Ongelmana osaajapula

”Yritysten kasvu jää torsoksi, ellei ole osaajia”

Heli Nieminen teksti

Rakennusteollisuuden kasvu uhkaa tyrehtyä, jos alaa vaivaavaa osaajapulaa ei saada ratkaistua. Osaajapula vaivaa myös ravintoloita ja tapahtuma-alaa sekä monia tapahtuma-alaan kytkeytyviä toimijoita. Osaajapula on globaali ongelma, joka on nyt pahimmillaan 15 vuoteen.

Talouden elpyessä työvoimapula on kärjistynyt monella alalla, kun koronakriisissä ei ole pystytty pitämään tekijöistä kiinni. Rakennusalalla on saatu pidettyä työmaat hyvin käynnissä, mutta koronaa suuremmaksi uhkaksi rakentamisen ja sen myötä koko talouden kasvulle on muodostunut pitkittynyt pula osaajista. –Yritysten kasvu jää torsoksi, ellei ole osaajia. Moni alueemme yritys kertoo, että isot projektit menevät tällä hetkellä sivu suun, kun ei ole tekijöitä, kertoo Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter huolestuneena. –Rakennusalaa koettelevat myös raakaaineiden hintojen raju nousu, jonka vuoksi urakkojen kannattavuus on nyt koetuksella. Teknologia-aloilla puolestaan kärsitään puolijohdepulasta, Munter listaa.

Suurin pula työnjohdosta ja suunnittelijoista

Rakennusalalla on suurin puute kokeneesta työnjohdosta, projektipäälliköistä ja suunnittelijoista. Rakennusteollisuus RT:n syyskuussa julkaiseman osaamistarveselvityksen mukaan rakennusteollisuuden yrityksistä 76 prosenttia näkee työvoimatarpeen kasvavan entisestään tulevaisuudessa. Samalla 68 prosenttia yrityksistä kokee osaavan työvoiman rekrytoimisen nykyisin vaikeaksi.

Pulaa sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneesta työvoimasta että korkea-asteen asiantuntijoista esiintyy rakentamisen kaikilla eri sektoreilla ja etenkin kasvuhakuisissa yrityksissä.

Rakennusalaan vaikuttaa voimakkaasti suurten ikäluokkien jääminen eläkkeelle ja nuorten ikäluokkien pienentyminen. –Osaajapulan helpottamiseksi tulisi lisätä rakennusalan koulutusmääriä varsinkin ammattikorkeakouluissa. Samalla on varmistettava niille riittävä rahoitus, Rakennusteollisuus RT:n yhteiskuntasuhdepäällikkö, koulutus- ja työvoimapolitiikan asiantuntija Lauri Pakkanen sanoo.

Ravintola-alalla paljon alan vaihtajia

Ravintola-ala kärsi osaajapulasta jo ennen korona-aikaa, mutta pandemia käänsi tilanteen väliaikaisesti päälaelleen. Nyt osaajista on suorastaan huutava pula, ja jotkut ravintolat joutuvat välillä olemana suljettuina, koska työvoimaa ei ole.

Moni ravintola-alan ammattilainen on päätynyt epävarman tilanteen jatkuessa vaihtamaan alaa, mikä on vaikeuttanut työvoiman saatavuutta entisestään.

Vuoden 2021 tammikuusta elokuun loppuun mennessä esimerkiksi työnhakupalvelu Duunitorilla on julkaistu yhteensä 25 238 työpaikkailmoitusta, joissa on haettu ravintola-alan osaajia. Se on 61 prosenttia enemmän kuin samalla aikavälillä edellisenä vuonna.

Duunitorin työnantajakuvakonsultti Lauri Vaisto sanoo, työnantajilla on mahdollisuus vaikuttaa vetovoimaisuuteensa työnhakijoiden silmissä. –Johtaminen ja työolot ovat alueita, joissa ainakin yksittäiset työnantajat voivat pärjätä kilpailussa osaavasta ja sitoutuneesta työvoimasta. Ympäripyöreän vastuullisuusjargonin sijaan ravintoloitsija voi erottautua kertomalla konkreettisista teoista: tasapuolisesta työvuorosuunnittelusta, turvallisesta työympäristöstä, tarkoituksenmukaisista työvälineistä ja tarkasti lasketuista, säännöllisesti maksetuista palkoista.

Osaajapula on globaali ongelma

Osaajapula ei ole vain Suomen ongelma, vaan se on globaalisti korkeimmillaan 15 vuoteen. Lähes 70 % työnantajista kertoo vaikeuksistaan löytää tarvittavaa osaamista, kertoo ManpowerGroupin vuosittainen Talent Shortage Survey -tutkimus. –Osaajapulan taklaaminen edellyttää ajattelutavan muutosta yrityksissä, ManpowerGroup Suomen toimitusjohtaja Matti Kariola.

Hanna Munter lisää, että työnteon kannustimet eivät tällä hetkellä ole sitä, mitä niiden pitäisi olla. –Reservissä on paljon väkeä, joka pitäisi saada töihin. Lisäksi pelkästään suomalaisvoimin tätä ongelmaa ei saada ratkaistua: osaajia ei ole riittävästi ja erimerkiksi terveydenhuollossa käsiparit loppuvat. Työperäinen maahanmuutto pitäisi saada kuntoon nopeasti. Nyt tuntuu, että asiaa pallotellaan edestakaisin, eikä kukaan ota siitä vastuuta.

Varsinais-Suomen suhdanneodotukset ovat hyvät

Varsinais-Suomen suhdanneodotukset ovat nousseet poikkeuksellisen pandemiavuoden jälkeen jopa muuta maata nopeammin. Tämä käy ilmi syyskuussa julkaistusta Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön pk-barometrista, johon vastasi VarsinaisSuomessa 418 yrittäjää.

Barometrista selviää, että varsinaissuomalaiset yrittäjät näkevät yleiset suhdannenäkymät huomattavasti positiivisemmin kevään 2021 barometriin verrattuna. Suhdanteita kuvaava saldoluku on nyt 21 %, kun keväällä se oli vain 1 %.

Varsinaissuomalaisista yrityksistä 39 prosentilla on ollut tarve hankkia rahoitusta viimeisen 12 kuukauden aikana. Näistä vain viisi prosenttia katsoo, ettei ole saanut tarvitsemaansa rahoitusta.

Alueen yrityksistä 18 prosenttia aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta seuraavan 12 kuukauden aikana. Alueella rahoitusta tarvitaan pääasiassa investointeihin ja kasvun ja kansainvälistymisen edellyttämän käyttöpääomaan. Vain 10 prosenttia varsinaissuomalaisista yrityksistä tarvitsee rahoitusta kireästä suhdannetilanteesta johtuen.

Rahoituksen kysyntä- ja saatavuustilanne on nyt vakaa. Yrityksillä on kasvuun ja investointeihin suuntautuneita rahoitustarpeita ja näihin rahoituksen saatavuus on hyvä. Pankit ovat valmiita rahoittamaan pk-yrityksiä, kun suhdannetilanne on kääntynyt paremmaksi. Luonnollisesti myös Finnvera haluaa olla edistämässä yritysten kasvun hankkeita, sanoo Finnveran aluejohtaja Seija Pelkonen.