Havainnosta toimeen

Neliosaisen sarjan ensimmäisessä osassa käsitellään meillä täällä kotimaassa havaittua säädöstarvetta ja sitä, miten asiaa voidaan lähteä edistämään. Säädöstarve voi olla paikallinen tai kansainvälinen. Tässä osassa Liikenne- ja viestintäministeriön korkein viranhaltija, kansliapäällikkö Minna Kivimäki kertoo ministeriönsä koordinoivasta roolista merenkulun säädösprosessissa. Jatkossa haastattelemme muita säädösprosessiin vaikuttavia henkilöitä.

Tervetuloa lukemaan Vapaavahti-lehden neliosaista sarjaa merenkulun kansainvälisestä sääntelystä! Sarjassa tutustumme merenkulun kansainväliseen sääntelyprosessiin ja siihen, kuinka Suomi vaikuttaa sääntelyn muotoutumiseen. Ensimmäisessä osassa perehdymme havainnosta toimeen -prosessiin, jossa käymme läpi eri vaiheita aina havainnosta ministeriötasolle ja kohti kansainvälistä käsittelyä. Seuraavissa osissa paneudum- me mm. kansainväliseen vaikuttamiseen, sopimusten ratifiointiin ja toimeenpanoon sekä valvontaan. Sarjan aikana haastattelemme alan asiantuntijoita, jotka toimivat avaintehtävissä sääntelyn ja lainsäädännön eri vaiheissa kotimaassa ja alan järjestöissä ulkomailla. Kansliapäällikkö Kivimäen haastattelu tässä jutussa avaa ovet sääntelyn haastavaan maailmaan. Tule mukaan tutkimusmatkalle ja opi, kuinka kansainväliset merenkulun säännöt syntyvät ja miten ne vaikuttavat Suomen meriliikenteeseen.

OSA I: Havainnosta toimeen

• Liikenne- ja viestintäministeriö

• Sidosryhmäverkosto

• Suomen kanta

• Haastattelu: Kansliapäällikkö

Minna Kivimäki, LVM

OSA II: Vaikuttaminen maailmalla

• Kansainvälinen merenkulkujärjestö, IMO

• Suomen delegaatio

• Verkostot

• Kansainvälinen sopimus

Havainto

”Tehdään havainto olemassaolevaan tai tulevaan sääntelyyn liittyen

Esimerkiksi: talvimerenkulun energian säästö-sääntelyyn tarvittavat erityispiirteet”

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM)

● Liikenne- ja viestintäministerön velvollisuutena on valvoa Suomen kokonaisetua.

● Ministeriö vastaa hallinnonalansa sääntelystä sekä seuraa sen kansainvälistä kehitystä ja edustaa Suomen kantaa kansainvälisissä organisaatioissa.

● LVM toimii läheisessä vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa.

Merenkulun sidosryhmäverkosto

● Liikenne- ja viestintäministeriön sidosryhmäneuvotteluelin. Kokoonkutsujana toimii LVM. Käsittelee merenkulun ajankaohtaisia asioita ja säädöstilannetta.

Havainto / Idea

● Prosessi lähtee siitä, että joku tekee havainnon tai saa idean käytännön toimessaan. Tämä voi liittyä tietoon tai arvioon tulevasta kehityksestä. Kyseessä voi olla uhkakuva tai mahdollisuus.

● Havainosta tai ideasta on hyvä keskustella lähiympäristössä. Jos ajatus saa kannatusta, sen edistäminen on suositeltavaa.

● Ajatusta, idesaa tai havaintoa voi viedä eteenpäin sopivinta väylää käyttäen. Sopivia väyliä voi olla esimerkiksi varustamo, viranomainen, ministeriö tai ammattiliitto.

Tieto ministeriöön tieto havainnosta välitetään ministeriöön Arvio kehitystarpeesta

”Vuorovaikuttaminen: Ministeriön sisällä, ministeriöiden kesken ja sidosryhmävarkostossa”

OSA III: Ratifiointi

• Liikenne- ja viestintäministeriö

• Eduskunta

• Sidosryhmät

• Valmis säädös: laki, asetus tai määräys

Ennakkovaikuttaminen ja tiedon keruu

Asia esille kansainvälisessä verkostossa

Asia käsittelyyn

KV-järjestössä

”Ministeriö muodostaa

Suomen kannan

Yhteistyössä sidosryhmien ja valtioneuvosto kanssa

Suomenkanta viedään kv-käsittelypöytään.”

