Vaasan ylioppilaslehti 2/2017 by Vaasan ylioppilaslehti

VA A L I T 2/2017

PÄ Ä K I R J O I T U S

NÄKÖKULMA Juho Mäki-Lohiluoma

Kuumaa ilmaa vai Euroopan paras toivo? RANSKASSA käydään huhti- ja toukokuussa presidentinvaalit, joiden lopputulos ratkaisee koko Euroopan kehityksen suunnan. Paikasta Élysée-palatsissa kisaa muun muassa äärioikeistolaisen ja populistisen Kansallisen rintaman Marine Le Pen. Presidentillä on Ranskassa moneen muuhun maahan verrattuna poikkeuksellisen paljon valtaa, joten Le Penin valinta olisi kova isku eurooppalaiselle yhteistyölle. Brexitin, pakolaiskriisin, talouden haasteiden ja Donald Trumpin jälkeen Euroopan kantokyky alkaa olemaan äärirajoilla. Leimallista Ranskan vaalitaistolle ei kuitenkaan ole vain populismin ja Le Penin nousu, vaan myös vanhojen puolueiden ahdinko. Istuva sosialistipresidentti François Hollande on historiallisen epäsuosittu ja hänen sijaansa sosialistien ehdokkaana on puolueen vasenta laitaa edustava Benoît Hamon. Hamonilla tuskin on realistisia mahdollisuuksia toiselle kierrokselle, johon jatkavat ensimmäisen kierroksen kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Vaalien suosikki, keskustaoikeiston François Fillon taas on kulkenut kohusta kohuun ja sukeltanut gallupeissa. Myös hän näyttää tämänhetkisissä mittauksissa jäävän toisen kierroksen ulkopuolelle, ja suunta on edelleen alaspäin. Voi siis hyvin olla, että maan valtapuolueet ovat presidenttitaistelusta ulkona, ja toisella kierroksella Le Peniä vastaan kisaa todellinen villi kortti, sitoutumaton ehdokas Emmanuel Macron. Keskustapopulistisella ja liberaalilla ohjelmalla kampanjoiva Macron on kiilannut mielipidemittauksissa toiseksi Le Penin kantaan. Hän on 39-vuotias entinen sosialistien talousministeri, joka marssi ulos hallituksesta kesken kauden ja käynnisti oman poliittisen uransa kääntymällä sosialistipuoluetta vastaan. Karismaattinen esiintyjä kertoo olevansa “systeemiä vastaan”, eikä kampanjan taustalla ole selvää ideologiaa. Se on toisaalta vahvuus, kun toisella kierroksella tukea pitäisi kerätä sekä oikealta että vasemmalta, jos Le Penin nousun presidentiksi mielii estää. Samaan aikaan Macron on kuitenkin ehdokas, jota saa tosissaan jännittää. Läpi Macronin kampanjan hänen kannatustaan on vähätelty kuplaksi, joka puhkeaa ennemmin tai myöhemmin. Politiikasta-verkkolehdessä Macronin suosiota analysoineen tutkija Laura Parkkisen mukaan edes toisen kierroksen paikka ei ole varma, sillä Ranskan vaalit ja niiden gallupit ovat perinteisesti olleet ailahtelevia. Toisaalta Fillonin ahdinko näyttää tällä hetkellä niin syvältä ja Hamonin ohjelma niin äärivasemmistolaiselta, että Macron näyttää olevan Euroopan paras toivo Le Penin vastaisessa taistelussa. EU-myönteinen ja avointa kauppapolitiikkaa kannattava Macron voi myös aidosti olla poliitikko, jota Ranska ja Eurooppa nyt kaipaavat. Toisaalta taitavaan mediapeliin ja vain löyhästi poliittiseen ideologiaan perustuva kampanja voi romahtaa lähes minä hetkenä hyvänsä. Jos Macron todella selviää toiselle kierrokselle Marine Le Peniä vastaan, voisivat tuon romahduksen seuraukset olla tuhoisia Ranskalle ja koko Euroopalle. Presidentti Le Pen on skenaario, jota Eurooppa tuskin juuri nyt kestäisi. Macronin menestyksen myötä skenaarion pysäyttäminen perustuu nyt sellaiseen villiin korttiin, että vähemmästäkin saa kauhistua.  Kirjoittaja on toimittaja ja oikeustieteen opiskelija.

Kun ääni ratkaisee

YT on paras aika olla toimittaja. Raportoitavaa ja seurattavaa riittää: Kevään kuntavaalit ovat suuri puheenaihe, kuten myös Ranskan presidentinvaalit, joita koko Eurooppa tarkkailee henkeä pidätellen. Lisäksi perussuomalaisten kesäkuisessa puoluekokouksessa valitaan puolueelle uusi puheenjohtaja, kun puoluetta 20 vuotta luotsannut Timo Soini ei hae jatkokautta. Miten käy persuille uuden puheenjohtajan myötä? Taantuuko perussuomalaiset maahanmuuttovastaiseksi ja eurokriittiseksi populistipuolueeksi, jos europarlamentaarikko Jussi Halla-ahosta tulee puolueen keulakuva? Tämän lehden mennessä painoon Halla-aho ei ole vielä vahvistanut osallistumistaan puheenjohtajakisaan. Pidän sitä kuitenkin hyvin todennäköisenä. Kun Soini maaliskuun alussa ilmoitti, että ei aio hakea jatkokautta puoluejohdossa, media räjähti. Puhuttiin uutisjytkystä, ja toimittajat toistivat kuorossa Soinille tyypillistä retoriikkaa. Tämä kertoo ainoastaan siitä, miten taitava poliitikko Soini on. Harkitulla mediapelillä Soini sai huomion itseensä ja perussuomalaisiin kuntavaalien kynnyksellä. Soini on karismaattinen esiintyjä, ja median edessä hän loistaa. Sen lisäksi hän on tehnyt varmaan vaikuttavimman poliittisen uran Suomessa. Soini nosti persut pienestä protestipuolueesta hallitukseen; puoluejohtajana ja ulkoministerinä häntä arvostetaan yli puoluerajojen. Toisaalta Soini tietää, että nyt kannattaa siirtyä sivuun. Perussuomalaisten kannatus on hiipunut, ja hallitusvastuu painaa. Jos gallupit ovat väärässä, ja persut menestyvät hyvin kuntavaaleissa, se on puheenjohtaja Soinin ansiota. Jos puolue ottaa turpiinsa, se johtuu siitä, että Soini ei ole tulevaisuudessa sen johdossa. Tilanne on win-win, mutta voittajia on vain yksi – Timo Soini. Lukion historian ja yhteiskuntaopin opettajani sanoi, että poliitikon ainoa tehtävä on tulla valituksi. Väite pitää paikkansa myös tämän kevään vaaleissa. Ei ole merkitystä, mitä mieltä on maahanmuutosta tai koulutuksesta, sillä äänimäärä ratkaisee.  Rasmus Arikka, päätoimittaja

RISUT & RISUT Avaudu mistä tahansa ja milloin tahansa. Lähetä kommenttisi ja nimimerkkisi meilillä osoitteeseen paatoimittaja@vyy.fi tai tekstarilla numeroon 044 324 8969. Oletteko miettineet miksi yliopiston logossa on vain kolmioita? Taustalla on kaiken tietävä, tunteva ja toimiva elin. Pysykää hereillä, totuus on jossain. Uvalluminati

Mistä mä nyt haen viittä vaille ykstoista sipsini? Läski kalju homo

Olen pöyristynyt! Auringonlapsen twitter-tili on vaiennut. Liekö päivittäjä kuollut vai saanut sisältöä elämäänsä? Somehuumoria elämään

Kuva: Annika Erkkilä

On perseestä, että jengi Tritonialla jättää tavarat tietokoneelle ja lähtee tauolle tunniksi. Epätoivo kandin kanssa

S I S Ä L LYS

Miten opiskelijat huomioidaan kuntavaaleissa? s.8

Haastattelussa Pekka Strang s.10

s.12 Huumeita ilman ongelmia

s.16 Vaihdossa Strasbourgissa

s.21

Risteilyllä

s.2 Pääkirjoitus, Näkökulma

s.20 Kolumni: Aino Hyyryläinen

s.4 Lyhyesti s.7 Kolumni: Jaasa Asiala

s.22 Tapahtumat s.23 Arviot

s.18 Kampuksella

Julkaisija Toimitus Päätoimittaja Taitto ja ulkoasu Kannen kuva Avustajat tässä numerossa

Paikallinen mainosmyyjä

Vaasan yliopiston ylioppilaskunta Yliopistonranta 5, 65200 Vaasa (Domus Bothnica, Vaasan ylioppilastalo) Rasmus Arikka, 044 324 8969, paatoimittaja@vyy.fi Eetu Lehmusvaara, taittaja@vyy.fi Eetu Lehmusvaara Arttu Ahonen, Aino Hyyryläinen, Marita Guevara, Arttu Jaulimo, Elfi Kjellberg, Raija Koivisto-Rasmussen, Eva Kottonen, Juho Mäki-Lohiluoma, Tuulia Poutiainen, Rasmus Ranta, Eeli Salmela, Tuuli Saukkonen, Julia Wihuri Opiskelijamediat.fi, Piia Aaltonen, 044 5400 200, piia.aaltonen@opiskelijamediat.fi; Jere Järvinen, 044 9700 561, jere.jarvinen@opiskelijamediat.fi

Valtakunnallinen mainosmyynti Paino Logo

Pirunnyrkki Oy, 020 796 9580, yolehdet@pirunnyrkki.fi I-print Oy, Seinäjoki Heidi Pöysä

Vaasan ylioppilaslehti on sitoutumaton opiskelijalehti.

Seuraa Vylkkäriä sosiaalisessa mediassa: twitter.com/vylkkari www.facebook.com/vaasanylioppilaslehti

4041 0895 Painotuote

LY H Y E S T I

Opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat kasvussa

Vaasan opiskelijoiden liikuntahanke etenee

Elfi Kjellberg

Rasmus Arikka

Kuva: Rasmus Arikka

OPETUS- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Opiskelijan Vaasa -järjestölle 22 000 euron jatkorahoituksen liikuntapalveluiden aloittamiseen Vaasassa. Ministeriö tuki liikuntahanketta myös viime vuonna. Liikuntahankkeen koordinaattori Eeva Kuorikoski kertoo, että Vaasa on Suomen ainoa korkeakoulukaupunki, jossa opiskelijoilla ei ole yhtenäisiä liikuntapalveluita. Tälle on kuitenkin kysyntää. ”Tavoitteena on järjestää opiskelijoille matalan kynnyksen liikuntapalveluita, jotka ovat edullisia ja lähellä kampusta”, Kuorikoski kertoo. Helmikuussa Vaasan kaupunginvaltuuston kokouksessa kokoomuksen valtuutettu Juha Silander jätti valtuustolle aloitteen korkeakouluopiskelijoiden liikuntapalveluiden turvaamiseksi. Silanderin ja 24 muun allekirjoittaneen valtuutetun aloitteesta Vaasan kaupunki ryhtyy selvittämään mahdollisia tiloja liikuntapalveluille. Kuorikosken mukaan yksi vaihtoehto liikuntapalveluiden järjestämiseksi on tyhjillään oleva Palosaaren koulu.

Jopa kolmasosa korkeakouluopiskelijoista tuntee olonsa jatkuvasti ylirasittuneeksi, masentuneeksi ja onnettomaksi. Kuvassa oleva henkilö ei liity juttuun.

KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN masennus ja ahdistuneisuushäiriöt ovat merkittävästi lisääntyneet vuodesta 2000, selviää Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) vuonna 2016 toteuttamasta terveystutkimuksesta. Tutkimuksen osallistujat olivat alle 35-vuotiaita perustutkintoa suorittavia yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita. Kolmasosa vastanneista kärsii psyykkisistä vaikeuksista ja tuntee olonsa jatkuvasti ylirasittuneeksi, masentuneeksi ja onnettomaksi. Tehtäviin keskittyminen on vaikeaa, huolien takia valvotaan ja 33 prosentilla on runsaasti stressiä. Naiset kokevat opiskelu-uupumusta enemmän kuin miehet. Vaasan yliopiston opintopsykologi AnnaMari Rouru sanoo tunnistavansa tutkimuksessa

VAASAN yliopiston ylioppilaskunnan (VYY) hallitus uskoo, että liikuntapalveluilla on iso merkitys opiskelupaikan valintaan. Samaa mieltä on myös Kuorikoski. ”Jos nuori näkee, että kaupungissa on tarjolla paljon erilaisia palveluita, se vaikuttaa ehdottomasti opiskelupaikan valintaan. Nuoret ovat kiinnostuneita omasta hyvinvoinnistaan”, Kuorikoski toteaa. Tavoitteena on saada liikuntapalveluiden pilotit käyntiin ensi syksynä. Kuorikoski kertoo tekevänsä selvitystyötä ja mallia siitä, miten liikuntapalvelut voidaan käytännössä toteuttaa. 

