Y-Säätiö vuosikertomus 2015

VUOSIKERTOMUS

2015

"Y-SÄÄTIÖSSÄ TULI TERVETULLUT JA KOTOISA FIILIS", S. 15 KOHTUUHINTAISEN ASUMISEN MANIFESTI, S. 21 30 VUOTTA ASUMISEN ASIALLA, S. 22

Enemmän yhdessä, vähemmän yksin

V

uosi 2015 oli Y-Säätiölle juhlavuosi, säätiön perustamisesta tuli kuluneeksi 30 vuotta. Vaikka vuosi vierähti pääosin tiiviisti työn merkeissä, ehdimme juhlistaa merkkivuotta monin tavoin. Säätiön yhteistyökumppaneille ja ystäville järjestettiin pääjuhla marraskuussa kansallismuseon auditoriossa. Lisäksi Y-Säätiön kiinteistöissä toimivat yhteistyökumppanit esittelivät toimintaansa avoimin ovin pitkin vuotta.

Merkkipäivän lisäksi Y-Säätiöllä oli muutakin syytä juhlia. Säätiö sai kaksi kansainvälistä merkittävää tunnustusta työstään asunnottomuuden poistamiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi. Huhtikuussa säätiön edustajille luovutettiin Nairobissa YK:n Habitat-kokouksen yhteydessä World Habitat Award ja joulukuussa Brysselissä Euroopan talous- ja sosiaali­komitean kansalaisyhteiskuntapalkinto.

PALKINNOT KERTOVAT Y-SÄÄTIÖN KANSAINVÄLISESTÄ ARVOSTUKSESTA. Palkintojen perus­teluissa viitataan Y-Säätiön rooliin asunnottomuuden vähentämisessä Suomessa. 3 ­ 0 vuodessa asunnottomuus on Suomessa vähentynyt yli puoleen. Viime vuoden lopussa yksinäisiä asunnottomia oli ensimmäisen kerran alle 7 000. Viime vuosina Suomi on ollut ainoa Euroopan maa, missä asunnottomuus on vähentynyt.

Yksinäisten asunnottomien määrä väheni viime vuonna 322 hengellä, joista 191 oli pitkäaikaisasunnottomia. Asunnottomuuden väheneminen on meille tärkein mittari, jolla myös Y-Säätiön työn vaikuttavuutta voidaan arvioida.

TOIMINTAMME ON ALUSTA ALKAEN perustunut laajan ja sitoutuneen kumppanuusverkoston pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Kumppanuusverkosto, jossa on mukana kymmeniä kaupunkeja, kuntia ja järjestöjä, on eurooppalaisessa vertailussa ainut­laatuinen ja luo hyvät edellytykset säätiön työn vaikuttavuudelle tulevaisuudessakin.

Tämä laajapohjainen yhteistyö eri toimijoiden kanssa on ollut lukuisille kansainvälisille vieraillemme alituinen ihmetyksen aihe.

Säätiön vuonna 2014 hyväksytyn strategian mukaisesti tavoitteenamme on lisätä merkittävästi kohtuuhintaisten ARA-vuokraasuntojen osuutta säätiön asuntokannassa sekä uudistuotannolla että hankkimalla ARA-vuokra-asuntoja muilta toimijoilta. Painopiste ARA-vuokra-asuntojen lisäämisessä on kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla, missä näistä asunnoista on suurin pula. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävä tarjonta on itsessään tärkeä pienituloisten asunnonhakijoiden kannalta, mutta sillä on myös tärkeä rooli asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä.

2

Vuokra-asuntojen uudistuotannossa keskeinen ongelma on ollut ARA-­hintaisten tonttien vähäisyys, mutta pientä valoa näyttäisi olevan näkyvissä. Syksyllä käynnistyi Y-Säätiön ja Elävän musiikin säätiö ELMUn yhteishankkeena vuokrakerrostalon rakentaminen Helsingin Jätkäsaaressa ja syksyn tonttijaossa Y-Säätiö sai myös ensimmäisen oman tonttivarauksen Helsingistä.

VUODEN 2015 PÄÄTTYESSÄ Y-SÄÄTIÖLLÄ OLI RAKENTEILLA yhteensä 134 vuokra-asuntoa. Näistä 86 oli tavanomaisia ARA-vuokra-­asuntoja ja 48 erityisasuntoa.

Säätiön ARA-vuokra-asuntokanta kasvoi merkittävästi, kun SATO Oyj elokuussa myi säätiölle 760 ARA-vuokra-asuntoa. Marraskuun lopulla tehtiin myös aiesopimus VVO-konsernin kanssa kaikkiaan 8 631 korkotuetun ARA-vuokra-asunnon ostamisesta. Näiden asuntolisäysten jälkeen Y-Säätiö-konserni on maan 4. suurin v­ uokranantaja ja suurin valtakunnallinen ARA-vuokra-asuntojen omistaja.

30-vuotias Y-Säätiö on pitkäjänteisesti pyrkinyt vähentämään asunnottomuutta.

KEVÄÄLLÄ KÄYNNISTYI myös laajamittainen yhteistyö Demos Helsingin kanssa uuden urbaanin kohtuuhintaisen vuokraasunto­konseptin kehittämiseksi. Yhteistyö Demoksen kanssa jatkuu ja vuonna 2016 käynnistyy uuden vuokra-asuntokonseptin toteutus koko laajuudessaan.

Y-Säätiön taloudellinen tulos oli vuonna 2015 säätiön historian paras. Hyvässä kunnossa oleva talous antaa erinomaiset edellytykset yleishyödyllisyyden toteutukselle säätiön perustehtävässä: asunnottomuuden vähentämiseen tähtäävässä asuntojen hankinnassa, uusinvestoinneissa sekä vuokraustoiminnassa. Säätiön yleishyödyllisessä toiminnassa verkostopohjaisen kehittämisyhteistyön, tutkimuksen ja kansainvälisen yhteistyön lisäksi käynnistyi säätiön asukkaiden työllistämistoiminta, jota on tarkoitus merkittävästi lisätä vuoden 2016 aikana.

YHTEISEEN ARVOPOHJAAN sitoutunut ja motivoitunut henkilöstö on Y-Säätiön tärkein voimavara. Vuoden aikana saimme tärkeitä uusia vahvistuksia asiakaspalveluun, viestintään ja konsernihallintoon.

VVO-kaupan myötä säätiön henkilöstön määrä, mutta myös osaamispohja ja asiantuntemus k­ asvavat edelleen merkittävästi.

Juha Kaakinen, toimitusjohtaja

Vuosikertomus 2015 2 Enemmän yhdessä, vähemmän yksin Toimitusjohtajan katsaus

ASIAKKUUDET

LYHYESTI

4 Y-Säätiö lyhyesti

13 Asukas ensin

5 Missio, visio, arvot

14 Tule sellaisena kuin olet

19 Vuosijuhlassa palkittiin asunnottomuustyön pioneereja

6 Y-Säätiö – Jotta jokaisella olisi koti

15 Oma koti merkitsee tulevaisuutta

KIINTEISTÖT

TUTKIMUS

10 Tiivis perhe tekee tilavan asunnon

19 Kaksi kansainvälistä tunnustusta Y-Säätiölle

HISTORIA

22 Y-Säätiö 30 vuotta TILINPÄÄTÖS

8 Jallukka, Rockmuusikoiden taiteilijatalo

16 Asunto ensin -periaate yleistyy 18 Eurooppalaiset järjestöt tutustuivat Suomen asuntopolitiikkaan

9 Mielenterveyskuntoutujille koteja meren rannalle

28 Hallinto

31 Tuloslaskelma

21 Kohtuuhintaisen asumisen manifesti

8

26 Toimintakertomus

30 Rahoituslaskelma

20 Demos Helsinki innovoi parempaa asumista

9 Samaan taloon erityisasumista ja tavallisia vuokra-asuntoja

24 Tilinpäätös

32 Tase

10

13

Y-SÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS

3

Y-Säätiö lyhyesti Y-Säätiö-konserni tarjoaa viihtyisiä ja kohtuuhintaisia asuntoja ympäri Suomen. Konserni omisti 31.12.2015 yhteensä 7 706 vuokra-asuntoa 52 paikkakunnalla. Asunnot jakautuivat Y-Säätiön lähinnä eritysryhmille tarkoitettuihin vuokra-asuntoihin (6 567 asuntoa) ja tavanomaisin ARA-vuokra-asuntoihin (1 139) asuntoa.

Konsernin palveluksessa oli vuoden 2015 lopussa 34 työntekijää.

Y-SÄÄTIÖ OSTI SATOLTA

760

ARA-vuokra-asuntoa ARA-VUOKRA-ASUKKAAT PERHEKOON MUKAAN

Vuosi 2015 yhteenveto • Konsernin omistuksessa oli

7 706 vuokra-asuntoa.

• Rakenteilla oli katsauskauden lopussa 134 vuokra-asuntoa.

• Investoinnit 48 miljoonaa euroa.

• ARA-vuokra-asuntojen asiakaspalvelu ja isännöinti otettiin pääasiassa omaan hallintaan.

• Konsernin käyttöön otettiin toiminnanohjausjärjestelmä Tampuuri.

• Satolta ostettiin 760 ARA-vuokraasuntoa.

• Y-Säätiö-konsernin tytäryhtiö Y-Asunnot* kertoi ostavansa VVO-konsernilta 8 631 ARA-vuokra-asuntoa.

* Y-Asunnot muutti nimensä Kiinteistö Oy M2-Kodeiksi huhtikuussa 2016.

Asuvat asukkaat (ARA)

Säätiön yksittäisten asuntojen keskivuokra 11,59 eur/m2/kk, asuntojen keskikoko

38,5 m

2

ARA-vuokra-asuntojen keskivuokra 12,57 €/m2/kk, keskikoko

48,3 m

2

1 hlö – 58,82 % 2 hlö – 27,02 % 3 hlö – 8,85 % 4 hlö – 4,00 % 5 hlö – 0,82 % 6 hlö – 0,39 % 5 hlö – 0,09 %

Y-SÄÄTIÖN ERITYISASUNNOISSA

363 kotikäyntiä

KESKIMÄÄRÄINEN ASUMISAIKA

5v 9kk

(ARA-asunnot)

Y-SÄÄTIÖ-KONSERNIN PALVELUKSESSA OLI 34 HENKILÖÄ

MISSIO, VISIO, ARVOT Y-Säätiö 2020 – Enemmän yhdessä, vähemmän yksin.

Missio:

Y-Säätiön missio on edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta tarjoamalla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja vähentämällä asunnottomuutta.

Y-Säätiön perustehtävät ovat:

1 2 3 4

vähentää asunnottomuutta lisätä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrää parantaa säätiön vuokralaisten taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia vaikuttaa päätöksentekijöihin tarvittavan yhteiskunnallisen kehityksen toteuttamiseksi ja tuotetaan ratkaisuja ja tietoa rakentamiseen, asumiseen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa.

Visio:

Vuoden 2020 loppuun mennessä Y-Säätiö on Suomen merkittävin asuntotoimija ja halutuin vuokranantaja, joka kohtuuhintaisten asuntojen tarjoamisen lisäksi edistää vuokralaistensa taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia.

Arvot: ASIAKASKESKEISYYS Asukas ensin -periaate.

Varmistetaan, että asukkaat ovat toiminnan keskiössä.

RATKAISUKESKEISYYS Ratkaistaan ongelmat ja hyödynnetään mahdollisuudet.

AIDOSTI YLEISHYÖDYLLINEN Toimitaan yleishyödyllisesti, läpinäkyvästi ja oikein.

Y-SÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS

5

KIINTEISTﾃ傍 TEKSTI Sari Tikkanen KUVA Jukka Ahola

6

Y-SÄÄTIÖ – JOTTA JOKAISELLA OLISI KOTI

V

uoden 2015 lopussa Y-Säätiö-konserni omisti yhteensä 7 706 vuokra-asuntoa 52 paikkakunnalla. Asunnot jakaantuvat Y-Säätiön lähinnä erityisryhmille tarkoitettuihin vuokra-asuntoihin (6 567 asuntoa) ja kohtuuhintaisiin ARA-vuokra-asuntoihin (1 139) asuntoa. Säätiön strategisena painopisteenä on kasvattaa merkittävästi kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrää lähivuosina. Määrää kasvatetaan rakennuttamalla kohteita sekä ostamalla olemassa olevia asuntoja ja kiinteistöjä.

Tarjoaman merkittävä lisääminen nähdään myös tärkeänä asunnottomuuden ennaltaehkäisyn, joka on yksi Y-Säätiön perustehtävistä, keinona.

Strateginen tavoite on omistaa 12 000 asuntoa vuoteen 2020 mennessä. Tavoite ylittyi jo loppuvuonna 2015, kun Y-Säätiö solmi marraskuussa 2015 VVO-konsernin kanssa esisopimuksen 8 631 ARA-asunnon ostosta.

UUDISKOHTEET ERILAISIIN TARPEISIIN Vuonna 2015 Y-Säätiö-konsernille valmistui 80 uutta vuokra-asuntoa Joensuuhun. Kohteen asunnot on tarkoitettu tehostettu hoivaa vaativien muistisairaiden ja huonokuntoisten vanhusten erityisasunnoiksi.

Vuoden päättyessä Y-Säätiöllä oli rakenteilla yhteensä 134 vuokra-asuntoa. Näistä 86 oli tavanomaisia ARA-vuokra-asuntoja ja 48 erityisasuntoa. Uudiskohteita oli rakenteilla Helsingin Jätkäsaareen, Kangasalan Suoramaan sekä Kotkan keskustaan.

– Jatkossa tavoitteenamme on rakennuttaa noin 600 uutta vuokra-asuntoa vuosittain, mutta tavoitteen toteutuminen on kiinni ARA-hintaisten tonttien saamisesta. Niistä on pulaa lähinnä pääkaupunkiseudulla ja Tampereen seudulla, Y-Säätiön kiinteistöjohtaja Juha Niskanen kertoo.

