Ke 5.11.2025 N:o 37 Vuodesta 1965 Netissä: vuosaarilehti.fi
HierontaILO - Klassinen ja urheiluhieronta - Rentouttavat hieronnat - Hengitystyöpaja - MUISTA ISÄNPÄIVÄNÄLAHJAKORTILLA!
Aurinkotuulenkatu 12, Vuosaari, p. 045 7875 4450
Ajanvaraus & lahjakortit: www.hierontailo.com
14.11.2025 asti:
COLLONIL CARBON PRO -suojasuihke 12,90 € (norm. 16,90 €) Est. 1996 COLUMBUKSEN SUUTARI vuosaarensuutari.fi
POSIVIL FLUZINK IMESKELYTABLETTI 40tabl.
8 90€ /kpl SANA-SOL NESTEMÄINEN MONIVITAMIINI 500ml TAI VITANALLET 60kpl OTA 2
(norm. 13,65€)
MAKSA 1
(Norm. 12,75-13,90 €)
MULTIVITA OMEGALIVE STRONG 100kaps.
17 90€ /kpl
(norm. 25,50€)
ARTHRO CREME NIVELVOIDE 120g 1690€ /kpl (norm.22,39€) ARTHRO CAPS 90kaps. 90€ /kpl 19 (norm.28,85€)
OATCARE TAI PROBICARE PERUSVOITEET 200g
9 50€ /kpl
(norm. 14,18€)
Apteekki Kompassin löydät Vuosaaresta, kauppakeskus Columbuksesta, K-Citymarketin vierestä.
APTEEKKI-SARJAN VITAMIINIPOREET 20tabl. (C-vitamiini,C+Sinkki tai B+C-vireys)
(norm.7,31-9,28 €)
MINISUN D-VITAMIINI 20mikrog 200tabl. 13 90€ /kpl (norm.18,27€)
MINISUN D-VITAMIINI 50mikrog 200tabl. 90€18/kpl (norm.26,08€)
CALSORIN-KALSIUMVALMISTEET 100tabl.
KOTIMAISET PURO-SILMÄTIPAT 10ml TAI SILMÄSUIHKE 17ml (norm. 11,47-23,18 €)
(norm.16,93-23,57€)
ACO HAIR TAI ACO HAIR SPC HIUSTENHOITUOTTEET 150-250ml
(norm.12,78-18,93€)
KAIKKI CARMOLIS-TUOTTEET
(norm.4,95-16,71€)
BETHOVER B12VITAMIINIVALMISTEET 150tabl.
MINISUN MONIVITAMIINI MAMA 120tabl.
13 90€ /kpl
2190€ /kpl (norm. 29,90€) (norm.18,87€)
A-VITA HYDRA+ NENÄSUIHKE 20ml
1190€ /kpl (norm.15,97€)
SOUVENAID 4-96pl
Seuraa meitä myös: Apteekki Kompassi ApteekkiKompassi MA-PE 9-21 LA 10-18 SU 12-18
4x125ml (norm.15,90€) 24x125ml (norm.93,60€) 48x125ml (norm.187,20€) 96x125ml (norm.374,40€) 13,90€
Sakke 2006-2021
Paavo, 5,5v, elää ja voi hyvin
Onnea Vuosaari-lehti ja kiitos avustasi matkallamme Vuosaaren halutuimmaksi välittäjäbrändiksi.
Rohkea panostus mainontaan rakastetussa paikallislehdessä, valovoimaiset kansikuvapojat Sakke ja Paavo sekä ammattitaitoinen henkilökunta ja odotukset ylittävä palvelu ovat olleet avain menestykseemme.
Polkupyörän TALVISÄILYTYS + HUOLTO yhteensä 110 €
Meiltä myös esimerkiksi nastarenkaat ja valaisimet...
Vuosaaren Pyörähuolto Oy Lokitie 1, puh. 09 321 5074. Avoinna ma–pe klo 10–18, la klo 10–14. www.vuosaarenpyorahuolto.fi
60-vuotisjuhlalehdessä esimerkiksi:
Pormestari Daniel Sazonovin tervehdys Vuosaari-lehden lukijoille.....................................................................s. 3.
Uusittu kirjasto juhli.................................................................................................s. 4.
Päätoimittajan terveiset.............................................................................................s. 5.
Millainen asuinpaikka Vuosaari oli 60 vuotta sitten?....................................................................................................s. 6.
Eva Nyström elää jalkapallounelmaansa Lontoossa...........................................................................s. 11.
Vuosaaren Valojuhla tulee taas...............................................................................s.12.
Vuosaaren kasvu tasaantuu.....................................................................................s. 15.
Eeron erikoinen -pakinapalstalla kerrotaan lapsuusmuistoja 1960-luvun Vuosaaresta............................................................s. 17.
Varusmiehet pelastivat koiran pureman lenkkeilijän.......................................s. 18.
Pormestari Daniel Sazonovin tervehdys vuotta
PUSH
TEHOHARAVA kaikkeen haravointiin. Työntöominaisuus lisää mukavuutta ja tehoa. 2kpl Vuosaareen toimitettuna yht. 39 € - tilaukset@innotank.fi
60 vuoden ajan Vuosaari-lehti on raportoinut Vuosaaren asukkaille kaupunginosan ajankohtaisista asioista. Kaupunginosalehtien merkitys naapurustoidentiteetin luomisessa ja ihmisen kokoisten asioiden uutisoimisessa on koko Helsingille merkityksellistä. Vuosaari-lehden 60 vuotta jatkunutta tärkeää työtä on syytä juhlia.
Lähes 60 vuoden ajan Vuosaaren alue on ollut persoonallinen, kasvava ja elinvoimainen osa Helsinkiä. Vuosaari on pinta-alaltaan Helsingin suurin kaupunginosa. Jos Vuosaari olisi oma kaupunkinsa, niin se olisi asukasluvultaan Suomen 29. suurin kunta. Nämä luvut osoittavat, kuinka merkittävästä osasta Helsinkiä onkaan kyse.
Vuosaari on Helsingin talouden ja kansainvälisyyden kannalta yksi tärkeimmistä kaupunginosista. Vuosaaren kansainvälisyyden ilmentymänä on vuonna 2008 valmistunut Vuosaaren satama, joka kirjaimellisesti vie joka päivä Helsinkiä maailmalle. Yritystemme kasvu ja kansainvälisyys nojaa Vuosaareen.
Viimeisen 60 vuoden ajan vuosaarelaisille on kehittynyt vahva alueellinen identiteetti. Tämä identiteetti näkyy alueen asukkaiden yhteisöllisyydessä ja sitoutumisessa Vuosaaren kehittämiseen.
Viimeisimpänä tämä yhteisöllisyys ja sitoutuminen näkyi Vuosaari-toimikunnan tuottamassa Vuosaari-visiossa – vuosaarelaisten luomassa näkemyksessä siihen, miltä alueen pitäisi näyttää vuonna 2035.
Visiotyön yksi hienoimmista tuloksista oli vuosaarelaisten suhtautuminen omaan kaupunginosaansa. 92 prosenttia aikuisista pitää Vuosaarta viihtyisänä ja hyvänä asuin- ja toimintaympäristönä. 89 prosenttia aikuisista suosittelee Vuosaarta asuinpaikkana muille ja 80 prosenttia aikuisista haluaa asua Vuosaaressa vielä kymmenen vuoden päästä.
Nämä tulokset viestivät siitä, että Vuosaari on asukkailleen hyvä paikka elää, kasvaa ja asua. Vuosaaren merellisyys, luonnonläheisyys ja asukkaiden monimuotoisuus tekevät alueesta täysin ainutlaatuisen Helsingissä.
Visiotyössä on nostettu myös useita tärkeitä kehityskohteita ja ideoita Vuosaaren kehittämiseksi. On tärkeää, että Vuosaaren palveluita kehitetään, merellisyys ja luonnonläheisyys turvataan ja kaupunginosan elinvoimaisuutta vahvistetaan – Vuosaaren ainutlaatuisuus säilyttäen.
Haluan Helsingin kaupungin puolesta onnitella Vuosaari-lehteä ja sen lukijoita hienosta 60-vuotisesta taipaleesta ja toivottaa menestystä tulevaan Vuosaari-lehdelle ja koko Vuosaaren alueelle!
Daniel Sazonov, pormestari
Vuotaloa voi hyvällä syyllä kutsua monitoimitaloksi ja vuosaarelaisten olohuoneeksi. Vuotalon johtaja Tuuli Tokkola, mitä talolle kuuluu, mitkä toimijat Vuotalon katon alla toimivat?
– Vuotalossa kulttuuripalveluiden lisäksi toimivat kirjasto sekä suomenkielinen työväenopisto. Kuluvan vuoden alusta nuoriso-ohjaaja on työskennellyt Vuotalossa viikoittain; tämä on ollut mainio keino tavoittaa nuoria asiakkaitamme. Lisäksi talossa toimii säännöllisesti Itä-Helsingin musiikkiopisto, Helsingin kuvataidekoulu, Arkkitehtuurikoulu Arkki sekä Teatteri Ilmö. Lapsille ja nuorille taiteen perusopetusta tarjoava joukko on koko ajan kasvussa.
Miten yhteistyö pelaa näin monen toimijan välillä?
– Sutjakkaasti toimii ja yhteistyö on luontevaa. Lähtökohtaisesti Vuotalo on jo tiloiltaan suunniteltu niin, että esimerkiksi luokkahuoneita käytetään ristiin eri toimijoiden kesken. Esimerkiksi opettajahuonetta käyttävät kaikki hallintokunnat yhteisenä taukotilana. Arjessa kohtaaminen on helppoa ja vähentää siiloutumista – muussakin yhteistyössä.
Kuinka paljon Vuotalolla on kävijöitä?
– Vuotalossa käy noin puolimiljoonaa asiakasta vuosittain. Kirjasto kerää päivittäin eniten käyntejä. Kulttuuripalveluiden eri tuotantoja, tapahtumia, näyttelyitä
sekä lapsille suunnattuja taidekasvatukseen liittyviä kokonaisuuksia pelkästään jo noin 200. Työväenopiston kurssit tuottavat myös merkittävät kävijäkunnan Vuotaloon. Lisäksi taiteen perusopetuksessa käyvien oppilaiden määrä on kasvussa, kuten mainitsin.
Minkälaisia remontteja tai muutoksia talossa on tehty tai tehdään?
– Vuosaaren lukion muutettua uusiin tiloihin vuonna 2021 K-kerroksen lukiolle kuuluneet tilat saatiin uudistettuina Vuotaloon käyttöön 2023. Työväenopistolle tuli Helsingin mittakaavassa yhdet suurimmista teknisen työn tiloista ja kulttuuripalvelut sai Vuosalin pikkusisaren – eli Pikkusalin. Lukion entinen kotitalousluokka muuntui kulttuuripalveluiden monitaidetilaksi, josta on suora yhteys talon alapihalle. Lisäksi tänä vuonna kirjasto on juuri remontoinut ja uudistanut mittavasti asiakastilojaan. Isommat perusparannushankkeet tulevat suunnittelun alle noin kymmenen vuoden kuluttua.
Minkälainen suhde Vuotalolla on Kulttuuritila Merirastiin? – Meri-Rastila on yksi kaupunginuudistusalueista Malmin, Malminkartano-Kannelmäen ja Mellunkylän kera. Kaupunki panostaa näillä alueilla palveluiden ja viihtyisyyden parantamiseen erityisen paljon, pyrkien alueelliseen tasavertaisuuteen.
Vuotalossa kulttuuripalvelut on halunnut edistää Vuosaaressa tyhjilleen jääneiden rakennusten väliaikaiskäyttöä – taiteen ja kulttuurin keinoin. Useasti jälleenrakennusalueilla saattaa olla pitkäksikin aikaa tyhjilleen jääneitä rakennuksia, jotka luovat alueelle pimeitä, käyttämättömiä kohtia – tätä kautta myös turvattomuuden tunne alueella lisääntyy. Vuokrasimme tyhjilleen jääneen Meri-Rastilan kappelin ja koordinoimme paikkaan taidetoimijoille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä alueen asukkaiden kanssa. Toinen esimerkki on Vuosaaren vanha lukio Vuotaloa vastapäätä. Järjestelimme Tilajakamon toimimaan tyhjilleen jääneeseen tilaan, ja nyt noin 30 taiteilijalla sekä käsityöläisellä on työhuone vanhan lukion käyttökuntoisessa I-kerroksessa.
Riittävätkö Vuotalon tilat yhä kasvavalle Vuosaarelle? – Juuri nyt tilanne on hyvä, sillä olemme saaneet Vuotaloon yhteisen resurssin, yhteisötuottajan. Uusi työntekijä aloittaa lokakuun alussa, ja hänen tehtävänään on miettiä Vuotalon saavutettavuutta eri kulmista. Viestintää tulisi vahvistaa entisestään – meidän tulee saavuttaa myös moninaisempaa yleisöä ja siihen tarvitaan myös uudenlaista viestintää. Vuosaari kasvaa ja Vuotalon eteen joskus tulevaisuudessa nouseva Kulttuurikortteli tuo varmasti lisää asiakkaita – varsinkin lapsiperheitä. Tämä vaatii myös ennakointia – miten voimme palvella entisestään kasvavaa kävijäkuntaa.
Minkälaista yhteistyö on ollut tämän paikallislehden kanssa? – Vuosaaressa olemme onnekkaita, että meillä on oma laadukas paikallislehti. Erityisen iloinen olen siitä, miten hienosti lehti on ajan hermolla ja viestii muun muassa alueen tulevista muutoksista asiantuntevasti ja tasapuolisesti. Toimituksesta huomaa, että Vuosaari-tuntemus on erinomaista ja historiaperspektiiviä löytyy. Haluan toivottaa Vuotalon puolesta paljon onnea pyöreitä vuosia täyttävälle lehdelle – sekä parasta jatkoa.
Vuosaari-Seura toivottaa onnea ja jatkuvaa menestystä nuorekkaalle 60-vuotiaalle Vuosaari-lehdelle!
Vuosaari-lehti on vuosikymmenien varrella ollut Vuosaari-Seuralle korvaamaton yhteistyökumppani. Lehden levikki on laaja ja sen peittoa parantaa, että lehti ilmestyy edelleen myös paperisena versiona. Kotiseututyössä nopean ja paikkansapitävän tiedonkulun merkitystä ei voi kyllin korostaa.
Viime viikolla vietettiin Vuosaaren uusitun kirjaston avajaisviikkoa monipuolisen ohjelman merkeissä. Yleisöllä oli mahdollisuus tutustua Vuotaloon opastetuilla kiertokävelyillä. Viikolla kuultiin myös kirjailija- sekä luennoitsijavieraita ja saatiin nauttia Helsingin kaupunginorkesterin käyrätorvikvartetin taidokkaasta esityksestä (kuvassa). Lapsiasiakkaitakaan ei oltu unohdettu, heille oli esimerkiksi järjestetty Merkkarit-bändin menevä lastenkonsertti uudella Stage-alueella. Tapahtumat kiinnostivat yleisöä ja kävijöitä riitti!
