__MAIN_TEXT__

Page 1

Me tuemme sinua!

>> EXITENTER VOL2

s. 24–25

Suomen ikäinen yritys Pidä yrityksesi myyntikunnossa s.6–7

Näin rahoitat yrityskaupan s.10–11

Toisen katto on toisen lattia s.14–15

Ison yrityksen johtaja kaupalla yrittäjäksi s.20–22


Yrityspörssi yhdistää yrityksen myyjän ja ostajan. Onko yrityksesi myynnissä? Myös mikroyrittäjien tulisi nähdä yrityksen myynti yhtenä tulevaisuuden vaihtoehtona. Miksi lopettaa yritys, jos sillä voi ansaita rahaa? Yrityspörssissä saat myyntiaikeesi julki. www.yritysporssi.fi


Opas restartupien maailmaan Yritysmarkkinat eivät Suomessa toimi parhaalla mahdollisella tavalla mikro- ja pk-yritysten osalta. Yrityskauppoja näiden yritysten osalta tehdään vuosittain vain alle puolet siitä määrästä, jonka yli 54-vuotiaat yrittäjät ovat tutkimuksissa toiveikseen osoittaneet. Omistajanvaihdoshaaste on nähty yritysten jatkuvuuteen liittyvänä kysymyksenä. Se on nähty yrittäjien ikääntymiseen, työpaikkojen säilymiseen ja alueellisen elinvoiman varmistamiseen liittyvänä kysymyksenä. Näitä kaikkia se tietysti onkin, mutta kysymys on myös mahdollisuudesta yritystoiminnan uudistumiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen. Startupit hallitsevat talouden uudistumiskeskustelua. Hyvä niin, sillä uusia yrittäjiä, uusia yritysideoita ja yrityksiä tarvitaan. Vähemmälle huomiolle jää se, että tie yrittäjäksi voi käydä myös yritysoston kautta. Toimivaa yritystä kehittämällä saadaan

aikaan merkittäviä uudistus- ja kasvuloikkia nopeasti. Omistajanvaihdokset tulisi saada mukaan startup-imuun. Omistajanvaihdoksen kynnyksellä olevia yrityksiä onkin syytä ryhtyä nimittämään restartup-yrityksiksi. Yrityksen omistajanvaihdos merkitsee yritykselle aina uutta alkua ja uudistumista, kun uusi yrittäjä tuo yritykseen omat uudet tuoreet ideansa ja toimintatapansa. Uusien yrittäjien löytyminen restartupyrityksiin on tärkeää koko Suomen kannalta. Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa omistajanvaihdoksen pariin tulevissa noin 60 000 yrityksessä työskentelee noin 250 000 henkilöä. Näiden yritysten uudistumisesta on kysymys. Kysymys on asiakastarpeiden ja toimintaympäristön muutoksen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisestä. Toteutumaton restartup haaskaa aineellista ja aineetonta omaisuutta sekä vaarantaa alueellista vireyttä ja elinvoimaa. Esimerkillisesti hoidetuilla restartupeilla, onnistuneilla omistajanvaihdoksilla, Suomi voisi rakentaa itselleen jopa globaalin kilpailuedun. Yritysmarkkinoita tulee kehittää. Markkinoille tarvitaan lisää myynnissä olevia yrityksiä, joiden tulevaisuuteen sekä ostajat että rahoittajat uskovat. Tarvitaan innostuneita ja osaavia uusia yrittäjiä sekä yritystoimintaansa yritysostoilla toimintaansa laajentavia yrittäjiä. Tämä opas neuvoo yrittäjäksi haluavaa, miten yritys kannattaa ostaa ja mitä siinä tulee ottaa huomioon. Opas antaa vinkkejä myös toisella puolella pöytää olevalle. Neuvomme, miten yrityksen tuleva myynti kannattaa huomioida jo varhaisessa vaiheessa ja miten löytää ostaja yritykselle.

Mika Haavisto Kirjoittaja on Exit-osan päätoimittaja ja Suomen Yrittäjien omistajanvaihdoshankkeen vetäjä. Hankkeessa kehitetään koko Suomea koskevia omistajanvaihdoksiin liittyviä palvelupolkuja ja palveluita. Hankkeessa keskitytään yritysmarkkinoiden kehittämiseen.

3


EXITSISÄLTÖ

6 8 12 14 20 24

Sopiva myyntihinta Myytävän yrityksen hinnalle tulee olla perusteet. Perusteet pitää myös pystyä osoittamaan.

Pääomasijoittaja on kokenut yritysostaja Vaaka Partnersin Juha Peltola kertoo, mitkä asiat ratkaisevat pääomasijoittajan ostopäätökset.

Yrityskauppa käy Yrityspörssissä Oikea kauppapaikka on tärkeä osa yrityskauppaa. Yrityspörssissä kohtaavat ostajat ja myyjät. Kaupalla uuteen vaiheeseen Yritys voi päästä uuteen kasvuun, kun omistaja vaihtuu. Toisen katto on toisen lattia. Palkkajohtajasta yrittäjäksi Pasi Saarinen siirtyi lukoista oviin, kun hän ryhtyi yrityskaupalla yrittäjäksi. Suomen ikäinen yritys Alestalon mattokutomo on 100 vuoden aikana kokenut kolme sukupolvenvaihdosta ja kolme lamaa.

EXITENTERVOL2 Tässä osassa annamme yrittäjille vinkkejä omistajanvaihdoksista: miten valmistautua, miten edetä ja miten varmistaa, että yrityskauppa tulee viedyksi maaliin. Yrittäjät ja asiantuntijat jakavat omat kokemuksensa ja näkemyksensä. Jokainen yrityskauppa on kuitenkin aina tapauskohtainen.

Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy, PL 999, 00101 Helsinki Päätoimittajat Mika Haavisto ja Joonas Mikkilä Toimituspäällikkö Josi Tikkanen Toimitus Mika Haavisto, Joonas Mikkilä ja Josi Tikkanen Graafinen suunnittelu Maarit Kattilakoski Kannen kuva Aleksi Poutanen Ilmoitusmyynti Otavamedia OMA Paino Alma Manu Oy, Tampere Painosmäärä 200 000. Julkaisu jaetaan kaikille yrittäjäjärjestön jäsenille, uusyrityskeskuksille, alueellisille kehittämisyhtiöille, ELY-keskuksille ja TE-toimistoille. Lehteä jaetaan myös muille omistajan-vaihdosten parissa toimiville alueellisille ja valtakunnallisille asiantuntijoille hyödynnettäväksi asiakastyössä.

4


”Olkaa rohkeita, pyytäkää apua ja neuvoja ja ottakaa niitä vastaan.”

Ennen kuin on liian myöhäistä Keskustelin kahden nuoren yrittäjän kanssa, jotka ottivat perheyrityksen haltuunsa parikymppisinä nopean tilanteen edessä. He ovat kuluneiden 10 vuoden aikana opetelleet kantapään kautta niin yritysjohtamista kuin hallitustyötäkin pitääkseen perheyrityksensä hengissä ja kasvussa. Kysyin, mikä on heidän neuvonsa niin pienille kuin jo kasvussa oleville yrityksille. Kuin yhdestä suusta tuli vastaus: ”Olkaa rohkeita, pyytäkää apua ja neuvoja ja ottakaa niitä vastaan.” Minusta tähän vastaukseen mahtuu valtavasti sitä tietoa, jolla Suomi ja yritykset saadaan jälleen nousuun. Kuinka monta kertaa olemme kuulleet yrittäjän sanovan, että olisipa hän tiennyt ja ymmärtänyt jonkin asian aikaisemmin, olisi säästynyt paljon rahaa, aikaa, yöunia, avioliittoja? Kyllähän me suomalaiset, anteeksi yleistykseni mutta minulla on henkilökohtaista vertailutietoa skandinaavisista yrityksistä, haluamme mieluiten tehdä kaiken ihan itse. Onko kuitenkin mentaliteetti ”leikkaan hiukseni itse… ja sen huomaa” juuri se, mikä estää meitä kasvamasta ja kukoistamasta? Me käytämme ham-

maslääkäriä, kun hammas on kipeä, emmekä kipsaa itse poikki mennyttä jalkaa. Miksi ihmeessä emme hae ajoissa neuvoja ja apua silloin, kun yrityksen kehittäminen ja kasvu ovat kyseessä? Apua ja neuvoja kysyvä ei ole heikko eikä pelkuri. Päinvastoin pelkääjä taitaakin olla se, joka mieluummin yksin lyö päätään seinään pyytämättä tai ottamatta vastaan apua. Juuri siksi yllä kuvaamani nuorten yrittäjien vastaus oli niin oiva. He aloittivat korostamalla rohkeutta pyytää neuvoja ja apua, ajoissa. Pienenkin yrityksen vetäjä saa apua ja neuvoja, kun reippaasti niitä pyytää. Mikroyritykselle voi hankkia asiasta kiinnostuneen mentorin, neuvonantajan tai senior advisorin, joka usein yrityksen kasvaessa siirtyy hallituksen jäseneksi. Yritykselle kannattaa ajoissa luoda toimiva hallitus, jossa jäseninä on asiansa osaavia ulkopuolisia. Näin yritys saa käyttöönsä hallitusjäsentensä verkostot, kokemuksen ja osaamisen. Yrittäjä ei enää olekaan yksin. Kysymyksen ”Onko minulla varaa neuvonantajaan tai ulkopuoliseen hallitusjäseneen?” sijasta kannattaakin kysyä itseltään ”Onko minulla varaa olla hyödyntämättä neuvonantajaa tai ulkopuolisia hallitusjäseniä?”

