6
Vuosaari
Sjökullan torppa Vuosaaressa Ison Kallahden äärellä sijaitseva Sjökullan torpan perustajina voidaan lähteiden mukaan pitää aluksi Vuosaaressa kalastajapariskuntana esiintyviä Fredrik ja Maria Sjöblomia. Fredrik Ferdinand Sjöblom oli syntynyt vuonna 1830 ja vaimo Maria Lovisa Lindblad vuonna 1834. Maria oli myös kotoisin Vuosaaresta. Fredrik oli ilmeisesti muuttanut kylään 1850-luvun puolivälissä, mutta yhteys saattaa olla vanhempikin; Sjöblomeja kun asuu Vuosaaressa vuosisadan puolivälin vaiheilla useita eri sukupolvia. Erityisesti heitä on Nybondasin tilalla. Pariskunta meni naimisiin vuonna 1859. Kalastaja Fredrik Sjöblom mainitaan yhdessä vaimonsa Marian kanssa Helsingin pitäjän henkikirjoissa Skatan tilan yhteydessä jo vuonna 1860 ja pariskunta elikin omassa taloudessaan Skatan alaisuudessa. Ehkä he jo tuolloin asuivat Sjökullassa, mutta mitään merkintöjä asiasta ei lähteissä ole. Skatan mailla eli ajankohtana useita kalastajia ja kalastajatorppia oli esimerkiksi Skatalle kuuluvassa Ruusuniemessä ja Pieni Villasaaressa. Vuoden 1870 Helsingin pitäjän henkikirjassa Fredrik Sjöblom on vielä kalastaja, mutta viiden vuoden päästä uudisasukas. Vuoden 1872 toukokuussa Sjöblom on Torolf Lasseniuksen Kallvik-kirjan mukaan tehnyt Skatan omistajan Isak Svanströmin kanssa sopimuksen torpasta eliniäkseen. Usein juuri uusien torppien perustajat saivat elinikäisen hallintaoikeuden raivaamalleen alueelle. Torppa ja sen peltoalue näkyvät ensimmäisen kerran kartalla vuonna 1873. Nykyaikaan säilyneen paritupamallisen torpparakennuksen itäisin tupa on ullakon rakenteiden perusteella todennäköisesti rakennettu ensin. Tämä olikin yleinen käytäntö. Lapsiakin Sjöblomeille kun syntyi: Werner, Maria, Hugo ja Johan. Vuonna 1874 Skatan tila siirtyi Nordsjön kartanon omistukseen ja Sjöblomien torpan alue luonnollisesti mukana.
Runoileva kesäasukas
Vuosaarelaiset torpparit alkoivat 1800-luvun jälkipuoliskolla hankkia lisätuloja vuokraamalla kesäksi talojaan kaupungista luonnon ja meren ääreen saapuville kesäasukkaille. Rastbölen alainen Broändan torppari laittoi myös lehtiin ilmoituksia kesäasukkaita houkutellakseen. Usein isäntäväki sitten asui itse kesäisin sivurakennuksissa ja kesävieraat varsinaisissa torpissa. Pian alettiin myös rakentaa nimenomaisesti kesävieraille vuokrattavia rakennuksia myös torpparien vuokramaille. Sjökullan torpalla onkin erään kesäasukkaansa kautta myös kiinnostava kirjallisuushistoriallinen menneisyys. Helsingissä arkkitehtuuria opiskeleva vasta 21-vuotias tuleva kirjailija
Karl August Tavaststjerna vuokrasi torpan vuoden 1881 kesällä. Mikkelin pitäjästä kotoisin ollut Tavaststjerna tunnetaan nykyään ehkä parhaiten romaaneistaan, joista kuuluisin on ”Hårda tider” (1891), jonka Juhani Aho suomensi nimellä ”Kovina aikoina” (1892). Miehen kirjallinen tuotanto sai kuitenkin alkunsa juuri Vuosaaressa. Tavaststjerna purjehti merellä ja kirjoitti Sjökullassa esikoisrunokokoelmansa ”För morgonbris” (”Aamutuulelle”), joka ilmestyi vuonna 1883. Kokoelman tunnetuin runo on ”Långsamt som kvällskyn”, jonka ovat säveltäneet sekä Jean Sibelius että Reinhold Felix von Willebrand. Ohessa kuitenkin nimiruno. För morgonbris Sol i luften emellan sky, som har regn att bebåda, och sydvästen tillräckligt kry att mot aftonen råda. Morgonbrisen i unga år förde ut mig på fjärden, regnskyn fällde en tungsint tår, – så var början av färden. Brisen sopade fästet klart, båten lutade över och så fick jag tillräcklig fart för en vacker manöver. Kom och följ, om du så har lust, följ mig ut över fjärden, stå med brisen min egen dust, se som jag uppå världen! Tjocknar molnet framför oss mer, blir ej leken så stilla, skummet glittrar, när solen ler, båten står sig ej illa. Än är solen fullkomligt skymd, än ger glans den åt färden – och framför oss en svartblå rymd: livet – friheten – världen. Tuleva kirjailija viihtyi Sjökullassa ilmeisen hyvin, koska Werner Söderhjelmin mukaan mies asui torpalla myös vuoden 1882 kesänä.
