VapaaBoomari 50v. juhlajulkaisu

2018

Congratulations: Boomi ry 50 years!

EY offers varied career opportunities in assurance, advisory, tax, law and transactions.

We are always looking for future EY stars who are interested in challenging assignments, international teamwork and developing into leaders in good company. Any takers in Tampere?

Start your legacy and come build a better working world with us!

EY Careers Finland

@eyficareers

Š 2018 Ernst & Young Oy. All rights reserved.

Check out our career opportunities and read more about EY at ey.com/fi/careers

Pääkirjoitus

Boomarin identiteetin vien mukanani työelämään

E

n ole enää hetkeen kokenut olevani opiskelija. Vietän enemmän aikaa töissä kuin yliopistolla, ja gradukin on jo pitkällä – toimeksiantona työpaikalleni. Kun kirjoitan opiskelijana graduani, teen silloinkin oikeastaan töitä. Olen pohtinut viime aikoina, missä vaiheessa opiskelijan identiteettini on liukunut työelämän puolelle?

vapaapäivinä, edustamalla eri kylterikaupunkien vuosijuhlilla, pitämällä klubijatkoja auki aamun pikkutunneille ja jossain vaiheessa huomaamalla, että VB:n taittamisen ohella kannattaa välillä opiskellakin. Voin lämmöllä muistella kaikkia ainejärjestöni kautta saatuja hienoja kokemuksia ja tuttavuuksia.

Viisi vuotta sitten rakensin identiteettiäni oululaisesta Ja samalla voin järkyttyä siitä, miten nopeasti muutos opisvälivuotta viettävästä ylioppilaasta tamperelaiseksi kaup- kelijasta työelämään tapahtuikaan! Yhtäkkiä se aktiiviopispatieteiden opiskelijaksi, boomariksi. Tarkemmin sanoen kelija huomasikin torstain viidakkoteemaisten HB-etkojen ensimmäistä yliopistovuottaan viettäväksi boomariksi eli muuttuneen konttoriviidakossa seikkailuksi. smurffiksi. Yliopistoelämään käsiksi pääseminen oli innokkaalle smurffille mahtavaa aikaa, mikä meni saman tien itse Vaikka KTM:n paperit eivät olekaan vielä taskussa, en mielopiskelujen edelle. Tärkeämmältä tuntui ehtiä mahdolli- lä itseäni enää ensisijaisesti opiskelijaksi. Mutta boomari simman moneen tapahtumaan sen sijaan on merkitykseltään ja luoda itselle oma paikka uupaljon laajempi kokonaisuus. desta kaupungista, uusien ihBoomarius ei rajoitu noppien misten keskeltä. määrään, vaan pitää sisällään Boomarius ei pääty opintojen kaikki muistot opiskeluajalta, päättymiseen.

Boomi muodostuikin tärihanat ystävät ja hienon paikalkeäksi osaksi identiteettiäni lisen yhteisön. Toisin kuin opisja vapaa-aikaani. Luonnollinen kelijana oleminen, boomarina jatkumo smurffivuoden aktiioleminen ei pääty opintojen visuudelle oli päästä tutorina päättymiseen. kertomaan paras tietämyksensä Boomista seuraaville smurfOli identiteettini opiskelija tai feille, jotka samoin tavoin jo valmistunut työelämän konsaapuivat etsimään omaa paikkari, voin ylpeänä sanoa olevakaansa boomariyhteisöstämni boomari. me. Hallitusvuotena sukelsin vielä syvemmälle boomariuteen vaikuttamalla ainejärjestömme toimintaan ja kehitykseen, remppaamalla Klubi 57:aa

Jenni Ilmola 50. vuosijuhlien graafikko Tiedotusvastaava ja päätoimittaja 2015 Boomi ry

3

SISÄLLYS 3.

4.

6.

8.

10.

12.

15.

18.

19.

29.

32.

34.

Pääkirjoitus Sisällys Puheenjohtajalta 50-vuotisjuhlatoimikunnalta Kunniajäsen Teemu Suoniemi Boomi ry 50 vuoden päästä Smurffin silmin Kolumni Boomi ry est. 1968 Yhteistyössä on voimaa Boomilooks Boomin legendat

“Onpa sitä tullut jopa todistettua boomarin itkuntäyteinen liikutustila Pohjolan Pitojen alkaessa soimaan merkittävällä hetkellä.”

Boomin legendat, s. 34

4

VapaaBoomari 50. juhlavuoden erikoisnumero VapaaBoomari on Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Boomi ry:n julkaisema poliittisesti sitoutumaton ainejärjestölehti.

Boomi ry juhlii tänä vuonna 50. vuosijuhlaansa, mikä on samalla juhlan paikka myös VapaaBoomarille.

Juhlavuoden kunniaksi VapaaBoomari julkaiseekin ylimääräisen erikoisnumeron.

Onnea Boomi ry 50 vuotta!

PÄÄTOIMITTAJA Jenni Ilmola

Suurkiitos tiimille, avustajille ja kaikille mukana olleille!

GRAAFIKOT Sofia Koskelainen Eero Pitkäsalo Jenni Ilmola

PAINOS 300 KPL ILMESTYMISKERTOJA 6 VUODESSA PAINETTU KOPIONIINISSÄ ISSN-L 1799-2257 ISSN 1799-2257-

TIIMI Janne Vikman Karoliina Keskinen Joel Passoja Tuuli Reko Teemu Toivonen Niko Pankka Selina Kangas-Hynnilä Joonas Ryynänen Lassi Viljakainen

JULKAISIJA Boomi ry Pinninkatu 57 33100 Tampere puh. 040 834 2316 hallitus@boomi.fi www.boomi.fi

“En lue Aamulehtee vaan VapaaBoomarii” - Rumat Miehet

5

Puheenjohtajalta

Paikka historiassa

W

inston Churchill on aikanaan sanonut, että historia tulee olemaan hänelle lempeä, koska hän aikoo kirjoittaa sen. Pääministerinä olo toisen maailmansodan aikana opetti kovaksi keitetylle britille tärkeän tosiseikan; menestys ei ole sattumaa. Se on kovan työn, periksi antamattomuuden, oppimisen ja uhrauksien summa. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin rakkaus kaikkea sitä kohtaan, mitä tekee. Nämä periaatteet ovat ohjanneet myös Boomi ry:n kehitystä nyt 50 vuotta.

lyymilla Boomi ry toteuttaa tavoitteitaan, sitä enemmän joudumme lisäämään myös vastuiden painoa selässä olevassa rinkassamme. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että astelisimme yksin haasteiden polkua eteenpäin. Vaikka Boomi toimisi suunnannäyttäjänä Tampereella tai sen ulkopuolella, jaamme kantamustamme muiden opiskelijajärjestöjen, yhteistyökumppanien ja yliopiston henkilökunnan kanssa aktiivisesti.

Kaiken työn ja uudistumisen myötä Boomi ry ei ole sama Miten tämä on näkynyt käytännössä? Kaukana ovat ne ainejärjestö, mitä se oli 50 tai 30 vuotta sitten. Jopa ajat, kun Hämeenkadun Appron kävijämäärä mitattiin 2000-luvun alussa opiskelunsa aloittaneet voivat kesäbikolminumeroisissa luvuissa, Haalaribileet järjestettiin Nite leisiin tullessaan huomata ne merkittävät askeleet, joita Trainissa, koska ”jo perinne velvoittaa” ja asuimme Boo- olemme ottaneet pelkästään tämän vuosituhannen puomilaaksossa Vuolteenkadulla. lella. Jatkuva uusiutuminen Boomi ry on kasvanut muutakaikilla sektoreilla selittyy man kymmenen hengen kerhossillä, että muutos on kaiken ta merkittäväksi ainejärjestöksi todellisen oppimisen lopMuutos on kaiken todellisen Tampereen sisällä ja kansallisella putulos. Uskon vakaasti, että oppimisen lopputulos. tasolla. Painoarvoamme ei mitatulemme yhteisönä pitämään ta pelkästään tapahtumien määtästä kiinni myös seuraavat rällä tai näkyvyydellä, vaan niillä 50 vuotta. tavoilla, joilla jatkuvasti jätämme jälkemme korkeakoulupoHistoria tulee olemaan Boolitiikkaan ja suomalaiseen opismille lempeä, koska aiomme kelijayhteisöön. jatkossakin kirjoittaa sen.