Moni reippaasti kasvanut ja hyvin menestynyt pk-yritys on lähtenyt vauhtiin juuri silloin, kun on ymmärretty ulkopuolisen avun arvo ja tärkeys. Miksei siis sinunkin yrityksesi. Apua ja neuvoja pk-yrityksille saa esimerkiksi valtakunnallisen Hallituspartnerit-verkoston kautta. Raija-Leena Söderholm https://fi.linkedin.com/in/rlsoderholm Kirjoittaja on Hallituspartnerit Helsinki ry:n toiminnanjohtaja, DIF-, BPF- ja EWoB-jäsen, toimii Senior Advisorina ja sparraa yrittäjiä

Ps. Skandinaavinen näkökulma, johon viittasin: Suomalainen yritys kieltäytyi tarjoamasta tuotetta, koska heillä ei ollut tiettyä työstökonetta itsellään. Tanskalainen otti kaupat yhdistämällä monen tuotantolaitoksen osaamisen ja laitekannan. Minä en saanut kauppaa Suomeen, vaan raaka-aine kuljetettiin Tanskaan työstettäväksi. Arvaatte, että harmitti ja harmittaa vieläkin. Siitä enemmän joskus toiste.

5


Pidä yrityksesi myyntikunnossa Yrityskauppojen ammattilaisen Juha-Pekka Asuinmaan mukaan yrityskauppoja tehdään nyt vilkkaasti. Yrityksen myyntikunnossa pito jouhevoittaa usein myyntiä. Teksti Silja Eisto Kuva Juha-Pekka Asuinmaan arkisto Vuonna 2008 alkanut lama johti siihen, että moni eläköityvä yrittäjä lykkäsi myyntiaikeita. Kuluneiden 5–10 vuoden aikana myyntiin onkin nyt siirtynyt kiinnostavia yrityksiä, kertoo Suomen Yrityskauppojen asiantuntija JuhaPekka Asuinmaa. Tulevaisuudenusko on parantunut, rahoittajien toiminta terävöitynyt ja ostajia on liikkeellä enemmän. Markkinoiden tilanne onkin yksi niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat yritysten osto- ja myyntihalukkuuteen. Esimer-

kiksi Meyer Turun tuoma telakka-alan noste vauhdittanee Asuinmaan mukaan alan yritysten kauppaa. Työtä on tarjolla alihankkijoille useiksi vuosiksi. Toimialasta riippumatta myyntiin kannattaa varautua jo hyvissä ajoin. Hyvin myyntiin valmistellun yrityksen neuvottelupöytään voi saada koottua kiinnostuneita ostajia 3–5 kuukaudessa. Kauppoihin menee usein 4–8 kuukautta. – Nyrkkisääntöni myyntiä suunnittelevalle on jatkaa liiketoimintaa kuin

3 – 5 vuotta ennen transaktioajankohtaa tehdään maksimaalista tulosta.

Myyntikunto & tase-erät

- Myynnissä ei jäähdytellä - Toimittajat kilpailutettu - Hinnoittelua tarkistettu - Toimitiloista maksetaan käypä vuokra - Ei liiketoimintaan kuulumattomia kuluja - Omistajilla ja lähipiirillä käypä palkkataso

- Liiketoimintaan kuulumattomien tase erien eriyttäminen - Ei saamisia osakkailta eikä lainaa osakkaille - Ylimääräinen pääoma ulos omistajille - Epäkuranttiudet huomioituna

Aloita suunnittelu ajoissa eli 3 – 5 vuotta etukäteen

6

Karsi turhat toimet Asiantuntijat auttavat myös yrityksen ydinosaamisen määrittelyssä. Ryhdistäytyminen on Asuinmaan mukaan usein tarpeen, koska vuosien mittaan moni yritys kerää erilaisia toimintoja sekä ydinliiketoimintaan kuulumatonta omaisuutta.

Toimiva ja oikein suhteutettu kone- ja laitekanta.

Myyntikunto & kannattavuus

3-5

ei olisi myymässä yritystä. Se, että bisnestä tehdään tavalliseen tapaan, on myynnin kannalta parasta, Asuinmaa kertoo.

Liiketoimintakauppa on hyvä vaihtoehto joissakin tapauksissa.

Myyntikunto & järjestelmät/ koneet/laitteet - Sähköinen toiminnan ohjaus ja taloushallinto järjestelmä - Koneet ja laitteet kunnossa - Ohjelmistojen lisenssit kunnossa - Järjestelmien ylläpito ja hallinnointi ulkoistettu - Käyttöomaisuus luetteloitu

Myyntikunto & hallinto - Palkkahallinto ja talous hallinto ulkoistettu - Kirjalliset työsopimukset - Työehtosopimuksia noudatettu - Kirjalliset asiakas- ja päämiessopimukset - Sopimukset arkistoituna sähköisesti

Toimiva hallinto edesauttaa siirron onnistumista.


– Yksi myynnin ongelma on, että on hyviä, menestyviä ja kiinnostavia yrityksiä, mutta niissä on ostajan kannalta liikaa tavaraa. Yrityksessä on saatettu hankkia kaikenlaista, josta myyjä ei halua luopua ilman, että hän saa niistä korvauksen. Ostaja ei välttämättä tarvitse niitä toiminnassaan, eikä arvosta niitä, kuten myyjä. Ostajille olennaisinta on nimenomaan yrityksen ydinosaaminen ja pärjääminen markkinoilla. Siksi myyjän kannatta kirkastaa yrityksen toimintakonseptia. Henkilöstöllä voi myös olla vaikutusta lopulliseen kauppaan. – Joillakin toimialoilla kriittinen piste on henkilöstö ja sen pysyvyys kaupan jälkeenkin. Mitä tehdään suunnittelutoimistolla, jossa ei ole toiminnan vaatimia avainhenkilöitä?

Sopiva myyntihinta Asuinmaa kannustaa yrittäjiä olemaan yhteydessä yrityskauppojen asiantuntijoihin. He auttavat myyjää ja ostajaa

Myyntikunto & asiakkaat/ päämiehet/ toimittajat - Sidosryhmien yhteys tiedot ja vastuualueet dokumentoituna - Delegoi, Delegoi, Delegoi! - Vastuuta kontakteista jaettu organisaatiossa

Delegoi, Delego i, Delegoi!

Juha-Pekka Asuinmaa. kohtaamaan niin kaupoissa kuin kauppahinnassa. Usein myyjä tavoittelee liian kovaa hintaa, ja Asuinmaa muistuttaakin, ettei yrityskaupoissa ole tarvetta tinkiä. Tärkeää on, että hintapyynnölle on kunnon perusteet. Sellainenkin ostaja, joka oikeasti olisi kiinnostunut yrityksen hankkimisesta, voi lopettaa prosessin, jos hän näkee, että yritys ei

laista markkinahintaa, joka olisi kiveen hakattu. Ostajan täytyy kuitenkin pystyä maksamaan kauppa ostoksen tuottamasta kassavirrasta kohtuullisen ajan kuluessa. Asuinmaan mukaan kaikki yritykset eivät myöskään mene kaupaksi, vaikka hinta olisi millainen. Toimiala saattaa olla hiipumassa tai se vaatii erityisosaamista. Tämä joukko on kuitenkin marginaalinen.

Yrityksen myynnin abc pidä yrityksesi aina myyntikunnossa

Myyntikunto & organisaatio - Selkeä ja toimiva organisaatio - Työtehtävät sekä vastuualueet määriteltynä - Vastuuta siirretty organisaatiolle hyvissä ajoin

Osaava organisaatio pienentää ostajan riskiä.

Pääsääntö pk-yrityksen arvoa määriteltäessä:

1 2 3

Tuottoon ja substanssiin perustuva arvonmääritys. Pääsääntönä historiallinen tuotto on myyjän ja tulevaisuuden tuotto ostajan! Tuotto ja tuottoarvon kerroin korkeampi myyntikuntoisella yrityksellä.