Vuosaaren Urheilutalolla vietettiin jännittävää halloween-juhlaa torstaina 30.10. Ohjelmaa oli niin sisätiloissa, altailla kuin ulkonakin. Talon aulassa oli muun muassa arvontaa ja glittermaalausta, altailla vesitemppurataa, pihalla Kammokuja (kuvassa) vähän isommille lapsille ja sisällä Hämähäkkirata hieman pienemmille. Jännää oli ja pimeän synkkä syyssää suosi tapahtumaa!
Konstailematonta kotiruokaa – joka arkipäivä Lounasbuffet ma-to klo 10–14 pe klo 10–13 13,70 € / hlö (eläkeläiset 12,30 € / hlö) Hinta sisältää monipuolisen salaattipöydän, päivän kasviskeiton ja lämpimän kotiruuan, pienen jälkiruuan ja kahvia / teetä Saatavilla myös kevyt keittolounas hintaan 12, 30 € / hlö (sis. salaattipöydän antimet sekä päivän kasviskeiton ja kahvia/teetä) Lounasravintola Portsari Rahtarinkatu 1, 00980 Helsinki www.lounasravintolaportsari.fi
Arvoisa lukija, käsissäsi on Vuosaari-lehden (viralliselta nimeltään Vuosaari) 60-vuotisjuhlanumero. Lehden ensimmäinen numero julkaistiin 5.11.1965, ja se on ilmestynyt tähän päivään mennessä noin 2 730 kertaa. Vuosaari-lehti on Helsingin vanhin yhä ilmestyvä viikoittainen paikallislehti.
Olemme ilmaisjakelulehti, joka saa kaikki tulonsa lehden ilmoittajilta. Ilman heitä ei olisi lehteä, vaikka kuinka kirjoittaisimme Vuosaaresta. Mutta jotta lehdellä on mainostajia, tulee sillä olla myös lukijoita ja sitä kautta ihmisiä, jotka käyttävät ilmoittajiemme palveluita.
Ja jotta lehdellä on lukijoita, on sen löydettävä tiensä lukijoiden koteihin joko printti- taikka nettilehden kautta. Siinä kuvaan astuvat lehdenjakajat, joita on oman jakelumme palveluksessa lähes 50, jotka jakavat lehden yli 19 000 vuosaarelaistalouteen.
Ja jos printti ei jostain syystä tule kotiin, on näköislehden voinut lukea netissä jo vuodesta 2009. Lisäksi syksystä 2018 saakka on printin ja näköislehden lisäksi pyörinyt toimestamme aktiivinen vuosaarilehti.fi-verkkolehti, joka sekin on saavuttanut jo hyvän jalansijan vuosaarelaisessa tiedonvälityksessä. Siitä esimerkkinä toimii elokuussa 2025 nettilehden keräämät liki 40 000 eri kävijää.
Lehtemme pitkän ajan salaisuus on uskoakseni sen 60 vuotta jatkunut paikallisuus. Ihmisiä on aina kiinnostanut ja kiinnostaa yhä, mitä omilla kotikulmilla tapahtuu. Eikä tarvittava määrä paikallisjuttuja synny pelkän kolmen hengen toimituksemme kynästä, vaan siihen tarvitaan laaja verkosto vapaaehtoisia avustajia ja lukijoita, jotka meille skuupeista vinkkaavat, itse kirjoittavat niistä tai lähettävät kuvia.
Toinen salaisuus on se, että teemme lehden toimituksessa lähes kaikkia lehdentekoon liittyviä töitä. Tässäkin numerossa on kirjoitusten ja kuviemme lisäksi monta
Tervetuloa merelliseen Aurinkolahteen, ekokampaamo Sorellaan!
Rentoudu rauhalisessa tunnelmassa ja puhtaassa sisäilmassa. Tarjoamme muun muassa:
• kasvivärjäystä
• hiushoitoja
• sokerointia
• perinteisiä kampaamopalveluja
• kotimaisia / ekologisia hiustenhoitotuotteita
Päivi, Terhi ja Marjo
Aurinkoranta 8, puh. 09 321 6933 www.ekosorella.fi
”Vuonna 1965 Pohjoiselle ostoskeskukselle perustettiin Urheiluliike R. Penttilä. Sieltä liike muutti 1990 nyt jo puretulle Eteläiselle ostoskeskukselle. Itse aloitin jo 15-vuotiaana kesäapulaisena liikkeen palveluksessa ja myöhemmin jatkoin vakituisena työntekijänä. Ostin yrityksen vuonna 2001 ja liikkeen nimi muuttui Vuosaaren Pyörähuolto Oy:ksi. Vuosaarelaisia on ollut ilo palvella. Tervetuloa jatkossakin ostoksille ja keskustelemaan pyöräilyyn liittyvissä asioissa.” Sakari Pennanen
Vuosaaren Pyörähuolto Oy
Lokitie 1, puh. 09 321 5074. Avoinna ma–pe klo 10–18, la klo 10–14. www.vuosaarenpyorahuolto.fi
sivua tekemiämme ilmoituksia. Ja saattaapa olla, että juuri sinun postiluukkuusi on juhlanumeron jakanut allekirjoittanut, veljeni Aku tai isäni Eero.
Yksi mainittava Vuosaari-lehden erityispiirre onkin se, että olemme perheyritys, johon on kasvettu sisään. Kun aloitin syksyllä 2022 päätoimittajana isäni Eeron ja Esko-ukkini jälkeen, huomasin, että kyseessä on sukuvika. Mutta kun veljentyttäreni aloitti elokuussa 2025 neljännessä sukupolvessa Vuosaari-lehden jakamisen, ymmärsin konkreettisesti, että tämä työ todella kulkee verenperintönä. Jos edesmennyt mummoni joutui aikoinaan toimimaan välillä toimituksen puhelinvaihteena, on äitini yhä luotettu oikolukija teksteillemme ja vaimo graafisena suunnittelijana neuvomassa mainosten tekemisessä.
Olemme pyrkineet juhlanumerossamme tuomaan esiin sanoin ja kuvin tätä pitkää taivalta vuosaarelaisten omana tiedonvälittäjänä, toki nykyhetkeä ja tulevaa unohtamatta. Ja koska olisi mahdotonta puristaa kaikki asiat yhteen numeroon, tulemme julkaisemaan juhlavuoden muissa numeroissamme normaalia enemmän tuokiokuvia matkan varrelta.
Ilman teitä ilmoittajat, lukijat, lehdenjakajat, avustajat ja yhteistyökumppanit ei Vuosaarella olisi ollut omaa paikallismediaa 60 vuotta. Yhdessä aloitettiin 5.11.1965 ja myös yhdessä jatkakaamme eteenpäin vuosaarelaisen tiedonvälityksen asialla!
Vuosaaressa 4.11.2025, Antti Honkanen, päätoimittaja, Vuosaari-lehti
CODEMAX IMESKELTÄVÄ PASTILLI 40 TABL. Raikas, lakritsinmakuinen imeskelypastilli. Pastillin sisältämät levomentoli ja tähtianis rauhoittavat nielua.
12,00
(30 pvä:n alin hinta 14,25 €)
A-VITA HYDRA+ NENÄSUIHKE 20 ML Hyaluronihappoa sisältävä nenäsuihke voitelee ja kosteuttaa nenän limakalvoja.
12,90
(30 pvä:n alin hinta 15,12 €)
Max. 2 tuotetta per kuponki. Ei koske tarjoustuotteita eikä lääkkeitä. Kuponki voimassa 30.11.2025 asti.
Tarjoukset voimassa 30.11.2025 asti.
-20 %
Vain pari kuukautta ennen Vuosaari-lehden ilmestymisen alkamista Vuosaareen muutti myös Matti Kanerva perheineen. Kysyimme häneltä, millainen asuinpaikka Vuosaari tuolloin syksyllä 1965 oli.
– Minä, puolisoni Aira ja kaksi alle kouluikäistä poikaamme muutimme Etelä-Haagasta kerrostalon vuokra-asunnosta vastavalmistuneeseen rivitaloon silloiseen Helsingin maalaiskuntaan Lokkisaarentielle elokuussa 1965. Tavoitteena oli meidän ja pankin yhdessä omistama oma koti ja lisää asumistilaa. Asuntosäästäjät ry:n avulla se onnistui, Matti Kanerva muistelee.
– Varmaan elämä oli täynnä uteliasta odotusta. Olimme jo edeltävänä talvena käyneet tutustumassa työmaahan ja tiesimme
ympäristönkin olevan myllerryksen ja muutosten kohteena.
Ostarilta sai lähes kaiken – Lähin kauppa oli Mustosen K-kauppa Haapasaarentiellä. Kangaslammen viereen tuli melko varhaisessa vaiheessa ostoskeskus ja varsin monipuoliset palvelut: ruokakauppa, pankki, posti, urheiluliike, sekatavarakauppa ja niin edelleen. Ihan oman kodin naapuriin Lokkisaarentien varrelle kaavoittaja oli merkinnyt jossain vaiheessa pienen tontin lähikaupalle. Vastaavanlaisia kaavamerkintöjä tehtiin muuallekin Vuosaareen, mutta eipä niille kauppaa tai kapakkaa tainnut kukaan perustaa. Ainakin tuo Lokkisaarentien tontti jäi reserviin kunnes siihen vuosikymmeniä myöhemmin il-
Vuosaaren silta valmistui kesällä 1966. Se lyhensi matkaa varsinkin keskustaan, sillä enää ei tarvinnut matkustaa Mellunmäen kautta. Kuva Puotilan puolelta siltatyömaalle kesällä 1965. Kuvat: Vuosaari-lehti
mestyi neljän asunnon rivitalo, Kanerva kertoo.
Koulutilat eivät riittäneet Kanerva sanoo, että koulujen kohdalla nopea väestön kasvu ylitti tarjolla olevan kapasiteetin.
– Kun vanhin poikamme aloitti Heteniityn koulussa 1960-luvun loppupuolella, turvauduttiin vuorolukuun. Kaksi vuotta myöhemmin toista poikaa varten kaupunki toi luokkahuoneiksi parakkeja Punakiventien varrelle. Vuosaaressa syntyneestä kolmannesta pojasta tuli jo parakkien tilalle rakennetun varsinaisen koulun oppilas. Kyllä sitä koulutilojen niukkuutta muutama vuosi oli kestettävä.
– Vuosaaren oppikoulu syntyi pikavauhtia ihan lähelle meitä. Siellä koulunkäynti jatkui perinteisen kaavan mukaan.
Työmatka keskustaan saattoi kestää 1,5 tuntia Kanervan työpaikka oli Helsingin ydinkeskustassa, matkat sinne tehtiin bussilla Rautatientorille. Ennen Vuosaaren sillan valmistumista reitti kulki Mellunmäen suuntaan Itäväylälle, ja matka kohti keskustaa sujui verkkaisesti ruuhkaisilla kaistoilla.
– Ennätys oli puolitoista tuntia yhtenä sateisena aamuna. Onneksi olin saanut istumapaikan ja salkussa oli kiinnostavaa luettavaa, Matti Kanerva naurahtaa muistellessaan aikaa vienyttä työmatkaansa.
Lähiympäristössä retkeiltiin omien lasten kanssa. Kanervan mukaan varsinaisia vapaa-ajan käyttöön tarkoitettuja tiloja ei tainnut vielä alueella ollakaan.
– Kun taloyhtiömme rakennusaikainen hallitus luovutti yhteisten asioiden hoidon osakkaiden huoleksi, minut valittiin kolmijäseniseen hallitukseen. Kaksi muuta – minua hieman vanhempaa ja kenties ovelampaakin – naapuria tekivät minusta puheenjohtajan. Oli siinä haasteena uusien asioiden oppiminen. Ei ollut tietoa poiston merkityksestä yhtiön taseessa, ja lainhuudatusleimavero oli sananakin täysin käsittämätön, Kanerva nauraa.
Varsinaiseen harrastustoimintaan ei kodin ulkopuolella aikaa, tarvetta ja haluakaan alkuaikoina Kanervalla juuri ollut.
– Osallistumiseen tuli myöhemmin riittävästi tarvetta omien poikien urheilutapahtumien yhteydessä, Matti Kanerva muistelee. Oppikoulun ruokala oli kokoontumispaikka
Lähellä sijaitsevan oppikoulun ruokala oli alkuvuosina luonnollinen yhtiökokousten paikka. Oman hallituksen kokoukseen sopi hyvin taloyhtiön saunan pukuhuone. Muuta kokoontumisen tarvetta ei alkuvuosina juuri ollut. Sattuipa käymään niin, että Lokkisaarentien katuvalot jäivät rakentamatta. Muualla Vuosaa-
Vuonna 1965 valmistunut Pohjoinen ostoskeskus oli alueen vireä liikekeskus. Kangaslampi näytti tuolloin siivottomalta. Nyt ostaria suunnitellaan purettavaksi ja lampea puistoineen kunnostetaan.
ressa valaistus jo näytti toimivan. Kanervaa alkoi harmittaa iltojen pimeys.
– Soitin sähkölaitoksen päivystykseen ja kerroin kadun olevan pimeä todellista syytä paljastamatta. Kun lupasivat kääntää virtakytkintä, pyysin aloittamaan rakennustyöt. Kyllähän kaupunki sitten pystytti pylväät, veti ilmajohdot ja asensi valaisimet. Nyt 2000-luvulla Lokkisaarentien valaisemisen uusimiseen johtavia töitä olen nähnyt yllättävän lyhyin väliajoin. Katuja revitään tuon tuosta auki, pyytämättä ja yllättäen.
Patteritkin korjattiin
hartiapankkityönä – itse
Korjaustarpeita upouudessa asunnossa saattoi toki tulla. Kanervien olohuoneen lattialle alkoi tippua vettä lämpöpatterin ja putkiston liitoskohdasta.
– Tiesin, että asennustyön tehnyt henkilö oli siirtynyt lähelle oppikoulua rakentamaan. Soitin ties kuinka monennen kerran työmaan puhelimeen. Onni potkaisi, kun ”vastaava mestari” Martti Ilveskorpi itse sattui olemaan käymässä ja vastasi. Kerroin jo pitkään odottaneeni putkimieheltä apua.
Homma luvattiin hoitaa saman tien. Aikataulusta ei kummemmin neuvoteltu, tieto asunnon osoitteesta taisi sellaisenaan riittää.
– Putkimies tuli, kun appivanhempani vierailivat ensi kertaa uudessa kodissamme. Korjaus hoidettiin yhteisesti hartiapankkityönä. Huonekalut pois tieltä,
kolmisen metriä pitkä lämpöpatteri irti liitoksistaan, tiiviyden tarkistus ja patteri joutuisasti takaisin paikalleen. Tarkkaa ja huolellista työtä. Ei vuoda vieläkään! Kanerva kehuu.
