Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehti 11, 2022

Jyrki Hakkaraiselle jatkokausi

Työpaikkakiusaaminen

SIVU 5

SIVU 6

SIVU 11

1987-2022

Warmia panostaa tulevaisuuteen

11

2022

WWW.Y-LEHTI.FI

Jorma Metsä-Ketelä: ”Velkajärjestelylaki on liian byrokraattinen” SIVU

14

Niina Kestin ja Simo Juurisen Poistoa Oy on Vuoden Yritys 2022 Varsinais-Suomessa

SIVU

21

2

Varsinais-Suomen Yrittäjä 11/2022

POP

Tuoreen EPSI Ratingin Pankki ja rahoitus 2022 -tutkimuksen mukaan POP Pankilla on Suomen tyytyväisimmät yritysasiakkaat!

RENKAANVAIHTO

SUOMEN

PARAS PANKKI 2022 *

, I V L A T Ä T Ä L YL

*EPSI Rating: Pankki ja rahoitus -tutkimus

POP PANKKI PALVELEE TURUN ALUEELLA

DRIVE-IN

T A A K N E R I V L TA

N A A R SUO STA!

LIETO, Hyvättyläntie 10 puh. 02 4711 400

O T S A R VA

TURKU, Kauppiaskatu 9 puh. 02 4711 470

POP Yritysagentti Jani Rusi on tukenasi yritystoiminnan eri vaiheissa.

Ota yhteyttä, puh. 040 480 3557

KAARINA, Oskarinaukio puh. 020 7749 880 PIIKKIÖ, Hadvalantie 10 puh. 020 7749 880 puh.hinta: 8,35 snt/puhelu+16,69 snt/min

Olemme avoinna ma-pe 8-17, Vanhalla Hämeentiellä la 9-14 Vanha Hämeentie 134, Turku, (02) 510 5300 Rieskalähteentie 80, Turku, (02) 510 5310 Automestarinkatu 5, Kaarina, (02) 510 5320 Länsi-Avantintie 7, Lieto, (02) 510 5340

Suomen Osuuspankki www.poppankki.fi/suomenosuuspankki

YRITTÄJÄ, ROHKEASTI HUOMISEEN! Fennoa on taloushallinnon ohjelmisto, joka on suunniteltu alusta alkaen yrittäjän tulevaisuuden tarpeisiin.

Haluamme tehdä taloushallinnostasi mahdollisimman vaivatonta.

fennoa.com/yrityksille

illa vain

Saatav

ISTA UNTEV A! ASIANT IS TOIS T IM O T I IL T

RENGASTURKU.FI

SISÄLTÖ

KOLUMNIT Elämä jatkuu

S

yksy, pimeys, YEL-keskustelu, sähkökriisi, eräs Vladimir ja eiköhän joku jossain teelehdistä ennusta maailmanloppuakin – kaikki hyviä syitä pelätä tulevaa ja elää päivä kerrallaan. Välillä tässä olosuhteiden pelottelemassa arjessa unohtuu tärkeä asia – kaukokatseisuus.

Mitäpä jos elämä jatkuukin? Miten sitten olemme valmistautuneet?

Voisimmeko olosuhteista huolimatta suunnata tulevaisuuden tosissamme ja yrittää muistaa, että asiat voi mennä hyvinkin?

Ainakin minulle tämä on välillä vaikeaa. Nuorehkona yrittäjänä koen ensiarvoisen tärkeäksi, että olen yrittäjäjärjestön kautta löytänyt yrityskummin. Hänen konkarimaiset muistutuksensa ajan vaihteluista ovat pitäneet toivoni elossa vaikeimpina yrittäjäalun hetkinä.

Moni yrittäjä uskalsi visioida tulevaa, vaikka suunnitelmia suli koronan takia. Oma yrittäjäpolkuni lähti käyntiin 2020 kesällä skumppajoogaisasta kevytyrittäjyydestä B2B-online -joogamaailman kautta nykyiseen olomuotoon, jossa järjestän säännöllisten viikkotuntien lisäksi kursseja, satunnaisia retriittejä ja joogafestarit ensi keväänä Turussa.

Elämä, kuten yrittäjäpolkukin muovautuu hetki hetkeltä, mutta joka hetki uskallan entistä paremmin mennä tuntematonta kohti. Ehkä valo tunnelin päässä paistaakin himmeänä. Mitä sitten? Se ei enää pelota niin paljoa, vaan matka hämärässä tunnelissa kutsuu luokseen oppimaan lisää itsestä, yrittäjyydestä ja ihmisyydestä.

Tässä vain mietin, kuinka tärkeää onkaan se, että joku jaksoi muistuttaa. Mitä jos elämä jatkuukin?

Henriikka Konki Kirjoittaja on Varsinais-Suomen Nuorten Yrittäjien puheenjohtaja

H

öst, mörker, FöPL-debatt, elkris, en viss Vladimir och säkert sitter någon också någonstans och förutspår världens undergång i teblad – alla goda skäl att vara rädd för framtiden och leva en dag i taget. Ibland glömmer vi en viktig sak på grund av alla skrämmande omständigheter i vardagen – framsynthet.

Tänk om livet trots allt går vidare? Hur förberedda är vi då? Kunde vi, trots omständigheterna, på allvar vända blicken mot framtiden och försöka komma ihåg att saker och ting också kan gå bra? Åtminstone för mig är det här ibland svårt. Som en någorlunda ung företagare upplever jag det som ytterst viktigt att jag via företagarorganisationen har hittat en företagsmentor. Denna veterans påminnelser om hur tiderna förändras, ibland till det bättre, ibland till det sämre, har hållit mitt hopp vid liv under de svåraste stunderna som nystartad företagare.

Många företagare vågade ha visioner om framtiden, trots att en del planer rann ut i sanden på grund av coro-

nan. Min egen företagarbana startade sommaren 2020 från lättföretagande i skumpayoga-anda via en B2B-online-yogavärld till sin nuvarande form, där jag förutom regelbundna veckolektioner ordnar kurser, ibland retreater samt en yogafestival i Åbo nästa vår.

Livet – liksom företagarbanan – formas i stunden, men varje stund vågar jag allt bättre gå mot det okända.

Kanske är ljuset i änden av tunneln lite svagt. Än sen?

Det skrämmer inte längre så mycket, utan resan genom en dunkel tunnel lockar mig att lära mig mer om mig själv, företagandet och det mänskliga.

Jag funderar här bara på hur viktigt det faktiskt var att någon brydde sig om att påpeka det. Tänk om livet trots allt går vidare?

Henriikka Konki Skribenten är ordförande för Unga Företagare i Egentliga Finland

Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehti verkossa

Verkkolehti Y-lehden verkkolehdestä löydät ajankohtaiset yritysmaailman uutiset, nimitykset ja kuulumisia alueeltamme.

Verkkolehden löydät osoitteesta y-lehti.fi

SEURAAVA NUMERO ILMESTYY: Joulukuun 14.12.2022 varaus 29.11. aineisto 1.12.

Kolumni ...................................

Warmia panostaa tulevaisuuteen ........................

Yrittäjäpäivät Jyrki Hakkaraiselle jatkokausi ............................

Valtakunnalliset rittäjäpäivät .........................

V-S Yrittäjägaalassa palkitut .................................

Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot ...................

Orpo ja Rehn Yrittäjäpäivillä ...................

Lakineuvonta Työpaikkakiusaaminen ......

Kyberturvaseminaari yrittäjille ...........................

Raha ja talous: Velkajärjestelylaki on byrokraattinen ..................

Maksuhäiriöt kasvussa .....

Toimeentulotuen hakeminen.........................

Taantuma vai lama? ..........

Toimialahakemisto ............

Kirjalahjat ..........................

Järjestö: Niina Kesti – palkittu yrittäjä ..............................

Kansalaisten oikeusturva .

Hyvä tietää .......................

Patentoinnin perusteet .....

Merkkipäivät ja uudet jäsenet ...................

3 5 6 7 7 9

10

11

Livet går vidare

JULKAISIJA Varsinais-Suomen Yrittäjä, puh. (02) 2757 100 ISSN 1238-3392 www.y-lehti.fi

3

11/2022

Varsinais-Suomen Yrittäjä 11/2022

Uutiskirje

Näköislehti

Y-lehden viikoittainen uutiskirje tuo uutiset suoraan sähköpostiisi kerran viikossa. Tilaa uutiskirje y-lehden verkkosivuilta kohdasta uutiskirje.

PAINO Sanoma Manu Oy JAKELU Posti Group Oyj KUSTANTAJA Jappis Oy

Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehti jaetaan varsinaissuomalaisiin toimipaikkoihin. Osoitteistona on Varsinais-Suomen Yrittäjien jäsenrekisteri ja sen lisäksi osoitteisto varsinaissuomalaisista toimipaikoista. Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät edusta Varsinais-Suomen Yrittäjien virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä.

TOIMITUS Varsinais-Suomen Yrittäjä toimitus@y-lehti.fi TUOTTAJA Tuula Laamanen tuula.laamanen@jappis.fi

Y-lehden helppolukuisen näköislehden löydät myös verkkosivuiltamme.

Voit lukea myös aiemmin julkaistuja lehtiä!

MEDIAMYYNTI Sari Laurila asiakkuuspäällikkö puh. 044 981 2780, sari.laurila@jappis.fi Kirsi Rekola, asiakkuuspäällikkö p.050 356 7138 kirsi.rekola@jappis.fi

OSOITTEENMUUTOKSET

SÄHKÖPOSTILLA TOIMISTO@Y-LEHTI.FI. ILMOITA YRITYKSEN NIMI, Y-TUNNUS SEKÄ VANHA JA UUSI OSOITE JA OMA NIMESI.

12 14 15

16 17 18 19 21 22 22 23 23

4

Varsinais-Suomen Yrittäjä 11/2022

Kun ajalla on merkitystä Turun sataman hyvät maantieyhteydet sekä nopea lastinkäsittely tehostavat toimintaasi.

Säännöllinen linjaliikenne avaa oikotien Itämeren tärkeimpiin satamiin. Merimatka Tukholmaan on lyhyt, ja neljän päivittäisen laivalähdön aikataulut sopivat rahtiliikenteen ajoaikamääräyksiin. Turun satama tarjoaa nopean meritien Skandinaviaan ja on kilpailukykyinen vaihtoehto myös Saksan liikenteen rekka- ja irtoperäkuljetuksille.

Vetovoimaiset yhteydet rakennetaan yhdessä.

Kaupallinen yhteistyö

Uravalmentajasta tunnetaitojen kouluttajaksi:

”Rajoittavat uskomukset estävät ihmisiä saavuttamasta haluamaansa” Marjukka Kalliosta tuli yrittäjä vahingossa. Kun 2000-luvun alkupuolella sosiaalipsykologian opinnot olivat vielä kesken, pääsi hän tekemään soveltuvuustestejä ja työnhakuvalmennuksia työnhakijoille Turun työvoimatoimistoon. Se sysäsi kiinnostuksen kouluttautua alalle vielä syvemmin. Nyt Henkilöstökoulutus Interaktiva Oy:n missiona on auttaa asiakkaitaan lisäämään tietoisuutta ja antaa työkaluja henkiseen kasvuun.

Marjukka Kallio on ammattilainen paikallaan. Hän on lukuisten koulutustensa ja kokemuksensa myötä kehittänyt itselleen taidon ja vahvuuden, jolla pystyy kuvaamaan, mikä on työyhteisön tai työntekijän kokemassa ongelmassa sen juurisyy.

- Kyse on usein henkilöiden ajattelusta ja rajoittavista uskomuksista. Monet asiakkaistani ovat myyntiorganisaatioita, joissa on tärkeä palauttaa mieleen, että myyntityö on erilaisten asiakkaiden auttamista. Kun uudet ajattelumallit otetaan käyttöön ja opitaan käsittelemään haastavia tunteita, muuttuu ihminen itse ja koko organisaatio tuottavammaksi ja palvelevammaksi, Kallio perustelee työtään muutoksia aikaansaavana kouluttajana.

Tunneälyn kehittäminen nyt tärkeintä Korona ja sota ovat aiheuttaneet ihmisille huolien kasaantumisen myötä tunnekriisejä. Omat ajatukset voivat ovat sekavia ja stressaavia, minkä takia kodeissa ja työyhteisöissä ilmenee monen-

laista hermostuneisuutta ja pelkojakin.

- Tämä on inhimillistä, mutta näihin tuntemuksiin jumittuminen on vaarallista, koska oma motivaatio heikkenee ja energisyys laskee, myös rajoittavat uskomukset saavat ajattelussa valtaa. Miten päästään tasapainoisempaan ajatteluun ja toimintaan, niin siinä minä voin auttaa, Marjukka Kallio hymyilee.

Sekä yksityishenkilöitä että organisaatioita kouluttaessaan Kallio selvittää, millainen mielenmaisema valmennettavilla on.

Mikä ihmistä motivoi, miten ottaa vastaan tietoa tai tulkitsee asioita?

- Tavoitteena on löytää henkilöiden kiinnostuksen kohteet, vahvuudet, visio, tarkoitus ja mitä hyvää hän haluaa tuottaa. Esimiehille on todella tärkeää herättää ymmärrys, millainen on itse ja minkälainen on henkilökunta. Kyse on mielen elementtien tunnistamisesta ja tarvittaessa vaihtamisesta, jotta tunnetila muuttuu myönteiseksi ja lisätään henkistä vahvuutta, Kallio kuvaa tunneälyvalmennusten lähtökohtia.

Muutos ajattelussa muuttaa ihmisen uudeksi Kun ihmiset oppivat Marjukka Kallion koulutuksissa itsestään esimerkiksi sen, miten kukakin ongelmia muodostaa ja mitä omassa mielessä liikkuu, alkaa todellinen muutos oivallusten kautta.

- Oman mielen, ajattelun ja tunteiden ymmärtäminen muuttavat ihmistä itseään iloisemmaksi, aikaansaavaksi ja energi-

seksi, vakuuttaa Kallio ja kokee itsekin iloa siitä, että kykenee auttamaan ihmisiä heidän henkisen tietoisuutensa avaamisessa.

Tunneälykkyys on ajattelun laatua muuttavaa oivaltamista itsestä ja toisista. Tämä älykkyyden muoto tuottaa suotuisia vaikutuksia valmennettaville ja heidän kauttaan myös läheisten ja työyhteisön elämään.

Henkilöstökoulutus Interaktiva Oy Marjukka Kallio Työyhteisövalmentaja, sosiaalipsykologi YTM, NLP Master Trainer, NLP Coach Rostockinkatu 16 20250 Turku Puh. 050 5757 564 marjukka.kallio@interaktiva.fi Interaktiva.fi

Kokoushotelli

Laadukkaat kokouspalvelut ovat onnistuneen tilaisuuden edellytys

• kokoustilat jopa 230 kokousvieraalle • hybridikokoukset • striimausmahdollisuus • tilausravintola A-oikeuksin • majoituspalvelut Kokoushotelli Linnasmäki • Lustokatu 7, 20380 Turku • p. 02 4123 500 kokouspalvelut@linnasmaki.fi • www.linnasmaki.fi

5

Varsinais-Suomen Yrittäjä 11/2022

MASKU | VAHTO | LOIMAA | HUITTINEN - Huollot, korjaukset ja takuutyöt:

Valtra . Fendt . Sampo Rosenlew . Komatsu . Atlas Copco . Japa

- Hydroscand letkuasennelmat odottaessasi

p. 020 798 1480 | www.atula.fi

Warmia panostaa tulevaisuuteen

Kaarinalaisyritys tunnetaan lattialämmitysten toimittajana, myös uusi tuote tuo helpotusta kesien kuumuuteen ja energiatehokkuuteen Teksti: Tuula Laamanen

Warmia Oy:n toimitusjohtaja Peter Jansen on silmin nähden tyytyväinen uuteen liikekiinteistöön, joka valmistui kesäkuussa Kaarinan ItäKrossin alueelle. Hän esittelee 1100 neliön rakennuksen energiaratkaisujen hienouksia, joita ovat muun muassa rakennuksen vesikiertoinen lattialämmitys ja akustisestikin miellyttävä kattoviilennysjärjestelmä työskentelytiloissa.

– Olemme rakentaneet hallin maksimaalisen energiatehokkaaksi. U-arvo eli lämmönläpäisykerroin on vain 0,16. Rakennus lämpiää maalämmöllä ja valaistus toimii liiketunnistimien avulla, Peter Jansen esittelee ja kierrättää vielä varastohalliin, missä voidaan säilyttää lattialämmityksen rakentamiseen liittyviä tarvikkeita ainakin 20 kerrostalon tarpeisiin.

– Nyt pystymme olemaan kilpailukykyisempiä ja palvelemaan asiakkaitamme paremmin, kun asennusja toimituskapasiteetti on kasvanut, Jansen iloitsee, sillä pian yrityksellä tulee 20 vuotta täyteen ja tulevaisuuteen panostetaan kaikin tavoin, minkä takia uuden liikekiinteistön rakentaminen oli välttämätöntä.

Energiapula kiihdyttää lattialämmitysten kysyntää Rakennusliitto uutisoi lokakuussa, miten energiatehokkuudesta on tullut nyt tärkeä tekijä asuntojen saneerauksiin ja uusien asuntojen tuotantoon. Vanhemmissa asunnoissa ja kiinteistöissä lämpöpatterit eivät ole idealisia lämmönjaon kannalta.

– Se perustuu siihen, että vesikiertoisissa pattereissa veden lämpötila on noin 50-asteista, mutta lämpö ei jakaudu tasaisesti ja lattiat tuntuvat viileiltä. Kun kiinteistössä on vesikiertoinen lattialämmitys, voidaan veden lämpötila pitää noin +30 asteessa, jolloin lattiat pysyvät lämpimänä ja huoneen lämpötila tasaisena, koska lämpö nousee ylöspäin, selvittää Jansen.

Vesikiertoinen lattialämmitys keksittiin uudelleen edellisen energiakriisin aikaan 1970-luvulla, jolloin putket lattiassa olivat vielä metallia, esimerkiksi kuparia. Heti kohta keksittiin käyttää muoviputkia, jotka ovat taipuisia ja niitä voi laittaa lattiaan tiheämmin. Suljetussa järjestelmässä ei ole bakteerejakaan hapettamassa. Nyt vesikiertoiset järjestelmät ovat taas IN:

Warmian kesäkuussa valmistunut liikekiinteistö Kaarinan Itä-Krossissa.

”

Nyt pystymme olemaan kilpailukykyisempiä ja palvelemaan asiakkaitamme paremmin.”

– Onhan lattialämmitys myös esteettinen ratkaisu, kun ei ole häiritseviä pattereita ikkunaseinillä. Nykyään koko lattiapinta-alaan asennetaan lattialämmitys. Eniten teemme niitä uusiin kerrostaloihin. Laskennallisesti on hyvä tietää, että yhden asteen pudotus sisälämpötilassa laskee energiakustannuksia 5–10 prosenttia, mikä toteutuu lattialämmityksellä helposti ilman, että sisällä tuntuu viileältä.

Työn on oltava parasta laatua suunnittelusta asennuksiin saakka Warmia tekee lattialämmityksiä omakoti-, rivi- ja kerrostalojen lisäksi myös julkisiin kohteisiin, kuten päiväkoteihin ja erilaisiin liikekiinteistöihin, esimerkiksi Olkiluo-

don ydinvoimalan vierailukeskukseen ja Nokia Arenan pukeutumistiloihin, mutta myös sikaloihin tai kanaloihin.

– On perusjuttu, että lattialämmitys tehdään nykyään kaikkiin uudisrakennuksiin, sillä se on kustannustehokkain ja edullisin tapa pitää yllä haluttua lämpötilaa kohteissa, joissa ihmiset ja nykyään myös eläimetkin oleskelevat, Peter Jansen naurahtaa ja lisää, että heillä on parhaillaan kymmeniä uudiskohteita työn alla.

Yritys pitää kiinni laadusta, sillä se tulee aina halvemmaksi asiakkaalle. Tästä syystä tarvittavat tuotteet tulevat sekä Saksasta että Suomesta ja yrityksen työntekijät ovat alan insinöörejä tai AMK-tason ammattilaisia.

– Haemme edelleen kasvua kotimaan markkinoilta. Laadun takaamiseksi käytämme vain ensiluokkaisia materiaaleja. Esimerkiksi sekä lattialämmitykseen että kattojäähdytykseen käytettävät putket ovat CE-laatua. Ainoa kasvun este on työvoiman saanti. Palkkaisimme heti ratkaisumyyntiin kykeneviä myynnin ammattilaisia, jos heitä olisi tarjolla, harmittelee Jansen.

Hän kertoo myös vuosittaisista vaikeuksista saada kesätyöntekijöitä toimistorutiineihin ja varaston puolelle.

– Olen oppinut kovan työnteon yrittäjäperheestämme, missä täh-

dennettiin sitä, että jos jotakin haluat, on sen eteen tehtävä työtä. Kaverit viettivät vapaa-aikaa lomilla, mutta olen itse ollut usein työn touhussa jo 14-vuotiaasta asti. Nykyään ahkeruus ja saavuttamisen tarve tuntuvat puuttuvan yleisesti.

Lattialämmitys ja kattoviilennys – täydellinen kombinaatio energiatehokkuuteen Tämä on tulevaisuutta nyt. Se alkoi Saksan vierailulla vuosia sitten, kun Peter Jansen oli käymässä erään tavarantoimittajan luona. Ulkona oli paahtava helle, mutta neuvotteluhuoneessa oli miellyttävän viileää.

Missään ei näkynyt tuulettimia tai muitakaan viilennyslaitteita.

– Ihmettelin tätä liikekumppanille, joka sanoi, että heillä on kokeiltavana uusi innovaatio. Hän selitti, että kattoon oli asennettu vesikiertoinen kattoviilennys, missä viileä vesi jäähdytti huoneilmaa. Kylmä ilma tunnetusti laskeutuu alaspäin, joten silloin minulla ”syttyi lamppu päässä”. Meni pari vuotta, kun olimme saaneet prototyypin valmiiksi yhdessä saksalaisen kumppanimme kanssa, muistelee Jansen ja osoittaa huoneen seinällä olevaa pientä elektronista kosketusnäyttöä, josta Coolia-nimisen kattoviilennysjärjestelmän lämpötilaa säädetään. Sellainen on Warmialla toi-

mistotilojen jokaisessa huoneessa.

– Kattoviilennys on näkymätön ja pitää huoneilman miellyttävän tuntuisena. Ei tätä voi verrata mihinkään muuhun, Jansen toteaa kääntäen katseensa kattoon päin ja lisää: – Sisäkattoon asennetaan 2 m x 1,2 metrin elementit, joissa kiertävät sisäisesti samat polyeteeniputket kuin lattialämmitysjärjestelmässä, mutta katon putkissa kiertää viileä vesi. Jos levyt ovat rei’itettyjä, vaimentavat ne ääntä vielä tehokkaammin, joten huoneen äänimaisemasta tulee akustisesti erinomainen. Eikä systeemi alenna sisäkattoa kuin 5 senttimetrin verran.

Peter Jansen on ilmiselvästi innostunut kattoviilennyksestä, joita yritys on asentanut moniin julkisiin kohteisiin sekä toimisto- ja liiketiloihin. Eikä epäilystäkään, etteikö kattoviilennys tulisi yleistymään nopeasti, koska systeemi sopii kaikenlaisiin kohteisiin pientaloista suuriin julkisiin rakennuksiin.

– Suomessa asuinrakennukset rakennetaan hyvin tiiviiksi, mikä lisää tarvetta viilentää asuntoja. Kattoviilennysjärjestelmä on passiivinen, esteettinen ja äänetön tapa pitää huoneilma miellyttävänä, Jansen perustelee lähes huoltovapaan viilennysjärjestelmän hyötyjä.

Tästä syystä pihat, kadut ja torit säilyvät sulina Warmialla on myös sulanapitojärjestelmä, joita on asennettu eri kaupunkeihin kävelykaduille, toreille, parkkipaikoille ja vastaaviin paikkoihin.

– Kaupungit saavat säästöjä tästäkin järjestelmästä, kun ei tarvitse lumia aurailla, jäitä piikata tai toreja ja kulkuväyliä hiekoitella. Sulanapitojärjestelmät yleistyvät nyt todella nopeasti. Asennamme niitä pakkihallien ajoluiskiin, bussiterminaaleihin ja metroasemille sekä kaikkialle, missä pintojen pitää pysyä sulina pakkaskausina.

Myös Warmian uusi piha-alue pysyy pakkasilla sulana. Ulkona vihmoo vähän vettä, mutta kierrämme juuri pinnoitettua pihaa ihastellen viheralueita ja kasveja, jotka ovat istutettu Kaarinan kaupungin uusien rakennustapaohjeiden myötä. Metallinen aitakin kuului samoihin ohjeistuksiin.

– On paljon esteettisempää, kun on pensaita ja puita koristamassa piha-aluetta. Ilmasto- ja ympäristösyistä niitä voisi yritysten pihoilla olla enemmänkin, Peter Jansen hymyilee ja pysähtyy hyvästiksi portille korkean pylonin viereen, jossa pimeän tultua alkavat ledit loistaa Warmian lämmintä tarkoittavaa nimeä. Aika coolia.

6

YRITTÄJÄPÄIVÄT JA PALKITUT >>

Varsinais-Suomen Yrittäjä 11/2022

www.kiinteistokartio.fi

TÄMÄKIN LEHTI ON PAINETTU SANOMA MANUSSA

Vahvasti kartalla jo vuodesta 1945

Tiloja yrittämiseen ja asumiseen 0400 829 407 / Riku Lappalainen

Hämeenkatu 14 | 20500 Turku | p. 02 2335 714 www.hovikulta.fi/verkkokauppa

OTA YHTEYTTÄ! sanomapaino.fi

Jyrki Hakkaraiselle jatkokausi Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana Teksti: Suvi Uusitalo-Sirén

Tampereella Suomen Yrittäjien valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä 22.10.2022 uudelle kaudelle varapuheenjohtajaksi valittu Jyrki Hakkarainen uskoo, että yrittäjyys on ratkaisu moniin hyvinvointivaltiomme kohtaamiin haasteisiin.

Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Hakkarainen valittiin Suomen Yrittäjien liittokokouksessa jatkokaudelle Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajaksi.

Varapuheenjohtajuuskausi alkaa heti ja kestää kaksi vuotta.

– Olen todella iloinen uudelleenvalinnasta ja valmis tekemään töitä yrittäjyyden edistämiseksi. Kiitän lämpimästi Yrittäjien kenttäväkeä luottamuksesta. Kiitos myös

Tilaa uutiskirjeemme www.y-lehti.fi/uutiskirje

Kotimaisten neulosvaatteiden Outlet Kustavin keskustassa.

Myös apteekin lääkekaappi!

www.merineule.fi

Paikallista toimitilavälitystä Varastot | Liiketilat | Tuotantotilat | Toimistot Vuokrattavia ja myytäviä toimitiloja asiantuntevalla ja asiakaslähtöisellä otteella.

Etsitään yhdessä teille sopiva tilaratkaisu!

Toimitila-asioissa apunasi: aluepäällikkö Stina Lindroos p. 044 972 9468

kanssaehdokkaille hyvästä työstä ja yhteishengestä, Jyrki Hakkarainen sanoo.

Hakkarainen sai lauantaina Tampere-talossa pidetyssä vaalissa 1157 ääntä – ehdokkaista eniten. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin vaasalainen Jenni Parpala.

Yrittäjien puheenjohtajaksi valittiin jatkokaudelle jyväskyläläinen Petri Salminen.

– Olen luonteeltani maailmanparantaja ja parannettavaa onneksi riittää. Eduskuntavaalit ovat nurkan takana ja vaikuttaminen seuraavan hallituksen ohjelmaan on kriittisen tärkeää. Uskon, että yrittäjyys on ratkaisu moniin hyvinvointivaltiomme kohtaamiin haasteisiin.

Hänen mukaansa julkinen talous on saatava kestävälle pohjalle ja velanotto kuriin.

Seuraavan hallituksen on parannettava yrittämisen edellytyksiä ja madallettava yrittämisen kynnystä muun muassa paikallista sopimista lisäämällä. Myös sosiaaliturvaa on Hakkaraisen mukaan uudistettava kannustavammaksi.

– Myös yrittäjien eläkejärjestelmä pitää uudistaa perinpohjaisesti. Yrittäjien luottamus nykyjärjestelmään ei ole kunnossa, Hakkarainen toteaa.

Jyrki Hakkarainen on monialayrittäjä Salon Kiskosta.

Pääasiallinen yritystoiminta tapahtuu Kiskon Laki Oy ja Raaseporin Laki -lakitoimistoissa. Lisäksi hän toimii sijoittajana, osakkaana ja hallitusammattilaisena useissa yrityksissä. Hän on yksinyrittäjä.

