* LUISTINTEN TEROITUKSET
5€
* SUKSIHUOLTO (murtomaasukset)
* KALASTUSLUVAT HELSINGIN VESILLE
Vuosaaren Pyörähuolto Oy Lokitie 1, 09-321 5074. Ark. 9–18, la 9–14. www.vuosaarenpyorahuolto.fi
Vuoden vuosaarelainen on Vuosaari-Seura
Vuotalossa tapahtuu! Vuosalissa: Bravo!-festivalen
Den Lille Prinsen to 15.3. klo 18, 6 €
Satakieliklubi
la 17.3. klo 19, 6 € Vuosali täyttyy runoudesta, visuaalisesta taiteesta sekä mielenkiintoisista äänimaisemista.
Maanantaileffa
Rakkaudella, Beatrice (K7) ma 19.3. klo 18, vapaa pääsy
Musikmatiné
Z League - Music of Monica Zetterlund ti 20.3. klo 14, 10/8 €
Maestro ja Minä
Jiri Nikkinen
pe 23.3. klo 19, 15/12 €
Vuotalon pääsiäinen
Robin Rekku & Jekkuorkesteri
la 24.3. suomeksi klo 13 ja ruotsiksi klo 15, 6 € Liput lippu.fi/vuotalo ja 2 h ennen esitysten alkua ovelta
Galleriassa:
Pilvenpiirtäjä
22.3. – 31.8., vapaa pääsy HAM tuo esille menneiden vuosien pilvenpiirtäjäunelmia.
Vuosaaren kirjastossa:
Poistolehtimyynti
la 17.3. klo 10 alkaen, tule tekemään löytöjä!
Kirjailijavieraana Antti Tuomainen to 15.3. klo 18- 19.30, vapaa pääsy
Kohtaamiskahvila / Meeting Point Café ti 20.3. klo 17-19, tervetuloa pelaamaan lautapelejä!
vuotalo.fi helmet.fi/vuosaarenkirjasto
Vuoden 2017 vuosaarelainen -palkinto jaettiin torstaina 8.3. Vuotalon Pokkari-kahvilassa. Vuoden vuosaarelaiseksi valittiin Vuosaari-Seura. Kunniamaininnoilla palkittiin Vuosaaren Koirakerho ja asukasaktiivi Matti Pöhö. Kuvassa vasemmalla kiitospuhetta pitämässä Vuosaari-Seuran puheenjohtaja Hanna-Kaisa Siimes, Stefan Loman, Raili Rankinen, Anna-Maija Virta, Satu Toivonen ja Matti Pöhö Vuosaari-Seurasta sekä Vuosaari-Säätiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Hurtta ja valtuuskunnan puheenjohtaja Pertti Tossavainen. Lisää palkituista ja palkintojenjakotilaisuudesta sivulla 4.
Puotilan kartanon syntyvaiheet Hellalla kärysi Tiistaina 27.3. kello 14–15.30 VuoVuosalissa (Mosaiikkitori 2) Aurinkolahdessa talon Helsingin työväenopiston luen-
Keskiviikkoyönä 7.3. noin kello 2 hellalle jäänyt tavara syttyi tuleen asunnossa Aurinkotuulenkadulla. Pelastuslaitos sammutti palon ja tuuletti tilat. Henkilövahingoilta vältyttiin.
nolla tutustutaan Puotilan maisemien varhaisvaiheisiin vanhojen karttojen ja nykyvalokuvien kautta. Luennoitsijana toimii FM Matti Lipponen. Luennolle on vapaa pääsy. Tiedustelut p. 09 310 88610.
Ahmahavainto Vuosaaren liepeillä Vuosaarelainen pariskunta Hanna Laisi ja Harri Kauppinen huomasi lauantaina 3.3. erikoiset eläimen tassunjäljet hangessa hiihtäessään jäitä pitkin Vuosaaresta Karhusaaren. Tarkempi tutustuminen Porvarinlahden läheisyydessä olleisiin jälkiin ja niiden esittely Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojolalle paljastivat, että jäljet kuuluvat ahmalle. Aurinkolahdessa asuva pariskunta ulkoilee usein Vuosaaressa ja sen lähistöllä Salmenkalliossa sekä Sipoonkorvessa. Kaksikko harrastaa muun muassa suunnistusta, maastopyöräilyä, polkujuoksua ja umpihankihiihtoa, lisäksi Laisi luontokuvaa. He ovat nähneet Vuosaaressa sekä sen lähialueilla ulkoillessaan jos jonkinlaisia eläimiä, ahman jäljille pääsy oli silti ainutlaatuinen hetki. – Olemme ihastelleet alueella muun muassa kurkipoikuetta, mandariinisorsaa ja varpuspöllöä. Tällä kertaa kiinnitimme huomiota jälkien todella suureen kokoon, selviin kynnen jälkiin, selvästi näkyvään ranneanturan painaumaan ja siihen, että jäljet kulkivat suoraviivaisesti. Myöskään ihmi-
sen jälkiä ei ollut lähistöllä, Harri Kauppinen kertoo ahman jälkien havaitsemisesta. Helsingin Salmenkalliossa Granön saaresta Kantarnäsin niemeen johtaneet jäljet kuuluvat todennäköisesti urokselle, joka on vaeltanut pitkän matkan Helsinkiin naaraan perässä. – Olihan se yllätys, kun asiantuntija kertoi, että jäljet ovat ehdottomasti ahman. Olimme jo kuitenkin ennen vastausta saaneet suljettua muut vaihtoehdot pois jäljen ison koon ja muiden ominaispiirteiden takia, Harri Kauppinen toteaa. Vuoden 2017 maaliskuussa samanlaiset jäljet löytyivät Vuosaaren Kurkimoisiosta, joten kyseessä saattaa olla sama yksilö, joka etsii parittelukumppania kaukaa normaalilta reviiriltään. Vuosaarilehti uutisoi numerossaan 11/2017 (22.3.2017) asiasta, ja tuon jutun voi lukea internetosoitteessa goo. gl/A2fnRf. Eläin ei tule puolisoa Helsingistä löytämään, sillä maamme harvinaisinta (Suomessa noin 230– 250 yksilöä) suurpetoa ei tavata kuin satunnaisesti Sisä-Suomessa
ja harvalukuisena Pohjois- sekä Itä-Suomen erämaissa. Suomen suurin näätäeläin liikkuu päivässä jopa 20–40 kilometriä, ja se välttelee asuttuja alueita sekä tarvitsee laajan elinalueen. Siksi onkin toivottavaa, että pääkaupunkiin eksynyt ahma selviää hengissä esimerkiksi autoteiden ylityksistä ja löytää lähemmäksi synnyinsijojaan. Teksti: Antti Honkanen Kuva: Harri Kauppinen
Tassunjälkien leveys oli noin 11 ja pituus 14,5 senttiä.