M2-asiakaslehti 1/2019

M2-KOTIEN LEHTI HYVILLE NAAPUREILLE 1/2019

Syödään yhdessä Erilaiset kodin ruokahetket. s. 8 KOLMEN SUKUPOLVEN M2-KOTI Wahlsténit muuttivat samaan rappuun. s. 22

M2-lehti |

1

SISÄLTÖ 1/2019

JOKO SEURAAT M2-KOTEJA SOMESSA? Ryhdy seuraajaksi jo tänään. Löydät meidät Facebookista, Twitteristä ja Insta­ gramista. Tilaa myös uutiskirjeemme osoitteessa m2kodit.fi.

NÄIN MINÄ ASUN

LEENA KISONEN

Tuike Merisaari hahmottaa värit asioiden kautta.

SIVU 4

SYÖDÄÄN YHDESSÄ Mukava fiilis kotona rakentuu yhteisellä aterialla.

SIVU 8

UUSPERHEIDEN VINKIT ARKEEN

KOLME SUKUPOLVEA SAMASSA RAPUSSA

Näin järjestät arjen, kun asukkaat vaihtuvat viikoittain.

SIVU 14

Kaksosraskaus pisti Wahlsténien arjen uusiksi.

SIVU 22

M2-lehti toimitetaan jokaiselle M2-Kotien asukkaalle kotiin. JULKAISIJA: Y-Säätiö PÄÄTOIMITTAJA: Johanna Lassy TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: Leena Filpus / Kubo ULKOASU: Markus Frey, Iina Lievonen-Thapa KIRJOITTAJAT & KUVAAJAT: Krista Ahola, Jenni Junkala, Hanna Kangasniemi, Marjaana Malkamäki, Kirsi Tuura, Meeri Utti, Paula Virta KANNEN KUVITUS: Leena Kisonen PAINO: SP-Paino PAINOS: 11 300, LEHTI ILMESTYY KAKSI KERTAA VUODESSA ISSN: 2489-3846 (painettu), 2669-8250 (verkkojulkaisu) M2-KODIT VERKOSSA: m2kodit.fi M2-KOTIEN ASIAKASPALVELU: m2.asiakaspalvelu@ysaatio.fi tai puh. 09 7742 5500

2

| M2-lehti

PÄÄKIRJOITUS: JUHA KAAKINEN

OMA KOTI on hyvän elämän tärkein peruspilari. Tämä ajatus on toimintaamme ohjaavan Asunto ensin -mallin ytimessä. Meidän mielestämme asunto on jokaiselle kuuluva ihmisoikeus.

Tähän ajatteluun sitoudumme rakennuttamalla uusia kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Vuodenvaihteessa rikoimme 17 000 vuokra-asunnon rajan. Olemme Suomen neljänneksi suurin vuokranantaja.

Meille on tärkeää, että vuokrakodeissamme viihdytään, ja että niissä on turvallista asua. Kunnostamme vuosittain kotejamme uutta vastaaviksi Koti kuntoon -korjauksilla. Kerromme mallista lisää tässä lehdessä. Tämä vuosi tuleekin olemaan ennätysvuosi, sillä Koti kuntoon -remontti tehdään 14 kiinteistöön ympäri Suomen. Lisäksi kunnostamme kiinteistöjämme pitkän aikavälin suunnitelman mukaisesti myös muuten.

Mutta koti on muutakin kuin seinät. Sen henki syntyy muun muassa jaetuista ruokahetkistä ystävien tai perheen kesken. Vierailimme kolmessa kodissa ja kerromme niissä asuvien ihmisten tavoista kokoontua syömään yhdessä. M2-Kodeilla asuva keittiöpäällikkö Sebi Suárez ­Katainen jakaa verkkosivuillamme myös takuuvarman tomaattikastikkeensa reseptin, jota on aivan pakko päästä testaamaan.

Kotona viihtymisessä tärkeä tekijä on myös se, ­että lähellä on oma tukiverkko. Lue tästä lehdestä, miksi ­Wahlsténin perheen kolme sukupolvea halusi muuttaa

KIR SI TUUR A

Hyvinvointia kotona Kodin henki syntyy yhteisistä ruokahetkistä ystävien ja perheen kesken. samaan M2-Kotien taloon Tampereella. Hyvät naapurisuhteet korostuvat myös monen asukkaamme ajatuksissa onnellisesta asumisesta.

Yksi hyvinvointia lisäävä asia on yhdessä tekeminen.

Asukkaamme ideoivat ja järjestävät tänäkin vuonna runsaasti erilaisia asukastapahtumia. Tutustu tapahtumakalenteriin lehden lopussa.

Tänä syksynä taloille valitaan uudet talotoimikunnat, joten asukaskokouksiin kannattaa osallistua erityisesti nyt. Osallistumalla asukastoimintaan voit vaikuttaa alueesi hyvinvointiin ja saada jopa uusia ystäviä, joita kutsua yhteisen pöydän ääreen.

Toivotan kaikille M2-Kotien asukkaille aurinkoista ja lämmintä kesää!

JUHA KAAKINEN Y-SÄÄTIÖ-KONSERNIN TOIMITUSJOHTAJA

M2-lehti |

3

NÄIN MINÄ ASUN ASUKAS: Tuike Merisaari, 30 ASUINPAIKKA: M2-Kotien asunto, Arabianranta, Helsinki ASUNTO: 2 h + kk, 43,5 m² MUUTTANUT TALOON: loppuvuodesta 2012

Hahmotan värit asioiden kautta TEKSTI: LEENA FILPUS KUVAT: MEERI UTTI

”SOKEUDUIN kolmen kuukauden ikäisenä. En näe värejä, mutta valoja ja varjoja kyllä. Ehkä siksi lempipaikkani kotona on keinutuolissa valoa tulvivan ikkunan ääressä. Parasta kotonani on selkeys ja avaruus. On tärkeää, että kotona on tilaa liikkua, eikä tarvitse pelätä teräviä kulmia. Tavaroilla on myös oltava oma paikkansa, jotta löydän ne.

Sokeudesta huolimatta värit ovat minulle tärkeitä ja harrastan maalaamista. Hahmotan värit asioiden kautta. Esimerkiksi keltainen merkitsee tyytyväistä ja tasaista aikaa, vihreä rauhaa.

Taidetta tekemällä voin toteuttaa itseäni, tutkia tunnetilojani ja laittaa tauluun ajatuksia, joita en muuten kokisi. Intuitio auttaa ­valitsemaan värit.

Nautin Arabianrannassa asumisesta, sillä täällä on esteetöntä liikkua valkoisen kepin kanssa yksinkin. Pidän myös siitä, että täällä asuu eri-ikäisiä ihmisiä, ja että alue on yhteisöllinen.”

4

| M2-lehti

Teen osin kotoa käsin töitä kouluttajana opinto­keskuksessa esteettömyys- ja saavu­ tettavuus­asioiden parissa ja joudun lukemaan aika paljon. Siksi minusta on vapaalla ihana vain mietiskellä, enkä tarvitse erityistä puuhaa.

Olen harrastanut ­kuvataiteita yli kymmenen vuotta, ­josta neljä vuotta sokeiden maalauskerhossa.

Nuorempana harrastin enemmän musiikkia, mutta saan kuvataiteista koko ajan enemmän sisältöä. Maalaaminen inspiroi.

Kotona maalaan ­vesimaalaustaululla, jossa ­siveltimenvedot piirtyvät kankaalle haihtuakseen hetken päästä pois. Työt liittyvät kulloiseenkin hetkeen ja auttavat käsittelemään ajatuksiani.

