Y-Säätiön vastuullisuusraportti 2024 Y-Säätiön vuoden 2024 kestävyysraportti eli kestävyysselvitys noudattaa pääpiirteiltään ESRS-standardien osoittamaa rakennetta, millä olemme valmistautuneet meitä kirjoitushetkellä voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti vuonna 2025 velvoittavaan kestävyystietojen raportointiin EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaisesti. Ensimmäisen vastuullisuusraporttimme julkaisimme vuonna 2020. Vuosina 2022 ja 2023 raportoimme GRI-viitekehyksen mukaisesti.
Y-Säätiön olennaisuusanalyysi
Vuoden 2024 kestävyysselvityksen laatimista varten laadimme ESRS:n mukaisen kaksinkertaisen olennaisuuden olennaisuusanalyysin toiminnallemme ominaisista kestävyysaiheista. Y-Säätiön vastuullisuustiimin laatima olennaisuusanalyysi sisältää kuvauksen ja kartoituksen Y-Säätiön arvoketjusta, mikä esittää Y-Säätiön arvoketjuun liittyvät merkittävimmät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (nk. IRO-tarkastelu). Olennaisuusanalyysi on tarkoitus pävittää vuosittain raportoinnin pohjaksi.
Lakisääteinen kestävyysraportointi Y-Säätiössä
Suomessa säätiölaki ei velvoita säätiöitä laatimaan varsinaista standardisoitua kestävyysselvitystä toiminnastaan, mutta Y-Säätiön omistama Kiinteistö Oy M2-Kodit lasketaan kirjanpitolain mukaan suuryritykseksi tai keskikokoiseksi yritykseksi, jolloin se on velvollinen laatimaan toiminnastaan kestävyysraportin alkaen raportointivuodesta 2025 ellei Omnibus -aloitteen myötä lainsäädäntöön tule muutoksia.
Selkeyden ja vertailtavuuden vuoksi Y-Säätiön ja M2-Kotien hallitukset ovat päättäneet laatia kestävyysselvityksen Y-Säätiö sr-konsernin tasolla, jolloin kokonaistoiminnasta muodostuu kattavampi kuva. Kestävyysselvityksen laajuus on siten sama, kuin Y-Säätiö sr –konsernin konsolidoitu tilinpäätös ja toimintakertomus. Raportoinnin laatimisessa Y-Säätiön tasolla M2-Kodit soveltaa kirjanpitolain 7 luvun 17 §:n mukaista tytäryhtiöhelpotusta. Lain mukaan tytäryrityksessä, jonka emoyritys sijaitsee ETA-alueella, saadaan jättää kestävyysraportti laatimatta, jos tiedot tytäryrityksestä ja sen tytäryrityksistä sisällytetään emoyrityksen konsernia koskevaan toimintakertomukseen ja konsernikestävyysraporttiin.
EU:n kestävyysraportointidirektiivi CSRD
Euroopan unionin kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive CSRD, (EU) 2013/34, (EU) 2022/2464) velvoittaa yrityksiä raportoimaan vastuullisuudestaan eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS (EU) 2023/2772) mukaisesti. Suomessa CSRD on viety lainsäädäntöön päivittämällä useita eri lakeja, mm. kirjanpitolaki, tilintarkastuslaki ja osakeyhtiölaki.
ESRS-standardeissa määritetään erityisesti sellaiset tiedot, jotka yrityksen on annettava olennaisista vaikutuksistaan, riskeistään ja mahdollisuuksistaan, jotka kytkeytyvät ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviin kestävyysseikkoihin. Yrityksen on myös jaoteltava kestävyysselvityksensä tämän mukaisesti neljään osaan seuraavassa järjestyksessä: yleiset tiedot, ympäristötiedot (mukaan lukien taksonomia-asetuksen (EU) 2020/852 8 artiklan mukaisesti annettavat tiedot), yhteiskunnalliset tiedot ja hallintotapatiedot.
Omnibus –kevennysehdotus
EU-komission helmikuussa 2024 julkaistussa omnibus –ehdotuksessa ehdotetaan merkittäviä lievennyksiä kestävyysraportointisääntelyyn. Seuraamme aktiiviseksi näiden muutosten voimaantuloa ja tuontia Suomen lainsäädäntöön.
CSRD OLENNAISUUSANALYYSI Y-Säätiö 2024
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
S2 Arvoketjun työntekijät
E3 Vesivarat ja merten luonnovarat E2 Pilaantuminen
S3 Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt
Vaikutuksen olennaisuus (impact materiality)
ESRS-standardin pääaiheet Y-Säätiön alustavassa olennaisuusanalyysissa vuodelle 2024. Kaaviossa olennaisimmat aiheet ympyröity. Ympäristöön liittyvät aiheet vihreällä ja yhteiskunnallisiin liittyvät punaisella, siten, että arvoketjumme loppupää tummemmalla. Y-Säätiön toiminnan merkittävimmät positiiviset vaikutukset (S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät) liittyvät arvoketjumme loppupäähän: asiakkaidemme hyväksi tehtävään työhön ja kodittomuuden vähentämiseen.
E1 Ilmasto
E2 Pilaantuminen
E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
E5 Kiertotalous
S1 Oma työvoima
S2 Arvoketjun työntekijät
S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
[GOV-1] Hallinto ja vastuullisuuden johtaminen
Vastuullisuuden johtaminen Y-Säätiössä
Y-Säätiön toimintaa johtava seitsemänjäseninen hallitus on korkein päättävä elin vastuullisuusasioissa. Hallitus käyttää ylintä valtaa Y-Säätiön toiminnasta ja valvoo strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Hallitus päättää strategiasta ja seuraa sen toteutumista. Myös vastuullisuusohjelma viedään hallituksen päätettäväksi. Hallituksen
tehtävä on päättää strategian linjauksista. Operatiiviset toimenpiteet päätetään säätiön johdossa.
Hallitukselle esitellään vuosittain strategian eri osa-alueiden etenemistä. Y-Säätiön hallitus käsittelee vuosittain toimintakertomuksen huhtikuun loppuun mennessä ja puolivuotisraportin elokuun loppuun mennessä. Johdon vuosikalenteri julkaistaan koko henkilöstölle sisäisessä ilmoituskanavassa, intrassa. Kalenterissa on nähtävissä johdon käsittelyyn tulevat asiat ja niiden aikataulu. Konsernin johtoryhmän päätökset ja kokouksissa käsitellyt asiat julkaistaan henkilöstölle tiivistelminä. Myös Y-Säätiön hallituksen hyväksymä toimintasuunnitelma on henkilöstölle julkinen.
Vastuullisuustyö Y-Säätiössä 2024
Sidosryhmät kuten säätiön perustajat
Säätiön asukkaat ja yhteiskunta
Hiljaiset sidosryhmät kuten ilmasto ja luonto
Vastuullisuustiimi
CSRD-valmistelutiimi
Vastuullisuustyön organisointi Y-Säätiössä
Vastuullisuus on luonnollinen osa kaikkea Y-Säätiön toimintaa. Operatiivista vastuullisuustyötä johtaa konsernin toimitusjohtaja johtoryhmän kera. Vastuullisuustiimi valmistelee vastuullisuustyötä ja raportoi sen yksiköittäin sekä kokonaisuutena johtoryhmälle. Käytännön vastuullisuustyön toteuttamisesta vastaa koko henkilöstö sekä asukkaat ja yhteistyökumppanit.
Vuoden 2024 aikana Y-Säätiössä on valmistauduttu CSRD-raportointiin vastuullisuustiimistä muodostetun CSRD-tiimin sekä Y-Säätiön johtoryhmän jäsenistä muodostetun CSRD-ohjausryhmän työskentelyllä. Y-Säätiön hallitus totesi kokouksessaan 16.12.2024, että esitellyt kestävyysraportoinnin valmistelutoimet ovat riittävät ja käytännön toiminta raportoinnin sisällön laatimisessa tulee tehdä säätiön johdon ja asiantuntijoiden toimesta.
Y-Säätiön hallituksen ja johtoryhmän kokoonpano
Y-Säätiön hallinto-, johto ja valvontaelimet on esitelty kattavasti toimintakertomuksessa.
Y-Säätiön hallitus koostuu aina osittain sen perustajajäsenistä. Kevään 2024 vuosikokouksessa valittiin Y-Säätiön hallitukseen kaksi uutta henkilöä: Turun kaupungin esityksestä toimitusjohtaja Teppo Forss ja Espoon kaupungin esityksestä diplomi-insinööri Jussi Koskinen. Kevään 2023 vuosikokouksen vahvistamana Y-Säätiön hallituksessa jatkavat edelliseltä toimikaudelta Helsingin kaupungin esityksestä hallintojohtaja Tiina Mäki, MIELI Suomen Mielenterveys ry:n esityksestä hallintojohtaja Tapio Tähtinen, Rakennusteollisuus RT ry:n esityksestä toimitusjohtaja Aleksi Randell (varapj.), Rakennusliitto ry:n esityksestä puheenjohtaja Kimmo Palonen sekä Suomen Punaisen Ristin esityksestä psykososiaalisen tuen asiantuntija Maria Viljanen (pj.).
Y-Säätiön hallinto- ja johtoelimen käytössä oleva kestävyysosaaminen
Y-Säätiön perustajajäsenet valitsevat ehdokkaansa Y-Säätiön hallitukseen, siten, että Y-Säätiön saatavilla on paras säätiön toimintaan liittyvä asiantuntemus. Monilla Y-Säätiön hallituksen jäsenillä on omasta päätyöstään käsin asiantuntemusta kestävän kehityksen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin muun muassa sosiaalisen vastuun saralla ja rakennuttamisen ja rakentamisen toimialalla. Kattava asiantuntemus on turvattu muun muassa perustajajäsenten suorittamassa hallitusvalinnassa, jossa hallitukseen tavoitellaan monialaista osaamista.
Hallitus Toimitusjohtaja
Johtoryhmä
Kiinteistöt Rakennuttaminen
Talous Hallinto Viestintä Asiakkuus Kehittäminen
[GOV-4] Due diligence – asianmukainen huolellisuus
Asianmukainen huolellisuus (nk. due diligence -prosessi) Y-Säätiössä
ESRS-kestävyysraportointistandardien mukaisesti due diligence on prosessi, jonka avulla tunnistetaan, ehkäistään ja lievennetään yrityksen toiminnasta ja arvoketjusta ympäristöön sekä ihmisiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Lisäksi sillä varmistetaan, että näitä vaikutuksia käsitellään asianmukaisesti. Prosessi kattaa yrityksen oman toiminnan sekä alku- ja loppupään arvoketjun, mukaan lukien tuotteet, palvelut ja liikesuhteet.
Due diligence on jatkuva käytäntö, joka mukautuu yrityksen strategiaan, liiketoimintamalliin, toimintoihin ja liikesuhteisiin sekä hankinta- ja myyntiprosesseihin, ja se voi johtaa näiden osa-alueiden muutoksiin. Tätä prosessia kuvataan kansainvälisissä ohjeistuksissa, kuten YK:n ohjaavissa periaatteissa yritystoiminnasta ja ihmisoikeuksista sekä OECD:n toimintaohjeissa monikansallisille yrityksille.
Y-Säätiön due diligence -prosessi on tarkoitus systematisoida vuoden 2025 aikana vastaamaan CSRD-raportoinnin vaatimuksia. Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi on lähtökohtaisesti tehty osana olennaisuusanalyysia, jonka yhteydessä määritellään toimenpiteet, seuranta ja viestintä aihekohtaisten kielteisten vaikutusten vähentämiseksi.
[GOV-5] Kestävyysriskit
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonta
Y-Säätiön johto tekee säännöllisesti riskikartoituksen, jonka perusteella päätetään riskienhallinnan toimenpiteistä. Sen tulokset käsitellään vuosittain hallituksessa ja se esitellään kattavasti osana toimintakertomusta. Y-Säätiön riskienhallintaan kuuluu vuosittain toteutettava kysely, millä Y-Säätiö tunnistaa merkittävimmät riskinsä. Riskienhallintatyöryhmään osallistuvat toimitusjohtaja, konsernilakimies sekä talousosaston edustus.
Vuoden 2024 aikana Y-Säätiössä on valmistauduttu riskitarkastelun laajentamiseen kestävyysriskeihin ESRS-standardien edellyttämällä tavalla. Kestävyysriskien tarkastelu sisältyy vuosittain päivitettävään olennaisuusanalyysiin ja siihen sisältyvään vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien (impacts, risks, opportunites; IRO) tarkasteluun. Vuoden 2025 raportointia pohjustava olennaisuusanalyysi on tarkoitus päivittää kevään 2025 aikana. Marraskuussa 2024 Y-Säätiön johtoryhmän työpajatyöskentelyssä kartoitettiin Y-Säätiölle merkittävimpiä ilmastoriskejä.
[SBM-1] Strategia ja vastuullisuustavoitteet
Vastuullisuus Y-Säätiön strategiassa
Y-Säätiön perustehtävänä on turvata, että jokaisella on koti Suomessa. Tätä tehtävää kunnioitetaan strategiassa. Tällä strategiakaudella pyritään rakentamaan oikeudenmukaista yhteiskuntaa, jossa ketään ei unohdeta. Strategia on kytketty YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, jotka ohjaavat maailman kehitysponnisteluja vuoteen 2030 asti. YK:n tavoitteiden kautta päämäärät ovat osa suurempaa kokonaisuutta.
Vastuullisena vuokranantajana pyritään edistämään kaikilla toimilla asukkaiden hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. Arjen teoilla osoitetaan, että asunnottomuuden poistamisen suunnannäyttäjän roolia kannetaan. Asunnottomuustyötä kehitetään yhteisvastuullisesti kumppaneiden kanssa sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Vastuullisuuden tavoitteet ja johtaminen
Y-Säätiö perustettiin vuonna 1985 vastauksena kasvavaan asunnottomuuden ongelmaan Suomessa. Sen perustamisen taustalla oli tarve löytää uusia keinoja ja ratkaisuja asunnottomuuden vähentämiseksi ja erityisesti vaikeassa tilanteessa olevien ihmisten asumisen tukemiseksi.
Y-Säätiön perustaminen oli osa laajempaa pyrkimystä puuttua asunnottomuuden syihin ja seurauksiin Suomessa, ja se on vuosien saatossa kasvanut yhdeksi maan merkittävimmistä sosiaalisen asuntotuotannon toimijoista. Y-Säätiö on omistautunut luomaan pysyviä, turvallisia ja kohtuuhintaisia asumisvaihtoehtoja, jotka auttavat vähentämään asunnottomuutta ja parantamaan ihmisten elämänlaatua.
Y-Säätiö-konsernin yleishyödyllisen kasvavan toiminnan kivijalka on vakaa talous. Vakavaraisuus on kehittynyt suotuisasti, vaikkakaan vuokrankorotuksilta ei ole voitu välttyä. Raportointivuonna keskimääräiset vuokrankorotukset olivat noin 5%. Vastuullisuus todentuu asuntojen vuokrauksessa sekä uusien talojen rakennuttamisessa ja nykyisten ylläpidossa.
Organisaatio noudattaa toiminnassaan viranomaisten ohjeistuksia, lakeja ja asetuksia sekä hyvää vuokra-, vuokranvälitys- ja isännöintitapaa.
Omakustannusperiaate ja kohtuullisesti hinnoitellut asunnot
Y-Säätiö-konserni on voittoa tavoittelematon säätiö, mikä tarkoittaa, että vuokratuloilla katetaan ainoastaan toiminnan kulut. Mahdollisia ylijäämiä ei jaeta tai tavoitella, vaan ne käytetään kokonaisuudessaan organisaation toiminnan ja sen tavoitteiden edistämiseen.
Varke (1.3.2025 aloittava Ympäristöministeriön alainen Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus), aiemmin tunnettu nimellä ARA (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus), rahoittaa kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa Suomessa. Koska Y-Säätiö-konsernin asuntotuotanto on valtion tukemaa ja säänneltyä ”ARA-tuotantoa”, seuraavat tekijät vaikuttavat vuokran määräytymiseen:
• Omakustannusperiaate – ARA-asuntojen vuokria säädellään omakustannusperiaatteella, mikä tarkoittaa, että vuokran on katettava vain asuntojen rakentamis-, rahoitus- ja ylläpitokustannukset ilman voitontavoittelua.
• Investointiavustukset ja korkotukilainat – ARA myöntää tukia ja edullisia korkotukilainoja
• Pitkäaikainen sääntely ja omistusrajoitukset – ARA-rahoitteisiin kohteisiin kohdistuu käyttö- ja luovutusrajoitukset (20–40 vuotta), mikä varmistaa niiden pysymisen kohtuuhintaisina pitkällä aikavälillä.
• Asukasvalinta – ARA-asuntoihin sovelletaan tulo- ja omaisuusrajat, millä ohjataan, että asunnot kohdistuvat ensisijaisesti eniten kohtuuhintaista asumista tarvitseville.
Vuokranmääritykseen vaikuttaa myös muun muassa
• Sijainti
• Asunnon laatu ja varustetaso
• Asuntomarkkinoiden ja alueen kehitys
• Paikallinen markkinahinta
YK:n kestävän kehityksen tavoitteemme
40 toimintavuoden aikana Y-Säätiö on luonut pohjatyötä johtavalle asemalleen asunnottomuuden ratkaisemisessa Suomessa. Ihmisoikeudet ovat toiminnan arvojen ytimessä, jotka korostavat jokaisen oikeutta kotiin ja ihmisarvoiseen elämään. Y-Säätiö on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG) ja osallistuttamaan aktiivisesti sidosryhmiä näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Toiminnassa keskeisimmiksi kestävän kehityksen tavoitteiksi on nostettu 11 tavoitetta. Tavoitteet ovat YK:n jäsenmaiden vuonna 2015 sopimia ja niiden tavoitteena on poistaa köyhyys maailmasta sekä turvata ympäristön hyvinvointi ja edistää globaalia kestävää kehitystä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteita on yhteensä 17.