OSA IV: Toimeenpano ja valvonta

• Liikenne- ja viestintävirasto Traficom

• Tiedottaminen

• Valvonta

Kansliapäällikkö Minna Kivimäki kertoo haastattelussa matkastaan ministeriönsä johtavaksi viranhaltijaksi. Tutuiksi ovat tulleet monet alan keskeiset vaikuttajat niin IMOssa kuin monen muunkin organisaation puitteissa. Kivimäki kuvailee säännösten valmistelutyön prosesseja aloitteesta kompromissien kautta lopullisiksi päätöksiksi.

Oikeustieteen opintojeni aikana Helsingin Yliopistossa syvennyin kansainväliseen oikeuteen ja niihin sisältyi myös merioikeutta, joka on iso osa kansainvälistä oikeutta ja eräs vanhimpia kansainvälisen oikeuden aloja. Niin päädyin korkeakouluharjoittelun kautta ulkoministeriöön hoitamaan mm. kansainvälisiä liikennealan sopimuksia.

Liikennealan sopimusten siirtyessä 90-luvun loppupuolella liikenneministeriöön siirryin minäkin, silloiseen merenkulkuyksikköön. Hoidin monelnlaisia merenkulkuasioita, esimerkiksi merenkulun ympäristöasioita, joka oli niihin aikoihin vielä harppauksin kehittymässä oleva sektori. Näihin liittyen osallistuin Kansainvälisen merenkulkujärjestön

IMO:n työhön ja olin Suomen edustajana siellä useissa komiteoissa. Pääsin näin heti tutustumaan koko merenkulun yhteisöön.

Liikenne- ja viestintäministeriöstä Brysseliin, pöydällä asioita kalastuksesta avaruuteen…

Kansainväliset tehtävät ovat seuranneet minua. Olen ollut kolmeen otteeseen Brysselissä Suomen EU-edustustossa. Kaksi ensimmäistä kertaa liikennealan asiantuntijana hoidin meren kulunja muita liikenneasioita. Vuonna 2006 myös puheenjohdin EU:n neuvoston liikennetyöryhmää. Viimeinen pesti Brysselissä oli juuri ennen nykyistä kansliapäällikön tehtävääni. Olin EU:ssa Suomen pysyvän edustajan sijaisena ja COREPER 1 suurlähettiläänä. Tehtävässäni hoidin kuuden ministeriön asioita; minulla oli koko EU:n sisämarkkinasektori hoidettavana aina kalastuksesta avaruuteen asti. Lisäksi Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella sain toimia Coreper 1:n puheenjohtajana.

Merenkulun kokonaiskuva ja toimintaedellytykset fokuksena.

Seuraan työkseni liikenne- ja viestintäpolitiikkaa kokonaisuutena ja meren- kulku on osa sitä. Osallistun myös tarvittaessa kenttätyöhön. Käyn mm. IMO:ssa, mutta sen komiteoissa meitä edustaa nykyään erinomainen joukko asiantuntijoita. Omalla pöydälläni ministeriössä on koko hallinnonalan kokonaisuus. Merenkulun merkitys Suomessa on kaiken kaikkiaan kansantaloudellemme ja kilpailukyvyllemme niin valtava, että kyllähän se pöydälläni näkyy.

Merenkulun merkitys meidän viennissämme ja tuonnissamme on sellainen, että sitä ei voi korvata muilla liikennemuodoilla.

Sidosryhmäverkostosta apua yhteydenpitoon

Olemme luoneet kanssakäymisen helpottamiseksi merenkulun sidosryhmäverkoston. Siellä käsitellään ajankohtaisia, vireillä olevia aiheita. Näin me ministeriössä kuulemme alan näkemyksiä ja saamme arvokasta palautetta. Meillä on aktiivisesti ylläpidetty lista verkostolle järjestettäviin tilaisuuksiin kutsuttavista osanottajista. Tilaisuuksia järjestetään virtuaalisesti sekä livenä, jolloin päästään tapaamaan kasvokkain. Näen meidän roolimme myös niin, että tehtävänä on tuoda eri osapuolia yhteen keskustelemaan asioista.

