja pitävät tärkeänä sitä, että yritykset lähtevät mukaan sosiaaliseen mediaan.

Läpinäkyvyys tekee haavoittuvaksi

ansios­ta voidaan valmistaa vastaavia parempia laitteita, mikä on molempien etu, Aitamurto toteaa.

Tietoa jaetaan sosiaalisessa mediassa sekä hyvässä että pahassa. Jos firma ei ole lainkaan verkossa, sen sivuille ei myöskään voi linkata, Aitamurto sanoo.

Uuden sukupolven peli Nuoret sukupolvet ovat tottuneita sosiaalisen median käyttäjiä, jotka etsivät verkosta kaiken. Jos yritys ei ole verkossa, se ei ole olemassa. Nykypolvet ovat kasvaneet osallistavaan kulttuuriin. Sosiaalisen median myötä yrityksille muodostuvat uudet kriteerit ja standardit, Tanja Aitamurto sanoo.

Taneli Heikan mukaan tietoa etsittiin ennen hakukoneella, nyt kuluttajat käyttävät tiedonhakuun yhä enemmän Facebookia ja YouTubea. Jos yritys ei ole niissä, se on digitaalisesti syrjäytynyt, hän summaa.

Vaikka yritys ei itse olisi sosiaalisessa mediassa, siitä saatetaan kuitenkin puhua siellä. Viime syksynä Facebook ilmoitti, että yksi sen suosituimmista statuspäivityksistä on suositusten kysyminen. Ihmiset kyselevät Facebookissa esimerkiksi, missä ravintolassa kannattaa syödä tai mistä löytäisi hyvän hammaslääkärin lapselleen.

Työyhteisö muuttaa muotoaan Digitalisaation aikakaudella kasvaneiden uusien sukupolvien myötä myös johtaminen ja työyhteisöjen toimintatavat muuttuvat merkittävästi. Sosiaalista mediaa käyttävät ihmiset ovat tottuneet keskustelemaan ja saamaan vastauksia, Heikka sanoo.

– Uuden ajan johtajan on otettava riski ja asetuttava alttiiksi keskustelulle, muuten hän ei saavuta työyhteisön luottamusta.

Tulevaisuudessa työtä tehdään asiantuntijoiden parvina digitaalisessa verkostossa. Niissä johtajana toimii se, joka taitaa kulloisenkin työvaiheen parhaiten, Heikka jatkaa – Johtajuus ei enää ole elinikäinen palkinto, vaan pätevyyden perusteella saatu hetken aikaa kestävä tehtävä, joka siirtyy verkostossa seuraavalle työvaiheiden edetessä. //

Liiketoimintamahdollisuuksien oivaltaminen vaatii sosiaalisen median pelikentän tuntemista.

YRITTÄJÄ 3/2011

Sosiaalinen media voi olla yritykselle riski, sillä läpinäkyvyys tekee haavoittuvaksi eikä negatiivista palautetta voi estää. Viestinnässä on viisasta välttää ylilyöntejä ja käyttää tervettä maalaisjärkeä, sanoo tutkija Tanja Aitamurto ja kertoo esimerkin.

– Yrityksen toimitusjohtajalla voi olla paljon seuraajia Twitterissä, jolloin hänen on syytä miettiä tarkkaan, mitä sanoo tai miten käyttää huumoria, ettei tule väärinymmärretyksi.

Jos yritys tekee virheen tai töppää pahasti, sen pitää reagoida tilanteeseen mahdollisimman nopeasti ja avoimesti. Yhdysvalloissa tehdyssä lentoyhtiöiden asiakaspalvelututkimuksessa kävi ilmi, että mitä nopeammin asiakkaiden Twitterillä lähettämiin vihaisiin valitusviesteihin vastattiin, sitä positiivisempi oli lopputulos.

Tutki ja kokeile Yrittäjä Taneli Heikka puolestaan lupaa, että vanhanaikainen asiakaspalvelu toimii aina. Kun kohtelee asiakasta hyvin, saa lisäksi hyvää mainosta. Mikäli toimii tökerösti, saa taatusti huonon maineen, joka leviää verkossa nopeasti, hän tietää.

Vaikka sosiaalisen median käyttö lisääntyy yritysmaailmassa, on asias­ta Aitamurron ja Heikan mukaan tehty liian monimutkaista ja virallista.

Ohjeistojen kirjoittamiseen käytetään yrityksissä liikaakin aikaa, Aitamurto sanoo.

– Tärkeintä olisi tutkia ja kokeilla, mikä välineet sopivat omalle yritykselle.

19

KOLUMNI

Säkki päässä Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja.

Sukupolvi sitten pidettiin toimivien markkinoiden ehtona julkista ja yhteistä tietoa tavaran hinnanmuodostukseen vaikuttavista tekijöistä. Niinpä suomalaiset pörssiyhtiöt pakotettiin ilmoittamaan suurimmat osakkaansa, ja isommat ostot piti liputtaa. Pidettiin selvänä, että osake- ja osakasrekistereistä näki ainakin suurin piirtein, missä käsissä osakkeita oli merkittäviä määriä ja kuka osti ja kuka möi.

Alkuun porvaristo vastusti tätä avoimuuden vaatimusta, koska sitä ajoivat ”punikki” Esko Seppänen ja pienten osakesäästäjien järjestöt. Nämä häiriköt koettiin uhkana omistuksen yksityisyydelle, ja moni haikaili takaisin sveitsiläistyyppisiä haltijaosakkeita, joita Silloisena pankkiirina en käsitä, harmaat juristit pinosivat yhtiökokouksissa pöydille tuntemattomien päämiestensä edusmillä välittäjät nykyään elävät. tajina. Esko Seppänen ei erityisesti korostanut sitä, että hänen ajamansa avoimuus oli kotoisin USA:n pörssisäädöksistä. Kun porvaristo oppi käymään pörssikauppaa, se havaitsi, että kauppaa on vaarallista käydä säkki päässä, ja avoimuus toteutui. Ja samalla sisäpiirisäädökset. Ja välittäjätoiminta tuli auktorisoinnin varaiseksi ja valvotuksi.

Ulkomaisille osakkaille perustettiin hallintarekisterit, mikä helpotti – kai – lyhytaikaista kauppaa ja sellaista omistamista, jossa äänioikeus ei kiinnosta. Tämä johti jo 1990-luvulla siihen, että jotkut suomalaisetkin siirsivät omistuksensa offshore-käsiin ja hallintarekistereihin, ja samalla suomalaisen verottajan näkymättömiin.

Kotimaisenkin omistuksen häivyttämistä hallintarekisteriin perustelee oikein viranomaistaho sillä, että se säästää kustannuksia, jotka tosin ovat vain murto-osa siitä mitä ne olivat 1980-luvulla, kun arvopaperit olivat papereita. Välityspalkkiot olivat 1 %. Silloisena pankkiirina en käsitä, millä välittäjät nykyään elävät. Alan palveluiden hinnoitteluperusteet ovat vertailukelvottomat, mutta raha kai otetaan rahastosijoittajilta. Jotka itse ostavat ja myyvät, eivät maksa mistään.

Online-välityspalveluissa jokainen voikin ostaa ja myydä ilman varsinaista välittäjää tai meklaria kaikkien maiden osakkeita.

En haluaisi olla töissä yhtiössä, josta ei tiedetä kuka sen omistaa. Jos harjoittaisin osakekauppaa, pitäisin tärkeänä tuntea omistusrakenteet. Niillä on vaikutusta likviditeettiin, kursseihin ja riskeihin. Haluaisin kaupankäynnin olevan kattavasti tilastoitua, ja että se tapahtuisi valvottujen pörssien ja välittäjien kautta, ja että välittäjien volyymit ja markkinaosuudet näkisi jostakin. Tällaista tietoa ei hajonneilla markkinoilla enää ole. 30 vuotta sitten pörsseistä sai kynällä kirjoitetut kauppalistat. Tietokoneesta ei saa mitään.

Tämä ei ole enää markkinataloutta, vaan basaarin ja kolhoositorin yhdistelmä cyberavaruuden läpinäkymättömissä puskissa. On palattu iloisesti kivikauteen, ja moni saa vielä nuijasta päähänsä. // YRITTÄJÄ 3/2011

20

MARKKINOINTI & MYYNTI » Kilpailua asiakkaiden huomiosta

TEKSTI Lea Lillkål ja Pirjo Vesander

Brändilupaukset

- totta vai jargonia?

Brändi ei ole yrityspaketin päälle liimattu etiketti. Kysymys on koko yritystoiminnan ytimestä, eli missä kilpailussa olemme mukana ja kenen kanssa ja mikä tekee meistä erilaisen ja halutun.

Toimivaa

brändiä ei voi ostaa ulkoa, vaan se on rakennettava sisältäpäin yhdessä omien ihmisten kanssa.

Parhaimmillaan brändi on totta, kun sanat, teot ja ilme ovat yhtä. Kyse ei ole kalliista rahoista, vaan kirkkaasta ajattelusta, sanoista ja teoista. Kalliiksi tämä tulee vasta sitten, kun kotiläksyt ovat jääneet tekemättä.

Brändin sisältöä on kirkastettava tilanteiden mukaan. Brändi on asiakkaalle annettu lupaus, ja se luo mielikuvan yrityksestä asiakkaille ja muille sidosryhmille. Yrityksen ihmiset ja yhteistyökumppanit lunastavat asiakaslupausta omalla toiminnallaan joka päivä. Yrityksen brändi on kuin kolikko, jossa on kaksi puolta: toisella puolella asiakkaat ja toisella henkilöstö. Jos brändi ei toimi yrityksen sisällä, ei se menesty kunnolla sen ulkopuolellakaan.

Tyhjää ei voi tarjota Varsin hektisessä ja nopearytmisessä maailmassa yritykset kilpailevat asiak-

YRITTÄJÄ 3/2011

21

Brändi on asiakkaalle annettu lupaus ja se luo mielikuvan yrityksestä asiakkaille ja muille sidos­ryhmille.

kaidensa ajasta ja huomiosta. Vastauk­ sen kysymykseen ”Mitä yrityksesi tekee” pitäisi tulla yhtä nopeasti ja helposti kuin miten kysymys esitettiin.

Yritys ei voi antaa asiakkailleen sitä, mitä sillä itsellään ei ole. Vakuuttava, aito ja todenmukainen vastaus kysymykseen vaikka hissimatkan aikana saa kysyjän huomion. Uskottavuus edellyttää, että yrityksellä on erilaisia ja eripituisia versioita kerrottavaksi aina kyseisen kohderyhmän ja tilanteen mukaan. Kertomusten sisällöt muuntuvat, mutta ydinsanoma pysyy aina samana.

tava. Varsinainen erinomaisuutta korostava tarina tulee iskulauseen jälkeen. Iskulauseissa on myös oma ansansa. Niiden tulee olla luontevia ja niiden on mahduttava moneen suuhun, asiakkaan kuin yrityksen työntekijänkin. Niihin voi sokaistua, niihin voi turtua ja niiden hehku voi himmentyä. Niiden on elettävä ajassa ja niihin on löydettävä uusia kiteytyksiä.

Paras tulos saadaan, kun se mitä kerromme = miten toimimme = miltä näytämme.

Tyytyväiset suosittelevat Osuus asiakkaan lompakosta…

Kaj Storbacka on varsin osuvasti kuvannut kirjassaan ”Asiakkuuden ehdoilla” käsitettä asiakkuusosuus eli mikä osuus yrityksellä on asiakkaan lompakosta, mikä osuus asiakkaan ajatuksista ja mikä osuus asiakkaan sydämestä. Yritykset pyrkivät vangitsemaan asiakkaidensa ajatuksia ja sydämiä lyhyillä iskulauseilla siitä, mikä on keskeinen lupaus asiakkaille.

Jokainen haluaa antaa itsestään mahdollisimman hyvän kuvan ja nasevasti.

Erottavuutta vahvistetaan erilaisilla laatusanoilla esim. dynaaminen, johtava, suurin, edelläkävijä, korkealaatuinen, innos-

Monien tutkimusten mukaan ihmiset haluavat työskennellä yrityksissä, joilla on hyvä maine. Tyytyväisten asiakkaiden kanssa on mukava olla tekemisissä, ja yritykseensä tyytyväiset työntekijät pyrkivät puolestaan omassa työssään parhaimpaansa. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että brändin puolestapuhujien ja yrityksen tuloksen välillä on vahva yhteys. Puolestapuhujat onnistuvat omalla sitoutumisellaan saamaan asiakkaat tyytyväisiksi ja suosittelevat yritystä aktiivisesti sekä uusille asiakkaille että työntekijöille. Samoin kuin tyytyväiset työntekijät tukevat brändiä erinomaisella asiakaspalvelulla, tyytymättömät tai katkerat voivat luoda suurta vahinkoa puutteellisilla tai välinpitämättömillä vastauksilla asiakkaiden tiedusteluihin ja pyyntöihin. Jokainen yrityksen työntekijä on toiminnallaan, sanoin ja teoin, yrityksen brändi-manageri vahvistaen tai heikentäen brändiä. //

Brändilupaukset koetuksella Brandit elävät yrityksen ulkopuolella, mutta ne elävät myös yrityksen sisällä. Brändi­lupaukset joutuvat koetukselle ja niiden toimivuus mitataan asiakasrajapinnassa, jokaisessa kosketuspisteessä asiakkaan kanssa. Positiiviset kokemukset ja tunteet ovat ne, jotka saavat asiakkaan palaamaan takaisin ja suosittelemaan yritystä muille.

YRITTÄJÄ 3/2011

MARKKINOINTI & MYYNTI » Megatrendien haistelua

22

RO

DE O. FI

TEKSTI Riikka Koskenranta

Reagoi

ajoissa

Megatrendien haistelua voi harrastaa kuka vain liikkuessaan ja reissatessaan. Millaista tietoa yrittäjän kannattaisi poimia korvan taakse tulevaisuuden ilmiöistä? Finpron ennakointitiimi on tunnistanut tulevaisuuden ilmiöitä.

2

1

Terveysmonitorit ja hoivarobotit. Yksi kiintoisimmista ilmiöistä liittyy väestön ikääntymiseen, hoivahenkilökunnan määrän vähenemiseen ja elintasosairauksien yleistymiseen, luonnehtii Finpron ennakointiasiantuntija Elina Hiltunen.

– Teknologiset innovaatiot, kuten terveysmonitorit ja hoivarobotit, tulevat tarjoamaan ratkaisun näihin haasteisiin.

Taskukokoinen elämä. Kodin teknologian ohjaamiseen, henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja viihteeseen ovat tulossa laitteet, jotka kokoavat koko elämän yhteen paikkaan, Hiltunen jatkaa. Tulevaisuudessa sosiaalinen media mahdollistaa myös sen, että liikumme eri yhteisöissä erilaisissa rooleissa ja persoonissa.

YRITTÄJÄ 3/2011

3

Palvelukulttuurin ääripäät. Palvelukulttuurissa on nousemassa kaksi ääri-ilmiötä. Näitä ovat innovatiiviset itsepalvelukonseptit ja räätälöidyt henkilökohtaiset palvelut. Elina Hiltusen mukaan keskittämisen liiketoimintamantraa puolestaan korvataan mielikuvituksellisilla yllättävien ja erilaisten tuotteiden sekä palveluiden yhdistelmillä ja yhteistyökumppanuuksilla. Sääret vahataan ja tomaatteja ostetaan samalla istumalla, selittää Hiltunen.

Kaipaatko varallisuutesi hoitoon uusia näkökulmia?

Kokeneet asiantuntijamme tarjoavat osaamisensa käyttöösi. Kartoitamme yhdessä tilanteesi ja tavoitteesi, ja teemme kanssasi joustavan suunnitelman varallisuutesi hoitoon.

Tutustu monipuolisiin palveluihimme ja jätä yhteydenottopyyntösi osoitteessa nordeaprivatebanking.fi tai varaa aika tapaamiseen puh. 08001 98989.

Nordea on valittu parhaaksi Private Banking -palvelujen tarjoajaksi Pohjoismaissa vuosina 2009–2011.

(Euromoney-lehden Annual Private Banking and Wealth Management -tutkimukset)

YRITTÄJÄ 3/2011

Mikä moka! » Sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä

24

TEKSTI Lotta Tammelin, KUVA J-P Palmulaakso

Päätteetön MIES Olin urani alkuvaiheessa

vetämässä huoltoyhtiön asentajille asiakaspalvelukoulutusta Imatralla. Paikalla oli tusinan verran eri-ikäisiä miehiä, ja halusin luoda koulutukselle hyvän tunnelman, joten aloitimme tietenkin nimistä.

Painoin nimiä mieleeni, mutta paikalla oli monta miestä, joiden nimi alkoi j-kirjaimella: Juha, Janne, Juhani, Jaakko, Jorma ja Jarmo. Olin ihmeissäni ja mietin, miten ihmeessä erotan erityisesti Juhan Juhanista. He olivat vielä hyvin samannäköisiäkin.

Yhteistuumin kehitimme mi-

YRITTÄJÄ 3/2011

nulle muistisäännön, että ”Juha on kuin Juhani, mutta ilman nipäätettä”. Otin säännön käyttöön.

Jossain vaiheessa päivää halusin kysyä Juhalta jotakin ja sanoin: Hei Juha ilman niitä, mitä mieltä sinä olet?

Koulutustila räjähti raikuvaan nauruun, ja tajusin samassa, mitä olin juuri päästänyt suustani. Pyytelin kovasti anteeksi, ja sanoin tarkoittaneeni ni-päätettä. Kaikilla oli suunnattoman hauskaa.

Kyselin parikymppiseltä Juhalta päivän päätteeksi, että toivottavasti mokastani ei koidu hänelle mitään haittaa. Juha katsoi

minua tiukasti silmiin ja sanoi, että voit olla varma, että aiheutuu.

Hänestä tuli lipsahdukseni takia ”Juha ilman niitä”.

Tilanteesta teki erityisen hassun se, että paikalla oli iso miesporukka. Toivon, ettei Juha saanut minkäänlaisia traumoja sattuneesta.

Opin mokastani sen, ettei kannata yrittää olla turhan nokkela.

Kannattaa ajatella asioita hiukan suoraviivaisemmin. //

Kaupan työn johtamisen tutkinto, MTt Käytännöllistä oppia myymälän esimiehen ja työnjohdon rooliin Opit kohtaamaan – ja johtamaan – myymälän arkea. Tunnet työlain, ymmärrät ja tuet tiimiäsi sekä olet motivoitunut kehittämään myymälän toimintaa. Sparraat henkilöstöäsi asiakkaan kohtaamiseen.

Ilmoittaudu heti: markinst.fi Koulutus alkaa 20.9.2011

Erica Selin on Intrafix Oy:n toimitusjohtaja.

Intrafix Oy auttaa suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä toteuttamaan unelmansa ja menes­ tymään omassa liiketoiminnassaan. Erica on Liikkeenjohdon Konsultit ry:n (LJK) jäsen, Eurobunt- ja Guideline -strategia­konsultti sekä sertifioitu TMC-tervehdyttämiskonsultti. Hän on myös Speakers Forum Finlandin asiantuntijapuhuja. Lisäksi Erica on myös NLP Trainer, sertifioitu Social Panorama Consultant sekä erikoistunut myös henkiseen valmennukseen.

