Tampereen museotoimi / Toimintakertomus 2010

Toiminta- ja tilikertomus 2010

3

Kansi H.R. Giger: Alien 1976 Tamperen taidemuseon näyttelystä H.R. Giger: ART – DESIGN – FILM 4

Toiminta- ja tilikertomus 2010

Sisällys

5

Museotoimi

5

Historialliset museot Esinekokoelmat ja hankinnat Pirkanmaan maakuntamuseo, kulttuuriympäristöyksikkö Kuva-arkisto Amurin työläismuseokortteli Vapriikki Tampereen Kivimuseo Mediamuseo Rupriikki TR1

8 8

Taidemuseot Tampereen taidemuseo Muumilaakso

26 26 29

TAITE Lahjoittajat Vakituinen henkilökunta Määräaikainen henkilökunta

31 32 33 34

13 17 19 20 22 23 25

6

Museotoimen vuosi 2010

M

useolain (729/1992) mukaisesti museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museot edistävät kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. Museopalvelujen tuoteryhmistä näyttelytoiminta on kuntalaisille ja muille asiakkaille näkyvin osa museopalveluja, mutta yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti vähintään yhtä tärkeitä ovat kokoelma- ja kulttuuriympäristöpalvelut sekä taidekokoelmapalvelut. Museopalvelujen asiakasryhmiä ovat kaikki tamperelaiset ja Tampereella vierailevat. Painopistealueina ovat mm. lapset ja nuoret, ikäihmiset sekä maahanmuuttajat.

Vuonna 2009 alkanut noin 10 000m²:n laajuisen teollisuuskiinteistön peruskorjaus Kokoelmakeskukseksi jatkui. Kokoelmakeskuksen ensimmäinen rakennusvaihe, joka kattoi noin puolet kiinteistöstä, valmistui huhtikuussa, jolloin tilat luovutettiin museopalveluiden käyttöön. Ensimmäisen rakennusvaiheen aikana valmistuivat kulttuurihistoriallisten kokoelmien tutkimus-, huolto- ja konservointitilat sekä valtaosa esineistön säilytystiloista. Kiinteistön remontoimaton puoli toimi koko peruskorjauksen ajan kokoelmien säilytys- ja huoltotilana.

Museotoimen palveluja tuotettiin seuraavissa toimipisteissä: Amurin työläismuseokortteli, Kivimuseo, Mediamuseo Rupriikki/Taidehalli TR1, Muumilaakso Tampereen taidemuseo, Tekstiiliteollisuusmuseo (Työväenmuseo Werstaan yhteydessä), Vapriikki.

Toimintavuosi oli tuloksellinen, ja vuodelle asetetut tavoitteet saavutettiin. Museoiden kokonaiskävijämäärä oli 399 553 (2009: 400 000).

Vuoden näyttelyohjelmassa olivat mm. Vapriikin Karhun- vuosi ja Inrō -näyttelyt ja Tampereen taidemuseon H.R. Giger: ART– DESIGN – FILM sekä Taidehalli TR!:n 8140 kg: Jani Leinonen, Katja Tukiainen, Anssi Kasitonni ja FABRICATION Finlayson 190-vuotisjuhlanäyttely. Uusina perusnäyttelyinä avattiin Internetin historiasta kertova Rupriikin näyttely ja Luonnontieteellinen museo Vapriikkiin Tampereen kaupungin museot isännöivät toimintavuoden aikana kolmea museoalan kansainvälistä kongressia. Euroopan museofoorumin (EMF) European Museum of the Year Award -tapahtuma oli

näistä ensimmäinen 19.-22.5. Yhteensä 41 uutta tai uudistunutta museota kilpaili Euroopan vuoden museon -tittelistä. Tapahtumaan osallistui 164 museoalan ammattilaista eri puolilta Eurooppaa. Tapahtuma huipentui lauantaina 22.5. Vapriikissa, kun EMF:n tuomarit valitsivat voittajaksi Ozeaneumin Saksan Stralsundista.

Tampereen taidemuseo järjesti FIDEMin 31. kansainvälisen mitalitaiteen kongressin sekä sen yhteydessä avatun kansainvälisen mitalitaiteen näyttelyn oheisohjelmineen. Ulkomaisia osanottajia kongressissa oli 110. Kongressi vahvisti entisestään Tampereen taidemuseon kansallista ja kansainvälistä asemaa mitalitaiteen alalla.

Elokuun 5.-10. päivinä järjestetty Reusing the Industrial Past -kongressi toteutettiin yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen (ICOHTEC, TICCIH ja Worklab) kanssa. Tähän tekniikan ja teollisuuden historian sekä teollisuusperinnön nykytilaa arvioivaan tapahtumaan osallistui noin 400 henkilöä 40 eri maasta. Paikallisina yhteistyökumppaneina järjestelyissä olivat Tampereen yliopiston historiatieteen laitos sekä Työväenmuseo Werstas. Hanketta tukivat monet tahot. Kongressin aikana tutustuttiin Tampereen teolliseen historiaan sekä tekniikan nykyosaamiseen. Keskustelua käytiin myös Tammerkosken alueen soveltuvuudesta UNESCO:n maailmanperintölistalle.

Lokakuussa järjestettiin Tampereella valtakunnalliset taidemuseopäivät.

Suomalaisittain poikkeuksellisen museokongressikesän aikana osallistujat saivat hyvän kuvan tamperelaisesta museo-osaamisesta ja Tampereesta laajemminkin. Palaute sekä vierailta että järjestäjiltä oli poikkeuksetta positiivista. Erityisesti mainittiin kaupungin museo- ja kulttuuritarjonnan taso, joka on eurooppalaisessa vertailussa kaupungin kokoon nähden korkea. Myös kaupunkiympäristö sai kiitosta.

Museo- ja kulttuuripalveluiden TAITElle ja Taidekaari-kulttuurikasvatusohjelmalle myönnettiin Vuoden museopedagoginen teko -tunnustus. Tunnustuksen myönsi museopedagoginen yhdistys Pedaali.

Vapriikin Tiibet-näyttelyyn liittynyt julkaisu Muuttuva Tiibet pääsi Museoliiton Vuoden museojulkaisu -kilpailun finalistiksi.

Tamperelaisten museoiden yhteinen ponnistus Museoiden yö -tapahtuma järjestettiin toisen kerran ja se houkutteli museoihin 15.5. 1657 kävijää. Museokäyntejä kertyi yhteensä illan aikana 5273.

Museotoimen vuosi onnistui taloudellisesti, vaikka kesken vuotta budjetista leikattiinkin kaupungin säästötoimenpiteiden vuoksi 170.000e. Toimintakate oli 33.000€ budjetoitua parempi.

Tampereella pidettyssä Euroopan museofoorumin (EMF) European Museum of the Year Award -tapahtumassa 41 uutta tai uudistunutta museota kilpaili Euroopan vuoden museon -tittelistä.

7

MUSEOPALVELUT Palvelutilaus 2010

Tuote Yksikkö Yhteensä € VS

2010 Kokoelmien tallennus, tutkimus ja hallinta kokonaishinta 1 805 500

Tot. yht. € 31.12.2010

Tot. %

1 805 500

100,0 %

Kulttuuriperinnön saavutettavuus

kokonaishinta

3 917 000

3 917 000

100,0 %

Kulttuuriympäristön tutkimus ja suojelu

kokonaishinta

443 200

443 200

100,0 %

Taideperinnön saavutettavuus

kokonaishinta

782 100

782 100

100,0 %

Taidekokoelmien tallennus, tutkimus ja hallinta

kokonaishinta

518 800

518 800

100,0 %

Vapriikin näyttelytoiminta

kokonaishinta

986 600

986 600

100,0 %

TR 1:n ja Rupriikin näyttelytoiminta

kokonaishinta

137 500

137 500

100,0 %

Tampereen Taidemuseon näyttelytoiminta

kokonaishinta

618 300

618 300

100,0 %

Ehkäisevä vanhustyö / museopalvelut

kokonaishinta

23 000

23 000

100,0 %

Veteraanien museopalvelut

kokonaishinta

4 000

4 000

100,0 %

9 236 000

100,0 %

Yhteensä €

9 236 000

8

MUSEOPALVELUT Tuloslaskelma VS 2010 TP 2010 Tot. % 1 000 euroa

Toimintatulot

Myyntitulot 10 851 11 505 106,0 %

Maksutulot 384 552 143,6 %

Tuet ja avustukset 406 746 183,6 %

Vuokratulot 83 98 117,6 %

Muut toimintatulot 80 216 270,0 %

Tulot yhteensä 11 804 13 115 111,1 %

Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot

Henkilöstömenot -5 022 -5 565 110,8 %

Palvelujen ostot -1 722 -2 362 137,1 %

Aineet, tarvikkeet ja

tavarat -1 410 -1 473 104,5 %

Avustukset 0 0

Vuokramenot -3 309 -3 340 100,9 %

Muut toimintamenot -50 -53 106,0 %

Menot yhteensä -11 514 -12 793 111,1 %

Toimintakate 290 323

Rahoitustulot- ja menot

Suunnitelmapoistot -281 -287

Tilikauden tulos 9 35

Museopalvelujen tunnusluvut TP 2008 TP 2009 VS 2010 Suoritteet Museokäynnit 338 000 399 553 345 000 Toiminnan laajuustiedot Museoiden esine- ja luonnontiet. näytekokoelmat 472 787 471 000 472 000 Museoiden kuvakokoelmat 1 024 000 1 045 000 1 021 000 Museoiden taidekokoelmat 15 000 14 000 14 000 Henkilöstö Vakinainen henkilöstö, kpl 104 116 121 Sijaiset, kpl 15 10 11 Määräaikainen henkilöstö, kpl 43 30 13 Palkkatuettu henkilöstö, kpl 5 7

9

TP 2010

tot. %

379 155

109,9 %

471 000 1 045 000 14 000

99,8 % 102,4 % 100,0 %

119

98,3 %

28 11

215,4 %

Historialliset museot Esinekokoelmissa aloitettiin muutto Ruskon kokoelmakeskukseen

Goottikulttuurin dokumentointihankkeessa keskityttiin tamperelaiseen gootti-ilmiöön. Tallentamista tehtiin havainnoimalla ja haastattelemalla. Tallennusprojektin tuloksena saatiin kokoelmiin esineitä, valokuvia ja yhden klubi-illan videointi. Arkistomateriaalia kertyi tutkimussuunnitelmasta, flaiereista, julisteista ja lehdistä.

K

okoelmapalvelut sisältävät tamperelaisen, pirkanmaalaisen ja osin suomalaisen kulttuuriperinnön esineellisen tallentamisen historiasta nykypäivään, esineiden dokumentoinnin ja tutkimisen, kokoelmien säilyttämisen ja ylläpidon sekä digitaalisen tietokannan ylläpidon ja sisältötuotannon verkkoon.

Siiri-kokoelmatietokannan päivityksessä tehtiin toimintavuonna esinetietokannan suunnittelutyötä ja testausta. Valmistuessaan uusi tietokanta mahdollistaa kerralla suurien määrien tietovientejä eli on kustannustehokkaampi. Kuntalaisille suunnattu internetliittymä on käyttäjäystävällisempi ja sisältää nykyistä enemmän tietoa esineistä.

Kokoelmapalvelut (esine- ja kuvakokoelmat) on mukana valtakunnallisen tallennus- ja kokoelmayhteistyön (TAKO:n) sekä Suomi-kokoelman suunnittelussa. Kokoelmapäällikkö kuuluu TAKO:n johtoryhmään.

Kokoelmien saavutettavuudessa näyttelytoiminnan ohella painottuivat ikäihmisille suunnatut kokoelmaprojektit, Rakas raikas frotee, Astu Muistoihin ja Muistako vielä sen kahvihetken.

Dokumentointi, tutkimus ja konservointi Dokumentointia tehtiin tutkimuksen, kokoelmainventointien ja näyttelyprojektien yhteydessä sekä Opetusministeriön rahoituksella ja Finlaysonin tehtaan osakasten perustaman avustussäätiön myöntämällä rahoituksella.

Inventoinnin, dokumentoinnin ja arvoluokituksen kohteina olivat kattauskokoelmasta pikkuliinat, kaitaliinat ja lautasliinat, Finlaysonin kokoelman esiliina-, nenäliina- ja huivikangasnäytteet sekä nykypäivän tuotantoa.

Konservoinnissa ja varastoinnissa painottuivat Kokoelmakeskuksen suunnitteluun ja siirtoihin liittyvät tehtävät sekä ennaltaehkäisevän konservoinnin toimenpiteet. Tekstiili- ja puukonservoinnin vastaavat konservaattorit osallistuivat aktiivisesti tila- ja hyllyjärjestelmien suunnitteluun sekä olosuhdekysymysten ratkaisemiseen.

Alkukesästä Vapriikissa jouduttiin tekemään tärinäeristys Palatsinraitin patotyömaan räjäytystöiden takia. Säilytys- ja näyttelytiloissa olevat esineet tarkastettiin ja suojattiin.

Kartutus Kokoelmat karttuivat 625 esineellä ja kokoelmien kokonaismäärä oli vuoden lopussa 369 559 esinettä.

Kartuttamisessa keskityttiin meneillään olevien näyttelyprojekteiden esineistöön, priorisoitujen kokoelmien täydentämiseen ja nykydokumentointihankkeisiin.

Hankinnoista merkittävä oli aito rokokoopeili, joka on laadukasta tukholmalaista työtä ja alkuperäiskunnossa. Lisäksi täydennettiin tekstiilitaiteilija Markku Pirin suunnittelemien kankaiden, sisustustekstiilien ja vaatteiden kokoelmaa. Kustannuksiltaan suurin esineprojekti oli Chrysler Windsor de Luxen kunnostaminen museoajoneuvoksi.

Lahjoituksista mainittava on Vantaan Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelija Vilja-Valpuri Laxeniuksen opinnäytetyönsä yhteydessä keräämä kokoelma, joka sisältää neuvolatoiminnan odottaville äideille jakamaan äitiyspakkaukseen kuuluvat makuupussit vuosilta 1968-2009. Pussit on tehty kotimaista tekstiilisuunnittelua edustavista kankaista. Finlayson täydensi aikaisempia lahjoituksiaan Aini Vaarin ja Jaana Reinikaisen suunnittelemilla painokankailla ja pyyheliinoilla. Osa tekstiileistä tuli esille Tekstiiliteollisuusmuseon Puutarhasta Matkaan -näyttelyyn.