Vaasan yliopistoon halutaan vaikuttajaviestinnän maisteriohjelma Rasmus Arikka

Kuva: Kim Kujala

esille tulleet asiat myös omalta vastaanotoltaan. Hän uskoo ongelmien johtuvan kiristyneestä opiskelutahdista ja ulkopuolisesta paineesta valmistua ajoissa. Rourun mukaan kynnys hakea apua on madaltunut, mikä osaltaan vaikuttaa lukujen kasvuun. Niin sanottu salailun kulttuuri on väistymässä, ja ongelmista puhutaan avoimemmin. Rouru kertoo opiskelijoiden hakeutuvan opintopsykologin vastaanotolle aktiivisesti. ”Yleensä jo yhdellä tapaamiskerralla päästään jonkinlaiseen ratkaisuun”, Rouru sanoo. Tutkimuksen mukaan myös opintoihin liittyvän ohjauksen on koettu parantuneen. Viime vuonna 36 prosenttia piti saamaansa ohjausta hyvänä tai erittäin hyvänä, kun aiemmin osuus vaihteli 21 ja 28 prosentin välillä. 

VAASAN yliopiston filosofisen tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajat ovat esittäneet yliopistolle perustettavaksi uutta vaikuttajaviestinnän maisteriohjelmaa. Hallintotieteiden opiskelija Aleksi Koivisto kertoo, että idea uuteen maisteriohjelmaan syntyi kaveriporukalla: he keskustelivat viestintätoimistojen suuresta kasvusta Suomessa ja siitä, miten hallinto- ja viestintätieteen opintoja voisi yhdistää. ”Aloimme unelmoida, että olisipa Suomessa olisi vaikuttajaviestinnän maisteriohjelma. Me päätettiin, että tehdään sellainen itse. Sitten me sovittiin kokous, aikataulu ja laitettiin ranttaliksi”, Koivisto kuvailee prosessia. Koiviston mukaan aloite vaikuttajaviestinnän maisteriohjelmasta on tärkeä juuri nyt, kun kielten opetus ja tutkimus siirtyvät liikkeenluovutuksena Jyväskylän yliopistoon. Koiviston mielestä viestinnän ja hallinnon osaamisen yhdistäminen, ja sen myyminen yrityksille, sopii myös Vaasan yliopiston profiiliin.

”Tämä liiketoimintaperusteinen ja innovatiivinen maisteriohjelma istuu loistavasti meidän yliopiston strategiaan ja maisteriohjelmien juuri aloitettuun uudistustyöhön”, Koivisto perustelee. VAASAN yliopiston filosofisen tiedekunnan dekaani Harry Lönnroth suhtautuu opiskelijoiden aloitteeseen ”äärettömän positiivisesti”. ”On tosi hyvä, että opiskelijoilta tulee uusia ideoita. Koko tiedekunta arvostaa tällaisia aloitteita, ja tämä on juuri sellaista yhteistyötä mitä tarvitaan”, Lönnroth sanoo. Lönnroth ei osaa vielä arvioida, miten realistinen mahdollisuus uudella maisteriohjelmalla on toteutua. Hän myöntää, että filosofinen tiedekunta on kielten liikkeenluovutuksen takia myllerryksessä, mutta vakuuttaa, että opiskelijoiden tekemä aloite käsitellään kunnolla. ”Tarkemmin en osaa sanoa, mutta perustamme työryhmän pohtimaan tätä.” 

Teekkareiden heikko laskutaito vaikuttaa työelämään Rasmus Arikka MATEMATIIKAN ja luonnontieteiden osaamistason heikentyminen näkyy Vaasan yliopiston teknisen tiedekunnan opiskelijoissa, kertoo tiedekunnan dekaani Erkki Antila. Hänen mukaansa ongelmia ei ole vain Vaasan yliopistossa, vaan tilanne on samankaltainen tekniikan aloilla kaikkialla Suomessa. Matemaattisten taitojen heikentyminen vaikuttaa opintojen suorittamiseen ja pärjäämiseen työelämässä. ”Matematiikan taidot vaikuttavat oleellisesti ammatillisten aineiden ymmärtämiseen. Myöhemmässä vaiheessa voi olla vaikea pärjätä esimerkiksi tuotekehityksen parissa, jos taidot ovat puutteelliset”, Antila sanoo. Viime vuonna julkaistun kansainvälinen TIMSS-tutkimuksen mukaan suomalaisten matemaattisten taitojen heikentyminen havaitaan jo alakoulussa. Etenkin poikien osaamistaso on laskenut. Antilan mukaan nuorison valinnat ovat ongelman ydin, ja hänen mielestään monella ei ole riittävää kiinnostusta ja motivaatiota teknisiin aineisiin. Antila kertoo, että teollisuuden työpaikoilla ollaan huolissaan tapahtuneesta asennemuutoksesta ja nuorten osaamisesta. Vaasan yliopistossa on ryhdytty toimenpiteisiin asian korjaamiseksi: teknisen tiedekunnan opiskelijavalinnoissa hyväksyttyjen on lisäksi läpäistävä matematiikan tasotesti ennen varsinaisten opintojen aloittamista. 

KOMMENTTI

Tekniikan opetuksessa riittää kehitettävää Raija Koivisto-Rasmussen VAASAN yliopiston teknillinen tiedekunta on vakavien haasteiden edessä. Kun opiskelija ei ymmärrä, mitä lasketaan ja miksi lasketaan, putoaa esimerkiksi sähkötekniikan opinnoista pois kantavin pohja. Jotta Vaasankin alueen energiakeskittymä voi tulevaisuudessa luottaa osaavan työvoiman saantiin, on kestäviä ratkaisuja haettava aktiivisesti. Alueen tekniikan opetuksella on paljon opittavaa maailmalta. Vaasan Energiainstituutissa työskentelevä intialainen insinööri Rathan Kumar avaa maansa koulutusjärjestelmän näkökulmia, jotka poikkeavat suomalaisesta mallista ja joista voisi löytyä tukevia keinoja vallitsevan tilanteen korjaamiseksi. ”Intiassa korkeakoulutusjärjestelmä

on rakennettu siten, että nelivuotisen alakoulun, kolmivuotisen yläkoulun ja kaksivuotisen lukion jälkeen opiskelijat hakeutuvat ensin esiyliopistoon. Ennen varsinaisia yliopisto-opintoja suoritettavissa kaksivuotisissa esiopinnoissa painopisteeksi valitaan joko science, commerce tai arts.” Kumar kertoo, että science-linjalla opiskellaan painotetusti fysiikkaa, kemiaa ja matematiikkaa. Varsinaisten yliopisto-opintojen suuntauksen mukaisesti opiskelija valitsee lisäksi biologiaa, tietotekniikkaa tai elektroniikkaa. Jos opiskelija haluaa esimerkiksi lääkäriksi, hän valitsee biologian. Insinööriksi haluavat voivat valita puolestaan elektroniikan tai tietotekniikan. ”Esiopinnot tukevat hyvin varsinaisia yliopisto-opintoja. Kahden vuoden aikana opiskelemme monia teknisiä aineita, kuten termodynamiikkaa, sähkötekniikkaa ja

mekaniikkaa. Myös matematiikka on vahvana osana opintoja. Fourier- ja Laplace-muunnokset sekä differentiaalilaskenta ja algebra ovat muiden muassa erittäin tärkeitä hallita insinööritieteissä ja teknisissä ammateissa.” Intiassa esiyliopiston opiskelijat saavat myös paljon kotitehtäviä. ”Joka kuukausi testataan, miten opiskelijat etenevät opinnoissaan ja miten he ymmärtävät ja sisäistävät luonnontieteitä ja matematiikkaa. Jos yksittäinen opiskelija ei suoriudu hyvin, ongelman syy selvitetään ja opiskelijaa tuetaan oppimisessa. Kun opintojen vaatimukset ovat riittävällä tasolla, myös osaamisen laatu pysyy korkeana”, Kumar toteaa. 

Pikipruukki tarjoaa vuokrakoteja elämän joka tilanteeseen. Meillä on lähes 4000 asuntoa eri puolilla Vaasaa – yksiöistä isoihin perheasuntoihin. Nuorille ja opiskelijoille meiltä löytyy sekä mukavia studiohuoneistoja että kivoja kaksioita. Moni kolmio tai isompi perhekoti taipuu kätevästi myös kimppakämpäksi, joten asunnon vuokraus kavereiden kesken tarjoaa edullisia lisäneliöitä ja enemmän asumismukavuutta koko porukalle. Ja muistathan – Pikipruukin vuokra-asunnon vuokra-aika ei ole sidottu opiskeluaikaasi vaan voit halutessasi pitää asuntosi myös valmis tuttuasi.

www.pikipruukki.com www.pikipruukki.com

Koulukatu 19, 65100 VAASA puh. (06) 325 4432

KOLUMNI Jaana Asiala

Politiikkaa ei tarvitse pelätä YLIOPISTO on ristiriitainen paikka. Toisaalta yliopisto on kuten mikä tahansa työpaikka, ja se noudattaa toiminnassaan työnantajaa velvoittavia lakeja ja asetuksia. Yliopiston sisällä työntekijät voidaan karkeasti jakaa kolmeen henkilökuntaryhmään: professorit, opetushenkilökunta ja muu henkilökunta. Henkilökunnan lisäksi yliopiston toimintapiiriin kuuluvat opiskelijat. Heitä ei pidä unohtaa, sillä he ovat syy, miksi yliopisto toimintaansa pyörittää, vaikka opiskelijan näkökulmasta siltä ei aina näytäkään. Yliopistolaki määrittää yliopistoille kasvatustehtävän: yliopistolain mukaan yliopistojen tulee kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Ylioppilaskuntien tehtävänä on puolestaan osallistua tähän kasvatustehtävään valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Vaasan yliopisto työyhteisönä on tehnyt tiukat linjaukset siitä, millaista poliittista toimintaa ja tapahtumia kampusalueella saa järjestää. Ohjeistukset sekä vasta voimaan astunut yliopiston järjestyssääntö rajoittavat poliittisten toimijoiden esiintymistä kampuksella. Samaan aikaan ylioppilaskunta yrittää parhaansa mukaan toteuttaa yliopistolain kasvatustehtävää kannustamalla opiskelijoita osallistumaan poliittiseen vaikuttamiseen. POLIITTINEN toiminta ja kansalaisaktiivisuus ovat selvässä laskussa. Viime vuonna julkaistun valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan kyselytutkimuksen mukaan vain 59 prosenttia 18–29-vuotiaista nuorista aikoo äänestää kevään kuntavaaleissa. Äänestysaktiivisuuden laskuun on varmasti monia syitä. Poliitik-

koja ryöpytetään median puolelta joka päivä ja ihmiset kokevat, että äänestämällä ei pysty vaikuttamaan itseään kiinnostaviin asioihin. Myös ylioppilaskunnissa on havahduttu jäsenten aktiivisuuden laskuun. Esimerkiksi Vaasan yliopiston ylioppilaskunnassa ollaan kaukana takavuosien 80 prosentin edustajistovaalien äänestysprosenteista. Edustajistovaalien ehdokasmäärät ovat myös tippuneet tasaisesti joka vaalivuosi. Lisäksi poliittisten vaaliliittojen määrä on laskenut ja samoin heidän paikkamääränsä.

