Viking Glory 1-VUOTIAS

Xiamen on kiinalainen yli 3,5 miljoonan asukkaan rannikkokaupunki, jossa sijaitsevalta telakalta valmistui nyt reilun vuoden verran Itämeren aalloilla seilannut Viking Glory. Kaupunki toimi myös toisena kotina Gloryn kapteeni Johannes Engqvistille, joka oli laivan suunnittelu- ja rakennustöissä vahvasti mukana. Laivan suunnittelussa oli alusta lähtien mukana hänen lisäkseen laivan intendentti Stig Pernell.

Viking Glory

Pituus: 222,55 m

Leveys: 35 m

Syväys: 6,1 m

Brutto: 63 813

Hyttejä: 922

Matkustajia: 2 800

Lastikapasiteetti: 1 500 m

Pernell kertoo, että uuden aluksen suunnittelu lähti liikenteeseen jo vuonna 2015, jolloin hän itse työskenteli sisarlaivalla eli Gracella. Sekä Stig Pernell että Johannes Engqvist työskentelivät Gloryn suunnittelun parissa täysipäiväisesti vuodesta 2017 alkaen. Ensimmäiset vierailut Kiinaan tehtiin jo ennen kuin laivaa alettiin rakentaa kesäkuussa 2019.

Koronapandemian alettua vuoden 2020 alussa tehdyt suunnitelmat menivät uusiksi. Engqvist jäi Kiinaan ja Pernell jatkoi osallistumista suunnitteluun etäyhteyksillä. Engqvist kertoo, että vuosien 2018–2019 aikana hän pääsi käymään kotona viisi kertaa, mutta vuosien 2020–2022 välillä vain kerran. Kiinassa koronasulut ja -karanteenit vaikeuttivat elämää ja työntekoa.

Työpäivät venyivät jopa 12 tuntisiksi ja viikonloppuisinkin tehtiin välillä töitä. Mutta vaikka kaikki päivät eivät olleet aina kivoja, hän sanoo, että uuden laivan suunnittelu kaikkinensa oli niin mielenkiintoinen projekti, että ellei ikä tulisi vastaan, lähtisi hän tähän uudestaankin.

”Työni koostui pääasiassa piirustusten ja tarkastusten hyväksynnästä sekä seurannasta. Minulta löytyy yli 20 000 valokuvaan laivan rakentamisen eri vaiheista. Alusta lähtien meille oli selvää, että haluamme korkeatasoisen aluksen”, Engqvist sanoo.

Kolmen saariston maisemat asiakkaiden ja henkilökunnan ilona

Pernell sanoo suunnittelutyön olleen mielenkiintoista. Paljon arkkitehtien kanssa projektissa mukana ollut Pernell kertoo, että suunnitellussa lähtökohtana käytettiin Gracea. Gloryssa autokansi on isompi, yleiset tilat pienemmät ja hyttejä on

Gracea enemmän. Mutta suurin ylpeyden aihe on Gloryn valtava ikkunapinta-ala, jonka kautta saaristo tuodaan sisälle laivaan.

”Reitillämme on kolme kaunista saaristoa – Turun, Ahvenanmaan ja Tukholman saaristot, joiden erilaisuus eri vuodenaikoina on nähtävä. Halusimme, että matkustajat pääsevät nauttimaan näistä näkymistä”, Pernell kertoo.

Ja koska hän itse pääsi vaikuttamaan laivan arkkitehtuuriin, asiakkaiden iloksi olevat ikkunat ovat myös intendentin ja purserin nautittavissa, sillä heidän toimistonsa ovat käytävän toisella puolella tästä maisemasta, johon ei kyllästy koskaan. Ja näiden toimistojen ovet ovat avoinna niin, että maisema näkyy hänelle, mutta samalla asiakkaatkin saattavat pistäytyä oven suussa kysäisemässä jotakin. Laiva viimeisteltiin Suomessa

Pernell oli mukana tekemässä sisustusvalintoja, mutta koska hän puolestaan toimi koko ajan Suomesta käsin Teamspalaverien varassa, projekti ei ollut helpoimmasta päästä. Suunnittelutyössä mukana ollut arkkitehtitoimisto sijaitsee Tukholmassa, joten osittain työtä tehtiin sieltä käsin.

