4 minute read
Orpo ja Rehn Yrittäjäpäivillä
Komposiittimateriaali, joka sisältää uusiomuovia ja on sataprosenttisesti kierrätettävää. Durat on vastuullinen valinta, joka näyttää hyvältä.
durat.com
Advertisement
Kaupallinen yhteistyö
VUODEN V-SUOMEN YRITYS
Poistoa siivoaa muutakin kuin homekohteita
Vuoden varsinaissuomalaisena yrityksenä palkitun Poistoa Oy:n menestykseen on eittämättä useita syitä. Niistä yhdeksi voidaan nimetä yrityksen innovatiivisuus. Kysynnän edessä Poistoa on laajentanut palveluitaan homesiivouksesta myös kuitu-, rakennus- ja ylläpitosiivoukseen. – Onnistuneet rekryt, tutkimustyö ja innovatiivinen kyky kehittää palveluita, yrittäjä Niina Kesti tiivistää vastaukseksi tiedusteluun Poistoan menestyksen reseptistä.
Poistoa on onnistunut vastaamaan asiakkaidensa muuttuviinkin tarpeisiin ja innovatiivisuutensa vuoksi kasvamaan merkittäväksi toimijaksi koko puhtausalalla. – Homesiivousprojekti on onnistunut, kun samaan kohteeseen ei palata enää uudestaan. Pikkuhiljaa huomasimme, että asiakkaamme kaipasivat osaamistamme myös muihin tehtäviin ja soittivat peräämme nimenomaan onnistuneiden projektien vuoksi, Kesti kertoo.
Näin Poistoan palveluvalikoimaan tuli jäädäkseen myös kuitu-, rakennus- ja ylläpitosiivous. Yrityksen henkilökuntaa voi home- ja sisäilmakohteiden lisäksi tavata siivoamassa esimerkiksi toimisto- tai liiketiloja, uimahalleja, rakennustyömaita sekä taloyhtiöitä.
Poistoa yhdistää tutkimustulokset käytännön työhön
Kutakin Poistoan palvelua on kehitetty tiiviissä yhteistyössä tutkimusmaailman kanssa, ja Poistoalle onkin ollut erittäin tärkeää pohjata palvelukehitys tutkimustietoon. – Teemme paljon töitä sen eteen, että voimme soveltaa käytännön työssämme ajantasaista tutkimustietoa ja taata asiakkaillemme laadukkaimman mahdollisen palvelun. Mittaamme myös puhdistustyön laatua – sekä omissa projekteissamme että toimeksiantona muille toimijoille. Hyödynnämme mittaamalla keräämäämme tietoa koko alan kehittämisessä.
Poistoa on nojannut päämäärätietoisesti tutkimustiedon merkitykseen yrityksen tarinan alusta saakka, vaikka alkutaipaleella muut eivät aina osanneet sitä arvostaa. – Meillä on aina ollut vahva näkemys siitä, että tutkimusyhteistyö kannattaa ja kantaa jonain päivänä hedelmää. Se tuli meille yllätyksenä, että menestys tulisi näinkin nopeasti ja näin suurena annoksena. Ponnisteluja ei kuitenkaan voi lopettaa tähän – päinvastoin, tämä on vasta alkua, Kesti lupaa.
Exit-veron takia Suomeen halunneet yritykset sijoittuvat mieluummin muualle
Puheensa alussa Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kritisoi nykyisen hallituksen yrityspolitiikkaa ja otti kantaa myös osin epäonnistuneisiin koronatukiin sekä muun muassa mielestään epäonnistuneeseen jätelain uudistukseen. – Yrittäjyyden maaperää ei kuluneella hallituskaudella ole lannoitettu, ei kasteltu. Vasemmistohallitus on kerta toisensa jälkeen näyttänyt yrityksille paikan ja se paikka on ollut sivussa.
Tuleviin eduskuntavaaleihin Kokoomus lähtee ajatuksella, että politiikka muuttuu ja yrittäjyyttä kannustetaan tarmokkaammin. Hän myös nosti Olli Rehnin tavoin esiin huolensa valtion velkaantumiselle, mitä lisätään edelleen yli 8 miljardilla eurolla. – Yhdessä vaalikaudessa velka tulee kasvamaan lähes 40 miljardilla. Luvut ovat pysäyttäviä. Kriisit ovat toimineet peittona sille, ettei hallituksella ole ollut minYrittäjäpäivillä puhunut Petteri Orpo (Kok) kritisoi hallituksen politiikkaa yrittäjyyttä ja talouskasvua heikentävänä.
käänlaista ajatusta talouden tasapainottamisesta.