Täytyykö politiikka siivota kokonaan pois kampukselta? Onko mahdollista yhdistää yliopiston kasvatustehtävä ja työnantajanäkökulma? Täytyykö politiikka siivota kokonaan pois kampukselta? Jos opiskelijapolitiikka ei saa näkyä kampuksella, ei mielestäni voida puhua akateemisesta yhteisöstä. Ylioppilaskunta on mahdottoman tehtävän edessä yrittäessään aktivoida opiskelijoita vaikuttamaan ja osallistumaan päätöksentekoon, kun poliittista toimintaa, esimerkiksi kuntavaalipaneeleja, ei saa järjestää yliopiston julkisissa tiloissa. Ymmärrän yliopiston linjauksia ja varoivaisuutta poliittisen toiminnan suhteen. Toisaalta politiikan tuominen lähemmäs opiskelijoita voidaan nähdä myös osana yliopiston kasvatustehtävää. Ei sitä tarvitse pelätä.  Kirjoittaja on Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri ja kasvatustieteiden maisteri.

VAALIT

Miten opiskelijat huomioidaan kuntavaaleissa? TEKSTI Arttu Ahonen, Marita Guevara & Eeli Salmela KUVITUS Eetu Lehmusvaara

UHTIKUUN 9. päivä Vaasan kaupunginvaltuustoon valitaan 70 valtuutettua päättämään asukkaiden yhteisistä asioista. Kuntien päätökset vaikuttavat myös opiskelijan arkeen. Kunnallispolitiikan vaikutuksista opiskelijoiden elämään voi olla vaikea löytää tietoa, sillä useimpien puolueiden kuntavaaliohjelmissa ei erikseen mainita korkeakouluopiskelijoita. Kuntavaaliohjelmat ovat myös valtakunnallisia, joten niiden perusteella on vaikea päätellä, mihin asioihin esimerkiksi Vaasassa halutaan keskittyä. Lähestyimme kaikkien nykyisten eduskuntapuolueiden Vaasan kunnallisjärjestöjä ja selvitimme niiden näkemyksiä opiskelijoille merkityksellisistä asioista. Kahdeksasta puolueesta viisi vastasi Vaasan ylioppilaslehden kysymyksiin. Kokoomukselta, SDP:ltä ja kristillisdemo-

kraateilla emme saaneet vastauksia. Vastanneista puolueista kaikki, keskustaa lukuun ottamatta, totesivat vastustavansa nykyistä leikkauslinjaa. Vaikka kuntavaaliohjelmissa korkeakouluopiskelijoita ei mainita, vastanneet puolueet vastustavat koulutuksesta leikkaamista. Puolueet olivat yksimielisiä siitä, että opiskelijoiden jäämistä Vaasaan myös opintojen jälkeen täytyy edistää. Tärkeänä edellytyksenä on se, että koulutus on vastaavaa tarjolla olevien työpaikkojen kanssa. Vihreät ja perussuomalaiset toivat esiin myös ruotsin kielen korkean vaatimustason, jossa olisi hyvä joustaa, jotta yhä useammat jäisivät töihin Vaasan alueelle. Kysyimme myös puolueiden mielipidettä tärkeimmästä päätöksestä tulevalla vaalikaudella ja vastaukset eroavat toisistaan huomattavasti. Puolueiden tärkeimpinä pitämät asiat eivät suoraan liity korkeakouluopiskelijoihin.

Kysymykset puolueille: 1. Kannatatteko nykyistä leikkauslinjaa koulutuksen suhteen? Miten asiaan voidaan kuntatasolla vaikuttaa? 2. Miten valmistuvat opiskelijat saataisiin jäämään Vaasaan myös opiskelun jälkeen? 3. Mikä on tärkein päätös, joka Vaasassa voidaan seuraavan vaalikauden aikana tehdä?

PERUSSUOMAL AISET 1. Vaasan perussuomalaiset eivät kannata yltiöpäistä leikkauslinjaa koulutuslaitoksiin. Jo nyt luokkakokojen suuret koot haittaavat oppimistuloksia, koska oppilaiden on vaikeampaa keskittyä tunneilla. Tällöin opettajat eivät millään ehdi antaa kaikille oppilaille yksilöllistä ohjausta tunneilla. Kurssisisältöjen opettaminen on entistä hätiköitympää, koska tuntien määriä on jouduttu karsimaan. 2. Suuri syy, miksi Vaasasta muutetaan valmistumisen jälkeen muihin kaupunkeihin, on ruotsin kielen asema. Yhteistyötä yritysten kanssa tulisi lisätä entisestään ja työelämän kommunikoinnin

tulisi olla pääsääntöisesti suomen ja englannin kielistä. Ruotsin kielelle on Vaasassa kysyntää, mutta sille löytyy varmasti osaajia jatkossakin, vaikka kommunikointi toimisi pääsääntöisesti suomeksi ja englanniksi. 3. Koulutusleikkausten keskellä on äärettömän tärkeää, että edes nykyiset opintolinjat saataisiin säilytettyä kaupungissamme. Meillä on nyt erinomainen tilanne, mutta Vaasan tulee tavoitella mahdollisimman hyvää tulosta. Tavoitteena voi olla esimerkiksi uusien opintolinjojen haaliminen, koska Vaasa on kasvava kaupunki.

KESKUSTA 1. Leikkaukset pitää olla nyt tehtynä, kenties pientä viilausta lukuun ottamatta. Osan leikkauksista on tehnyt hallitus, osan yliopistojen ja korkeakoulujen hallintoelimet itse. Itse tehdyistä leikkauksista esimerkkinä muun muassa kielten opetuksen siirtäminen Vaasasta Jyväskylään, jota perusteltiin kustannusten alentamisella. 2. Vaasassa pitää olla tarjolla työpaikkoja niillä aloilla, joille täällä opiskellaan. Lähitulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalan uudistus imee jonkin verran väkeä muun muassa sosiaalityöhön, sairaanhoitoon, terveydenhoitoon ja hallintoon. Kaupan alalla on tapahtunut taantumista ja siinä suunta pitäisi saada muutetuksi. Työpaikkojen lisäksi turvallinen asuminen,

lasten koulunkäynti, terveydenhuolto, kulttuurija muut harrastusmahdollisuudet sekä yhteydet ulkomaailmaan ovat Vaasaan jäämisen seuraavia edellytyksiä. 3. Tärkein päätös tai niiden sarja näyttäisi liittyvän työpaikkojen luomiseen. Yhteiskunnan kannalta se tarkoittaa kelvollisten yritysten sijoittumista Vaasaan, niiden kykyä ja halua ottaa merkittävästi työntekijöitä sekä maksaa veroja alueelle ja samalla valtiolle. Pitää varmistaa, että yritys, jolle varataan tonttimaata Vaasasta myös aloittaa yritystoimintansa melko nopeasti. Julkisella puolella tärkeimmät päätökset lähivuosina liittyvät maakuntahallinnon ja sote-uudistuksen toimivaksi

VIHREÄT 1. Vihreät vastustavat nykyisen hallituksen toteuttamia suuria leikkauksia. Korkeakoulut ovat periaatteessa itsehallinnollisia yksiköitä, joilla on oma talous, mutta kaupunki voi tukea niiden toimintaedellytyksiä ja toimintaympäristöä monilla käytännön toimilla. 2. Työpaikat ovat tärkein peruste, jolla ihmiset valitsevat asuinpaikkansa. Vaasassa on kohtuullisen paljon työpaikkoja mutta esteenä on usein ruotsin kielen vaatimus. On fakta, että asiakaspalvelutehtävissä pitää osata ruotsia tällä alueella, mutta kielitaitovaatimuksissa pitäisi

joustaa enemmän ja antaa enemmän aikaa kielitutkinnon suorittamiseen. 3. Ilmastonmuutos on suurin ihmiskunnan uhka tämän ja seuraavan sukupolven elinaikana. Vaasan kaupunki voi tehdä oman osuutensa panostamalla julkiseen liikenteeseen, kevyen liikenteen väyliin, sähköautoiluun, biokaasuun, rakennusten energiatehokkuuteen, älykkäisiin sähköverkkoihin, geotermiseen lämpöön, tuulivoiman rakentamiseen ja aurinkoenergian lanseeraamiseen.

VASEMMISTOLIIT TO 1. Emme kannata. Koulutus on ”lypsylehmämme”. Kun leikkaamme koulutuksesta, kavennamme tulevaisuutemme mahdollisuuksia. Kuntatasolla voidaan pyrkiä vaikuttamaan eduskuntaan yhteisessä rintamassa, jotta leikkaukset perutaan. Kunta voisi lisäksi tehdä entistä parempaa yhteistyötä oppilaitoksien kanssa harjoitus, projekti ja työllistymisen suhteen, mikä osaltaan helpottaisi leikkauspaineita. 2. Koulutusta vastaava työpaikka on yksi tärkeimmistä kriteereistä. Opiskeluaikaiset suhteet paikallisiin yrityksiin ja organisaatioihin

ovat avainasemassa. Koulutuksen kansainvälisyys on otettava huomioon ja kielten opiskeluun on tarjottava mahdollisuuksia jo koulutuksen aikana. Myös ulkomailta tulleiden opiskelijoiden kontakteista työelämään on pidettävä huolta. Työn hakuun ja viranomaisverkoston hahmottamiseen on tarjottava opastusta ja tukea. 3. Kannatamme subjektiivista hoito-oikeutta kaikille perheille sekä peruskoulujen ryhmäkokojen pienentämistä. Maksuton terveydenhuolto kaikille sekä terveyskeskusmaksujen poisto on agendallamme.

RK P 1. RKP ei tue nykyistä leikkauslinjaa. Haluamme tukea korkeakoulutusta ja tutkimusta, sillä se tukee koko maan kehitystä. Vaasa voi olla esimerkkikaupunki, jossa myös uusia koulutusmahdollisuuksia etsitään. 2. RKP näkee Vaasan monien mahdollisuuksien kasvukaupunkina. Vaasa on kansainvälinen kaupunki, korkean teknologian ja kulttuurin kaupunki. Monipuolisen ja laadukkaan koulutuksen avulla luomme opiskelijoille valmiuksia työskennellä, opiskella ja tehdä tutkimusta Vaasassa. Haluamme työskennellä hyvien pohjoismaisten ja kansainvälisten kontaktien eteen, jotka vaikuttavat positiivisesti kaupungin ilmapiiriin ja jotka vahvistavat meidän monikielistä yhteisöämme. Yrityksiä ja uusia innovaatioita tukemalla luomme uusia työmahdollisuuksia kaupunkiin.

3. RKP työskentelee voidaksemme säilyttää Vaasan aseman kasvavana, korkeatasoisen opetuksen ja tutkimuksen kaupunkina, jossa tehdään yhteistyötä yli seutu- ja maarajojen, jotta voisimme luoda uusia työpaikkoja ja innovaatioita. Meidän täytyy huolehtia, että ammattikieleen ja alaspesifiin kieleen keskittyvää kielikoulutusta kehitetään edelleen yliopistoissa ja korkeakouluissa Vaasassa, jotta ruotsin kieltämme tuetaan. Pidämme sitä suurena menetyksenä, että kääntäjäkoulutusta ei enää alueellamme ole. Haluamme vahvistaa monikielisyyttä kielikoulutuksen, sekä käännös- ja tulkkauspalveluiden kautta, sillä vain näiden palveluiden kautta voimme taata, että yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kansainväliseen kehitykseen tarvitsema terminologia säilyy.

