Sylvänne

sJäänsärkijöitä Suomen suuriruhtinaskunnasta ulkomaille rautarun- edellyttäen että jää oli tasaista ja paljasta. Lumi jään koisilla höyrylaivoilla alkanut liikenne loi tarpeen päällä ja ahtojäät estivät kulun ja avuksi tarvittiin saympärivuotiseen merenkulkuun. Ensimmäinen tal- hoja ja dynamiittiakin. Lusikkakeula teki avovedesviliikenteen yrittäjä oli Ruotsin Postilaitos 1870, jos- sä etenemisen kiikkeräksi. Jo pieni aallokko vatkakin vielä huonolla menestyksellä. Suomesta avattiin si laivaa siinä määrin, että vesi tulvi sisälle. Potkuviikottainen Hanko – Tukholma reitti vuonna 1877 rin lavat olivat herkkiä rikkoutumaan. Neljä lapaa oli kruunun tuella. Seuraavan kymmenen vuoden ku- isoilla muttereilla kiinni potkurin keskustassa. Laluessa onnistui EXPRESS-höyry ajamaan 80% vuo- vat opittiin vaihtamaan jäissä: kolibokseista bunkroista. Suomen kansallisrunoilijan poika Robert Ru- keri keulaan ja jäälle, keulatankit vettä täyteen. Ehneberg oli Oskarshamnissa rakennetun laivan suun- kä maista ratakiskoja lisäpainoksi hevoskyydillä apunittelija. miesten matkassa. Kun potkuri oli noussut merenpinnan tasalle, ruuvattiin mutterit auki ja sujuteltiin uusi

Maailman vesillä ensimmäisenä ajettiin höy- lapa tilalle. rylaivalla linjaliikennettä Yhdysvalloissa. Siellä myös ensimmäisenä särjettiin laivalla jäätä. Delaware-joen jäävallien rikkomisen aloitti ”City Ice Boat N.o Yhdysvalloista löytyi seuraavakin jäänsärkemisen kehitysvaihe. Suurilla järvillä oli hoksattu, 1” vuonna 1837. Puurunkoinen siipiratashöyry kesti että jäissäkulku sujui tehokkaammin, kun kaksi höykovassa käytössä lähes 80 vuotta. rylaivaa surrattiin keulat vastakkain ja potkuri pyöEuroopassa elettiin vuoteen 1871 ennen ensim- ri yhdistelmän edessä ja takana. Ensimmäinen keumäistä jäänsärkijää, joka rakennettiin Elbelle. Kym- lapotkurillinen jäänsärkijä Euroopassa oli 1898 Newmenkunta vuotta myöhemmin norjalaiset, ruotsa- castlessa Armstrong Whitworth-telakalla Suomeen laiset ja tanskalaiset olivat saaneet omat särkijänsä. rakennettu SAMPO. Brygä oli vielä avoin, muttei purKun tanskalainen BRYDEREN oli vuonna1889 mur- jeita näy ainakaan kuvissa, eikä Rauman merimuseon tautunut läpi jään tuoden rahtilaivan Hankoon, tart- telakkamallissa. SAMPO sai mainetta avustaessaan tui toimeen esivalta meilläkin. 1918 Saksasta jääkäreitä tuovia FÅA:n laivoja VaaJo keväällä 1890 Tukholmassa valmistui MURTA- saan. Itsenäisen Suomen ensimmäinen radioyhteys JA, Suomen majakka- ja luotsilaitoksen ensimmäi- laivasta maihin tapahtui jäänsärkijältä Vaasaradion. nen jäänsärkijä. Höyryhevosvoimia 1600, pituutta Suomen lounaisin niemenkärki Hanko rakennet47 metriä. Ajan tavan mukaan laivan kahdessa mas- tiin talvimerenkulun satamaksi. Rautatie Hyvinkäältä tossa oli purjeet ja brygä oli avonainen. Uuden tulok- Hankoon valmistui 1873 pietarilaisten pisnesmiesten kaan saapuessa Helsinkiin kansalaiset saivat häm- rahoituksella. MURTAJA ja SAMPO keskittyivät Hanmästellä jäänsärkemisen lisäksi sähkövaloa. Jää mur- gon liikenteen avustamiseen. tui, kun lusikan muotoinen keula nousi jään päälle, Vuonna 1907 valmistui SAMPOa hieman suurem-

