Page 1

M2-KOTIEN LEHTI HYVILLE NAAPUREILLE 1/2018

ARKIPÄIVÄN ILAHDUTTAJAT Kysyimme, minkälainen on hyvä naapuri ja kuulimme tarinoita anteliaista kakunleipojista ja hissiromansseista. S. 14 HYVÄNTEKIJÄT ASIALLA Kolme vapaaehtoistyön­ tekijää kertoo, miksi he antavat aikaansa muille. S. 8

M2-lehti |

1


SISÄLTÖ 1/2018

JOKO SEURAAT M2-KOTEJA SOMESSA? Ryhdy seuraajaksi jo tänään. Löydät meidät Facebookista, Twitteristä ja Insta­ gramista. Tilaa myös uutiskirjeemme osoitteessa m2kodit.fi.

NÄIN MINÄ ASUN Anne Achrénin kodissa parasta on lasitettu parveke. SIVU 4 LEENA KISONEN

KOLUMNI Maria Ohisalo osallistui pyöräilykilpailuun ja ymmärsi, kuinka tärkeää toisten ihmisten apu on. SIVU 17

AUTTAMISEN ILOSTA Parhaimmillaan toisten auttaminen on koukuttavaa ja opettavaista, kertovat hyväntekijät. SIVU 8

YHDESSÄ LAULAMINEN TEKEE HYVÄÄ Lahden Hakatorneissa ystävystytään naapureiden kanssa k­ araoken äärellä. SIVU 22

M2-lehti toimitetaan jokaiselle M2-Kotien asukkaalle kotiin. JULKAISIJA: Y-Säätiö PÄÄTOIMITTAJA: Sari Tikkanen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: Aurora Airaskorpi / Kubo AD: Markus Frey / Kubo Ulkoasu: Iina Lievonen-Thapa KIRJOITTAJAT & KUVAAJAT: Saila Aarnio, Krista Ahola, Leena Filpus, Susanna Lehmuskoski, Anni Koponen, Jani Mahkonen, Juho Paavola, Sara Pihlaja, Meeri Utti KANNEN KUVITUS: Leena Kisonen PAINO: SP-Paino PAINOS: 12 000, LEHTI ILMESTYY KAKSI KERTAA VUODESSA ISSN 2489-3846 M2-KODIT VERKOSSA: m2kodit.fi M2-KOTIEN ASIAKASPALVELU: m2.asiakaspalvelu@ysaatio.fi tai puh. 09 7742 5500

2

| M2-lehti


PÄÄKIRJOITUS: JUHA KAAKINEN

SA NNA L I I M ATAI NE N

Laita hyvä kiertämään ”YKSIKÄÄN IHMINEN ei ole saari, täydellinen itsestään”. Näin kirjoitti runoilija John Donne 1600-luvulla. Tarve kuulua joukkoon on ihmisille synnynnäistä ja avuliaisuus muita kohtaan on helppo tapa parantaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Meillä suomalaisilla on vahvana ”itse pitää pärjätä” -mentaliteetti, eikä avun pyytäminen ole helppoa. Siksi on tärkeää, että aktiivisesti laittaa itsensä alttiiksi avun antamiselle. Toisen ihmisen auttaminen ja kohtaaminen eivät aina vaadi suuria ponnistuksia. Auttamista on jo se, että tarjoutuu toisen palvelukseen ja avaa korvansa toiselle. Ei ne suuret ajatukset vaan pienet teot, jotka voivat muuttaa maailmaa. Aina ei tule ajatelleeksi, että iloa kanssaihmiselle voi tuottaa pienellä asialla, kuten vaikkapa lähettämällä kukkia vanhuksille (s. 8). Toisaalta, yksinäinen voi ilahtua myös talon yhteisistä karaokeilloista, kuten Lahden Hakatorneissa (s. 22). Miltä kuulostaisi ajatus naapuruston omasta viestiringistä? Jos tulee tehtyä vaikkapa liikaa ruokaa, sitä voisi tarjota naapurille. Tai jos itseltä puuttuu sokeria tai kaipaa koiran ulkoilutusapua, voisi huikata naapurille ja kysyä voisiko joku auttaa. Meille M2-Kodeilla on tärkeää, että naapurustot ja jopa korttelit muodostavat omia yhteisöjään, joissa on mukava henki. Haluamme olla tekemässä asukkaidemme kanssa

”Aina ei tule ajatelleeksi, että kanssaihmiselle voi tuottaa iloa pienellä asialla, vaikka lähettämällä kukkia.”

yhdessä hyvää, kohtuuhintaista asumista. M2-Kodeille valmistuu uusia vuokra-asuntoja alkusyksystä Vantaalle ja Tampereelle. Vantaan Martinlaakson kohteessa kokeillaan ensimmäistä kertaa asukkaiden yhteisolohuonetta. Odotan mielenkiinnolla, millaisia tarinoita sen käytöstä ja siellä viihtyvistä ihmisistä kuuluu.

JUHA KAAKINEN Y-SÄÄTIÖN TOIMITUSJOHTAJA

M2-lehti |

3


NÄIN MINÄ ASUN ASUKAS: Anne Achrén, 55 ASUINPAIKKA: M2-Kotien asunto, Hervanta, Tampere ASUNTO: 2 h + avok, 42,5 m² MUUTTANUT TALOON: Toukokuussa 2010

Parasta on parveke TEKSTI: LEENA FILPUS KUVAT: SARA PIHLAJA

”EHDOTTOMASTI PARASTA kodissani on suuri, lasitettu parveke, jonne mahtuu kokonainen kalustus sohvineen, sohva- ja sivupöytineen. En ole mikään viherpeukalo, joten ruukuissa on tekokukkia. Minulle on jäänyt tavaksi istuskella parvekkeella etenkin aamuisin ja iltaisin, vaikka tupakka ei enää sauhuakaan. Vietän parvekkeella aikaa talvellakin. En sentään paukkupakkasilla mutta muuten kyllä. Viileys ei haittaa. Muutin tänne melkein kahdeksan vuotta sitten nimenomaan sijainnin vuoksi. Talo on hyvä, ja kaikkialle on lyhyt matka. Luonto ja palvelut ovat lähellä, bussilla pääsee keskustaan näppärästi. Pidän siitä, että taloyhtiössä on aika vireää yhteistoimintaa. On myös todella hienoa, että meillä kierrätetään vanhoja huonekaluja. Näin löysin kotiini tv-tason. Suosin sisustuksessa valkoista, mustaa ja harmaan eri sävyjä. Ne ovat omimpia värejäni. Lisäksi käytän oranssia, se tuo elävyyttä.”

Kaipaan Kreikkaan ja haaveilen edelleen muuttavani sinne takaisin. Yritän käydä siellä kerran vuodessa, sillä 23-vuotiaat kaksospoikani asuvat siellä. 28-vuotias tyttäreni asuu Suomessa. 4

| M2-lehti


Karvinen on kulkenut mukanani yli 30 vuotta. Pelasin nuorena jalkapalloa ja sain pehmolelun joukkuekaveriltani­ 18-vuotissyntymä­ päivälahjaksi. Olen puoliksi kreikkalainen ja asunut Rhodoksella 12 vuotta. Työskentelin Suomalainen Baari Demis -nimisessä ravintolassa, joka täytti 25 vuotta. Jaoimme silloin kanta-asiakkaillemme tällaisia työkaverini koristelemia pulloja.