HENKILÖ

Pekka of Vaasa Näyttelijä Pekka Strang esittää homoa, eikä hän pidä sitä juuri minään. TEKSTI Rasmus Arikka

AIKKI alkoi 90-luvun lopulla Vaasan ylioppilasteatteri Rampilla. Tuolloin vielä harrastaja, nykyään ammattinäyttelijä, Strang esiintyi ylioppilasteatterifestivaaleilla. Katsomossa esitystä arvioimassa istui näyttelijä Vesa Vierikko. Strang sai suorituksestaan ylistävää palautetta, ja sitä oli vaikea käsitellä. ”Olin niin liikkunut, että menin parvelle yksin itkemään”, Strang kertoo. Siitä se lähti. Strang pääsi Teatterikorkeakouluun opiskelemaan näyttelijäntyötä, ja hän muutti Helsinkiin. Vanha kotikaupunki jäi, mutta Strang vakuuttaa, että Vaasaan on aina kiva palata. Hänen mielestään Vaasasta välittyy opiskelijakaupungin henki, vaikka hänen kokemuksensa paikallisesta opiskelijaelämästä rajoittuvat yliopiston kirjastossa suoritettuun siviilipalvelukseen. Vaasassa vietetty lapsuus ja teinivuodet ovat tärkeä osa Strangin elämää, mutta Helsinki on koti. ”Siksi ihmiset hakeutuvat Helsinkiin, koska täällä on pakko hyväksyä erilaisuus”, Strang sanoo. Erilaisuus on yksi keskeisimmistä teemoista helmikuussa ensi-iltaan tulleessa

KUVAT Aino Hyyryläinen

Tom of Finland -elokuvassa. Dome Karukosken ohjaama elokuva kertoo homoeroottisista piirroksistaan tunnetusta Touko Laaksosesta, jonka roolin Strang tulkitsee. Ennen tätä kevättä Strang oli monelle suomalaiselle melko tuntematon nimi, vaikka hänellä on takanaan näyttävä ura teatterin lavalla ja elokuvissa. Lisäksi hän on ohjannut ja toiminut teatterin johtajana. Kuitenkin päärooli Karukosken elokuvassa on hänen läpimurtonsa. TOM OF FINLAND -elokuvan myötä Strang on saanut vastata kysymyksiin homorakkauden esittämisestä. Strangilta on usein kysytty, pelkääkö hän näyttelijänä leimaantumista. Mitä se kertoo kysyjästä? ”Tietämättömyyttä. Laiskuutta – älyllistä laiskuutta. Jos haluan olla ymmärtäväinen, niin voin sanoa, että ymmärrän, vaikka se on surullista”, Strang toteaa. Näyttelijäntyö on samanlaista hahmosta riippumatta. ”Jos näyttelee natsia, ei kysytä, pelkääkö leimautumista. Mutta miksi homohahmon kohdalla niin kysytään?” Ehkä homouteen suhtaudutaan edelleen epäilevästi. Suomi oli viimeinen pohjoismaa ja koko

maailman 23. valtio, joka salli sukupuolineutraalin avioliiton. Laki astui voimaan maaliskuun alusta – vain vähän aikaa sitten. Strang kertoo, että kansainvälisen median edessä homoudesta ei kysytä mitään. Mutta miksi suomalaiset toimittajat kysyvät? ”Jos sanon ilkeästi, niin kukaan ei valmistaudu haastatteluun. En tiedä, johtuuko se ajanpuutteesta vai jostain muusta. Mutta ehkä toimittajat myös ajattelevat sen olevan jotenkin raflaava kysymys ja että se kiinnostaa lukijoita”, Strang pohtii. Strang kuitenkin myöntää, että seksuaalisuus on iso osa elämää, ja siksi se myös kiinnostaa. ”Seksuaalisuudessahan on hirveä voima ja mielenkiintoista on se, että me olemme hirveän kiinnostuneita määrittelemään muiden seksuaalisuutta. Olen verrannut tilannetta joskus ravintolailtaan: Jos seurueessa kaikki tilaavat viiniä, mutta yksi jättää tilaamatta, muut kysyvät huolissaan, miksi hän ei tilannut. Sen kautta katsotaan omaa juomista”, hän selittää. Strangin mielestä kysyjä ei ole kiinnostunut siitä, miksi joku jättää juomatta, vaan siitä, miksi itse juo. Samasta syystä myös muiden seksuaalisuus kiinnostaa.

DOME KARUKOSKEN Tom of Finland on enemmän kuin yhden taiteilijan elämänkerta. Se on suomalainen sankaritarina – tarina rohkeudesta, rakkaudesta ja vapaudesta. Näin elokuvan kotisivuilla kuvaillaan. Vaikka se kuulostaa mahtipontiselta mainospuheelta, Strang vakuuttaa, että kaikki sanat liittyvät suoraan Touko Laaksosen elämään: Laaksonen oli upseeri ja sotaveteraani, joten suomalainen sotasankari hän ainakin oli. Hän myös taisteli kaltaistensa puolesta. Se vaati rohkeutta. ”Rohkeus on rohkeutta nähdä maailmaa eri tavalla”, Strang tiivistää. Strangin mukaan vapautta ei tarvitse selittää: vapaus kuuluu yksiselitteisesti kaikille. Mitä rakkauteen tulee, Strang lainaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn sanoja, joiden mukaan rakkaus on ihmisoikeus. Jokaisella on oikeus rakastaa sukupuoleen tai seksuaalisuuteen katsomatta. ”Kuulun onnelliseen asemaan, ettei ole koskaan tarvinnut miettiä, onko minulla oikeus rakastaa”, Strang sanoo. Kaikille se ei ole itsestäänselvyys. Seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavan kansainvälisen ILGA-järjestön raportin mukaan viime vuonna maailmassa oli 73 valtiota, jotka kielsivät homoseksuaalisuuden lailla. Suomessa homoseksuaalisten tekojen kriminalisointi poistettiin rikoslaista vasta vuonna 1971, ja kymmenen vuotta myöhemmin homoseksuaalisuutta ei enää luokiteltu sairaudeksi. ”Se, että joku toinen saa oikeuksia, ei vie keneltäkään mitään pois”, Strang muistuttaa. Strangin mielestä jokaisen pitäisi joskus tuntea olevansa vähemmistöä. Hän itse oppi sen viimeistään Tom of Finland -elokuvan kuvauksissa. Toisaalta Strang on myös suomenruotsalainen, eli hän kuuluu kieli- ja kulttuurivähemmistöön, mutta huomasi sen vasta Helsinkiin muutettuaan. Vaasassa, jossa kaksikielisyys on itsestäänselvyys, hän ei tajunnut kuuluvansa vähemmistöön.

”Suurimmat taistelut käy itsensä kanssa.” Pekka Strang TOM OF FINLAND -elokuva valmistui sattumalta Suomi 100 -juhlavuonna. Elokuvan tiedotustilaisuudessa ohjaaja Karukoski kertoo, että sen piti alun perin valmistua muutama vuosi aikaisemmin. Käsikirjoitusta kuitenkin työstettiin vuosia. Elokuva taiteilija Laaksosen elämästä sopii hyvin juhlavuoteen, koska siinä käsitellään myös jatkosotaa ja sodan jälkeistä Suomea. Toisaalta Suomen historiassa sota-aiheita korostetaan paljon, mitä on myös kritisoitu. Historian emeritusprofessori Matti Klinge muistutti Savon Sanomien haastattelussa, että itsenäisyysasiassa ollaan aika virheellisillä linjoilla, kun sanotaan ”Suomi sata vuotta”. Klinge haluaa korostaa sitä, miten Suomi 1800- ja 1900-luvulla vaurastui, kaupungistui ja teollistui. Jo 1800-luvulla suomalainen kirjallisuus, kuvataide ja arkkitehtuuri muodostivat kuvaa suomalaisuudesta. Myös Strangin mielestä Suomen juhlavuonna olisi hyvä muistaa taiteilijoita, sillä ”helposti mennään sodan ja urheilun kautta”. Näyttelijän mukaan Laaksonen kuuluu näihin ihmisiin, joita kuuluisi muistaa. ”Toukon sota jatkui vielä jatkosodan jälkeenkin”, Strang sanoo. ”Suurimmat taisteluthan käy itsensä kanssa”, hän jatkaa. Omista taisteluistaan Strang ei halua puhua, mutta Laaksosesta hän puhuu mielellään. Hän tarkentaa, että Laaksosella ei ollut

identiteettiongelmaa, vaan hän tiesi mitä oli ja mitä halusi, ja hän taisteli yhteisönsä puolesta. Strangin mukaan Laaksonen itse toivoi, että jonain päivänä myös heterot voisivat ymmärtää hänen kaltaisiaan. Ehkä Laaksosen toive on osittain toteutunut, sillä Tom of Finland -kuvastoa on kaikkialla – jopa patalapuissa ja postimerkeissä. Miehisissä lakanoissa nukkuvat niin homot kuin heterotkin. STRANG uskoo, että Suomi on tänä päivänä tasa-arvoisempi ja turvallisempi kuin aiemmin. ”Suomessa on hyvin turvallista, ainakin miehenä. Täällä voi turvallisesti kävellä missä vain”, Strang arvioi. Vähemmistöjen oikeuksissa on kuitenkin parantamisen varaa. Strang mainitsee esimerkkinä nykyisen translain: Suomessa henkilön, joka haluaa vahvistaa juridisen sukupuolensa, on todistettava olevansa lisääntymiskyvytön ja esitettävä lääketieteellinen selvitys siitä, että kokee pysyvästi kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen. Esimerkiksi Maltalla juridisen sukupuolensa voi vahvistaa omalla ilmoituksella viranomaisille, eli kokemus omasta sukupuolesta määrittää sen. Haastattelun lopussa on kysyttävä, millaisessa Suomessa Strang toivoo elävänsä 20 vuoden päästä. Hän on hetken hiljaa. ”Avoin yhteiskunta. Avoin joka suuntaan. Tämä ei tarkoita sitä, ettei voisi olla rajamuodollisuuksia, vaan arvoiltaan avoin. Ettei aina vastattaisi ’ei’, vaan mieluummin ’kyllä’ ja katsottaisi, mihin se voisi johtaa”, Strang sanoo. Strang suhtautuu positiivisesti tähän päivään ja tulevaisuuteen, ja hänen viestinsä on selvä: hyväksytään erilaisuus ja arvostetaan toinen toisiamme. Touko Laaksonen löysi yhteisön, jossa sai olla oma itsensä ja osa jotakin. Se on tavoittelemisen arvoinen päämäärä. ”Ihmiset tarvitsevat sen yhteisön. Mä uskon, että kaikki haluavat olla osa jotakin.”  Lähteenä myös seta.fi

KUKA? PEKKA STRANG • 39-vuotias näyttelijä • Näytellyt teattereissa, elokuvissa ja toiminut mm. Lilla Teaternin johtajana. • Syntynyt Helsingissä, mutta lapsuuden ja nuoruuden asunut Vaasassa. Nykyään asuu Helsingin Maunulassa vaimonsa ja kolmen poikansa kanssa. • Ensimmäiset näytelmäroolit Vaasan ylioppilasteatteri Rampilla.

ILMIÖ

HUUMEITA ILMAN ONGELMIA

Täysin päihteettömien nuorten osuus väestöstä on kasvanut. Monia huumeet silti kiehtovat. TEKSTI Rasmus Arikka KUVITUS Eetu Lehmusvaara

ESSE on 21-vuotias vaasalainen korkeakouluopiskelija. Hän käyttää huumeita satunnaisesti, omien sanojensa mukaan ”aika vitun epäaktiivisesti”. Jesse kertoo kokeilleensa ainakin kannabista, ekstaasia, LSD:tä, DXM:ää, sieniä ja kodeiinia. Hän ei ole yksin, vaikka korkeakouluopiskelijat käyttävät entistä vähemmän päihteitä. Täysin raittiiden yliopisto-opiskelijoiden osuus on kaksinkertaistunut vuodesta 2000. Tämä selviää Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) helmikuussa julkaistussa tutkimuksessa. Suomalaisten suhtautuminen humalajuomiseen ja tupakointiin on muuttunut yhä kriittisemmäksi, mutta esimerkiksi kannabikseen suhtaudutaan huolettomammin. Terveyden ja hyvinvoinnin

laitoksen (THL) vuoden 2015 raportin mukaan suomalaisten huumeiden käyttö on yleistynyt, eniten juuri kannabiksen ja ekstaasin käyttö. 25–34-vuotiaista miehistä lähes neljäkymmentä prosenttia ilmoitti kokeilleensa kannabista vähintään kerran. Kannabis ei kuitenkaan ole korvannut alkoholia, vakuuttaa THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen. ”Joskus näkee arvauksia siitä, että kannabiksen käyttö on korvannut alkoholin, mutta siitä ei ole mitään näyttöä. Päinvastoin porukka jakautuu entistä selkeämmin sellaisiin, jotka eivät juo, polta tai käytä huumeita ja sitten on niitä, jotka tekevät näitä kaikkia”, Hakkarainen sanoo. Aiempaa suopeamman suhtautumisen huumeita, erityisesti kannabista, kohtaan selittää Hakkaraisen mukaan ainakin kaksi syytä. ”Nuoremmissa ikäryhmissä on havaittavissa tällaista muutosta, ja se seuraa kansainvälisiä virtauksia. Esimerkiksi Uruguay ja moni Yhdysvaltojen osavaltio sallii kannabiksen, mikä vaikuttaa asenneilmapiiriin”, Hakkarainen sanoo. ”Muuntohuumeet ovat olleet nuoremman