M2-Kotien vuokra koostui 2024
Rahoitus
Korjaukset ja huolto
Henkilöstö, hallinto ja muut hoitokulut
Lämmitys
Kiinteistön ylläpito
Hoitovastikkeet
Kiinteistövero
Kiinteistösähkö
Jätehuolto Vakuutukset
Omakustannusperiaatteen toteutuminen M2-Kodit
Vuosi Toteutuneet vuokrat, vesimaksut ja muut käyttökorvaukset €/ m2/kk
Y-Säätiön strategian vastuullisuustavoitteet
Strategian mukaisesti on valittu kolme päätavoitetta, jotka ohjaavat vastuullisuustyötä
• Asukkaamme ovat taloudellisesti ja sosiaalisesti hyvinvoivia
• Siirrymme kohti hiilineutraalia elämää
• Poistamme asunnottomuuden Suomesta ja vähennämme kansainvälisesti
Asumisneuvonta estänyt
239 kertaa vuokravelan päätymästä käräjäoikeuteen
VASTUULLISUUDEN VUOSI 2024
Y-Säätiön strategian mukaisia 11 kestävän kehityksen tavoitetta on edistetty seuraavasti vuoden 2024 aikana:
674
Asumisneuvonnan toimisto- ja kotikäyntiä
Kohtelemme kaikkia hakijoita tasapuolisesti
Kahdessa kohteessa energiaremontit
asukkaiden tekemää työkeikkaa konsernille
43 asuttamista Onnistunut asuminen -hankkeessa
SDG 1 Ei köyhyyttä
SDG 3 Terveyttä ja hyvinvointia
SDG 5 Sukupuolten tasa-arvo
Strategian ympäristöön liittyvät tavoitteet
SDG7
Edullista ja puhdasta energiaa
Olennaisten ympäristövaikutusten osalta ilmastonmuutoksen torjuminen on yksi Y-Säätiön strategian 2023-2030 kärkihankkeista. Strategian tavoite on siirtyä kohti hiilineutraalia elämää ja tähän liittyvät strategian kärkihankkeet ovat
• Hiilineutraali Y-Säätiö 2035 sekä
• Kestävä ja vaivaton arki asukkaille.
SDG 8
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Muuntojoustava tilasuunnittelu
Aalto yliopiston opiskelijayhteistyöllä
• Hankintojen vastuullisuuskysely lanseerattu
• Sekaisin sekajätteestä -kampanja
• Vedensäästökampanja
RTS viiden tähden sertifikaatti kohteelle ja purkukohteessa kiertotalousmyyjäiset
Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
SDG 10 Eriarvoisuuden vähentäminen
Strategian yhteiskunnalliset ja sosiaaliset tavoitteet
Olennaisten yhteiskunnallisten vaikutusten osalta strategiassa on kaksi päätavoitetta.
SDG 11
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
SDG 12 Vastuullista kuluttamista ja tuotantoa
SDG 13 Ilmastotekoja
SDG 17 Yhteistyö ja kumppanuus 280 asukasta 28 paikkakunnalta mukana Vaikuttajaryhmässä
Toiseen kärkitavoitteeseen “Poistamme asunnottomuuden Suomesta ja vähennämme kansainvälisesti” liittyvät kärkihankkeet ovat
• Tiivis yhteistyö kaupunkien ja järjestöjen kanssa
• Y-Säätiöstä kansainvälisen asunnottomuustyön edelläkävijä
Ensimmäiseen tavoitteeseen “Asukkaamme ovat taloudellisesti ja sosiaalisesti hyvinvoivia” liittyvät kärkihankkeet ovat
• Onnistunut asuminen
• Töitä asukkaille
• Yksi Y-Säätiö – yksi erinomainen asiakaskokemus ja
• Asuntokannan kasvu.
• Yhdenvertaisuuden tavoittelu yhdessä kumppanien kanssa.
Y-SÄÄTIÖN VASTUULLISUUSOHJELMA
Vastuullisuusohjelma on päivitetty vuoden 2023 ohjelman pohjalta ja sen tavoitteet sekä toimenpiteet uudistetaan vuoden 2025 kestävyysraportoinnin yhteydessä
Yksittäisten asuntojen taloyhtiöiden päätöksentekoon vaikutetaan aktiivisella viestinnällä ja vuorovaikutuksella energiatehokkuus- ja ympäristöasioissa
Energiatehokkuutta parannettu korjaushankkeissa
Yksittäisten asuntojen taloyhtiöiden energia- ja ympäristötehokkuus on parantunut muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä tehtyjen toimenpiteiden ansiosta
Tavoite
Tavoite
Energia
Vedenkulutus
Vaihdamme lämmityssopimuksemme mahdollisuuksien mukaan uusiutuvaan kaukolämpöön tai maalämpöön vuoteen 2030 mennessä
Kiinteistöjen veden ominaiskulutus vähenee 2%:lla edelliseen vuoteen verrattuna
Uusia pilottikohteita mukaan kestävään viherhoitoon
Luonnon monimuotoisuus
Ostopalveluna hankitun viherhoitosopimusten valmistelu kestävän viherhoidon mukaiseksi.
Helsingin Nallenrinteen kohteessa Sertifiointi saatu Järvenpään Myllytien kohteelle
Sertifiointi käynnissä Nurmijärven Isoseppälälle
Väheni 6,4% l/m2 ja 8,4% l/m3
15 kohdetta PK-alueella niitytetty ja ”pölyttäjäpenkit” 5 kohteessa
Laajemmassa mittakaavassa toteutettua kestävää pihaprojektia ei toteutettu
50% kiinteistöjen energiankäytöstä on päästötöntä
Hyödynnetään uusiutuvaa ja kestävää energiaa aina kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista
Y-Säätiön energiankäyttö päästötöntä
Aurinkosähkön tuotantoa suurimmassa osassa kohteita
Jätteet
Sitoudumme kestävän purkamisen green deal -sopimukseen
Vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä hyödynnettävän materiaalin osuus nousee 70 prosenttiin vuoden 2020 loppuun mennessä
Kotitalousjätteen kierrätysasteen parannus 5% edelliseen vuoteen nähden
Toteutuu pääkaupunkiseudun yli 100 kohteeseen
Parani noin 2%
Korjauskohteiden, uudisrakentamisen ja purkukohteen jätteistä ohjattu yhteensä 91% materiaalihyötykäyttöön
Sekaisin sekajätteestä -kampanja käynnistyy Oulussa ja Jyväskylässä
Kiinteistojen jätekatoksiin ja -astioihin kiinnitetään lajittelua motivoivat tarrat
Ympäristösertifioinneista kokeiltu Joutsenmerkki ja RTS
Ympäristösertifioinnit kestävän rakennuttamisen varmistajana
Asuntokohtainen mittaus ja laskutus uudis- ja korjauskohtaisiin
Vedensäästökalusteita 70% kiinteistöissä
Kestävän viherhoidon tavoittet otetaan käyttöön uudiskohteissa ja korjausrakentamisessa. Pk-seudulla aloitettu luomaan kestävän viherhoidon mukaisia pihan hoitosuunnitelmia yhdessä palveluntuottajan kanssa. Palveluntuottaja sitoutuu aktiiviseen pihojen kehittämistyöhön.
Asuntokohtainen mittaus ja laskutus 25% kiinteistöissä
Vedensäästökalusteet 85% kiinteistöissä
Viherkäsikirjan mukaisesti hoidettu kaikki piha-alueet. Hoidon vaikutuksia tullaan tarkastelmaan säännöllisesti. Vaikutuksien arvioon on käytössä mittareita sekä arvioita luonnon monimuotoisuudn kehittymisestä.
Kotitalousjätteet hyödynnetty materiana 55 %
Korjaamisen ja purkukohteiden jätteet hyödynnetty materiaalina 85 %
Pyritään kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen uudis-ja korjausrakentamisessa
Sekaisin sekajätteestä -kampanja toteutettin lisäksi Keski-Uudenmaan alueella Kierto- ja jakamistalouden ratkaisuja asukkaille kiinteistöihin ja uudiskohteisiin.
Edistetty, mutta ei toteutettu
Hankintaketju
Kaikissa hankinnoissa pyrimme suosimaan ekologisuutta, eettisyyttä ja kestävää kehitystä
Vastuullisuuskyselu mukaan kilpailutuksiin
Kesäkuusta lähtien -vastaajia 70
Hankintakriteereissä ympäristö- ja sosiaalisen vastuun painotus
Y-Kotien hankinta- ja realisointitakriteerinä ympäristö ja vastuullisuus
Kotitalousjätteet hyödynnetty materiana 60 %
Korjaamisen ja purkamisen jätteet hyödynnetty materiaalina 90 %
Kiinteistönhoito, rakennuttaminen ja korjaaminen kiertotalouden mukaista
Toimitusketjujen vastuullisuus varmistettu
Asukkaat
Vuokrat
Uurastyöllistäminen
Yksi Y-Säätiö – yksi erinomainen asiakaskokemus.
Sähköisiä palveluja, asumisen etuja ja asukasviestintää
Kohtelemme kaikkia yhdenvertaisesti
Asukkaamme voivat luottaa asumisen kohtuuhintaisuuteen, jatkuvuuteen ja turvallisuuteen
Tarjoamme työtilaisuuksia ja koulutusmahdollisuuksia
Uuras-työllistymisohjelmamme kautta
Asukastyytyväisyys NPS 50 Kokonais NPS 39
Asukkaille ajantasainen kulutusten ja kustannusten seuranta
Y- ja M2 kotien asukkaille yhtenäiset digipalvelut saatavilla
Viestintä
..vaikuttamalla ihmisten asenteisiin asunnottomuuden luoman stigman poistamiseksi
Taloudellinen käyttöaste 96%
Vuokrankorotukset pyritään pitämään maltillisina
3.500 keikkatyömahdollisuutta
30 takuukeikkaa
M2-Kotien ja Y-Kotien yhteisviestintä
Taloudellinen käyttöaste 94,6%
Keskimääräinen korotus oli 5%
Markkinavuokria selkeästi matalammat vuokrat
Tarjottuja ja toteutettuja työkeikkoja 1878 Avoimille työmarkkinoille työllistynyt Uuraan kautta 100 hlö/v
Takuukeikkoja 45***
Joulukampanja toteutettiin kummankin brändin näkyvyydellä
Käytössä ”tuplalogo”
Brändien visuaalinen ilme tuotu lähemmäksi toisiaan
Kaiken työmme lähtökohtana on Asunto ensin -periaate
Asunnottomuuden poistaminen Suomesta ja vähentäminen kansainvälisesti
Koti on ihmisoikeus
Vahvistamme yhteistyötä kaupunkien, kuntien ja järjestöjen kanssa erityistä tukea tarvitsevien asumisratkaisujen ja kohtuuhintaisen asumisen tarjoamisessa
Verkostokehittäjien organisoimissa
Asunto ensin -periaatetta edistävissä tilaisuuksissa vähintään 1000 osallistujaa
Seuranta-arviontimittari kansainvälisen työn vaikuttavuudesta
Asunto ensin -mallin kustannusvaikutusten arviointi
Tilaisuuksissa 1125 osallistujaa
Mittarit luotu ja otettu käyttöön
Tutkimus käynnistetty kustannusvaikutuksista
Keikkatöitä tehty 3000 kpl vuodessa
Kaikessa viestinnässä huolehditaan siitä, että ihmisten yhdenvertaisuus toteutuu myös asunnottomien kohdalla – koulutamme tästä omaa henkilöstöä ja verkostojamme
Edesautamme, jotta jälleenvuokrasopimukset tarjotaan asukkaille pysyvillä vuokrasuhteilla
Nuorisoasumisen malli juurrutetaan toimintaan ja asumisneuvonnan projektityö kasvaa
Sosiaalista isännöintiä hyvän asumisen tueksi
Alueittain on kouluttettu ympäristöasioihin perehtyneitä asukasaktiiveja
Asunnonvaihdon yhteydessä asunnon kunnon tarkastaminen ja tarvittavien parannusten korjaaminen ennen uutta asukasta
Henkilöstön koulutus
Esihenkilöt
Lisäämme henkilöstömme tietoisuuttaviestinnällä ja tarjoamalla koulutuksia
Huolehdimme työntekijöidemme osaamisen kehittymisestä tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin ja omaehtoiseen kouluttautumiseen
Kannustamme ja edistämme suunnitelmallista työnkiertoa ja urapolkuja
Eätyömahdollisuudet ovat kannustavia ja yhdenvertaisia
Rekrytointi
Digitaalisuus
Uusi sisäinen Intran käyttöönotto parantamaan henkilöstön tiedonkulkua
Y-Säätiön intra ”Ydin” lanseerattiin vuoden alussa
Vaikuttavuus
Vetovoimaisuutta tukee myönteinen työkulttuuri, joka houkuttelee myös uusia työnhakijoita
Lähiesihenkilöfoorumit johtamistyön tueksi
Laajennettu johtoryhmä kerran kuussa
Henkilöstön koulutusmäärärahoja lisätty +20% (vuoden 2023 tasosta)
Asukkaat osallistuvat Y-Säätiön kokeilu- ja kehittämistoimintaan
Yrityksen isännöinnin ISA-auktorisointi
Kaikilla esihenkilöillä on johtamista tukevaa osaamista
Koulutusmäärärahoja lisätty +30% (2023 tasosta)
Henkilöstöllä syvällinen ymmärrys asukkaan arjen haasteista
80 % työntekijöistä on hankkinut ammattitaitoa edistävän ammattitutkinnon
Esihenkilöille järjestetään monipuolisia johtamiskoulutuksia
Rahoitus
Tehokkaat digitaaliset työkalut
Meillä on käytössämme parhaat teknologiset ratkaisut kaikissa toiminnoissamme
Y-Säätiön kymmenen vuoden strategian lähtökohtana ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet
Vankka rahoituspohja
Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa löydämme kansainvälisiä rahoitusratkaisuja vahvistamaan säätiön työtä ja tuloksia
* Lisää tietoa Koti kuntoon + -remonteista: https://m2kodit.fi/vuokra-asunnot/ koti-kuntoon-remontit/
**Tarkoitamme sisäisellä inkluusiolla henkilöstön kokemusta työyhteisöön kuulumisesta ja osallistumista yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti
*** Heikossa työmarkkinatilanteessa olevalle asukkaalle tarjottu ensimmäinen työtehtävä matalalla kynnyksellä
Uusi rekrytointijärjestelmä, jonka avulla helpotetaan siirtymään sisäisesti uusiin tehtäviin
Tutkitaan uusia rekrytointimenetelmiä
Uuden rekrytointijärjestelmän käyttöönotto viivästyi
Pitkäjänteistä suunnitelmallista työkiertoa tuetaan aktiivisesti
Käytössä on monimuotoisia joustavia työsuhdemuotoja
Löydetään ne kanavat ja viestintätavat, joiden kautta saadaan tavoiteltua monimuotoisia työnhakijoita
Sisäistä inkluusiota** on tutkittu ja vahvistettu
Rekrytoinnissa apuna ulkopuolinen kumppani
Käytössä on työntekijöiden elämäntilanteen mukaan joustavia työjärjestelyjä
Henkilöstön vaihtuvuus säilyy 10 %:ssa
Työn tekemiselle on monipaikkatyöskentelyn mahdollistavat rakenteet ja välineet
Henkilöstön vaihtuvuus säilyy 10 %:ssa
Uuden toiminnanohjausjärjestelmän Kennon käyttöönotto
Valmistellaan CSRD kestävyysraportointia ja laajennetaan taksonomiaraportointia
Kehittämistoiminnan vaikuttavuusmittarit käyttöön
Viivästyy vuoteen 2025
Kaksoisolennaisuuden arvionti tehty -taksonomian CapEx ja OpEx -luvut raportoidaan
Henkilöstölle koko konsernin liiketoiminnan läpileikkaava ja -näkyvä digitaalinen data käyttöön PowerBI:n avulla
Vastuullisuustoiminnasta kattava tiedottaminen nettisivuilla ja OmaM2 palvelun kautta
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla seuranta ja arviointi
Vastuullisuudataa julkaistaan reaaliaikaisesti digimuodossa henkilöstölle ja julkisesti
Toiminnan vastuullisuutta raportoidaan EU:n kestävyysraportoinnin CSRD mukaisesti Vaikuttavuusmittarit suunnittelussa -otetaan käyttöön vuonna 2025
Lainojen suojaustaso pidetään 70-75 % tuntumassa Lainojen suojaustaso oli 80%
Taksonomiasäädöksistä aiheutuvat velvoitteet täyttyvät rahoituksen osalta
Konsernin omavaraisuusaste on 30 %, käyvin arvoin 40 %
[SBM-2] Sidosryhmät
Y-Säätiön merkittävimmät sidosryhmät
ESRS-standardien mukaan yritysten tulee tunnistaa keskeiset sidosryhmänsä kartoittamalla toimintaansa ja liikesuhteitansa. ESRS jakaa sidosryhmät kahteen pääryhmään: vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät sekä kestävyysselvitysten käyttäjät.
Y-Säätiön kestävyysselvityksen käyttäjiin lukeutuvat Y-säätiön hallituksessa vaikuttavat säätiön perustajajäsenet: Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Kirkkohallitus, Rakennusliitto ry, Rakennusteollisuus RT ry, Suomen Kuntaliitto, Suomen Mielenterveysseura ry, Suomen Punainen Risti, Tampereen kaupunki, Turun kaupunki ja Vantaan kaupunki. Sekä tärkeimpinä Y-Säätiön hallituksen lisäksi: Kuntarahoitus, STEA, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ja Valtiokonttori. Myös kunnallisilla päättäjillä ja medialla on merkittävä rooli konsernin toiminnassa.
VESIENERGIA RAKENNUSMATERIAALIT
Edellä mainittujen lisäksi Y-Säätiö on jäsenenä seuraavissa järjestöissä: FEANTSA, FIBS ry, Helsingin seudun kauppakamari, Isännöintiliitto ry Kiinteistötyönantajat ry, Kova ry, Kriminaalihuollon tukisäätiö sr, Rakli ry, SOSTE ry, Valo-Valmennusyhdistys ry GBC Finland ry
Vaikutusten kohtena oleviin sidosryhmiin voidaan lukea palveluyhteistyökumppanit ja IT-järjestelmien toimittajat sekä tärkeimpinä henkilöstö ja asukkaat. Lisäksi Y-Kotien erityisryhmien merkittävinä asuttajina toimivat kunnat ja hyvinvointialueet. Luonto on tunnistettu merkittävänä hiljaisena sidosryhmänä.
