9
Vuosaari
Intiimiä menoa ja katkottuja sormia
Vuotalon mainiot konsertit ansaitsevat ihan julkisen kiitoksen.
Varsinaisia helmiä ovat olleet Minä ja maestro -illat, joissa haastattelija ja artisti jutustelevat mukavia musiikin lomassa aivan yleisön edessä sohvalla istuen. Saattaapa yleisökin innostua heittämään omia, spontaaneja kommenttejaan keskustelun sekaan. Tunnelma pienessä salissa on intiimi ja tiivis. Holle Holopaisen kysellessä artistitkin avautuvat tekemään itsestään paljastuksia, jotka toisissa olosuhteissa jäisivät ehkä kuulematta. Hienoa, että vuosaarelaisille on tarjottu mahdollisuus kuulla huippuartisteja kotinurkilla ja kohtuuhintaan. Ja hyvin tilaisuudet on otettukin vastaan: pieni sali on poikkeuksetta myyty loppuun. Harmillisen harvoin olen itse paikalle päässyt, mutta esimerkiksi Erinin ja Edu Kettusen konsertit ovat jääneet lämpiminä muistoina mieleen. Mukava oli niistä viinilasin äärellä nautiskella. Kiitokset niistä!
Eipä ole vaikea kuvitella, mitä tapahtuu, jos Vartiosaari rakennetaan. Samaan syssyyn puskutraktori painaa Ramsinniemen jäljelle jäävään metsään niin että ryskyy, aina Vuosaaren sillalle asti. Ja vielä pidemmällekin. Mitä seuraavaksi? Mustavuori?
Enää on turha hurskastellen puhua ”kaupunkia halkovista vihersormista”. Ne sormet on jo katkottu.
Helsinkiä rakennetaan jatkuvan kasvun strategian pohjalta. Väes-
tönkasvuennuste on laadittu vuoteen 2050 saakka. Jos ennuste on pahasti yläkanttiin, niin kiistanalaiset rakennuspäätökset, kuten Meri-Rastila, ovat virheellisiä, turhia ja hätiköityjä. Ne vain sattuvat olemaan peruuttamattomia.
Eero Honkanen päätomittaja eero.honkanen@vuosaarilehti.fi
LAADUKASTA REMONTOINTIA! Kylpyhuone, sauna, keittiö, maalaus, lattiat www.jabell.fi Puh. 0400 689 742 Ilmainen tarjous!
AAA-Siivous Oy
Tilaa laadukas siivous Kotinsiivoukset Toimistosiivoukset Muuttosiivoukset Remonttisiivoukset Allergiasiivoukset Kotitalousvähennys
040 13 99 080
www.aaasiivous.fi
Kiamars Baghbani – kotoutunut Vuotalossa, vuosaarelaisten kulttuurikeskuksessa, kuunnellaan musiikkia, katsotaan elokuvia, taidetta, koetaan teatterielämyksiä, opiskellaan. Mainiosta kirjastosta lainataan kirjoja, elokuvia, siellä voi lukea lehtiä, opiskella, käyttää tietokoneita. Mikä olisi sopivampi työpaikka kirjailijalle kuin se. Kiamars Baghbani, Fasassa, Iranissa syntynyt opettaja, lehtimies, kirjailija, kulttuurituottaja ja maahanmuuttajien kulttuurin ja kirjallisuuden aktiivinen edistäjä on unelmatyössään siellä kirjastovirkailijana. – Tai melkein. Jos ei olisi erilaisia velvoitteita yhteiskuntaamme kohtaan, heittäytyisin kokopäiväiseksi kirjailijaksi. Velvollisuudet pitää kuitenkin hoitaa, hän naurahtaa. Kiamars muistaa tarkalleen sen päivän, jolloin hän saapui Suomeen kiintiöpakolaisena. – Vuonna 1990 marraskuun 11. illalla kello yhdeksän laskeuduin Jyväskylän lentokentälle. Tyhjää ja pimeää, hän kertoo silloisesta kulttuurishokistaan. Kiamarsin matka Iranista oli raskas. Kotimaansa hän jätti 1980-luvun alussa, shaahin kukistuttua. Maahan oli vaarallista jäädä. – Jo ammattinikin vuoksi. Jos osasit miettiä ja kyseenalaistaa, jätit Iranin tai jouduit vaaraan. Seuraajat jäivät ja elävät hiljaisesti, Kiamars kertoo. Kiamarsilta jäi Iraniin kaksi lasta. Molemmat pääsivät Suomeen vuonna 1992. Tytär asuu Lontoossa ja poika Vuosaaressa. Suomeen tullessaan Kiamars päätti, että kieli oli opeteltava ja töitä löydettävä. Alku ei ollut helppo, mutta jo muutaman kuukauden kuluttua hänellä oli osa-aika työ Jyväskylässä ja suomenkielen opinnot täydessä vauhdissa. Vuosaareen hän muutti kuudeksi vuodeksi. – Kävelin varmaan koko alueen läpi. Nautin luonnosta ja merestä. Uimaan pääsi suoraan koti-ovelta. Samaan aikaan hän sai työpai-
kan kirjastossa. Kiamars on ehtinyt ja ehtii hengästyttävän paljon. Hänellä on opettajan pätevyys yliopistosta Iranista, hän on opiskellut kulttuurituottajan ja kirjastovirkailijan tutkinnot. Kiamars toimii aktiivisesti PEN-klubissa ja Iran–Suomi-ystävyysseurassa. Hän kirjoittaa persiankielisiin lehtiin ja kääntää. Kiamarsilta on julkaistu kaksi runokokoelmaa ja kymmenen muuta teosta. Jyväskylän huoneteatteri on esittänyt hänen näytelmänsä ”Lintujen matka” muutama vuosi sitten. – Vapaa-aika? Matkustelen paljon. Ystäviä ja sukulaisia on ympäri maailmaa. Jouluksi lähden uuden perheeni kanssa pariksi viikoksi Pariisiin, kertoo hän ja jatkaa: – Persialaisuus ei katoa minusta. Suomessakin me iranilaiset vietämme paljon aikaa yhdessä. Pidämme tuhansia vuosia van-
haa kulttuuriamme elossa, maanpaossakin. Tulevana keväänä juhlimme uutta vuottamme eli Nowruzia. Se on meille yhtä tärkeä juhla kuin suomalaisille joulu, toteaa Kiamars, suomalainen. – Toivon saavani aikaa ja mahdollisuutta kääntää Suomen historian noin 150 miljoonalle persiankieliselle, kertoo hän tulevaisuuden haaveistaan. ”Jos olisin joulupukki, pyytäisin Ilmariselta taikavoimia ja niiden avulla laulaisin kaupungin yllä, taivaalla, laulua meidän kaikkien yhteisestä vastuusta niin kauan kunnes kaikki uskoisivat, että maailman täytyy muuttua: leipä ja onni kuuluvat kaikille.” (Katkelma Kiamars Baghbanin kertomuksesta Heijastus). – Siinä hänen sanomansa. Kyllikki Holopainen
Kiamars Baghbani työskentelee Vuosaaren kirjastossa.