Tulevaisuudessa vihreämpi ruokapöytä myös merillä?

Laivakokeille suunnatulla kasvisruokakurssilla perehdyttiin kasvisruokien valmistamiseen Ruokailon opissa.

Ruokailon perustaja Charlotta

Hyttinen toimi kurssin vetäjänä. Hän on ravitsemustieteilijä ja elintarviketieteiden maisteri. Hän toimii myös Vegaaniliiton ravitsemusasiantuntijana.

Kurssi oli jaettu kahteen osaan. Ensin opiskeltiin kasvipohjaisen ruuan teoriaa etänä ja reilua viikkoa myöhemmin kurs- silaiset kokoontuivat Helsinkiin kokkailemaan yhdessä.

”Kasvisruoka ei voi olla mautonta mössöä, josta puuttuu proteiini. Tai pelkkää salaattia ja vihanneksia eli pupun ruokaa. Kasvipohjainen ruoka voi olla monipuolista, täysipainoista, täyttävää ja maukasta kun tietää mitä tekee”, Hyttinen kertoi.

Miksi kasvisruuan määrää tulisi lisätä ruokavaliossa? Hyödyt voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan: eettisyys (eläinten ja ihmisten oikeudet), ympäristö ja ilmasto sekä terveys. Ruokavaliolla voidaan vaikuttaa moniin eri sairauksien, kuten diabeteksen ja eri syöpätyyppien sairas-

Kurssipäivän aluksi Charlotta Hyttinen esitteli osallistujille erilaisia vegaanisia ruoka-aineita tumisriskiin. Kasviruokavalio on hyväksi myös sydämelle, sillä kasvikunnan tuotteissa ei ole kolesterolia. Vegaaniruokavalio on yhtä tehokas kuin kolesterolilääkitys.

Tutkimusten mukaan suomalaiset ylittävät reilusti punaisen ja prosessoidun lihan syömiseen asetetun suosituksen, joka on maksimissaan 500 g viikossa. Tämän lisäksi kokonaisrasvan saanti ylittää monilla suosituksen ja suurin lähde tälle ovat liha- ja kananmunaruuat. Puolestaan kasviksia ja kuituja syödään liian vähän. Miehistä vain 14 % ja naisista 22 % syövät päivittäin vähimmäissuosituksen verran eli 500 g päivässä kasviksia.

Kasvisruokaa tehdessä eläinperäisiä proteiinia ei vain jätetä pois, vaan ne tulee korvata. Hyviä palkokasvipohjaisia proteiininlähteitä ovat pavut, herneet, linssit sekä näistä valmistetut jalosteet kuten esimerkiksi tofu, Härkis ja soijarouhe. Ruuasta voi korvata myös vain osan eläinperäisestä proteiinista kasviperäisellä proteiinilla. Hyttinen kertoo, että usein ruokailijat eivät edes huomaa tällaisia pieniä muutoksia.

”Joukkoruokailussa on todella hyvät vaikutusmahdollisuudet. Suomessa syödään paljon aterioita kodin ulkopuolella (noin 150 ateriaa henkilöä kohden vuodessa). Etenkin laivalla työskentelevät syövät vielä tätäkin useammin, sillä töissä ollessa kaikki ateriat syödään siellä. Töissä syöty maukas ja nälkää pitävä kasvisruoka kannustaa kokeilemaan kasvisruokia kotonakin”, Hyttinen sanoi.

Ruokien vegenisointi

”Vegaaniset ruokailijat ansaitsevat kunnon pääruuan. Lihan poistaminen ei siis riitä vaan ruuan tulee ravitsemuksellisesti olla täysipainoista. Koska vain syöty ruoka ravitsee, tulee ruuan olla myös maukasta”, Hyttinen kertoi.

Usein mietitään sitä, että tuleeko kasvisruokien olla mahdollisimman saman näköisiä ja tyylisiä sekaruokien kanssa. Tämä jakaa mielipiteitä. Osa haluaa, että kasvisruuat ovat erinäköisiä, kun taas toiset haluavat, että ruoka muistuttaa tuttuja perinneruokia, joita on tottunut syömään lapsuudesta asti. Hyttisen mielestä on hyvä, että on tarjolla molempia, koska ihmiset tykkäävät erilaisista ruuista.