UPSTREAM
Materiaali-, energia- ja vesihankinnat, kiinteistöjen ylläpito, rakennuttaminen, korjaaminen ja suunnittelu palveluna, markkinointi, rahoitus
GOVERNMENTAL
SOCIAL
hakijat
Kunnat ja hyvinvointialueet
Sosiaalitoimi
Päättäjät
Suunnittelutoimistot
Kaavoitus
Kunnalliset toimijat
Rakennusliikkeet
Kiinteistöhuolto
Toimialan viranomaiset mm. ARA, STEA ja Valtiokonttori
Rahoituslaitokset, laina-, korko- ja sijoituspolitiikka, vakuutusmeklari ja tilintarkastusyhteisö
Rakennuttaminen
Rakli ry SOSTE ry
FEANTSA FIBS ry
Helsingin seudun kauppakamari
Isännöintiliitto ry Kiinteistötyönantajat ry
Kova ry Kriminaalihuollon tukisäätiö sr
Valo-Valmennusyhdistys ry GBC Finland ry
JÄSENENÄ JÄRJESTÖISSÄ PALVELUYHTEISTYÖKUMPPANIT
DOWNSTREAM
Asuminen ja asuttaminen (kumppanit), asunnottomuuden vähentäminen
Espoon kaupunki
Helsingin kaupunki
Kirkkohallitus Rakennusliitto ry
Rakennusteollisuus RT ry
Turun kaupunki
Suomen Kuntaliitto
Suomen Mielenterveysseura ry
Suomen Punainen Risti
Vantaan kaupunki
Tampereen kaupunki
PERUSTAJAJÄSENETHALLITUKSESSA
Y-SÄÄTIÖN OMA TOIMINTA
Oma kiinteistöhuolto ja isännöinti, vuokraus, asumisen tukitoiminnat (esim. asukastoiminta, asumisneuvonta, aspa) viestintä, vaikuttamis- ja tutkimustyö
Jotta jokaisella on koti
[E] Ilmasto ja ympäristö
[E1-1] Ilmastonmuutoksen hillitseminen
Päästövähennystavoitteet ja toimenpiteet
Y-Säätiön strategisena tavoitteena on vähentää CO2-päästöjä -70% vuoteen 2030 mennessä vertailuvuoteen 2022 verrattuna, minkä lisäksi
Y-Säätiöllä on Suomen valtion kanssa yhtenäinen tavoite pyrkiä hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Y-Säätiö konserni voi päästää ilmaan hiilidioksidia vain sen verran kuin se sitoo hiilidioksidia ilmakehästä. Y-Säätiö pyrkii ensisijaisesti vähentämään päästöjään ja vasta toissijaisesti hyödyntämään kompensointia. Strategisia tavoitteita tarkistetaan vastuullisuusohjelmassa, joka on tarkoitus päivittää kevään 2025 kuluessa strategiapäivityksen yhteydessä.
Vuodenvaihteessa 2021-2022 laadimme konsulttityönä Y-Säätiölle päästövähennyspolun kohti hiilineutraalisuutta, minkä esittämiä toimenpiteitä on tarkennettu mm. tarkemmin kartoituksin toimenpiteistä energiatehokkuuden parantamiseen. ESRS-standardien edellyttämän ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman pohjaksi laadittiin myös Science Based Targets –tarkastelu syksyllä 2024. Vuoden 2025 aikana tarkoitus on päivittää päästövähennyssuunnitelma tämän tarkastelun pohjalta sekä julkaista päästövähennyspolku osana Green Building Council Finlandin Building Life -hanketta.
Y-Säätiö pyrkii vähentämään päästöjään energiasaneerausremonteilla, siirtymällä uusiutuviin ratkaisuihin energiankäytössä ja ottamalla käyttöön kestäviä ratkaisuja uudisrakentamisessa. Kiinteistöjen energiankulutuksen päästöt ovat laskeneet tasaisesti päästöraportoinnin aloittamisesta lähtien. Päästöjen vähenemiseen vaikuttaa energiayhtiöiden tuotannonpäästöjen vähenemisen lisäksi Y-Säätiössä tehdyt energiatehokkuustoimenpiteet ja ehkä merkittävämpänä päästöttömänä ostettu kaukolämpö.
Asuntokannan kasvattaminen on haaste, kun tavoitellaan hiilineutraaliutta, mutta ratkaisuja haetaan jatkuvalla henkilöstön tietoisuuden lisäämisellä aiheesta muun muassa koulutuksin ja verkostoyhteistyöllä.
Korjausrakentaminen, energiatehokkuustoimenpiteet ja uudet innovaatiot
Kestävä kiinteistökanta tarkoittaa Y-Säätiössä suunnitelmallista, kustannustehokasta, oikea-aikaista sekä kiinteistön elinkaaren jaympäristön huomioivaa kunnossapitoa, korjaus- ja uudisrakentamista.
Y-Säätiössä on aiempina vuosina selvitetty kiinteistökannan energiatehokkuuden parantamisen potentiaalia, ja vuonna 2024 toteutettiin energiaremontit kahteen suurempaan kiinteistökohteeseen Helsingissä. Kohteiden lämmitys muutettiin kaukolämmöstä maalämpöön, lisättiin aurinkovoimalat ja toiseen kohteeseen asennettiin poistoilman lämmöntalteenottolaitteet. Kohteisiin saatiin myös ARA:n energiatukea. Energiaremontoidut kohteet kuuluvat kiinteistökannan suurimpiin, ja toimenpiteillä odotetaan saavutettavan merkittäviä säästöjä energiakustannuksista ja hiilidioksidipäästöistä. Kohteiden energiatodistukset päivitettiin hankkeiden jälkeen, ja kiinteistöjen kaikkien rakennusten energialuokka parani luokkaan C, kun lähtötaso ennen remonttia oli E tai D.
Suunnitelmana on jatkossakin toteuttaa muista korjauksista irrallisia energiaremontteja päästöjen ja energiakustannusten kannalta soveltuviin kohteisiin 2-4 kohteen vuositahdilla. Hankkeet voidaan toteuttaa myös palvelumallilla ilman suurta alkuinvestointia, jossa palveluntuottaja omistaa kohteisiin asennetut laitteet ja Y-Säätiö ostaa palveluntuottajalta puhdasta lämmitysenergiaa kiinteistöjen lämmittämiseksi
Koti kuntoon + -energiatehokkuuden parantaminen
Koti kuntoon+ ja perusparannushankkeissa energiatehokkuutta parannetaan muun muassa seuraavilla toimenpiteillä aina, kun ne remontoitavaan kohteeseen sopii: ilmanvaihtokoneiden uusiminen, älytermostaatit lämmitykseen, aurinkovoimalat, ikkunoiden ja ovien uusiminen, lisälämmöneristys ja hissien modernisointi.
CASE ARJEN ILMASTOKOKEILUJA JYVÄSKYLÄSSÄ
Jyväskylän kaupungin toteuttamassa ja Ympäristöministeriön rahoittamassa KAJASTUS-hankkeessa kehitettiin ja testattiin toimintamalleja, joilla asukkaiden asumisesta, ruokailusta, liikkumisesta ja muusta kuluttamisesta aiheutuvia päästöjä voitaisiin pienentää. M2-Kodeilta hankkeessa olivat mukana Jyväskylästä M2-kohteet Keskisentie 5 ja Huhta 9. Hankkeessa toteutettiin kaikille asukkaille tarkoitettuja talokohtaisia ilmastokokeiluja sekä erikseen mukaan hakeneiden testiryhmäläisten kanssa ilmastoviisaita kokeiluja. Testiryhmän kotitalouksille tarjottiin mm. kasvisruokabokseja ja -kursseja, vaatehuoltokonsultaatioita ja kestävän liikkumisen mahdollistamista kokeilujakson ajaksi tarjoamalla sähköpyörä. Hankkeesta valmistui myös asukastoimikunnille toimintamalli pihakirppiskonseptista, jolla asukkaat voivat helposti järjestää pihakirppistapahtumia itse.
Järvenpään Myllytielle viiden tähden ympäristöluokitus
Järvenpään Myllytien kiinteistö saavutti Rakennustiedon ympäristöluokituksen viiteen tähteen oikeuttavan pistemäärän ensimmäisenä Suomessa. Järvenpään Myllytie 14 on M2-Kotien kerrostalo, joka valmistui syksyllä 2023 Pöytäalhon alueelle. Talossa on 50 erikokoista vuokra-asuntoa, ja se on suunniteltu palvelemaan taiteen ammattilaisia. Talon ylimmässä kerroksessa on neljä ateljeeasuntoa, joissa huonekorkeus on jopa viisi metriä, mikä mahdollistaa tilavan parviratkaisun. Lisäksi talon asukkaille on tarjolla mahdollisuus varata kerhohuone lyhytaikaiseksi työtilaksi taiteen tekemiseen. Rakennustiedon ympäristöluokitusta on haettu myös Nurmijärven Isoseppälän uudiskohteelle.
[E1-5] Energiankulutus
Energiankulutus + VAETS
Y-Säätiön omistaman kiinteistökannan energian kokonaiskulutuksen kehitys jatkuu edelleen positiiviseen suuntaan. Lämmityksen normeerattu kokonaisenergiankulutus on samalla tasolla vuoden 2023 kanssa, vaikka kiinteistökannan lukumäärä on kasvanut. Koko kiinteistökannan lämmityksen ominaiskulutus on laskenut hieman ja siitä voidaan havaita energiatehokkuuden parantuminen sekä uudiskohteiden vaikutus koko kiinteistökannan energiankulutukseen.
Sähkön kokonaiskulutus on vuonna 2024 hieman noussut edellisvuodesta, koska sähkön käyttö on lisääntynyt uudiskohteissa ja energiaremontoiduissa kohteissa. Sähkön ominaiskulutus kiinteistöjen tilavuuteen nähden on kuitenkin laskenut aiemmasta. Tulevina vuosina hankitun sähkön kulutusta pystytään vähentämään omien aurinkovoimaloiden avulla, mutta tulevat energiaremontit aiheuttavat sähkön kulutuksen kasvua kaukolämmön kulutuksen vähentyessä. Kiinteistöihin ostettu sähkö on kokonaan päästötöntä.
Energiatehokkuussopimuksen VAETS toimenpide ohjelmaan raportoitiin vuonna 2024 vuonna 2023 tehdyt toimenpiteet. Y-Säätiön on saavuttanut koko sopimuskauden tavoitteensa ja 2023 mennessä on raportoitu toimenpiteitä, joiden laskennallinen energiansäästö on lähes 14 000 MWh/a.
Päästötöntä kaukolämpöä ostettiin vuonna 2024 yhteensä 75:een kiinteistöön ja päästöttömän kaukolämmön osuus koko kiinteistökannan lämmönkulutuksesta oli vuonna 2024 noin 29%. Päästöttömän kaukolämmön osuus koko kiinteistökannan kaukolämmön kulutuksesta pysyi samana vuoteen 2023 nähden. Y-Säätiön aiheuttamat päästöt vähenevät tämän toimenpiteen johdosta jopa 3400 tonnia, joka vastaa 1 050 pientalon aiheuttamia päästöjä.
Energiatehokkuus
Uuden rakennusten energiatehokkuusdirektiivin EPBD-vaatimuksiin valmistaudutaan seuraamalla kiinteistökannan energiatehokkuuden tilaa ja suunnittelemalla ajoissa tarvittavia energiatehokkuustoimenpiteitä.
Y-Säätiön kiinteistökannasta E-luvun perusteella kansalliseen 15 % parhaimmistoon kuuluu 87 rakennusta ja huonoimpaan G- tai F-energialuokkaan kuuluu 33 rakennusta.
Käytössä on Enerkey-kulutusseurantajärjestelmä, jolla seurataan kiinteistöjen lämmön, sähkön ja veden kulutusta, ja havaitaan sekä reagoidaan kulutuspoikkeamiin. Järjestelmää pyritään käyttämään myös apuna energiatehokkuustoimenpiteiden suunnittelussa.
Kulutusseurantajärjestelmään kulutusluvut saadaan pääasiassa automaattisesti eri rajapintojen kautta, mutta etenkin vedenkulutuksen mittauksessa ja lukemien siirrossa on ollut haasteita. Näitä haasteita pyritään korjaamaan aktiivisella seurannalla ja päävesimittareihin hankittavilla kameralukijoilla, joilla pyritään saamaan luotettavampaa dataa kiinteistöiltä. Kulutuslukemissa voi kuitenkin olla vielä virheitä, joiden korjaamiseen panostetaan tällä hetkellä
[E1-6] Kasvihuonekaasupäästöt
Y-Säätiön päästöt vuonna 2024
Raportointivuosi on Y-Säätiön neljäs vuosi, jolloin laskemme konsernin kasvihuonekaasupäästöjä. Laskemme päästöt pääosin itse, pois lukien uudiskohteiden päästöt, jotka meille on pääosin laskenut Vesitaito Oy. Osaamisemme ja ymmärryksemme laskennasta tarkentuu jatkuvasti, mikä aiheuttaa merkittäviäkin muutoksia eri laskentavuosien välille. Vuonna 2024 kokonaispäästöissämme näkyy nostavana ensimmäisen kerran päästölaskennassa huomioitu päästökerroinpohjaisesti laskettu arvio asukkaidemme sähkökulutuksesta. Laskimme raportointivuonna myös käyttämämme IT-palveluiden päästöt ensimmäistä kertaa mukaan Scope 3 päästöihin.
Energiankulutuksen päästöt laskeneet merkittävästi
Olemassa olevien kiinteistöjen kaukolämmön päästöt laskivat merkittävästi edellisvuoteen mennessä ja neljän laskentavuoden aikana kaukolämmön päästöt ovat lähes puolittuneet. Suurimmaksi osaksi päästövähenemä on kaukolämpöyhtiöiden energian tuotannon puhdistumisen ja Y-Säätiölle ostetun päästöttömän kaukolämmön ansiota. Energiatehokkuuden parantumisella on myös positiivinen vaikutus ripeästi laskeviin päästöihin.
Y-säätiön omistamien yksittäisten asuntojen kaukolämmön päästöt ovat myös laskeneet merkittävästi edellisvuodesta, vaikka mahdollisuudet tehdä päästöihin vaikuttavia toimenpiteitä on pienet näissä kohteissa. Päästöjen alentumiseen vaikuttaa tässäkin tapauksessa kaukolämpöyhtiöiden pienentyneet tuotannon päästöt sekä asuntokannan muutos.
Tuotettu aurinkosähkö ei ole mitattu tällä hetkellä Kaikki kiinteistösähkö uusiutuvaa Kulutuslukemat koskee omia kiinteistöjä Lämpö sisältää kaukolämmön ja maalämpöön käytetyn sähkön kohteissa, joissa mitattu erikseen. (enerkeyssä kaukolämpö + oma lämpö)
kokonaiskulutus MWh abs.
kokonaiskulutus MWh
Sähkönkulutus, markkinaperusteinen, omat kiinteistöt
3.2 Rakentaminen ja hankinnat (tuotantohyödykkeet)
Kiinteistöiltä kerätty yhdyskuntajäte
Purku- ja rakennusjäte
3.5 Toimistoilta kerätty jäte
3.6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
3.13 Vuokralaisten käyttämä sähkö (vuokratut omaisuuserät, sijaintiperusteinen)
Kiinteistöihin ostettu sähkö on ollut päästötöntä siitä lähtien, kun Y-Säätiössä alettiin laskea päästöjä, joten sähkön päästöjä ei huomioida päästölaskennassa. Yksittäisten asuntojen kiinteistösähkön päästöt on laskettu yleisten sähkön päästökerrointen avulla. Vuoden 2024 sähkön päästöt ovat noin neljännes vuoden 2021 päästöistä.
Kiinteistöjen ja konsernin omistamien yksittäisten asuntojen veden ja jäteveden päästöt ovat pysyneet samalla tasolla viime vuosiin verrattuna. Kulutetussa veden määrässä ei ole merkittäviä muutoksia ja veden päästöjen päästökertoimissa ei ole ollut muutoksia.
Y-Säätiön oman toiminnan päästöt
Y-Säätiön toimistojen tuottamat päästöt (634 t CO2 -eqv) 2024
Raportointivuonna Y-Säätiön kiinteistöissä syntyvän kotitalousjätteen määrä väheni noin 15 %. Laskentatapojen muutokset ja puutteet/ tarkennukset jätetoimijoiden datan välityksessä aiheuttavat eroja jätemäärissä ja jätteiden päästöissä verrattuna aiempien vuosien raportoituihin tietoihin.
Tarkistimme aiemmin käytettyjen jätteiden päästökertoimet. Otimme käyttöön kertoimet, jotka huomioivat korjaus- ja uudisrakentamisen ja purkamisen C2-C4 vaiheet.
Työmatkaliikkuminen ja matkustaminen
Henkilöstön liikkumisen ja matkustamisen päästöt 2024
Työsuhde- ja yhteiskäyttöautot
Töihin matkustaminen
Ostopalvelun logistiikka
Y-Säätiön toimistojen tai “oman toiminnan” päästöiksi lasketaan ne päästöt, jotka kohdistuvat oman organisaation henkilökunnan ja ostopalveluna hankittujen muiden kuin asuntokannan energiankulutukseen ja rakennuttamiseen, korjaamiseen ja purkamiseen liittyvät toiminnot.
Y-Säätiön Helsingin päätoimiston sähkö hankittiin pääsääntöisesti sertifioituna tuulivoimana ja lämmitys sertifioituna vihreänä kaukolämpönä, mikä vaikutti alentavasti kokonaisenergianpäästöihin.
Leasing ajoneuvojen päästöt moninkertaistuivat raportointivuonna tarkentuneiden tietojen myötä (kerrottu tarkemmin kohdassa Scope 1).
Jätteistä syntyvät päästöt
Y-Säätiö konsernin toiminnoista syntyneiden jätteiden päästöt t CO2 -eqv 2024
Kotitalousjätteet 1897
Uudisrakentaminen 507
Korjaus ja remontointi 403
Purkukohde (Isoseppälä) 103
Toimistot 3
Y-Säätiö konsernin toimistojen aktiviteeteista syntyvistä päästöistä suurin osa (70%) kohdistuu liikkumiseen. Y-Säätiön kansainvälisen yhteistyön kautta liikematkustuksen päästöt syntyvät pitkälti lentomatkustamisesta, mikä aiheuttaa n 11 % kaikista konsernin toimistoihin liittyvän aktiviteetin päästöistä.
Uusiutuvaa energiaa uudis- ja korjauskohteisiin
Vuonna 2024 aurinkopaneeleita asennettiin lähes kaikkiin valmistuneista uudiskohteista ja kahteen energiaremontoituun kohteeseen. Sen lisäksi aurinkovoimalat asennettiin kolmeen kaukolämmitteiseen kohteeseen, joissa sähkön kesäaikaista kulutusta on merkittävästi jäähdytyksen ja ilmanvaihdon muodossa. Maalämmitteisiin kohteisiin aurinkovoimalat on asennettu jo aiemmin ja tulemme vuonna 2025 jatkamaan aurinkovoimaloiden hankintaa soveltuviin kohteisiin. Uudiskohteista Nihtisillassa ja Isoseppälässä hyödynnetään maalämpöä ja Verkkoneulassa maaviilennystä.
Aurinkovoimaloiden avulla pyrimme lisäämään itse tuotetun uusiutuvan energian määrää. Järjestelmien yhteenlaskettu huipputeho on noin 500 KWp ja niiden arvioidaan tuottavan päästötöntä sähköä vuodessa jopa 350 MWh, mikä vastaa keskimäärin reilua 200 yksin asuvan ihmisen-
sähkönkulutusta vuodessa. Nurmijärvelle rakentuneessa uudiskohteessa luovutetaan lisäksi aurinkopaneelien tuottama lisäsähkö kohteen asukkaille osana vuokrasopimusta.