Y-Säätiön toiminta painottuu jatkossa kasvukeskuksiin. Tämä koskee sekä Y-Säätiön erityisasuntoja että valtion rahoituksella rakennutettuja vuokra-asuntoja. Säätiö on valmis tuottamaan asumisratkaisuja erityisryhmille myös pienemmillä paikkakunnilla, jos kaupunki tai kunta sitoutuu pitkään vuokrasopimukseen ja hanke on sijaintinsa ja kokonsa puolesta järkevä.

OSTOKOHTEET KASVATTIVAT ARA-KANTAA Y-Säätiö-konserni on kasvattanut kiinteistökantaansa ostamalla sekä yksittäisiä, pieniä asuntoja että kokonaisia kiinteistöjä. Yksittäiset ostetut

asunto-osakkeet on tarkoitettu pääasiassa Y-Säätiön eritysryhmille ja kokonaiset kiinteistöt ovat olleet ARA-vuokra-asuntoja.

Konsernin ARA-kantaa kasvattivat elokuussa SATOlta ostetut 760 ARA-vuokra-asuntoa.

Lisäksi Y-Säätiö-konserniin kuuluvalle Kiinteistö Oy Y-Asunnoille siirtyi 30.11.2015 allekirjoitetun esisopimuksen mukaisesti VVO-konsernilta 8 631 vuokranmääritykseltään omakustannusperusteista ARA-vuokra-asuntoa eri puolilta Suomea.

PAINOPISTE ARA-VUOKRA-ASUNTOIHIN Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma PAAVO I:n aikana näkyvä suurten kaupunkien pitkäaikaisasunnottomuus saatiin lähes ratkaistua rakentamalla keskitettyjä asumispalveluyksikköjä.

– Oli nähtävissä, että pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista synnyttää uutta asunnottomuutta ja erilaisten asumispalvelujen piirissä olevat ihmiset eivät pääse eteenpäin tavanomaisille asuntomarkkinoille, koska sopivia asuntoja ei ole. Säätiö päätti tulla mukaan tuottamaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja asunnottomuuden ennaltaehkäisyn näkökulmasta, Niskanen toteaa.

PANOSTUKSIA ENERGIANSÄÄSTÖÖN Konsernin kaikki kiinteistöyhtiöt ovat Suomen Talokeskus Oy:n kulutuksenseurantapalvelussa.

Talokeskus suorittaa kahdesti vuodessa säännöllisen lämmöntuotto- ja ilmanvaihtolaitteiden teknisen tarkastuksen. Vuonna 2017 kohteiden mittarit tulevat etävalvontaan.

Y-Säätiö-konserni edellyttää kaikilta urakoitsijoilta tilaajavastuulain noudattamista.

VUODEN 2015 LOPUSSA Y-SÄÄTIÖLLÄ OLI

7 706 vuokra-asuntoa.

ARA-KIINTEISTÖJEN KESKI-IKÄ OLI

22,3 vuotta.

VUOKRA-ASUNTOJA OLI

52

paikkakunnalla.

RAKENTEILLA OLI

134

vuokra-asuntoa.

VARUSTETASOON PARANNUKSIA Säätiön omistamien ARA-kiinteistöjen keski-ikä on 22,3 vuotta. Ostetut kohteet tulevat Säätiön kunnossapito-ohjelman piiriin ja kutakin kohdetta korjataan sen PTS-suunnitelman mukaisesti.

– Koska kiinteistökanta on järkevällä tavalla eri-ikäistä, voimme jaksottaa korjauksia eri vuosille, jolloin kustannukset saadaan pidettyä kurissa, Niskanen toteaa.

Vuoden 2015 alussa päivitetyn suunnittelu­ ohjeen mukaan kaikkiin uusiin tavanomaisten ARA-vuokra-asuntoihin asennetaan vakiovarusteena astianpesukone. Vuokraan sisältyy lisäksi ilmainen internet-yhteys ja lähes kaikissa kohteissa vesi.

Uudiskohteiden pysäköintialueille pyritään rakennuttamaan jatkossa aina latauspistokepaikka sähköautoille.

Y-SÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS

7

KIINTEISTÖT

JALLUKKA

T

ulevaisuudessa peräti 18 000 asukkaan kaupunginosa Jätkäsaari syntyy parhaillaan meren äärelle Helsinkiin.

Yksi sen kiinnostavimmista rakennuksista on musiikkialan vuokratalo Jallukka, jonka rakentaminen käynnistyi vuoden 2015 lokakuussa.

Jätkäsaaren tunnelma muodostuu kivijalkaliikkeistä, pyöräily- ja kävelyreiteistä ja raitiovaunuista. Keskustaan pääsee vain viidessä minuutissa.

Y-Säätiön ja Elävän musiikin säätiö ELMU sr:n yhdessä omistamaan kohteeseen Malagankadulle tulee 74 ARA-vuokra-asuntoa. 25 asuntoa vuokrataan Elävän musiikin säätiö ELMU sr:n kautta musiikkialan ammattilaisille, ja 49 Y-Säätiön välityksellä muille ARA-asukasvalinnan kriteerit täyttäville hakijoille.

– Ajatus talosta lähti liikkeelle siitä, että pula kohtuuhintaisista asunnoista koskettaa Helsingissä kaikkia, myös musiikkialan ammattilaisia. Kun

8

Rockmuusikoiden taiteilijatalo TEKSTI Laura Penttilä KUVA Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli

pohdimme ELMU-säätiön perustehtävää vuonna 2009, tulimme siihen tulokseen, että meidän pitää rakennuttaa muusikoille asuntoja, taustoittaa ELMU-säätiön hallituksen puheen­johtaja Christian Moustgaard.

UUDISRAKENTAMINEN VANHAN KORJAAMISTA EDULLISEMPAA

Mieleenpainuva nimi sai alkunsa ELMU-säätiön sen aikaisen asiamiehen Stuba Nikulan vitsistä: Töölössä sijaitsee perinteikäs taiteilijatalo Lallukka, ja Jallu on perinteisesti ollut rokkareiden suosikkijuoma.

Hankkeessa alusta asti mukana ollut Pia Ilonen Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallista kertoo, että prosessi on ollut monivaiheinen: suunnittelu käynnistettiin ELMU-säätiön kanssa jo vuonna 2010.

– Meihin otettiin yhtyettä niin, että Christian Moustgaard soitti toimistomme ovikelloa ja

kysyi, miten rakennetaan talo. Aluksi selvitimme ELMU-säätiön kanssa mahdollisuuksia vanhan rakennuksen korjaamiseen, mutta melko pian uudisrakentaminen osoittautui taloudellisemmaksi vaihtoehdoksi. Jossain vaiheessa tuli eteen tilanne, että tarvitsimme rakennuttamiseen yleishyödyllinen kumppanin. Yhteistyö Y-Säätiön kanssa on edennyt hienosti, Ilonen sanoo.

Jallukan korkeammassa osassa on kahdeksan kerrosta, ja koko kiinteistössä on yksi porrashuone. Pihakannen päälle rakennetaan koko korttelin yhteinen, suojainen sisäpiha. Talon katoilla on myös asukkaiden käytössä olevia kattoterasseja ja saunaosasto. Kohteen toteuttaa kokonaisurakkana NCC Rakennus Oy. – Rakennuksessa on tavanomaista vuokra­ taloa paremmat mahdollisuudet musiikin soittamiseen. Talossa on muun muassa kaksi äänieristettyä kerhotilaa, joita asukkaat voivat varata käyttöönsä, kertoo Ilonen.

Mielenterveyskuntoutujille koteja meren rannalle

L

ähelle Kotkan keskustaa, Hirssaareen kohosi kolmikerroksinen talo mielen­ terveyskuntoutujille. Osoitteessa Ruoritie 11 on 29 parvekkeellista kaksiota, kaikki kooltaan 35 neliömetriä.

Pohjakerroksessa sijaitsevat viihtyisät yhteistilat. Keväällä 2016 asukkaat pääsivät muuttamaan taloon, jossa heillä on käytössään uutuuttaan hohtava kerhotila keittiöineen, ulkovälinevarastot sekä talosauna.

Uuden kodin saaneet ovat olleet erittäin tyytyväisiä. Hirssaaren asukkaista enemmistö käy töissä tai opiskelee. Henkilökunta on paikalla vain päivällä ja asukkaat hoitavat asiansa mahdollisimman pitkälti itsenäisesti.

Y-Säätiö on välivuokrannut kiinteistön Kotkan kaupungille, ja talon palveluista vastaa KaakkoisSuomen Sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry eli

Kakspy. Se on vuonna 1998 perustettu sosiaalialan yleishyödyllinen järjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää sekä tukea ja kehittää mielenterveys- ja päihdetyötä.

– Pyrimme kehittämään tällaisia kevyempiä palveluasumisen muotoja päihde- ja mielen­ terveyskuntoutujille, sillä ne ovat myös taloudellisempia toteuttaa, toteaa Kakspyn toiminnanjohtaja Markku Kärmeniemi.

Kotkan kaupungin ei tarvinnut investoida kohteeseen lainkaan, vaan uuden talon rakentamisen rahoitus tuli Y-Säätiöltä ja sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta ARAlta. Kakspy on tehnyt yhteistyötä Y-Säätiön kanssa jo useiden vuosien ajan. Hirssaaren asumisyksikkö on neljäs yhdessä rakennettu.

KUVAT Jouni Törmänen

Samaan taloon erityisasumista ja tavallisia vuokra-asuntoja

Y

-Säätiön uudiskohteen rakentaminen käynnistyi syksyllä Kangasalan Isolukontiellä. Uusi talo tarjoaa koteja kehitysvammaisille ja muille asukkaille saman katon alla. Talo edustaa uudenlaista rakennussuunnittelua, jossa erityisasuminen on hajautettu rakennuksen kerroksiin tavanomaisten vuokra-asuntojen keskelle.

8-kerroksissa rakennuksessa on yhteensä 56 asuntoa, joista 37 on tavanomaisia ARA-vuokraasuntoja. Kehitysvammaisille on talon pohjakerroksessa yksi kahdeksan asunnon Kuussalonkiniminen kotiryhmä sekä 11 ohjatun asumisen asuntoa. Asukkaat talon erityisryhmien asuntoihin valitsee Kangasalan kunta, tavanomaisten vuokra-asuntojen asukasvalinnasta sen sijaan vastaa Y-Säätiön omistama M2-Kodit (aikaisemmalta nimeltään Y-Asunnot).

Katutason kotiryhmässä on paikalla henkilökuntaa ympäri vuorokauden, kun taas talon muissa kerroksissa asuville kehitysvammaisille

asumisessa tarvittavia palveluita tarjotaan aamusta iltaan. Ensimmäiseen kerrokseen rakennetaan kehitysvammaisten käyttöön tarkoitetut palvelutilat, ja ylimmässä kerroksessa sijaitsee koko talon yhteinen saunaosasto sekä kerhohuone. Saunaosasto sekä piha-alue on suunniteltu myös liikuntarajoitteisille käyttäjille soveltuvaksi.

Talon erityisasuntojen asukkaista lähes kaikki ovat paikkakuntalaisia, ensimmäiseen omaan kotiinsa muuttavia nuoria, kertoo vammaispalvelujen johtaja Tea Kärnä Kangasalan kunnalta.

Tarve talolle on lähtöisin valtakunnallisen KEHAS-ohjelman tavoitteista vähentää kehitysvammaisten laitosasumista ja tukea itsenäistä elämää.

– Me näimme selkeän tarpeen sille, että ­kehitysvammaiset asuvat samassa talossa muiden kanssa. Se tukee ajatusta integraatiosta ja osallistumisesta. Seinäjoella on aloittanut toimintansa vastaavan tyyppinen talo, ja tällainen yhdistelmäasuminen on koko ajan yleistymässä, sanoo Kärnä.

Kohteen on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & Co. Pääurakoitsijana toimii VRP LänsiSuomi Oy, ja rakennuttajan tehtävistä vastaa A-Insinöörit Oy.

KUVA Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & co.

Y-SÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS

9

ASIAKKUUDET

Tiivis perhe tekee tilavan asunnon

Suutari-Pitkäsen perhe viihtyy Vantaan Martinlaaksossa talossa, jossa perheen äiti on asunut jo lapsena.

Mummolakin löytyy samasta talosta.

TEKSTI Heta Muurinen KUVAT Sanna Liimatainen

10

E

teisessä tervehtii siisti rivi eri­­kokoisia, pinkkejä saappaita. Sen jälkeen vieraan katse osuu oveen, jonka kyltin mukaan huoneessa asuu – koira.

Pinkit saappaat kuuluvat Nea (9), Aada (7) ja Iina (5) Pitkäselle. Ja se huone taas kuuluu koiralle nimeltä Tipi Suutari (1). Sen sukunimi on sama kuin perheen äidillä Kati Suutarilla siitä luonnollisesta syystä, että se seuraa Katia kaikkialle ja nukkuu mieluiten tämän sylissä. Lapset jakavat sukunimensä isänsä Arto Pitkäsen kanssa.

Tipillä on oma huone siitä yksinkertaisesta syystä, että kaikki lapset haluavat nukkua samassa huoneessa vanhempiensa kanssa.

– Ei me haluta huudattaa muksuja unikoulussa. Se on kuitenkin aika lyhyt vaihe, kun lapset on pieniä. Me nautitaan nyt Katin kanssa tästä läheisyydestä, kun vielä voidaan, toteaa Arto Pitkänen hymyillen.

Pitkänen tietää, mistä puhuu, sillä hänellä on myös kaksi vanhempaa tytärtä, Jenny (17) ja Iris (14), jotka asuvat äitinsä kanssa, mutta vierailevat silloin tällöin.

Myös Tipi-koira ja perheen kaksi kissaa Oliver (2) ja Lumikki (1) nukkuisivat mielellään vanhempien kanssa, mutta ne joutuvat tyytymään omaan huoneeseensa. Lastenhuone on muutettu leikkihuoneeksi.