Lisäksi Orpo vaati paikallisen sopimisen, oppisopimuskoulutuksen ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä, koska osaajapula pahenee. Liiallinen sääntely ja byrokratia tai luvitusjonot ja verotuksen kiristäminen heikentävät talouskasvua. Hän vaati myös exit-veron torppaamista: – Haluamme keventää työn verotusta. Verotuksen pitää olla sellaista, että varhaiseen aamuvuoroon nouseminen palkitsee aina enemmän kuin se, että ikkunaverhon raosta seuraa naapurin lähtöä töihin. Sanomme ei kasvua hidastaville veroille ja vasemmistohallituksen keksimälle exit-verolle. Se vain heikentää Suomen houkuttelevuutta maailmalla. Tämä vero on taas yksi este investointien ja osaajien saamiselle Suomeen. Esimerkiksi startupeista tulee jo viestejä, että yritykset sijoittuvat nyt muualle, vaikka olivat tulossa Suomeen, Petteri Orpo huomautti.
Olli Rehn Yrittäjäpäivät Tampereella:
”Kilpailukyky voidaan menettää palkkakilpailuun”
Tämän vuoden Valtakunnalliset yrittäjäpäivät huipentuvat lauantai-illan yrittäjägaalaan, jossa heti tilaisuuden alussa juhlapuhujana kuultiin Suomen Pankin pääjohtajaa Olli Rehniä.
Hän ennakoi, että Suomen talous on ennusteiden valossa supistumassa ja vaipumassa lievään taantumaan talven ja ensi vuoden aikana. – Talouden vaimeneva kuva näkyy myös pk-yritysten suhdannebarometrissä, joka on laskenut alimmilleen sitten koronapandemian alun. Sota ja energiakriisi aiheuttavat epävarmuutta, joka nyt jarruttaa investointeja monissa yrityksissä, Rehn sanoi.
Suomen pitkäjänteinen energiapolitiikan linja, panostus päästöttömään, uusiutuvaan energiaan ja tuotantomuotojen moninaisuus, näyttäytyy nyt valtioviisautena. Uusiutuvan energian osuus on Suomessa jo selväsJuhlapuhujana tämän vuoden Yrittäjägaalassa Tampereella Nokia Arenalla oli Suomen Pankin pääjohtajaOlli Rehn.
ti yli 40 prosenttia kokonaisenergiasta. Siitä bioenergian osuus on neljä viidennestä. – Se ei olisi onnistunut ilman pitkäjänteistä panostusta sekä ydinvoimaan että kotimaiseen, uusiutuvaan energiaan, Rehn sanoi ja muistutti ja korosti olevansa huolissaan Suomen kilpailukyvystä.
– Jos Suomessa on malttia katsoa nopean inflaation
VUODEN YRITYS UKI
02 844 3788 toimisto@rakennuslehtonen.fi Pietolankatu 12 A 4 23500 UUSIKAUPUNKI
VUODEN YRITYS VEHMAA
jakson yli, voidaan suomalaisen työn ja yritysten kilpailukyky säilyttää ja siten työllisyyttä ja ostovoimaa jatkossa vahvistaa. Mutta jos tilanne yltyy palkkakilpailuksi, kuten ennen finanssikriisiä, kilpailukyky voidaan menettää nopeastikin. Se olisi myrkkyä työllisyydelle, etenkin vallitsevassa taantumatunnelmassa.
Tuhatpäinen yrittäjäyleisö sai kuulla Olli Rehnin toteavan, että Suomen kansantalous on nykyisellään liian pieni kannattelemaan hyvinvointiyhteiskuntaa. Rehn on erityisen huolestunut kansantalouden velkaantumisesta:
– Rakenteellinen alijäämä, kasvavat korkomenot ja ikäsidonnaiset menot johtavat ylivelkaantumiseen, ellei suuntaa muuteta. Siksi tarvitaan määrätietoista julkisten tulojen ja menojen tasapainottamista, mihin Suomessa on parhaimmillaan pystytty. Se edellyttää paluuta menokehyksiin. Työkaluksi tarvitaan myös kattava menokartoitus, jossa kammataan tarkasti läpi kaikki menot. Se olisi erityisen hyödyllinen ajatellen ensi kevään hallitusneuvotteluja.