Lähde: Aronia Group

Yrittäjän liian suuri rooli = Ostajan riski!

ole hintapyyntönsä arvoinen. – Monta kertaa on käynyt niin, että yrittäjä on kysynyt kauppahinnasta arviota tilitoimistoltaan tai tilintarkastajalta, joista on tullut vuosien mittaan luottotoimijoita. Heillä ei kuitenkaan aina ole tietoa realistisista hinnoista, joita markkinoilta voi saada, Asuinmaa arvioi. Yrityskauppoja työkseen tekevillä voi olla paremmat tiedot. Yritysten hintoja ei myöskään voi verrata keskenään samaan tapaan kuin asuntojen hintoja. – Yhdelläkään yrityksellä ei ole sel-

7


Pääomasijoittaja ostaa vuosittain muutaman yrityksen

Näin vakuutat hänet Pääomasijoittajat ovat yksi hyvä vaihtoehto yritystään kauppaavalle. Yrittäjän kannattaa aina olla pääomasijoittajiin yhteydessä, kannustaa pääomasijoittaja Juha Peltola. Teksti Silja Eisto Kuva Juha Peltolan arkisto

Kaikki kiertyy menestyksen ympärille. Pääomasijoittajat ovat kiinnostuneet yrityksistä, joilla on mahdollisuus kasvuun. Kun ostettavan yrityksen toiminta saadaan kukoistamaan, tuo se menestystä myös pääomasijoitusrahastolle ja sen sijoittajille. Vaaka Partners Oy:n hallinnoimat pääomasijoitusrahastot ostavat vuosittain 2–3 pk-yritystä, kertoo toimitusjohtaja Juha Peltola. Yhteydenottoja yhtiö saa kuitenkin vuosittain omien kontaktiensa lisäksi noin 100–200. Läheskään kaikki halukkaat eivät siis saa heistä kumppaneita. Millä pääomasijoittajat vakuutetaan?

– Etsimme erityisesti yrityksiä, joilla on edellytykset kasvaa merkittävästi, Peltola tiivistää. Myös kiehtova toimiala saattaa herättää pääomasijoittajien kiinnostuksen. Tällä hetkellä Vaaka Partnersin enemmistöomistuksessa on yhdeksän yritystä, ja neuvottelut ovat käynnissä muutaman yhtiön kanssa.

Reiman kasvun takana Kaikki yritykset eivät välttämättä sovi lähtökohdiltaan Vaaka Partnersin strategiaan.

Esimerkiksi aloittelevat, vielä tappiota tekevät tai jo pitkään tappiota tehneet, hiipuvat yritykset eivät usein saa heidän asiantuntijoitaan kiinnostumaan. Heillä ei myöskään ole tapana ostaa pieniä yrityksiä. Tyypillisesti ostettavan yrityksen liikevaihto on vähintään 10 miljoonaa euroa, ja työntekijöitä sillä on kymmeniä tai satoja. Olennaisinta on kuitenkin kasvupotentiaali. Vaaka Partnersin aiemmista yrityksistä tunnetuiksi ovat ponkaisseet esimerkiksi lastenvaatteita valmistava Reima sekä eläintarvikeliike Musti ja Mirri.

FAKTA Vaaka Partners l Itsenäinen pääomasijoitusyritys, joka on erikoistunut buyouteihin, eli se ostaa enemmistöosuuksia pk-yrityksistä. l Yrityksen historia ulottuu vuoteen 1989. Toimitusjohtajana on vuodesta 2006 toiminut Juha Peltola. Yritys työllistää 14 henkilöä. l Omistaa yhdeksän yritystä, joissa työskentelee yhteensä noin 3 000 henkeä ja joiden liikevaihto on yhteensä puoli miljardia. l On toimialageneralisti, eli se hankkii ja omistaa yrityksiä eri aloilta. Tällä hetkellä sijoituskohteina ovat esimerkiksi it-alan Solita, terveyspuolen Fysios, Kh-kiinteistöpalvelut ja liikuntapaikkoihin erikoistunut Unisport-Saltex. l Yritysten omistusaika on usein yhden kasvustrategian mittainen eli viisi vuotta, minkä jälkeen yhtiöt myydään seuraavaa kasvuloikkaa varten. l Kiinnostunut yrityksistä, joilla on mahdollisuus merkittävään kasvuun. Esimerkiksi Solitan liikevaihto on parantunut kolmessa vuodessa 27 miljoonasta yli 50 miljoonaan. Juha Peltola.

8


– Uskomme, että kaikissa yrityksissämme on vastaavaa kasvuvoimaa, Peltola kertoo.

Arvomaailma on tärkeä Verkostoitumista ja tarkkaan harjoiteltuja myyntipuheita tärkeämmäksi on osoittautunut kasvukyvyn lisäksi arvomaailma. Vaaka Partners uskoo systemaattisuuteen, ammattimaisuuteen sekä vastuullisuuteen. – Olemme yhtiöllä töissä ja suhtaudumme tekemiseen intohimoisesti, Peltola kertoo. Pääomasijoittajat ovat oppineet näkemään myös pitchausten taakse. Tärkeää Peltolan mukaan on olla yhteydessä pääomasijoittajiin ja kertoa, mistä on kyse. Verkostoitumista ja tarkkaan harjoiteltuja myyntipuheita tärkeämmäksi

on nimittäin osoittautunut kasvukyvyn lisäksi arvomaailma. Vaaka Partners on kiinnostunut muun muassa systemaattisuudesta, ammattimaisuudesta sekä vastuullisuudesta. Kasvun askeleet he suunnittelevatkin aina yrityksen kanssa. Tärkeää on, että osapuolet jakavat samat suunnitelmat – ja myös uskovat niihin. Solitassa kasvua on vauhdittanut palvelutarjonnan laajentaminen, kun taas Mustissa ja Mirrissä uudistettiin koko konsepti. Fysioterapiaketju Fysios puolestaan nousi alansa markkinajohtajaksi, kun 17 yhtiötä yhdistettiin.

Sijoitus pitkien keskustelujen jälkeen Jotta arvot ja kasvun edellytykset saadaan kartoitettua tarkasti, pääomasijoittajat käyvät perusteellisia keskusteluja yritysten kanssa.

Tunne arvo, joka siirtyy omistajalta toiselle

Keskustelut saattavat kestää useita vuosia, joten päätöksiä ei tehdä kiireesti. Myyntipäätös on yrittäjällekin iso, ja tuleva kumppani on tunnettava hyvin. Jos kaupat toteutuvat, Vaaka Partners toimii hallitustyössä ja yrityksen johdon tukena. Sen kolmen hengen diilitiimi ottaa myös projektivastuita esimerkiksi lisäyrityskauppojen toteuttamisesta. – On upeaa nähdä, kun kasvua saadaan aikaiseksi ja yritys palkkaa uusia ihmisiä, Peltola kertoo. Hänen tärkein neuvonsa yrityksille on ottaa rohkeasti yhteyttä pääomasijoittajiin. Keskustelut voivat aina avata uusia mahdollisuuksia, joita yritystään kauppaava tai kasvukumppania etsivä ei välttämättä ole aiemmin edes ajatellutkaan.

Kun omistaja on huolehtinut yrityksensä arvon ja elinvoimaisuuden säilymisestä, on yrityksen ostaminen oiva sijoitus. Finnvera voi olla mukana rahoittamassa omistajanvaihdoksia. Lue lisää nnvera./omistajanvaihdos.

9


Yrittäjäksi pääsee myös matkan varrelta Yrittäjäksi voi hypätä lennostakin. Olemassa olevan yrityksen osto on hyvä keino päästä nopeasti kiinni liiketoimintaan. Yrityskauppa rahoitetaan usein lainarahalla. Teksti Esa Tiusanen Kuva Pixhill

10


Yritystä ei osteta taskurahoilla. Yritysostovaatii pääomaa siinä missä uuden yrityksen perustaminen. –Yleensä yrityskauppaan vaadittavasta pääomasta merkittävä osa on muita kuin omia säästöjä, ja pankit ja muut rahoittajat rahoittavat mielellään yrityskauppoja, muistuttaa Finnveran Etelä-Suomen asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi. Pankit, vakuutusyhtiöt ja muut yritysrahoittajat tarjoavat yritysostoihin rahoitusta edellyttäen, että yritystoiminnalla on kannattavan toiminnan edellytykset ja ostajalla riittävät edellytykset yrittäjäksi. Usein myös Finnvera on mukana edesauttamassa rahoituksen järjestymistä ja siten yrityskaupan toteutumista.

Rahoitustarpeet ovat tapauskohtaisia, ja myös Finnveralla on erilaisia rahoitusmahdollisuuksia niin yrittäjäksi aikoville henkilöille kuin ostavalle yrityksellekin. Usein yhtenä Finnveran roolina on tarjota takaus kattamaan osaa rahoituksessa mukana olevan pankin vakuustarpeista.