TAKAISIN MELKEIN LAPSUUDENKOTIIN Kun perhe laittoi hakemuksen asunnosta Y-säätiön tavanomaisiin ARA-vuokra-asuntoihin vuonna 2013, Kati Suutari tiesi tarkalleen, minkälaista asuntoa he havittelivat. Hän on asunut samassa talossa – ja aivan samanlaisessa asunnossa – lapsena vanhempiensa kanssa.

– Tuntuihan se aluksi vähän oudolta, kun muutimme tähän. Lapsuudenmuistot tulvahtivat vahvoina mieleen, Suutari sanoo.

Vaikka voimisteluharrastus on jäänyt, kotona perheen vanhin tytär Nea vääntyy edelleen lähes solmuun.

"Huokeaan asuntoon kannattaa tarttua, kun sellainen tulee vastaan."

Suutarin vanhemmat muuttivat taloon vuonna 1986, kun Kati oli seitsemänvuotias. Ja siellä hänen vanhempansa asuivat edelleen kolme vuotta sitten, kun Suutari-Pitkäsen perhe muutti taloon.

Ennen muuttoa perhe asui Vantaankoskella rivitalossa, jossa oli enemmän neliöitä, mutta myös kalliimpi vuokra, jota korotettiin joka vuosi.

– Asunnossa oli kaksi kerrosta, ja vaikka tilaa oli enemmän, käytännössä lapset kuitenkin leikkivät aina olohuoneessa, Arto Pitkänen sanoo.

Pääkaupunkiseudun vuokrat ovat korkeita, ja huokeaan asuntoon kannattaa tarttua, kun sellainen löytyy, tuumivat Kati ja Arto. Muuttopäätökseen vaikutti vuokran lisäksi se, että lasten isovanhemmat asuivat vieressä. Suutarin isä kuoli viime vuonna, jonka jälkeen hänen äitinsä muutti pienempään asuntoon edelleen saman talon sisällä.

KESÄHÄÄT TULOSSA Arto Pitkänen on ylpeä isä, joka viihtyy lasten parissa. Nean ja Aadan voimistelulahjakkuus saa isän surkuttelemaan, että kiinnostus harrastukseen on lopahtanut.

– Mutta minkäs teet, ei heitä voi pakottaakaan, isä huokaa.

Kotona Nea kuitenkin tuntuu olevan jatkuvasti kallistumassa siltaan tai seisomassa päällään.

Hän on yrittänyt opettaa päälläseisontaa myös äidilleen.

Hän näyttää sydämenmuotoisesta Geisha-paketista askarreltua kylttiä.

– Iina teki yks kaks mummolassa tällaisen.

Kyltti on tarkoitettu tien varteen ohjaamaan vieraat vanhempien ensi kesän häihin. Katin ja Arton piti mennä naimisiin jo viime kesänä, mutta häät peruutettiin viime hetkellä Katin isän kuoleman vuoksi.

Y-SÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS

11

Vanhempien ensi kesäksi suunnitellut häät näkyvät lasten piirustuksissa.

Nyt niin lasten kuin aikuistenkin hääaskartelut ovat jo pitkällä, ja kaasoa odotetaan kylään auttamaan valmisteluissa.

Lastenhuoneesta on tullut tilava leikkihuone, kun kaikki haluavat nukkua vanhempien makuuhuoneessa.

LYHYT KOULUMATKA JA PIHATALKOOT Kolmen vuoden asumisen jälkeen perhe viihtyy Martinlaakson kodissaan hyvin: Lasten koulumatka on lyhyt, ja sinne pääsee turvallisesti kävelytietä pitkin. Naapurit ovat mukavia, ja metsä alkaa heti talon takaa.

Kati Suutari iloitsee siitä, että asuntoa on kunnostettu säännöllisesti. Laminaattilattiat ovat hyvässä kunnossa.

Viime syksynä hän meni mukaan myös talon asukastoimikuntaan.

– Menimme yhdessä naapurin kanssa, koska halusimme tuoda esiin lapsiperheiden näkökulmaa talon asioihin.

Keinut ja hiekkalaatikot ovat kunnostuslistalla, mutta yhteistä grilliä ei ole vielä saatu. Toukokuun talkoissa makkarat on grillattava omalla grillillä.

12

Osa naapureista on samoja, jotka Suutari on tuntenut lapsesta saakka.

Jotkut asiat ovat kuitenkin muuttuneet.

– Kun olin pieni, me oltiin aina pihalla kavereiden kanssa. Meidän tytöt ei viihdy siellä samalla tavalla, Suutari sanoo.

Osasyy lienee se, ettei talossa asu enää saman ikäisiä kavereita toisin kuin 1980-luvulla. Vain Aadalla on ystävä, joka asuu ihan naapurissa.

Ovikello soikin kesken haastattelun, ja Aadaa pyydetään ulos leikkimään.

Sillä aikaa, kun vanhemmista tytöistä otetaan kuvia, nuorimmainen, Iina, on livahtanut olohuoneen lattialle askartelemaan. Hän on piirtänyt paperille kuvaa ja levittää sille liimaa, kun Kati Suutari huomaa hänen vieressään lattialla sakset ja viisi turkoosia langan pätkää. Ne näyttävät irronneen olohuoneen karvalankamatosta.

– Iina, mistäs nuo tuohon ilmestyivät?, kysyy äiti.

– En mä tiedä, vastaa Iina suurisilmäisenä. Äiti toruu lempeästi, mutta onneksi matossa riittää lankoja.

Asunnon tarve ohjaa asukasvalintaa

– Asiakkailla, jotka käyvät toimistollamme, on usein akuutti asunnon tarve. Moni myös kaipaa opastusta asuntohakemuksen täytössä. Haasteita hakemuksen täyttämiseen asettaa usein kielimuuri, Lilli Temisevä kertoo.

ASUKAS ENSIN

Y

TEKSTI Sari Tikkanen KUVA Sanna Liimatainen

-Säätiö-konserni otti kohtuuhintaisten ARA-vuokra-asuntojen vuokrauksen ja isännöinnin oman henkilökunnan hoidettavaksi huhtikuun 2015 alusta alkaen. Tällä haluttiin tehostaa omaa toimintaa sekä parantaa asiakaspalvelua.

Aikaisemmin Y-Säätiön ARA-vuokra-asuntojen vuokraus ja isännöinti tapahtui ostopalveluna Realia Management Oy:ltä. Muutamilla pienemmillä tai kauempana sijaitsevilla paikkakunnilla olevien vuokra-asuntojen vuokraus ja isännöinti hoidetaan edelleen ostopalveluna. Y-Säätiön erityisryhmille suunnatut vuokra-asunnot on vuokrattu pääsääntöisesti kunnille ja muille yhteistyökumppaneille.

Huhtikuun alussa ARA-vuokra-asuntojen vuokrausta, asiakaspalvelua ja asukasviestintää hoiti kaksi henkilöä. SATOlta elokuussa 2015 ostettujen 760 ARA-vuokra-asunnon myötä omassa vuokrauksessa ja isännöinnissä olevien ARA-vuokra-asuntojen määrää kasvoi yli tuhanteen, jolloin sen asiakasläheiseen ja tehokkaaseen hoitamiseen tarvittiin viisi henkilöä.

Vuoden 2015 lopussa Y-Säätiö-konsernin omassa vuokrauksessa oli yhteensä 1 063 erityi-

sasuntoa ja 1 139 ARA-vuokra-asuntoa. Jälleenvuokrattuina oli yhteensä 5 504 erityistarpeisiin tarkoitettua vuokra-asuntoa.

UUSIA SÄHKÖISIÄ TYÖKALUJA KÄYTTÖÖN Oman asiakaspalvelun aloittamisen myötä huhtikuun alussa ARA-vuokra-asuntojen vuokrauksessa otettiin käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä Tampuuri.

– Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotolla halusimme varmistaa toimivan kiinteistötietojen sekä asiakkuuksien ylläpidon ja hallinnoinnin. Haluamme toimia asukaslähtöisesti. Lisäksi järjestelmä mahdollistaa sujuvan tiedonvälityksen kiinteistönhoitoyritysten kanssa, vuokraustoiminnan johtaja Eeva Tammisalo kertoo.

Y-Säätiö-konserni kehittää jatkuvasti asiakaspalveluaan ja sähköisiä palvelujaan. Asiakaspalvelua sujuvoittava vuokrasopimusten sähköinen allekirjoitus otettiin käyttöön ARA-vuokra-asuntoihin marraskuussa 2015.

– Tehtävämme on toimia asiakkaiden parhaaksi kohtuuhintaisen vuokra-asumisen ja erityisasumisen ja saralla. Haluamme, että asioiminen kanssamme on mahdollisimman helppoa, Tammisalo päättää.

Y-SÄÄTIÖ-KONSERNIN vuokra-asunnot koostuvat Kiinteistö Oy M2-Kotien (entiseltä nimeltään Kiinteistö Oy Y-Asunnot) omistamista valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista, eli ARA-vuokra-asunnoista ja RAY:n rahoittamista Y-Säätiön erityisasunnoista.

ARA-vuokra-asuntojen käyttöön ja asukasvalintaan liittyy rajoituksia.

Asukkaiksi valitaan ensisijaisesti kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijat. Vuoden 2015 päättyessä ARA-vuokra-asuntojen asukasvalinnassa oli otettava huomioon varallisuusrajat, varsinaisia tulorajoja ei ollut. ARA ohjaa ja valvoo näiden rajoitusten toteutusta.

RAY:n rahoittamiin Y-Säätiön vuokra-asuntoihin valitaan asukkaiksi henkilöitä, jotka ovat syystä tai toisesta syrjäytyneet asuntomarkkinoilta, eivätkä kykene saamaan asuntoa muualta ­esimerkiksi taustansa, luottotietomerkintöjensä tai muiden haasteiden vuoksi.

HAKEMUKSIA YHTEENSÄ

1 646 kpl (31.12.2015)

HAETUIMMAT VUOKRASUNTOTYYPIT 31.12.2015

1 h – 41,73 % 2 h – 69,25 % 3 h – 33,17 % 4 h – 13,18 %

Y-SÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS

13

ASIAKKUUDET

Tule sellaisena kuin olet Asumispalveluyksikkö Väinölässä noudatetaan Asunto ensin -periaatetta eli asukkaan muuttaessa yksikköön häneltä ei edellytetä elämäntavan muutosta, vaan hänet hyväksytään juuri sellaisena kuin hän on. Palveluntuottajana Väinölässä toimii Suomen Pelastusarmeijan Säätiö. Asukkaat ovat Espoon kaupungin vuokralaisia ja kiinteistön omistaa Y-Säätiö.

TEKSTI Sari Tikkanen KUVA Jouni Törmänen

A

sukkaat ohjataan Väinölään Espoon kaupungin sosiaalitoimen kautta. He ovat pitkäaikaisasunnottomia tai vaarassa joutua pitkäaikaisasunnottomiksi. Lisäksi heillä on tuen tarvetta liittyen asumisen onnistumiseen. Osalla on mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia sekä erilaisia työkykyä alentavia somaattisia sairauksia.

Muuttaessaan Väinölään asukkaat solmivat toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen Espoon kaupungin kanssa. Lisäksi asukas allekirjoittaa Pelastusarmeijan kanssa tehtävän tuki­ sopimuksen, jossa hän sitoutuu noudattamaan päihdeongelmasta vapaata elämäntapaa tai työskentelemään sitä kohti.

Pelastusarmeija tuottaa tuettua asumista Väinölän asukkaille. Tuki on ympärivuorokautista ja tavoitteena on asukkaiden asumisen turvaaminen sekä siirtyminen kohti itsenäisempää asumista.

– Väinölässä noudatetaan yhteisökasvatuksen periaatteita; pyrimme osallistamaan asukkaita ja tukemaan päätöksenteossa niin omassa elämässään kuin yhteisön parhaaksi. Arkipäivisin asukkailla on mahdollisuus osallistua matalan kynnyksen työtoimintaan, joka tuo sisältöä päiviin ja mahdollisesti luo suuntaa takaisin työelämään, kertoo Väinölän vastaava ohjaaja Pilvi Cole Pelastusarmeijan Säätiöstä.

– Palkitsevinta tässä työssä on nähdä, kun asukas saamansa tuen avulla voimaantuu ja alkaa itsenäisesti kantaa vastuuta omasta elämästään ja

asumisen onnistumisesta. Ja lopulta itsenäisestä asumisesta.

Cole pitää tärkeänä, että jatkossakin erilaisia yhteistyömuotoja on kaupungin ja kiinteistönomistajien kanssa. Asunnottomat tarvitsevat monenlaisia asumisratkaisuja.

– Verkostoitumisen kautta saatu paljon tukea työllemme ja hyötyä niin henkilökunnalle kuin asukkaille. Väinölässä yhteistyö Y-Säätiön kanssa on sujunut mukavasti. Asukkaiden toiveita on kuultu ja niitä on myös toteutettu mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi Y-Säätiö on mahdollistanut itsenäisiä asuntoja niille asukkaillamme, jotka eivät ole enää tarvinneet ympärivuorokautista tukea. Y-Säätiön henkilökunta on ollut helposti tavoitettavissa ja toiminta nopeaa, Cole kiittää.

ASUMISPALVELUYKSIKKÖ VÄINÖLÄ

KYMMENEN KANSALLISUUTTA

11 TYÖNTEKIJÄÄ

Espoon Viherlaaksossa on toiminut helmikuusta 2014 alkaen asumispalveluyksikkö Väinölä. Väinölä on 35-paikkainen ja se tarjoaa tuettua asumista pitkäaikaisasunnottomille 18–65-vuotiaille espoolaisille. Espoon kaupunki toimii kiinteistössä Y-Säätiön vuokralaisena ja on vuokrannut asunnot edelleen pitkäaikaisasunnottomille.

Väinölässä on yli kymmenen kansallisuuden edustajaa. Väinölässä asuu sekä miehiä että naisia sekä kaksi pariskuntaa. Nuorin asukkaista on 21-vuotias ja vanhin ja vanhin 77-vuotias, keski-ikä on 52 vuotta.