Korjaamisen ja purkamisen päästöt
Korjauspäästöt laskemme erikseen rakennuttamisyksikön tilaamille laajemmille korjauksille sekä kiinteistöyksikön tilaamille pienkorjauksille. Vuonna 2024 purimme yhden kohteen, Isoseppälän Nurmijärvellä kahden uudisrakennuksen alta. Päästöraportoinnissa purkamisen päästöt näkyvät pääosin purkujätteiden päästöissä. Vuodenvaihteessa 2024-25 laskimme syksyllä 2024 käynnistyneen suuren purkukohteemme, Raappavuorenrinne 2 purkamisesta syntyneet päästöt, mutta nämä raportoimme vuoden 2025 raportoinnissa yhdessä todellisten jätetietojen kanssa.
Rakennuttamisen päästölaskennan muutokset vuonna 2024
Laskentatulokseen vaikuttavat toteutetut oletukset tai arviot (mm. taulukkoarvot, materiaaliominaisuudet, sovellettava päästötieto) sekä käytettävä suunnitteluaineisto; mitä pidemmällä suunnittelu on, sitä suuremmaksi päästöt yleensä kasvavat. Syyskuussa 2024 tehty energiamuotokertoimien (sähkö, kaukolämpö) päivitys lähes puolitti hiilijalanjälkeen sisältyvän energiankulutuksen (B6) päästöt hiilijalanjälkilaskennassa. Lisäksi toukokuussa 2024 tehtiin käyttötarkoitusluokittaisten TATE-taulukkoarvojen päivitys, mikä kasvatti päästöjä (A1-A3, B4) jonkin verran. Lisäksi muun yleisen päästötietokehityksen (esim. A4-, A5-, C1-, C2-taulukkoarvot, materiaalien päästötiedot) kokonaisvaikutus voidaan arvioida yleisesti päästöjä suurentavaksi, mutta vaikutus on muita mainittuja tekijöitä pienempi.
Vuoden 2025 aikana tulokset ja laskentaperusteet todennäköisesti muokkaantuvat FIGBC:n ilmastoselvityksen laskentaohjeen ja ilmastoselvitysasetuksen perustelumuistion julkaisemisen jälkeen, kun alan yhteiset tulkinnat (mm. rakennuspaikka- ja rakennus-jaottelu, materiaalihävikin käsitteleminen, soveltuvien päästötietojen tarkentaminen) kehittyvät. Jatkossa raja-arvo-sääntelyn yleistyessä hiilijalanjäljen raja-arvot tulisi suunnitteluvaiheen laskennassa alittaa siten, että ”kasvuvaraa” jää loppukatselmuksen yhteydessä toimitettavaan ilmastoselvityksen laskentaan.
Rakennuttamisen päästöt
Uudisrakentamisessa tähtäämme erityisesti energiatehokkuuteen ja rakennutamme kaikki uudiskohteemme A-energialuokkaan. Rakennuttamisen kokonaispäästöihin vaikuttaa merkittävimmin kyseisenä vuonna valmistuneiden uudiskohteiden määrä. Vuonna 2024 valmistui viisi uudiskohdetta.
Laskentakonsultti Vesitaidon koonnin mukaan suuripäästöisimmät rakennusosat (A1-A3) kohteissamme ovat
• Ulkoseinät (n. 10-15 %)
• Välipohjat (n. 10-20 %)
• Kantavat seinät (n. 10-15 %)
• Talotekniikka taulukkoarvo (n. 10-15 %)
• Yläpohjat (n. 10 %)
ja materiaalitarkastelussa
• Betonielementit (n. 25-40 %)
• PV-betonirakenteet (n. 15-35 %)
• Talotekniikka –taulukkoarvo (n. 12 %)
• Ikkunat ja parvekeovet (n. 5 %)
Vuonna 2024 valmistuneiden uudiskohteiden hiilijalanjäljet (kg CO2e/m2/a)
(Isoseppälän laskentaperusteet ja systeemirajaukset eroavat muista kohteista joten hiilijalanjäljet eivät ole suoraan verrannolliset.)
Rullakkokuja 14, Helsinki
Rakennukset, koko elinkaari (A-C) Hiilijalanjälki, valmistus ja rakennus (A1-A5)
Nihtisillankuja 2, KOy Espoon Nihtiparkki
Taitajankatu 10, Kangasala
Verkkoneula 5, Helsinki
Isoseppälä, molemmat rakennukset
* = rakennuksen maanpäälliset rakenteet ja mahdolliset maanalaiset kellarirakenteet, sisältäen tapauskohtaisesti rakennukseen rakenteellisesti yhteydessä olevat muut rakennuksen osat (esim. liiketilat), kun toissijaisen käyttötarkoitusluokan nettoala on < 10% rakennuskokonaisuuden nettoalasta.
** = rakennuksen maanpäälliset rakenteet, mahdolliset maanalaiset kellarirakenteet ja pihan autopaikan pintarakenteet, eroteltuna toissijaiseen käyttötarkoitusluokkaan.
*** = erillisten pysäköintiratkaisujen (esim. toisella tontilla sijaitsevat pysäköintihallit, jotka eivät ole osa pääkäyttötarkoitusluokan hanketta) maanpäälliset rakenteet, mahdolliset maanalaiset kellarirakenteet ja pihan autopaikkojen pintarakenteet.
**** = rakennuskokonaisuuden (sis. kaikki käyttötarkoitusluokat) perustukset, tontin piha-rakenteet ja mahdolliset erilliset pihavarastot tms. (pl. asuinrakennusten pihan autopaikat, jotka on jaoteltu pysäköintiratkaisujen rakennuksen osaan).
rakennuskokonaisuus = rakenteellisesti toisiinsa liittyvät rakennuksen eri käyttötarkoituksen osat
1 = Arvioinnin laatijana Ramboll, 6.6.2024, arviointimenetelmänä YM 6-2021, tulokset kirjattu raportin perusteella - laskentaperusteet ja systeemirajaukset eroavat muista kohteista, jotka laskenut Vesitaito Oy
Rullakkokuja 14, Helsinki Nihtisillankuja 2, Espoo Taitajankatu 10, Kangasala Verkkoneula 5, Helsinki Isoseppälä 10, Nurmijärvi, talo A Isoseppälä 10, Nurmijärvi, talo B
Päästölaskennan periaatteet
Päästölaskentamme on jaoteltu ESRS:n edellyttämän taulukon (AR 48.) mukaisesti Greenhouse Gas Protokollan mukaisiin Scope 1,2 ja 3 kategorioihin. Y-Säätiön päästölaskennassa hyödynnetään Kova ry:n laatimaa päästöraportointipohjaa ja –ohjetta (Kova 2023).
Scope 1
Y-Säätiö-konsernin leasing-ajoneuvojen Scope 1 -päästöt on aiempina vuosina laskettu arvioina kansallisten keskimääräisten ajokilometrien perusteella kunkin käyttövoiman mukaan. Y-Säätiö on uudistanut yhteiskäyttö- ja työsuhdeautosopimuksensa uuden kumppanin kanssa, jonka myötä jatkossa saadaan tarkat ajokilometrit ja päästöraportit
Raportointivuoden Scope 1 -päästöt on arvioitu koko vuodelle kahden viimeisen kuukauden toteutuneiden tietojen perusteella. Autojen käytön laskentatavan tarkentaminen johti Scope 1 -päästöjen moninkertaistumiseen. Suurin osa konsernin liikkumisesta ja matkustamisesta aiheutuvista päästöistä syntyi konsernin 32 ajoneuvosta, joista viisi on sähköautoja.
Scope 2
Y-Säätiön energiankulutuksen päästöt muodostuvat Y-Säätiön omistamien omien kiinteistöjen ja yksittäisten asuntojen päästöistä, jotka on laskettu erikseen.
Omien kiinteistöjen energiankulutuksen päästöt on laskettu markkinaperusteisessa laskennassa paikkakuntakohtaisesti käyttäen paikkakunnittain kiinteistöjen todellista energian kulutusta ja Paikallisvoiman ylläpitämästä päästölaskurista saatavia paikkakuntakohtaisia päästökertoimia. Päästökertoimina käytetään laskentahetkellä saatavilla olevaa viimeisintä kerrointa.
Yksittäisten asuntojen päästölaskenta on toteutettu vastaavalla tavalla, kuin omien kiinteistöjen, mutta asunnoille kohdistuva lämmön kulutus on laskettu pinta-ala perustaista ja rakennusvuoden mukaan määrittyvää kerrointa käyttäen.
Scope 3 Arvoketjun päästöt
3.1 Ostetut tavarat ja palvelut
Laskemme tähän kategoriaan mukaan kylmän veden, uutena IT-palvelut ja arviona ostopalveluna hankitun kiinteistö- ja viherhuollon, isännöinnin, hallinnon ja siivouksen materiaalien päästöt.
3.2 Tuotantohyödykkeet (rakentaminen ja hankinnat)
Rakennuttamisen osalta päästöt jaotellaan uudisrakentamisen, korjaamisen ja purkamisen päästöihin.
Uudisrakentamisen päästöt on laskettu vuodesta 2021 asti Vesitaito Oy toimesta, noudattaen Ympäristöministeriön ilmastoselvityksen laatimisperiaatteita. Uudisrakentamisen päästölaskentaan sisällytetään moduulit A1-5. Jatkossa laskentaa voitaisiin vielä tarkentaa erottelemalla A5-modulin työmaahävikin materiaalipäästöt, jotka tulevat kokonaispäästöraportoinnissa raportoiduksi toiseen kertaan myös rakennusjätteiden kohdalla. Tämän vaikutus hankekohtaisesti on kuitenkin pieni, noin 1-2% uudishankkeen elinkaaren päästöistä. Uudisrakentamisen osalta erotellaan ilmastoselvitysasetuksen mukaisesti rakennusten, rakennuspaikan ja muiden käyttötarkoitusten, pääosin pysäköinnin, päästöt erikseen. Jos uudiskohteita palveleva, asemakaavan edellyttämä pysäköinti sijoittuu esimerkiksi toisella tontilla sijaitsevaan pysäköintilaitokseen, tästä syntyvät päästöt lasketaan osaksi pysäköinnin päästöjä.
Korjaamisen päästölaskenta perustuu konsultin, A-insinöörien vuonna 2021 laskemiemme korjauskohteiden päästölaskentaan, minkä perusteella tyypillisimmille korjauskohteille on määritetty päästökertoimet. Tämän pohjalta sovelletaan määriteltyjä päästökertoimia myös pienkorjauksiin. Korjaustoimenpiteiden kertoimia on hyödynnetty myös Kova ry:n päästölaskurissa, jonka laskentametodologian A-insinöörit tarkisti keväällä 2023.
Pienkorjausten päästöt on laskettu käyttäen pinta-alaperusteista päästökerrointa vuonna 2024 toteutuneiden korjausten perusteella. Käytetty päästökerroin on määritetty korjauksen hankintahinnan avulla. Hankinta-arvoltaan yli 100 000 euron korjausten päästöt pyritään määrittämään tarkemmin toimenpidekohtaisilla kertoimilla. Päästölaskennan ulkopuolelle on jätetty korjauksiin liittyvät suunnittelu- ja konsulttityöt. Edellä mainitut melko karkeat rajaukset aiheuttavat kuitenkin epävarmuutta laskelmiin, mutta tällä hetkellä tarkempaa laskentamenetelmää ei ole käytössä.
Purkamisen päästöt on laskettu A-insinöörien v.2021 määrittämien taulukkopäästökertoimiin perustuen. Rakennukset elinkaaren päästöistä huomioidaan scope 3.2:ssa kohdan C1 ja muut kohdat C2, C3 ja C4 sisältyvät purkujätteiden päästötietoihin (scope 3.5.). Tämä tarkennettiin vuoden 2024 laskentaan, mikä jättää purkamisen päästöraportointiosuuteen pienet päästöt.
3.5 Toiminnassa muodostuva jäte Y-Säätiö-konsernin toiminnasta syntyvien jätteiden tiedot kerätään Zerowaste-järjestelmään, johon päivitetään vuosittain jätteiden päästökertoimet. Jätteiden päästötietojen lähteinä käytetään Julia2030-hankkeen tietoja sekä rakentamisen ympäristöpalveluihin keskittyneen Sorteran päästödataa
3.6 ja 3.7 Työmatkaliikkuminen ja matkustaminen Laskenta sisältää myös hotelliyöpymiset, kilometrikorvaukset ja julkisen liikenteen.
3.13 Vuokralaisten käyttämä sähkö
Vuoden 2024 päästölaskentaan on otettu mukaan GHG Protokollan mukainen kategoria 3.13 asukkaiden sähkönkulutus. Päästöt laski L&T osana Science Based Targets tarkastelua syksyllä 2024. L&T:n laskentaa tarkennettiin Motivan keskimääräisen sähkön päästökertoimen (70 kg CO2/MWh) sijaan Fingridin Suomessa kulutetun sähkön päästökerrointa vuodelle 2024 (33 gCO2/kWh).
[E3-4] Vedenkulutus
Raportointivuodelle tavoiteltiin 2% vähenemää veden ominaiskulutukselle. Absoluuttinen vedenkulutus väheni edelliseen vuoteen nähden 2% ja veden ominaiskulutus puolestaan 6,4% l/m2 ja 8,4% l/m3.
Y-Säätiön remonttihankkeissa, kuten Koti kuntoon+ -hankkeissa uusitaan perusteellisesti asuntojen ja kiinteistön sisäpinnat, mutta sen lisäksi saneerataan myös kiinteistön käyttövesiputket. Uusimisen yhteydessä uusitaan asuntokohtaiset vesimittarit, jolloin asukas maksaa käyttämästään vedestä kulutuksen mukaan. Tämä toimenpide vähentää kohteen vedenkulutusta keskimäärin 30%. Noin 17%:ssa Y-Säätiön kiinteistöissä on asuntokohtainen vedenmittaus ja -laskutus käytössä. Veden säästön lisäksi lämpimän veden lämmitykseen käytettävän lämpöenergian kulutus vähenee. Myös suihkupäät vaihdetaan vähäkulutteisiin taksonomianmukaisiin (6,5 l/min) tuotteisiin.
TTS:n ja Motivan Kestävä vedenkäyttö -selvityksen mukaan suomalaiset kotitaloudet kuluttavat vettä keskimäärin 113 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa. Suurin osa tästä, noin 45 %, kuluu peseytymiseen. Käytetystä vedestä noin 65 % on kylmää ja 35 % lämmintä, mikä tekee vedenkäytöstä merkittävän energiankulutuksen lähteen. Veden lämmitys vie 20–30 % kiinteistön lämmitysenergiasta.
Asukasmäärät kiinteistöissä vaihtelevat, joten kulutustietojen tarkkaa ja reaaliaikaista asukaskohtaista vertailua ei toistaiseksi voida tehdä. Raportointivuonna koko kiinteistökannan asukasmäärät päivitettiin kulutusseurantajärjestelmässä vastaamaan sen hetkistä tilannetta ja myös aiempien vuosien kulutustiedot suhteutettiin näihin lukuihin. Tämän vuoksi aiempina vuosina raportoidut asukaskohtaisen vedenkulutuksen tiedot poikkeavat huomattavasti nykyisistä tiedoista. Tarkennamme laskentaa jatkossa, koska ero on niin suuri verrattuna kansalliseen keskiarvoon.
19 ilmoitusta asukkailta Ilmianna vuotava vesikaluste – kahden kuukauden seurantajaksolla, jolloin kampanjassa keskityttiin vesivuotoihin.
CASE: VEDENSÄÄSTÖKAMPANJA OULUN
JA ROVANIEMEN ALUEELLA 1.4.–30.9.
Veden vastuullinen käyttö -asukaskampanja järjestettiin Oulun ja Rovaniemen M2-kohteissa. Tarkoituksena kampanjassa oli kiinnittää huomiota omaan vedenkulutukseen sekä pohtia tapoja veden säästämiseen arjessa. Tiedottamisen lisäksi asukkaita motivoitiin pienellä lahjakorttipalkkiolla ilmoittamaan vuotavista vesikalusteista sekä kertomaan parhaat vedensäästövinkkinsä. Jokaisen alueen kiinteistö oli automaattisesti mukana kampanjassa. Eniten vedenkulutustaan vähentänyt talo voitti 1 000 euroa käytettäväksi talon yhteisöllisyyttä lisäävän toiminnan tai tapahtuman järjestämiseen. Toiseksi eniten vettä säästänyt kiinteistö palkittiin 500 euron palkinnolla. Vedensäästö laskettiin suhteessa talon edellisen vuoden saman ajanjakson veden käyttöön, joten jokainen talo kilpaili omaa edellisen vuoden vedenkulutustaan vastaan. Vettä säästettiin eniten Rovaniemellä, josta voittajaksi selvisi Asemieskatu 3 ja toiseksi eniten vettä säästi Saaruantie 5:n asukkaat.
Vuonna 2024 päätökseen saatiin tutkimus, joka keskittyi asumisen hiilijalanjäljen vähentämiseen vedenkäytön kautta. Tutkimuksessa oli mukana 16 M2-kerrostaloa Jyväskylästä ja pääkaupunkiseudulta, yhteensä 775 asuntoa.
Osassa asunnoista otettiin käyttöön Oraksen älykkäät suihkupäät, joissa on älysovelluksen tukema LED-näyttö. Näyttö kertoo reaaliaikaisesti veden- ja energiankulutuksen, ja lisäksi suihkupäässä on väri-indikaattori:
• Vihreä valo palaa, kun vedenkulutus on enintään 30 litraa.
• Oranssi valo syttyy, kun raja ylittyy.
• Punainen valo varoittaa 50 litran kohdalla.
Älysuihkut oli säädetty päästämään vettä 9 litraa minuutissa.
Toiselle osallistujaryhmälle annettiin imukupilla seinään kiinnitettävä tiimalasi, joka mittasi neljän minuutin suihkuajan – suositellun ihanteellisen suihkuttelun keston.
Verrokkiasuntojen asukkaat eivät saaneet mitään mittalaitteita vedenkäytön seuraamiseen
Asunnoissa, joissa oli käytössä reaaliaikaista dataa näyttävä älysuihku, lämpimän veden käyttö väheni asukasta kohti keskimäärin 5,1 litralla päivässä, kylmän veden käyttö puolestaan 5,6 litraa. Pudotus aikaisempaan oli lämpimässä vedessä 8 prosenttia ja kylmässä 12 prosenttia. Kokonaisuudessaan vedenkäyttö siis väheni 20 prosenttia päivässä pelkästään älysuihkuun vaihtamalla
Tiimalasin seuraaminen ei tuottanut tutkimusperiodilla merkittävää muutosta vedenkulutukseen.
Ilman mittalaitteita suihkuttelivat verrokkiasuntojen asukkaat yhtä huolettomasti kuin ennenkin.
[E4-3] Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Kestävä viherhoito – luonnon monimuotoisuuden lisääminen piha-alueilla
Y-Säätiön kestävän viherhoidon tavoitteena on luoda viihtyisiä, terveellisiä ja turvallisia piha-alueita, jotka samalla edistävät luonnon monimuotoisuutta ja tukevat myös muuta eliöstöä.