Näin ostat yrityksen Kuvitellaan, että yrittäjä haluaa ostaa yrityksen ystävänsä kanssa. He löytävät kiinnostavan sähköliikkeen, jonka omistaja on halukas myymään liiketoimintansa. Kaksikko päättää tehdä kaupat. Yrityksen arvoksi on määritelty 120 000 euroa. Ostajakaksikko perustaa uuden yrityksen, joka ostaa sähköliikkeen liiketoiminnan. Kauppahinnan lisäksi yrityksen alkutaipaleeseen varaudutaan 15 000 eurolla, jolloin kokonaisrahoitustarve

OSTAJALLE

on 135 000 euroa. Toimitilat jätetään kaupan ulkopuolelle ja uusi yritys jää entisen omistajan tiloihin vuokralle. Yritys on riippuvainen entisen omistajan asiakasverkostosta. Tämän vuoksi kaupan osapuolet sopivat,että hän jää kahden vuoden siirtymävaiheen ajaksi pienosakkaaksi ja työskentelemään uudessa yrityksessä. Osakkaat sijoittavat omistusosuuksiensa mukaan yritykseen yhteensä 35 000 euroa. Tämän lisäksi uudelle yritykselle neuvotellaan 100 000 euron pankkilaina. Pankin edellyttämät vakuudet järjestyvät pääosin Finnveran antaman takauksen muodossa. Järjestyneen rahoituksen turvin uudet osakkaat ostavat sähköliikkeen liiketoiminnan ja jatkavat uraansa yrittäjinä.

MYYJÄLLE

l

Hyödynnä asiantuntijoita hyvien ostokohteiden arvioinnissa.

l

Lähde liikkeelle ajoissa ja varaa prosessiin aikaa.

l

Tiedä, mitä ostat: perehdy tilinpäätöksiin useamman vuoden ajalta.

l

Ole realistinen yrityksesi arvosta. Ymmärrä mistä yrityksesi arvo muodostuu ja miten voit kehittää sitä.

l

Selvitä yritystoimintaan vaikuttavat taustatekijät. Mikä on alan yleiskehitys? Entä toimialueen?

l

Laadi kuvaus liiketoiminnasta ja sen kehityksestä.

l

Hyödynnä asiantuntijoiden tukea.

l

Perehdy yrityksen investointeihin. Mitä on jo tehty? Mitä tehdään juuri nyt? Mitä täytyy tehdä jatkossa?

l

Suhteuta ostettavan liiketoiminnan kauppahinta liiketoiminnan lainanhoitokykyyn.

11


Näin toimii Yrityspörssi Tee hakuja ilmoitustyypin, toimialan tai maantieteellisen alueen perustella – tai niiden yhdistelmillä. Voit myös käyttää vapaasanahakua. Se kohdistuu koko ilmoitustekstiin. Etusivulta löydät myös viimeisimmät ilmoitukset ja välittäjien kohteet ja viimeisimmät sisältönostot. Tarkenna hakuasi hintapyynnön tai liikevaihdon mukaan. Tai selaa osto- ja myyntilistoja ylävalikon kautta. Täältä löydät myös alueittain asiantuntijat kaupan toteuttamiseen.

Lisää näkyvyyttä kohteellesi? Nosta ilmoitus etusivulle tai osta sille korostuksia – tuo kohteesi tehokkaasti esille.

Entä jos mitään ei löydy? Laita hakuvahti päivystämään. Tee hakuehdot, talleta hakuvahti ja saat uudet kohteet heti sähköpostiisi.

Unelmien välitystä Teksti Silja Eisto Vielä alkukeväällä 2016 Niko Rajaniemi työskenteli urheiluhierojana ja Anna Rajaniemi apulaispäällikkönä ABC:llä. Kevään aikana ajatus omasta yrityksestä alkoi kuitenkin vahvistua, ja pariskunta päätti tutustua yritystarjontaan. Nikolla oli ennestään kokin pätevyys ja kokemusta yrittäjyydestä. Haaveena heillä oli löytää ravintola-alan yritys, jossa olisi hyvät tilat ja valmis asiakaskunta. Pariskunta halusi pysyä Huittisissa, joten yrityksen aluerajaus oli tarkka. Samoihin aikoihin toinen paikallinen yrittäjäpariskunta, Milla ja Kimmo Nikko, päättivät siirtyä ravintola-alalta siipikarjankasvatukseen, ja he pistivät yrityksensä myyntiin Yrityspörssiin.

12

Tuttava oli suositellut heille palvelua, ja siitä oli jäänyt hyvä mielikuva. Myynti-ilmoitus tavoitti myös Rajaniemet. Yritys oli heille jo ennestään tuttu, ja he olivat käyneet siellä asiakkaina. Myyntivaihe osoittautui melko nopeaksi, ja noin pari kuukautta ilmoituksen jättämisen jälkeen papereita alettiin kirjoittaa. – Meillä oli niin hyvä kokemus Yrityspörssistä, että voimme lämpimästi suositella, Milla Nikko kertoo. – Kävi todella hyvä tuuri, että juuri tämä yritys osui kohdallemme, Anna Rajaniemi puolestaan kertoo. Kesällä Rajaniemet aloittivat ravin-

tola Wanhan WPK:n yrittäjinä. Yrityspörssiä Rajaniemet pitävät hyvänä keinona yrityksen etsintään. Myös Pirkanmaan Yritysvälityksen Tapani Tauriainen arvioi sen olevan yrittäjille toimiva keino ilmaista myyntiaikeet. – Kyllä se on merkittävä, ja uskoisin, että se tulee kasvamaan. Palvelu on hänen mukaansa isoista toimijoista parhaimmasta päästä ja erityisesti sen käytettävyys on mainio. – Se on niin kätevä, kun sieltä pystyy hakemaan yrityksiä paikkakuntien perusteella ja yrityskoolla. Yrityksen myyntiä suunnittelevia Tauriainen kehottaa kääntymään asiantuntijan puoleen ja käymään sopivia ilmoituskanavia läpi. Entä mikä tekee myynti-ilmoituksesta kiinnostavan? Anna Rajaniemen mukaan se rakentuu riittävistä ja selvistä


Yrityspörssissä käy kuukausittain lähes 25 000 kävijää ja ilmoituksia katsellaan yli 500 000 kertaa kuukaudessa. Palvelussa on satoja ilmoituksia, ja yhteydenottoja välitetään tuhansia vuodessa. Ota nämä vinkit huomioon, kun teet ilmoitusta. l Ilmoitusten hakeminen ja niihin vastaaminen on maksutonta.

1

l Ilmoituksen jättäminen edellyttää rekisteröitymistä. l Voit maksaa ilmoituksen heti verkkopankissa.

3 6

2

l Ilmoituksen voit jättää myös nimettömänä.

4 5

tiedoista sekä hyvistä kuvista. Tauriaisen mukaan ilmoituksessa on hyvä kertoa ainakin yrityksen koko, sijainti ja toimiala. Hän myös opastaa myyjiä selvittämään yrityksensä arvon. Pohjimmiltaan Yrityspörssi auttaa toteuttamaan unelmia. Siksi myös ilmoituksen kiinnostavuus on olennaista. Myyntiä ei myöskään kannata jättää viime tippaan, koska prosessi kestää usein puolesta vuodesta vuoteen. Varsinkin ikääntyviä yrittäjiä Tauriainen kannustaa suunnittelemaan myyntiä vuosia ennen eläköitymistä. Tällöin voidaan usein pienentää verotuksen määrää ja kasvattaa kauppahintaa. Yrityksen myyntikunnossa pito helpottaa yritystoiminnan jatkuvuutta myös mahdollisen sairauden yllättäessä.

MIKÄ? Ravintola Wanha WPK l On toiminut vuodesta 2008. l Tarjoaa ravintola- ja kokouspalveluja Huittisissa. Ruoka valmistetaan lähituottajien tuotteista, ja yritys myös myy niitä. Valikoimissa on esimerkiksi Viskilän tilan kukonpoikia. l Yrittäjinä ovat toimineet elokuusta lähtien Anna ja Niko Rajaniemi. He ovat pitäneet yrityksen konseptin samana kuin ennen ja tehneet vain joitain muutoksia. l Suuri osa asiakkaista on lounaalla käyviä lähiseudun yritysten työntekijöitä. Asiakkaina on myös ulkopaikkakuntalaisia ohikulkijoita ja retkiryhmiä.

1

Tee ilmoitukseesi napakka ja kuvaava otsikko. Sillä erotut ja saat enemmän lukijoita.

2

Lisää ilmoitukseesi kuvia. Ne lisäävät kohteen huomioarvoa ja tuovat kohteeseen lisätietoa. Voit myös lisätä videon Youtube-linkin kautta.

