Laulumaa V. 2001. Siuron linnavuoren salat – tutkimuksia kesältä 2000. - Pirkan maan alta 2. Arkeologi sia tutkimuksia. Tampereen museoiden julkaisuja 58. Tampereen museot. S. 36–41. Miettinen M. 1974. Vanhan Pirkkalan esihistoria. Teoksessa: Saarenheimo 1974. S. 881–968. Saarenheimo J. 1974. Vanhan Pirkkalan historia. Vanhan Pirkkalan historiatoimikunta. Nokia, Pirkkala, Tampere, Ylöjärvi. Salminen T. 2002. Pentti Lydekenpoika (Djäkn). Hämeen linnan vouti ja Ylä-Satakunnan kihlakunnan tuomari, Knuutilan kartanon ensimmäinen tunnettu isäntä. Teoksessa: Kalmanlehto M., Kivimäki K. & Virtanen P. (toim.). Knuutila Pentin päivistä 2000-luvulle. Siuro-Seuran 25-vuotisjuhlajulkaisu. S. 10–16. Salmo H. 1952. Satakunnan historia II. Rautakausi. Satakunnan maakuntaliitto. Vammala.
Keskiajan koruloistoa – hopeasormus Ikaalisten Tukonsaaresta
Suvanto S. 1973. Satakunnan historia III. Keskiaika. Satakunnan Maakuntaliitto. Pori. Taavitsainen J.-P. 1990. Ancient Hillforts of Finland. Problems of Analysis, Chronology and Inter pretation with Special Reference to the Hillfort of Kuhmoinen. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 94. Helsinki.
VISA IMMONEN JA ELINA RÄSÄNEN
Törnblom L. 1992. Medeltiden. Teoksessa: Norrback M. et al. Finlands historia 1. Schildts. Esbo. S. 271–437.
Metallinpaljastinlöytö
Uotila K. 2000 (toim.). Vesilahden Laukko — Linna, kartano, koti. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae IV. Turku. Virtanen P. & Kalmanlehto M. 2007. Knuutila kautta vuosisatojen. Siuro-Seura. Nokia.
Hunters of the Lost Manor – Trial Excavation in Knuutila, Nokia SAMI RANINEN
I
n June 2012, an archaeological trial excavation was undertaken in the grounds of Knuutila Manor in Nokia. The site was the historic village of Penttilä. It was a small village of four houses that formed in the 16th century. The first verified mention of the location of the village is in a cadastral map from 1686. It has been conjectured that the 15th century Penttilä Manor would have been located at the site of the later village, but the trial excavation revealed no indications of this. The excavations did result in the finding of a Merovingian equal-armed brooch and two fragments of Iron Age type ceramics. These finds and a Merovingian spearhead discovered in 1935 point to the possibility that an archaeological monument from the Iron Age may have been or may still be situated at or in the vicinity of the manor.
34
Jaakko Aarniveräjä ja Ari Tuominen tutkivat metallinpaljastimella metsittynyttä peltoa Ikaalisten Tukonsaaressa vuoden 2011 syyskuussa. Paikka sijaitsee Heittolanlahden etelärannalla, kymmenisen kilometriä linnuntietä pohjoisluoteeseen Ikaalisten kirkolta. He poimivat maasta 1800–1900-luvulle ajoittuvia nappeja ja tsaari Nikolai II:n aikaisia (1894–1917) pennejä, mutta löytöjen joukossa oli myös koristeellinen jalometallisormus. Lähemmissä tutkimuksissa sormus osoittautui myöhäiskeskiaikaiseksi, ja se talletettiin Kansallismuseon kokoelmiin.
Kuva 1. Ikaalisten Tukonsaaresta löydetty kullattu hopeasormus ajoittuu 1500-luvun alkupuoliskolle. Sormuksen kehän ulkohalkaisija on 27,0 x 24,9 mm. Sormuksen etuosan korkeus on 19,9 mm. Esineen paino on 10,46 g. KM hist. 2012017. Kuva: Visa Immonen.
M
voikin olla hyvin hedelmällistä. Metallinpaljastimella Ikaalisista löytynyt sormus on valmistettu kullatusta hopeasta. Kultaus on tosin hävinnyt korun kuluneimmilta pinnoilta. Kookas sormus on profiilista katsottuna kolmiomainen niin, että kehä levenee takaa kohti etuosaa. Kehän koristuksena on kasviaihe, joka etuosassa yhtyy pyöreään kukkaseppeleeseen. Seppeleessä on kuusi kukkaa. Ne sulkevat sisäänsä Pyhä Anna itse kolmantena -nimellä tunnetun kuvaaiheen. Nimitys viittaa kuvaan, jossa Neitsyt Marian äiti Pyhä Anna esiintyy tyttärensä ja Jeesus-lapsen kanssa. Sormuksen henkilöhahmot ovat varsin kuluneita. Kookkaimman heistä, Pyhän Annan, kasvoista erottuu silmät ja nenä. Hah-
etallinpaljastinharrastus on Suomessa voimakkaassa kasvussa. Laitteiden halpeneminen ja innokas tiedotustyö ovat lisänneet harrastajien määrää. Ei olekaan yllättävää, että maasta paljastuu enenevissä määrin muinaislöytöjä. Metallinpaljastimella tehdyt, tarkoituksellisesti etsityt esineet poikkeavat monista muista esinelöydöistä, jotka tehdään useimmiten sattumalta maankäytön yhteydessä, kuten pelto-, metsä- tai rakennustöissä. Tutkijat eivät kuitenkaan ole vielä pysähtyneet arvioimaan siitä, miten uusi tilanne muuttaa käsityksiämme menneisyydestä. Ainakin keskiaikaisten korujen osalta metallinpaljastimella tehdyt löydöt ovat merkittävästi lisänneet säilyneen aineiston määrää. Harrastajien ja tutkijoiden yhteistyö 35