WinNova - Tieto- ja viestintätekniikan yleisesite (2024)

SUUNTANA

TIETO- JA VIESTINTÄ-

OTA SUUNNAKSI

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA

Tietotekniikan laitteet, järjestelmät ja ohjelmat kehittyvät erittäin nopeasti. Tietoliikenne on maailmanlaajuisesti ehkä nopeimmin kehittyvä tekniikan ala ja suomalainen huippuosaaminen tietoliikennetekniikassa tunnustetaan. Alan teollisuus tarvitsee jatkuvasti hyvin koulutettuja ammattilaisia.

Tieto- ja viestintätekniikan perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneet toimivat pääasiassa ohjelmistokehitysyritysten, teollisuuden, teleoperaattoreiden, erilaisten huoltoyritysten sekä myynti- ja asennustoimintaa harjoittavien yritysten palveluksessa tai vastaavissa tehtävissä yksityisinä

Alan työtehtävät ovat luonteeltaan ja vaikeusasteeltaan vaihtelevia. Työ voi vaihdella operaattorin palveluksessa tehtävistä tietoverkkoasennuksista, kansainvälisen yrityksessä tapahtuvaan järjestelmien asennus- ja huoltotoimintaan tai ohjelmistokehitystehtäviin, joissa kaikissa vaaditaan hyvää kielitaitoa, kykyä toimia itsenäisesti ja selvitä ongelmatilanteista. Työ voi myös olla laaja-alaista hyvinvointiteknologian hyödyntämistä koti-, laitos- ja sairaalaympäris-

Edellä mainittujen ominaisuuksien lisäksi tieto- ja viestintätekniikan työtehtävissä toimivalta edellytetään alan teknologian hallintaa sekä kädentaitoja tai ohjelmistokehityksen osaamista. Kaikissa tieto- ja viestintätekniikan alan tehtävissä tarvitaan loogista päättelykykyä, ongelmaratkaisutaitoa, pitkäjänteisyyttä, huolellisuutta, täsmällisyyttä, yhteistyökykyä ja asiakaspalvelutaitoja. Tieto- ja viestintätekniikan ammattilainen tuntee vastuunsa työturvallisuudesta, tietoturvasta, ympäristöstä ja oman ammattitaitonsa jatkuvasta kehittämisestä.

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä ja opiskelu kestää keskimäärin kolme vuotta. Tutkinto koostuu ammatillisista, ammattitaitoa täydentävistä ja vapaasti valittavista opinnoista. Tutkintoon sisältyy työssäoppimista.

It-tukihenkilö

it-tukihenkilö voi asentaa, testata ja dokumentoida asiakkaan työtehtäviin soveltuvan työasemalaitteiston, sovellusohjelmat sekä tarvittavat tietoliikenneyhteydet. Hän opastaa

käyttöönotossa ja varmistaa laitteistojen ja ohjelmistojen toimivuuden. Hän laatii tarvittavat käyttöohjeet sekä suunnittelee ja toteuttaa annettavan koulutuksen ja opastuksen. Hän ylläpitää tarvittavia tietokantoja ja tietokantaympäristöjä.

Hän ratkaisee ohjelmien ja laitteiden käytössä esiintyviä ongelmia. Hän huolehtii tietojärjestelmän tietoturvasta ja varmuuskopioinnista. Hän avustaa ja ohjaa asiakasta työpisteen ergonomisten ratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Hän käsittelee ja dokumentoi asiakkaiden palvelupyyntöjä. Hän hallitsee alan englanninkielistä terminologiaa.

Ohjelmistokehittäjä

Ohjelmistokehittäjä voi toimia ohjelmistoprojektissa, jossa hän mallintaa organisaation toimintaa ja käsitteistöä käyttäen soveltuvia kuvausmenetelmiä. Hän työskentelee erilaisissa systeemityön vaiheissa käyttäen erilaisia menetelmiä ja hyödyntäen suunnittelumalleja. Hän osaa laatia vaatimusten pohjalta määrittelydokumentin. Hän suunnittelee määrittelyn mukaisen tietokannan ja käyttöliittymän ottaen huomioon käytettävyyden. Hän tuotteistaa suunnittelemansa ohjelmiston hyödyntäen olemassa olevia toteutusratkaisuja.

Hän hakee tietotarpeita vastaavaa tietoa tietokannasta kyselykieltä käyttäen. Hän suunnittelee ja osallistuu testaukseen ohjelmistotuotannon eri vaiheissa. Hän tulkitsee ohjelmistosuunnittelussa syntyneitä teknisiä määrittelyjä ohjelman toteuttamiseksi. Hän tuottaa ja dokumentoi valitulle päätelaitteelle ohjelmiston käyttäen ohjelmointiympäristöä. Hän toteuttaa ohjelmiston käyttöliittymän, toimintalogiikan ja tietokantayhteyden. Ohjelmoidessaan hän tuottaa helposti ylläpidettäviä, tehokkaita ja uudelleenkäytettäviä ratkaisuja. Hän hallitsee alan englanninkielistä terminologiaa.