Turkulainen perheyritys vuodesta 1975

Tykistökatu 4, 20520 Turku Hämeenkatu 1, puh. 02 2325 333, www.optikkoukkonen.fi

Järkeviä toimitilaratkaisuja, viihtyisiä työympäristöjä Humalistonkatu 5, puh. 02 251 0097, www.turunoptiikka.fi

YRITTÄJÄPÄIVÄT JA PALKITUT >>

Varsinais-Suomen Yrittäjä 11/2022

7

Varsinais-Suomen Yrittäjägaalassa 8.10.2022 palkitut Varsinais-Suomen Yrittäjägaalaa vietettiin Logomossa lauantaina 8.10. Tilaisuudessa palkittiin Varsinais-Suomen kuntien Vuoden Yritykset, maakunnan Vuoden Yritys 2022, Vuoden Nuori Yrittäjä, Vuoden Yksinyrittäjä ja myönnettiin Suomen Yrittäjien Timanttiristit.

Kuvassa Jyrki Hakkarainen, Petri Salminen ja Jenni Parpala.

Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Tampereella – puheenjohtajisto valittiin Suomen Yrittäjien hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja kahdeksan jäsentä. Hallituksen päätehtävänä on johtaa Suomen Yrittäjien vaikuttamistyötä ja toimintaa liittokokouksen ja 75 jäsenestä koostuvan valtuuston päättämien linjausten mukaisesti.

Tampereen Yrittäjäpäivillä valittiin 22.10.2022 järjestön puheenjohtajaksi jatkokaudelle Petri Salminen Keski-Suomesta ja varapuheenjohtajiksi Jyrki Hakkarainen Varsinais-Suomesta sekä Jenni Parpala Rannikko-Pohjanmaalta.

Puheenjohtajiston toimikausi on kaksivuotinen.

Jyväskyläläisen Petri Salmisen yritys Salminen & Tikka Oy tuottaa myynnin ja johtamisen kehittämis- sekä rekrytointipalveluja. Hän on myös konepajateollisuudessa toimivan perheyrityksen AJ-Tools Oy:n osakas. Vuoden 2022 alusta lähtien Salminen on toiminut myös eurooppalaisen pk-yrittäjien kattojärjestön SMEunitedin puheenjohtajana.

Hakkarainen toimi myös vuosina 2020–2022 Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana.

Jenni Parpala on vaasalai-

VUODEN YRITYS 2022 Turkulainen Poistoa Oy on Suomen suurin homesiivoukseen erikoistunut yritys. Sen perustivat sisarukset Niina Kesti ja Simo Juurinen vuonna 2013. Liikevaihto 2,8 Me (2021) ja työntekijöitä yli 100.

VUODEN NUORI YRITTÄJÄ Golden Shine Oy on Ville Hellgrenin vuonna 2013 perustama siivousalan yritys Liedossa. Yrityksen liikevaihto on 1,4 Me (2021) ja työntekijöitä yhdeksän.

VUODEN YKSINYRITTÄJÄ Kuppari-Hanna eli Hanna Aro-Heinilän sauna- ja perinnehoitokulttuuria vaaliva yritys Livonsaaressa.

VUODEN YRITYKSET KUNNITTAIN: AURA: Vairine Oy (2005), Ismo Vairinen. Louhinta ja erikoisporaukset.

KAARINA: Kilosport Liikuntapalvelut Oy (1991), Petri ja Otto Kannisto.

Liikuntatapahtumia ja valmennusta.

KEMIÖNSAARI: EETH Oy (2010), Thomas Åhlberg, Emil ja Elias Åhlberg. Hotelli ja ravintola Taalintehtaalla.

KOSKI TI: Sähköasennus ja Suunnittelu P. Rautiainen Oy (2020), Katri ja Petri Rautiainen. Sähköliike, asennusta ja suunnittelua.

LAITILA: Rakennuspalvelu Jurva Rinne Oy (1984), Juha Rinne.

Ratkaisut puusta logistisiin tarpeisiin.

LIETO: Anttila&Anttila trading Oy (2011), Kaisa ja Lasse Anttila.

Kolme K-Market-myymälää.

LOIMAA: Metallipaja Välimäki Oy (2014), Aki Välimäki. Middlehill Cruisers ja monipuolinen metallialan yritys.

MARTTILA: T:mi Rapea Jyrki Yleniys (2001). Rakennustyöt, lomitukset maataloudelle ja painepesut.

MASKU: Turun Trailertukku Oy (1983), Valle Mäkelä. Perävaunujen kauppaa.

MYNÄMÄKI: Liikenne t. Heino Ky (1990), Tuomo ja Juhani Heino.

Kuljetuspalvelut.

NAANTALI: Tonester Oy – Durat (1990), Ulla Tuominen ja Denis Matvienko. Muovikomposiittimateriaalin tuotanto uusiomuovista.

NOUSIAINEN: Velj. Kitola Oy (2008), Ville ja Kalle Kitola. Vihannesten tukkukauppa.

PAIMIO: Vistan Kauppa Oy (1997), Terhi Sievänen Pitkänen ja Mikko Pitkänen. K-Rauta Paimio.

PARAINEN: Rebelle Bakery Oy (2016), Rozanne Fors ja Isabella Forsström. Kahvilatoiminta Paraisilla ja Turussa.

PÖYTYÄ: B.R. Oiler Oy (1990), Pentti Wärri. Siipikarjan kasvatus, metsäpohjan muokkausta.

RAISIO: Tmi Jouni Järvinen (1990). Peltisepän töitä perinteitä kunnioittaen.

RUSKO: Rakennushuolto Aho Oy (1959), Pekka ja Aleksi Aho. Muutos- ja korjausrakentaminen sekä muut rakennusalan palvelut.

SALO: Stailia Desing Oy (2006), Niina Ahonen. Sisustussuunnittelu, asuntojen stailaus.

SAUVO: Hammaslääkäri Kirsi Mikkola (1996). Hammaslääkäripalvelut.

SOMERO: Hava Oy (2011), Marko Toivonen, Ville Karjalainen ja Tommi Raitisto. Julkisrakentamisen talotekniikkatyöt, HavaModulesautopesuhallit.

TAIVASSALO: Kääriä Service Oy (2019), Tommi Kääriä. Rakennuspeltityöt ja nuohoukset, kiinteistöhuolto.

TURKU: Epic Autokoulu Oy (2013), Kalle Lahervo. Valtakunnallinen autokouluketju.

UUSIKAUPUNKI: Rakennus Lehtonen Oy (2002), Ari Lehtonen.

Uudis- ja korjausrakentaminen sekä kokonaisvastuurakentaminen.

VEHMAA: Rakennus ja Saumaus Aaltonen Oy (2015), Kari, Joni ja Ville Aaltonen. Rakennusalan perheyritys, elementtisaumaukset ja palokatkot.

SUOMEN YRITTÄJIEN TIMANTTIRISTIT: Hallituksen puheenjohtaja CarlJohan Blomqvist, Powder-Trans Ab Oy (50 vuoden yrittäjyydestä, Kimitoöns Företagare – Kemiönsaaren Yrittäjät) Yrittäjä Hannu Haapaniemi, Tietopalvelu Finland Oy (40 vuoden yrittäjyydestä, Kaarinan Yrittäjät) Yrittäjä Juhani Heinonen, JuhaniMatkat Ky (40 vuoden yrittäjyydestä, Laitilan–Pyhärannan Yrittäjät) Kauppias Ari Soiniitty, Silkkitimpurit Oy (40 vuoden yrittäjyydestä, Turun Yrittäjät)

RAISION NÄKÖKULMA – työnäkemisen asiantuntija Valtuuston johtoon valitut Janne Vuorinen (varapj) ja Mari Laaksonen (pj). nen Kiffel Pesula Oy:n omistaja. Yritys myy pesulapalveluita verkossa ympäri Suomen. Parpala toimi 2020– 2022 Suomen Yrittäjien hallituksen jäsenenä. Hän on Vaasan Yrittäjien puheenjohtaja.

Yrittäjien valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Mari Laaksonen ja varapuheenjohtajaksi Janne Vuorinen

Suomen Yrittäjien valtuuston uusi puheenjohtaja Mari Laaksonen on helsinkiläisen CleanMarin Oy:n yrittäjä. Hän toimi aikaisemmin Yrittäjien valtuustossa varapuheenjohtajana.

Valtuuston varapuheenjohtajaksi valittiin Pirkanmaalta kuljetuspalveluyrittäjä Janne Vuorinen MP-Kuljetus Ky:stä.

Suomen johtava lauttaliikennesatama Skandinavian liikenteessä

RAISION NÄKÖKULMA on kotimainen, paikallinen ja yksityinen Näköasiantuntija. Optikoillamme on laaja koulutus ja kokemus eri toimialojen työnäkemiseen sekä silmien suojaamiseen työtehtävissä.

Koulutuksiimme kuuluvat mm: Työterveyslaitoksen asiantuntijakoulutus, joka mahdollistaa: työnäöntutkimusten tekemisen erityistyölasien määräämisen näyttöpäätetyöhön toimimisen yhteistyössä työterveyshuollon kanssa Työterveyslaitoksen suojainasiantuntijakoulutus taas mahdollistaa: laajan osaamisen henkilösuojauksesta kokonaisuutena ammattitaitoisen silmäsuojainten suunnittelun ja määräämisen

Myös siviilinäöntutkimukset ja piilolasisovitukset onnistuvat ammattitaidolla.

ion Tervetuloa Raanis !

Näkökulma

Silmälasit valmistamme itse kotimaisella käsityöllä, joten meiltä saat myös uudet linssit entiseen kehykseen. Nopeimmillaan uudet yksitehosilmälasit saat Raision Näkökulmasta tunnissa!

PS: myös silmälääkäripalvelut

Tasalanaukio 10, 21200 Raisio puh. (02) 430 6677 Palvelemme: Ma klo 9-18, Ti-Pe klo 9-17, La klo 10-13

www.portofnaantali.fi

Satamatie 13, FI-21100 Naantali

www.raisionnakokulma.fi

8

YRITTÄJÄPÄIVÄT JA PALKITUT >>

Varsinais-Suomen Yrittäjä 11/2022

VUODEN YRITYS SALO

VUODEN YRITYS LAITILA

VUODEN YRITYS LIETO

Pakkaa, Kuljeta, Varastoi, Suojaa, Säilytä, Sisusta...

UUTTA: meiltä myös sisustusalan yrittäjyysopinnot!

Sisustussuunnittelijan laajat koulutukset alkuvuonna 2023

PORAUKSET LOUHINTATYÖT MAANRAKENNUSTYÖT

Helsinki, Kuopio, Oulu, Tampere ja Turku - tule mukaan! www.sisustusakatemia.fi sisustusakatemia

Ismo Vairinen Puh. 0400 802 302 www.vairine.fi Vairine Oy Kivisuontie 114 21360 LIETO AS

Korventie 8, Laitila Puh. (02) 856 466 www.rakennepalvelu.com

VUODEN YRITYS LOIMAA

VUODEN YRITYS PAIMIO

VUODEN YRITYS MYNÄMÄKI

LIIKENNE

T. HEINO KY

METALLIPAJA

PAIMIO Lämmin kiitos asiakkaille, yhteistyökumppaneille sekä Yrittäjille!

VÄLIMÄKI OY

Palvelua Teille!

- Kappaletavarakuljetukset - Nostopalvelut - Vaihtolavakuljetukset (Jätelavat yms.)

Lämmin kiitos asiakkaille ja yhteistyökumppaneille sekä Yrittäjille!

METALLIPAJA

VISTANTIE 8, 21530 PAIMIO

VÄLIMÄKI OY JUVANTIE 11, LOIMAA p. 045 132 2214 metallipajavalimaki@gmail.com

Juhani Heino, puh. 0500 720 569 juhani.heino@liikenneheino.fi Tuomo Heino, puh. 0400 720 569 www.liikenneheino.fi Keskuskatu 47, Mynämäki

Kaupallinen yhteistyö

Poikkeuksellinen liiketoiminta ja kasvu toivat Vuoden Yrittäjä -palkinnon Hava Oy:lle, kyljessään hurjasti kasvanut Havamodules-konsepti

Somerolainen Hava Oy on tunnettu talotekniikan ja automaatioalan yritys, joka toimii myös Turun ja Etelä-Suomen alueilla.

Vuonna 2011 perustettu yhtiö sai vuosi sitten kylkeensä Havamodules-nimisen palvelukonseptin, jonka liikeideana on valmistaa autopesuhalleja sarjatuotantona ja käyttöönottovalmiina.

Ville Karjalaisella (DI) on 15 vuoden kokemus moduulirakennustekniikasta. Hän vetää Havamodules-konseptia, jossa kasvunäkymät ovat hurjat. Kun lokakuussa 2021 yritys teki ensimmäisen autopesuhallinsa, on niitä tähän mennessä tehty jo 10, ja ensi vuodelle tilauskannassa on 10–15 uutta. Samalla Hava Oy:n liikevaihto lähes tuplaantui vuoden 2020 1,5 miljoonasta vuoden 2021 2,8 miljoonaan euroon. Tämä vuonna liikevaihto tulee ylittämään jo 4 miljoonaa euroa.

– Metallirunkoiset Havamodules-autopesuhallit tehdään tehtaalla betoniperustuksineen moduuleiksi, mikä on aivan uutta. Pesukoneenkin asennetaan valmiiksi jo tehtaalla, Karjalainen kertoo.

Nopeimmillaan autopesulan sekä valmiiden pesulamoduulien viimeistely tontilla saadaan teh- kuljetuksen ja asennuksen orgatyä parissa viikossa. Hava Oy voi nisointi. Raitistolla on moduuliratoteuttaa pesuhallin myös ko- kentamisesta ja sen logistiikasta konaisvastuurakentamisena eli yli 15 vuoden kokemus.

– Haluamme toimia niin, etKVR-urakkana.

– Voimme tehdä urakan ko- tä asiakkaillemme kaikki projekkonaisvastuullisesti suunnitte- teihin liittyvät työt alusta loppuun lusta lupien hakuun, työnjohtoon, saakka hoituvat kauttamme mahmaanrakennukseen ja sähköura- dollisimman helposti ja sujuvasti. kointiin saakka, mihin meillä on Siksi toteutamme kokonaisvaltaiS1-sähköpätevyys, Marko Toivo- sia ratkaisuja huolto- ja ylläpitopalveluineen, Ville Karjalainen ja Marnen lisää.

Nyt kysyntä on kovaa, joten ko Toivonen perustelevat.

Someron Vuoden Yrittäjä Hava Oy on ostamassa nykyisiä Salon tuotantotilojaan omaksi. 2022 -palkinto on taatusti anSitten Havamodules-autopesuloi- saittu. ta voidaan tuottaa kerralla kymmenenkin kappaletta. Talotekniikan puolella asiakkaina ovat pääsääntöisesti rakennusliikkeet. Yritys tekee myös energiaremontteja isompiin kiinteistöihin.

Havan monipuolisiin palveluiHava Oy – Havamodules hin kuuluvat myös sähkö- ja auSahatie 12, 25110 Kruusila tomaatiourakoinnit, Marko Toivo- Marko Toivonen (Talotekniikka) nen toteaa ja tarkentaa, että sähPuh. 040 414 9920 kö- ja automaatiopalvelua tuottaa myynti@hava.fi oma yhtiö, mistä Hava Oy omishava.fi taa vajaan 50 prosenttia.

Ville Karjalainen (Havamodules) Havan ja Havamodulesin toiPuh. 050 551 8850 mintaa vahvistaa kolmas yrittäville.karjalainen@hava.fi jä Tommi Raitisto, jonka vastuulla on yrityksen tehtaan logistiikka havamodules.fi

VUODEN YRITYS RUSKO

PERINTEITÄ JA AMMATTITAITOA JO 60 VUOTTA Rakennushuolto Aho Oy on vuonna 1959 perustettu jo kolmannessa polvessa toimiva rakennusliike, joka on erikoistunut saneeraus- ja korjausrakentamiseen sekä uudisrakentamiseen.

Yrityksen liiketoiminta tapahtuu pääsääntöisesti eteläisen Suomen alueella. Yrityksen kotipaikka on Ruskolla, missä sijaitsevat myös toimitilat. Asiakkaita ovat yritykset ja yhteisöt, kaupungit ja kunnat sekä yksityiset henkilöt toiminta-alueella.

Asiakkaiden tyytyväisyys on yritykselle tärkeä asia. Henkilökunnan ammattitaitoa pidetään yllä jatkuvalla kouluttamisella ja yrityksellä on käytössä laadukas ja ajantasainen työvälineistö. Rakennushuolto Aho Oy tunnetaan luotettavana ja asiakkaiden ongelmia ratkaisevana yrityksenä, jolle laadukas rakentaminen on kunnia-asia.

Palvelut

Korjausrakentaminen | Toimitilarakentaminen Uudisrakentaminen | Huoneistoremontit Ikkuna- ja oviasennukset Timanttisahaukset ja -poraukset Vahinkosaneeraukset ja kuivatukset

www.rakennusaho.fi

Yhteystiedot

PEKKA AHO Puhelin: 0400 530 931 Sähköposti: pekka.aho@rakennusaho.fi ALEKSI AHO Puhelin: 040 572 7057 Sähköposti: aleksi.aho@rakennusaho.fi

YRITTÄJÄPÄIVÄT JA PALKITUT >>

Varsinais-Suomen Yrittäjä 11/2022

9

Valtakunnalliset Yrittäjäpalkinnot jaettiin Tampereella Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot 2022 myönnettiin tänä vuonna Eurajoen Romu Oy:lle, Norrhydro Oy:lle ja Vilpe Oy:lle. Suomen Yrittäjät ja vakuutusyhtiö Fennia luovuttivat perinteikkään ja erittäin arvostetun palkinnon Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Tampereella. Palkinto on jaettu jo vuodesta 1968 lähtien.

Metalliromun kerääjä Eurajoen Romu Oy on kiertotalouden ytimessä Eurajoen Romu on vuonna 1994 perustettu metalliromun kierrätykseen erikoistunut yritys. Yritys kierrättää kaikkea, missä on metallia, ja materiaalit erotellaan, lajitellaan ja kierrätetään sen prosesseissa 100-prosenttisesti.

Metalliromun lisäksi yritys pystyy kierrättämään esimerkiksi ajoneuvojen lyijyakkujen kaikki ainesosat. Viennin

osuus Eurajoen Romun liikevaihdosta on peräti 90 prosenttia. Liikevaihtoa yrityksellä on 125,6 me (2021) ja työntekijöitä yli 90.

– Ostamme lähtökohtaisesti alan osaamista ja avainhenkilöitä. Tällä alalla tarvitaan porukkaa, johon voi luottaa, kiteyttää yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Juuso Luodesmeri.

– Raaka-aineita tarvitaan siellä, missä rakennetaan paljon infrastruktuuria. Ulkomailla on paljon potentiaalia, eikä kasvulla ole rajoja.

Sylinterivalmistaja Norrhydro Oy hakee koko ajan kilpailuetua Rovaniemeltä kotoisin oleva ja vuonna 1985 perustettu Norrhydro Oy on hydraulisylinterien valmistaja, järjestelmätoimittaja sekä digitaalisen hydrauliikan edelläkä-

Kuva(t): Suomen Yrittäjät

Kuvassa Eurajoen Romu Oy:n Juuso Luodesmeri, Norrhydro Oy:n Yrjö Trög ja VILPE Oy:n Tuomas Saikkonen. vijä. Yrityksen valmistamia tuotteita käytetään metsä-, materiaalikäsittely-, maanrakennus- ja kaivostoiminnan koneissa. Yhtiö on hakenut kilpailuetua kehittämällä työkoneisiin energiatehokkaampia hydraulisylintereitä ja liikkeenohjausratkaisuja. Tehtaan katolla on 4 000 neliön aurinkovoimala. Li-

säksi on panostettu energiankierrätykseen ja -talteenottoon. Liikevaihtoa yrityksellä on 24,7 me (2021) ja työntekijöitä yli 180. Tuleville neljälle vuodelle odotetaan 30 miljoonan euron kasvua.

– Me haluamme ratkaista omalta osaltamme ympäristöön ja ilmastoon liittyviä

ongelmia. Olemme kehittäneet muun muassa yliopistojen kanssa yhteistyössä tuotteita, joiden avulla pystytään saavuttamaan koneissa merkittäviä energiasäästöjä. Kaikilla työntekijöillämme on aito mahdollisuus ideoida uutta. Ja ideoita viedään myös käytäntöön. Meidän on pakko kasvaa, kehittyä ja tehdä asioita paremmin. Se on ainoa tapa pärjätä Norrhydron toimitusjohtaja Yrjö Trög kertoo.

Vilpe Oy:ssä vahva yrityskulttuuri luo pohjan uusille ideoille Mustasaaresta kotoisin olevan Vilpe Oy:n nimessä kiteytyy se, mitä yritys tekee eli viemäreitä, ilmanvaihtoa, liesikupuja ja poistoputkien elementtejä. Vilpessä puhutaan kuitenkin tuttavallisemmin kattotötteröistä. Yrityksen viimeisin keksintö on esimer-

kiksi älykatto, jossa algoritmi tarkkailee rakenteiden kosteutta ja säätää tuuletusta tarpeen mukaan. Vuonna 1975 perustetussa Vilpessä koko konsernin henkilöstömäärä on 180 ja liikevaihto 22,8 miljoonaa euroa (2022/01).

Viennin osuus yrityksen liikevaihdosta on 55 prosenttia.

– Meidän tuotteidemme pitää päästää ilmaa ulos mahdollisimman vapaasti, mutta estää samalla veden pääsy sisään. Tötteröiden täytyy myös kestää kovia lämpötilaeroja. Olimme pitkään insinöörifirma, jolle innovaatio tarkoitti vain uusia tuotteita. Nykyään innovaatio voi olla myös sitä, miten markkinoimme kekseliäämmin.

Myös kaikki investoinnit toteutamme omalla pääomalla. Tällä hetkellä on menossa 11. tehdaslaajennus, kertoo toimitusjohtaja Tuomas Saikkonen.

Vuoden Yksinyrittäjät ja Vuoden Vuori Yrittäjä -palkitut Kuva: Suomen Yrittäjät

tunut maneesi Peipun Areena. Maneesi mahdollisti valmistuessaan ympärivuotisen toiminnan säästä riippumatta, toi yritykselle uusia asiakkaita ja avauksia liiketoimintaan. Liikevaihto 91 000 euroa (2021).

Vuoden Nuori Yrittäjä -palkinnot: Pääpalkinto Henri Neuvoselle Jyväskylään. 2.

Helena Riihitupa. 3. Mikko-Joonas ja Jesse Kuuminainen

Kuvassa Vuoden yksinyrittäjät Petri Hankiola, Henna Viikilä sekä Vuoden Nuori Yrittäjä Henri Neuvonen.

Vuoden yksinyrittäjiä ovat uniikilla otteella toimiva rengaslaboratorion yrittäjä Petri Hankiola ja kunnianhimoisesti hevostilaa kehittävä Henna Viikilä. Vuoden nuoreksi yrittäjäksi palkittiin Henri Neuvonen, jonka Sijoitusasunnot.com Group Oy on uudenlainen asuntosijoitusmalli.

Vuoden yksinyrittäjien palkintosumma on 5 000 euroa yrittäjää kohden. Tämän mahdollistaa Yksityisyrittäjäin Säätiö. Valinnan palkituista on tehnyt Valtakunnallinen palkintolautakunta Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäverkoston johtoryhmän valmistelun pohjalta.

Petri Hankiolan Wheel Energy Oy on ainutlaatuinen rengaslaboratorio maailmassa Nastolassa toimiva Petri Hankiolan yritys Wheel Energy Oy on ainutlaatuinen, ainoa itsenäinen, puolueeton ja yksityinen polkupyörien sekä autojen renkaiden tutkimuksia tekevä rengaslaboratorio maailmassa. Hankiola testaa renkaista teknisiä ominaisuuksia, kuten vierinvastusta, pistokes-

tävyyttä, kitkaominaisuuksia, iskukestävyyttä ja tekee kulutustestejä. Yritys on rakentanut ja suunnitellut itse kaikki mittalaitteensa renkaiden mittauksiin. Yrityksen testausmenetelmät simuloivat aitoja tilanteita, mutta valvotussa laboratorioympäristössä. Korkea laatutaso, aikataulujen noudattaminen ja osaaminen ovat siivittäneet vuonna 2003 perustetun yrityksen menestykseen.

Liikevaihto 155 000 euroa (2021).

Viikilän hevostila menestyy kehittämällä ja kouluttautumalla Henna Viikilän vuonna 2008 perustama Merikarvialla sijaitseva Viikilän hevostila tarjoaa päätuotteenaan yksilöllistä ratsastusta pienryhmissä keskellä kuvankauniita maalaismaisemia. Hevostilalla on myös vuokrattavia tallipaikkoja, hevosten koulutusta, varsojen kasvatusta ja ratsastusleirejä. Viikilä on esimerkiksi suorittanut sosiaalipedagogisen hevostoiminnan koulutuksen vuonna 2018 ja tarjoaa sitä nyt yksilöasiakkaille ja erityisryhmille. Vuonna 2019 valmis-

Sijoitusasunnot. com Group Oyj ostaa asuinkerrostaloja Jyväskyläläisen Henri Neuvosen vuonna 2011 perustaman Sijoitusasunnot. com Group Oyj:n liiketoiminta kiteytyy kokonaisten asuinkerrostalojen ostamiseen. Talot yritys pääsääntöisesti myy myöhemmin eteenpäin joko alkuperäisessä kunnossa tai täysin saneerattuina. Tällaisia kohteita ei ole juuri myynnissä muilla alan toimijoilla. Digitalisoitu, jouhevasti verkon kautta tapahtuva myyntiprosessi tehostaa ja nopeuttaa kaupantekoa.

Myös Keski-Suomen Yrittäjät on palkinnut Henri Neuvosen vuoden nuorena yrittäjänä 2022. Liikevaihto 44 Me, työntekijöitä 44 + tytäryhtiöissä 18.

Helena Riihitupa on rohkea kehittäjä Tapahtumahenkilöstön välittämiseen ja asiakashankintaan erikoistuneen ja vuonna 2017 perustetun tamperelaisen Helena Riihitupa Oy:n tulevaisuus näytti pandemian kynnyksellä synkältä, mutta viimeisen parin vuoden aikana toteutetut rohkeat rekrytoinnit ja palvelutarjonnan kehittäminen siivittivät yrityksen

liikevaihdon lähes sadan prosentin kasvuun. Liikevaihto 1 Me (2021) ja työntekijöitä 6 + 300 keikkaluonteista työntekijää.

Mikko-Joonas ja Jesse Kuuminainen näkevät markkinan

kehittymisen metsänhoitoalalla Vuonna 2012 perustetun porilaisen KUMEKO Group Oy:n palveluihin kuuluvat monipuoliset metsäpalvelut: puukauppa- ja metsänhoitopalvelut, kierrätys- ja kierto-

talouspalvelut, jätehuoltopalvelut sekä satama-, operaattori- ja huolintapalvelut. Yritys tekee kehitystyötä varsinkin bioenergian saralla ja heillä on monipuolinen tarjontapaletti laitospolttoaineiden toimittajana. Liikevaihtoa 14,3 Me ja työntekijöitä 8.

ET SÄ MITTÄ TRAIKKU TARTTIS? Korko jopa 3,49 % (+kulut)

500 € minimihyvitys vaihtokärrystä

SUOMEN LAAJIN YLI 1200 KÄRRYN VARASTO KUOMUKÄRRYT | LAVETTIKÄRRYT VENETRAILERIT | AUTOTRAILERIT MOOTTORIKELKKA- JA MÖNKIJÄKÄRRYT | KONEENKULJETUSKÄRRYT KIPPIKÄRRYT | HEVOSTRAILERIT TAUKOVAUNUT

LOPPUUNMYYNTI! MASKUN MYYMÄLÄSSÄ KAIKKI TYÖVAATTEET, TYÖKENGÄT JA TYÖKALUT SISÄÄNOSTOHINNOIN!

LOPPUUNMYYNTI! KAIKKI VARASTOSSA OLEVAT TUOTTEET MYYDÄÄN POIS - PYYDÄ TARJOUS!

SUOMEN SUURIN PERÄVAUNUKAUPPA

MASKU | Ruskontie 2 ma-pe 7.30-16.30, la 10-14

NUMMELA | Vesakkotie 2 ma-pe 8-14.30

trailertukku.fi

ALEKSI | 045 211 4115 VALLE | 040 510 8331

10

YRITTÄJÄPÄIVÄT JA PALKITUT >>

Varsinais-Suomen Yrittäjä 11/2022

Petteri Orpo Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä Tampereella:

Exit-veron takia Suomeen halunneet yritykset sijoittuvat mieluummin muualle Puheensa alussa Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kritisoi nykyisen hallituksen yrityspolitiikkaa ja otti kantaa myös osin epäonnistuneisiin koronatukiin sekä muun muassa mielestään epäonnistuneeseen jätelain uudistukseen.