M2-lehti |

5


AJANKOHTAISTA

M2-Koteja Kruunuvuoren­rantaan KRUUNUVUORENRANTA on meren läheisyydessä sijaitseva uusi asuin­ alue Helsingissä. Luonnonläheisen Kruunuvuorenrannan yleisilmeeseen kuuluu luonnontilaisia kallioita ja vehreitä metsätilkkuja. M2-Kodit rakennuttaa 94 ARA-vuokra-asuntoa osoitteeseen Otonkuja 4. Asunnot ovat yksiöitä, kaksioita ja

Kiinnostaako kesäteatteri vai oletko mölkyn tai petanquen ystävä? M2-Kotien asukastapahtumissa on valinnan varaa. Katso sivu 30. 6

| M2-lehti

kolmioita. Talot valmistuvat vaiheittain kesän ja syksyn 2019 aikana. Asukkaiden yhteiskäyttöön tulee erilaisia yhteistiloja, kuten pesutupa ja kuivaushuone, kerhohuone, sauna­ja irtaimisto- ja ulkoiluvälinevarastot. Alueelle on suunnitteilla Helsingin keskustan ja Kruunuvuorenrannan

yhdistävä silta. Kruunusillat tulee yhdistämään Kruunuvuoren, Laaja­ salon ja Kalasataman osaksi kanta­ kaupunkia. Helsingin kaupungin suunnitelmissa on rakentaa alueelle myös raitiotie. Pääurakoitsijana toimii PakRak Oy ja arkkitehtinä arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy.

LÄHDE PURJEHTIMAAN MERIHEIMON KANSSA!

Uusia kohteita valmistumassa

Meriheimo on Y-Säätiön­ ja Suomen Purjelaivasäätiön yhteinen hanke, joka­­ tarjoaa 18–30-vuotiaille pääkaupunkiseudulla asuville nuorille mahdollisuuden seikkailupurjehduksiin touko-syyskuussa. Lue lisää ysaatio.fi/meriheimo.

Uusia M2-Koteja on valmistumassa elo-syyskuussa sekä Tampereen Härmälänrantaan että Vantaan Martinlaaksoon. Asuntoja pääsee hakemaan kesän aikana. Seuraa verkkosivujamme m2kodit.fi.


Tiesitkö, että ARA-asuntojen tiukoista tulorajoista luovuttiin pääkaupunkiseudulla 1. 3.? Jatkossakin asunnot ohjautuvat ARA-säännösten mukaisesti pienituloisimmille ja suurimmassa asunnontarpeessa oleville ihmisille.

MONET M2-KOTIEN asukkaat saavat tänä kesänä meiltä töitä! Pääkaupunkiseudun kohteiden pihoilla hyörii viher­ alueiden hoitajia, joista monet ovat kasvukaudeksi työllistämiämme asukkaita. M2-Kotien ja Y-Säätiön asunnoissa asuvia nuoria taas on työllistetty leikkaamaan pääkaupunkiseudun M2-Kotien nurmikoita. Nuorten työllistämiskokeilu alkoi viime kesänä Vantaalla ja se

sai valtavasti hyvää palautetta. Tänä vuonna sitä laajennettiin. Tänä keväänä joukkoomme on myös liittynyt oma puutarhuri, joka koordinoi ammattitaitoisesti vihertöitä erityisesti pääkaupunkiseudulla ja uusissa kohteissa. Lisäksi yli kymmenen nuorta tekijää tulee kesätöihin toimistoihimme ympäri Suomea. Olemme mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa.

SHUT TER STOCK

VIHERALUEET HYVÄSSÄ HOIDOSSA!

Kertaa py öräilyn perussää nnöt M2-K oti verkkosiv uilta. Tied en ätkö, milloin po lkup ­ väistettäv yörän on ä autoa? m2kodit.f i

Liikunta-­ avustusta 45 perheelle M2-KOTIEN asukkaiden oli mahdollista syksyllä hakea avustusta lasten liikuntaharrastuksiin. Pidämme lasten ja nuorten liikuntaharrastusta koko perheen hyvinvointia tukevana asia­na. ”Hakemuksia tuli hienosti. Tukea annettiin 45 lapsen liikuntaharrastukseen”, sanoo asukashallinnon koordinaattori Kaisa Nisula. Saamiemme avustushakemusten suosituin harrastus oli jalkapallo. Sitä harrasti hakijoista kolmannes. Ratsastus, tanssi ja cheerleading muodostivat toisen kolmanneksen lajeista. Loput lapset ja nuoret harrastivat muun muassa kamppailulajeja, uimista, luistelua ja joukkuepelejä. M2-lehti |

7


Marianna Alanen tekee useita vapaa­ ehtoistöitä artistin ja juontajan töiden ohella.

8

| M2-lehti


AUTTAMISEN ILOSTA Toisten auttaminen ja ilahduttaminen tekee elämästä täyteläisempää. Kolme ihmistä kertoo, miksi he käyttävät omaa aikaansa vapaaehtoistyöhön. TEKSTI: SUSANNA LEHMUSKOSKI KUVAT: JUHO PAAVOLA, JANI MAHKONEN, ANNI KOPONEN

M2-lehti |

9


Auttamishalu on systeemissäni Rap-artisti Kana eli Marianna Alanen kuskaa kukkia palvelutaloihin ja turvakoteihin ja pelastaa Espanjan hylättyjä koiria. Hyvän tekeminen on koukuttavaa.

OLET NIIN HYVÄ tyttö!”, huudahtaa asiakas palvelukeskuksen osastolla viisi ja pyytää saada halata Marianna Alasta. Tämä ”tyttö” on tänään kukka­ enkelinä. Marianna sai Finlandia-talon tapahtumassa käytetyt parikymmentä sinivalkoista kukkakimppua lahjoitettavaksi Kontulan palvelukeskukseen. Kukkakimput jaetaan iäkkäiden asukkaiden huoneisiin piristämään päivää. Toimiminen kukkaenkelinä on vain yksi Marianna Alasen eli artisti ja juontaja Kanan vapaaehtoistöistä – mutta se on ehdottomasti iloisin. ”Olen käynyt kolme kertaa tässä palvelukeskuksessa ja saan aina yhtä

10

| M2-lehti

lämpimän vastaanoton. Ekalla kerralla väänsin itkua, kun täällä oli niin liikuttavaa. Palvelukeskus on iso laitos, mutta meininki on hyvä”, Marianna sanoo.

Auttamishalu tulee sisältä Idean Kukkaenkelit-projektiinsa Marianna sai Lontoosta, jossa toimii Floral Angels -liike. Sen ajatuksena on uusiokäyttää isoista tapahtumista, kuten messuilta ja suurista juhlista ylijääviä kukkia sellaisenaan tai sito­malla niistä uusia kimppuja. Kukkia viedään niin palvelutaloihin kuin päiväkoteihin, turvakoteihin ja vammaisten palveluasuntoihin.

”En ole floristi, mutta rakastan kukkia ja olen opiskellut puutarhatiedettä”, Marianna kertoo. Hän muistelee opintojensa jääneen hunningolle siinä vaiheessa, kun laulajan ja juontajan ura lähti nousukiitoon vuoden 2002 Popstars-laulukilpailun myötä. Kukkaenkelinä toimiminen on vain yksi Mariannan hyväntekeväisyysprojekti. Hän auttaa myös lapsia toimimalla Lastenklinikoiden kummit ry:ssä. Kolmas Mariannalle tärkeä vapaaehtoistyö on hylättyjen eläinten auttaminen. Hän on perustanut ystäviensä kanssa Dog Force One -yhdistyksen, joka avustaa hylättyjen koirien pelastustarhoja Espanjassa. Yhdistys kerää


ruoka- ja tarvikelahjoituksia lähetettäväksi yhteistyötarhoille. ”Vapaaehtoistyö on minulle sisäinen pakko. En vain pysty keskittymään pelkästään vaikkapa omaan uraani. Olen vanha partiolainen, syntynyt auttamishalu systeemissäni.”

Auttaminen koukuttaa Kana on yksityisyrittäjä, joten hänen työaikansa ovat joustavat. Joskus jäävät jopa palkkatyöt tekemättä, kun pitää kerätä kuormaa Espanjaan lähtevään rekkaan tai keskustella lahjoittajien kanssa. ”Vapaaehtoistyössä ei ole taloudellisesti järkeä, mutta henkisesti saan näistä töistä paljon.” Kanan mielestä hyvän tekeminen koukuttaa kuin huume. Niin hyvä fiilis muiden auttamisesta tulee. ”Kun olen tiimin kanssa saanut ruokakuorman paketoitua Espanjaan, meillä on kaikilla niin mahtava fiilis ja paljon energiaa, että voisimme rakentaa Rooman samana päivänä.”

