Digitalisaatio
Kolumni
Teemu Lönnmark Vyy:n järjestösihteeri
haastaa yliopistokoulutuksen
Teksti Raija Koivisto-Rasmussen uosittainen Interaktiivinen Tekniikka koulutuksessa -konferenssi järjestettiin huhtikuussa Hämeenlinnassa. ITK on Suomen suurin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön konferenssi, joka tarttuu suomalaisen koulutuksen haastavaan digitalisaatioon. Konferenssin puhujiin lukeutuva yliopiston Levón-instituutin erikoissuunnittelija Risto Säntti vetää parhaillaan Yliopiston digitalisaatio -hanketta, jossa mm. kartoitetaan Vaasan yliopisto-opetuksen digitalisaation tilaa. Opetuksen digitalisaatiota koskeva raportointi on parhaillaan työn alla. Selvityksessä on tarkasteltu digitalisaatiota monenlaisista näkökulmista: miten opetusta toteutetaan ja miten yliopiston tilat ja muut puitteet sitä tukevat. ”Kun opetus muuttuu paikasta riippumattomaksi, se vaatii muokkaamaan pedagogiikkaa. Digitalisaatio tuo erilaisia tarpeita tiloihin ja työvälineisiin. Myös vuorovaikutteisuuden rakentamista verkossa täytyy tarkastella, jotta opiskelijoiden välille saadaan aito ja luottamuksellinen vuoropuhelu”, Säntti sanoo. Säntin mukaan digitalisaatio mahdollistaa osaltaan entistä paremman koulutuksen. ”Opetusta voidaan esimerkiksi helpommin antaa ympäri vuoden. Digitalisaatio palvelee mielestäni
paremmin opintojen jälkipuolella maisterivaiheessa, kun yliopistoopiskelun rutiinit ovat jo hallussa.” ”On kuitenkin tärkeää huomata, että digitalisointi ei tee opiskelua opiskelijalle helpommaksi. Oppiminen vaatii edelleen aikaa ja työtä.”
Sähköinen tenttijärjestelmä uudistuu Opetuksen ja oppimisympäristöjen digitalisointiin liittyvä sähköinen tenttipalvelu Tenttis on ollut Vaasan yliopistolla käytössä vuodesta 2012. Nykyinen järjestelmä poistuu kuitenkin kokonaan käytöstä monipuolisemman järjestelmän tieltä, ja vaihtamisesta aiheutuvien muutos- ja testaustöiden vuoksi Tenttiksen viimeinen aukiolopäivä on perjantai 13.5. ”Suosituimpana kuukautena sähköisiä tenttejä on tehty 90, ja Tenttistä on käytetty erityisesti kypsyysnäytteiden tekemiseen. Opettajat ja opiskelijat ovat olleet pääosin tyytyväisiä palveluun”, kertoo Vaasan yliopiston tietojärjestelmäasiantuntija Kaisa Savolainen. Rajoitteena on kuitenkin ollut melko pieni kapasiteetti tenttitilassa. Tenttis ei ole myöskään tukenut esimerkiksi matemaattisten aineiden tenttejä riittävällä tavalla. Käyttökatkon jälkeen yliopistossa siirrytään käyttämään EXAMia, joka on sähköinen osaamisen osoittamisen ja arvioinnin väline. Tenttiprosessi on uudessa järjestelmässä
sähköinen tentin laatimisesta suorittamiseen ja arviointiin. EXAMissa on useita etuja verrattuna Tenttis-järjestelmään. Se tarjoaa opettajalle esimerkiksi laajemmat mahdollisuudet omien tenttien luomiseen ja hallinnointiin, sillä opettaja pääsee heti katsomaan, miltä tentti näyttää ja sitä voi tarvittaessa muokata. Aiemmin opettaja on toimittanut tentin kysymykset virkailijalle, joka on luonut tentin Tenttis-järjestelmään. EXAMin käyttöliittymässä opettaja näkee helposti omien tenttiensä tilan ja tehdyt varaukset, ja kypsyysnäytteissä tarkastajan rooli voidaan antaa suoraan myös kielentarkastajalle. EXAM tulee mahdollistamaan laajemmat integroinnit eri järjestelmiin, ja opettajan arvioima suoritus voidaan siirtää suoraan Oodiin virkailijan kirjattavaksi. Opiskelijoiden näkökulmasta EXAM tarjoaa muitakin uusia ominaisuuksia. ”Opiskelijalla on EXAMissa oma työpöytänäkymä, jossa hän näkee omien tenttien arvioinnin tilan ja tulokset. Uusi järjestelmä tukee myös matemaattisten aineiden tenttityyppejä ja lisäksi tenttitietokoneilla voidaan käyttää muita ohjelmia, kuten laskinta tai lakitekstejä”, Savolainen kertoo. EXAM-konsortiossa on tällä hetkellä mukana 21 korkeakoulua. Uuden, tehokkaan työkalun kokemuksia on saatu ympäri Suomen jo useammasta tuhannesta tenttikerrasta. ”Tulevaisuuden mahdollisuuksiin kuuluu eri organisaatioiden EXAMtenttitilojen yhteiskäyttöisyys, jolloin Vaasan yliopiston opiskelija voisi tehdä tenttinsä esimerkiksi Turun yliopiston tiloissa. Käyttöönoton yhteydessä Vaasassa pyritään myös laajentamaan tenttitilan aukioloaikoja ja tenttimispisteiden lukumäärää”, Savolainen kertoo. Vaasan yliopistossa EXAM-järjestelmän suunniteltu käyttöönottoaika on syyslukukauden 2016 alkaessa. Järjestelmän toteuttamisessa on kiinnitetty huomiota helppokäyttöisyyteen, joustavuuteen ja skaalautuvuuteen niin opiskelijan kuin opettajan näkökulmista.