– Yrittäjyyden maaperää ei kuluneella hallituskaudella ole lannoitettu, ei kasteltu.

Vasemmistohallitus on kerta toisensa jälkeen näyttänyt yrityksille paikan ja se paikka on ollut sivussa.

Tuleviin eduskuntavaaleihin Kokoomus lähtee ajatuksella, että politiikka muuttuu ja yrittäjyyttä kannustetaan tarmokkaammin. Hän myös nosti Olli Rehnin tavoin esiin huolensa valtion velkaantumiselle, mitä lisätään edelleen yli 8 miljardilla eurolla.

– Yhdessä vaalikaudessa velka tulee kasvamaan lähes 40 miljardilla. Luvut ovat pysäyttäviä. Kriisit ovat toimineet peittona sille, ettei hallituksella ole ollut minKomposiittimateriaali, joka sisältää uusiomuovia ja on sataprosenttisesti kierrätettävää. Durat on vastuullinen valinta, joka näyttää hyvältä.

VUODEN V-SUOMEN YRITYS

Poistoa siivoaa muutakin kuin homekohteita

Poistoa yhdistää tutkimustulokset käytännön työhön Kutakin Poistoan palvelua on kehitetty tiiviissä yhteistyössä tutkimusmaailman kanssa, ja Poistoalle onkin ollut erittäin tärkeää pohjata palvelukehitys tutkimustietoon.

– Teemme paljon töitä sen eteen, että voimme soveltaa käy-

nen palkitsee aina enemmän kuin se, että ikkunaverhon raosta seuraa naapurin lähtöä töihin. Sanomme ei kasvua hidastaville veroille ja vasemmistohallituksen keksimälle exit-verolle. Se vain heikentää Suomen houkuttelevuutta maailmalla. Tämä vero on taas yksi este investointien ja osaajien saamiselle Suomeen.

Esimerkiksi startupeista tulee jo viestejä, että yritykset sijoittuvat nyt muualle, vaikka olivat tulossa Suomeen, Petteri Orpo huomautti.

”Kilpailukyky voidaan menettää palkkakilpailuun”

Kaupallinen yhteistyö

sivat osaamistamme myös muihin tehtäviin ja soittivat peräämme nimenomaan onnistuneiden projektien vuoksi, Kesti kertoo.

Näin Poistoan palveluvalikoimaan tuli jäädäkseen myös kuitu-, rakennus- ja ylläpitosiivous.

Yrityksen henkilökuntaa voi home- ja sisäilmakohteiden lisäksi tavata siivoamassa esimerkiksi toimisto- tai liiketiloja, uimahalleja, rakennustyömaita sekä taloyhtiöitä.

käänlaista ajatusta talouden tasapainottamisesta.

Lisäksi Orpo vaati paikallisen sopimisen, oppisopimuskoulutuksen ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä, koska osaajapula pahenee.

Liiallinen sääntely ja byrokratia tai luvitusjonot ja verotuksen kiristäminen heikentävät talouskasvua. Hän vaati myös exit-veron torppaamista: – Haluamme keventää työn verotusta. Verotuksen pitää olla sellaista, että varhaiseen aamuvuoroon nousemi-

Olli Rehn Yrittäjäpäivät Tampereella:

durat.com

Vuoden varsinaissuomalaisena yrityksenä palkitun Poistoa Oy:n menestykseen on eittämättä useita syitä. Niistä yhdeksi voidaan nimetä yrityksen innovatiivisuus. Kysynnän edessä Poistoa on laajentanut palveluitaan homesiivouksesta myös kuitu-, rakennus- ja ylläpitosiivoukseen.

– Onnistuneet rekryt, tutkimustyö ja innovatiivinen kyky kehittää palveluita, yrittäjä Niina Kesti tiivistää vastaukseksi tiedusteluun Poistoan menestyksen reseptistä.

Poistoa on onnistunut vastaamaan asiakkaidensa muuttuviinkin tarpeisiin ja innovatiivisuutensa vuoksi kasvamaan merkittäväksi toimijaksi koko puhtausalalla.

– Homesiivousprojekti on onnistunut, kun samaan kohteeseen ei palata enää uudestaan. Pikkuhiljaa huomasimme, että asiakkaamme kaipa-

Yrittäjäpäivillä puhunut Petteri Orpo (Kok) kritisoi hallituksen politiikkaa yrittäjyyttä ja talouskasvua heikentävänä.

tännön työssämme ajantasaista tutkimustietoa ja taata asiakkaillemme laadukkaimman mahdollisen palvelun. Mittaamme myös puhdistustyön laatua – sekä omissa projekteissamme että toimeksiantona muille toimijoille. Hyödynnämme mittaamalla keräämäämme tietoa koko alan kehittämisessä.

Poistoa on nojannut päämäärätietoisesti tutkimustiedon merkitykseen yrityksen tarinan alusta saakka, vaikka alkutaipaleella muut eivät aina osanneet sitä arvostaa.

– Meillä on aina ollut vahva näkemys siitä, että tutkimusyhteistyö kannattaa ja kantaa jonain päivänä hedelmää. Se tuli meille yllätyksenä, että menestys tulisi näinkin nopeasti ja näin suurena annoksena. Ponnisteluja ei kuitenkaan voi lopettaa tähän – päinvastoin, tämä on vasta alkua, Kesti lupaa.

Tämän vuoden Valtakunnalliset yrittäjäpäivät huipentuvat lauantai-illan yrittäjägaalaan, jossa heti tilaisuuden alussa juhlapuhujana kuultiin Suomen Pankin pääjohtajaa Olli Rehniä.

Hän ennakoi, että Suomen talous on ennusteiden valossa supistumassa ja vaipumassa lievään taantumaan talven ja ensi vuoden aikana.

– Talouden vaimeneva kuva näkyy myös pk-yritysten suhdannebarometrissä, joka on laskenut alimmilleen sitten koronapandemian alun.

Sota ja energiakriisi aiheuttavat epävarmuutta, joka nyt jarruttaa investointeja monissa yrityksissä, Rehn sanoi.

Suomen pitkäjänteinen energiapolitiikan linja, panostus päästöttömään, uusiutuvaan energiaan ja tuotantomuotojen moninaisuus, näyttäytyy nyt valtioviisautena. Uusiutuvan energian osuus on Suomessa jo selväs-

Juhlapuhujana tämän vuoden Yrittäjägaalassa Tampereella Nokia Arenalla oli Suomen Pankin pääjohtajaOlli Rehn. ti yli 40 prosenttia kokonaisenergiasta. Siitä bioenergian osuus on neljä viidennestä.

– Se ei olisi onnistunut ilman pitkäjänteistä panostusta sekä ydinvoimaan että kotimaiseen, uusiutuvaan energiaan, Rehn sanoi ja muistutti ja korosti olevansa huolissaan Suomen kilpailukyvystä.

– Jos Suomessa on malttia katsoa nopean inflaation

VUODEN YRITYS UKI

Lämmin kiitos asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja Yrittäjille!

02 844 3788 toimisto@rakennuslehtonen.fi Pietolankatu 12 A 4 23500 UUSIKAUPUNKI

VUODEN YRITYS VEHMAA

Lämmin kiitos asiakkaille, yhteistyökumppaneille sekä Yrittäjille! www.rsaaltonen.fi

jakson yli, voidaan suomalaisen työn ja yritysten kilpailukyky säilyttää ja siten työllisyyttä ja ostovoimaa jatkossa vahvistaa. Mutta jos tilanne yltyy palkkakilpailuksi, kuten ennen finanssikriisiä, kilpailukyky voidaan menettää nopeastikin. Se olisi myrkkyä työllisyydelle, etenkin vallitsevassa taantumatunnelmassa.

Tuhatpäinen yrittäjäyleisö sai kuulla Olli Rehnin toteavan, että Suomen kansantalous on nykyisellään liian pieni kannattelemaan hyvinvointiyhteiskuntaa. Rehn on erityisen huolestunut kansantalouden velkaantumisesta: – Rakenteellinen alijäämä, kasvavat korkomenot ja ikäsidonnaiset menot johtavat ylivelkaantumiseen, ellei suuntaa muuteta. Siksi tarvitaan määrätietoista julkisten tulojen ja menojen tasapainottamista, mihin Suomessa on parhaimmillaan pystytty. Se edellyttää paluuta menokehyksiin. Työkaluksi tarvitaan myös kattava menokartoitus, jossa kammataan tarkasti läpi kaikki menot.

Se olisi erityisen hyödyllinen ajatellen ensi kevään hallitusneuvotteluja.

LAKINEUVONTA >>

Varsinais-Suomen Yrittäjä 11/2022

11

Työpaikkakiusaamisen ja syrjinnän tunnusmerkit – älä syyllisty rikokseen Teksti: Tuula Laamanen

Yrityksissä työpaikkakiusaamista tai syrjintää ei välttämättä tunnisteta kovin helposti. Suomen Yrittäjien lakineuvonnasta Jurinet Oy:n lakimies (OTM) Henri Virtanen toteaa, että työsuhteessa kiusaaminen ja syrjintä ovat vakavia työrikoksia, jolloin asianomistaja eli kiusattu voi tehdä poliisille rikosilmoituksen. Alihankintasuhteessa olevan yrittäjän syrjintä voi myös joissakin tapauksissa täyttää rikoksen tunnusmerkit.

Työpaikkakiusaaminen tarkoittaa tilannetta, jossa yksi tai useampi työyhteisön jäsen joutuu toistuvasti järjestelmällisen kielteisen tai vihamielisen käyttäytymisen kohteeksi.

Puhutaan myös epäasiallisesta kohtelusta. Kiusaamistapauksissa on määriteltävä se alue, jolla puolustuskyvyttömäksi määritelty työntekijä kokee kiusaamista. Tällaisia tapauksia voivat olla esimerkiksi: n Työskentelyssä tarvittavan tiedon välitykseen liittyvä eristäminen kyseenalaisin perustein. n Työskentelemisen fyysisen turvallisuuden horjuttaminen. n Työskentelypaikkaan, työ-välineistöön, työn tekemiseen, palkkaan tai urakehitykseen kohdistuva häiritseminen. n Seksuaaliseen koskemattomuuteen, vammaisuuteen tai muuhun ihmisarvoon liittyvä loukkaus.

Jos työpaikan yleinen ilmapiiri on huono ja erimielisyys ihmisten välillä ahdistavaa, ei se tarkoita henkistä väkivaltaa.

Myös työtilanteiden muuttuminen voi olla joillekin ahdistavaa ja kyseisiä häiriöitä voi syntyä vahingossa. Kiusaaminen on yleensä systemaattista ja tahallista toimintaa, joka kohdistuu yhteen tai muutamaan henkilöön.

Wikipedian mukaan noin 20 prosenttia suomalaista on joutunut työpaikkakiusaamisen kohteeksi, mikä on kaksi kertaa yleisempää kuin muualla Euroopassa. Kiusaaminen ja syrjintä aiheuttavat haitallista henkistä kuormitusta, poissaoloja, uupumusta, masennusta, itsemurhiakin ja siksi myös merkittäviä kansantaloudellisia menetyksiä.

Syrjinnän eri toteuttamismuotoja ovat: Syrjintä jättämällä kuuntelematta, pannaan jokin päätösasiakirja etenemään ilman sovittua allekirjoitusta, näennäisesti tai näkymättömästi eri-

laisin hymähtelyin ja ilmein haitataan vuorovaikutusta tai muuta sellaista.

Työn kuvan yksipuolistaminen niin, että erimielisyystilanteessa käytetään kyseenalaisesti menetelmää "tämä ei sinulle kuulu", jätetään kertomatta olennainen, puhutaan ohi, sälytetään ammattitaitoa väheksyviä tehtäviä tai muuta sellaista. n Mustamaalaaminen vääristelemällä, puhumalla perättömästi, "savustamalla" tai muulla vastaavalla tavalla. n Uhkailu suullisesti tai kirjallisesti, ovien läimäyttely, tervehtimättä jättäminen tai muuta vastaavaa käytöstä. n Töiden vähentäminen hylkäämällä kyseenalaisesti määrärahoja, vähennetään työssä onnistumisen mahdollisuuksia, sälyttämällä liikaa töitä tai muulla vastaaval-

la tavoin heikennetään työn suorittamista. n Vallan väärinkäyttö, seksuaalinen häirintä, identiteetin tai uskonnonvapauden häirintä, viivyttely väärin perustein tai muu vähättelevä kohtelu. n Psyykkinen työkunnon, mielenterveyden tai lainkuuliaisuuden kyseenalaistaminen vähäisin perustein.

Toimenpiteitä vaativa työpaikkakiusaamisen määrittely edellyttää vielä seuraavia tarkennuksia: Kiusaaminen kestää yli puoli vuotta niin, että keskimäärin kerran viikossa ilmenee jokin kyseisenlainen kokemus.

Uhrina olemisen sellainen problematiikka, jossa häpeään joutuminen ja entistä pahemmaksi tulemisen pelko on otettu määrittelyssä huo-

mioon. Myös sellaiset vaikeasti määriteltävät asiat kuten vainoharhaiseksi, maaniseksi tai syntipukiksi leimautuminen ja poliittinen ajojahti kuuluvat näihin.

Työpaikkakiusaaminen on työturvallisuuslain 18§ ja 28§ tarkoittamaa häirintää, joka kohteen on todistettava. Todisteiden kerääminen on kuitenkin usein kohteelle ylivoimaista väsymyksen tai työtovereiden arkuuden vuoksi. Jollakin tavoin tämäkin on otettava huomioon.

Edelliset kohdat koskevat työsuhteista kiusaamista ja syrjintää. Kun alihankintaa suorittava yrittäjä on sopimussuhteessa yritykseen, ei laki ole samalla tavoin yksiselitteinen.

– Jos toimeksiantosuhde on voimassa ja yrityksellä muitakin vastaavia sopimuk-

sia alihankkijoiden kanssa, mutta vain yhtä tai muutamaa syrjitään niin, että eivät kykene suoriutumaan välttämättömistä ja sopimuksenmukaisista tehtävistään, voi alihankkija tehdä poliisille tutkintapyynnön, Henri Virtanen sanoo.

– Jos alihankkijasta levitellään vääriä tietoja ja valheita, esimerkiksi asiakkaille tai muille sidosryhmille, ja alihankkija saa sellaisista tiedon tai todisteen, on kyse selvästä kunnianloukkausrikoksesta, Virtanen jatkaa.

– Tässä tapauksessa alihankkija voi tehdä rikosilmoituksen poliisille.

Lähteenä osin Wikipedia (käytetty 23.10.2022) Lue myös: Lulu Maija Waseliuksen Pro Gradu (2020): Oy Kiusaaja Ab – miten ja miksi organisaatio kiusaa, työpaikkakiusattujen kirjoitusten narratiivien ja toimijuuden tarkastelua.

Helsingin yliopisto.

Työpaikkakiusaamisen ja henkisen väkivallan yleisimmät taktiikat: Lista ja ilmenemisprosentit perustuvat yhdysvaltalaisen Workplace Bullying Instituten tutkimuksiin sikäläisissä organisaatioissa. Samoja keinoja käytettäneen myös suomalaisissa työyhteisöissä. Monet kohtelevat työkavereitaan huonosti ymmärtämättä olevansa kiusaajia.

n Syytetään henkilöä valheellisesti ”virheistä”, joita ei oikeasti ole tehty (71 prosenttia). n Tuijottaminen, uhkaava käytös ja vihamielisyyden selvä osoittaminen henkilölle (68 prosenttia). n Mitätöidään henkilön ajatuksia tai tunteita (”Voi, että on typerää”) kokouksissa ja työyhteisössä (64 prosenttia). n Käytetään ”mykkäkoulua”, ”jätetään pois” tai muuten eristetään henkilö muista (64 prosenttia). n Esitetään kohteen hallitsemattomia mielialan vaihteluja ryhmän edessä ja tahallisesti ärsyttäen

henkilöä (61 prosenttia). n Tehdään omat säännöt jotenkin lennossa henkilölle, vaikka ei itse niitä noudateta (61 prosenttia). n Huomiota kiinnitetään häirikön oman työn tai oman erinomaisuuden kehumiseen, vaikka näyttöä ei ole (58 prosenttia). n Ankaraa ja jatkuvaa kritisointia esitetään henkilöstä, jolla on eri tavoite (57 prosenttia). n Levitetään perättömiä huhuja tai juoruja henkilöstä (56 prosenttia). n Kannustetaan ihmisiä kääntymään sitä henkilöä vastaan, jota on kiusattu (55 prosenttia).

n Eristetään henkilö työtovereista joko sosiaalisesti tai fyysisesti (54 prosenttia). n Julkisesti valehdellaan henkilön työtuloksista tai mitätöidään niitä (53 prosenttia). n Huudetaan, vähätellään tai tehdään henkilö naurunalaiseksi toisten edessä (53 prosenttia). n Varastetaan kunnia muiden tekemästä työstä (plagiointi) (47 prosenttia). n Valehdellaan henkilön työsuorituksista (46 prosenttia). n Valehdellaan henkilön olevan ”tottelematon”, kun ei ole noudatta-

nut häirikön mielivaltaisia komentoja (46 prosenttia). n Luottamuksellisia tietoja levitellään tahallaan henkilön nöyryyttämiseksi yksityisesti tai julkisesti (45 prosenttia). n Kostetaan henkilölle kiusaamisesta tehty valitus (45 prosenttia). n Herjataan henkilöä sanallisesti sukupuoleen, etniseen taustaan, puheeseen, ikään, kieleen tai vammaisuuteen vedoten (44 prosenttia). n Määrätään toisarvoisia töitä henkilölle jonkinlaisena rangaistuksena (44 prosenttia). n Tehdään epärealistisia vaatimuk-

sia henkilölle (työmäärä, määräajat, vastuut) (44 prosenttia). n Aloitetaan perätön kampanja henkilön savustamiseksi ulos työyhteisöstä eikä työnantaja puutu asiaan (43 prosenttia). n Uhkaillaan tai muuten painostetaan lopettamaan tai hakemaan siirtoa (43 prosenttia). n Sabotoidaan henkilön työpanos tai tiimin tavoite (41 prosenttia). n Varmistetaan henkilön epäonnistuminen esim. projektissa, jättämällä tarvittavat työt tahallisesti tekemättä (40 prosenttia).

Lähde: Wikipedia (käytetty 23.10.2022)

12 LAKINEUVONTA >>

Varsinais-Suomen Yrittäjä 11/2022

Yrittäjien kyberturvallisuusseminaari AIKA: Keskiviikko 14.12.2022 klo 16:30-20:00 PAIKKA: Heikkilän luokkatalon auditorio, Rykmentintie 15, 20810 Turku HUOLET: Miten maailmantilanne ja erilaiset kyberuhat vaikuttavat omaan yritystoimintaasi? Mitä voit tehdä, jotta yritystoiminta voisi jatkua mahdollisimman sujuvasti turbulenttisessa maailmassa? Saat kysymyksiin vastaukset ja paljon muuta yritysten kyberuhkiin liittyvää tietoa keskiviikkona 14.12.2022.

Ilmoittaudu heti.

TAVOITE: Haluamme vahvistaa pienten yritysten tietämystä ajankohtaisista kyber- ja turvallisuusuhista ja niiltä suojautumisesta. Aiheisiin syvennytään mielenkiintoisten asiantuntijaluentojen ja keskustelun myötä.

JÄRJESTÄJÄT: Seminaarin järjestävät yhdessä Maanpuolustus-

koulutusyhdistys (MPK) LounaisSuomen Maanpuolustuspiiristä sekä Varsinais-Suomen Yrittäjät.

YRITYKSILLE: Seminaariin ovat tervetulleita kaikki varsinaissuomalaiset yrittäjät ja yritysten edustajat.

Osallistuminen ei edellytä esitietoja tai -taitoja tietotekniikasta, turvallisuudesta tai maanpuolustuksesta.

OHJELMASTA: Tarkempi ohjelma lähetetään osallistujille noin viikkoa ennen tilaisuutta.

Klo 16.30–17.00 Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu Klo 17.00 Tervetulosanat ja MPK:n esittely Klo 17.15 Ajankohtaiskatsaukset – Puolustusvoimat/ Lounais-Suomen aluetoimisto – Lounais-Suomen Poliisi – Kyberturvallisuuskeskus – Aluehallintovirasto Klo 19.30 Loppukeskustelu Klo 20.00 Seminaari päättyy

TERVETULOA TRAKTORIKAUPOILLE AVANTPALVELUUN! MYYNTI: AKSELI LAINEENKARE PUH. 041 317 2090

ALLASTIE 8, RAISIO WWW.AVANTPALVELU.FI

HINTA: Yrittäjäyhdistysten jäseniltä 10 €/hlö, muille 20 €/hlö.

Ilmoittautuminen on sitova ja viimeinen ilmoittautumishetki on keskiviikko 7.12. klo 23.00.

Ilmoittautumiset ottaa vastaan ja osallistumiset laskuttaa MPK. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: https://www.yrittajat.fi/tapahtumat/ yrittajien-kyberturvallisuusseminaari/

Historiallinen päätös - liitoille lupa neuvotella yksinyrittäjien puolesta Teksti: Tuula Laamanen

Jatkossa ammattiliitot saavat neuvotella paremmista työehdoista ja palkkioista yksinyrittäjien kuten freelancereiden puolesta. Tämä mahdollistui Euroopan komission päätöksellä syyskuun lopussa. Kilpailulainsäädäntö ei ole enää kollektiivisen sopimisen esteenä.

Kollektiivinen neuvotteluoikeus koskee niitä yksinyrittäjiä, jotka työskentelevät työntekijöihin rinnastettavassa asemassa niin, että saavat vähintään puolet toimeentulostaan yhdeltä yritykseltä ja tekee samankaltaista työtä tai samoissa tiloissa kuin yri-

tyksen palkatut työntekijät.

Myös digitaalisille alustoille tai niiden kautta työskentelevät kuuluvat kollektiivisen neuvotteluoikeuden piiriin.

Työnantajayrityksen liikevaihdon on oltava vähintään 2 miljoonaa euroa tai sen palveluksessa vähintään 10 työntekijää. Neuvotteluoikeus alkaa silloin, jos yksikin ehto täyttyy.

Neuvoteltaviin asioihin kuuluvat työn teettämismallit, työstä saatava korvaus ja bonukset, työ- ja vapaa-aika, työtilat, lomat, työterveys ja -turvallisuus, vakuutukset ja sosiaaliturva sekä olosuhteet, joiden vallitessa yksinyrittäjillä on

oikeus keskeyttää palvelujensa tarjoaminen tai joiden vallitessa vastapuolella on oikeus keskeyttää palvelujen käyttäminen.

Yksinyrittäjiä, joihin uusi neuvotteluoikeus kohdistuu, ovat esimerkiksi suuhygienistit, kääntäjät, tulkit sekä kulttuuri- ja viestintäalan ammattilaiset. Suomen Yrittäjien mukaan maamme noin 295 000 yrityksestä yksinyrittäjiä on jo 194 000. Järjestö ajaa voimakkaasti parannuksia yksinyrittäjien asemaan.

Tähän saakka yksinyrittäjien neuvotteluasema on ollut heikko ja moni heistä ansaitsee alle puolet työsuhteisten palkoihin verrattuna.

Mimmit sijoittaa -kalenterikirja lupailee, että unelmat toteutuvat suunnittelemalla Teksti: Tuula Laamanen

Kolmen kaveruksen, Pia-Maria Nickströmin, Evita Lestisen ja Hanna Tikanderin ideoima vuosikalenteri on kirja, jonka tavoitteena on auttaa jokaista oppimaan sijoitustoimintaa helposti ja ymmärrettävästi.

Kaikki alkoi sijoittamiseen erikoistuneesta blogista, joka myöhemmin kasvoi laajemmaksi some-ympäristöksi.

Kun mukaan liittyi kaksi muuta mimmiä, syntyi Mimmit sijoittaa -media ja missio.

Kalenteri alkaa käyttöohjeilla. Heti aluksi kehotetaan visualisoimaan unelmia toi-

veiden ja tarpeiden mukaisesti. Sitten ryhdytään suunnittelemaan ja budjetoimaan sekä tekemään tuloslaskelma ja tase omasta taloudesta. Tulee

miettiä myös omaa riskinottokykyä.

Kirja jatkuu kalenteriosalla, jonne merkitään kuukausittain oman suunnitelman sisältö ja tavoitteet. Päiväkirjamaisen osion voi täyttää haluamallaan tavalla. Pitkin kalenteria on ehdotuksia luettavista kirjoista, kuunneltavista podcasteista ja niin edelleen.

Kalenterin mukana seuraa tarra-arkki, josta voi askarrella hymiöitä ja sanallisia kehotteita kalenterin sivuja koristamaan. Vähän turha lisuke: kahvikupin tai hampurilaisen minikokoiset kuvat eivät oikein lisää sijoitushaluja, ehkä vain mielihaluja joillakin.

Puutteena voisi mainita sen, että kirjoittajat eivät ole vaivautuneet listaamaan kalenteriinsa minkäänlaisia sijoittamisen instrumentteja, jotka avaisivat kirjan tarkoitusta paremmin ja voisivat lisätä kiinnostusta sijoittamiseen. Nyt anti jää valitettavan vaisuksi, lähinnä taloudenpidon päiväkirjaksi.

Kalenteri on ihan hyvä niille, jotka haluavat opetella seuraamaan omaa rahankäyttöään – jos vaikka se suunnittelukipinäkin samalla syttyisi.

Kustantaja: Gummerus (2022).

Kovakantinen, siv numerot puuttuvat, koko 215 x 148 mm.

Kaupallinen yhteistyö

Pakettiautojen toimivalla varustelulla vaikutetaan polttoaineen kulutukseen ja käyttöturvallisuuteen Moni pakettiautoa työssään käyttävä yrittäjä on nyt korkean inflaation aikana alkanut kiinnittää huomiota autonsa tavaratilan järjestykseen. MatCar Oy:n toimitusjohtaja Jari Heinonen toteaa, että satojen kilojen turha kuorma saattaa nostaa polttoainekuluja huomattavasti. Irrallaan lojuvat tavarat auton perätilassa ovat myös turvallisuusriski.

Raisiolainen Mat-Car Oy on pakettiautojen erikoisvarustelun ammattilainen. Yhtiölle tuli 50 vuotta täyteen 10. marraskuuta. Reijo Heinosen tultua yrityksen johtoon 1976 valmistettiin Suomen ensimmäinen pakettiautopohjainen 1+12 henkilön pienoisbussi.

– Sitten valmistukseen tulivat muut pakettiautojen varustelut, kuten inva- ja tilataksit sekä huolto- ja erikoisautot eri yhteisöille. Nykyään olemme selkeästi erikoistuneet hyötyajoneuvojen varusteluun, Jari Heinonen kertoo.

Hän nauraa kertoessaan urastaan, miten tuli perheen yrityksen työntekijäksi jo 16-vuotiaana ja armeija-aikanakin vietti enemmän aikaa firmassa asentamassa webastoja kuin ehti olla kasarmilla harjoituksissa.

Erikoisvarusteluja ja räätälöintejä uudenlaisiin tarpeisiin Yrityksessä tehdään nyt monenlaisia uudistuksia, jotta asiakkaita voidaan auttaa ja palvella entistäkin paremmin.

Koronan, sodan ja inflaation takia asiakkaiden tarpeet ovat muuttuneet melkoisesti. Heitä voi auttaa parhaiten varustelemalla hyötyajoneuvot käyttötarkoituksen mukaisesti. Siihen on syynsä: – Kun ylimääräiset jopa satoja kiloja painavat turhat tavaramäärät saadaan tehokkaamman varustelun takia kyydistä pois, voivat polttoainekulut pudota

rajustikin. Tämä on eräs esimerkki siitä, miksi on välttämätöntä osata räätälöidä autojen tavaratilat asiakkaiden tarpeita

vastaaviksi, Heinonen selvittää.

Hallissa työskentelee kolme asentajaa asiakkaiden autojen parissa.

Sisätiloihin rakennetaan monenlaisia varusteita mittatilaustyönä: muun muassa moduloituja huoltokalusteita, tavaratilojen suojauksia, valaistuksia ja custom-osia, myös takseihin alkolukkoja ja taksamittareita, joiden asennukset ja huollot ovat luvanvaraista toimintaa.

– Taksiyritykset ovat vakioasiakasryhmäämme, samoin kiinteistö-, LVI-, IV-nuohous tai sähköasennus- ja rakennusalan yritykset. Kun asiakkaan työau-

toissa tavarat pysyvät turvallisesti paikoillaan ja siistissä järjestyksessä, nopeutuu ja helpottuu työskentely monin tavoin, Heinonen tietää.