Upea aito rokokoopeili on saapunut kokoelmiin.

Konservaattori Anne Makkonen ottaa peilistä mitat ja suunnittelee konservointitoimenpiteet.

10

Kokoelmakeskus kiinnosti monia kotimaisia ja ulkomaisia ryhmiä. Museoamanuenssi Tiina Paavola esittelee keskusta Taidemuseopäivien osanottajille. elementtipakastin siirrettiin uusiin tiloihin.

Museopalvelut aloitti museoesineistön ja -arkiston siirto- ja järjestelytyöt uusiin tiloihin heti peruskorjauksen valmistuttua. Vuoden loppuun mennessä uudelle, remontoidulle puolelle oli siirretty noin tuhat kuormalavallista esineistöä sekä yli 11 000 kulttuurihistoriallista esinettä, joiden joukossa oli useita kymmeniä tuhatkiloisia teollisuuskoneita. Väliaikaisesti tiloihin varastoitiin myös Tampereen Taidemuseon ja Nykytaiteen museon kokoelmia.

Varastokalustuksen hankinnan lähtökohtana on ollut käyttää kaikki olemassaoleva kalustus mahdollisuuksien mukaan hyödyksi. Remontoituihin tiloihin sijoitettavalle esineistölle hankittiin myös uusia erikoiskalusteita – merkittävimpänä lähes 2000 lavapaikkaa sisältävä kuormalavahyllyjärjestelmä.

Olemassaolevien hyllyjärjestelmien käytettävyyttä ja turvallisuutta parannettiin mm. hankkimalla turvaverkkoja ja -kaiteita sekä nostimia.

Valmistuessaan vuoden 2012 keväällä Kokoelmakeskuksessa otetaan käyttöön olosuhdevalvonta, jonka tavoitteena on parantaa esineistön säilymistä takaamalla niille valmistusmateriaalin mukaiset, ihanteel-

Mittavin konservointityö oli Lady Ostapeck -näyttelyn pukujen ja asusteiden konservointi ja vauriokartoitus sekä merkittävin yksittäinen konservointityö rokokoopeilin kultauksen konsolointi.

Kokoelmakeskus Vuonna 2009 alkanut noin 10 000m²:n laajuisen teollisuuskiinteistön peruskorjaus Kokoelmakeskukseksi jatkui koko alkuvuoden 2010. Kokoelmakeskuksen ensimmäinen rakennusvaihe, joka kattoi noin puolet kiinteistöstä, valmistui huhtikuussa, jolloin tilat luovutettiin museopalveluiden käyttöön.

Ensimmäisen rakennusvaiheen aikana valmistuivat kulttuurihistoriallisten kokoelmien tutkimus-, huoltoja konservointitilat sekä valtaosa esineistön säilytystiloista. Kiinteistön remontoimaton puoli toimi koko peruskorjauksen ajan museoesineistön säilytys- ja huoltotilana.

Rakennusurakka sisälsi kiinteistössä sijaitsevien kiinteiden hyllykalusteiden purun ja uudelleen pystytyksen sekä sammutus- eli sprinklerijärjestelmien asennuksen osaan kiinteitä kalusteita. Myös museopalveluiden kokoelmien huoltotehtävissä käyttämä 11

tekstiilisuunnittelijan, Aini Vaarin ja Jaana Reinikaisen Finlaysonille suunnittelemiin malleihin ja heidän kohtaamiseensa ja sen tuloksiin.

Tamperelaisen Hannu Pekkarisen kokoelmasta kootussa peltilelunäyttely Moottoritieltä Marsiin oli esillä on 115 värikästä, liikkuvaa, leikkikalua 1950–1960-luvulta.

Yhteistyössä Suomen Viron-instituutin kanssa tuotettu Finlayson – suomalaisen tekstiiliteollisuuden klassikko -näyttely oli esillä Annelinnan kirjastossa Tarttossa, Sindin museossa Pärnussa, Kärdlan Kulttuurikeskuksessa Hiidenmaalla ja Rakveren museossa.

Näyttely-yhteistyötä Budapestin etnografisen museon kanssa jatkettiin näyttelyn saaman suuren suosion vuoksi 1.5.2011 saakka. Tanskan työväenmuseon kiertonäyttelyyn lainattiin esineistöä 1918 -kokoelmasta. The Nordic Revolution -the Finnish civil war 1918 -näyttely oli esillä Kööpenhaminassa Arbejdermuseetissa.

liset säilytysolosuhteet. Jotta olosuhteiden (lämpötila, kosteus) vaikutus voidaan todentaa ja sitä voidaan tarkkailla esinetasolla – esim. pakkauslaatikon sisällä - aloitettiin vuoden 2010 syksyllä kokeilu vaikeasti säilyvän kumimateriaalikokoelman parissa. Kokeilussa mitataan ns. dataloggereiden avulla materiaalista haihtuvia hiilivetyjä – korkeat pitoisuudet kertovat materiaalissa tapahtuvista muutoksista, ja auttavat arvioimaan mm säilytysmateriaalien vaihdon tiheyttä.

Kokoelmien saavutettavuus Esinekokoelmia on esillä Vapriikissa, Rupriikissa, Amurin työläismuseokorttelissa, Tekstiiliteollisuusmuseossa, Kivimuseossa sekä lainauksina näyttelyissä, yhteensä noin 20 000 esinettä.

Tekstiiliteollisuusmuseossa avattiin Finlaysonin 190-vuotisjuhlavuoteen liittyvä näyttely Puutarhasta Matkaan, joka kulkee tekstiilisuunnittelun matkassa 75 vuoden ajan. Näyttelyssä tutustutaan kahden

Kokoelmakartunta

625 Dokumentoidut, lisäys

4 037 Internet-selailtavat, lisäys

6 408 Digikuvat esineistä

n.12 000 Inventoidut

5 132 Arvoluokitetut

5 444 Museokokoelmista poistetut

364 Opetus- ja rekvisiittakokoelmaan ja materiaalivarantoon siirretyt

312 Kokonaan poistetut

52 Konservoidut

3 038 Huolletut

4 868 kpl + 356 kuormalavaa Amurin työläismuseokorttelin kevät- ja syyshuollot

6 500 Varastopakatut

4 728 Pakastetut

2 500 Esille asetetut ja näytteiltä puretut

953 Asiakaspalvelukonservoinnit

1 Kokoelmakeskukseen siirrot

60 +10 kuormalavaa Kokoelmakeskuksessa sisäiset siirrot

11 076+ 924 kuormalavaa Kokoelmaklinikalle siirretyt (historialliset museot)

2 450 Lainaesineet

46 Esinekokoelmat, kokonaismäärä

369 559 Esinekokoelmat, Siiri-tietokannassa

82 964 Lisäys (kartunta – poistot)

261 Esinekokoelmat, Internetissä

26 978 Kokoelmat, esillä (31.12.2010)

20 221 Luonnontieteelliset kokoelmat 106 000 Luonnontieteelliset kokoelmat, esillä (31.12.2010)

377 12

Projektit ja yhteistyö Rokkia Mansesta -projekti käynnistyi helmikuussa.

Projektissa tallennetaan tamperelaista rock-elämää ennen ja nyt valokuvien ja esineiden muodossa. Toimintavuoden aikana hankkeeseen liittyvää esineistöä lahjoitettiin / ostettiin kokoelmiin yhteensä 35 kpl.

Lahjoittajia olivat mm. Negative- ja Yö -yhtyeet.

Museopalvelut toteutti ikäihmisten hyvinvointia edistävän projektin Rakas raikas frotee. Pispan palvelukeskuksessa kuvataiteilija Niran Baibulatin johdolla valmistettiin froteesta yhteisötaidetta, jotka asetettiin esille Finlaysonin Mediakäytävään, Vapriikkiin ja Kirjastopuistoon. Projekti toi ikäihmisille Pispan palvelukeskuksessa 7 050 hyvinvointituntia. Laitoshoidossa oleville suunniteltiin Kulttuurikaaren kanssa Kauppiin ja Koukkuniemeen tieto- ja toimintapaketti, jonka tavoitteena on kotoisen froteen herättämien muistojen jakaminen. Muistelutuokiot toteutetaan vuoden 2011 puolella.

Vapriikin kenkämuseon Astu muistoihin -tapahtumia järjestettiin kymmenen. Mukana olleet seniorit toivat kierroksen jälkeen kahvikupposen ääressä esiin monenlaisia muistoja kenkien maailmasta ja tamperelaisesta kenkäteollisuudesta. Museo sai paljon uutta arvokasta tietoa kenkäkulttuurista.

Senioritoimintaan tuotettu Muistatko vielä sen kahvihetken -toimintapaketti oli käytössä Koukkuniemen ja Nekalan päiväkeskuksissa, Koukkunie-

Rakas raikas frotee -projekti toteutui yli odotusten.

Pispan palvelukeskuksessa syntyivät niin koristellut aidat Kirjastopuistoon kuin skottihameet Mediatunneliin.

Tekemisen iloa Pispan palvelukeskuksen työtilassa. men vanhainkodissa ja Kotipirtin päiväkeskuksessa.

Toimintatuokioihin osallistui yhteensä noin 190 henkilöä.

Dora Jung -mallien uustuotanto käynnistyi Lapuan kankurit Oy:n, Dora Jungin suvun ja Vapriikin yhteistyönä. Vapriikki hyväksyy mallit ja valvoo toteutuksen tasoa Tampellan alkuperäisarkiston ja museon tutkimuksen pohjalta. Tekstiilien valmistui käynnistyi.

Dora Jung -liinojen uustuotannossa kokoelmapalveluilla on vankka asiantuntijarooli. Kutsuvieraat tutustumassa uunituoreeseen Lapuan Kankurit Oy:n valmistamaan mallistoon Vapriikissa 10.11.2010.

13

Luonnontieteellinen museo Luonnontieteellisen museon päätapahtuma vuonna 2010 oli uuden perusnäyttelyn rakentaminen ja avaaminen yleisölle joulukuun 9. päivänä. Näyttely oli hyvin esillä paikallisissa tiedotusvälineissä, ja kävijämäärät näyttelyssä olivat jopa ennakoitua korkeammat.

Vapriikin näyttelyiden kävijämäärissä saavutettiinkin 2010 uusi joulukuun ennätys, 5287 kävijää (78 % lisäys vuoteen 2009 verrattuna).

Kokoelmiin saatiin lahjoituksina muista museoista yli 150 täytettäväksi tarkoitettua eläintä. Näistä valittiin sopivimmat näytteet, jotka täytettiin ulkopuolisena työnä uutta näyttelyä varten. Myös omista kokoelmista valittiin runsaasti näytteitä uuteen perusnäyttelyyn. Kokoelmaklinikalla saatiin käyttöön kaksi uutta hyönteiskaappia, joihin siirrettiin suuri osa kaksisiipiskokoelmasta sekä pikkuperhoskokoelmasta.

Säännöllisinä tuhohyönteisten torjuntatoimenpiteenä kokoelmaklinikalla pakastettiin osa hyönteis- ja kasvikokoelmasta.

Luonnontieteellinen museo suoritti myös tutkimuksia toimintavuonna: Pispalan-Tahmelan alueen hyönteislajiston selvitys (Tampereen hyönteistutkijain seura ja Tampereen kaupunki), sekä Nokialla syöttipyydysten väritys perhospyynnissä.

Pyhäjärven dioraama tekovaiheessa ja valmiina Tampereen luonnontieteellisessä museossa.

14

Pirkanmaan maakuntamuseo, kulttuuriympäristöyksikkö Viranomaistyön määrä kasvoi edelleen

kulttuuriympäristön hoidon ohjaamisen. Muuhun viranomaistoimintaan kuuluu rakennusperintöön myönnettyjen avustusten käytön valvonta, museoiden valtionavustusten käytön ohjaaminen ja kaikki asiantuntijatyö, mikä tarvitaan Pirkanmaan julkisten ja yksityisten tahojen omistamien museoiden ohjauksessa.

Museo antoi 388 lausuntoa. Näistä 88 koski pelkästään rakennettua ympäristöä, 63 vain arkeologiaa ja 237 lausuntoa annettiin yhdistettyinä kulttuuriympäristö-lausuntoina. Lausuntojen määrä on ollut kasvussa. Eniten asiantuntijalausuntoja (165) annettiin Tampereen kaupungille. Kulttuuriympäristövi-

K

ulttuuriympäristön- ja maakuntamuseopalveluiden kokonaisuuteen kuuluvat arkeologiaan ja rakennettuun ympäristöön liittyvä viranomaistoiminta, kulttuuriympäristönhoito- ja neuvontapalvelut, tiedottaminen, kansalaisosallistaminen, tutkimus-, arkisto- ja tietopalvelu. Paikallismuseoalan kehittämisessä tehtäviin kuuluu lisäksi noin sadan pirkanmaalaisen museon tukeminen museologisissa ja rahoituksellisissa haasteissa. Työmenetelmiä ja -tavoitteita ohjaavat museolaki ja -asetus, muinaismuistolaki, yhteistyö- ja tulossopimukset Museoviraston kanssa sekä Museoviraston erillisohjeistukset. Maakunnallisten tehtävien hoitamiseksi saadaan Opetusministeriöltä korotettua valtionavustusta.

Kulttuuriympäristö- ja maakuntamuseotyön budjetti oli 443 000 euroa. Toimintaan kanavoitui lisäksi 293 000 euroa ulkopuolista hankerahoitusta, joka kohdistuu erityisesti tutkimuksiin. Tutkimusten suorittaminen on olennaista Pirkanmaan kulttuuriympäristön vaalimistyössä, koska niillä täydennetään maakunnan kulttuuriympäristötietokantaa. Tutkimusten määrä on onneksi yhä kasvanut ja niitä suoritettiin lähes 30 % edellisvuotta enemmän. Rahoitus koski 29 hanketta. Yhteensä kulttuuriympäristön vaalimiseen oli varoja siten 736 000 euroa.

400 350 300 250 200 150 100 50 0

250 000 200 000 150 000 100 000 50 000

2006

2007

2008

2009

2007 2008 2009

2010

ranomaisen työtä leimaa kasvava kiire, jota yritetään vähentää tutkijoiden tehtävänkuvien uudelleensuuntaamisella ja tehokkaammilla lausuntokäytännöillä.