Kysy lisää: Eeva-Kristiina Eronen puh. 040 562 7303 eeva-kristiina.eronen@markinst.fi

Tunnistettava muutos.

markinst.fi

POLITIIKKA » Eduskuntavaalien tulos myllersi politiikkaa

26

TEKSTI Jouko Lantto, KUVA Pekka Sipola

Onko vastakkainasettelun aika alkanut ?

Suomen eduskuntavaalien tulos hämmensi politiikan ”valistuneet” tarkkailijat kautta Euroopan perussuomalaisten musertavan vaalimenestyksen jälkeen.

YRITTÄJÄ 3/2011

Kokoomuksen puheen-

johtaja Jyrki Katainen on juuri aloittanut hallitusyhteistyötunnustelut, joiden lopullisena tavoitteena on saada Suomeen aikaiseksi perustaltaan kolmen suhteellisen tasavahvan puolueen hallitus. Jos hän

tässä tehtävässä onnistuu, ei jatkoa kuitenkaan ole povattu auvoisaksi, koska kokoomuksen, sosialidemokraattien ja perussuomalaisten vaalilupaukset ja eurooppalaisen yhteistyön näkemykset olivat ja ovat niin kaukana toisistaan.

27

Verokeskustelu on ollut äärimmäisen populisistista – kaikille pitäisi olla ihan selvää, että yritysten ja pääomien verotusta kiristämällä ei julkista taloutta oikaista.

Edellisen perusteella voisi myös otaksua, että meillä jo normiksi tulleet koko vaalikauden kestävien hallitusrintamien aikakausi olisi nyt ohi ja vastassa olisi aiempaa repivämmän politiikan jakso. Tämä jää tietenkin nähtäväksi, mutta ainakaan kansalaistutkimuksen perusteella sanottu kehitys ei ole itsestäänselvyys.

Vahva tahto muuttaa suuntaa

½½Kukaan ei tiedä, mitä Euroopan ajautumisesta finanssikriisiin seuraisi.

Selvää lienee, ettei Suomi voi päästä kuin koira verä­jästä eikä liioin olla vapaamatkustajana, EVA:n tutkija Ilkka Haavisto sanoo.

Eri kansalaisryhmien erilaisista näkemyksistä huolimatta Suomi ei ole henkisesti jakautumassa kahtia, Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tutkija Ilkka Haavisto sanoo. Haavisto selvitti ennen vaaleja maalikuussa 2011 yhdessä Pentti Kiljusen kanssa suomalaisten arvoja ja asenteita tutkimuksella, joka on jatkunut jo vuodesta 1984 alkaen.

Haaviston mukaan tutkimus osoitti, että suomalaisten asenteissa ei ole tapahtumassa polarisaatiota, eivätkä esimerkiksi eri ikäryhmien, sukupuolten ja sosioekonomisten ryhmien asenteet ole loitontuneet toisistaan, vaikka maa valmistautikin vaaleihin protestihengessä.

– EVA:n arvo- ja asennetutkimuksen mukaan kansalaisten tyytymättömyys puolueisiin oli ennen vaaleja lisääntynyt. Ilmiö ei

kuitenkaan perinteiseen tapaan johtanut selän kääntämiseen politiikalle, vaan päinvastoin sekä politiikan kiinnostavuus että usko mahdollisuuteen muuttaa politiikan suuntaa olivat kasvussa.

Entistä utuisemmat talousnäkymät Ilkka Haaviston mukaan uuden hallituksen toivotaan pureutuvan etenkin työttömyyden ja köyhyyden torjuntaan sekä terveydenhuollon remonttiin. Myös vastuullinen valtiontalouden hoito on politiikan nouseva trendi, hän jatkaa.

– Kriittisyys kehitysapua ja maahanmuuttoa kohtaan olivat EVA:n arvo- ja asennetutkimuksen mukaan kansalaisten keskuudessa kasvussa jo ennen vaaleja.

– Verotuksessa kansa puolestaan haluaisi mieluummin alea kuin kiristyksiä. Hyvinvointivaltiota kuitenkin kannatetaan, mutta palveluja ja tulonsiirtoja halutaan kohdentaa voimakkaammin niitä eniten tarvitseville.

Edellä sanottujen ”kansalaistavoitteiden” laadussa ja määrässä ei liene mitään yllättävää. Myös EVA:n Ilkka Haavisto toteaa, että Suomessa on viime aikoina totuttu varsin tasaiseen – yllätyksettömään – politiikan tekoon.

– Hallitukset ovat istuneet täyYRITTÄJÄ 3/2011

28

det kaudet ja ohjelmaa on pyritty toteuttamaan melko säntillisesti. En usko että tämä muuttuisi radikaalisti uuden hallituksen myötä.

– Verrattuna vaikkapa edeltävien vaalien jälkeiseen tilanteeseen, ovat talouden näkymät nyt kuitenkin paljon utuisemmat niin omien kilpailuetujemme kuin maailmantalouden tilankin suhteen.

Yrittäjämyönteiset suoma­ laiset, konservatiiviset persut EVA:n tutkimustuloksiin viitaten Ilkka Haavisto toteaa, että suomalaiset suhtautuvat yleensä varsin myönteisesti yrittämiseen ainakin periaatteellisella tasolla. Sama pätee myös näihin kolmeen potentiaaliseen hallituspuolueeseen ja niiden kannattajiin, hän jatkaa.

– Käytännössä esimerkiksi verotus kuitenkin hiertää. Yhteinen pohja tuleville verolinjauksille pitäisi saada luotua hallitusneuvotteluissa, siksi kaukana näiden kolmen puolueen linjaukset olivat toisistaan ennen vaaleja.

Pääomatuloverotus ja yrittäjien osinkojen verotus ovat kuitenkin olleet jo pitkään äärimmäisen pinnallisen ja populistisenkin keskustelun pelinappulana, Haavisto määrittää ja arvioi, että talouspoliittisesti perussuomalaiset ovat pikemminkin vasemmalla kuin oikealla, mikä voi tuottaa kokoomukselle harmaita hiuksia vielä monessa käänteessä.

– Toisaalta sosiaalisten arvojen kohdalla perussuomalaiset ovat suhteellisen suvaitsevaisia demareita ja kokoomuslaisia paljon konservatiivisempia, mikä voi tuottaa politiikan tekoon monenlaisia yllätyksiä, hän sanoo.

– Silti näille puolueille saattaa olla helppoa löytää yhteinen linja esimerkiksi perussuomalaisille tärkeästä maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä.

Ongelmia löytynee etenkin talouspolitiikasta, koska verotuksessa kokoomus siirtäisi verotuksen painopistettä kohti kulutusta, mitä demarit ja perussuomalaiset ovat sanoneet vastustavansa.

Demarit ovat myös lukinneet kantojaan jo etukäteen tärkeässä työurien jatkamista koskevassa kysymyksessä ja saa-

nevat taustatukea perussuomalaisilta, Haavisto pohtii.

Katseet kasvutekijöihin Hallitusohjelmaneuvottelujen kynnyksellä Ilkka Haavisto kehottaa asioista kiinnostuneita kiinnittämään huomionsa yhä uudelleen verotukseen, jonka mahdollisessa uudistamisessa vaanii vaaroja.

– Olisin huolissani yrittäjien verotuksesta, jonka osalta vaara piilee kahtaalla: verotus voi sekä kiristyä, että monimutkaistua entisestään.

Itse kannustaisin hallitusneuvottelijoita tekemään rohkeita kasvua tukevia linjauksia, Haavisto sanoo. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi veronkevennykset ja työttömyysturvan muutokset.

– Velkaantumista ei voida torjua veroja korottamalla, vaan vahvistamalla kasvua ja hillitsemällä julkisten menojen kasvua. EVA:n tutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat veronkevennyksiä – ei korotuksia – sekä kannattavat valtiontalouden tarkkaa pitoa. //

TEKSTI Riikka Koskenranta

Yritykset lentoon

talous- ja työmarkkinauudistuksin

Suomen taloudella on haastavat

vuodet edessä, ja pian valittavalla hallituksella ratkaisun avaimet käsissään.

Saksa tarjoaa yhden esimerkin: kuinka 2000-luvun taitteessa Euroopan sairaaksi mieheksi kutsuttu valtio nousi kurimuksestaan työvoimapoliittisten uudistusten siivittämänä.

Saksalaiset yritykset ovat menestyneet 2000-luvulla hyvin. Maan menestymistä selittää neljä merkittävää tekijää: työmarkkinoiden joustavuus, maltillinen palkkakehitys, työvoimapoliittiset uudistukset ja vahva teollinen perusta, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen,

YRITTÄJÄ 3/2011

ETLAn, tutkimuksesta ilmenee. − Monet asiantuntijat ajattelevat maltillisen palkkakehityksen olevan merkityksellisin asia Saksan talouden menestykseen, tutkimusraportin tekijä, EK:n asiantuntija Seppo Saukkonen kertoo.

Toinen raportin tekijä tutkimus­ päällikkö Antti Kauhanen ETLAsta kertoo yritysten kilpailukyvyn parantuneen mm. 2000-luvulla toteutet­tujen laajojen työvoimapoliittisten uudistusten vuoksi. Työmarkkinoiden joustavuutta on parannettu laajentamalla mahdollisuuksia järjestää työaikoja,

palkkausta ja palkankorotuksia yritysja työpaikkatasolla.

Työvoimapoliittisilla uudistuksilla, niin sanotuilla Hartz-reformeilla, on sekä pyritty lisäämään työvoiman tarjontaa leikkaamalla työttömyysturvan tasoa ja etenkin sen kestoa että kasvattamaan työvoiman kysyntää purkamalla työmarkkinoiden sääntelyä. Nämä toimet ovat edistäneet työllistämistä.

Vahva teollinen perusta on edelleen­ kin Saksan taloudellisen menestyksen kivijalka. Siinä yhtenä tekijänä on laaja Mittelstand (pk-yritysten ja perhe­ yritysten joukko).

Puhelin, jossa on myös vaihde.

DNA Mobiilivaihde -paketti 90

21

€/kk/24kk (alv. 0%)

Hintaan sisältyy: Nokia C2-01 -puhelin, DNA Yrityspaketti 450 min -liittymä, DNA Liikkuva laajakaista S, DNA Mobiilivaihde ja DNA Sisäpuhelut MV. Ylimenevät puhelut ja tekstiviestit 0,059 €/min & kpl. 24 kk:n sopimus, alv. 0 %.

Tarjous voimassa 30.6.2011 asti.

Klikkaa dna.fi/yrityksille tai soita 044 144 099. Palveluksessasi on 300 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto. Jo yli 50 000 yritysasiakasta on valinnut DNA:n.

YRITTÄJÄT » Tuotanto kuntoon ennen lihasten paukuttelua

30

TEKSTI JA HENKILÖKUVA Riikka Koskenranta, KUVAT Tinttu.com

Lapselliset lastenvaatteet

antavat mielikuvitukselle tilaa Miksi en tarjoaisi töitä samanlaisille sinnikkäille ihmisille kuin itse olen? lastenvaatesuunnittelija Petronella Grahn kysyi itseltään huomattuaan työllistämisen kompastuskivet tuotannon ja myyntikoneiston rakentamisessa.

Nyt Tinttu.comin jälleenmyynti pyörii it-

senäisten yrittäjien järjestämillä kotikutsuilla, nettikaupassa ja kahden myymälän voimin. Mielikuvituksellisessa lastenvaatemallistossa seikkailevat vaatesuunnittelija-kuvataiteilija Petronella Grahnin käsin maalaamat hassut satuhahmot ystävineen. Nykyisin Pyhtäällä asuva Grahn joutui olemaan tiukkana 1990- ja 2000-lukujen vaihteessa käynnistellessään lastenvaatebisnestä. − Minut naurettiin Finnverasta ulos.

Siellä sanottiin, että on hyvin vaikea uskoa, kuinka peikkohattuja tekemällä kukaan voi ikinä tehdä minkäänlaista liikevaihtoa.

Yrittäjän mallistoa moitittiin eri tahoilta myös liian värikkääksi.

Grahn on yhdistänyt viiden lapsen äitinä työn ja perhe-elämän. Kun hän sai esikoisensa vuonna

YRITTÄJÄ 3/2011

1995, kaupoissa ei ollut hauskoja pipoja eikä värikkäitä ja iloisia lastenvaatteita. Silloin päämäärätietoinen naisyrittäjä pohti, että lastenkirjoissa on maailman ihanimmat vaatteet, mutta niitä ei kuitenkaan tehdä myyntiin. Niinpä Grahn tarttui toimeen. Hän perusti ensimmäisen lastenvaateompelimonsa vuonna 1997. Lastenvaatemallistoa on myyty Petronella Grahnin omistaman Tinttu.comin kautta vuodesta 1999 lähtien. Yrittäjä aloitti myynnin jo aiemmin kotikutsuilla. − Mielestämme kotikutsut ovat meille luonteva tapa tuoda esille Tinttu.comin mielikuvituksellinen sadunmaailma.

Alihankinnalla homma toimii Matkan varrelle on mahtunut monenlaista haastetta; tuotannon kasvattaminen on ollut odotettua kimurantimpaa.

31

½½Tinttu.comin mallisto on kokonaisuudessaan Petronella Grahnin suunnittelema. Tuotteista löytyy pupunkorvia, peikonhäntiä ja lohikäärmeen pyrstöjä sekä muita pieniä yksityiskohtia satu­kirjanomaisten printtikuvien lisäksi.

¾¾Lastenvaatteiden lisäksi Grahn on suunnitellut ja toteuttanut sisustusmaalauksia tilaustyönä mm. Lääkärikeskus Mehiläiseen Tikkurilaan, sisäseikkailupuisto Hoplopiin ja mm. päiväkoteihin.

− Lopetin nettimyynnin 2000-luvun alussa, kun halusin keskittyä tuotteisiin ja tuotantoon. Myimme myyntioikeudet muualle ja otimme tuotteillemme alueellisia valtuutettuja jälleenmyyjiä.

Irtisanoimme sopimuksemme jälleenmyyjien ja yksinoikeudella netissä myyvän yrittäjän kanssa vuonna 2009, Grahn muistelee. − Silloin koimme ongelmaksi sen, että oli vaikea saada kokonainen edustus jälleenmyyjien valikoimiin. Verkkosivuiltamme löytyy koko valikoima. − Ainoa mahdollisuus onnistua on kasvattaa liiketoimintaa, eikä silloin oma työpanos enää yksin riitä.

Yksin ei voi olla kaksin. Mutta henkilöstökulut ovat Suomessa täysin sietämättömät. Olen ajatellut, että henkilöstökulut ovat suurin kompastuskivi siksi, että työllistäminen on liian kallista.

Grahnin palkkalistoilla oli parhaimmillaan kahdeksan ompelija-leikkaajaa yrittämisen alkutaipaleella, mutta se ei ollut yrittäjälle kestävää. Hän on YRITTÄJÄ 3/2011

32

Ainoa mahdollisuus onnistua, on kasvattaa liiketoimintaa, eikä silloin oma työpanos enää yksin riitä. Yksin ei voi olla kaksin. Mutta henkilöstökulut ovat Suomessa täysin sietämättömät. koulutukseltaan rakennusmestari. Ehkä siksi hän vertaakin toimintamalliaan talon rakennukseen. − Taloa rakennettaessa ostat palveluja ja tuet yrittäjyyttä, joka pyörii talonrakentamisen ympärillä. Olen ulkoistanut kaiken ja sitä kautta tuen muita naisyrittäjiä. En puhu työllistämistä vastaan, mutta tukiessani naisyrittäjyyttä ostamalla alihankintaa tuen samanlaista yrittäjyyttä, jota itse edustan.

Grahn haluaa kannustaa muita naisyrittäjiä ajattelemaan riittävän isosti.

Kasvuhaluinen visionääri Nykyisin verkkokauppoja, joissa myydään itse suunniteltuja lasten vaatteita, putkahtelee esiin yhä enemmän. Usein kyseessä on äitiyslomalla oleva pienen lapsen äiti ja tavallisesti homma jää pienimuotoiseksi.

Tinttu.comin ”äiti” Petronella Grahn alkoi vuonna 2007 kasvattaa liiketoimintaansa.

YRITTÄJÄ 3/2011

− Pari vuotta sitten meillä oli yhteensä 60 aliurakoitsijaa ympäri Suomen. Ompelijat olivat entisiä Marimekon ja Finlaysonin ompelijoita. Koko tuotantomme oli ripoteltu ympäriinsä ja sen hallinnointi oli aika haastavaa.

Osa tuotannosta tehdään edelleen Suomessa, kuten hatut. Grahnin mukaan Suomesta ei kuitenkaan edes löydy välineistöä eikä ammattilaisia sisävaatteiden teolliseen tuotantoon. − Rättiteollisuuden alas ajaminen alkoi pikku hiljaa 1970-luvulla, lopullinen niitti tuli 1990-luvulla, ammattitaitoisia tekijöitä ei yksinkertaisesti enää ole.

1,5 vuoden ajan tuotantoa on ollut myös Intiassa. Nyt olemme saaneet ensimmäistä kertaa pelivälineet käteen, sillä olemme rakentaneet tuotannon tarpeeksi isoksi, yrittäjä selittää. − Homma ei toimi niin, että menet juhlimaan yhden bodyn kanssa. Sitten saat yhden ison tilauksen ja kaadut sen tilauksen alle tai tuotannon yskiessä isommat tekijät

Vaatteet tukevat mielikuvitusta Lapsilta ei tänä päivänä puutu leluja. Design by Petronella -mallistossa suunnittelun lähtökohtana on vapaasti leikkivä lapsi ja hänen luova mieli­ kuvituksensa, jonka lentoon lähtöä haluan tukea, suunnittelija ja Tinttu.comin perustaja Petronella Grahn kertoo. − Kun pienelle tytölle laitetaan pupuhattu päälle, hän käyttää sitä koko päivän, sisällä ja ulkona. Yhdistämällä roolivaate tavalliseen vaatteeseen annetaan alkusysäys leikille, jossa lapsen mielikuvitus lähtee lentämään.

33 »»Kuluvan vuoden arvioitu liikevaihto on 3,5 miljoonaa euroa, Tinttu.comin yrittäjä kertoo. Tähän asti se on pyörinyt 300 000– 500 000 euron paikkeilla.

varastavat ideasi.

Pitkällisten kokeilujen jälkeen Tinttu. com löysi Intiasta laadukasta vaatetta tekevän tehtaan, joka valmistaa vain Grahnin suunnittelemia lasten vaatteita. Mallistosta löytyy tuotteita vastasyntyneistä kokoon 140 asti. Myös aikuisille tulee syksyllä 2011 oma lapsellinen vaatemallistonsa.

Jatkossa Grahn keskittyy vaatteiden lisäksi lastenhuoneiden sisustusratkaisuihin, kuten tapetteihin ja sisustustarroihin.

Ei kertarysäyksellä Venäjä näyttäytyy naisyrittäjälle suurena mahdollisuutena. Suuren kiinnostuksen puolesta puhuu myös Tinttu.comin fanimäärä Facebookia vastaavassa V-kontakte-palvelussa. Faneja on huikeat 40 000. Suomalaisilla Facebook-sivuilla taasen 7 000. − Sosiaalinen media on ihana väline, parasta markkinointia on tuote onnellisen ja leikkivän lapsen päällä.