Mat-Carin vakioasiakkaina ovat myös pakettiautoja myyvät autoliikkeet ja maahantuojat, joilta tulee toimeksiantoja työkäyttöön myytyjen autojen varustelemiseksi automerkistä riippumatta.

– Tarjoamme aina laadukasta työtä ja toimivia ratkaisuja kaikille asiakkaillemme, sillä tavarat on voitava kuljettaa ja säilyttää niin, etteivät ne mene rikki, kolhiinnu tai aiheuta turvallisuusriskiä.

Näin myös auton käyttöikä ja jälleenmyyntiarvo säilyvät, korostaa Jari Heinonen, joka itsekin konsultoi räätälöitäviä ratkaisuja asiakkaille.

Lopuksi Heinonen huomauttaa, että yrityksessä on panostettu vahvasti erilaisten materiaalien maksimaaliseen kierrättämiseen.

– On todella tärkeää, ettei mitään tuhlata ja kaikki kierrätetään mitä voidaan. Ympäristöä on kaikin keinoin säästettävä seuraavillekin sukupolville.

Mat-Car Oy - Ajoneuvovarustamo Tuijussuontie 7 21280 Raisio Puh. 02 4366 300 sales@mat-car.fi www.mat-car.fi

UUTISET TURUN SEUDUN YRITYS- JA INNOVAATIOKESKITTYMÄN AJANKOHTAISLEHTI 2 | 2022

CH-Bioforce kehittää innovaatiotaan pilottitehtaassa Raisiossa Terveysdatasta uutta liiketoimintaa pk-yrityksille English summary on page 11

CleanTurun vuosiseminaari

KESTÄVÄÄ KASVUA TURUN SEUDULLA 23.11.2022 klo 12–17 Vierailu- ja innovaatiokeskus Joki Mitä Turun seudun yrityksissä tapahtuu kestävän energian sekä bio- ja kiertotalouden saralla?

Puhujina mm. Joona Turtiainen (Energiateollisuus ry) ja Ulla Leveelahti (Finnsementti).

Tervetuloa mukaan verkostoitumaan ja esittelemään omaa toimintaasi!

Tutustu koko ohjelmaan: turkubusinessregion.com/tapahtumat Ilmoittaudu mukaan

lyyti.fi

Registration: healthcampusturku.fi

Tarvitsetko apua yrityksen kasvuun, kehittämiseen tai kansainvälistymiseen? henkilökohtaista neuvontaa verkostoja tapahtumia tutkimusyhteistyötä näkyvyyttä ja paljon muuta!

Tutustu maksuttomiin palveluihimme ja ota yhteyttä kasvuvalmentajiimme osoitteessa turkubusinessregion.com

Startup-yhteisö SparkUp tuo startupit, verkostot, tapahtumat ja maksuttomat yrityspalvelut saman katon alle.

Tule tutustumaan itse!

Ovet ovat kaikille avoinna ma–pe klo 9.00–16.30.

Tykistökatu 4 B 20520 Turku www.sparkup.fi

Arvojamme haastetaan ja siksi niistä keskusteleminen on tärkeää Arvoista keskusteleminen on noussut tämän vuoden aikana entistä tärkeämmäksi. Ukrainan puolustustaistelu Venäjän hyökkäystä vastaan on myös eurooppalaisten arvojen puolustamista, ja moni aikaisemmin ainakin suomalaisille ehkä itsestään selväkin arvo on nyt haastettuna tai jopa uhattuna.

Vaikka yhteys ei olekaan aina itsestään selvä, myös yritysten arvot nojaavat laajempaan, eurooppalaiseen arvopohjaan, jonka edistämiseen voi oman toiminnan pohjalta osallistua. Edistämällä yrityksessä vaikkapa suomalaisille läheistä tasa-arvoa voi kantaa kortensa kekoon myös laajemmassa kontekstissa.

Myös Turku Science Park Oy:ssa on tänä vuonna keskusteltu arvoista.

Halusimme määritellä ne arvot, joiden pohjalta teemme työtämme ja edistämme alueen liiketalouden menestystä ja kasvua. Pyrimme valitsemaan kirjatut arvomme niin, että ne kuvastavat nimenomaan meitä. Moni tärkeä ja ehkä itsestään selväkin arvo karsiutuikin omasta kirjauksestamme pois.

Turku Science Park Oy:n arvot ovat asiakaslähtöisyys, palveluasenne, uudistuminen ja vastuullisuus.

Arvolupauksemme on, että meillä tehdään töitä asiakaslähtöisellä palveluasenteella. Tämä tarkoittaa sitä, että tunnistamme asiakkaidemme tarpeet, tartumme aloitteellisesti toimeen ja teemme mitä lupaamme. Vaikuttavuuden lisäämiseksi kokeilemme rohkeasti uusia tapoja toimia.

Arvojemme mukaisesti olemme myös asiakkaidemme mukana uudistamassa heidän liiketoimintaansa kohti vastuullista kasvua. Tämä edellyttää meiltä näkemyksellisyyttä, asiantuntijuutemme jatkuvaa kehittämistä ja verkostoyhteistyötä. Kannamme vastuumme muuttuvasta maailmasta myös omassa toiminnassamme.

Valittuihin arvoihin on päädytty koko henkilökunnan kanssa yhdessä, ja arvokeskustelua jatketaan eri muodoissa säännöllisesti. Arvot pyritään tuomaan osaksi työtämme ja työskentely-ympäristöämme niin, että ne eivät jäisi pelkäksi kirjaukseksi. Pyrkimyksenä on, että arvot olisivat osa päätöksentekoa ja käytännön tekemistä kaikilla työntekijöillämme.

Onko sinun työpaikallasi tai yrityksessäsi määritelty ne arvot, joiden pohjalta työtä tehdään? Entä keskustellaanko arvoista säännöllisesti kaikilla organisaation tasoilla? Arvot ovat tärkeä tekijä työn merkityksellisyyden luomisessa, ja tätä kautta ne vaikuttavat niin työssä viihtymiseen kuin rekrytointeihinkin. Parhaimmillaan arvot toimivat työkaluna yrityksen kaikessa päätöksenteossa, oli sitten kyse monen vuoden visiosta, ensi vuoden talousarvioista tai jokapäiväisestä arjen pulmasta.

Tom Palenius toimitusjohtaja Turku Science Park Oy

Tässä lehdessä Pääkirjoitus.......................................................... 3 Vauhtia ja vaikuttavuutta terveysalan digitalisaatiolle................................ 4 ”Raskas mutta erittäin palkitseva prosessi”........ 5 Verkostoituminen on elinehto kiertotalousyritys CH-Bioforcelle........................ 6

Smart Chemistry Park Raisiossa tukee tutkimuslähtöistä yritysyhteistyötä ja pk-yritysten kasvua.

Rester Oy, TM System Finland Oy ja Finnkino Luxe Mylly palkittiin yrityspalkinnoilla................ 8 Uusi verkostoalusta yhdistää startupit ja sijoittajat.......................................................... 8 Kasvua kansainvälisille markkinoille?................ 9 Yrityksiä perustetaan Turun seudulla kasvavaan tahtiin................................................ 9 Tutustu meihin! ................................................... 10 Summary in English ............................................ 11

Turku Business Region Uutiset on Turun seudun yritys- ja innovaatiokeskittymän ajankohtaislehti.

TUOTANTO Turku Science Park Oy:n markkinointi ja viestintä TOIMITUS Pia Lappalainen, pia.lappalainen@turkubusinessregion.com puh. 044 250 4105 TAITTO Marjo Malin, marjo.malin@marjomalin.com puh. 040 7021 390 KANNEN KUVA Shoja Lak Painopaikka Sanoma Manu Oy

3

EDIH-innovaatiokeskittymät kokoavat asiantuntijoita ja yrityksiä kehittämään sekä yksityisen että julkisen puolen toimintaa digitaalisten ratkaisujen avulla. Turku Science Park Oy:n Timo Huttunen (vas.), Janne Lahtiranta sekä Tero Piispanen ovat jo aloittaneet työn kohti digitaalisempaa Eurooppaa. Istuisitko SINÄ joukkoomme muuttamaan maailmaa?

Vauhtia ja vaikuttavuutta terveysalan digitalisaatiolle Turku Science Park Oy kokoaa terveysalan huippuasiantuntijoita ympäri maan HealthHubinnovaatiokeskittymäksi, joka auttaa Suomen terveysalaa digitalisoitumaan sekä alan yrityksiä kehittämään uutta terveysdataan perustuvaa liiketoimintaa.

Euroopan komissio myönsi kesäkuussa 2022 Suomeen neljä eurooppalaista digitaalista innovaatiokeskittymää (EDIH, European Digital Innovation Hub). Yksi niistä on Turku Science Park Oy:n koordinoima HealthHub Finland, jonka tehtävänä on madaltaa yritysten kynnystä luoda uusia terveysdataan perustuvia innovaatioita ja sitä kautta kasvattaa niiden liiketoimintaa, myös kansainvälisesti. Tavoite on nostaa koko eurooppalaisen terveysalan digitalisaatio uudelle tasolle.

Alkuvuodesta HealthHubiin lähdetään kokoamaan terveysalan yhteistyökumppaneita verkostoksi, jossa kullakin taholla on oma osaamis- tai teknologinen vahvuutensa. Verkoston kontaktipisteeksi luodaan digiklinikka, joka auttaa yrityksiä toiminnan digitalisaation suunnittelussa sekä tukee niitä uusien liiketoimintamallien arvioinnissa. Lisäksi yritykset saavat digiklinikan kautta tietoa, millaista terveysdataa ylipäätään on saatavilla sekä miten terveysdataan liittyviä palveluita ja tuotteita voi kehittää ja testata. ”Tuloksena syntyy asiakaspalvelupolku, jossa joukko asiantuntijoita käsittelee yrityksen tai julkisen sektorindigitalisaatiotarpeita. Arvioimme tarpeet ja ohjaamme verkoston sisällä taholle, joka osaa parhaiten viedä toimintaa eteenpäin.

Muun muassa Kajaanin uusi supertietokone Lumi saadaan innovaatiokeskittymän kautta laajemmin käyttöön koko Suomen digitalisaation kehittämiseen”, kertoo Health-kärkialan vetäjä Tero Piispanen.

4

Yksi verkoston hyödyistä yrityksille ovat suomalaiset terveysalan testialustapalvelut, jotka saadaan nyt koottua yhden aurinkovarjon alle varsinaisesta palveluntarjoajasta riippumatta. ”Testialustat mahdollistavat erilaisten ratkaisujen kokeilemisen ja kehittämisen testiympäristössä. Alustalla yritys pääsee kokeilemaan, miten jokin ratkaisu saattaisi soveltua terveysalalle. Kun yritys on testannut ratkaisuaan suomalaisella alustalla, antaa se usein uskottavuutta myös kansainvälisillä markkinoilla”, kertoo Health-kärkialan asiakkuuspäällikkö Janne Lahtiranta.

Mikä EDIH?

Eurooppalaiset digitaaliset innovaatiokeskittymät (European Digital Innovation Hub, EDIH) toimivat digi-investointeja sekä erityisesti yrityskentän, mutta myös julkisen sektorin digitalisaatiota vauhdittavina, voittoa tavoittelemattomina palvelukeskuksina. Ne keräävät yhteen asiantuntijoita ja yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa kilpailukyvykkäämmäksi digitaalisten ratkaisujen avulla. EDIHit osa EU:n Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa, jossa on tarkoitus rahoittaa jopa 200 EDIH-verkoston luomista.

Terveysalan yritykset: olkaa yhteydessä!

HealthHub-innovaatiokeskittymän avulla yritykLähtökohtaisesti HealthHubiin liittyvät palvesiä voidaan tukea terveysdataan perustuvassa lut ovat maksuttomia, mutta pidemmälle edetesdigitalisaatiossa pitkäjänteisemmin kuin ennen sä palvelupolulle sijoittuu myös tuettuja ja markja ”yhden luukun periaatteella”. Lisäksi se lisää kinahintaisia palveluita. yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä Turku Science Park Oy:n lisäksi HealthHub sekä palvelee myös julkista terveydenhuoltoa.

Finlandissa ovat mukana Varsinais-Suomen saiPiispanen kehottaa kiinnostuneita yrityksiä raanhoitopiiri, Suomen Biopankkien Osuuskunta olemaan yhteydessä heihin.

– FINBB, Business Tampere, Kuopio Health, Ka”Tarkoituksemme on aktiivisesti etsiä mukaan jaanin ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto ja kasvua hakevia yrityksiä startupeista aina suu- Business Oulu. riin yrityksiin saakka. Kuitenkin terveysalan yritysten, joilla on digitalisaatioon liittyviä haasteita tai halua digitalisoida tuotteita ja palveluita ter- TEKSTI: Pia Lappalainen veysdataan perustuen, kannattaa olla meihin yh- KUVA: Shoja Lak teydessä.”

”Raskas mutta erittäin palkitseva prosessi” Rahoitusvalmiusprosessi tukee kasvuhakuisia yrityksiä saamaan tarvittavan pääomasijoituksen hyvin konkreettisen suunnitelman avulla.

Emilia Nordquist tähtää yrityksensä Mintti Siivouksen kasvuun. Hän tiesi tarvitsevansa sitä varten tulevaisuudessa pääomasijoituksen. Mutta miten, milloin, keneltä ja kuinka paljon? Siksi hän istui Turku Science Park Oy:n kasvuvalmentaja Marko Puhtilan eteen. ”Rahoitusvalmiusprosessissa autamme sinua ymmärtämään sijoittajan sielunmaisemaa, jolloin edellytyksesi saada pääomasijoitus paranevat”, avaa Puhtila prosessia, jota Nordquist käy tällä hetkellä läpi.

Turku Science Park Oy:n asiantuntijat Marko Puhtila, Arto Branders, Olof Malmström sekä Michael Lindholm valmistuivat rahoitusvalmiusprosessivalmentajiksi (Investment Readiness Process) keväällä 2022.

Rahoitusvalmiusprosessissa yrityksen perustajajäsenet pureutuvat asiantuntijan tukemana syvällisesti viiden istunnon ajan yrityksen liiketoimintaan pohtien tulevaisuuden rahoitustarpeita.

”Yritykselle luodaan hissipuhe, jonka avulla yrittäjä voi kertoa potentiaalisille sijoittajille, miksi heihin kannattaa sijoittaa."

Arto Branders Kasvuvalmentaja ”Yrityksillä on usein olemassa liiketoiminta- ja rahoitussuunnitelmat, jotka rahoitusvalmiusprosessi yhdistää yhteneväksi tarinaksi”, avaa Branders.

Prosessin aikana syntyy konkreettinen kuukausitason suunnitelma, joka auttaa yrittäjää viestimään rahoitustarpeen. Suunnitelman toteuttaminen vie yritystä kohti tavoiteltua kasvua ja arvon nousua.

Mintti Siivouksen tarkoitus on kasvaa lähivuosina Turun lisäksi uusiin kaupunkeihin. Kuvassa yrittäjä Emilia Nordquist.

”Yritykselle luodaan hissipuhe, jonka avulla yrittäjä voi kertoa potentiaalisille sijoittajille, miksi heihin kannattaa sijoittaa, kuinka pitkäksi aikaa sijoitus pitäisi tehdä ja kuinka paljon se sijoittajalle tuottaa.”

Rahoitusvalmiusprosessi on tarkoitettu kasvuhakuisille ja -valmiille yrityksille. Prosessi toimii, jos yrityksellä on olemassa tuote tai palvelu, jonka avulla liiketoiminnan on mahdollista kasvaa melko lyhyessäkin ajassa.

päästä ja mitä se vaatii. Rahoitusasiat eivät ole omaa vahvuusaluettani, mutta se ei haitannut.

Kyse on enemmän siitä, onko valmis laittamaan itsensä likoon ja käyttämään oikeasti aikaa tulevaisuuden suunnitteluun.”

Prosessissa on ollut mukana jo yli 10 yritystä ja tällä hetkellä käynnissä on kuusi prosessia.

Turku Science Park Oy:ssä on tarkoitus laajentaa rahoitusvalmiusprosessin osaamista ja saada lähitulevaisuudessa lisää IRP-sertifioituja valmentajia.

Syväluotaus yrityksen Investment Readiness Process on ruotsalaitulevaisuuden tavoitteista sen, entisen startup-yrittäjän ja nykyisen sijoituMintti Siivouksen Nordquist on päässyt su- sammattilaisen Björn Larssonin kehittämä tapa keltamaan prosessin aikana omiin ajatuksiin- auttaa yrityksiä kohtaamaan sijoittajat. sa sekä yrityksensä arvoon ja tulevaisuuden suunnitelmiin. ”Tämä on ollut raskas mutta erittäin palkitseva prosessi. Jouduin menemään todella syväl- TEKSTI: Pia Lappalainen le siihen, missä haluamme olla viiden vuoden KUVA: Studio Liikkuva / Maria Grönroos

ROBOCOAST VAUHDITTAA VALMISTAVAN TEOLLISUUDEN DIGITALISAATIOTA Turku Science Park Oy on mukana myös Robocoast EDIH-innovaatiokeskittymässä, joka keskittyy valmistavan teollisuuden digitalisaatioon ja kyberturvallisuuteen. Turku Science Park Oy vastaa Robocoastissa digimaturiteetti- ja sijoitusasioista. Toiminta auttaa yrityksiä muun muassa löytämään sijoittajia ja muuta rahoitusta siinä vaiheessa, kun niillä on testattu tuote tai palvelu sekä halua kasvaa ja kansainvälistyä.

”Valmennamme ja ohjaamme yrityksiä, jotta Kymenlaakson maakunnissa sijaitsevat korkeaheillä olisi parhaat mahdollisuudet menestyä koulut, ja toimintaa koordinoi porilainen Prizzteja kansainvälistyä”, Tech-kärkialan asiakkuus- ch Oy. päällikkö Timo Huttunen kertoo.

Robocoast-konsortion vahvuuksia ovat Tiesitkö? Turku on mukana 3/4 Suomeen saaduskyberturvallisuus-, tekoäly-, automaatio- ja ta EDIH-osaamiskeskittymästä! Turun yliopisto robotiikkaosaaminen. Siihen kuuluvat Varsi- edustaa kaupunkia Location Innovation Hubissa. nais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan, KeskiPohjanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja 5

CH-Bioforcen Frida Erikson, Petri Tolonen, Lari Vähäsalo ja Irina Saarinen käsissään vehnän olkea, yrityksen suunnitteilla olevan biotuotetehtaan raakaainetta. Fraktioinnin jälkeen sitä voi käyttää esimerkiksi tekstiilien, liimojen ja aurinkovoiteiden valmistamiseen.

Verkostoituminen on elinehto kiertotalousyritys CH-Bioforcelle CH-Bioforce on vienyt biomassateknologiansa autotallikeksinnöstä teollistumisen kynnykselle lyhyessä ajassa. Merkittävä rooli tarinassa on innovaatioverkosto Smart Chemistry Parkilla.

CH-Bioforcessa on onnistuttu siinä, mistä moni toa ja halusivat kehitellä uutta potkua suomalaikemianalan Pelle Peloton haaveilee. Autotallis- seen metsäteollisuuteen. sa syntyneen innovaation ympärille on syntynyt He rakensivat von Schoultzin autotalliin reak11 henkeä työllistävä yritys. Lähitulevaisuudessa torin ja onnistuivat erottamaan puusta puhdasta siintää teollisen mittakaavan läpimurto. hemiselluloosaa vuonna 2014. Kolmikko tajusi Raisiossa toimivan CH-Bioforcen liikeidea pe- kompastuneensa johonkin erityiseen. rustuu maatalouden ja teollisuuden sivuvirtojen ”Olemme kaikki yrittäjähenkisiä, ja oli ihan selhyödyntämiseen. Ideana on tuottaa hukkaan me- vää, että keksintöä lähdetään kaupallistamaan”, nevistä sivuvirroista ympäristöystävällisiä raa- yrityksen tuotekehitysjohtajana nyt toimiva Lari ka-aineita eri teollisuudenalojen käyttöön.

Vähäsalo kertaa.

Yrityksen patentoidulla teknologialla monenlaiTurku Science Park Oy:n operoimalla Smart Chesesta biomassasta, kuten puusta, oljesta tai järvi- mistry Parkilla on CH-Bioforcen tarinassa merkitruo’osta, saadaan eroteltua puhdasta hemiselluloo- tävä rooli. Smart Chemistry Park on innovaatiosaa, ligniiniä ja selluloosaa kustannustehokkaasti. alusta ja yritysklusteri, joka tuottaa ratkaisuja bio”Näillä voidaan korvata esimerkiksi öljypohjaisia ja kiertotalouden sekä cleantech-alan tarpeisiin. raaka-aineita useiden eri kuluttajatuotteiden valKolmikko kuuli Smart Chemistry Parkismistuksessa”, toimitusjohtaja Petri Tolonen kertoo. ta Turku Science Park Oy:n Linda Fröberg-NieNyt yritys suunnittelee Raisioon 20 000 tonnin meltä, jonka he tunsivat Åbo Akademin kautta. biotuotetehdasta, jonka pääraaka-aineena on olki. Fröberg-Niemen tehtävä oli polkaista uusi innoHankkeelle on jo 15 miljoonan euron EU-rahoitus vaatioalusta käyntiin. sekä lupaus Business Finlandin tuesta. TeollisuusCH-Bioforcesta, tai silloisesta BLN Woodsista, partneria etsitään täyttä häkää. tuli Smart Chemistry Parkin ensimmäinen vuok”Tavoitteena on, että uusi biotuotetehdas olisi ralainen vuonna 2015. Nyt yritysklusterin tiloissa käynnissä vuoden 2025 ensimmäisen kvartaalin Raisiossa toimii 10 yritystä ja verkostoon kuuluu aikana”, Tolonen sanoo.

60 toimijaa.

6

Autotallista yritysklusteriin

Jaettuja tiloja ja tietoa

CH-Bioforcen innovaation takana ovat Åbo Akademin kemianalan tutkijakolmikko Lari Vähäsalo, Sebastian von Schoultz ja Nicholas Lax. He seurasivat huolestuneina paperitehtaiden sulkemisaal-

CH-Bioforcella on Smart Chemistry Parkissa kaksi laboratoriota, toimistotiloja, pieni reaktoritila sekä isompi, 1000 kiloa raaka-ainetta kerrallaan käsittelevät pilottibiotuotetehdas.

Vähäsalo korostaa, että Smart Chemistry Parkin valmis laboratorioinfra on pienelle startupille tärkeä. Kaikkea ei ole tarvinnut rakentaa alusta. Tieteellistä prosessia ei voi kehitellä ilman analyyseja.

”Meidän tehtävämme on olla se neutraali toimija, joka tuo alan yritykset ja muut yhteistyökumppanit yhteen.”

Reeta Huhtinen Asiakkuuspäällikkö ”Haluamme kemisteinä tietää tasan tarkkaan, mitä on saavutettu ja miksi se toimii tai ei toimi.”

CH-Bioforcella on koko ajan ollut tavoitteena kehittää innovaatiostaan teollisen mittakaavan toimintaa. Vähäsalosta on hyödyllistä, että Smart Chemistry Parkissa toimii yrityksiä, joilla on ymmärrystä esimerkiksi tuotteiden sertifioinnista tai tehtaan käynnistämisestä. ”Näitä ei opiskella yliopistolla. Tämän kaiken tiedon on täällä saanut ikään kuin ilmaiseksi.”

CH-Bioforcen yksi liiketoimintakärki on teknologian lisensointi. Ideana on, että eri alojen

Reeta Huhtinen luotsaa Smart Chemistry Park -innovaatioalustaa, jolla on toimitilat Raisiossa.

yritykset voisivat käyttää CH-Bioforcen teknologiaa omien sivuvirtojensa jatkojalostuksessa.

CH-Bioforce voi myös tutkia, onko jatkojalostuksessa järkeä.

Tähän käytetään CH-Bioforcen pilottitehdasta, jonka yritys perusti Smart Chemistry Parkiin vuonna 2017. Tolosen mukaan 1000 kiloa biomassaa kerrallaan käsittelevä pilottitehdas on startup-mittakaavassa poikkeuksellisen iso ja tuo uskottavuutta myös teollisten toimijoiden suuntaan.

Uusia yhteistyökumppaneita Tolosen ja Vähäsalon mielestä Smart Chemistry Park on myös arvokas verkostoitumisen paikka. He kiittelevät Fröberg-Niemeä sekä klusteria nykyisin luotsaavaa Reeta Huhtista verkostoitumisavusta eri viranomaisten, yhteistyökumppaneiden ja rahoittajien kanssa.

Vähäsalo korostaa, että kun bisneksenä on tuottaa raaka-ainetta isossa mittakaavassa, tiivis verkostoituminen on elinehto. Tarvitaan kumppaneita toimittamaan biomassaa tehtaaseen sekä valmistamaan raaka-aineesta lopputuotteita. ”Siinä Smart Chemistry Park ja Turku Science Park ovat olleet ehdottoman suurena apuna. Verkostoituminen ei ole keskittynyt vain Turun aluee-

seen vaan se on ollut valtakunnallista ja kansainvälistäkin.”

Förberg-Niemi ja Huhtinen iloitsevat siitä, että Smart Chemistry Parkin myötä alan yritysten osaaminen on tullut näkyvämmäksi. ”Se luo uskottavuutta ja todistaa julkisille toimijoille ja poliittisille päättäjille, että tämä ala on selkeä vahvuus tällä seudulla”, Fröberg-Niemi sanoo. ”Ja meidän tehtävämme on olla se neutraali toimija, joka tuo alan yritykset ja muut yhteistyökumppanit yhteen”, Huhtinen lisää.

CH-Bioforcen teknologialla puusta ja muusta biomassasta saadaan eroteltua muun muassa ligniiniä, jolla voi korvata esimerkiksi öljypohjaisia muoveja.

”Visiomme on, että meidän teknologiamme on vallitseva biomassan fraktiointiteknologia maailmassa” Petri Tolonen CH-Bioforcen toimitusjohtaja

Lisää yrittäjähenkisyyttä Huhtinen ja Fröberg-Niemi toivovat Smart Chemistry Parkin yritysten kasvavan. Tavoitteena on, että yhteistyöverkosto laajenee ja kärkialan näkyvyys kasvaa entisestään.

Kaksikko näkee valtavasti mahdollisuuksia kemiaan pohjautuvissa, kierto- ja biotalouden innovaatioissa Turun seudulla, jossa luonnontieteen ja tekniikan alan koulutusta ja osaamista on paljon. He toivovat uusien startupien syntyvän, vaikka alan liikeideoiden kehitteleminen bisnekseksi on harvoin helppoa. ”Kaipaisin alalle lisää yrittäjähenkisyyttä. Ehkä koulutuksessakin voisi olla siihen viittaavia kursseja”, Huhtinen sanoo.

CH-Bioforcen Tolosesta ja Vähäsalosta teollisen mittakaavan toimintaa on hyvä suunnitella seudulle, jossa kemianalan korkeakoulutettuja osaajia on paljon. Mitä pidemmälle yrityksen tulevaisuuteen katsotaan, sitä suurempia ovat suunnitelmat. ”Visiomme on, että meidän teknologiamme on vallitseva biomassan fraktiointiteknologia maailmassa”, Tolonen sanoo.

TEKSTI: Heidi Pelander KUVA: Shoja Lak

YRITYSPALVELUJA MYÖS TEOLLISEEN TOIMINTAAN Turku Science Park Oy on kiertotalousyritysten tukena liikeideasta teolliseen toimintaan asti. Innovaatioalusta Smart Chemistry Parkin jälkeen seuraava askel on Green Industry Park, joka tarjoaa yrityspalveluja teollisen mittakaavan toimintaan.

Green Industry Park voi auttaa esimerkiksi hyvän sijainnin löytämisessä Turun seudulta, kaavoitus- ja tonttineuvotteluissa kaupunkien kans-

sa sekä rahoituksen ja yhteistyökumppaneiden etsimisessä. ”Me tuemme yrityksiä teollisessa kasvussa ja teollisten laitosten perustamisessa seudulle”, Green Industry Parkin toimitusjohtaja Linda Fröberg-Niemi summaa.

TEKSTI: Heidi Pelander KUVA: Tuukka Salo

Green Industry Parkia johtaa Linda Fröberg-Niemi.

7

Entrepreneurial Spirit of Turku -palkinnot vastaanottivat TM System Finland Oy:n toimitusjohtaja Markus Hallapuro (vas.), Rester Oy:n asiakkuus- ja kehityspäällikkö Henna Knuutila sekä Finnkino Luxe Myllyn teatteripäällikkö Kari Korhonen.