Katujen nimiä vaihdettiin – taksitkin eksyksissä – Vuosaaren liittäminen osaksi Helsinkiä vuoden 1966 alussa lienee pakottanut joidenkin katujen nimeämiseen uudelleen. Punapaadentiestä tuli Punakiventie, Santasaarentiestä Heteniityntie ja Nuottakarintiellä taisi olla kaksikin aikaisempaa nimeä. Kartatkaan eivät pysyneet aina ajan tasalla muutoksessa. – Vanha puhelinluettelon kartta tarjosi suoran ajoreitin Kallvikintieltä Porslahdentielle Santasaarentien ja Haapasaarentien kautta. Kerran kävi niin, että vasta kolmas tilattu taksi löysi tien kotiovellemme.
Vuosaari säilyy asuinpaikkana – Vuosaari oli ja on edelleen hyvä paikka asua. Ei virheetön, mutta osoittautunut kelvolliseksi kotikyläksi. Moni Lokkisaarentien naapureista on talosta pois muuttaessaan valinnut seuraavan kotinsa vuosien varrella kasvaneesta ja kehittyneestä Vuosaaresta, Matti Kanerva toteaa lopuksi. Kanerva osallistui vuosien varrella aktiivisesti monenlaiseen toimintaan Vuosaaressa. Vuoden vuosaarelaiseksi hänet valittiin vuonna 2004. Mutta se onkin sitten ihan toisen tarinan aihe!
Vuosaaren tiet olivat 1960-luvun puolivälissä huonokuntoisia. Kuvassa bussi päällystämättömällä Porslahdentiellä.
Olemme perheyhtiö, jossa taloyhtiön isännöitsijä vaihtuu lähinnä sukupolvittain.
Tuomme yli 30 vuoden kokemuksella oikeanlaista lisäresurssia tärkeiden korjaus- ja kehityshankkeiden suunnitteluun, käynnistämiseen ja johtamiseen. Lisäksi autamme taloyhtiötä myös päivittäisten asioiden hoidossa, hallinnossa ja käytännön tehtävissä. Näin varmistamme, että arjen sujuvuus säilyy ja muut tärkeät toimet etenevät projektien rinnalla.
Menestyvä taloyhtiö on meille kunnia-asia.
p. 040 540 3146 p. 020 764 1510 www.onnistutaan.fi
Täältä Pohjois-Vuosaaresta nyky-Vuosaaren rakentaminen alkoi 1964–65. Alhaalla oikealla Pienen Villasaaren tien päässä oleva hiekkakuoppa, joka oli suosittu uimapaikka. Maauimalaakin sinne haluttiin. Vasemmassa reunassa näkyville pelloille nousivat myöhemmin Porslahden ja Omenamäen asuinalueet.
Uusi yhteiskoulu aloitti Koukkusaarentiellä loppuvuodesta 1965. Kuvassa pääministeri Johannes Virolainen tutustuu uuteen kouluun ja Vuosaareen maisteri Martti Ilveskorven johdolla.
Vuosaaren telakan rakentaminen alkoi vuonna 1974. Idänkauppa kukoisti ja laivoja lähti telakalta maailman merille tiuhaan tahtiin. Idänkaupan romahdus johti Valmetin ja Wärtsilän telakoiden yhdistymiseen, mutta sekään ei auttanut; telakka lopetti Vuosaaressa 1987.
Vuosaaren kirkko valmistui Satamasaarentie vuonna 1980. Väliaikainen ”vanerikirkko” oli toiminut Merikorttiellä vuodesta 1968 lähtien. Kuvat: Vuosaari-lehden arkisto
Vuosaaren kaatopaikka oli toiminnassa vuosina 1966–1975 ja 1979–1988. Siellä kokeiltiin myös tehottomaksi osoittautunutta jätteenpolttolaitosta. Nyt paikalla on täyttömäki Vuosaarenhuippu.
Kauppakeskuksen katolta löytyy mehiläispesiä ja aurinkopaneeleja.
Kauppakeskus Columbuksen kauppakeskuspäällikkö Jenna Vehka-aho, mitä Columbukselle kuuluu?
– Columbukselle kuuluu erittäin hyvää – olemme saaneet palveluitamme täydentämään sellaisia toimijoita, joita on pitkään odotettu ja asiakkaamme kaivanneet, kuten kuntosalin, pesulan, nepalilaisen ravintolan ja noin vuosi sitten saimme jälleen K-Citymarketin Vuosaareen.
Vaikuttiko metrokatko?
– Vuosaaren metroremontti jän-
nitti varmasti kaikkia meitä, niin alueen asukkaita kuin liikkeitämme, miten kulkeminen sulun aikana sujuu. Bussiyhteydet olivat vaivattomat ja Columbuksen kävijämäärät pysyivät metrokatkoksesta huolimatta edellisvuoden tasolla.
Vehka-aho kertoo, että lokakuun loppuun mennessä Columbuksessa oli vieraillut 5,8 miljoonaa kävijää, joka on 3 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Metron alettua kulkemaan oli lokakuu 2025 vilkas Columbuksessa, sillä kävijämäärä lisääntyi 8
prosenttia.
– Columbuksen omistajalle, Nrepille, on vastuullisuus tärkeää ja tähän liittyen on keskuksessa käynnissä parhaillaan energiaremontti, Vehka-aho sanoo. Mehiläisiä kauppakeskuksen katolla
Vehka-aho kertoo, että kauppakeskuksen katolta löytyy monenlaisia ”asukkaita”.
– Katolla on lähes 500 aurinkopaneelia ja kesäisin myös mehiläisiä kesätöissä, jotka tuottavat hunajaa.
Kauppakeskus Columbus sai lisäksi vuoden 2024 lopulla arvostetun BREEAM In-use -ympäristösertifikaatin excellent-tasolla.
Aukioloajat pitenivät
Columbuksen asiakkaat ovat toivoneet erityisesti kaupoilta pidempiä aukioloja ja lokakuusta alkaen kauppakeskus on ollutkin auki tunnin pidempään aina kello 23 saakka.
– Ensi vuonna pääsemme myös vastaamaan yhteen kovasti toivottuun ja odotettuun asiaan: uudistamme wc-tilojamme ja saamme näihin hieman lisäkapasiteettia, sillä kävijämäärät ovat kasvaneet vuosien saatossa. Nämä remontit alkavat alkuvuodesta 2026, Vehka-aho toteaa.
Columbuksen joulunavausta vietetään lauantaina 29.11. Edellisenä viikonloppuna 22.11. on Vuosaari-Seuran perinteiset joulumyyjäiset kauppakeskuksen käytävällä.
– Näissä tapahtumissa ja liikkeiden hyvissä joulukampanjoissa pääsee hyvin virittäytymään joulun tunnelmaan, Jenna Vehka-aho sanoo.
Ole yhteydessä ja sovi suunnittelu- ja mittauskäynti!
Margo Kangasniemi sähköposti: margo.kangasniemi@inaria.fi puhelin: 050 439 5160 (Ei tekstiviesti)
WhatsApp tai tekstiviesti: 040 736 5385
Inaria Studio Itä-Helsinki Vuosaari, Mustankivenkatu 2 Näyttelytila avoinna aina sopimuksen mukaan, myös viikonloppuisin.
Kuvassa menossa Kauppakeskus Columbuksen rakennustyöt. Se valmistui vuonna 1996 entiseen Sasekan hiekkakuoppaan. Kauppakeskus sai odotella vielä muutaman vuoden metron tuloa Vuosaareen.
Metron rakentaminen aloitettiin v. 1994. Kuvassa kaivetaan Vuotietä ja metrolinjaa. Ne tiputettiin alas kaivantoon. Takana näkyy Meri-Rastilaa. Ylhäällä vasemmalla oli Kesoilin huoltoasema.
Metrolinja Vuosaareen saatiin vuonna 1998. Ensimmäisen metrojunan mukana 31.8.1998 Vuosaareen saapui myös presidenttipari Martti ja Eeva Ahtisaari sekä kaupungin ylintä johtoa.
Koteja järjellä ja tunteella
Joskus kodinvaihto helpottaa elämää – tutustu valikoimaamme
ANNA MEIDÄN AUTTAA KODIN LÖYTÄMISESSÄ
YIT Asuntomyynti Mall of Tripla, Pasilan Asema-aukio 1, 00520 Helsinki, p. 040 920 3510, asuntomyynti.helsinki@yit.fi facebook.com/YitKoti, instagram.com/yitkoti
Puhelusta veloitetaan liittymäsopimuksen mukainen hinta.
yit.fi/presso
Helsingin Presso on lyhyen kävelymatkan päässä hienosta uimarannasta, rantabulevardista, metroasemasta ja kauppakeskuksesta. Ydinkeskustaan metro kuljettaa noin 20 minuutissa.
Kodeissa on tasokkaat sisustusmateriaalit ja toimivat neliöt. Parkkihalliin on hissiyhteys.
AURINKOLAHTI | HELSINGIN PRESSO Muuttovalmis
Kerrostalo, Bertha Pauligin katu 2a Valinnainen vuokratontti. B2018 Esim. m² krs mh. vh.
2 h+kt 42,5 6/7 80 652 265 700
*Tontin arvioitu lunastusosuus 45 577
3 h+kt 72,5 3/7 76 086 314 900
*Tontin arvioitu lunastusosuus 77 750
3 h+kt+s 75,5 3/7 82 009 339 000
*Tontin arvioitu lunastusosuus 80 967
4 h+kt 88,0 1/7 88 603 369 900
*Tontin arvioitu lunastusosuus 94 372 yit.fi/presso
VAPAAT AUTOPAIKAT yit.fi/autopaikat
TARVITSEEKO AUTOSI SUOJAISAN KODIN?
Varmista itsellesi turvallinen ja kätevä pysäköintipaikka. Autohallipaikkoja vapaana mm. Aurinkolahden alueella.
Ota yhteyttä asuntomyyntiin ja kysy lisää: p. 040 920 3510
*Vuokratontin arvioitu lunastusosuus: osakkeenomistajalla on mahdollisuus lunastaa huoneistokohtainen osuutensa tontin määräosasta yhtiölle ja vapautua tontin vuokravastikkeen maksamisesta.
Vuotalo valmistui vuonna 2001. Sen on suunnitellut arkkitehtitoi misto Heikkinen-Komonen Oy. Saman katon alla toimivat monet eri toimijat, kuten Vuosaaren kirjasto. Vuosalin suuressa salissa on pai kat 320 katsojalle. Kuvassa taloa rakennetaan vuonna 2000.
Eteläinen ostoskeskus valmistui Vuosaarentie 8:aan vuonna 1967. Se purettiin vuonna 2003. Vuokeskus eli Raken ostari valmistui Ulappasaarentien 2:een vuonna 1967 ja se purettiin vuonna 2004. Ostarin takana Ulappasaarentie 4:ssä oli Shellin pääkonttori vuosina 1969–1992 (kuva oik.).
Vuosaaren vesitorni nykyisen Merikorttikuja 4:n paikalla oli lähiön maamerkki vuodesta 1964 lähtien. Se purettiin huonokuntoisena ja tarpeettomana vuonna 2005.
Raken ostari ja Shellin pääkonttori Ulappasaarentiellä.
Uutta Kokonaisvaltaisin silmien terveystutkimus
sis. silmänpohjan OCT-kuvauksen (3D) ja näöntarkastuksen vain 39 €
Varaa aika specsavers.fi
K-Citymarket Helsinki – Columbuksen ensimmäinen vuosi alkaa olla takana. Millainen vuosi on ollut, kauppias Sasu Hamina?
– Vuokin oman Cittarin vuosi on ollut todella kiireinen. Yllätykseksemme olemmekin saaneet enemmän uusia asiakkaita kuin olimme odottaneet, joten aikaa on mennyt todella paljon tuotteiden saatavuuden takaamiseen ja myymälän siisteyden ylläpitämiseen. Vaikka tässä on ollut paljon uuden opettelua Mammuttimarkkinoiden ja Megaetujen tuotteiden riittävyyden sekä uusien tuotemenekkien kanssa, niin asiakaspalaute on ollut todella positiivista.
Minkälaisia muutoksia ja remontteja myymälässä on ollut ja on ehkä tulossa?
– Elintarvikepuolta lähdettiin suunnittelemaan ja toteuttamaan asiakastoiveiden ja vuosaarelaisten ostokäyttäytymisen mukaan. Myymälä oli uudistettu viimeksi vuosituhannen alussa vastaamaan sen ajan tarpeita ja valikoimaa. Myöskin teknisistä syistä ja myymälän kapeasta muodosta johtuen pohjaa ei voitu toteuttaa perinteisen hypermarketin tapaiseksi. Remontti olikin todella mittava ja myymäläpohjaan tehdyt muutokset isoja. Tästä syystä odotimme täyden vuoden, että näkisimme, miten asiakkaiden ostokäyttäytyminen muuttuu ketjumuutoksen jälkeen. Sen jälkeen näkisimme, onko tarvetta antaa lisätilaa joillekin tuotteille. Myös remontin edetessä tul-
leiden teknisten yllätysten takia jouduimme tekemään muutamia kompromisseja, jotka vaikuttivat hevi- ja leipäosastojen tiloihin sekä käytävien leveyksiin. Näihin osastoihin saimmekin tarvittavaa lisätilaa ennen pyhäinpäivää sekä tietysti leveämmät käytävät liikkua. Muiden osastojen kohdalla seuraamme jatkuvasti tilannetta ja teemme pieniä muutoksia kauppaan koko ajan, mutta suuria muutoksia ei ole tulossa, vaikka asiakasmäärä kasvaakin. Olimmekin jo remontin suunnittelussa ottaneet huomioon voimakkaan tavaramenekin kasvun, eli nykyisiin hyllyihin mahtuu vielä ny-
Tervetuloa asumaan senioritalo Ceciliaan Vuosaareen! Tarjoamme turvallista asumista lähellä luontoa ja hyviä palveluja. Meillä voit asua myös tilapäisesti.
Torstaina 6.11. klo 16.30 kerromme
Avoimet ovet 6.11.
Ceciliasta, asukkaaksi hakemisesta ja monipuolisista palveluistamme. Asuntoihin voit tutustua klo 18.30 saakka. Löydät meidät osoitteesta Punakiventie 2. Nähdään pian!
Lisätietoja puh. 050 435 5189, iina@cecilia.fi
cecilia.fi
Minkälaiset ovat kaupan näkymät? Millaisia trendejä on ollut näkyvissä asiakkaiden ostokäyttäytymisessä?