Alussa mainitsemani brittiläinen poliitikko nosti aikanaan esiin, että suuruuden hinta on vastuu. Mitä isommalla vo-

Niko Pankka Puheenjohtaja 2018 Boomi ry

6

ACCENTURE REKRYTOI JOUKKOONSA KYMMENIÄ TEKNOLOGIAKONSULTOINNIN TULEVAISUUDEN AMMATTILAISIA.

LUE LISÄÄ TEHTÄVISTÄ JA TARTU TILAISUUTEEN: accenture.fi/tyopaikat Accenture Suomi

@AccentureFI

@accenturefi

Accenture Nordics

50. vuosijuhlien järjestäjiltä

Näin Boomi juhlii 50-vuotista taivaltaan

B

oomin 50-vuotisjuhlallisuuksien valmistelu aloitettiin ensimmäisillä ideoinneilla jo kesällä 2016 kun vuosijuhlatoimikuntaa alettiin koota. Toimikuntaan löydettiin 11 motivoitunutta boomaria järjestämään kaikkien aikojen juhlia. Vuosi 2016 rakennettiin kehystä juhliin ja työ alkoi tosissaan keväällä 2017. Niin kuin aina, vuosijuhlien järjestämisessä tulisi saattaa yhteen jäsenistön ja alumnien toiveet, sopiva lippujen hinta ja määrä sekä laadukas ohjelma.

Vuodesta toiseen vuosijuhlan järjestäjät ovat tehneet työtä kovissa paineissa eikä 50-vuotisjuhla siitä poikennut.

Tulevaisuusareena edustaa juhlaviikon asiapuolta. Suomen talouden ja elinkeinoelämän tulevaisuuteen keskittyvässä tilaisuudessa kuullaan yrityselämän vaikuttajien puheenvuoroja sekä ohjelman kruunaava paneelikeskustelu, jonka teemana on ”Jääkö Suomi luokalle?”. Tulevaisuusareena järjestetään Tampereen yliopiston juhlasalissa pääjuhlapäivänä 9.3. aamupäivällä. Tilaisuus on kaikille avoin ja osallistuminen on ilmaista. Tulevaisuusareena tuo kaivatun mahdollisuuden yhdistää osaamiseemme liittyvää asiapuolta yhdistyksemme juhlintaan ja löytää uudenlaisia kumppaneita, joiden kanssa yhteistyö voi jatkoa jatkossakin.

Yhdistyksen kokous antoi keväällä 2017 toimikunnalle merkittävän budjetin jonka puitteissa juhlaa lähdettiin raken- Torstai 8.3. on myös juhlapäivä Boomille, sillä Haalaribileet tamaan. Ideoita juhlien ohjelmasta täyttävät tuolloin 25 vuotoli useita, mutta toisaalta oli huota. Juhlavuosi näkyy vuosimioitava, että iltajuhlan pituus on juhlaviikon Haalaribileissä vakio vuodesta riippumatta. Toierityispanostuksin ja juhlat Loistavaa juhlaviikkoa mikunta kokee, että se on kuitentoimivat hyvinä etkoina viikaikille! kin saanut annetuilla resursseilla konlopun huipennukselle. aikaiseksi kokonaisuuden, jonka kokeminen on jokaiselle boomaTampereen kaupunki näytrille, alumnille ja sidosryhmien telee suurta roolia pääjuhedustajalle sen arvoista. lapäivänä. Kaupunki tarjoaa Boomille kutsuvieraiden vastaanoton eli cocktail-tilaisuuden kaupungin pyhätössä Toimikunnalle oli alusta asti selvää, että 50-vuotisjuhlalli- Raatihuoneella. Puitteet ovat hulppeammat kuin koskaan suuksissa on satsattava ekstraa iltajuhlan lisäksi myös uu- ja kutsuvieraita ennätysmäärä, joten tilaisuudesta tulee siin avauksiin. Vuosijuhlaviikolle tehtiin kaksi täysin uutta varmasti 50. vuosijuhlan arvoinen. tapahtumaa: Smurffigaala ja Tulevaisuusareena. Perinteitäkin juhlaviikolta löytyy BOSAn kuohuviinimaisteluiden Tampere-talo oli varattu maaliskuun 9. päivälle juhlapaimyötä. Lisäksi juhlaviikolla järjestetään hemmotteluilta kaksi jo vuosia sitten. Sorsapuistosaliin saatiin paikat 500 sekä pokeriturnaus. juhlijalle. Juhlassa palkitaan ennätysmäärä ansioituneita boomareita ja nähdään ikimuistoisia hetkiä inspiroivien Smurffigaala vastaa pitkään jatkuneeseen pulmaan smurf- puheiden ja ohjelmanumeroiden muodossa. Juhlan runko fien osuudesta vuosijuhlaviikolla. Perinteisesti pääjuhlalli- on perinteinen, mutta yllätyksiäkin on luvassa. suudet ovat houkutelleet enemmän akateemisesti vanhempia opiskelijoita ja smurffien läsnäolo juhlaviikolla on Juhlallisuudet huipentaa Boomin kaikkien aikojen suurin ollut vähäistä. Smurffigaala avaa juhlaviikon 5.3. ja ilta on ja mahtavin akateeminen silliaamiainen eli sillis. Silliksen omistettu kokonaan smurffeille. Muun muassa Smurffi- teemana on Sinisydän ja sillä halutaan korostaa kaikkien mamman ja –papan arvonimien julkistaminen siirtyy gaa- Boomin eteen pyyteetöntä työtä tehneiden merkitystä. laan pikkujouluista ja ohjelmassa on luvassa myös viralli- Sillis järjestetään salatussa paikassa ja eilisen illan väsymys nen smurffien kastaminen boomareiksi.

8

korjataan hyvällä ruoalla, juomalla sekä loistavalla ohjelmalla. 10.3.2018 on pääpäivä.

Osallistuit juhlaviikkoon miten tahansa, toivomme, että nautit siitä täysin rinnoin. Tämän juhlan jokainen boomari on ansainnut. Eikä 50-vuotisjuhlallisuudet lopu tähän, vaan koko vuoden 2018 aikana tullaan näkemään spesiaalitilaisuuksia juhlavuotemme kunniaksi. Loistavaa juhlaviikkoa kaikille!

Janne Vikman 50-vuotisjuhlatoimikunnan puheenjohtaja Boomi ry:n puheenjohtaja 2016

Vuosijuhlaviikon aikataulua 5.3.

Juhlaviikon Avaus – Smurffigaala 2018 6.3.

BOSAn kuohuviini-tasting 7.3.

Boomi Poker Championship 8.3.

25v-Haalaribileet Viihdemaailma Ilona

9.3.

Tulevaisuusareena Tampereen Yliopisto

9.3.

Cocktail-tilaisuus kutsuvieraille Tampereen Raatihuone

9.3.

Pääjuhla Tampere-talo

10.3.

Vuosijuhlasillis Paikka X

11.3.