Tietojärjestelmäpalveluiden käyttöönotto, koulutus ja neuvonta ovat tyypillisiä käytön tuen tehtäviä. Alalla työskente-

levät voivat toimia erilaisissa ohjelmistotuotantotehtävissä ja alan edustajana erilaisissa tietojärjestelmäprojekteissa. Alalla työskentelevät voivat toimia mm. tietojärjestelmien ja ohjelmistojen määrittely-, suunnittelu-, toteutus-, testaus- ja ylläpitotehtävissä. Ala tarjoaa mahdollisuuksia erilaisiin myyntitehtäviin yritysten välisessä ja erikoistavarakaupassa.

Tietoverkkoasentaja

Tietoverkkoasentaja hallitsee laitteistoja, ohjelmistoja, lähiverkkoja, palvelimia, kaapelointeja ja kyberturvallisuutta. Tietoverkkoasentajan opinnoissa syvennytään tietoverkkoihin, virtualisointiin, pilvipalveluihin, kyberturvaan, kaapelointeihin ja erikoisjärjestelmiin (kulunvalvonta- ja turvajärjestelmät).

Tieverkkoasentaja osaa tehdä laiteasennukset ja tietoverkkokaapeloinnit asiakkaan vaatimuksien ja ohjeiden mukaisesti. Hän huomioi tietoliikenneverkkojen rakenteet ja käytetyt materiaalit sekä osaa tehdä tarvittavat mittaukset ja testaukset järjestelmän toimivuuden varmistamiseksi.

Hyvinvointiteknologia asentaja

Hyvinvointiteknologia-asentaja osaa toimia sosiaali- ja terveysalan toimintaperiaatteiden ja arvojen mukaan. Hän osaa asentaa turvalaite- ja hyvinvointiteknologiajärjestelmiä ja hyödynnät hyvinvointiteknologiaa asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Hän varmistaa laitteiden turvallisen käytön sekä opastat asiakasta hyvinvointiteknologian käytössä.

Hyvinvointiteknologia-asentaja tuntee kotien, sairaaloiden ja hoivayksiköiden tekniset järjestelmät ja niiden käytön.

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN

AMMATTITUTKINTO (AT)

Tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinnon suorittanut voi valinnoistaan riippuen erikoistua tietoverkkojen, tietojärjestelmien, kyberturvallisuuden, hyvinvointiteknologian, elektroniikkatuotannon, data-analytiikan ja koneoppimisen tai ohjelmistokehityksen asiantuntija- tai konsultointitehtäviin.

Hän hallitsee tehtäviin liittyvien laitteiden, työvälineiden ja ohjelmistojen käytön sekä käsittelyn. Hän ottaa toiminnassaan huomioon kokonaistaloudellisuuden asiakkaan ja käyt-

täjän näkökulmasta. Hän osaa ottaa huomioon tietoturvallisuuden tehdessään asennus-, huolto- ja ylläpitotehtäviä.

Hän hallitsee vianetsinnän ja osaa hyödyntää vianetsintään liittyviä ohjelmistoja. Hän kykenee hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedon hankinnassa sekä osaa käyttää yleisiä toimisto-ohjelmia ja työtehtävien edellyttämiä muita ohjelmia. Hän osaa tehdä käyttöönotot yhteistyössä asiakkaan kanssa ja antaa käytönopastuksen sekä laatia työhönsä liittyvät tarvittavat dokumentit. Hän hallitsee työnaikaisen työ- ja sähkötyöturvallisuuden ja osaa tarkastaa työnsä niin, että lopputulos on toimiva, turvallinen ja tarkoituksenmukainen luotettavan toiminnan kannalta

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO (EAT)

Tieto- ja viestintätekniikan erikoisammattitutkinnon suorittanut voi toimia on monipuolisesti vastuullisissa tieto- ja viestintätekniikan suunnittelu-, kehittämis- ja johtotehtävissä. Tutkinnon suorittanut voi valinnoistaan riippuen erikoistua tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen ja projektien hallintaan tai kehittämiseen.

Tutkinnon suorittanut osaa vastata palveluprosesseista, jot ka kytkeytyvät ohjelmistoihin, järjestelmiin tai tieto- ja vies tintätekniikkaan. Hän kykenee mallintamaan ja kehittämään palveluprosesseja sekä toimimaan alan asiantuntijana. Va linnaisesta tutkinnon osasta riippuen tutkinnon suorittajan osaaminen voi painottua uusien palvelujen kehittämiseen tai uusien teknisten ratkaisujen käyttöönottoon. Tutkinnon suorittaneella on hyvät tiedot alan säädöksistä ja toimintaa koskevista sopimuksista. Hän osaa arvioida toimenpiteiden merkitystä organisaation liiketoiminnan kannalta ja vies tiä vuorovaikutteisesti asiantuntija ryhmissä ja asiakkaiden kanssa.