– Taloustilanteesta johtuen useamman asiakkaan ostoskoriin päätyy edullisempia tuotteita. Tästä syystä markkinoiden hintatason seuraaminen on lisääntynyt entisestään, mutta samalla myös vaatimukset kaupan tuotevalikoimista kasvaa, kun ruokaa laitetaan entistä enemmän kotona ja kokeillaan uusia reseptejä ja trendejä. Myös sosiaalisen median luomat tuote- ja reseptitrendit vaih-
tuvat hyvin nopeasti, ja niihin kaupoissa pitää reagoida todella nopeasti. Tällaiset trendit voivat nousta hitiksi parissa päivässä, mutta taas tuotteiden kysyntä voi loppua muutamassa viikossa, kun tuotetta on päästy testaamaan. Tällöin usein harvinaisten tuotteiden hinta voi olla hyvinkin korkea tai markkinoilla voi olla laadultaan hyvin heikkolaatuisia kopioita kohtuullisemmalla hinnalla, joka tuottaa usein pettymyksiä. Joten kaupassa tuotteiden oikea-aikainen tilaaminen ja laatuodotukset täyttävien tuotteiden löytäminen aiheuttavat paljon haasteita.
Kaamosfestivaalit jatkuvat Aurinkolahden Villa Lill Kallvikissa (Juhannusruusunkuja 5), kun sunnuntaina 9.11. klo 15 kuullaan Johanna Suvenmetsän runoutta ja musiikkia yhdistävä isänpäivän Ikuiset metsät -konsertti. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Sunnuntaina 16.11. klo 15 ohjelmassa on Rakkauden narrit ja palvelijat -konsertti. Musiikkia 1600-luvun Englannista esittävät Annami Hylkilä (sopraano), Pauliina Almonkari (nokkahuilu) ja Asssi Karttunen (cembalo). Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ohjelma 5 €.
Pauliina Almonkari, Annami Hylkilä, Assi Karttunen. Kuva: Heinz-Juhani Hofmann
Senioritalo Ceciliassa (Punakiventie 2) järjestetään maksuttomia tapahtumia senioreille. Maanantaisin klo 15 Laula kanssamme -yhteislaulutilaisuus. Torstaina 6.11. klo 13.15 esiintyy erilaisten oppijoiden ammattiyhtye Resonaarigroug. Torstaina 6.11. klo 16.30 Avoimet ovet -tapahtuma. Lisätietoa tämän sivun mainoksesta. Tiistaina 11.11. klo 15 maksuton Kuuloluento senioreille.
Ota matalalla kynnyksellä yhteyttä VIHERRAKENNUSja REMONTTITÖISSÄ. Työ kotitalousvähennyskelpoista.
– Kävijämäärä oli viime vuonna 660 000, ja tänä vuonna määrä kasvaa entisestään, kertoo Vuosaaren hallipäällikkö Tarja Korvenpää.
tisestään. Kodikkuus, siisteys ja monipuolisuus ovat asioita, joista asiakkaamme pitävät ja joista haluamme myös pitää huolta.
Monipuoliset palvelut kaikenikäisille
valikoima ryhmäliikuntatunteja –viikossa lähes 70, joista yli puolet päiväaikaan.
sekä myös kahvila ja fysikaalinen hoitolaitos.
Ajankohtaiset
Liikuntahallissa voi pelata salibandya, lentopalloa, sulkapalloa, futsalia ja koripalloa, sekä harrastaa painia, budoa ja aikidoa sekä myös balettia, joita eri seuratoimijat tarjoavat.
Lisäksi palvelutarjontaan kuuluvat kokoustilat ja tilaussauna
Vuosaaren Urheilutalo on Itä-Helsingin monipuolisin liikuntapaikka metroaseman kupeessa. Se rakennettiin vuonna 1979 palvelemaan Helsingin suurinta kaupunginosaa. Vuosaari on Urheiluhallien halleista pinta-alaltaan suurin – yli 13 000 m2 – ja asiakasmäärältään Suomen toiseksi suosituin heti Mäkelänrinteen Uintikeskuksen jälkeen.
Vuosaaren palvelut ovat todella monipuoliset: kaksi 25-metristä allasta, lasten altaat, opetusallas ja erilaisia vesihierontapisteitä. Kylpylähenkinen uimahalli tarjoaa kaikenikäisille asiakkaille monenlaista menoa: voi uida, vesijuosta, osallistua ohjattuun vesiliikuntaan tai tehdä omatoimista virtuaalivesivoimistelua sekä rentoutua vesihieronnassa lämminvesialtaassa ja kylmäaltaassa. Lapsia innostavat erityisesti hyppytorni ja vesiliukumäki.
Hallipäällikkö Tarja Korvenpää toteaakin, että suosio näkyy: – Kävijämäärä oli viime vuonna lähes 660 000, ja nyt näyttää, että tänä vuonna määrä nousee en-
Kuntosaliasiakkailla on käytössä kolme salia, joten laitevalikoima on hyvin monipolinen ja sopii monen tasoisille harrastajille. Vuosaaressa on hyvin laaja
Tilojen toimivuuden varmistamiseksi niitä huolletaan ja remontoidaan vuosittain. Viime vuonna asennettiin kuntosali 2:een uudet HUR-laitteet, jotka perustuvat paineilmatekniikkaan ja joilla voi treenata turvallisesti. Kesällä uudistettiin aulatilat ja ryhmäliikuntatilaan saatiin uusi valaistus ja äänentoisto. Syksyn aikana kuntosali 1 laajenee.
Toimitusjohtaja Pekka Laitinen kertoo uusista suunnitelmista:
– Ensi kesän ja syksyn aikana on tarkoitus muuttaa allasosasto 1 teräsaltaaksi sekä uusia pallohallin ikkunat ja vesikatto. Odottelemme parhaillaan näihin liittyvää hankepäätöstä. Lisäksi suunnitelmissa on edelleen Vuosaaren hallin laajennus, mutta sen aikataulu on vielä avoin.
Vuosaaressa lapsuutensa ja nuoruutensa asunut FC Viikinkien kasvatti Eva Nyström siirtyi alkuvuodesta 2025 tukholmalaisen Hammarby IF:n riveistä itälontoolaiseen West Ham United FC:hen. 25-vuotiaan Suomen maajoukkuepuolustajan sopimus Englannin pääsarjatasolle on 2,5-vuotinen.
– Peli Englannin Superliigassa on nopeampaa ja pelaajien henkilökohtaiset taidot ovat korkeammalla tasolla kuin Ruotsin Damallsvenskanissa, Nyström vertailee kahden maan pääsarjojen välillä.
West Ham sijoittui keväällä 2025 päättyneellä kaudella yhdeksänneksi kahdentoista joukkueen sarjassa. Syyskuussa startannut uusi kausi on sujunut mollivoittoisesti, kun seitsemästä pelistä on tullut seitsemän tappiota. – Ei ole lähtenyt tämä kausi niin kuin haluttiin käyntiin. Uskon, että kyse on paljon mentaalisesta puolesta. Meidän on vain jatkettava uskomista, että pystymme kääntämään tämä kovalla työnteolla, Nyström pohtii.
Pianonsoittoa Lontoossa
Eva Nyström on pelannut Suomessa FC Viikinkien lisäksi PK-35:ssä, jossa hän voitti yhden Suomen mestaruuden. Ruotsissa Hammarbyn lisäksi AIK:ta sekä Umeå IK:ta edustanut Nyström ehti pelata länsinaapurissa seitsemän kautta. Ruotsissa hän saavutti yhden Ruotsin mestaruuden ja cup-mestaruuden sekä pelasi Champions Leaguen lohkovaiheen pelejä Hammarbyn riveissä noin 20 000 kotikatsojan edessä. Muutto ja sopeutuminen Tukholmasta vielä suurempaan miljoonakaupunkiin on sujunut hyvin.
– Hyvältä on tuntunut Lontoossa eläminen. Nyt alan vihdoin kotiutua ja löytää omat rutiinit täällä. Parasta on, että täällä jalkapallo on todella iso laji ja merkitsee paljon todella monelle. Lontoossa on myös paljon nähtävää ja tehtävää, eli koskaan ei tule tylsää. Ihmisiä on kyllä tosi paljon ihan joka paikassa. Vapaa-ajalla tutkin kaupunkia, käyn kahvilla, vietän aikaa joukkuekavereiden kanssa ja tykkään myös soittaa pianoa kotona.
Kannattajatoiminta Ruotsissa edellä
Yksi asia, mikä on ruotsalaisessa naisten jalkapallossa huippuluokkaa, on kannattajatoiminta.
Sen sai Vuosaaren kasvatti tuta esimerkiksi Hammarbyn riveissä tuplamestaruusvuonna 2023. – 2023 sarjakauden viimeinen peli ratkaisi mestaruuden. Meidän ottelumme oli jo ohi, kun odotimme pelimme jälkeen koko joukkueen ja 8 000 fanimme kanssa keskellä kenttää toisen pelin tulosta, kunnes selvisi, että voitimme sarjan. Se on ikimuistoisin hetkeni seurajoukkuetasolla, Nyström muistelee.
Vaikka Englannissa pelin taso on korkeammalla kuin Ruotsissa, Nyströmin mukaan West Hamissa kannattajatoiminta jää Hammarbyn jälkeen. – Ruotsissa meillä oli aivan mahtavat kannattajat, jotka seurasivat meitä kaikkialle. Täällä on vähän samaa, että on faneja, jotka kannustavat koko pelin ja käyvät ahkerasti sekä koti- että vieraskentillä. Mutta sanoisin, että West Hamissa jäädään vielä vähän jälkeen Hammarbyn menosta. Toki monella toisella seuralla täällä on myös hyvät kannattajat, eli se näkyy, että Englanti on todellinen
jalkapallomaa.
Urheilupsykologit apuna
Nyströmin tavoitteena on saada paljon minuutteja West Hamissa ja lyödä läpi Euroopan kentillä. Modernin suomalaispuolustajan maanantai on yleensä vapaapäivä, sillä sunnuntai on West Hamille tyypillinen pelipäivä. Myös perjantai on yleensä vapaata jalkapallosta. – Tyypillinen treenipäivä alkaa aamupalalla kello 9.30, jonka jälkeen on palaveri, sali, jalkapallotreeni, toinen sali ja sitten vielä lounas. Sen jälkeen on jonain päivinä vielä esimerkiksi palaveri psykologin kanssa tai mahdollisuus saada hoitoja tai hierontaa. Uransa suurimmaksi pettymykseksi Nyström kertoo vuonna 2017 tapahtuneen polven eturistisiteen katkeamisen. Onneksi hänellä on nykyään käytössään sekä seura- että maajoukkueessa urheilupsykologi, ”jonka kanssa ollaan työstetty paljon yksilöinä ja joukkueena, miten käsitellä eri tilanteita ja tunteita”.
Ikimuistoiset EM-kisat
Yksi Nyströmin uran yksi tähtihetkistä koettiin viime kesänä, kun hän pääsi pelamaan ensimmäistä kertaa arvokisoissa Sveitsin EM-kisoissa. Katsomoissa oli tuhansia Suomen kannattajia ja vieläpä omaa perhettäkin luomassa hienoa tunnelmaa. Suomi jäi täpärästi ulos jatkopeleistä voittaessaan alkulohkossa Islannin, hävitessään Norjalle ja pelattuaan tasan Sveitsin kanssa.
– Kisat oli aivan mahtava kokemus, vaikka totta kai harmittaa, ettei tuloksellisesti otettu toivottuja tuloksia ja päästy jatkopeleihin. Mutta olen ylpeä, miten rohkeasti ja ennakkoluulottomasti
Eva Nyströmin tie on vienyt Hettarilta Lontoon isoihin valoihin.
pelasimme ja uskoimme omaan tekemiseemme.
Ensimmäinen futismatsi Kartanon hiekkahallissa
Eva Nyström vierailee aina Suomessa ollessaan Vuosaaressa, sillä hänen perheensä asuu täällä yhä. Yksi parhaimmista Nyströmin Vuosaareen liittyvistä muistoista on hänen ensimmäinen jalkapallomatsinsa ikinä.
– Pelasin silloin FC Viikinkien tytöissä. Ottelu pelattiin Kartanon hiekkahallissa, joka on jo aikoja sitten purettu. Voitimme sen ottelun 5–3. Suosikkipaikkani Vuosaaressa on totta kai Heteniityn urheilukenttä, sieltä on paljon hyviä muistoja ja siellä käyn edelleen treenaamassa Suomessa ollessani.
Eva Nyström valittiin vuonna 2012 FC Viikinkien vuoden tyttöpelaajaksi. Pienenä tyttönä hän katsoi maajoukkuepelaajien otteluja ja ihannoi heitä. Nyt laadukkaista avaussyötöistään tunnettu Nyström on itse monen juniorin ja aikuisenkin esikuva, joka toteuttaa unelmiaan jalkapallon saralla, miltä sen tuntuu?
– Minulle esikuvana oleminen on kunnia ja tärkeä tehtävä. Haluan inspiroida nuorempia rohkeasti tavoittelemaan unelmiaan. Uskaltakaa unelmoida suuresti ja lähtekää rohkeasti tavoittelemaan teidän unelmianne, Nyström lähettää terveisensä Vuosaari-lehden lukijoille.
Haastattelu: Antti Honkanen Kuva: West Ham United FC
Tarinaturina.
Vuosaaren vanhalla Pohjoisella ostoskeskuksella (Mustalahdentie 10) järjestetään Vuosaaren Valojuhla 15.11. lauantaina klo 13–16. Jo yhdeksättä kertaa järjestettävään tapahtumaan kutsutaan mukaan asukkaita ja alueen toimijoita myymään tuotteitaan ja esittelemään toimintaansa. Tapahtuma-alueella on tarjolla monenlaista tietoa, ostettavaa ja ohjelmaa. Tapahtuman aloittaa heti yhdeltä Vuosaaren kirjailijat, jotka esittävät tekstejään Tarja Stranden-Korpelan johdolla. Samaan aikaan alkaa mahdollisuus vastata Matti Pöhön perinteiseen Vuosaari-visailuun. Veera Railio ja Johanna Viksten tuovat kahdesta alkaen musiikillisen Tarinaturinat-esityksen viihdyttämään kävijöitä. Iltapäivän alkaessa hämärtyä klo 15 Sirkus Magenta ilahduttaa valoa tuovalla sirkusja tuliesityksellään. Ennen tapahtuman loppua klo 15.30 ratkeaa Vuosaari-visailun parhaat taitajat.
Tapahtuman aikaan Vuosaaren yhteisötalolla on avoimet ovet ja toiminnan esittelyä. Lisäksi yhteisötalon ikkunagalleriassa on tänäkin vuonna esillä päiväkoti Meritähden lasten taidenäyttely. Tarjolla on mukavia kohtaamisia ja lämmikettä; Joulupukki liikkuu alueella ja Vuosaari-Seura
tarjoaa glögiä. Ellei muut kiireet estä, Vuosaaren VPK:n pisteellä on mahdollisuus harjoitella alkusammutusta. Partiotoimintaan voit tutustua Vuosaaren Vesipääskyjen pisteellä.