Brunssi Poro

Kunniajäseneltä

Kerran boomari - aina boomari

Teemu Suoniemi Senior Manager, KPMG Boomin kunniajäsen 2015

T

ämä paljon toistettu tosiasia on ollut boomariuteni kantava ajatus ja olen tätä ajattelua yrittänyt aika ajoin tarjota muillekin boomareille. Ainainen boomarius ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että opiskeltaisiin ikuisesti tai pyörittäisiin Bolassa vuosikymmenestä toiseen. Omalla kohdallani tämä ehkä liiankin monen vuoden aktiivisuus on tuonut mukanaan uusia ystäviä ja tuttavia sekä ennen kaikkea mahdollisuuden osallistua nuorempien, aktiivisten ja innostuneiden boomareiden kautta Boomin

10

kehittymiseen Suomen parhaaksi ainejärjestöksi.

Boomissa on aina ollut avoin ja ennakkoluuloton ilmapiiri, joka on kannustanut tekemään asioita yhteiseksi hyväksi. Enpä olisi aikanaan uskonut, että legendaarisella VaLiO-tiimin suikanhakumatkalla mukana olleet hallituksen jäsenet ovat, 20 vuotta tapahtuman jälkeen, sekä ystäviä että Boomista aina kiinnostuneita ja innostuvia boomareita.

Boomin jäsenet ovat maantieteellisesti aina edustaneet koko Suomea. Tamperehan on historiassaan toivottanut tervetulleeksi eri murrealueilta saapuvat ihmiset, aina ulkomaita myöten. Boomi on mielestäni onnistunut hyvin luomaan positiivisen ilmapiirin kaikkialta saapuville ja tämä on vuosien saatossa johtanut mitä hurjimpiin ja näyttäviin projekteihin erilaisissa Boomin tapahtumissa, kun erilaiset ihmiset

ovat lyöneet viisaat päänsä yhteen. Ulkopuolisten tai yliopiston henkilökunnan silmissä toiminta ei välttämättä aina ole näyttänyt siltä, että tekijöinä olisivat isänmaan toivot. Tästä muistuukin mieleeni pari tapahtumaa, jotka olivat hyvä esimerkki siitä arjen viihteestä, jonka suunnittelutapaamisilla haettiin osaksi myös syytä tiistaina nautitulle Karjalalle.

1990-luvun puolivälin jälkeen Boomissa pyrittiin luomaan hallituksen jäsenten vastuualueille toimintaa tukevat ja tekevät tiimit. Tiimitoiminta nähtiin mahdollisuutena kasvattaa uusia jäseniä ehdolle hallitukseen sekä laajentaa sitoutuneiden aktiivitoimijoiden määrää. Tuolloinhan esimerkiksi käsiteltiin merkittävässä määrin enemmän käteistä rahaa eri tapahtumissa ja luottamus toimijoihin oli tietenkin ensiarvoisen tärkeää. Perinteisesti hallitukseen haettiin 1,5-2,5 opiskeluvuoden jälkeen eli hieman myöhemmin kuin nykyisin, jolloin tiimissä toimiminen oli suureksi avuksi osaamisen siirtämisessä.

Kaikkiin tiimeihin ei aina löytynyt innokkaita. Taloustiimi oli jo nimensä mukaan ekonominaluille kiinnostava tiimi, mutta liikuntavastaavan tai klubimestarin oli usein toivotonta löytää innokkaita tiimin jäseniä.

Vuonna 1998 perustettiin tämän vuoksi VaLiO-tiimi (Vapaa-aika-, Liikunta- ja Oheistoimintatiimi), johon pyrittiin kokoamaan boomareiden viihtyvyydestä kiinnostuneita henkilöitä. Tehtävinä oli järjestää liikunta-aktiviteetteja, pitää Boomilaakso kunnossa ja viihtyisänä sekä tietenkin organisoida legendaarisia Haalaribileitä. Vapaa-aikavastaavan vastuulla oli myös Hämeenkadun Appro, mutta sitä varten koottiin oma staff, joka toimi tiimistä erillisenä ryhmänä.

hen porukalle. Siinä oli professoreiden ilmeet näkemisen arvoisia kun tämä kööri saapui Pinninkatu 45:n tiloihin sikaria juhlistamaan.

Sama porukka oli seuraavan kerran asialla Kyykän MM-kisoissa, joissa Enska ja Hanski -hengessä VaLiO-tiimi sonnustautui viitoin ja pulisongein. Enskojen kurinpitäjäksi ja valmentajaksi oli tuolloin saatu Jani ”Hanski” Ritaranta komeine karvahattuineen ja lapikkaineen. Asuvalinta oli kaikilla oivallinen helmikuun pakkaskeleihin, jota torjuttiin tuollakin kertaa kunnon annoksilla minttukaakaota.

Ilolla panen merkille, että vastaavanlaisia tempauksia järjestetään edelleen ja sukupolvet toisensa jälkeen haluavat ylläpitää myös boomarikulttuuria. Ajat muuttuvat, tekniikka kehittyy, näyttävyys kasvaa ja Boomi pysyy.

Boomi ry:n ensimmäinen kunniajäsen Teemu Suoniemi

Ai niin, ne tarinat: VaLiO-tiimin johtoryhmään otettiin vierailevaksi jäseneksi talousvastaava Jyrki Pennanen, kun muita tiimiläisiä tuntui olevan ajoittain hankala saada mukaan toimintaan. Appron sikariportaaseen päätimme sitten asustautua saksalaistyyliin baijerilaisiin Heidi-asusteisiin ja Jykke toimi ansiokkaasti sutenöörinä kolmen naisistuneen mie-

11

Boomi 50 vuoden päästä

T

ällä hetkellä ainejärjestöllämme voi sanoa menevän hyvin.

Boomin viime vuosia voi kuvailla kasvun ja muutoksen kautena, sillä toimintamme on merkittävästi monipuolistunut, uudistunut ja ammattimaistunut.

Organisaatiorakenteemme on kokenut suuria muutoksia.

Uudet, ikiomat tilat ovat vakiintuneet käyttöön ja nostaneet Boomin toiminnan uudelle tasolle. Vuosi vuodelta on Tekstin ovat kirjoittaneet Boomin puheenjohtajat 2015 Heta Häkkinen

12

ollut hienoa huomata, kuinka yhä useampi Boomin jäsen on kiinnostunut Boomin toiminnasta ja haluaa aktiivitoiminnan kautta kehittää meille kaikille rakasta ainejärjestöä.

Tänäkin vuonna toimijoitamme on eri tehtävissä toista sataa. Järjestömme täyttäessä 50 vuotta voimme olla ylpeitä yhdistyksemme nykytilasta. Kuitenkin ollessamme kehityskeskeinen yhdistys, on mielenkiintoista aprikoida, mitä toinen 50 vuoden ajanjakso yhdistyksellemme merkitsee. Tässä artikkelissa spekuloidaan, miltä näyttää tulevaisuuden Boomi.

ja 2017 Antti Poikolainen

Boomi ry 5:n vuoden päästä / 2023 Viiden vuoden päästä Boomin toimintaympäristö on kokenut merkittäviä muutoksia Tampere3:n myötä.

Toimimme osana täysin uutta yliopistoa ja ylioppilaskuntaa.

Tutkinto-ohjelmamme on osa uutta tiedekuntaa, joka yhdistää kaupallista, hallinnollista, poliittista ja teknillistä näkemystä. Erityisesti opintojen alkuvaiheessa kursseja ilmentää yhteistyö eri alojen kanssa. Kampuksemme sijaitsee yhä keskustassa, mutta entistä useammin käymme Hervannan kampuksella suorittamassa kursseja – sinne pääsee kätevästi ratikalla. Lukuisat muutkin Tampereen työmaat ovat valmistuneet ja kaupunki on vakiinnuttanut paikkansa Suomen houkuttelevimpana opiskelijakaupunkina. Edelleen suurimman ja kauneimman Hämeenkadun Appron jatkoja vietetäänkin jo uudella Kansi-areenalla!