Vaatesuunnittelijalla on Venäjällä useampia kontakteja. Hiljattain aloitimme yhteistyön yrittäjän kanssa, joka ostaa tilausten perusteella ja pitää pienimuotoista varastoa Pietarissa. − Jos Venäjältä tulee yksi iso tilaus, se on monta kertaa isompi kuin Suomessa.

Sieltä tulee viikoittain kyselyjä. Kasvattaminen on nyt siitä kiinni, kenet valitsemme kumppaniksemme.

Tinttu.comin verkkokauppa valmistuu venäjäksi lähikuukausina. Nykyisten suomen- ja englanninkielisten sivujen lisäksi käännöstyöt ovat käynnissä saksan ja ruotsin kielille.

Vapaasti leikkivä lapsi Pyhtääläisen Grahnin liiketoiminnassa paistaa kirkkaasti esiin hänen arvomaailmansa; malliston kantavana ajatuksena on vapaasti leikkivä lapsi. Hän alkoi ai-

koinaan suunnitella ulkovaatteita ja hattuja siksi, että lapset viettävät paljon aikaa sisällä. Vaatesuunnittelija halusi tukea ulkoilua. − Kun lapsilla on erilaiset eläinhatut päässä, alkaa leikki automaattisesti.

Minusta on melkein kuin pyhäinhäväistys, että lasten vaatteet ovat aikuisvaatteiden miniatyyreja sekä pitkälti mustia, harmaita, valkoisia tai pinkkejä. Nyt on onneksi tullut jonkun verran värikästä retroa myyntiin.

Tinttu.comin viestintävastaava teki taannoin kyselyn yrityksen Facebook-sivuilla siitä, millaiset julkiset kohteet kaipaisivat Grahnin siveltimen jälkeä piristystä tuomaan. Ajatus sai alkunsa, kun yrittäjällä välähti, että hän voisi tehdä ja

lahjoittaa esimerkiksi sairaalan lastenosastoille näkyvää hyvää satumaisten maalausten muodossa. Nyt on sovittu Jorvin ja Lohjan sekä pian myös Kotkan lastenosastojen maalauksista. − Lapsen silmä vaeltaa seinämaalauksessa, ja tutkiessaan kokonaisvaltaista kuvaa hän keksii tarinan. //

34

½½”Sämpyläksi” nimetty bussi on vielä olemassa.

YRITTÄJÄ 3/2011

YRITTÄJÄT » Korsisaari-yhtiöissä pyörät pyörivät TEKSTI JA HENKILÖKUVA Lotta Tammelin, KUVAT Korsisaari-yhtiöt

Hypätkää

kyytiin!

Korsisaari-yhtiöiden tarina alkoi yhdestä kuormaautosta. Sittemmin liiketoiminta on laajentunut reippaasti, ja yhtiöön kuluu 13 eri liikennöintipalveluita tarjoavaa yritystä.

Elettiin vuotta

1927, kun 20-vuotias nurmijärveläinen Emil Korsisaari osti itselleen kuorma-auton.

Kuorma-auton lavalla nuori yrittäjä kuljetti paikallisten maanviljelijöiden maitopöniköitä Helsinkiin.

Maitotönkkien rahtaaminen oli kuitenkin raskasta, sillä tiet olivat huonoja ja tonkat piti pahimpien töyssyjen ajaksi nostaa lavalta pois. Niinpä Emil vaihtoi vuonna 1929 kuormurinsa linja-autoon, ja Helsinkiin alkoikin matkustaa maidon sijasta ihmisiä. Näin Korsisaari-yhtiöiden tarina sai alkunsa.

– Vapunpäivänä yritykselle tulee ikää mittariin 82 vuotta, Korsisaari-yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja, Emilin poika, Timo Korsisaari kertoo.

Kasvun strategia 82 vuoteen mahtuukin monenlaista, mutta Korsisaarilla on aina ollut halu

kasvattaa liiketoimintaansa.

– Meille hankittiin isoja uusia autoja, ja isä osti kilpailijat pois. Meillä on ollut kovan kasvun strategia koko ajan.

Vuonna 1989 rakensimme uuden pääkonttorin Alhoniittyyn, muistelee Timo Korsisaari, joka eläköityi yhtiön toimitusjohtajan paikalta muutama vuosi sitten.

Vuonna 1992 yhtiöllä oli sata isoa linja-autoa ja yrityksen liikevaihdosta 80 prosenttia koostui bussiliikenteestä.

Vuosikausia jatkuneet leppoisat kasvun vuodet kuitenkin päättyivät. Ulkomaisella lainarahalla rakennettu pääkonttori oli valmistunut laman kynnykselle.

Markka devalvoitiin, ja Korsisaarillekin koitti huonot ajat.

– Lama alkoi. Nurmijärveä koetteli työttömyys, ja väki väheni autosta.

Me reagoimme tilanteeseen aivan liian myöhään. Pääkonttori oli juuri rakennettu. Olimme aika moisessa piukurissa.

Sattuma puuttui kuitenkin peliin,

YRITTÄJÄ 3/2011

35

36

¾¾Korsisaari-yhtiöllä on tällä hetkellä käytössään 12 ambulanssia.

½½Timo Korsisaari toimii vielä Korsisaari-yhtiöiden hallituksen puheenjohtajana. Veljenpoika Antti on noussut sukupolvenvaihdoksen myötä toimitusjohtajaksi.

kun vuonna 92 Korsisaaret ostivat invataksiyrityksen.

– Siitä alkoi seuraavan 20 vuoden kasvu.

Epävarmuutta ilmassa Bisnekset uusiksi

Korsisaari yhtiöt Oy Korsisaari yhtiöiden toimitus-­ johtajana toimii Antti Korsisaari, Timo Korsisaaren veljenpoika.

Yhtiöön kuuluu 13 eri yritystä: E. Korsisaari-Yhtymä Ky, Korsisaari Oy, Nurmijärven Linja Oy, Taxirapidi Oy, Oy Taxiring Ab, Rapiditaxi Oy, Etelä-Suomen Ensihoito Oy, Helsingin Ambulanssipalvelu Oy, Leppävaaran Ambulanssi Oy, Medi-Lance Oy, Lohjan Sairaankuljetus Oy, Konne­veden Sairaankuljetus Oy, ja Transmation Helsinki Oy.

YRITTÄJÄ 3/2011

päivänä 50 kappaletta, pikkubusseja 30, takseja 24 ja ambulansseja 12.

Invataksitoiminnan kautta Korsisaari yhtiöt pääsi mukaan EU-kutsuliikenneprojekti SAMPOon. – Kehittelimme projektin myötä kutsuliikenneohjelmistoja. Meillä oli iso matkojenvarauskeskus ja toistakymmentä ihmistä töissä. Olimme alalla Suomen edelläkävijöitä. Se oli meille isoa liiketoimintaa, Timo Korsisaari kertoo.

SAMPO-projekti päättyi kuitenkin viimeisimpään lamaan, kun kunnilta loppuivat rahat. Hätä ei kuitenkaan ollut tällä kertaa yhtä suuri, sillä yritys oli viime vuosien aikana laajentanut toimialaansa reippaasti. Uusin tulokas on sairaankuljetustoiminta. Nykypäivänä Korsisaari-yhtiöihin kuuluukin 13 eri yritystä.

– Ulkoinen olemuksemme onkin kokonaan muuttunut siitä, mitä se joskus oli. Nyt meidän liikevaihdosta tulee 32 prosenttia linja-autoliikenteestä, 31 prosenttia taksiliikenteestä, 16 prosenttia ambulanssiliikenteestä ja 12 prosenttia tilausajoliikenteestä.

– Isoja linja-autoja meillä on tänä

Uusi joukkoliikennelaki astui voimaan muutama vuosi sitten. Timo Korsisaarta asia huolestuttaa.

– Tämä on epävarmuustekijä. Meillä on siirtymäajan sopimukset voimassa vuoden 2014 loppuun, emmekä tiedä sen jälkeisestä ajasta mitään. Nyt mietimme, mitä uusi laki käytännössä oikein tulee tarkoittamaan. Mekään emme osaa sanoa, onko meillä 2015 vuoden jälkeen linjaliikennettä enää ollenkaan.

Se on aika moinen epävarmuustekijä, kun omilla rahoilla bisnes pyörii.

Timo Korsisaari kertookin, että yhtiö on panostanut taksiliikenteeseen linjapuolen epäselvän tilanteen takia.

– Ihmiset tarvitsevat taksia, eikä siellä ole vastaavaa myllerrystä.

Korsisaaren kaikki taksit ovat ns. invataksivarusteltuja – kaikkiin siis pääsee pyörätuolin kanssa. Yhtiö onkin alalla Suomen suurimpien toimijoiden joukossa.

Tukea ei tipu Kun Emil Korsisaari ajoi ensimmäisen kerran linja-autonsa Nurmijärveltä

37

Lama alkoi. Me reagoimme tilanteeseen aivan liian myöhään. Pääkonttori oli juuri rakennettu. Olimme aika moisessa piukurissa.

Helsinkiin vuonna 1929, oli samana päivänä vuoroja kaksi. Nykyään Korsisaaren valkokylkiset ja leijoin koristellut autot huristavat 250 vuoroa päivittäin. Väkeäkin on siis pitänyt palkata lisää.

– Meillä on töissä noin 240 henkilöä, Timo Korsisaari kertoo.

Yrityksen linja-autot viilettävät pääosin vain Etelä-Suomen teillä, ja pohjoisin päätepysäkki on Hyvinkää.

– Ajamme Vihdin tietä sekä Hämeenlinnan ja Tuusulan moottoritietä Helsinkiin. Päätoimi on Nurmijärveltä Helsinkiin.

Aiemmin reittejä oli enemmänkin, mutta niitä on jonkin verran jouduttu supistamaan.

– Mehän emme saa mitään tukea tähän toimintaan. Yhteiskunta subventoi ainoastaan asiakasta. Yrittäjät eivät saa yhteiskunnalta tämän järjestelmän ylläpitämiseen yhtään apua. Se tarkoittaakin sitä, että jos syrjäkulmilla ei ole kysyntää, joudumme lopettamaan linjan, vaikka se tekisi kuinka kipeää, Timo Korsisaari harmittelee.

Uusi matkakortti Yhtiön suurin kilpailija löytyy läheltä – monilta omasta autotallista.

– Meidän suurin kilpailijamme on henkilöauto, Timo Korsisaari sanoo.

– Kyllä me muiden kilpailijoiden kanssa pärjäämme. Heillä on samat ongelmat kuin meillä.

Nurmijärvellä eletään linja-autoliikkumisen suhteen mielenkiintoisia aikoja, sillä toukokuun alusta paikalliset voivat ostaa käyttöönsä uuden matkakortin.

– Kortilla kuukauden matkat Nurmijärveltä Helsinkiin ja toisin päin maksavat 100 euroa. Luotamme siihen, että saisimme lisää matkustajia, koska kortti on niin halpa, ettei omalla autolla kannata enää väliä kulkea.

Parhaimmillaan matkakortti tiputtaa nurmijärveläisten matkakuluja kuussa

150 euron arvosta. Aiemmin matkan hinta perustui kilometriveloitukseen.

Nurmijärven kunta ja alueen ELY-keskus joutuvat matkojen erotuksen maksumiehiksi.

Mielenkiintoinen Kehärata Vuonna 2014 Vantaan Kivistöön valmistuva Kehäradan asema on linja-autoyhtiön omistajille myös mielenkiintoinen kysymys.

– Kivistön asema tulee Kehä III:n risteykseen. Sillä tulee ihan varmasti olemaan merkitystä siihen, että menevätkö kaikki autot enää täältä Helsinkiin ja Kamppiin asti.

– Kehä III:n risteyksestä eteenpäin ajaminen hidastuu ratkaisevasti. Kampin pään ajaminen Mannerheimintiellä on aika hidasta. Matka joutuisi paljon nopeammin, jos me esimerkiksi vaikka Klaukkalasta ajaisimme vain Kivistön asemalle saakka.

Järjestely edellyttäisi kuitenkin Timo Korsisaaren mukaan sitä, että matkakorttijärjestelmät ovat kunnossa ja toimivat.

– Samalla maksuvälineellä, jolla bussi maksetaan, pitäisi päästä myös junaan.

– Jos järjestely saadaan toimimaan, se tulee olemaan nurmijärveläisille iso asia.

Se, miten se tulee vaikuttamaan meidän yritykseemme, on vielä arvoitus, Timo Korsisaari miettii. //

38

TEKSTI Santeri Pakkanen, KUVAT Pentti Vänskä

YRITTÄJÄ 3/2011

YRITTÄJÄT » Hyvää bisnestä vai surkeaa liiketoimintaaa?

Klapeista

ja klapiyrittäjistä on pulaa

Kaksi peräkkäistä ”oikeaa” talvea ovat yllättäneet ilmaston lämpenemispropagandaan tuudittautuneet suomalaiset.

Talven

”paluu” Pohjolaan aiheutti sen, että toissa talvena kaupoista hävisivät lumilapiot. Viime eli menneenä talvena loppuivat kuivat polttopuut. Tällä hetkellä tarjolla on etupäässä juuri kaadettua ja halkaistua tuoretta puuta, jolla saunan lämmittämiseen viikonloppu ei riitä. Kilpailun tärkein väline ei kuitenkaan ole klapi vaan alvi.

Etelä- ja Keski-Suomessa monien klapiyrittäjien varastot hupenivat jo syksyllä. Oulun seudulta kuiva puu loppui tammikuun pakkasiin. Kuopion halkotarhan pihalla Harri Hiltunen kertoo, että kysynnän kasvu näkyy halkotarhan tuotanto- ja myyntivolyymeissa.

Aikaisempina vuosina tahti on ollut tasainen, 2 000 mottia erilaista polttopuuta vuodessa.

Myynti aktivoitui ensimmäisten lumisateiden mukana ja vilkastui muutaman kerran vuodessa esimerkiksi lomien tai grillikauden alkamisen yhteydessä. Viime vuonna meni jo 3 000 mottia, Hiltunen sanoo.

– Myynnin piikki tuli jo elokuussa, ja muutamassa kuukaudessa edellisen talven koulimat asiakkaat ostivat varastot tyhjiksi.

YRITTÄJÄ 3/2011

39

40

Surkeaa liiketoimintaa?

Puu loppui kesken, koska päätoimisesti klapikauppaa tekeviä yrittäjiä on liian vähän. Miksi? Yrittäjien mukaan vaikka kunnon kilpailua ei alalla vielä ole ja kysyntä on hyvä, klapibisnes ei ole mitään kullan vuolemista. Monet suurista alan toimijoista ovat kieltäytyneet haastattelusta ja kertoneet aikovansa lopettaa surkean liiketoimen. Kilpailun rajaviiva ei kuljekaan ammattimaisesti polttopuita tekevien yrittäjien kesken, vaan heidän ja sivutyönä pieniä määriä klapeja usein polkuhintaan myyvien ”amatöörien” välillä.

Jyväskylässä ammattimaisesti, mutta sivutoimena klapeja tuottava Timo Salminen pitää hintakilpailun tärkeimpänä rasitteena itselleen alvia. Kaikki päätoimisesti polttopuuta myyvät ja useat sivutoimisetkin yrittäjät ovat arvonlisäverovelvollisia. Monille pienille sivutoimisille alvittomuus tarjoaa suuren edun.

Kilpailu ei ole reilua, jos toisilla on yli

viidenneksen etu, Pohjois-Savon metsäkeskuksen hankepäällikkö Markku Remes toteaa. Puuta myydään paljon ilmoituksilla, jolloin ei varmasti oletetakaan, että siitä pyydetään tai kirjoitetaan kuittia, Harri Hiltunen kuvaa.

Klapiyrittäjä valmis venymään Hintaan vaikuttaa eniten raaka-aine.

Omasta tai sukulaisten metsästä raakaainetta saa halvalla. Kun omat metsät alkavat ehtyä ja puuta on hankittava markkinoilta, yrittäjä huomaa, että katteesta ei ole jäljellä mitään. Kuopion halkotarhaa Kumpusaaressa vuodesta 2 000 isännöinyt Harri Hiltunen on edullisessa asemassa verrattuna monen muuhun klapiyrittäjään, sillä raaka-aineen saanti on turvattu Kuopion kaupungin metsien harvennushakkuista. Hinta on sama kuin vapailla markkinoilla, mutta pääomia ei tarvitse sitoa raaka-aineen hankintaan.

Kaupunki omistaa halkotarhan maaperän ja raaka-aineen. Hiltunen jalostaa raakaaineen omalla kalustolla, hoitaa myynnin ja kuljetukset, tilittää myyntitulot kaupungille ja laskuttaa omasta työstä.

Kysynnän ja puutteellisen tarjonnan vuoksi hinnat ovat hieman nousseet. Etelässä hinnat ovat nousseet eniten. Hiltusen mielestä päätoimisesti toimivien yrittäjien hinnoissa ei ole ilmaa. Salminen kertoo, että hintojen nousu on jäänyt maltilliseksi, koska yrittäjät pyrkivät venymään asiakassuhteen säilyttämiseksi.

– Kun asiakas, jolle toimitin puuta syksyllä, soittaa ja kysyy, että tuotko niitä lisää, ei häneltä voi pyytä kiskurihintaa, koska hän ei enää soita ensi syksynä.

Klapi nousee nettiin Metsäntutkimuslaitoksen arvion mukaan polttopuuta käytetään Suomen pientaloissa vuosittain vajaat seitsemän miljoo-

Yli puolet puista tilataan internetin kautta ja käyrä näyttää jyrkästi ylöspäin.

YRITTÄJÄ 3/2011

41

Puu kuivuu keväällä Harri Hiltusen halkotarha Kuo-

piossa on avoinna torstaisin 12–18.

Muina aikoina tilauksia otetaan vastaan Kuopion teknisen viraston asiakaspalvelussa, internetissä sähköisellä tilauslomakkeella tai puhelimella.

Hiltunen kuljettaa asiakkaille puuta tiistaisin ja perjantaisin.

Ostajista merkittävin on puolus­ tusvoimat. Toimitusasiakkaita eli niitä, joille puut viedään kotiin asti, on 300– 400. Monille heistä Hiltunen on toimittanut polttopuita vuosien ajan.

Sylillisen ja puolen kuution hakijaa on lukematon määrä.

Sekapuuta ja koivuklapia ½½Helpoin tapa saada polttopuut kotipihalle on sähköposti, kertoo Kuopion halkotarhan yrittäjä Harri Hiltunen (oik.) kertoo vierellään Pohjois-Savon metsäkeskuksen hankepäällikkö Markku Remes.

naa kiintokuutiometriä. Kaupan volyymi on 30 miljoonaa euroa vuodessa. Puut haetaan yrittäjän varastolta tai tilataan kotiin. Helpoin tapa saada talven polttopuut kotipihalle on sähköposti.

Harri Hiltunen kertoo, että yli puolet puista tilataan nykyään internetin kautta ja nettimyynnin käyrä osoittaa jyrkästi ylöspäin. Halkotarhalla on oma nettisivu, ja yritys on mukana myös MottiNettissä, johon kuluu puolitoista sataa yritystä Kaakkois- ja Itä-Suomesta.

MottiNetti on Suomen vanhin polttopuun myyntipaikka netissä, ja sen ovat perustaneet vuonna 1998 Kymppivoimasähköyhtiöt. Projektipäällikkö Anu Koskenkorva kertoo, että MottiNetin kysyntä kasvaa.