”Ekalla kerralla väänsin itkua, kun täällä oli niin liikuttavaa.”

”Veteraaneilta saamani kiitos tuo itsellekin hyvän mielen”, sotavete­ raaneja auttava Heikki Paukkula sanoo.

Kiitoksesta tulee hyvä mieli Sotaveteraaneja auttava M2-Kotien asukas Heikki Paukkula on oivaltanut, miten rikasta elämä voi olla vielä 90-vuotiaanakin.

KYLLÄ TÄSSÄ TUNTEE itsensä nuoreksi mieheksi”, sanoo nastolalainen Heikki Paukkula, 76. Heikki on mukana veteraaneja auttavassa vapaa­ehtoistyössä. Hän on veteraanikummi, joka käy auttamassa viittä ­lähialueensa veteraania. ”Vanhin autettavistani on minua 21 vuotta vanhempi, mutta hän näkee vielä esimerkiksi lukea ihan hyvin. Yhdeksänkymppisten kanssa huomaa, miten elämä on mahdollisuuksia täynnä loppuun asti.” Heikin autettavista kaksi asuu palvelutalossa ja kolme kotona. Kotona asuvia hän auttaa esimerkiksi kaupM2-lehti |

11


pa- ja pankkiasioiden hoidossa. Palvelutalossa asuville ihan vain juttuseura on tärkeää. ”Joskus helppaan veteraaneja asioissa, jotka nykyisin tehdään tietokoneella eikä perinteiseen tapaan luukulla asioimalla. Esimerkiksi nettiajan varaaminen poliisille passin uusimista varten ei ole vanhemmalle ihmiselle mitenkään helppoa. Joku saattaa tarvita apua myös rahan nostamiseen automaatista.”

”Vapaaehtoistyö laajensi maailmankuvaani”, kertoo M2-Kotien asukas Laura Kuuluvainen.

Hyvää elämää Heikki huomauttaa, että vanhempaa ikäpolvea joutuu joskus myös patistamaan, että he käyttäisivät heille suunnattuja etuja ja palveluja. ”Kaupunki on järjestänyt taksikorttia ja lounasseteliä, mutta näillä ihmisillä on vahva omillaan pärjäämisen ihanne.” Veteraanikummitoiminnan tavoitteena on taata jokaiselle halukkaalle veteraanille henkilökohtainen luottohenkilö eli kummi, jonka kanssa keskustella ja hoitaa käytännön asioita. Kummi huolehtii, että veteraani pysyy omatoimisena ja osallistuvana. Veteraanityössä tulee väistämättä vastaan myös suru-uutisia. Onhan suomalaisten veteraanien keski-ikä jo yli 90 vuotta. ”On aina haikeaa, kun kuulee poisnukkumisista. Mutta se on elämän kiertokulkua.” Sotaveteraanien ja heidän perheidensä kanssa toimiessaan Heikki on havainnut, miten erilaisia käsityksiä suomalaisilla on hyvästä ja kovasta elämästä. Hänen mielestään monet veteraanit ovat tyytyväisiä elämäänsä ja tuntevat myös olevansa arvostettuja. ”Yhdeksänkymppiset veteraanit sinnittelevät pienillä eläkkeillään ja pärjäävät ihan hyvin. He elävät sillä, mitä tilille tulee.”

Kummi vie ihmisten ilmoille Kun ikä tuo omat rajoitteensa liikkumiseen, elämä muuttuu herkästi yk12

| M2-lehti

sinäiseksi. Siksi on tärkeää huolehtia, että ikäihmiset pääsevät ihmisten ilmoille ja näkemään muutakin kuin neljä seinää. Heikki kertoo kuskaavansa seuraavalla viikolla muutaman veteraanin Lahden rintamaveteraanien tapaamiseen. Heikki lähti veteraanitoimintaan, kun häntä vuonna 2009 pyydettiin paikallisen rintamaveteraaniyhdistyksen sihteeriksi ja taloudenhoitajaksi. Veteraanit kiittävät kummejaan vuolaasti saamastaan avusta. Kiitos riittää antamaan vapaaehtoistyön­ tekijälle hyvän mielen pitkäksi aikaa.

Kiitos riittää antamaan vapaaehtoistyöntekijälle hyvän mielen pitkäksi aikaa.


23-vuotiaalle kevyesti hoituva homma mutta iso apu vanhemmalle, ei niin ketterästi liikkuvalle ihmiselle. Laura osallistui Y-Säätiön ja Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskuksen Oman Muotoinen Koti -hankkeeseen yhdessä kämppiksensä ja kahden muun nuoren kanssa. Hankkeessa tehtiin 20 tuntia kuussa töitä naapuruston hyväksi. Ihan puhdasta vapaaehtoistyötä kokeiluluontoinen hanke ei ollut, sillä nuoret saivat vastineeksi myös pientä­palkkaa. Jokaiselle nuorelle löytyi­oma tapansa auttaa: yksi keskittyi naapurien puhelin- ja tietokonepulmiin, toinen vahti lapsia pihalla. Porukalla vedettiin muistipelikerhoa ja sisäkeilailua palvelutalossa. Ikkunanpesuakin tuli harjoiteltua.

Vapaaehtoistyössä maailman­ kuva laajenee­

Vapaaehtoistyö opetti oma-aloitteiseksi M2-Kotien asukas Laura Kuuluvainen huomasi, miten helppoa auttaminen on. Pieni kauppareissu on jollekin suuri arjen apu.

KUN TEKI ASIOITA muiden avuksi, tuli todella hyvä fiilis. Huomasi, miten pienillä asioilla toisia pystyy ­auttamaan.” Laura Kuuluvainen muistelee viimevuotista Oman Muotoinen Koti -hanketta, jonka kautta hän kävi esimerkiksi kaupassa naapurin puolesta. Piipahtaminen lähikauppaan on

Laura opiskelee kolmatta vuotta yhteisöpedagogiksi Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hän kokee saaneensa hankkeesta taitoja, joista on hyötyä työelämässä. ”Opin oma-aloitteisuutta ja ihmistaitoja. En ollut aiemmin hirveän oma-aloitteinen, mutta hankkeessa piti tehdä itseään tykö. Kukaan ei aluksi tiennyt palvelustamme. Meidän piti markkinoida sitä, että naapurit voivat pyytää meiltä apua. Se oli hurjan opettavaista.” Vain vuoden Kannelmäessä asunut lahtelaislähtöinen opiskelija tutustui töiden myötä naapureihin ja kuuli tarinoita, joita ei olisi muutoin kuullut. ”Vapaaehtoistyö laajensi maailmankuvaani. Rouva, jonka kanssa kävin ulkoilemassa kertoi, millaista Helsingissä oli menneinä vuosikymmeninä.” Nyt Lauralla on koulussa meneillään loppukiri, ”kunnon tykitys” ennen valmistumista. Kun opinnot ovat valmiit, hän jatkaa varmasti vapaaehtoistyötä. ”Koulun jälkeen voisin mennä mukaan ystävätoimintaan ja ryhtyä kaveriksi vaikkapa maahanmuuttajalle tai yksinäiselle vanhukselle.” M2-lehti |

13


VINKIT ASUMISEEN

OLETKO SINÄ LOISTONAAPURI? Loistonaapurin tuntomerkit: empatiaa, auttamishalua ja juustokakkua. Ota oppia näistä aidoista naapuritarinoista! TEKSTI: KRISTA AHOLA KUVA: SHUTTERSTOCK

1 2

KANTOAVUSTA YSTÄVYYS Laura kertoo: ”Naapuri, jota en tuntenut kovin hyvin, soitti ja pyysi kanto­ apua. Hän oli ostanut tori.fi:stä piirongin, eikä voinut kantaa sitä, sillä oli raskaana. Jouduin vastaamaan, että minäkin olen raskaana, mutta miehen voin lähettää kantoavuksi. Saimme esikoisemme vajaan kuukauden välein, ja nykyään pojat ovat kuin kaksoset. Harva se ilta he ovat jomman kumman luona leikkimässä.”