Uusi ylioppilaskunta on lähentänyt meitä teknillisen alan opiskelijoiden kanssa, ja Boomilla onkin entistä enemmän poikkitieteellisiä yhteistyökumppaneita. Olemme aktiivisia toimijoita uudessa edustajistossa, jossa uudistunut järjestöpohjainen vaaliliittomme on säilyttänyt otteensa.

Ylioppilaskunnassa on vakiintunut uusia perinteitä, ja erityisesti vapusta on tullut kaikkien Tampereen

opiskelijoiden yhteinen ilon aihe. Uusien perinteiden ohella Boomi on edelleen pitänyt kiinni sille tärkeistä perinteistä, aina Ruotsin Excusta Smurffiviikkoihin. Appro, Särkän Märkä ja Haalaribileet ovat edelleen tamperelaisten opiskelijajuhlien timanttia, mutta tällä hetkellä Boomissa suunnitellaankin jo uutta isoa projektia – josta emme voi vielä paljastaa enempää.

Jäsenistömme keski-ikä on pienentynyt, koska suuri osa opiskelijoista valitaan nykyisin ylioppilastodistuksella.

Toisaalta uusi yliopisto on helpottanut opiskelijoiden liikkuvuutta ja tutkinto-ohjelmien vaihtoa, minkä vuoksi Boomin jäsenistö on yhä poikkitieteellisempää ja opiskelijoitamme tulee aikaisempaa monipuolisemmista taustoista. Aktiivitoimijoista Boomilla ei ole edelleenkään pulaa, vaikka valintakokeen painon väheneminen on lisännyt painetta opintojen alkuvaiheeseen. Boomi on kuitenkin esimerkillisesti reagoinut uusiin tuuliin ja vaikuttaa entistä enemmän opiskelun sisältöihin, opiskelupuitteisiin ja vertaistukeen. Toiminnan kasvun myötä Boomin organisaatiorakenne on edelleen kokenut merkittäviä uudistuksia, ja tällä hetkellä hallituksessa istuu 11 jäsentä.

13

Boomi ry 50:n vuoden päästä / 2068 Suomi 151 v. on kovin muuttunut paikka. Ammattiliitot ja poliittiset puolueet ovat ajettu alas. Alkoholinkäyttäjät ovat vähemmistöä muiden päihteiden laillistuessa.

Korkeakoulukentällä duaalimallin ovat korvanneet erikoistuneet korkeakoulut. Kauppatieteitä opettavat ja tutkivat yksiköt ovat voimakkaasti keskittyneet paikkakunnista ovat enää jäljellä Helsinki, Turku, Vaasa ja Tampere. Kaikki opinnot suoritetaan englanniksi. Ruotsin opetus on lopetettu ja suomen kielen opinnot ovat vapaaehtoisia. Lääketiedettä ei vieläkään saa sivuaineeksi.

Kaikki opetus videoidaan, on saavutettavissa netistä ja kurssien suoritustapojen määrä on lukematon. Istuimia kirjastossa on vain muutamia seisomatyöskentelyn vallatessa toimistoelämän. Kaikki tieteelliset julkaisut ovat vapaasti kaikkien luettavissa ilman käyttöoikeuksia tai Andoria. Jäsenyydeltään vapaaehtoisen ylioppilaskunnan kopo vuodelle ‘69 lupaa hankkia pistokepaikat luentosaleihin.

Kaikkien muutosten jälkeen Boomi on yhä olemassa. Tilojen vuokraamisesta on luovuttu ja siirrytty

ainejärjestötilojen osalta jakamistalouteen.

Pikkujouluruuhkan on korvannut syyskokoussesonki, jolloin Tampere Universityn ainejärjestöt vuoropäivin tulevat valitsemaan uudet hallituksensa Klubi 57:n tiloihin ja juhlimaan jatkoja Boomin omassa yökerhossa KansiAreena2:ssa. Skybarin omistaa Boomin opiskelijaasuntosäätiö.

Opiskelu on vuonna 2068 jokaisen ala.

Informaatioyhteiskunta on saavuttanut korkeimman kehitysvaiheensa ja ilman korkeakouluopintoja on Suomessa hankala pärjätä. Kaikki eivät suinkaan suorita maisterin tutkintoa, tai edes kandidaatin papereita.

Avoimen yliopiston merkitys on korostunut jokaisen kansalaisen sivistyksen luonnissa. Boomi palvelee kaikkia kauppatieteistä kiinnostuneita, oli sitten tekemässä yksittäistä taloustieteen kurssia tai väitöskirjaa virtuaalijohtamisen nyansseista.

Ja 100 vuoden jälkeen Boomi on vihdoin saanut toisen kunniajäsenen.

PS. Kirjoittajat haluavat huomauttaa: “Ei me mitään oikeasti tiedetä.”

14

Teemu Toivonen ja Selina Kangas-Hynnilä

SMURFFIN SILMIN S

murffiviikot ovat potkaisseet boomarien opiskelijaelämän käyntiin jo vuosia. Jo 90-luvulla Boomin uudet tulokkaat tunnettiin smurffeina ja he ovat päässeet boomariuden makuun smurffivuoden saattelemana. Myös elokuun 2017 loppupuolella tummansiniset haalarit jalkaansa vetäneet tutorit opastivat uteliain silmin kaikkeen uuteen tottuvaa yli satahenkistä smurffiryhmää niin Pinni B:n luentosalien kuin Pinni C:n tarjoaman virkistyksen saloihin.

Smurffiviikoilla tuoreet boomarit pääsevät näkemään ja kokemaan kaiken liikuntapäivästä ensimmäiseen akateemiseen pöytäjuhlaan. Kokonaisuus kruunautuu kastajaisiin ja niitä seuraavaan smurffisillikseen. Tapahtumien lomassa smurffit keräävät erilaisista suorituksista myönnettäviä pisteitä reissuvihkoonsa. Suurimman pistesaaliin kasaan haalinut naisja miespuolinen smurffi palkitaan smurffimamman ja -papan titteleillä.

15

SMURFFIPAPPA 2018 Joel Wargelin, 20, suoritti 171 pisteen arvoisesti rasteja reissuvihkoonsa tutustuessaan boomarielämän kiemuroihin ja hänet kruunattiinkin vuosijuhlaviikon alkuun vietetyssä Smurffigaalassa smurffipapaksi.

Fuksisyksy on jo vaihtunut kevääseen.

Millainen smurffivuotesi on ollut tähän mennessä?

- Tiivistettynä erittäin huikea. Boomin yhteisöllisyydestä on herännyt hyvin positiivinen fiilis. Osasin odottaakin tiivistä porukkaa, mutta en olisi ikinä kuvitellut, että jo näin aikaisessa vaiheessa tuntisi porukkaa smurffien lisäksi myös aiemmilta vuosikursseilta.

Mitä opiskeluihin tulee, niitä on tehty vähän sivussa, mutta myös se osa on maistunut.

Tiesitkö jo ennen viime syksyä jotain Boomista?

- Boomista en tiennyt mitään, valitsin opiskelupaikan täysin kaupungin perusteella. Lähdin liikkeelle sillä fiiliksellä, että katsotaan mitä on tullakseen. Nyt Boomista nousee mieleen heti ihan törkeän hyvä fiilis ja sen huikea yhteisö. Opiskelijaelämästä ajattelin etukäteen, että se olisi aika railakasta: bileitä tulee ja menee, jotain tapahtuu koko ajan.