– Viime vuonna sivuilla oli yli 75 000 kävijää ja kasvua edellisvuodesta huimat 30 prosenttia.

Myös etelä- ja länsisuomalaisille polttopuun ostajille tarkoitetun Metsäkeskuksen Halkoliiteri.com-sivuston kävijämäärät ovat kasvaneet roimasti.

Metsäkeskuksen bioenergianeuvoja Perttu Ojakoski kehuu, että pakkaspäivinä sivuilla oli yli 1 000 kävijää päivässä. Halkoliiteri auttaa kuluttajaa ver-

tailemaan lähes 400 yrittäjän tarjontaa ja hintoja. Sekä MottiNetistä että Halkoliiteristä löytyvät myös ohjeet polttopuun varastointiin, laatuun ja lämmittämiseen sekä energialaskuri, jolla voi laskea, paljonko puulla lämmittäminen maksaa.

Yrittäjät uskovat klapin tulevaisuuteen. Vaikka talvet tästä lauhtuisivat, kysyntää ruokkii uusiutuvien energialähteiden puolelle kallistuva yleinen ilmapiiri. Elävänä hohkaava tuli on aivan eri asia kuin keskuslämmitys. Klapikauppaa tukee myös uudistunut lainsäädäntö, joka vaatii, että uudisrakennuksissa pitää olla tulisija. Parhaillaan klapiyrityksissä on kiihkeimmillään ensi lämmityskauden polttopuiden teko. Timo Salminen valmistautuu seuraavan kauden myyntiin hankkimalla uuden automatisoidun klapikoneen. Hänen mielestään hyvä ratkaisu ammattimaiselle klapikauppiaalle olisi kuivuri, jolla kysyntään pystytään vastaamaan sydäntalvellakin. Vaikka välittömät tuotantokustannukset ovat korkeampia, suuremmalla volyymillä klapikuution kokonaiskustannukset saattavat parhaimmillaan laskea. //

Klapiyrittäjän artikkeleita ovat sekapuu, joka koostuu lepästä, haavasta ja koivusta. Sitten on koivuklapi. Kesällä menee enemmän sekapuuta ja talvella koivua. Myydyin on 33-sent­tinen klapi, mutta pakkastalvet ovat nostaneet myös 50 senttiä pitkien halkojen kysyntää.

Hiltunen tekee klapeja huomattavasti järeämmästä puusta kuin kilpailijansa, koska kaupungissa erilaisia intohimoja synnyttävät harvennushakkuut pyritään siirtämään mahdollisimman kauas, jolloin puut kasvavat isoiksi.

YRITTÄJÄ 3/2011

YRITTÄJÄT » Aleksi Litovaara siirsi urheiluvuosien draivin yrittäjyyteen

42

TEKSTI Mirka Moilanen, KUVAT Heli Hirvelä

Tavoitteet todeksi askel kerrallaan

”Mitä rakastaisin tehdä tänään?” kysyy Aleksi Litovaara itseltään.

Mies asettaa itselleen tavoitteet ja saavuttaa ne urheiluvuosilta peräisin olevalla periksiantamattomuudella ja suunnitelmallisuudella. Nykyään entinen ammattilaislumilautailija luennoikin urheilumaailmassa oppimistaan asioista, joita hän on soveltanut yritysmaailmaan.

Entinen

huippulumilautailija, juontajanakin tunnettu Laidback Productions Oy:n toimitusjohtaja Aleksi Litovaara on ehtinyt olla niin monessa mukana, että mies itsekin muistaa hommistaan vain pienen osan.

– Yritykseni on oikeastaan pieni tuotantoyhtiö: mediasisältöä, tv-tuotantoa, videopätkiä, yritysvideoita, telkkarimainoksia, telkkariohjelmia. Lisäksi toimin urheilumanagerina, olen ollut tuottamassa tapahtumia, järjestämässä lumilautailuleirejä, mies listaa.

Litovaara on viettänyt elämästään seitsemän vuotta ammattilaislumilautailijana, tehnyt omaa Aleksi Litovaara Snowboarding -lumilautailuohjelmaa ja työskennellyt muun muassa Ennätystehdas-ohjelman juontajana.

Viime syksystä lähtien Litovaaran firma on kuitenkin lähtenyt uuteen suuntaan, kun toimitusjohtaja on kouluttanut itseään. Nyt firman uusia tuuYRITTÄJÄ 3/2011

lia ovat muun muassa yritysvalmennus, esimiesvalmennus ja henkisen puolen urheiluvalmennus. Lisäksi aktiivinen Litovaara on pitänyt Speakers Forumin kautta luentoja ja ollut juontajana tapahtumissa. Ja voihan olla, että mies nähdään vielä televisiossakin.

päämäärät vievät eteenpäin Nuori yrittäjä rullailee ajatuksiaan aina 17-vuotiaaksi asti, jolloin mies kokeili yrittämistä ensimmäistä kertaa.

– Olin lukion tokalla ja aloin kisata lumilautailun Suomi-cupia. Siitä seuraavana talvena olinkin jo kiertämässä maailmancupia ja siitä lähdin ammattilaiseksi aika nopeasti. Tavallaan olin yrittäjä jo silloin, mutta oman firman perustin 1999, kun haluttiin kaverin kanssa pitää lumilautaleirejä, mies muistelee.

Litovaara lopetti lumilautailun ammattilaisuran 2001, jolloin siirtyminen lumilautailusta tv-hommien pariin sujui tomeralta nuorukaiselta jouhevasti. Kun lautailija oli saanut omat laskunsa laskettua, kipaisi mies repulle, haki videokameran ja haastatteli laskijakaverit.

– Mulla on ollut selkeä kuva siitä, mitä haluan tehdä ja sitten olen katsonut ne stepit, jotka pitää kulkea, että pääsee sinne.

Litovaaran päämäärätietoisuudesta kertoo paljon se, että kun mies alkoi tehdä omaa lumilautailuohjelmaa, oli hän vasta puoli vuotta aiemmin hankkinut videokameran eikä tiennyt tv-ohjelmien teosta yhtään mitään.

– Halusin vain kovasti tehdä lumilautailuohjelmaa. Olen aina uskonut, että kun vain haluaa tehdä jotain tarpeeksi kovasti, niin kyllä ne keinot löytyvät ja matkalla päämäärään oppii lisää.

43

Itse ainakin ison firman toimitusjohtajana palkkaisin entisiä huippu-urheilijoita.

Joogaava lumilautailija Nimi: Aleksi Litovaara Ikä: 35 Kotikaupunki: Helsinki Koulutus: Ylioppilastutkinto, erilaisia lisenssikoulutuksia, Suomen Coaching –yhdistyksen jäsen Harrastukset: Monipuolinen liikunta lumilautailusta joogaan

YRITTÄJÄ 3/2011

44

draivilla tavoitteisiin Litovaara pitää omaa lumilautailutaustaansa hyödyllisenä, sillä se erottaa miehen muista kouluttajista ja tekee hänestä mielenkiintoisen puhujan.

– Kenelläkään muulla kouluttajalla ei ole samanlaista taustaa, ja lumilautailun arvostus Suomessa on menestyksen myötä korkea.

Ura huippu-urheilijana opetti Litovaaralle sitkeyttä, periksiantamattomuutta ja suunnitelmallisuutta. Urheiluvuosina omaksutut hyvä draivi ja motivaatio pätevät millä elämänalueella tahansa. Nykyään Litovaara luennoikin juuri niistä asioista, joita hän on itse oivaltanut urheilumaailmassa ja soveltanut muualle elämään.

– Itse ainakin ison firman toimitusjohtajana palkkaisin entisiä huippu-urheilijoita. Huippu-urheilusta peräisin olevat kunnianhimo ja tahtotila on helppo siirtää mihin tahansa elämän osa-alueeseen, myös yrittämiseen. Pitää olla tavoitteet, motivaatio ja suunnitelmat kohdallaan ja pitää olla hyvässä fyysisessä ja henkisessä kondiksessa, että jaksaa painaa eteenpäin ja pääsee tavoitteisiin.

Kun Litovaara vietti nuoruusvuotensa maailman mäkiä laskien, olivat kaverit ehtineet käydä koulut loppuun ja siirtyä palkkatöihin. Ammattilaislumilautailija oli kuitenkin ehtinyt oppia maailmalla jotain, mitä ei korkeakouluissa opita. Urheilijauransa aikana Litovaara hoiti itse asiansa ja teki itse kaiken sponsorisopimuksista aikataulujen suunnittelemiseen.

– Olin ehtinyt tehdä yhteistyötä kansainvälisten firmojen kanssa, tavannut merkittäviä ihmisiä ja nähnyt markkinointi- ja mainoskenttää laajalti. Kun on pienestä pitäen huolehtinut itsestään tuolla maailmalla ja istunut isoissakin neuvottelupöydissä, niin samalla lailla sitä yrittäjänäkin puskee eteenpäin.

Opi itseäsi paremmilta Litovaara kertoo, että lumilautailussa keskitytään hyvään meininkiin, siihen että on innostunut siitä mitä tekee.

YRITTÄJÄ 3/2011

– Lumilautailussa kaikki menee intohimon ja hauskuuden kautta ja palkintopalli on ikään kuin sivutuote. Temppujen tekeminen ja kehittyminen on hauskaa, ja oman itsensä voittaminen ja kavereiden arvostuksen saaminen on loputon motivaation mylly.

Yhteisöllisissä lumilautailuporukoissa kannustetaan toisia ja kaverin menestys on mahtava juttu, josta koko laskuporukka saa voimaa. Litovaara toivookin, että työpaikkojen yhteisöt voisivat toimia samalla tavalla: ei olisi työntekijöiden välistä kilpailua, vaan toisten menestys pystyttäisiin kääntämään positiiviseksi voimavaraksi. Kilpailulla ja itsensä vertailulla on turha raastaa itseään.

Omat tavoitteensa korkealle asettava mies kertoo itse pyrkineensä laskemaan itseään parempien lumilautailijoiden kanssa, koska siten pystyy itse parhaiten kehittymään.

– Ei sitä tarvitse katsoa kateellisena vierestä, että onpas toinen taitava. Päinvastoin, voi ihailla toisen suoristusta, treenata ja ehkä myöhemmin tehdä saman jutun yhtä hyvin tai vielä paremmin. Se on paras koulu, että menee gurujen pakeille, Litovaara heittää ja vinkkaa, että sama sääntö pätee myös yritysmaailmassa.

innostus pitää liekin elossa Nuoresta iästään huolimatta Litovaara on ehtinyt touhuta paljon. Takana on seitsemän vuotta lumilautakisoja kiertäen ja yhdeksän vuotta omaa nimeä kantavan lumilautailuohjelman tekemistä. Nyt tuntuu, että on aika tehdä jotain muuta.

– Se on hyvä kysyä itseltään, että mitä rakastaisin tehdä juuri tänään, ja sitten mennä siihen suuntaan. Kun muistaa, miksi on lähtenyt tekemään jotain, niin ei tapa liekkiä.

Litovaara onkin aina keskittynyt siihen, että työnteko on hauskaa. Lumilautaohjelman teossakin mies halusi, että ohjelman tekeminen olisi kivaa, ja uskoo tunnelman välittyneen myös katsojille.

Aleksi Litovaaran vinkit nuorelle yrittäjälle Nauti!

Kun nautit siitä mitä teet, jaksat painaa pitkiäkin päiviä eikä yrittäminen tunnu työltä.

Usko itseesi!

Kun uskot itseesi, pystyt saavut­ tamaan mitä vain. Meissä on loputtomasti potentiaalia!

Verkostoidu!

Uuden asian äärellä mieti, ketkä ovat alan parhaat ihmiset, ja ota heihin yhteyttä. Älä luovuta!

Jos usko meinaa loppua, ota vaikeudet oppina ja tee seuraavalla kerralla jotain eri tavalla.

– Päämääräni on ollut se, että saan ihmiset nauttimaan elämästä. Telkkariohjelmien ja uusien valmennuskuvioiden kautta olen päässyt luomaan jengille innostusta ja motivaatiota. Valmennuskuviot, luennot ja juontohommat ovat uusia juttuja ja keskityn nyt niihin. Jonkun ajan päästä voi taas katsella, että mitä seuraavaksi keksitään, hymyilevä mies toteaa. //

YSTÄVÄKIRJA » Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

45

TEKSTI Mirka Moilanen, KUVA Marjo Tokkari

a j r i k ä v Ystä Nimeni on

änen Harri Syrj

mutta minäkin Et ehkä tiennyt, itykseni on… olen yrittäjä. Yr

t een erikoistunu ks au il ta s ka o u R kea i teemme kaik yritys. Lisäks tumia vää, yritystapah ty it li an ka o ru on koja. Sloganini ja yksityiskeik .

Food & Stuff öpaikkani oli…

Ensimmäinen ty

varastomies

Maustetehtaan (-poika)

ryhdyin, Tähän ammattiin n… ajauduin, joudui

s. siitä iso kiito Äiti pakotti ja ä työssä on…

Haastavinta täss

en ja ideointi.

Uuden luomin jaan on..

Hauskinta sen si

työympäristö.

Monipuolinen

Ikonini on..

Etsin vielä. i on…

Salainen paheen

juoma ja Cherry Coke lat. aruokaravinto Taco Bell -pik ni on…

ta Viimeisin hankin

isella tsi toispuole Mac-sushivei teroituksella. an Keksintö, jota ilm

en pärjää, on...

tari.

Pekoni ja teks

Jos uskaltaisin…

kuntaan.

Pyrkisin edus

rtoa…

llegani tahdon ke

Sinulle yrittäjäko

a välillä.

Muista huilat …

Yhdistykseni on

Unicef.

mennan…

Inspiraatiota am

RODEO.FI

Nukkumalla.

YRITTÄJÄ 3/2011

46

VAPAA AIKA » Pyöräilystä virtaa pitkään päivään

TEKSTI JA KUVAT Juha-Pekka Honkanen

YRITTÄJÄ 3/2011

47

Vapautta olla vapaalla Polkupyöräily harrastuksena yleistyy, eikä ihme: Pyörien kehityksen ja mielenkiintoisten alalajien ansiosta aiempaa useamman tarpeisiin ja tavoitteisiin löytyy sopiva menopeli.

Polkupyöräilyn

harrastajamäärien kasvu näkyy pyöräilyseurojen paisuneina jäsenmäärinä. Tamperelaiset freelance-toimittaja-juontaja Anne Karppinen ja tekstiilitehtaiden agentti Pekka Kukkonen löytävät Kaupin kanuunoiden letkasta sosiaalisuutta ja seuraa yksinyrittäjän päivien vastapainoksi.

On tärkeää, että on joku porukka johon kuuluu. Jos yhteislenkkien vakiokävijää ei näy muutamaan viikonloppuun, kyllä siellä ruvetaan kyselemään, että mitä sille kuuluu,

Anne Karppinen tietää.

– Ja kun uusia pyöräilijöitä tulee mukaan, heidät otetaan messiin, autetaan ja neuvotaan. Yhdessä tekemisen henki ja halu on kasvamassa, Seuraporukoiden maantielenkeillä hurahtaa useampi tunti. Pekka Kukkonen hymähtää, että tutuissa kyläpaikoissa ollaan harvoin puoltatoista tuntia, mutta pyörälenkillä vietetään tuntemattomien kanssa helposti neljä tuntia.

– Esittelemme aina toisemme, kun lähdemme yhteislenkille. Eikä lenkeillä olla vain pyörän selässä,

vaan yksi tai kaksi kahvitaukoa on aina reitin varrella. Niiden takia minä harrastan pyöräilyä.

Pyöräilyä hyvästä syystä Kumpikaan ei pyöräile pelkästään munkkikahvien perässä. Anne Karppinen nousi pyörän selkään keväällä 2002, henkisesti ja fyysisesti vereslihalla.

– Olin 20 vuotta raatanut töitä yksin ja väsyttänyt itseni totaalisesti. Sitten tuli seinä vastaan. Pyörä

YRITTÄJÄ 3/2011

48

Pitkään päivään virtaa Jos Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus saa päättää, päivä alkaa työmatkan taittamisella pyörällä. Yhdeksän kilometrin pikataipaleen Järventaus on pyöräillyt ympärivuotisesti muutaman vuoden ajan, satoi tai paistoi.

Kun lunta tulee, pyöräilystä tulee uusi laji ja lumen paljoudesta ylitettävä haaste, Järventaus yllättää. Polkupyöräily on ollut hänelle mieluinen liikkkumismuoto jo pitkään.

– Motivaatio-ongelmia työmatkapyöräilyyn ei ole ollut. Ennemmin se harmittaa, jos päivällä tarvitsee autoa tai menen aamulla autolla lentokentälle ja pyörä jää kotiin.

– Taitan matkaa mieluummin pyörällä kuin autolla tai jalan – kutsun tätä hyötypyöräilyksi.

Opiskeluaikana tein myös muutaman pidemmän retkipyörämatkan, pisimmillään Pohjois-Saksasta Italiaan, Järventaus sanoo.

Työmatkan taittamista paukkupakkasillakin ihmetteleville Järventaus kommentoi tottuneesti, että kyse on vaatteiden määrästä.

Hän muistuttaa, että polkeminen lämmittää jo itsessään. Hyvä aluskerrasto, tuulenpitävät päällysvaatteet ja nastarenkaat pitävät miehen liikkeellä purevallakin kelillä.

– Kerran lunta oli tullut oikein reilusti ja rapakaarien välistä pöllysi lunta kaarella. Auto ajoi vierelleni, hidasti vauhtia ja kun katsoin sivulle, näin miten autosta kuvattiin videokameralla menoani. Kyllähän se varmasti hullun hommalta näytti.

Parhaat elämykset työmatkan varrelta löytyvät kuitenkin muualta kuin nietoksista. Järventaus sanoo, että pitkänkin päivän jälkeen kotiin suuntaaminen pyörällä on mukavaa.

– Pääsen ajamaan meren rantaa pitkin ja kun iltahämärässä näkee kaupungin valojen loistavan, elämys on todella hieno.

YRITTÄJÄ 3/2011

oli hyvä tapa lähteä liikkeelle.

Valehtelematta olen ensimmäisenä kesänä itkemällä itkenyt kaupungin rengastiet läpi.

Sitten tapahtui jotain yllättävää. Epäliikunnallisena itseään pitäneen Anne Karppisen kunto kohosi, kun pyöräilykesää seurasi kirjautuminen kuntosalille ja spinningvuoroille.

– Se meni vuorotahtiin: mieli ja keho, mieli ja keho. Kahden vuoden aikana kokosin itseni uudestaan ja samalla narahti liikunta niin päälle, ettei siitä ole ollut paluuta. Pyöräily antoi minulle toisen elämän.

Kukkosen arkeen pyöräily on kuulunut pidempään. Vaativammaksi – joskaan ei vakavammaksi – lajiin suhtautuminen muuttui, kun Finlaysonilla markkinointijohtajana työskennelleen Kukkosen esimiehiksi tuli olympiaurheilija. Sapporon olympiakisoissa Suomea luistelijana edustanut Jouko Salakka työskentelee edelleen Finlaysonin toimitusjohtajana.

Salakka sai Kukkosen innostumaan maantiepyöräilystä ja tutustutti hänet myös suomalaisen maantiepyöräilyn kärkiseuraan, Helsinki cycle clubiin.

