Lakineuvonta Työpaikkakiusaaminen

Työpaikkakiusaamisen ja syrjinnän tunnusmerkit – älä syyllisty rikokseen

Teksti: Tuula Laamanen

Yrityksissä työpaikkakiusaamista tai syrjintää ei välttämättä tunnisteta kovin helposti. Suomen Yrittäjien lakineuvonnasta Jurinet Oy:n lakimies (OTM) Henri Virtanen toteaa, että työsuhteessa kiusaaminen ja syrjintä ovat vakavia työrikoksia, jolloin asianomistaja eli kiusattu voi tehdä poliisille rikosilmoituksen. Alihankintasuhteessa olevan yrittäjän syrjintä voi myös joissakin tapauksissa täyttää rikoksen tunnusmerkit.

Työpaikkakiusaaminen tarkoittaa tilannetta, jossa yksi tai useampi työyhteisön jäsen joutuu toistuvasti järjestelmällisen kielteisen tai vihamielisen käyttäytymisen kohteeksi. Puhutaan myös epäasiallisesta kohtelusta. Kiusaamistapauksissa on määriteltävä se alue, jolla puolustuskyvyttömäksi määritelty työntekijä kokee kiusaamista. Tällaisia tapauksia voivat olla esimerkiksi: n Työskentelyssä tarvittavan tiedon välitykseen liittyvä eristäminen kyseenalaisin perustein. n Työskentelemisen fyysisen turvallisuuden horjuttaminen. n Työskentelypaikkaan, työ-välineistöön, työn tekemiseen, palkkaan tai urakehitykseen kohdistuva häiritseminen. n Seksuaaliseen koskemattomuuteen, vammaisuuteen tai muuhun ihmisarvoon liittyvä loukkaus.

Jos työpaikan yleinen ilmapiiri on huono ja erimielisyys ihmisten välillä ahdistavaa, ei se tarkoita henkistä väkivaltaa. Myös työtilanteiden muuttuminen voi olla joillekin ahdistavaa ja kyseisiä häiriöitä voi syntyä vahingossa. Kiusaaminen on yleensä systemaattista ja tahallista toimintaa, joka kohdistuu yhteen tai muutamaan henkilöön.

Wikipedian mukaan noin 20 prosenttia suomalaista on joutunut työpaikkakiusaamisen kohteeksi, mikä on kaksi kertaa yleisempää kuin muualla Euroopassa. Kiusaaminen ja syrjintä aiheuttavat haitallista henkistä kuormitusta, poissaoloja, uupumusta, masennusta, itsemurhiakin ja siksi myös merkittäviä kansantaloudellisia menetyksiä.

Syrjinnän eri toteuttamismuotoja ovat:

Syrjintä jättämällä kuuntelematta, pannaan jokin päätösasiakirja etenemään ilman sovittua allekirjoitusta, näennäisesti tai näkymättömästi erilaisin hymähtelyin ja ilmein haitataan vuorovaikutusta tai muuta sellaista.

Työn kuvan yksipuolistaminen niin, että erimielisyystilanteessa käytetään kyseenalaisesti menetelmää "tämä ei sinulle kuulu", jätetään kertomatta olennainen, puhutaan ohi, sälytetään ammattitaitoa väheksyviä tehtäviä tai muuta sellaista. n Mustamaalaaminen vääristelemällä, puhumalla perättömästi, "savustamalla" tai muulla vastaavalla tavalla. n Uhkailu suullisesti tai kirjallisesti, ovien läimäyttely, tervehtimättä jättäminen tai muuta vastaavaa käytöstä. n Töiden vähentäminen hylkäämällä kyseenalaisesti määrärahoja, vähennetään työssä onnistumisen mahdollisuuksia, sälyttämällä liikaa töitä tai muulla vastaavalla tavoin heikennetään työn suorittamista. n Vallan väärinkäyttö, seksuaalinen häirintä, identiteetin tai uskonnonvapauden häirintä, viivyttely väärin perustein tai muu vähättelevä kohtelu. n Psyykkinen työkunnon, mielenterveyden tai lainkuuliaisuuden kyseenalaistaminen vähäisin perustein.

Toimenpiteitä vaativa työpaikkakiusaamisen määrittely edellyttää vielä seuraavia tarkennuksia:

Kiusaaminen kestää yli puoli vuotta niin, että keskimäärin kerran viikossa ilmenee jokin kyseisenlainen kokemus.

Uhrina olemisen sellainen problematiikka, jossa häpeään joutuminen ja entistä pahemmaksi tulemisen pelko on otettu määrittelyssä huomioon. Myös sellaiset vaikeasti määriteltävät asiat kuten vainoharhaiseksi, maaniseksi tai syntipukiksi leimautuminen ja poliittinen ajojahti kuuluvat näihin.

Työpaikkakiusaaminen on työturvallisuuslain 18§ ja 28§ tarkoittamaa häirintää, joka kohteen on todistettava. Todisteiden kerääminen on kuitenkin usein kohteelle ylivoimaista väsymyksen tai työtovereiden arkuuden vuoksi. Jollakin tavoin tämäkin on otettava huomioon.