Jännitystä voi saada osallistumalla Vuosaaren Marttojen arpajaisiin, ja jos arpaonnea ei ole, voi lohdukkeeksi tehdä ostoksia marttojen pienessä kakkukaupassa. Liikunnan iloja voi kokea vuosaarelaisen Viikingit jääkiekon pisteellä harjoittelemalla maaliin ampumista. Kannattaa myös tutustua Sirkus Magentan sirkuspisteeseen – yllätä itsesi!
Liikunnan jälkeen huikopalaa löytyy ainakin Lions Club Vuosaaren makkaragrilliltä. Pisteeltä löytyy muutakin mukavaa ostettavaa, kuten mukeja, joissa on kuvia Vuosaaren luonnosta. Ostamalla tuet hyvää toimintaa. Vuosaaren seurakunnan diako-
niatyön pisteellä voit kysellä monipuolisesta toiminnasta ja ottaa mukaan jouluesitteen tai turvaksi heijastimen. Alueen stadiluotsi ja yhdyskuntatyöntekijä liikkuvat alueella, ja voit tulla keskustelemaan alueen ajankohtaisista asioista ja vaikkapa pohjoisen Vuosaaren toimijaverkostoon liittymisestä.
Tapahtumaa järjestää pohjoisen Vuosaaren toimijaverkosto. Verkostoon kuuluu alueen asukkaita, yhdistyksiä, järjestöjä, seurakunnan ja kaupungin toimijoita. Tapahtumaa sponsoroi Vuosaari-Seura, Vuosaaren seurakunnan diakoniatyö ja Helsingin kaupunki. Lisätietoja tapahtumasta tai pohjoisen Vuosaaren toimijaverkostoon mukaan tulemisesta voi kysyä yhdyskuntatyöntekijä Minna Suoknuutilta minna.suoknuuti @hel.fi tai p. 040 334 7158. Muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia.
Vuosaaren satama avattiin vuonna 2008. Sataman sijoittumista juuri Vuosaareen puolsivat niin hyvät maa- kuin meriliikenneyhteydetkin. Vuosaaren tavarasatama palvelee pääasiassa yksikköliikennettä eli kontti- ja roroliikennettä. Satamassa on myös jonkin verran matkustajaliikennettä. Vuosaaren satama on Suomen tärkeimpiä ulkomaankaupan keskuksia ja sen omistaa kaupungin Helsingin Satama Oy.
Kiinteistönvälittäjä, toimittaja Erkki Murto-Koiviston mielestä pääkaupunkiseudun kauneimmaksi äänestetty luonto ja parhaat ulkoilualueet, yhteisöllisyys ja elinvoimainen paikallislehti ovat tärkeä osa Vuosaaren vetovoimaa.
Myönnän, että kunnioitettavaan 60 vuoden ikään ehtineellä Vuosaari-lehdellä on erityinen paikka sydämessäni.
Työskentelin nuorena miehenä 1980-luvulla vuosia tilauspohjaisen paikallislehden toimittajana ja päätoimittajana Etelä-Pohjanmaalla sekä kolme kertaa viikossa ilmestyneen kaupunkilehden päätoimittaja-kustantajana Länsi-Uudellamaalla. Luulen tietäväni, mistä paikallislehden toimittamisessa ja kustantamisessa on kysymys.
Vuosaarelle leimallinen piirre on aina ollut yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen. Täällä on järjestetty monenlaisia juhlia ja asukastapahtumia. On ollut rantajuhlia, joulupolkuja, venetsialaisia, kyläjuhlia, valojuhlia, talviriehoja, kesäjuhlia, urheilutapahtumia ja ties mitä kekkereitä. Kuvassa Vuosaaren Venetsialaiset Uutelan venerannassa.
Paikallislehden toimittaminen ja oman jakeluorganisaation pyörittäminen oli raakaa ja raskasta työtä 1980-luvulla, mutta voin vain kuvitella, mitä se on nyt, kun kilpailu lukijoista ja ilmoituseuroista on äitynyt ennennäkemättömän kireäksi.
Tänään vain ne lehdet menestyvät, joilla on uskollinen lukijakunta ja vahva asema levikkialueella. Näistä yksi on meille rakas päivänsankari.
Asuntosatama LKV syntyi vuonna 2012. Mietimme silloin porukalla parhaita vaihtoehtoja markkinoida uuden, pienen perheyrityksen palveluja ja sen toimeksiantajien koteja vuosaarelaisille. Olin seurannut jo viisi vuotta Vuosaari-lehteä “sillä silmällä”. Päätimme uida vastavirtaan ja panostaa törkeän paljon budjetistamme Vuosaari-lehteen. Puolikas lehden etusivusta oli jätti-investointi aloittelevalle yritykselle. Se kannatti ja kantoi hedelmää. Kolmentoista vuoden yhteistyön jälkeen uskallan väittää, että näyttävä, jatkuva mainonta Vuosaari-lehdessä on auttanut meitä nousemaan Vuosaaren halutuimmaksi välittäjäksi. Jatkamme valitsemallamme tiellä ja tähtäämme markkinajohtajaksi koko Itä-Helsingissä.
Me vuosaarelaiset saamme olla ylpeitä sinusta Vuosaari-lehti. Tarjoat yrityksille tehokkaan kanavan markkinoida palveluja ja tuotteita, mutta tärkeintä silti on se, että hoidat ammattitaidolla, positiivisessa hengessä paikallista tiedonvälitystä. Sammutat joka keskiviikko tiedonjanomme vuosaarelaisista uutisista.
Vuosaari-lehti on perheessämme joka viikko odotettu, tervetullut vieras. Minulle vanhana toimittajana ja kustantajana erityisesti yksi asia paljastaa Vuosaari-lehden ja sen tekijöiden ainutlaatuisen suhteen lukijakuntaan ja levikkialueeseen: lehden sivuilta (jutut sekä isot ja pienet ilmoitukset) löytyy kaikki, mitä Vuosaaressa tapahtuu ja on tapahtunut.
Erkki Murto-Koivisto
KALUSTETTUJA ASUNTOJA remontin / vesivahingon ajaksi. Rastilantie 11, Vuosaari. Puh. 050 555 0477 (keskiviikkoisin 10–15).
Onpa puhtaat ikkunat. Mikä ihana tunne!
Tarjous 49 €/h, kotitalousvähennys -35 %.
Tarjous on voimassa toistaiseksi. aarnen.kotiapu@gmail.com
Fb: Aarnen Kotiapu tmi Puh. 050 556 0095
Vuonna 1979 valmistuneen Vuosaaren Urheilutalon uimahallin kävijämäärät ovat maan kärkiluokkaa. Talon laajennuskin on suunnitelmissa.
Salibandyvaltikka oli Vuosaaressa
Vuosaaren Urheilutalon palloiluhalli oli SSV:n ja Viikinkien kotikenttä seurojen takoessa salibandyn SM-mitaleja vuorotahtiin 1990-luvulla.
Veikkausliigassa
FC Viikingit pelasi vuonna 2007 maan ylimmällä sarjatasolla Veikkausliigassa. Joukkue tippui kauden päätteeksi karsintojen kautta takaisin Ykköseen. Viime vuodet edustuksen jalkapallolla on ollut hiljaisempaa ja toiminta on keskittynyt junioripuolelle. Kuva kesän 2007 Veikkausliigan ottelusta FC Viikingit-IFK Mariehamn, joka päättyi 2–2 ja keräsi Heteniityn urheilukentälle 2 243 katsojaa. Kuva: Vuosaari-lehti
Haastattelimme monille vuosaarelaisille tuttua Eero Hildéniä, jonka aktiivisuus näkyy useissa yhdistyksissä ja yhteisöissä.
Hildén muutti Helsingin Kalliosta vuonna 1994 Kallahden Vedenottamontielle, Mustankivenpuiston reunalle uuteen asuntoon yhdessä vaimonsa Margitin kanssa.
– Tuohon aikaan eteläinen Vuosaari oli vielä rakennusvaiheessa – asukkaat odottivat innolla uusien kortteleiden ja erityisesti palveluiden valmistumista. Lähikauppana toimi Alepa Raken talossa Vuosaarentien ja Kallvikintien kulmassa sekä eteläisen ostoskeskuksen K-market. Kirjasto sijaitsi tuolloin myös Raken talossa, Eero Hildén muistelee.
Hildén kertoo perheensä asuneen Vuosaaressa vuosien varrella viidessä eri osoitteessa.
– Mustankivenpuisto oli vielä sorakuoppa, jonka reunaa kiersi vanha Kallvikintien linjaus ja Sasekan tehtaalle johtava soratie kulki harjun päällä. Montun alueella risteili polkuja ja suuria pohjavesilammikoita.
Mukaan
yhdistystoimintaan
Hildén aloitti yhdistyselämänsä Itä-Helsingin Taideseurassa öljyvärikurssilla. Pian hän huomasi toimivansa myös seuran hallituksessa ja seuran puheenjohtajana maalausharrastuksen yhä jatkuessa.
Vuosaaren kehitys, kaavoitus, kulttuuri ja luonto ovat Hildénille tärkeitä. Hän liittyi Vuosaari-Seuraan aikana, jolloin julkaistiin Vuosaari-kirja ja alueella käynnistyi uusia rakentamishankkeita, kuten Aurinkolahden ja Mustavuoren kaavoitus.
– Seura järjesti monia tapahtumia, kuten Vuosaaren kesäjuhlat ja Värikäs Vuosaari, sekä aloitti kaupunkipolkujen suunnittelun. Seuralla ei ollut omaa toimitilaa, mutta puheenjohtajakaudellani 2009 avautui mahdollisuus Sjökullan torpan saamiseksi seuralle, kun rakennus oli jäämässä puistosuunnitelman alle. Otin yhteyttä viranomaisiin ja monivaiheisen prosessin jälkeen torppa piharakennuksineen saatiin seuran omistukseen. Korjauksissa on ollut mukana niin ammattilaisia kuin talkoolaisia.
Hildén on toiminut Vuosaaren demareissa sihteerinä ja ollut kunnallisvaaliehdokkaana. Hän sai varajäsenyyden Helsingin kaupunginmuseon johtokunnassa ja toimi myös Vuosaaren seurakuntaneuvostossa.
– Vuonna 2007 Uudenmaan Sydänpiiri kutsui vuosaarelaisia perustavaan kokoukseen oman sydänyhdistyksen perustamiseksi. Liityin mukaan omasta ja läheisten sydänterveydestä huolestuneena. Toimin pitkään yh-
distyksen varapuheenjohtajana ja edelleen puheenjohtajana. Teatteritoiminta sydäntä lähellä
Vuonna 2007 perustettiin Vuosaaren kesäteatteri, jossa Hildén oli heti mukana hallituksessa.
– Ensimmäinen näytelmä, jossa näytteli neljässä roolissa ja yhteislauluissa, oli Taisto Bertil Orsmaan Maria Jotunin novelleihin perustuva Rahaa, rakkautta ja laulantaa. Seuraavana vuonna esitettiin Jussi Kylätaskun Maaria Blomma, jossa näyttelin saarnamiestä. Kun Hildénin kirjoittamaa Siirtomaatavaraa-näytelmää ei hyväksytty kesäteatteriin vuonna 2009, hän kokosi oman työryhmän ja näyttelijäporukan ja toteutti näytelmän Vuotalossa. Seuraavana vuonna syntyi epookkinäytelmä A.D. Bruce Rastilan kartanoon. Vuonna 2010 teatteriyhdistys rekisteröitiin ja nimeksi tuli Teatteri IHME, jonka puheenjohtajana Hildén on toiminut alusta asti.
– Olen saanut toimia monenlaisissa tehtävissä, kuten tuottajana, käsikirjoittajana, ohjaajana ja lavastajana, myös näyttelijänä teatterissa, elokuvissa, tv-sarjoissa ja erilaisissa tilausesityksissä, Hildén luettelee monenkirjavia roolejaan teatterin ja elokuvan parissa. Hildénille on myönnetty 2008 Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:n ja 2017 Suomen kotiseutuliiton kunniakirjat kotiseututyön hyväksi tehdystä työstä. Vuosaari-Säätiö valitsi 2010 hänet Vuoden vuosaarelaiseksi ja Teatteri-yhdistys IHME valittiin Vuo-
den vuosaarelaiseksi 2024. Vuosaari-toimikunta ja asukasvaikuttaminen Hildén kertoo, että Vuosaari-toimikunta perustettiin vuonna 2012 lakkautetun asukastoimikunnan tilalle osana Helsingin kaupungin demokratiapilottihanketta. Silloin Seppo Tirkkonen toimi asukastoimikunnan puheenjohtajana ja vetovastuu siirtyi uuden organisoitumisen kynnyksellä. Nykyisin Hildén on Vuosaari-toimikunnan puheenjohtaja ja sitä tointa on jatkunut kaksi vuotta. Vuosaari-toimikunta kokoontuu pari kertaa vuodessa keskustelemaan asukkaita kiinnostavista aiheista, ja toimiryhmä kokoontuu säännöllisesti ajankohtaisten asioiden ympärillä. – Toimikunta koostuu vuosaarelaisyhdistysten edustajista, jotka valitaan kutsumenettelyllä. Asukaskyselyihin perustuva Vuosaari Visio 2035 oli johtoryhmän parin vuoden ponnistus. Vision kehitystyö jatkuu eri muodoissa tulevaisuudessakin, monessa mukana ollut Eero Hildén kertoo Vuosaari-toimikunnan työstä.
Hildén oli mukana pelastamassa Sjökullan torppaa Vuosaari-Seuran käyttöön.
Vuokeskus
Urheilutalo
Vuosaaren metroasema
Eteläinen ostoskeskus
Vuotalo
Kauppakeskus
Columbus
Vanha lukio
Ns. Vanhan Vuosaaren raja meni vuonna 1975 Vuosaarentiessä. Vuokeskus ja Eteläinen ostoskeskus on tätä nykyä purettu. Entisen Sasekan hiekkakuopan kohdille on merkitty sinne myöhemmin nousseita rakennuksia. Kuva: Studio B. Möller, Helsingin kaupunginmuseo, tekstit lisännyt toimitus
Nykyinen noin 6 200 asukkaan Kallahden asuinalue rakentui pääosin entisen Sasekan tehtaan maille. Lohjan kalkkitehdas oli ostanut vuonna 1937 Nordsjön kartanolle kuuluneet maat. Sasekan tehdas tuotti hiekkatiilejä ja Siporex-harkkoja. Entisen Nordsjön kylän asukkaat koostuivat pääosin Sasekan työntekijöistä. Vuonna 1975 maat siirtyivät Helsingin kaupungille. Sasekan tehtaasta on jäljellä ainoastaan yläkuvassa vasemmalla näkyvä ruokalarakennus, joka toimii nyt asukastalona. Uusi Kallahden asuinalue on rakennettu vuosina 1991–1997. Kallahteen on suunnitteilla kaupunkiuudistus, joka tulee nostamaan alueen asukaslukua.