väen kiinnostuksen kohteena, mikä liittyy biletyskulttuuriin Euroopassa”, hän jatkaa. Suomessa seurataan, mitä maailmalla tapahtuu, mutta päihteiden käyttö leviää tänne pienellä viiveellä. Vaikka asenneilmapiiri kannabista kohtaan on muuttunut, esimerkiksi heroiiniin suhtaudutaan edelleen varautuneesti. Suhtautuminen koviin huumeisiin ei ole merkittävästi muuttunut. MONI tekee eron kannabiksen ja muiden huumeiden välille. Myös termiä ”huume” pidetään usein epämääräisenä. ”Huumeista puhuminen on hölmöä, koska siihen mahtuu niin paljon eri aineita”, Jesse pohtii. Tutkija Hakkarainen on samaa mieltä: ”[Huume-termi] on vakiintunutta kielenkäyttöä,

mutta on selvää, että se pitää sisällään monenlaisia aineita, vaikutuksiltaankin päinvastaisia aineita: yhdet piristävät, toiset rauhoittavat ja niin edespäin.” Myös alkoholia voi vaikutustensa takia pitää huumeena: se lamauttaa keskushermoston ja rentouttaa. Yksi näkökulma on se, että huumeet ovat laittomia. Se on Jessen mielestä ongelma. ”Eihän huumeet ole kohtuukäyttäjälle mikään ongelma. Laittomuus on ongelma sen takia, että se pitää fiksun keskustelun poissa. Ei kukaan poliitikko, joka kannattaa esimerkiksi kannabiksen laillistamista, voi sanoa sitä ääneen, koska se olisi poliittinen itsemurha ainakin Suomessa.” Jesse pitää itseään kohtuukäyttäjänä. Mutta voiko huumeita käyttää kohtuudella? Kannabiksen ja muiden huumausaineiden käytön on todettu kasvattavan erilaisten mielenterveyden häiriöiden – etenkin psykoosin – riskiä, kertoo psykiatri Jussi Niemi-Pynttäri. Hänen mukaansa viidesosalla ihmisistä on päihderiippuvuustaipumus, eikä kukaan etukäteen tiedä, kuuluuko siihen porukkaan vai ei. Addiktio syntyy toisilla nopeasti ja toisilla hitaasti; kohtuullisen käytön rajaa on mahdoton sanoa. ”Me ei voida ennustaa, kenelle tulee ongelmia ja kenelle ei”, Niemi-Pynttäri toteaa. Riippuvuuden lisäksi jo yksittäinen huumekokeilu voi aiheuttaa yliannostuksen, joka johtaa pahimmillaan kuolemaan. Myös saatavuuteen liittyy omat ongelmansa. ”Kun netistä tilataan, riskit lisääntyvät. Jos

Kiinasta tilaa jotain, ei voi tietää, onko aine sitä mitä todella on tilannut”, tutkija Hakkarainen muistuttaa. Käänteisesti Hakkaraisen argumentilla voidaan puolustaa laillista huumekauppaa. Jos huumeiden myynti olisi sallittua ja säädeltyä liiketoimintaa, vältyttäisiin katukaupan riskeiltä, jolloin ei voi olla varma ostamistaan aineista. Aineen epäpuhtaudet voivat olla hyvin vaarallisia, ja esimerkiksi suonensisäisissä huumeissa on suuri infektioriski. Psykiatri Niemi-Pynttäri ei usko, että aineiden kriminalisointi on paras keino ehkäistä huumeiden käyttöä. Toisaalta hänen mielestään huumeiden vapaa myynti voisi viestiä siitä, että aineiden käyttö on turvallista. Yhtälö on haasteellinen.

Huumeiden haittavaikutusten arviointi on vaikeaa, ja arkikeskustelussa vahvat uskomukset ja tutkimustulokset ovat vastakkain. Usein alkoholin, tupakan ja kannabiksen haittavaikutuksia vertaillaan jopa virheellisesti. Niemi-Pynttäri kumoaa esimerkiksi väitteen, jonka mukaan kannabis olisi tupakkaa vaarattomampi päihde. ”Kannabista käytetään usein polttamalla, eli siihen liittyy samat syöpäriskit kuin tupakkaankin”, Niemi-Pynttäri selostaa. HUUMAUSAINEIDEN haittavaikutuksista ei olla yksimielisiä, mutta asiantuntijoiden mukaan ne eivät ole ainakaan terveydelle hyväksi. Huumeiden käytön on todettu aiheuttavan myös sosiaalisia ongelmia: se saattaa kasvattaa esimerkiksi syrjäytymisriskiä. Tietoa huumeista ja niiden haittavaikutuksista on saatavilla paljon. On mielenkiintoista, miksi ihmiset kuitenkin käyttävät niitä. Tutkija Hakkaraisen mielestä huumeiden käyttö liittyy usein tiettyyn elämänvaiheeseen, erityisesti nuorten aikuisten maailmaan. Juhlimisen ja vapaa-ajasta nauttimisen katsotaan kuuluvan esimerkiksi opiskelijaelämään. ”Se nähdään jotenkin hienona, se on jotain mitä vertaisryhmät tekevät. Satunnaista käyttöä ei nähdä ongelmana, vaan nuorten biletyskulttuuriin kuuluvana osana”, Hakkarainen arvioi. THL:n tilastojen mukaan huumeiden käyttö vähenee 35 ikävuoden jälkeen. Tätä voi selittää esimerkiksi työelämään siirtyminen ja perheen perustaminen. YTHS:n tutkimuksen mukaan opiskelijoiden

Viidesosalla ihmisistä on päihderiippuvuustaipumus. 13

alkoholin käyttöön liittyy sosiaalisia paineita. Myös huumeiden käyttöä olisi helppo perustella tällä, mutta aina se ei ole niin. Jessen kiinnostus huumeisiin heräsi teini-iässä, kun hän seurasi amerikkalaisia stand up -koomikoita. He vitsailivat huumeista ja kyseenalaistivat auktoriteetteja sekä ”virallisten tahojen” suosituksia. ”Siitä tuli itsekin halu kokeilla, mitä ne ovat ne kauheasti demonisoidut aineet. Meikäläisen kohdalla se ei ole ollut mikään ryhmäpainejuttu. Yhden frendin kanssa olen lähinnä kokeillut”, hän kertoo. Jesse yhdistää huumeet harvoin biletykseen. ”Se riippuu aika paljon siitä, mitä käyttää. Oikeastaan aika paljon kaikkea on tullut käytettyä lähinnä pienen kaveriporukan kesken tai yksin. Joskus DXM:ää oon ottanut ennen Fonaa (vaasalainen yökerho). Mutta tavallisesti pienessä porukassa haetaan uusia kokemuksia ja tapaa tarkastella maailmaa.” Jesse on kokeillut useita huumeita, ja hän aloitti tavalliseen tapaan kannabiksella. Hän ei kuitenkaan usko niin sanottuun porttiteoriaan, jonka mukaan mietojen huumeiden ja päihteiden käyttö toimii porttina kovempiin aineisiin. ”Vaikka pilvi on ollut ensimmäinen kokemus, se ei ole mihinkään mua vienyt. Olisin kokeillut näitä muita aineita kuitenkin”, Jesse selostaa. ”Jos vedät pilveä, niin tuskin olet seuraavaksi vetämässä piriä jonkun huoran tisseiltä”, hän jatkaa. THL:N RAPORTIN mukaan huumeet aiheuttavat julkiselle sektorille vuosittain satojen miljoonien eurojen kustannukset. Väitettä voi vastustaa sanomalla, että jos huumeiden myynti olisi laillista, sitä voitaisiin myös verottaa, mikä toisi tuloja valtion kassaan. Toisaalta voidaan pohtia, käytettäisiinkö aineita enemmän, jos huumeiden käyttö olisi laillista. Olisiko ongelmakäyttäjien määrä suurempi? Sitä on vaikea ennustaa, mutta psykiatri Niemi-Pynttärin mukaan päihderiippuvuutta on yhteiskunnassa aina. Hän puhuu väestötason riskistä ja tarkoittaa sitä, että kukaan ei voi tietää, kenestä tulee ongelmakäyttäjä, jos huumeita saisi myydä ja käyttää laillisesti. Jesse ei koe huumeiden satunnaisen käytön vaikuttavan häneen arkeensa, vaikka myöntää, että riippuvuus voi syntyä helposti. ”Ymmärrän kyllä, että johonkin kodeiinin voisi jäädä koukkuun. Siitä tulee niin tyytyväinen ja hyvä olo.” ”Musta tuntuu, että päihteiden ongelmakäyttö on oire joistain muusta. Itellä on ainakin niin paljon kaikkea tekemistä, ettei huvita olla koko ajan sekaisin”, Jesse pohtii. Huumeet eivät häntä pelota, mutta opiskelijaelämään liittyvä alkoholin käyttö mietityttää. ”Eniten mua pelottaa viina, sitä pitäisi oikeasti rajoittaa. Pakko sanoa, että mikään muu aine ei ole aiheuttanut sellaista krapulaa.”

Jessen nimi on muutettu.

”Päihderiippuvuutta on yhteiskunnassa aina.” Psykiatri Jussi Niemi-Pynttäri

Tue

tulevaisuutta tekstiviestillä.

Lahjoita 10 euroa lähettämällä viesti UVA nro 16499

Jokaisella eurolla on suuri merkitys. Varainhankintakampanjassa valtio kolminkertaistaa lahjoituksesi. Kysy lisää: Mika Palosaari, yhteyspäällikkö /029 449 8522

uva.fi/varainhankinta

VOIMASSA OPISKELIJAKORTILLA JOKA PÄIVÄ!

(NORM. 15,60€)

VAIHDOSSA

Kaupunki Euroopan sydämessä Strasbourg on europarlamentin kotikaupunki, jolla on erityinen identiteetti. Rikas historia, matkustamisen vaivattomuus ja halpa viini tekevät ranskalaiskaupungista houkuttelevan opiskelijalle. TEKSTI Aleksi Roiha

N jännittävää elää Ranskassa vuonna 2017. Poskisuudelmien ja sametinohuiden iltapäivälipittelyiden vastapainoksi lehtiotsikoissa kuohuu. Tänä keväänä Ranskassa on luvassa suuri jännitysnäytelmä, sillä alle kahden kuukauden kuluttua maahan valitaan uusi presidentti. Galluppien valossa äärioikeistolaisen Marine Le Penin voitto ei ole mitenkään mahdoton ajatus – toisin kuin esimerkiksi Trumpin odottamaton vaalivoitto Yhdysvalloissa. Irlantilaisen vedonlyöntifirman Paddy Powerin mukaan suurin ennakkosuosikki on keskustaliberaali Emmanuel Macron, ja Le Pen on vaalikisassa heti toisena. Viimeaikaiset tapahtumat maailmalla ovat kuitenkin osoittaneet, ettei kenelläkään ole kristallipalloa hallussa. Kaikki on mahdollista. Ranskan poliittinen ilmapiiri on tällä hetkellä jännittynyt. Helmikuun alussa Strasbourgissa järjestettiin mielenosoitus: 15 000 ihmistä vaati Turkkia vapauttamaan kurdijohtaja Abdullah Öcalanin. Kaikesta huolimatta vaihtarin arjessa politiikka ei juuri näy. Politiikkaan törmätäkseen on seurattava joko ranskalaista mediaa tai keskusteltava paikallisten asukkaiden kanssa. Muiden vaihtareiden kanssa keskustellaan lähinnä kulttuurieroista, bussilippujen kausialennuslipuista ja siitä, kuinka vaikeaa ranskan kieli on. Vaaleista saattaa ohimennen kuulla jonkin nopean kommentin. Vaihto-opiskelijat ja vaihtojakso ovat tässä ja nyt, mutta politiikka tuskin katoaa lähiaikoina mihinkään. Eletään hetkessä. MIKSI juuri Strasbourgiin? EM Strasbourg Business School on osa Strasbourgin yliopistoa, joka on yksi Ranskan suurimmista korkeakouluista. Ennen vaihtoon hakemista olin kuullut hyvää kyseisestä vaihtokohteesta ja halusin myös oppia ranskaa paremmin. Strasbourg on vanha kaupunki Euroopan sydämessä. Kaupungista on helppo matkustaa muualle Eurooppaan, kuten esimerkiksi Brysseliin tai Müncheniin. Kaupungista löytyy myös merkittäviä eurooppalaisia instituutioita, kuten Euroopan neuvosto ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Houkutteleva vetonaula on myös kävelykatujen valtaama suuri saari eli Grand Île, josta löytyy NotreDamen katedraali. Toinen näkemisen arvoinen kohde on Palais Rohan -palatsi. Strasbourgissa riittää nähtävää. Lisäksi kaupungista huokuu oma erityinen identiteetti, jota geopoliittiset rajat eivät pysty määrittelemään. Historian aikana Strasbourg on kuulunut niin Saksalle kuin Ranskallekin. Ranskalaisella mittapuulla Strasbourg ei ole mitenkään erityisen suuri, asukkaita kaupungissa on hieman yli 250 000, mutta viikonlopun hälinässä tuntee elävänsä suurkaupungissa. Arkisin opiskelijajärjestöt ja vaihtarit järjestävät jatkuvasti mitä erilaisimpia kissanristiäisiä. Ranskalainen kulttuuri Strasbourgissa on paljolti