16

Näin ensimmäisen puolen vuoden jälkeen, mikä on ollut parasta tähän mennessä?

- Smurffiviikot ovat mielessä ihan ensimmäisenä.

Silloin pääsi heti kiinni Boomin menoon ja porukka tuli tutuksi myös muiden kuin smurffien osalta, sillä hallitus ja tutorit olivat alusta asti aktiivisesti mukana.

Smurffiviikon tapahtumista lemppari oli kiertoajelu.

Se vie ehdottomasti voiton.

Miten tiivistäisit Smurffiviikot?

- Virallisena versiona sanoisin, että kyseessä on paljon seurallisia tapahtumia, joissa tutustuu uusiin ihmisiin ja pääsee kiinni yhteisöön. Jos Smurffiviikkojen tapaista starttia ei olisi, ei yliopistolta tuntisi ketään. Smurffiviikot ovatkin tapahtumien putki, jossa tutustuu hyvin porukkaan.

YSÄRISMURFFIN SILMIN Smurffiviikot ovat nykyboomarille tuttu juttu, mutta millaista oli smurffin elämä 90-luvulla?

Parikymmentä vuotta sitten boomarina opiskellut Tero Pajunen avaa meille kokemuksiaan ysäriltä.

Nykyään kovimmassa kisakunnossa olevat boomarit tietävät, että Boomin tiloissakin on valomerkki ja bileet todellakin loppuvat. Yhdessä vaiheessa raja asetettiin siihen, kun siivooja saapuu aamulla; nykyään valomerkki on ilmeisesti synkronoitu S-Market Pendoliinon aukioloaikojen mukaisesti. Kuinka ennen wanhaan jatkoiltiin ja päättyivätkö bileet?

Ruotsin Excut ja akateeminen kyykkä. Bolakoirapäivän sisällöstä ei ole vainua, mutta enemmän on parempi.

Kaikkeen mukaan vaan.

- 90-luvun lopussa Bolan ollessa vanhassa Pinninkadun osoitteessa varsinaista pilkkua ei ollut, jos vain klubimestari jaksoi loppuun asti. Kaivamalla listan vanhoista klubimestareista, löytää ainakin yhden kunkin vuosikurssin vahvimmista jatkokisailijoista.

Jaoimme tuolloin sisäpihan lentäjien suosiman, nykyisen Lapland Hotellin kanssa, ja sieltä kyllä soiteltiin välillä aamunkoitossa josko bileet saataisi poikki, jotta lentäjät saisivat edes vähän unta.

- Vuoden -99 smurffipappa Lasse Leino taisi aikanaan tehdä n. 99% suorituksen. Nykyisistä ei ole tietoa, eikä silloisista selkeää muistikuvaa. Jos kriteerit kannustavat edelleen aktiivisuuteen ja jonkin sortin sekoiluun, niin luulen 90-luvun ryhmä olisi pärjännyt suorituksillaan vähintään kohtalaisesti edelleen. Kyseessä ei ollut smurffivuosi, mutta ehkä se nyt suorittamisesta jotain kertoo, että iskuryhmä boomareita marssi Kostajaisissa vain jätesäkeistä kyhätyt shortsit yllään Hämeenkadun päästä päähän keskellä päivää.

Boomi tunnetaan siitä, että tapahtumakalenterimme on todella aktiivinen ja repertuaariltaan laaja. Mikä oli ysäriboomarin suosikkitapahtuma? Mitä mieltä olet bolakoirapäivästä?

Viimeisin smurffipappa sai 171 pistettä reissuvihkoonsa. Antaisitko objektiivisen arvioisi, kuinka monta pistettä sinä olisit saanut nykyisillä arvostelukriteereillä?

Pyydämme perustelemaan vastauksen anekdootilla.

- Eniten boomareita ilonpitoon keränneet tapahtumat olivat 90-luvulla Hämeenkadun Appro, Boomin Haalaribileet ja teekkareiden bommarit. Itselle näin kahdenkymmenen vuoden jälkeen parhaiten on mieleen jääneet erilaiset reissut kuten Jyväskälän laskuriehat,

17

Kolumni

Lottovoitto päätyä Boomiin

V

iime vuonna Suomi juhli 100-vuotista itsenäisyyttään, ja nyt on Boomin vuoro juhlistaa ensimmäistä puolivuosisataansa. Tämä on jo itsessään huikea saavutus: ajatella, miten monet boomarisukupolvet, joista vanhimmat edustavat nykypäivän smurffien isovanhempien ikäluokkaa, ovat rakentaneet poikkeuksellisen vahvaa opiskelijayhteisöä, ahertaneet vapaa-ajallaan suurella sinisydämellä sekä tehneet opiskeluajoista ja työelämän vaiheista meille kaikille astetta laadukkaampaa. On suuri kunnia olla osa tätä tarinaa.

kaikki ne asiat joilla todella on merkitystä elämänlaadun, mielenterveyden ja lopulta myös työuran suhteen. Tulevat yhtiökumppanit ja työnantajat tapaa helpommin haalareissa kuin bleisereissä.

Suomalainen opiskelijaelämä on aidosti laadukasta, ja Boomi edustaa sen aivan kovinta kärkeä kiitos vahvan yhteisön sekä kaikkien tuntemien suurtapahtumien. Boomi antaa jäsenilleen eväitä koko loppuelämää varten ja tarjoaa halukkaille ainutlaatuisia mahdollisuuksia kokemuksen kartuttamiselle. Opiskelua ei nähdä individualistisena Joskus arvokkaat asiat tulee ottaneeksi itsestäänselvyy- kilpailuna, vaan yhteisenä projektina, jossa kaikki voittavat. tenä. Oma maa mansikka, mutta Lisäksi Boomi toimii tärkeäkumman houkuttelevasti se naanä sidosryhmänä monille purin mustikkamaakin näyttää ympäröivän yhteiskunnan viheriöivän. Opiskelijavaihdosta osasille. Me pidämme hausOpiskelua ei nähdä individualistisena hiljattain palanneena minun on kaa, ja olemassaolollamme kilpailuna, vaan yhteisenä projektina. tietysti kliseisen helppoa ylistää on selkeä oikeutus kaikkien Suomea ja sitä, miten hyvin meilsilmissä. lä loppupelissä on monet asiat.

Sama pätee kuitenkin myös aiKohti sataa! Korkeakoulutus nejärjestöömme. on Suomen menestyksen edellytys, ja aktiivinen ainejärVaihtaria on harvoin vastasjestötoiminta Boomin viitoitsa ulospäin lämpiävä paikallitamalla tiellä sen tärkeimpiä nen opiskelijayhteisö, vaan niin mahdollistajia. Kysyntää kalverkostoituminen kuin itselle taisillemme on jatkossakin. sopivan tapahtumatarjonnan löytäminen on puhtaasti omalla vastuulla. Vaihtari toki keinot keksii, mutta paikallisille tutkinto-opiskelijoille tämä on pysyvä asianlaita. Ainejärjestötoiminnan kaltaista vapaaehtoistyötä ei aina arvosteta tai opiskelijoiden järjestäytyminen saattaa olla peräti laissa kiellettyä. Kun tähän Joel Passoja yhdistetään vajavainen opintotu4. vuoden boomari kijärjestelmä, pakottaa se nuoret Boomi ry suhtautumaan opiskeluaikoihinsa aivan liian vakavasti, unohtaen

18

Lassi Viljakainen, Karoliina Keskinen, Selina Kangas-Hynnilä, Eero Pitkäsalo, Jenni Ilmola, Janne Vikman ja Joonas Ryynänen

BOOMI RY est. 1968

K

auppatieteiden ainejärjestö Boomi ry on ehtinyt ilahduttaa yli 50 vuodessa satoja boomareita. Yhdistys on kehittynyt perustamisvuodestaan 1965 nykyiseen muotoonsa vuosikymmenten saatossa, mutta mitä kaikkea tässä välissä on tapahtunut? Millaista Boomin toiminta oli 60-luvulla? Oliko Appro suuri ja mahtava ensimmäisestä vuodestaan lähtien?