Verkkokurssien kysyntä kasvaa Digitalisoituminen näkyy myös Vaasan kesäyliopiston ja avoimen yliopiston kurssitarjonnassa. Vaasan kesäyliopiston koulutussuunnittelija Ritva Kalliokoski nostaa esille esimerkiksi 2. toukokuuta alkavan tilastotieteen riippuvuusanalyysikurssin, jolle voi vielä ilmoittautua.
”Kurssi toteutetaan kokonaan verkkoympäristössä. Moodlea käytetään osana opetusta, ja sen kautta hoituvat kätevästi harjoitukset. Toinen kurssiesimerkki on tieteellinen kirjoittaminen, josta yksi ryhmä aloittaa 5. syyskuuta.”
Kalliokoski kertoo, että opiskelijoi-
Rehtorin koiran etsimistä lentokoneella, pakaste-annoksia ruokalassa ja villin lännen meininkiä opiskelijaravintolassa Ylioppilaskunnan tarina alkoi syyskuun 19. 1968, jolloin vietettiin Vaasan kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan VKY:n perustavaa kokousta. Seuraavana päivä vietettiin myös Vaasan kauppakorkeakoulun juhlallisia avajaisia jumalanpalveluksineen ja akateemisine juhallisuuksineen. Vastavetona virallisuuksille ylioppilaskunta järjesti vuotta myöhemmin omat varjoavajaisensa, joista Vaasa-lehti uutisoi seuraavasti: ”..varjoavajaiset järjestettiin laulun, kaljan ja … merkeissä. – Varjoavajaisten tunnelma oli vapaa. Sitä elähdytti seurustelu, popmusiikki stereolaitteista, mehevä täytekakku, kahvi ja keskiolut.” Vaikka ylioppilaskunnan toimijat pyrkivätkin olemaan vastapainona opettajien ja professorien ylivallalle henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteishenki kasvoi vuosien saatossa vahvaksi. Rehtori Palomäen Ville-koiran lähdettyä karkuteille eräänä aamuna vuonna 1972 oli koko kauppakorkeakoulun opetus peruttu ja kaikki kynnelle kykenevät valjastettu etsintöihin. Eräällä opiskelijalla sattui olemaan lentolupakirja, joten koiraa etsittiin myös lentokoneen avulla. Ville-koira löytyi lopulta ja opetusta voitiin jatkaa. Ylioppilaskunta pyrki kohentamaan opiskelijoiden oloja monin tavoin ja jo vuonna 1969 ylioppilaskunta sai omat ruokalatilat käyttöönsä silloisen kauppakorkeakoulun alakerrasta raastuvankadulta. Ensimmäisten vuosien opiskelija-ateriat olivat ruokalan uunissa sulatettuja pakaste-annoksia joita opiskelijat yleisesti herjasivat. Tällöin ei ilmeisesti oltu kuultu vielä kelan ateriasuosituksista tai lautasmallista. Innovatiiviset opiskelija-aktiivit toki keksivät ruokalatiloille myös muuta käyttöä ja pian ruokala toimikin iltaisin kauppakorkeakoulun opiskelijoita ja henkilökuntaa palvelevana puolilaittomana salakapakkana. VYY:n historiikissa kuvataan toimintaa: ”Meno oli kuin villistä lännestä, aamulla saattoi olla lattia sotkussa ja illan viimeiset juhlijat edelleen pöydän alla.” Kohta 50-vuoden ajanjaksolle mahtuu monia opiskelijasukupolvia, hauskoja sattumuksia perinteitä ja opiskelijapolitiikkaa. Ylioppilaskunnalla on vuosien varrella ollut suuri rooli opiskelijan hyvinvoinnin kehittäjänä ja sosiaalisten olojen kohentajana. Myös yhteistyö yliopiston kanssa on säilynyt tiiviinä ja mutkattomana. Muutaman vuoden päästä onkin aika juhlia 50-vuotista taivalta, katsoa taaksepäin ja miettiä, mistä kaikesta nykyiset perinteemme ja yhteisömme on rakentunut. 50v. -juhlavuosi on samalla opiskelijoiden näytön paikka jolla voimme parantaa koko opiskelijayhteisön imagoa ja tuoda esille yhteisiä saavutuksiamme. VYY:n sekä yliopiston piirissä onkin jo alettu suunnittelemaan juhlavuoden tapahtumia ja ohjelmaa. Luvassa on pönötystä ja piletystä ja toivottavasti kaikkea siltä väliltä. Myös kampuksella toimivia järjestöjä ja kerhoja toivotaan kernaasti mukaan juhlavuoden toteuttamiseen ja ideoita otetaan vastaan.
den toiveet verkkokurssien järjestämisestä ovat olleet lisääntymään päin.
”Verkko tarjoaa monelle nykyisin hyvin joustavan tavan oppia ja opiskella. Tietyille kursseille ja kohderyhmille soveltuu puolestaan kuitenkin paremmin lähiopetus, ja järjestämmekin kursseja vaihtelevasti.”
Vaasan ylioppilaslehti 4/2016
7