Väinölässä on yhteensä 11 työntekijää; esimies, joka toimii myös vastaavana ohjaajana, työtoiminnan koordinaattori, työvalmentaja ja kahdeksan ohjaajaa.

14

TEKSTI Heta Muurinen KUVA Sanna Liimatainen

ASIAKKUUDET

Mika Ristimäki on saanut oman kodin huhtikuun alussa. Se merkitsee jotain erityistä. Y-Säätiöltä vuokrattu koti on vuosien ponnistelujen tulos.

OMA KOTI MERKITSEE TULEVAISUUTTA NUOREMPANA RISTIMÄKI käytti rahaa ajattelemattomasti, otti velkaa, jota ei pystynyt maksamaan ja menetti luottotietonsa.

Ristimäki muutti kavereidensa luokse alivuokralaiseksi ja paiski töitä olan takaa. Hän maksoi vähitellen velat pois. Siitä huolimatta kestää vielä neljä vuotta ennen kuin merkinnät luottotiedoissa poistuvat. Hätää ei ollut, mutta elämä junnasi paikallaan. Oma koti puuttui.

– Aina kun hain asuntoa, hakemukseni sivuutettiin ensimmäisten joukossa, koska luottotiedoista löytyi merkintöjä, hän kertoo.

Y-Säätiöstä Ristimäki ei ollut kuullutkaan, kun hän googlaili eri väyliä asunnon saamiseksi. Hakusanoilla “luottotiedottomalle asunto” ruudulle rävähti Y-Säätiön motto: “jotta jokaisella olisi koti”. Se on jäänyt hänelle mieleen.

Ristimäkeen otettiin nopeasti yhteyttä hakemuksen jättämisen jälkeen ja pyydettiin haastatteluun.

– Olin sitä ennen jutellut monien ihmisten kanssa, jotka tarjoavat asuntoja, mutta tullut aina tuomituksi luottotietojen vuoksi. Y-Säätiössä tuli tervetullut ja kotoisa fiilis. Oli olemassa joku, joka katsoi numeroiden ohi nykyhetkeä ja oli kiinnostunut siitä, miten mulla nyt menee.

Ristimäki arvostaa, että hän sai mahdollisuuden kertoa olevansa luotettava vuokralainen.

– Sitä ei koskaan pääse sanomaan, jos hakemus menee roskikseen jo ennen tapaamista.

Haastattelusta kului vain viikko, kun tieto asunnosta tuli.

Uudessa, tyhjässä kodissa olo on kiitollinen ja helpottunut.

Iso taakka on pudonnut harteilta.

– Nyt voi suunnitella tulevaisuutta, eikä tarvitse enää miettiä tätä asiaa.

Ristimäki toivoo, että tämä haastattelu osuisi jonkun samassa tilanteessa olevan silmiin.

– Netissä on paljon negatiivista tietoa siitä, miten elämä pysähtyy tai menee pilalle nuorilla, joilla on merkintöjä luotto­ tiedoissa. Ehkä tarinani antaa toivoa, että mahiksia on, kun vaan jaksaa tsempata.

Y-SÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS

15

TUTKIMUS

Asunto ensin -peri Y-Säätiö vähentää asunnottomuutta hankkimalla ja rakennuttamalla asuntoja sekä tukemalla Asunto ensin -periaatteen soveltamista.

Lisäksi Y-Säätiö on mukana etsimässä uusia ratkaisuja asunnottomuusongelmaan sekä kehittää keinoja asukkaiden sosiaaliseen ja taloudelliseen tukemiseen. Säätiö on myös ollut aktiivisesti mukana valmistelemassa seuraavan valtakunnallisen asunnottomuuden ennaltaehkäisyohjelman (AUNE) toteutusta.

TEKSTI Sari Tikkanen

16

S

uomi on ainoa Euroopan Unionin maa, jossa asunnottomuus on viime vuosina vähentynyt. Pitkäjänteisestä asunnottomuuden vähentämistyöstä huolimatta vuoden 2015 lopussa Suomessa oli ARAn asuntomarkkinakyselyn mukaan 6 785 yksinelävää asunnotonta ja 424 asunnotonta perhettä. Yhteensä asunnottomia oli 7 898 henkilöä.

ASUNNOTTOMUUSOHJELMIEN AVULLA HYVIÄ TULOKSIA Suomessa on jo pitkään etsitty ratkaisuja asunnottomuuden vähentämiseksi. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmat (PAAVO I ja PAAVO II) ovat osoitus tästä. Niissä on tavoiteltu asunnottomuuden vähentämistä pitkäjänteisesti ja tiiviissä vuoropuhelussa kansainvälisen asunnottomuustutkimuksen ja kansallisten toimenpideohjelmien kanssa.

Y-Säätiö on osallistunut aktiivisesti asunnottomuuden vähentämisohjelmiin hankkimalla ja rakennuttamalla asuntoja sekä koordinoimalla kehittämistyötä Verkostokehittäjät-hankkeessa.

Hankkeen keskeinen tavoite on ollut tukea asumispalveluiden kehittämistä. Erilaiset asunnottomuustyötä tekevien tahojen koulutuspäivät, seminaarit ja kehittämispilotit ovat olleet keino vahvistaa järjestöjen roolia ja jakaa tietoa. Hankkeessa kehitetyllä mittareilla on kyetty seuraamaan asuttamisen ja tuen onnistumista.

Säätiön lisäksi kolmivuotisen RAYn rahoittaman Verkostokehittäjät-hankkeen hankekumppaneina ovat toimineet Helsingin Diakonissalaitos, Sininauhasäätiö, Vailla vakinaista asuntoa ry ja Rauman Seudun Katulähetys ry. PAAVO-kaupunkien lisäksi hankkeen yhteistyöverkostoon on kuulunut myös suuri joukko muita hankkeita, järjestöjä ja kuntia.

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma PAAVO II päättyi vuoden 2015 lopussa.

PAAVO I ja II aikana (2008–2015) pitkäaikaisasunnottomuus väheni 1 345 henkilöllä.

ASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISESTÄ ENNALTAEHKÄISYYN Varsinkin pääkaupunkiseudulla vaivaava tonttipula, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen heikko saatavuus ja kasvanut maahanmuuttajien määrä ovat asettaneet uusia ulottuvuuksia asunnottomuuden vähentämiseen. Uusi tilanne vaatii sitä, että painopiste on siirrettävä asunnottomuuden vähentämisen sijaan ennaltaehkäisyyn.

Asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn tähtäävä ohjelma, työnimeltään AUNE, alkaa keväällä 2016. Ohjelman tavoitteena on erityisesti ennaltaehkäistä asunnottomuutta ja vahvistaa asumisedellytyksiä sekä toisaalta torjua asunnottomuuden uusiutumista. AUNE-ohjelma toteutetaan ympäristöministeriön johdolla ja siinä on mukana useita kaupunkeja, järjestöjä sekä ARA ja Raha-automaattiyhdistys RAY. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä tärkeää on tunnistaa asiakkaan asumisvaikeudet. Pitkittyessään asunnottomuuteen voi liittyä usein työttömyyttä ja keskimääräistä suurempi tarve sosiaali- ja terveyspalveluille. Häätöprosessi tulee kaikille kalliiksi. On siis tärkeää ohjata oikeanlaista ja oikea-aikaista tukea ja opastusta sitä tarvitseville. Esimerkiksi asumisneuvonnan on todettu olevan erilaisissa asumishäiriöissä tuloksellinen keino asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn. Maahanmuuttajien ja nuorten kasvava asunnottomuus edellyttää omanlaistaan osaamista ja kohdennettuja erityistoimenpiteitä.

Asunnottomuuden uusiutumisen estämisessä on tärkeää asunto ensin -toimintatavan vakiinnuttaminen ja levittäminen. Asunto ensin -periaate tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että sosiaalisista tai terveydellisistä ongelmista kärsivä saa asunnon ilman, että hänen täytyy ratkaista ongelmiaan ennen asunnon saantia. Asunnottomuuden uusiutumisen estämisessä merkittävässä asemassa on myös erilaisten tukiverkostojen reagointi mahdollisiin asumisvaikeuksiin.

Maahanmuuttajien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä avainasemassa on onnistunut kotouttaminen. Siihen kuuluu asumisen järjes-

aate yleistyy tämisen lisäksi toimeentuloa turvaavien työmahdollisuuksien löytyminen. Y-Säätiö on osaltaan valmis ottamaan haastetta vastaan maahanmuuttajien kotouttamisessa.

Kaupunkien asunnottomuustyötä ohjaavat jatkossa ennaltaehkäisevät asunnottomuusstrategiat. AUNE-ohjelman tavoitteena on juurruttaa asunnottomuutta ennaltaehkäisevät toimintatavat noin kymmeneen kaupunkiin. Asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja vähentäminen kannattaa, sillä tutkimusten mukaan asunnottomuuden vähentäminen tuo yhteiskunnalle merkittäviä kustannussäästöjä.

Asunto ensin -periaate tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että sosiaalisista tai terveydellisistä ongelmista kärsivä saa asunnon ilman, että hänen täytyy ratkaista ongelmiaan ennen asunnon saantia.

EI VAIN ASUNTOJA Y-Säätiön säännöissä todetaan, että asuntojen tarjoamisen lisäksi säätiö voi muillakin tavoilla osallistua ihmisten sosiaalisten ja taloudellisten elämän edellytysten parantamiseen. Tässä keskeinen keino on polkujen rakentaminen avoimille työmarkkinoille sekä muuhun osallisuutta ja hyvinvointia lisäävään toimintaan. Vuonna 2015 säätiö työllisti ensimmäiset vuokralaisensa. Samalla käynnistettiin projekti, jonka tarkoituksena on kehittää ja testata Y-Säätiön toimintaan soveltuvaa työllistämisen toimintamallia. Jatkossa esimerkiksi kiinteistöjen ylläpitoon liittyviä tehtäviä voidaan organisoida niin, että yhä useam­ mat asukkaat voivat sitä kautta päästä kiinni työelämään.

Erilaisten kehittämishankkeiden lisäksi tutkimus on tärkeä osa lisäämään asunnottomuuden ymmärtämistä. Y-Säätiö julkaisi tutkija Riitta Granfeltin tutkimuksen ”Asumissosiaalinen työ: Kotiin ja rikollisuudesta irti?”. Lisäksi Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkija Marja Katiskolta tilattiin tutkimus 1990-luvulla Y-Säätiön asunnoista kodin saaneiden pakolaistaustaisten ihmisten kokemuksista asumisesta suomalaisessa asunto-osakeyhtiöympäristössä.

UUSIA KEINOJA NUORTEN ASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI ARAn tilastojen mukaan nuorten asunnottomuus Helsingissä on kasvussa. Y-Säätiö on ollut mukana vuonna 2015 aikana käynnistetyssä Omanmuotoinen koti -hankkeessa, jossa pyritään etsimään uusia asumisen muotoja ja siten vähentämään erityisesti nuorten asunnottomuutta. Vuoden aikana käynnistettiin kolme erilaista kokeilua.

Oman muotoinen koti -hankkeessa ovat mukana kansainvälisen designsäätiön Toimiva kaupunki -projekti, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, Nuorisoasuntoliitto ja Y-Säätiö.

Hanke on saanut rahoituksen Euroopan sosiaalirahastosta.

Y-Säätiön toimintaan tutustui 75 ulkomaisia vierailijaa 16 eri maasta (Paavo II-hankkeen aikana, 2013–2015) ASUNTOENSIN.FI- JA HOUSING FIRST.FI –SIVUSTOILLA NOIN

1 700 kävijää/kk

PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN MUUTOS PAAVO-KUNNISSA 2008–2015

-35% (lähde ARAn selvitys: Asunnottomat 2015)

Y-Säätiöllä oli rakenteilla vuoden 2015 lopussa 48 erityisryhmille tarkoitettua vuokraasuntoa.

Y-SÄÄTIÖLLE VALMISTUI VUONNA 2015

80 uutta erityisryhmille tarkoitettua vuokra-asuntoa.

Y-SÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS

17

TUTKIMUS

Eurooppalaiset järjestöt tutustuivat Suomen asuntopolitiikkaan

– Alejandro Lopez, Rais Foundation Madrid

Kansainvälinen yhteistyö osana toimintaa Y-SÄÄTIÖ on tehnyt perustamisestaan saakka paljon kansainvälistä tutkimus- ja kehitysyhteistyötä asunnottomuuden poistamisen eteen. Vuodesta 1996 säätiö on ollut FEANTSAn (the European Federation of National Organisations working with the Homeless) jäsen.

Yhteistyötä tehdään myös muilla foorumeilla ja eri maanosissa, ja säätiön edustajat ovat vuoden aikana lisäksi osallistuneet Euroopan unionin, järjestöjen, valtion, kuntien ja muiden yhteisöjen tilaisuuksiin.

18

KUVAT Kate Hartshorne/BSHF

”Oli ilo päästä jakamaan kokemus BSHF:n, Y-Säätiön ja muiden vierailuun osallistuneiden kaupunkien edustajien kanssa. Tällaiset opintomatkat auttavat meitä parantamaan omaa työtämme ja saamaan laajemman näkökulman tulevaisuuteen.

Yhdessä saavutamme paljon enemmän.”

Y-SÄÄTIÖSSÄ VIERAILI lokakuussa 2015 opintomatkalla 20-henkinen asiantuntijaryhmä, joka koostui asunnottomien parissa toimivien organisaatioiden edustajista. Vieraat tulivat Madridista, Barcelonasta, Lontoosta, Brysselistä, Kööpenhaminasta, Lyonista ja Prahasta.

Matkaa koordinoi BSHF (The Building and Social Housing Foundation), joka valitsee World Habitat Award -palkinnon saajan. Vuonna 2015 palkinto tuli Y-Säätiölle, mikä kasvatti entisestään kansainvälistä uteliaisuutta suomalaista asunto­ politiikkaa ja asunnottomuuden vastaista työtä kohtaan.

Järjestöjen edustajat perehtyivät viikon aikana muun muassa Suomen Asunto ensin -politiikkaan ja käytännön esimerkkeihin sen toteuttamisesta.