M2-lehti |

5

Y-SÄ ÄT I Ö

AJANKOHTAISTA

Lähde purjehtimaan Meriheimon kanssa MERIHEIMO TARJOAA pääkaupunkiseudulla asuville 18−30-vuotiaille mahdollisuuden seikkailu­ purjehduksiin tänäkin kesänä.

Meriheimo on Y-Säätiön ja Suomen Purjelaivasäätiön yhteinen STEA:n rahoittama hanke, joka auttaa nuoria saamaan elämäänsä uuden suunnan. Lue lisää ­ ysaatio.fi/meriheimo

VUODENVAIHTEESTA lähtien robotti nimeltä Kyösti on ollut osa M2-Kotien asiakaspalvelutiimiä. Kyösti muun muassa käsittelee 80 prosenttia kaikista asukkaiden autopaikkamuutoksista. ”Tämä helpottaa asiakaspalvelijoidemme työtä, sillä heidän hoidettavakseen jäävät ainoastaan poikkeustapaukset. Asia6

| M2-lehti

kaspalvelijat voivat keskittyä manuaalisten päivitysten sijaan asiakaskohtaamisiin”, M2-Kodit omistavan Y-­Säätiö-konsernin asiakkuusjohtaja ­Eeva Tammisalo sanoo.

Robotiikka mahdollistaa ­asiakkaille myös sellaisia palveluja, joita ei ole aiemmin voitu helposti toteuttaa. Tänä keväänä M2-Kodit otti käyttöön u ­ utena

palveluna tekstiviestimuistutukset asukkaalle kertyneistä ­veloista. Robotti lähettää teksti­ viestin ennen kuin ensimmäinen maksu­kehotus postitetaan. ”Tällä pyritään varhaisessa vaiheessa katkaisemaan asukkaan vuokravelan ­kertyminen ja torjumaan taloudellisten ­ongelmien kasautumista”, Tammisalo sanoo.

KUVITUS ISTOCK

Kyösti-robotti auttaa rutiinitöissä

7,5

%

Olemme ­sitoutuneet ­vähentämään energian­kulutustamme 7,5 prosenttia ­vuoteen 2025 mennessä.

Suomen ensimmäinen massiivipuu­kerrostalo

Duunia!

TARJOAMME asukkaillemme apua työllistymiseen, sillä missionamme on tukea asukkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Tänä kesänä meille työllistyy muun muassa yli 20 nuorta huolehtimaan pääkaupunkiseudun kohteidemme pihoista.

Haemme jatkuvasti eri alojen osaajia ympäri Suomea mukaan Uuras-työllistymisohjelmamme piiriin.

Tutustu ohjelman tarjoamiin mahdollisuuksiin osoitteessa­ysaatio.fi/­uuras.

PESETKÖ HAMPAITA ­VESIHANA AUKI? Ei kannattaisi, sillä minuutissa hanasta virtaa jopa 12 litraa vettä.

Pääkaupunkiseudun M2-talojen välillä on käynnissä V ­ älitä pisaroista -kilpailu. Kisaan ­ilmoittautuneiden talojen vedenkulutusta seurataan puolen vuoden ajan, ja eniten vettä sääs­täneet palkitaan lokakuun lopussa. Käy katsomassa, ­miten talot pärjäävät ja tutustu samalla helppoihin vedensäästövinkkeihin m2kodit.fi/ vedensaasto.

Jopa kaksikolmasosaa kotitalouksien biojätteestä päätyy sekajätteisiin.

Toteutimme uudentyyppisen biopussi­ kokeilun Ekokompassi-pilottikiinteistöissä.

Lue lisää m2kodit.fi/biopussit

M2-KODIT rakennuttaa ­Jyväskylän Mannisenmäkeen kaksi nelikerroksista massiivipuukerrostaloa, joiden hiilijalanjälki pyritään minimoimaan. ”Haluamme olla mukana kehittämässä ekologista, turvallista ja viihtyisää vuokra-­ asuntorakennuttamista. ­Tämä massiivipuukerrostalo on esimerkki siitä”, sanoo J­ uha ­Kaakinen, M2-­Kodit omistavan Y-Säätiö-konsernin toimitusjohtaja.

Massiivipuurakenne toimii kuten perinteinen hirsirakenne.

Talojen ulkoseinissä ei ole erillistä lämmöneristystä tai verhoilua, vaan monikerroksinen massiivipuulevy jatkuu sisä­ pinnasta talon ulkopintaan. ”Täysin massiivipuurunkoisia kerrostaloja ei ole rakenteilla muualla, joten tässä mielessä olemme Suomen ensimmäisiä. Toki massiivipuurunkoisia kerrostaloja on muitakin, mutta niissä on erillisiä eriste- ja verhouskerroksia”, projektipäällikkö Riku Lehtiö Y-Säätiöstä sanoo.

Asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin koteihinsa alustavan tiedon mukaan alkukesällä 2020. Taloihin valmistuu kaikkiaan 48 ARA-vuokra-asuntoa.

M2-lehti |

7

Mukava fiilis kotona rakentuu yhteisen aterian äärellä.

Tutustuimme kolmeen erilaiseen ruokapöytään.

TEKSTI: LEENA FILPUS, HANNA KANGASNIEMI KUVAT: MEERI UTTI, PAULA VIRTA

SYÖDÄÄN YHDESSÄ 8

| M2-lehti

”Kommuuniasumisesta luullaan usein, että pitäisi olla yltiösosiaalinen! Ei tarvitse. Meillä saa olla omissa oloissaan, mutta muiden seuraan voi aina tulla”, tuohitorveen puhaltava Minna Kalenius, Liis Västra ja Johan Lindqvist sanovat.

M2-lehti |

9

”Kaikki kotityöt biojäteastian ja tiskikoneen tyhjentämistä myöten on jaettu. Listasta kaikki voivat tarkistaa, milloin on oma vuoro”, Liis Västra sanoo.

Ilmapiirin eteen kannattaa nähdä vaivaa Yhteinen ruokapöytä on kommuunin sydän, joka kokoaa ihmiset.

Hyvä olo kotona syntyy yhdessäolosta ja toisten kunnioittamisesta.

MINNA KALENIUS puhaltaa tuohitorveen: Syömään, ruoka on pöydässä! Kulosaarelaiskommuunissa on päivällisaika. Kuudesta asukkaasta kolme on paikalla. Neljäs tulee kun kerkiää, viides on kiipeilemässä ja kuudes töissä. Paikalla päivystävät myös kissat Igor ja Bella.

Tänään on Liis Västran ruoanlaittovuoro. Tarjolla on bataatti-juureskeittoa runsailla lisukkeilla. On fetaa, siemeniä, paistettua kukkakaalia, korianteria. Pöydässä on myös ruokaisa salaatti ja uunissa paistuu päärynäpiiras. Juhla-ateria arkena!

10

| M2-lehti

”Meillä jokainen valmistaa ruokaa koko porukalle kerran viikossa, kattaa pöydän ja siivoaa jäljet. Yritämme kokoontua syömään kaikki yhdessä, mutta usein joku on poissa. Poissaolevien annokset laitetaan jääkaappiin odottamaan. On ihana tulla väsyneenä kotiin, kun tietää, että joku on ajatellut sinua ja tehnyt ruokaa”, Västra sanoo.

Yksin mutta yhdessä Västra on kokenut kommuuniasuja, mutta tässä kommuunissa hän on

asunut vasta puolitoista kuukautta.

Muut asuvat Helsingin Kulosaaren talossa kuudetta vuotta.

Yhteinen ruokapöytä on heille vaivaton ja tärkeä paikka pitää yhteyttä kämppäkavereihin, jokaisen kun pitää syödä joka tapauksessa. ”Parasta täällä on yhteisöllisyys.