Edelliset kohdat koskevat työsuhteista kiusaamista ja syrjintää. Kun alihankintaa suorittava yrittäjä on sopimussuhteessa yritykseen, ei laki ole samalla tavoin yksiselitteinen. – Jos toimeksiantosuhde on voimassa ja yrityksellä muitakin vastaavia sopimuksia alihankkijoiden kanssa, mutta vain yhtä tai muutamaa syrjitään niin, että eivät kykene suoriutumaan välttämättömistä ja sopimuksenmukaisista tehtävistään, voi alihankkija tehdä poliisille tutkintapyynnön, Henri Virtanen sanoo. – Jos alihankkijasta levitellään vääriä tietoja ja valheita, esimerkiksi asiakkaille tai muille sidosryhmille, ja alihankkija saa sellaisista tiedon tai todisteen, on kyse selvästä kunnianloukkausrikoksesta, Virtanen jatkaa. – Tässä tapauksessa alihankkija voi tehdä rikosilmoituksen poliisille.

Lähteenä osin Wikipedia (käytetty 23.10.2022) Lue myös: Lulu Maija Waseliuksen Pro Gradu (2020): Oy Kiusaaja Ab – miten ja miksi organisaatio kiusaa, työpaikkakiusattujen kirjoitusten narratiivien ja toimijuuden tarkastelua. Helsingin yliopisto.

Työpaikkakiusaamisen ja henkisen väkivallan yleisimmät taktiikat:

Lista ja ilmenemisprosentit perustuvat yhdysvaltalaisen Workplace Bullying Instituten tutkimuksiin sikäläisissä organisaatioissa. Samoja keinoja käytettäneen myös suomalaisissa työyhteisöissä. Monet kohtelevat työkavereitaan huonosti ymmärtämättä olevansa kiusaajia.

n Syytetään henkilöä valheellisesti ”virheistä”, joita ei oikeasti ole tehty (71 prosenttia). n Tuijottaminen, uhkaava käytös ja vihamielisyyden selvä osoittaminen henkilölle (68 prosenttia). n Mitätöidään henkilön ajatuksia tai tunteita (”Voi, että on typerää”) kokouksissa ja työyhteisössä (64 prosenttia). n Käytetään ”mykkäkoulua”, ”jätetään pois” tai muuten eristetään henkilö muista (64 prosenttia). n Esitetään kohteen hallitsemattomia mielialan vaihteluja ryhmän edessä ja tahallisesti ärsyttäen henkilöä (61 prosenttia). n Tehdään omat säännöt jotenkin lennossa henkilölle, vaikka ei itse niitä noudateta (61 prosenttia). n Huomiota kiinnitetään häirikön oman työn tai oman erinomaisuuden kehumiseen, vaikka näyttöä ei ole (58 prosenttia). n Ankaraa ja jatkuvaa kritisointia esitetään henkilöstä, jolla on eri tavoite (57 prosenttia). n Levitetään perättömiä huhuja tai juoruja henkilöstä (56 prosenttia). n Kannustetaan ihmisiä kääntymään sitä henkilöä vastaan, jota on kiusattu (55 prosenttia). n Eristetään henkilö työtovereista joko sosiaalisesti tai fyysisesti (54 prosenttia). n Julkisesti valehdellaan henkilön työtuloksista tai mitätöidään niitä (53 prosenttia). n Huudetaan, vähätellään tai tehdään henkilö naurunalaiseksi toisten edessä (53 prosenttia). n Varastetaan kunnia muiden tekemästä työstä (plagiointi) (47 prosenttia). n Valehdellaan henkilön työsuorituksista (46 prosenttia). n Valehdellaan henkilön olevan ”tottelematon”, kun ei ole noudattanut häirikön mielivaltaisia komentoja (46 prosenttia). n Luottamuksellisia tietoja levitellään tahallaan henkilön nöyryyttämiseksi yksityisesti tai julkisesti (45 prosenttia). n Kostetaan henkilölle kiusaamisesta tehty valitus (45 prosenttia). n Herjataan henkilöä sanallisesti sukupuoleen, etniseen taustaan, puheeseen, ikään, kieleen tai vammaisuuteen vedoten (44 prosenttia). n Määrätään toisarvoisia töitä henkilölle jonkinlaisena rangaistuksena (44 prosenttia). n Tehdään epärealistisia vaatimuksia henkilölle (työmäärä, määräajat, vastuut) (44 prosenttia). n Aloitetaan perätön kampanja henkilön savustamiseksi ulos työyhteisöstä eikä työnantaja puutu asiaan (43 prosenttia). n Uhkaillaan tai muuten painostetaan lopettamaan tai hakemaan siirtoa (43 prosenttia). n Sabotoidaan henkilön työpanos tai tiimin tavoite (41 prosenttia). n Varmistetaan henkilön epäonnistuminen esim. projektissa, jättämällä tarvittavat työt tahallisesti tekemättä (40 prosenttia).