Lopputulos on kutsuva ja väritys yleisissä tiloissa on lämmin. Osaan sisustuksesta tehtiin muutoksia vielä puoli vuotta ennen valmistumista ja esimerkiksi myymälä rakennettiin vasta Suomessa. Näin saatiin varmistettua, että käytetty tekniikka oli sen hetkisen tarjonnan huippua.

Elokuussa 2021 Pernell pääsi vihdoin lähtemään kohti Kiinaa näkemään millainen laivasta oli muotoutunut. Neljä kuukautta myöhemmin 28.12.2021 hän ja 40 muuta miehistön jäsentä aloittivat laivan matkan kohti Turkua. Matka kesti melkein 6 viikkoa ja perille Suomeen saavuttiin

6.2.2022 ja tästä kolme viikkoa myöhemmin ensimmäiset risteilyasiakkaat pääsivät astumaan laivaan.

Ennen ensimmäistä risteilyä oli vielä paljon tehtävää. Kaikki ravintolat ja keittiöt varustettiin Suomessa, myyntipaikkojen täyttäminen myyntituotteilla oli iso työ ja pelkästään hotellitekstiilejä ajettiin laivalle toistakymmentä rekallista.

Henkilökunta uudelle alukselle oli kasassa laivan tullessa Suomeen ja heidän kanssaan aloitettiin laivan turvallisuuskoulutukset ja työpaikkaan tutustumiset. Uusi laiva tietää alkuun matkustajaryntäystä ja ihmiset löysivätkin laivan välittömästi. Tästä syystä alussa oli enemmän henkilökuntaa kuin mitä tällä hetkellä on. Tosin uudella laivalla, uudessa työympäristössä uuden henkilökunnan väliltä puuttuivat tutut rutiinit. Pernell sanoo, että pienillä säädöillä homma saatiin kuitenkin toimimaan. Hän kiittää koko Gloryn henkilökuntaa, että kaikki on lähtenyt hyvin käyntiin.

Uusi työympäristö ja uudet työkaverit

Yksi Glorylla alusta lähtien työskennelleistä on baarimestari Riikka Koivisto. Ennen Glorya hän oli työskennellyt Rosellalla viitisen vuotta. Entiset työkaverit kannustivat muutoksen tekemiseen, mutta tahtotila siirtyä uudelle laivalle syntyi omasta halusta päästä näkemään jotakin uutta.

”Gloryn uudesta työporukasta kaikki olivat tehneet näitä hommia aiemminkin. Uudessa työympäristössä kaikki toimii kuitenkin eri lailla, vaikka perusteet olivatkin samat. Alkuun rutiinit hakivat paikkaan, mutta puolen vuoden sisällä meno tasaantui. Silloin pysähdyttiin hetkeksi miettimään mitä tehdään sekä miksi ja näin saimme rutiinit kohdilleen. Vii- koittaiset palaverit auttoivat paljon”, Koivisto muistelee.

Baarimestarin näkökulmasta Glory ei ole bilelaiva. Matkustajat ovat rauhallisempaa väkeä, jotka ovat tulleet risteilemään ajan kanssa keskittyen itsensä hemmotteluun, vaikka spassa tai joogassa. Viikonloppuihin pystytäänkin varautumaan jo paria päivää aikaisemmin tarkastamalla tilaukset kuntoon ja muun muassa pilkkomalla hedelmiä drinkkeihin valmiiksi.