Tukea ja neuvoja sai yhtäkkiä maan huipulta.

Ura Finlaysonilla jäi Venäjän kangaskaupan hiipuessa 1990-luvun alussa, mutta pyöräily sai samalla uudet siivet.

– Olin sitä ennen koko elämäni vaatetusteollisuuden parissa. Minulla oli valmiit asiakkaat ja ammattitaito olemassa, kun ryhdyin yrittäjäksi. Ja olin pirun aktiivinen.

Yrittäjävapautta kauneimmillaan Agentin vuoden kiivaimmat ajat ovat keväällä ja syksyllä. Kun Kukkosen maastoauto nielee kymmeniä tuhansia kilometriä asiakastapaamisten perässä, vaatenäytteiden päällä tutisee hiilikuituinen maantiepyörä.

Oulun, Joensuun ja Kuopion reitit ovat tulleet vuosien aikana tutuiksi.

Kukkosen pyöräilyhistoria maalaa yrittäjävapautta kauneimmillaan. Sesongin ulkopuolellakin hän välittää suomalaisten asiakkaiden tilauksia ympäri Eurooppaa – juuri niille nurkille, missä hänkin sillä hetkellä voi olla.

– Ennen vanhaan Mallorcalla pyöräilymatkalla minulla oli puhelin, kynä ja paperia aina mukana. Aina kun mun puhelin soi, pyöräletkassa joku huusi, että nyt pysähdytään, Pekalle tulee tilaus.

»»Satulassa kesät talvet!

Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus taittaa työmatkansa pyöräillen.

49 Pyöräilyn antamia opetuksia

½½Sisähallivuorot vaihtuvat maantielenkeiksi, kun sepeli on siivottu asfaltilta.

Yrittäjä on tavallista palkansaajaa usein vapaampi päättämään, milloin on vapaalla. Pyöräily ottaa siitä aimo osan, jos lajista innostuu. Karppinen huomauttaa, että satulassa vietetyt tunnit eivät ole hukkaan heitettyjä: hyväkuntoinen ihminen pystyy keskittymään tekemiseensä.

Hän muistelee, että pitkien matkojen pyöräilyt opettivat hänelle, mikä ero todella on kevyellä ja raskaalla. Oppi on, että suuret saavutukset eivät aina vaadi suurta tuskaa, Anne Karppinen kertoo.

– Mennään tuolla isoilla välityksillä, syke on aika kor-

kealla, mennään lujaa, mutta se ei tunnu raskaalta. Pyöritys on kevyttä, matka etenee ja olo on todella vapautunut. Sitten ajattelin, että ehkä voisin vähän höllätä siitä pingottamisesta työssä ja arjessakin. Voisiko saada parempaa lopputulosta, kun pikkuisen hölläisi? Sen on pyöräily mulle opettanut.

Kun sepeli on siivottu asfaltilta, sisähallivuorot vaihtuvat odotetuiksi maantie­ lenkeiksi. Samalla toukokuussa alkaa Pekka Kukkosen uusi ura.

– Jään eläkkeelle hyväkuntoisena, ja se on liikunnan ansiota. Jatkossa olen ammattilainen maantiepyöräilijä ja talvisin hiihtäjä, jota yritykseni Pietrocco Oy sponsoroi. //

VAPAA-AIKA » Kesäpuuhaa museoissa

50

TEKSTI Kirsti Sergejeff

Kesällä mennään

museoon Moni museo on saanut alkunsa intohimoisesta keräilyharrastuksesta.

Osa laajenee ja saa julkista rahoitusta, osaa pyörittää museonpitäjä omin keinoin. Yrittäjälle museo on oiva paikka hankkia taustatietoja omasta toimialasta.

YRITTÄJÄ 3/2011

51

Keskellä

perinnemaisemaa Suomen

maatalousmuseo Sarka ilottelee vastakohdilla: nykyaikainen rakennus seisoo keskellä perinnemaisemaa. Takapihalla lampaat määkivät ja possut röhkivät kesäisin, mutta toisaalta paikan ehdoton suosikki on museon sisätiloissa oleva Pellikki, peltilehmä, jota on lupa lypsää.

Museossa perinteiset esineet ja nykytekniikan keinoin elävöitetyt tarinat kulkevat rinta rinnan. Sarka avasi ovensa yleisölle vuonna 2005, valtakunnallinen maatalousalan erikoismuseo se on ollut vuodesta 2010.

Kokoelmiinsa museo kerää maataloudessa, sen sivuelinkeinoissa sekä yleisemmin maaseutuyhteisössä käytettyä esineistöä valmistus-, käyttö- ja omistustietoineen. »»Peltilehmää on lupa lypsää maatalousmuseossa. »»Maatalousmuseo Sarkassa seisoo nykyaikainen rakennus keskellä perinnemaisemaa.

Suomen maatalousmuseo Sarka, Vanhankirkontie 383, 32200 Loimaa, puh. 02 763 7700, www.sarka.fi

Moottorikelkkamuseossa on yli 160 laitetta Jos vain yhden voisin säästää, se

olisi Ski-Doo. Se oli Suomessa ensimmäinen, jota moottorikelkaksi voitiin nimittää. Toki erilaisia virityksiä oli ennen sitäkin, kertoo Esa Kuha, yksi museon aktiiveista.

– Ski-Doo nimen arvellaan johtuneen painovirheestä. Sen piti olla Ski-Dog. Tarua vai totta, tiedä häntä.

Museoidea syntyi pubikeskustelun pohjalta. Aluksi oli kymmenkunta innostunutta.

– Talkoilla entisöitiin kelkkoja. Niitä säilytettiin milloin missäkin.

Puskaradio levitti tietoa museosta ja kelkkoja alkoi tulla lahjoituksina. Vihdoin löytyivät tilat vanhasta varasto- ja kauppakiinteistöstä. Kuhaa moottorikelkat ovat kiinnostaneet lapsesta asti.

Museotoimintaan ajoi pelko, että niiden historia häviää.

Jonkunlainen sairaushan se on, että into jää päälle, eikä pääse eroon, Kuha naurahtaa.

Kemijärven moottorikelkkamuseo, Varastotie 11, 98100 Kemijärvi, puh. 0400 290 751/0400 308 680, www.moottorikelkkamuseo.fi ½½Carl Eliason ja ensimmäinen moottorikelkka.

YRITTÄJÄ 3/2011

52

1950-luvun Suomu-Sallan

sallalaista elämää

patikkareitin varrella olevan Isäntä Matin Museon isännöijä Seppo Leinonen ottaa vieraat vastaan hymyssä suin.

Maalaistalossa työ ei lopu koskaan. Lampaatkin joutuvat täällä töihin. Syötän nurmikon niille.

Museo on perustettu vuonna 1948 tehtyyn Tasalan taloon, jonka ovat rakentaneet Leinosen isovanhemmat Edla ja Matti Niemelä. Leinonen osti tilan 13 vuotta sitten.

– Jouduin ostamaan, sillä äiti halusi, ettei paikka joudu pois suvusta. Kun ostin, en edes

tiennyt, mitä liiketoimintaa harjoittaisin.

Tilan ostosta alkoi uusi lehti Leinosen elämässä. Siitä tuli elämäntapa.

Museo, kokoustilat ja rantasauna palvelevat ryhmiä. Kesäisin yleisöpäivinä voi käydä tutustumassa 1950-luvun sallalaiseen elämään. Uuttakin hän ideoi, sillä vihreä keittiö kiinnostaa ruokamestarina uraa tehnyttä Leinosta.

– Nokkonen on pohjoisen ravintorikkain kasvi. Korpikulinarismia, mutta ei liikaa eikä liian rankasti.

Isäntä Matin Museo, Lapajärventie 122, 98600 Kursu, puh. 0400 011 312, www.lapajarvi.fi/museo

Maalaistalossa työ ei lopu koskaan. Lampaatkin joutuvat täällä töihin.

YRITTÄJÄ 3/2011

53 Kouvolan Pienoisrautatiemuseo, Asemakatu 2, 45100 Kouvola, puh. 0400 711 607, www.elisanet.fi/pienoisrautatiemuseo

»»Maalaismuseo on Seppo Leinosen elämäntapa.

¾¾Kouvolan pienoisrautatiemuseo on lasten mieleen.

Rautateille

Kouvolaan Sveitsistä

kotoisin oleva Erwin Stämpfli sai ensimmäisen junaratansa viisivuotiaana. Tuskin hän tuohon aikaan vielä aavisti päätyvänsä Kouvolaan museonpitäjäksi. Vuosien varrella pienoisrautatiemaailma karttui ja oma asunto säilytyspaikkana kävi pieneksi.

Halu saada aarteet muiden nähtäväksi määräsi suunnan: museo on perustettava. Miksi Kouvolaan, se selviää kun raottaa museorakennuksen ovea. Vastaan tulvahtaa kotoinen kahvin tuoksu; museon yhteydessä on Kahvitupa Onkapannu, jossa vaimo Marja-Leena kestitsee vieraita. Museo on luonnollisesti lasten mieleen, mutta yllättävää kyllä suurin osa vieraista on aikuisia.

¾¾Erwin Stämpflin aarteet ovat esillä Kouvolassa.

YRITTÄJÄ 3/2011

54 Keski-Pohjanmaan traktorimuseo, Keski-Nurmontie 79, 60550 Nurmo, puh. 0400 165 568, www.traktorimuseo.fi

Tykin veturina

Hiki kirpoaa Matti Jaskarin otsalle, kun ky-

syn minkä hän ottaisi, jos saisi valita vain yhden traktoreistaan. Olisi se häijy paikka! Kun on ensin pelastanut minkä mistäkin ja miettinyt, miksi se on jäänyt kartanon taakse nokkospuskaan. Sitten hinannut auton lavalle, kuljettanut pajaan, putsannut savet ja miettinyt, mikähän tätäkin vaivaa.

Jaskari on kerännyt 30 vuoden aikana 150 traktoria eri puolilta Suomea. Jotkut ovat matkanneet pitkältäkin, kuten sodassa tykin veturina toiminut traktorivanhus, joka löytyi Suomussalmelta.

Kun traktori saapuu verstaalle, Jaskari etsii vian ja korjaa sen. Keinot löytyvät myös vaikeammille vioille. 72-vuoden ikään mennessä toimeentulo on tullut aina traktoreista. Jo 13-vuotiaana Jaskari kävi traktorin huolto- ja käyttökurssin.

Muutamia vuosia myöhemmin hän ajoi naapurien rahtia perheen traktorilla. Sittemmin hän siirtyi Hankkijan leipiin.

¼¼Matti Jaskari korjaa traktorin kuin traktorin hetkessä.

Putkiradiomies Vesa Harsi on harrasta­nut

putkiradioiden keräämistä 1960-luvulta lähtien. Aluksi hän keräsi niitä Kouvolassa Kauppalankadulla sijaitsevan omakotitalonsa kellariin, sittemmin muihinkin tiloihin talossaan. Nykyään 78-vuotiaan Harsin elämäntyö, monituhatlukuinen kokoelma on nähtävissä säätiön ylläpitämässä Putkiradiomuseossa. Hyllyiltä löytyy 1950-lu-

½½Vesa Harsin elämä on esillä putkiradiomuseossa.

YRITTÄJÄ 3/2011

vun meikkiradio, baarikaappiradio ja paljon muita erikoisuuksia. Tunnelmaa luovat eri aikakauden esineistöjen yhdistäminen radioiden kanssa aikakautta kuvaavaksi kokonaisuudeksi. Kiinnostuneita käy Venäjältä asti.

Kerran venäläinen koululaisryhmä intoutui tanssimaan The Yellow Rose of Texas - laulun tahdissa, Harsi muistelee.

Putkiradiomuseo, Pajaraitti 1, 45100 Kouvola, puh. 0400 550 459 / Vesa Harsi, www.putkiradiomuseo.fi

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät

www.yrittajapaivat.fi

SEINÄJOKI 21.–23.10.2011

56

KULTTUURI » Kulttuurin hienostunut kehto TEKSTI JA HENKILÖKUVA Anne Lampinen, KUVAT Pyhäniemen kartano Oy

Pyhäniemen kesän ohjelmistoa Puistokonsertit: Dallapé – Lauantai 23.7. klo 20:00 Tango Argentino – Tiistai 26.7. klo 20:00 Viva Opera! – Lauantai 30.7. klo 20:00 Jazzin All Stars – Keskiviikko 3.8. klo 20:00 Sinfoninen picnic – Lauantai 6.8. klo 14:00

Kamarimusiikkikonsertit: (Hollolan keskiaikeisessa kivikirkossa) Slaavilainen ilta – Torstai 7.7. klo 18:00 Tulevaisuuden Tähti: Hanna Rantala – Tiistai 12.7. klo 18:00 Tunteen paloa – Torstai 14.7. klo 18:00 Romantiikan taiturit – Torstai 21.7. klo 18:00 Auringon musiikkia – Torstai 28.7. klo 18:00

Puistokonserteissa on ruoka- ja drinkkibuffet. Puistossa on jokaiselle istumapaikat.

Konserttilipun hintaan sisältyy pääsy kuvataidenäyttelyyn konserttipäivänä.

Taidenäyttely on avoinna 2.7.–14.8.2011. Aukioloajat klo 11.00–18.00. Lisätietoja: www.pyhäniemi.fi

57

Rennon sivistyneesti

Pyhäniemen kartanossa Pyhäniemen kartano on kunnostautunut taidekartanona vuosien paussin jälkeen. Kesäohjelmistossa on nyt mukana myös korkealaatuisia konsertteja aikuiseen makuun. Pyhäniemi on elegantti vaihtoehto musiikkifestareille.

Kartano herää eloon,

kun täällä on paljon ihmisiä, puheen sorinaa, lupaa Pyhäniemen kartanon toiminnanjohtaja Sari Pihlström. Flyygelistä kantautuu klassisia sävelmiä ja avonaisista ikkunoista tulvii lintujen laulua. Silloin miljöö on parhaimmillaan.

Pyhäniemen kartanosta on jälleen tullut kulttuurin hienostunut kehto. Nimittäin korkeatasoiset kuvataidenäyttelyt loppuivat vuonna 2003, joita edellinen omistaja Heikki Tuominen oli järjestänyt vuodesta 1982 asti.

Ostaessaan kartanon vuonna 2009 uusi kartanonherra Mika Lehto sitoutui jatkamaan taidenäyttelytoimintaa. Hän on ottanut kulttuurimesenaatin tehtävän varsin tunnollisesti, sillä Pyhäniemen kartanoa kehitetään systemaattisesti ja pitkäjänteisesti kuvataideja konserttikartanona. Osoituksena tästä jo heti ensimmäisen toimintakesän jälkeen kartano sai

Aukusti-palkinnon. Sen myöntää maakuntalehti Etelä-Suomen Sanomat esimerkillisestä kulttuuriteosta.

Kiehtova historia Lahden kupeessa Hollolan Pyhäniemen kylässä sijaitsee keskiaikainen herraskartano, jossa ovat vaikuttaneet niin aateliset, papit, sotilaat kuin filmitähdetkin. Empiretyylinen puukartano on hyvin linnamainen.

Ensimmäiset maininnat kartanosta ovat vuodelta 1467. Ratsutilan arvon se sai vuonna 1630. Samalla vuosisadalla papit ryhtyivät isännöimään kartanoa. Noin sadan vuoden ajan siellä asustivat seurakunnan kirkkoherrat kappalaisineen.

Varsinainen kukoistuskausi ajoittuu aikaan 1780–1912, jolloin aatelissuvut ryhtyivät taloksi. Kus-

taa III rakennutti kartanon nykyisen ensimmäisen kerroksen palkkioksi uskollisuudesta kenraalimajuri Carl Johan Schmiedelfeltille.

Myöhemmin tulivat aatelissuvut Ammondtit ja Collinit. Parhaimmillaan maata oli 10 000 hehtaaria ja lypsäviä lehmiä 250.

Edistyksellistä toimintaa Kartanossa on aina oltu hyvin edistyksellisiä, sillä sen mailla on suoritettu ensimmäinen koneellinen kyntö ja pankkitoimintaa on harjoitettu kirjastossa. Kartanon juustomestarien Sweizer-juustoa vietiin Pietariin asti. Kasvihuoneen tuotokset, kuten viinirypäleet ja persikat, päätyivät peräti Pietarin hoviin. Kartanossa viljeltiin myös niin sanottuja lemmenomenoita, joita myytiin Lahden torilla. Kukaan ei arvannut ostaa, silloin uusia, nykyisin tomaatteina tunnetYRITTÄJÄ 3/2011

58

tuja vihanneksia, vaan ne jouduttiin jakamaan ilmaiseksi, kertoilee Pihlström.

Hollolan Hollywood Ei ole legendaa, että entisaikaan kartanot vaihtoivat omistajaa korttipöydässä, niin kävi Pyhänimen kartanollekin. Oskar Collin hävisi omansa Monte Carlon kasinolla vastapelurilleen Hollanin konsuli Hendrik Max Gilse van der Palsille vuonna 1912. Sinänsä siunaus kartanolle, sillä 1912–1919 kartanon lipputangossa liehui Hollannin lippu, eivätkä ensimmäisen maailmansodan tuhot yltäneet kartanoon siinä määrin kuin muuten olisi voinut käydä.

Talvisodassa kartanoa käytettiin lähistöllä sijaitsevan ilmavoimien yksikön huolto- ja majoitustilana.

1919 agronomi Paavo Pätiälän myötä Pyhäniemen kartanosta sukeutui Hollolan Hollywood. Suomi Filmi kuvasi monta elokuvaa kauniissa kartanomiljöössä, kuten Kaivopuiston kaunis Regina ja Siltalan pehtoori. Kylkiäisenä saapuivat tuon ajan kuumimmat supertähdet, kuten Ansa Ikonen, Tauno Palo ja Siiri Angerkoski.

Dallapéesta aarioihin Sari Pihlström lupailee nautinnollisia musiikkielämyksiä tulevalle kesälle, sillä kartanon puistossa ja läheisessä Hollo-

lan keskiaikaisessa kivikirkossa kuullaan kymmenen laadukkaan konsertin sarja. Ohjelmistossa on muun muassa kamarimusiikkia, oopperaa, argentiinalaista tangoa, big band jazzia ja kesän loppuhuipentumana suuri ulkoilmakonsertti Sinfoninen picnic.

– Legendaarinen tanssiorkesteri Dallapé esiintyy 23.7. Orkesterista huokuu menneen maailman glamouri. Sinä iltana siirrymme Hollolan Hollywoodin kulta-aikaan.

– Paikalle saapuvat myös Helsingin Automobiiliklubin herrasmiehet ajokkeineen ja ajanmukaisine asuineen. Halutessaan yleisö voi pukeutua teeman mukaisesti. Ikivihreiden siivittämänä voi pistää jalalla koreasti kartanopuistossa vanhojen lehmusten katveessa.

Tosin ensisijaisesti Pyhäniemi niittää mainetta klassisen musiikin tyyssijana. Konserttitarjonnasta vastaa lahtelaistaustainen oopperalaulaja Lilli Paasikivi taiteellisena johtajana.

Taidetta sisällä ja ulkona Kesän 2011 kuvataidenäyttelyssä on mukana noin 20 mainetta niittänyttä taiteilijaa, joukossa muun muassa Hannu Palosuo ja Nanna Susi.