Me nauramme paljon ja teemme muutenkin asioita yhdessä. Ruokapöydässä juttelemme päivän tapahtumista”, Västra sanoo. ”Tai mietimme vaikka, mitä katsomme seuraavaksi Netflixistä. Esimerkiksi Hannu pakotti meidät kat-

somaan ihan hirveän elokuvan”, Kalenius jatkaa nauraen. ”Ja jos on ollut paska päivä töissä, sen voi jakaa. Toisten kanssa keskustellessa saa uusia ajatuksia ja näkemyksiä siitä, miten ongelma ratkaistaan”, Kalenius sanoo.

Vaikka yhdessä asutaankin, kaikesta ei tarvitse silti olla samaa mieltä. Riittää, että on yhteistä näkemystä siitä, minkälaista kotona pitää olla. ”Muiden mielipiteitä on kunnioitettava, vaikka olisikin eri mieltä.

Olemme myös tarkkoja siitä, ettei synny kuppikuntia. Jotta kotona on kiva olla, pitää saada olla oma itsensä. Kukaan ei jaksa vetää mitään roolia pitkään”, Johan Lindqvist kertaa mukavan yhdessäolon periaatteita.

Kaikki ruoka käytetään Aina pöytä ei notku Kulosaaressa yhtä runsaana. Joskus joku tilaa ruoanlaittovuorollaan pizzaa tai valmistaa eineksiä, mutta yhdessä on sovittu, että joka aterialla olisi hyvä olla myös jotain tuoretta. Ja jos valmistaa kalaa, kasvisversiokin on oltava.

Muutaman kerran kuussa ruokatarvikkeet tilataan yhdessä sovitun listan mukaisesti kotiin kannettuna.

Henkeä kohden kotona syötäviin ruokiin menee noin 100 euroa kuukaudessa. ”Tässä säästää rahaa todella paljon. Olemme myös tarkkoja, että kaikki ostettu ruoka tulee syötyä. Yksi meistä on erityisen taitava loihtimaan tähteistä hyvää”, Liis Västra sanoo.

Sunnuntai­ päivällisestä ei tingitä Sebi Suárez Kataisen perheessä ruoka ja yhdessä syöminen liimaavat perheen yhteen.

JOKA SUNNUNTAI herttoniemeläisessä M2-Kodissa katetaan kuuden hengen pöytä perhepäivällistä varten. Noin kolmen aikaan paikalle saapuvat aikuiset tyttäret ja Sebi Suárez Katainen vaimoineen kaataa kaikille aperitiivit, usein mojiton. Sitten tehdään yhdessä ruokaa ja vietetään arvokasta yhteistä aikaa, ilman kiirettä. ”Olen puoliksi meksikolainen ja pidän suuressa arvossa koko perheen yhteisiä sunnuntaipäivällisiä. Meksikolainen isoäitini kokkasi meille aina sukupäivällisiä. Myös oma äitini kutsui ihmisiä syömään. Kotimme ovet olivat aina avoimet. Meillä kävi usein paljon eri maalaisia ystäviä syömäs-

Kulosaaren kommuunin asukkaat vink­ kaavat videolla, miten tulla naapureiden kanssa toimeen: m2kodit.fi.

”Nauramme paljon ja teemme muutenkin asioita yhdessä.”

Parsa, paprika ja muut kasvikset ovat olennainen osa S­ ebi Suárez Kataisen sunnuntai­päivällistä.

M2-lehti |

11

sä ja kyläilemässä”, Suárez Katainen kertoo.

Herttoniemessä sunnuntaipäivällisellä vierähtää helposti useampi tunti, kun syödään 3–5 ruokalajin menu. Samalla tulee luontevasti juteltua kuulumiset.

Suárez Kataiselle on tärkeää, että kaikki ovat läsnä ja mukana perheen yhteisessä ruokahetkessä. Siksi kaikki myös osallistuvat ruoanlaittoon.

Kesällä sunnuntain liha- ja kasvisruoat valmistuvat usein grillissä, jossa ruokaan tulee Suárez Kataisen mukaan jäljittelemättömän hyvä maku. ”Jos voisin, grillaisin puugrillissä, mutta se on vaikeaa kaupunkioloissa”, hän harmittelee.

Meksikolainen ruoka lähellä sydäntä Meksikossa syntynyt Sebi Suárez Katainen on asunut Suomessa jo 39 vuotta. Meksikolaisuus näkyy muun

muassa rakkaudessa maan ruokakulttuuriin. ”Chilistä ja limestä en luopuisi ikinä”, hän sanoo.

Sunnuntaipäivälliselläkin on usein meksikolaista ruokaa, esimerkiksi tacoja, grillattu kokonainen kala tai pihvit. Keväällä lautasella on parsaa ja pitkin kesää maissia. ”Teemme usein ekologisesti, kestävällä tavalla pyydystetystä MSC-tonnikalasta alkuruokaa ja jälkkärissä on oltava suklaata. Yleisön pyynnöstä”, Suárez ­Katainen sanoo.

Satsatkaa yhdessä syömiseen Sebi Suárez Katainen kannustaa satsaamaan yhteisiin ruokailuihin, sillä perheelle pitää antaa aikaa ja huolenpitoa. Ruokailut ovat luonteva tilaisuus olla yhdessä ja luoda koko elämän jatkuvia perinteitä. ”Aikaa yhteisille ruokailuille löytyy, kun sen järjestää. Ja perheen

Kokeile S ebin takuuva rm aa tomaatt ikastikett a m2kodit .fi.

saa innostumaan, kun antaa ­kaikille mahdollisuuden osallistua aterian suunnitteluun ja tekemiseen.”

Kokkauksesta tulee hauskaa, kun jokainen saa tietyn raaka-aineen, josta voi keksiä itse ruokalajin. ”Käytän samaa tapaa duunissakin”, helsinkiläisen ravintola Weeruskan keittiöpäällikkö sanoo. ”Tytärpuolella oli myös mainio ruoka­tehtävä, jossa hänen piti tehdä ruokalaji tietyllä euromäärällä. Sekin on hyvä rajaus ja innostaa ideoimaan.”

Aineksilla ei Suárez Kataisen mukaan ole niin väliä: ”Hyvä olo lähtee hyvin tehdystä ruuasta ja mukavasta yhdessäolosta.”

Toukka­­pizza kokoaa perheen Suomalaisen perheruuan klassikkoa, jauhelihaa, ei Topi Kaireniuksen perheen ruokapöydässä näy.

Topi Kairenius on julkaissut kirjan Hyönteiskokki Liken kustantamana.

12

| M2-lehti

HYÖNTEISLÄHETTILÄÄKSI kutsutun panimoalan yrittäjän keittiössä on meneillään arki-illan yhteinen ruokahetki. Perhe syö yhdessä ainakin kerran päivässä. Se on Topi Kaireniukselle tärkeä tapa koota perhe yhteen ja vaihtaa kuulumisia. Hektisessä arjessa perheellä ei välttämättä muuten löydy kaikille yhteisiä hetkiä.

Tekeillä on pizzaa, jonka päälle ripotellaan seesamiöljyssä marinoituja

jauhomatoja grillimausteella silattuina. 11-vuotias Nooa on tehnyt pizzapohjan ystävänsä Jullen kanssa ja nyt he kokoavat omia pizzojaan. ”Maukasta”, molemmat toteavat napattuaan toukkamaistiaisen.

Terveysruokaa hyönteisistä Kuivattuja ja pakastettuja hyönteisiä saa nykyään kaupasta, m ­ utta

Kaireniuksilla lapsetkin ovat tottuneita hyönteissyöjiä. ”Nooa halusi jo pienenä synttäreille nakkitikkujen lisäksi heinäsirkkanaksuja.”