– Kohteeksi valikoitui Suomi, sillä tiesimme, että se on yksi harvoista maista, joissa asunnottomuus on vähentynyt Asunto ensin -politiikan ansiosta. Olimme myös kiinnostuneita julkisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen yhteistyömalleista, joita Suomessa on edistetty tehokkaasti, kertoo ohjelmapäällikkö Tom Archer BSHF:stä.

Asiantuntijat olivat erityisen kiinnostuneita siitä, miten toimintaa Suomessa rahoitetaan. Monessa Euroopan maassa kolmannen sektorin resurssit ovat erittäin pienet ja perustuvat vapaaehtoistyöhön. Myös vaikuttamistyön tehostamista ja nykyistä laajemman eurooppalaisen yhteistyön mahdollisuuksia pohdittiin viikon aikana moneen otteeseen.

Ryhmä tutustui matkallaan Y-Säätiön asumispalveluyksikköihin Espoossa ja Porvoossa. Molemmissa kaupungeissa tavattiin talojen asukkaita ja kuultiin yksiköiden palveluista vastaavien Pelastusarmeijan ja Itä-Uusimaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen edustajien esittelyt. Ryhmän jäsenet olivat positiivisesti yllättyneitä Suomessa tarjottujen palveluiden määrästä ja laadusta sekä siitä, kuinka paljon henkilökuntaa taloissa oli – kaikissa Euroopan maissa tilanne ei ole yhtä hyvä.

Myös asunnottomuuden ennaltaehkäisyn menetelmät, kuten asumisneuvonta, tekivät vaikutuksen.

Matkan eksoottisin kokemus oli ehkä kuitenkin venematka Vailla Vakinaista Asuntoa ry:n talolle Vartiosaareen, jossa tavattiin toiminnanjohtaja Sanna Tiivola sekä saaressa asuvia ja työskenteleviä vapaaehtoisia.

– Asukkaiden ja työntekijöiden tapaaminen oli erityisen palkitsevaa. Kuulimme asukkailta itseltään, mitä he pitävät kodeistaan ja miten Asunto ensin -mallin toteuttaminen on vaikuttanut heidän elämäänsä, Archer sanoo.

LYHYESTI

Kaksi kansainvälistä tunnustusta Y-Säätiölle Y-SÄÄTIÖ sai vuoden 2015 aikana kaksi merkittävää palkintoa asunnottomuuden poistamiseen tähtäävästä työstään. Maaliskuussa säätiölle myönnettiin pääpalkinto maailmanlaajuisessa World Habitat Awards -kilpailussa, jossa palkitaan vuosittain innovatiivisia ratkaisuja asunnottomuuden vähentämiseksi. World Habitat Awards -kilpailua koordinoi brittiläinen Building and Social Housing Foundation (BSHF) ja voittajan valitsee YK:n asuinyhdyskuntaohjelma UN-Habitat.

Tuomaristo piti Y-Säätiön toimintamallia edistyksellisenä ja toimivana käytettäväksi ympäri maailman.

Joulukuussa Euroopan talous- ja sosiaali­ komitea (ETSK) myönsi vuoden 2015 kansalaisyhteiskuntapalkinnon köyhyyden lievittämisestä viidelle organisaatioille, joista yksi oli Y-Säätiö.

Suomessa, Saksassa, Irlannissa, Ranskassa ja Puolassa toimivat ruohonjuuritason organisaatiot näyttävät esimerkkiä suoran avun tarjoamisesta sitä tarvitseville, perusteli komitea valintojaan.

– Palkinnot ovat merkittäviä tunnustuksia paitsi Y-Säätiölle myös laajalle yhteistyöverkostollemme, johon kuuluu kymmeniä kuntia ja järjestöjä.

Voitto kertoo myös arvostuksesta, jota maailmalla osoitetaan suomalaiselle mallille asunnottomuuden poistamiseksi, Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen kommentoi.

KUVA ETSK

Vuosijuhlassa palkittiin asunnottomuustyön pioneereja Y-SÄÄTIÖ perusti vuonna 2013 tunnustuspalkinnon kunnioittaakseen pitkäaikaisen toimitusjohtajansa Hannu Puttosen elämäntyötä.

Tunnustuspalkinto ojennettiin marraskuussa säätiön 30-vuotisjuhlassa henkilöille, jotka ovat parantaneet asunnottomien asemaa Suomessa. Palkitut olivat ympäristöministeriön erityisasiantuntija Peter Fredriksson, Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola sekä perheneuvoja Eero Untamala.

Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Peter Fredriksson on vaikuttanut monipuolisesti

Tunnustuspalkinnon sai kolme henkilöä, jotka ovat parantaneet asunnottomien asemaa Suomessa.

ja pitkäjänteisesti suomalaiseen asuntopolitiikkaan ja asunnottomuuden vähentämiseen 1980-luvulta lähtien sekä kansalaisjärjestöissä että valtionhallinnossa. Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola on pitänyt huolta siitä, että asunnottomien ääntä kuullaan niin julkisessa keskustelussa kuin päätöksenteossakin. Eero Untamala on toteuttanut henkilökohtaisella esimerkillään ja työpanoksellaan ainutlaatuisen työkulttuurin muutoksen, joka teki Pelastusarmeijasta keskeisen modernin asunto ensin -periaatteen ja siihen liittyvien tukipalvelujen kehittäjän ja toteuttajan Suomessa.

Y-SÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS

19

TUTKIMUS

TEKSTI Laura Penttilä KUVA Gorilla

Demos Helsinki innovoi parempaa asumista Y-Säätiö aloitti kesällä 2015 ajatushautomo Demos Helsingin kanssa Y-lab-nimisen hankkeen, jonka tavoitteena oli muotoilla kohtuuhintainen vuokra-asuminen uudelleen.

Yksi uuden M2-konseptin keskeisistä oivalluksista oli se, että urbaani, tiivis rakentaminen on sekä kohtuuhintaisuuden että asumisen laadun perustekijä.

20

A

sunnottomuuden vähentämi­ sen ja erityisasumisen tarjonnan kohdalla Suomessa on edistytty erinomaisesti, mutta uudistuotanto tavallisen vuokra-asumisen osalta laahaa perässä varsinkin pääkaupunkiseudulla.

–Tavallisten pienituloisten ihmisten on yhä vaikeampi löytää kotia. On havaittavissa jopa katastrofin aineksia. Halusimme, että oma uudistuotantomme olisi tasokasta ja omaleimaista edullisesta hinnastaan huolimatta. Siksi lähdimme kehittämään konseptia Demoksen kanssa, sanoo toimitusjohtaja Juha Kaakinen.

Kaakisen mukaan Y-labin ideana oli eräänlainen vuokra-asumisen kunnianpalautus. Tehtäväksi annettiin suunnitella sellaista asumista,

joka kelpaisi kenelle tahansa. Vuokralla asuminen ei saa olla väliaikainen, rajatun ryhmän ratkaisu.

SUOMALAISET HALUAVAT KAUPUNKIIN Demoksen tutkija Satu Korhonen sanoo, että yhä suurempi osa suomalaisista haluaa asua tiheästi rakennetussa kaupungissa palvelujen ja liikenneyhteyksien lähellä.

Lapsiperheetkään eivät enää lähde kehyskuntiin lisätilan perään.

– Omakotiasuminen on pitkään ollut suomalainen ideaali. On yllättävää, että neliömäärä ei olekaan enää asumisen laadun kriteeri, Korhonen toteaa.

Demos teki pohjatyön tutkimalla kansainvälisiä referenssejä, haastattelemalla asiantuntijoita ja asukkaita. Selvityksen mukaan asumisen

laatua lisäävät seikat, jotka eivät lisää hintaa.

Tekijöitä olivat muunneltavuus kodin sisällä, laadukkaat jaetut tilat ja urbaani sijainti eli talon yhteys kaupunginosaan. Ne valittiin konseptin peruspilareiksi, joiden pohjalta yhteiskehittämishanke aloitettiin.

Yhteiskehittämiseen osallistui muun muassa arkkitehteja, opiskelijoita, asukkaita, viranomaisia ja yrittäjiä. Yhteistilojen viihtyvyys ja toimivuus olivat seikkoja, joihin palattiin kerta toisensa jälkeen. Myös talon tarjoamia mahdollisuuksia asukkaiden työllistämisen kannalta pohdittiin paljon: voisivatko asukkaat hoitaa pihan kasveja, tehdä pieniä maalaustöitä tai korjauksia ja ansaita niistä myös rahaa?

KOLME M2-ALAKONSEPTIA Koska asukkaiden tarpeet ovat erilaisia, tänä vuonna toteutukseen siirtyvä M2-konsepti on jaettu kolmeen erilliseen teemaan: M2 Innoon, M2 Uuraaseen ja M2 Kotoon. Yksi osista, asukkaiden työllistymiseen keskittyvä Uuras pilotoidaan aluksi jossakin Y-Asuntojen olemassa olevista kohteista. Koto on sovellettavissa suoraan vanhoihin kiinteistöihin, rakentamiseen ja energiansäästöön liittyvä Inno puolestaan peruskorjaus- ja uudiskohteisiin.

Yhteistä konseptissa on se, että tehokkaalla tilankäytöllä, huoneiden muunneltavuudella ja esimerkiksi varasto- ja yhteistilojen uudenlaisella sijoittelulla voidaan tehdä hieman nykyistä pienempiä koteja. Ja kun neliöistä nipistetään, kodin ympäristön ja lähipalvelujen merkitys kasvaa.

– Y-labissa selvisi, että tilat pitää yhdistää asukkaiden sujuvaan arkeen entistä tiiviimmin. Esimerkiksi lasten leikkipaikka voisi olla suoraan yhteydessä pyykkitupaan, Korhonen kuvailee.

Viimeisen vuosikymmenen aikana työsuhteet ovat muuttaneet muotoaan. Yhä useampi työllistää itsensä, tekee etätöitä tai kerryttää tulonsa useasta lähteestä, jolloin asumiseen liittyy oleellisesti myös työ. Uusiin M2-Kotien kohteisiin rakennetaan tulevaisuudessa tila, jossa voi tavata naapureita, työskennellä tai opiskella. Yhteistilaa ei sijoiteta talon perälle, vaan luonnollisille kulkureiteille, sillä kynnyksen astua sisään täytyy olla matalalla.

҉

KOHTUUHINTAISEN ASUMISEN MANIFESTI ҉

(DEMOS HELSINKI)

҉ Asumiseen ei saa mennä kaikki rahat.

Fiksu, urbaani asuminen on sellaista, jossa voi selvitä pienemmilläkin tuloilla. ҉ Asunnoista hyvään asumiseen – Asuminen ei ole vain neliöitä vaan ihmisten toimintaa yksin ja yhdessä. ҉ Työ ei ole kodin vastakohta.

Entistä harvempi tekee töitä samassa paikassa joka päivä, ja yhä useammalle koti on myös työpaikka. Myös vuokrakodissa saa tehdä itse. Sisustaminen ja remontointi ovat tapoja tehdä asunnosta koti. ҉ Yhteiset tilat ja tavarat tekevät yhteisön.

Pyykkituvat, pihat, yhteiset olohuoneet sekä lainattavat kodinkoneet ja työkalut lisäävät naapuruston sosiaalisuutta ja vähentävät tarvetta omistaa itse. ҉ Hyvät naapurit tekevät kodin.

Selkeillä käytännöillä, tiloilla ja aktiivisella viestinnällä asukkaiden yhteiselosta tulee mukavampaa. ҉ Älykäs, digitaalinen koti tarjoaa uusia tapoja rakentaa naapuruston sujuvaa kanssakäymistä. ҉ Fiksu energiankäyttö on kohtuuhintaisuutta.

Lämmitys, sähkö ja vesi ovat asumisen keskeisiä kulueriä, joista voi vähentää oikeilla teknisillä ratkaisuilla ja kannustimilla. ҉ Urbaanilla kohtuuhintaista, kohtuuhintaisella urbaania.

Uusi kohtuuhintainen asuminen tuo kaupunginosiin ihmisvirtoja ja vahvistaa palvelutarjontaa.

Y-Säätiön omistama Y-Asunnot vaihtoi nimensä M2-Kodeiksi huhtikuussa 2016.

Y-SÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS

21

HISTORIA

Y-Säätiö 30 vuotta Y-Säätiö on tarjonnut 30 vuoden ajan koteja niille, joiden on ollut muuten vaikea löytää koti.

TEKSTI Sari Tikkanen

22

Y

-Säätiö perustettiin 5.12.1985.

Suomessa oli silloin lähes 20 000 asunnotonta. Heistä yli 95 prosenttia oli yhden hengen ruokakuntia ja 90 prosenttia miehiä.

Y-Säätiön toiminnan perusajatuksena oli hankkia yksinäisille asunnottomille vapailta markkinoilta, koska kohtuuhintaisista pienistä vuokra-asunnoista oli tuolloinkin huutava pula. Säätiöajatusta ideoivat ja säätiön syntyyn keskeisesti vaikuttivat tohtori Ilkka Taipale ja silloinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Heikki S. von Hertzen. Säätiön ensimmäiseksi toiminnanjohtajaksi valittiin VTM Hannu Puttonen. Puttonen toimi säätiön toimitusjohtajana eläkkeelle siirtymiseensä asti, vuoden 2012 loppuun.

Y-Säätiön sääntöjen mukaan säätiön tarkoituksena on terveyden sekä vanhus-, invalidi- ja muun sosiaalihuollon tukemiseksi toimia ihmisarvoisten asuntojen saamiseksi asuntovaikeuksissa oleville normaaliin tai lähes normaaliin itsenäiseen asumiseen kykeneville ihmisille.

Säätiö voi myös muulla tavalla osallistua edellä

mainittujen ihmisten sosiaalisten ja taloudellisten elämän edellytysten parantamiseen samoin kuin myös tukea ja teettää sellaista tutkimustyötä, mikä lähinnä palvelee näitä tarkoitusperiä.