3

Lisää kohteelle hintapyyntö. Hinta kertoo lukijalle, minkä kokoluokan kaupasta olisi kyse. Jos et halua hintapyyntöä, mainitse asiasta kuvaustekstissä. Muista käyttää arvonmäärityksessä asiantuntijaa!

4

Kuvaa kohdetta laajasti, mutta napakasti. Lukija hakee kohdetta eri kriteereillä, kiinnittää huomiotaan otsikkoon, hintaan ja kuviin ja sen jälkeen perehtyy pidempään tekstiin. Voit myös lisätä kohdetta kuvaavan pdf -esitteen ilmoituksen yhteyteen.

5

Täytä kohteen tiedot kattavasti. Pakollisia tietoja on vähän, mutta mitä laveammin kohdetta kuvaat, sitä paremman kuvan siitä annat. Lisää myös linkki kotisivuille.

6

Muista yhteystiedot! Voit jättää ilmoituksen nimettömänä, mutta yhteystietojen näyttäminen lisää ilmoituksen kiinnostavuutta. Ja voit saada yhteydenottoja myös puhelimella.

13


Yrityskaupoissa yhden yrittäjän katto on toisen lattia Välillä yrittäjä väsyy ennen kuin yritys on saavuttanut täyden potentiaalinsa. Yrityskauppa on keino rakentaa edellisen yrittäjän työn pohjalta uutta kasvua. Seuraavilla sivuilla käymme läpi kolmen eri vaiheissa olevan yrityksen tarinan. Teksti Esa Tiusanen Kuvat Juha Rantasen arkisto ja Pixhill

Suomen yrityskaupat Oy:n toimitusjohtaja Juha Rantanen kuuli vastikään pitkästä aikaa Paul Simonin kappaleen One Man’s Ceiling Is Another

Man’s Floor. Se kirvoitti Rantasen pohtimaan suomalaisyritysten kasvua ja sitä, kuinka yrityskauppa voi parhaimmillaan olla tilaisuus nostaa yritys uuteen kasvuun. Yhden yrityksen katto

voi olla toisen lattia. – Suomalaiset pienyrittäjät tähtäävät harvoin kasvuun kasvun itsensä vuoksi. Kasvu rajoittuu vakaan toimeentulon turvaavaan tasoon. Tästä jatkaminen edellyttää monesti erilaista yrittäjämallia, Rantanen kertoo. Rantasen mukaan on ongelmallista ajatella yrittäjiä yhtenäisenä ryhmänä.

”Yrittäjä, joka myy yrityksen yhden katon tultua vastaan, saa parhaimmillaan turvattua toimeentulonsa ja liikeideansa myös tulevaisuudessa.”

Juha Rantanen.

14

Hänen mielestään lähikorttelin kukkakaupalla ja Nokialla on yhtä vähän yhteistä kuin kaupan työntekijällä ja Nokian toimitusjohtajalla. Molempia voi kutsua yrityksiksi, mutta käytännössä niiden toimenkuvat ja toimeentulo eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.

Vakaa toimeentulo on pienyrittäjän katto Rantanen jäsentää yritykset neljään ryhmään niiden tavoitteiden perusteella. Ensimmäisen kerroksen yritykset keskittyvät vakaan toimeentulon saavuttamiseen. Toisessa kerroksessa tähdätään kasvuun. Ylimmät kaksi kerrosta pyrkivät laajentamaan toimintansa kansalliseksi tai kansainväliseksi. Suurin osa uusista yrittäjistä käynnistää liiketoimintansa ensisijaisesti turvatakseen elantonsa. Monesti yrittäminen nähdään jopa elämäntapavalintana. Motivaatio kumpuaa omasta liikeideasta ja yrittämisen vapaudesta. Räjähdysmäinen kasvu ja rikastuminen eivät ohjaa toimintaa. Pienimmät yritykset tähtäävät kasvuun, jos se tuo mukanaan varmuutta. Jos yrittäjä sairastuu tai yritykselle tapahtuu onnettomuus, muut työntekijät pitävät laivan vesillä. Ensimmäiset työntekijät palkataan usein juuri varmistamaan, että liiketoiminta ei kaadu elämän epävarmuuksiin.


Omistajan tarpeet tyydyttävä liiketoiminnan taso

Tavoitteet Kilpailijayritys Sijoittaja Suuri yritys

Toisen katto on toisen lattia

Maailmanlaajuinen liiketoiminta

Liikemies Kilpailija Sijoittaja

Valtakunnallinen liiketoiminta Konsolidaatiot

Kasvu

Liikemies Sijoittaja

Yrityskulttuurinmurros

Yrittäjä Perustaja

Ansaita leipänsä Vapaus Elämäntyyli Yhden miehen show Aika

Menestyvät pienyritykset ovat hyvä pohja kasvulle Kun yritys on perustettu, kestää aikansa ennen kuin liiketoiminta ottaa tuulta alleen. Joskus siinä voi kestää vuosia. – Kun toimeentulo on vihdoin vakaata, yrittäjä kokee olevansa maalissa. Onko tällöin reilua vaatia yritykseltä lisää kasvua, Rantanen pohtii. Kasvu nousee kuitenkin itseisarvoiseksi tavoitteeksi, kun yritystoiminnassa halutaan siirtyä seuraavalle tasolle. Sijoittajat ja liikemiehet, jotka pyrkivät laajamittaisempaan toimintaan ja korkeampaan tulotasoon, ovat innokkaita haalimaan menestyviä pienyrityksiä ja laajentamaan niiden toimintaa alueellisesti tai verkostomaisesti. Heidän tavoitteenaan on jatkaa muiden tekemää työtä, kasvattaa

yrityksen arvoa ja myydä se edelleen uudelle omistajalle. Kaavaa voidaan toistaa niin, että jokainen sijoittaja kasvattaa yritystä niin pitkälle kuin pystyy. Näin tarjotaan ponnahdusalusta – tai lattia – seuraavalle sijoittajalle tai suuremmalle yritykselle.

Yläkerrassa on vielä tilaa Yrityksen kasvattaminen on lopulta yrittäjän käsissä. Oikeita ja vääriä ratkaisuja ei ole. Yrittäjä voi halutessaan nostaa yrityksensä ylempiin kerroksiin. Päätöksenteossa on silti huomioitava, että kaikille yrityksille kasvu ei ole ensisijainen tavoite. Kukaan ei ole yrittäjä loputtomiin. Yrittäjä, joka myy yrityksen yhden katon tultua vastaan, saa parhaim-

millaan turvattua toimeentulonsa ja liikeideansa myös tulevaisuudessa. Yhteiskunta puolestaan hyötyy siitä, että mahdollisimman moni lupaava yritys saa jatkoa. – Vielä parikymmentä vuotta sitten Suomessa oli vallalla ajatus, että yritystä tuli hoitaa eläkkeelle asti ja ajaa alas, ellei lähipiiristä löytynyt jatkajaa. Tästä on onneksi päästy eteenpäin, Rantanen sanoo. Parannettavaa tosin on. Suomessa yrityksille on enemmän ostajia kuin myyjiä. Kun oma katto tulee vastaan, yrittäjän kannattaa yrityksen lopettamisen sijaan harkita myymistä. Joku muu voi nostaa yrityksen kerroksiin, joista yrityksen perustaja ei osannut edes haaveilla.

15


Hyökkäys maailman ruokaongelman kimppuun Diplomi-insinööri Samuli Laurikainen onnistui päivittämään aikuisena lapsuuden unelma-ammattinsa nykyaikaan. Teksti Kira Keini Kuva Samuli Laurikaisen arkisto Kun Samuli Laurikainen oli seitsemänvuotias, hän kertoi lehtihaastattelussa haluavansa isona maanviljelijäksi isänsä jalanjäljissä. Yrittäjähenkisyys seurasi Laurikaista opintojen loppuun saakka. Konetekniikan diplomi-insinööriksi valmistuttuaan hän etsi kuusi vuotta sopivaa yritystä tai yritysideaa. Vaihtoehtoja oli laidasta laitaan, ruumiskylmiöiden valmistamisesta voimalaitosten rakenneosien kokoamiseen. Yritysidea kehittyi lopulta vastauksena maailman muutoksiin. – Mietin maailman megatrendejä. Väestö kasvaa dramaattisesti, ja toistaiseksi ihmisten on syötävä. Myös ilmastonmuutos ja kaupungistuminen

tuovat paljon muutoksia. Laurikainen perusti Snafu Oy:n, joka valmistaa nuorten kasvien versoista koottuja salaatteja ruokakauppojen hyllyille. Silmusalaatti-tuotemerkin salaatit viljellään luonnonmukaisesti Laurikaisen rakentamalla kasvihuoneella ylipaineistetussa puhdastilassa. Energiankulutus on perinteistä kasvihuonetta huomattavasti pienempi, eikä viljelyyn tarvita suljetussa tilassa torjunta-aineita. Laurikaisen mukaan yritysideoita kannattaa testata alkuun omassa lähipiirissä. Vuonna 2012 hän teki Silmusalaatista ensimmäiset testierät ja maistatti niitä ystävillään. – He näyttivät vihreää valoa. Perus-