Yhden maankäyttöasian hoitamiseen kuuluu helposti paitsi asiasta lausuminen kolme kertaa, myös useampia neuvotteluja sekä maastokatselmus. Työtä helpottaa kulttuuriympäristömyönteinen trendi, joka vahvistuu hitaasti Pirkanmaalla. Se näkyy mm. parempina kulttuuriympäristöselvityksinä hankkeiden yhteydessä.

Yhteensä kulttuuriympäristön vaalimiseksi osallistuttiin 317 neuvotteluun tai maastokäyntiin. Kun korjausrakentamistapahtumat rakennuksilla lasketaan mukaan, määrä on 503 tapahtumaa. Samalla on organisoitu 26 kenttätutkimusta. Pirkanmaan maakuntamuseon tekemien tutkimusten määrä on suurempi kuin yhdessäkään toisessa maakuntamuseossa Suomessa ja tutkimukset tehdään kaikki museon ulkopuolisin määrärahoin.

Erityisen aikaavieviä ja maakuntamuseota viranomaisena työllistäviä maankäyttöhankkeita ovat olleet esim. Tampereen keskustan kirjastonpuiston suunnittelu, Tampereen kaupunkialueen liikenneväylähankkeet, Tampereen jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutusten arviointi ja Tampereen tornihotelli. Varsin suuri hanke on ollut myös Tampereen Keskusareena ja Kansi -hanke rautatien päälle. Tampereen ulko-

300 000

0

2004 2005 2006

2010

Maksupalvelutulot Arkeologinen kenttätyö Maksupalvelutulojen linja

Viranomaistyö Museoviraston kanssa solmittu sopimus kulttuuriympäristön vaalimisesta sisältää kulttuuriympäristöviranomaisen asiantuntijatehtävät; esim. lausuntojen antamisen kaikissa Pirkanmaan maankäyttöasioissa, tutkimusten organisoinnin, restauroinnin ohjauksen, 15

Lausuntojen määrä ja kunnat

2007 2008 2009

kunta kpl kunta kpl kunta kpl 1 Tampere 100 Tampere 99 Tampere 151 2 Vammala 16 Valkeakoski 23 Valkeakoski 26 3 Pälkäne,

Valkeakoski 13 Kangasala 22 Sastamala 24 4 Lempäälä 12 Ylöjärvi 19 Pälkäne 22 5 Kangasala 11 Pälkäne 18 Pirkkala 19

Valkeakoski 6 Orivesi,

Vesilahti, Ylöjärvi 10 Pirkkala, 13 Kangasala 13

Vammala +Useita kuntia

koskevat

hankkeet 7 Muut kunnat 0-9 Orivesi Lempäälä,

11 Nokia 11 8 Useita kuntia 10 Muut kunnat 0–10

koskevat

koskevat hankkeet 9 Muut kunnat 0–9

2010 kunta Tampere Sastamala

kpl 161 41

Pirkkala Ruovesi Kangasala,

20 16 15

Nokia

13

Parkano 12 Hämeenkyrö 11 +Useita kuntia koskevat hankkeet

lopussa yhteensä n. 1800 arkeologista kohdetta.

Museon arkeologisiin paikkatietokantoihin digitoitiin vuoden aikana 235 uutta kiinteää muinaisjäännöstä ja 203 muuta arkeologista kohdetta. Rakennetun ympäristön kohteista lisättiin tietojärjestelmiin kahdeksan pihapiiriä ja 37 rakennusta.

Vuoden aikana uusittiin museotoimen verkkosivut, jossa kulttuuriympäristötieto käännettiin laajalti englanniksi. Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys otettiin huomioon myös Tammerkosken kaupunki -verkkosivuilla, jossa Tammerkosken 3d-mallia laajennettiin aukaisemalla pääsy Kirjastonpuiston arkeologiselle kohteelle sekä Tampellan voimalaitokseen. Verkkosivusto ja sen palvelut käännettiin kokonaisuudessaan englannin lisäksi myös venäjäksi ja ruotsiksi. Verkkosivustolle lisättiin uusi näyttely Tammerkosken teollisuusperinnön uudiskäytöistä, mobiilinavigointimahdollisuus yhteistyössä ccc:n kanssa sekä Koskiympäristössä vaeltelemaan houkutteleva Koskiretki – navigointiominaisuus, jonka kartat ja tiedot voi printata ensiesitteeksi Tampereen teollisuusperinnöstä. Edellä mainitun lisäksi maakuntamuseo tuotti koko maakunnan museoista ja museoille Museokompassi -internet-portaalin, josta käy ilmi ajankohtaiset näyttely-, avoinnaolo- ja sijaintitiedot kaikista museoista. Portaaliin lisätään jatkossa kustakin museosta verkkonäyttely.

puolella monien kuntien keskustojen kehittäminen ja suurien osyleiskaavojen laatiminen on vaatinut myös maakuntamuseolta laajaa panostusta. Myös Pispalan asemakaavoitus vaatii jatkuvasti poikkeuksellisen paljon työpanosta paitsi suojelumääräysten ja inventointien yhteensovittamiseksi, myös asukaskuulemisen osalta.

Tieto hallinnassa ja saatavilla Siiri-tietokannan versiopäivityshanke käynnistyi.

Tuloksena syntyy monipuolinen kultuuriympäristötietoa, kuva-arkiston kokoelmia ja esinekokoelmia sisältävä kokonaisuus. Kehittämisen tavoitteena on mm. kulttuuriympäristötietojen saattaminen webbiin selattavaksi, Siirin käytön mahdollistaminen ulkopuolisille tahoille inventointien tekemiseksi ja tietojen saamiseksi maakuntamuseon tietojärjestelmään.

Tietojärjestelmätyöhön liittyy paikkatietoratkaisun kehittäminen. Suunnittelussa on pyritty luomaan WFS-rajapinnan ja Mapinfon välinen toimiva kokonaisuus, joka mahdollistaa kulttuuriympäristökohteiden ja -alueiden paikkatiedon tallentamisen sekä yhteyden Siirissä olevien kohdetietoihin.

Kulttuuriympäristötietokantaa päivitettiin maakuntamuseon sekä Museoviraston ja muiden arkeologien tutkimuksilla siten, että tietokanta käsitti vuoden 16

Kulttuuriympäristön tutkimus

kilasa ja Pispalan jo tehtyjen inventointien nivomista osaksi kaavoitusta.

Maakuntamuseo oli mukana Tampereen kaupungin EHYT-hankkeessa (kaupunkiympäristön eheyttäminen Tampereella). Siinä teetettiin selvityksiä 1940-1980-lukujen kerrostaloalueista, niiden arvoista ja muutoskestävyydestä.

Hautausmaainventointien sarjassa inventoitiin Tampereen hiippakunnan tuomikapitulin ja Sääksmäen seurakunnan rahoituksella Sääksmäen hautausmaa.

Suojelu- ja tutkimusarkeologian työ painottui lausuntojen antamisen (n. 280 sellaista lausuntoa, ohella johon sisältyi arkeologista kulttuuriympäristöä koskeva kannanotto) ja muinaismuistolain 15 §:n mukaisiin kenttätutkimuksiin. Kymmenessä eri kunnassa tehtiin yhteensä 24 arkeologista kenttätutkimusta, eniten Tampereella. Lisäksi muinaisjäännöksiä tutkittiin Pirkkalassa, Sastamalassa,Ylöjärvellä, Nokialla, Kangasalla, Mänttä-Vilppulassa, Lempäälässä ja Urjalassa.

Tutkimukset koskivat kivikauden asuinpaikkoja, rautakauden kalmistoja ja keskiaikaan palautuvia kylätontteja. Mittavia tutkimuksia tehtiin erityisesti Tampereen Kirjastonpuistossa Frenckellin paperitehtaan teollisuuspihalla puiston kunnostuksen johdosta sekä Kangasalla maakaasuhankkeen vuoksi. Merkittävän osan tutkimuksista rahoittivat muinaismuistolain 15 §:n nojalla työhankkeen toteuttajat.

Kulttuuriympäristön hoidon neuvonta ja muu kulttuuriympäristökasvatus Rakennetun ympäristön osalta suuret korjaushankkeet vievät yleensä runsaasti myös viranomaisen aikaa.

Maakuntamuseon puolesta on osallistuttu aktiivisesti mm. Varalan museorakennuksen restaurointiprojektiin ja Pitkäniemen R15-rakennuksen korjaamiseen.

Samoin maakuntamuseon rakennusperintöväki on ollut intensiivisesti mukana Annikinkadun puukorttelin korjaussuunnittelussa ja dokumentoinnin ohjaamisessa.

Erityistä rakennusperinnön hoidon apua tarjoaa perinnerakennusmestariohjelma. Asiakkaita oli entiseen tapaan lähes 200, joille annettiin neuvontaa rakennuksen luona. Kädestä pitäen -neuvontaa on saanut 11 toimintavuoden aikana jo yli 3000 rakennuksen omistajaa. Vaikutusanalyysin mukaan perinnerakennusmestariohjelma edistää selvästi rakennussuojelua. Tärkeitä ovat myös suuremmalle yleisölle suunnatut kyselyillat ja koulutukset, jotka tavoittavat satoja ihmisiä. Yleisötapahtumana järjestettiin esim.

Vapriikissa kyselyilta korjausavustuksia saaneille rakennusten omistajille. Samoin koulutettiin TAKK:n perinnerakentamisen 2 kurssia ja tuotettiin vanhojen rakennusten korjauspäivätapahtumia eri puolilla Pirkanmaata. Perinnerakennusmestarityössä koulutetaan myös rakennuskonservaattoreita ja -artesaaneja yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Neuvonnan painopistettä on pyritty siirtämään sähköiseen neuvontaan. Se ei ole kuitenkaan vähentänyt konkreettisen neuvonta-avun tarvitsijoiden määrää. Perinnerakennusmestarityössä tehdään myös järjestelmällistä rakennusten valokuvadokumentointia museon Siiri-tietojärjestelmää varten Lisäksi maakuntamuseo on toiminut asiantuntijana Pirkanmaan Ely-keskuksen ja Museoviraston rakennusperinnön hoitoavustuskohteita ratkaistaessa.

Adoptoi monumentti -ohjelmassa mahdollistetaan kuntalaisten ja pirkanmaalaisten yhdistysten, yhteisöjen ja koulujen osallistuminen lähistönsä arkeologisen perinnön hoitoon, tiedonhallintaan ja tutkimukseen.

Kyseessä on valtakunnallinen pioneerihanke, jonka

9 8 7 6 5 4 3 2 1 0

Inventoinnit

Koekaivaukset

Valvonnat

Pelastuskaivaukset

Maakuntamuseo laati kulttuuriympäristön kokonaisvaltaisen inventoinnin toteutussuunnitelman yhteistyössä Pirkanmaan liiton kanssa Pirkanmaan II vaihemaakuntakaavan tarpeisiin. Siinä otettiin huomioon sekä arkeologia että rakennettu ympäristö ja luotiin metodeja kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ja arvottamiseen.

Arkeologisen perinnön inventointeja on kehitetty vuoden aikana käsittämään yhä laajemmin ja monipuolisemmin historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Maakuntamuseo on tehnyt ensimmäiset inventoinnit, joissa on systemaattisesti selvitetty kaava-alueiden historiallisia tielinjoja niihin liittyvine jäännöksineen sekä historiallisia rajamerkkejä.

Maakuntamuseo suoritti kuusi rakennetun ympäristön inventointia. Varsinaiset rakennusinventoinnit olivat pääosin pieniä, kohdekohtaisia ja rakennuspainotteisia, jotka tehtiin Tampereen asemakaavoituksen tarpeisiin. Lisäksi tehtiin koko kulttuuriympäristön (myös arkelogia) kattava inventointi Pirkkalan San17

Tapahtumat

Tampere

Neuvontakäyntejä 85 Katselmukset 2 Neuvotteluja 7 Arviokäyntejä 1 Pidetyt esitelmä-, kyselyillat ja annettu koulutus 5 Tarkastuskäyntejä 3 Lopputyön ohjaus 1 Yhteensä 116 Sähköpostineuvonta 166 Neuvonta yhteensä 282

Mustikerhon retki Reuharinnniemen adoptointikohteelle (yhteensä n. 250 lasta). Adoptoijayhdistykset ovat mielenkiintoisella tavalla erilaisia. Joukossa on kaksi koulua, Pispalan Moreeni ry, kylä- ja omakotiyhdistyksiä ja varta vasten kyseistä toimintaa varten perustettuja yhdistyksiä.

Maahanmuuttajille järjestettiin toisen kerran kulttuuriperinnön ajokortti -koulutusta. Ajokortin suoritti 15 opiskelijaa. Lisäksi kulttuuripalveluiden kanssa yhteistyössä järjestettiin Naisten Tampere-tapahtuma, johon osallistui 70 maahanmuuttajanaista.

Erilaisia mm. seminaareissa, kouluissa ja yliopistossa järjestettyjä koulutustapahtumia oli 43 yhteensä 750 osallistujalle. Lisäksi valistustoimintaan voidaan lukea aktiivinen osallistuminen valtakunnalliseen JOYkampanjaan, inventointien esitteleminen eri puolilla maakuntaa ja Pirkanmaan Ely-keskuksen järjestämiin kuntien kehityskeskusteluihin osallistuminen alustuksin ja keskusteluin.

Pirkanmaan alta -seminaarissa esiteltiin arkeologisen kenttätyövuoden tulokset, jotka julkaistiin lisäksi Pirkan maan alta -julkaisun uudessa numerossa (11).

Museokello-lehti taas julkaisi vuoden ajankohtaiset kulttuuriympäristö- sekä paikalliskulttuurilmiöt.

Julkaisut ovat vapaasti saatavilla maakuntamuseon verkkosivuilta pdf-muodossa.

Muu Yhteensä Pirkanmaa

101 2 23 3

186 4 30 4

3 1 – 135 129 264

8 4 1 251 259 546

toivotaan luovan hyviä käytäntöjä ja menetelmiä kulttuuriympäristön hoidolle muuallakin maassa.

Viisi kohdetta Tampereelta ja neljä muualta Pirkanmaalta on jo adoptoitu. Lisäksi kolmesta kohteesta ovat neuvottelut käynnissä. Adoptoijille on järjestetty neuvontatapaamisia ja muita ohjelmia 11 kertaa. Lapsille suunnattua ohjelmaa ovat olleet esim. esihistoriaan liittyvät työpajat Lentävänniemen koululla sekä

Tampereen Kirjastonpuiston kaivauksissa paljastunut kiveys ja kapeat rautatiekiskot.