Rester Oy, TM System Finland Oy ja Finnkino Luxe Mylly palkittiin yrityspalkinnoilla Turku Science Park Oy palkitsi perinteisesti Eurooppa-foorumissa 25.8. eri osa-alueilla ansioituneita, Turun alueen yrityksiä Entrepreneurial Spirit of Turku -palkinnoilla kolmessa eri kategoriassa. ”Näillä yrityspalkinnoilla haluamme nostaa esiin alueemme menestystarinoita, toisaalta tunnustuksena yritysten ja yrittäjien rohkeasta sekä määrätietoisesta työstä mutta toisaalta myös kannustavina esimerkkeinä muille yrityksille”, perustelee Turku Science Park Oy:n toimitusjohtaja Tom Palenius.

Kasvua edessä -kategoriassa (Growth in Sight) palkittiin tekstiilien kierrätysratkaisuja tarjoava paimiolainen Rester Oy, joka mahdollistaa yritystekstiilien kierrätyksen uudeksi tekstiilikuiduksi ja laadukkaaksi raaka-aineeksi monelle eri toimialalle. ”Tämä vahvistaa tunnetta, että teemme oikeaa asiaa. Nyt on meille juuri oikea hetki kasvattaa toimintaamme, kun vuonna 2025 Euroopassa astuu voimaan tekstiilijätteiden erilliskeräysvelvoite,

minkä lisäksi muu EU-strategia luo painetta saattaa jäsenmaissa kierrätys kuntoon”, Rester Oy:n asiakkuus- ja kehityspäällikkö Henna Knuutila kertoi.

Syntyjään kansainvälinen -yrityksenä (Born Global) palkittiin cleantech-kasvuyritys TM System Finland Oy. Turkulainen perheyritys toimittaa teollisuudelle energiaa säästävää ja kasvihuonepäästöjä poistavaa teknologiaa, kansanvälisesti. ”Viimeiset vuodet olemme tehneet vahvasti töitä tuotekehityksen kanssa ja luoneet käänteentekevää teknologiaa mm. kiertotalouteen. Olemme myös kehittäneet teollisuusprosessien suljetun kierron, joka ottaa talteen haitalliset kemialliset yhdisteet estäen niiden pääsyn ilmakehään”, avasi toimitusjohtaja Markus Hallapuro.

Rohkeutta luoda uusia elämyksiä haastavista ajoista huolimatta on osoittanut Finnkino Luxe Mylly, joka palkittiin Rohkea uudistaja -kategoriassa (Brave Move). Pohjoismaiden ensimmäinen luksusteatteri avasi ovensa huhtikuussa 2022. ”Minä ja kollegamme olemme erittäin iloisia palkinnosta. Koemme itsekin, että teimme rohkean liikkeen monella tapaa. Edistimme isoa hanketta korona-aikana epävarmuuden keskellä, mutta uskoimme, että tällaiselle ajanvietteelle on kysyntää epidemian jälkeenkin”, teatteripäällikkö Kari Korhonen sanoi.

TEKSTI: Pia Lappalainen KUVA: Shoja Lak

Uusi verkostoalusta yhdistää startupit ja sijoittajat Turku Science Park Oy ja Dealroom.co julkaisi ta on tärkeä osa Turun startup-ekosysteemin kesyyskuussa Turun oman startup-ekosysteemi- hittämistä. Alustan tietoja päivitetään jatkuvasti, alustan. Uudella alustalla on kattavasti tietoa mutta ekosysteemiin on siirretty jo iso joukko startupeista, sijoittajista, rahoituskierroksista tahoja. ja muusta startupekosysteemistä alueellisesti, ”Startupien ja muiden toimijoiden kannattaa mutta myös kansainvälisesti. kirjautua ekosysteemiin ja käydä ottamassa Alustalla kasvatetaan Turun seudun startup-yri- oma profiilinsa haltuun. Lisäksi he, jotka puuttutysten näkyvyyttä ja helpotetaan esimerkiksi yri- vat vielä alustalta, olkaa yhteydessä meihin. Näin tysten ja sijoittajien yhdistämistä. saamme Dealroomista mahdollisimman laajasti Startup-yhteisön SparkUpin yhteisömanage- Turun alueen yritysmaailmaa palvelevan starturin Elias Savonlahden mukaan Dealroom-alus- pekosysteemin.”

8

Onko oma profiilisi alustalla? https://turku.dealroom.co/intro

Kasvua kansainvälisille markkinoille?

WTC Turun syksy on ollut vauhdikas uusien livetapahtumien kanssa. Alueen yritykset ovat päässeet verkostoitumaan ja kuuntelemaan puheenvuoroja kansainvälistymisen ammattilaisilta sekä parhailta kokemusasiantuntijoilta eli maailman markkinoille siirtyneiltä yrityksiltä.

Verkostot ovat vahva osa kasvua ja kansainvälistymistä. Teknologiakiinteistöjen yhteisöpäällikkö Carita Varjonen (vas.), WTC Turun vetäjä Heidi Saaristo sekä Turku Science Park Oy:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Tapani Mylly vaihtoivat ajatuksia yhdessä järjestetyn Nordic Business Forumin striimaustapahtuman tauolla.

WTC Turun toimintaa on luotsannut reilu puoli vuotta Heidi Saaristo, jolla on yli 20 vuotta kokemusta kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisestä. Hän palasi kotiseudulleen 14 vuoden ulkomailla asumisen jälkeen auttamaan alueen yrityksiä laajan kansainvälisen osaamisensa sekä omakohtaisen kokemuksensa kanssa.

Miltä ensimmäinen puoli vuotta on tuntunut, Heidi Saaristo?

On ollut mahtavaa huomata, kuinka hyvä tietotaito ja alueen tuntemus WTC Turun taustaorganisaatioilla Varsinais-Suomen Yrittäjillä, Turun Kauppakamarilla sekä Turku Science Park Oy:llä on. Heidän avullaan pystymme vastaamaan alueen yritysten kansainvälistymistarpeisiin tehokkaasti. Myös yrityspuolelta löytyy todella paljon kansainvälistymiseen liittyvää osaamista sekä innostusta tulla tapahtumiin jakamaan kokemuksiaan ja oppejaan. Monesti ajatellaan, että Turku on vähän nihkeä, mutta täällähän on hirveä draivi ja meno päällä!

Mitä uusia tuulia olet tuonut WTC Turun toimintaan?

Olemme ottaneet verkostoitumistapaamiset isoksi osaksi toimintaamme. Aiheet valitaan sen mukaan, mikä yrityksiä kansainvälistymisessä sillä hetkellä kiinnostaa ja mitkä ovat yritysten tarpeet. Tänä syksynä tapahtumien aiheina ovat olleet muun muassa eri maiden markkinatuntemus sekä eCommerce ja digitaalinen maailma, jotka koskettavat nyt lähes kaikkia yrityksiä. Lisäksi panostamme ajankohtaiseen ja yritysten tarpeisiin vastaavaan viestintään etenkin WTC Turun LinkedIn-sivulla. Tarkoitus on, että kansainvälisestä liiketoiminnasta kiinnostuneet yritykset saavat mahdollisimman paljon kansainvälistymiseen liittyvää tietoa yhdestä kanavasta.

Jos olen kiinnostunut WTC Turun toiminnasta, miten toimin?

Ole suoraan minuun yhteydessä! Yhteystietoni löytyvät WTC Turun nettisivuilla. Käydään suunnitelmistasi ja ajatuksistasi aloituskeskustelu, jonka jäl-

keen ohjaan sinut eteenpäin oikeille tahoille ja yhdistän tarvitsemiesi kontaktien kanssa. Lisäksi seuraa LinkedIn-sivuamme, jotta pysyt kartalla, mitä kansainvälistymisen kentällä tapahtuu.

WTC Turun hyödyt yrityksille 1. Portti kansainvälistymiseen: WTC Turku on yrityksille usein ensimmäinen kontakti oikean palveluntuottajan juttusille kansainvälistymisen kynnyksellä.

2. Verkosto: WTC Turku on osa yli 300 WTC:n globaalia verkostoa, jonka kautta yritykset löytävät asiakkaita ja yhteistyökumppaneita ympäri maailmaa.

3. Tapahtumat: Tarjolla on monipuolisesti kansainvälistymiseen liittyviä tapahtumia ja koulutuksia.

Parhaimmat vinkit ja verkostot www.linkedin.com/company/wtc-turku/!

Yrityksiä perustetaan Turun seudulla kasvavaan tahtiin Turku Science Park Oy:n uusyritysneuvonnan asiakasmäärä nousi vuoden 2022 tammi-kesäkuussa 38 prosenttia edellisvuoden vertailuajankohtaan nähden, selviää Suomen Uusyrityskeskus ry:n tekemästä selvityksestä. Luku erottuu uusyrityskeskusten keskimääräisestä asiakasmäärästä, joka laski kaksi prosenttia vertailuajanjaksolla.

Yrityksiä perustettiin Turun seudulla uusyritysneuvonnan kautta vuoden 2022 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 259, joka on 18 prosenttia

enemmän kuin edellisvuonna samalla ajanjaksol- asiantuntevaa yrityspalveluverkostoamme, jonla. Kansallisella tasolla yrityksiä perustettiin kaksi ka palveluihin konsultaatiokäynti on maksuton prosenttia vähemmän kuin aiemmin. yritysneuvojiemme kautta. Verkostoon kuuluu Yrityspalvelujohtaja Tiia Turkki on tyytyväinen, lähes 40 eri alojen asiantuntijaa tilitoimistoista että yrityksen perustamista pohtivat ovat löytä- lakineuvontaan sekä tuote- ja konseptisuunnitneet Turun seudulla neuvontapalvelut aiempaa telun asiantuntijoista digimarkkinoinnin osaajiin", paremmin. kertoo Turkki. ”Olemme lisänneet uusyritysneuvonnan saavutettavuutta muun muassa verkkoajanvarauksen Tutustu Uusyrityskeskusvertailuun sekä Uusyrikautta. Lisäksi olemme tuoneet tunnetummaksi tyskatsaukseen osoitteessa uusyrityskeskus.fi.

9

Tutustu meihin!

Turun seudun kehitysyhtiö Turku Science Park Oy palvelee yrityksiä ja yrittäjiä niin toiminnan käynnistämiseen, kasvuun kuin kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Autamme yrityksiä toimialasta riippumatta, ja alueen kärkialoilla tarjoamme myös syvempää toimialakohtaista neuvontaa.

Tällä sivulla esittelemme sekä yhtiössämme että Turun seudun kunnissa yrityksiä palvelevia asiantuntijoita.

Ota yhteyttä, etsimme sinulle parhaat keskustelukumppanit!

Kaikki yhteystietomme turkubusinessregion.com.

Kasvuvalmentaja

JOHN HOLMBERG

+358 40 867 6874 john.holmberg@turkubusinessregion.com

Viestintäpäällikkö

PIA LAPPALAINEN

+358 44 250 4105 pia.lappalainen@turkubusinessregion.com

Yritys- ja työllisyyskoordinaattori

JUKKA HAANPÄÄ

+358 40 193 6904 jukka.haanpaa@raisio.fi

John Holmberg on tuorein kasvo Turku Science Park Oy:n yrityspalveluissa.

Kasvuvalmentajan syksyyn kuuluu muun muassa yritysten kiihdytysohjelmien, kuten BusinessUpin, koordinointi. Työpöydällä kehkeytyy myös ideoita Turku Science Park Oy:n palveluiden digitalisointiin sekä yrityksille tarjoamme palvelupolun selkeyttämiseen. ”Voitte olla minuun yhteydessä kaikkiin yritystoimintaan liittyvissä asioissa.

Erityisesti itse osaan auttaa, jos olet kiinnostunut kasvattamaan liiketoimintaasi kiihdytysohjelmiemme kautta tai suunnittelet Ruotsin markkinoiden valtausta.”

Holmbergin työhistoria sijoittuu telelääketieteen ja diagnostiikan alalle.

Hän on toiminut niin asiakkuuspäällikkönä kuin kehitystyössäkin sekä ollut mukana yrityksen kasvutarinassa Ruotsiin tytäryhtiön toimitusjohtajana. ”Kasvuvalmentajan työltä odotan erityisesti sitä, että pääsen tukemaan alueen kehitystä kannustamalla yrityksiä innovointiin ja kasvuun sparrailun sekä neuvonnan merkeissä.”

Holmberg on puoliksi norjalainen, joten askel suuntaa usein lomalla toiseen kotimaahan.

Turku Science Park Oy:n viestintäpäällikkönä aloitti kesäkuussa Pia Lappalainen.

Hänen tehtävänään on parantaa alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja tukea alueen yrityksiä viestinnän keinoin yhdessä muun markkinoinnin ja viestinnän tiimin kanssa.

Kehitysyhtiön omien palveluiden markkinoinnin ohella yhtiön viestintään kuuluu myös koko Turun seudun markkinointi erilaisille elinkeino- ja innovaatioelämän toimijoille, sijoittajille ja osaavalle työvoimalle. ”Kuulen mielelläni, millaista sisältöä te yrittäjät meiltä haluaisitte ja mitä kanavia pitkin teidät parhaiten tavoittaisi!”

Turku Science Park Oy:n viestintää voit seurata muun muassa verkkosivujen, sosiaalisen median sekä uutiskirjeiden kautta.

Lappalainen on toimittajataustainen, mutta työskennellyt myös mainostoimistossa, viranomaisviestinnässä sekä viimeisimpänä Meyer Turun telakalla. ”Telakalla olimme kaikki laivanrakentajia, myös viestinnässä. Kollegani sanoin nyt koko Turun seutu on minun laivani.”

Yritys- ja työllisyyskoordinaattori Jukka Haanpää kävi työnuransa aikana jo kerran Raisiossa, mutta palasi tuttuun kaupunkiin mielenkiintoisen työpaikan perässä. Hänen työnkuvaansa kuuluvat muun muassa yrityskäynnit, kartoitukset yritysten tarpeista sekä koulutusyhteistyö Rasekon ja elinkeinoelämän välillä. ”Yrittäjien asiat ovat erittäin lähellä sydäntä, ja tässä roolissa Raisiossa pääsen hyvin lähelle teitä.”

Aiemmin Haanpää työskenteli Tampereen kaupungilla työllisyys- ja kasvupalveluissa yrityskoordinaattorina. Hänellä on myös vahva tausta muun muassa TE-toimiston töistä. ”Minuun yrittäjä voi olla yhteydessä missä tahansa kehittämistarpeissa, tai jos tulee jotain yritystoimintaan liittyvää kysyttävää. Erityisesti osaan neuvoa työvoimaan liittyvissä asioissa. Olen käynyt tässä välissä nuuhkimassa työelämää myös yksityisellä puolella, en ole siis ollut ikuinen virkamies.”

Raision kaduilla sekä muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa Haanpään voi bongata 1 500-kuutioisen Harley-Davidsonin selästä. ”Minulla on ollut sama pyörä jo 22 vuotta, hyvää ei kannata vaihtaa!”

Turku Business Region News – turkubusinessregion.com

Speedy digitalization in the health sector

New networking platform connects startups and investors

In June 2022, the European Commission selected four Finland-based European Digital Innovation Hubs (EDIHs) for further development.

One of them is HealthHub Finland, coordinated by Turku Science Park Ltd. HealthHub Finland aims to lower the threshold for companies to create new innovations based on health data and thereby grow their business both locally and internationally. The goal is to take the digitalization of the entire European health sector to a new level.

Starting in early 2023, HealthHub will form a network of health sector partners, each with their own field of expertise or technical strengths.

A digital clinic will serve as a contact point for the network, helping companies plan the digitalization of their operations and supporting them in evaluating new business models. The digital clinic will also provide businesses with information on the general availability of health data and on how to develop and test health data-related services and products.

“We will create a customer service pathway where a team of experts addresses the digitalization needs of companies or the public sector.

We assess their needs and introduce them to the right contacts in the network.”, says Tero Piispanen, head of Health Turku.

The network’s benefits for companies include the various test platform services in the Finnish health sector, all of which can now be brought together under one umbrella, regardless of the actual service provider.

Piispanen urges health companies interested in digitalization to contact them.

In addition to Turku Science Park Ltd, HealthHub Finland also includes the Hospital District of Southwest Finland, Finnish Biobank Cooperative –FINBB, Business Tampere, Kuopio Health, Kajaani University of Applied Sciences, the University of Oulu and Business Oulu.

Turku Science Park is also involved in the Robocoast EDIH innovation cluster, which focuses on digitalization and cybersecurity in the manufacturing industry.

Turku Science Park Ltd and Dealroom.co launched Turku’s own startup ecosystem platform in September. The new platform provides comprehensive information about startups, investors, funding rounds and the rest of the startup ecosystem, both from a regional and international perspective.

According to Elias Savonlahti, Community Manager at the SparkUp startup community, the Dealroom platform is a key part in the development of Turku’s startup ecosystem. The platform is updated regularly, and a large group of actors have already been implemented into the system.

“We encourage startups and other actors to log in to the ecosystem and take control of their own profile. If you find that your information is missing from the platform, get in touch with us! This way, we can make the Dealroom startup ecosystem as comprehensive as possible and serve the business community in the Turku region,” Savonlahti says.

Discover the ecosystem at turku.dealroom.co!

Investment Readiness Process helps entrepreneurs In the spring of 2022, Turku Science Park Ltd's specialists Marko Puhtila, Arto Branders, Olof Malmström and Michael Lindholm received their qualifications for the Investment Readiness Process

by Beels®, which helps entrepreneurs in growth companies to acquire venture capital investment. During the Investment Readiness Process founding members of a company, supported by a specialist, performs a thorough analysis of the company’s business, based on its future financing needs.

“Companies often have business plans and financial plans. The Investment Readiness Process brings these two together into a coherent story,” explains Growth Advisor Arto Branders.

During the process, the entrepreneurs will create a concrete monthby-month plan, the implementation of which will take the business closer to the desired investment and growth opportunities.

“Entrepreneurs will develop a convincing elevator pitch for the company with our support. It focuses on why the investor should invest, how long the investment would be, and how much profit the investment could generate.”

The Investment Readiness Process is designed for growth-oriented and growth-ready companies. The process works if the company has a product or service that has the potential to grow the business in a relatively short period of time.

Growth in international markets World Trade Center Turku has been buzzing this autumn. Entrepreneurs in the Turku region have had the opportunity to network and hear great talks from professionals in internationalization and the best experts in the field: companies that have entered the global markets.

Heidi Saaristo has now been the lead of WTC Turku for six months.

With over 20 years of experience in international business development, she returned to her home region after 14 years living abroad, to help local companies with her extensive international expertise and first-hand experience.

WTC Turku is part of a global network that promotes and strengthens international trade. More than 300 centers in almost 100 countries form a tight-knit community that helps companies find customers and partners from all over the world. WTC Turku is the first point of contact and serves as a guide for companies to find the right service providers. A wide range of events and training sessions related to internationalization are also available.

“If you are interested in WTC Turku, please contact me directly! My contact details can be found on our website. Let’s have an initial discussion about your plans and ideas, after which I will direct you to the right people and connect you with the contacts you need,” says Heidi Saaristo.

WTC Turku and various partners have organized morning coffee discussions focused on different markets. Growth Advisor Olli Mankonen talked about the Enterprise Europe Network at the German market review event.

TRANSLATION: Mikko Suhonen

11

Osaajien rekrytointi Me teemme sen helpommaksi.

International House Turku kokoaa yhteen kansainvälisten osaajien houkuttelua tarjoavat neuvonta- ja ohjauspalvelut Turun alueella ja edistää osaavan henkilökunnan saatavuutta tarjoamalla työnantajille rekrytointiapua. ihturku.fi/yritysyhteistyo

Kaipaako yrityksesiWeek TechTurku 6.–10.3.2023 uutta energiaa?

Uusiin teknologioihin keskittyvä TechTurku Week järjestetään maaliskuussa 2023 jo 12. kerran.

Viikon teemapäivät tarjoavat kaikille teknologia-alan ammattilaisille ja opiskelijoille viihdyttäviä ja hyödyllisiä tietopaketteja.

Merkitse viikko kalenteriisi ja tule mukaan oppimaan uutta ja verkostoitumaan!

International House Turku kokoaa yhteen kansainvälisten osaajien houkuttelua tarjoavat neuvonta- ja ohjauspalvelut Turun alueella ja edistää osaavan henkilökunnan saatavuutta tarjoamalla työnantajille rekrytointiapua. ihturku.fi/yritysyhteistyo

Varsinais-Suomen Yrittäjä 11/2022

RAHA JA TALOUS >>

RAHA JA TALOUS LIITE 11/2022

Kun tie yrittäjäksi käy yritysoston kautta.

Uudistettua Finnveran yrittäjälainaa voi käyttää omistajanvaihdoksissa kauppahinnan maksamiseen. Ja kun yrityksesi alkaa kasvaa, yrittäjälainaa voi käyttää myös toimivan yrityksen oman pääoman vahvistamiseen.

Tästä se sitten lähtee.

13

14 RAHA JA TALOUS

>>

Varsinais-Suomen Yrittäjä 11/2022

”Velkajärjestelylaki on liian byrokraattinen”, sanoo velkasaneerausten ja velkajärjestelyjen erikoistuntija Jorma Metsä-Ketelä Teksti: Tuula Laamanen

Jorma Metsä-Ketelän ”velkakorjaamoksi” nimittämä yritys Fresh Start Oy on erikoistunut yksityishenkilöiden velkajärjestelyihin ja yrityssaneerauksiin. Seinäjoella jo yli 30 vuotta toiminutta yritystään hän pyörittää yhdessä vaimonsa Leenan kanssa. Varsinkin velkajärjestelymenettelystä on tehty aivan liian työläs ja byrokraattinen.

Jokaisen kansalaisen, jolla on velkaa, pitää tietää, mikä ero näillä kahdella eri menettelyllä on: 1) Velkajärjestely on ylivelkaantuneelle yksityishenkilölle tehtävä velkojen uudelleen järjestely, joka on ohjattu pääasiassa kunnallisen velkaneuvonnan vastuulle. Leena Metsä-Ketelä tekee työkseen velkajärjestelyhakemuksia ja toimii käräjäoikeuksille selvittäjänä.

2) Yrityssaneeraus on ylivelkaantuneen yrityksen velkojen uudelleen järjestely, joita tekevät asiaan perehtyneet juristit ja muun muassa velkasaneerausyrittäjä Jorma Metsä-Ketelä.

Miten Metsä-Ketelät ovat

työhönsä päätyneet, selviää tästä vaiherikkaasta tarinasta.

Oman yrityksen konkurssi ja muutto Ruotsiin Jorma Metsä-Ketelällä oli ollut metallialan vientiyritys, joka oli työllistänyt 60 henkilöä. Vuoden 1982 konkurssin jälkeen hän lopulta vuonna 1986 päätti muuttaa viisilapsisen perheensä kanssa Ruotsiin, kun elämä Suomessa alkoi käydä hyvin työlääksi. Ruotsissakin MetsäKetelä työskenteli itsenäisenä yrittäjänä.

– Ruotsin ulosottoviranomainen oli saanut toimeksiannon periä minulta Suomen Valtiontakuulaitoksen velkasaatavia, mutta virkailija lähetti laput takaisin Suomeen.

Hän oli huolestunut minusta ja kysäisi, olinko syönyt ja vei minut saman tien viraston ruokalaan syömään. Ruotsissa kohtelu oli monin tavoin hienoa ja todella inhimillistä, mitä Suomessa ei useinkaan tapaa, Jorma Metsä-Ketelä muistelee.

Reissu Ruotsissa kesti neljä vuotta. Takaisin Suomeen päätettiin muuttaa, kun lap-

Jorma MetsäKetelä lempipuuhassaan sienimetsällä saaliinsa kanssa. Hän toivoo, että velkajärjestelylakia sujuvoitettaisiin poistamalla sen byrokratiaa, mikä kuormittaisi vähemmän viranomaisia ja helpottaisi ylivelkaantuneiden asioiden hoitoa. set haluttiin suomalaiseen kouluun ja saamaan suomalaisia kavereita.

– Se oli todella hurjaa aikaa. Ruotsissa ja Suomessa olivat peräkkäiset pankkilakot ja minulla vain ruotsalainen shekkivihko, jolla ei asioita voinut lakkojen aikana hoitaa. Silloin päätimme läh-

Econia Oy on ostanut Uudenkaupungin Tilitoimisto Oy:n liiketoiminnan Econia on kotimainen talous- ja henkilöstöhallinnon sekä kansainvälisten palveluiden asiantuntijatalo.

Yrityskaupan myötä varmistamme resurssien jatkuvuuden ja turvaamme toiminnan kehittämisen.

Voimme jatkossa tarjota Uudenkaupungin ja Naantalin toimipaikkojen asiakkaille laajempia palvelukokonaisuuksia, tuoden uutena palvelualueena vahvan HR-osaamisen.

Econia Uusikaupunki Sorvakon rantatie 4 23500 Uusikaupunki +358 2 844 3850

teä takaisin Suomeen.

Juuri silloin alkoivat myös lamarytinät Suomessa.

Lehti-ilmoituksen perusteella Turkuun Muutto 1990 ja asettuminen lama-Suomeen aiheuttivat perheessä monia vaikeuksia, ja tuli avioero. Keväällä 1991 Jorma Metsä-Ketelä huomasi lehdessä pienen ilmoituksen, että Turun Kristillisellä opistolla järjestettiin ”ylivelkaantumisia käsittelevä seminaari”. Hänestä tuntui, että tuonne pitää ilmoittautua.

– Siellä istuessani huomasin olevani ainoa yksityispuolen edustaja. Muut olivat kuntien sosiaalityöntekijöitä, vankiloiden tai kirkon diakoniatyöntekijöitä. Seminaarissa käsiteltiin ylivelkaantumista, mutta kohderyhmänä olivat ainoastaan laitostaustaiset, esimerkiksi vankeinhoidon puolen ylivelkaantuneet, joiden elämäntilan parantamista siellä pohdittiin kolmen päivän ajan.

Huonekaveriksi Jorma Metsä-Ketelälle sattui sopivasti Sörkan vankilan sosiaalityöntekijä, jonka kanssa juttelivat läpi yön. Juuri hän oli sanonut, että kannattaa ryhtyä velkaneuvojaksi, koska se on tulevaisuuden ammatti.

– Siellä Kristillisen opiston seminaarissa pidin puheenvuoron, jossa huomautin läsnäolijoita, että he puhuvat vain laitostaustaisten velkaongelmista, kun kohta tulee kymmenen kertaa

enemmän ylivelkaantuneita. Perustelin, että jo lähitulevaisuudessa Suomessa menee varmuudella pankkeja konkurssiin. Niin kuin sitten pian tapahtuikin. Eivät ne viranhaltijat mitään aplodeja minulle siitä puheesta antaneet, kun he eivät ymmärtäneet, että pankkeja ja yrityksiä alkaa kaatua.

Kriisiklinikka syntyy Noihin aikoihin Jorma Metsä-Ketelä alkoi kirjoittaa velkaantuneiden tilanteesta lehtiin ja esiintyä radio-ohjelmissa. Hän koki vahvasti, että piti auttaa ylivelkaantuneita yrittäjiä. Siksi hän aloitti nykyisen vaimonsa Leenan kanssa yksityisen velkaneuvonnan Kriisiklinikka-nimisessä yrityksessään vuonna 1992. Oikeusministeriössä oli ollut jo jonkin aikaa valmisteilla velkajärjestelylaki, joka oli tarkoitettu vankeudesta vapautuneille, mikä oli vain pieni osa ylivelkaisista.

Pian koko valtakunta oli kaaoksessa, kun SKOP syksyllä 1993 kaatui. Jorma Metsä-Ketelän mielestä kaikkia ylivelkaisia koskeva velkajärjestelylaki piti saada voimaan, koska vielä tuolloin velka oli ikuinen eikä vanhentunut koskaan. Velallisten elämä olisi ollut hyvin vaikeaa, ja sen Metsä-Ketelä halusi katkaista.

– Koska lain valmistelu ei ollut edennyt, perustimme

Econia Naantali Kaivokatu 4 21100 Naantali +358 44 744 1551

Tilitoimistopalvelut ammattitaidolla www.econia.com

P. 02 431 5175 noutili@nousiaistentilikeskus.fi www.nousiaistentilikeskus.fi Nummentie 10, Nousiainen

sekä Seinäjoelle että Turkuun ylivelkaantuneiden yhdistyksen, Nivel ry:n (Nimettömät velalliset ry), jolla painostimme valtiovaltaa. Pian yhdistys laajeni koko Suomeen.

Minäkin olin perustamassa niitä Joensuuhun, Kuopioon, Jyväskylään, Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle, koska lamassa kaatuneita ylivelkaantuneita ihmisiä, yrittäjiä ja heidän takaajiaan, oli valtavan paljon. Näin yhdistyksemme painostusvoima kasvoi.

Kun silloinen oikeusministeri Hannele Pokka viimein sai lakiesityksensä valmiiksi ja halusi viedä sen vahvistettavaksi presidentti Mauno Koivistolle, tuli taas seinä vastaan.