Y-Säätiön perustajayhteisöt ovat Suomen Kuntaliitto, Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Tampereen kaupunki, Turun kaupunki, Vantaan kaupunki, Kirkkohallitus, Rakennusliitto ry, Suomen Mielenterveysseura ry, Suomen Punainen Risti ja Rakennusteollisuus RT ry sekä Alko Oy. Alko Oy ei ole toiminut säätiön hallinnossa vuoden 1995 jälkeen sen muututtua liikelaitokseksi.

Säätiön hallintoelimiä ovat valtuuskunta ja hallitus. Valtuuskunta oli toiminnassa joulukuun loppuun 2015 saakka.

JOTTA KAIKILLA OLISI KOTI Y-Säätiön keskeistä ydintoimintaa on yksittäisten asunto-osakkeiden hankinta asunto-osakeyh­ tiöistä Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Ostetut asunnot on tarkoitettu vuokra-asunnoiksi heille, joiden on vaikea saada muutoin asuntoa.

Vuokraustoiminta perustuu pääsääntöisesti jälleenvuokraukseen, jolloin yhteistyökumppanit

1985

1991

2003

Y-Säätiö perustettiin

Tuhannes asunto Turkuun, Kanslerinkujalle

Y-Asuntojen tarina alkoi, kun Y-Säätiö osti vakuutusyhtiö Ilmariselta 4 kohdetta, yhteensä 323 asuntoa. Ne olivat konsernin ensimmäiset tavanomaiset ARA-vuokra-asunnot.

Y-Säätiön ensimmäinen asunto Vantaalle, Suunnistajankujalle

Ensimmäinen pakolaisasunto 23.10.1990 Helsinkiin, Gyldenintielle

Tellervo Koivisto toimi Särkynyt mielikeräyksen suojelijana. Keräyksen tuotoilla rakennutettiin kaksi tukitaloa. Toinen niistä sai nimekseen ”Tellervokoti”.

1986

1990

VUOSITUHANNEN VAIHDE

huolehtivat itse myös asukasvalinnoistaan. Lisäksi Y-Säätiöllä on jokin verran suoravuokrauksessa olevia asuntoja, joista valtaosa menee yhteistyökumppaneiden kautta tulleille asunnonhakijoille.

Vuosi 1987 oli YK:n julistama kansainvälinen asunnottomien vuosi. Suomessa hallitus asetti tavoitteeksi asunnottomuuden poistamisen viiden vuoden aikana. Vuosittainen tavoite oli hankkia asunto 4 000 ihmiselle. Päävastuu kuului kunnille, mutta asunnottomuuden poisto-ohjelman tekijät asettivat juuri perustetulle Y-Säätiölle tavoitteeksi hankkia asunto 2 000 ihmiselle eli 200 asuntoa vuodessa. Vuoden 1991 loppuun mennessä säätiö oli hankkinut 1 470 asuntoa.

Y-Säätiö laajensi vuokra-asuntokantaansa valtion tuella rakennutettuihin eli tavanomaisiin ARA-asuntoihin vuonna 2003, kun se osti Ilmariselta 323 vuokra-asuntoa Vantaalta ja Helsingistä. Samalla syntyi myös Y-Säätiön tytäryhtiö Kiinteistö Oy Y-Asunnot. Y-Asuntojen tehtävä on tarjota kohtuuhintaisia tavallisia vuokra-asuntoja ympäri Suomea.

2000-luvulla yksittäisten osakehuoneistojen ostamisen rinnalla aloitettiin myös uusien kohtei-

den rakennuttaminen laajemmassa mittakaavassa. Rakennushankkeina toteutettiin sekä tavallisia vuokrataloja että tukipalvelun mahdollistavia tukitaloja erityisryhmille. 2000-luvun ensivuosikymmenellä tukitaloja rakennutettiin erityisesti mielenterveyskuntoutujien tarpeisiin, sen jälkeen kohteita laajennettiin pitkäaikaisasunnottomien ja seniorien piiriin.

Vuoden 2015 loppuun mennessä Y-Säätiö-konsernin asuntomäärä on kasvanut lähes 7 000 asuntoon. Marraskuussa Y-Säätiö solmi VVO-yhtymä Oyj:n kanssa esisopimuksen 8 631 ARA-vuokra-asunnon ostamisesta.

ERILAISET KERÄYKSET PERINTEISTEN RAHOITUSMUOTOJEN RINNALLA Y-Säätiön erityisasuntojen päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys, mutta varoja uusien asuntojen hankkimiseksi on saatu myös erilaisilla keräyksillä.

Pukeva Oy toteutti 1987 keräyksen asuntojen hankkimiseksi Y-Säätiölle. Keräys toteutettiin järjestämällä muotinäytös, jossa mukana oli tähtivieraana Dallas tv-sarjasta tuttu ”Bobby Ewing”

eli Patric Duffy. Keräyksen tuotto oli runsaat 73 000 markkaa.

Y-Säätiön hyväksi on ollut kaksi yhteisvastuukeräystä, vuosina 1987 ja 1990. Vuonna 1990 järjestetyssä yhteisvastuukeräyksessä varoja kertyi vajaat 3 miljoonaa markkaa. Keräysvaroilla ja tarkoitusta varten räätälöidyllä ARAn hankintarahoituksella ostettiin Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä Suomeen tulleille pakolaisille noin 1 000 vuokra-asuntoa. Asunnot jälleen vuokrattiin seurakuntien kautta.

Vuosituhannen vaihteessa Y-Säätiö ja Suomen mielenterveysjärjestöt kampanjoivat mielenterveyskuntoutujien elämän turvaamiseksi. Koti särkyneelle mielelle -nimeä kantaneen kampanjan päätukijoina sekä suojelijoina toimivat Tellervo Koivisto ja Siv Jansson. Kampanjaan liittyi lisäksi 50 taiteilijan lintupönttöaiheisten teosten näyttely. Lintupöntöt huutokaupattiin ja tuotoista 3,5 miljoonaa markkaa ohjattiin Y-Säätiölle mielenterveyskuntoutujien asuntojen rakennuttamiseen ja hankkimiseen. Keräystuotoilla rakennutettiin kaksi tukitaloa: Tellervokoti Porvooseen ja Jansson-koti Vaasaan.

2009

2013

2015

Y-Säätiön pääkonttori muutti nykyiseen sijaintiinsa, Hakaniemen Pitkänsillanranta 3:een.

2013 toimitusjohtaja Hannu Puttonen jäi eläkkeelle ollut tj perustamisesta lähtien, tilalle Juha Kaakinen.

Demos Helsinki ja Y-Asunnot julkistivat asumisen manifestin 11/2015, Demos-yhteistyö alkoi.

Y-Säätiökonsernille 5 000. asunto Joensuun Torikadulle

Y-Säätiön henkilöstömäärä oli keskimäärin 24. Säätiön toiminnan alkamisvuonna 1986 henkilöstöä oli kaksi.

Satolta ostettiin 760 ARA-vuokraasuntoa, VVO:n kanssa solmittiin esisopimus noin 8 600 ARAvuokra-asunnon ostosta.

2011

2014

2015 Y-SÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS

23

TILINPÄÄTÖS 2015 26 Toimintakertomus 28 Hallinto 30 Rahoituslaskelma 31 Tuloslaskelma 32 Tase 34 Allekirjoitukset 35 Yhteystiedot

TOIMINTAKERTOMUS Y-Säätiön tarkoituksena on sääntöjen mukaan muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon tukemiseksi toimia ihmisarvoisten asuntojen saamiseksi asuntovaikeuksissa oleville ihmisille. Lisäksi säätiö voi muullakin tavalla osallistua heidän sosiaalisten ja taloudellisten elämän edellytysten parantamiseen. Säätiö voi myös tukea ja harjoittaa alan tutkimusta.

Säätiö jatkoi vuoteen 2020 tähtäävää kasvustrategiansa ”Enemmän yhdessä, vähemmän Yksin”. Strategian tavoitteet ylittyivät, kun uudistuotannolla ja kiinteistökaupoilla kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrä kasvoi odotettua nopeammin. Säätiö aloitti sen vuoksi loppuvuodesta strategian päivittämisen.

Säätiön konsernirakennetta muutettiin yritysjärjestelyillä. Uutena yhtiönä käynnistettiin Y-Säätiön Palvelut Oy, jonka isännöinti-, rakennuttamis- ja taloushallinnon tehtäviin osa säätiön henkilöstöstä siirtyi.

Säätiön toimielimiä olivat säätiön perustajajäsenten valitsema valtuuskunta ja kahdeksanjäseninen hallitus. Säätiön sääntöjen uudistaminen käynnistettiin syyskaudella ennen uuden säätiölain voimaantuloa. Valtuuskunta päätti, että sen toiminta lakkaa ja hallituksen valitsee jatkossa perustajajäsenten vuosikokous. Uudet säännöt rekisteröitiin patentti- ja rekisterihallituksessa maaliskuussa 2016.

Säätiön perustajajäsenet, valtuuskunnan ja hallituksen jäsenet sekä johtoryhmä jäsenet kerrotaan liitetiedoissa. Tilintarkastajana vuonna 2015 jatkoi KPMG Oy Ab, vastuullisina tilintarkastajina Kai Salli KHT sekä Heidi Vierros KHT. Y-Säätiön lähipiiriin kuuluvat 1.12.2015 voimaan tulleen säätiölain 1:8 §:n mukaan muun muassa säätiön perustajat, hallitus, säätiön johto ja tilintarkastajat perheenjäsenineen. Lähipiirille ei ole annettu avustuksia tai muita osittain tai kokonaan vastikkeettomia etuja. Hallituksen jäsenille ja varajäsenille maksetut palkkiot ja johdon palkkaus ovat kohtuullisia eivätkä poikkea tavanomaisesta.

Säätiö ei ole tehnyt lähipiirin kanssa muitakaan tavanomaisista poikkeavia taloudellisia toimia. Säätiön kiinteistöjä tai asuntoja vuokrataan lähipiiriin kuuluville säätiön perustajakaupungeille ja niiden asukkaille vastaavin ehdoin kuin muillekin tahoille.

Säätiön konserniyhtiöiden väliset transaktiot on arvostettu käypään arvoon. Lähipiiritoimien euromäärät kuvataan lähipiiritaulukossa.

ASUNTOJEN HANKINTA JA VUOKRAUS

Säätiön perustehtävän mukaista asuntojen hankintaa rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla, rahalaitoslainoilla, valtion korkotukilainoilla, investointiavustuksilla sekä osittain säätiön omalla rahoituksella. Yksittäisiä asuntoja hankittiin 122 ja myytiin 34 kappaletta. Hankintojen pääpaino oli edelleen kasvukeskuksissa, joissa asunnottomuustilanne on hankalin.

26

TILINPÄÄTÖS

Lähipiiritaulukko Toimet tai taloudelliset edut A. Johdon palkat, palkkiot ja eläkesitoumukset

Lähipiirisuhteen luonne 1a

1b

2

3

4

273 742

B. Sopimukset C. Myönnetty tuki D. Annetut lainat, vastuut ja vastuusitoumukset

38 738 473

Selitykset numerointeihin 1A) säätiön perustaja ja säätiössä määräysvaltaa käyttävä sekä näiden tai säätiön 1B) säätiön tytäryhteisö ja säätiö; 2) s äätiön ja 1 kohdassa tarkoitetun yhteisön ja säätiön hallituksen ja hallintoneuvoston jäsen ja varajäsen, toimitusjohtaja ja tämän sijainen, vastuunalainen yhtiömies ja tilintarkastaja; 3) säätiön johto; (osana kohtaa 2) 4) 1–3 kohdassa tarkoitetun ihmisen perheenjäsen; 5) 1 –5 kohdassa tarkoitetun ihmisen tai yhdessä toimivien ihmisten määräysvallassa oleva yhteisö ja säätiö.

5

Vuoden aikana valmistui säätiön rakennuttamana 80 asunnon kohde Joensuussa. Vireillä olevia rakennuttamiskohteita oli vuoden lopussa Helsingissä, Kangasalalla ja Kotkassa. Y-Säätiön kokonaan tai osittain omistamia kohteita oli vuoden lopussa 74 kappaletta ja niissä oli yhteensä 2 423 asuntoa. Y-Säätiö-konsernin asuntojen kokonaismäärä oli vuodenvaihteessa yhteensä 7 706 kappaletta.

Pääosa säätiön asunnoista jälleenvuokrattiin kaupungeille ja kunnille sekä niiden vuokrataloyhtiöille, seurakunnille ja järjestöille. Kohteiden asukasvalinta ja vuokraus on pääsääntöisesti niiden tehtävänä, ja asuntojen tyhjäkäyttö ja vuokratappiot olivat vähäiset. Säätiön ja konserniyhtiö Kiinteistö Oy Y-Asuntojen suoravuokrauksessa oli noin 2 202 asuntoa lähinnä suurissa kaupungeissa. Käyttöaste niissä oli hyvä.

Säätiö osti SATO Oyj:ltä yhteensä 760 ARA:n korkotukemaa vuokra-asuntoa. VVO-yhtymä Oyj:n kanssa aloitettiin neuvottelut ja solmittiin esisopimus yhteensä 8 631 asunnon kaupasta. Kaupan toteutus ajoittuu vuodelle 2016.

Aravarahoitteisten asuntojen vuokria tarkistettiin omakustannusperiaatteen mukaisesti. Koska asuntojen kustannukset nousivat maltillisesti, vuokrantarkistuksesta luovuttiin tällä kertaa kokonaan, eli vuokrat säilyivät ennallaan. Aravavuokriin kohdistui edelleen kustannuspaineita niiden raskaasta rahoitusrakenteesta ja keskimääräistä suuremmista hoitokustannuksista johtuen.

Toteutuneita kustannuksia ei ole voitu siirtää vuokriin täysimääräisinä, joten yksittäisten aravavuokra-asuntojen vuokraus­ toiminta oli säätiölle alijäämäistä. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat on sidottu kiinteistön ylläpidon kustannusindeksiin sekä elinkustannusindeksiin ja vuokria tarkistettiin niiden mukaisesti keskimäärin 0,14 €/ m2/kk, eli n. 1,5 %.