Mitä voit oppia tästä? Jos tarvitset apua, pyydä sitä reippaasti­naapurilta! Naapuria auttaessa tulee samalla tutuksi, ja joskus voi syntyä jopa elinikäisiä ystävyyksiä.

SUKLAA TEKEE IHMEITÄ Minttu kertoo: ”Remontoin asuntoani ja maalipurkin avattuani huomasin, että olin saanut kaupasta väärän värisen maalin. Autottomana pakkasin purkin isoon Ikea-kassiin ja heitin kassin olalle. Heti pihalle päästyäni tunsin jotain­ outoa tippuvan jalalleni. Huomasin maalipurkin kannen auenneen. Maalit valuivat kassiin ja siitä reunan yli päälleni. Takille, kengille, housuille, paidalle, jopa käsilaukun sisään. Naapuri näki kaiken ikkunasta ja tuli tarjoamaan talouspaperia ensiavuksi. Myöhemmin hän kävi tipauttamassa minulle postiluukusta Fazerin suklaa­ levyn lohdutukseksi.” Mitä voit oppia tästä? Pidä aina kaapissa varalevy suklaata! Joskus naapuri voi olla sen tarpeessa.

14

| M2-lehti


3 4

PAHOITTELU AUTTAA

Konsta kertoo: ”Olimme muuttaneet uuteen kotiin ja ihmettelimme, kun alakerrasta kuului koiran haukuntaa toistuvasti iltaisin. Eräänä päivänä kotiovel­ lamme oli kassi. Siellä oli uimahalliin liput, karkkia sekä käsinkirjoitettu kirje. Kirje oli ”koiralta alakerrasta”. Hän kertoi olleensa pari kuukautta sairaana ja haukkuneensa huonoa vointiaan. ­Kirjeessä pahoiteltiin häiriötä ja kerrottiin, että nyt sairaus on voitettu. Mukana oli koiran kuvakin. Menimme lasten kanssa uimaan, ja kotiin palatessa rappukäytävässä tuli­ vastaan koira omistajineen. Lapsi tunnisti heti, että ”tuossa on se pipi koira”. Näin tutustuimme alakerran naapuriin.” Mitä voit oppia tästä? Jokainen meistä voi joskus joutua tilanteeseen, jossa tahtomattaan aiheuttaa naapurille häiriötä. Koira on kipeä, remontti tuottaa ääniä tai vauva itkee ­koliikkia öisin. Pahoittelu tekee ihmeitä! Usein ihmiset ovat erittäin ymmärtäväisiä elämän ääniä kohtaan, kun tietävät häiriön syyn ja häiriötä pyydetään anteeksi.

5

RAKKAUTTA HISSISSÄ Jyri kertoo: ”Eräänä kuumana kesäpäivänä olin tulossa kotiin ja näin, että­ hissin ovi oli menossa kiinni. Säntäsin painamaan kutsunappia ja ehdin juuri. Kun hissin ovi aukesi, näin edessäni isot kirkkaat silmät ja leveän, säteilevän hymyn. Lisäksi näin tumman, pehmeän turkin ja innokkaasti heiluvan hännän. Lopulta nostin katseeni ja tajusin, että sen emäntäkin oli tosi söpö. Sulo-koira toimi hyvänä keskustelun­ avaajana, ja vaikka hissimatka ei ollut pitkä, siitä jäi hyvä fiilis. Pyysin Sulo-koiran emäntää kävelylenkille, ja siitä se sitten lähti. Nykyisin Anna-Kaisa on vaimoni, ja Sulon lisäksi meillä on nyt yhteisessä kodissamme kaksosvauvat.” Mitä voit oppia tästä? Hissi on hyvä paikka vaihtaa pari sanaa­naapurin kanssa. Ken tietää, vaikka lyhyestä kohtaamisesta löytyisi sielunkumppanuutta, tai jopa tuleva puoliso?

JUUSTOKAKKUA KOTIIN­KULJETUKSELLA ­­Suvi kertoo: “Soitamme puolison kanssa­bändissä ja tulimme kotiin räntäsateessa raahaten autosta soittimia, PA-kaappeja ja joululahjaostoksia. Naapuri tuli rapussa vastaan. Hetken kuluttua ovikellomme soi. ”Näytitte niin väsyneiltä, ettette varmasti heti jaksa laittaa ruokaa. Tässä teille pahimpaan nälkään”, naapuri

s­ anoi ja ojensi pahvilautasella kaksi valtavaa palaa juustokakkua.” Mitä voit oppia tästä? Pieni ystävällinen ele voi tehdä unohtumattoman vaikutuksen. Joskus saatat nähdä naapurin väsyneenä rapussa. Voisitko silloin tehdä jotain, joka ilahduttaisi tai auttaisi häntä?

M2-lehti |

15


ASUMINEN A A RO N BURD E N

Näin saat kukkakimpun kestämään HELPOIN TAPA tuoda kevät kotiin on laittaa esille

33% SUOMALAISISTA tekee

vapaaehtoistyötä. Yleisimmät kohteet ovat liikunta ja urheilu, lapset ja nuoret sekä senioreiden parissa tehty vapaaehtoistyö. LÄHDE: KANSALAISAREENAN, HELSINKIMISSION JA KIRKKOHALLITUKSEN TEETTÄMÄ TUTKIMUS: VAPAAEHTOISTYÖN TEKEMINEN SUOMESSA.

TOP 5 KUNTIEN IMAGO Kuntien imago 2017 -tutkimuksessa yritysten johtajat nimesivät jo kuudetta vuotta peräkkäin Kaarinan imagoltaan parhaaksi kaupungiksi. Erityisesti sai kiitosta Kaarinan yrittäjämyönteisyys ja joustavuus. Tutkimuksessa oli mukana 36 Suomen suurinta kaupunkia ja kuntaa. 1. KAARINA 2. KUOPIO 4. RAUMA 5. OULU LÄHDE: KUNTIEN IMAGO 2017. TALOUSTUTKIMUS.

16

| M2-lehti

Näillä vinkeillä saat kukkakimpun kestämään: • Aamu on paras hetki poimia luonnonkukat, sillä aamulla poimitut kukat eivät nahistu niin nopeasti kuin päivällä poimitut. • Leikkaa jokaiseen varteen viisto imupinta. Terävä veitsi on parempi kuin sakset. • Laita kukat mahdollisimman pian veteen.

Huoneenlämpöinen vesi on useimmille kukille paras. Leikkaa lehdet pois veden alle tulevista varsista. • Jos mahdollista, vie kukat yöksi viileään. • Leikkaa kukkien varsiin uusi imupinta parin päivän välein ja vaihda samalla uusi raikas vesi.

3 x löydä sinulle sopiva vapaaehtoistyö tä on soitto- tai laulutaitoinen, empaattinen ja kärsivällinen aikuinen ihminen. Kiinnostuitko? Kysy lisää: HelsinkiMissio.

AVUKSI KARVAISELLE KAVERILLE Eläintensuojeluyhdistykset kaipaavat vapaaehtoisia monenlaisiin tehtäviin: sijaiskodin antajaksi, eläimiä kuljettamaan, eläintiloja siivoamaan, kodittomien kissojen kanssa seurustelemaan tai koiria ulkoiluttamaan. Kiinnostuitko? Kysy lisää: Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto (SEY), Helsingissä HESY.