18

Kuva-arkisto etsi uusi keinoja tavoittaa asiakkaat

V

mällä jatkuvasti kokoelmahallinnan työkaluja.

Kokoelmien digitoinnilla Siiri-tietokantaan parannetaan kokoelmien saavutettavuutta tehokkaimmin.

Digitaalisia kuvatiedostoja vietiin tietokantaan vuoden aikana 16 940 kappaletta. Osa digitoiduista aineistoista liittyi museon tekeillä oleviin näyttelyihin ja asiakkaiden kuvatilauksiin. Toinen digitoinnin painopistealue olivat edelleen vanhat, harvinaiset ja tuhoutumisvaarassa olevat kokoelmat. Vanhoista kokoelmista jatkettiin tamperelaisten teollisuuskuvien ja kaupunkikuvaston digitointia opetusministeriön digitointiavustuksilla, kuvia vietiin Siiriin noin 2 000 kappaletta. Lisäksi syksyllä aloitettiin vuoden 2011 jatkuva opetusministeriön rahoittama Finlaysonin verkkoon –hanke, jonka ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2010 aikana digitoitiin 1 800 Finlaysonin teollisuuskokoelmiin kuuluvaa kuvaa.

Suurin osa digitoiduista kuvista sai myös web-oikeudet, ne ovat internetissä (http://siiri.tampere.fi) kaikkien asiakkaiden vapaasti katseltavissa. Kaiken kaikkiaan Siirin julkisessa verkossa olevan version kuvamäärä kasvoi erittäin nopeasti, uusia kuvia on nyt internetissä selailtavana 14 755 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Vuoden 2010 lopussa Siiri-tietokannassa oli yhteensä 107 529 kuvaa ja julkisessa verkossa kaikkien selailtavana 72 245 kuvaa.

Kuva-arkisto osallistui Athena EU-hankkeeseen, jonka tavoitteena on lisätä museoiden aineistoa Europeanaan, eurooppalaiseen digitaaliseen kirjastoon.

Vapriikin kuva-arkiston kokoelmista valittiin noin 3 500 tamperelaiseen teollisuushistoriaan liittyvää kuvaa, jotka toimitettiin digitaalisina kopioina tietoineen Athenan kautta osaksi eurooppalaista digitaalista kulttuuriperintöä.

Vapriikin kuva-arkisto oli käynnistämässä teollisuusperinnön digitointiyhteistyötä yhdessä yli kymmenen muun suomalaisen museon kanssa. Kaikkien näiden museoiden kokoelmissa on samankaltaisia teollisuusperintöön liittyviä aineistoja, joiden digitointiin ja dokumentointiin etsitään yhdessä parhaita mahdollisia käytäntöjä.

apriikin kuva-arkisto vastaa tamperelaisen ja pirkanmaalaisen kulttuuriperinnön tallentamisesta valokuvin historiasta nykypäivään. Kuva-arkistossa keskityttiin erityisesti kokoelmanhallinnan tärkeimmän työkalun, Siiri-tietokannan, kehittämiseen ja versiopäivitykseen.

Samaan aikaan etsittiin erilaisia uusia keinoja tavoittaa asiakkaita ja tehdä yhteistyötä monenlaisten verkostojen avulla. Keskeisiä hankkeita olivat Virkistävät valokuvat -hanke ikäihmisille sekä Taiten kanssa yhteistyössä toteutettu maahanmuuttajalapsille suunnattu Kotona -projekti. Kuva-arkisto osallistui myös Athena EU-hankkeeseen, valtakunnalliseen tallennus- ja kokoelmayhteistyöhön sekä oli mukana luomassa valtakunnallista teollisuusperinnön digitoinnin yhteistyöryhmää.

Kuva-arkisto toteutti Amurin työläismuseokorttelin kahvila Helmeen valokuvanäyttelyn Eläimellinen Tampere. Kuva-arkiston kiertonäyttelyistä Talvinen Tampere oli esillä Koukkuniemen vanhainkodin näyttelytilassa.

Kokoelmien kartunta ja perushuolto Kuva-arkiston kokoelmat lisääntyivät 56 diaarierällä, jotka käsittivät yhteensä noin 30 000 kuvaa. Lahjoitukset kohdistuivat kokoelmapolitiikan mukaisiin kuva-arkiston painopistealueisiin. Tamperelaisten ammattivalokuvaajien kokoelmista kuva-arkistoon saatiin Veli-Matti Parkkisen kokoelma 1980-luvulta 2000-luvulle. Historiallisia kokoelmia täydensivät esimerkiksi vuoden aikana hankitut Hatanpään kartanon valokuva-albumit 1900-luvun alusta. Teollisuushistorian tallennusta laajennettiin innovaatioiden ja tutkimuksen alueelle, kun Tampereen teknillinen yliopisto lahjoitti kuvakokoelmiaan kuva-arkistolle.

Kartuntaa suunnattiin vuoden aikana aktiiviseen vuorovaikutukseen ja asiakkaiden kanssa kommunikointiin mm. nykydokumentointihankkeissa Rokkia Mansesta, Leipä Pohjolassa ja Gootti-nuorisokulttuuri. Näissä hankkeissa kokoelmiin tallennettiin uudenlaista kuvamateriaalia nykypäivän ilmiöistä.

Kokoelmia huollettiin jatkuvasti. Kokoelmiin tulevia uusia eriä käsiteltiin saman tien, mutta myös vanhoja eriä huollettiin digitoinnin yhteydessä. Ongelmat säilytystilojen olosuhteiden kanssa jatkuivat edelleen.

Ilmastointilaitteiden rikkoutumisista johtuvat katkot laitteiden toiminnassa vaarantavat negatiivi- ja vedoskokoelmien pitkäaikaisen säilymisen.

Kuvatilaukset Kuva-arkiston kuvatilaukset tehtiin lähes kokonaan sähköisesti. Asiakkaat joko valitsivat itsenäisesti haluamansa kuvat Siiri-tietokannan webversiosta tai poimivat haluamansa kuvat tietokannan niin sanotusta asiakaskorista, johon kuva-arkiston työntekijä kerää valikoiman kuvia asiakkaan haluamasta aiheesta. Museon ulkopuolelle myytyjä kuvia lähetettiin lähes 750 kappaletta.

Kuva-arkisto toimitti runsaasti kuvia myös museopalveluiden omiin näyttelyihin ja julkaisuihin. Vuoden 2010 aikana kuva-arkistoa työllistivät eniten julkaisut.

Kokoelmien dokumentointi ja digitointi Kuva-arkiston kokoelmat käsittävät 1 075 000 kuvaa.

Kokoelmien laajuus on suuri haaste kokoelmien tehokkaalle hallinnalle. Haasteeseen vastataan kehittä19

Kuva-arkisto toteutti Virkistävät valokuvat -kuvamuisteluprojektin Kaupin sairaalassa.

Kuva-arkisto osallistui julkaisujen sisällöntuotantoon ja vastasi julkaisujen kuvien toimittamisesta.

sosiaalisen median palveluun, Museosolmuun, vuorovaikutteinen sivusto, jossa haastettiin tamperelaisia jakamaan eläinkuvia ja kokemuksia.

Vapriikin kuva-arkisto tuotti ikäihmisille Virkistävät valokuvat -hankkeen syksyllä 2010. Hankkeen tarkoituksena oli vanhojen valokuvien avulla virkistää ikäihmisiä, saada heitä muistelemaan omaa elämänkaartaan ja löytämään omasta menneisyydestä voimaa tähän päivään. Virkistävät valokuvat -kuvamuisteluprojekti toteutettiin Kaupin sairaalassa, Koukkuniemen vanhainkodissa sekä Lentävänniemen ja Hervannan korttelikerhoissa. Tilaisuuksia oli yhteensä 24 kpl, osallistujia yli 300. Kuva-arkiston valokuvia käytettiin ikäihmisten omien muistojen aktivointiin, keskustelujen pohjana sekä niistä tuotettiin valokuvanäyttelyitä. Projektin osana tuotetut kuvamuistelupaketit jäivät Koukkuniemen vanhainkodin ja Kaupin sairaalan käyttöön.

Tampereen kaupungin valmistavan opetuksen oppilaat, 13 ryhmää, tutustuivat kuva-arkistoon.

Vierailu kuva-arkistolla oli Taidekaaren Kotona -kokonaisuuden osa. Suomeen vasta muuttaneet koululaiset tutustuivat kuvien avulla teemaan Kotona sekä valitsivat jokainen yhden valokuvan taidepajoissa tapahtuvaa jatkotyöskentelyä varten.

Museoiden yöhön 15.5.2010 Vapriikin kuvaarkisto osallistui avoimin ovin ja esittelemällä toimintaansa. Illan aikana kuva-arkistossa kävi 200 vierasta, joista suurin osa tutustui kuva-arkiston toimintaan ensimmäistä kertaa. Vuoden aikana kuva-arkiston toimintaa ja valokuviin liittyviä erityiskysymyksiä esiteltiin useille erilaisille opiskelija- ja harrastajaryhmille. Yhteistyötä tehtiin mm. paikallismuseoiden, kotiseutuyhdistysten, valokuvaseurojen, yliopistojen ja yksittäisten alan harrastajien kanssa.

Kuvaukset Kuva-arkiston valokuvaaja teki kuvauksia, skannauksia ja käsitteli kuvia yhteensä noin 1 500 kappaletta.

Valokuvaaja sekä muut kuva-arkiston työntekijät myös vastasivat kuuden painotuotteen graafisesta suunnittelusta ja taitosta sekä kolmen näyttelyn graafisesta suunnittelutyöstä ja taitosta. Kuva-arkiston valokuvaaja kuvasi erilaisiin julkaisuihin yhteensä lähes 400 kuvaa.

Dokumentointikuvauksia eri kohteisiin tehtiin vuoden aikana yli 40. Dokumentoinnit painottuivat erityisesti tamperelaiseen teollisuushistoriaan. Paljon kuvattiin myös Tampereen kaupunginosia ja rakennetun ympäristön kohteista muutos- tai häviämisvaarassa olevia rakennuksia.

Dokumentointihankkeessa Gootti-nuorisokulttuurista kuva-arkiston valokuvaajat kuvasivat noin 500 kuvaa Lumous Gothic Festival tapahtumasta ja dokumentointiin osallistuneiden nuorten elämästä. Uudenlaisia nykydokumentointihankkeita suunniteltiin myös yhteistyössä muiden suomalaisten museoiden kanssa osana valtakunnallista tallennus- ja kokoelmayhteistyötä. Kuva-arkisto osallistui erityisesti TAKO:n Arki-poolin toimintaan ja sen dokumentointihankkeen Suomalainen talvipäivä koordinointiin.

Muut hankkeet Kuva-arkisto toteutti Amurin työläismuseokorttelin Kahvila Helmeen valokuvanäyttelyn Eläimellinen Tampere. Se oli avoinna 26.4. – 11.10.2010. Näyttelyyn liittyen toteutettiin Tampereen museoiden 20

Amurin työläismuseokorttelissa hellekesä verotti kävijöitä

A

kävijöitä oli Ranskasta ja Saksasta. Kahvilassa kävi 155 427 asiakasta. Kesän aikana pidettiin museossa yhteensä 324 opastusta ja niille osallistui 3560 museovierasta.

murin toiminta jakautuu kesä- ja talvikauteen.

Talvella museo-osa lepää, mutta kahvilassa toiminta jatkuu täydellä teholla. Näin myös vuonna 2010. Kahvilan asiakkaiden, ja miksei muidenkin iloksi oli näyttelytilassa vuoden aikana neljä näyttelyä.

Näyttelyiden painopisteenä oli tamperelaisuus.

Museon esineistön arvoluokituksesta ym. kokoelmiin liittyvästä ks. kokoelmat.

Näyttelyt Mirjamin himmelit Mirjam Kokoin himmeleitä 16.11.2009 –10.1.2010

Amurin kesä Koko kortteli oli auki 11.5.–12.9.2010. Kesä oli täynnä erilaisia opastuksia ja oheisohjelmia. Opastuksissa oli uutuutena 5–12-vuotiaille lapsille suunnattu ulkoleikkikierros. Ikäihmisten tiistai-iltapäivissä vieraili joku enemmän joku vähän vähemmän tunnettu tamperelainen muistelemassa menneitä. Näyttelijä Seela Sella veti pihan täyteen innokkaita kuulijoita ja muistelijoita. Kahvilan pihassa jatkuivat kesäkonsertit.

Monena sunnuntaina piha oli ääriään myöden täynnä, mutta Rautatien hanureiden esiintyessä piti avata myös kahvilan ikkunat, että pihaan mahtumattomat kuulivat soittoa kahvilasta sisältä.

Museon puolella äärimmäisen helteinen kesä verotti jonkin verran kävijämäärää. Museovieraita oli Tampereen päivä mukaan lukien 13 495 näistä oli ulkomaalaisia 1397. Suomalaisten jälkeen eniten

Kuralan kuvia Antti Lehtisen maalauksia ja muita kuvia 5.2.–23.4.

Eläimellinen Tampere Eläinkuvia Vapriikin kuva-arkiston kokoelmista 27.4.–3.10.

Tamperelaisnaisia valokuvassa.

Tampereen taidemuseo–Pirkanmaan aluetaidemuseon kiertonäyttely 12.10.2010–9.1.2011 Amurin työläismuseokortttelin kävijät: 2010 13 495 2009 14 346 2008 15 382

Seela Sella veti pihan täyteen innokkaita kuulijoita ja muistelijoita.

21

Vapriikki avasi vuoden lopulla luonnotieteellisen museon Näyttelyn osana esiteltiin myös Vapriikin tutkimusryhmän vuonna 2002 mansien pariin tekemän kenttätyömatkan tuloksia.

Näyttely sai erittäin paljon kiitosta. Se toi Vapriikiin uudenlaista museoyleisöä, eränkäynnistä ja metsästyksestä kiinnostuneita miehiä. Lapset viihtyvät näyttelyssä myös hyvin karhunpesän nallevideoiden parissa.