­ airenius kasvattaa niitä itsekin.

K Hyönteiset ovat osa Kaireniuksen keittiön perus­elintarvikkeita, vaikkei hän niitä joka päivä syökään. ”Aloitin hyönteisten syönnin noin seitsemän vuotta sitten. Silloin ainoa tapa oli pyydystää tai kasvattaa niitä itse”, Kairenius kertoo.

Heinäsirkkoja itse pyydystämällä nälkä ei tosin lähde, sen verran työlästä niitä on saada tarpeeksi talteen. Toukkien kasvatus sen sijaan on helppoa. Kasvatusastiassa luikertelee muutama muheva toukka odottamassa seuraavaa kehitysvaihettaan.

Perheessä syödään kasvispainotteista ruokaa, joihin hyönteiset tuovat proteiinia, B12-vitamiinia ja muun muassa sinkkiä. Lihaa Kaireniuksilla käytetään todella vähän, silloinkin

lähinnä kotimaista broileria ja joskus riistaa. Se on ideologinen valinta. ”Sieniproteiinivalmiste Quorn korvaa meillä jauhelihan esimerkiksi makaronilaatikossa.”

Hyönteisiä syödään monessa muodossa, niin rapeaksi paistettuina kuin jauhoinakin. ”Sämpylöihin hyönteisjauho antaa ruismaisen tuntuman”, Kairenius suosittelee.

Pizzasunnuntai on tärkeä perheperinne ”Varmaan 50 pizzapäivää tulee vuodessa”, Kairenius arvioi. Pizza­ sunnuntait ovat perheen perinne, josta ei tingitä. Pizzat valmistetaan yhdessä. Jokainen täyttää omansa, ja sitten asetutaan usein yhdessä olo-

huoneen sohvalle syömään ja katsomaan Voice of Finlandia tai Haluatko miljonääriksi -kisaa. ”Aiemmin kokoonnuimme lautapelien äärelle, mutta ne ovat jääneet. Tv-ohjelmista riittää kuitenkin aina keskusteltavaa ja pizzasunnuntaista on muodostunut kiva yhteinen ­a ika, jolloin ehtii jutella lasten kanssa”, Kairenius sanoo. Se on tärkeä osa perheen hyvinvointia.

Nyt pizzat ovat valmiit, ja ne otetaan uunista. Marinoidut toukat ripotellaan pizzojen päälle vasta ennen tarjoilua, etteivät ne pala kuumassa uunissa karrelle. Tällä kertaa pöydälle katetaan liina, lautaset ja pizzat.

Taustalla soi jazz, eikä kenellekään tule edes mieleen kaivaa esiin kännykkää. Tämä on yhteistä aikaa.

M2-lehti |

13

VINKIT ASUMISEEN

UUS­PERHEIDEN VINKIT ARKEEN Miten järjestyy arki kodeissa, joissa asukkaat vaihtuvat? Kotoisasti! Neljä perhettä kertoo omista ratkaisuistaan.

TEKSTI: KRISTA AHOLA

1

PERHEKALENTERI SEINÄLLÄ SANNA KERTOO: ”Perhekalenteri seinällä pitää arjen hallinnassa! Meidän nelilapsisessa uusperheessämme käytetään perinteistä seinäkalenteria, mutta myös sähköinen kalenteri voisi olla toimiva.

Kalenterissamme on jokaisella oma sarakkeensa, johon merkitään työvuorot, hammaslääkärit, harrastukset ja kaveri­ synttärit. Kalenterista näkee nopeasti, kuka on paikalla minäkin päivänä ja montako ­suuta päivällispöydässä on.

Sunnuntaisin pidämme puolison kanssa viikkopalaverin, jossa katsotaan kalenteria ja sovitaan tulevan viikon rytmit. Aikataulujen ja ruokalistojen lisäksi on hyvä keskustella, mitä meille kuuluu ja mitä kumpikin toivoo tulevalta viikolta.”

14

| M2-lehti

On hyvä keskustella, mitä perheelle kuuluu, ja mitä kaikki toivovat tulevalta viikolta.

2 3 4

LAPSET PÄÄTTÄVÄT NUKKUMAPAIKAT

VUODESOHVA OLOHUONEESSA

MIRVA KERTOO: ”Tuoreessa uusperheessämme on kahdeksan lasta, ja paikalla olevien lasten määrä vaihtelee.

Yhteenmuutossa minä ja ­kolme lastani muutimme miehen ja ­hänen viiden lapsensa kotiin.

Miehen lapsille tapa käsitellä yhteenmuuttoa oli alkaa miettiä, kuka nukkuu missäkin. He siirtelivät huonekaluja jo kuukausi ennen muuttoa. Saimme päivitystä suunnitelmista Whats­Appilla.

Kolmeen m ­ akuuhuoneeseen mahdutettiin kaikille sängyt ja pöydät. Vaatteet ovat lipastoissa, sängynaluslaatikoissa on esimerkiksi pehmoleluja.

Lapsillamme on erilaiset vuoro­kausirytmit ja temperamentit. Erilaisuudesta on tärkeä jutella yhdessä. Jokaisen tulee ­saada olla oma itsensä. Muutoksen ­käsittely vaatii kärsivällistä tukea aikuiselta. Tärkeintä on se, että aikuiset pitävät yhtä ja luottavat toisiinsa.”

PÄIVI KERTOO: ”Meillä on kodin kolmessa huoneessa kaksi aikuista ja ­kaksi lasta sekä vierailevina kaksi ­teini-ikäistä poikaa. He käyvät meillä kerran kuussa ja loma-aikoina pidempään. Olemme eläneet uusperheenä jo 15 vuotta, joten kaikki ovat tottuneita tilanteeseen. Alkuun nuorempi pojista oli vielä vaippaikäinen, silloin meillä oli vuoroviikkosysteemi.

Nyt, kun pojat käyvät meillä harvemmin, olemme ottaneet heidän tyhjänä seisseen huoneen vakituisesti asuvan perheen käyttöön. Ei ollut järkevä pitää yhtä makuuhuonetta tyhjänä ja tunkea neljää ihmistä nukkumaan toiseen.

Vierailevia poikia varten järjestimme olohuoneen uusiksi vuodesohvalla ja sängyllä. Vuoroviikkotilanteessa tämä järjestely ei välttämättä toimisi, parempi olisi selkeästi oma tila. Sen voi rajata vaikka kaapistolla.”

KARSI JA KONMARITA k­ otiin, tai sisäpelikengistä toinen on isän ja toinen äidin luona.

Jalkapalloilijan tavarat on helppo kuljettaa bussissa mukana, ja kamppailulajeissa on varusteina pelkkä vaatetus. ­Aikaisemmin pojat soittivat pasuunaa ja käyrätorvea. Niitäkin kuljetettiin kotien väliä. Luistimia ja mailoja säilytetään talvisin parvekkeella. Eteisessä niille ei

löydy tilaa.

Vanhimmilla lapsilla olisi ­hyvä olla oma huone edes jommassa kummassa kodissa. Asia voisi järjestyä niin, että vanhemmat lapset olisivat meillä vuoro­ viikoin. Tällöin lapsen henkilökohtaiset tavarat voi sijoittaa koreihin. Esiin nostetaan a ­ ina sen lapsen tavarat, joka sillä ­viikolla on kotona.”

ISTOCK

JOHANNA KERTOO: ”Perheessämme on viisi poikaa, joista vanhimmat asuvat meillä vuoroviikoin. Tavaran hallitsemisessa tärkeintä on vaatteiden karsiminen ja konmaritus. Näin pyykkihuoltokin on helpompaa.