Vuoden lopussa säätiön yksittäisten asuntojen keskivuokra oli 11,59 €/m2/kk. Asuntojen keskikoko oli 38,5 m2, joten vuokrataso on asuntojen keskikoko huomioiden kohtuullinen. Aravavuokraasuntojen keskivuokra oli 12,57 €/m2/kk (keskikoko 48,3 m2) ja vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokra oli 11,12 €/m2/kk (keskikoko 36,2 m2).

Säätiön asumispalveluiden yksikkö tarjoaa asuntoja niille ihmisille, jotka ovat eri syistä syrjäytyneet asuntomarkkinoilta. Asumisen onnistumista suunnitellaan ja tuetaan yhteistyössä kumppanuusverkoston (järjestöt, kunnat ja eri palveluntuottajat) kanssa. Hyvin suunniteltu asuminen sekä nopea reagointi asumisen ongelmatilanteisiin mahdollistavat onnistuneen asumisen niin asukkaan itsensä kun myös naapurustonkin kannalta. Toimivan yhteistyöverkoston ja kumppanuuksien avulla turvataan asukkaille riittävät tukitoimet sekä mahdollistetaan itsenäinen asuminen. Vuokrarästeihin ja häiriötilanteisiin reagoidaan nopeasti.

KEHITTÄMINEN JA VERKOSTOT

Yleishyödyllinen Y-Säätiö on alansa keskeinen kehittäjä ja vaikuttaja. Säätiö jatkoi pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan liittyvän ja RAY:n rahoittaman PAAVO Verkostokehittäjät -hankkeen koordinoijana. Hankkeessa on järjestetty valtakunnallisia ja paikallisia koulutuksia ja seminaareja asunnottomuustyötä tekeville toimijoille. Hankkeessa on useiden toimijoiden kanssa kehitetty monialaista kotiin annettavaa liikkuvan tukityön mallia sekä itse- ja vertaisarviointimalleja.

Hanke toteutti yhteistyökumppanien kanssa opintomatkan Lontooseen. Verkostokehittäjät-hanke ylläpitää asuntoensin.fi- ja housingfirst.fi -nettisivuja. Hankkeen tapahtumiin on osallistunut koko hankkeen aikana lähes tuhat eri henkilöä. Hanke jatkui vuoden 2015 loppuun, jonka jälkeen siirrytään uuteen ohjelmakauteen. Toiminta jatkuu AUNE Verkostokehittäjät -hankkeena.

Säätiön oma työllistämistoiminnan kehittäminen käynnistyi ja ensimmäiset henkilöt työllistettiin.

Säätiö julkaisi tutkija Riitta Granfeltin tutkimuksen ”Asumissosiaalinen työ: Kotiin ja rikollisuudesta irti?”. Diakonia-ammattikorkeakoululta tilattiin ja käynnistettiin tutkija Marja Katiskon toteuttamana tutkimus koskien Y-Säätiön pakolaisasunnoista 1990-luvulla kodin saaneiden asumiskokemuksista suomalaisessa kerrostaloyhtiössä.

Keväällä käynnistyi laajamittainen ja edelleen jatkuva yhteistyö Demos Helsingin kanssa uuden urbaanin kohtuuhintaisen vuokra-asuntokonseptin kehittämiseksi. Säätiö on yhteistyökumppanina myös Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen toteuttamassa Oman muotoinen koti -hankkeessa.

Säätiö on ollut vuodesta 1996 EU:n rahoittaman asunnottomien yhteisön FEANTSAn täysjäsen (The European Federation of National Organisations working with the Homeless). FEANTSA:lla on 103 jäsenjärjestöä 20 EU-maasta.

Säätiö sai kaksi kansainvälistä merkittävää tunnustusta työstään asunnottomuuden poistamiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi. Huhtikuussa säätiön edustajille luovutettiin Nairobissa YK:N Habitat-kokouksen yhteydessä World Habitat Award ja joulukuussa Brysselissä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kansalaisyhteiskuntapalkinto.

Säätiö on jäsen muun muassa Suomen sosiaali- ja terveys ry:ssä (SOSTE) ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:ssä sekä Arvo-liitossa.

Säätiöllä on edustus Niemikotisäätiön hallituksessa ja se on Kriminaalihuollon Tukisäätiön perustajajäsen.

KONSERNIN TALOUS

Konsernin talous kehittyi kertomusvuoden aikana hieman suunniteltua paremmin kiinteistöjen hankinnasta johtuen. Voimakas kasvu ja laajentuminen kasvattivat liikevaihtoa 4,6 miljoonaa eurolla ja liikevaihto oli 41,8 (37,3) miljoonaa euroa.

OMAVARAISUUSASTE-% KONSERNI % 80 70 64.9 % 66.2 % 60

61.8 % 61.4 %

55.5 %

50 40 30 20 10 0 11

12

13

14

15

RAHOITUSKULU-% KESKIMÄÄRIN KONSERNI % 3.0 2.7 2.4 2.1 1.8 1.5 11

12

13

15

14

SUHTEELLINEN VELKAANTUNEISUUS % KONSERNI 11

436 %

12

406 %

13

475 %

14

476 %

15 0

560 % 100

200

300

400

500

Y-SÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS

600

27

Vuonna 2015 konsernin rahoitusasema koheni edelliseen vuoteen verrattuna. Rahoitusasema on tyydyttävä. Taloudellinen tilanne Suomessa näyttää yhä epävarmalta, ja tämä vaatii säätiöltä vahvaa rahoituspohjaa.

Poistot olivat 2,19 (1,61) miljoonaa euroa.

Konsernin tilinpidollinen voitto oli 7,0 (5,8) miljoonaa euroa 2015 ja kasvua oli 1,2 miljoonaa euroa.

Taseen loppusumma oli 522,1 (450,5) miljoonaa euroa. Pitkäaikaiseen omistukseen tarkoitettujen pysyvien vastaavien arvo oli 491,8 (437,6) miljoonaa euroa.

Vaihtuvat vastaavat olivat 30,3 (12,9) miljoonaa euroa. Rahoitusomaisuus oli 22,6 (9,7) miljoonaa euroa.

Konsernin oma pääoma sisältäen vähemmistöosuudet oli 287,9 (273,1) miljoonaa euroa.

Konsernin vieras pääoma oli 234,2 (177,4)

miljoonaa euroa. Lyhytaikaisen vieraan pääoman osuus oli 16,4 (12,1) miljoonaa euroa.

EMOSÄÄTIÖN TALOUS

Y-Säätiön liikevaihto oli 33,8 (32,9) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi suunnitelmien mukaisesti asuntojen kasvun määrän johdosta.

Kuluvana vuonna edellisen tilikauden ylijäämästä siirrettiin lainanlyhennys- ja investointirahastoon taseen sisäisinä siirtoina lainanlyhennysrahastoon 3 949 363,67 € ja investointirahastoon 1 819 343,21 €.

Koska rahastosiirtoja ei näiltä osin ole tehty tilinpäätöksessä, omalla tulorahoituksella katettavat hankinnat ja lainanlyhennykset purkautuivat ylijäämäksi tuloslaskelmassa.

Tuloslaskelman näyttämä tilinpidollinen voitto 6 708 824,42 €.

Säätiö käyttää syntyneen ylijäämänsä lainojen

TALOUDEN TUNNUSLUKUJA (1000 €) Vuokraustoiminnan tuotot € Vuokrauskate € Vuokrauskate-% Omatoiminen tuottojäämä € Tilikauden tulos % Taseen loppusumma €

2015 Emo

lyhennyksiin, yleishyödyllisen toiminnan rahoittamiseen ja investointeihin uusiin asuntoihin ja rakennushankkeisiin.

Kertomusvuoden aikana uusia lainoja nostettiin 37 583 302,23 €. Vastaavasti vanhoja lainoja lyhennettiin 7 295 858,81 €.

Avustuksia asuntojen hankintaan saatiin Raha-automaattiyhdistykseltä 7 544 487 €. Lisäksi säätiö sai avustusta kunnilta 109 000,00 €.

Asunto- ja kiinteistöosakkeiden hankintaan käytettiin vuoden aikana kaikkiaan 14 533 686,69 €.

Asuntoja ja kiinteistöjä myytiin 1 635 612,2 € tasearvosta. Asuntojen hankintarahastoon siirrettiin 7 619 352,00 €, käyttörahastoon siirrettiin 109 000,00 €.

Vuoden lopussa säätiön taseen loppusumma oli 384 503 547,59 € ja kasvua edellisvuodesta tuli 13,3 %. Korollinen vieras pääoma oli 96,1 miljoonaa euroa.

2014

2013

Konserni

Emo

Konserni

Emo

33 822

41 699

32 871

37 099

30 746

9 515

13 505

9 070

12 005

8 520

28,2

32,4

27,6

32,4

27,7

6 709

6 997

5 768

5 795

5 745

19,8

16,8

17,6

15,7

18,7

384 503

522 112

339 404

450 487

324 628

Konserni*

* vuodelta 2013 ei ole tehty konsernitilinpäätöstä

HALLINTO Säätiön työntekijämäärä vuoden lopussa oli 29 (24 vuonna 2014). Lisäys johtui loppuvuoteen ajoittuneesta voimakkaasta kasvusta. Uusia työsuhteita solmittiin 9 ja sopimuksia päättyi 2. Toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita oli 24 ja määräaikaisia 5. Y-Säätiön Palvelut Oy:n perustamisen yhteydessä 1.4.2015 siirtyi 5 henkilöä vanhoina työntekijöinä uuden yhtiön palvelukseen.

Henkilöstön työhyvinvointia tuettiin edelleen virikesetelein ja yhteisillä virkistystapahtumilla. Koulutuksia ammatillisen osaamisen kehittämiseksi ja työtehtävien suorittamisen tueksi toteutettiin suunnitellusti. Säätiön työsuojelupäällikkönä toimi toimitusjohtaja Juha Kaakinen ja työsuojeluvaltuutettuna asukassihteeri Kaisa Nisula.

RISKIENHALLINTA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ

Säätiön riskienhallinta perustuu hyvää hallintotapaa koskeviin ohjeisiin, strategia- ja vuosisuunnit-

28

TILINPÄÄTÖS

teluprosessiin sisältyvän systemaattisen taloudelliseen riskiarviointiin ulkopuolien tahon toimesta sekä tarpeen mukaan tehtyihin riskienhallinta- ja seurantatoimenpiteisiin.

Säätiön taloudessa ja toiminnassa tulee merkittäviä muutoksia vuoden 2016 aikana. Asuntomäärän voimakas kasvu ja sen myötä perustehtävien otto omaan hoitoon vaatii toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmien voimakasta kehittämistä. Säätiön talouden tila tulee pysymään vakaana. Investointien aiheuttamasta lainanotosta huolimatta säätiön oman pääoman taso säilyy tavoitellulla tasolla.

Vuonna 2016 rakentamisen volyymi on edelleen korkea ja Raha-automaattiyhdistyksen avustusprosentti asuntojen hankintainvestointeihin säilyy ennallaan. Säätiö tarvitsee rakentamiseen ja hankintoihin huomattavaa omarahoitusta, mikä on katettava osittain lisälainanotolla. Korkotason arvioidaan olevan matala vielä usean vuoden ajan, mikä omalta osaltaan tukee säätiön investointien rahoittamista lainoituksella.

Konsernirakenteen selkeyttäminen tulee jatkumaan 2016 ja yhtiöiden taloushallinnot tullaan ottamaan säätiökonsernin hallintaan.

2015

2014

2013

Maksetut palkat ja palkkiot

1 273 608

1 200 009

1 194 343

Keskimääräinen henkilöstö

26

24

21

48,9

48,9

49,1

Keskimääräinen ikä

PERUSTAJAJÄSENET

• Espoon kaupunki • Helsingin kaupunki • Kirkkohallitus • Rakennusliitto ry • Rakennusteollisuus RT ry • Suomen Kuntaliitto ry • Suomen Mielenterveysseura ry • Suomen Punainen Risti • Tampereen kaupunki • Turun kaupunki • Vantaan kaupunki

HALLITUKSEN JÄSENET JA HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET 2015 • Y-Säätiön hallituksen puheenjohtaja, puheenjohtaja Matti Harjuniemi, Rakennusliitto / Neuvottelupäällikkö Kimmo Palonen, Rakennusliitto • Toimitusjohtaja Tarmo Pipatti, Rakennusteollisuus RT / Aluepäällikkö Hannu J. Mäkinen, Talonrakennusteollisuus ry • Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen, Suomen Mielenterveysseura ry / Hallintojohtaja Jari Lallinaho, Suomen Mielenterveysseura ry • Valmiustoiminnan päällikkö Leena Kämäräinen,

Suomen Punainen Risti / Psykososiaalisen tuen suunnittelija Tuula Luoma, Suomen Punainen Risti • Tilapalvelupäällikkö Jaana Lunnela, Helsingin kaupunki / Asiakasmaksupäällikkö Pirkko Moberg, Helsingin kaupunki • Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen, Vantaan kaupunki / Valtuutettu Stig Kankkonen, Espoon kaupunki • Y-Säätiön hallituksen varapuheenjohtaja, suunnittelupäällikkö Päivi Mattila, Tampereen kaupunki / VTM Erkki Sellman, Turun kaupunki • Kirkkoneuvos Pekka Huokuna Kirkkohallitus / Asuntoasiantuntija Laura Hassi, Suomen Kuntaliitto

VALTUUSKUNTA

• Suomen Kuntaliitto ry / Mainosjohtaja Valto Meriläinen, Kansanedustaja Erkki Virtanen • Espoon kaupunki / Kai Haavisto, Ekonomi Pentti Walkama • Helsingin kaupunki / Timo Lepistö, Toiminnanjohtaja Olli Joensuu • Tampereen kaupunki / Tilaajapäällikkö Anniina Tirronen, Pääluottamusmies Raimo Nieminen

• Turun kaupunki / Professori Olavi Koivukangas, Ryhmäavustaja Mari-Elina Koivusalo • Vantaan kaupunki / Henkilöstöpäällikkö Laila Kousa, Kaupunginvaltuutettu Raija Virta • Kirkkohallitus / Asiantuntija Sirpa Tirri, Asiantuntija Tiina Saarela • Rakennusliitto ry / Sosiaalisihteeri Tiina NurmiKokko, Työehtotoimitsija Markus Ainasoja • Suomen Mielenterveysseura ry / Projektipäällikkö Tiina Lumijärvi, Kehittämispäällikkö Eira Tikkanen • Suomen Punainen Risti / Omaishoidon koordinaattori Sisko-Maria Aalto, Suunnittelija Anita Hartikka • Rakennusteollisuus RT ry / Toimitusjohtaja Kim Kaskiaro, Varatuomari Ville Wartiovaara • Kutsutut jäsenet / FM Heikki S. von Hertzen, Tohtori Ilkka Taipale

JOHTORYHMÄ

• toimitusjohtaja Juha Kaakinen • kiinteistöpäällikkö Juha Niskanen • talouspäällikkö Kari Komu • asumispalvelupäällikkö Maria Degerman • projektipäällikkö Pekka Kampman • hallintosihteeri Kati Pietinen (-> 06/2015)

Y-Säätiön hallitus 2015.