Pääkaupunkiseudun kiinteistöjen piha-alueiden hoitosuunnitelmia on aloitettu päivittämään ja tavoitteena on laatia kestävän viherhoidon suunnitelmat kaikille kiinteistöille tulevien vuosien aikana.
Viherhoidon vaikutuksia seurataan ja kehitetään säännöllisesti. Kun tietoa piha-alueista kertyy, voidaan asettaa entistä konkreettisempia kestävän viherhoidon tavoitteita. Tarkoituksena on laajentaa kestävän viherhoidon käytäntöjä asteittain, ja niiden vaikutuksia mitataan esimerkiksi pinta-alojen laskennalla tai luonnon monimuotoisuuden kehityksen arvioinnilla, joko mitattavissa olevin menetelmin tai silmämääräisesti.
Kestävän viherhoidon toimenpiteitä 2024
Jo vuonna 2023 käynnistyneet kymmenen niittyprojektia jatkuivat raportointivuonna ja kesän aikana M2-Kotien oma vihertyö laajensi niittykohteita entisestään. Lisäksi asukkaat toteuttivat kolme uutta niittyä Espoossa, Lahdessa ja Tampereella sekä loivat viisi pölyttäjä- ja perhosystävällistä perennapenkkiä.
Pääkaupunkiseudulla jatkettiin myös vieraslajien torjuntaa, jota toteutettiin 30 pihalla. Erityisesti viitapihlaja-angervon (Sorbaria sorbifolia) hävittäminen oli keskiössä, sillä se on kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji, jonka maahantuonti, kasvatus, myynti ja hallussapito on kielletty kahden vuoden siirtymäajalla. Viitapihlaja-angervon hävittäminen on haastavaa ja aikaa vievää. Kasvustoja on poistettu toistuvilla alasleikkauksilla kasvukauden aikana, ja monissa kohteissa hävittämistä on tehostettu kaivamalla juurakot pois. Uusia, korvaavia kasveja voidaan istuttaa vasta, kun on varmistettu, ettei vieraslaji enää uusiudu.
Rakennamme pala kerrallaan monimuotoisempia pölyttäjäystävällisiä piha-alueita viherkeitaiksi, hyödynnämme paremmin sadevesiä, lisäämme hiiltä sitovaa kasvustoa ja tarjoamme asukkaille vihervirkistäytymistä, jossa luonto on osa asuinyhteisöä.
Asukkaiden osuus kestävässä viherhoidossa
Oman kiinnostuksen mukaan myös asukastoimikunnat voivat lähteä edistämään oman pihapiirin monimuotoisuutta. Asukastoiminnan kautta on mahdollista:
Kasvattaa syötävää
• Lavakasvatusta, marjapensaita
• Asukkaat yhdessä organisoivat viljelyn ja hoitamisen
• M2-Kodit auttaa tuotteiden tilauksessa ja ohjeistaa tarpeen vaatiessa kasvatuksessa
• Rahoitetaan asukastoiminnan määrärahasta
Lehtikomposti pihalle
• Lehtien ja kasvijätteiden kompostointi mullaksi omalla piha-alueella.
• Etusijalla kiinteistöt, joissa asukkailla omia asukaspihoja tai aktiivista pihanhoitoa.
• Mahdollinen sijoituspaikka sovittava yhteistyössä isännöitsijän kanssa.
• Toimitus ja käytön opastus yhteistyössä M2-Kotien asukashallinnon viherkoordinaattorin kanssa.
• Lehtikompostin hoito ja tyhjennys asukkaiden vastuulla.
• Lehtikompostin kustannukset eivät mene asukastoiminnan määrärahoista.
Perhos- ja pörriäispuutarha
• Pihalle toteutettava niittyalue tai monilajinen pölyttäjäystävällinen perennapankki.
• Kiinnostus toteuttamiseen lähtee asukkailta. Yhteistyössä määritämme paikan pihalla ja suunnittelemme kasvit ja istutustyön.
• Hoitovastuu asukkailla. M2-Kodit ohjeistaa, tilaa materiaalit ja auttaa alkuun sekä toimittaa tarvittaessa infokyltit alueelle.
• Perustamiskustannukset eivät mene asukastoiminnan määrärahoista.
Tai talon pihalle luontonurkkaus piha-alueella viihtyvistä luontaisista kasveista, lahopuusta, ötökkähotelleista.
Vieraslaji viitapihlaja-angervo on haastava hävitettävä.
2024 Y-Säätiön uudiskohteet
[E5-5] Kiertotalous: resurssien tulovirrat
Y-Säätiön resurssien tulovirrat: käytetyt materiaalit
ESRS-standardit edellyttävät jatkossa Y-Säätiötä raportoimaan yritykselle olennaiset resurssien sisäänvirtaukset eli materiaalivirrat. Raportointi edellyttää kertomaan käytettyjen materiaalien kokonaispainon sekä biologisten ja uudelleenkäytettyjen tai kierrätetyistä komponenteista valmistettujen materiaalien osuuden.
Y-Säätiön rakennuttaminen on oletettavasti suurin materiaalikäyttäjä, joten materiaalijalanjäljen kartoittaminen aloitettiin vuonna 2024 valmistuneista uudisrakentamisen kohteista. Konsultti Vesitaito Oy laski materiaalivirrat kohteista, joille hiilijalanjälki oli laskettu hyödyntäen One Click -laskentaohjelmistoa. Laskennan mukaan biologisten materiaalien osuus uudiskohteista oli keskimäärin alle prosentin, noin 0,43 %, ja uudelleenkäytettyjen ja uusiomateriaalien osuus noin 2,3
Määrätiedot ja materiaaliominaisuudet perustuvat One Click LCA:n Building Circularity-työkalun määrittelemiin tietoihin kyseisille rakennusmateriaaleille. Rakennusmateriaalit perustuvat rakennuksille laadittujen hiilijalanjälkilaskelmien (Vesitaito, 1-2025) rakennusosa- ja materiaalitietoihin. Massatiedot kattavat rakennuksen valmistamiseen käytettyjen materiaalien tiedot (A1-A5, rakentamisvaihe). Laskennassa biologiset materiaalit käsittivät puumateriaalit, mm. puutavara, vanerilevyt, laminaatti/parketti ja kiintokalusteet. Vuonna 2024 valmistuneissa uudiskohteissa ei ole uudelleenkäytettyjä tuotteita tai rakennusosia, joten uudelleenkäytettyjen ja uusiomateriaalien materiaalimassat ovat kokonaisuudessaan rakennusmateriaaleja, jotka sisältävät uusioainesta. Näistä suurin osa muodostuu betoniteräksestä (kierrätysaste arvioitu olevan 100 %). Lisäksi kategoriaan lukeutuvat mm. betonit, muut terästuotteet, mineraalivillat, kipsilevyt ja lasi (kierrätysosuus pääasiassa n. 1-20 %).
Rullakkokuja 14, Helsinki
rakennus, pysäköinti
Nihtisillankuja 2, KOy Espoon Nihtiparkki
10, Kangasala
Isoseppälä 10, massalaskentaa ei tehty 2024
rakennus, pysäköinti *
Asunnot (kpl) Autopaikat (kpl)
Rakennushanke, rakennus * 48
Rakennushanke, rakennus, pysäköinti * 48
Rakennushanke, rakennuspaikka *
Määrätiedot ja materiaaliominaisuudet perustuvat One Click LCA:n Building Circularity-työkalun määrittelemiin tietoihin kyseisille rakennusmateriaaleille. Rakennusmateriaalit perustuvat rakennuksille laadittujen hiilijalanjälkilaskelmien (Vesitaito, 1-2025) rakennusosa- ja materiaalitietoihin. Massatiedot kattavat rakennuksen valmistamiseen käytettyjen materiaalien tiedot (A1-A5, rakentamisvaihe).
* = Jaottelu, kuten Y-Säätiön vähähiilisyysarvioinnin yhteenvetotaulukossa (2024). 1 = Puumateriaalit, mm. puutavara, vanerilevyt, laminaatti/parketti, kiintokalusteet.
[E5-6] Kiertotalous: resurssien ulosvirtaus
Kotitalousjäte
Raportointivuonna Y-Säätiön kiinteistöissä syntyvän kotitalousjätteen määrä lisääntyi hieman. Kotitalouksissa syntynyttä jätettä kertyi yhteensä 5 187 tonnia (edellisvuonna 5 140 t). Kotitalouksien jätteestä 37 % (36 %) päätyi materiaalihyödyntämiseen ja vajaa 63 % (62 %) energiahyödyntämiseen. Kotitalouksissa syntyi 2,6 tonnia (101 t) ei-hyödynnettävää jätettä.
Suurin osa Y-Säätiö-konsernin kiinteistöjen jätteistä kerätään pintakeräysastioihin, jolloin raportoidut jätemäärät perustuvat jätehuoltopalvelukumppaneiden arvioihin. Noin 12 % konsernin kiinteistöissä käytetään syväkeräysastioita, joista saadaan tarkat punnitut jätejakeiden määrät. Lisäksi kahdeksassa kohteessa on yhteinen korttelikohtainen putkikeräys ja useammassa korttelissa toimii yhteinen jätekeräyspiste, joiden jätemäärät perustuvat karkeisiin laskennallisiin arvioihin.
Kierrätysasteen parantaminen on jatkuva tavoite Y-Säätiön toiminnassa. Materiaalihyödyntämisen lisäämiseksi panostetaan kiinteistöissä muun muassa:
• Jätepisteiden siisteyden ja viihtyvyyden kehittämiseen
• Asukaseduiksi tarjottaviin kierrätysastioihin ja biojätepusseihin
• Jäteastioiden määrän ja tyhjennysvälin optimointiin
• Kierrätyskampanjoihin ja tietoisuuden lisäämiseen viestinnän keinoin
Jätetoimijoiden teettämin jätekoostumustutkimusten mukaan jopa 80 % sekajätteestä olisi mahdollista kierrättää. Sekajätteen merkittävin kierrätyspotentiaali on biojäte, joka muodostaa 30-40 % osuuden sekajätteestä. Biojäte on jätteen hyödyntämisen kannalta erittäin oleellinen saada sekajätteestä hyötykäyttöön, joten sen tehokkaampi lajittelu on yksi keskeisistä tavoitteista.
Vuoden 2025 aikana biojäte nostetaan viestinnällisesti keskiöön ja asukkaita tullaan osallistamaan erilaisten kierrätysteemojen äärelle. Tavoitteena on motivoida ja innostaa asukkaita pienillä teoilla, joilla on suuri vaikutus ympäristöön.
Sekaisin sekajätteestä -kampanja
Vuonna 2024 Oulussa, Jyväskylässä ja Keski-Uudenmaan alueella toteutettiin Sekaisin sekajätteestä -kampanja yhteensä seitsemässä kiinteistössä. Kokeilun tavoitteena oli optimoida jäteastioiden tyhjennysvälejä ja logistiikkaa jäteastioiden täyttöasteiden mittaroinnin avulla. Samalla selvitettiin, miten tehostettu paikallisviestintä vaikuttaa kotitalousjätteen kierrätysasteeseen.
Kokeilussa havaittiin erityisesti, että:
• Muovin ja biojätteen kierrätysasteet olivat matalat lähes kaikissa kohteissa
• Sekajäte oli suurin yksittäinen jätejae kaikissa kiinteistöissä
• Kartonki- ja pahvinkeräysastiat täyttyivät nopeasti, mutta astioiden määrät ja tyhjennysvälit olivat pääosin optimaaliset.
Kokeilun aikana asukkaita aktivoitiin kuukausittaisilla uutiskirjeillä, leikkimielisellä kilpailulla ja kyselyillä. Tehostetulla viestinnällä ei kuitenkaan ollut havaittavaa vaikutusta jätteiden lajitteluun sensorikohteissa. Tämä osoittaa, että kierrätysviestinnän vaikutusten saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja mahdollisesti uusia, entistä motivoivampia keinoja.
Purku- ja rakennusjäte
Y-Säätiö on sitoutunut strategiansa mukaisesti Ympäristöministeriön kestävän purkamisen Green Dealiin, jonka tavoitteena on muun muassa ohjata yli 70 % vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä materiaalihyötykäyttöön. Raportointivuonna vaaratonta rakennus- ja purkujätettä syntyi konsernin toiminnan seurauksena 5 890 tonnia (edellisvuonna 21 900 t), josta 78 % (88 %) saatiin hyödynnettyä materiaalina.
Suurin purkujätteen materiaalihyödyntämisaste Y-Säätiön puretuissa kiinteistöissä (tyypillisesti yli 90%) saadaan betonirakenteisista purkukohteista. Vuonna 2024 Y-Säätiö purki yhden kiinteistön Nurmijärveltä, jonka tilalle rakennettiin uusi kiinteistö.
Uudis- ja korjausrakentamisen jätteitä syntyy määrällisesti vähemmän kuin purkukohteissa, mutta niiden materiaalihyödyntämisaste on usein matalampi, erityisesti korjausrakentamisessa. Raportointivuonna:
• Korjauskohteiden jätteitä syntyi 568 tonnia (606 t), joista 54 % (24 %) ohjattiin materiaalihyödyntämiseen.
• Uudisrakentamisen jätteitä kertyi 1 733 tonnia (3 749 t), joista 47 % (54 %) hyödynnettiin materiaalina.
Vuonna 2022 käyttöön otettu Zerowaste-jätteiden hallinta- ja raportointijärjestelmä on parantanut valtakunnallisen jätedatan saatavuutta eri palveluntuottajilta. Laskentatapojen muutokset ja huomatut puutteet ja sen myötä saadut tietojen tarkennukset jätetoimijoiden datan välityksessä aiheuttavat eroja jätemäärissä verrattuna aiempien vuosien raportoituihin tietoihin.
2024 yhteensä 10 266 (t) 2023 yhteensä 27 022 (t) 2022 yhteensä 18 386 (t)
Kiinteistöjen kotitalousjätteet
Materiaalihyödyntämiseen ohjatun jätteen osuus toiminnoittain (kierrätysaste %)
Kiinteistöjen kotitalousjätteet
Korjausrakentaminen ja remontointi
Korjausrakentaminen ja remontointi
Uudisrakentaminen
2021 tietoa ei kerätty
Puretut kiinteistöt
Raappavuorenrinteen kiertotaloustapahtuma
Aloitimme loppuvuodesta 2024 ison kohteen Raappavuorenrinne 2 kevyet sisäpurkutyöt. Kohteesta valikoitiin varusteita ja kalusteita, joilla ajateltiin olevan jälleenmyyntiarvoa. Tammikuussa 2025 järjestettiin kierrätystapahtuma, missä tarvikkeet myytiin edullisesti eteenpäin. Vantaan Sanomat kirjoitti tapahtumasta artikkelin, mikä houkutteli paikalle arvion mukaan yli 120 kiinnostunutta ostajaa. Tavoitteena oli saada tavaroita mahdollisimman tehokkaasti kiertoon.
Tärkeässä roolissa onnistuneen tapahtuman järjestämisessä ja organisoinnissa olivat Uurasohjelman keikkatyöläiset.
EU Taksonomia
EU:n vihreän rahoituksen viitekehys EU Taksonomia
Vuonna 2024 Y-Säätiö konserni ja M2-Kodit Oy eivät kuulu vielä taksonomiaraportointivelvoitteen piiriin, mutta vastatakseen vuoden 2025 raportointivelvoitteisiin Y-Säätiössä laadittiin luonnokset taksonomiaraportoinnista vuosista 2024 sekä 2023.
Taksonomiaraportoinnissa kuvataan, miten Y-Säätiön toiminta vuonna 2024 edistää merkittävästi yhtä taksonomian kuudesta tavoitteesta,
ilmastonmuutoksen hillintää (Climate Change Mitigation, CCM), samalla aiheuttamatta merkittävää haittaa (DNSH) muille ilmastotavoitteille. Rakennus- ja kiinteistöalalla olisi vaihtoehtoisesti mahdollista tavoitella vuodelta 2024 kahta muuta merkittävän edistämisen tavoitetta: ilmastonmuutokseen sopeutumista (Climate Change Adaptation, CCA) tai kiertotalouteen siirtymistä (Circular Economy, CE).
Y-Säätiön taloudellista toimintaa kuvaa parhaiten tilastollisen toimialaluokituksen NACE pääluokka L68 - Real estate activities, mikä EU komission tiedonannon (C/2023/267) mukaisesti mahdollistaa Y-Säätiön raportoimaan taksonomiakelpoisuutta taksonomian teknisten arviointikriteerien kohdan CCM 7.7. Rakennusten hankinta ja omistaminen –mukaisesti.
Raportointivuoden tiedoista esitetään taksonomian mukaisesti liikevaihtoon liittyvät tiedot kiinteistöistä, jotka kuuluvat E-luvuiltaan kansalliseen 15 % parhaimmistoon ennen 31.12.2020 rakennetusta kiinteistökannasta sekä 31.12.2020 jälkeen rakennetuista taloista niistä, joiden E-luvut yltävät –10 % NZEB-vaatimustasoon. Raklin ja Granlundin laatiman päivitetyn selvityksen mukaan E-luvut ovat ennen vuotta 2021 rakennetuille rakennuksille alle 122 kWh/m2/a ja vuoden 2021 jälkeen rakennetuille alle 81 kWh/m2/a.
Lisäksi tekniset arviointikriteerit edellyttävät taksonomian mukaisten kiinteistöjen ilmastoriskien arviointia, joka käynnistettiin konsulttityönä vuodenvaihteessa 2024–2025. Myös sosiaalisten vähimmäistason suojatoimien toteutuminen on varmistettava.
Y-Säätiön taksonomiatunnuslukujen määrittely
Taksonomiaraportointia ohjaavat säädökset
Kestävyysraportti laaditaan kirjanpitolain (1336/1997) luvun 7 mukaisesti ja noudattaen kestävyysraportointistandardeja (ESRS) sekä taksonomia-asetuksen (EU) 2020/852 artiklaa 8. Velvoite ESRS-standardien käyttöön pohjautuu komission delegoituun asetukseen (EU) 2023/2772. Kestävyysraportin ja sen osana olevan taksonomiaraportin varmentamista koskevat säädökset on koottu tilintarkastuslakiin (1141/2015), osakeyhtiölakiin (624/2006) ja osuuskuntalakiin (421/2013).
Rakennusteollisuuden koulutuskeskus Ratekon tuottaman taksonomiaoppaan mukaan taksonomia-asetuksen (EU) 2020/852 artikla 8 edellyttää, että yritykset, jotka ovat taksonomian soveltamisen piirissä, raportoivat kestävyysraportoinnin yhteydessä toimintansa taksonomianmukaisuudesta.
Raportoitavien taksonomiatietojen sisältö ja tietojen esittämistapa, kuten taksonomiaraporttiin sisällytettävät tulosindikaattorit on määritelty delegoidun säädöksen (EU) 2021/2178 liitteen 1 luvussa 1.1., sekä sitä päivittävän delegoidun säädöksen (EU) 2023/2486 liitteellä V.