SOITTOKAVERIKSI KEHITYSVAMMAISELLE Resonaari on musiikkikou-

YKSINÄISELLE YSTÄVÄKSI

lu, jonka oppilaat ovat kehitysvammaisia tai heillä on joku muu oppimista vaikeuttava tekijä. Soittokaverin ei tarvitse olla musiikin ammattilainen. Riittää, et-

Ystävätoiminnan myötä myös vapaaehtoinen saa itselleen seuraa. Erilaisten ja eri-ikäisten kohtaamiset tuovat elämään rikkautta. Kiinnostuitko? Kysy lisää: SPR, HelsinkiMissio, Helsingin Diakonissalaitos sekä monet seurakunnat.

KUVITUK SE T SHUT TER STOCK

3. SEINÄJOKI

kimppu kukkia. Kesäluonto on kauniita kukkia pullollaan ja valmiiksi sidotun kimpun voi käydä poimimassa myös kesätorilta.


KOLUMNI: MARIA OHISALO

­­­O

sallistuin viime syksynä elämäni ensimmäiseen pyöräilykilpailuun. Kyseessä oli kuntoajo, osallistuakseen ei tarvinnut seurajäsenyyksiä tai lisenssejä. Halusin kokeilla, miltä polkeminen kisassa tuntuisi. Lähdin jo alkuvaiheessa mukaan vauhtiryhmään, jonka piti ajaa tiettyä keskinopeutta koko 110 kilometrin matka. Pysyin hyvin muiden mukana, kunnes rankkasade, pari­jonossa kovaa ajaminen ja moni muu seikka johtivat siihen, että löysin itseni kyynärpäät ja polvet verillä asvaltilta. Olin kaatunut keskellä maantietä vieraassa kaupungissa ja jäänyt yksin pohtimaan, mitä teen vääntyneellä pyörällä ja kolottavilla jäsenillä. Matkaa maaliin oli vielä lähes puolet, eikä missään näkynyt ketään. Puhelintakaan ei ollut mukana. Pian kuitenkin seuraavat polkijat pysähtyivät luokseni ja laittoivat pyöräni kasaan. Yksi jopa jäi kanssani hetkeksi ajamaan, jotta pääsin taas jatkamaan matkaa. Lopulta selvisin erään porukan kanssa yhdessä maaliin, alkuperäisessä tavoiteajassa. Yksin kisa olisi loppunut sinne maantielle. Päivän tapahtumat voisi asetella kuvaamaan hyvinvointivaltiota. Lähdemme elämään samalta viivalta. Silti meillä kaikilla on elämän varrelle erilaiset resurssit, kyvyt ja mahdollisuudet käyttää niitä. Jokainen meistä on yksilö, joka polkee elämän matkaa omaan tahtiinsa. Yhdellä voi olla vanhemmilta saatua perintöä – pyöräilykisaan sovitettuna voisimme puhua vaikkapa kevyestä hiilikuiturunkoisesta kilpapyörästä. Toisella taas voi olla vahva läheisten verkosto, eli huoltojoukot, joilta saa kisassa tarpeen mukaan energiajuomaa ja apua puhjenneen kumin vaihtamiseen.

MI KKO K AUPPINEN

Elämän­ mittainen pyöräilykisa ”Lähdemme elämään samalta viivalta. Silti meillä kaikilla on erilaiset resurssit, kyvyt ja mahdollisuudet käyttää niitä.”

Jokainen meistä tarvitsee matkansa aikana apua jossain kohtaa. Avun antaminen on helpompaa silloin, kun tunnistaa sille tarpeen. Vuonna 2015 Helsingin Sanomien suuressa köyhyyskyselyssä kävi ilmi, että mitä enemmän ihmisillä oli kokemusta joistain köyhyyteen liittyvistä teemoista, sitä enemmän he ymmärsivät ja olivat valmiita auttamaan ihmisiä, jotka kokivat samoja asioita. Aidosti omaa tilannetta ymmärtävien ihmisten apu on monelle se tärkein apu onnettomuuden tai elämänkriisin iskiessä. Minua on autettu, eikä vain tuossa pyöräilytapahtumassa, vaan läpi elämän. Olen saanut eväitä elämään paitsi hyvinvointivaltiolta myös ihmisiltä ympärilläni. Heistä jokaisesta olen kiitollinen. Toivon, että voin itse auttaa muita ja lisätä ymmärrystäni tilanteista, joissa voin olla toiselle avuksi. Ainakin nyt osaisin pelastaa yhden jos toisenkin pyöräilijän pientareelta. KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE Y-SÄÄTIÖSSÄ TUTKIJANA JA HARRASTAA PYÖRÄILYÄ SEKÄ POLITIIKKAA.

M2-lehti |

17


M2-ALUEET

MIKSI ASUN MISSÄ ASUN? TEKSTI: LEENA FILPUS, SAILA AARNIO, SUSANNA LEHMUSKOSKI KUVITUS: LEENA KISONEN

Kysyimme M2-Kotien asukkailta, miten he ovat valinneet asuinpaikkansa.

18

| M2-lehti


M2-lehti |

19


M2-ALUEET VA NTA A N K AUPUNKI / PE KK A T URT IAI NE N

Jyväskylä tarjoaa hyvät mahdollisuudet nauttia järvimaisemasta.

Vantaan vetovoima syntyy pääkaupungin läheisyydestä.

RAIJA UOTINEN, asuu M2-kodissa Vantaalla Viljo Sohkasen kadulla

VISITJ Y VÄSK YL Ä / ATAC AN ERGIN

”MUUTIN SAVOSTA Vantaan Jokiniemeen neljä vuotta sitten. Olimme asuneet pääkaupunkiseudulla aikaisemminkin ja tytär halusi takaisin vilkkaampaan paikkaan, jossa on enemmän töitä tarjolla. Se sopi minullekin. Sain töitä käräjäsihteerinä Vantaan käräjäoikeudesta ja halusin asunnon läheltä työpaikkaa. Työmatkani on nyt alle kilometrin. Siitä nautin. Savossa ajoin töihin 95 kilometriä joka aamu ja ilta.”

”MUUTIN VIIDEN lapseni kanssa Jyväskylän Veturitalleille pari vuotta sitten. Asuimme aiemmin muutaman kilometrin päässä kolmiossa, ja se kävi meille vähän ahtaaksi. Kun Veturitalleilla vapautui neljän huoneen asunto, hain sitä. Edelliset asukkaat olivat opiskelijapoikia, eikä asunto näyttänyt kovin viihtyisältä heidän jäljiltään. Oli hienoa saada maalata asunto oman näköiseksi, ja vuokran­antaja maksoi vielä maalitkin. Myöhemmin M2-Kodit vaihtoi asuntoon myös laminaatin kokolattiamaton tilalle. Olemme viihtyneet kodissamme todella hyvin, siinä on hinta ja laatu kohdillaan. Tässä on kaikki lähellä, palvelut ja liikuntapaikat, kuten Harjun portaat ja Jyväsjärven rantaraitti. Täällä asuu kaikenikäisiä ihmisiä, lapsia ja vanhuksia, ja kaikki tervehtivät toisiaan.” 20

| M2-lehti

KUO PION K AUPUNKI / VICENTE SER R A

ULLA PAHAJOKI, 38, asuu M2-Kodissa ­Jyväskylässä Vaihdekujalla

Kuopion tori on vilkas kesäkohde myös vierailijalle.

ANJA HÄTINEN, 76, asuu M2-Kodissa ­Kuopiossa Ankkuritiellä ”TÄMÄ ANKKURITIEN asunto löytyi viikossa. Viihdyn hyvin, kohta tulee neljä vuotta täyteen. En lähde pois kuin takatyvenä, eli jos on pakko muuttaa pois vaikka siksi, ettei enää itsekseen pärjää. Läpitalon kaksiossa on kivasti tilaa. Olohuone ja parveke ovat pihan puolelle, makuuhuone ja keittiö kadulle. Tykkään asua laitakaupungilla, sillä keskustassa on liikaa hälyä. Täällä on rauhallista, bussipysäkki on vieressä ja kauppa muutaman sadan metrin päässä. Meillä on pihallakin sellainen huvimaja, jossa tapaamme naapureiden kanssa istuskella aurinkoisilla ilmoilla.”