Sjökulla itsenäiseksi tilaksi Samana vuonna kun Tavaststjernan esikoiskokoelma julkaistaan vietetään Sjökullassa häitä. Sjöblomien tytär Maria Sjöblom avioitui toukokuussa 1883. Sulhanen oli Mellunkylästä kotoisin oleva suutari Gustaf Ulmanen. Mies esiintyy lähteissä myös nimellä Ullman. Kirkonkirjoissa nimi on kuitenkin muodossa Ulmanen. Sjökullasta Maria ei kuitenkaan muuta kovin kauas. Ulmanen asui nimittäin hauskasti aivan naapurissa Pikku-Kallahden rannalla niinikään Nordsjön kartanon maalla. Myös Ulmasen torppa on edelleen paikallaan ja tunnetaan nykyään Kahvila Villa Ullaksena. Nimi Ullas on peräisin myöhemmältä kesäasutusajalta Ulla Bengelsdorffin (s. Wasenius)
Sjökullan tilan alue lohkomiskartassa vuonna 1920. Niityt ovat vihreällä ja pellot keltaisella. Maanmittauslaitos. mukaan. Sjöblomien torpparipariskunnan vanhin poika Werner menee naimisiin vuonna 1887 Vuosaaressa Maria Lindin kanssa. Myöhemmin 1910-luvulla Werner on huvilavahtina Rastbölessä uuden vaimonsa Wilhelmiinan kanssa. Pojista keskimmäinen Hugo asui kaupungissa ja toimi ensin maalausliikkeen johtajana ja sitten terveydenhuollon tarkastajana. Sjöblomien nuorin poika Johan muutti myös nuorena miehenä kaupunkiin ja oli ammatiltaan maalari. Johan kuitenkin palasi Vuosaareen ja rakennutti talon Kallvikinniemelle vuonna 1917. Vaimon nimi oli Sofia. Poika Sven rakennutti tontille toisen talon vanhan läheisyyteen vuonna 1928 ja avioitui vuosaarelaisen Marielundin tilalta kotoisin olleen Martha Lindbergin kanssa. Myöhemmin alueelle nousi vielä kolmaskin rakennus tien viereen. Heidän poikansa Karl Sjöblom asuu edelleen Kallvikinniemellä ja myös tytär Solveig osan vuotta. Vuoden 1918 torpparilain jälkeen torppareille tuli mahdolliseksi lunastaa alueensa omaksi edullisin ehdoin. Fredrik Sjöblom oli kuollut 1910-luvun ensimmäisellä puoliskolla, mutta 86-vuotias leski Maria Sjöblom hankki torpan omistukseensa vuonna 1920. Lohkomisasiakirja on allekirjoitettu 8. syyskuuta. Nyt Sjökulla ei siis enää ollut vuokramaalla sijaitseva torppa, vaan itsenäinen 4.385 hehtaarin suuruinen pieni tila. Peltoalaksi mitattiin 1.680 hehtaaria. Sjökullan maarekisterinumeroksi tuli Skatan mukaan 4.28. Maria Sjöblom kuoli Lasseniuksen mukaan kuitenkin jo vuonna 1923 tai 1925. Vanhin poika Werner Sjöblom peri torpan ja asui siellä vaimonsa Wilhelmii-
nan kanssa. Wernerin kuoltua Sjökullassa asui sitten hänen leskensä yhdessä edellisestä avioliitosta olleen tyttärensä ja tämän miehen kanssa.
