4 minute read
Maksuhäiriöt kasvussa
ja ihan syystäkin, Metsä-Ketelä huomauttaa.
Ylivelkaisten yhdistystoiminnassa Jorma Metsä-Ketelä ei kauan viihtynyt. Syynä oli se, että monien jäsenten mielestä velkojen järjestelyjä olisi pitänyt tehdä ilmaiseksi. - Totesin heille, että työmies on palkkansa ansainnut, joten jatkoimme Leenan kanssa ahdinkoon joutuneiden yritysten ja yksityishenkilöiden velkojen uudelleen järjestelijöinä.
Advertisement
Nyt heillä oli apunaan hutera laki, mutta sentään edes se. Kun Leena vielä kouluttautui yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen erikoisosaajaksi, oli perheessä kaksi alan ammattilaista.
Yksityishenkilöiden velkajärjestelijänä Leena MetsäKetelän työ on erittäin vaativaa. Hankaluuksia voi syntyä pienistä asioista: – Yksityispuolella henkilön kaikki velat korkoineen ja kuluineen on ilmoitettava sentin tarkkuudella. Ongelma voi syntyä vaikka sellaisesta, että jos laskelmassa jää 0,01 euroa, eli sentti ylimääräistä, niin byrokratia ei tiedä, mihin se sentti laitetaan. Kun sitä ei voi jakaa kaikkien velkojien kesken, syntyy vakava ongelma, Jorma Metsä-Ketelä toteaa esimerkkinä.
Toiminimiyrittäjän muita suuremmat riskit
Työnsä ja kokemustensa perusteella Jorma Metsä-Ketelä varoittaa erityisesti toiminimiyrittäjiä velkaantumasta, mikä on yrittäjälle vakava henkilökohtainen riski. On myös varauduttava mahdollisiin riita-asioihin yrityselämässä, jotka käräjäoikeuksissa ovat nykyään hyvin kalliita ja ovat taloudellinen riski. – Tarkoitan sitä, että jos liiketoimissa on odotettavissa minkäänlaista riskiä, ei toiminimellä kannata yritystä perustaa. Velka on riski. Osakeyhtiössä veloista vastaa vain yritys, ellei yrittäjä ole mennyt henkilökohtaisesti takaamaan yrityksensä velkoja.
Osakeyhtiön yrityssaneerauksessa hakemus laaditaan käräjäoikeudelle, joka päättää maksuohjelman aloittamisesta kysyttyään ensin lausuntoa suurimmilta velkojilta. – Mutta toiminimiyrityksen velka on yhteinen sekä yritykselle että yrittäjälle henkilökohtaisesti. Liossa on siis koko yrittäjän omaisuus omistusasuntoa myöten. Sama ongelma on myös esimerkiksi kommandiittiyhtiössä. Kumpaakaan yritysmuotoa en näistä syistä suosittele.
Uusi konkurssiaalto tulossa
Jorma Metsä-Ketelä täyttää pian 74 vuotta. Hän ryhtyi yritystoimintaan yli 50 vuotta sitten ostettuaan sukuyrityksen osakkeita vuonna 1970. Yrittäjänä hän on kokenut 1970-luvun öljykriisin, 1980-luvulla konkurssin, 1990-luvun laman, 2008 taantuman, 2020-luvun pandemia-ajan ja juuri nyt käynnissä olevan Euroopan sotatilan. Viimeiset 30 vuotta hän on auttanut ylivelkaisia ja taistellut paremman lainsäädännön aikaansaamiseksi. Nyt uusi lama jo häämöttää. - Nykyisessä taloustilanteessa on paljon yhtymäkohtia aiemmin elettyihin koettelemuksiin. Nuoret päättäjämme ovat nukkuneet ruususen untaan eikä olla varauduttu taloudelliseen takaiskuun, mikä nyt on väistämättä edessä. Energiahölmöilyt turpeen kanssa ja muu lyhytnäköisyys on vallinnut päättäjiemme ajattelussa. On lapsenomaisesti uskottu, että hyvä jatkuu eikä olla varauduttu yllätyksiin, Jorma Metsä-Ketelä huokaa. – Nytkin on pelastettu sitä ja tätä ulkomaita myöten syytämällä massiiviset määrät rahaa markkinoille, ja korot ovat nousussa. Eivät kansalaiset, yritykset tai julkinen sektorikaan velkoineen siedä edes viiden prosentin korkoja, mikä vaikuttaisi nykytalouteen tuhoisasti, MetsäKetelä arvioi.
Yhden neuvon hän yrittäjille antaa: – Jos on jotakin hyvää näinä vuosikymmeninä saatu aikaan, niin velkojen saneerauksilla on varmasti estetty monta turhaa itsemurhaa. Sellaista suunnittelevalle sanon, että hae ensin yrityksellesi yrityssaneerausta. Jos se ei auta, niin hakeudu henkilökohtaiseen velkajärjestelyyn. Aina kannattaa ensin hakea apua.