pi ja tehokkaampi TARMO samaiselta Newcastlen telakalta. Venäjän vallankumouksen aikaan jäänsärkijä oli Helsingissä punakapinallisten valvonnassa. Valkoiset suomalaiset saivat laivan kaapatuksi Tallinnaan maaliskuussa 1918. Samalla Suomen pääministeri ja tuleva presidentti Svinhufvud pääsi pakenemaan Helsingistä. Itsenäisen Suomen laivaston ensimmäinen meritaistelu käytiin maaliskuun lopussa, kun TARMO matkallaan Suursaareen kohtasi punaisten jäänsärkijä JERMAKin. TARMO ampui tykeillään vastustajan eteen, jolloin JERMAK kääntyi takaisin kohti Pietaria.TARMO on nykyisin Suomen merimuseon laiturissa Kotkassa pari vuotta sitten peruskorjattuna.

Suomen itsenäistyttyä vilkastui jäänsärkijätilanne. Valkoiset suomalaiset olivat kaapanneet punaisilta Kotkassa SILATCH-särkijän (suomeksi vahva mies). Nimellä ILMARINEN alus oli suomalaisessa käytössä, kunnes 1922 Tarton rauhansopimuksen perusteella luovutettiin Neuvostoliittoon. Samaisen rauhansopimuksen mukaisesti luovutettiin itsenäiseen Viroon suomalaisten punaisilta kaappaama WÄINÄMÖINEN. Laivassa oli uutena keksintönä kallistustankit ja kaksi potkuria perässä. Nykyisin Tallinnassa museolaivana SUUR TÖLL.

Turkulaiset olivat vuosituhannen lopussa rakennuttaneet Kielissä omaa liikennettään varten AVANCE-jäänsärkijän. Punaiset olivat 1918 paenneet laivalla Pietariin. Tarton sopimuksen mukaan särkijä palautettiin Suomeen. Laiva oli saatettu niin huonoon kuntoon, etteivät turkulaiset halunneet kustantaa mittavaa remonttia. Vuonna 1923 höyry saatiin kaupatuksi valtiolle ja kunnostuksen jälkeen aloitti avustustyön saaristoväylillä nimellä APU.

Samoihin aikoihin valtio osti laivanvarustaja John Nurmisen kaupitteleman Tallinnassa ja Saksassa rakennetun keskeneräisen HANSA-jäänsärkijän. Telakalla Helsingissä tehtiin suuria muutoksia – mm. keula rakennettiin uudelleen– ja tulokas sai nimen VOIMA. Muutama vuosi myöhemmin valmistui Rotterdamissa JÄÄKARHU, Suomen ensimmäinen öljystimmijäänsärkijä. Kivihiileen verrattuna öljy mahdollisti nelinkertaisen toiminta-ajan, mutta kustannuksetkin nousivat moninkertaisiksi

Ensimmäinen kokonaan Suomessa rakennettu jäänsärkijä valmistui Hietalahdessa 1939 ja sai nimekseen SISU. Koneisto oli dieseltasasähköinen ja toinen koko maailmassa. Mallia oli otettu ruotsalaisten murtajasta YMER. Dieselsähköinen koneisto oli kallein vaihtoehto. Edullisin olisi ollut dieselmoottorit kiinni potkurinakseleissa. SISU oli avovesikautena laivaston sukellusveneiden tukialus. Sen vaatimat ratkaisut heikensivät jäänmurto-ominaisuuksia. ☸ Lähteet: Esko Pakkanen: Höyrylaivojen Suomi www.aanimeri.fi → Valtio Ari Turunen, Petja Partanen: Raakaa voimaa Visa Auvinen: Leijonalippu merellä Kuvat: MEPAn arkisto

Timo Sylvänne Entinen radiosähköttäjä, Vapaavahdin pitkäaikainen yhteistyökumppani Timo Sylvänne kirjoittaa katsauksia suomalaisen merenkulun ja merenkulkijoiden historiasta. Kuvia ja historiaa myös Sylvänteen ylläpitämällä aanimeri.fi –sivustolla.