7.11. Klubb Ankdamm: Gycklarnas Afton.
Perjantaina 7.11. klo 18 Klubb
Ankdamm: Gycklarnas Afton Ahvenanmaalainen bändi Gycklarnas Afton keikkailee jälleen ja on julkaissut uutta musiikkia! Aikoinaan heitä ylistettiin ruotsinkielisen Suomen parhaana bändinä, ja he kiersivät ahkerasti sekä Ruotsissa että Suomessa. Nyt 38 vuoden tauon jälkeen bändi on äänittänyt uuden levyn, jota on soitettu runsaasti muun muassa Radio Vegalla. Gycklarnas Afton julkaisee nyt uuden levynsä, Hamn i natten, joka on heidän ensimmäinen uutta musiikkia sisältävä albuminsa 38 vuoteen. Klubi-ilta, A-oikeudet, tarjoiluista vastaa Café Pokkari, ovet avataan klo 17.30. Kesto: n. 120 min sis. väliajan. Liput 20 € / 15 €. La 8.11. klo 18 Svenska veckan: Maestro & Bettina: Arja Saijonmaa. Vietä unohtumaton ilta Arja Saijonmaan laulujen ja tarinoiden kanssa Vuotalossa! TV-toimittaja Bettina Sågbom haastattelee Arja Saijonmaata ruotsiksi hänen elämästään, joka alkaa Suomen sodanjälkeisestä kasvamisesta ja jatkuu tähän päivään. Saijonmaa
8.11. Svenska veckan: Maestro & Bettina: Arja Saijonmaa. Kuva: Peter Knutson
kertoo anekdootteja ja laulaa elämänsä merkityksellisimpiä kappaleita. Kesto: n. 120 min. sis. väliaika. Liput 25 € / 20 €. Ti 11.11. klo 14 Mummodisko: Gimme Abba bileshow! Tule mukaan glitterin, tanssin ja naurun täyteiseen iltapäivään, kun Mummodisko valtaa Vuotalon! Lavalla nähdään säihkyvä Gimme Abba -bileshow, jossa Abban suurimmat hitit saavat uuden elämän upeiden solistien Annica Milánin ja Valtteri Lehtisen tulkintoina. Show tarjoilee tuttuja klassikoita sekä makupaloja myös Abban uudelta Voyage-albumilta. Juontajina hauskuuttavat Ria Kataja ja Minna Kivelä rakastettuina sketsihahmoina Tuulana ja Pirkko-ys-
tävänä. DJ Mikko Haapalainen huolehtii siitä, että tanssilattia pysyy kuumana myös liveosuuksien välissä. Kesto: 2 t. Vapaa pääsy. To 13.11. klo 18 Klubb Ankdamm: Strandberg Project 30v feat. Felix Zenger. Tervetuloa juhlistamaan Strandberg Projectin 30-vuotista taivalta! Strandberg Project tunnetaan erityisesti fuusion, progen ja jazzin saumattomasta yhdistelmästä, joka on tuonut yhtyeelle laajan ja uskollisen kuulijakunnan. Illan juhlakonsertissa kuullaan sekä vanhoja klassikoita että uusia sävellyksiä, jotka vievät kuulijat matkalle yh-
13.11. Klubb Ankdamm: Strandberg Project 30v feat. Felix Zenger.
tyeen monipuoliseen musiikilliseen maailmaan. Klubi-ilta, A-oikeudet, tarjoiluista vastaa Café Pokkari, ovet avataan klo 17.30. Kesto: n. 120 min sis. väliajan. 20 € / 15 € / 0 €. Valtuusto 150 v-etu. Tämä tapahtuma on maksuton 7–19-vuotiaille helsinkiläisille. Helsingin kaupunginvaltuusto juhlistaa 150-vuotissynttäreitään tarjoamalla vuoden 2025 ajaksi ilmaisia elämyksiä nuorille!
7.–27.11. Työväenopiston kuvataideryhmien näyttely Matkalla Työväenopiston kuvataideryhmät esittäytyvät Vuotalon 2. kerroksen käytävägalleriassa. Työväenopiston vuoden teema, Matka, näkyy näyttelytöissä eri näkökulmista. 6.–29.11. Kai Rentola: Illusion: Mielijuttuja / Favorite Stuff. Näyttelyssä on esillä veistoksia ja mustavalkoista grafiikkaa vuosien varrelta. Avajaiset torstaina 6.11. klo 17–19. Vuotalo, Mosaiikkitori 2.
7.–27.11. Matkalla-näyttely.
Seuratoimintaa...
Vuosaaren Martat Marttatapaaminen to 6.11. klo 15 kirkolla, aiheena sydänterveys. Kässäreiden omat myyjäiset. Kässärit kokoontuu ti 11.11. klo 12 kirkolla. Aurinkomarttojen tapaaminen ti 18.11. klo 18 Albatrossissa. Voit esittää lempirunosi. Kotisivut: www.vuosaarimartat. marttayhdistys.fi, Facebook: www.fb.com/vuosaarenmartat/, www.fb.com/aurinkomartat
Vuosaari on pinta-alaltaan Helsingin suurin kaupunginosa ja paikka, jossa meri, metsä ja metroon tukeutuva kaupunki kohtaavat ainutlaatuisella tavalla. Asukasluvultaan Vuosaari vastaa keskisuurta suomalaiskaupunkia.
Vuosaari on ollut pitkään yksi Helsingin asuntorakentamisen painopistealueista, mutta rakentamisen tahti on jo hidastunut kiivaimmista vuosista. Erityisen rauhallista uusien asuinhankkeiden osalta on nyt, kun asuntojen hinnat ja vuokrat ovat laskeneet, eikä rakennushankkeissa ole kunnolla ehditty sopeutua kohonneeseen korkotasoon.
Pidemmällä aikavälillä Vuosaaren ennakoidaan kuitenkin kasvavan muun Helsingin mukana. Kaupungin asukasluku on jo parin vuoden ajan noussut aiempaa nopeammin.
Lisää omistusasuntoja
Vuosaareen
Vuosaaressa on paljon rakentamattomia tontteja, ja kaupunkisuunnittelussa keskitytään tällä hetkellä enemmän niiden toteuttamiseen kuin kokonaan uusien rakentamismahdollisuuksien lisäämiseen.
Kaupunki tähtää siihen, että kaikilla asuinalueilla on monipuolisia asuntoja. Keinot tähän ovat vähentyneet, koska uusien asumisoikeusasuntojen rakenta-
miseen ei saa enää valtion rahoitusta ja kaupunki on lopettanut uusien Hitas-asuntojen rakentamisen.
Tällä hetkellä tasapainoa etsitään siis lähinnä omistus- ja vuokra-asumisen välillä. Vuosaaressa vuokra-asuntojen osuus on monin paikoin suuri, joten kaupunki keskittyy erityisesti omistusasuntojen toteutusedellytysten parantamiseen. Joillain jo kaavoitetuilla alueilla tämä saattaa tarkoittaa talojen kokojen ja suunnitellun rakentamisen kokonaismäärän pienentämistä, jotta hankkeiden vaiheistaminen omistusasuntojen myynnin etenemisen mukaan helpottuu. Omistusasunnot lähtevät tyypillisesti rakentumaan vasta, kun vähintään puolet suunnitelluista asuinnoista on varattu, mikä vaikeuttaa erityisesti suurten hankkeiden rakentamista silloin, kun asuntomarkkinoilla on hiljaista. Meri-Rastilassa myös tarkastellaan, kannattaisiko osa aiemmin kaavoitetuista kerrostalotonteista muuttaa rivitalorakentamiseen.
Aromikujan kortteli, Kurkimoision viherkattokortteli sekä tontti osoitteessa Vuosaarentie 3 ovat rakenteilla, mutta muuten asuntorakentamisen osalta on tällä hetkellä hiljaista. Lähivuosien muutokset keskittyvätkin etupäässä katuihin, puistoihin ja palvelurakennuksiin.
liikennekaupunkia, jonka odotetaan valmistuvan jo ensi vuonna. Meri-Rastilan ostoskeskuskorttelin osalta kaupunki etsii toteuttajaa ja toteutuskelpoista suunnitelmaa yhdessä rakennuksen omistajan kanssa. Vielä ei ole tiedossa, toteutuuko nykyisen ostoskeskuksen tilalle lainvoimaisen asemakaavan mukainen kortteli, vai täytyykö suunnitelmaa kehittää edelleen.
Keski-Vuosaaressa useita suunnitelmia
Keski-Vuosaaressa on parhaillaan käynnissä Ilveskorvenpuiston kunnostus, joka valmistuu syksyllä 2026, sekä Vuoniityn peruskoulun Heteniityntien toimipisteen korjaus ja laajennus, joista molemmat valmistuvat vuoden 2027 alussa.
Meri-Rastila uudistuu
Meri-Rastilan kaupunkiuudistus on käynnistynyt Harbonkadun päiväkodilla, joka valmistuu vuoden 2027 alkuun mennessä. Sen jälkeen alkaa Meri-Rastilan monitoimitalon uudistus ja laajennus, joka tehdään vuoden 2024 lopulla päättyneen arkkitehtuurikilpailun pohjalta. Kokonaisuuteen tulee tilat koululle, päiväkodille ja leikkipuiston sisätiloille. Lisäksi entinen kappeli remontoidaan nuorisotilaksi.
Kokonaisuuteen suunnitellaan myös tiloja, joita voi käyttää asukastoimintaan ilman erillistä tilojen varaamista. Suunnitelma on, että monitoimitalon uudistus pääsisi alkamaan vuonna 2027.
Myös puistouudistus Meri-Rastilassa jatkuu, kun Haruspuiston laajempi uudistaminen ensi vuonna alkaa. Koira-aitaus puistoon on jo rakennettu ja skeittipaikan pohjarakentaminen käynnistymässä.
Rastilan metroaseman tuntumaan toteutetaan lisäksi lasten
Seuraavaksi alkaa Heteniitynkentän peruskorjaus ja tekojääkentän rakentaminen. Heteniitynkentälle suunnitellaan myös huoltorakennusta, jonka toteutuminen varmistuu lähiaikoina.
Vuosaaren Pohjoisen ostoskeskuksen paikalle on suunniteltu asumista, palveluasumista ja liiketilaa sisältävä kortteli. Se odottaa kaupungin ja maanomistajan välisen maankäyttösopimuksen laatimista. Kun sopimukseen päästään, etenee kaava lopulliseen päätöksentekoon ja rakentaminen voi alkaa.
Vuosaaren keskustaan Silttikujan päätteeksi rakennetaan parhaillaan väliaikaista pelastusasemaa, jonka odotetaan valmistuvan vuoden 2026 alussa. Se on tarkoitus korvata 2030-luvun alkupuolella pysyvällä pelastusasemalla, jota suunnitellaan Porslahdentien ja Tyynylaavantien kulmaukseen. Pelastusasemaa ei siis enää kaavailla Vuosaaren liikuntapuiston alueelle.
Vuosaaren seniorikeskuksen toteutus on viivästynyt, koska
kaupunki ei ole päässyt Palvelukeskus Albatrossin kanssa sopimukseen sen toteuttamisesta Albatrossin laajennuksena. Tällä hetkellä tarkastellaan useita mahdollisia sijainteja ja mahdollisuuksia seniorikeskuksen mahdollisimman nopealle toteutukselle. Vuosaaren keskustaan kaavoitetuille Mosaiikkikorttelille ja Kulttuurikorttelille etsitään toteuttajia. Keskustan merkittävimmän viheralueen, Mosaiikkipuiston uudistus alkaa ensi vuonna. Vuosaaren luonto on arvokasta
Helsingin uusi luonnonsuojelualueohjelma valmistui tänä vuonna, ja Vuosaari on sen myötä saamassa useita uusia luonnonsuojelualueita Uutelaan, Kallahdenniemelle, Ramsinniemelle, Vartiokylänlahdelle sekä Mustavuoreen. Ohjelmassa rajatut alueet on tarkoitus rauhoittaa luonnonsuojelualueiksi yksitellen vuoteen 2040 mennessä. Vuosaari-toimikunta on tehnyt uraauurtavaa työtä syyskuussa julkaistun Vuosaari-vision aikaansaamiseksi. Visiossa korostuvat meille suunnittelijoillekin tärkeät aiheet luonnosta ja merellisyydestä sosiaalisesti kestäviin naapurustoihin. Työn pohjalta on hyvä jatkaa kohti entistäkin kutsuvampaa Vuosaarta!
Teksti: Tuukka Linnas, tiimipäällikkö, asemakaavoitus
luonnonsuojelualueohjelman
Helsinki on uudessa kaupunkistrategiassaan sitoutunut siihen, että kiireettömään hoitoon lääkärille ja hoitajalle pääsee kaikilla terveysasemilla 14 vuorokauden sisällä yhteydenotosta. Tämä on kunnianhimoinen tavoite ja sen eteen on tehtävä määrätietoisesti töitä.
Olen seurannut läheltä Helsingin terveysasemien toimintaa ja erityisesti Vuosaaren tilannetta. Lääkärille pääsyä on Vuosaaressa joutunut odottamaan liian kauan. Tämä ei ole hyväksyttävää, ja siksi olemmekin määrätietoisesti lähteneet korjaamaan tilannetta.
Viime viikolla valmistuneessa kaupungin talousarviossa saimme sovittua useista tärkeistä sote-puolen panostuksista, jotka parantavat palveluita koko Helsingissä, mutta myös Vuosaaressa. Yksi näistä on edellä mainitsemani 14 vrk hoitoon pääsyn
tavoite.
Tavoitteen saavuttamiseksi ja hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi laajennamme asteittain myös omalääkärimallia. Omalääkärin saavat kaikki paljon palveluita tarvitsevat sekä kaikki omalääkärin itselleen haluavat. Tällä parannetaan hoidon laatua, turvallisuutta sekä myös luottamusta, kun vastassa on aina tuttu henkilö.
Vierailin hiljattain Vuosaaren terveysasemalla, ja oli ilo huomata, että toiminnassa on otettu kesän jälkeen isoja askeleita eteenpäin. Asiakkaiden yhteydenottoihin on vastattu tehokkaammin.
Takaisinsoittoihin, Omaolon yhteydenottoihin ja Maisa-viesteihin vastataan nyt lähes sataprosenttisesti määräaikojen puitteissa. Myös lääkärivaje, joka pitkään vaikeutti toimintaa, on saatu kor-
Kuvassa Meri-Rastilan ostoskeskuksen vieressä oleva Meri-Rastilan tori 1990-luvun alussa. Torin reunalla on monitoimitalo kouluineen, päiväkoteineen, nuorisotaloineen ja entisine kappeleineen.
Meri-Rastilassa asuu nyt noin 5 300 asukasta. Alueelle on tulossa kaupunkiuudistus, joka tuo sinne tuhansia uusia asukkaita. Täydennysrakentamisen lisäksi osa vanhoista taloista puretaan ja korvataan uusilla. Esimerkiksi Haruspuisto saa uuden ilmeen ja nykyinen monitoimitalo kokee suuren muutoksen. Kuvassa monitoimitalon arkkitehtikilpailun voittanut ehdotus Käsi kädessä. Merirasti-kappeli tulee säilymään ja siitä tehdään nuorisotila.
