Arkeologinen kaivaus Pirkkalan Tursiannotkon rautakautisella asuinpaikalla SAMI RANINEN Pirkanmaan maakuntamuseon suurin arkeologinen kenttätyö vuonna 2012 olivat pelastuskaivaukset, jotka suoritettiin 28. syyskuuta – 26. lokakuuta Pirkkalan kunnan Pirkkalankylässä. Tutkimuksen kohteena oleva muinaisjäännösalue on rekisteröity muinaisjäännösrekisteriin sekä Pirkkalankylän (Bircala) historiallisena kylätonttina että Tursiannotkon kivi- ja rautakautisena asuinpaikkana. Tutkimuksen syynä oli kunnan suunnitelma muinaisjäännösalueen halki kulkevan Anian rantatien (osa yhdystietä 3022) leventämisestä kevyen liikenteen väylän rakentamishankkeen yhteydessä. Kaivaukset jatkuivat menestyksekkäästi kesällä 2013, mutta jatkokaivauksen tuloksia ei käsitellä tässä artikkelissa. Syksyn 2012 kaivauksessa tutkitun alueen laajuus oli noin 54 neliömetriä. Tutkimuskustannuksista vastasi Pirkkalan kunta, joka myös teki muuta kaivaukseen liittyvää yhteistyötä maakuntamuseon kanssa. Kaivauksia johti Sami Raninen apulaistutkijoinaan Janne Rantanen ja Teemu Tiainen. Lisäksi mukana oli viisi tutkimusapulaista, joista useimmat olivat arkeologian opiskelijoita Helsingin ja Turun yliopistoista.
Pirkkalan haja-asutusalueella kauniissa järvimaisemassa, Pyhäjärven Saviselästä työntyvän Kotolahden koillispuolella. Pirkkalan moderni kuntakeskus sijaitsee noin 5 km Pirkkalankylästä itään. Muinaisjäännösalueen eteläosan halki virtaa Kotolahteen kaakosta laskeva Juoksianoja-niminen puro. Muinaisjäännösalue on saanut nimensä länsipuoliskossaan sijaitsevasta Tursiannotko-nimisestä alanteesta, jonka itärinteelle syksyn 2012 kaivausalue sijoittui. Tursiannotko-nimi ei esiinny peruskartassa, mutta muinaisjäännösrekisterin ja arkeologisten kenttätyöraporttien ohella se mainitaan usein Pirkkalankylää käsittelevässä paikallishistoriallisessa kirjallisuudessa. Varsinaisen Tursiannotkon alue sekä muinaisjäännösalueen muu länsi- ja pohjoisosa sisältää peltoa, niittyä, metsää ja kalliota sekä eri-ikäisiä rakennettuja pihapiirejä, joista osa on asuinkäytössä. Muinaisjäännösalueen keskellä, Anian rantatien molemmilla puolilla, sijaitsi 1700-luvun karttalähteissä kuvattu Pirkkalan kylätontti, josta nykyisin on rakennettuna vain osa. Muinaisjäännösalueen etelä-, itä- ja kaakkoisosa on Juoksianojan, Kranaatinmäentien ja Sapalantien halkomaa peltovainiota, joka idässä ulottuu kapean metsäalueen reunaan saakka. Tursiannotkon muinaisjäännösalueen luoteisosaan sisältyy erillisenä muinaisjäännösrekisterikohteena Hiidenmäellä sijaitseva pikkuinen kallionkolo, ns. Hiidenlähde, Neulakaivo tai Martinlähde. Kansanperinteen mukaan kolon luona on tehty taikoja, joten
Tursiannotkon muinaisjäännösalue
P
irkkalankylän/Tursiannotkon laaja muinaisjäännösalue sijaitsee Luoteis8
Kuva 1. Näkymä syksyn 2012 kaivausalueen vierestä lounaaseen, Pyhäjärven suuntaan. Kuvassa näkyy Sapalan talon vanha aitta Anian rantatien luoteispuolella. Kuvan oikealla puolella maanpinta laskeutuu Tursiannotkon pohjaa kohti. Kuva: Sami Raninen / Pirkanmaan maakuntamuseo.
kohde on rekisteröity kultti- ja tarinapaikkana. Muinaisjäännösalueen kaakkoisosaan puolestaan sisältyvät erillisinä rekisterikohteina Juoksianoja 1:n rautakautinen asuinpaikka ja Katajamäellä sijaitseva kiviladelma. Tursiannotkon muinaisjäännösalueen läheisyydessä sijaitsee lisäksi useita muitakin kivikautisia, rautakautisia ja historiallisia kohteita.
1200-luvun alkupuolella. Mahdollisesti jonnekin Pirkkalankylän tienoille rakennettiin silloin kirkko. Ensimmäinen Pirkkalankylään viittaava tekstiesiintymä on vuodelta 1442, jolloin eräässä asiakirjassa mainitaan lautamies ”Nilis Birkala”. 1500-luvun puolivälin maakirjojen mukaan Pirkkalankylässä oli 17 taloa eli veroa maksavaa maatilaa, joten kylä oli suomalaisella mittapuulla varsin suuri ja koko pitäjän isoimpia. Pirkkalankylän iso koko, sijainti keskiaikaisen kirkonpaikan läheisyydessä ja nimi osoittavat, että kylän täytyi olla merkittävä asutuskeskittymä jo keskiajalla eli 1200–1400-luvuilla. Mutta oliko Pirkkalankylä sellainen jo tätä ennen, myöhäisrautakaudella (800–1200 jKr.)? Pirkanmaalla ”kiinteä” eli maata viljelevä ja paikoillaan pysyttelevä rautakautinen asutus sijaitsi yleensä isojen
Pirkkalankylän historiaa Pirkkalankylä kuului keskiajalta lähtien Pirkkalan kirkkopitäjään, josta ensimmäinen säilynyt maininta (muodossa Birkala) sisältyy 9. toukokuuta 1374 päivättyyn kirjeeseen. On jokseenkin varmaa, että pitäjä sai nimensä Pirkkalan kylästä eikä päinvastoin. Tämä viittaa kylän suureen merkitykseen pitäjän perustamisvaiheessa eli ilmeisesti joskus 9