Erityisesti urheilutavaroissa on tärkeää, että kaikelle on paikkansa. Vaikeinta on, jos ­pelipaita on unohtunut toiseen

M2-lehti |

15

ASUMINEN

KOTOISAA ONNELLISUUTTA Tanskalaiset sen keksivät: onni löytyy kotoa! Ennen kaikkea hygge on elämänasenne, jossa keskitytään siihen, mikä tuntuu hyvältä.

PARHAAT VINKIT HYGGEILYYN:

44 %

• Linnoittaudu mukavasti sohvalle tai parvekkeelle hyvän kirjan kanssa. Täydennä kokemusta lasillisella jääteetä.

• Huolella tehty ruoka maistuu ihanalta. Vaihtakaa pieruverkkarit ykkösiin, kattakaa pöytä kauniisti ja kerätkää maljakkoon luonnonkukkia.

SUOMALAISISTA

15 vuotta täyttäneistä ei viettänyt yhtään yötä ulkomaanmatkalla vuonna 2017. Et siis ole yksin, jos vietät lomasi kotimaassa.

• Käykää saunassa ajan kanssa ja nauttikaa rennosta olosta.

• Keskittymistä vaativat puuhastelut ovat parhaimmillaan kuin meditaatiota!

Koska olet viimeksi tehnyt sanaristikoita, koonnut pala­ pelin tai neulonut helpon ­pipon? YouTubesta löytyy ohjevideoita aloittelijalle.

• Keskity positiiviseen. Karkota mielestäsi kaikki ikävät ajatukset ja mieti, mikä elämässäsi on hyvää juuri nyt.

LÄHDE: TILASTOKESKUS

TOP 5 Suosituimmat sarjat Yle Areenassa Uppoudu kotisohvallasi murhamysteereihin tai matkusta Muumilaaksoon.

1. M/S ROMANTIC 2. MUUMILAAKSO 3. SYDÄMEN ASIALLA 4. CASUALTY 5. MURDOCHIN MURHAMYSTEERIT LÄHDE: YLE AREENA

16

| M2-lehti

Lomafiilis ilman lomaa?

MIKÄ LOMA? Pätkätöiden ja epätyypillisten työsuhteiden maailmassa vuosilomat eivät ole itsestäänselvyys. Pidä silti huolta jaksamisestasi!

Mallia voi ottaa esimerkiksi amerikkalaisilta, joilla vuosilomaa on vähemmän kuin meillä suomalaisilla. Amerikassa arjen askareet ja siivoaminen hoidetaan arkena.

Näin viikonloppuihin jää aikaa levolle ja rentoutumiselle.

Akkuja lataava miniloma voi olla vaikkapa vain vuorokauden mittainen. Päätä ­olevasi lomalla ja viritä mielesi sen mukaiseksi. Nuku hyvät yöunet omassa sängyssä, tee eväsretki lähiseudulle ja katso hyvä elokuva. Tai hyppää sinulle ­uuteen paikallisbussiin ja leiki turistia naapurikaupungissa!

ME E R I UT T I

KOLUMNI: MAARETTA TUKIAINEN

Kodin henki syntyy muistoista ja ihmisistä

O

lin pitämässä muutostyöpajaa. Kysyin ryhmältä, mikä on heidän lempipaikkansa. Vastauksia oli kahdenlaisia. Toisilla paikka oli kotona, toisilla luonnossa. Myös kodin lähellä sijaitseva metsä ja ranta olivat suosittuja vastauksia.

Samat vastaukset toistuvat, pidänpä työpajaa missä päin Suomea tahansa. Monelle koti on lempipaikka – mutta miksi?

Lempipaikka kiteyttää sen, mistä kodissa on kysymys.

Siellä on hyvä olla ja hengittää. Voi levätä ja olla turvassa: olla se, kuka pohjimmiltaan on.

On myös toisenlaisia koteja.

Menin kerran kylään tuttavani perheen uuteen omakotitaloon. Se oli sisustettu kalliilla. Moni huonekalu oli tuttu trendilehtien sivuilta. Se oli täydellinen unelmakoti.

Mitä pidempään vierailu kesti, sitä vahvemmin minulle tuli tunne, että tuo koti oli jotenkin nyrjähtänyt pois paikoiltaan. Että kaikki siellä ei ollut niin kuin piti.

En ymmärtänyt tunnettani, sillä en pystynyt sitä järjellä selittämään. Tuttavani oli onnellisesti naimisissa. He iloitsivat uudesta kodistaan. Halusin tietysti jakaa heidän onnensa yhdessä heidän kanssaan.

Muutaman vuoden päästä tuttavani soitti. Hän kertoi eronneensa ja muuttaneensa pois. Kysyin miksi. Tuttavani kertoi, että hänen miehensä oli joutunut talousvaikeuksiin. Kävi ilmi, että ne rahat, joilla heidän kotinsa oli sisustettu, olikin hankittu petoksella.

Se tuntui pahalta. Asiaa ei helpottanut se, että olin ­jotenkin aistinut tämän.

”Kotona voi levätä ja olla turvassa: olla se, kuka pohjimmiltaan on.”

On yksipuolista ajatella kotia ensisijaisesti sisustus­ projektina tai pelkkänä tilana, jossa sattuu asumaan. ­Kotiin liittyy aina myös merkityksiä.

Merkitystä ei voi ostaa rahalla. Se syntyy elämällä.

Pohjimmiltaan kodin merkitys syntyy siitä, että siellä ovat elämämme tärkeimmät asiat. Rakkaat ihmiset, yhteiset muistot ja niistä muistuttavat esineet. Mummolta peritty nojatuoli, ensimmäisillä kesätyörahoilla ostettu levysoitin ja kirjahyllyn nurkassa kirjat, joihin yhä uudestaan ja uudestaan palaa.

Kun tietää, kuka itse on, ja luo kodista itsensä näköisen ja oloisen, myös kodin merkitys kiteytyy.

Tästä näkökulmasta tarkasteltuna unelmakoti ei siis ole trendien mukaan sisustettu design-ihme vaan asujiensa näköinen ja oloinen paikka. Lempipaikka, jonne voi käpertyä kuin lämpimään syliin.

KIRJOITTAJA ON KIRJAILIJA, MUUTOSVALMENTAJA JA SISUSTUSARKKITEHTI, JOKA ON TÄLLÄ HETKELLÄ KIINNOSTUNUT TIIMIÄLYSTÄ. HÄN ON KIRJOITTANUT AIHEESTA KIRJAN YHDESSÄ KAHDEN MUUN KIRJOITTAJAN KANSSA. KIRJA ILMESTYY TOUKOKUUSSA.

M2-lehti |

17

M2-ALUEET

MIKSI ASUN MISSÄ ASUN?

Kysymme suositussa juttusarjassa M2-Kotien asukkailta, miten he ovat valinneet asuinpaikkansa, ja mikä omalla alueella on parasta.

TEKSTI: LEENA FILPUS KUVITUS: LEENA KISONEN

18

| M2-lehti

M2-lehti |

19

M2-ALUEET

TURUN K AUPUNKI/SEILO R ISTIMÄKI

Turun keskustan viihtyisimpiä paikkoja on Aurajoki ja sen ympäristö.

HANNA NIEMINEN, 41, asuu Turussa Vähäheikkiläntiellä ”OLEN KOTOISIN Liedosta ja asunut 16-vuotiaasta Turun seudulla. Joku vuosi sitten tein yhdeksän kuukauden mittaisen keikauksen Ilmajoelle, mutta Turkuun oli pakko päästä takaisin. Sosiaalinen elämäni ja ystävät ovat täällä. Asumme jo kahdeksatta vuotta tyttäreni kanssa samassa talossa. Kummallakin on hienosti omaa yksityisyyttä. Parasta alueella on miljöö, vanhat puutalot, omakotitalot ja kerrostalot. V ­ aikka uutta rakennetaan, luontoa on silti säilytetty. Turun ­keskusta on vajaan neljän kilometrin päässä.”