Meri-Rastilan suunnitelmista lisää tämän lehden sivulla 15. Kuva: Arkkitehtitoimisto Opus Oy
jattua. Lisäksi hoitajan vastaanotolle pääsy on yksi Helsingin parhaimmista.
Sen sijaan esimerkiksi erikoislääkärivaje sekä lääkäreiden suuri vaihtuvuus valitettavasti vielä vaikuttavat hoitoon pääsyn korjaantumisen tahtiin.
Terveysasemalla on jo tehty kuitenkin henkilöstön pitovoimaan vaikuttavia panostuksia. Se on avain pysyvään parannukseen. Oli myös ilo kuulla, että hoitotakuujonoa puretaan nyt aktiivisesti, ja kesän jälkeen se on lyhentynyt merkittävästi.
Talousarviossa sovimme myös tärkeistä investoinneista, jotka koskivat ikääntyneiden palveluja. Edistämme kiireellisenä Vuosaaren seniorikeskuksen toteuttamista ja aikaistamme sen toteuttamista mahdollisimman paljon.
Alueella on paljon ikääntyviä asukkaita, jotka haluavat pysyä
omassa kaupunginosassaan lähellä ystäviä, palveluita ja merta. Paikallinen seniorikeskus tukee tätä toivetta. Se ei ole pelkästään hoivapaikka, vaan yhteisöllinen kohtaamispaikka, jossa tuetaan hyvinvointia, sosiaalista elämää ja aktiivista arkea. Kun palvelut ovat lähellä, elämä on turvallisempaa ja itsenäisyys säilyy pidempään.
Minulle on tärkeää, että Vuosaaren terveysaseman hoitoon pääsy paranee ja että Vuosaari saa seniorikeskuksen, jota alue on odottanut jo pitkään. Olen toiminut aktiivisesti näiden eteen. Jokaisella helsinkiläisellä on oikeus hyvään hoitoon ja turvalliseen arkeen.
Maarit Vierunen, Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen apulaispormestari
Lähis – Pelastusarmeija Vuosaaressa
Ke 5.11. klo 14–16 1-vuotis avoimet ovet -tapahtuma. Pe 7.11. klo 16–19 Perheilta: pelejä, musiikkia, aktiviteetteja, askartelua ja tarjoilua. Su 9.11. klo 11 International worship, celebration service. Su 9.11. klo 14 Vuosijuhlan jumalanpalvelus, vieraana Saga Lippo ja Esa Nenonen. Ruoka-avun ajanvaraus ma klo 10–11 tai sähköpostilla. Lisätietoja: www.pelastusarmeija. fi/helsinki
Vuosaaren Eläkkeensaajat Ti 11.11. vietämme tämän vuoden jälkipuoliskolla ”pyöreitä” täyttäneiden syntymäpäiväjuhlaa kirkolla klo 14. Yhdistyksen joulujuhla 2.12. klo 16 Kulttuurikeskus Sofiassa. Sitovat ilmoittautumiset 18.11. mennessä Vesa Katajikolle, p. 050 044 1453 tai sähköpostilla vesa.katajikko@gmail.com. Kylpylämatka Pärnuun jouluna 21.12.–27.12. Ilmoittautumiset 15.11. mennessä Ulla Vähäsoinille, p. 040 750 7511 tai sähköpostilla ulla. vahasoini@gmail.com. Lisätiedot tapahtumista nettisivuilla vuosaari.elakkeensaajat.fi/tapahtumat
Aurinkolahden uuden kaupunginosan rakentaminen alkoi vuonna 2000 rantabulevardin rakentamisella. Rantabulerdilla ja suositulla uimarannalla on pituutta 700 metriä. Alue tunnettiin ennen nimellä Mustalahti, ja se on palkittu monin rakentamisalan palkinnoin. Kuvat: Vuosaari-lehden arkisto
Aurinkolahdessa asuu yli 9 100 asukasta ja väkiluku tulee vielä hieman nousemaan. Kuva Aurinkolahden aallonmurtajalta ja venesatamasta. Taustalla Vuosaaren keskustaan nousseita tornitaloja, joista 120-metrinen ja 33-kerroksinen Atlas on korkein.
Tällä pakina-palstalla ihmetellään elämää vuosaarelaisin silmin.
Enpä arvannut pienenä poikana 60 vuotta sitten tätä lehteä jakamaan ryhtyessäni, että pestistä tulisi elinkautinen. Eikä varmasti Vuosaaren ”keisari” Martti Ilveskorpi isäni Eskon kanssa lehden ensimmäistä numeroa marraskuun 5. päivä 1965 maailmalle pukatessaan, että lehti olisi hengissä vielä vuonna 2025. 60 vuotta on pitkä aika mille tahansa yritykselle. Kovassa lehtimaailmassa tuo ikä on vieläkin kummallisempi saavutus ilman oman kirjapainon ja ison lehtitalon selkänojaa.
Lehti alkoi ilmestyä aikana, jolloin maaltamuutto Suomessa kävi kiivaana. Karjalasta Turun kautta Helsinkiin muuttaneena ihmettelin, ettei mie- ja sie-murteeni aiheuttanut, toisin kuin Turussa, minkäänlaista pilkkaa kavereissani. Eihän se ihme ollut, kun Vuosaari oli täynnä eri puolilta muuttaneita maalaisia: yksi Savosta, toinen Pohjamaalta, kolmas Lapista. Lähimpää tulleet tulivat lahden toiselta puolelta Puotilasta, eivätkä nekään irvailleet. Yritän tässä muistella, millainen Vuosaari oli 1960-luvun puolivälissä ja sen loppupuolella pikkupojan silmin.
Pienen nappulan reviiri ja elinpiiri muodostui pitkälti kotikortteleista ja koulumatkan maisemista. Olimme muuttaneet Isonvillasaarentie 3:een, keskelle uutuuttaan hohtavia elementtitaloja. Tiet olivat hiekkaisia, pihat vielä vähän keskeneräisiä.
Lapsuuden äänimaisemaan kuului kirjoituskoneen napse. Lehden toimitus taisi alussa olla Haapasaarentie 6:ssa, mutta kotoa käsin isä suurimman lehtityön teki. Lankapuhelin soi yötä päivää ja ovi kävi tiuhaan, kun samasta makuuhuoneesta myytiin vasta perustetun Vuosaaren Viikinkien tummansinisiä, valko-punaraidallisia verkkareita, jollaiset taisi olla joka toisen vuosaarelaislapsen päällä. Huoneessa oli myös kymmeniä pareja myytäviä Järvisen puusuksia.
Hiihtäminen liittyykin olennaisesti lapsuuden talvimuistoihin. Kilpaa hiihdettiin veren maku suussa milloin puistopolulla, Rastilan ja Nordsjön kartanoilla tai peräti Pirkkolassa. Suksilla mentiin kouluunkin puistopolkua pitkin Heteniityntielle. Paavo Noponen ja Anssi Kukkonen selostivat pääni sisällä. Olin Eero Mäntyranta, joka – kas kummaa – aina kurvasi Hettarin pihaan Norjan Harald Grönningenin sekunnilla lyöneenä!
Hettarin koulun seiniä koristivat
Lampisten ja Järvisten rivistöt, käytäviä monojen, huopatossujen, villapipojen ja karvalakkien suorat rivit. Ja käytävillä leijaili märkien villavaatteiden imelä haju. Siksiköhän Hettarilla on ollut sisäilmaongelmia ja koulu on nyt remontissa?
Maalta muuttaneita tuli Vuosaareen niin paljon, että koulun pihalle piti pystyttää parakit ja koulua käytiin ilta- ja aamuvuorossa. Vanhempani olivat samalla koululla opettajina. He lähtivät aamu- ja minä iltavuoroon. Oli päiviä, jolloin näin vanhempani ensimmäistä kertaa vasta illalla. Mitähän sosiaalitädit tähän nyt sanoisivat?
Parakeissa käy taas moni vuosaarelaislapsi, tosin hyvissä sellaisissa. Lumi ei tuiskuta sisään ja iltavuoroa ei tarvitse käydä.
Hettarin juhlasalin leffailloissa naurettiin Väiski Vemmelsäärille ja Nakke Nakuttajille. Solmu Mäkelän taikatemput upposivat vastaanottavaiseen yleisöön ja Coca Colan jojo-lähettiläät ihan USA:sta asti kävivät esittelemässä temppujaan. Kävelevät koirat ja virvelit ovat vieläkin hallussa.
Ison- ja Pienen Villasaaren tien sekä Neitsytsaarentien (silloin osin Nuottakarintien) väliin jäänyt hiekkakuoppa oli kesäisin suosittu uimapaikka. Siellä seilasimme rakennusjätteistä tehdyillä styrox-lautoilla. Samaan kuoppaan vuosaarelaiset havittelivat maauimalaa. Lupaa ei kaupungilta saatu, ja liikkeissään nopea Martti Ilveskorpi miehineen kävi yöaikaan salaa valamassa montulle suuren betonisen uima-altaan. Kaupunki ei vieläkään lämmennyt, vaan kävi puskutraktoreilla täyttämässä altaan hiekalla. Kirjaimellisesti hiekkaan valui se maauimalahanke, mutta samalla se oli siemen tulevalle Vuosaaren Urheilutalolle uimahalleineen, joka monen ponnistuksen jälkeen valmistui lopulta vuonna 1979. Maauimalan betonisen altaan päällä ovat nyt Pienen Villasaaren tien rivitalot.
Pohjoinen ostari monipuolisine valikoimineen oli alueen kaupallinen keskus. Vilkkaudesta ja arkkitehtuurista tulee mieleen Kontulan nykyostari. Elintarvikeliikkeitä oli useampikin. Pikolan seinässä olevaa ruoka-automaattia ihmeteltiin oikein tv-uutisissa. Batman-purkkakuvat ja aidonnäköiset lakritsitupakat ostettiin kioskissa. KOP:n pankkiin kii-
kutin Roope-lippaaseen tallentamani lehtienjakopalkkarahat. Lelut, koottavat pienoismallit ja luistimet sain Penttilän Urheiluliikkeestä, lääkkeet haettiin apteekista ja pilsnerit ukot kävivät juomassa Primulan baarissa, nykyisessä HangOutissa. Ostarilta sai kaiken pussimaidosta perämoottoreihin!
Ostarin lisäksi Vuosaaressa oli ns. korttelikauppoja. K-kaupat löytyivät Merikorttitieltä, Pienen Villasaaren tieltä, Haapasaarentieltä ja Lokitieltä. Elannon kauppoja oli Purjetiellä ja Peräsintiellä. Vastaperustettu Lions Club järjesti Pohjoisen ostarin parkkipaikalla uudenvuoden ilotulituksia ja Viikingit myi joulukuusia. Lammen jää toimi luistinkenttänä ennen Hettarin urheilukentän rakentamista.
Uudesta kentästä tulikin varmasti lasten suosituin ajanviettopaikka. Hiihdon ja yleisurheilun lisäksi Viikinkien alkuaikojen paraatilajeja olivat pesäpallo, suunnistus, judo ja pingiskin. Jääkiekko ja jalkapallo löivät läpi toden teolla vasta vähän myöhemmin ja ne eriytyivätkin sittemmin omiksi seuroikseen. Taitaa Budoviikingit ja lentopallo olla ainoita, jotka ovat emoseura Vuosaaren Viikingeistä enää jäljellä?
Kavereiden kanssa heitimme volttia, kun tunnistimme itsemme television Urheiluruudusta Hettarin kentän vihkiäiskisojen katsomosta. Hannu Karpo kävi tekemässä Vuosaaren uudesta lähiöstä monta ajankohtaisohjelmaa. Ylen arkistoista olen niitä joskus katsellut.
Partio oli toinen lasten ja nuorten
suosikki Vuosaaressa. Ensimmäinen lippukunta oli muistaakseni Vuosaaren Eränkävijät ja kokoonnuimme silloisella Nuottakarintiellä, nykyisessä Neitsytsaarentie 11:ta. Siellä opin tekemään merimiessolmun ja makkarakeiton. Myöhemmin tuli Vuopojat ja partiokolo siirtyi Haapasaarentie 10:een, keitot ja temput vaihtuivat toisiin. Partiossa opittiin niin hyvät kuin pahatkin jutut! Ramsinniemen Merihiekassa käytiin yöleireillä ja seurakunnan hankkiman Stina-hiekkajaalankin kyytiin pääsin. Partiovala vannottiin Merikorttitien vanerikirkossa, jossa käytiin myöhemmin rippikoulua.
Uskomatonta, mutta vielä 1960–70-lukujen taitteessa kiertävien romanien kesäiset leirit Vuosaaren maastoissa olivat todellisuutta. Yksi jokakesäinen leiripaikka telttoineen, vankku-
reineen ja hevoskärryineen oli Airoparintien ja Lokitien välisen Airoparinpolun paikkeilla.
Hirvet Vuosaaren kaduilla ja kerrostalojen pihoilla olivat tuolloin aivan yleinen näky. Hirvet ovat nyt vaihtuneet kauriisiin, kettuihin, ilveksiin ja jopa susiin. Tässäpä lapsuusmuistoja ajalta, jolloin vanhan Vuosaaren eteläosaa, Meri-Rastilaa ja Kallahtea ei ollut olemassakaan, Aurinkolahdesta puhumattakaan. Ehkäpä lisää muisteluja sitten myöhemmin juhlavuoden muissa lehdissä.
Valmistaudun jo lehden 100-vuotisjuhliin, jotka pidetään Vuosaaren sillalla vuonna 2065. Niissä presidentti Paavo Väyrynen on lupautunut pitämään juhlapuheen. Esiintyjiksi ovat tulossa ainakin Danny ja Katri Helena. Niitä kohti!
Eero Honkanen
Partureita ja kampaamoja
Parturi-Kampaamo COLORI
Tyylisi mukaista hiusmuotoilua vankalla kokemuksella ja ammattitaidolla, TYYNYLAAVANKUJA 2, puh. 050 911 37 17, www.kampaamocolori.com
Tervetuloa!
Mirja ja Yekaterina.