Suurimman osan resepteistä pystyy muokkaamaan kasvisvoittoisemmiksi helposti. Esimerkiksi makaronilaatikossa lihan voi korvata soija-, härkäpapu- tai herne rouheella ja muna-maidon sijaan voi käyttää kaurakermaa.

Tofun taikatemppu

Teoriaopiskelun jälkeen oli aika viedä oppeja käytäntöön. Toukokuisena perjantaina 10 laivakokkia kokoontui Hyttisen oppiin Helsinkiin. Päivä alkajaisiksi Hyttinen esitteli päivän ruokalistan, joka sisälsi kolme erilaista levitettä ja salaattia, seitsemän lämmintä ruokaa sekä kolme jälkiruokaa. Jokainen näistä valmistettiin täysin vegaanisena.

Osa käytettävistä raaka-aineista oli läsnäolijoille ennestään tuntemattomia, joten pieni esittely oli paikallaan. Samalla Hyttinen kertoi vinkkejä esimerkiksi siitä,

Myytit murskaksi: kasvisruoka tarjoaa täysipainoisuutta ja makunautintoja

Reilun tunnin kokkailun jälkeen oli aika ihailla notkuvaa tarjoilupöytää ja istua syömään yhdessä. Jokainen ruoka sai kehuja ja jopa ihmetyksen huokailuja. Vaikka jotkut ehkä ennen kokkailua epäilivätkin, vegaaninen ruoka oli todella maukasta. Ja täyttävää.

millä tofusta saa ulkoa rapean, mutta sisältä pehmeän. Salaisuus on se, että tofu kannattaa kuivata mahdollisimman kuivaksi, vaikka talouspaperilla painaen. Ja jos on aikaa, kannattaa sitä valuttaa painon alla. Viipaloinnin jälkeen kannattaa kuivattaminen tehdä uudestaan. Tämän jälkeen palat paahdetaan kuivalla pannulla niin, että pinta saa kauniin kullanruskean värin. Kevyesti rapeutunut pinta on hyvä merkki. Tämän jälkeen lisätään pannulle öljy, mausteet ja muut ainesosat. Reseptien jakamisen jälkeen oli aika pukea essu päälle ja kaivaa veitset esiin. Iloinen puheensorina täytti keittiön, kun osallistujat alkoivat pilkkomaan, paistamaan ja vatkaamaan. Ja vaikka kaikki olivatkin keittiöalan ammattilaisia, sai Hyttinen vastata kysymyksiin. Miten aquafabaa käytetään? Entä chia-siemeniä? Mitä on gurtti?

Ruokailun lomassa pöydän ääressä keskusteltiin vilkkaasti siitä, miten kasvispainotteisen ruuan määrää saataisiin lisättyä laivoilla. Ehdotuksina heitettiin sitä, että päivän toinen ruoka olisi aina kasvisruoka tai viikossa olisi yksi puhtaasti kasvisruokapäivä. Kun ihmiset tottuvat kasviruokiin ja huomaavat niiden olevan herkullisia ja täyttäviä, on niiden määrää helppo lisätä ruokalistalle.

Pöydän ympärillä tehtiin myös tunnustus. Kuulemma eräällä laivalla on tarjoiltu ruokaa ilman mainintaa siitä, että liha oli korvattu kasvisproteiinilla. Ruokailijat eivät olleet huomanneet mitään eroa. Ehkä siis paatuneimmatkin lihansyöjät saataisiin vähentämään lihan kulutusta.

Kurssi sai osallistujilta kiitosta ja päivän päätteeksi keskusteltiinkin siitä, miten jatkossa asiaa voisi opiskella lisää. Hyttinen ehdotti vegaanista jouluruokakurssia ja se sai kannatusta. Ja mikäli kiinnostusta on, voitaisiin kurssi laittaa avoimeksi kaikille merenkulkijoille. ò