Mitä VapaaBoomarin villit vuodet tarkoittavat? Kuinka boomarit bailasivat ysärin ekoissa Haalaribileissä? Tarjoamme pikakatsauksen Boomin vaiheikkaaseen historiaan aikajanan muodossa, olkaa hyvät!

Vuodesta 1968

BOOMI REKISTERÖIDÄÄN 1968 EKONOMIN TUTKINNON NIMIKE 1968

60-luvulla kauppatieteiden opiskelijat eivät valmistuneet Tampereen yliopistosta vielä ekonomeiksi vaan suorittivat taloudellis-hallinnollisen tutkinnon. Sen aikaiset boomarit kuitenkin tekivät kaikkensa asian eteen, kunnes v. 1968 taloudellis-hallinnollinen tutkinto sai viimein ekonomin nimikkeen. Boomarit as we know them today, were born!

1968 BOOMIKLUBI NÄSINLINNANKADULLE

Boomin historian ensimmäinen toimisto, eli esihistoriallinen Boomilaakso, sijaitsi alun perin yliopiston päätalolla. Se siirtyi kuitenkin 60-luvun loppupuolella lähelle nykyistä sijaintiaan Pinninkadulle ja samoihin aikoihin otettiin käyttöön historiallisen maineikas ”Boomiklubi” Näsinlinnankadulla.

1968 ENSIMMÄINEN VIERAILU PÖRSSIN LUOKSE JYVÄSKYLÄÄN

ENSIMMÄINEN BOOMIN LEHTI 1968

ENSIMMÄINEN ULKOMAAN 1967 EXCU VARSOVAAN

BOOMIN VANHA LOGO

1960s-1970s

BOOMILAAKSO PINNINKADULLE 70-LUVULLA

1966 ENSIMMÄINEN BOOMIN HALLITUS 1965 BOOMI PERUSTETAAN

Kauppatieteiden ainejärjestö Boomi perustettiin jo vuonna 1965 ja viralliseksi yhdistykseksi se rekisteröitiin kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1968, eli 50 vuotta sitten. Boomin toiminta oli organisoitua alusta alkaen, sillä ensimmäisen hallituksen jäsenet kokoontuivat säännöllisesti jo perustamisen aikoihin. Hallituskokoonpanoon kuului puheenjohtajan lisäksi talousvastaava, toimintavastaava, sosiaali- ja koulutusvastaava, ulkoasiainvastaava sekä sihteeri-rahastonhoitaja. Hallituksen jäsenet johtivat omia valiokuntiaan, jotka olivat niin sanottuja jaostojen esiasteita. Boomin hallitus pyöritti toimintaa yhtä ammattimaisella otteella kuin nykyään, sillä v. 1968 Boomin liikevaihto ylsi jo 70 000 markkaan.

20

BOOMI JULKAISI VUOSIA LEHTEÄ NIMELTÄ AKTIIVA; V. 1972 NUMERO

1981 TARJOUSKISA ÖLJYNPORAUSLAUTASTA

Vuonna 1981 Boomille aiheutti päänvaivaa keksiä, mitä se tekisi Tamylta saamallaan 700 markan avustuksella. Mitäpä sitä muutakaan tuollaisella rahamäärällä tekisi, kuin yrittäisi ostaa öljynporauslautan. Valitettavasti Boomi hävisi tarjouskilpailun tiukasti norjalaiselle Dyvi-yhtiölle. Alkuperäinen öljynporauslautan tilaaja oli perunut tilauksensa ja sen takia alusta alettiin huutokauppaamaan.

TAKAISIN PINNINKADULLE 1985

Helmikuussa 1985 Boomi ry muutti Hatanpään valtatieltä osoitteeseen Pinninkatu 47, samassa osoitteessa jossa olivat Yrityksen taloustieteen ja yksityisoikeuden laitokset. Oleskelutilat olivat auki aamusta iltaan, boomareita yhdistäen. Palveluina olivat esimerkiksi kahviautomaatti ja kopiokone ja lisäksi tiloihin rakennettiin myös kirjasto.

1980s 1984 MAAILMANENNÄTYS

BOOMILAAKSO HATANPÄÄN VALTATIELLE

Vuonna 1984 Boomi teki historiaa, kun se teki maailmanennätyksen saunankannossa. Virallinen ennätys 500-kiloisen saunan saunojineen kantamiselle on 40 tuntia. Mikä olisikaan sen parempi tapa parantaa Boomin imagoa! Pitäisikö tästä ottaa oppia vuonna 2018?

1982 ENSIMMÄINEN HÄMEENKADUN APPRO

Jo 1970-luvun alussa järjestettiin Tampereella Hämeenkadun Viesti-niminen tapahtuma teekkareiden ja kauppatieteilijöiden toimesta. Tämä tapahtuma oli luonteeltaan samankaltainen kuin Appro. Vuoden 1982 lokakuussa järjestettiin ensimmäinen varsinainen Hämeenkadun Appro. Tällöin suoritusvaihtoehdot olivat Approbatur ja Cum Laude. Hallituksen 1982 Vapaa-ajan valiokunnan puheenjohtaja Simo Susi on tämän nykyään maanlaajuiseen maineeseen kiirineen tapahtuman isä. Ensimmäisessä Approssa osallistujia oli lähes 50, joten kasvu on ollut 200-kertainen.

21

Vuodesta 1968

1993 ENSIMMÄISET HAALARIBILEET

Perinteikkäiksi muodostuneet Haalaribileet saivat alkunsa 7. maaliskuuta 1993, jolloin järjestettiin Poikkitieteelliset Haalarijuhlat. Ideana oli järjestää bileet, joihin olisivat tervetulleita kaikki opiskelijat oppilaitokseen tai oppiaineeseen katsomatta. Koko Tampereen opiskelijakentälle avoimilla juhlilla pyrittiin pääsemään irti Boomin negatiivisesta ja itsekkäästä imagosta. Innokkaita juhlijoita saapuikin paikalle 550 henkilöä. Onnistuneiden bileiden kunniaksi päätettiin järjestää toiset heti pääsiäisen tienoilla, jolloin juhlijoita saapui paikalle jo 800. Alkuvuosina Haalaribileitä järjestettiin muun muassa Nite Train -nimisessä ravintolassa, jonka tiloissa nykyisin toimii Fat Lady.

1993 BOOMILAAKSO MUUTTI PINNINKATU 41:STÄ PINNINKATU 45:TEEN

Boomilaakso eli tuttavallisemmin Bola (nimestä kunnia Jouko Riihimäelle ja Risto Ollikaiselle) sijaitsi 90-luvun alussa Pinninkatu 41:ssä ja vastasi kooltaan keskikokoista yksiötä, minkä vuoksi se tunnettiinkin myös ”pikku-Bolana”. Keväällä 1993 heräsi ajatus uudesta Bolasta, ja kesällä löytyikin useita sopivia ehdokkaita uudeksi tilaksi. Samana vuonna siirryttiinkin jo ennestään tuttuun osoitteeseen Pinninkatu 45.