Tänä vuonna Klassikkotaiteilijaksi on valittu ympäristötaiteestaan kansainvälisestikin tunnettu lahtelainen kuvanveistäjä, professori Olavi Lanu. Hänen töitään on esillä muun muassa taide- ja

½½Pyhäniemen kartanon toiminnanjohtaja Sari Pihlström lupaa tulevalle kesälle mahtavia taide- ja musiikkielämyksiä.

näköalapolun varrella.

Kuvataidenäyttelyssä nähdään laajasti sekä kartanon ympäristössä että sisätiloissa teoksia muiltakin taitelijoilta, kuten Pekka Jylhältä, Kaisu Koivistolta ja Jussi Valtakarilta. Näyttelyssä on esillä maalauksia, veistoksia, installaatioita ja valokuvia. Myyntinäyttelyssä on vain uniikkiteoksia, korostaa Pihlström.

Pyhäniemi 2011 -kuvataidenäyttelyn kuraattoreina toimivat kuva- ja lasitaiteilija Riikka Latva-Somppi ja tutkijakirjailija Sam Inkinen. //

VIP-elämää yrityksille Yritykset voivat kestitä vieraitaan varsin

elegantisti kesäisin puistokonserttien VIP-aitioissa.

Konsertti-illan voi aloittaa samppanjalla, katsoa kuvataidenäyttelyn ja siirtyä aitioon illalliselle seuraamaan konserttia. Konsertteihin myydään neljä aitiota per konsertti, ja yhteen aitioon mahtuu enintään 12 henkilöä, selvittää Pihlström.

Toki yrityksille voidaan räätälöidä aivan oman­ laisiakin tilaisuuksia, sillä Pyhäniemen kartanossa riittää atmosfääriä.

YRITTÄJÄ 3/2011

FORD FIESTA VAN - Taloudellisin, vähäpäästöisin ja tyylikkäin hyötyajoneuvo.

Kovia lupauksia pakettiautolle, mutta uskomme kattavamme ne: • Malliston yhdistetty kulutus alkaen 3,7 l/100 km • CO2 päästöt alkaen 98g/km • Ford Fiesta RedDot Design Award winner 2009 • Monikäyttöinen 1 m3 tavaratila • Ajettavuus luokkansa ehdotonta parhaimmistoa.

• 3 v / 100 000 km takuu.

Jos et vieläkään usko meitä - tervetuloa tutustumaan ja kokemaan Ford Fiesta Van. Ford Fiesta Van alkaen 13.308,25 € (+ toim. kulut 600 €) ford.fi/hyotyajoneuvot

NYT FORD HYÖTYAJONEUVOIHIN 3 v / 3 HUOLTOA -HUOLTOSOPIMUS KAUPAN PÄÄLLE!

Ford Fiesta Van, Transit Connect, Transit ja Ranger -malleihin Ford Protect 3 v / 3 määräaikaishuoltoa -huoltosopimus veloituksetta.

Tarjous koskee uusia tilaussopimuksia 30.6.2011 asti.

Ford Fiesta Van hinta alk. 13.308,25 € (Autoveroton suositushinta 10.740 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 129 g/km 2.568,25 €). Hintaan lisätään toimituskulut 600 €. Ford Fiesta Van CO2-päästöt 98-129 g/km, EU-yhdistetty kulutus 3,7-5,6 l/100km. Kuvan auto erikoisvarustein.

ULKOMAAT » Kerää kokemusta ennen Y-uraa

60

TEKSTI JA KUVAT Laura Meriläinen

Piruettihyppy tuntemattomaan

Millä eväillä suomalainen taitoluistelija pärjää kahvila­ bisneksessä Afrikassa? Etelä-Afrikkaan asettunut Oula Jääskeläinen luottaa joustavaan asiakaspalveluun. Joskus se tarkoittaa pekonin piilottamista juutalaisten annoksiin.

Aladin on

pieni, mutta sympaattinen kahvila Kapkaupungin Sea Pointin kaupunginosassa Etelä-Afrikassa. Pöydillä on punaiset pöytäliinat ja kukkia. Pitkä ja hyväntuulinen mies harppoo paikalle. Taitoluistelija Oula Jääskeläinen, kahvilan toinen omistaja tervehtii vakioasiakkaitaan, istahtaa terassipöytään ja tilaa kupin kahvia. Kaksi ja puoli vuotta kahvilaa yhdessä brittiläisen bisneskumppaninsa Matthew Bryanin kanssa pyörittänyt Jääskeläinen teki päätöksen kahvilan ostosta nopeasti.

– Tulimme Matthew’n kanssa tänne aamiaiselle ja omistaja rupesi valittamaan, että haluaa muuttaa takaisin Kreikkaan, että miten olisi, ostaisimmeko kahvilan. Seuraavana päivänä rupesimme miettimään ostoa.

YRITTÄJÄ 3/2011

Kun kahvilan hinnasta päästiin sopuun, sujui paperityö vaivattomasti paikallisen asianajan avulla. Oula oli innoissaan uudesta haasteesta. Työjako bisneskumppaneiden kesken sovittiin niin, että ravintola-alalla pitkään työskennellyt Matthew ottaisi vastuun keittiöstä ja Oula hoitaisi paperi- ja raha-asiat. Ensimmäisenä työpäivänä kaksikon motivaatio tippui kuitenkin pohjalukemiin. Edellisen omistajan jäljiltä keittiö oli lattiasta kattoon täynnä rasvaa ja jääkapissa oli kerros hometta. Edellisinä vuosina kahvilan asiakaskuntakin oli huvennut. Silloin mietin hetken, että mihin olin ryhtynyt, Jääskeläinen nauraa nyt.

61

Mielestäni kohdemaassa pitää asua vähintään pari vuotta ennen yrityksen perustamista.

Erikoisia tilauksia Yrityksen perustaminen on aina riski, ja ulkomailla onneaan kokeilevan on tunnettava maa ja toimintatavat hyvin ennen aloitusta, uskoo Oula Jääskeläinen.

– Ihmiset ajattelevat usein, että minäpä avaan kahvilan vaikka Thaimaahan. Se ei ole niin helppoa. Mielestäni kohdemaassa pitää asua vähintään pari vuotta ennen yrityksen perustamista.

– Onneksi Matthew’lla oli vankka kokemus alasta. Ilman häntä en olisi tähän ryhtynytkään.

Jääskeläinen hoksasi nopeasti, että vanha asiakaskunta oli houkuteltava takaisin. Kahvilan asiakkaat olivat aina koostuneet pääosin alueen suuresta juutalaisväestöstä.

Pikku hiljaa sana uusista omistajista levisi, ja ihmiset tulivat katsomaan, mitä suomalais-brittikaksikko oli saanut aikaan.

– Asiakaskuntamme koostuu 90-

prosenttisesti juutalaisista. He ovat erittäin vaativia asiakkaita. Kaikki sanoivatkin meille, että jos pärjäätte tässä, pärjäätte missä vain.

Aladinin uusi ilme, monipuolinen ruokalista ja hyvä palvelu alkoivat tuottaa tulosta. Hyvin pian Oula ja Matthew tuplasivat edellisen omistajan päivittäisen myynnin. Menestyksen salaisuus on Jääskeläisen mielestä joustava palvelu.

– Esimerkiksi juutalaisethan eivät uskontonsa takia saisi syödä pekonia, mutta joskus he pyytävät pekonia ruuan joukkoon pieninä murusina niin, että muut juutalaisasiakkaat eivät huomaa sitä. Sellaistakin tapahtuu, ja totta kai sen teemme.

– Missä tahansa bisneksessä on tärkeää muodostaa hyvä ystävyyssuhde asiakkaisiin, sen olen oppinut.

Sea Pointissa on niin pienet piirit, että huono asiakaspalvelu johtaa nopeasti kahvilan sulkeutumiseen, joten välillä täytyy vain joustaa, purra hammasta ja hymyillä.

YRITTÄJÄ 3/2011

62

»»Oula Jääskeläisen yrityksessä työskentelee tällä hetkellä yksi etelä­ afrikkalainen ja kaksi zimbabwelaista.

Ahkerat zimbabwelaiset Etelä-Afrikassa ulkomaalaisen yrittäjän ensimmäinen haaste on saada työlupa.

Maan työttömyysprosentti on korkea, yli 25 prosenttia. Työlupia myöntävä sisäasianministeriö syynää tarkkaan työlupahakemukset, sillä maassa halutaan ensisijaisesti pitää huolta siitä, etteivät ulkomaalaiset vie paikallisten työpaikkoja.

Pitkään maassa oleskellut Oula Jääskeläinen oli onnellisessa asemassa, sillä hän sai pysyvän oleskeluluvan, eikä hänen siksi tarvinnut hakea erikseen työlupaa kahvilan avaamiseen. Maan lakien mukaan ulkomaalaisen yrittäjän pitää myös työllistää tietty määrä paikallisia työntekijöitä. Oula ja Matthew palkkasivat aluksi eteläafrikkalaisia, mutta eivät olleet tyytyväisiä heidän työsuoritukseensa.

– Tämä ei ole rasismia, mutta eteläafrikkalaiset ovat hitusen laiskoja. Nyt meillä on yksi eteläafrikkalainen ja kaksi zimbabwelaista työntekijää. Zimbabwelaiset ovat kovia tekemään töitä.

Korruptio kukoistaa Suurin haaste on Jääskeläisen mukaan ollut alkoholimyyntiluvan saanti. EteläAfrikassa on tiukka lainsäädäntö, ja alkoholin myyntilupia on hankala saada.

– Viranomaiset mittailivat kahvilan tiloja ja kyselivät, missä alkoholia pidettäisiin. Poliisin ja palokunnankin piti tulla tarkistamaan tilat. Olimme aivan ihmeissämme koko hommasta.

Prosessin aikana Oulalle vihjailtiin, että mikäli hän maksaisi 10 000 randia (n. 1 000 euroa) pöydän alta, saisi hän lu-

van heti. Korruptio on yleistä Etelä-Afrikassa, ja moni suostuu siihen, koska muuten asiat eivät etene. Oula ei lahjuksen maksamiseen suostunut. Lopulta yli vuoden odottelun jälkeen kärsivällisyys palkittiin, kun lupa myönnettiin.

Kahvilaan alkaa virrata asiakkaita.

Naapurin kynsisalongin työntekijä, keskiikäinen nainen viilettää ohi ja valittaa kovaäänisesti Oulalle haluavansa aamupalansa kiireellisesti. Mene McDonald’siin, Oula huikkaa ilkikurisesti.

Nainen tuhahtaa, mutta hymyilee lempeästi. Ystävykset ovat tottuneita toistensa leikkimielisiin naljailuihin.

– Meillä on tällainen oma Desperate Housewives -meininki naapuriyrittäjien kesken. Tällaisen bisneksen pyörittämisessä on ensisijaisen tärkeää tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Mielestäni minulla on se taito. //

Luisteluvalmentajan valintoja 1990-luvun taitoluistelun huippunimi Oula Jääskeläinen matkusti kuusi vuotta sitten Kapkaupunkiin lomalle ja jäi

sille tielle. Englannissa ja Kanadassa koreografina show-luistelun alalla työskennellyt mies kaipasi muutosta elämäänsä.

Kapkaupungin-loma osui saumaan, jolloin Jääskeläisen elämässä oli henkisesti rankka vaihe.

– Tein töitä kuin hullu ja sitten ystäväni ja mummoni kuolivat. Se muutti arvojärjestystäni.

Länsimaailman oravanpyörään väsynyt Jääskeläinen ihastui Kapkaupungin rentoon ilmapiiriin. Pian hän sai töitä luisteluvalmentajana ja valmentaa nyt eteläafrikkalaisia noviisi- ja senioriluistelijoita. Kun Oula Jääskeläinen ei ole töissä kahvilassaan, valmentaa hän köyhistä perheistä kotoisin olevia mustia ja värillisiä lapsia, joilla ei ole aina varaa luistelu­ maksuihin. Silloin sanon, että ei se mitään. Maksavat sitten, kun voittavat lotossa.

YRITTÄJÄ 3/2011

MAAILMANPYÖRÄ » Ajankohtaista maailmalta

63

KOKOAJA m-brain, KUVA Rodeo.fi

Ylimääräisen bonuksen ääriviivat

Hintojen nousu huolestuttaa

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy kaavailee työntekijöille ylimääräistä tuhannen euron bonusta. Koska työntekijöiltä vaaditaan palkkajoustoa heikkoina aikoina, heitä täytyy hyvinä aikoina sitouttaa palkitsemalla. Sarkozyn mukaan vuonna 2010 Ranskassa jaettiin osinkoja 86 miljardia euroa, joten työntekijöitäkin pitäisi muistaa. Bonusvelvollisuus koskisi vain suurimpia yrityksiä. PK-yrityksien ei ole pakko maksaa bonuksia, mutta jos ne niitä maksavat, ne saavat helpotuksia sosiaalimaksuista.

Ranskassa julkaistun kyselyn mu­kaan 65 prosenttia pienten ja keskisuurten yritysten johtajista pitää tällä hetkellä suurimpana vaikeutena kustannusten nousua ja toimittajien hintojen nousua. Kolme neljännestä heistä on huolissaan raaka-aineiden hintojen noususta. Toinen johtajien mainitsema ongelma on liikevaihdon lasku, joka koskee yhä 40:ää prosenttia pk-yrityksistä.

Yritysilmapiiriä on parannettava Ruotsin Yrittäjien raportin mukaan

ruotsalaiset pienyrittäjät tekevät 20 % enemmän töitä kuin palkansaajat keskimäärin. Kuitenkin palkansaajat tienaavat keskimäärin 30–34 % enemmän työtuntia kohden. Järjestön mielestä tulos kertoo Ruotsin huonosta yritys­ ilmapiiristä. Pienyrittäjät ovat kuitenkin Ruotsin kansantalouden kannalta avainasemassa, sillä yhdeksän kymmenestä uudesta työpaikasta syntyy pienyritykseen.

Valinta on hakijan Talouskriisin aikaan monien saksalaisyritysten täytyi karsia oppisopimuspaikkoja. Nyt tilanne on muuttunut, joskin alueellisia vaihteluja on.

Nuorten kannattaa hakea vapaita paikkoja varsinkin idästä. Joillain aloilla hakijoista on pulaa. Viime vuonna jäi tuhansia oppisopimuspaikkoja täyttämättä, monet niistä idässä, mutta jonkun verran jopa Münchenissä.

Etsivät vientimahdollisuuksia Hannoverin yritysmessuille osal-

listui ranskalaisyrityksiä, jotka pyrkivät tuomaan itseään esiin vientimarkkinoilla.

Ranskalaisia yrityksiä ulkomailla opastavan Ubifrancen johtajan Christophe Lecourtierin mukaan pienten ja keskisuurten ranskalaisten vientiyritysten määrä on naurettavan pieni.

EU jakaa 408,6 miljardia euroa Vuoden 2007 jälkeen EU on kartuttanut pienyrityksille suunnattuja tukiaan. EU:n tukirahoista yhteensä 1,7 miljardia euroa on suunnattu Ruotsiin. SEBin yritysekonomi Ingela Hemming kehottaa pienyrityksiä olemaan yhteydessä maan viranomaisiin tukia hakiessaan, koska niillä on parempaa tietoa EU:n tukijärjestelmistä.

Matkalla miljoonaan sähköautoon Yhdysvaltojen energiaministeriön David Sandalowin mukaan presidentti Barack Obaman tavoite saada miljoona sähköautoa maan kaduille vuoteen 2015 mennessä ollaan saavuttamassa.

Sandalow kertoo teollisuuden innovaationopeuden olevan alalla poikkeuksellista ja muistuttaa, että maan kyky saavuttaa tiukka tavoite nojaa vahvasti amerikkalaiseen yrittäjyyteen ja kekseliäisyyteen.

Työnantajat vastustavat Ranskan sisäministeri Clauce Guéant on ehdottanut laillisen maahanmuuton supistamista 20 000 vuosittaiseen maahanmuuttajaan. Ranskan työnantajien järjestön Medefin puheenjohtajan Laurence Parisotin mukaan laillisesta maahanmuutosta ei ole syytä tehdä ongelmaa.

YRITTÄJÄ 3/2011

64

ULKOMAAT » Demokraattinen Arabimaa on olemassa

TEKSTI JA KUVAT Jukka Keitele

Marokko on toista maata Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kriisin aikana on Marokossa ollut suhteellisen rauhallista.

Marokolla on

suuret ongelmansa ja uudistustarpeensa, mutta pohjana on vertailukelpoisen kulttuurialueen ainoa jossain määrin demokraattinen valtiojärjestelmä, suhteellisen vapaa markkinatalous ja suhteellisen vapaa media, joiden puitteissa paineita on voitu purkaa, kun ne on naapurimaissa padottu räjähdykseen saakka.

Marokon yhteiskunta on islamilaiseksi varsin salliva ja kosmopoliittinen.

Vierailijan kannalta se muistuttaa kulttuuri- ja ruokamaana, jopa viinimaana, Etelä-Eurooppaa. Myös Saharan eteläYRITTÄJÄ 3/2011

puolelta tulevan laittoman maahanmuuton ongelma on yhteinen. Puliukkojen, kassialmojen ja kerjäläisten määrä suurissa kaupungeissa ei nykyään olennaisesti eroa Helsingistä. Havainto on hieman surullinen kummankin maan kannalta. Globalisaatio tunnetusti tasoittaa eroja.

Suomalaisfirmat Marokossa Casablancan jättisataman nosturikantaa huoltavat ja kehittävät Konecranesin

paikalta ostama Techniplus sekä Cargotecin Maghrepic. Muutenkin Marokko on valtava rakennustyömaa täynnä nostureita. Kysymys ei ole kiinteistökuplan puhaltamisesta, vaan infran nostamisesta eurooppalaiselle tasolle sekä laajasta sosiaalisesta asuntotuotannosta kaupungistuvalle kansalle, josta puolet on alle 26-vuotiaita.

Muita suomalaisia ei paljon näy, vaikka infra- ja ympäristöosaamiselle olisi tarvetta. Nokia Siemens Networksilla on sentään konttorit Rabatissa ja Casablancassa.

65

»»Tulevaisuuden tekijät: Nokian kännyköitä näpläävät nuoret taustallaan Atlantti ja kaikkialla läsnäolevat nostokurjet Casablancassa. ¾¾Rabatin kunnianhimoisen arkkitehtuurin ja Casablancan köyhälistön rivitalon väliin mahtuu monenlaista todellisuutta.

Maatietoja Ala: 447 000 km2 poislukien Länsi-Sahara.

Väki: 33 miljoonaa, valtaosa sunnimuslimeja.

Viralliset kielet: Ranska ja arabia, puhekielet darija (sekakieli) ja berberikielet.

Valtiojärjestys: Perustuslaillinen monarkia, kaksikamarinen parlamentti, suhteelliset vaalit, ranskalaismallinen oikeuslaitos ja aluehallinto.

Maatalous- ja palveluvaltainen talous, vähäiset luonnonvarat.

Talouskasvu 2000-luvulla keskimäärin 5 % vuodessa (väestönkasvu 1 %). Rakennustoiminta voimallista. Ostovoimakorjattu BKTL/ asukas 4 500 USD (Suomi 35 000 USD). Olutpullon hinta kansankapakassa 1 euro, hotellissa 4 euroa.