Näyttelyn kuraattori oli Marjo Meriluoto-Jaakkola, suunnittelija Timo Lehtinen, valaistussuunnittelija Harri Vallius ja luonnontieteellinen asiantuntija Tomi Kumpulainen.

Vaihtuvat näyttelyt Vuonna 2010 Vapriikin näyttelykävijöiden määrä laski hieman. Väkeä verotti erittäin kuuma kesä, sama ilmiö havaittiin monissa muissakin museoissa ja huvipuistoissa. Vapriikin vuoden 2010 huipputuote, Luonnontieteellinen museo avautui vasta joulukuun alussa, eikä se enää ehtinyt korjaamaan kävijämääriä.

Vuodelta 2009 jatkoi näyttely Joulupuu on rakennettu (10.1. 2010 saakka), joka kertoi suomalaisen joulukuusen tarinan.

Karhun vuosi 25.2. 2010–9.1.2011 Karhun vuosi toi Vapriikkiin myyttisen metsän kuninkaan ja Suomen kansalliseläimen, karhun.

Näyttely vei kävijän karhumetsään vuoden ajaksi tutustumaan muinaisten suomalaisten palvomaan esiisään. Esiin nostettiin myös karhun nykyinen asema kiisteltynä suurpetona ja metsästäjän tavoitellumpana saaliina. Näyttely tarjosi samalla vahvan tietopaketin karhusta luontokappaleena.

INRŌ – avain samuraiden aikaan 22.4.2010–20.3. 2011 Näyttely tutustutti kävijät samuraiden aikaan ja eksoottiseen Japaniin kimonon vyöllä kannettavien pienien rasioiden, inrōjen kautta. Nämä pienet lakkarasiat ovat loistava esimerkki Japanin lähes ylivertaisesta käsityötaiteesta. Ne heijastelevat japanilaista kulttuuria ja mentaliteettia. Näyttely perustui Suomessa asuvan saksalaispariskunnan, Heinz ja Else Kressin yksityiskokoelmaan. Esillä oli 205 toinen toistaan loisteliaampaa inrōa.

Näyttelyn veti puoleensa Japanista ja Japanin kulttuurista kiinnostuneita, myös nuoria. Sen Japanihenkinen arkkitehtuuri herätti kävijöissä suurta ihastusta. Näyttely herätti korkealaatuisuudellaan myös kansainvälistä huomiota alan harrastajien ja museoiden, kansainvälisten huutokauppakamarien kuin myös keräilijöiden parissa. Vapriikkiin saapui näyttelyn innoittamana asiantuntijoita Kiinasta, Japanista, Saksasta, Venäjältä; Englannista ja Yhdysvalloista.

Karhun vuosi- ja Inrō -näyttelyihin liittyi molempiin korkealaatuiset, runsaasti kuvitetut julkaisut.

Karhun vuosi -kirjan toimitti Marjo Meriluoto Jaakkola. Inrō-avain samuraiden aikaan julkaisun kirjoittivat Heinz ja Else Kress. Se julkaistiin yhtä aikaa sekä suomeksi että englanniksi. Karhun vuosi -kirjan kääntäminen englannin kielelle aloitettiin syksyllä. Se ilmestyy alkukeväästä 2011.

Näyttelyn kuraattori oli Marjo-Riitta Saloniemi, suunnittelija Taina Väisänen, graafinen suunnittelija Oona Hagman, valaistussuunnittelija Jaakko Kiukkanen ja tieteellinen asiantuntija Mikiko Tokoyoda.

Pysyvät näyttelyt Vapriikin pysyvistä näyttelyistä jatkoivat Tammerkoski, Tampere 1918 sekä Innovaatiot.

Vuonna 2008 avattua Tampere 1918 näyttelyä varten lähdettiin kehittämään englanninkielistä moAvajaisvieraita Karhu-näyttelyssä.

22

INRŌ – avain samuraiden aikaan -näyttelyn japanilaistatunnelmaa. kanssa toteutettiin Finlaysonin apurahalla Tekstiiliteollisuus museon opaskirja.

biiliopastusta, joka julkaistaan vuoden 2011 aikana.

Innovaatiot näyttelyn viimeisen osion valmistelutyöt aloitettiin, mutta pääresurssit päätettiin suunnata Innovaatio-kokonaisuuteen limittyvän Rupriikin Internetin historiaa esittelvän näyttelyn toteuttamiseen.

Vapriikki osallistui Juice Leskisen elämää esittelevän näyttelyn sisältötuotantoon ja tuottamiseen yhdessä VB Valokuvakeskuksen, Kotkan valokuvakeskuksen ja Valokuvakeskus Nykyajan kanssa. Tampereella näyttely oli esillä TR1:n parvella kesällä 2010.

Vapriikin tuottamista kiertonäyttelyistä Sotakorvaus-näyttely oli esillä Rosenlew museossa Porissa sekä Suomen rautatiemuseolla Hyvinkäällä. Velomanianäyttelyyn tuotettu aineisto polkupyörän historiasta oli puolestaan pohjana Juankoskessa kesällä 2010 esillä olleessa näyttelyssä.

Vapriikki osallistui Making Europe-hankkeen valmisteluun vuonna 2010 ja eurooppalainen hanke käynnistyi loppuvuodesta. Hankkeen tavoitteena on julkaista laaja kuusiosainen Hankkeessa toteutetaan eurooppalaisten museoiden ja tutkijoiden yhteistyönä myös laajoja nettinäyttelykokonaisuuksia.

Toimintavuonna käynnistyivät Tammerkoski ja kosken kaupunki -kirjan, Ottopoikia ja työläistyttöjä - Yhdeksän tarinaa Tampereelta -sarjakuva-albumin, Tampere 1918 - A Town in a Civil War -kirjojen toimitustyö sekä Hämeen museon historiasta kertovan julkaisun kirjoitustyö ja Dora Jung -kirjan englanninkielisen kirjan toimitustyö. Yhteistyössä Werstaan

Muuta Näyttelypäällikkö Marjo-Riitta Saloniemi valittiin marraskuussa Shanghaissa järjestetyssä ICOMin (International Council of Museums) maailmankongressissa järjestön MPR-komitean (Marketing and Public Relations) presidentiksi kolmivuotiskaudeksi 2010– 2013. Kimmo Antila nimettiin hallituksen jäseneksi seuraaviin järjestöihin: CIMUSET (The International Committee for Museums and Collections of Science and Technology) ICOHTEC (The International Committee for the History of Technology).

Vapriikin tapahtumat Kaikille avoimia tapahtumia Vapriikissa vuoden 2010 aikana oli 130, ja niihin osallistui 8 222 vierasta.

Tapahtumien skaala vaihteli jääkiekkokorttimessuista karhunpeijaisiin, japanilaisesta suitsukekulttuurista suomalaiseen kansanperinteeseen ja Kalevalaan. Tapahtumien avulla nostetaan tietoisuutta Vapriikista ja lasketaan kynnystä tulla museoon.

Tapahtumista 83 oli suunnattu aikuisille (mukaan lukien seniorit), lapsille, lapsiperheille ja nuorille suunnattuja tapahtumia oli 47. Japani-teeman Cosplay-harrastuksen innoittamana kaksi lauantaipäivää oli suunnattu nuorisolle: 13.11. Cosplay sekä 20.11. Anime, manga ja jrock. Cosplay-päivään kuu23

alueella. 28.8. Vapriikki ensimmäistä kertaa tuotti tapahtuman Tallipihalle, jossa oli sekä lapsille että nuorille suunnattua kasvomaalausta sekä nuorille suunnattu sarjakuvatyöpaja.

Tapahtumatilastoihin ei ole laskettu sunnuntaiopastuksia, kesän opastuksia, lasten syntymäpäiviä eikä museoiden Musti-kerhon tapaamisia.

Vapriikin kävijät: 2010: 123 891

Cosplay-pukukisassa riitti väriä ja tunnelmaa. lui pukukisa, jonka tuomaristoon apulaispormestari Perttu Pesä ja toimittaja Juha Sihto kuuluivat. Vain ja ainoastaan senioreille tuotettuja tapahtumia oli 14.

Syksyn 2010 luentosarja tuotettiin yhteistyössä Tampereen työväenopiston kanssa. Luennoilla oli kuulijoita 587. Tapahtumiin osallistuneista aikuisia oli 60 %, lapsia tai nuoria 40 %.

Vapriikki järjesti tapahtumia talon ulkopuolella kaksi kertaa: 15.5.2010 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osaston organisoimassa Lysti-päivässä Pyynikillä, Rosendahlin rannassa sekä 28.8.2010 SPARK-lasten ja nuorten tapahtumassa Finlaysonin

Lysti-päivänä Pyynikillä oli oikeasti lystiä.

Tampereen Kivimuseo

T

ampereen Kivimuseo esittelee kivien ja mineraalien monimuotoisuutta näyttelyssä, joka pohjautuu diplomi-insinööri Paavo Korhosen laajaan kokoelmaan. Kirjastotalo Metson yhteydessä oleva näyttely painottuu näyttäviin ja eri tavoin syntyneisiin kiviin ja mineraaleihin. Näyttelyssä on esillä yli 7000 näytettä eri puolilta maailmaa. Esillä on myös mm. meteoriitteja ja fossiileja.

Tampereen päivän aikana yleisöllä oli museoon ilmainen sisäänpääsy. Koululaisille ja päiväkodeille pidettiin runsaasti opastuksia. Esikoululaisille suunnattuja toiminnallisia kierroksia vedettiin 54, niihin osallistui 880 oppilasta.

Kivimuseo kävijät 2010: 16 059 2009: 16 081 2008: 17 247

Tapahtumat Museossa järjestettiin opastettuja kierroksia varttuneemmalle väelle Senioriperjantaiden puitteissa.

24

Mediamuseo Rupriikki uudisti perusnäyttelynsä

V

uoden 2010 toiminnassa korostuivat perusnäyttelytyö ja Mediakoulun avaaminen museon yhteyteen. Museo toteutti edellisten toimintavuosien tapaan vaihtuvia näyttelyitä, tapahtumia ja projekteja. Mediamuseo kuuluu Tampereen kaupungin museopalveluihin ja osallistui vuoden 2010 yhteisiin hankkeisiin.

Vuonna 2010 TR1 Taidehallissa ja Rupriikissa vieraili yhteensä 31 305 kävijää. TR1 Taidehalliin ja Rupriikkiin oli vapaa pääsy joka perjantai vuonna 2010. Perjantaisin museossa vieraili yhteensä 2791 kävijää.

Mediamuseo Rupriikki esittelee joukkoviestinnän historiaa kirjoitustaidon kehittymisestä tekniikan uusimpiin saavutuksiin saakka. Mediamuseo Rupriikki sijaitsee historiallisessa tehdasrakennuksessa, joka tunnetaan nimillä Kuusvooninkinen ja Vanha tehdas.

Rupriikki toimi tiiviissä yhteistyössä Taiderakennus TR1:n käyttäjien kanssa. Mediamuseo Rupriikki kuuluu liikenne- ja viestintämuseoiden ketjuun, Trafiikki ry:een.

Paljastavat kuvat 6.2.- 30.5.2010

Näyttelyt

Tapahtumat

Perusnäyttely

Museoiden yö 2010 järjestettiin yhdessä muiden tamperelaisten museoiden kanssa 15.5.2010. Rupriikin ja TR1:n tavoite innostaa erityisesti nuoria aikuisia museovieraita osallistumaan ainutlaatuiseen tapahtumaan.

Tampereen kaupungin kulttuuri- ja nuorisopalveluiden 2010 teemana oli lasten ja nuorten kulttuuri.

Teemavuosi toteutettiin yhteistyössä museopalveluiden, Taidekaaren ja kaupunginkirjaston kanssa. Teemavuoden tarkoituksena oli lisätä jo olemassa olevien lasten ja nuorten kulttuuritapahtumien tunnettavuutta, sekä luoda mahdollisuuksia uusille lastenkulttuurin, kulttuurisen nuorisotyön ja nuorisokulttuurin muodoille. Mediamuseo osallistui 28.8.2010 Lasten ja nuorten kulttuurin teemavuoden 2010 SPARK päätapahtumaan Väinö Linnan aukiolla.

4.10-10.10.2010 ManSEDAnse-digitaalisen kulttuurin festivaali Muita tapahtumia museossa: näyttelyiden yhteydessä järjestettävät luennot, sanomalehtiviikko 9.-12.2., senioritorstait, Tampereen päivä, Trafiikkiyhteistyö tapahtumat.

Kuraattori Hannu Vanhanen kokosi näyttelyyn julkaistuja lehtikuvia ja ennen julkaisemattomia valokuvia uutisdraamoista ja julkkiksista sankareina sekä antisankareina.

Vuoden Lehtikuvat 27.3.- 2.5.2010 Vuoden 2009 parhaat lehtikuvat olivat esillä TR1:ssä Mediamuseo Rupriikin, Suomen Lehtikuvaajien ja Valokuvakeskus Nykyajan toteuttamassa näyttelyssä.

Tove ja Kari – Ajankuvia 1.6. - 1.8.2010 Veturiradiosta kännykkään 3.8 - 5.9.2010 Omat kiertonäyttelyt: Poika Vesanto-käyttökuvan mestari- näyttely lainattiin Lahden Radio- ja TV-museoon (19.9.-29.3.2010) ja Postimuseoon (1.6.-15.8.2010).

Vuonna 2010 aikana Mediamuseo Rupriikin perusnäyttelyä uudistettiin. Verkon punontaa - Internetin historia näyttely avautui lokakuussa 2010. Uudessa näyttelyssä pureudutaan mm. verkottumisen historiaan, sosiaaliseen mediaan, hakkerismiin, pelikulttuuriin ja pohditaan, kuinka tietotekniikka on muuttanut elämäämme. Ihmiset kommunikoivat keskenään suorassa vuorovaikutuksessa ja erilaisten viestimien, eli median välityksellä. Uudet viestimet ovat pyrkineet levittämään tietoa mahdollisimman vaivattomasti ja nopeasti mahdollisimman monelle.

Mediavälitteisen verkottumisen historia juontuu aina varhaisimpien joukkotiedotusvälineiden syntyyn asti. Maantieteelliset rajat ylittävä, lähes reaaliaikainen yhteys saavutettiin ensimmäistä kertaa 1830-luvulla lennättimen välityksellä.