Komission delegoitu asetus (EU) 2021/2139 vahvistaa tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä ja asetus (EU) 2023/2486, millä edellytyksillä taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi neljää muuta
ympäristötavoitetta: vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua, siirtymistä kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä tai biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista sekä aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle asiaankuuluvalle ympäristötavoitteelle.
Sosiaaliset vähimmäistason suojatoimet
Rakennusteollisuuden koulutuskeskus Ratekon tuottaman taksonomiaoppaan mukaan yritysten, jotka ilmoittavat noudattavansa EU-taksonomiaa, on arvioitava, noudattavatko ne taksonomia-asetuksen sosiaalisia vähimmäistason suojatoimia
koskevia vaatimuksia. Vähimmäistason suojatoimet on määritelty taksonomia-asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 18. Vähimmäistason suojatoimilla tarkoitetaan huolellisuusmenettelyjä ja korjaustoimenpiteitä, joita taloudellista toimintaa harjoittava yritys toteuttaa varmistaakseen, että se noudattaa OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeita ja YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia periaatteita. Yritysten on jatkuvasti tunnistettava, ehkäistävä, lievennettävä tai korjattava yrityksen omiin toimintoihin, arvoketjuihin ja liikesuhteisiin liittyviä tosiasiallisia ja mahdollisia haittavaikutuksia.
Y-Säätiön tavoitteena on saattaa tämä nk. due diligence –prosessi taksonomian sekä CSRD:n edellyttämällä tasolle vuoden 2025 aikana.
Y-Säätiön taksonomiatunnuslukujen liikevaihto, opex ja capex määrittely pohjaa EU:n taksonomiadirektiiveihin (EU) 2020/852 ja 2021/2178, kirjanpitodirektiiviin (EU) 2013/34 sekä kansainvälisen tilinpäätösstandardiin (IAS) ja kansallisiin yleisesti hyväksyttyihin kirjanpidon periaatteisiin (GAAP).
Liikevaihto on tilinpäätöksen mukainen liikevaihto.
CapEx eli pääomamenot ovat kiinteistöihin kohdistuvat investoinnit.
OpExiin eli operatiiviset kulut ovat kiinteistöihin kohdistuvia ylläpito- ja huoltokustannuksia: käyttökorvaukset (sähkö ja vesi), käyttö ja huolto (ei vartiointi), siivous, lämmitys, vesi ja jätevesi, sähkö ja kaasu, korjaukset ja tontinvuokrat.
Yksittäisille kiinteistöille on määritetty omat kustannuspaikat, ja raportointiin on sisällytetty E-lukuvaatimukset täyttävät kiinteistöt. Mikäli kaikki rakennukset eivät täytä E-lukuvaatimusta, on taksonomianmukaiseksi laskettu neliöpohjaisesti jyvitetty prosenttiosuus vaatimukset täyttävästä osuudesta.
Omistetut yksittäiset asunnot on rajattu taksonomianmukaisuusraportoinnin ulkopuolelle, sillä laskelmien perusteella E-luvun mukaan rajatuista taksonomianmukaisista asunto-osakkeista kertyvä liikevaihto jäisi alle yhden prosentin koko taksonomiakelpoisesta liikevaihdosta. Tämä kuitenkin osoittaa, että olemassa olevassa asuntokannassa on merkittävä potentiaali energiatehokkuuden parantamiselle.
Luokitusjärjestelmän
taloudellisiin toimintoihin liittyvä osuus liikevaihdosta
2024 Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävävää haittaa -kriteerit
Taloudelliset toiminnat Koodi
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄ-KELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät toiminnat (luokitusjärjestelmän mukaiset)
7.7 Rakennusten hankinta ja omistaminen
Liikevaihto ympäristön kannalta kestävistä toiminnoista (luokitusjärjestelmänmukaiset) (A.1)
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta eivät ympäristön kannalta kestävät toiminnat (ei -luokitusjärjestelmäkelpoiset)
7.7 Rakennusten hankinta ja omistaminen CCM
Luokitusjärjestelmäkelpoisista, mutta ei ympäristön kannalta kestävistä toiminnoista saatu liikevaihto (eiluokitusjärjestelmän mukaiset toiminnat)
Yhteensä (A.1+A.2)
B. EI -LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Liikevaihto ei -luokitusjärjestelmäkelpoIsista toiminnoista
Yhteensä (A+B)
86%
100%
E/S=ei sovelleta E=ei toteutettu
100%
Luokitusjärjestelmän mukaisen toiminnan osuus liikevaihdosta, vuosi N
Luokan mahdollistava toiminta Luokan siirtymätoiminta
Luokitusjärjestelmän
taloudellisiin toimintoihin liittyvä osuus pääomamenoista (CapEx)
2024 Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävävää haittaa -kriteerit
Taloudelliset toiminnat
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄ-KELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät toiminnat (luokitusjärjestelmän mukaiset)
7.7 Rakennusten hankinta ja omistaminen CCM
Pääomamenot ympäristön kannalta kestävistä toiminnoista (luokitusjärjestelmänmukaiset) (A.1)
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät toiminnat (ei -luokitusjärjestelmän mukaiset)
7.7 Rakennusten hankinta ja omistaminen CCM 20 22%
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (ei -luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2) 20 22%
Yhteensä (A.1 + A.2)
B. EI -LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Pääomamenot ei -luokitusjärjestelmäkelpoIsista toiminnoista
Yhteensä (A+B)
E/S=ei sovelleta E=ei toteutettu
Luokitusjärjestelmän mukainen osuus kokonaispääomamenoista, vuosi N
Luokan mahdollistava toiminta Luokan siirtymätoiminta
100%
100%
Luokitusjärjestelmän
Taloudelliset toiminnat
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät toiminnat (luokitusjärjestelmän mukaiset)
7.7 Rakennusten hankinta ja omistaminen CCM 5,6
Toimintamenot ympäristön kannalta kestävistä toiminnoista (luokitusjärjestelmänmukaiset) (A.1) 5,6
7.7 Rakennusten hankinta ja omistaminen CCM 45,3 89%
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (ei -luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2) 45,3 89%
Yhteensä (A.1 + A.2) 50,9 100%
B. EI -LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Toimintamenot ei -luokitusjärjestelmäkelpoIsista toiminnoista
Yhteensä (A+B) 50,9 100%
E/S=ei sovelleta E=ei toteutettu
Luokitusjärjestelmän mukainen osuus kokonaistoimintamenoista, vuosi N
mahdollistava toiminta
siirtymätoiminta
[S] Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen vastuu
[S1] Oma työvoima
Työhyvinvoinnin mittaus ja edistäminen
Joka toinen vuosi Y-Säätiössä toteutetaan Ilmarisen työvirekysely ja joka toinen vuosi lyhyempi pulssikysely henkilöstön hyvinvoinnin mittaamiseksi. Lisäksi tehdään työterveyshuollon kyselyitä, joilla työterveyshuolto kartoittaa henkilöstön terveyttä ja kutsuu tarvittaessa terveystarkastuksiin. Raportointivuonna henkilöstöstä 82% vastasi pulssikyselyyn, jonka tuloksia johtoryhmän lisäksi tarkasteltiin eri tiimeissä. Yleisarvosana pulssikyselyssä oli 4,1/ 5.
Y-Säätiön työntekijät kokivat, että hyvällä tai erinomaisella tasolla olivat:
• Oma osaaminen riittää tehtävän vaatimuksiin
• Terveyden puolesta pystyy työskentelemään vielä kahden vuoden päästä
• Työ on merkityksellistä
Huonolla tai erityisen huonolla tasolla työntekijät kokivat:
• Riittävän palautteen saaminen työstä
• Rohkaiseminen kehittymään työssä
• Lähiesihenkilön tuki työssä onnistumisessa
Suunnitteilla on lisäksi konsernin työntekijöille ja johdolle monimuotoista valmennusta ja koulutuksia työhyvinvoinnin edistämiseksi.
Y-Säätiön henkilöstön vaihtuvuus oli raportointivuonna 7,26% (15,6%) ja keskimääräinen työnsuhteen kesto 5,9 vuotta.
Sairauspoissaoloprosentti oli toimintavuonna 3,10 % (3,09 %), mukaan lukien lapsen sairaudesta johtuvat poissaolot. Raportointivuonna sattui kaksi työtapaturmaa. Toinen oli vakava ja se tapahtui kesätyöntekijälle, joka loukkaantui raivaussahaa käyttäessään. Tapahtuman seurauksena vihertyön työkalujen perehdytystä on parannettu. Toinen tapaturma sattui, kun työntekijän sormi jäi auton oven väliin.
Henkilöstöpolitiikat ohjaamassa hyvinvoivaa työyhteisöä
Lisäksi henkilöstön hyvinvoinnin, työssäjaksamisen edistämiseksi ja avoimen vuorovaikutuksen lisäämiseksi toiminnassa on:
• Whistleblowing –ilmoituskanava, jolla voi luottamuksellisesti ilmoittaa toiminnan rikos- tai väärinkäytösepäilystä
• YT-ryhmä -Y-Säätiö-konsernin kaikilla yrityksille yhteinen yhteistoimintaelin
• Työsuojelutoimikunta
• Y-Studio –vuosittainen tiimipäivä
• Y-talk –esihenkilön ja työntekijän välinen työn reflektio
• Varhaisen välittämisen keskustelu
• Työkykyneuvottelu
Y-Säätiössä panostetaan henkilökunnan jaksamiseen ja hyvinvointiin tarjoamalla liikunta- tai hyvinvointiedun ilman omavastuuosuutta. Y-Säätiö-konsernissa pyritään luomaan ryhmähenkeä koko henkilöstön TYHY-päivillä sekä perjantaisin järjestettävillä Tietonen tai Infonen -tapaamisilla Teamsin välityksellä.
Työntekijöiden henkilömäät sopimustyypeittäin eriteltynä sukupuolen ja alueiden mukaan
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten monimuotoisuus 2024
Muiden kuin liikkeenjohtoon osallistuvien jäsenten lukumäärä (controller, sisäinen tarkastaja, kaksi ulkoista tilintarkastajaorganisaatiota)
Työsuhteisten työntekijöiden ja muiden työntekijöiden edustus (M2-hallituksen työntekijäedustajat)
M2-Kotien hallituksen jäsenet (sis kaksi asukasedustajaa)
Riippumattomien hallitusjäsenten prosenttiosuus
Välikohtaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
Yhteensä 2024
Syrjintätapaukset 0
Henkilökunnan tekemät valitukset ilmoituskanavien kautta 0
Valitusten perusteella maksetut sakot, seuraamukset ja vahingonkorvaukset 0
Valitusten perusteella maksettujen sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten täsmäytys tilinpäätökseen merkittävimpään määrään 0
Työsuhteisten
Raportointikauden aikana lähteneet työsuhteiset työntekijät
Rakennustietosäätiö julkaisi lokakuussa 2024 uuden ohjekortin Työvoiman hyväksikäytön torjunta rakennusalalla (RT 103754). Ohjekortin mukaan rakennusalalla työperäinen hyväksikäyttö koskee erityisesti ulkomaalaisia työntekijöitä. Tilanteet vaihtelevat alipalkkauksesta ja työsyrjinnästä aina vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin kuten pakkotyöhön. Yleisimpiä työperäisen hyväksikäytön muotoja ovat alipalkkaus ja lakisääteisten lisien maksamatta jättäminen. Ohjekortin mukaan sopimukset ja lait eivät yksinään takaa työ- ja ihmisoikeuksien toteutumista sekä samalla viranomaisten ja ammattiyhdistysten resurssit valvoa työoloja ovat rajalliset.
Suomessa aihetta säätelee seuraava lainsäädäntö:
• Tilaajavastuulaki (1233/2006)
Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä
• Laki työntekijöiden lähettämisestä (447/2016) lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtojen määräytymisperusteet Suomessa tehtävässä työssä.
• Ulkomaalaislaki (301/2004) edellyttää pääurakoitsijaa varmistamaan, että kaikilla työmaalla työskentelevillä on työnteko-oikeus Suomessa.
• Ilmoittajansuojelulaki (1171/2022) (ns. Whistleblowing -direktiivi)
Y-Säätiö noudattaa kiinteistöalan työehtosopimusta
Y-Säätiö-konserni kuuluu Elinkeinoelämän keskusliiton alaiseen Kiinteistötyönantajat järjestöön, ja konsernissa sovelletaan sekä kiinteistöalan toimihenkilöitä että työntekijöitä koskevia työehtosopimuksia koskien kaikkia työsuhteisia työntekijöitä. Valtaosa työntekijöistä on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Henkilöstöpolitiikan mukaan Y-Säätiössä pyritään rekrytoimaan toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin. Hakijoiksi toivotaan eri-ikäisiä ja eri sukupuolien edustajia sekä kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä
[S2] Arvoketjun työntekijät
EU:n ESRS-vastuullisuusraportointistandardien mukaisesti Y-Säätiön tulee kertoa, mitä olennaisia myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia yrityksellä mahdollisesti tai tosiasiallisesti on sen arvoketjun työntekijöihin.
Y-Säätiön tulee tunnistaa esimerkiksi työoloihin, yhdenvertaiseen kohteluun ja työhön liittyviin oikeuksiin liittyvät vaikutukset.
Työturvallisuus ja harmaan talouden torjunta
Y-Säätiön rakennushankkeissa
Y-Säätiön työmailla pitää aina olla tavoitteena tapaturmaton työympäristö. Työntekijän perusoikeutena on palata töistä kotiin terveenä.
Y-Säätiön työmaalla sattuneisiin työturvallisuuspoikkeamiin reagoidaan välittömästi. Urakoitsijoita edellytetään selvittämään poikkeukseen johtaneet syyt, sekä toimenpiteet ehkäisyyn jatkossa. Rakennustyömaiden työturvallisuutta arvioidaan yleisesti TR (talonrakennus)-mittarilla. TR-mittauksessa koko työmaa havainnoidaan käyttäen vakiolomaketta seuraavien asioiden osalta: telineet, kulkusillat ja tikkaat, koneet ja välineet, putoamissuojaus, työskentely, sähkö ja valaistus, järjestys ja pölyisyys.
Y-Säätiön rakennuttamisessa laaditaan kohdekohtaiset urakkaohjelmat, joissa määritellään vähintään seuraavasti työturvallisuudesta:
• Pääurakoitsija toimii rakennuskohteessa rakennustyön turvallisuudesta sekä työmaan johtovelvollisuuksista vastaavana päätoteuttajana huolehtien ja vastaten siitä, että Valtioneuvoston asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 sekä työturvallisuuslaissa (23.8.2002/738) mainitut rakennuttajan ja päätoteuttajan rakentamista koskevat velvoitteet ja muut asiat otetaan huomioon.
• Pääurakoitsija laatii ja hyväksyttää viranomaisilla kohteen työturvallisuutta koskevat viranomaisten vaatimat asiakirjat ja laatii työturvallisuussuunnitelmat, jotka hyväksytetään tilaajalla
• KVR-urakoitsijana pääurakoitsija nimeää rakennushankkeeseen työturvallisuuskoordinaattorin, joka huolehtii rakennushankkeeseen ryhtyvälle osapuolelle säädetyistä velvoitteista.
• Ennen rakennusvalvonnan aloituskokousta tilaaja kutsuu koolle työturvallisuuskokouksen
• Työturvallisuuteen mahdollisesti liittyvät erityistilanteet, kuten työskentely esimerkiksi raitiotien tai tukiaseman läheisyydessä
• Ehdot työskentelylle normaalin työajan ulkopuolella
• Pääurakoitsijan tulee raportoida työmaakokouksien yhteydessä työmaan työ- turvallisuustilanne:
• laaditut ja laadittavana olevat työturvallisuussuunnitelmat
• työmaalla kokousvälillä tapahtuneet tapaturmat ja ”läheltä piti” –tilanteet sekä niiden jatkotoimien suorittaminen
• TR-mittaustulos
ja harmaan talouden torjunnasta
• Päätoteuttaja vastaa veromenettelylain (18.12.1995/1558) työntekijä- ja urakkatietojen ilmoittamisesta) mukaisesti päätoteuttajan velvollisuuksista.
• Tilaaja edellyttää, että pää- ja aliurakoitsijat kuuluvat Tilaajavastuu.fi:n Luotettava Kumppani -palveluun. Urakoitsijan on liitettävä selvitys edellä mainitusta urakkatarjoukseensa ja selvitykset eivät saa olla kahta kuukautta vanhempia.
• Aliurakoitsijaa käytettäessä tällä on oikeus antaa urakka edelleen aliurakkana. Urakan ketjuttaminen tätä pidemmälle ei ole mahdollista ilman tilaajan hyväksymää erityistä syytä.
Vastuulllisten työmaiden kehittäminen Y-Säätiössä
Vuonna 2025 tarkoituksena on tehdä tarkastuksia valikoiduille työmaille. Lisäksi tulevaisuudessa kehitämme toimintaa esimerkiksi RT-ohjekortin määrittämän huolellisuusvelvoitteen mukaisesti, mm. seuraavin toimenpitein:
Työvoiman hyväksikäytön torjuminen
• Tehdään satunnaisia työmaatarkastuksia työntekijän oikeudet huomioon ottaen.
• Varmistetaan, että kaikilla urakan parissa työskentelevillä henkilöillä on mahdollisuus käyttää ilmoituskanavia, tarvittaessa myös nimettömästi.
• Rohkaistaan viestinnässä työntekijöitä tuomaan esille epäkohdat ja korostetaan yhteydenottojen luottamuksellisuutta.
• Koulutetaan luottamushenkilöitä vastaanottamaan ilmoituksia väärinkäytöksistä ja varmistetaan ettei ilmoittamisesta koidu haitallisia seurauksia työntekijälle.
• Tiedotetaan työntekijöitä ulkopuolisista avuntarjoajista, joilta voi kysyä neuvoa myös nimettömästi.
• Luodaan ohjeet työntekijöille sekä esimiehille siitä, miten tulee toimia tapausten ilmi tullessa tai epäilysten herätessä.
• Pyydetään kilpailutuksen yhteydessä tietoa tarjoajien vastuullisuuspolitiikasta sekä selvitys tarjotun hankkeen työvoimarakenteesta
• Varmistetaan, että ulkopuolisen työvoiman käyttö tapahtuu työehtosopimusten mukaisesti
Työturvallisuus
• Asettamalla työmaille kannusteita tai sanktioita tapaturmattomuuden suhteen
• Asettamalla itsellemme tavoitteita työturvallisuuden suhteen vuosittain tai työmaittain, esimerkiksi seuraavin mittarein
• Tapaturmattomat työmaat
• Tapaturmataajuus (LTIF)
• Työmaan turvallisuushavainnot (TR)
[S3] Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
Y-Säätiö-konsernin keskeinen tehtävä on tuottaa ja jakaa tutkimustietoa asunnottomuudesta, kestävän asumisen ilmiöistä sekä Asunto ensin -mallin vakiinnuttamisesta osaksi asunnottomuuden poistamista maailmanlaajuisesti.