Suomalaisia ei myöskään näy EU:n rahoittamissa hallinnon kehittämis- ja trans­­parenssihankkeissa. Rabatin-suurlähettiläs Antti Rytövuori toteaa syyksi, että Suomesta ei löydy ranskaa osaavia ihmisiä. Ranskahan on Marokon hallinnon ja liike-elämän kieli. Samoin Tunisian ja puolen Afrikan. Vaihdamme Marokossa kartonkia ja kännyköitä appelsiineihin ja fosfaattiin, mutta muuhunkin olisi mahdollisuuksia.

Poliittinen maisema Kuningas Mohammed VI aloitti valtakautensa perustamalla totuuskomission setvimään isänsä aikaiset ihmisoikeusloukkaukset. Tuhansille on maksettu korvauksia. Systeemiä on avattu ja demokratialiike vaatii lisää, mutta Marokko ei ole koskaan ollut todellinen diktatuurimaa.

Monipuoluejärjestelmä on vanha.

Vaikka vaaleja on vasta 2000-luvulla sanottu todella vapaiksi, niillä oli jo ennen

vaikutusta hallituspohjaan ja politiikkaan. Puoluekenttä on kuitenkin pirstaleinen – alahuoneessa on 17 puoluetta ja lisäksi riippumattomia. Viime vaaleissa vain 37 % kansasta vaivautui äänestämään. Havaintoja ääriliikkeiden kannatuksen kasvusta ei ole, vaikka sellaista on ennustettu vuosikymmenet.

Hallituksessa on sateenkaarikoalitio.

Ammattiliitot ovat ranskalaisittain lakkoherkkiä, mutta työmarkkinajärjestöt ovat integroituneet poliittiseen järjestelmään jopa syvemmälle kuin Suomessa ja muun muassa valitsevat kolmasosan parlamentin ylähuoneen jäsenistä. Kaikkeen ulottuva kolmikantainen neuvotteluprosessi tekee päätöksenteosta hidasta, ja kadun radikaalit pitävät sitäkin yhtenä korruption lähteenä.

Perustuslain korjailua Viime talven mielenosoituksiin nopeasti reagoinut kuningas asetti perustuslaki-

Valuuttavaranto on suurempi kuin ulkomaanvelka. Varannosta kolmannes on peräisin viennistä, kolmannes turismista ja kolmannes ulkomarokkolaisten kotiuttamista rahoista. Ulkomarokkolaisia on kolme miljoonaa. Ranska, EU ja USA ovat antaneet paljon kehitysapua.

Ranska ja USA maksavat pääosan asevoimien hankinnoista.

Vienti: Tekstiili-, vaatetus- ja trikootavarat, fosfaatti, elintarvikkeet, matkailupalvelut.

Tuonti: Öljy, koneet, laitteet ja ajoneuvot, elektroniikka, raaka-aineet, vilja, kartonki ja puutavara.

Tärkeimmät kauppakumppanit Ranska ja Espanja. Viennistä 77 % menee Eurooppaan, 11 % Aasiaan.

Tuonnista 65 % on peräisin Euroopasta, 19 % Aasiasta. Afrikan merkitys ulkomaankaupassa marginaalinen. Marokolla on EU:n kanssa assosiointisopimus. Suomen osuus 0,5 % ulkomaankaupasta.

Suomella on pysyvä ylijäämä Marokon kaupasta, 40 miljoonaa euroa vuonna 2010. Päävienti­ tuotteet metsäteollisuustuotteet ja kännykät.

Suomen tuonnissa tutut kolme ryhmää pitivät asemansa. Hedelmien ja kasvisten tuonti hallitsee, vaatteiden tuonti kasvoi ja elektronisten komponenttien tuonti supistui.

YRITTÄJÄ 3/2011

66

Nahkurin orsilla Fes on miljoonakaupunki ja Marokon kulttuuripääkaupunki. Sen vanha medina on maailman suurin keskiaikainen kaupunki.

300 000 asukasta elää Fesissä UNESCOn suojeluksessa perinteisiä porvarisammatteja harjoittaen.

Nahkurit, värjärit ja tevenake-käsityöläiset ovat medinan selkäranka. Moottoriajoneuvot ovat labyrintissa kiellettyjä, mutta tietokoneita on. Vuodat tulevat aasin selässä. Aasi tuo myös nahankäsittelyyn kemikaaleja ja väriaineita, joita ostetaan Suomesta, värjäri kertoo.

– Ottakaa tästä mintunoksa kaasunaamariksi. Parkinta-altaissa on virtsaa ja pulunpaskaa. Noin. Niin, sukuni on tehnyt tätä 1100-luvulta saakka, eikä minultakaan paljon kyselty haluanko. Olen kahlannut tuossa vellissä kymmenvuotiaasta.

– Kun valtio aikaisemmin ohjasi elinkeinoa, motivaatio ei ollut häävi, mutta nyt meillä on oma osuuskunta kattoorganisaationa ja tunnemme taas tekevämme töitä itsellemme, kun rahaakin jää. Tällaista ei ole enää missään muualla, joten olen ylpeä hajustani.

1390-luvulla rakennetussa kiinteistössä toimii nahkatavaraliike. Isäntä asui nuorena vuosikaudet Kööpenhaminassa, mutta palasi sitten kotiin ja palkkasi modernisti koulutettuja suunnittelijoita.

Tavara tehdään itse paikan päällä.

Takkien kashmirvuorit tulevat Italiasta, muu on kotimaista, kertoo kauppias ja pitää luennon eri eläinten nahkojen ominaisuuksista.

– Vaikka työvoima on täällä eurooppalaisittain halpaa, emme pysty kilpailemaan kiinalaisten kanssa hinnoilla. Laadulla kyllä.

Olen ollut sen verran tekemisissä vaate- ja nahka-alan kanssa, että pystyn toteamaan laatuväitteet tässä firmassa tosiksi. Käypäläisen on tiedettävä, että tinkiminen kuuluu rituaaliin ja todellinen hinta, jolla yrittäjä saa vielä katteensa, on alle puolet alussa pyydetystä.

– Viime vuosissa ei ole kehumista.

Ensin lama ja nyt naapurimaiden levottomuudet ovat karsineet sekä turismia että vientiä.

YRITTÄJÄ 3/2011

½½Casablancan satamassa toimivat Cargotec ja Konecranes. Casaportin uuden rautatieaseman ja metron työmaata on koetellut tulva. ¼¼Keskiaikainen värjäämö Fesin medinassa. »»Suurlähettiläs Antti Rytövuori on valmis auttamaan yrityksiä, jotka tietävät mitä haluavat.

komission, jota johtaa entinen punainen opiskelija-aktiivi, nykyinen valtiosääntöprofessori. Prosessiin on kytketty puolueet, ammattiliitot, kauppakamarit, naisjärjestötkin.

Vanha perustuslaki on samanlainen kuin melkein kaikissa maissa ja vahvistettu 2006. Norjassa on voimassa vuoden 1814 valtiosääntö, USA:ssa 1783. Perustuslain korjailu on hyvää terapiatyötä, mutta todellinen korjattava on hallinnon ja tuomioistuinten käytännössä sekä kansalaistenkin toimintatavoissa ja asenteissa. Antaahan reformiprosessi tietenkin signaaleja.

Kuningas toivoo englantilaistyyppistä parlamentarismia. Suurlähettiläs Rytövuori on skeptinen.

– Puolueet ja poliitikot eivät vaikuta halukkailta ottamaan päävastuuta hallituspolitiikasta.

Sillä välin erilaiset turhautuneet ryhmät osoittavat mieltään muun muassa parlamenttitalon edessä.

Tämän kirjoittaja istui huhtikui-

sen päivän vastakkaisen hotellin piharavintolassa, jossa toimittajan on mukava seurata tapahtumia, ja päivän aikana pidettiin invalidien pyörätuolimielenosoitus sekä yhden ammattiliiton vaatimustilaisuus.

Yhtään poliisia ei näkynyt, ainutkaan kansanedustaja ei tullut ulos, eikä muu yleisö osoittanut vähäsintäkään kiinnostusta, vaan joi kaljaa.

Myös suuret joukkokokoukset ovat sujuneet rauhallisemmin kuin esimerkiksi Kreikassa tai Englannissa.

Samaan aikaan naapurimaissa pinottiin ruumiita tankit kadunkulmissa.

Kymmenen leimaa Suurlähettiläs Antti Rytövuori hakee autoaan tullista.

– Vaikka olin siellä suurlähettilään ominaisuudessa, jouduin jonottamaan ja odottamaan kymmenen eri leimaa allekirjoituksineen

67

kymmeneen eri paperiin kymmeneltä eri luukulta. Koko päivä meni.

Ehkä prosessi olisi nopeutunut pikku lahjuksin, mutta niitä Rytövuori ei tarjonnut.

Tässä kiteytyy kehitysmaabyrokratia. Se hidastaa ulkomaankauppaa ja kotimaista yritystoimintaa. Hallinnon haarat eivät kommunikoi. Samaahan sanotaan Suomen julkisesta terveydenhuollosta tietojärjestelmineen.

Mutta tulli ja kaupparekisteri toimivat meillä tehokkaasti. Ja verottaja ennustettavasti. Kuitenkin sääntelyä on viime vuosina purettu roimasti.

Marokko haluaisi teollistua maquiladoratyyppisesti, kuten Meksiko, ja esimerkiksi Renaultilla on suuri kokoonpanotehdas Tangerissa, kertoo Rytövuori. Noin 40 prosenttia Marokon työvoimasta on edelleen maatalou­dessa ja kalastuksessa. Teollisuuden osuus on vain 15 prosenttia, vaikka tuotanto on paljon työvaltaisempaa kuin Euroopassa. Työttömyysaste on yli 10 prosenttia.

Eroon slummeista Marokossa on toteutettu laajoja hankkeita, rahoitussyistä hitaasti, mutta samalla laadukkaasti. Rautatiet on uudistettu. Moottoritiet yhdistävät suuret keskukset. Liikenneinfra toimii.

Teollisuus on monipuolistunut hiljalleen. Asuntotuotanto on häkellyttävän laajamittaista, slummeista yritetään tosissaan päästä eroon. Mutta koululaitos on jäljessä, maalaiset eivät päästä tyttöjä kouluun, lukutaidottomia on vielä paljon, ammattikouluja vähän, ja 33 miljoonan asukkaan maassa on ainoastaan kuusi yliopistoa, joista vain kaksi on länsimaista tasoa. Eliitin lapset koulutetaan ulkomailla. Kuningaskin on väitellyt tohtoriksi Sophia Antipolisissa Ranskassa. Fysiikasta.

Maan puhekielestä darijasta ei ruvettu kehittämään kirjakieltä, vaan 1950-luvulla päätettiin, että viralliset kielet ovat ranska ja klassinen arabia, joka on arabimaiden latinaa. Eng-

lanninopetukseen ei ole panostettu, mutta ranskankin hallitsee kunnolla vain ylempien luokkien väestö, sanoo Rytövuori.

Harvalla on siis pääsyä maailman tietovirtoihin ja businessmaailmaan, joiden kieli on englanti. Millainen pääsy suomalaisella yrityksellä sitten on Marokkoon, suurlähettiläs Rytövuori?

– Yrityksellä pitäisi olla jo kokemusta ulkomaankaupasta muualta.

Ranskantaitoa on oltava. Kulttuurieroista on syytä olla valmiiksi perillä.

Lähetystö voi auttaa vain yrityksiä, jotka tietävät mitä haluavat. Finprolla ei tällä hetkellä ole Marokossa edustajaa.”

Monet suomalaisten osaamisalueet ovat Marokossa vasta lapsenkengissä, esimerkiksi ympäristötekniikka ja terveyssektori. Kumpikin kuuluu hallituksen seuraaviin painopistealueisiin, ja muutos voi olla varsin nopea, kuten infrastruktuurin uudistamisessa on jo ollut. // YRITTÄJÄ 3/2011

HISTORIA » Korkeakoulutasoinen yrittäjyysopetus aloitettiin 1980-luvulla

68

TEKSTI Jouko Lantto, HENKILÖKUVA Lehtikuva/Sari Poijärvi

Kun yrittäjyysoppia korkeakouluun tuotiin

Yrittäjyyden oppia halutaan nykyisin levittää kaiken kansan keskuuteen.

Tuloksiakin syntyy, mutta on muistettava, että esimerkiksi maamme yliopistoissa ja korkeakouluissa yrittäjyyden opetus on vielä suhteellisen nuorta, emeritusprofessori Veikko Leivo sanoo.

Ensimmäinen

yrittäjyyden professuuri perustettiin Suomessa Helsingin kauppakorkeakouluun 1980-luvun alkupuolella, kun professori Veikko Leivo astui uuteen virkaansa. Tämän jälkeen yrittäjäprofessuureja on perustettu parisen kymmentä eri puolille maata eri yliopistoihin. Yhteistä yrittäjyyden oppituoleille akateemisessa maailmassa on ollut se, että ne ovat syntyneet usein elinkeinoelämältä saadun tuen varaan. Professori Veikko Leivo muistelee 1980-luvun pioneeri­aikoja näin.

– Olin havainnut toimiessani liiketaloustieteen professorina Helsingin kauppakorkeakoulussa, miten Suomen talouden kehittämisen kannalta keskeiset asiat, kuten yrittäjyys, oman yrityksen perustaminen ja pienyritysten johtaminen, olivat aivan liian vähäisessä asemassa koulutuksessa ja tutkimuksessa.

– Kun tulin valituksi rehtoriksi vuonna 1980, niin jo syyslukukauden avajaispuheenvuorossani toin esille tarpeen saada yrittäjyyden ja pienyritysten johtamisen professuuri Helsingin kauppakorkeakouluun.

½½Veikko Leivo Nyt 30 vuotta myöhemmin Veikko Leivo toteaa, että saattoi rehtorina merkittävästi edistää yrittäjyyttä ja pienyritysten johtamisen koulutusta kauppakorkeakoulussa. Myös keskustelut kansleri Jaakko Hongon kanssa vaikuttivat oleellisesti opetusalan lopulliseen määrittelyyn, hän toteaa.

Jonon ohi ministeriön kautta Koska yrittämisen professuuri olisi ilmeisesti virka, jonka perustamista ns. lahjoitusvirkamenettelynä elinkeino-

elämä saattaisi olla valmis tukemaan, ryhdyttiin tätä mahdollisuutta myös selvittämään. Veikko Leivon mukaan haasteellista tuohon aikaan oli kuitenkin se, että kaikki oppiaineet halusivat pitää tiiviisti kiinni jo aikaisemmin päätetyistä uusista professuureista. Käytännössä tämä tarkoitti, että kauppakorkeakoulun päättävät elimet olivat valmiit yrittäjyyden professuurin perustamiseen vasta vuosien jälkeen – Kuitenkin tuolloin ymmärsin, että ratkaisevassa asemassa viran perustamiseksi oli opetusministeriö ja toiminta lahjoitusvarojen avulla. Niinpä käännyin ministeriön puoleen.

– Tapaamisessa sain myönteisen vastauksen. Yrittämisen professuuria pidettiin tärkeänä. Lisäksi luvattiin, että jos lahjoitusvarat löytyvät, niin professuuri voidaan perustaa jo ennen sen hetkistä uusien virkojen jonoa.

VIRKA Puhelinkeräyksellä Seuraavana toimenpiteenäni oli kerätä varat virkaan, Veikko Leivo jatkaa.

Yrittämisen professori Veikko Leivo vastasi pienyritysten johtamisen kokonaisvaltaisesta opetusohjelmasta ja alan erikoistutkimuksesta.

YRITTÄJÄ 3/2011

69

– Puhelinsoittojeni avulla onnistuin saamaan kahdessa viikossa lahjoitusvarat yhteen professuuriin ja assistentuuriin viiden vuoden ajaksi. Se oli ministeriön vaatimus.

Näiden tietojen saattelemana Leivo vei asian uudelleen kauppakorkeakoulun hallituksen käsittelyyn. Siellä voitiinkin todeta, että Kesko Oy, Tukkukauppojen Oy, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto, Teollisuuden Keskusliitto ja Suomen Työnantajien Keskusliitto sekä Kansallis-OsakePankki ja Osuuspankkien Keskuspankki olivat antaneet Helsingin kauppakorkeakoululle 1 250 000 markan lahjoituskirjan.

Maaliskuussa 1981 korkeakoulun hallitus päätti ottaa lahjoituksen vastaan ja esittää opetusministeriölle, että Helsingin kauppakorkeakouluun perustettaisiin 1.9.1982 lukien liiketaloustieteen, erityisesti yrittäjyyden ja pienyritysten johtamisen professorin virka ja vastaavan assistentin toimi.

kuka hoitamaan virkaa?

Professorin viran täyttämisen alkuvaiheessa luokseni tuli lähetystö, joka ensin tiedusteli, aionko hakea virkaa. Ilmoitin heille kielteisen kantani.

– Keskustelun jälkeen he kuitenkin esittivät toivomuksensa, että hakisin virkaa. En suostunut.

Mutta jo muutaman viikon päästä tuli taas lähetystö Leivoa tapaamaan ja tiedustelemaan, olisiko hän valmis tulla kutsutuksi liiketaloustieteen, erityisesti yrittäjyyden ja pienyritysten johtamisen professorin virkaan.

– Samalla he vetosivat voimakkaasti siihen, että olin hankkinut ko. viran kauppakorkeakouluun, joten olisin myös velvollinen vastaamaan sen sisäänajosta. Mietin asioita jonkin aikaa.

– Ajattelin, että taisteltuani ensimmäisen yrittäjyyden professorin viran Suomeen ja kauppakorkeakouluun, olisin velvollinen huolehtimaan myös sen sisäänajosta, joten annoin myöntävän vastaukseni. //

Historian infoikkuna Lainaus Helsingin kauppakorkeakoulun Opetus- ja tutkimusneuvoston kokouksen pöytäkirjasta 26.2.1982: 1 § Yrittäjyyden ja pienyritysten johtamisen professorin viran täyttö Lahjoitusvaroin 1.8.1982 lukien perustet­ tavan liiketaloustieteen, erityisesti yrit­ täjyyden ja pienyritysten johtamisen professorin viran perustamisasetus on valmistumisvaiheessa.

Täyttämisprosessin välitöntä käynnis­ tämistä puoltavat erityisesti viran tarkoitus ja lahjoittajien toivomukset sekä myös se, että virkaan kuuluvan opetuksen suunnittelu ja tarkoituksenmukainen niveltäminen muuhun opetukseen jo lukuvuoden 1982– 83 opetusohjelmassa edellyttäisi viran haltijan tiedossa oloa ennen kevät­kauden päättymistä.

Viran täyttämistapaa koskeneissa keskusteluissa onkin päädytty siihen, että kutsumismenettely on asetettava tässä tapauksessa hakumenettelyn edelle, koska se on nopeampi ja koska sitä käyttäen on virkaan varmimmin saatavissa henkilö, joka tieteelliseltä tasoltaan ja viran alaan keskeisesti liittyvän yritystoiminnan käytännön tuntemuksen kannalta on paras mahdollinen.

Esitys: Päätettäneen tehdä kanslerille esitys korkeakoulun väliaikaisesta hallinnosta annetun asetuksen 42 §:n mukaiseen menettelyyn ryhtymisestä professori Veikko Leivon kutsumiseksi liiketaloustieteen, erityisesti yrittäjyyden ja pienyritysten johtamisen professorin virkaan 1.8.1982 lukien.