Rupriikin näyttely taustoittaa verkkojen syntyvaiheita lennättimen ajoista nykyiseen, suuren suosion saavuttaneeseen verkkoon, Internetiin. Verkon uusiin ilmiöihin, kuten sosiaaliseen mediaan, näyttelyssä voi tutustua käyttäjien ja uusien palveluiden kehittäjien haastattelujen avulla. Kokeilla ja koskeakin saa: pelikulttuuriin voi perehtyä muun muassa Arcade-pelikoneen klassikkopelien kautta.

Yleisöluennot: 10.3. ja 24.3.2010 Jyrki Pietilän yleisöluennot: Tampere, hidas ja nopea mediakaupunki 27.3.2010 Hannu Vanhasen yleisöluento: Paljastavat kuvat 6.10.2010 Susanna Paasonen: Paha Internet – uhkakuvat ja halun verkostot.

Muu näyttelytoiminta Palkittua mainontaa Suomesta ja muualta 5.11.2009 - 31.1.2010 Aamulehti, Kärkimedia ja Rupriikki) 25

Uudistettua Rupriikkia.

Projektit

materiaalituotannolle, näyttely- ja esitystoiminnalle sekä paikan yhteistyön tiivistämiselle mediakasvatusta tarjoavien tahojen kanssa. Mediamuseo toimii tiiviissä yhteistyössä Mediakoulun kanssa. Museo tarjoaa kouluun tuleville luokille työpajatyöskentelyn oheen tutustumisen museoon.

Liikuteltava äänimuseo Nostalgiset radio-ohjelmat ja työn, kodin ja luonnon äänet ovat tärkeä osa vanhemman ikäpolven muistoja.

Mediamuseo Rupriikki toteuttaa ikäihmisten palveluiden käyttöön äänikuuntelupistettä, ”Äänimuseota”, jossa yksittäinen asiakas tai ryhmä virittäytyy äänien ja ohjelmien kautta tuttujen kuulokuvien ääreen. Äänimuseo toteutetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin sosiaalipalveluiden kanssa. Hanke valmistuu keväällä 2011.

Trafiikki-yhteistyö Mediamuseo Rupriikki osallistuu Trafiikki ry:n toimintaan, jonka tavoitteena on liikenne- ja viestintämuseoitten tunnettuuden ja yhteistyön lisääminen.

Opetustoiminta

Yhteistyö

Museossa vieraili vuonna 2010 yhteensä 4790 koululaista ja opiskelijaa.

Rupriikissa oli koululaisryhmille säännöllisesti opastuksia ja TR1:ssä sijainneisiin vaihtuviin näyttelyihin valmistettiin tehtäväpaketteja. Ilman opastusta museoon tutustuville ala- ja yläkouluille museo antaa ”Mediaselviytyjän käsikirjan”, jonka avulla museossa voi tehdä mediakasvatukseen liittyviä oppimistehtäviä.

Sanomalehtiviikon työpajoissa 9.2. - 12.2.2010 museolla vieraili 341 oppilasta.

Neuvottelukunta Museon taustayhteisön muodostavat Tampereen kaupunki, Aamulehti, Tampereen yliopisto ja Pirkanmaan journalistit. Näistä yhteistyökumppaneista koostuva neuvottelukunta kokoontui 4.11.2010.

Tampereen kaupungin perusopetuksen Mediakoulussa mediataidot haltuun Mediamuseo Rupriikin yhteyteen avattiin Tampereen kaupungin perusopetuksen perusopetuksen Mediakoulu. Teknisesti varusteltu, saavutettava tila tarjoaa mahdollisuuden kehittää toiminnallista, tutkivaan oppimiseen tähtääviä työpajoja, joiden toiminta painottuu mediataitojen oppimiseen. Tila tarjoaa puitteet mediapajojen lisäksi koulutuksille, kehitystyölle,

Rupriikin kävijät 2010: 31 305 2009: 25 687 2008: 26 298 26

TR1 kasvatti kävijämäärää

T

aidehalli TR1:ssä järjestävät näyttelyitä museopalveluiden alaisten yksiköiden Mediamuseo Rupriikin, Tampereen taidemuseon ja Tampereen nykytaiteen museon lisäksi Modus ry ja Valokuvakeskus Nykyaika ry.

Näyttelyt Rautahalli Suomalaista nykyvalokuvataidetta 8.1.–7.2.2010 järj. valokuvakeskus Nykyaika Nanna Hänninen, Ea Vasko, Sandra Kantanen Film Festival: Festart010 Video- ja elokuvataidetta Suomesta ja muualta 13.2.–14.3. 2010 järj. Tampereen Elokuvajuhlat & Tampereen nykytaiteen museo

8140 kg: Jani Leinonen, Katja Tukiainen ja Anssi Kasitonni.

Tampere kuplii 19.3.–21.3.2010 järj. Tampere kuplii

Ruutukaava kuplii 13.2.–21.3.2010 järj. Tampere kuplii

Vuoden lehtikuvat, 27.3.–2.5. 2010 järj. Rupriikki, ja Lehtivalokuvaajat

Kaj Franck –palkinto, 27.3.–2.5. järj. Modus & Tampereen taidemuseo

Tampere Art Factory TAF 8.5.–30.5.2010

Tampere Art Factory TAF 8.5.–30.5.2010

8140 kg: Jani Leinonen, Katja Tukiainen, Anssi Kasitonni 5.6.–15.8. 2010

Juice – Juice Leskisen elämä valokuvin 5.6.–15.8.2010

FABRICATION Finlayson 190-vuotisjuhlanäyttely 21.8.–19.9.2010

Erkki Salomaa, Pori: Kohtaamisia kadulla 22.8.–19.9.2010 ”Kuvia arjesta ja ihmisistä, Suomesta ja maailmalta.

Katukuvauksen perinteestä ammentava 30-v. retrospektiivi.”

ManseDanse 6.10.–10.10.2010 Taidekirppis 15.–17.10.2010 Suomen taiteilijaseuran vuosinäyttely 30.10. –5.12.2010 järj. Nykytaiteen museo ja STS

Anne Hämäläinen, Helsinki: Off Season 25.9.–17.10.2010 ”Normandian kesä on ohi ja lomalaiset ovat poistuneet. On aika antaa puheenvuoro hotellin patjalle, pyyhkeelle, uima-altaalle ja lukulampulle.”

Parvi Supersankarit kuvassa 8.1.–7.2.2010

Suomen taiteilijaseuran vuosinäyttely 31.10.–5.12.2010 järj. Nykytaiteen museo ja STS

Suomen taiteilijaseuran vuosinäyttely.

Vooninki Tila on perusopetuksen käytössä 9 kk, paitsi kesäkuuheinäkuu Artist´s Head, Pekka Kainulainen ja Ami Hyvärinen 4.6.– 30.07.2010 Konferenssi- ja kokouskäytössä 9.8 – 31.8. 2010 TR1:n kävijät 2010: 31 305 2009: 25 687 2008: 26 298 27

Taidemuseot esittelivät hirviöitä ja kaunottaria Kokoelmapalvelut

Yleistä

Tampereen kaupungin taidehankintamäärärahoilla hankittiin vuoden aikana yhteensä 167 uutta taideteosta, joista 44 sijoitettiin pysyvästi kaupungin julkisiin tiloihin. Vuoden aikana taidekonservaattorit tekivät yhteensä 377 kuntokartoitusta ja konservoivat yhteensä 146 taideteosta. Lisäksi 6.5. julkistettiin Tampereen kauppaoppilaitoksessa Kaisa Soinin tilaustyö Debet – Credit ja 2.10. paljastettiin Pellavatorin aukiolla kuvanveistäjä Hans-Christian Bergin suunnittelema valoveistos Valon kehrä, joka herätti jo ennen valmistumistaan suuren yleisön kiinnostuksen.

Valon kehrä kustannettiin Winterin rahaston määrärahoista.

T

ampereen taidemuseon vuosi oli erityisen menestyksekäs mitä tulee kansainvälisiin yhteyksiin, kontakteihin ja näyttöihin. Vuosi alkoi räväkästi ensi kertaa Suomessa esittäytyneellä H.R. Gigerin tuotannon esittelyllä. Näyttely tavoitti huomattavan määrän kävijöitä pääkaupunkiseudulta ja silmiinpistävää oli nuorten miesten ja naisten suuri osuus kävijöistä. He aktivoituivat kommentoimaan näyttelyä myös sosiaalisessa mediassa. Näyttely toi Tampereen taidemuseolle kosolti sekä valtakunnallista että kansainvälistä julkisuutta. Huomion arvoista on myös että näyttelyyn liittyvä saksankielisestä katalogista suomeksi käännetty versio myytiin näyttelyn kuluessa loppuun.

Samaan aikaan museossa esillä olleet rinnakkaisnäyttelyt Eräänlaisia sidoksia ja Be Your Enemy kiinnostivat niin ikään yleisöä.

Vuoden nuori taitelija 2010 Anni Leppälä esittäytyi taidemuseon kahdessa kerroksessa ja hieman erilaiseen, päiväkirjanomaiseen muotoon toteutettu julkaisu sai paljon kiitosta kauneudellaan.

Suuri ponnistus oli kesäkuussa pidetyn FIDEMin 31. kansainvälisen mitalitaiteen kongressin järjestelyt ja kongressin yhteydessä avattu kansainvälisen mitalitaiteen näyttely oheisohjelmineen. Ulkomaisia osanottajia kongressissa oli 110, mikä merkitsi sitä, että tapahtuma onnistui taloudellisesti. Tampereen taidemuseon näyttelytiimi ja erityisesti näyttelysuunnittelu sai runsaasti kiitosta ja ihastelua osakseen.

Kongressiin liittyvässä näyttelyssä esillä mitaleita oli 30 maasta, mitalisivuja 1406 ja taiteilijoita oli 495.

Samassa yhteydessä esiteltiin kuvanveistoa paikallisilta taiteilijoilta. Alueellisuus tarjosi vastapainon maailmanlaajuiselle mitalitaiteelle ja toimi kätevänä työkaluna taiteilijavalinnoissa. Näyttely dokumentoitiin 320-sivuisena katalogina, johon liitettiin DVD kaikista mukana olleista mitaleista. Hanke oli erityisen suuritöinen ja sai taidemuseon henkilökunnan venymään äärimmilleen.

Lisäponnistusta vaati myös Tampereen taidemuseon ja Sara Hildénin taidemuseon yhdessä Suomen Museoliiton kanssa järjestämät Valtakunnalliset taidemuseopäivät, joihin osallistui kaikkiaan 60 kollegaa eri puolelta Suomea. Ammattikunnalle esiteltiin myös kaikkia kiinnostanut kokoelmakeskus Ruskossa.

Loppuvuodesta taidemuseossa avautui tamperelaisen kuvataiteilijan Matti Alapotin teoksista koostettu yksityisnäyttely, graafikko Tuulikki Pietilän muistonäyttely ja Purnu-ryhmän historiaa esittelevät näyttelyt. Kaikkiin näyttelyihin tehtiin myös julkaisut, kahteen jälkimmäiseen pienet muistikirjanomaiset teokset.

Aluetaidemuseotoiminta Tampereen taidemuseo jatkoi aluetaidemuseotoimintaa Museoviraston ja Valtion taidemuseon kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. 10 kiertonäyttelyä lainattiin yhteensä 19 kertaa ja aluetaidemuseotyöstä vastaava amanuenssi teki ns. maakuntamatkoja eli asiantuntijavierailuja kuntiin kaikkiaan 10 kpl ja lisäksi osallistui Ruoveden taiteilijasymposiumiin ja alueellisiin seminaareihin. Ellen Thesleffin maisemassa -näyttely kiersi vuoden mittaan Ruovedellä, Sastamalassa ja Ikaalisissa päätyen loppuvuodesta Nokian taidetaloon.

Amanuenssi Marja-Liisa Linderin siirryttyä syksyllä vuorotteluvapaalle vs. amanuenssi Soila Kaipiainen jatkoi tehtävässä.

Taidemuseon saavutettavuus Kokoelmayksikkö ja Nykytaiteen museon henkilökunta jatkoivat sekä yleisen kokoelman sijoituksia eri puolille kaupungin toimipisteitä ja yksikköjä.

Lisäksi Nykytaiteen museo näyttäytyi kaupunkitilaan sijoitetuilla teoksilla Tuomiokirkkokadulla ja Tammerlammessa, laajensi Taidetta jakokaapeissa -hanketta ja osallistui LiikKUVAT -taidetta hoitolaitoksissa -hankkeeseen Kaupin sairaalaan tuotetuilla teoksilla.

H.R. Gigerin näyttelyssä kokeiltiin ensimmäistä kertaa Vauvan kanssa museoon! -kierroksia. Kiiteltyjä kierroksia jatkettiin myös seuraavissa näyttelyissä.

Näyttelyt H.R. Giger: ART – DESIGN – FILM 30.1.–5.4.2010 Näyttely esitteli vuonna 1940 syntyneen H.R.Gigerin tuotantoa piirrosten, videoiden, veistosten ja kuvadokumentaatioiden muodossa. Näyttelyn osa-alueina esiteltiin ALIEN, ALIEN 3, POLTERGEIST II ja SPECIES –elokuvia, joihin Giger on luonut maailmanlaajuisesti tunnettuja olioitaan. Näyttely oli kohti 28

H.R. Gigerin hahmot kauhistuttivat ja ihastuttivat Tampereen taidemuseossa. naan. Niiden kautta nuoret ovat voineet pohtia omaa kauneuskäsitystään ja kyseenalaistaa omia ihailunsa, halveksuntansa tai pelkonsa kohteita.

suunniteltu tiiviissä yhteistyössä H.R. Gigerin kanssa ja näyttelyn oli tuottanut Deutsches Filminstitut / Deutsches Filmmuseum.

Yleisöllä oli ensiluokkainen mahdollisuus tutustua taiteilijan luonnoksiin ja suunnitelmiin, joiden pohjalta elokuvahistorian tunnetuimman hirviöt toteutettiin. Giger tunnetaan myös levynkansitaiteestaan.

Vuoden nuori taiteilija 2010 Anni Leppälä 17.4. – 30.5.2010 Anni Leppälä oli järjestyksessä 26. Vuoden nuori taiteilija. Hän asuu ja työskentelee Helsingissä.