Valtioneuvostossa pidämme yhteyttä muihin ministeriöihin ja eduskunnan puolella meille tärkein keskustelukumppani on liikenne- ja viestintävaliokunta, jonka vastuulle kuuluu merenkulun ja muidenkin liikennemuotojen asiat.

Esityksestä prosessiksi; ennakoitavuus on tärkeää.

Kun edustamme Suomea eri foorumeissa, niin kaikki lähtee siitä, että saadaan jo ennakkoon tieto siitä, että jokin asia on tulossa vireille. Tieto voi tulla vaikkapa EU:n komission vuosittaisista työskentelyohjelmista. Silloin pyrimme vaikuttamaan jo ennen kuin kyseistä ehdotusta annetaan tai julkaistaan. Vaikuttaminen on tehokkaimmillaan juuri tässä varhaisessa vaiheessa.

Sidosryhmien kanssa käymme ensimmäiset keskustelut aiheesta kysymällä, liittyykö tähän jotain erityispiirteitä mitä pitäisi huomioida? Onko kyse asiasta, jota meidän pitäisi nyt valvoa tai liittyykö tähän jotain sellaista hyvää, että meidän kannattaa kannustaa asian edistämistä?

Prosessi käynnistyy virallisesta aloitteesta; neuvottelutulos on kompromissi

Prosessi käynnistyy, kun sääntelyä koskeva aloite joko IMO:ssa tai sitten EU:n komission toimesta tulee pöydälle. Asian eteneminen käynnistyy ja me kuulemme sidosryhmiä virallisesti.

Keräämme arvioita siitä, että mikä tässä asiassa on meidän kannaltamme hyvää, mikä on huonoa. Kyseessä on tärkeä vaihe, jonka jälkeen laaditaan asiasta kokonaisnäkemystä. Intressejä on paljon soviteltavana jo kansallisella tasolla. Kannat pitää ensin sovittaa yhteen, jotta saadaan Suomen näkökulma asioihin. Velvollisuutemme on katsoa Suomen kokonaisetua ja tehdä asiasta ehdotus Suomen kannaksi, joka menee tarvittaessa valtioneuvoston käsittelyyn.

Varsinkin EU asioissa meillä on hyvinkin määrämuotoinen etenemismalli, jossa valtioneuvosto muodostaa EU:hun Suomen neuvottelukannan lainsäädännön alaan kuuluvissa asioissa eduskunnan kanssa yhteistyössä. IMO:n osalta näkemys muodostetaan ministeriön taikka valtioneuvoston piirissä riippuen vähän asiasta. Kun Suomen kanta on saatu kokoon, niin sen kera mennään sitten sinne EU:hun taikka IMO :on neuvottelemaan.

Lopulta neuvottelut kansainvälisessä organisaatiossa tulevat kulminaatiopisteeseen, jossa saavutetaan tulos, joka on usein kompromissi. Siinä vaiheessa päätetään, hyväksytäänkö esitys vai äänestetäänkö vastaan.

Toimeenpanovaiheessa ministeriössä arvioidaan, tarvitaanko asiassa kansallista lainsäädäntöä tai asetuksia.

Sääntelyn toimeenpano ja valvonta siirtyy Trafi comille ja/tai muulle toimi - valtaiselle viranomaiselle, joka sitten valvoo toimeenpanoa. Kun tällä tavalla juoksuttaa asiaa, niin havaitsee, että kyse on jatkuvasti vuorovaikutteisesta prosessista, jonka muodollisuuden aste vähän vaihtelee eri vaiheissa.