KUVAT Aleksi Roiha & Eric Siegert

sellaista, mihin törmää muualla Ranskassa. Englantia puhutaan yleisesti vähän ja huonosti, ja on turha odottaa, että englanniksi saisi hyvää palvelua. Ranskaan lähtiessä on hyvä tiedostaa myös se, että asioiden eteneminen on hidasta. Pankissa täytyy asioida useasti, opiskelija-asuntoon täytyy erikseen hankkia vakuutus ja hakemuksien käsittely vie paljon aikaa. Vaikka ranskalainen ruoka saattaa vaikuttaa hienostuneelta ja elegantilta, opiskelijat syövät yleensä hyvin tavallista ruokaa. Yliopiston ruokalassa on tarjolla kolmen ruokalajin lounas, ja se maksaa yhtä paljon kuin normaali opiskelijahintainen lounas Suomessa. Joka kadunkulmasta löytyy leipomo, josta saa herkullisia leivonnaisia ja leipiä kohtuulliseen hintaan. Viini ei maksa juuri mitään – ruokakaupasta saa pullon viiniä pilkkahintaan. Strasbourgista pääsee bussilla kätevästi Saksaan, jos jostain syystä on vaikea pysyä budjetissa. Bussilippu Kehliin maksaa muutaman euron, ja viikon ruokaostokset saa erittäin halvalla saksalaisesta ruokakaupasta.

Ranskassa asioiden eteneminen on hidasta. KOKEMUKSENI EM Strasbourgista ja vaihtokohteesta ovat olleet pääosin positiivisia. Eläminen on suhteellisen edullista, yliopiston tarjoaman asunnon vuokra on naurettavan halpa ja kaupungissa on paljon tekemistä. Lisäksi EM Strasbourg tarjoaa mielenkiintoisia kursseja, joita ei löydä Vaasan yliopiston kurssitarjonnasta. Tietyt asiat ovat kuitenkin aiheuttaneet päänvaivaa. Ennen vaihtoa esimerkiksi sähköpostiviestien epäselvyys ja hitaus kummastuttivat – vastausta sähköpostiin sai odottaa jopa pari viikkoa. ¬Vaihdon aikana osa professoreista ei välttämättä edes tiedä, missä salissa koe järjestetään tai että onko koe siirretty. Epävarmuutta ja epäselvyyksiä on joutunut sietämään melko paljon. Tätä tekstiä kirjoittaessani lukukautta on jäljellä enää reilu kuukausi. Strasbourgissa aika on kulunut nopeasti, ja kotiinpaluu tuntuu lähinnä oudolta ajatukselta. Vaihtareiden muodostamaa yhteisöä leimaa avoimuus ja hyvä henki – verkostoituminen on helppoa. Vaikka vaihtokohteen kieltä ei välttämättä täysin tuntisikaan, kannattaa lähteä vaihtoon ja avartaa omaa maailmankuvaa. Näin itsekin tein, enkä kadu päätöstäni. Edith Piafia lainatakseni: Non, je ne regrette rien.  Kirjoittaja on Vaasan yliopiston hallintotieteiden opiskelija, joka on vaihdossa Ranskassa Strasbourgin yliopistossa.

KAMPUKSELLA

#Snöörit levittää tietoisuutta teekkarin Vaasasta KEVÄÄN mittaan kampuksella on kuhistu uudenlaisesta ilmiöstä, #Snööreistä. Yhdeksän Vaasan yliopiston ja ammattikorkeakoulun tekniikan opiskelijaa raottavat opiskelun ja vaasalaisen opiskeluelämän ovia Youtubessa. Mainostoimisto C2 Advertisingin tuottaman #Snöörit-sarjan ovat toteuttaneet Vaasan yliopisto ja Vaasan ammattikorkeakoulu yhteistyössä Vaasan kaupungin ja Energy Vaasan kanssa. Viihteen lisäksi #Snööreillä on toinenkin tärkeä tavoite: houkutella lisää tekniikan opiskelijoita Vaasaan. #Snöörit on paitsi uudenlaista somerealityä, myös opiskelemaan hakeville suunnattu markkinointikampanja. ”Nuorten kohderyhmästä valtaosa käyttää sosiaalista mediaa niin viihtymiseen kuin tiedon hankintaan, joten meidän korkeakoulujen tulee olla siellä missä nuoretkin, jotta voimme tavoittaa heidät viesteillämme”, kertoo Vaasan yliopiston markkinointi- ja viestintäpäällikkö Tarja Gromov kampanjan taustoista. ”Vaasan yliopiston ja ammattikorkeakoulun tavoitteena on nostaa Vaasa Suomen tunnetuimpien tekniikan alan opiskelupaikkakuntien joukkoon, jotta varmistamme hyviä hakijoita koulutusohjelmiimme ja saamme riittävästi teollisuuden kaipaamia työntekijöitä”, hän jatkaa. Teollisuuden työpaikoilla Gromov viittaa pohjalaiseen energiateknologian keskittymään. Vaasan seudun energiaklusteri on huomattava, jopa Pohjoismaiden suurin. Kasvava energia-ala Vaasan seudulla työllistää yli 11 000 diplomi-

Kuva: Vaasan yliopiston viestintä

Julia Wihuri

Snööreillä on mahdollisuus voittaa 10 000 euroa. insinööriä, insinööriä ja muun alan asiantuntijaa. Vaasasta valmistuneiden tekniikan osaajien työllistyminen on huippuluokkaa muihin Suomen kaupunkeihin verrattuna. ”Meillä on täällä loistavat puitteet ja alue, joka työllistää, ja lisäksi resursseja ottaa enemmänkin tekniikan alan opiskelijoita koulutusohjelmiin sisään”, hehkuttaa Tytti Niemi. Hän on Snööri-Tytti, yksi Youtubessa tutuksi tulleista vaasalaisista opiskelijoista. 27-vuotias Niemi opiskelee sähkö- ja energiatekniikkaa Vaasan yliopistossa. Niemi haluaisi kannustaa nuoria ja etenkin

naisia hakemaan tekniikan alalle. ”Vaasa ei vain satu sijaitsemaan pääkaupunkiseudulla, joten haluamme sarjassa tuoda tekniikan opiskelumahdollisuuksia täällä isomman yleisön tietoisuuteen”, Niemi painottaa. #Snöörit on tavoittanut potentiaalisia hakijoita varsin hyvin. Gromov kertoo, että kolmekuukautisen kampanjan aikana Facebookissa on tavoitettu yli 60 000 eri käyttäjää päivässä ja Youtubessa videoita on katseltu yhteensä yli 135 000 kertaa ja yli 200 000 minuuttia. ”Katsojaluvut ovat suorastaan häkellyttäviä”, Gromov iloitsee. 

Intranet yhdistää henkilökunnan ja opiskelijat

Kuva: Rasmus Arikka

Tuulia Poutiainen

VAASAN yliopiston opiskelijoiden verkkotyöskentely muuttuu tulevaisuudessa sosiaalisempaan suuntaan. Työkaluvalikoimaan lisätään uusi intranet, jossa on vaikutteita Facebookista, Wikipediasta, Google Drive -pilvipalvelusta ja Skypestä. Uusi palvelu yhdistää opiskelijat, henkilökunnan ja yliopiston sidosryhmät. Käyttäjät luovat profiileja, joiden kautta esimerkiksi asiantuntijoiden löytäminen helpottuu. ”Käyttäjät voivat verkostoitua keskenään, perustaa omia ryhmätyötiloja ja valita niissä käyttöön haluamansa työkalut”, Vaasan yliopiston verkkoviestintäkoordinaattori Marko Honko kertoo. Sosiaalisemman viestinnän lisäksi uuden intranetin tarkoitus on helpottaa käyttäjiensä Opiskelijan sähköisiin työkaluihin tulee uusi intranet, jonka tarkoituksena on helpottaa työskentelyä ja yksinkertaistaa viestittelyä esimerkiksi yliopiston henkilökunnan kanssa.

työskentelyä, joten työkalut ovat siinä tärkeimmässä roolissa. Sovelluksen kautta omat tiedostot ovat käytössä myös ilman internet-yhteyttä, ja tiedostoja ei enää tarvitse lähettää sähköpostin liitteinä. Sähköpostin käyttäminen muuttuu toisellakin tapaa, kun koko henkilökuntaa koskevat asiat ilmoitetaan blogissa, jota kaikki seuraavat. Verkkoympäristössä voidaan luoda uutta, kaikkia hyödyttävää sisältöä, ja toiset käyttäjät voivat ehdottaa siihen esimerkiksi uusia asiasanoja. Näin hiljaisen tiedon siirtyminen tehostuu. Vaasan yliopiston moninaisten järjestelmien kanssa kamppailevien ei tarvitse kuitenkaan hätääntyä. Intranetin myötä heitetään hyvästit Portaalille. 

Gallup Vaasan yliopiston opiskelijoista suuri osa äänestää Marita Guevara ja Tuuli Saukkonen

Finnish Red Cross Blood Service

Hengenpelastajia tarvitaan Seinäjoen veripalvelutoimisto Kauppakatu 26 ti ja ke klo 11–18

KUNTAVAALIT lähestyvät, ja on aika käynnistää vaalikoneet. Huhtikuun 9. päivä Vaasassa valitaan 70 valtuutettua tulevalle kaudelle päättämään kaupungin asioista. Kysyimme Vaasan yliopiston opiskelijoilta, äänestävätkö he kuntavaaleissa. Moni opiskelijoista kokee äänestämisen olevan oikeus ja velvollisuus. Kyselyyn osallistuneista suuri osa vastasi äänestävänsä kevään kuntavaaleissa, mutta osa myös aikoo jättää äänestämättä. Suurin syy äänestämättä jättämiselle on se, että monet opiskelijat ovat kotoisin toiselta paikkakunnalta eikä Vaasan poliittinen kenttä ole tuttu. 

Tervetuloa verenluovutukseen!

Äänestätkö kevään 2017 kuntavaaleissa?

kuvat: Marita Guevara

Vaasa, Kulttuuritalo Fanny, katso päivät veripalvelu.fi OJENNA KÄTESI. Katso muut luovutuspaikat ja veren tarve tänään: veripalvelu.fi • Muista virallinen henkilötodistus. • Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801 • Testaa ennen luovutusta: sovinkoluovuttajaksi.fi Aaro Mäkitalo Kauppatieteet, 3. vsk. Aion äänestää. Mun mielestä jokaisen on tärkeää käyttää äänioikeuttaan. En ole vielä tutkinut ehdokkaita, mutta käyn varmasti antamassa äänen.

Kuvat: Marita Guevara

Petra Hautala Hallintotieteet, 1. vsk.

Sara Katajakoski Viestintätieteet, 4. vsk.

Rebekka Kivi Kauppatieteet, 1. vsk.

Kyllä aion. Äänestäminen on mun mielestä tärkeää, koska jos ei äänestä, niin ei voi myöskään valittaa yhteiskunnan asioista. Hyvän ehdokkaan kautta voi kanavoida omia ajatuksiaan ja mä mieluiten äänestäisin ehdokasta, joka ajaa opiskelijoiden etua.