Päätös: Hyväksyttiin tehty esitys.

Tasavallan Presidentti nimitti Veikko Leivon ensimmäiseen yrittäjyyden ja pienyritysten johtamisen professorin virkaan Suomessa.

Hän aloitti viran hoidon 1.8.1982.

YRITTÄJÄ 3/2011

HISTORIA » Gotlieb Daimler ja Karl Benz aloittivat autoilun

70

TEKSTI Erkki Niiranen, KUVAT Damler/Benz

Kummajaisia kulkevia – varhaiset autot

Harvasta laitteesta voidaan osoittaa se aivan ensimmäinen keksijä.

Nykyauton takana on 100 000 patenttia, kun auto ymmärretään ”auto-mobiiliksi” eli ”omalla voimalähteellä liikkuvaksi ajoneuvoksi”.

Ennen koneita

laitteiden liikuttamista kokeiltiin 1500-luvulla vaunuihin laitetuilla purjeilla. Myöhemmin kokeiltiin polkuvoimaisia vaunuja ja haaveiltiin kellokoneistoa moottoriksi. Teollinen vallankumous syntyi höyrykoneesta, eikä kulunut kauaa, kun kaivoksen vedennostossa käytetty männän liike siirtyi maan päälle pyörille.

Ensimmäisen höyrykonevoimaisen kulkuneuvon rakensi ranskalainen sotilasinsinööri Nicolas-Joseph Cugnot (1725–1804). Gugnot’n laitteella piti siirtää tykkejä. Vuonna 1770 hän sai val-

YRITTÄJÄ 3/2011

miiksi höyrykonelaitteen, joka painoi kaksi tonnia ja sen piti kantaa neljän tonnin paino neljän kilometrin nopeudella kahdeksan kilometrin matka. Käytännössä kone ei tähän pystynyt, koska sen höyrypannu oli liian pieni ja raskas höyrykone sai tasapainon keikkuvaksi.

Törmäys asevaraston seinään Seuraavana vuonna hän rakensi uuden version, mutta ei paremman. Epävakaus sai ajokin pois hallinnasta, ja kone tör-

mäsi asevaraston seinään. Se oli maailman ensimmäinen auto-onnettomuus.

Ranskan armeija peruutti rahoituksen.

Sittemmin 1800-luvulla rakennettiin yksityiskäyttöön paljon höyryautoja, joilla saavutettiin jo 20 km/h. Kuuluisin näistä oli ranskalaisen Amédée-Ernest Bolléen (1844–1917) La Mancelle joka oli ensimmäinen sarjavalmisteinen auto. Niitä valmistettiin vuodesta 1878 yhteensä 50 kappaletta.

Höyrykäyttöisiä autoja valmistettiin 1920-luvun alkuun saakka. Sittemmin kokeiluautoja rakennettiin 1970-luvun

71

Epävakaus sai ajokin pois hallinnasta, ja kone törmäsi asevaraston seinään.

Se oli maailman ensimmäinen auto-onnettomuus. öljykriisin aikaan. Höyryturbiineja käyttävä auto saavutti vuonna 2009 nopeuden 225 km/h, edellinen ennätys vuodelta 1906 oli 206 km/h.

Suomen sota-aikaiset puukaasuautot toimivat hiilimonoksidikaasulla eli häkäpitoisella kaasulla. Siitä nimitys ”häkäpöntöt”. Kaasu saatiin vaillinaisella puun polttamisella. Niitä rakennetaan edelleen harrastajaryhmissä.

Seuraavaksi sähköauto Seuraavaksi 1800-luvulla kokeiltiin sähköautoja. Vuosikymmeninä 1820–40 kokeiltiin ensin pienoismalleilla. Ensimmäisen sähköllä toimivan vaunun rakensi Robert Anderson Skotlannissa 1838. Sillä pääsi 6 km/h. Myytävistä koneista tosin ei ollut puhettakaan.

Ratkaiseva etu saatiin, kun vuosina 1840–1860 kehitettiin toimivat ladattavat lyijyakut. Niiden kanssa päästiin lyhyille rautateille, kuten hiilikaivoksiin, kun niillä ei ollut räjähdysvaaraa.

Kun akut sijoitettiin 1880-luvun vaihteesta myös autoihin, ilmeni sama ongelma kuin nykyisin: käytännöllisten akkujen puute. Akut riittivät vain noin 25 kilometrin matkaan. Silti vielä 1900-luvun alussa sähköauto oli yleisin autotyyppi.

Hitaus ei sähköautoja vaivannut. Ensimmäinen 100 km/h rajan 1899 ylittänyt auto oli sähköauto. Autojen valmistusmäärät olivat kuitenkin pienet eivätkä 1900-luvun edistyessä voineet kilpailla massavalmisteisten polttomoottorien kanssa. Tai ainakin niin on ollut tähän asti.

Ensimmäinen polttomoottori Ensimmäinen polttomoottorilla varustettu kulkuneuvo oli itävaltalaisen keksijä Siegfried Marcuksen (1831–1898)

melkein auto vuodelta 1864. Siinä oli kaasulla toimiva yksisylinterinen polttomoottori, alkeellinen kaasutin, sähkömagneettinen sytytys, vetävät pyörät, muut osat lainattiin kärryistä. Se kulki yhtäjaksoisesti melkein 200 metriä.

Toisessa versiossa vuodelta 1870 oli enemmän auton näköisyyttä. Siinä oli kaasutinmoottori, kehittyneempi magneettosytytys, tasauspyörästö ja kenkäjarrut. Kolmannessa versiossa vuodelta 1875 oli kaksitahtimoottori, jolla saavutettiin 12 km/h, sekin toimi kaasulla.

Karl Benz Myös Karl Benzia (1844–1929) pidetään ensimmäisen polttomoottoriauton rakentajana, koska nyt polttoaineena oli tehokkaampi bensiini. Aluksi muutaman huonosti menneen yhtiön jälkeen, jolloin Benzillä ei ollut aikaa eikä mahdollisuutta todentaa unelmaansa ”hevosittomista vaunuista”, Benzin ensimmäinen kolmipyöräinen auto valmistui vuonna 1885.

Autoon hän toi joukon innovaatioita, kuten kaasun, sytytystulpan, kytkimen, vaihdetangon ja vesijäähdyttimen.

Moottori oli 0,8 hevosvoimaa (0,6 KW), jolla saavutettiin 15 km/h nopeus.

Benz paranteli autoaan kahtena seuraavana vuonna ja teollisesti niitä alettiin valmistaa 1888. Seuraavan viiden vuoden aikana autoja valmistui 25 kappaletta. Vuosikymmen 1890 lopulla hän perusti Benz -yhtiön ja 1902 luotiin tuotenimi Mercedes, joka tuli liikekumppanin tyttären nimen mukaan.

Gottlieb Daimler Gottlieb Daimler (1834–1900) kiinnostui liikenteestä korkeakoulussa ja työskenteli eri tekniikan tehtävissä Ranskassa ja Saksassa, kunnes tuli tekniseksi

johtajaksi Nikolaus Otton (1832 –1891) polttomoottoritehtaaseen (ns. ”ottomoottorit”).

Itsepäinen Daimler riitaantui moottorien kehittämisen suunnasta ja ryhtyi itse bensiinimoottorien valmistajaksi 1880-luvun alusta. Tietämättä Karl Benzin työstä Daimler asensi bensiinimoottorin ensin nelipyöräiseen vaunuun ja sitten nykyautoa muistuttavaan alustaan vuonna 1889.

Daimlerin autotehdas myi ensimmäisen autonsa 1893. Nykyään yhtiöllä on työntekijöitä 260 000 ja yksi sen myymistä tuotemerkeistä on MercedesBenz. //

Maalatkaa, minkä väriseksi haluatte, kunhan se on musta Vasta Henry Fordin (1863–1947) T-malli Fordin kohdalla voidaan puhua massatuotannosta. Auto valmistettiin 93 minuutissa. Tuotanto aloitettiin 1908 ja lopetettiin 1927, kun mallia oli valmistettu 15 miljoonaa.

T-malli ei ollut pelkkä auto. Sillä oli pysyvä vaikutus amerikkalaiseen liikkuvaan kulttuuriin, niin muuttoihin Yhdysvaltain sisällä kuin vaikutus tavarankuljetukseen ja teollisuustuotantoon.

YRITTÄJÄ 3/2011

UUTISMAAILMA » Poimintoja

72

Painaako askel?

Kevään uusi Cloudrunner-kenkämalli on suunniteltu raskasrakenteiselle juoksijalle. Jopa 60 prosenttia juoksijoista kokee rasitusta alaselässä, polvissa tai nilkoissa. On Running -juoksukengän Cloudrunner-malli on suunniteltu vähentämään juuri näiden alueiden rasitusta.

Vaimentava vaikutus perustuu juoksujalkineen pohjaan sijoitettuihin 13 ovaalin muotoiseen iskuvaimentimeen, patentoituun On CloudTec -pohjaan.

Pohja vaimentaa pystysuuntaisen iskun lisäksi myös vaakasuuntaista iskua. Niveliin kohdistuva isku vähenee noin 30 prosenttia. Pohja myös lisää eteenpäin suuntautuvaa ponnistusvoimaa noin 10 prosenttia.

Cloudrunner-malli on suunniteltu erityisesti yli 90 kiloa painaville juoksijoille. Kyseistä juoksukenkää ei suositella kuitenkaan voimakkaasta ylipronaatiosta kärsiville juoksijoille.

Cloudrunner on saatavana sinisenä, miesten koossa 41–47.

Me-henkeä yrittäjien keskuuteen Kun yrittäjiltä kysyttiin, millaiseen verkostoimistilaisuuteen he haluaisivat osallistua, ehdotuksia tuli arvatenkin monenlaisia. Suomen Yrittäjien ja Fonectan järjestämän kilpailun voittoon kipusi kuitenkin Zokko-verkostoitumistilaisuus, jonka kantava ajatus on, että tärkeät kontaktit luodaan kasvotusten.

Onnistunut verkostoitumistilaisuus luo pohjan jatkoverkostoitumiselle ja sosiaalisen median hyödyntämiselle, kilpailun voittaja, espoolainen viidennen polven yrittäjä Carita Mattsson sanoo.

Kilpailun voittajasuunnitelma Zokosta syntyi muutamassa päivässä. Kilpailun ja tapahtuman suunnittelun tarkoituksena on tuoda uusia tuulia yrittäjien väliseen

verkostoitumiseen sekä innostaa yrittäjiä osallistumaan tapahtumaan, josta voi syntyä pitkäaikaisia verkostokumppanuuksia ja yhteistyömahdollisuuksia.

Tärkeät kontaktit kasvotusten Voittajatilaisuus toteutetaan toukokuussa Jyväskylässä osana Suomen Yrittäjien valtakunnallista nuorten yrittäjien tapahtumaa.

– Tiesin heti kilpailun ajatuksen nähtyäni, miten tapahtuma pitäisi toteuttaa.

Yrittäjänä olen huomannut, että kaikesta verkostoitumisesta on hyötyä. Ainahan kontakteja on hyödynnetty, mutta säh-

köiset välineet helpottavat verkostojen ylläpitämistä, Mattsson kertoo.

Mattsson maahantuo Cocoi yrityksessään ekologisia käyttö- ja lahjatavaroita sekä kosmetiikkaa.

– Zokon tavoite on luoda nykyajasta puuttuvaa me-henkeä. Tavoite on myös antaa osallistujille mahdollisuus tunnistaa ja löytää toinen yrittäjä ajasta ja paikasta riippumatta, Mattsson kuvailee. //

Rahaa ja markkinointiapuja Voittajatilaisuus toteutetaan toukokuussa Jyväskylässä osana Suomen Yrittäjien valtakunnallista nuorten yrittäjien tapahtumaa. Verkostoitumisillan suunnittelukilpailuun johdateltiin seuraavanlaisilla kysymyksillä: Millainen sinun mielestäsi on hyvä ja toimiva verkostoitumistapahtuma? Rennot juhlat vai seminaari täynnä tiukkaa asiaa? Mikä saa yrittäjät liikkeelle ja kuka innostaa puhujana?

Carita Mattsson palkitaan parhaasta verkostoitumisideastaan 5 000 euron arvoisella palkinnolla.

Palkintopaketti koostuu erilaisista markkinointitoimenpiteistä, kuten hakukonemarkkinoinnin ja B2Bkontaktirekisterin suunnittelusta ja toteutuksesta. Yhdessä ne antavat arvokasta näkyvyyttä yritykselle.

YRITTÄJÄ 3/2011

¾¾Zokon tavoite on luoda nykyajasta puuttuvaa me-henkeä, kilpailun voittaneen verkos­ toitumistilaisuuden suunnitellut Carita Mattsson kertoo.

73

UUTISMAAILMA

Asiakaspalvelun Pikku Jättiläinen Tom Lundbergin & Juhani Töytärin ”Asiakaspalvelun Pikku-Jättiläinen” tarjoaa tulevaisuuteensa vakavasti suhtautuvalle ihmisille, yrityksille ja palveluntarjoajille tietoa, neuvoja, vinkkejä, inspiraatiota ja käytännöllisiä ohjeita.

Tarjoamme hätkähdyttäviä asiakaskokemuksia hyvässä ja pahassa; esimerkin ja kokemuksen voima havainnollistaa sen, mistä palvelussa pohjimmiltaan on kysymys, Juhani Töytäri kommentoi.

– Haluamme luovuttaa eväitä ja työkaluja onnistumisiin ja pitkäkestoiseen, jatkuvaan menestykseen.

Teoksen luettuasi toimintaympäristösi alkaa näyttää erilaiselta ja huomaat tekeväsi työtäsi entistä paremmin ja kokonaan uudella tavalla.

Pakkaus ei ole pelkkää pintaa Pakkaus- ja brändimuotoiluun erikoistunut Packlab Partners suunnittelee pakkauksia sekä kotimaisille markkinoille että muun muassa Britanniaan, Venäjälle ja Lähi-itään.

Yrityksen Kanniston Leipomolle suunnitelema piparkakkutuote ja -pakkaus on herättänyt kiittävää huomiota.

Tuote voitti arvostetussa Grafian Vuoden Huiput -kilpailussa Kultahuipun ja on ehdolla ETL:n Vuoden Tähtituotteeksi. Aiemmin yrityksen suunnittelemia pakkauksia on palkittu Ruotsissa ja Englannissa.

Packlab Partners on maailman ensimmäinen kokonaan pakkausmuotoilukoulutettu suunnittelutoimisto Helsingin Lauttasaaressa.

Lisätietoja www.packdesign.com

Uusi näkemys puukengästä Myrskyläläinen puunkenkäverstas Talla

ja lahtelaiset muotoilijat ovat rakentaneet nykypäivän puukengän. Yhteistyön tuloksena syntyneen flip flop -sandaalin lähtökohtana on puisen lattian tuntu paljaissa jaloissa, kertovat iam design Oy:n muotoilijat Mikko Murtonen ja Isko Lappalainen. Flip flopin litteä muoto mahdollistaa sen pakkaamisen pakkaukseen, jonka voi lähettää suoraan asiakkaalle ”maksikirjeenä”. Talla on tällä hetkellä ainoa puukenkiä valmistava yritys Suomessa.

PULJU

YRITTÄJÄ 3/2011

74

KOLUMNI

ouni

orhonen

Kirjoittaja on helsinkiläinen asianajaja.

Muutatettakoon Kun armollinen pöly on laskeutunut äskeisen vaalikamppailun ylle, voimme todeta

kansan saaneen juuri sellaiset kansanedustajat kuin on ansainnut.

Vaalien ydinviestinä oli, että nyt tapahtuu muutos. Mikä muutos, jäi kyllä välillä epä­ selväksi. Samaa vanhaa ja höttöistä unelmaa, kuin kaikkien vaalien alla: verot puoleen, eläkkeet tuplaan, palkat triplaan. Rahoitus tulee budjetista, tuet Kelasta ja setelit seinästä; siinä tiivistettynä ehdokkaiden ilosanoma. Taivasosuutta ja iankaikkista elämää en vielä huomannut kenenkään ehdokkaan luvanneen, mutta eipä paljoa puuttunut.

Sitten realismiin. Kuvitellaan, että vaikka kurkun käyryydestä ja banaanien suoruudesta annettua direktiiviä pitäisi muuttaa. Mennäänkö siis vain Brysseliin ja sanotaan Niille suorat sanat? Ei, eipä se niin helppoa ole.

Muutos lähtee yksilöstä, niin meille on opetettu. Ensin henkilö A muuttaa ajatteluaan.

Kurkkudirektiivin on muututtava. Lähtee kansalainen A seuraavaksi oman kansanedustajansa B luo, joka antaa sitkeän väsytyksen jälkeen kannassaan periksi ja muutattaa näkemystään. Puoli vuotta kulunut lisää.

Sattuupa niin somasti, että muutkin poliitikkohenkilöt kallistavat korvansa tälle asialle.

Muutosta tarvitaan! Päästään samalla käymään ns. poliittista keskustelua. Lätisemään läheisyysperiaatetta, maahanmuuttopolitiikkaa, ilmastonmuutosta, Berlusconia, tulvia, nälänhätiä ja EU:n perustamissopimusta, ja mitä muita vitsauksia maailmassa nyt onkaan.

Oivallista. Tärkeät vaikuttajat antavat periksi ja muutatuttavat näkemystään. Kaksi vuotta kulunut lisää.

Pekka Sipola

Sitten alkaa varsinaisen taistelun, väsytyksen, vedätyksen, viivätyksen ja v-tuksen aika.

Suomalainen virkamieskunta on saatava kääntymään. Sitkeän lobbauksen jälkeen todelliset päättäjät eli valtaapitävimmät virkamiehet (ääntämisohje: ’valtio-varain-minis-teeriö’) vihdoin antavat muutatetuttaa kantaansa. Kymmenen vuotta kulunut lisää.

YRITTÄJÄ 3/2011

Direktiiveissä saa olla aloitteellinen vain Euroopan Komissio. Siispä sinne. Tuhansien tapaamisten ja työtuntien jälkeen urakka on valmis. Mielet on käännetty ja EU-virkamiesten mielet on muutatetutettu. Sukupolven verran aikaa eli kolmekymmentä vuotta kulunut lisää.

Eipä hätiä mitiä. Kyllä noin oivallisella valmistelulla asioita saadaan aikaiseksi. Vain

satojen muistioiden, ehdotusten, lisä- ja välikierrosten, lepäämisten ja virvoittelujen jälkeen kurkku- ja banaaniasia on valmis. Mieliä on muutatetutatetuttu niin moneen kertaan, että sopu on löytynyt. Ihmisiän se on kestänyt. Mutta hyvää ei koskaan odota liian kauan. //

Kovan lajin lukemisto.

a!

at l i t a t Muis

Yrittäjä on lajissaan Suomen suurin. Se on lehti yrittäjälle, yrittäjäperheelle, jokaiselle, joka on kiinnostunut yrittäjyydestä ja sen toimintaympäristöstä.

Tilaa Yrittäjä-lehti SY:n jäsenmaksun maksamisen yhteydessä.

34 € / 6 nroa

Tilausmaksu on verotuksessa vähennyskelpoinen.

www.yrittajat.fi/tilaa tai p. (09) 2292 2946