Hankkeen sisältö ja käsittelypolku vaikuttavat etenemisaikaan

EU on melko nopea käsittelyssään. Pari vuotta on hyvä oletusaika, IMO:ssa asiat kestävät kauemmin. EU:ssa 27 jäsenmaata sekä Euroopan parlamentti ottaa asiaan kantaa, IMO:ssa on 175 päätökseen osallistuvaa jäsenmaata. Kun päättäjien määrä lisääntyy, niin monimutkaisuus lisääntyy. Kun lisäksi tiedetään, että IMO:n komitea saattaa kokoontua asian puitteissa ehkä kaksi kertaa vuodessa niin tämä lisää käsittelyyn tarvittavaa aikaa.

On myös paljon teknisiä sopimuksia, joita pitää päivittää. Nämä ovat usein joutuisampia myös prosessina verrattuna laajoihin kysymyksiin kuten esimerkiksi automaatio tai ilmastotavoitteet, jotka ovat isoja asioita myös poliittisesti.

Vihreä siirtymä on nyt ajankohtainen

Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen ja hiilineutraali merenkulku on suurin kokonaisuus mikä tällä hetkellä on työn alla. Näissä kysymyksissä tehdään tietysti sääntelyä sekä EU:ssa että IMO:n puolella. EU:ssa vuoden 2030 tavoitteisiin tähtäävää sääntelyä koskeva neuvotteluprosessi on juuri saatu val- miiksi. Siihen pakettiin sisältyy iso määrä sääntelyä , jonka kansallinen täytäntöönpano on nyt edessä.

Onnistumisia vaikuttamistyössä verkostoitumalla

Viime aikoina suurin yksittäinen saavutus, joka voitaisiin nostaa esille esimerk-

Ehdokkuudet IMOssa kinä siitä, miten me olemme onnistunet vaikuttamistyössä, on talvimerenkulun sääntelyn erityispiirteet. Oemme saaneet EU-sääntelyyn mukaan jäävahvistettujen alusten ja talvimerenkulun huomioimisen. Tämän tarvetta ei komission taholta heti ymmärretty ja sen kanssa on tehty todella paljon jalkatyötä. Myös IMO:ssa energia- tehokkuus-sääntelyssä on saatu jäävahvistettujen alusten korjauskertoimet suomalaisella työllä aikaiseksi.

● Suomi tavoittelee IMO:n neuvoston jäsenyyttä vuosina 2024–2025.

● Jäsenmaista koostuva neuvosto ohjaa kokonaisvaltaisesti järjestön työtä yleiskokousten välisenä aikana.

● Neuvoston uudet jäsenmaat valitaan joulukuussa 2023.

● Lisäksi kansliapäällikkö Kivimäki on ehdolla IMO:n pääsihteeriksi. Ehdokkaita on yhteensä seitsemän. IMO:n nykyisen pääsihteerin, eteläkorealaisen Kitack Limin toimikausi päättyy 31.12.2023. IMO:n neuvosto valitsee vaaleilla uuden pääsihteerin 18.7.2023, ja IMO:n yleiskokous vahvistaa nimityksen vuoden 2023 lopussa. Uusi pääsihteeri aloittaa 1.1.2024.

International Maritime Organization (IMO). YK:n kansainvälinen merenkulkujärjestö. IMO vastaa merenkulun kansainvälisistä sopimuksista.175 jäsenmaata.

Verkostoituminen on hyvin tärkeä osa tässä kaikessa. Ollakseen kokoaan suurempi kansainvälisillä areenoilla Suomen täytyy olla yhtenäinen, uskottava ja hyvin verkostoitunut.

Tiedän kokemuksesta, kun olen itse ollut mukana EU-asioiden kentällä, että on huolehdittava omasta uskottavuudesta näiden erityisongelmien esittämisessä. Neuvotteluihin on mentävä visiot edellä, samalla on huolehdittava siitä, että pidetään myös huolta reunaehdoista, erityisasioista mitkä ovat meille tärkeitä. Pelkät ongelmat ovat huonoa evästä.

Yhdessä eteenpäin

Suomalaisille merenkulkijoille haluan lähettää viestin, että me yhdessä tekemällä saamme haasteet ratkottua ja tartuttua tarjolla oleviin mahdollisuuksiin. Ja myös nimenomaan sen viestin, miten tärkeää on koko Suomi Oy Ab:lle työ, jota siellä merellä tehdään.