20

| M2-lehti

PIRKKO LAITINEN, 80, asuu Hyvinkään Mustamännistössä Tienhaarankujalla ”MUUTIMME Mustamännistöön vuonna 1963, kun mieheni sai töitä rautateiltä. Alku oli hankalaa, kun lapset olivat ­kipeinä ja sanoinkin heti, että täällä en vanhene. Olen saanut kuulla tästä kuittailua, kun 56 vuotta on vierähtänyt. Tässä osoitteessa olemme viihtyneet jo 21 vuotta. Talomme on rakennettu vuonna 1953 rautatie­ läisten asunnoiksi. Talossa oli aikoinaan paljon lapsia, ­pidin jopa lastenkerhoa. ­Parasta täällä on vehreys ja rauha.

Muutaman naapurin kanssa meillä on edelleen keskinäis-

tä avunantoa, säilytämme esimerkiksi toistemme avaimia ja kastelemme vuorotellen pihan kukkia.”

RIINA EKLÖV, 31, asuu Jyväskylässä Ristonmaalla Aarontiellä ”OLEN HAAVEILLUT ­ arturi-kampaajan työstä ja p omasta kauneusalan yrityksestä pienestä pitäen. Herkistyin kuitenkin ­haaveammatissani kampaamossa käytetyille ai-

”OLEN ASUNUT näissä s­ amoissa taloissa jo 11 vuotta, nykyiseen kotiin muutin kuutisen vuotta sitten. Näkymät kodin ikkunoista ovat muuttuneet radikaalisti, sillä aiemmin asuin viidennessä kerroksessa. Nyt minun ja 7-vuotiaan ­Mimmi-kissani koti on maantasalla ja meillä on oma pieni ­piha. Mimmi tosin on sisäkissa, ja hän pitää linnuille jöötä ikkunan takaa. Nautin kotitalostani suunnattomasti, sillä tykkään kuopsutella maata. Kesäni kuluu pää puskassa: taloyhtiön pihalla riittää puuhaa. Hienoa täällä asumisessa on se, e­ ttä vaikka ikää tulee lisää, asuminen sujuu. Rappusia ei ole ja liikkumaan pääsee vaivatta.

Muutenkin on hienoa, kun ympärillä on luontoa ja metsää.”

Kotini on kuin uusi Koti kuntoon -remontin jäljiltä.

Lue sivulta 29, miten Koti kuntoon -remontti etenee.

Tampere kukoistaa kesällä.

RIITTA KÄKÖNEN, 65, asuu Tampereen Hervannassa Insinöörikadulla ”MEIDÄN talossa kukaan ei joudu kuolemaan yksin. Naapurit pitävät huolta ja auttavat toinen toisiaan. Minäkin olen saanut kaupassakäyntiapua, kun en päässyt jossain vaiheessa kävelemään. Talotoimikuntamme on aktiivinen.

Järjestämme tapahtumia juhlapyhien mukaan ja vietämme muutenkin aikaa yhteisellä pihalla. Muutin tänne melkein 12 vuotta sitten. Asuntoa etsiessä ainoa ehtoni oli, että ei Hervantaan. Mutta niinhän siinä sitten kävi, että tytär sanoi parvekkeelta avautuvaa ihanan rauhallista ja l­uonnonläheistä maisemaa ihaillessaan, että kyllä tämä on sinun kämppäsi.

En ole katunut!”

TAMPER EEN K AUPUNKI/ L AUR A VANZO

V I SI T J Y VÄSK Y L Ä/ TO MM A SSO FO R MO NI

Jyväskylässä järvenrantaan pääsee helposti.

MERJA RUSI, 67, asuu Hämeenlinnassa Haratiellä

neille ja jouduin miettimään ihan uuden uran itselleni. Nyt opiskelen ammatillisella kuntoutustuella taloustieteitä yliopistolla. Opiskelupaikan varmistuttua sain asunnon täältä Ristonmaalta. Talo on ihanan rauhallinen, eikä tosiaankaan mikään biletalo, vaikka yliopistolle on matkaa vain kilometri.

Taloyhtiössä oli tehty juuri Koti kuntoon -remontti ennen kuin muutin tänne kohta kaksi vuotta sitten. Kotini onkin kuin uusi, vaikka talot ovat valmistuneet jo vuonna 1991. Tykkään pitää kotini siistinä ja kauniina. Kun paikat ovat kunnossa, se kannustaa pitämään kodista muutenkin huolta.”

M2-lehti |

21

ELÄMÄÄ M2-KODEISSA

Elina Wahlsténin vanhemmista on iso apu kaksosperheen arjessa.

He asuvat kaikki samassa kerrostalossa Tampereen Härmälänrannassa.

22

| M2-lehti

SAMA RAPPU, KOLME SUKU­­ POLVEA TEKSTI: JENNI JUNKALA KUVAT: MARJAANA MALKAMÄKI

Wahlsténien elämä meni uusiksi, kun Elina sai tietää odottavansa kaksosia. Oli keksittävä nopeasti, miten arki saadaan sujumaan. Ratkaisu oli lopulta yksinkertainen: Elina perheineen ja hänen vanhempansa muuttivat samaan M2-Kotien taloon.

M2-lehti |

23

ELÄMÄÄ M2-KODEISSA

T

uula Wahlstén viilettää ovesta ulos kotivaatteissa ja villasukissa ruokapata kainalossa. Muutama kerros hissillä alas ja ovikelloa rimputtamaan. Oven avaa hänen tyttärensä Elina Wahlstén sylissään puolivuotiaat kaksosvauvat Nelmi-­A rmida ja Noah-Edvard.

Tämä on tuttu näky Härmälänrannassa, M2-Kotien uudessa kerrostalossa Tampereella, jossa Tuula ja Elina asuvat samassa rapussa. Tuula huolehtii, että hänen tyttärensä ehtii kiireisen kaksosäitiyden keskellä pitää huolta myös itsestään. Autta24

| M2-lehti

van käsiparin turvin Elina ehtii syödä ­hyvin ja käydä suihkussa.

Uudesta talosta löytyy kaikki tarvittava Elina oli viimeisillään raskaana viime syksynä, kun Wahlsténit pääsivät muuttamaan Härmälänrantaan. Tosin muuttamisesta ei meinannut tulla mitään. ”Ikkunatkin jäivät pesemättä, koska en taipunut ison mahani kanssa”, Elina sanoo.

Onneksi uudessa asunnossa ei juuri tarvinnut siivota. ”Riitti, että vähän hömpsytti rakennuspölyjä”, hän kuvailee.

Nelmi-Armidan ja Noah-Edvardin tavarat on värikoodattu, jotta ne on arjen kiireessä helppo erottaa toisistaan.

Nelmin väri on pinkki.

Elina asuu miehensä Arton, kaksosten ja kahden koiransa kanssa kolmannen kerroksen kolmiossa. Tuula ja Elinan isä Heikki Wahlstén asuvat kahdeksannen kerroksen kaksiossa.

Vaikka perheet ovat asuneet asunnoissaan jo yli puoli vuotta, hohkaavat niiden vaaleat seinät ja lattiat edelleen uutuuttaan.

Koko perhe kivenheiton päässä Isä ja äiti Wahlstén sekä heidän aikuiset lapsensa muuttivat Seinäjoelta Tampereelle kolmisen vuotta sitten. Muutto oli perheen kuopuksen, ­Erikan, ansiota.