Samuli Laurikainen näkee yrittäjyyden ideoiden testauskenttänä.

tin yrityksen heti seuraavalla viikolla. Yrittäjyys tarjoaa Laurikaisen mielestä mahdollisuuden kokeiluihin. Silmusalaattien tuotantoon otettiin avuksi ensimmäinen robotti viime vuonna, ja monet Snafun liiketoimintaprosessit, kuten kirjanpito ja tilausten käsittely on kokonaan automatisoitu. – Näen yritystoiminnan ideoiden testauskenttänä. Liikevaihto on hyvä mittari kertomaan, toimivatko ne. Yrityksen alkuvaiheessa jalkatyöllä on tärkeä rooli. Lopulta tuotteen menestyksen määrittää se, kuinka hyvin asiakkaat tuntevat sen. – Kiersin alussa kaikki viikonloput ruokakaupoissa esittelemässä Silmusalaatteja. Pitkäjänteinen työ palkittiin. Snafun liikevaihto on tuplaantunut vuosittain, tuotantokapasiteettia on kasvatettu useasti. Syksyllä 2016 tuotantotiloja laajennettiin. Maanviljelystä haaveileva pikkupoika onnistui päivittämään unelma-ammattinsa nykyaikaan.

MIKÄ? Snafu Oy Mitä tekee: Kasvien versoista valmistettuja luomusertifioituja Silmusalaatteja. Työntekijät: 4 Perustettu: 2012

16


MIKÄ? Pesuparkki Palvelut: Autonpesu automatisoiduilla pesulinjoilla sekä auton ulko- ja sisäpintojen puhdistustyöt. Työntekijät: Noin 15 Perustettu: 1999 Omistajanvaihdos: 2009

Teemu Yrjönen osti yrityksen opiskeluaikana.

Nuoruuden innolla yrityskauppoihin Joskus yrityksen osto voi olla perustamista varteenotettavampi vaihtoehto. Teemu Yrjönen lähti kehittämään Pesuparkkia suoraan koulun penkiltä. Teksti Kira Keini Kuva Johannes Wiehn Kun vuonna 2009 lappeenrantalaisen Pesuparkki-autopesulan omistaja jäi eläkkeelle ja laittoi yrityksen myyntiin, tarjoutui silloin 24-vuotiaalle Teemu Yrjöselle ja hänen yhtiökumppanilleen mahdollisuus yritystoiminnan aloittamiseen. Yrityksen osto oli luonnollinen valinta, sillä uuden pesulan rakentamiseen ei ollut varaa. Sekä Yrjönen että hänen yhtiökumppaninsa olivat yrityskaupan aikaan opiskelijoita, ja nuoret kauppatieteilijät tarttuivat haasteeseen täynnä intoa. Koska aikaisempaa kokemusta yrittäjyydestä ei ollut, meni rutiinin löytymiseen useampi vuosi. – Ensimmäiset viisi vuotta kuluivat hommien opettelussa. Sitten saatiin yritystoiminta pyörimään. Energiataso on pysynyt samana tähän päivään asti, Yrjönen sanoo.

Reipas tekemisen meininki on tehnyt Pesuparkista tunnetun tekijän Lappeenrannassa. Yrjönen yhtiökumppaneineen investoi yritykseen voimakkaasti pienestä markkina-alueesta huolimatta. Vuorovaikutus asiakkaiden kanssa on kaiken a ja o. – Asiakaslupauksemme on, mitä enemmän asiakkaat käyttävät palveluitamme, sitä enemmän investoimme niihin. Asiakkaamme ovat sisäistäneet lupauksen ja mahdollistaneet yrityksemme kehityksen. Liikevaihdon kasvattaminen ei ole Pesuparkin ainoa tavoite. Yrjösen mukaan yrityksessä panostetaan erityisesti alueen nuorten työllistämiseen. – Toiminnallamme on muitakin arvoja kuin tuloslaskennan viimeinen rivi. Pesuparkki on monen lappeen-

rantalaisen nuoren ensimmäinen työpaikka. Nuorten työllistäminen on meille arvokas asia. Vaikka lukuja ei tuijoteta silmä kovana, on Pesuparkki selvästi kasvanut yrityskaupan seurauksena. Omistajavaihdoksen jälkeen yritys on laajentunut Lappeenrannassa yhdestä toimipisteestä neljään. Henkilökuntaan kuuluu nykyään viitisentoista työntekijää. Teemu Yrjönen voitti Etelä-Karjalan Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon vuonna 2016. Palkinnosta hän on nöyrästi kiitollinen, mutta huomauttaa, että Pesuparkki ei ole yhden miehen show. – Teemme tätä tiiminä, ja palkinto tuli yhteistyölle.

17


Yrittäjyyden ei tarvitse alkaa nollasta Vaikka yritys kaipaisi uudistajaa, sitä ei tarvitse myydä kokonaan. Osittainen yrityskauppa oli paras ratkaisu yritykselleen uutta suuntaa hakevalle Risto Kemppelle ja Arjasmaa CC -konsernin omistajalle Kimmo Arjasmaalle. Teksti Kira Keini Kuva Vesa-Matti Väärä Vuonna 1987 perustetussa raisiolaises-

ulkopuolinen enemmistöomistaja luot-

sa Rakennusliike Kemppessä ryhdyttiin suunnittelemaan sukupolvenvaihdosta vuonna 2015. Rakennusliikkeen perustajan Risto Kemppen tyttären Hanna Kemppen omistusosuutta kasvatettiin, mutta yritykseen haluttiin

saamaan sitä uuteen suuntaan. Ostajaksi löytyi rakennusalan yrittäjä Kimmo Arjasmaa, ja osakekaupat tehtiin toukokuussa 2016. Rakennusliike Kemppestä tuli osa Arjasmaa CC -konsernia, johon kuului ennestään

MIKÄ? Arjasmaa CC Palvelut: Rakennuttaminen ja rakennushankkeiden kehittäminen Työntekijät: Vajaa 70 Perustettu: 2013 (Rakennusliike Kemppe perustettu vuonna 1987 ja Rakennustoimisto Laamo vuonna 1990)

Kimmo Arjasmaa (vas.) ja Risto Kemppe ovat molemmat tyytyväisiä yrityskauppaan.

18


Arjasmaan vuonna 2013 ostama rakennusyritys, Rakennustoimisto Laamo. Risto Kemppelle osittainen yrityskauppa oli tilaisuus nuorentaa yritysjohtoa. – En halua olla jarruna kehitykselle, kun ikää tulee liikaa. Kimmo Arjasmaa ja Kemppen nuorempi polvi tuovat yritykseen uutta potkua, Risto Kemppe sanoo. Valmiin yrityksen osto osittain tai kokonaan mahdollistaa uudelle yrittäjälle nopean alun. Aina ei tarvitse aloittaa nollasta. – Kyllä siinä melkoisen aikaloikan tekee, kun ostaa hyvän valmiin yrityksen. Nykyisen kaltaisen liikevaihdon saavuttamiseksi olisi uuden yrityksen kanssa mennyt 5–10 vuotta, Kimmo Arjasmaa sanoo.

Rakennustoimisto Laamo ja Rakennusliike Kemppe ovat jatkaneet toimintaansa konsernin alla erillisinä yhtiöinä. Kokenut henkilöstö sekä aiemmin hankitut asiakkuudet ja referenssityöt tekivät siirtymän konserniin helpoksi. – Meillä oli päivitystä vaille valmiit toiminnan sapluunat. Pääsimme heti kiinni tekemisen rytmiin. Sitä voisi kutsua liikkuvaan junaan hyppäämiseksi – ei tarvinnut miettiä, mistä saamme ensimmäisen tilauksen, Arjasmaa kertoo. – Haluamme kehittää yrityksiä erillään, vahvistaa niiden identiteettejä ja vähentää heikkouksia. Joitakin toimintoja voidaan tulevaisuudessa yhtenäistää, mutta molemmilla yrityksillä on verkostonsa ja vahvuutensa, hän sanoo. Risto Kemppe kiittelee sujuvaa

Kyllä siinä melkoisen aikaloikan tekee, kun ostaa hyvän valmiin yrityksen, sanoo Kimmo Arjasmaa.

yhteistyötä Kimmo Arjasmaan kanssa. Hän suosittelee yrittäjää harkitsemaan tarkkaan, kenelle yrityksen osakkeita myy. – Tämän kokoisessa yrityksessä kaupanteko olisi voinut viedä paljon voimavaroja. Koska se kävi lyhyessä ajassa, normaali työnteko ei missään vaiheessa keskeytynyt.