1

3

2

5

8

4 6 7

1 Marita Ruohonen 2 Laura Hassi 3 Jukka P. Salminen 4 Päivi Mattila 5 Juha Kaakinen 6 Matti Harjuniemi 7 Jaana Lunnela 8 Leena Kämäräinen Kuvasta puuttuvat Tarmo Pipatti ja Pekka Huokuna.

Y-SÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS

29

RAHOITUSLASKELMA 2015 Y-SÄÄTIÖ konserni

2014

Konserni

Emo

Konserni

Emo

11 132 607,18

7 199 477,66

9 930 331,08

7 066 425,25

2 192 258,37

156 150,42

1 605 196,17

36 692,70

-542 861,00

-542 861,00

-608 015,00

-608 015,00

-4 244 858,59

-657 378,79

-4 105 797,70

-946 494,00

8 594 390,87

6 155 388,29

6 892 521,42

5 548 608,95

542 861,00

542 861,00

608 015,00

608 015,00

9 137 251,87

6 698 249,29

7 500 536,42

6 156 623,95

-4 305 176,82

389 832,11

-737 873,16

18 857,89

1 489 072,71

496 744,85

-571 159,64

-23 341,55

-2 816 104,11

886 576,96

-1 309 032,81

-4 483,66

6 321 147,75

7 584 826,25

6 191 503,61

6 152 140,29

Asunto- ja kiinteistöosakkeet

-14 792 374,70

-14 533 686,69

-11 590 629,39

-12 299 418,90

Muut pysyvät vastaavat

-43 101 115,58

-1 002 778,19

-10 402 478,11

-79 215,02

Toiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan tuottojäämä Oikaistaan Poistot Avustukset Osuus osakkuusyr. tuloksesta Sijoitus- ja rahoitustoiminnan nettokulut Omatoiminen kulujäämä Avustukset toimintaan Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta

57 244,90

70 806,86

Käyttöpääoman muutos Saamisten muutokset Lyhytaikainen vieras pääoma Käyttöpääoman muutos Toiminnan nettorahavirta Investointien rahavirta

Asunto-osakkeiden myynti

1 635 612,20

1 635 612,20

870 393,67

870 393,67

RAY:n investointiavustukset

7 544 487,00

7 544 487,00

5 876 077,00

5 876 077,00

-122 647,92

-122 647,92

-126 262,28

-126 262,28

208 846,00

208 846,00

246 832,10

246 832,10

Palautettavat avustukset Muut investointiavustukset

-22 795 338,55

Lainat omille kiint.yhtiöille

4 203 095,75

Omien yhtiöiden lyhennykset Investointien nettorahavirta

-6 120 418,59

-48 627 193,00

-24 862 410,40

4 087 283,20 -15 126 067,01

-7 544 728,82

Rahoituksen rahavirta Lainojen lyhennyksiin

-8 734 373,22

-7 295 858,81

-8 083 266,90

-10 949 363,67

Lainojen nostot

63 933 055,60

37 583 302,23

23 552 619,00

13 984 467,79

Rahoituksen nettorahavirta

55 198 682,38

30 287 443,42

15 469 352,10

3 035 104,12

Rahavarojen muutos

12 892 637,13

13 009 859,27

6 534 788,70

1 642 515,59

9 729 578,27

2 214 108,88

3 194 789,57

571 593,29

22 622 215,40

15 223 968,15

9 729 578,27

2 214 108,88

Rahavarat 1.1.

Rahavarat 31.12.

30

TILINPÄÄTÖS

TULOSLASKELMA

1.1.–31.12.2015

1.1.–31.12.2014

Konserni

Emo

Konserni

Emo

41 698 758,27

33 822 405,05

37 098 988,35

32 870 554,65

Varsinainen toiminta Vuokraustoiminta Vuokratuotot Käyttökorvaustuotot Muut tuotot Vuokraustoiminnan tuotot yhteensä Vastike- ja muut vuokraustoiminnan kulut

127 442,03

133 726,13

8 394,30

19 831,32

41 834 594,60

33 822 405,05

37 252 545,80

32 870 554,65

-18 912 403,14

-24 220 438,73

-18 405 446,55

-23 800 060,95

-86 416,79

-1 568 503,47

-28 328 670,64

-24 306 855,52

-25 247 339,41

-23 800 060,95

13 505 923,96

9 515 549,53

12 005 206,39

9 070 493,70

542 861,00

542 861,00

608 015,00

608 015,00

-1 474 302,96

-1 474 302,96

-1 402 413,63

-1 402 413,63

Kiinteistön hoitokulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Vuokraustoiminnan kulut yhteensä Vuokraustoiminta yhteensä

-328 506,62 -2 122 524,74 -6 965 236,15

-5 272 348,87

Keskushallinto ja muu toiminta Tuotot Kulut Henkilöstökulut

-69 733,63

- 69 733,63

-36 692,70

-36 692,70

Muut kulut

-1 314 896,28

-1 314 896,28

-1 172 977,12

-1 172 977,12

Keskushallinto ja muu toiminta yhteensä

-2 316 071,87

-2 316 071,87

-2 004 068,45

-2 004 068,45

Poistot

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta Varsinaisen toiminnan tuottojäämä

-57 244,90

-70 806,86

11 132 607,18

7 199 477,66

9 930 331,08

7 066 425,25

174 078,17

990 468,79

22 039,96

638 376,48

Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Korko- ja osinkotuotot Muut tuotot

214 988,77

383 301,86

159 230,92

159 230,92

Tuotot yhteensä

389 066,94

1 373 770,65

181 270,88

797 607,40

-4 276 867,46

-1 532 650,36

-3 763 790,06

-1 576 978,85

-357 058,07

-356 754,53

-523 278,51

-518 346,92

Kulut yhteensä

-4 633 925,53

-1 889 404,89

-4 287 068,57

-2 095 325,77

Sijoitus- ja rahoitustoiminta

-4 244 858,59

-515 634,24

-4 105 797,69

-1 297 718,37

6 887 748,60

6 683 843,42

5 824 533,39

5 768 706,88

Kulut Korkokulut Muille Muut kulut

Tuottojäämä Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot- ja kulut

199 000,70

8 779,33

Yleisavustukset 7 644 333,00

7 644 333,00

6 013 909,00

6 013 909,00

Muut investointiavustukset

109 000,00

109 000,00

109 000,00

109 000,00

Muut avustukset

542 861,00

542 861,00

608 015,00

608 015,00

Investointiavustukset ray

Siirrot Siirto menojen katteeksi Siirto asuntojen hankintarahastoon Siirto käyttörahastoon Satunnaiset erät yhteensä

-542 861,00

-542 861,00

-608 015,00

-608 015,00

-7 619 352,00

-7 619 352,00

-6 013 909,00

-6 013 909,00

-109 000,00

-109 000,00

-109 000,00

-109 000,00

223 981,70

24 981,00

8 779,33

Välittömät verot

330,97

Laskennalliset verot Tilikauden yli- / alijäämä

-38 477,50 6 997 937,38

6 708 824,42

5 795 166,19

5 768 706,88

Y-SÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS

31

TASE 31.12.2015 Vastaavaa

31.12.2014

Konserni

Emo

Konserni

Emo

Muut pitkävaikutteiset menot

824 468,18

808 274,13

35 985,74

19 791,69

Aineettomat hyödykkeet yhteensä

824 468,18

808 274,13

35 985,74

19 791,69

Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Liittymismaksut Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä

22 163 146,51

17 797 642,59

1 337 726,12

1 309 614,79

147 174 532,03

110 374 612,79

1 090 220,26

122 267,58

918 692,89

59 442,58

4 650,00

87 722,88

175 062 581,69

126 917,58

136 436 074,56

68 772,25

310 842 402,93

312 381 328,93

297 363 889,11

298 902 815,11

3 237 514,19

68 772,25

5 947 788,62

Sijoitukset Asunto-osakkeet

12 482 830,21

Tytäryhtiöt Osuudet osakkuusyhtiöissä

4 393 251,97

3 578 789,60

12 898 404,39 3 325 862,47

3 601 910,20

699 032,36

3 315,75

452 560,99

3 315,75

Sijoitukset yhteensä

315 934 687,26

328 446 264,49

301 142 312,57

315 406 445,45

Pysyvat vastaavat

491 821 737,14

329 381 456,20

437 614 372,87

315 495 009,39

Lainasaamiset

3 195 192,90

34 084 477,66

407 086,44

15 910 547,65

Siirtosaamiset

8 100,00

Muut osakkeet

Vaihtuvat vastaavat Saamiset Pitkäaikaiset saamiset

Pitkäaikaiset saamiset yhteensä

221 534,07

3 203 292,90

34 084 477,66

628 620,51

15 910 547,65

220 703,99

112 190,41

114 897,38

114 897,38

4 653 995,79

1 148 931,10

4 235 683,00

560 538,87

971 534,04

1 434 584,52

Lyhytaikaiset saamiset Vuokrasaamiset Saamiset kiinteistön tuotoista

149 864,17

Lainasaamiset

3 417 226,22

Siirtosaamiset

645 309,09

486 920,51

Saamiset saman konsernin yr. (siirto-) Muut saamiset

69 163,36

31 757,84

210 688,13

4 464 861,31

5 813 645,58

2 515 214,01

5 785 164,90

Rahat ja pankkisaamiset

22 622 215,40

15 223 968,15

9 729 578,27

2 214 108,88

Vaihtuvat vastaavat

30 290 369,60

55 122 091,39

12 873 412,79

23 909 821,43

522 112 106,74

384 503 547,59

450 487 785,66

339 404 830,82

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä

Vastaavaa

32

TILINPÄÄTÖS

31.12.2015 Vastattavaa

31.12.2014

Konserni

Emo

Konserni

Emo

20 182,55

20 182,55

20 182,55

20 182,55

Oma pääoma Peruspääoma

165 761 814,54

165 761 814,54

158 638 024,18

158 638 024,18

Muut rahastot

10 955 860,22

10 120 428,68

10 772 056,42

10 120 428,68

Käyttörahasto

32 661 114,54

32 661 114,54

32 179 200,82

32 179 200,82

Lainanlyhennysrahasto

41 997 066,34

41 997 066,34

38 047 702,67

38 047 702,67

Investointirahasto

28 879 447,43

28 879 447,43

27 060 104,22

27 060 104,22

600 133,60

256 557,26

573 670,46

256 557,26

6 997 937,38

6 708 824,42

5 795 166,71

5 768 706,88

287 873 556,60

286 405 435,76

273 086 108,04

272 090 907,26

217 499 873,39

87 904 516,00

165 062 620,73

58 665 020,76

Asuntojen hankintarahasto

Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä Oma pääoma yhteensä Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat Laskennallinen verovelka Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä

1 925,00

27 316,08

382 396,03

233 279,80

217 884 194,42

87 904 516,00

165 323 216,61

58 665 020,76

11 521 194,02

8 220 445,83

8 734 373,22

7 172 497,65

535 906,12

391 975,62

480 712,84

374 967,35

1 755 677,79

408 640,32

911 347,97

145 770,31

Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat

26 363,11

Muut velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä

577 400,59

57 137,86

378 288,03

37 104,77

1 964 177,20

1 089 033,09

1 573 738,95

918 562,72

16 354 355,72

10 193 595,83

12 078 461,01

8 648 902,80

Vieras pääoma yhteensä

234 238 550,14

98 098 111,83

177 401 677,62

67 313 923,56

Vastattavaa

522 112 106,74

384 503 547,59

450 487 785,66

339 404 830,82

Y-SÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS

33

ALLEKIRJOITUKSET TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Helsinki 14.4.2016

Matti Harjuniemi Hallituksen puheenjohtaja

Hannu J. Mäkinen Hallituksen varajäsen

Erkki Sellman Hallituksen jäsen

Leena Kämäräinen Hallituksen jäsen

Stig Kankkonen Hallituksen jäsen

Riitta Simoila Hallituksen jäsen

Sari Aalto-Matturi Hallituksen jäsen

Laura Hassi Hallituksen jäsen

Juha Kaakinen Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä: Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsinki 20.4.2016 KPMG Oy Ab Kai Salli Heidi Vierros KHT KHT

34

TILINPÄÄTÖS

Yhteystiedot Käyntiosoite: Pitkänsillanranta 3 A, 8. krs.

00530 Helsinki Y-Säätiö-konsernin viestintä: viestinta@ysaatio.fi Paino: Erweko Oy Paperi: Edixion, kansi 250 g ja sisäsivut 120 g Ulkoasu ja taitto: Miltton

Y-SÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS

35

Y-Säätiö p. 09 7742 5540 etunimi.sukunimi@ysaatio.fi Käyntiosoite: Pitkänsillanranta 3 A, 8. krs.

00530 Helsinki www.ysaatio.fi www.m2kodit.fi