1990s BOOMIN ENSIMMÄISET NETTISIVUT 1996

1994 ENSIMMÄINEN CARILLO-EXCU

Carillo-excuja koskeville tarinoille ominaista on niiden värittyminen matkan varrella, joten kylmää faktatietoa ensimmäisestä excusta löytynee vain matkassa mukana olleilta. Varmaa kuitenkin on, että vuonna 1994 suunnattiin ensimmäisen kerran testosteronia tihkuvalla miesporukalla kohti Tammelan Kuppila Kulmaa, jossa hoilattiin Aikuista Naista ja juotiin Carilloa päälle. Perinteen isänä tunnetaan Jani Ritaranta.

22

1997 LEONID LAINAAN VISULAHDESTA ENSIMMÄISET VAPAABOOMARIT 1997 TAMYN HALLITUKSESSA Boomi ry lähti mukaan Tamyn hallitusyhteistyöhön vuoden 1991 edustajistovaalien jälkeen, kun Jouko Riihimäki pääsi edustajistoon ja lähti mukaan hallitukseen. Hänestä tuli myös Tamyn hallituksen puheenjohtaja vuonna 1993. Tätä ennen Boomi ja Tamy olivat pitäneet selkeää pesäeroa toisiinsa. Vuonna 1997 Vapaaboomarit olivat ensimmäistä kertaa ryhmänä mukana hallituksessa.

Leonid Brežnev haettiin lainaan Visulahdesta vuonna 1997 ja kyseisestä tempauksesta voitaneen kiittää “Tapsaa” ja “Rokalaa”. Leo sai viettää Boomin villeimmät vuodet rauhassa Bolan nurkassa omassa arkussaan, joskin hän keräsi itselleen vuosien mittaan kunnioitettavan määrän Boomin arvomerkkejä ja teekkarihatun.

1997 LEONIDILLE HANKITTIIN KAAPPI

Vuonna 1997 Pörssi ry:n järjestämässä Rinneriehassa kisailtiin perinteen mukaisesti mäenlaskussa, jossa olennaisinta on itse laskuväline. Neuvokkaat boomarit laittoivat sahat suhisemaan ja vasarat heilumaan ja tuloksena oli musta suksilla kulkeva arkku.

Vempeleellä voitettiin mäenlaskukisa ja myöhemmin arkusta sai kodin Bolan nurkassa seisova Leonid. Samaisella arkulla voitettiin Rinneriehan mäenlaskukilpailu myös 20 vuotta myöhemmin vuonna 2017.

ENSIMMÄINEN PIKKUAPPRO 1998

PikkuAppro, joka on myös tunnettu Hämeenkadun Appron pikkuveljenä, järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1998. PikkuAppro järjestettiin Haalaribileiden yhteydessä ja siihen osallistuttiin pienissä joukkueissa.

VAPAABOOMARIN RÄVÄKÄT VUODET

90-luku oli värikästä aikaa VapaaBoomarin toimituksessa. Lehden sivuilla tarjottiin vinkkejä niin boomaritytön iskemiseen kuin Appron aiheuttamasta darrasta selviämiseenkin. Aikakaudelleen uskollisesti VB ilmestyi raikkaissa neonväreissä – 30-vuotishistoriikin mukaan ”enemmän tai vähemmän kirkkaana, riippuen päätoimittajan sietokyvystä kirkkaille sävyille taittoaamuna”. VB:n meno yltyi niin lennokkaaksi, että vuonna 1992 tiedotusvastaava Aino Järvi päätti perustaa lehden rinnalle Boomi-info nimellä kulkeneen lehtisen, jonka sisältö oli täyttä painavaa asiaa muun muassa koulutuspolitiikasta. VapaaBoomarin kuvattiin 90-luvulla välttelevän kaikkea asiapitoista.

23

Vuodesta 1968

2001 HÄMEENKADUN APPRO SIIRTYY AREENALLE 2000-luvulle siirryttäessä Hämeenkadun Approsta oli muodostunut Suomen suurin yksipäiväinen opiskelijatapahtuma. Vuonna 2001 Approon osallistuikin jo 3000 iloista opiskelijaa. Alati kasvavan osallistujamäärän myötä loppubilepaikkana toimi tällöin ensimmäistä kertaa Metro-Auto Areena.

Muutaman vuoden päästä osallistujamäärä olikin jo lähes tuplaantunut.

2001 KAUPPATIETEIDEN OPISKELIJOISTA TULEE KYLTEREITÄ

2005 NESU-BOOMI PERUSTETAAN

2003 ENSIMMÄISET ANSIOMERKIT JAETAAN VUOSIJUHLISSA 2003 BOSA PERUSTETAAN

2005 BOOMIN LIPPU LUODAAN

2006 BOOMIN TUKISÄÄTIÖ PERUSTETAAN

2000s ”

Vielä päätoimittajavuonnani 2005 Boomin ja VB:n toiminta oli selvästi nykyistä enemmän puuhastelua. Lehti haalittiin kasaan numero kerrallaan, ilman koko vuodeksi sitoutunutta toimitusta. Vaikka talkoohenkisyys oli tuolloin osaltaan toiminnan suola, olen seurannut ilolla nykyistä kehitystä, joka antaa paitsi useammalle boomarille mahdollisuuden ottaa vastuuta ja aidosti vaikuttaa mm. lehden sisältöön, mutta myös mahdollistaa toiminnan jalostumisen.”

KAISA RANKINEN, PÄÄTOIMITTAJA 2005

24

2007 APPRO 25V. ENSIMMÄINEN ASUKAS SKYBARIIN Jokainen boomari tuntee Skybarin ja on siellä todennäköisesti jotkin etkot tai jatkot viettänyt – ellei jopa asunut henkilökohtaisesti.

Skybar on onkin ollut boomarien hallussa jo yli 10 vuoden ajan, sillä tiettävästi 2000-luvulla ensimmäiset boomarit asuttivat kyseistä ”kattohuoneistoa”. Toivokaamme, että myös tulevaisuuden boomarit voivat luoda yhtä unohtumattomia (tai nimenomaan unohtuneita) muistoja Skybarin katon alla!

”

Rumat Miehet sai alkunsa alkuvuodesta 2012 varmaankin Kypän paluubussissa kun Kostilainen nuoren smurffin uholla omi mikkiä ja räppäili menemään, ja jossain vaiheessa keksi sitten että nyt on muuten perustettu just tällainen Rumat miehet, kohta tulee biisejä. Onneksi se otti mut mukaan koska muuten Tommi ei olisi koskaan saanut yhtään biisiä valmiiksi, asioiden loppuun saattaminen ei silloin vielä ollut sen vahvin puoli. Keikat on aina olleet hauskoja, mutta paras muisto on ehkä silti Sinisydämen nauhoittaminen keväällä 2013. Larppa kiikutti meidät johonkin keskelle ei-mitään, jossa äitinsä yläkerrassa joku geelitukka piti kotistudiota, joten siellä sit juotiin kaljaa ja opeteltiin nauhoitustekniikkaa. Ihan hyvä siitä siihen nähden tuli!”

EERO LAITILA, RUMAT MIEHET

2012 RUMIEN MIESTEN ENSIMMÄINEN KEIKKA VAPPUNA

2010s

2012 JKY:N PERUSTAMINEN Johtamiskorkeakoulun ylioppilaat eli JKY on johtamiskorkeakoulun kolmen tutkinto-ohjelman yhteenliittymä ja katto-organisaatio, jonka tavoitteena on JKY:n opiskelijoiden koulutuspoliittinen edunvalvonta.

2014 ENSIMMÄINEN ASIAVIIKKO Smurffiviikkojen vastapainoksi haluttiin asiapitoisempaa ohjelmaa, joten vuoden 2014 yrityssuhdevastaava Niko Karhapää toi Boomiin viikon, jossa on tiiviinä pakettina yritysmaailman mielenkiintoisia puhujia, case-harjoituksia ja ajankohtaisia teemoja.