Parturi-kampaamo
PYÖRRE
Puh. 044 987 2303
www.pyörre.fi
Mustalahdentie 1, 00960 Hki Suvi ja Sanna
HIUSHUONE
Kallvikintie 78, 00960 Helsinki
Teitä palvelevat
Minni, Selima ja Kristiina Ajanvaraus puh. 050 536 6100 tai verkossa www.hiushuoneharmony.com
PARTURIKAMPAAJA ELENA YANIS p. 046 613 6267
www.kampaajaelenayanis.fi
Bertha Pauligin katu 2a 00990 Helsinki (Vuosaari) SALON ELITE
Eläkeläisalennus hiustenleikkuusta arkisin klo 9–14. Ajanvaraus: www.hiushuonebooster.fi
Hiekkalaiturintie 3 00980 Hki P. 09 428 928 04
Varaa aika soittamalla
Kauneushoitola Kirsi Niemi
Mustalahdentie 1, 00960 Helsinki, www.kirsiniemi.fi Kirsi p. 040 707 0747
Anette p. 044 722 6868 (jalkahoidot)
Hoivapalvelut
Hoiva- ja kotipalvelut puh. 050 466 4004 Minna ja 050 466 4373 toimisto info@hoivanova.fi hoivanova.fi Itäkatu 1–5 c 118, 00930 Helsinki Itä-Helsingin Seniorihoiva Oy
KOTITALOUSVÄHENNYSMAHDOLLISUUS -35 %
Meiltä saat henkilökohtaisen ja luotettavan avustajan, myös kiireetöntä Alzheimer-hoivaa sekä kotisairaanhoidon palvelut. Meillä käyvät myös palvelusetelit.
Puh. 040-570 3837 www.lakibonum.fi
Ilmestymispäivä: Keskiviikko
Ilmoitushinnat: 1,5 €/mm + alv
Lääkäreitä, hammaslääkäreitä, terveydenhoitoa
(Kela-korvauksen jälkeen.)
Tarjous voimassa 30.11.2025 asti.
HAMMASHOITOASEMA
OGADENT
Ajanvaraus: puh. 010 339 0777 ja www.ogadent.fi
Ulappasilta 1, 00980 HKI
Hammashoitoasema
Ogadent
@ogadent.hammas
Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.
Varaa aika soittamalla
Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki
SINUA PALVELEVAT SILMÄLÄÄKÄRIT
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO TUULA ERÄMIES
Hammasproteesit, pohjaukset, korjaukset HAM M A S VEL H O OY
Ulappasaarentie 1 Puh. 020 730 4499
Hammaslääkäri
SIRKKU PETTILÄ
Kurkimoisio 12
Ajanvaraus: 09 321 6632 tai 050 356 2563
• Fysioterapia • Hieronta
• LPG-hoidot • Jalkahoito
• Veteraanikuntoutus • Lymfa
• Akupunktio • OMI-fysioterapia
• Kosmetologin palvelut Teemme myös kotikäyntejä!
VUOSAAREN URHEILUTALO Tyynylaavantie 9, 00980 Hki www.sportsari.fi p. 050 557 2776
Osteopatia Hieronta • Jalkahoito ja • Lahjakortit -terapia
Tarja ja Katja Leikosaarentie 21, p. 09 4289 3363, www.r-fysio.fi
Perustettu: 1965, 61. vuosikerta
Toimitus: Merikorttikuja 6 E 00960 Helsinki
Puhelin: 050 462 9702
Internetsivut ja nettilehti: vuosaarilehti.fi
Sähköposti: vuosaarilehti@vuosaarilehti.fi
Julkaisija: Vuopress Ky
Päätoimittaja: Antti Honkanen, p. 050 462 9702, vuosaarilehti@vuosaarilehti.fi
Ilmoitukset, toimitus: p. 050 462 9702 ja Eero Honkanen, p. 040 553 8857
Jakelu: Aku Honkanen, p. 040 724 2713
Painopaikka: Sanomapaino, Vantaa
Alexander Ehrnrooth, Elina Romppanen, Jaakko Teikari ja Laura Konttinen
Alexander Ehrnrooth, Jaakko Teikari ja Laura Konttinen
INSTRUMENTARIUM COLUMBUS
Vuotie 45, 00980 Vuosaari, Helsinki p. 020 332 966 (8,4 snt/min)
Perunkirjoitukset luotettavasti aina kiinteällä palkkiolla, 595 € Vuosaarelaisena yrittäjänä hoidan läheisesi perunkirjoituksen etänä tai perinteisesti. Lisäksi perinnönjakosopimukset 380 €. P. 050 464 2930.
PERUNKIRJOITUS ARFFMAN perunkirjoitusarffman.fi
Tiistaina aamupäivällä 28.10. lenkkeilijän päälle hyökkäsi koira Vuosaarenhuipun hiekkatiellä. Lenkkeilijä ohitti koiranulkoiluttajan ja tämän suurikokoisen koiran mennessään ylöspäin huippua. Tällöin koira hermostui ja hyökkäsi lenkkeilijää kohti, mutta ulkoiluttaja sai koiransa vedettyä pois. Asiasta käytiin lyhyt sananvaihto, ja molemmat osapuolet jatkoivat kulkua samaan suuntaan. Alaspäin huipulta tullessaan osapuolet kohtasivat uudelleen. Vaikka lenkkeilijä ohitti rauhallisesti kaksikon tien toisesta laidasta, pääsi koira irti narustaan ja puri häntä takareiteen
kaataen lenkkeilijän mahalleen. Omistaja yritti saada koiraa irroittamaan otteensa, mutta koira siirtyikin puremaan lenkkeilijän housuja. Tässä vaiheessa myös koiranulkoiluttaja makasi lenkkeilijän selän päällä. Kolme osapuolta makasivat useita minuutteja päällekkäin hiekkatiellä, eikä tilanteeseen tuntunut löytyvän ratkaisua. Vuosaarenhuipulla sattui olemaan Panssariprikaatin sotaharjoitus, jonka varusmiehet kuulivat ja näkivät tapahtumapaikalle. He leikkasivat lenkkeilijän luvalla ja koiranulkoiluttajan ehdotuksesta veitsellä housut, jotta hän pääsisi irti koi-
ran otteesta. Varusmiehet soittivat samalla hätäkeskukseen. Koiranulkoiluttaja poistui paikalta koiransa kera, ennen kuin ambulanssi ja poliisi saapuivat paikalle. Puolustusvoimien henkilökuntaan kuulunut henkilö lähti seuraamaan paikalta poistunutta kaksikkoa.
Lenkkeilijän onneksi takareidessä oli vain koiran hampaanjäljet pintanaarmuna ja rikkoutuneet vaatteet. Hän uusi jäykkäkouristusrokotuksensa, teki asiasta rikosilmoituksen ja lähetti kiitokset Panssariprikaatille avusta. Poliisi tutkii tapausta.
Onnea ja siunausta 60-vuotiaalle Vuosaari-lehdelle! Seurakuntamme on noin vuoden lehteä nuorempi, eli lähes 60 vuotta on yhteistyömme jatkunut. Vuosaari-lehti on meille hyvin tärkeä, sillä siinä ilmestyvät viikoittaiset tapahtumamme sekä kausiliitteemme. Niistä aukeaa kuva seurakunnasta, joka elää vuosaarelaisten keskellä.
Toimintaamme osallistuu viikoittain satoja ihmisiä. Meiltä saa hengellisen ravinnon lisäksi muun muassa kohtaamisia erilaisissa ryhmissä, mielekästä tekemistä ja lounasta. Diakoniasta saa tarvittaessa apua, ja konserteissa nautitaan musiikista. Perhekerhot, tapahtumat ja retket huomioivat sekä lapset että vanhemmat, ja nuorille on leirejä, retkiä ja kohtaamisia turvallisessa ympäristössä. Erityisen kiitollisia olemme 421 vapaaehtoisestamme.
Jäsenkehitys ja sen vaikutukset
Lokakuun alussa meitä oli 14888 henkeä; 10 vuotta sitten 4000 enemmän. Eniten jäsenmäärän laskuun on vaikuttanut se, että jäsenen muuttaessa pois alueelta, tilalle muuttaa kirkkoon kuulumaton. Vuosaarelaisista 40 % kuuluu kirkkoon, mutta jos vieraskielisten (he kuuluvat usein toiseen kirkko- tai uskontokuntaan) osuus jätetään pois laskuista, jäseniä olisi noin 60 %.
Taloudellisista syistä olemme luopuneet kuudesta tilasta, joista Merihiekan seurakuntakeskuksesta (2017) sekä Merirasti-kappelista (2023) luopumiset olivat kipeimmät. Helsingin
seurakuntayhtymä omistaa Merihiekan, sen tulevaisuudesta todennäköisesti päätetään 2026. Merirasti-kappelin yhtymä myi kaupungille. Meillä on edelleen Vuosaaren kirkko, Katukappeli Columbuksessa sekä Valon seurakuntakeskus Albatrossissa. Vuosaaren asukkaiden ja seurakuntamme pitkäaikainen toive uurnahautausmaasta raukesi, kun yhteinen kirkkovaltuusto päätti noin 10 vuotta sitten, ettei sitä rakenneta. Syynä oli taloustilanteen huononeminen sekä hautausmaiden kapasiteetin riittävyys seuraavat 50 vuotta. Päätös oli meille suuri pettymys. Tulevaisuuden ennusteet osoittavat jäsenmäärämme laskua. Jos
yhtymä ei joudu vähentämään rajusti seurakuntien määrärahoja, sopeudumme rauhassa väheneviin resursseihin. Henkilöstön määrä tulee yhä laskemaan, mutta maltillisesti luonnollisen poistuman kautta.
Toinenkin mahdollisuus on. Jo jonkin aikaa on uutisoitu nuorten miesten uskonnollisuuden kasvusta. Ennakoiko se hengellistä herätystä, eli ihmisten kääntymistä Jumalan puoleen?
Juuri sitä varten kirkko on olemassa – tervetuloa kotiin!
Jussi Mäkelä, Vuosaaren kirkkoherra, www.helsinginseurakunnat.fi/ vuosaari
Kiitos uskollisille lukijoillemme, ilmoittajillemme, avustajillemme ja yhteistyökumppaneillemme sekä tietysti liki 50 tunnolliselle lehdenjakajallemme! Ystävällisesti, Antti, Aku ja Eero Honkanen
www.helsinginseurakunnat.fi/ vuosaari Virasto, Satamasaarentie 7, 09 2340 6500, vuosaari.srk@ evl.fi kirkollisten toimitusten varaus 09 2340 6502 ma, ti, to 10–12, ke 15–17. Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7. Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3. Katukappeli, kauppakeskus Columbus. Merimieskirkko, Provianttikatu 4. JUMALANPALVELUKSET
MESSU kirkossa su 9.11. klo 11. Pesonen, Mäkelä, Stöckell ja Vuosaarikuoro, johtaa Mikaela Mandalios. Partiolaisten adventtikalentereita myytävänä messun jälkeen. VIIKKOMESSU Marielundissa torstaisin klo 12. TAPAHTUMAT
TAIVASVIRSIÄ virsilauluilta kirkossa pe 7.11. klo 18. Vanhanen, Stöckell, Lepistö. TULE JOULUKUOROON! Kuorossa harjoitellaan yksi- ja moniäänisesti perinteisiä ja uudempia joululauluja, jotka lauletaan jouluaamun messussa. Harjoitukset kirkolla ke 26.11.–17.12. klo 17–19. Ilm. tuula. stockell@evl.fi. MAANANTAI-ILLAN KESKUSTELUJA Katukappelissa ma 10.11. klo 17.30. Taizén veljesluostari nuorten kokemana. Mukana nuoria ja seurakunnan matkakonkarit Taija Elste-Ranta ja Jonna Peitso. LAULETAAN YHDESSÄ Katukappelissa ke 12.11. klo 13. ILTAPÄIVÄPIIRI ikäihmisille kirkolla ma 10.11. klo 12, kuvia ja tietoa Norjasta, Juhani Greinert. AVOIN KESKUSTELU- JA RAAMATTUPIIRI kirkolla to klo 18. MIESTENPIIRI kirkolla ti klo
18. YHTEINEN LOUNAS kirkolla to klo 11. NEULEPIIRI kirkolla ke klo 18. ASAHI-TERVEYSLIIKUNTAA liikuntapassilla Valossa ma klo 14. TUOLIJUMPPAA liikuntapassilla kirkolla ti klo 11.30–12. DIGIOPASTUSTA Matteuksenkirkolla (Turunlinnantie 3) tiistaisin klo 12–14. RUKOUSPIIRI Katukappelissa tiistaisin klo 13 ja 16. ILTARUSKOPIIRI Katukappelissa ma klo 13. KATUKAPPELIPÄIVYSTYS vapaaehtoisvoimin ti 12–16, ke 4.11. klo 14–16. VAPAAEHTOISEKSI Katukappeliin? Ota yhteyttä antti-pekka. pesonen@evl.fi. SURURYHMÄ (ryhmä täynnä) kirkolla ke 5.11. klo 17.30. VAUVAN TAHDIT (suljettu ryhmä) Valossa ke klo 14.30–16. Tanssia ja muskarilauluja. Hinta 30 € syksy. PERHEKERHO Valossa ti klo 9.30–11.30. JUNNUKAHVILA Valossa ma klo 15–18. NUORTENKAHVILA Valossa ti klo 16–21. VALON ÄÄNI nuorten musaryhmä kirkolla ma 10.11. klo 17. PELI-ILTA nuorille Valossa pe 7.11. klo 17–21. ISOSKOULUTUS Valossa ke 12.11. klo 17. KUOROJA kirkolla: Gaudium ke klo 17, Vuosaari-kuoro to klo 17. JOULUAVUSTUSTEN HAKU PÄÄTTYY 7.11. Hakemuksen saa virastosta, kirkon aulasta, Valon ovesta, diakoneilta tai tulostettua verkkosivuilta. DIAKONIAN AJANVARAUS 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Jätä soittopyyntö: vuosaari.diakonia@evl. fi. Sähköinen ajanvaraus: asiointi. helsinginseurakunnat.fi. Käyntiajanvaraus Valossa ti 12–13.
Lauantaina 1.11. Viikkarit pelasi toisen kerran tällä kaudella EVU:a vastaan. Ottelu oli alusta lähtien vauhdikas ja tasainen. Maaleja tehtiin tasatahtia aina kolmanteen erään asti. Viimeisessä erässä EVU pääsi jo kolmen maalin etumatkalle tilanteeseen 6–3. Viikingit painoi vimmatusti päälle viimeisten kymmenen minuutin aikana, jopa ilman maalivahtia. EVU:n maalivahti torjui kaikki paitsi yhden kiekon ja ottelu päättyi 6–4 kotijoukkueelle Viikkareiden kovasta painostuksesta huolimatta.
Viikinkien maalintekijät ottelussa olivat Joni Järä (2), Kasper Korhonen ja Vertti Savolainen. Maalissa pelanneelle Topi Hänniselle torjuntoja kertyi 36.
Seuraavaksi Viikingit matkaa Lohjalle 8.11. HaKi:a vastaan.
Sunnuntaina 9.11. kello 17.35 Vuo-
saaren kotihallissa Aimo Mäkinen Areenalla (Pallokuja 6) vastaan luistelee Shakers Keravalta. Otteluun on vapaa sisäänpääsy.
Jääkiekon 2. divisioona, lohko 1, sarjataulukko
Tuuski 21
GrIFK 19
KHT 19
EVU 16
Viikingit 15
Jää-Ahmat 15
Shakers 15
Wolfpack 11
KelA 11
HAKI 5