Uusia tuulia ja juomia

Koivisto on toiminut ravintolapuolen töissä jo 15 vuoden ajan. Hän kouluttautui korona-aikana baarimestariksi, vaikka aikoinaan baarityöt eivät häntä kiinnostaneet. Hän halusi kuitenkin käyttää yllättäen syntyneen vapaa-ajan järkevästi.

”Ravintola-alalla tapahtuu koko ajan. Myös juomakulttuuri on muuttunut. Ihmiset tilaavat nykyään enemmän alkoholittomia drinkkejä ja niitä kehitetään koko ajan. Enää mocktailit eivät ole pelkkää värillistä siirappia ja kuplavettä tai spriteä. Varustamolla on oma juomaryhmä, joka kehittää juomia. Minulle ja vaihtoparilleni Ilkka Kulmalalle on annettu mahdollisuus päästä suunnittelemaan yhdessä esimiehemme Tomi Järvelän ja juomaryhmän vetäjän Ossi Ruususen kanssa laivalta löytyvän salakapakka Algoth’sin juomalistoja. Tätä työtä on ollut ohjaamassa myös baarimestari Mikael Karttunen”, hän kertoo.

Kiitoksensa Koivisto haluaa antaa yhteen hitsautuneelle työporukalle. Kaikki ovat löytäneet paikkansa ja tällä hetkellä yhdessä tekemisen henki on vahva.

”Ennen Glorylla aloittamista minua jännitti, miten löydän oman paikkani uudessa porukassa. Meillä on todella leppoisa työyhteisö. Sanomme usein, että huono huumori kuuluu palvelun hintaan”, Koivisto naurahtaa.

Työyhteisön tuki

Janne Nyholm on myös työskennellyt Glorylla alusta lähtien. Security managerin sijaisuuksiakin tekevä järjestyksenvalvoja näkee konkreettisesti työssään sen, että tällä laivalla asiakaskunta on siistimpää. Se muuttaa aiemmin totuttua työnkuvaa ja asiakaspalveluun voi panostaa uudella tavalla. Mutta niitä perinteisimpiäkin järjestyksenvalvonnan töitä kyllä riittää. ”Känniset ihmiset ovat osa duunia, mutta samalla se on duunin sokeri ja suola. Välillä eteen on tullut rankkojakin asioita, mutta niitä käsitellään omalla porukalla. Omalta tiimiltä ja työkavereilta saa aina tukea ja tunnemme toisemme niin hyvin, että kulmakarvojen asennosta pystyy lukemaan jo paljon. Sanaton viestintä toimii”, Nyholm sanoo ja kiittelee siitä, että esihenkilöt ja varustamo panostaa turvallisuuteen ja järjestyksen ylläpitoon.

Laivan vaihto tuli Nyholmille sopivaan saumaan. Pitkään Helsinki – Tukholma väliä tehneenä hän kokee, että reitin muuttuminen toi töihin uutta virtaa. Uuden laivan rakentaminen ennen liikenteeseen lähtöä sai työyhteisön puhaltamaan yhteen hiileen. Nyholm sanoo, että laivan johdolla ja esihenkilöillä on ollut suuri vaikutus työyhteisön rakentumiseen.

Töihin on kiva tulla

Jutussa haastatelluilla neljällä viikkarilaisella on yhteensä yli 80 vuoden kokemus varustamon palveluksessa. Jokaisesta heistä huokuu ylpeys nykyisestä työpaikastaan ja yhteisöllisyyden tunne työkavereiden kesken. Paljon kertoo myös Pernellin ajatus siitä, että hän aikoo jatkaa työssään vielä, vaikka hänellä on takanaan jo yli 40 vuotta, sillä työ on vaihtelevaa ja hän tykkää olla ihmisten kanssa tekemisissä.

Nyholm puolestaan päätti haastattelumme sanoihin ”Työvuoron jälkeen on kiva lähteä kotiin, mutta aina on kiva tulla töihinkin”.

50-vuotias Merimiespalvelutoimisto toivottaa hyviä tulevia vuosia yksivuotiaalle!