Leppälä (s. 1981 Helsingissä) on valmistunut 2004 Turun Ammattikorkeakoulusta / Taideakatemiasta ja opiskelee Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen koulutusohjelmassa (Master of Arts). ”Valokuvat ovat kiinnekohtia muutoksessa ja sen tarkkailussa, ne antavat katsojan rauhassa lähestyä itseään. Niihin voi koota luottamusta ja tunnistamisen varmuutta, mutta samanaikaisesti niillä on myös toinen luonteensa; näkymätöntä ja tunnistamatonta kohti kääntyvä puoli. Sisäavaruuden kokemus, elossaolon tunne väistelee; sen jäljittäminen on tärkein aiheeni. Työskentelen intuition ja muistin varassa, kuvat seuraavat toisiaan ja nousevat esiin toistensa vaikutuksesta. Hetkellinen ja muuttumaton saavat toisiaan vasten muotonsa ja merkityksensä, kuvitteellinen ja sanaton todellisuus sisältää mahdollisuuden peittää sekä piilottaa näkyvä alleen. Kuvat tapahtuvat kokemuksen ihmeessä.”

Eräänlaisia sidoksia 30.1.–5.4.2010 Marko Lampisuon ja Elina Relanderin teokset taidemuseon näyttelyssä Eräänlaisia sidoksia pureutuivat syvälle sisimpään ja identiteetin kiemuroihin. Lampisuon teos ’Eräänlainen puutarha’ oli Lampisuon todenmakuinen ja omaääninen kertomus ensimmäisestä isyysvuodesta, kun ihania asioita tapahtuu, mutta rakastaminen ja vuorovaikutus kangertelevat.

Elina Relanderin teoskokonaisuus ’Perhonen sisälläni/Sidoksia’ oli dokumentaarinen valokuvasarja.

Kuvissa esiintyi transsukupuolisia ja transvestiitteja, joiden elämää, arkea sekä pukeutumista taiteilija on seurannut vuodesta 2007 lähtien. Kuvillaan hän pyrki avaamaan oven tähän monelle vieraaseen ja arkaan aiheeseen samalla esitellen aiheen takana olevia henkilöitä.

Be Your Enemy 30.1.–5.4.2010

Puhuvaa ainetta –Talking Substance –kansainvälistä mitalitaidetta ja pirkanmaalaista kuvanveistotaidetta 17.6.–29.8.2010

Be Your Enemy! -kokonaisuus syntyi taiteilija Teemu Mäen idean pohjalta yhdessä taidehistorioitsija Arja Elovirran kanssa. Valokuvanäyttely koostui Be Your Enemy -työpajoissa toteutetuista triptyykeistä.

Suomessa ja Venäjällä toteutetut työpajat tuottivat kuvasarjoja, joissa lapset ja nuoret aikuiset ovat tulleet kuvatuiksi omana itsenään, idolinaan ja inhokki-

Näyttely esitteli kansainvälistä mitalitaidetta 28 eri maasta. Perinteisten mitalien lisäksi esillä oli yksipuolisia, moniosaisia ja kolmiulotteisia esineitä, jotka oli valmistettu melkein mistä materiaalista tahansa.

29

vuonna syntyneistä päätti pitää yhteisen 50-vuotisnäyttelyn ensin Helsingissä, mutta sitten löydettiin kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen Purnu. Vuonna 1967 järjestetty ensimmäinen Purnun kesänäyttely aloitti Suomessa ennen näkemättömän kesänäyttelyiden sarjan. Ensimmäisessä Purnu 67 näyttelyssä olivat mukana Purnun isännän Aimo Tukiaisen ja idean äidin Tuulikki Pietilän lisäksi Taisto Ahtola, Erik Enroth, Unto Koistinen, Pentti Melanen ja Ernst Mether-Borgström.

Nykymitalit ovat monin tavoin kiinni oman aikansa taiteellisessa orientaatiossa, ja tätä taidemuseo havainnollisti tuomalla samassa yhteydessä esiin veistotaidetta Pirkanmaan alueen taiteilijoilta. Mitalitaide esitettiin luonnollisena osana kuvanveiston kenttää.

Näyttelyn kuvanveisto-osuuden taiteilijat olivat Krister Gråhn, Jaakko Himanen, Villu Jaanisoo, Hanna Jaanisoo, Osmo Juvonen, Aarne Jämsä, Matti Kalkamo, Jarmo Kallinen, Heli Ryhänen, Jyrki Siukonen ja Ilkka Virtanen.

Matti Alapoti

Taidegraafikko Tuulikki Pietilän muistonäyttely, kuvataiteilija Matti Alapotin sekä Purnu-ryhmä 2.10.2010 – 9.1.2011

Näyttely esitteli Matti Alapotin viime vuosien ja vuosikymmenten rikasta ja monimuotoista tuotantoa.

Vaasalaissyntyinen, Tampereen taidemuseon naapurikorttelissa työskentelevä Matti Alapoti oli pitkään nimenomaan maalari, mutta näyttelyssä nähtiin myös hänen piirroksiaan, sekä muistilehtiöistä että monumentaalikoossa. Näyttelykirjassa luotiin katsaus taiteilijan koko uraan.

Tuulikki Pietilän muistonäyttely esitteli Pietilän laajaa ja monipuolista tuotantoa. Pietilän grafiikalle oli leimallista tekniikan ja teemojen laaja-alaisuus sekä sarjallisuus. Hänen tuotantonsa kattoi koko sotien jälkeisen ajan tyylikaudet. Näyttelyn teosten aihemaailma liikkui sota-aikaan Äänislinnassa kuvatuista pakolaisista eteläeurooppalaisiin kaupunkimaisemiin ja surmanajajista informalistisiin värisommitelmiin.

Kuvauksen kohteeksi kelpasivat niin oma kissa Psipsina kuin oman kesäsaaren Klovharun kalliomaisematkin. Näyttelyssä nähtiin myös Tuulikki Pietilän ympäri maailmaa kuvattuja kaitafilmejä.

Näyttelykohtaiset kävijämäärät: Pirkanmaan 4. Triennaali 3.1.2010 asti yht. 5533 kävijää H.R. Giger/ Eräänlaisia sidoksia/ Be your enemy 30.1.–5.4. yht. 19 630 kävijää VNT 2010 Anni Leppälä 17.4.–30.5. yht. 5517 kävijää Puhuvaa ainetta. Mitalitaidetta maailmalta kuvanveistoa läheltä. 17.6.–29.8. yht. 2045 kävijää Matti Alapoti/ Tuulikki Pietilä/ Purnu-ryhmä 2.10.– 9.1.2011 yht. 7018 kävijää

Purnu-ryhmä Näyttely esitteli Purnu-ryhmän tuotantoa. Purnu-ryhmä syntyi taidegraafikko Tuulikki Pietilän aloitteesta.

Pietilä oli 1960-luvun alkupuolella mukana kokoamassa Suomen Taiteilijaseuran matrikkelia. Hän huomasi tuolloin, että monet taiteilijat olivat syntyneet vuonna 1917 kuten hän itsekin. Seitsemän samana

Tampereen taidemuseon kävijät 2010: 33 833 2009: 21 543 2008: 36 814

Vuoden nuori taiteilija 2010 Anni Leppälä.

30

Muumilaakso vei taidetta maailmalle liki 600 vierasta. Kolmena ensimmäisenä päivänä museo löi kaikki aiemmat yleisöennätyksensä. Kaikkiaan näyttelyssä kävi 12 310 vierasta, arviolta 10 000 heistä vuoden 2010 puolella.

Japanin muumikiertonäyttely 2009–2010 palautui kotiin huhtikuun alussa. Näyttely päättyi Japanissa 28. maaliskuuta kierrettyään maassa vuoden verran.

Näyttelykierros keräsi kävijöitä kaikkiaan 187 423.

Vuoden 2010 puolella näyttelypaikat ja kävijät olivat seuraavat: Nagashima Museum, Kagoshima, 12.12.2009 – 17.1.2010, kävijöitä 12 720 Miyazaki Art Center, 20.1 – 13.2., kävijöitä 16 919 Hiroshima Prefectural Art Museum, 16.2 – 28.3., kävijöitä 49 109 Arvioitu kävijämäärä vuoden 2010 puolella on 72 528 muumien ystävää.

Yleistä

M

uumilaakso on taidemuseo, jonka tehtävänä on tutkia, säilyttää ja pitää esillä Tove Janssonin, Tuulikki Pietilän ja Pentti Eistolan Tampereen taidemuseolle ja Tampereen kaupungille lahjoittamia alkuperäisiä muumitaideteoksia. Suurin osa Muumilaakson vieraista on nuoria aikuisia kotimaasta ja erityisesti ulkomailta. Ulkomaalaisista kävijäryhmistä suurin on japanilaiset, toiseksi suurin venäläiset.

Muumilaaksossa kävi vuonna 2010 yhteensä 34 193 museovierasta. Alkuperäisten teosten näyttelyissä Muumilaakson ulkopuolella kävi yhteensä yli 250 000 kävijää (tilastointitavan vuoksi luku on epätarkka), yhteiskävijämäärä oli siis yli 284 000 näyttelyvierasta.

Tämän lisäksi tulevat tilastoimattomat reproduktionäyttelyissä vierailleet muumien ystävät ulkomailla.

Muumilaakso on mielikuvitusta rikastuttava, oivalluksia ja elämyksiä kaiken ikäisille ja kaikista maista tuleville ihmisille antava kulttuurimatkailukohde.

Museota kehitetään tämän pohjalta Tove Janssonin luoman muumimaailman henkeä ja taiteilijan aikanaan esittämiä toivomuksia kunnioittaen. Periaate korostuu, kun Muumilaakson muuttoa suunnitellaan.

Toistaiseksi Muumilaakson tilakysymys on auki, mutta asiantuntija- ja kansalaiskeskustelu on käynyt koko vuoden vilkkaana julkisuudessa.

Muumilaaksossa on vakituisessa työsuhteessa viisi museoavustajaa sekä yksi museoammatillinen henkilö (museoamanuenssi). Muumipuodissa on yksi vakituinen myymälänhoitaja, joka vakanssi on jaettu kahdelle henkilölle.

Muumilaakso lainasi Päivälehden museolle Helsinkiin kuusi suurikokoista sarjakuvakollaasia Suuri seikkailu – Muumiperhe 65 vuotta -näyttelyä varten. Näyttely oli avoinna yleisölle 12.3.– 31.10. ja kävijöitä näyttelyssä oli kaikkiaan 65 000.

Kiertävät reproduktionäyttelyt Muumilaakson reproduktionäyttelyt ovat olleet kysyttyjä Suomessa ja ulkomailla. Muumilaaksossa Pronssiin valettu Muumipeikko toivottaa kävijät tervetulleeksi Muumilaaksoon.

Muumilaakson näyttelyt kotimaassa ja ulkomailla Muumilaakso järjesti useita näyttelyitä kokoelmansa originaaliteoksista vuonna 2010. Muumilaaksossa osoitteessa Hämeenpuisto 20 jatkui pysyvän näyttelyn lisäksi teemanäyttely Tanssiva Muumilaakso.

Yhdessä Suomen Benelux-instituutin ja Belgian Comic Strip Centerin kanssa Muumilaakso järjesti näyttelyn Brysselin sarjakuvakeskuksessa 2. maaliskuuta – 29. elokuuta. Näyttelyn nimi oli The Dream World of Tove Jansson ja sen pääkuraattori oli lontoolainen sarjakuva-asiantuntija Paul Gravett. Näyttelyssä kävi 101 517 näyttelyvierasta.

Manchesterissä Englannissa järjestettiin muuminäyttely nimellä Magical Moominvalley – The Illustrations of Tove Jansson from Tampere Art Museum Moominvalley Collection Finland. Näyttelypaikkana oli Bury Art Gallery, Museum & Archives ja yleisö tutustui muumeihin 23.10. – 15.1.2011.

Avajaisissa vuoden 2010 lokakuussa oli ennätysyleisö, 31

382 lasta. Muumit musisoivat Muumilaaksossa 18. joulukuuta koko perheen musiikkitapahtumassa.

Muumien ystävät -yhdistys Myy ry järjesti Muumipeikon kevätkylvyn 17.4. nyt jo toista kertaa. Kevään tuloa juhlistetaan kylvettämällä pronssinen Muumipeikko-patsas Muumilaakson oven edessä. Kylvetyksessä noudatetaan konservaattorien ohjeita.

Senioreille suunnatut Toven torstait 21.1., 14.10. ja 18.11. sisälsivät esitelmän Tove Janssonista ja pääsylipun ainoastaan 1 euron hinnalla kaikille ikäihmisille.

TAITE-projekti maahanmuuttajien kotouttamiseksi lähti liikkeelle museopalveluissa. Muumilaakso päätti osallistua Moniääninen museo -projektiin.

Oman tuotannon tapahtumissa kävi yhteensä 683 museovierasta.

Muumilaaksolaiset tekivät kesäisen opintomatkan Harun saarelle maanantaina 7. kesäkuuta. Tove Janssonin kesäsaari Porvoon edustalla oli tärkeä kohde Muumilaakson työntekijöille, sillä näyttelyvieraat kyselevät toisinaan paikasta Muumilaakson henkilökunnalta.

Museoiden yössä 15. toukokuuta kävijöitä Muumilaaksossa oli 344. Hämeenpuisto-Fiestassa 8. elokuuta sekä Muumilaakso että Muumilaakson kauppapuoti olivat mukana. Hämeenpuistossa jaettiin alennuskuponkeja Muumilaaksoon. Tampereen päivä 3.10. keräsi 3188 ilmaiskävijää. Lokakuussa avattiin Tuulikki Pietilä -yhteisnäyttely taidemuseossa. Taidemuseon ja Muumilaakson yhteislippuja käytettiin yhteensä 68.

Joulukuussa kahtena viikonloppuna Muumilaakso oli esillä Tallipihalla. Jaossa oli vapaalippuja, joista 23 käytettiin.

teemanäyttelynä esillä olleesta Tanssiva Muumilaakso -näyttelystä on teetetty kaksi Epson Digigraphie -reproduktionäyttelyä lähetettäväksi kohteisiin, joissa ei voida taata museaalisia olosuhteita. Vuonna 2010 Tanssiva Muumilaakso oli esillä Espoon kulttuurikeskuksessa 2.9. – 12.9., jona aikana näyttelyn näki 2489 näyttelyvierasta.

