Raha ja talous: Velkajärjestelylaki on byrokraattinen

”Velkajärjestelylaki on liian byrokraattinen”, sanoo velkasaneerausten ja velkajärjestelyjen erikoistuntija Jorma Metsä-Ketelä

Teksti: Tuula Laamanen

Jorma Metsä-Ketelän ”velkakorjaamoksi” nimittämä yritys Fresh Start Oy on erikoistunut yksityishenkilöiden velkajärjestelyihin ja yrityssaneerauksiin. Seinäjoella jo yli 30 vuotta toiminutta yritystään hän pyörittää yhdessä vaimonsa Leenan kanssa. Varsinkin velkajärjestelymenettelystä on tehty aivan liian työläs ja byrokraattinen.

Jokaisen kansalaisen, jolla on velkaa, pitää tietää, mikä ero näillä kahdella eri menettelyllä on: 1) Velkajärjestely on ylivelkaantuneelle yksityishenkilölle tehtävä velkojen uudelleen järjestely, joka on ohjattu pääasiassa kunnallisen velkaneuvonnan vastuulle. Leena Metsä-Ketelä tekee työkseen velkajärjestelyhakemuksia ja toimii käräjäoikeuksille selvittäjänä. 2) Yrityssaneeraus on ylivelkaantuneen yrityksen velkojen uudelleen järjestely, joita tekevät asiaan perehtyneet juristit ja muun muassa velkasaneerausyrittäjä Jorma Metsä-Ketelä.

Miten Metsä-Ketelät ovat työhönsä päätyneet, selviää tästä vaiherikkaasta tarinasta.

Oman yrityksen konkurssi ja muutto Ruotsiin

Jorma Metsä-Ketelällä oli ollut metallialan vientiyritys, joka oli työllistänyt 60 henkilöä. Vuoden 1982 konkurssin jälkeen hän lopulta vuonna 1986 päätti muuttaa viisilapsisen perheensä kanssa Ruotsiin, kun elämä Suomessa alkoi käydä hyvin työlääksi. Ruotsissakin MetsäKetelä työskenteli itsenäisenä yrittäjänä. – Ruotsin ulosottoviranomainen oli saanut toimeksiannon periä minulta Suomen Valtiontakuulaitoksen velkasaatavia, mutta virkailija lähetti laput takaisin Suomeen. Hän oli huolestunut minusta ja kysäisi, olinko syönyt ja vei minut saman tien viraston ruokalaan syömään. Ruotsissa kohtelu oli monin tavoin hienoa ja todella inhimillistä, mitä Suomessa ei useinkaan tapaa, Jorma Metsä-Ketelä muistelee.

Reissu Ruotsissa kesti neljä vuotta. Takaisin Suomeen päätettiin muuttaa, kun lapset haluttiin suomalaiseen kouluun ja saamaan suomalaisia kavereita. – Se oli todella hurjaa aikaa. Ruotsissa ja Suomessa olivat peräkkäiset pankkilakot ja minulla vain ruotsalainen shekkivihko, jolla ei asioita voinut lakkojen aikana hoitaa. Silloin päätimme lähteä takaisin Suomeen.

Juuri silloin alkoivat myös lamarytinät Suomessa.

Jorma MetsäKetelä lempipuuhassaan sienimetsällä saaliinsa kanssa. Hän toivoo, että velkajärjestelylakia sujuvoitettaisiin poistamalla sen byrokratiaa, mikä kuormittaisi vähemmän viranomaisia ja helpottaisi ylivelkaantuneiden asioiden hoitoa.

Econia Oy on ostanut Uudenkaupungin Tilitoimisto Oy:n liiketoiminnan

Econia on kotimainen talous- ja henkilöstöhallinnon sekä kansainvälisten palveluiden asiantuntijatalo. Yrityskaupan myötä varmistamme resurssien jatkuvuuden ja turvaamme toiminnan kehittämisen. Voimme jatkossa tarjota Uudenkaupungin ja Naantalin toimipaikkojen asiakkaille laajempia palvelukokonaisuuksia, tuoden uutena palvelualueena vahvan HR-osaamisen.

Lehti-ilmoituksen perusteella Turkuun

Muutto 1990 ja asettuminen lama-Suomeen aiheuttivat perheessä monia vaikeuksia, ja tuli avioero. Keväällä 1991 Jorma Metsä-Ketelä huomasi lehdessä pienen ilmoituksen, että Turun Kristillisellä opistolla järjestettiin ”ylivelkaantumisia käsittelevä seminaari”. Hänestä tuntui, että tuonne pitää ilmoittautua. – Siellä istuessani huomasin olevani ainoa yksityispuolen edustaja. Muut olivat kuntien sosiaalityöntekijöitä, vankiloiden tai kirkon diakoniatyöntekijöitä. Seminaarissa käsiteltiin ylivelkaantumista, mutta kohderyhmänä olivat ainoastaan laitostaustaiset, esimerkiksi vankeinhoidon puolen ylivelkaantuneet, joiden elämäntilan parantamista siellä pohdittiin kolmen päivän ajan.