L APPE E NR ANNAN K AUPUNKI / TUOM A S N OKEL AINEN

Lappeenrannassa parasta on kaupungin henki.

V I SI T L A HT I ME D IA / A KI FOTO

”Täällä asuu kaikenikäisiä ihmisiä ja kaikki tervehtivät toisiaan.”

JOUNI KARVONEN, 66, asuu M2-Kodissa ­Lahden Hakatorneissa “OLEMME ASUNEET kahdeksan vuotta Mäkihyppykisat ovat hyvää viihdettä lahtelaisille.

Lahden Hakatorneissa. Neljännen kerroksen kaksiosta voi seurata mäkihyppykisojen lähtöjä Salpausselän stadionilla. Jos haluaa nähdä alastulotkin, pitää kävellä 300 metriä mäkimonttuun tai mennä yläkerran naapuriin seuraamaan kisoja. Muutimme tänne muualta Lahdesta. Olimme kuulleet tutuilta, että tämä on hyvä yhtiö ja mukava asuin­alue.­Parasta ovat upeat liikuntamahdollisuudet, luonto ja keskeinen sijainti. Keskustaan ja torille on vain puolen kilometrin matka.”

VISIT TUR KU / SAMU VALLE AL A

MARJA-LIISA KOSKINEN, 76, asuu M2-­Kodissa­ Koulu­kadulla Lappeenrannassa ”ASUTTUANI YLI 40 vuotta muualla, palasin Lappeenrantaan melkein 13 vuotta sitten. Olen syntynyt ja käynyt kouluni täällä, mutta opiskelut ja työelämä veivät muualle. Viimeiset 30 vuotta asuin Rautjärven Simpeleellä ja halusin eläväisempään paikkaan asumaan jäädessäni lukion rehtorin työstä eläkkeelle. En ole katunut päivääkään. Lappeenrannassa on parasta kaupungin henki. On mielenkiintoista kuljeskella ja tutkia, millaista oli ennen ja millaista nyt. Tämä on senioritalo, johon otetaan vain 55 vuotta täyttäneitä. Iso osa asukkaista on kaltaisiani leskiä. Pidämme toisistamme mukavalla tavalla huolta, kyselemme toistemme perään, jos jotakuta ei ole näkynyt. Kukaan ei silti tuputa seuraansa. Yksi talon parhaita puolia on sijainti aivan keskellä kaikkea. Elokuviin tai teatteriin lähtöä ei tarvitse erikseen valmistella, niin lähellä kaikki on. ”

Suomen Pariisiksikin kutsutun Turun yksi vetonauloista on joenvarsi.

EERO LAMPINEN, 59, asuu M2-Kodissa Hippok­ sentiellä Turussa­ ”OLEN KOTOISIN Petäjävedeltä ja muutin työn perässä Turun seudulle vuonna 2006. Tänne Hippoksentielle, Kupiittaan urheilupuiston kupeeseen, muutimme vaimon kanssa nelisen vuotta sitten. Tuntui hienolta päästä muuttamaan vain muutaman vuoden vanhaan taloon. Tämä on melkeinpä luksusta. Sijainti on mahtava, sillä kaikki on lähellä, liikuntamahdollisuudet ovat monipuoliset ja Turun keskustakin on kivenheiton päässä. Yksi plussatekijä tähän kotiin muuttamisessa oli myös se, että vaimon tyttären Iines-koirakin on tervetullut vierailija. Näin ei ole kaikissa vuokra-asunnoissa.”

Lue M2-Ko tien netistä lisä ä asukkaide n kertomuk asuinpaik sia oistaa m2kodit.f n! i

M2-lehti |

21


ELÄMÄÄ M2-KODEISSA

Yhdessä laulaminen tekee hyvää Lahden Hakatornissa asukkaat järjestävät joka viikko yhteisöllistä toimintaa. Talotoimikunta haluaa innostaa asukkaat aktiivisiksi. Samalla he saavat itsekin mukavaa tekemistä. TEKSTI: LEENA FILPUS KUVAT: MEERI UTTI

22

| M2-lehti


Lahden Hakatorneissa ollaan yhteisöllisiä. Kahden viikon välein järjestettävässä karaokeilllassa saa laulaa ja tanssiakin. Pauli Teräväinen (vasemmalta), Seija Taipanen, Terttu Koivisto ja Paavo Puodinketo näyttävät mallia.

M2-lehti |

23


ELÄMÄÄ M2-KODEISSA

Viimeinen silaus, ja karaokeilta voi alkaa.

Oon ehkä perhonen, nauraen, leikkien / käyn illoin kaupungilla, hauskaa seuraan saan / koskaan ei tietää voi onko jo aamunkoi / kun lento päättyy, ja käy perho nukkumaan…

P

erhonen-kappaleen ­sanat vaihtuvat kerhohuoneen takaseinälle ripustetussa taulutelevisiossa sävelen tahtiin. Heikki Litun säveltämä ja Tuula Valkaman sanoittama ikivihreä saa kuulijan keinahtelemaan hiljalleen. Karaokeilta on hyvässä vauhdissa M2-Kodissa Lahden Hakatorneissa. Mikrofoni on Liisa Kurikalla,mutta myös muut karaokeiltaan osal24

| M2-lehti

Hakatorneissa on 1950-luvun tyyliä.

listujat laulavat mukana. Näin on ­sovittu: kaikki saavat laulaa ja osa kappaleista on jo etukäteen päätetty yhteislauluiksi. Karaokeisäntä Jouni Karvosen listoilla on jo ainakin parisenkymmentä varausta. Uralin pihlaja, Sokeri­ pala, Liisa pien, Akselin ja Elinan hää­ valssi, Carmen Sylva… Valtaosa illan ohjelmasta on vanhoja, melankolisia valsseja ja tangoja karaokelaulajien lapsuudesta ja nuoruudesta 1940–1960-luvuilta. Joka toinen viikko järjestettävä ­karaokeilta kerää parhaimmillaan yhteen kolmikymmenpäisen joukon asukkaita. Laulaminen on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on yhdessäolo. Moni tulee karaokeen tapaamaan naapureitaan ja vaihtamaan ajankohtaisia kuulumisia. Talotoimikunnan

emännät, näin Hakatorneissa tituleerataan yhteisten tapahtumien ruokapuolesta vastaavia, leipovat ja kahvitkin keitetään. Usein merkkipäiviä viettävä tuo karaokeiltaan herkkuja. Tällä kertaa talotoimikunta on ­tosiaankin pistänyt parastaan kuultuaan, että paikalle tulevat myös toimittaja ja valokuvaaja. Pöytä notkuu vielä uunilämpimiä karjalanpiirakoita, muffineja ja korvapuusteja. Voissa ja sokerissa ei ole säästelty, niin suussa­sulavia pullat ovat. Ilta on muutenkin erityinen, sillä yksi osallistujista, Ritva Salovaara, täyttää 78 vuotta. Hänelle lauletaan illan ensimmäinen kappale: Paljon onnea vaan! ”Tärkeintä on saada ihmiset ulos kodeistaan. Etteivät he vain istua nökötä neljän seinän sisällä. Erityi-


Yhteisöllisyys on Hakatornien valtti.

sen tärkeää tämä on talvisin, kesällä ­ihmiset viettävät muutenkin aikaa pihalla”, Hakatornien talotoimikunnan pääemäntä Terttu Koivisto tiivistää karaoken ja muiden yhteistapahtumien merkitystä. Koivisto myöntää, että yhteisöllinen toiminta on tärkeää talotoimikunnan jäsenillekin. ”Onhan tämä välillä vähän rankkaakin, kun satapäiselle joukolle valmistetaan joulu­

Karaokeilta kerää yhteen jopa kolmikymmenpäisen joukon naapuruksia.