Äänestän kyllä. Mun mielestä on tärkeää, että on mukana vaikuttamassa siihen, ketkä omassa kunnassa vaikuttaa asioihin ja että siellä on ihmisiä, jotka ajaa niitä asioita, jotka just mua kiinnostaa, esimerkiksi ympäristöasiat.

Kyllä aion. Mä koen, että äänestäminen on jossain määrin jokaisen velvollisuus. Ulkopaikkakuntalaisena Vaasan poliitikot eivät ole mulle vielä tuttuja, mutta vaalikoneen puolelta varmaankin löytyy sopiva ehdokas.

KYLLÄ 69%

EI 31%

Vastauksia yhteensä 35

KOLUMNI

Kuva: Rasmus Arikka

Aino Hyyryläinen

Kuka arvostaa kieliasiantuntijaa? ELÄMME kielitaidon kulta-aikaa. Erityisesti englanti voi hyvin: siihen törmää arjessa useammin kuin ehtii hahmottaa. Kielitaidon käsite on kuitenkin hämärtynyt, eikä sitä nähdä enää erityistaitona. Kielitaidon kulta-ajan ihmisiä viihdyttävät Youtube-videot, joissa suosittujen laulujen sanoja käännetään Googlen työkalulla, kunnes lopputulos on koominen. Kulta-aikana luemme tiedeuutisia sujuvasti vähintään kahdella kielellä ja luomme ystävyyssuhteita yli kielirajojen. Koulutamme kieleen erikoistuneita ihmisiä, joiden ammattitaitoa osataan hyödyntää ja joita arvostetaan. Näin kuvailemme kulta-aikaa, vaikka samalla korkeakoulutetut kieliasiantuntijat joutuvat perustelemaan ammattitaitonsa tarpeellisuutta. Kulta-ajan kieliasiantuntija on vitsi, joka siirtyy korkeakoulusta myymään mansikoita supermarketin pihaan kesäisin. Hänen ammattitaitonsa kyseenalaistetaan, koska toimiston jokainen jantteri osaa lähettää sähköpostinsa englanniksi. Helsingin Sanomat kertoi helmikuussa, että vuonna 2015 yli 90 prosenttia kolmasluokkalaisista opiskeli ensimmäisenä pitkänä kielenään englantia. Kieltä osaavat siis kaikki ja kaikkien äidit. Kulta-ajalla kumarramme yleisen kielitaitomme erinomaisuutta. Samalla pyllistämme huomaamatta ihmisille, joiden ammattitaitoa kieli on – joiden erikoisalaa on varmistaa, että sanat toimivat kuten niiden pitää. Koomikko ja kirjailija Stephen Fry’ta löyhästi mukaillen: kieliasiantuntijat käyttävät työhönsä niitä samoja halvatun sanoja, joita me kaikki kulutamme puhki joka päivä. Heidän tehtävänsä on saada ihmiset innostumaan sanoista niin, että ne tuntuvat joka kerta uusilta.

Heillä on käytössään vain 26–29 kirjainta. Ne tismalleen samat, jotka kaikki opimme ja joita käytämme päivittäin. Heidän kielitaitonsa on erilaista kuin se englanti, jota kulta-ajan ihmiset arjessaan tarvitsevat. Heille kielitaito ei ole vain sitä, että osaa tuhansia sanoja ulkoa. Se on sitä, että osaa valita niiden tuhansien vaihtoehtojen joukosta juuri ne oikeat. Se on myyntityötä, dramaturgiaa ja tyhjästä tunteiden luomista. Heidän kielitaitonsa on meemi, jonka jaat kavereillesi Facebookissa. Kulttuuriviittauksia ja sanaleikkejä vilisevän kielen hallitsevat ne, jotka ovat perehtyneet sanojen jokaiseen merkitykseen. Heidän kielitaitonsa on syy siihen, miksi McDonald’sin “I’m lovin’ it” jää helposti mieleen. Lausahdus tarttuu tiedostamatta, koska se on tarkoituksella kielioppisääntöjen vastainen.

Kielitaito on sitä, että osaa valita tuhansien sanojen joukosta ne oikeat. Asiantuntijoiden kielitaito on kyynel, jonka pyyhit poskeltasi koskettavan näytelmän jälkeen. Heille kieli on muovailuvahaa: vallankäytön väline, jonka avulla ihmiset saa tekemään tai tuntemaan melkein mitä tahansa. He tiedostavat sen ja käyttävät kielitaitoaan sen mukaisesti. Heidän kielitaitonsa on niin monisäikeistä, ettei sitä pysty sanoin kuvailemaan. Paitsi että he pystyvät. Heidät on koulutettu siihen.  Kirjoittaja on kieliasiantuntija ja papereita vaille filosofian maisteri.

VIIHTEELLÄ

Viidellä eurolla Uumajaan

Wasalinen toimitusjohtaja Peter Ståhlbergin mukaan risteilylle ei tulla pelkän nuuskan takia.

Vylkkärin toimitus testasi, mitä annettavaa risteilyllä on opiskelijalle. Vastaus: eipä juuri mitään. TEKSTI Rasmus Arikka KUVAT Aino Hyyryläinen MONI vaasalainen opiskelija on joskus sanonut ”täällä ei ole mitään tekemistä”. Sehän ei ole totta. Esimerkiksi Wasaline järjestää Vaasasta Uumajaan ja takaisin keskiviikkoisin After work -risteilyn, jonka hinta on vain viisi euroa. Wasalinen toimitusjohtaja Peter Ståhlbergin mukaan risteilyn suosio kasvaa koko ajan. ”Kyllähän sen suosio koko ajan paranee. Ihmiset tulevat syömään ja nauttimaan merimatkasta”, Ståhlberg kertoo. Helmikuussa risteilyaluksella sitä on vaikea uskoa, kun ympärillä olevat ravintolapöydät ja baaritiskit ovat lähes tyhjiä: Yksi työporukka on tullut laivalle viettämään syntymäpäiviä. Kolme opiskelijapoikaa pelaa jatsia, yksi juo olutta. Montaa matkustajaa laivalla ei ole, vaikka asiakkaita yleensä riittää – erityisesti opiskelijoita. ”Opiskelijat ovat suurin ryhmä. Yleensä se on joku kymmenen hengen porukka, harvoin kukaan yksin tulee. Jengi tulee viettämään aikaa laivalle ja käy ehkä ostamassa nuuskaa Uumajan satamassa”, Ståhlberg sanoo. Matka Uumajaan kestää neljä ja puoli tuntia, jonka jälkeen on pikainen käynti maissa ja suositussa Peterin nuuskapuodissa, Wasalinen verkkosivuilla kerrotaan. Tästä voisi päätellä, että asiakkaita tulee laivalle pelkän nuuskan takia. Ståhlbergin mukaan näin ei ole. ”Ei se ole kovin iso bisnes. Tietysti jonkun verran porukka käy siellä [nuuskaostoksilla], mutta ei se ole iso konsepti. Jos sitä haluaa hakea, niin se onnistuu siinä samalla”, Ståhlberg selostaa.

Kaikille tilaa riittää – ainakin After work -risteilyllä

LAIVALLA on varsin vaikea saada aika kulumaan, ja diskon ysärisoittolista lähinnä hirvittää. Paluumatkalla järjestetään ohjelmaa: musavisa, johon on yhtä paljon osallistujia kuin torstaiaamun luennoille. Työporukka osallistuu, ja muutama muukin. Puheensorina on hieman kovempi kuin aiemmin, mikä saattaa selittyä tyhjillä tuopeilla. Kun nälkä yllättää, ruokaa saa ravintolasta. Se on hyvää, ja jopa kohtuullisen hintaista, mutta ravintolassa on vain viisi asiakasta meidän lisäksemme. Kohta hekin poistuvat. Paluu Vaasan satamaan hämmentää. Tässäkö se oli? Viiden euron After work -risteilyjä järjestetään toukokuun loppuun asti. Rehellisesti sanottuna niitä ei voi suositella. 

Ravintolapöydät ja baaristiskit ovat lähes tyhjiä. 21

TA PA H T U M AT

Vaasassa järjestetään uusi opiskelijatapahtuma Rasmus Arikka VAASASSA järjestetään 22. maaliskuuta uusi tapahtuma: Boom City Appro. Appro on yleisnimi opiskelijatapahtumalle, jossa kierretään kaupungin juomaravintoloita ja suoritetaan leikkimielisiä juomaritutkintoja. Vaasan approilla voi valmistua keittokandiksi, märkämaisteriksi ja tuubatohtoriksi. Nopeimmat voivat suorittaa jopa kaksi tutkintoa. Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan (VYY) tapahtuman järjestelyistä vastaavat opiskelijat Krista-Marilla Foudila ja Tiia Röksä. He tutustuivat toisiinsa viime vuonna VYY:n hallituksessa ja uskovat olevansa hyvä työpari. Approja järjestetään muissakin opiskelijakaupungeissa, kuten Tampereelle ja Jyväskylässä, joten myös VYY halusi vastaavan tapahtuman Vaasan. Ideaa ja toteutusta on pohdittu pitkään. ”Viime vuonna järjestettiin jo pilottiversio, koska ollaan jo pidempään mietitty, milloin Vaasa saisi omat appronsa. Tänä vuonna se vihdoin toteutui”, Foudila iloitsee. Viimevuotinen kokeilu oli pieni, mutta sen avulla ymmärrettiin, että tämän tyyppisille tapahtumille on kysyntää Vaasassa. Boom City Approille odotetaan noin 800 osallistujaa, joista suuri osa on Vaasan yliopiston opiskelijoita. Tämän lisäksi approilijoita saapuu Vaasaan esimerkiksi Seinäjoelta ja Kokkolasta. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa tapahtuma on vielä suurempi, ja sen toivotaan vetävän

Krista-Marilla Foudila ja Tiia Röksä vastaavat Boom City Appro -tapahtuman järjestämisestä.

paljon kävijöitä myös Vaasan ulkopuolelta. Tapahtuman järjestäjät toivovat kävijöiden tietenkin viihtyvän approilla. Röksän mielestä se varmistetaan hyvillä järjestelyillä. Suurissa opiskelijatapahtumissa jonottaminen voi olla iso ongelma, joka vaikuttaa juhlijoiden tunnelmaan,

mutta Boom City Approilla tämä on huomioitu. Lähdöt ja jatkopaikkaan saapuminen ovat ajallisesti porrastettuja, jotta vältetään suuret ruuhkat. 

Teatterikevät on musiikkia ja seikkailua

KEVÄÄLLÄ Vaasan teattereissa nähdään koko perheen seikkailutarinoita, syvällistä pohdintaa ja paljon musiikkia. Vaasan kaupunginteatterissa ensi-iltansa 18. maaliskuuta saava Peter Pan on koko perheen seikkailu, jossa on myös syvällinen sanoma. Ritva Holmbergin dramatisoima ja Jukka Linkolan säveltämä näytelmä on yksi tunnetuimpia suomenkielisiä sovituksia tarinasta. Ohjaaja Jakob Höglund kertoo näytelmän olevan täynnä unista tuttua symboliikkaa. Tarina on hänen mukaansa yhtä aikaa fantasiaa ja todellisuutta kuvaava. “On jokaisen lapsen oikeus saada rakkautta ja turvaa. Leikkivä lapsi on rohkea ja voi kasvaa”, Höglund kuvailee. Kaupunginteatterin Peter Pan on värikäs ja leikkisä. Sven Haraldssonin lavastus ja Piia Rinteen puvut ammentavat siitä, mikä työryhmästä itsestään oli lapsena hauskaa ja yhdistelevät sitä nykyajan lasten maailmaan. Kapellimestari Sauli Perälän mukaan Linkolan musiikkiin päädyttiin hyvien tekstien ja laulujen takia. Kappaleet on kuitenkin sovitettu uudelleen elektroniseen äänimaailmaan: “Näytelmä yhdistää DJ-tyylin ja livemusiikin”, Perälä kertoo. Maaliskuussa Vaasan kaupunginteatterilla ensi-iltansa sai Kari Hotakaisen romaaniin perustuva Luonnon laki. Lisäksi ohjelmistossa jatkavat näytelmät Niin kuin taivaassa, On

Kuva: Linus Lindholm

Aino Hyyryläinen

Vaasan kaupunginteatterissa nähdään tänä keväänä Peter Pan -musikaali. Pääroolin näyttelee Emmi Kangas ja Kapteeni Koukkua esittää Ville Seivo.

kesäyö – musikaali Topi Sorsakosken elämästä ja Saman katon alla. Wasa Teaterin ohjelmistossa nähdään muun muassa koko perheen taianomainen seikkailu Aladdin och den magiska lampan ja Suomen satavuotiseen historiaan pureutuva klovneriaesitys Finlands historia. Lisäksi kevään mittaan teatterissa nähdään useita

vierailunäytöksiä. Vaasan ylioppilasteatteri Rampin kevään ohjelmistoon kuuluvat Improvisaatioteatteri Intopiukeiden koko illan improvisoitu musiikkinäytelmä Ensi-ilta. Lisäksi Ego-salissa nähdään 80-luvun kliseillä leikittelevä musikaali NoName sekä lisäesitykset kuolemaa tutkivasta näytelmästä Rajantaka. 