Vuonna 2024 Suomessa oli yhteensä 3 806 yksinelävää asunnotonta, mikä on 377 enemmän kuin vuonna 2023. Hälyttävästi yksinelävien asunnottomien määrä kasvoi ensimmäistä kertaa vuoden 2012 jälkeen.
Vuoden aikana Y-Säätiössä käynnistyi RADAR-tutkimushanke yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Hankkeessa tarkastellaan asunnottomuuden kustannusvaikutuksia. Lisäksi Y-Säätiön muut tutkimushankkeet keskittyivät Uuras-työllistymisohjelman vaikutusten arviointiin sekä tuetun asunnonvaihdon prosessin ja kokemusten kartoittamiseen. Tulokset valmistuvat vuoden 2025 aikana.
Y-Säätiö on kumppanina Erasmus+-rahoitteisissa hankkeissa, joista Adapting Housing First -hankkeessa tarkastellaan Asunto ensin -mallin soveltamista Euroopassa. Y-Säätiö koordinoi myös Suomen osuutta Erasmus+ Women’s Voices -hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa asunnottomuutta kokeville naisille tarjolla olevaa tukea ja palveluita. Hanke käynnistyi toimintavuonna ja jatkuu vuoden 2027 keväälle.
Onnistunut asuminen -hanke, asumisyksiköstä omaan kotiin
Onnistunut asuminen -hankkeen kautta asutettiin raportointivuonna 43 henkilöä ja hankkeen alusta lähtien kodin on saanut yhteensä 65 henkilöä. Vuonna 2024 keskeisenä painopisteenä oli yhteistyön vahvistaminen asumisyksiköiden, tukitahojen ja hyvinvointialueiden kanssa yhteistyömallin kehittämiseksi. Hanke järjesti kaksi asumisen nivelvaiheen työpajaa yhteistyössä Suomen Pelastusarmeijan, Rinnekotien, Sininauha Oy:n, Helsingin kaupungin, Sinividan ja Suur-Helsingin Valkonauha ry:n kanssa.
Yhdysvaltalainen ”Asunto Ensin” -dokumentti toi kansainvälistä huomiota Suomen asunnottomuustyölle, jossa Y-Säätiö toimi sen keskeisenä yhteistyökumppanina. Dokumentin tekijät saivat Y-Säätiöltä asiantuntijatietoa ja tukea yhteyksien luomisessa eri toimijoihin. Joulukuussa 2023 julkaistu dokumentti on tavoittanut yli kolme miljoonaa katsojaa YouTubessa ja ollut esillä useilla dokumenttifestivaaleilla. Sen myötä kiinnostus Suomen Asunto Ensin -mallia kohtaan on kasvanut erityisesti Yhdysvalloissa ja Kanadassa ja Y-Säätiön asiantuntijoita on kutsuttu kertomaan toiminnastaan eri järjestöille ja oppilaitoksille. Dokumentin vaikutuksesta monet kansainväliset toimijat ovat alkaneet kehittää omia asunnottomuuden ehkäisyyn liittyviä käytäntöjään, mikä on vahvistanut Y-Säätiön asemaa merkittävänä kansainvälisenä asiantuntijana.
Kansainvälinen työ tuottaa tulosta
Vaikka juuri julkaistun asunnottomuustilaston tulokset herättävät huolta, Suomi on silti pitkäjänteisellä työllä onnistunut vähentämään asunnottomuutta. Tämä saavutus herättää kansainvälistä kiinnostusta valtioiden, järjestöjen ja muiden toimijoiden keskuudessa, jotka pyrkivät edistämään asumiseen liittyviä ihmisoikeuksia, nimittäin vain harvat maat ovat onnistuneet asunnottomuustyössään. Kansainvälisesti asunnottomuus on kovassa kasvussa.
Vuoden aikana Y-Säätiössä vieraili 15 kansainvälistä ryhmää, yhteensä yli 90 osallistujaa, tutustumassa Suomen asunnottomuustyöhön ja Asunto ensin -mallin käytännön toteutukseen. Lisäksi Y-Säätiön asiantuntijat osallistuivat raportointivuonna kymmeniin puhujatapahtumiin, vaikuttajaseminaareihin ja mediaviestintään eri puolilla maailmaa, jakaen asiantuntemusta asunnottomuuden vähentämisestä ja kestävän asumisen ratkaisuista.
Vuoden aikana toteutettiin neljä asumisvalmennuskokonaisuutta eri asumisyksiköissä, joista kaksi yhteistyössä Aspa-Säätiön Asumisen ajokortti -koulutuksen kanssa.
Muutokset toimintaympäristössä ja yhteiskunnassa ovat vaikuttaneet sekä hankkeen toimintaan että asukkaiden elämäntilanteisiin. Onnistunut asuminen -hanke on pystynyt vastaamaan näihin muutoksiin moniammatillisen ja kokeneen tiimin tuella. Uusien haasteiden myötä on tavoitettu myös uusia kohderyhmiä, kuten asunnottomuusuhan alla olevia lapsiperheitä, yksinhuoltajia ja nuoria aikuisia, jotka ovat hyötyneet hankkeen kohtaavasta ja kokonaisvaltaisesta työotteesta. Hankkeen tukemat asukkaat ovat suhtautuneet myönteisesti tiiviiseen, osallistavaan työskentelytapaan, kotikäynteihin ja yhdessä tekemiseen. Yksikään asuminen ei ole päätynyt häätöön.
Kesällä 2019 Manchesterin pormestari Andy Burnham vieraili Helsingissä tutustumassa suomalaiseen asunnottomuustyöhön ja Asunto Ensin -malliin. Vierailun aikana Y-Säätiön asiantuntijat esittelivät suomalaisia käytäntöjä ja toimivat opastajina. Burnham vaikuttui niin paljon Suomen työstä, että Manchesterin Asunto Ensin -pilottiin tehtiin merkittäviä muutoksia ja käyttöönotettiin asunnottomuusohjelma “a bed every night” -malli. Myöhemmin Y-Säätiön asiantuntijat jatkoivat yhteistyötä Manchesterin kanssa ja antoivat kehitysehdotuksia asunnottomuuden vähentämiseen. Vuonna 2024 Y-Säätiön asiantuntijat kutsuttiin puhumaan Manchesterin asunnottomuusseminaariin, jossa julkistettiin Burnhamin asunnottomuusohjelma, joka on saanut inspiraationsa Suomen ja Y-Säätiön esimerkeistä.
[S4] Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Y-Säätiön asukkaiden hyvinvointi on toiminnan keskiössä ja jatkuvassa tarkastelussa toiminnan kehittämiseksi. Asukaskokemusta ja tyytyväisyyttä seurataan aktiivisesti johdossa ja asukkaiden toiveita, ajatuksia ja ehdotuksia kuunnellaan herkällä korvalla.
Alkuvuonna analysoitiin tekoälyn avulla Y-Kotien ja M2-Kotien asukkaiden asiakaspalveluyhteydenottoja. Yhteydenotot koskivat pääasiassa:
• asukkaat olivat huolissaan vuokrankorotuksista ja kyvystään maksaa vuokraa ja he kyselivät vuokran maksuaikatauluista ja perintään liittyviä neuvoja
• huoltoyhtiöiden vastuulla olevia asioita, kuten avainten noutoa ja palautusta, huoltojen tilaamista, kiinteistön ja piha-alueiden kunnossapitoa, asunnon lämpötilaa sekä autopaikkojen varaamista
• jätehuolto, tupakointi ja häiritsevät äänet nousivat usein esiin
• Asunnon hakemisessa epävarmuus ja tiedon tarve herättivät myös yhteydenottoja, erityisesti hakemusten tilannetiedot ja käsittelyaikataulut
Asukastyytyväisyys
WheelQ:n mukaan asukastyytyväisyys oli vuoden 2024 osalta seuraava: (suluissa vuoden 2023 luku)
• sisäänmuutto 59,8 (56,8), n. 743
• asumisaikainen 25,3 (31,7), n. 1 419
• poismuutto 32,2 (35,5), n. 509
Keskiarvo vuodelle 2024 on 39,1 (tyydyttävä).
CASE: UUDISKOHTEEN ASUTTAMINEN
Rullakkokuja 14, Pohjois-Pasila, asuntoja taloissa on 112
Asuntoihin oli kesän alussa noin parin viikon hakuaika, jonka aikana hakemuksia saapui 650.
Rullakkokujan hakijoissa korostuivat yksinasuvat, itsenäistyvät nuoret ja opiskelijat. Valinnat asukkaiksi tehtiin hakuaikana tulleista hakemuksista, joissa ARA-kriteerit täyttyvät ja joissa hakijoiden hakukriteerit vastasivat haettavana olleita asuntoja.
Asuntonäyttö järjestettiin syyskuussa ja vuokrasopimukset asukkailla alkoivat marraskuun alusta. Muutossa asukkaita auttamassa oli Uuraan uudiskohteen käyttöönottopäivän muuttoapu. Uuden talon valmistuttua ja uusien asukkaiden muuttaessa samaan aikaan sisälle, on Uuraan muuttoavusta hyötyä. Uuras auttaa piha-alueen logistiikassa useiden muuttoautojen saapuessa muuttokuormien kanssa. Lisäksi Uuraan muuttovälinelainaamosta muuttoa auttamaan voi napata rullakon ja nokkakärryt. Uuras tarjoaa myös kantoapua asukkaiden tavaroiden kantamiseen.
VUOKRAUKSEN AVAINLUVUT 2024
Sopimukset M2-Kodit
2 688
Tarjoukset 9 588
Irtisanomiset 2 472
ASUNNONHAKIJAKUNNAT 2024
Yksin:
Kaksin:
Kolme henkeä:
Neljä henkeä tai enemmän perheessä:
Uuras-työllistämisohjelma
Y-Säätiön Uuras tarjoaa asukkaille keikkatöiden avulla keinon saada lisäansioita ja kerryttää työkokemusta. Uuraassa asukkaille on työkeikkojen lisäksi mahdollisuus saada neuvontaa ja ohjausta työnhakuun, CV:n tekemiseen sekä työhaastattelutilanteeseen valmistautumiseen.
Vuodelle 2024 asetettiin Uuraan tavoitteeksi tarjota 2500 työkeikkaa ja saada toimintaan mukaan 15 uutta takuukeikkalaista. Tavoitetta laskettiin rajusti vuodesta 2023 tasosta, koska tiedossa oli hallituksen tekemät muutokset, kuten työttömyysetuuden suojaosa ja asumistuen laikkaukset, joilla on suoraan vaikutusta työntekemisen kannattavuuteen.
Vuonna 2024 Y-Säätiön asukkaat suorittivat yhteensä 1837 työkeikkaa. Uuraan takuukeikkoja tehtiin 45.
CASE: UURAAN TAKUUKEIKKOJA 45
Takuukeikka on heikossa työmarkkinatilanteessa olevalle asukkaalle tarjottu ensimmäinen työtehtävä matalalla kynnyksellä. Takuukeikalla työjärjestäjä on mukana, näin uusi keikkatyöläinen pääsee tutustumaan Uuraan toimintaan ja saa tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta. Takuukeikka, kuten kaikki muutkin työkeikat tarjoavat työkokemusta ja avaavat tietä myös muille henkilöstövuokraussovellus Treamerissa työtä tarjoaville työnantajille.
Joulukuu
• Asukastoiminnan toimintakertomus
ASUKASTOIMINNAN VUOSI
• Säännöllinen palautekysely asukastoimikunnille
Marraskuu
• Valtakunnallinen talouskokous
Lokakuu
• Talojen talousarvioesitykset lausuttavaksi
Syyskuu
• Perehdytys talousasioihin - Asukasakatemia
• Ympäristöasiat - Asukasakatemia
Elokuu
Asukastoiminta
Asukastoiminnan vuosi oli täynnä muutoksia
Vuosi 2024 oli M2-Kotien asukastoiminnassa muutosten vuosi. Vuoden alussa voimaan astui uudistettu laki yhteishallinnosta valtion tukemissa vuokrataloissa. Lakimuutosten myötä asukastoimintaa päivitettiin.
Uudistuksen myötä M2-Kotien hallitukseen kaksivuotiskaudeksi hakevat asukasedustajat valitaan talojen asukaskokousten valitsemista ehdokkaista. Hallituksen asukasedustajiksi haki 20 ehdokasta. Uudistuksen yhteydessä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia lisättiin nostamalla hallituksen asukasjäsenten määrä kahteen edustajaan.
Heinäkuu
Tammikuu
• Asukastoiminnan toimintasuunnitelma (OmaM2)
• Perehdytys asukastoimintaan - Asukasakatemia
Helmikuu
• M2-Päivä parillisina vuosina
Maaliskuu
• Turvallisuusasiat - Asukasakatemia
Asukastoimikunta
Huhtikuu
• Piha-asiat - Asukasakatemia
• M2-Kotien hallituksen kokous
• Tilinpäätös
Toukokuu
• Pihakierros isännöitsijänkanssa
• Talojen PTS lausuttavaksi
• Edellisen kauden jälkilaskelma tiedoksi
Kesäkuu
• Yhtiökokous
• Asukasedustajien valinta hallitukseen 2 v välein Asukaskokoukset alkavat
• Parittomina vuosina, isännöitsijä kutsuu
• Parillisina vuosina asukastoimikunta
Valinnoissa painotettiin henkilöiden omia vahvuuksia, aiempaa kokemusta vuokrataloyhtiön yhteishallintoon osallistumisesta sekä hallitustyöskentelykokemusta. Valituksi M2-Kotien yhtiökokouksessa tulivat taloushallinnossa työskentelevä Maija Hallikainen Espoosta ja rikospoliisi Juho Gustafsson Vantaalta.
Vuoteen mahtui paljon vaikuttamista
Yksi asukastoiminnan vuoden aikana tapahtuneista uudistuksista oli vaikuttajaryhmän perustaminen. Vaikuttajaryhmään tuli mukaan 280 asukasta 28 paikkakunnalta. Vaikuttajaryhmän toiminnan keskeise-
nä tarkoituksena on asukkaiden näkemysten kuuleminen M2-Kotien toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Ensimmäisen vuoden aikana Vaikuttajaryhmän jäsenet ovat jakaneet asiantuntemustaan sähköisten kyselyiden kautta mm.
• ideoimalla järjestettäviä asukastapahtumia
• asiakaskokemuksen kehittämisessä
• OmaM2-palvelun uudistamisessa
• unelmien asukastilojen kartoittamisessa
Vaikuttajaryhmäläisiä on ollut mukana myös työpajoissa esittämässä näkemyksiä OmaM2-palvelun kehittämisestä sekä yhteistyöprojektissa Aalto-yliopiston kanssa. Tässä projektissa arkkitehtiopiskelijat suunnittelivat asuntojen muokkaamista toimiviksi ja asukkaiden asumisentarpeita paremmin palveleviksi.
Asukastapahtumat ja asukasakatemiat
Vuonna 2024 alueellisia asukastapahtumia ei enää järjestetty, vaan kaikki tapahtumat olivat avoimia kaikille asukkaille asuinpaikkakunnasta riippumatta. Tämä mahdollisti osallistumisen kauempaakin ja uusien M2-asukkaiden tapaamisen. Tapahtumia järjestettiin eri puolilla Suomea yhteensä 30 ja ne tavoittivat noin 3000 asukasta.
Uutena toimintamuotona aloitettiin kaikille asukkaille tarkoitetut etäkoulutukset, Asukasakatemiat. Vuosittain toistuvia koulutusteemoja oli viisi: asukastoiminta taloissa, turvallisuus, piha, ympäristöasiat sekä talous. Toistuvien teemojen lisäksi raportointivuonna pidettiin erillinen Asukasakatemia vesitutkimuksen tuloksista. Asukasakatemioiden lisäksi helmikuussa järjestettiin M2-Päivä talojen puheenjohtajille ja ensimmäistä kertaa osallistuminen mahdollistettiin myös etäyhteyksin YouTube-kanavan kautta. Marraskuussa pidetty tiedotustilaisuus talousarviosta ja vuokrien määräytymisestä keräsi yli 300 asukasta linjoille kuulemaan.
kantaa talon korjaussuunnitelmiin ja syksyllä koko konsernin talousarvion lisäksi toimitettiin oman kiinteistön talousarvio kommentoitavaksi.
Asumisneuvonnan tavoitteena on turvata onnistunut asuminen erilaisissa haastavissa asumistilanteissa ja asuttaa asukkaita suoravuokrauksen piirissä oleviin Y-Koteihin. Y-Säätiön asumisneuvonta on osittain säätiön itsensä rahoittamaan ja osittain ulkopuolisessa rahoituksella turvattua toimintaa.
Häädöt ja häätöjen estäminen
Y-Säätiö-konsernin ydintehtävä on asuttaa ihmisiä ja poistaa asunnottomuus Suomessa. Kuitenkin joskus, vaikka kaikki mahdolliset toimenpiteet on toteutettu, ei muuta ole enää tehtävissä kuin päätyä valitettavaan tilanteeseen, jossa asukas joudutaan häätämään asunnosta.
Häädöillä tarkoitetaan toteutettuja häätöjä sekä häätöprosesseja, joiden aikana asukas on muuttanut itse pois.
Häätöjen määrä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Asukkaiden toimeentuloa ovat koetelleet elinkustannusten nousu ja sosiaaliturvaan tehdyt mittavat leikkaukset. Tästä kertoo se, että tarve asumisneuvonnalle oli 708 tapauksessa vuokranmaksuun liittyvät ongelmat sekä muu taloustilanteen selvittely 355 tapauksessa.
Asukastoiminta taloissa
Tiedottamista ja vaikuttamismahdollisuuksia lisättiin talojen asukastoimikunnille ja puheenjohtajille. Keväällä puheenjohtajille lähetettiin ennakkokysymykset isännöitsijän kanssa tehtävää laadunvalvontakierrosta varten. Samoihin aikoihin lähetettiin tiedoksi jälkilaskelma toteutuneesta budjetista. Elokuussa talojen asukastoimikunnilla oli mahdollisuus ottaa
Vuoden aikana asumisneuvontaa käyttäneiden asukkaiden määrä laski hieman edellisestä vuodesta, mutta kotikäyntien ja toimistolle sovittujen tapaamisten määrä kasvoi merkittävästi.
Asumisneuvonnan ja asukkaiden välisiä yhteydenottoja oli vuonna 2024 yhteensä 16 033. Asumisneuvonnan yhteistyökontakteja eri toimijoiden kanssa oli 16 842, kasvaen edellisestä vuodesta lähes 900 kontaktilla.
häiriö Muutti itse, häiriö Muutti itse, saatavat Häätö peruttu, saatavat
Nuorille suunnattu Y-polut-hanke
Hanketoimintaa toteutetaan viidellä eri paikkakunnalla, joissa nuorille tarjottavat palvelut voivat vaihdella merkittävästi. Esimerkiksi tukea tarjoavien tahojen toiminta viikkotasolla saattaa poiketa huomattavasti toisistaan. Eri kuntien, hyvinvointialueiden ja kolmannen sektorin palveluiden hyödyntäminen on tärkeää asukkaiden yksilöllisessä ohjaamisessa. Asukkaita ohjataan tarvittaessa esimerkiksi Ohjaamoihin tai etsivän nuorisotyön pariin.