Tieto- ja viestintätekniikan erikoisammattitutkinnon suo rittanut voi toimia tieto- ja viestintäteknisten palvelujen kehittämisessä tai ylläpidossa. Hän voi esimerkiksi vasta ta järjestelmien teknisten ratkaisujen kehittämisestä tai toimia ohjelmistokehityksen erikoisasiantuntijana. Hä nen vastuullaan voi olla myös tiimien tai työryhmien johtaminen. Tutkinnon suorittaneet voivat työllistyä yrityksiin ja organisaatioihin eri toimialoilla, sillä di gitalisoitumisen myötä tieto- ja viestintätekniik kaan perustuvat palvelut lisääntyvät kaikilla aloilla.

Tieto- ja viestintätekniikan ammatti- ja erikois ammattitutkintoon valmistava koulutus toteu tetaan monimuoto-opetuksena useimmiten iltaisin ja viikonloppuisin. Valmistavan kou lutuksen kesto on keskimäärin kaksi vuotta. Molempien tutkintojen pakolliset ja valin naiset tutkintotilaisuudet toteutetaan joko oppilaitoksessa valtakunnallisen tutkinto toimikunnan hyväksymillä tehtävillä tai avoimina tutkintotilaisuuksina työelä mässä. Tutkintotilaisuudet arvioi aina yhteistyössä työelämän (työnantaja ja työntekijä) sekä koulutuksenjärjestä jän edustajat.

VALMISTAVA KOULUTUS (KESTO 2 VUOTTA)

Koulutuksen tavoitteena on valmentaa opiskelija CCNA-sertifikaatin (tai CCENT) suorittamiseen. Koulutus muodostuu pääasiassa etä- ja verkko-opiskeluna tapahtuvista teoriaosuuksista sekä simulaatioharjoituksista, PacketTracer-ohjelmistolla. Lähiopiskeluun liittyvät käytännön harjoitukset toteutetaan tietoliikennelaboratoriossa Cisco-laitteistoilla (lähiopiskelua yhteensä 64 h). Cisco CCNA -sertifikaattiin valmistava koulutus sisältyy tieto- ja tietoliikennetekniikan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen valmistavaan koulutukseen.

LYHYTKOULUTUKSIA

HP, Cisco, Linksys ja D-Link-kytkintekniikka ja yhteiskäyttö lähiverkoissa

Koulutuksessa tutustutaan yleisesti tunnettujen laitevalmistajien tuotteisiin ja niiden yhteiskäyttöön tiettyjen peruspalvelujen ja standardien osalta. Lähiverkkojen ja/tai julkisen verkon käsitteiden ja laitetekniikan perustuntemus on eduksi.

Yleiskaapelointi käytännössä

Koulutuksessa käsitellään johdatusta yleiskaapelointiin, standardeihin, kaapeleihin ja mittauksiin. Lisäksi opitaan rakentamaan erilaisia yleiskaapelointiverkkoja ja mittausten kautta ymmärtämään eri standardien vaatimuksia. Koulutus on tarkoitettu alan ammattilaisille.

Optiset kaapeloinnit, valokuidut ja kuitujen käsittely käytännössä

Koulutus sisältää johdatuksen kuituverkkoihin, standardit, optiset kuidut, kaapelirakenteet ja niiden osat, valokaapeleiden asentamisen, jatkaminen ja päättämisen sekä kuitujen mittaukset. Koulutus on tarkoitettu optisten liityntäverkkojen parissa työskenteleville henkilöille.

Windows Server 2012R2 - toimialueen perustaminen, perushallinta ja ylläpito

Koulutuksessa perehdytään ko. ohjelmistojen asennuksiin, käyttöönottoon ja perusylläpitoon. Koulutukseen sisältyy myös katsaus tuleviin Microsoft-tuotteisiin. Windows-asiakaspalvelinjärjestelmien perustuntemus ja käyttökokemus on eduksi.

Linux-ylläpidon koulutukset I – III

Koulutuksen ensimmäisessä osassa käydään läpi Linuxin peruskäyttö, toisessa osassa yleisimpien verkkopalveluiden asentaminen ja hallinta Linux-ympäristössä ja kolmannessa osassa Linux-palvelinympäristön rakentaminen, käyttöönotto ja konfigurointi.

HAKEUTUMINEN

Koulutuksiin hakeudutaan pääasiassa jatkuvassa haussa suoraan oppilaitokseen ja perustutkintoihin myös kevään valtakunnallisessa yhteishaussa.

Yhteishaku on tarkoitettu peruskoulunsa päättäville sekä muille vailla ammatillista tutkintoa oleville.

Jatkuvassa haussa voi hakea kuka tahansa, joka haluaa hankkia ammatillisen tutkinnon tai kehittää ammatillista osaamistaan.

Koulutuksen tiedoissa näkyvät valintaperusteet sekä koulutuksen haku- ja alkamisaika. Koulutuksiin voi tutustua ja hakea sivuillamme winnova.fi/koulutustarjonta

Lisätietoja koulutuksista, opintojen rahoituksesta ja muista sosiaalisista eduista sekä oppisopimuskoulutuksesta saat opinto-ohjaajilta, alan opettajilta, työ- ja elinkeinotoimistoista sekä WinNovan verkkosivuilta winnova.fi.

OTA SUUNNAKSI TIETOJA VIESTINTÄTEKNIIKKA!