Ritva Salovaara (vas.) on illan syntymäpäiväsankari.

lounasta tai laskiaisriehaa. Mutta yhdessäolo ja yhdessä tekeminen pitävät myös meidät talotoimikunnan aktiivit virkeinä.”

Bingosta grillijuhlaan ja Ikea-reissuun Hakatornit on Suomen suurin M2-Kotien kohde. Aivan Salpausselän hiihtostadionin kupeessa sijaitsevassa, 1950-luvulla rakennetussa kohteessa on seitsemän kymmenkerroksista taloa. Asuntoja on lähes 400. Kerhohuoneitakin on kahdeksan ­erilaista. Karaoke on vain yksi aktiivisen yhtiön yhteisöllisestä toiminnasta. ”Bingo, kevättalkoot, grillijuhlat, laskiaisrieha, yhteislenkit, kahdesti vuodessa retki Ikeaan, risteily Vääk-

syn kanavalle”, talotoimikunnan puheenjohtaja Pauli Teräväinen listaa asukkaiden yhteistä tekemistä. Yhteisöllisyys lähtee Teräväisen mukaan aktiivisista ihmisistä, mutta puitteetkin auttavat. ”Harvassa taloyhtiössä on näin monipuoliset harrastustilat. Meillä on kuntosali, biljardi-, pöytätennis- ja darts-sali. Voi käydä nikkaroimassa, ompelemassa ja kutomassa mattoa. Tietokoneen käyttöön saa opastusta yhteen kerhohuoneeseen perustetussa kirjastossa, verenpaineetkin saa mitattua. Asukkaat järjestävät myös omia tapahtumiaan kerhohuoneilla.” Yhteisiin tilaisuuksiin ahkerasti osallistuva Salme Uusikallio huikkaa väliin, että hän käy säännöllisesti karaoken lisäksi myös kuntosaliharjoittelussa ja bingossa. ”Vaikka M2-lehti |

25


ELÄMÄÄ M2-KODEISSA

Mitä yhteis öllisyys merkitsee H aka­ tornien asu kkaille? Katso video m2kodit.fi.

Liisa Kurikka on yksi karaokeillan ahkerimpia laulajia.

Naapureista pidetään huolta mukavalla tavalla. en edes välitä koko pelistä. Minusta vain on niin hienoa, kun toiset viitsivät nähdä vaivaa ja järjestävät. Enemmänkin saisi olla kaikenlaista tapahtumaa ja voisi houkutella myös uusia ihmisiä osallistumaan.”

Ei riidankylväjiä Mikä sitten tekee hakatornilaisista niin aktiivisia ja yhteisöllisiä? Tunnelma ainakin. ”Täällä eletään sopuisasti, ei ole riidankylväjiä. Sekin on tärkeää, että yhtiössä asuu eri-ikäisiä ihmisiä. Uudet asukkaat otetaan ystävällisesti vastaan ja heille esitellään yhteistä toimintaa. Kynnys tulla mukaan pidetään matalana”, Teräväinen pohtii. Karaokeen, bingoon ja yhteislen26

| M2-lehti

Karaokeisäntä Jouni Karvosen laululuettelossa on noin 2800 kappaletta.

keille säännöllisesti osallistuva Seija Taipanen on asunut Hakatorneissa yli kymmenen vuotta. Hän tiivistää illan osallistujien ajatukset yhteisöllisyyden merkityksestä. ”Ei tarvitse ­olla yksin, vaikka asuisikin yksin.” ”Tämä on tosi tärkeä huomio. Yhteisöllinen toiminta ja yhdessäolo karkottavat yksinäisyyttä. Se on todella iso juttu ihan terveydenkin kannalta. Ja eikös musiikin kuunteleminen ja laulaminen tee tutkimustenkin mukaan hyvää ihmiselle”, talotoimikunta pohtii. Ja musiikki soi ja laulaminen jatkuu. Anne, Valma ja Maija-Liisa laulavat yhdessä Finlandersin vuonna 1999 tunnetuksi tekemän Hiljaiset sillat. Toimittajakin huomaa hyräilevänsä kappaleita muiden mukana.

Hyvä henki vetää takaisin Kauan katsoin sinua syvälle silmiin / Kauan katsoin, katsoin ja ajattelin / kenties kerran vihille käydä saamme / kenties kerran olet rinnallain.

Yksi kauneimmista suomalaisista rakkauslauluista, Heikki Aaltoilan säveltämä Akselin ja Eli­nan häävalssi soi. Naapurukset Terttu Koivisto ja Paavo Puodinketo sekä Seija Taipanen ja Pauli Teräväinen näyttävät, ­m iten hidas valssi taipuu. Puodinketo muutti Hakatorneihin ensimmäisen kerran vuonna 1958, kun talot olivat uudenkarheita. Töiden vuoksi hän kävi asumassa hetken toisaalla Lahdessa. ”Pääsin Hakatorneille takaisin vuonna 1990. Nimenomaan pääsin. Tämä on hyvä paikka asua. Kaikki on lähellä ja naapureista pidetään huolta mukavalla tavalla, kyttäämättä. Yhteisöllisyys ja hyvä henki. Siinä ne syyt ovat tänne muuttamiseen”, Paavo Puodinketo tiivistää karaokeiltaan osallistuneiden ajatuksia. Karaokeilta jatkuu Hakatorneilla. Ja uusiksi otetaan kahden viikon kuluttua. Hakatornilaisista tehtiin myös video. Käy katsomassa m2kodit.fi.


Näistä palasista vuokrasi koostuu Maksamasi vuokra ei synny tyhjästä. Palastelimme M2-Kotien vuokran osiin.

PAHAN PÄIVÄN VARALLE -OSUUS Tämä tarkoittaa summaa, joka laitetaan ­talteen tulevia korjauksia ja perusparannuksia varten. Jos taloon on ­tulossa esimerkiksi putkiremontti, nämä säästöt tuovat puskuria, ­jolloin taloyhtiö voi ottaa remonttia varten pienemmän lainan ja vuokrat pysyvät kurissa.

RAHOITUSVUOKRA n. 5

%

n. 50

Tämä osuus muodostuu asuntojen hankinta­- arvosta, eli ­rakennus- ja tonttikustannuksista. ARA-rahoitteisissa M2-Kodeissa asuntojen rakennus- ja tonttikustannukset ovat säädeltyjä. Näin varmistetaan, että asuntojen vuokrat voidaan pitää kohtuullisina.

n. 45

HOITOVUOKRA Hoitovuokraan sisältyvät tulevalle kaudelle suunnitellut talon ylläpito- ja hoitokulut eli isännöitsijöiden työt ja muut juoksevat huoltomenot. Nämä pitävät sisällään esimerkiksi rappujen siivoukset, jätehuollon, ­pihojen hoidon ja muut korjaukset ja hoitokulut.

MITÄ SE ARA TAAS TARKOITTIKAAN? ARA on lyhenne nimestä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. ARA-vuokra-asunnot ovat valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja, joiden asukasvalinnat tehdään tietyillä kriteereillä. Näin asuntoja voidaan tarjota niitä eniten tarvitseville. ARA-asunnoissa vuokralla ei tavoitella voittoa. Vuokraa peritään sen verran kuin sitä tarvitaan ARA-rahoituksen ohella asuntojen ja muiden tilojen rahoituksen ja hyvän ylläpidon takaamiseksi.

M2-lehti |

27


AKTIIVISET ASUKKAAT

Yhdessä olemme enemmän M2-Kotien henki syntyy yhdessä tekemisestä. Yhteisöllisyys luo taloihin asumisviihtyvyyttä ja turvallisuutta. Kysyimme alueryhmien puheenjohtajilta, mikä heitä motivoi käyttämään aikaansa M2-Kotien toimintaan. TEKSTI: LEENA FILPUS KUVAT: SAMPSA KETTUNEN

Eero Niemi, Imatra ”Eläkeläisellä on joutoaikaa. Yhteisiä asioita hoitamalla­ ­pysyy aktiivisena. Jos siinä ­samalla voi tehdä jotain toisten hyväksi, niin sehän on hienoa.”