Vuonna 2024 hankkeessa otettiin uutena toimintamuotona käyttöön päivämuotoiset Pihapiirit-tapahtumat iltatapahtumien lisäksi. Päivätapahtumia kokeiltiin tammi-kesäkuussa, mutta ne eivät tavoittaneet asukkaita toivotulla tavalla, joten kokeilu päätettiin lopettaa kesän alussa. Hankkeessa on havaittu, että monet nuorille aikuisille suunnatut palvelut on rajattu vain 18–29-vuotiaille. Tämän vuoksi hankkeen piirissä on useita nuoria aikuisia, jotka jäävät nykyisen palvelukentän ulkopuolelle ikänsä vuoksi. 30 vuotta täyttäneille asukkaille ei välttämättä löydy heidän tarvitsemiaan palveluita, ja näissä tapauksissa hanke on tarjonnut laajempaa ohjausta. Myös aikuissosiaalityön rooli on korostunut näissä tilanteissa.
Syksyllä aloitettiin jalkautuva yksilöllisen tuen tarjoaminen Pop-up-neuvontakahvilan muodossa kohteissa. Kuukauden ajan (4 kertaa), aina kaksi tuntia kerrallaan, hankkeesta jalkauduttiin samaan kohteeseen tarjoamaan asukkaille matalan kynnyksen ohjausta ja asumisneuvontaa.
Y-Säätiön omia palveluita ja hankkeita hyödynnettiin myös asukkaiden ohjaamisessa. Esimerkiksi Uuras-ohjelman avulla asukkaille voitiin mahdollistaa keikkatyön hakeminen. Keikkatöistä saatujen tulojen avulla asukkaat voivat pienentää mahdollisia vuokravelkojaan. Jiippi-hanke puolestaan on tarjonnut joillekin asukkaille seikkailukasvatuksellisia ja yhteisöllisiä kokemuksia.
Y-Polut, vuosi lukuina:
Pihapiirit-tapahtumia 38 kpl
• Yksilöllisiä ohjaustapahtumia 221 kpl
• Tavoitettu 205 kohderyhmään kuuluvaa asukasta
• Nyt 10 talossa on aktiivinen asukastoimikunta.
Yksilöohjausten dataa
• 165 eri asukasta ohjattu yksilötasolla
• 65 tapaamista
• 1432 WA-viestiä
• 123 vastattua puhelua
• 27 tekstiviestiä
• 167 sähköpostia
• 8 kirjettä
[G] Liiketoiminnan harjoittaminen
[G1-1] Yrityskulttuuri
Yrityskulttuuria vaalitaan järjestämällä esihenkilötapaamisia ja -koulutuksia, käymällä tiimikohtaisia yrityskulttuurikeskusteluja sekä tiedottamalla arvoista ja toivotuista käytänteistä työpaikoilla. Evaluointi toteutetaan vuosittaisilla henkilöstökyselyillä, joiden tuloksia hyödynnetään sekä konsernitasolla että tiimien kesken.
Konserni varaa vuosittain budjetistaan määrärahoja henkilöstön koulutukseen. Keskimääräinen koulutusbudjetti kattaa noin kolme ulkoisen palveluntuottajan koulutuspäivää vuodessa. Lisäksi konsernissa järjestetään laajamittaista sisäistä koulutusta esihenkilöille ja koko henkilöstölle tietoiskujen muodossa. Tiimeillä on tarvittaessa mahdollisuus työnohjaukseen. Asunto ensin verkostokehittäjät puolestaan järjestävät koulutuksia ulkopuolisille verkostoille, joihin myös konsernin oma henkilöstö voi halutessaan osallistua.
Ilmoituskanava ja häiriötilanteet
Konserni on perustanut Whistleblowing-kanavan, joka on saatavilla Y-Säätiön verkkosivuilla. Kanavan kautta voidaan anonyymisti ilmoittaa epäkohdista tai väärinkäytöksistä. Kaikki ilmoitukset otetaan käsittelyyn, tutkitaan ja niihin annetaan vastaukset määräaikojen puitteissa. Kanava on avoin sekä työntekijöille että loppukäyttäjille, ja sen linkki on julkisesti saatavilla kaikille, jotka haluavat tehdä ilmoituksen. Ilmoitukset ovat anonyymejä, ellei ilmoittaja itse halua paljastaa henkilöllisyyttään.
Ilmoitukset vastaanottaa konsernilakimies, joka käsittelee ne. Lisäksi sisäinen tarkastaja seuraa ilmoituksia ja niihin annettuja vastauksia varmistaakseen toiminnan asianmukaisuuden. Pääsy ilmoituksiin on myös teknisestä toteutuksesta vastaavalla henkilöllä.
Ilmoittajien henkilöllisyyttä ei luovuteta edellä mainittujen tahojen ulkopuolelle, ellei ilmoittaja itse tai ilmoituksen edellyttämät välttämättömät toimenpiteet sitä vaadi. Ilmoitusten vastaanottaja on tietoinen säännösten velvoittamasta vastatoimien kiellosta ja varmistaa, ettei vastatoimiin ryhdytä.
Häiriötilanteissa asiakaspalvelu vastaanottaa asukkaiden ilmoituksia. Asukkaat voivat myös hyödyntää sähköistä OmaM2-palvelua ilmoituksiin. Kiinteistön ylläpitoon ja akuutteihin ongelmiin on tarjolla kiinteistöhuoltopalvelut kaikkiin M2-Kotien kiinteistöihin.
[G1-2] Toimittajasuhteiden hallinta
Maksukäytännöt
Y-Säätiön ostotoiminta jakautuu suoriin ja epäsuoriin hankintoihin. Suurin osa hankinnoista (>90 %) kohdistuu suoriin hankintoihin, kuten kiinteistöjen rakentamiseen, korjaukseen ja ylläpitoon. Näitä hankintoja hallinnoidaan pääasiassa kahdella eri osastolla: kiinteistö- ja rakennusyksikössä. Kiinteistöyksikössä maksuajat sovituissa sopimuksissa ovat pääsääntöisesti 21 tai 30 vuorokautta. Pitkiä, 60 tai 90 päivän maksuaikoja, joita osa suuremmista toimijoista edellyttää, ei vaadita. Laadukkaan ja turvallisen asumispalveluiden tuotannon varmistamiseksi ulkopuolisten yhteistyöyritysten tyytyväisyyteen kiinnitetään huomiota, eikä maksujen viivästyttämistä nähdä tarkoituksenmukaisena. Maksujen ajallaan hoitaminen on varmistettu myös henkilöstöjärjestelyin: jokaisella laskuja hyväksyvällä henkilöllä on nimetty sijainen, joka huolehtii laskujen käsittelystä lomakausina. Lisäksi tietojärjestelmissä, kuten KOY M2-Kotien osalta, hyväksytyt laskut siirretään maksatukseen päivittäin, mikä osaltaan nopeuttaa maksujen käsittelyä.
Rakennuttamisyksikössä maksujen viivästyminen on käytännössä mahdotonta, sillä urakan eteneminen on sidottu maksuerätaulukoihin. Mikäli maksusuorituksia ei tehtäisi sovitussa aikataulussa, urakoitsijalla olisi oikeus keskeyttää työt. Viivästykset työmaalla eivät hyödytä ketään, sillä ne lisäävät kustannuksia. Kassavirtaoptimointia ei pidetä tarkoituksenmukaisena, eikä sille ole tarvetta, sillä hankkeiden rahoitus varmistetaan aina ennen rakennuttamisen aloittamista.
Y-Säätiö-konserni maksaa kaikki veronsa Suomeen.
Toimitusketjun
vastuullisuuden varmistaminen
Y-Säätiön kanssa yhteistyö perustuu avoimeen viestintään ja säännöllisiin tapaamisiin, joissa tarkastellaan molemminpuolista suoriutumista ja tulevaisuuden tavoitteita. Pyrkimys on rakentaa pitkäaikaisia kumppanuuksia, jotka edistävät molempien osapuolten liiketoiminnan kehittymistä ja ympäristövastuullisuutta ARA-lainsäädännön puitteissa (säännöllinen kilpailutusvelvoite). Konsernin toiminnanohjausjärjestelmiin on myös rakennettu sisään turvatoimintoja pie-
Vastaajista on sitoutunut vähentämään päästöjään 82
Vastaajista on arvioinut toimintansa vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle 36
Ympäristökriteereitä ja eettisyyttä painotetaan merkittävästi käytetyssä tuotevalikoimassa 45
Kiertotaloutta hyödynnetty toiminnassa ja hankinnoissa 76
Arvio Y-Säätiön hankkeissa käytettyjen materiaalien kierrätettävyydestä ja uudelleenkäytettävyydestä 54 Sosiaalinen
Todistettuja väärinkäytöksiä, ”pimeän työvoiman” käyttöä ja harmaata taloutta työmailla 6
Mittarointi ja seuranta alihankintaketjun vastuulliseen toimintaan 57
Yrityksessä käytettyjen materiaalien alkuperä Suomesta tai EU -alueelta 71
Hallinnollinen Organisaatiolla on vastuullisuusstrategia ja/tai -toimenpidesuunnitelma 59
Eettisten periaatteiden, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteutuminen 74
Heikommassa asemassa olevia työllistetään 58
Palkan määräytymisen kriteerit kerrotaan avoimesti ja niitä noudatetaan 83
Käytössä työturvallisuusohjelma 89
Huolellisuus tietosuoja-asioissa ja asiakaspalautteiden ja reklaamaatioiden huomioiminen toiminnan kehittämisessä 100
nentämään toimitusketjuun liittyviä riskejä, kuten esimerkiksi tilauksen tekeminen sellaiselta yritykseltä, jolla ei ole Tilaajavastuu-raportti kunnossa, on mahdotonta.
Toimitusketjun riskienhallinta Y-Säätiössä perustuu ennakoivaan suunnitteluun ja monipuolisten vaihtoehtojen varmistamiseen. Tietoja vaihtoehtoisista tuotteista kartoitetaan sekä toimittajista, jotta mahdollisiin häiriöihin voidaan reagoida nopeasti. Tavoitteena on taata toiminnan keskeytymättömyys, sekä turvallinen ja mielekäs asukaskokemus.
Raportointivuoden puolivälissä lanseerattiin hankintojen vastuullisuuskysely, jonka täyttämistä velvoitetaan sekä nykyisiltä että tulevilta hankekumppaneilta sopimuksenteon yhteydessä. Tähän mennessä kyselyyn vastaaminen on ollut anonyymiä ja vapaaehtoista, mutta sen kohdentamista yrityskohtaiseksi sekä mahdollista hyödyntämistä toimittajan valintakriteerinä harkitaan.
Verojalanjälki 2024
Aktivointeihin sisältyvä vähentämättä jäänyt alv
Vuosikuluihin sisätyvä vähentämättä jäänyt alv
Kiinteistöverot
Ennakonpidätykset palkoista
Työnantajamaksut
Maksettu alv
Tuloverot 0 %
Varainsiirtoverot 0 %
Verojalanjälki yhteensä 39,3 M€
Kyselyn avulla kartoitetaan, miten toimitusketjuun kuuluvat yritykset huolehtivat vastuullisuudestaan. Tavoitteena on tunnistaa sopimuskumppaneiden sitoutuminen vastuullisuuteen ja varmistaa kestävän kehityksen toteutuminen koko arvoketjussa. Vuoden loppuun mennessä kyselyyn saatiin 70 vastausta. Vastaajista 36 % edusti rakennusalaa ja 32 % kiinteistöalaa, loput vastaajat jakautuivat kaupan, tietoliikenteen, logistiikan, konsultoinnin ja muiden toimialojen kesken.
Yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät kriteerit toimittajavalinnoissa
Y-Säätiön hankintamenettelyt perustuvat keskitettyyn hankintaan, hankintaohjeen noudattamiseen ja hankintaohjelmiston hyödyntämiseen.
Toimittajavalinnoissa keskeisiä kriteereitä ovat laatu ja elinkaarikustannusten hallinta. Hankintahinnan lisäksi arvioidaan myös tuotteiden ja palveluiden kestävyyttä, huoltovaatimuksia ja energiatehokkuutta, jotka vaikuttavat sekä asumiskustannuksiin että päästöihin. Etusijalle asetetaan toimittajat, jotka pystyvät tarjoamaan laadukkaita, pitkäikäisiä ja ekologisia ratkaisuja sekä energiatehokkaita tuotteita. Monessa toimittajasuhteessa käytettävät tuotteet määritellään itse ja valitaan näiden kriteerien mukaisesti. Lisäksi paikallisia toimittajia pyritään hyödyntämään aina kun mahdollista, jotta liikkumisen ja logistiikan ympäristövaikutuksia voidaan vähentää ja lähialueiden elinvoimaisuutta tukea.
Palvelumalleja kehitetään niin, että toimittajilla on intressi hoitaa asiat kerralla kuntoon. Hyviä työoloja ja reiluja työehtoja edellytetään ja yhteistyökumppaneilta toivotaan sitoutumista sosiaaliseen vastuullisuuteen, esimerkiksi tarjoamalla hyviä työsuhteen ehtoja työntekijöilleen. Lisäksi edellytetään, että mikäli toimittaja käyttää alihankintaa osassa toimintaansa, niin kaikki käytetyt alihankintayritykset ilmoitetaan myös Y-Säätiölle, jolloin alihankintayrityksen tiedot voidaan tarkistaa esimerkiksi Tilaajavastuu-raportointipalvelusta.
[G1-3 & G1-4] Korruption ja lahjonnan torjunta
Y-Säätiö-konserni on tehnyt rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain mukaisen riskiarvioinnin vuonna 2023. M2-Kodit eivät enää tuota sellaisia ulkopuolisille suunnattuja palveluita, jotka velvoittaisivat ilmoittautumaan aluehallintoviraston rekisteriin. Riskiarvioinnissa on kuitenkin tunnistettu, että ulkopuolisten urakoitsijoiden valinnassa saattaisi olla alttiutta joutua korruptio- tai lahjontayritysten kohteeksi.
Lahjonnan vastaiset periaatteet on päätetty ja henkilöstöä on koulutettu ja opastettu tunnistamaan muun muassa lahjontayritykset. Mikäli sellaisia havaitaan, niistä on ohjeistettu ottamaan yhteyttä esihenkilöön. Ilmoittaa voi myös sisäiselle tarkastajalle tai Whistleblowing-kanavaa käyttäen. Havaituista ja todennettavista lahjontayrityksistä tehdään rikosilmoitus.
Sisäinen tarkastaja on tehtävässään raportointivelvollinen suoraan toimitusjohtajalle ja/tai hallitukselle. Selvittelyyn voi osallistua myös konsernilakimies, joka ei vastaa liiketoimintaprosesseista. Hallitus käsittelee vuosittain sisäisen tarkastuksen raportin ja aiempien raporttien seurantakohteet.
Raportointivuonna konsernia koskevien korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisista ei ole annettu tuomioita, eikä poliittiseen tarkoitukseen rahana tai luontoissuorituksina annettuja lahjoituksia ole ollut.
[G1-5] Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta
Y-Säätiö on liittynyt avoimuusrekisteriin ja ilmoittaa vaikuttamistoimintansa. Y-Säätiö on päättänyt sisäisesti, että poliittista vaikuttamistoimintaa voi harjoittaa tehtävänsä puolesta vain toimitusjohtaja.
Jäsenyydet maksullisissa lobbausjärjestöissä
• Rakli
• Kova
• Isännöintiliitto
• FIGBC
STEA-avusteinen Y-Säätiön Asunto ensin -Verkostokehittäjät on toiminut jo vuosia valtakunnallisena yhteiskehittämisen alustana asunnottomuustyössä. Verkostossa on kehitetty yhteisiä laatusuosituksia, jaettu hyviä käytäntöjä sekä kokemuksia ja vastattu asunnottomuuteen liittyviin ilmiöihin ja tarpeisiin.
Toimintavuoden aikana Verkostokehittäjät toteutti selvityksen STEA-avustusten vaikutuksista asunnottomuustyössä ja laati laatusuositukset matalan kynnyksen päivätoiminnalle. Lisäksi verkosto jatkoi Asunto ensin -mallin levittämistä ja juurruttamista erilaisten koulutusten, seminaarien ja työpajojen kautta. Toimintaan osallistui vuoden aikana yhteensä 1 125 henkilöä.
Käsitteet
CSRD Euroopan unionin kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive) (EU) 2013/34, (EU) 2022/2464.
ESRS European Sustainability Reporting Standards, CSRD-direktiivin osoittamat kestävyysraportointistandardit, (EU) 2023/2772.
Hiilidioksidiekvivalentti Kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen.
Kaukolämmön yhtenäistuotanto tuotetaan voimalaitoksilla sähkön ja lämmön yhtenäistuotantona (CHP-tuotanto).
kWp (kilowatt peak) tarkoittaa aurinkopaneelin tai -voimalan huipputehoa, suurinta sähkötehoa, jonka järjestelmä voi tuottaa optimaalisissa olosuhteissa.
Lämmitystarveluvun (aiemmin käytetty termi: astepäiväluku) avulla normeerataan toteutuneita lämmitysenergian kulutuksia. Lämmitystarveluku saadaan laskemalla yhteen kunkin kuukauden päivittäisten sisä- ja ulkolämpötilojen erotus.
Markkinaperusteiset päästöt (marketbased emissions) laskentatavassa käytetään energiantoimittajien ilmoittamia todellisia päästökertoimia, jotka heijastavat hankitun energian tuotantotapojen päästövaikutuksia.
Sijaintiperusteiset päästöt (location-based emissions) kuvaavat sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutuksesta aiheutuvia epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä (Scope 2 -päästöt) käyttäen alueellisia tai maakohtaisia keskimääräisiä päästökertoimia.
Päästöintensiteetti -valitun päästön kokonaismäärä suhteutetaan nimettyyn suureeseen, esimerkiksi tCO2 –eqv/€.
Päästökerroin on arvo, joka kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tai muita päästöjä syntyy tietyn toiminnan, polttoaineen kulutuksen tai prosessin seurauksena.
Ominaiskulutus on käytetyn energian määrä tuoteyksikköä kohti, esimerkiksi kWh/m.
Normeerattu kulutus tarkoittaa lämpötilakorjattua kulutusta, jossa on huomioitu ulkolämpötilan vaihtelut ja siten helpotetaan tiedon vertailtavuutta esim. eri vuosien tai rakennusten sijaintien kesken.