”Hän muutti Tampereelle opiskelemaan ja ehdotti, että muuttaisimme lähemmäs asumaan”, Tuula kertoo.

Tuula ja Heikki innostuivat ajatuksesta. Kun Elinan puoliso Arto sai Tampereelta töitä, myös heidän muuttonsa Pirkanmaalle oli sinetöity.

Tuulan mielestä on hyvä, että perhe asuu lähellä. ”Erityisesti monella nuorella on vaikeaa, jos lähellä ei ole tukiverkkoa.”

Tampereelle tullessaan Wahlsténit eivät vielä asuneet yhtä lähellä toisiaan kuin nyt. Tuula, Heikki, Elina ja Arto muuttivat samaan kerrostaloon vasta, kun kaksoset ilmoittivat tulostaan. ”Arton työt olivat siirtyneet silloin M2-lehti |

25

ELÄMÄÄ M2-KODEISSA

Turkuun. Ajattelin, että arjesta kaksosten kanssa ei tule mitään, jos ­ä iti ei ole lähellä auttamassa. Aloimme miettiä, mitä teemme, jotta äiti pääsee meille auttamaan”, Elina muistelee.

Erika asui tuolloin jo Härmälänrannassa ja oli kuullut, että hänen ­kotitalonsa viereen rakennetaan uutta M2-Kotien kerrostaloa. Hän vinkkasi valmistuvasta talosta muulle perheelle. ”Otimme M2-Koteihin yhteyttä jo ennen kuin taloon pystyi edes hakemaan asumaan. Olimme niin innokkaita”, Heikki-pappa kertoo.

Äiti auttaa arkisin Arkipäivät sujuvat ­Wahlsténeilla yleensä saman kaavan mukaan.

­ linan mies Arto on viikot Turussa ja E vain viikonloppuisin kotona.

Aamuisin Tuula kipittää alakertaan villasukkasillaan, jotta Elina pääsee ulkoiluttamaan perheen koirat.

Käytyään välillä kotona, Tuula palaa taas päivällä auttelemaan kaikessa mahdollisessa vauva-arkeen liittyvässä. Apua tarvitaan tuttipullojen pesemisessä, äidinmaidonkorvikkeen sekoittamisessa ja kaksosten syöttämisessä. Illalla mummi on taas paikalla, kun koirat pitää viedä vielä kertaalleen ulos ennen nukkumaanmenoa. ”Sanon aina perjantaisin, että nyt alkaa minun lomani”, Tuula sanoo ja nauraa.

Vaikka Tuula vitsailee lomailusta, hän nauttii silminnähden tilanteesta

”Otimme M2-Koteihin yhteyttä jo ennen kuin taloon pystyi edes hakemaan asumaan. Olimme niin innokkaita.”

26

| M2-lehti

Elinan on helppo tuoda kaksoset vaunuilla omasta kerroksestaan vanhempiensa kerrokseen. Päälle ei tarvitse pukea edes ulkovaatteita.

ja supsuttelee tuon tuosta hellittely­ sanoja vauvoille. Tuulan ja Heikin puheista käy selväksi, että lapsen­lapsia on toivottu hartaasti ja heidät on otettu vastaan rakkaudella. ”Sanon äidille aina välillä, ettei sinun tarvitse tulla tänään. Mutta viikonloppuisinkin, kun Arto on kotona, äiti soittelee, että olisi päästävä jo kylään, kaksosia katsomaan”, Elina sanoo nauraen.

Arki Wahlsténeilla kahden vauvan ja koirien kanssa on melkoista vilskettä ja vilinää. Vauvat siirtyvät sylistä toiseen, ja tuttipullot viuhuvat.

Elina kertoo olleensa erityisen kiitollinen asumisjärjestelystä silloin, kun lapsilla oli koliikkia, ja he itkivät iltapäivästä myöhäiseen yöhön. ”Soitin vain yläkertaan äidille ja sain avukseni toisen käsiparin.”

Omasta ikkunasta näkyy koko kaupunki Tuulan ja Heikin lempipuuhia uudessa kodissa on istua ikkunan äärellä aamukahvia juomassa ja tarkkailla maailman menoa. Kahdeksannen kerroksen näkövinkkelistä ihmiset ja autot alhaalla näyttävät aivan muurahaisilta.

Molempien perheiden kodeissa on iso lasitettu parveke. Se käy kesäisin ylimääräisestä huoneesta. Parvekkeelta voi ihailla Tampereen tunnusmerkkejä: Pispalanharjua, Pyynikin näkötornia ja Näsinneulaa.

Heikin vanhemmat ovat asuneet Tampereella, joten Wahlsténit kävivät aikoinaan paljon mummolassa heidän luonaan. Kaupunki on siis perheelle tuttu. Elina muistelee Näsin­neulan olleen suuri ihmetyksen aihe aina mummolareissuilla. ”Nyt saan katsella sitä joka päivä”, hän ihastelee.

Wahlsténit iloitsevat siitä, että oma kotitalo on savuton, jolloin tupakansavua ei kulkeudu sisätiloihin.

Haaveissa pihatalkoot KOKO WAHLSTÉNIEN perhe on mukana talotoimikunnassa, joten he ovat päässeet esimerkiksi kasaamaan kalusteita kattokerroksen yhteiseen olohuoneeseen ja suunnittelemaan grillin hankkimista ­ensi kesää varten. Myös Nelmi-­ Armidan ja Noah-Edvardin ­ristiäiset järjestettiin asukkaiden olohuoneessa.

“Odotamme innolla ensi kesää. Olemme jo suunnitelleet, että talotoimikunta voisi järjestää vaikka siivoustalkoot alhaalla kulkevan puron pientareella”, Tuula sanoo. Hän haaveilee, että talon porukalla voisi lähteä myös kesäretkelle läheiseen Viikinsaareen.

M2-lehti |

27

M2-Kotien ­asukasneuvoston uusi puheen­ johtaja on Jukka ”Jukkis” Koskinen ja varapuheen­ johtaja Pia ­Luostarinen.

Asukasneuvostolle uusi puheenjohtajisto ”TÄRKEIN TEHTÄVÄMME on l­ isätä M2-Kodeissa asuvien yhteisöllisyyttä ja positiivista henkeä. Että pihalla naapurin kohdatessa oltaisiin edes hyvänpäivän tuttuja. Näin kynnys madaltuisi pyytää tarvittaessa apua toinen toisiltamme”, M2-Kotien asukasneuvoston uusi puheenjohtaja Jukka ”Jukkis” Koskinen ja vara­ puheenjohtaja Pia Luostarinen ­sanovat yhdestä suusta.

Yhteisöllisyys on kaksikon mielestä tärkeää asumisturvallisuuden ja viihtymisen kannalta. ”Kaikki lähtee ruohonjuuritason aktivoimisesta ja ylipäätään tietoisuuden lisäämisestä.

Kaikki M2-Kodeissa asuvat eivät edes

tiedä, että talotoimikuntien lisäksi meillä on myös alueellista toimintaa, kuten tapahtumia. Asukastoimintaan ovat tervetulleita mukaan kaikki.”

UUDET TUULET Turussa M2-Kodeilla asuva Koskinen ja Vantaalla asuva Luostarinen äänestettiin luottamustehtäviinsä asukasneuvoston kokouksessa maaliskuun alussa.

Asukasneuvostolle tarvittiin uusi luotsi edellisen puheenjohtajan muutettua pois M2-Kodeilta. Samalla valittiin puheenjohtajan avuksi myös varapuheenjohtaja. ”Minun vahvuuteni on 20 vuoden

Tarkista sivulta 30, mitä tapahtumia alueellesi on suunniteltu tälle vuodelle.