Jari Puustinen, Helsinki

Lea Kaislasuo, Kuopio

”Yhteisöllisyys on tärkeää. Sitä pitää kehittää, jotta esimerkiksi yksinäisyys vähenisi. Monella on arjessaan kiire. Yhteinen toiminta voi auttaa pysähtymään.”

”M2-asukastoiminta on läpinäkyvää ja avointa. Mehenki ja luottamus ovat sillan­ rakennuspalikoita isännöinnin ja asukkaiden välillä.”

Pauli Teräväinen, Lahti ”On todella kivaa järjestää ihmisille ja heidän kanssaan yhteisöllistä tekemistä. Se on itsellekin antoisaa.”

Veli-Pekka Nissinen, Jyväskylä

Anne Achrén, Tampere ”Haluan olla rakentamassa hyvää asuinympäristöä itselle ja muille. Tässä työssä oppii itsekin kaikenlaista uutta.”

28

| M2-lehti

”Olen ollut koko ikäni mukana erilaisissa vapaaehtoistoiminnoissa ja huomannut tutustuvani sitä kautta ihmisiin. Joskus olen pystynyt jopa auttamaan joitakin ja saanut myös itse apua. Yhdessä tekemällä opimme toisiltamme.”


Pentti Piipari, Oulu ”Asukasviihtyvyyden parantaminen on minulle tärkeää. Turvallisuus on osa viihtyvyyttä, ainakin henkisellä tasolla. Siksi järjestimme viime syksynä alkusammutuskoulutuksen.”

Jari Makkonen, Järvenpää ”Aika monella on korkea kynnys lähteä toisten joukkoon. Haluan kannustaa ihmisiä sosiaalisemmiksi. Sitä paitsi erilaisiin ihmisiin on mielenkiintoista tutustua.”

Leena Siivola, Rovaniemi ”Haluan auttaa toisia asukkaita. Muita auttamalla saa itsellekin hyvän mielen ja samalla myös tutustuu paremmin naapureihinsa.”

Aarre Paljakka, Kirkkonummi

“Asukastyytyväisyys on paljolti meistä itsestä kiinni. Sen edistäminen motivoi asukastoimintaan. M2-Kodit tarjoavat työhön hyvät edellytykset joustavalla asukashallinnolla.”

Jukka-Pekka Koskinen, Turku ”On kiva tehdä asioita yhdessä. Meillä on esimerkiksi kesäisin Turun alueen yhteinen mölkkyturnaus. Huhtikuussa kävimme Ähtärissä katsomassa pandoja.”

Pia Luostarinen, Vantaa

“Tavoitteeni on saada aikaan positiivista muutosta ja edistää yhteisöllisyyttä. Naapureihin tutustuminen ja yhdessä tekeminen luovat pohjaa turvalliselle asumiselle.”

Tule mukaan asukastoimintaan! Talotoimikunnat, alueryhmät ja asukasneuvosto ovat tärkeitä viestin välittäjiä asukkaiden ja M2-Kotien kesken. On tärkeää, että mahdollisimman moni osallistuu asukastoimintaan. Ota yhteyttä oman talosi toimikuntaan!

M2-lehti |

29


ASUKASINFO

Asukastapahtumat 2018 A NNI KO P O NE N

Katso tule tapahtum vat at oman talosi ilm oitustaulu lta tai verkost a m2kodit asukastap .fi/ ahtumat!

M2-Kotien ulkoilupäivissä on käyty muun muassa sieniretkellä.

Toukokuu

Pääkaupunkiseutu • Korkeasaari-päivä. 19. 5.

Kesäkuu

Imatra, Lappeenranta • Retki Saimaalle. Ajankohta varmistuu myöhemmin. Lahti • Retki Enonsaareen. 16. 6. Oulu • Ranuan retki. Ajankohta varmistuu myöhemmin. Tampere • Seikkailuretki, Zoolandia. 10. 6. Vantaa • Kesäteatteri Ollaan ihmisiksi – Rock-kupletti Juice Leskisestä, Vantaan Näyttämö. Ajankohta varmistuu myöhemmin.

30

| M2-lehti

Elokuu

Jyväskylä • Peurunka-päivä. 18. 8. Järvenpää • Kesäteatteri. 4. 8. Kuopio • Kesäteatteri. Ajankohta ja paikka varmistuvat myöhemmin. Oulu • Kesäteatteri. Ajankohta ja paikka varmistuvat myöhemmin. Turku • Petanque- ja mölkkyturnaus. Ajankohta ja paikka varmistuvat myöhemmin.

Syyskuu

Kuopio • Retki kotieläinpuistoon. Ajankohta ja paikka varmistuvat myöhemmin. Pääkaupunkiseutu • Koko perheen ulkoilupäivä Kuusijärvellä. Ajankohta varmistuu myöhemmin.

Marraskuu

Pääkaupunkiseutu • Joulukonsertti Vantaan Pyhän Laurin kirkossa. Diandra esiintyy. 21. 11. Tampere • Joulukonsertti Kalevan Kirkossa. Ajankohta varmistuu myöhemmin.


Anna palautetta lehdestä tai ilmoittaudu haastateltavaksi! Anna mielipiteesi M2-Kotien lehdestä tai ilmoita itsesi haastateltavaksi! Kaikkien kesäkuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvotaan 3 kpl kahden elokuvalipun settejä. Laita palautteesi osoitteessa: m2kodit.fi/m2lehti Voit myös lähettää palautteen postitse alla olevalla lomakkeella.

M2-KOTIEN LEHTI HYVILLE NAAPUREILLE 1/2018

ARKIPÄIVÄN ILAHDUTTAJAT Kysyimme, minkälainen on hyvä naapuri ja kuulimme tarinoita anteliaista kakunleipojista ja hissiromansseista. S. 14 HYVÄNTEKIJÄT ASIALLA Kolme vapaaehtoistyöntekijää kertoo, miksi he antavat aikaansa muille. S. 8

M2-lehti |

1

KERRO MIELIPITEESI M2-KOTIEN ASIAKASLEHDESTÄ Ympyröi valitsemasi vaihtoehto

Vastaanottaja maksaa postimaksun

ERINOMAINEN HYVÄ PARANNETTAVAA HUONO

OLIVATKO LUKEMASI JUTUT MIELESTÄSI?

 viihdyttäviä  kiinnostavia  hyödyllisiä

 inspiroivia  tavanomaisia  yhdentekeviä

 tylsiä  yllättäviä  Jotakin muuta, mitä?

Mikä oli mielestäsi lehden paras juttu?

Y-Säätiö/M2-lehti PL 322 00531 Helsinki

Mistä aiheesta haluaisit lukea M2-lehdestä?

Jos haluat osallistua arvontaan, jätä yhteystietosi. Nimi:

Tunnus: 5021280 00003 Vastauslähetys

Osoite: Sähköposti: Olen kiinnostunut kertomaan elämästäni tai kodistani M2-lehdessä:

 kyllä, haluaisin kertoa aiheesta: Saako sinulle lähettää M2-Kotien uutiskirjeen sähköpostitse?

 kyllä  ei

 ei


Reiluus on sitä, että rahaa jää muuhunkin kuin vuokraan.

Reiluus on sitä, että saat tehdä kodista näköisesi.

m2kodit.fi

32

| M2-lehti

Reiluus on sitä, että myös lemmikkisi tuntee olevansa kotona.

M2-asiakaslehti 1/2018  

M2 on M2-Kotien asiakaslehti, joka postitetaan kaikkiin M2-Kotien asuntoihin.

M2-asiakaslehti 1/2018  

M2 on M2-Kotien asiakaslehti, joka postitetaan kaikkiin M2-Kotien asuntoihin.

Advertisement