Kuva: Linus Lindholm

ARVIOT

ELOKUVA TOM OF FINLAND

TEATTERI

Puhtaat sinivalkeat lakanat TOUKO ”Tom of Finland” Laaksosen nahkapukuiset viiksiveikot ovat suurelle yleisölle tuttuja jo lakanoista, kahvipaketeista ja ostoskasseista. Nyt pullistelevat puuhapojat herätetään henkiin valkokankaalla Tom of Finlandissa, joka on osa Suomen juhlavuoden ohjelmistoa. Tarina alkaa jatkosodasta 1940-luvulta. Touko Laaksonen (Pekka Strang) käy yhtä sotaa ilmatorjunnassa ja toista ilmaisunvapaudessa. Homous on kielletty lailla Suomessa ja vähemmistön seksuaalisuus kuuluu lukkojen taakse tai puskaan piiloteltavaksi. Laaksonen purkaa paperille ihannepartnereitaan, ja pian taiteesta innostutaan Amerikassa asti. Tom of Finland on syntynyt. Strang suoriutuu tuskailevan taiteilijan roolista vaivattomasti, mutta hieman etäisesti – varsinaiset sympatiapisteet varastaa Lauri Tilkanen hempeällä Veli-hahmollaan Laaksosen rakastettuna. Kaija-siskon roolissa Jessica Grabowsky lämmittää erityisesti kahdenkeskisissä sisarushetkissä, jolloin osin epäluonteva replikointi ei riko tekstiä. Muissa rooleissa nähdään muun muassa Kari Hietalahti aivan vakavasti otettavana etsivänä. Kuvakerronta ansaitsee kehuja äärimmäisyyksistään. Suomen harmaudesta Kalifornian kirkkauteen loikatessa Laaksosen haavemaailma herää hurmiollisesti henkiin. Suuria tunteita säestävät matalat sellot tai syntikkavallit. Muutoin kerronta on rauhallisen tarkkailevaa, ja rivien väleille annetaan aikaa, osittain draaman kaaren kustannuksella. Ajankohtainen tasa-arvon teema on Dome Karukosken ohjauksessa puettu sisäsiistin fetisistiseen nahkavormuun. Elokuva ei henkäile perinteisen suomifilmikuvaston hikisillä pakaroilla, vaan parhaimmillaankin pontevat penikset pysyvät paperilla mustekynän jatkeena. Seksuaalisuus latautuu intensiivisiin katseisiin ja kielletyn h-sanan kiertelyyn, rakkautta on käsien pitelyssä verhokaupassa. Karukosken näkökulmana on biografinen ajankuva eikä niinkään ruotiva manifesti. Homovastaisen yhteiskunnan taustojen syynäämisen sijaan keskiössä ovat vaietun ihmisryhmän viattomuus ja toiveet tavallisuudesta. Kokonaisuus sopii juhlavuoden katalogiin esiteltäväksi siinä missä puhtoiset motoristilakanatkin.  Arttu Jaulimo

LUONNON LAKI KIRJA

Ihminen katoaa sekasortoon

HAUDASTA LOMALLA

Ake, Make, Pera ja mä TAPANI Baggen novellikokoelmassa Haudasta lomalla tapahtuu koko ajan. Ja vauhdilla. Päähenkilöt löytävät itsensä muun muassa maantiellä kieppuvasta bemarista, asekauppoja tekemästä ja väistämättä myös toisinaan kiven sisästä. Nimenomaan löytävät, sillä Baggen pikkurikolliset koettavat kovasti ohjailla elämäänsä parempaan suuntaan, mutta elämä tuntuu silti ohjailevan heitä mielensä mukaan. Novellikokoelman nimi, Haudasta lomalla, viittaa siihen, että henkilöt ovat ainakin hetkellisesti päässeet tauolle vallitsevista olosuhteista, eivätkä olekaan siellä, missä heidän pitäisi olla. Henkilöt venyttävät sallitun rajoja kuka enemmän, kuka vähemmän. Henkilöhahmot ovat uskottavia, mutta novellimuodossa heihin tai tarinaan ei ehdi kiintyä sen kummemmin, vaikka osa heistä on mukana useammassa tarinassa. Bagge ei myöskään kirjoita pelkästään miehistä, vaan myös aktiivisia naisia on mukana, vaikkakin vähemmistössä. Usein naisen rooli myös on toimia tapahtumat liikkeellepanevana voimana. Novellit ovat melko nopealukuisia ja niiden kieli on rikasta, mikä tekee kirjasta miellyttävän lukukokemuksen. Tapahtumat ovat uskottavia, ja Bagge kuvaa Hämeen eri kansankerroksia ihailtavalla tarkkuudella: hän tuntee niin rikollisten kuin poliisienkin sielunmaiseman yksityiskohtaisesti aina ammattislangia myöten. Kuitenkin novellien teemat alkavat toistaa itseään jossakin vaiheessa, eikä pelkkä musta huumori riitä välttämättä pitämään lukijan mielenkiintoa yllä. Haudasta lomalla on suunnattu rikoskirjallisuuden, toiminnan ja mustan huumorin ystäville. Baggen maailma on karu ja kovakourainen, mutta rikokset tapahtuvat kuitenkin Suomen ja Hämeen mittakaavassa. Kansainvälisten agenttiseikkailujen sijaan ryöstetään Siwaa, kasvatetaan kannabista ja seurataan moottoripyöräjengin jäseniä vankilaan ja takaisin. Haudasta lomalla ei tarjoa lohtua, korkeintaan toivon pilkahduksia. Sen opetus on, että liian pieni rikos ei kannata.  Eva Kottonen

VAASAN kaupunginteatterin esittämä Luonnon laki on Kari Hotakaisen romaanin pohjalta dramatisoitu näytelmä hyvinvointivaltiosta, hoivasta ja riippuvuussuhteista. Sekasortoinen toteutus turhauttaa. Hanna Ojalan ja Sami Keski-Vähälän dramatisointi hyötyisi reippaasta karsimisesta. Pitkät teemoja selittävät monologit puuduttavat ravistelemisen sijaan. Teksti väläyttelee avainsanoja kuten soteuudistus ja määrärahojen leikkaus, mutta katsoja jää kaipaamaan oivalluksia. Ihminen katoaa massiivisen tekstin alle, mitä voi pitää poliittisen teatterin tehokeinona. Toteutus ei kuitenkaan veny mittasuhteisiin, jotka perustelisivat monotonista dramaturgiaa. Pääteemaa näytelmätekstistä on vaikea löytää, mutta varsinaisen tarinan käsittely loppuu monta kohtausta ennen itse näytelmän loppua. Juonen kuljetus saa lähes lapsekkaan naiivit mittasuhteet lopussa, joka pikakelaa pitkin näytelmää unohtuneet aiheet ja teemat päätökseen. Muutenkin Luonnon laki on täynnä ideoita, joiden karsiminen olisi tehnyt kokonaisuudelle hyvää. Hanna Ojalan ohjaus viittaa erilaisiin tyylilajeihin aina absurdismista slapstickin kautta eeppiseen teatteriin, mutta yhteenkään elementtiin ei syvennytä. Silja Kauppisen lavastus ja Teemu Vähäsen projisoinnit nyökkäävät milloin ysärikitschin, milloin retrotelevision, milloin jopa kyberpunkin suuntaan. Kokonaisuutena lopputulos on sekava, ja taitavat näyttelijät hukkuvat kikkojen alle. Anna Lemmetti-Vieri on aina valloittava. Hänen läsnäolonsa sairaanhoitaja Laurana on terävää ja mieleenpainuvaa. Lemmetti-Vieri välittää paineen alla luhistuvan sairaanhoitajan arkea kauniisti, minkä vuoksi pitkä monologi surkeista työoloista tuntuukin lähinnä katsojan aliarvioinnilta. Abdirahman Bile Badun roolissa on puolestaan valovoimainen. Hänen roolityöskentelynsä on ilmeikästä ja ilahduttavan fyysistä. Näyttämisen sijaan Luonnon laki nojaa vahvasti selittämiseen. Tavoitteena lienee ollut teatterillisuuden esiintuominen, mutta paasaava kerronta ei ravistele katsojaa hereille, vaan lähinnä ärsyttää.  Aino Hyyryläinen

Onko tilillä ja CV:ssä vielä tilaa?

Tule hankkimaan euroja ja arvokasta työkekomusta, täytä työhakemus

www.buusteri.fi POIMINTOJA OPETUSTARJONNASTA! 2017

AVOIN KORKEAKOULUOPETUS

Opiskelija, selvitä mahdollisuutesi täydentää tutkintoasi kesäyliopiston opintojaksoilla. Kysy tiedekunnastasi puoltomahdollisuutta opintoihin!

HELSINGIN YLIOPISTO • Johdatus oikeustieteeseen (3 op) alk. 17.3.2017 • Kasvatustieteen perusopinnot (25 op) alk. 18.4.2017 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO • Työ- ja organisaatiopsykologian perusopinnot (25 op) alk. 26.4. NOVIA • Complete Vocal Technique -Komplett sångteknik 9.6 • Rösthälsa 10.6 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU • AMK-insinööriksi? Valmentaudu insinööriopintoihin VAMKissa (3 op) 3.4.–24.5. • Python -ohjelmointi/programming (5 op) 5.–23.6. VAASAN YLIOPISTO • Tieteellinen kirjoittaminen suomeksi (5 op) 10.4.–21.5. • Englanti, suulliset taidot kauppatieteellisen koulutusalan opisk. (2 op) 17.4.–16.5. • Finnish for Foreigners I (5 op) 20.4.–10.6. • Venäjän alkeet I (3 op) 25.4.–20.6. • Äidinkieli, kirjallinen viestintä, äidinkieli (3 op) 25.4.–25.6. • Saksan alkeet I (3 op) 26.4.–19.6. • Riippuvuusanalyysi (5 op) 2.–19.5. • Tilastotieteen perusteet (5 op) 2.–30.5. • Espanjan alkeet I (3 op) 3.5.–1.6. • Ruotsin kielen peruskurssi kauppatieteiden opiskelijoille (5 op) 16.5.–22.6. • Englanti, luetunymmärtäminen ja tekstianalyysi (3 op) 17.5.–22.6. • Äidinkieli, suullinen viestintä (2 op) 12.–30.5. • Digitaalisen median peruskurssi (5 op) 6.–15.6. • Työelämän kieliasiantuntijuus (ruotsi, aineopinnot) (5 op) kevät • Yksilön monikielisyys (3 op) kevät

TYÖELÄMÄN KOULUTUKSET / KIELIKURSSIT • Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja, 28.3.–4.10. • VoicePilates - hallitse äänenkäyttö ja kehonkieli esiintymistilanteissa, 31.3. • Apteekkikoulutus: Unihäiriöt (Vaasa, Seinäjoki, Kokkola) 19.4. • Muutosjohtaminen: ”Hyvän muutosjohtamisen aakkoset” 27.4. • Löydä kirjoittamisen ilo! - luovan kirjoittamisen kurssi, 2.–3.6.

• Improve your English communication skills, 19.4.–31.5. • Svenska sommarkurs 1 - Swedish Summer Course 1, 5.–28.6. • Svenska sommarkurs 2 - Swedish Summer Course 2, 5.–28.6. • Suomen kesäkurssi 1 - Finnish Summer Course 1, 5.–28.6. • Suomen kesäkurssi 2 - Finnish Summer Course 2, 5.–28.6.