Talouden epävarmuus näkyy maksuhäiriömerkintöjen määrän kasvussa
Tilastokeskuksen mukaan lopettaneiden yritysten määrä kesäkuun 2022 loppuun mennessä oli yhteensä 17 149 (+ 15,9 %), kun samaan aikaan viime vuonna lopettaneita oli 14 793 yritystä. Viime vuonna lopetti yhteensä 28 284 yritystä.
Edelleen tämän vuoden syyskuuhun mennessä konkursseja oli laitettu vireille 1802 kpl (keskimäärin 200/ kk), kun 2021 niitä oli koko vuonna 2472 (keskimäärin 206/ kk).
Yrityssaneeraushakemuksia oli jätetty 2022 syyskuun loppuun mennessä 243 kappaletta, joista Varsinais-Suomessa 20. Vuonna 2021 yrityssaneeraushakemuksia jätettiin yhteensä 331 kappaletta, joista Varsinais-Suomessa 32.
Asiakastieto Oy:n Ville Kaupilta saadun tiedon mukaan yksityishenkilön velkajärjestelyhakemuksia on Suomessa jätetty tänä vuonna tammi-syyskuu ajalla 3032 kappaletta, mikä on 10 prosenttia edellisvuotta enemmän. Sen sijaan velkajärjestelyhakemusten aloituspäätöksiä on samalla ajalla ollut 2450 kappaletta, mikä on 3,1 prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Varsinais-Suomessa velkajärjestelyhakemuksia on tänä vuonna jätetty 190 kappaletta syyskuun loppuun mennessä. Kun vielä verrataan vuonna 2021 vahvistettuihin maksuohjelmiin, niin koko Suomessa niitä oli 3474 kappaletta ja Varsinais-Suomessa 89 kappaletta.
Tilastokeskuksen ulosottotilaston mukaan vuonna 2021 Suomessa oli perinnässä 269 183 yksityishenkilöä ja 15 074 yritystä. Yksityishenkilöiden velkamäärä oli yhteensä 6,37 mrd euroa, yritysten 462 miljoonaa euroa. Avoinna olevia asioita yksityishenkilöillä oli 2,3 miljoonaa kappaletta, yrityksillä 124 328. Tältä vuodelta tilastoa ei ollut vielä tarjolla.
Jorma Metsä-Ketelä näkee tilanteen huolestuttavana: – Velkajärjestelyhakemuksia on tekemässä liian vähän ihmisiä, prosessit ovat byrokraattisia ja näiden lisäksi käräjäoikeudet ovat kuormittuneita.
Metsä-Ketelä huomauttaa, että maksuhäiriömerkinnän saaneita Suomessa on jo noin 386 500 henkilöä. – Suomessa maksuhäiriömerkinnän saaneista arviolta vain 5000 saa velkajärjestelyn tänä vuonna (-1,3 %). Joulukuussa vapautuu 11 000 henkilöä maksuhäiriölistalta (-2,9 %). Ja pelkästään tänä vuonna maksuhäiriömerkinnän sähkölaskunsa takia on saanut noin 4000 henkilöä (+1 %). Se, mikä tässä on huolestuttavaa, että maksuhäiriömerkintä näkyy listoilla vielä 3–5 vuotta, kunnes velkajärjestelyohjelma päättyy. Nyt vain 1,9 prosentilla henkinen piina päättyisi.
Jäljelle jäisi siis 378 000 henkilöä, jotka voi luokitella ”yhteiskuntakelvottomiksi”, kuten Metsä-Ketelä heidän asemaansa kuvaa. Hän perää muutoksia, uutta ratkaisua näiden ihmisten asemaan. – Suurimmalla osalla maksuhäiriömerkintä koskee useita velkoja. Ei auta, jos sen yhden saa maksettua, kun muut jäävät ylläpitämään maksuhäiriömerkintää. Sitten on niitä, joilla yksi ainoa lasku on päässyt livahtamaan ulosottoon, esimerkiksi valtavan suuri sähkölasku.
Laskennallisesti Suomessa on 5 548 000 henkilöä, joista aktiivisia 18–70-vuotiaita on 3,4 miljoonaa. Metsä-Ketelän mukaan heistä 11 prosenttia on niitä, joiden talouden hallinta on annettu ulosottovirkailijoiden käsiin. – Johtopäätös on se, että enemmän kuin joka kymmenes on lain varjolla asetettu holhoukseen. Ovatko he siis esimerkiksi ulosotossa olevan jättimäisen sähkölaskunsa perusteella kykenemättömiä hoitamaan omaa talouttaan? Tätä on kunkin hyvä vakavasti miettiä.
YRITYSTEN JA KOTIEN PANKKI.
Tunnemme perin pohjin tämän seudun ja sen mahdollisuudet. Haluamme edesauttaa yrityksiä menestymään, koska uskomme, että ne ovat merkittävä voimavara alueen taloudelle ja ihmisten hyvinvoinnille. Toimimme tiiviissä yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa ja suunnittelemme yhdessä juuri tarpeesi mukaiset ratkaisut. Voit luottaa siihen, että saat meiltä parasta, henkilökohtaista palvelua kaikissa yrityksesi talouteen liittyvissä asioissa.