Sjökulla Björn Strandellin aikana
Turkulaisen Auran Panimo Oy:n toimitusjohtaja, myöhemmin vuorineuvos, Björn Strandell osti Sjökullan 1930-luvun lopulla. Solveig Jansson (s. Sjöblom) kertoo, että Strandell olisi asunut ennen Sjökullaan muuttoaan ensin vuokralla läheisessä viime vuonna palaneessa Villa Svalbossa. Strandell oli kotoisin Uudestakaarlepyystä ja oli koulutukseltaan proviisori. Isoisänsä vuonna 1884 perustaman panimon toimitusjohtaja hän oli vuodesta 1933. Panimo toimi Turun keskustassa Kakolanmäen rinteen alla Linnankadulla 1960-luvulle saakka, jolloin se siirrettiin Kaarinaan. Strandell kunnosti torpan ja rakensi ilmeisesti vuonna 1939 Sjökullan tontille suuren rapatun modernin huvilan. Lisäksi alueelle nousi yhdistetty talli- ja henkilökunnan asuinrakennus, rantasauna sekä kasvihuoneita. Strandell asui ainakin 1940-luvun puolivälin aikoihin Sjökullassa ympärivuotisesti. Palveluskunta taloudessa oli verrattain runsasta. Kotitalousopettajaharjoittelijana vuonna 1947 talossa työskennelleen Heidi Santamalan (s. Wennerstrand) mukaan sisäköitä oli kaksi ja lisäksi oli keittiöemäntä, tallimies, karjakko sekä kolme puutarhatyöharjoittelijaa. Sjöblomien vanhassa torpassa asui Strandellien Karjalasta kotoisin ollut karjakko. Muu palvelusväki asui huvilalla sekä tallirakennuksessa. Strandell johti panimoyritystään ainakin ajoittain siis Sjökullasta käsin ja liikevieraita
sekä myös diplomaatteja kestittiinkin usein Vuosaaressa: puutarhatuotteet, maito ja kananmunat olivat omaa tuotantoa. Tallirakennuksessa oli vuonna 1947 kaksi hevosta, yksi lehmä sekä tusina kanoja. Myös koirankasvatusta harrastettiin. Myöhemmin, todennäköisesti aivan 1950-luvun alussa, nousi ylös tien viereen vielä villakehräämörakennus. Kehräämöyrityksen nimi oli ”Sjökulla Spinneri”. Strandell harrasti kilpa- ja pitkänmatkanpurjehdusta. Hän oli 1950 voittamassa Ruotsin Sandhamnissa Coppa d’Italia -palkinnon kansainvälisessä 8mRluokassa. Mies harrasti lisäksi ratsastusta. Myös vaimo Anja ratsasti. Björn Strandell ei ollut aivan huono ratsastaja. Hän kilpaili ratsastuksessa sekä Berliinin vuoden 1936 että Lontoon vuoden 1948 olympialaisissa. Strandell myi Auran Panimon osake-enemmistönsä Hartwallille vuonna 1971. Hartwall lopetti Aura-oluen tuotannon vuonna 1995, mutta aloitti sen vuonna 2004 uudelleen Lahdessa. Hartwall Aura on tänä vuonna Turussa Euroopan vuoden 2011 kulttuuripääkaupungin virallinen olut.
Sjökulla nyt
Helsingin kaupunki osti Sjökullan alueen vuonna 1972. Villakehräämön rakennuksessa tien varrella toimi myöhemmin puusepänverstas ja sen jälkeen Pesu Oy 1980-luvun lopulle asti. 1990-luvun puolivälissä rakennus purettiin kerrostalojen tieltä. Huvila tuhoutui samoihin aikoihin. Asuntona toiminut entinen tallirakennus paloi muutama vuosi sitten. Strandellien kasvihuoneiden perustuksia näkyy vielä ulkoilupolun vieressä. Vaikka vuorineuvos Strandellin rakennukset ovat saunaa lukuun ottamatta hävinneet, kalastaja Sjöblomin vanha torppa seisoo edelleen paikallaan. Torppa on kaupungin aikana ollut vuokrattuna kesäasunto-, asuinsekä varastokäyttöön. Nyt Vuosaari-Seura kunnostaa paikkaa ja Sjökulla on siirtymässä seuran omistukseen ja vuosaarelaisten käyttöön. Sjökullan torppa edustaa perinteistä talonpoikaista paritupaa, jollaisissa suurin osa tavallisista uusmaalaisista asui 1600-luvun lopulta 1900-luvun alkuun asti. Alunperin rakennuksessa ei ollut verantaa, joka näkyy kuitenkin jo vuoden 1920 lohkomiskartassa. Vanhimman vuosaarelaisen rakennusmaiseman historiallisen monipuolisuuden kannalta Sjökullan torpalla onkin tärkeä asema Vuosaaren säilyneiden kartano- ja huvilamiljöiden rinnalla. Matti Lipponen
Vuosaari 45 vuotta Helsingin tytärkaupunkina