Syntynyt yrittäjäksi? Olitpa urasi alkutaipaleella, suunnittelemassa laajentamista tai harkitsemassa omistajanvaihdosta, maailman myllerryksessä jokainen yrittäjä hyötyy asiantuntevista neuvoista ja luotettavasta kumppanista. Lähimmän toimistomme löydät verkkosivuiltamme ey.com/fi ja kasvuvoimaa.ey.fi. EY | Assurance | Tax | Transactions | Advisory

© 2016 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved.

#BetterQuestions

19


Sattuman kauppaako? Vuonna 2015 Pasi Saarinen osti yrityksen ja siirtyi 250 henkeä työllistävän Abloyn johtotasolta 12 hengen yrityksen kärkimieheksi. Vaikka yritysten koko ja ala ovat erilaiset, muutos ei ollut valtaisa, Saarinen kertoo. Sattuma on ollut ohjaava tekijä hänen urallaan. Teksti Silja Eisto Kuvat Mikko Makkonen

Pasi Saarinen löysi ostettavan yrityksen nopealla aikataululla.

20


Yliopiston ilmoitustaululla oli kaksi viestiä: toinen esitteli vaihtoon lähtöä ja toisessa kerrottiin diplomityöpaikasta. Pasi Saarinen päätti ensiksi ottaa yhteyttä diplomityön tarjoajaan. Jos paikka ei irtoaisi, hän selvittäisi mahdollisuutensa lähteä vaihtoon.

Saarinen sai kuitenkin diplomityöntekijän paikan ja aloitti työt Abloylla vuoden 1994 alussa. Töiden alkaessa hän ei vielä tiennyt, että samalla käynnistyi hänen 20-vuotinen uransa Abloylla. Noiden vuosien aikana hän ehti toimia lähes kaikissa talon toiminnoissa taloushallintoa lukuun ottamatta. – Kaikkihan lähtee aina sattumasta, Saarinen arvioi vuosia myöhemmin.

Oma esimerkki toimii Johtamiseen Saarinen pääsi tutustumaan heti alusta lähtien. Kiitoksen hän antaakin silloiselle toimitusjohtajalle, teollisuusneuvos Matti Virtaalalle, joka otti diplomityöntekijöitä mukaan yritykseen. Hän antoi nuorille vastuuta ja tutustutti heidät koko taloon ja sen tehtäviin. Saarinen aloitti työt tuotannon puolelta. Pian hän jo opetteli projektinhallintaa. Alaisia hänellä oli noin sata. Palautetta hän sai suoraan. Näin hän oppi viestimään ja toimimaan toisten kanssa. Hyvä johtajuus onkin osoittautunut

arvokkaimmaksi, mitä Saarinen oppi Abloylla. – Ihmiset, jotka ovat toimineet vain yhdessä tehtävästä ja joista saattaa tulla toimitusjohtajia, eivät välttämättä osaa käsitellä ja johtaa ihmisiä. Heiltä puuttuu tietty tilanneherkkyys. Oma esimerkki on alaisille tärkeä. Jos tehtaassa oli sotkuista, hän tarttui itse harjaan. Pian pari työntekijää tuli hänen avukseen. Seuraavilla kerroilla tila oli puhdas, eikä ketään tarvinnut käskyttää.

Baltiasta Kiinaan Vuosien mittaan Saarinen pääsi tutustumaan myös yrityksen kansainväliseen toimintaan. Tallinasta käsin hän vastasi Abloyn Baltian myynnistä. Kun esimies soitti hänelle Viroon ja alkoi kepeästi kysellä kuulumisia, Saarinen tiesi, että puhelun taustalla on jotain muuta. Tämä pitikin paikkansa, ja hänelle tarjottiin Abloylta uutta työtä – tällä kertaa Shanghaista Kiinasta. Niinpä Saarinen vei vaimonsa syömään kiinalaiseen. Kun he olivat päässeet jälkiruokaan, eivätkä olleet

MIKÄ? Ovesta Oy l Yritys on perustettu vuonna 1977, ja se valmistaa mittatilaustyönä sisäovia Joensuussa Pohjois-Karjalassa. Tuotevalikoimaan kuuluvat esimerkiksi röntgensuojaovet, palo-ovet ja lasi- sekä liukuovet. l Työntekijöitä on 12. l Entinen yrittäjä Auvo Alholm eläköityi vuonna 2015, ja yrityksen johtoon nousi Pasi Saarinen. l Vuonna 2015 liikevaihto oli noin 1,2 miljoonaa euroa.

21


”Kenties johdan yritystä eläkeikään saakka, mutta en sulje koskaan mitään vaihtoehtoja pois.”

keksineet yhtään syytä olla lähtemättä Kiinaan, päätös oli selvä. Vuonna 2006 he palasivat takaisin Suomeen, ja Saarinen työskenteli kotimaan myyntijohtajana ja koko Abloyn markkinointijohtajana. Siitä hän eteni

vien yrittäjien yritysten myyntiä tulisi helpottaa. Viime vuoden huhtikuussa Saarinen aloitti työt omistamassa erikoisväliovia valmistavassa Ovesta-nimisessä yrityksessä. Siirtyminen 250 työntekijän

yhtiön suurimman, Lukot-nimisen yksikön liiketoimintajohtajaksi. Vuonna 2015 Abloyssa aukeni toimitusjohtajan virka. Se oli Saarisen uran kannalta luonteva askel, ja hän haki paikkaa. Tehtävään valittiin kuitenkin toinen henkilö. Silloin ajatus yrittäjyydestä alkoi vahvistua vauhdilla.

ja 80 miljoonan liiketoimintayksikön johdosta 12 hengen yritykseen on sujunut Saarisen mukaan loppujen lopuksi melko vaivattomasti. Ala oli uusi, mutta liiketoiminnan lainalaisuudet ovat samanlaiset, oli kyseessä sitten mikroyritys tai kymmenen kertaa suurempi yritys, Saarinen arvioi. Alan tarkka tuntemus ei siis välttämättä ole yrityskauppoja solmiessa tärkeintä. Olennaisinta on hyvä yritys. – Suurin ero on ollut siinä, että aiemmin kaikelle oli oma tekijä, eikä arkeen kuulunut operatiivisia rutiinitehtäviä, vaan johtamista. Nyt teen itse kaikkea.

Asiakkaasta yrittäjäksi Yrittäjyys oli Saariselle uudenlainen mahdollisuus, ja hän halusi kokeilla kokonaisuuden hallintaa. Niinpä hän alkoi etsiskellä yritysmyyntiin erikoistuneilta verkkosivuilta Pohjois-Karjalasta yritystä, jolla olisi omaa tuotantoa. Apuna etsinnöissä hän käytti esimerkiksi Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josekin sivuja. Kun sopivankokoinen ja -hintainen yritys löytyi nopealla aikataululla, Saarinen ei epäröinyt. Muita yhtä kiinnostavia yrityksiä ei tullut vastaan. – En paljoa aikaillut, vaan tartuin tuumasta toimeen. Niinpä hän osti hyvässä kunnossa olevan yrityksen, jolla oli selvä strategia. Ovesta oli hänelle hieman tuttu jo entuudestaan, sillä hän oli hankkinut taloa rakentaessaan sieltä sisäoven. Työkaveri oli suositellut yritystä, ja Saarinen tilasi sieltä itse piirtämänsä lasisen parioven. Yrityksen ostaminen oli Saarisen mukaan turvallinen vaihtoehto, koska yrityksen historia ja tausta oli helppo selvittää. Toki kauppojen teko vaati pääomaa. – Pankit ovat tällä hetkellä suurin jarru yrityskaupoille. Ne tukevat vain täysin riskittömiä tapauksia. Eläköity-

22

Kemioiden pitää toimia Yhteinen alkuaika yrityksen entisen toimitusjohtajan kanssa pehmensi siirtymää uuteen. Saarinen sai rauhassa tutustua yritykseen ja sen toimintatapoihin. Eläköityvä yrittäjä puolestaan tutustui uuteen johtajaan ja jakoi arvokasta tietämystään eteenpäin. – Usein myyjä haluaakin varmistua siitä, kenelle hän oikein myy yrityksensä. Siksi kemioiden pitää toimia alusta lähtien, Saarinen kertoo. Tarpeen tullen hän voi yhä soittaa edeltäneelle yrittäjälle. Puolessatoista vuodessa hän on kuitenkin jo päässyt yrityksen ja sen työntekijöiden arkeen kiinni. Yritystoiminta pyörii hyvin. Täysin varma Saarinen ei ole vielä siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. – Kenties johdan yritystä eläkeikään saakka, mutta en sulje koskaan mitään vaihtoehtoja pois. Sattuma vie eteenpäin. On vain uskallettava olla avoin.