– Sain tietää, että presidentin avustaja soitti Pokalle sunnuntaina ja kehotti olemaan tuomatta lakia vahvistettavaksi tiistaina. Lakiesitys oli olevinaan pankkitaustaisen presidentti Koiviston mielestä huonosti valmisteltua lainsäädäntöä.

– Tarpeellinen laki, mutta liian byrokraattinen ja työläs Jorma Metsä-Ketelä sanoo suoraan, että koko lakia ei olisi Suomeen saatu ilman yhdistyksen aktiivista painostusta. Niin nihkeää ja tahmaista sen lain eteneminen oli. Viimeisten 30 vuoden aikana hän on ollut useaan otteeseen yhteydessä lainlaatijoihin, viimeksi keväällä 2021, mutta parannusten saaminen lain epäkohtiin on ollut tarpeettoman työlästä.

– Onhan sitä lakia jälkeenpäin muuteltu ja kehitelty, mutta yhä byrokraattisemmaksi ja työläämmäksi on mennyt. Parantelut ovat enimmäkseen pieniä yksityiskohtia, jotka ovat usein vain huonontaneet kokonaisuutta ja vieneet lain tarkoitusta taaksepäin. Monet 1990-luvun ylivelkaantuneiden aktiiviporukasta ovat nykyään todella katkeroitunutta väkeä,

RAHA JA TALOUS >>

Varsinais-Suomen Yrittäjä 11/2022

ja ihan syystäkin, Metsä-Ketelä huomauttaa.

Ylivelkaisten yhdistystoiminnassa Jorma Metsä-Ketelä ei kauan viihtynyt. Syynä oli se, että monien jäsenten mielestä velkojen järjestelyjä olisi pitänyt tehdä ilmaiseksi.

- Totesin heille, että työmies on palkkansa ansainnut, joten jatkoimme Leenan kanssa ahdinkoon joutuneiden yritysten ja yksityishenkilöiden velkojen uudelleen järjestelijöinä.

Nyt heillä oli apunaan hutera laki, mutta sentään edes se. Kun Leena vielä kouluttautui yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen erikoisosaajaksi, oli perheessä kaksi alan ammattilaista.

Yksityishenkilöiden velkajärjestelijänä Leena MetsäKetelän työ on erittäin vaativaa. Hankaluuksia voi syntyä pienistä asioista: – Yksityispuolella henkilön kaikki velat korkoineen ja kuluineen on ilmoitettava sentin tarkkuudella. Ongelma voi syntyä vaikka sellaisesta, että jos laskelmassa jää 0,01 euroa, eli sentti ylimääräistä, niin byrokratia ei tiedä, mihin se sentti laitetaan.

Kun sitä ei voi jakaa kaikkien velkojien kesken, syntyy vakava ongelma, Jorma Metsä-Ketelä toteaa esimerkkinä.

Toiminimiyrittäjän muita suuremmat riskit Työnsä ja kokemustensa perusteella Jorma Metsä-Ketelä varoittaa erityisesti toimi-

nimiyrittäjiä velkaantumasta, mikä on yrittäjälle vakava henkilökohtainen riski. On myös varauduttava mahdollisiin riita-asioihin yrityselämässä, jotka käräjäoikeuksissa ovat nykyään hyvin kalliita ja ovat taloudellinen riski.

– Tarkoitan sitä, että jos liiketoimissa on odotettavissa minkäänlaista riskiä, ei toiminimellä kannata yritystä perustaa. Velka on riski. Osakeyhtiössä veloista vastaa vain yritys, ellei yrittäjä ole mennyt henkilökohtaisesti takaamaan yrityksensä velkoja.

Osakeyhtiön yrityssaneerauksessa hakemus laaditaan käräjäoikeudelle, joka päättää maksuohjelman aloittamisesta kysyttyään ensin lausuntoa suurimmilta velkojilta.

– Mutta toiminimiyrityksen velka on yhteinen sekä yritykselle että yrittäjälle henkilökohtaisesti. Liossa on siis koko yrittäjän omaisuus omistusasuntoa myöten. Sama ongelma on myös esimerkiksi kommandiittiyhtiössä. Kumpaakaan yritysmuotoa en näistä syistä suosittele.

Uusi konkurssiaalto tulossa Jorma Metsä-Ketelä täyttää pian 74 vuotta. Hän ryhtyi yritystoimintaan yli 50 vuotta sitten ostettuaan sukuyrityksen osakkeita vuonna 1970. Yrittäjänä hän on kokenut 1970-luvun öljykriisin, 1980-luvulla konkurssin, 1990-luvun laman, 2008 taantuman, 2020-luvun pan-

demia-ajan ja juuri nyt käynnissä olevan Euroopan sotatilan. Viimeiset 30 vuotta hän on auttanut ylivelkaisia ja taistellut paremman lainsäädännön aikaansaamiseksi.

Nyt uusi lama jo häämöttää.

- Nykyisessä taloustilanteessa on paljon yhtymäkohtia aiemmin elettyihin koettelemuksiin. Nuoret päättäjämme ovat nukkuneet ruususen untaan eikä olla varauduttu taloudelliseen takaiskuun, mikä nyt on väistämättä edessä. Energiahölmöilyt turpeen kanssa ja muu lyhytnäköisyys on vallinnut päättäjiemme ajattelussa. On lapsenomaisesti uskottu, että hyvä jatkuu eikä olla varauduttu yllätyksiin, Jorma Metsä-Ketelä huokaa.

– Nytkin on pelastettu sitä ja tätä ulkomaita myöten syytämällä massiiviset määrät rahaa markkinoille, ja korot ovat nousussa. Eivät kansalaiset, yritykset tai julkinen sektorikaan velkoineen siedä edes viiden prosentin korkoja, mikä vaikuttaisi nykytalouteen tuhoisasti, MetsäKetelä arvioi.

Yhden neuvon hän yrittäjille antaa: – Jos on jotakin hyvää näinä vuosikymmeninä saatu aikaan, niin velkojen saneerauksilla on varmasti estetty monta turhaa itsemurhaa. Sellaista suunnittelevalle sanon, että hae ensin yrityksellesi yrityssaneerausta.

Jos se ei auta, niin hakeudu henkilökohtaiseen velkajärjestelyyn. Aina kannattaa ensin hakea apua.

Talouden epävarmuus näkyy maksuhäiriömerkintöjen määrän kasvussa Tilastokeskuksen mukaan lopettaneiden yritysten määrä kesäkuun 2022 loppuun mennessä oli yhteensä 17 149 (+ 15,9 %), kun samaan aikaan viime vuonna lopettaneita oli 14 793 yritystä. Viime vuonna lopetti yhteensä 28 284 yritystä.

Edelleen tämän vuoden syyskuuhun mennessä konkursseja oli laitettu vireille 1802 kpl (keskimäärin 200/ kk), kun 2021 niitä oli koko vuonna 2472 (keskimäärin 206/ kk).

Yrityssaneeraushakemuksia oli jätetty 2022 syyskuun loppuun mennessä 243 kappaletta, joista Varsinais-Suomessa 20. Vuonna 2021 yrityssaneeraushakemuksia jätettiin yhteensä 331 kappaletta, joista Varsinais-Suomessa 32.

Asiakastieto Oy:n Ville Kaupilta saadun tiedon mukaan yksityishenkilön velkajärjestelyhakemuksia on Suomessa jätetty tänä vuonna tammi-syyskuu ajalla 3032 kappaletta, mikä on 10 prosenttia edellisvuotta enemmän. Sen sijaan velkajärjestelyhakemusten aloituspäätöksiä on samalla ajalla ollut 2450 kappaletta, mikä on 3,1 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Varsinais-Suomessa velkajärjestelyhakemuksia on tänä vuonna jätetty 190 kappa-

letta syyskuun loppuun mennessä. Kun vielä verrataan vuonna 2021 vahvistettuihin maksuohjelmiin, niin koko Suomessa niitä oli 3474 kappaletta ja Varsinais-Suomessa 89 kappaletta.

Tilastokeskuksen ulosottotilaston mukaan vuonna 2021 Suomessa oli perinnässä 269 183 yksityishenkilöä ja 15 074 yritystä. Yksityishenkilöiden velkamäärä oli yhteensä 6,37 mrd euroa, yritysten 462 miljoonaa euroa. Avoinna olevia asioita yksityishenkilöillä oli 2,3 miljoonaa kappaletta, yrityksillä 124 328. Tältä vuodelta tilastoa ei ollut vielä tarjolla.

Jorma Metsä-Ketelä näkee tilanteen huolestuttavana: – Velkajärjestelyhakemuksia on tekemässä liian vähän ihmisiä, prosessit ovat byrokraattisia ja näiden lisäksi käräjäoikeudet ovat kuormittuneita.

Metsä-Ketelä huomauttaa, että maksuhäiriömerkinnän saaneita Suomessa on jo noin 386 500 henkilöä.

– Suomessa maksuhäiriömerkinnän saaneista arviolta vain 5000 saa velkajärjestelyn tänä vuonna (-1,3 %). Joulukuussa vapautuu 11 000 henkilöä maksuhäiriölistalta (-2,9 %). Ja pelkästään tänä vuonna maksuhäiriömerkinnän sähkölaskunsa takia on saanut noin 4000 henkilöä

(+1 %). Se, mikä tässä on huolestuttavaa, että maksuhäiriömerkintä näkyy listoilla vielä 3–5 vuotta, kunnes velkajärjestelyohjelma päättyy.

Nyt vain 1,9 prosentilla henkinen piina päättyisi.

Jäljelle jäisi siis 378 000 henkilöä, jotka voi luokitella ”yhteiskuntakelvottomiksi”, kuten Metsä-Ketelä heidän asemaansa kuvaa. Hän perää muutoksia, uutta ratkaisua näiden ihmisten asemaan.

– Suurimmalla osalla maksuhäiriömerkintä koskee useita velkoja. Ei auta, jos sen yhden saa maksettua, kun muut jäävät ylläpitämään maksuhäiriömerkintää.

Sitten on niitä, joilla yksi ainoa lasku on päässyt livahtamaan ulosottoon, esimerkiksi valtavan suuri sähkölasku.

Laskennallisesti Suomessa on 5 548 000 henkilöä, joista aktiivisia 18–70-vuotiaita on 3,4 miljoonaa. Metsä-Ketelän mukaan heistä 11 prosenttia on niitä, joiden talouden hallinta on annettu ulosottovirkailijoiden käsiin.

– Johtopäätös on se, että enemmän kuin joka kymmenes on lain varjolla asetettu holhoukseen. Ovatko he siis esimerkiksi ulosotossa olevan jättimäisen sähkölaskunsa perusteella kykenemättömiä hoitamaan omaa talouttaan? Tätä on kunkin hyvä vakavasti miettiä.

YRITYSTEN JA

15

KOTIEN PANKKI. Tunnemme perin pohjin tämän seudun ja sen mahdollisuudet. Haluamme edesauttaa yrityksiä menestymään, koska uskomme, että ne ovat merkittävä voimavara alueen talou­ delle ja ihmisten hyvinvoinnille. Toimimme tiiviissä yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa ja suunnittelemme yhdessä juuri tar­ peesi mukaiset ratkaisut. Voit luottaa siihen, että saat meiltä parasta, henkilökohtaista palvelua kaikissa yrityksesi talouteen liitty­ vissä asioissa.

Yrityspalveluiden Sanna Elo (kuvassa vas.), Maija Koivunen ja Tuukka Karhu tuntevat tämän seudun mahdollisuuksineen.

KAARINA | LIETO | LOIMAA | MASKU | MYNÄMÄKI | NAANTALI | PAIMIO | RAISIO | TURKU

p. 010 430 900*) saastopankki.fi/liedonsp *) Puhelu 8,35 snt/puh. + 16,69 snt/min.

16 RAHA JA TALOUS

>>

Varsinais-Suomen Yrittäjä 11/2022

Entä jos joudut hakemaan toimeentulotukea?

Teksti: Tuula Laamanen

Toimeentulotuki on viimesijainen ja tilapäiseksi tarkoitettu ihmisten toimeentulon turva. Se on tarveharkintainen, eli hakemuksessa ilmoitettavat tulot ja varallisuus määrittävät, saako hakija tukea vai ei. Perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyi kunnilta Kelan vastuulle 2017. Nyt korkean inflaation aikana hakemusten määrä Kelaan ja kunnille voi kasvaa merkittävästi.

Perustoimeentulotuki haetaan Kelasta. Hakemus tehdään kuukausittain tai korkeintaan puoleksi vuodeksi.

Maksuvaikeuksissa olevan on haettava ensin tätä tukea. Päätös luvataan 7 vuorokaudessa.

Täydentävä ja ehkäisevät toimeentulotuki haetaan kunnan sosiaalitoimistosta, jos Kela on hylännyt hakemuksen. Kiiretilanteessa on otettava yhteys kunnan sosiaalipäivitykseen (24 h), jonka puhelinyhteys on hyvä ottaa valmiiksi talteen.

Ensin Kelaan Tuen hakeminen vaatii hakijalta aikaa, kärsivällisyyttä ja verkkolomakkeiden ”kielen” ymmärtämistä. Tietokone ja toimiva nettiyhteys ovat tarpeen, kännykällä lomakkeita

ei voi täyttää. Jos lomakkeiden täyttäminen tuottaa hankaluuksia, on paperien kanssa mentävä Kelaan.

Tulot, menot ja omaisuus ilmoitetaan lomakkeelle viimeiseltä kahdelta kuukaudelta, jotka on todistettava tiliotteiden ja maksukuittien avulla. Vaaditut dokumentit ladataan järjestelmään. Jos kaikkia dokumentteja ei ole toimitettu, pyytää Kela lisäselvitystä, muutoin päätöstä ei voi tehdä.

Perustoimeentulotuen pitää kattaa: n ravintomenot n vaatemenot n vähäiset terveydenhuoltomenot n henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot n paikallisliikenteen maksut n sanomalehtitilaukset n puhelimen ja tietoliikenteen käyttö harrastus- ja virkistystoiminta n vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.

Perusosan lisäksi perustoimeentulotukea voi saada tarpeellisen suuruisiin muihin perusmenoihin: asumismenoihin (vuokra, vastike, vesimaksu, lämmitys, sähkölasku, kotivakuutusmaksu), terveydenhuollon menoihin (mm. reseptilääkkeet)

sekä välttämättömiin muuttoon liittyviin menoihin.

Muita perusmenoja ovat lasten päivähoitomenot, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan menot ja etävanhemman tapaamismenot lapsensa kanssa. Tukea voi saada myös välttämättömän henkilötodistuksen ja matkustusasiakirjan hankintaan. Näitä var-

ten on dokumentit toimitettava Kelaan hakemuksen yhteydessä.

Kela ei hyväksy menoksi todellista vuokrasummaa.

Laskelmaan sovelletaan kuntakohtaista ”kohtuuvuokraa”, joka voi olla paljon todellista vuokraa pienempi.

Kelan kielteiseen päätökseen voi hakea muutosta.

Prosessi voi kestää kuukausia. Koska kielteinen päätös on perusteltu lakipykälillä, edellytetään hakijalta pykälien sisällön omatoimista etsimistä ja juridisen kielen ymmärrystä. Muutoshakemuksessa on annettava ”uutta tietoa” asiassaan. Kunnan toimeentulotukipäätökseen ei muutosta voi hakea.

Kielteisellä päätöksellä kunnan sosiaalitoimistoon

Puutarhakatu 17, 2. krs, | 20100 Turku Puh. (02) 277 2111 E-mail: tilitoimisto@uotila-laine.fi www.uotila-laine.fi

Jos Kelan ”tarveharkintapäätös” tulee kielteisenä, on se toimitettava kunnan sosiaalitoimistoon ja haettava joko täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea. Ilman Kelan kielteistä päätöstä ei tukea voi kunnasta hakea muutoin kuin kiiretapauksissa.

Täydentävä tuki: muut kuin perustoimeentulotukeen kuuluvat asumismenot henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot (esim. pitkäaikainen toimeentulotuki, pitkäaikainen tai vaikea sairaus sekä lasten harrastustoimintaan liittyvät erityiset tarpeet) Ehkäisevä tuki: edistämään henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista ja ehkäisemään syrjäytymistä esim. ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi Hammashoitoon voi saada palvelusetelin, joka oikeuttaa hinnan alennukseen (verkkolomakkeella) kunnan ilmoittamilta palveluntarjoajilta.

(Lähde: stm.fi/toimeentulotuki ja suomi.fi)

Muita hakumurheita Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa, että kokiessaan epäoikeudenmukaisuut-

ta asiakas voi tehdä hallintokantelun alueen hallinto-oikeuteen. Valituksen tekeminen saattaa vaatia juristinpalveluja. Valituksen jättäminen maksaa 270 euroa, mikä talousvaikeuksissa kamppailevalle on mahdotonta. Käsittelyajat hallinto-oikeuksissa voivat kestää vuosia. Jos jutun voittaa, saa rahansa takaisin.

Sähkölaskunsa takia maksuvaikeuksiin joutuneita ei voida auttaa, mikäli hakijoilla on ”sellaista omaisuutta”, jonka he Kelan mukaan ”voivat nopeasti vaihtaa rahaksi”.

Yrittäjille toimeentulotukea ei myönnetä, vaan ensin tulee viedä yritys konkurssiin.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko on kehottanut (02/2022) sähkölaskunsa takia maksuvaikeuksiin joutuneita hakemaan toimeentulotukea. Jos hakeminen olisi helppoa, miksi tänä vuonna jo 4000 ihmistä on joutunut sähkölaskunsa takia ulosottoon? Juha Sipilän hallituksessa Saarikko oli perhe- ja peruspalveluministeri. Tuolloin hän piti toimeentulotukea nöyryyttävänä osana sosiaaliturvaa (Uusisuomi 14.12.2018).

Est. 2003

SÄHKÖISET TALOUSHALLINTOPALVELUT

O

ASIANTUNTEVAT TILITOIMISTOPALVELUT

Yliopistonkatu 6 B 3, 20100 Turku Puh. 2331 500 • www.ask-tilit.fi

Meiltä saat niin sähköiset kuin myös perinteiset ASIANTUNTEVAT TILITOIMISTOPALVELUT taloushallinnon palvelut.

Meiltä saat niin sähköiset kuin myös perinteiset taloushallinnon palvelut.

YRITYSPALVELU MUURINEN OY, LUOTETTAVA YRITYSPALVELU MUURINEN OY, LUOTETTAVA KUMPPANI YRITTÄJÄN KUMPPANI ARJESSA YRITTÄJÄN ARJESSA

Riihipolku 7, 21250 Masku puh. (02) 4327 853 | www.tili-finanssi.fi

Aina ajan hermolla, Aina ajan hermolla,palveluksessasi palveluksessasi Vistantie 22 B 4, 21530 Paimio Vistan7e 22 B 4, 21530 Paimio 050 337 toimisto@ypm.fi toimisto@ypm.fi 3050

050 337 3050

Asiakaslähtöistä ja ammattitaitoista tilitoimistopalvelua

Veistämönaukio 1-3, Turku pirjo.turto@ajantasatilit.fi ajantasatilit.fi

RAHA JA TALOUS >>

Varsinais-Suomen Yrittäjä 11/2022

17

Taloudellinen toimintaympäristö 2023 – kevyt taantuma vai syvä lama?

OP:n Reijo Heiskanen uskoo maltilliseen taantumaan

Teksti: Tuula Laamanen

Lukuisat taloudelliset tutkimuslaitokset ja pankkien ekonomistit ennakoivat tulevaa vuotta 2023 ristiriitaisesti.

Yrityksissä ollaan odottavalla kannalla. Tilastokeskuksen uusimmat konkurssitilastot kertovat lievästä talouden heikkenemisestä. Konkurssien määrä on Suomessa nyt 15 prosenttia ja Ruotsissa SVT:n uutisen (24.10.2022) mukaan 16 prosenttia edellisvuotta suurempi.

Lokakuun alkupuolella amerikkalainen talouslehti cnbc.com uutisoi yhdysvaltalaispankin JPMorgan Chasen toimitusjohtaja Jamie Dimonin synkän arvion USA:n talouden suunnasta. Dimon mukaan, vaikka USA:n taloudessa menee nyt kohtalaisen hyvin, ei taloudesta voi puhua ilman tulevaisuuden näkymää, ja nyt ”tulevaisuus näyttää hyvin, hyvin vakavalta”.

Dimon ennakoi ”talouden hurrikaania”, koska Yhdysvaltojen keskuspankin FED:n on pakko nostaa viitekorkoja jopa yli 3,25 prosentin inflaatiokehityksen taittamiseksi.

Dimon sanoi Euroopan olevan jo taantumassa, mikä saattaa sysätä USA:nkin talouden jonkinlaiseen lamaan

6–9 kuukauden päästä. ”Nyt kannattaa panna sormet ristiin ja toivoa vain maltillista taantumaa”, hän totesi.

Kotitalouksien, yritysten ja sijoittajien tulee olla varuillaan, koska markkinat ovat hyvin epävakaat. Dimonin viesti oli se, että jos vertailuarvot laskevat S&P 500 indeksissä nykytasosta edelleen 20 prosenttia ja vielä toiset 20 prosenttia, on tilanne jo tuskallinen. Talouden hurrikaani on silloin jyrkän inflaation, keskuspankkien korkojen noston ja Venäjän hyökkäyssodan yhteisvaikutusta. Laman pituutta ja syvyyttä on näistä syistä vaikea arvioida.

Lähde: https://www.cnbc. com/2022/10/10/jpmorganjamie-dimon-warns-us-likelyto-tip-into-recession-soon.html

V-S Yrittäjä -lehti kysyi OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskasen arvioita ensi vuoden talousnäkymiin. Hän ottaa taantuman syvyyden vertailukohdaksi ennemminkn vuodet 2014–2015 kuin pankkikriisin 2008, sillä uhkakuvat ovat muualla kuin Suomessa. Yritysten taseet ovat melko hyvässä kunnossa.

Ongelmana hän pitää talouden muutoksen nopeutta ja yllätyksellisyyttä.

Euroalueen koron hän ennakoi nousevan vuoden 2023 kuluessa hieman yli kolmen prosentin, mikä on tavanomainen korkotaso markkinoilla. Tämä on inflaation taittamiseksi välttämätöntä ja hidastaa talouden kasvua hieman.

Taantumassa konkurssit jonkin verran lisääntyvät, mutta Heiskanen ei näe niissä erityisen voimakasta nousua.

Kotitalouksien korkomenot palautuvat nekin tavanomaiselle tasolleen, mutta niissä jäädään selvästi

alle finanssikriisiä edeltäneistä luvuista.

Valtiontalouden alijäämäisyyteen ja velkaantumiseen Heiskanen vaatii korjausta, sillä velkaantuminen ei voi jatkua, vaikka Suomen tilanne ei ole muita euromaita kehnompi. Joukossa on huomattavasti ongelmallisempia tapauksia.

Etlan Aki Kangasharju pitää valtion velkaantumista kansantaloudelle vaarallisena Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju vaati 24.10.2022 webinaarissa käsijarrukäännöstä valtionta-

louden velkaantumiselle. Hän pitää vaarallisena kehitystä, jossa Suomi on velkaantunut viimeiset 15 vuotta ilman minkäänlaista talouskasvua.

Samalla Tanska ja Ruotsi ovat ajaneet kasvuvaihteella ohi Suomen. Maamme talous on jämähtänyt vuoden 2008 tasolle.

Suomi tarvitsee Kangasharjun mielestä selvän vision ja menokehyksiin palaamisen, mihin seuraavan hallituksen ja eduskunnan tulee sitoutua. Suomeen on kehittynyt pitkäaikaisia mutta kiireellisesti ratkaistavia kasvua estäviä ongelmia, joita ei enää voida hoitaa velkaantumalla lisää. Tarvitaan noin 4 prosentin BKT:n kasvua, mutta veroja kiristämällä sitä ei voida tehdä.

Suomi on yksi kovimmista verottajista jo nyt. Kustannuksiakaan ei voida enää lisätä eikä kilpailukykyämme heikentää.

Tästä syystä ETLA laati ”Muistionsa tulevalle hallitukselle”, missä esittää joukon tarvittavia toimenpiteitä tuleville päättäjille. Poliitikoille tuntuu olevan vaikeaa saada aikaan tarpeellisia päätöksiä Suomen taloudellisen kiihdytyksen varmistamiseksi, sillä heillä on halu varmistel-

la oma valinta eduskuntaan myös seuraavissa vaaleissa mieluummin kuin tehdä tarpeellisia talousuudistuksia. Jostain syystä Tanskan ja Ruotsin poliitikot ovat onnistuneet kansantalouden hoidossa huomattavasti paremmin. Etla esittää valtiontalouden riskianalyysiä ja sitoutumista EU:n sääntöihin ja menokehyksiin.

Suomalaiset ovat jääneet jälkeen osaamisen, investointien, tuottavuuden ja talouden kehityksessä lähes kaikilla mittareilla. Jatkuva velkaantuminen vain pahentaa tilannetta. Jos selvää käännöstä tähän valtiontalouden heikkenevään kehitykseen ei saada seuraavan kahden hallituskauden kuluessa aikaan, loppuu hyvinvointi kaikilta suomalaisilta.

Tilimeklarit Oy Kaikki tilitoimisto- ja isännöintipalvelut käytössänne!

Joensuuntie 31, 31400 Somero puh. 0400-905 548

Monipuoliset tilitoimistopalvelut yrityksille Raisionkaari 50, Raisio p. 050 567 6502 info@lahitilit.fi

anne@lahitilit.fi www.lahitilit.fi

Palveluksessanne: Palveluksessanne: Pauliina Eloluoto Pauliina Eloluoto Nina Lahnalammi Sini-Lotta Korpela

www.tilimeklarit.fi www.tilimeklarit.fi

Keskuskaari 5, 21250 Masku Keskuskaari 21250 p. 0405, 735 8867Masku

p. 040 735 8867

ENERGISEN TERÄVÄÄ YRITYSKEHITYSTÄ Strategia, liiketoimintasuunnittelu, kasvusuunnittelu, projektitoiminta, interim-palvelut ja johtaminen, operatiivisin toiminnan kehitys Mika Kallioniemi, DI, LJK, CMC +358 (0)40 582 6162 www.procexon.com contact@procexon.com ELY-keskuksen sertifioitu puitetoimittaja

OP Lounaisrannikon lakitiimi ja yrityspalvelut ovat sinua varten mm. edunvalvontavaltuutus- ja testamenttiasioissa.

Yrittäjä.

Ovatko sinua ja yritystäsi koskevat asiakirjat ajan tasalla?

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja kysy lisää lainopillisesta kartoituksesta.

Ajanvarauksen teet kätevästi osoitteessa op.fi/lounaisrannikko.

Halutessasi voit soittaa lakiasiainpäällikkö Riikka Saarelalle p. 010 253 9854

OP Ryhmän 010-numerot: kiinteän verkon lankaliittymistä ja kotimaisista matkapuhelinliittymistä 0,0835 e/puhelu + 0,167 e/min. Numerot 0100 0500 ja 0100 05151 (ppm/mpm) Hinnat sisältävät alv. 24%.