28

| M2-lehti

kokemus asukastoiminnasta. Halu vaikuttaa omaan ja toisten asumisviihtyvyyteen on jo elämäntapa”, Koskinen sanoo. ”Minä puolestani olen toiminut asukasneuvoston sihteerinä jo ­kaksi vuotta ja lupaan varapuheenjohtajanakin pitää asukkaiden ääntä esillä ja kehittää ideoita todeksi”, Luostarinen sanoo.

Helsinkiläisten uusi alueryhmän puheenjohtaja ja edustaja asukasneuvostossa on Jätkäsaaressa pari ­v uotta M2-Kodeilla asunut Raili Koivu­ koski.

Lämpimät onnittelut kaikille uusille asukastoiminnan edustajille!

SUSA J UNN O L A

AKTIIVISET ASUKKAAT

Koti kuntoon!

M2-Kodit huolehtii, että meidän kodeissamme on viihtyisää ja turvallista asua. Yksi huolenpidon muoto on Koti kuntoon -remontti, jossa koko talon asunnot rempataan uudenveroisiksi.

1. SUUNNITTELU ALKAA 1–4 VUOTTA ENNEN REMONTTIA

4. REMONTTI ALKAA 1.

> M2-Kotien raken­ nuttaja kilpailuttaa suunnittelutoimistot ja urakoitsijat ja hakee hankkeelle rahoituksen. >Jokainen asunto kartoitetaan.

2. VÄHINTÄÄN 6 KK ENNEN REMONTTIA

2.

> Asukkaille kerrotaan remontista sekä sen kulusta ja vaikutuksista asumiseen.

3. NOIN 2 KK ENNEN REMONTTIA

4. a s u n n o n r e m o n t o i n t i ke s t ä ä koko talon 5

5.

> Urakoitsija luovuttaa asunnon ja M2-Kodit tarkistaa, että kaikki on kunnossa. > Asukas saa lomakkeen, jolla voi ilmoittaa mahdollisista puutteista. > Muutto takaisin omaan, tuliterään kotiin, jossa on uusittu asuntojen pinnat, vessa ja kylpyhuone sekä vaihdettu keittiön kaapistot ja koneet.

KUVITUS ISTOCK

en

5 v i i k ko a , 3– kk –12 .

Huom! Siirrä postit ja hanki ontin nettiyhteys rem ta is rk Ta . si ak aj stäsi, vakuutusyhtiö tus että kotivakuu yös m sa as im vo on a. ss no un väistöas

5. REMONTTI PÄÄTTYY

Yhd

> Asukasilta, jossa M2-Kotien rakennuttaja, isännöitsijä ja urakoitsija kertovat tarkemmin aikataulusta, mitä asunnoissa tehdään, ja miten asuminen hoituu. > Nyt on hyvä hetki kysyä epäselvistä asioista!

3.

> Talon pihalle t­ uodaan jätelava, johon voi laittaa poisheitettävää tavaraa. > Yhden asunnon remontti kestää 3–5 viikkoa.

Siksi ajaksi asunto tyhjennetään ja asukkaat muuttavat väistöasuntoon. Se on useimmiten samassa tai naapuritalossa. > Ensimmäisten asuntojen valmistuttua kaikki pääsevät tutustumaan malliasuntoon. > Asukkaat vastaavat muuttokustannuksista, mutta M2-Kodit tarjoaa muuttolaatikoita. > Remontin aikana maksetaan vain alkuperäisen asunnon vuokraa. > Isännöitsijä ja ura­ koitsijat tiedottavat ajan­ kohtaisista asioista.

M2-lehti |

29

ASUKASINFO

SA AR A AUTER E

Osallistu a sukasko Pysyt ajan koukseen! tasalla talosi asio ista. Sama lla voit ilmoit tautua talotoimik untaan. Pä äset ideoimaan yhteisiä tapahtum ia ja v talosi toim aikuttamaan löytyy talo intaan. Kutsu si ilmoitust aululta.

Tervetuloa !

Asukastapahtumat 2019 TOUKOKUU

HEINÄKUU

LOKAKUU

Pääkaupunkiseutu 18.5. Retki Suomenlinnaan

Hyvinkää, Hämeenlinna, Järvenpää, Kerava, Porvoo, Tuusula 7.7. Puuhamaa-perhepäivä

Lahti, Kotka, Kouvola 19.10. Nunnia ja konnia -musikaali

Tampere 18.5. Retki Suomenlinnaan Turku

25.5. Päivä Heurekassa tai Linnanmäellä

KESÄKUU Lahti, Kotka, Kouvola 15.6. Retki Enonsaareen Oulu

15.6. Retki Turkansaaren ulkomuseoon Vantaa Kesäteatteri. Tarkempi ajankohta ja paikka varmistuvat myöhemmin.

Kuopio 7.7. Retki Muuruveden Kivennavalle

Vantaa Retkipäivä Heurekaan.

Ajankohta varmistuu myöhemmin.

ELOKUU

MARRASKUU

Hyvinkää, Hämeenlinna, Järvenpää, Kerava, Porvoo, Tuusula 3.8. Danny-musikaali Valkeakosken kesäteatterissa

Helsinki Talvisirkus Hurjaruuth.

Ajankohta varmistuu myöhemmin.

Oulu

3.8. Sirkus Finlandia Pääkaupunkiseutu

| M2-lehti

Pääkaupunkiseutu 26.11. Joulukonsertti: Teemu Roivainen, Helsingin Vanha kirkko

31.8. Koko perheen ulkoilupäivä Kuusijärvellä Tampere 17.8. Sporttipäivä - Trampolin Park Wild

30

Hyvinkään Tienhaarankujalla juhlittiin 65-vuotiasta taloa huhtikuussa.

M2-Kotien Kaisa Nisula (vas.) ja talossa yli 20 vuotta asunut Pirkko Laitinen tutkivat valokuvia vuosien varrelta.

Asukastapahtumat verkossa m2kodit.fi/ asukastapahtumat

Anna palautetta ja voita! m2kodit.fi/m2lehti Kerro mielipiteesi, anna juttuvinkki tai ilmoittaudu haastateltavaksi. Arvomme verkossa tai alla olevalla kupongilla 30.6.2019 mennessä vastanneiden kesken kaksi 50 euron arvoista S-ryhmän lahjakorttia!

KERRO MIELIPITEESI M2-KOTIEN ASIAKASLEHDESTÄ Ympyröi valitsemasi vaihtoehto

Vastaanottaja maksaa postimaksun

ERINOMAINEN HYVÄ PARANNETTAVAA HUONO

OLIVATKO LUKEMASI JUTUT MIELESTÄSI?

 viihdyttäviä  kiinnostavia  hyödyllisiä

 inspiroivia  tavanomaisia  yhdentekeviä

 tylsiä  yllättäviä  Jotakin muuta, mitä?

Mikä oli mielestäsi lehden paras juttu?

Y-Säätiö/M2-lehti PL 322 00531 Helsinki

Mistä aiheesta haluaisit lukea M2-lehdestä?

Jos haluat osallistua arvontaan, jätä yhteystietosi.

Nimi:

Tunnus: 5021280 00003 Vastauslähetys

Osoite: Sähköposti:

Puhelin:

Olen kiinnostunut kertomaan elämästäni tai kodistani M2-lehdessä:

 kyllä, haluaisin kertoa aiheesta: Saako sinulle lähettää M2-Kotien uutiskirjeen sähköpostitse?

 kyllä  ei

 ei

10 minuuttia suihkussa vie jopa 150 litraa vettä. Tämä tarkoittaa 15 ämpärillistä. Vedensäästövinkkejä löydät osoitteesta m2kodit.fi/vedensaasto.

m2kodit.fi

32

| M2-lehti