Huonekaveriksi Jorma Metsä-Ketelälle sattui sopivasti Sörkan vankilan sosiaalityöntekijä, jonka kanssa juttelivat läpi yön. Juuri hän oli sanonut, että kannattaa ryhtyä velkaneuvojaksi, koska se on tulevaisuuden ammatti. – Siellä Kristillisen opiston seminaarissa pidin puheenvuoron, jossa huomautin läsnäolijoita, että he puhuvat vain laitostaustaisten velkaongelmista, kun kohta tulee kymmenen kertaa enemmän ylivelkaantuneita. Perustelin, että jo lähitulevaisuudessa Suomessa menee varmuudella pankkeja konkurssiin. Niin kuin sitten pian tapahtuikin. Eivät ne viranhaltijat mitään aplodeja minulle siitä puheesta antaneet, kun he eivät ymmärtäneet, että pankkeja ja yrityksiä alkaa kaatua.

Kriisiklinikka syntyy

Noihin aikoihin Jorma Metsä-Ketelä alkoi kirjoittaa velkaantuneiden tilanteesta lehtiin ja esiintyä radio-ohjelmissa. Hän koki vahvasti, että piti auttaa ylivelkaantuneita yrittäjiä. Siksi hän aloitti nykyisen vaimonsa Leenan kanssa yksityisen velkaneuvonnan Kriisiklinikka-nimisessä yrityksessään vuonna 1992. Oikeusministeriössä oli ollut jo jonkin aikaa valmisteilla velkajärjestelylaki, joka oli tarkoitettu vankeudesta vapautuneille, mikä oli vain pieni osa ylivelkaisista.

Pian koko valtakunta oli kaaoksessa, kun SKOP syksyllä 1993 kaatui. Jorma Metsä-Ketelän mielestä kaikkia ylivelkaisia koskeva velkajärjestelylaki piti saada voimaan, koska vielä tuolloin velka oli ikuinen eikä vanhentunut koskaan. Velallisten elämä olisi ollut hyvin vaikeaa, ja sen Metsä-Ketelä halusi katkaista. – Koska lain valmistelu ei ollut edennyt, perustimme sekä Seinäjoelle että Turkuun ylivelkaantuneiden yhdistyksen, Nivel ry:n (Nimettömät velalliset ry), jolla painostimme valtiovaltaa. Pian yhdistys laajeni koko Suomeen. Minäkin olin perustamassa niitä Joensuuhun, Kuopioon, Jyväskylään, Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle, koska lamassa kaatuneita ylivelkaantuneita ihmisiä, yrittäjiä ja heidän takaajiaan, oli valtavan paljon. Näin yhdistyksemme painostusvoima kasvoi.

Kun silloinen oikeusministeri Hannele Pokka viimein sai lakiesityksensä valmiiksi ja halusi viedä sen vahvistettavaksi presidentti Mauno Koivistolle, tuli taas seinä vastaan. – Sain tietää, että presidentin avustaja soitti Pokalle sunnuntaina ja kehotti olemaan tuomatta lakia vahvistettavaksi tiistaina. Lakiesitys oli olevinaan pankkitaustaisen presidentti Koiviston mielestä huonosti valmisteltua lainsäädäntöä. – Tarpeellinen laki, mutta liian byrokraattinen ja työläs Jorma Metsä-Ketelä sanoo suoraan, että koko lakia ei olisi Suomeen saatu ilman yhdistyksen aktiivista painostusta. Niin nihkeää ja tahmaista sen lain eteneminen oli. Viimeisten 30 vuoden aikana hän on ollut useaan otteeseen yhteydessä lainlaatijoihin, viimeksi keväällä 2021, mutta parannusten saaminen lain epäkohtiin on ollut tarpeettoman työlästä. – Onhan sitä lakia jälkeenpäin muuteltu ja kehitelty, mutta yhä byrokraattisemmaksi ja työläämmäksi on mennyt. Parantelut ovat enimmäkseen pieniä yksityiskohtia, jotka ovat usein vain huonontaneet kokonaisuutta ja vieneet lain tarkoitusta taaksepäin. Monet 1990-luvun ylivelkaantuneiden aktiiviporukasta ovat nykyään todella katkeroitunutta väkeä,

Econia Uusikaupunki

Sorvakon rantatie 4 23500 Uusikaupunki +358 2 844 3850

Econia Naantali

Kaivokatu 4 21100 Naantali +358 44 744 1551

Tilitoimistopalvelut ammattitaidolla