18 TOIMIALAHAKEMISTO >>

Varsinais-Suomen Yrittäjä 11/2022

ALKUSAMMUTUS- JA PALOTURVALLISUUSKOULUTUS

HENKILÖSTÖVUOKRAUS

KÄSIDESIAUTOMAATIT

Aputeam Oy

Infoni Oy / Inkadesi

Safety & Security Trainers Oy

Eerikinkatu 2 B 16 , 20100 Turku | 010 8383520 | taina.sirkia@aputeam.fi | www.aputeam.fi |

HITSAUSKONEET, -KAASUT, -TARVIKKEET JA -HUOLTO

KÄSIDESIHUUHTEET

Haka-Kone Oy

Mustionkatu 8, 20750 Turku | 0400 814 355 | myynti@infoni.fi | www.inkadesi.fi |

Annankuja 3, 21380 Aura | 040 5025425 | jari.segerman@s-st.net | www.s-st.net |

AURINGONSUOJAUSTA, KAIHTIMET JA MARKIISIT Ruutu Kaihdin Oy

Kuormakatu 15, 20380 Turku | 010 2920050 | ruutu@ruutukaihdin.fi | www.ruutukaihdin.fi |

AUTOKATSASTUS Salon Yksityinen Katsastus Oy

Helsingintie 68, 24100 Salo | 040 630 8000 | www.salonkatsastus.fi |

Loimikatsastus Oy

Turuntie 26 B, 32200 LOIMAA | 0401408000 | info@loimikatsastus.fi | www.loimikatsastus.fi |

Kärsämäentie 6b, 20300 Turku | (02) 2543430 | haka-kone@haka-kone.fi | www.haka-kone.fi |

IKKUNAKALVOITUKSET

LAKIPALVELUT

Tuotekatu 3 B 31, 21200 Raisio | 041 313 2871 | info@kalvotalo.com | www.kalvotalo.com |

AC & Heating System Oy

Polttolaitoksenkatu 1, 20380 TURKU | 040 684 0445 | henri.virtanen@ach-system.fi | www.ach-system.fi |

CNC-KONEISTUS ALIHANKINTANA

IT-RATKAISUT

Halikko Tools Oy

Digipalvelu Aura Oy

AKR Data Oy

Turuntie 10, 32200 Loimaa | 024 148 400 | myynti@akrdata.fi | www.akrdata.fi |

DIGIPAINOT Printworks

Rautakatu 6, 20520 Turku | 0103202110 | myynti@printworks.fi | www.printworks.fi |

DIGITAALISET INFONÄYTÖT Infoni Oy

Mustionkatu 8, 20750 Turku | 0400 814355 | myynti@infoni.fi | www.infoni.fi |

DIGITOINTI Digipalvelu Aura Oy

Satakunnantie 17, 20300 Turku | 045 654 4441 | info@digiaura.fi | www.digiaura.fi |

HAUTAKIVIÄ Turun Hautakivipalvelu Ky

Hautakivenkatu 5 (Uudenmaantie78), 20720 Turku | Puh. (02) 2360329 | posti@turunhautakivipalvelu.fi | www.turunhautakivipalvelu.fi |

Satakunnantie 17, 20300 Turku | 045 654 4441 | info@digiaura.fi | www.digiaura.fi |

JULKISIVUPESUT Länsi-Suomen Pesu- ja imutyö Oy Vanha maantie 20, 21210 Raisio | 24h puhdistus | Turku 044 700 2970 | Rauma 044 700 2971 | myynti@pesujaimu.com | www.pesujaimu.com |

Eerikinkatu 25, 20100 Turku | 02 2780 760 | turku@pietet.fi | www.pietet.fi |

Hautauspalvelu Pietet

Henrikinkatu 2, 21100 Naantali | 02 435 3126 | naantali@pietet.fi | www.pietet.fi |

Serenum Oy

Linnankatu 50 A, 20100 Turku | 0400962849/Sarianne Mäkelä | info@serenum.fi | www.serenum.fi |

LIIKELAHJOJA Griippi Oy

Vuorikatu 5, 20700 Turku | 02 251 6616 | griippi@griippi.fi | www.griippi.fi |

MAINOSTEIPPAUKSET Mainosnerg Oy

Hiidenkatu 9, 20360 Turku | (02) 253 9955 | tuotanto@mainosnerg.fi | www.mainosnerg.fi |

Raision Mainosteippaus

Vierulantie 77, 21210 Raisio | 0400 531 318 | info@raisionmainosteippus.fi | www.raisionmainosteippaus.fi |

MUSIIKKIESITYKSET JÄTEHUOLTOA Jätehuolto M. Helistölä Oy

Marianne Maans

Meritalontie 1, 20900 Turku | 040 525 8819 | marianne.maans@gmail.com | www.mariannemaans.com |

Verstastie 4, 23800 Laitila | 0103203660 | jatehuolto@helistola.fi | www.helistola.fi |

Remeo Oy

Kärsämäentie 49, 20360 Turku | 010 5400 | asiakaspalvelu@remeo.fi | www.remeo.fi |

Jätehuolto H. Koskinen Oy

Kemiöntie 175, 25500 Perniö | 02 7365965 | h.koskinenoy@smail.fi | www.jätehuoltoa.fi |

KIINTEISTÖNHOITOTARVIKKEET Malkit Turku

Munkkionkuja 1, 20520 Turku | 041 526 5706 | stefan.holmberg@malkit.fi | www.malkit.fi |

NEUVOTTELUTILOJEN ESITYSTEKNIIKKA JA AV- LAITTEET Infoni Oy

Mustionkatu 8, 20750 Turku | 0400 814355 | myynti@infoni.fi | www.infoni.fi |

PAINOTALOT Seriman Oy

Hallimestarinkatu 30, 20780 Kaarina | 0503562640 | seriman@seriman.fi | www.seriman.fi |

Makerspoint Oy

KUIVAIMUTYÖT Länsi-Suomen Pesu- ja Imutyö Oy Vanha maantie 20, 21210 Raisio | 24h puhdistus | Turku 044 700 2970 | Rauma 044 700 2971 | myynti@pesujaimu.com | www.pesujaimu.com |

HAUTAUSPALVELUJA Hautauspalvelu Pietet

Turun Täyskäännös Oy

Kalvotalo Oy

Ravurinkatu 41, 20380 Turku | 0103237060 | myynti@makerspoint.fi | www.makerspoint.fi |

Autovuokraamo St1 Stålarminkatu

DIGIAPU

KÄÄNNÖSPALVELUT Yliopistonkatu 36 a A 3, 20100 Turku | 02 2511915 | info@turuntayskaannos.fi | www.turuntayskaannos.fi |

AUTOVUOKRAAMO

Uhrilähteenkatu 8, 20250 Turku | 0400 627 633 Jari Juhannusvuori | info@halikkotools.fi | www.halikkotools.fi |

Infoni Oy / Inkadesi

Makerspoint Oy

ILMASTOINTI- JA JÄÄHDYTYSRATKAISUT

Stålarminkatu 32, 20810 TURKU | (02) 2359300 | info@st1turku.fi | www.st1turku.fi |

Mustionkatu 8, 20750 Turku | 0400 814 355 | myynti@infoni.fi | www.inkadesi.fi |

KUORMALAVAT Lavapörssi Oy

Pinokedontie 10, 25190 Pertteli | 0290909900 | petteri.lindholm@lavaporssi.fi | www.lavaporssi.fi |

Ravurinkatu 41, 20380 Turku | 0103237060 | myynti@makerspoint.fi | www.makerspoint.fi |

PUHELIN- JA TIETOKONEHUOLTO Digipalvelu Aura Oy

Satakunnantie 17, 20300 Turku | 045 654 4441 | info@digiaura.fi | www.digiaura.fi |

TAKSIT Lounais-Suomen Taxidata Oy

Taksin tilausvälityskeskus 24/7, | 020010041 (1,84 €/puhelu + pvm/mpm) | keskus@taxidata.fi | www.taxidata.fi |

TOIMIALAHAKEMISTO

Varsinais-Suomen Yrittäjä 11/2022

Maavirta Oy

SOMERO | 0400 535 272 | info@maavirta.fi | www.maavirta.fi |

TYÖTERVEYSHUOLTO Turun Perhelääkärit Oy

Sibeliuksenkatu 3, 20100 TURKU | (02) 2504433 | tiedustelu@perhelaakarit.fi | www.perhelaakarit.fi |

TEIPPAUKSET

19

YRITYSPALVELUT JA ARVONMÄÄRITYKSET Advance Team Oy

Tuureporinkatu 8, 20100 Turku | 0400 743 613 | mikko.mellanen@advanceteam.fi | www.advanceteam.fi |

Laitilan Työterveys

Makerspoint Oy

Ravurinkatu 41, 20380 Turku | 0103237060 | myynti@makerspoint.fi | www.makerspoint.fi |

TIETOTEKNIIKKA Jimm´s PC-Store Oy

Lukkosepänkatu 7, 20320 TURKU | 0297070702 | yritysmyynti@jimms.fi | www.jimms.fi |

Sairaalantie 8, 23800 Laitila | (02) 85995226 | info@laitilantyoterveys.fi | www.laitilantyoterveys.fi |

TÄRINÄ- JA MELUMITTAUKSIA | KIINTEISTÖKATSELMUKSIA Insinööritoimisto Varsinais-Suomen Kalliotekniikka Oy

Pitkämäenkatu 4 B, 20250 TURKU | 020 743 7421 | vskalliotekniikka@kalliotekniikka.fi | www.vskalliotekniikka.fi |

TILITOIMISTOT L&S Tilipalvelu Oy

Kristiinankatu 2 b A 4, 20100 Turku | 0500979701 | hely.lehtonen@lstilipalvelu.fi | www.lstilipalvelu.fi |

VEROASIANTUNTIJAPALVELUT

Tilitoimisto Peltokangas Oy

Linnankatu 50 A, 20100 Turku | 0400962849/Sarianne Mäkelä | info@serenum.fi | www.serenum.fi |

Pyhän Katariinan tie 7, 20780 Kaarina | 040 749 2596 | susanna.peltokangas@tilipeltokangas.fi | www.tilipeltokangas.fi |

Serenum Oy

YRITYSVÄLITYS Suomen Yrityskaupat Oy

Kauppiaskatu 9b A, 20100 Turku | 0504611360 | jp.asuinmaa@yrityskaupat.net |

Suomen Liiketoimintakaupat

Naantali | +358 400 538 862 | vesa.leppanen@wbl.fi | www.liiketoimintakaupat.fi |

ÖLJYSÄILIÖIDEN TARKASTUSTA JA PUHDISTUSTA Länsi-Suomen Pesu- ja imutyö Oy

Vanha maantie 20, 21210 Raisio | 24h puhdistus | Turku 044 700 2970 | Rauma 044 700 2971 | myynti@pesujaimu.com | www.pesujaimu.com |

Öljykolmio Oy

Urakuja 1, 21360 Lieto as | 0102866080 | toimisto@oljykolmio.fi | www.oljykolmio.fi |

VIEMÄREIDEN AVAUKSET TOIMITILAVÄLITYS

Länsi-Suomen Pesu- ja Imutyö Oy

Vanha maantie 20, 21210 Raisio | 24h puhdistus | Turku 044 700 2970 | Rauma 044 700 2971 | myynti@pesujaimu.com | www.pesujaimu.com |

X-Index Oy

Turku | (02) 4870487, 0400 861 282 | jari.akkola@x-index.fi | www.x-index.fi |

Muutama syksyn kirjauutuus Isänpäivälahjaksi Teksti: Tuula Laamanen

Tänä syksynä on ilmestynyt erinomaisia kirjauutuuksia, joista monet sopivat hyvin Isänpäivä- tai joululahjoiksi. Tässä seitsemän sellaista.

Retkeilevälle isälle Suomen upeimmat patikointipolut: Tuomo Kesäläinen.

Tapio Karttakeskuksen 160-sivuinen retkeilyopas johdattaa patikoijat Suomen parhaille poluille luontotyyppien mukaan. Suot, joet, järvet, meri, lehdot, maisemat, metsät, harjut, vaarat, tunturit ja geologiset erikoisuudet sekä esteettömät polut esitellään lukijalle erinomaisen fiksusti. Sijainnit kartalla ja reitit maastokartalla ovat näppärä apu luontoelämäyksiä etsiville. Varsinkin, kun osion alussa esitellään, mikä tässä luontotyypissä ja reitissä on näkemisen arvoista. Varsinais-Suomesta mukana on viisi kohdetta.

Sotahistoriasta pitävälle Kaksi vapaussotaa – viha, vallankumous ja uuden alku 1905–1919: Touko Perko

Atenan kustantama 460-sivuinen tietojärkäle on tunnetun professorin ja historiantutkijan taidonnäyte siitä, miten Suomen poliittinen historia muotoutui itsenäisyytemme alkuvaiheissa. Sosialismia ihannoineet vallankumoukselliset ja sodan raadollisuus erilaisine strategioineen ja nimityksineen sodan tarkoituksesta kuvaavat hyvin, miten propagandaa ja väkivaltaa käytettiin poliittisiin pyrkimyksiin. Kyse oli Suomen itsenäistymisestä ja valtiojärjestyksen lopullisesta vakiintumisesta, missä Saksalla oli lopulta ratkaiseva osa. Yhtymäkohtia sodan keinoista löytyy myös Venäjän valtapyrkimyksille Ukrainassa.

Narsistisen persoonan edesottamuksia

Some-ajan isille julkkikseksi tulemisesta

Reviiri: Annika Brusila

Roni Back – matkani somen huipulle: Roni Bäck

Aviadorin kustantama 220-sivuinen minä-muotoon kirjoitettu romaani on kansantaloustieteilijänä ja liike-elämän johtotehtävissä työskennelleen turkulaisen Annika Brusilan neljäs. Päähenkilö Sammalvaara liikkuu pääosin politiikan ja urheilun maailman erilaisissa ihmissuhteissa, missä valta ja hierarkiat ovat itselle ottamisen kohteina. Ihmiset ovat käyttövälineitä valtaa himoitsevan omille pyrkimyksille saavuttaa haluamansa. Ihmisen epäinhimillinen raadollisuus rinnastuu eläinmaailmaan.

Otavan kustantama ja mukavan rennosti kirjoitettu 315-sivuinen opus on päiväkirjamerkintöineen selvitys siitä, mitä vaatii tulla somejulkkikseksi ja sitä kautta mediajulkkikseksi. Bäck käy läpi 10-vuotista uraansa tubettajana ja yrittäjänä. Ylä- ja alamäet, ilot ja pettymykset sekä omat virheet ja niitä seuraavat pohdiskelut ovat opettavaisia myös niille lukijoille, jotka haluavat ymmärtää somemaailmaa ja julkisuuden vaatimuksia harkitessaan alalle ryhtymistä. Bäckin seikkailunomaisesta tarinasta selviää, millä tavalla julkisuus on onnea ja autuutta mutta myös sitä vaikeampaa ja vaivalloisempaa elämää, mihin on syytä varautua. Kiinnostavaa on sekin, että sometarinansa kertoo mies. Lukekaapa myös naiset tämä kirja, ei ole mikään ”Kardashian-tarina”.

Sosiopaattista menoa vallankahvassa Teette niin kuin minä sanon: Ari Turunen

Aula & Co:n kustantama rempseäotteinen tietokirja (247 s.)on valtiotieteen lisensiaatti ja päätoimittaja Ari Turusen läpileikkaus ”tapoihin ja kulttuuriin”, joita pomottajat ja muut päällepäsmärit diktaattoreita myöten käyttävät kaikkialla yhteiskunnan eri tahoilla. Nämä itsestään ja erinomaisuudestaan huumaantuneet käyttäytyvät tavalla, missä ainoa päämäärä on saada yhä enemmän valtaa ja määrätä muiden elämää. Opit tunnistamaan näiden sosiopaattisia ja psykopaattisia taipumuksia omaavien keinot. Esimerkkejä aikamme ”pomoista” ja heidän edesottamuksistaan on runsaasti.

Järjen järkäleitä nämä tyypit eivät ole, ovelia kumminkin.

Turun historiaa liekkien kautta Tunteiden palo – Turku liekeissä 1827: Hannu Salmi

Otavan kustantama 240-sivuinen tietokirja Turun ja turkulaisten kohtaloista liekkimeren keskellä. Kulttuurihistorian professori Hannu Salmi on tehnyt todellisen kulttuuriteon kirjallaan, joka on samalla sekä syväsukellus synkkään tapahtumaan että hyvin tunteikas ja inhimillinen kuvaus sen ajan vaikuttajapersoonista ja ihmiskohtaloista, jotka eivät jätä ketään kylmäksi.

Toimitusten toimintatavat ja ei-toivotut tavat Journalismin kuolema – mitä medialle oikein tapahtui?: Katleena Kortesuo

Tammen kustantama 304-sivuinen kritiikki nykyjournalismista ja sen toimintatavoista. Katleena Kortesuo on viestinnän ammattilainen, joka tekee mielenkiintoisia huomioita yhteiskunnassa vallitsevista teemoista ja trendeistä. Tällä kertaa hän on sivaltanut journalismia työkseen harjoittavia ja medioita, missä ideologiat jylläävät ja ei-toivotut keinot ohjaavat toimittajien ajattelua – tai ajattelemattomuutta. Media sortuu kyseenalaisuuksiin, kun se itse yrittää olla määräämässä, miten kansan tulee nyt ajatella. Kirja on hyvä läpileikkaus tulevien eduskuntavaalien kannalta, jos niitä ajatellaan median osallisuutena levittää propagandaa tiettyjen poliittisten tai ideologisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Journalismin ihanne totuuden puolustamisessa ja puolueettomuudessa on rapautunut.

20 JÄRJESTÖ >>

Varsinais-Suomen Yrittäjä 11/2022

Varsinais-Suomen Yrittäjien palvelut Tarvitsetko neuvoa tai tukea? Autamme mielellämme. Alla on esitelty kolme Varsinais-Suomen Yrittäjien alueellista jäsenpalvelua. Katso kaikki jäsenpalvelut nettisivuiltamme. Hyödynnä myös Suomen Yrittäjien valtakunnalliset jäsenpalvelut: yrittajat.fi/jasenpalvelut NEUVONTAPALVELU

YRITTÄJÄN TUKIVERKKO

OMISTAJANVAIHDOSPALVELU

Neuvontapalvelumme palvelee arkisin klo 9-16 numerossa 02 2757 100.

Kysy esimerkiksi työlainsäädännöstä, verotuksesta tai muusta yritystoimintaasi liittyvästä.

Kaikille yrittäjille avoin matalan kynnyksen luottamuksellinen palvelu, jossa sinulla on mahdollisuus keskustella mieltäsi painavista asioista liittyivätpä ne sitten liiketoimintaan tai omaan vointiisi. Puheluihin vastaavat vapaaehtoiset ovat kokeneita yrittäjiä ja liike-elämän asiantuntijoita.

Tavoitteena on varmistaa yritystoiminnan jatkuvuus sekä tätä kautta edistää työllisyyttä ja alueen elinvoimaisuutta. Tavoitteen onnistumiseksi on saatava yritystään myyvä yrittäjä ja potentiaalinen ostaja löytämään toisensa oikeaan aikaan.

Valtakunnallinen Suomen Yrittäjien lakineuvontapalvelu palvelee arkisin klo 8-18 numerossa 09 229 222.

Soittaessasi neuvontapalveluun varaudu kertomaan jäsennumerosi.

Asiantuntija käy tilannetta läpi keskustellen kanssasi ja auttaa ratkaisujen löytämisessä.

Soita numeroon 02 2757 112.

Palvelu on saatavilla 24 h vuorokaudessa ja yhteyttä voi ottaa vuoden jokaisena päivänä.

Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtajisto Ota yhteyttä!

Jyrki Hakkarainen puheenjohtaja 044 760 2400 jyrki@kiskonlaki.fi

Omistajanvaihdospalvelu kokoaa yhteen maakunnan johtavat asiantuntijat muun muassa arvonmäärityksen, verotuksen, rahoituksen sekä juridiikan saralta.

Laajan kumppaniverkostomme kautta käytössäsi ovat kattavat asiantuntija- ja neuvontapalvelut.

Tapio Haapanen varapuheenjohtaja 040 765 4603 tapio.haapanen@tremola.fi

Varsinais-Suomen Yrittäjien jäsenedut

Stina Siikonen varapuheenjohtaja 040 768 2924 stina.siikonen@koolle.fi

Saat jäsenkorttia esittämällä käyttöösi monia rahanarvoisia etuja.

Alla on esitelty Varsinais-Suomen Yrittäjien alueelliset jäsenedut.

Muistathan hyödyntää myös Suomen Yrittäjien valtakunnalliset edut: yrittajat.fi/jasenedut ELISA Etuja 5G-liittymistä sekä kuukausittain vaihtuvan laite-edun.

Lisätietoja: yrityksille.elisa.fi/yrittajajasenen-edut

K-JÄSENETU Etu -5% elintarvikkeista ja -10% käyttötavaroista näistä toimipaikoista: Aura: K-Market Aurantori*, Lieto: K-Market Ilmarinen ja K-Market Loukinainen, Loimaa: K-Citymarket Loimaa*, K-Market Turuntie, K-Market Korintti, K-Market Hirvikoski, Piikkiö: K-Market Pontela Piikkiö*, Riihikoski: KMarket Riihitori*, Rusko: K-Market Rusko*, Salo: K-Market Enola*, K-Market Pirkkatori*, K-Market Ollikkala, Sauvo: K-Market Sauvo*, Turku: K-Market Halinen, K-Market Kerttuli, K-Market Ruokatori, K-Market Vartiovuori, K-Market Herkkulinna, K-Market Perno, K-Market Jäkärlä, K-Market Kanslerintie*, K-Market Puolalankatu*. *etu vaäin elintarvikkeista Lisäksi -15% automaattipesuista näiltä K-Neste-asemilta: Raisio: Vesilaitoksentie, Salo: Mariankatu, Turku: Hämeentie, Satama

NAANTALIN JA RUISSALON KYLPYLÄT Jäsenetuna normaalihintaisesta majoituksesta sekä valmiista lomapaketeista tunnuksella PROYRITTAJA 20 % alennus päivän hinnasta. Huoneita rajoitettu määrä.

Kokouspaketeista jäsenetuna 15 % alennus päivän hinnasta.

Naantalin ja Ruissalon kylpylöissä saunaja allasosaston käytöstä 40 % alennus normaalihinnasta.

Edut koskevat koko yrityksen henkilöstöä. www.ruissalospa.fi ja www.naantalispa.fi

TURKU ENERGIA Yrittäjille räätälöity kilpailukykyinen kiinteähintainen Louna Vakio Yrittäjät -sähkösopimus. Katso päivittyvät energiahinnat ja tilaa sähkösopimus osoitteessa www. turkuenergia.fi/yrittaja. Lisätietoja saat Myyntipalvelusta lähettämällä sähköpostia myyntipalvelu@turukuenergia.fi tai soittamalla puh. 022628900.

TURKU AMK Jäsenyritykset saavat 10 % alennuksen lyhytkoulutuksista (kesto max. 3 päivää).

Katso lisää: www.turkuamk.fi/tyoelamapalvelut

Jäsenmaksut vuonna 2022 henkilöstön määrä yrittäjät mukaan lukien €/vuosi yksinyrittäjä ................................... 171 2–3 ................................................ 253 4–5 ................................................ 316 6–7 ................................................. 379 8–9 ............................................... 460 10–19 ............................................545 20–49 ........................................... 676 50–99 ......................................... 1075 100– ............................................ 2124

TURUN AKK Jäsenyrityksille 20 prosentin alennus lyhytkoulutuksista.

Neuvontapalvelut yrityksen henkilöstön ja koulutuksen kehittämiseen liittyvissä asioissa veloituksetta.

Lisätiedot: risto.ruohola@turunakk.fi

VARSINAIS-SUOMEN YRITTÄJÄ -LEHTI Tekstisivun ilmoitushinnasta 20 % alennus. y-lehti.fi

ASIAKASTIETO Saat kotimaisten yritysten maksuhäiriöt kyselyhetkellä soittamalla Varsinais-Suomen Yrittäjien toimistoon 02 275 7100

Muutokset mahdollisia. Tarkista ajantasaiset jäsenedut nettisivuiltamme.

Voit liittyä Yrittäjien jäseneksi osoitteessa www.yrittajat.fi/liity Tee hyvä päätös ja tule mukaan.

Tähän joukkoon kannattaa kuulua!

Aluejärjestössä sinua palvelevat Hanna Munter toimitusjohtaja 044 296 9071 hanna.munter@yrittajat.fi

Hanna Anttalainen toimistoassistentti 044 556 7622 hanna.anttalainen@yrittajat.fi

Johanna Vainio koulutus- ja osaamisasioiden päällikkö 050 358 8409 johanna.vainio@yrittajat.fi

Niina Pekkala tapahtumakoordinaattori 040 736 4205 niina.pekkala@yrittajat.fi

Terhi Haverinen järjestökoordinaattori 050 577 8228 terhi.haverinen@yrittajat.fi

Jutta Wirén elinkeinoasioiden päällikkö 040 776 3640 jutta.wiren@yrittajat.fi

Inkeri Sundberg viestinnän asiantuntija 044 084 2629 inkeri.sundberg@yrittajat.fi

Hanna Tarvainen palveluasiantuntija 040 751 1166 hanna.tarvainen@yrittajat.fi

Pasi Sandelin jäsenhankkija 044 556 7621 pasi.sandelin@yrittajat.fi

Suvi Uusitalo-Sirén viestinnän asiantuntija 050 336 9335 suvi.uusitalo-siren@yrittajat.fi

#Yrittäjä, seuraatko meitä jo somessa?

www.facebook.com/varsinaissuomenyrittajat

@vs_yrittajat

Laita sosiaalisen median kanavamme seurantaan. Pysyt ajan tasalla tuoreista uutisista ja saat mm. vinkkejä liiketoimintaan.

www.linkedin.com/company/varsinaissuomenyrittäjät

@VSyrittajat

Varsinais-Suomen Yrittäjät | Brahenkatu 20 | 20100 TURKU | p. 02 275 7100 | vsy@yrittajat.fi | www.yrittajat.fi/varsinaissuomi

JÄRJESTÖ >>

Varsinais-Suomen Yrittäjä 11/2022

21

Halu parantaa maailmaa teki Niina Kestistä palkitun yrittäjän Kuva: Katri Haavisto

Poistoa Oy palkittiin vuoden varsinaissuomalaisena yrityksenä Varsinais-Suomen Yrittäjägaalassa la 8.10. Palkinnon vastaanottivat yrittäjät Niina Kesti ja Simo Juurinen sekä toimitusjohtaja Vesa Virtanen. Palkintoa jakamassa Ruskon ja Vahdon Yrittäjien puheenjohtaja Jari Nurminen ja Varsinais-Suomen Yrittäjien vaalivaliokunnan puheenjohtaja Jari Rastas.

Teksti: Suvi Uusitalo-Sirén

Ruskolainen Niina Kesti toimii Poistoa Oy:n valovoimaisena yrittäjäkasvona. Hän uskoo hyvään johtamiseen, periksiantamattomuuteen ja huumoriin.

Poistoa Oy on Suomen suurin homesiivoukseen keskittynyt yritys, joka palkittiin 8.10. järjestetyssä Varsinais-Suomen Yrittäjägaalassa vuoden varsinaissuomalaisena yrityksenä.

Vaikka gaalapöly on haastatteluhetkellä jo laskeutunut, Niina Kesti iloitsee siitä, että puhelin on soinut ja sähköposti sekä sosiaalisen median kanavat täyttyneet onnittelu- ja muista viesteistä.

– On tosi hienoa huomata, että yrittäjät ovat aidosti onnellisia toisen puolesta ja onnittelevat. Minkäänlaista kateutta ei tästä porukasta löydy – se on tosi mahtavaa, Kesti sanoo.

Hän uskoo palkinnon tuoman huomion poikivan myös liiketoiminnallista hyötyä.

”

Työ ei voi olla vain selviytymistä koko ajan.”

Maailmaa muuttamassa Turussa sijaitseva Poistoa perustettiin vuonna 2013. Niina Kestin lisäksi yritystä oli pystyttämässä veli Simo Juurinen.

Aikaisempaa yrittäjyyskokemusta Niina Kestillä ei ollut. Ennen

yrittäjyyttä hän työskenteli pitkään kiinteistöalalla ja viimeisenä isossa siivousalan yrityksessä, missä hän vastasi vaativista siivoustöistä.

– Sisäilmaongelmat ja esimerkiksi niistä kouluissa kärsivät lap-

set alkoivat nousta esiin mediassa ja meille tuli olo, että jonkunhan näitä täytyy lähteä hoitamaan – emme voi sanoa, ettei onnistu. Halusin myös parantaa maailmaa, yrittäjä Niina Kesti kertoo.

Yritykseen saatiin mukaan kolmaskin sisarus. Toiminnan kasvu on yllättänyt jopa yrittäjät itse.

Poistoa on kasvanut kymmenessä vuodessa yli sata henkeä työllistäväksi yritykseksi, jonka liikevaihto on noin 3 miljoonaa euroa. Yritys tekee merkittävää yhteistyötä mm. eri korkeakoulujen kanssa ja hyödyntää paljon alan tutkimusta.

Poistoa on muun muassa pystyttänyt toimitiloihinsa Turkuun linjaston, jossa voidaan puhdistaa homeelle altistuneita huonekaluja ja taide-esineitä.

– Erikoisimpia puhdistettuja esineitä ovat varmaankin Akseli Gallen-Kallelan maalaus ja täytetty susi. Tekemisen mittakaava on matkan varrella muuttunut: muistan, kun yrityksen alkuaikoina yksi ensimmäisiä suunnitelmia, joita tein, oli noin kilometrin pituisen arkiston puhdistaminen. Se tuntui silloin isolta ja vaikealta hommalta.

Nyt nämä ovat juuri niitä kivoja pikku juttuja, joita on välillä mukava tehdä, Niina Kesti kuvaa.

Hänestä huokuu aurinkoisuus ja positiivisuus. Hän kuvaa itseään periksiantamattomaksi ja määrätietoiseksi. Kun tulevaisuuden suun-

nitelmia on Poistoassa tehty, niitä kohti on menty sata lasissa.

– Olen kyllä kova tekemään töitä. Kun saavuin taannoin työpaikalle, navigaattorini totesi minulle että ”olet saapunut kotiisi”. Ehkä se kertoo jotain, Kesti nauraa.

