Tuhansien laivakäyntien mies

Niklas ”Nikke” Peltolalla on liki 20 vuoden mittainen ura MEPAssa.

Vuonna 2004 asiamiehenä aloittanut Peltola on nähnyt muutoksen laivapalveluissa.

Peltola on kotoisin Porvoosta, jossa hän on asunut meren rannalla. Lapsuuden perhe veneili merellä ja laivat kiinnostivat häntä nuoresta pitäen.

Peruskoulun jälkeen hän hakikin Turkuun opiskelemaan ja sai kansimiehen kirjat 1990-luvun puolessa välissä. Asepalveluksensa Peltola suoritti laivastossa ensin Upinniemessä ja loppuajan Pansiossa.

Armeijan jälkeen työura lähti liikenteeseen Rederi Ab Grönqvistillä, jonka laivoilla hän seilasi muutaman vuoden. Vuodet 2000–2004 Peltola toimi kansimiehen hommissa Godby Shippingillä. Hän muistelee, että näissä paikoissa oli työkavereina paljon sellaisia merenkulkijoita, joita hän näkee laivoilla edelleenkin.

Vuonna 2004 Peltola selaili kotona ollessaan työvoimatoimiston sivuja ja näki MEPAn työpaikkailmoituksen. Laivalla työskennellessään hän oli seurannut MEPAn toimintaa ja kiinnostui ilmoituksesta, sillä työ vaikutti mukavalle. Hakuprosessin yhteydessä hän soitti Pekka Karppaselle, jota ei kuitenkaan tuntenut henkilökohtaisesti ennen MEPAssa aloittamista, ja kyseli lisää työnkuvasta. Avoinna ollutta paikkaa haki Peltolan muistin mukaan jopa 50 henkilöä. Hän pääsi haastatteluun, jossa pöydän toisella puolella haastattelijana istui Karppasen lisäksi silloinen toimitusjohtaja Martti Karlsson sekä asiamieskollega Jaakko Aarninsalo.

”Pian haastattelun jälkeen sain soiton ja ilmoituksen siitä, että olin saanut homman. Pohdin myöhemmin, että vaikuttikohan valintaan se, että olen kaksikielinen”, Peltola pohtii. Ennen MEPAssa aloittamista hän kävi heittämässä vielä yhden jo aikaisemmin sovitun kahden viikon mittaisen törnin Espanjaan.

Muuttunut työnkuva

Peltolan aloittaessa MEPAssa työskenteli hänen lisäkseen neljä asiamiestä - yksi Kotkassa, kaksi Turussa ja kaksi Helsingissä. Laivakäyntien määräkin oli tätä päivää paljon suurempi, kun käyntejä tehtiin myös ulkomaalaisiin laivoihin. Työ oli samalla fyysisesti raskaampaa, sillä monilla laivakäynneillä tehtiin kirjastonvaihtoja. Peltola pohtii, että silloin panostettiin kirjoissa enemmän määrään.

Samoin uutisten vieminen laivoille on muuttunut. Peltolan alkuaikoina oltiin aktiivisesti yhteydessä meklareihin, kun yritettiin kerätä lukemista kaikille. MEPAan tulikin lehtiä ympäri maailmaa. Tämän lisäksi Saksan merimieskirkon sivuilta printattiin aamuisin tuoreita uutisia eri maiden kielillä. Näistä saattoi kertyä muutaman sentin korkuinen nippu A4:ia.

”Tänä päivänä laivoilla on käytössään Internet satelliittiyhteyksillä ja satamissa on tarjolla 4G tai 5G yhteydet. Näin uutisia on helppo seurata enemmän reaaliajassa. Non-eu seiloreille suurin henkireikä on yhteydenpito perheeseen. Heille toimitamme edelleen puhelinkortteja. Suomessa on se etu, että niitä pystyy ostamaan ilman ostajan henkilötietoja”, Peltola kertoo.