Lokakuun 20. päivänä avattiin Kazakstanin pääkaupungissa Astanassa The World Forum of Spiritual Culturessa näyttely, johon Muumilaakso osallistui reproduktioin. Näyttely jatkuu vuodelle 2011. Sen tilasi Suomen suurlähetystö Astanassa. Näyttelyn kävijämäärästä ei ole arviota, sillä näyttely on julkisessa tilassa jossa on vapaa pääsy eikä kävijöitä tilastoida.

Muumilaakson reproduktionäyttely Tanssiva Muumilaakso oli esillä Shanghain maailmannäyttelyssä Suomen Kirnu-paviljongissa. Näyttely oli osa saman nimistä yhteisproduktiota. Maailmannäyttelykomitea myönsi Dancing Moominvalley @ Shanghai EXPO -kokonaisteokselle kulttuuripalkinnon erityisen ansiokkaasta osallistumisesta Shanghain maailmannäyttelyyn 2010. Kolmen päivän ajan esitetyssä kokonaisteoksessa yhdistyivät kuvataide, tanssi, musiikki ja asiantuntijapuheenvuorot. Palkinnon saajien joukossa se oli ainoa Suomen kulttuuriohjelman edustaja maailmannäyttelyssä. Kulttuuripalkinto kunniakirjoineen sijoitetaan pysyvästi Tampereen taidemuseon Muumilaaksoon keväällä 2011.

Tapahtumia TAITE-kierrokset lapsille järjestettiin helmi- ja maaliskuussa. Suurenmoinen seikkailu -kierrokset oli suunnattu esikoululaisille. Kävijöitä oli yhteensä 676.

Muumilaakso tuotti myös itse ohjelmaa sekä lapsille että muulle yleisölle. Talvikierros lapsille oli 21. helmikuuta, Origamipaja 28. maaliskuuta ja Muumimamman esiliinapaja 3. toukokuuta. Loka-marraskuun elämyksellisiin päiväkotikierroksiin osallistui

Muumilaakson kävijät 2010: 34 193 2009: 35 166 2008: 38 580

32

TAITE pokkasi palkinnon

T

AITEssa suunniteltiin ja koordinoitiin vuonna 2010 kaksikymmentäkahdeksan taidekasvatuskokonaisuutta, joista museokokonaisuuksia oli yksitoista. Museokokonaisuuksien sisällöllisen työn TAITE toteutti itse, muiden kokonaisuuksien sisällöt hankittiin ostopalveluna pirkanmaalaisilta kulttuurilaitoksilta, taiteilijoilta ja taidekasvattajilta. Museokokonaisuuksista yksi oli kokeellinen ja se toteutettiin yhteistyössä Nykytaiteen museon ja lastenkulttuurikeskus Rullan kanssa. Monitaiteisia taidekasvatuksen menetelmiä kehitettiin tukea tarvitsevien ryhmissä.

Koivikkopuiston Sairaalakoulussa käynnistettiin Sirkus Kipinä -kokonaisuus, jossa sosiaalinen sirkus integroidaan osaksi koulun toimintakulttuuria.

Vuonna 2010 käynnistyi TAITE-toimintamallin kehittämistyö aikuispedagogiikassa Moniääninen museo- hankkeen avulla. Hankkeessa TAITE-mallia kehitetään aikuisille, ja maahanmuuttajia kurssitetaan toimimaan oppaina Tampereen museopalveluissa.

Opettajille järjestettiin seitsemän koulutustilaisuutta sekä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kahdeksan perheille suunnattua tapahtumaa. Uutena avauksena TAITE oli myös mukana nuorisopalvelujen järjestämässä nuorille suunnatussa tapahtumassa sekä museokeskus Vapriikin järjestämässä nuorten museosunnuntaissa.

Vuoden 2010 aikana tuotettiin kaksi museokasvatukseen liittyvää julkaisua: Taidenurkka-materiaali sekä opas opettajille kulttuurihistoriallisen museon

museokäyntiin. Julkaisut painettiin ja toinen niistä julkaistiin myös internetissä, Taidekaari-kulttuurikasvatusohjelman verkkosivuilla. Verkkosivuilla julkaistiin myös muuta opettajille suunnattua museopedagogista oheismateriaalia Kevään aikana saatiin rahoituspäätös Taidekaaren opetussuunnitelmapilotille. Pilotille palkattiin määräaikainen projektisuunnittelija, jonka tehtävänä on tutkia, arvioida ja raportoida Taidekaaren toimintaa.

Arvioinnin kohteena on ohjelman sisällöt, rakenteet ja toimintamallit. Pilotilla valmistellaan Taidekaaren viemistä kunnalliseen opetussuunnitelmaan. Pilotti käynnistyi Linnainmaan yhtenäiskoulussa elokuussa 2010.

Elokuussa julkaistiin Taidekaari-kulttuurikasvatusohjelman uudet verkkosivut ja aloitettiin SISKO -ilmoittautumisjärjestelmän toinen kehittämisvaihe.

Internetsivujen galleria-osuuden kehittämistyötä jatketaan vuoden 2011 aikana.

Vuoden 2010 aikana valmistui kandidaatin tutkielma Taidekaaren Pääosassa -tanssitaiteen kokonaisuudesta. Tutkimuksessa todettiin taidekasvatuksella olevan vaikuttavuutta.

Vuonna 2010 TAITElle ja Taidekaari-kulttuurikasvatusohjelmalle myönnettiin Vuoden museopedagoginen teko -tunnustus. Tunnustuksen myönsi museopedagoginen yhdistys Pedaali.

Vuoden aikana osallistuttiin Taikalamppu-verkoston ja Pedaalin toimintaan sekä tehtiin opintoretki Tanskaan. Maaliskuussa 2010 saatiin artikkeli TAITEn museopedagogisesta toimintamallista Icomin alajärjestön CECAn kansainväliseen museopedagogiseen julkaisuun.

Verkostoyhteistyötä tehtiin paikallisesti ja valtakunnallisesti eri toimijoiden kanssa. Palvelusopimuksen laatutavoitteet täytettiin vuoden 2010 aikana, yhteensä Taidekaaressa oli 9 499 kävijää, käyntikertoja muodostui 21 349 kpl. Kaikkiaan vuoden aikana tavoitettiin 27 492 kävijää ja 39 407 käyntikertaa.

TAITEN opastuksella tutustutaan kengäntekoon Vapriikin Kenkämuseossa.

33

Esinelahjoittajat 2010 Aki Choklat Studio Alftan Robert Oy Avec-Shoe Ltd / Vesa Suokko Berner Oy Emya 2010 Epilä –yhtye / Terra Recordings Finlayson Finsk / Julia Lundsten Harju Sirkka Helenius Kyllikki Helin Pertti Hilden Raimo Hirvonen Yrjö Huopaliike Lahtinen Ay Hyrkkänen Veikko Jaatinen Toimi Järvineva Arja-Liisa Kivekäs Kai Korhonen Paavo Kuomiokoski Oy Laitosjalkine Oy Lampén Erkki Lapuan Kankurit Oy Lax Creation / Lax Janne Laxenius Vilja-Valpuri Lindberg Ahti Linnanlahti Heikki Mantereen Kenkätehdas Oy Metso Paper Oy Mustonen Pia Mäkinen Antti / Yö –yhtye

Mäkinen Seppo Mäntyoja Antero Negative -yhtye Nikander Antti Niklas-Salminen Heini Nissinen Sami Nygård Arttu Palmroth Pertti Palmroth Tero Parikka Minna Peltonen Hannu Pomarfin Oy / Fonsén Päivi Promena Oy / Päivi Kotamäki Puttonen Heikki Reijonen Pertti Remedy Entertainment Repo Kari Salmela Irene Salo Ilpo Saloniemi Marjo-Riitta Sandbacka Håkan Studio Jouko Järvinen Taideteollinen Korkeakoulu Tamminen Marika Telia/Sonera Tuovinen Jani Urho Viljamaa Oy Varemo Leena Witch Jyrki Vuorma Maria

34

Vakituinen henkilökunta 2010 Adel Vadim Antila Kimmo Autio Jorma T Bonelius Elina Anna Kaarina Haimila Aki Veikko ILARI Hakala Heli Kaarina Heinisaari Harri Henriksson Harri Markus Hänninen Tuire Ibrahim Ali Ilyas Innanen Seppo Jaakko Jaatinen Toimi Kaarlo Joenniemi Sirpa Jokiaho Ismo Järvenmäki Leena Järvinen Kari Tapani Kaakkolammi Marja-Liisa Kainulainen Riitta Anneli Kalliokoski Ritva Marjaana Kangasmäki Eija Karvinen Kim Sakari Kaukoranta Ulla Marjatta Kela Marja-Riitta Koiranen Tapani Koivisto Virve Ilona Koskinen Arja Hannele Koskinen Marjo Riitta Hannele Kotkaslahti Eero Kuitunen Merja Hannele Kumpulainen Tomi Kurko Pirjo Liisa Kuusenaho Jari Juhani Kähkönen Hanna-Leena Kärnä Mikko Laalahti Tiina Marja Laine Jussi Ahti Tapio Laine Tarja Anneli Lampi Liinu Kristiina Lehtinen Liisa Katriina Lehtinen Timo Juhani Lehtisalo Hannu Tapio Lehto Anne-Mari Lehtonen Matti Johannes Leinonen Paula Sinikka Lella Maria Christine Lind Mari Susanna Linder Marja-Liisa Lindholm Jadekai Louhivuori Arja Tuulia Lähdesmäki Ulla Elina Lähteenmäki Reija Terhikki Lähteenmäki Tuija Marja-Liisa Makkonen Anne Maarit

Marjamäki Mikko Mattila Olli Kalevi Murtoniemi Sanni Myllyharju Taina Kaarina Niemenmaa Päivi Nieminen Riitta Hannele Niivee Päivi Hannele Nissinaho Aino Tuulikki Nissinen Vesa-Pekka Numminen-Dahlberg Kirsi Elina Nyman Paula Sisko Ollila Miisa Marja-Liisa Paavola Tiina Johanna Palo-Oja Ritva Anneli Pennanen Maija Pennanen Pertti Tapani Penninkangas Outi Pentti Mika Juhani Petänen Mia-Riitta Poikajärvi Tähtitalvikki Pulkkanen Suvi Pyysalo Katri Maria Pääskynen Aki Juhani Pöntinen Sanni Rajala Juha Rajaniemi Minna Annikki Rantasaari Elina Johanna Rauhala Miikka Valtteri Rikala Tuija Tellervo Saari Sirpa Marja Salmela Anu Vilhelmiina Salmi Minna Maria Salmi Nelli Nelia Salminen Pia Pauliina Salokas Hannele Saloniemi Marjo-Riitta Schläpfer Johanna Seitsonen Leena Kristiina Sinia Päivi Marjatta Sinisalo Pirjo Sisko Siren Pertti Ilmari Soini Petra Soininen Tuija-Liisa Stenholm Heikki Tapani Stjerna Mika Aleksi Suominen Tapio Antero Taivaloja Tuula Anneli Talvio Ilpo Aulis Taros Hannu Kaarlo Tervakangas Reetta Timonen Kaisa Marjatta Toivola Iris Jasmine Trast Ritva Päivi Irmeli 35

Tulonen Leila Marjatta Tuokila Hanna Kristiina Tuomola Mika Markku Ukura Minna Kaisa Vallius Harri Kimmo Ahti Waren Riitta Hannele Vedenjuoksu Merja Villanueva Marjut Hannele Virolainen Sirpa Virta Maritta Hannele Virta Seija Aino Marjatta Yli-Kerttula Helena Ylänen Jaana Kaarina

Määräaikainen henkilökunta 2010 Aaltonen Tiina Marjukka Aedo Sepulveda Silvia Eliana Ahlfors Janina Anttonen Varpu Blom Risto-Pekka Ekosaari Maija Foster Raisa Haavisto Heli Hakala Tuulia Halme Eija Mirjami Hankosaari Reija Anette Hannunen Antti Haukkajärvi Eveliina Heinola Lila Heiskanen Jari Hietikko Marjo Kaarina Hinnerichsen Miia Hirvonen Annamaria Honkanen Lasse Honkasalo Merja Kyllikki Hänninen Leena Maarit Anneli Jalkanen Mari Johanna Jäkärä Tiina Jäntti Pirjo-Inkeri Järnefelt Salla Maarit Järvinen Johanna Järvinen Jyrki Kaipiainen Soila Kaivonen Vesa Kallio Taimi Maria Kangas Johanna Tuulia Karttunen Annamari Kestinen Aino Kristiina Kiianmies Mirka Kinnunen Markku Olavi Koivunen Seija Tellervo Kolehmainen Anu Maaret Kumpulainen Liisa Kumpulainen Tuukka Kuusela Sallamari Körkkö Silja Köönikkä Laura Lahtinen Jussi Lahtinen Sari Elina Laine Anniina Laine Mia Karoliina Lares Jenni Lehtinen Santtu Lehto Laura Emilia Lehtonen Jarno Lehtovirta Matti Liira Anne-Mari Liuttunen Antti

Lumio Heini-Leena Luoma Markku Juhani Luoto Kalle Ilmari Luoto Kirsi Luukkonen Mari Lähdesmäki Heta Meriluoto-Jaakkola Marjo Kaarina Mustonen Pia Engla Mariia Muujärvi Ossi Eljas Mäkelä Gaia Nissinen Sami Norvasto Teemu Sakari Nurmi Paula Elina Nylund Niklas Nylund Taru Pauliina Ojaharju Ulla Irene Oksala Ulla Pertovaara Heidi Pulkkinen Hanna Leena Puumalainen Teemu Taneli Rajahonka Tytti Raninen Sami Rantanen Janne Rasimus Anita Senja Rautiainen Matti Tapio Rekko Eira Sinikka Riikonen Stina Saari Henrik Juhani Saarikoski Hannu Vilho Schroderus Tuula Anneli Siltanen Riia Skytt Jenny Soltchatova Jenni Evguenia Sompinmäki Antti Suikkanen Jenny Syvänen Jari Juhani Tamminen Hanna-Marika Tiainen Teemu Tirkkonen Erik Reijo Tomperi Mirja Anneli Tuomimäki Hannele Tupala Ulla Uimi Marjo Valkama Vesa Vallin Hannu Viitanen-Hanhinen Tarja Kristiina Wilkman Sisko Marja Willberg Leena Virtanen Antti J Vuolas Sinikka Helena Väisänen Galina Ylitalo Joonas Tapio 36

37

38