KUKA?

Pasi Saarinen l 48-vuotias diplomiinsinööri sekä yrittäjä ja omistaja Ovesta-yrityksessä. Asuu Joensuussa ja on lähtöisin Toijalasta. l Ura Abloylla 1994–2015. Toimi tuotannon puolella projekti-, valmistus- ja vientipäällikkönä vuosina 1996–2003. Vastasi Abloyn Baltian sekä Aasian ja Tyynenmeren kaupasta vuosina 2003–2006. l Suomeen palattuaan toimi viisi vuotta kotimaan myyntijohtajana ja viimeiset vuodet Lukot-liiketoimintayksikön johtajana. l On toiminut myös Tulikivi Oy:n hallituksessa vuosina 2008–2015 ja parhaillaan toimii Varte Oy:n hallituksessa. l Vapaa-ajalla harrastaa kesäisin ja lomilla maantiepyöräilyä, talvella ui. Saarisen 6- ja 10-vuotiaat pojat harrastavat mikroautoilua, ja hän itse ajaa kilvellisellä Porsche 911 GT3:lla rataa.


mitä siitäkin tulisi, jos ei olisi yhtään yritystä?

Yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Se vaatii kovaa työtä – yrittämistä. Yrittäjät työllistävät ja maksavat suuren osan veroista. Jos sen jälkeen jää jotain itsellekin, se on ihan oikein. Yrittäjät ovat tottuneet pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus apua, tukea ja verkostoja tarvitsee. Siksi kannattaa liittyä Suomen Yrittäjiin: yrittajat.fi/liity

23


24

100 vuotta, neljä sukupolvea, yksi yritys

18

Suomen ikäisiä, eli vuonna 1917 perustettuja, yrityksiä on tällä hetkellä PRH:n rekisterissä 18 kappaletta. Yksi niistä on Alestalon mattokutomo. Lähde: PRH


25

Vielä vuonna 2015 Joona Alestalo oli töissä kasvavassa digitoimistossa pääkaupunkiseudulla. Mielessä pyöri kuitenkin ajatus perheyrityksen jatkamisesta. Lopulta Alestalo päätti irtisanoutua ja astua uusiin saappaisiin lahtelaisen Alestalon mattokutomon toimitusjohtajana. – Muutamat tutut ihmettelivät, miksi vaihdoin digitaalisen markkinoinnin räsymattoihin. Seikkailunhalu, velvollisuudentunne ja lahtelainen periksiantamattomuus toivat minut takaisin kotikonnuille, Alestalo kertoo. Todellisuudessa Alestalon mattokutomo ei enää ole mattokutomo. Yritys valmisti viimeiset mattonsa 1960-luvun lopulla ja on sen jälkeen keskittynyt räsymattojen raaka-ainekauppaan. Alestalon mattokutomo ostaa kangastuotannossa syntyviä ylijäämäpaloja ja myy ne räsymattojen raakaaineeksi. Käytettyjen mattojen materiaalia voidaan jatkossa hyödyntää uuden kankaan tuotannossa. Toimintamalli on ollut olemassa jo vuosisatoja. Vasta viime vuosina siitä on alettu käyttää trendisanaa kiertotalous. Mattokutomon harhaanjohtava nimi on yritetty vaihtaa, mutta hallinnollinen

Eine Alestalo perusti mattokutomon Orimattilan Virenojalle jo sata vuotta sitten. Ensimmäinen sukupolvenvaihdos Alestalon historiassa koettiin sotien jälkeen, kun pienpuotina toimineesta yrityksestä tehtiin osakeyhtiö. Einen poika Tauno Alestalo siirtyi luotsaamaan yritystä 1940-luvulla. Taunolla oli vakava astma, joka vaikeutti työntekoa. Hänen poikansa, Esa Alestalo, koulittiin nuorella iällä perheyrityksen johtoon vuonna 1972. Esa jatkoi yrityksen kansainvälistämistä, joka oltiin aloitettu jo edellisellä vuosikymmenellä. Yritys vei mattoja ensin Eurooppaan ja matonkuteita lopulta myös sen ulkopuolelle. Viimeisin sukupolvenvaihdos ei ollut aikaisempien tavoin valmiiksi pedattu, vaan into perheyrityksen jatkamiseen lähti perijöistä itsestään. Sekä Joona Alestalo että hänen siskonsa Annika Alestalo opiskelivat Helsingin kauppakorkeakoulussa ja olivat kiinnostuneita jatkamaan mattokutomon tarinaa.

Yrittäjiä neljässä sukupolvessa

muutos on osoittautunut liiketoiminnan muutosta hankalammaksi.

Tekst Esa Tiusanen Kuva Aleksi Poutanen

Alestalon mattokutomon toimintaa ja sukupolvenvaihdoksia yhdistää tasapainottelu uuden ja vanhan välillä. Sadan vuoden ajan yritys on pitänyt kiinni osaamisestaan, mutta ollut aina valmis uudistamaan toimintaansa. Sukupolvenvaihdoksissa on annettu tilaa uusille ajatuksille, mutta vaalittu aikaisemmin kertyneitä taitoja. – Olin onnekas, kun sain 1970-luvulla tehdä edes muutaman vuoden töitä yhdessä isäni kanssa, Esa Alestalo kertoo. Myös Joona Alestalo arvostaa mahdollisuutta tehdä töitä yhdessä neuvonantajaksi siirtyneen isänsä kanssa. – Omistajanvaihdoksen aikana huomasimme, miten paljon hiljaista tietoa isälle on kertynyt vuosien varrella. Tällainen tieto välittyy parhaiten käytännön työssä. On yritykselle suuri etu, että entisen omistajan kokemus siirtyy uudelle johdolle, Joona Alestalo sanoo.

Tasapainottelua uuden ja vanhan välillä

Harkinnan jälkeen Annika päätti jatkaa työssään yrityskonsulttina, ja Alestalon mattokutomo siirtyi Joonalle.

Alestalon mattokutomo täyttää Suomen tavoin vuonna 2017 sata vuotta. Lahtelainen yritys on sadassa vuodessa kokenut kolme sukupolvenvaihdosta, kolme lamaa ja ison muutoksen liiketoiminnassaan. 1917 Eine Vähätalo avioituu Toivo Alestalon kanssa. Alestalon kaupparakennukseen perustetaan kutomo. 1929 Maailmantalouden lama koettelee yrityksen kannattavuutta. Yritys ajautuu 1930-luvun alussa vararikkoon. 1936 Tekstiilituotannosta mattojen tuotantoon siirtynyt Alestalo jatkaa toimintaansa. Uudet trikooneuloksista kudotut räsymatot saavuttavat merkittävän suosion. 1939 Mattokutomon tehdasrakennus tuhoutuu talvisodan pommituksissa. Tuotantoa jatketaan, mutta raaka-ainepula pakottaa paperimattojen valmistamiseen jatkosodan aikana. 1946 Toivon ja Einen poika Tauno siirtyy yrityksen johtoon. Alestalon mattokutomosta tehdään osakeyhtiö. 1953-58 Kansainvälinen kauppa tuo Suomeen ulkomaisia tuotteita, ja kutomolla on vaikeuksia selvitä kilpailussa. Toiminta keskittyy vähittäiskauppaan, ja tuotanto erikoistuu tilaustoimituksiin. 1972 Tauno Alestalo kuolee astmaan, ja hänen poikansa Esa jatkaa yritystoimintaa. 1975 Yritys siirtää toimintansa painopisteen matonkuteiden raaka-aineiden toimitukseen. 1980-luku IKEA:n maailmanlaajuinen kasvu luo buumin suomalaisten räsymattojen myynnille. Alestalo toimittaa raaka-aineita kymmenille kutomoille erityisesti Pohjanmaalla. 1990 Lama iskee mattokutomoiden toimintaan rajusti. Monet Alestalon suomalaisista ostajista lopettavat toimintansa. Alestalo selviää lamasta suuntaamalla myyntinsä ensin Portugaliin ja myöhemmin Intiaan. 2008 Taantuma on Alestalolle jo kolmas globaali suhdanneshokki. Intian valtion toimet rajaavat suhdannevaihtelun vaikutusta maan talouteen ja auttavat pitämään myös Alestalon liiketoiminnan kannattavana. 2016 Joona Alestalo aloittaa yrityksen toimitusjohtajana.

Profile for Suomen Yrittäjät

ExitEnter/Omistajanvaihdos  

ExitEnter/Omistajanvaihdos

ExitEnter/Omistajanvaihdos  

ExitEnter/Omistajanvaihdos

Profile for yrittajat