Hän kuitenkin korostaa, että yrittämisen vastapainona tarvitaan hyvää mielenhallintaa, eikä huumoria saa unohtaa. Työtä ja vapaa-aikaa hän tasapainottaa muun muassa meren ja luonnon äärellä Paraisten-mökillä, nyt jo aikuisten lasten kanssa sekä ystäviä tapaamalla.

– Pidän tosi tärkeänä, että naiset voivat yrittää ja sovittaa yhteen samalla perhe-elämää. Nuorin lapseni oli 9-vuotias, kun aloitimme. Olin kolmen lapsen yksinhuoltaja – ei se aina helppoa ollut, Kesti sanoo.

Mitä hän sanoisi yritystä perustavalle Niinalle nyt?

– Ole vaan rohkeampi ja luota itseesi. Ei kannata ihan niin paljon etukäteen murehtia asioita: tuleeko asiakkaita ja ovatko he tyytyväisiä.

Asiat järjestyvät.

Johtaminen tärkeää Niina Kestin mukaan parasta yrittämisessä on Poistoan toimialalla se, että työn ohessa pääsee näkemään monenlaiset muut toimialat ja elämänkaaren synnytyssairaalasta hautaustoimistoihin. Muiden tekemisestä voi ottaa oppia oman toiminnan kehittämiseen.

– Kivointa ja tärkeintä ovat kuitenkin asiakkaat ja meidän loistavat työntekijät. Haastavinta yrittäjänä taas on ollut sopeutua maailman muutoksiin, eli ensin koronaan ja nyt Ukrainan sotaan liittyviin asioihin. Me Poistoalle keskitymme paljon mielen hyvinvointiin. Työ ei voi olla vain selviytymistä koko ajan.

Hänen mukaansa erityisesti tässä ajassa on tärkeää nostaa esille hyvä johtaminen ja ihmisten huomioiminen.

– Johtaminen on muuttunut eri sukupolvien osalta ja yritysten pitäisi panostaa asiaan entistä enemmän. Henkilöstön hyvinvointiin panostaminen on myös muuttanut muotoaan ja eri henkilöt kokevat asioita eri tavalla. Yksilön johtaminen ja hyvinvointi ovat edellytys menestymiselle, Niina Kesti sanoo.

Tulevaisuuteen Kesti ja Poistoa suuntaavat kuitenkin positiivisin mielin. Uusia palvelutuotteita kehitetään esimerkiksi, kun muuttuneen lainsäädännön myötä kova puupöly ja kvartsipöly luokitellaan syöpävaarallisiksi aineiksi. Jonkun ne on poistettava.

– Yrittäjänä menestymiseen tarvitaan luovuutta – kykyä uudistua ja viedä omaa liiketoimintaa eteenpäin haastavienkin aikojen keskellä.

On pystyttävä kyseenalaistamaan totutut toimintatavat ja tarkastelemaan asioita täysin uusista perspektiiveistä.

22 JÄRJESTÖ >>

Varsinais-Suomen Yrittäjä 11/2022

Onko kansalaisten oikeusturva tuomistuimissa sittenkään ihan kunnossa?

Tiedot koonnut: Tuula Laamanen

Suomessa vietettiin 27.10.

Oikeusvaltio-päivää ja keskusteltiin maamme oikeudellisesta tilasta. Yleinen uskomus on, että asiat tutkitaan aina huolella ja ajallaan tai että tuomioistuimissa jutut hoidetaan aina perustuslaissa mainitun oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin -periaatteen mukaisesti. Viimeaikaiset uutiset kertovat kuitenkin aivan jostakin muusta kuin oikeudenmukaisuuden toteutumisesta.

Helsingin yliopistossa tehty oikeustieteellinen tutkimus paljasti, että Suomessa kunnianloukkausten tutkinta on sattumanvaraista tai niitä ei kiireen takia tutkita lainkaan. Vain 25 prosentissa esitutkinta on saatettu loppuun.

(STT 20.10.2022).

Eduskunnan oikeusasiamies Petri jääskeläinen esitti huolestumisensa (mm.

YLE 25.10.2022), että esitutkinnat viivästyvät Suomessa niin, että osa jutuista vanhenee. Tutkimatta jättämisiä perustellaan jopa lainvastaisesti. Jääskeläisen mukaan kyse on resurssien riittävyydestä.

Myös käräjäoikeuksissa ongelmia Haastattelimme eräitä asianajajia, joiden mukaan myös tuomioistuinten käytännöt ja tuomiot voivat poiketa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ihanteista. Asianajajat haluavat esiintyä nimettöminä heidän asiakkaidensa oikeusturvan takia, mikä kuvastanee myös oikeuslaitoksen tilaa Suomessa. Kyse on marginaali-ilmiöistä ja usein tuomarin persoonasta.

Oikeusjärjestelmässämme ihanne on, että samanlaisista rikoksista annetaan samanlainen tuomio. Tämä ihanne ei

Tiedusteluja ei tehty varsinaissuomalaisille asianajajille eikä artikkelin tietoja voi tästä syystä yhdistää alueen tuomioistuimiin. aina tuomioistuimessa toteudu. Tässä saatuja perusteluja koosteena: Eriarvoinen kohtelu: Tuomari sitoo oman persoonansa ja arvomaailmansa tuomioon, jolloin hänen suhtautumisensa esimerkiksi maahanmuuttajiin, seksuaalivähemmistöihin tai yrittäjiin näkyy tuomion lopputuloksessa.

Usein avustaja osaa ennakoida lopputuloksen, kun tietää tuomarin asenteellisuuden.

Pakkokeinot: Tuomari voi käyttää pakkokeinoja tehdessään poliisin tai syyttäjän esityksestä ja ihmisoikeusnäkökulmasta tai muiden lakien tarkoituksesta poikkeavan määräyksen.

Osaaminen: Tuomioistuimet eivät kouluta tuomareita yhtenäiseen käytäntöön.

Tuomarit eivät istu toistensa käsittelyissä. Yhtenäiskäytäntöjä tuomioihin ei voi syntyä.

Riippumattomuus: Joillekin riippumattomuus tarkoittaa, että he voivat tehdä mielensä mukaan. Avustajat eivät kykene viemään tuomarin epäoikeudenmukaista toimintaa tutkittavaksi, sillä maasta puuttuu riippumaton perustuslakituomioistuin. Ainoat valitustahot ovat eduskunnan alaisia. Myöskään asianomistajat tai vastaajat, joihin epäoikeudenmukaisuus kohdistuu, eivät halua maksaa korkeiden oikeudenkäyntikulujen lisäksi enää valittamisesta oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille, kynnys on korkea.

Valvonta: Hovioikeus ei enää tee tarkastuskäyntejä käräjäoikeuksiin eikä ole halukas puuttumaan heillekin kiusalliseen seikkaan tuomarin käyttäytymisessä.

Alueellinen käytäntö: Eri puolilla Suomea ilmenee eri-

laisia tuomioistuinkäytänteitä. Ympäri Suomea toimivat avustajat joutuvat varmistelemaan ennen istuntoa, miten missäkin käräjäoikeudessa toimitaan. Nämä käytänteet voivat vaihdella todisteiden nimeämisessä, avustajan kysely- tai puheoikeudessa tai tuomarien halukkuudessa selvittää, mitä todellisuudessa on tapahtunut. Myös prosessien kulku voi olla erilainen.

Huonot tavat: On tuomareita, jotka voivat huutaa avustajille päin naamaa, räyhätä turhasta tai osoittaa selvästi, ettei ole kiinnostunut jutusta, vaan asia pitää saada nopeasti omalta kontolta pois. Jotkut voivat ilkkua istunnon aikana muille ammattihenkilöille ilman mitään järkevää syytä.

Vallan hurmos: Joillakin tuomareilla on päällä avustajia turhauttava ”alikessumai-

nen” hurmostila. Kun koettaa tällaisen ”työpaikkakiusaajan” edessä puolustaa omaa asiakastaan, ei tilanteeseen voi puuttua, koska se voi haitata asiakkaan etua.

Työilmapiiri: Jotkut asianajajat kokevat oman käräjäoikeutensa työilmapiirin turhauttavaksi ja kireäksi, jos joutuu ennakkoasenteellisen tuomarin käsittelyyn. Tuomari voi ohjata istuntoa hänelle mieluisaan lopputulokseen riippumatta siitä, mikä on tapahtumien, asiakkaan tai oikeudenmukaisuuden kannalta totuus. Tällainen lopputulos voi jäädä voimaan, jos hovioikeus ei ota asiaa tutkittavakseen.

Istunnon vääränlainen kulku: Moni sanoo kokeneensa, että tuomari ohjailee istuntoa esimerkiksi rajaamalla avustajien kysymysoikeutta tarkoituksellisesti, antamalla vastapuolelle enemmän aikaa esittää näkemyksiään tai keskeyttämällä todistajien todistelun, jolloin asia ja lopputulos väistämättä vääristyvät.

Valitusoikeus rajattu pois: Jotkut tuomiot ovat kirjoitettu niin, että sekä todistelujen sisällöt tai tapahtuneen kulku on jätetty vajavaiseksi. Ei kirjoiteta kaikkea, mitä todistajat ovat sanoneet tai mihin on vedottu. Tällaista tuomiota on vaikea viedä hovioikeuden arvioitavaksi. Hovioikeus luottaa käräjätuomarin arvioon, vaikka se olisi laadittu puutteellisesti. Siksi oikeus ei tapahdu. Tuomioiden sisällölliset ongelmat ovat yleisempiä siviilioikeuden puolella, riita-asioissa.

Loppulausunnon rajaaminen: Tuomari keskeyttää mielivaltaisesti loppulausuntoa antavan puheenvuoron, jolloin tärkeitä perusteluja ja seikkoja asiassa jää sanomatta. Tällainen on käsittämätöntä, mutta kuvastaa, että tuomari on päätöksensä

tehnyt ennen kuin istunto on käyty loppuun.

Asiakkaiden katkeroituminen: Tapahtuu, kun henkilö on joutunut ilmiselvän kaltoinkohtelun kohteeksi oikeusistuimessa. Katkeroituminen voi aiheuttaa vaarallisia piirteitä asiakkaissa. He löytävät sielunkumppaneita vankilassa ja voivat syrjäytyä rikollisryhmiin. Rikosoikeuden puolella nämä ilmiöt tulevat helpommin esiin.

Pienet piirit: Tuomareiden ja oikeusistuimen riippumattomuus pitäisi keskusteluttaa laajasti yhteiskunnassa. On arveluttavaa, että pienemmillä paikkakunnilla tuomarit, syyttäjät ja poliisi istuvat samassa kahvipöydässä keskustelemassa tapauksista, asianomistajista tai avustajista.

Laadun tai ammattitaidon puute: Koska julkisuus puuttuu, on ehdotettu oikeudenkäyntien avaamista yleisölle tai niiden kuvaamista julkisuuteen, jotta tuomarointeihin saadaan laadukkuutta ja yhteneviä käytänteitä tuomioistuimiin. Se lisäisi luottamusta tuomioistuinten toimintaan.

Avoin oikeudenkäynti ei ole mahdollinen Suomessa.

Siksi kansalaisillakaan ei ole mahdollisuutta tutustua oikeuskäytänteisiin avoimesti, vaikka juuri avoimuusperiaatteen tulisi olla osa tuomioistuinten toimintaa. Asiakkaan kannalta ei saisi olla onnenkauppaa siitä, kuka tai minkälainen henkilö alkaa hänen juttuaan käsitellä.

Juttujen viivästyminen vuosilla on jo oma ongelmansa kansalaisten oikeusturvan kannalta. Kansalaisten oikeusturva on määritelty perustuslaissa, jonka tulisi olla ylin lakimme, mihin muut lait nojaavat. Valtiovallan vastuulla on taata perustuslain toteutuminen yhteiskunnassa.

HYVÄ TIETÄÄ >>

YHDELLÄ NEUVONTAPUHELULLA YRITTÄJÄLLE TUHANSIEN EUROJEN SÄÄSTÖT

O

len ollut useamman vuoden ajan mukana Yrittäjien lakineuvontaverkostossa. Näen, että kyseessä on yrittäjälle aidosti hyödyllinen palvelu, kunhan sitä muistaa käyttää.

Vaikka neuvontapuhelu ei sisälläkään esimerkiksi asiakirjojen tutkimista taikka vastaavaa, mistä sitten tehtäisiin erillinen toimeksianto, monet asiat ovat luonteeltaan sellaisia, että ratkaisu näihin voi hyvin olla sen yhden puhelinsoiton päässä. Ehkä vielä niin päin, että jonkinlainen isompikin ”katastrofi” tällä vältetään.

Mielestäni neuvontalinjaa voisi ajatella eräänlaisena yrittäjän riskienhallinnan työkaluna; parempi varmistaa, kuin…

Muisteltaessa konkreettista esimerkkiä, seuraava tapaus nousi mie-

leeni vuosien varrelta (esimerkki kerrotaan yrittäjän luvalla).

Sain kysymyksen työoikeudellisesta asiasta. Käsillä oli melko tyypillinen tilanne: yrityksessä oli yrittäjän mielestä epäpätevä (ja mitä kaikkia määreitä sieltä tulikaan) työntekijä, jonka työsuhde ”pitäisi irtisanoa”.

Nopealla kuulemisella tilanne vaikutti siltä, että peruste saattaisi olla olemassa (tätä ei tosin yksittäistapausta tarkemmin tutkimatta voi sanoa). Kävi kuitenkin ilmi, että työsuhde oli määräaikainen, ja koeaikakin oli jo päättynyt.

Irtisanoahan sitä sopimusta ei sitten voinut. Eivätkä taas laiminlyönnit kuulostaneet niin vakavilta, että purkuperustetta olisi ainakaan kovin helposti löytynyt.

Yrittäjä oli kuitenkin kuullut, että määräaikaisiakin työsopimuksia olisi

mahdollista irtisanoa? Tämä on totta, jos työsopimuksessa olisi erikseen näin sovittu. Nyt ei ollut.

Tässä tapauksessa yrittäjälle harmiksi jäi ”joutua katselemaan” kyseistä työntekijäänsä vielä jonkin aikaa, tai sopia tämän kanssa jotain muuta. Toisaalta mikä voitiin todeta, laittomasta irtisanomisesta tulevat seuraamukset olisivat harmittaneet enemmän. Ja ennen kaikkea maksaneet huomattavasti enemmän.

Laskua olisi seurannut useissa tuhansissa, ja tuskin olisi riittänytkään. Seuraavaa kertaa varten yrityksen työsopimuspohja meni päivitykseen.

Samuli Tuomikoski

(OTM, VTM) Yrittäjä ja toimitusjohtaja Tuomikoski Legal Oy

YRITYSPALVELUT 23

Varsinais-Suomen Yrittäjä 11/2022

MARRASKUUN MERKKIPÄIVÄT >> 90 vuotta

Kello ja Kulta Jokinen Oy SALO

50 vuotta Mat-Car Oy RAISIO

30 vuotta

Savusärvin Oy YLÖNKYLÄ Kiinteistö & Notariaatti Ahtinen Ky MASKU Turun Kotipesula Oy TURKU LJ-Kylmä Oy TURKU

Sporttiauto Tmi KYRÖ Turun Kuljetinasennus Oy LIETO JAS Tekniikka Oy TURKU Tulos-Forum Oy REKIJOKI

25 vuotta

Transteam Valtonen Oy TURKU Ylläsvirta Oy VASKIO Ammatti- ja Mittatilausasut Niina V TURKU

Rakennustyö Pekka Kulmanen KOSKI TL

20 vuotta

Rakennus Mika Varjonen Oy KALANTI AS Rakennustoimisto Soinu Oy LAITILA Turun Tila-Rakennus Oy TURKU Leirivalmennus Camp Oy NAANTALI Equalizer TURKU

UUDET JÄSENET >> 10 vuotta

Petri Salmén Tmi / Taksi SOMERO SJR-Suomi SALO NO-TA-RA OY NOUSIAINEN Etelä-Suomen Kartanorakenne Oy KAARINA Resolum Oy TURKU Kimmo Kangasniemi TURKU Elvari Korut Oy KAARINA

Patentoinnin perusteet yrittäjälle

2

Patentti- ja mallioikeusasiamies Teppo Ahremaa on auttanut asiakkaitaan keksintöihin ja patentteihin liittyvissä asioissa yli 20 vuoden ajan. Jotkut kysymykset ovat ensi kertaa patentoivien kanssa muita tärkeämpiä ja tavallisempia.

Mikä patentti on?

Patentti on keksijän ja valtion välinen sopimus. Jos keksijä suostuu julkaisemaan keksintönsä, valtio voi antaa keksijälle luvan kieltää muita kopioimasta omaa keksintöään.

Patentti on rajattu maantieteellisesti, esimerkiksi Suomeen. Patentin voi pitää voimassa korkeintaan 20 vuotta sen hakemispäivästä.

Kuvio 1: Esimerkki kansainvä lisen patentoinnin aikataulusta

Kuka on keksijä?

Miksi hakisin tyvät vielä puolitoista vuotta Mitä maksaa?

Kuka hakee patenttia? eteenpäin.

Seuraavat ovat arvioita tavallisista kustannuksista, kun apuna on patenttiasiamies. Joskus kulut ovat patenttia?

(EP) t. Tärkein syy on, että ilman pahuomattavasti, jopa monin verroin tä täEurooppapatenttia suuremmat, joskus pienemmä

haetaan Euroopan patentti- tenttia ideasi on muiden koEnsipatenttihakemuksen ja vireillepano maksaa euroa +alv.

Keksinnöllä on ainakinlaatiminen yk- virastolta (EPO).

Josyleensä EPO4000–7000 pioitavissa.

Muitakin hyviä Jatkohakemukset maksavat aluksi 3000-7000 euroa +alv/ hakemus. si keksijä. Lähtökohtaisesti myöntää patentin, sen voi syitä on: Kilpailijat inhoavat keksijät omistavat keksintönhaluamissaan patenttiasi.

Patentin voi myyNyrkkisä ä ntö on, että hakemuksen rekisteröidä saattaminen patentiksi maksaa vä hintä ä n saman mitä hakemuksen Mitä voi patentoida? maksoi. omis- EPO:n jäsenmaissa. Jäsen- dä. Voit myydä patenttiin sä.vireillepanokin Yleensä keksinnön Melkein mitä tahansa, kun- tus siirretään jollekin yrityk- maita2 on nyt 39, mm. kaikki käyttölupia eli lisenssejä. PaKuviossa 2 esitetä ä n esimerkki kuvion 1 prosessin kustannuksista. Kun kaikki patentit on myö nnetty, han se on teknistä ja riittävän selle, kuten keksijän työnanEU-maat.

Ehkä jo ensi vuon- tentointi näyttää ja kuulostaa ovat kokonaiskustannukset nousseet noin 50 000 euroon. keksinnöllistä aiempiin rat- tajalle. Patenttia hakee kek- na (2023) myös EU:n koko- hyvältä. Rahoittaja voi vaatia kaisuihin nähden. sinnön omistaja. naisuutena voi valita yhdeksi patentin hakemista. Oma parekisteröintikohteeksi. tentti tekee ihmisen iloiseksi.

Miten patenttia Milloin patenttia Aina keksinnöt eivät tarvitKuinka paljon haetaan? haetaan? se patenttia. Keksintö voidaan aikaa kuluu? ehkä pitää salassa. Idea voi Patenttia haetaan patenttivi- Patenttia on haettava, kun vanhentua jo ennen patentin ranomaiselta, Suomessa Pa- keksintö on vielä salainen, eli Kuvion 1 aikatauluesimer- saamista. Keksinnön arvo voi tentti- ja rekisterihallituksel- ennen mainontaa ja myyntiä. kissä patenttia haetaan ensin olla pienempi kuin patentointa PRH:lta.

Suomessa. Vuoden kohdalla nin hinta. Usein hyvä keksintö Patenttihakemuksessa tehdään PCT-hakemus, jota on keksitty jo aiemmin. keksintö kuvataan niin, et- Onko jatketaan Kiinassa, USA:ssa Lopuksi kertaus tä alan ammattilainen pystyy maailmanpatenttia? ja EPO:ssa. sen kopioimaan. PatenttivaaMieti onko uudessa ideassasi timuksissa mihin lisen Eipatentoinnin ole. Patentoinnin jotain patentoinnin arvoista.

Kuviokerrotaan, 1: Esimerkki kansainvä aikataulusta periaatpatenttia halutaan. teet ovat onneksi samankal- Mitä maksaa?

Muista, että keksintöä ei saa Mitä maksaa?

Kuvio 2: Esimerkki kansainvä lisen patentoinnin kustannuksista Patenttivirasto vertaa hataiset kaikkialla.

Seuraavat ovat arvioita tavallijulkaista ennen patentin haSeuraavat ovat arvioita tavallisista kustannuksista, kun apuna on patenttiasiamies. Joskus kulut ovat huomattavasti, jopa moninkeksintöä verroin tä tä suuremmat, pienemmä t. kemuksen vanhoi- joskus Ensipatenttihakemus laisista kustannuksista, kun apukemista. Ota yhteyttä patentMiksi hakisin patenttia? hin vastaaviin. Jos keksintö tetaan vireille vaikkapa Suo- na on patenttiasiamies. Jos- tiasiamieheen hyvissä ajoin Ensipatenttihakemuksen laatiminen ja vireillepano maksaa yleensä 4000–7000 euroa +alv. on riittävän keksinnöllinen, messa.

Vuoden kuluessa on kus kulut ovat huomattavasti, esimerkiksi ennen aamu-tv:n Jatkohakemukset maksavat aluksi 3000-7000 euroa +alv/ hakemus. se saa patentin. Usein viras- aloitettava patentointi muis- jopa monin verroin tätä suu- haastattelua.

Nyrkkisä ä ntö on, että hakemuksen saattaminen patentiksi maksaa vä hintä ä n saman mitä hakemuksen tonmaksoi. kanssa väitellään vuosi sa maissa. Ns. PCT-hake- remmat, joskus pienemmät. vireillepanokin tai kaksi ennen asian ratkea- muksella päätös jatkomaista EnsipatenttihakemukKuviossa 2 esitetä ä n esimerkki kuvion 1 prosessin kustannuksista. Kun kaikki patentit on myö nnetty, mista. ja niiden kustannukset siir- sen laatiminen ja vireillepano ovat kokonaiskustannukset nousseet noin 50 000 euroon. maksaa yleensä 4000–7000 euroa +alv. Jatkohakemukset maksavat aluksi 3000-7000 euroa +alv/ hakemus.

Nyrkkisääntö on, että hakemuksen saattaminen patentiksi maksaa vähintään saman mitä hakemuksen vireillepanokin maksoi.

2: Esimerkki kansainvä lisen patentoinnin kustannuksista Kuvio Kuvio 2: Esimerkki kansainvälisen patentoinnin kustannuksista Miksi hakisin patenttia?

Teppo Ahremaa

Patentti- ja mallioikeusasiamies Ahremaa Oy teppo@ahremaa.fi p. 0400 241264

Suur-Salon Tukipalvelut Oy esa@sstp.fi www.sstp.fi Muut muualla luokittelemattomat sosiaalihuollon avopalvelut

Maksa&Makkara Oy/K-Market Littoinen jonna.holopainen@k-market.com Valintamyymälät (yli 100 m², enintään 400 m²)

SOMERON YRITTÄJÄT RY Metsäpalvelu puupöllö sariska76@ outlook.com Metsätaloutta palveleva toiminta

Tiimiriihi anni-reetta.sorell@hotmail.com Muu liikkeenjohdon konsultointi

Uutela Invest Oy uutelainvestoy@gmail. com Lomamökkien vuokraus

Lauri Niemi Tmi lvs.niemi@gmail.com Muut koulutusta antavat yksiköt

TAIVASSALON YRITTÄJÄT RY Grillikahvila Meriportti Oy henriikkahonni@gmail.com Kahvila-ravintolat

LAITILAN - PYHÄRANNAN YRITTÄJÄT RY Puutyöliike Jaakko Saari jaakko.saari@ lailanet.fi www.ptlsaari.fi Rakennuspuusepän asennustyöt

TURUN YRITTÄJÄT RY RKM Lehtonen Oy tomi@rkmlehtonen.fi Rakennetekninen palvelu

Pintaremontointi Elo Oy jonna.elo@ pintaremontointielo.fi Muu rakennusten viimeistely

Mida Decor Oy ida@midadecor.com https://www.midadecoroy.com Sisustustekstiilien valmistus

LIEDON YRITTÄJÄT RY Rakennus Vru valtteri.sch@gmail.com Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen

Blanc Studio beautyblancturku@gmail. com Kauneudenhoitopalvelut

LÄNSI-TURUNMAAN YRITTÄJÄT RY A'Pelago Experience Ab timo.ketonen@ aboa-advest.fi Suhdetoiminta ja viestintä

KL Henkilöstöpalvelut Oy / Go On Turku kirsi.leino@go-on.fi Työvoiman vuokraus Kiinteistöosakeyhtiö Turun Metsämäki 20 rkuoppala56@gmail.com Muiden kiinteistöjen vuokraus ja hallinta

MARTTILAN YRITTÄJÄT RY Marttilan LVI-Palvelu Oy pirkkakokkonen@msn.com Lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus

Pursiainen Jarkko / Torikahvila Pursiainen jarkko.pursiainen@dnainternet.net Muiden uusien tavaroiden vähittäiskauppa

MASKUN YRITTÄJÄT RY Valtteri Roiha Oy waltteri.roiha@gmail. com Esittävät taiteet

Specsavers Turku Skanssi Oy marko. raty@st.fi.specsavers.com Optisen alan tukkukauppa

MYNÄMÄEN YRITTÄJÄT RY Turun Saneeraus ja Rappaus Oy turunsjroy@gmail.com Rappaus

Drafthouse Oy kimmo.irto@drafthouse.fi Maa- ja vesirakennushankkeiden kehittäminen ja rakennuttaminen

NAANTALIN YRITTÄJÄT RY Hanna Viljanmaa Tmi hanna.viljanmaa@ gmail.com Urheilu- ja liikuntakoulutus

Kukkakauppa Tähkä jutta@kukkakauppatahka.fi Kukkien vähittäiskauppa

JAY Palvelut Oy jani.v.nieminen@gmail. com Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen

Kuvio 1: Esimerkki kansainvälisen patentoinnin aikataulusta

Kuviossa 2 esitetään esimerkki kuvion 1 prosessin kustannuksista. Kun kaikki patentit on myönnetty, ovat kokonaiskustannukset nousseet noin 50 000 euroon.

KAARINAN YRITTÄJÄT RY Apex-Marine Oy tuomas.jalava@apexmarine.fi Metallirakenteiden ja niiden osien valmistus

Wellnessa info@wellnessa.fi www. doggyspot.fi Suora- ja ulkomainonta RAISION YRITTÄJÄT RY Aben tmi abenandrus0@gmail.com Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Heleä Training Oy helea.training@gmail. com https://www.personaltrainerturku. net Muualla luokittelemattomat henkilökohtaiset palvelut HiusNova hiusnova@gmail.com hiusnova.fi SALON YRITTÄJÄT RY Nenoviot Oy info@modaliisa.fi Vaatteiden yleisvähittäiskauppa Kaverinen Oy nina@ninakaverinen.com https://ninakaverinen.com Valokuvaamot ja muu kuvaustoiminta

Venekorjaus Matti Puska mattipuska71@ gmail.com Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus (pl. renkaat) NY Wok fi.yenvo@gmail.com Kahvila-ravintolat Rakennuspalvelu Aito oy admirihajzeri1@ gmail.com Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Rakant Oy info@rakant.fi Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Wesavo Oy veli-matti.savo@outlook.com Muu liikkeenjohdon konsultointi UUDENKAUPUNGIN YRITTÄJÄT RY TJ-Steel Oy terojalo71@gmail.com Metallirakenteiden ja niiden osien valmistus YLÄNEEN YRITTÄJÄT RY NHTech Oy niko.heikka@nhtech.fi Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus (pl. renkaat)

TILITOIMISTOT T I L I T O I M I S T O

PELTOKANGAS OY Pyhän Katariinantie 7, 20780 Kaarina Puh. 040 749 2596 Ydinkuja 2, 21420 Lieto Puh. 050 514 1637 www.tilipeltokangas.fi

JUHLATILAT Viihtyisät ja monipuoliset tilat kokouksiin ja juhliin Vanhalinnan Linnavuoren kartanomiljöössä Vanha Härkätie 111, 21410 Vanhalinna, Lieto 010 292 7090 vanhalinna@utu.fi www.vanhalinna.fi/tilat

24

Varsinais-Suomen Yrittäjä 11/2022

Työmatkan värisuora Föli-työmatkakortilla sujuvampia työmatkoja sinunkin työpaikallasi?

föli.fi/työmatkakortti

Juhlakauden myynti on hyvässä vauhdissa, liity mukaan vahvaan yritysverkostoon!

Kysy lisää Pasilta 040 594 4553