Täsmäpalvelua laivoille

Peltola toimipaikka on ollut vuoden 2018 syksystä Vuosaaren merimieskeskuksessa. Mutta hänen toimialueensa on laaja – tällä hetkellä Vuosaaresta aina Haminaan saakka. ”Suomessa on hirvittävästi pikkusatamia, joten auton mittariin tulee vuosittain reippaasti kilometrejä”, hän sanoo.

Tänä päivänä mukana ei enää viedä viittä kassillista kirjoja ja toivota, että ne kelpaavat. Tarjolla on enemmän täsmäpalvelua ja MEPAssa halutaan merenkulkijoilta palautetta ja toiveita palveluista. Peltola sanoo, että

MEPAlainen on aina toivottu vieras laivoissa. Käynneillä tulee merenkulkijoilta suoraa palautetta, mutta sitä saisi tulla enemmänkin. ”On mukava viedä kirjapakettia laivalle, jossa on tilaajan nimi päällä. Silloin tietää, että tämä tulee tarpeeseen”.

Lehdille on tänäkin päivänä edelleen kysyntää. Niitä luetaan etenkin merellä, kun netti ei toimi. Murros on tässäkin varmaan edessä digitaalisuuden laajetessa. Peltola pohtii, että mitä sitten kun digimuotoiset palvelut ovat vielä tätä päivää helpommin käytettävissä. Kun kaiken saa netin kautta, käykö kukaan enää laivoilla. ”Itse olen sitä mieltä, että laivakäyntejä ei saa unohtaa. Digitalisaation ja teknisten ratkaisujen kanssa pitää olla edelläkävijä, ei kannata olla viimeinen. Nyt on aloitettava jo sen pohtiminen, mitä tarjoamme tulevaisuuden laivakäynneillä. Esimerkiksi MEPAn tarjoamat pelit osoittavat sen, että edelleen laivoissa halutaan tehdä asioita yhdessä”, Peltola sanoo.

Uusi organisaatio toi selkeyttä

Asiamiehen työ on hyvin liikkuvaa duunia ja Peltola arvostaakin sitä, että ei ole työssä, jossa täytyisi istua vain toimistolla. Samoin hänen työssä viihtymiseensä on vaikuttanut positiivisesti se, että on saanut oman seilausuransa jälkeen olla edelleen laivojen ja niiden henkilöstön kanssa tekemisissä. Kysyttäessä onko ollut mieleenpainuvaa päivä, Peltola muistelee vuotta 2008, jolloin Vuosaaren satama aukesi. Täysin uudessa, suuressa satamassa suunnistaminen hirvittävän lumimyräkän keskellä oli palloilua konttien välissä ilman minkäänlaista suuntavaistoa. Mutta siitäkin selvittiin.

Viimeiset puoli vuotta Peltolan työnimike on ollut laivapalvelukoordinaattori. Vaikka nimike tuli uutena organisaatiouudistuksen myötä, tehtävänkuva on tuttu. Peltola kokee, että uudessa organisaatiossa on hyvä, että heillä on selkeä esihenkilö, joka on puuttunut tähän saakka. Nyt on myös selkeämpi jako vastuualueiden kanssa. Toisaalta myös löytyy tukea ja näkemystä siihen, jos tulee pulmatilanteita tai tarvitsee käydä läpi jonkun kanssa aikataulumuutoksia. Enää ei tarvitse yksin selvittää kaikkia tilanteita.

Kuka: Niklas ”Nikke” Peltola

Tehtävät: Asiamies, nykyiseltä nimikkeeltään laivapalvelukoordinaattori

Palvelu MEPAssa: Palvelu

MEPAssa: 2004– jatkuu

Merimiespalvelutoimiston 50-vuotispäivät lähestyvät. Vapaavahti jututtaa pitkäaikaisia työntekijöitä vuosien varrelta.

SSB:s personal minns 1973–2023. Sjömansservicebyråns 50-årsjubileum närmar sig. Frivakt pratar med långvarigt anställda om åren som gått