2014 BOOMI HANKKI OMAT TILAT PINNINKATU 57:STA

”

Keskustelun tasolla omien tilojen hankkiminen on ollut aina esillä ja silloin tällöin jokin kohde onkin ollut mielessä. Koskaan ei kauppoihin kuitenkaan päästy. Joko myyjä ei halunnut myydä, tai rahaa ei löytynyt tarpeeksi. Vuonna 2010 lupasin, että vielä joku päivä hankin meille tilat.

Menen laskuista sekaisin, kuinka monia kohteita metsästin ja kuinka monta välittäjää tapasin.

Pari kohdetta oli aiemminkin, missä melkein päästiin kauppoihin (esim. Otavalankadulla oleva yökerho). Viimein kun löytyi täydellinen raakile (=varastohalli), niin alkoi jumppa myyjän, kiinteistöyhtiön ja kaupungin kanssa mahdollisen kaupan ehdoista. Samalla piti saada rahat riittämään tuohon kauppaan. Mutta nyt ollaan omissa tiloissa!

TOPIAS NURMINEN, PJ 2011

25

Vuodesta 1968

ENSIMMÄINEN SPORTTIAPPRO 2016 Anna Nulpposen luotsaama ensimmäinen liikuntajaosto toteutti uudenlaisen appron, jossa kierretään testaamassa eri urheilulajeja Tampereella. SporttiAppron sadat tyytyväiset opiskelijat takasivat loppuunmyydyn tapahtuman jatkumisen myös tulevina vuosina entistä isompana ja sporttisempana

2015 BOOMIN ENSIMMÄINEN KUNNIAJÄSEN Teemu Suoniemi palkittiin vuosijuhlilla ensimmäisenä Boomin kunniajäsenenä.

2015 ENSIMMÄINEN SÄRKÄN MÄRKÄ Märässä mutta menestyksekkäässä tapahtumassa myytiin heti ensimmäisenä vuotena kaikki 3500 lippua loppuun.

LEONIDIN VIIMEINEN MATKA (Kuva: Jämsän seutu)

LEONIDIN PALAUTUS 2017 20 lainavuoden jälkeen paljon nähnyt ja kokenut vahanukke Leonid palautettiin takaisin omalle paikalleen Visulahden vahakabinettiin juhlavin seremonioin.

2015 ENSIMMÄISET BOOMIN VALMISTUJAISET Vuosittain sadoista kauppatieteiden opiskelijoista tulee kauppatieteiden maistereita, jotka ansaitsevat arvoisensa valmistumisjuhlan. Heta Häkkisen aloitteesta toteutettiin ensimmäinen virallinen valmistujaisjuhla ravintola Mylläreissä hyvä ruuan, juoman ja seuran kera, josta uusien alumnien kanssa siirryttiin Klubi 57:aan jatkamaan iltaa aamun pikkutunneille saakka.

2015 T3 HANKE KÄYNTIIN Tampere3 nimellä kulkenut korkeakouluhanke aloitettiin tavoitteenaan mahdollistaa kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävä kolmen korkeakoulun yhteistyö. Uuden yliopiston on tarkoitus aloittaa toimintansa 2019.

26

BOOMI RY TÄLLÄ HETKELLÄ • Boomissa on yli 900 jäsentä • Boomarit ovat aktiivisempia kuin koskaan ja Boomissa toimii 11 jaostoa ja yli 100 aktiivista toimijaa jaostoissa, tutoreina, ainekerhoissa, toimihenkilöinä ja hallituksessa • Hämeenkadun Appro on edelleen Suomen suurin opiskelijatapahtuma yli 10 000 kävijällä • Boomin tapahtumakalenterissa on jo reippaasti yli 100 tapahtumaa vuodessa • Omien Pinninkatu 57 tilojen lisäksi Boomi vuokraa edelleen Sorin Saunaa • Haalaribileet täyttävät 25 vuotta maaliskuussa 2018 • Boomilla on edelleen yhteistyötä pitkäaikaisten kumppaneidensa, kuten Hartwallin, Restamaxin, Viking Linen kanssa • Boomi ry juhlii 50. vuosijuhlaansa ikimuistoisesti yli 500 vieraan voimin Tampere-talossa

2018 BOOMI RY 50 V. Boomin vuosijuhlaviikko startataan entistä upeammin 50. juhlavuoden kunniaksi.

2018 Kuva: Samuli Salo

OSCAR LIIKETOIMINTA-ALUSTA

KAIKKI YRITYKSESI LIIKETOIMINTARATKAISUT YHDELTÄ TOIMITTAJALTA

OSCAR SOFTWARE ONNITTELEE 50-VUOTIASTA

BOOMI RY:TÄ!

TUNNETKO OLOSI MENESTYKSEN TEKIJÄKSI? ETSIMME JATKUVASTI UUSIA BOOMAREITA. OSCAR.FI/REKRYTOINTI - REKRYTOINTI@OSCAR.FI

BOOMARI HANKKII LIIKETOIMINTA-ALUSTANSA BOOMARILTA - OTA YHTEYTTÄ!

JARNO LAHTINEN, KTM, osakas jarno.lahtinen@oscar.fi Puh. 010 820 1004

50

JUUSO MUSTONEN, KTM, osakas Juuso.mustonen@oscar.fi Puh. 010 820 1051

Oscar Software Oy on vastuunkantajan asialla. Olemme Suomen nopeimmin kasvava toiminTechnology Fast 50 nanohjauksen palvelutalo. Tarjoamme sinulle ja yrityksellesi parhaat ERP-ratkaisut rautaisella ammattitaidollam- me. Oscar Software on toteuttanut monipuolisia ratkaisuja 2017 Finland teollisuuden, tukkukaupan, verkkokaupan, huollon ja palveluiden toimialoille. Luotettavana kumppanina tuemme liiketoimintasi kehitystä. Tavoitteemme on sinun yrityksesi menestys. www.oscar.fi | myynti@oscar.fi

Tuuli Reko

yhteistyössä on

VOIMAA

B

oomi on vuosien varrella tehnyt yhteistyötä monien tahojen kanssa.

Lämpimiä suhteita on luotu, sekä paljon on yhdessä puuhailtu samassa tiedekunnassa toimivien ainejärjestöjen kanssa, kylteripiireissä kansallisella tasolla, sekä laajemmin ainejärjestövaikuttajien kanssa koulutuspoliittisella saralla. Verkostoitumaan on lähdetty myös yliopiston ulkopuolelle, etenkin viime vuosina, kun Tampere3-hanke on edennyt. Paljon molemmin puolin toimivaa ja kehittävää yhteistyötä on luotu myös Johtamiskorkeakoulun hallinnon ja muun yliopiston henkilökunnan kanssa. Kysyimme juhlavuoden merkeissä yhteistyökumppaneiltamme, mitä yhteistyö Boomin kanssa on merkinnyt.

29

“

Boomi. Tuo rikas serkku. Rikas mutta sympaattinen. Boomi on Staabille ehdottomasti yksi läheisimpiä ainejärjestöjä, olemmehan me samassa tiedekunnassa ja opiskelemmehan me yhteisiä kursseja myös jonkun verran. Virkamiesten alkujen ja tulevien ekonomien yhteistyö on ollut myös ainejärjestöpuolella antoisaa, sillä on ollut huomattavissa, että kummatkin järjestöt tykkäävät lukusalissa raatamisen vastapainoksi ottaa myös vapaa-ajalla hieman rennommin! Parhaimpana – tai pahimpana – esimerkkinä tästä lienee legendaaristakin legendaarisempi Ruotsin Excu. Jo vuosien ajan olemme yhdessä lähteneet taistelemaan Itämeren aalloille marraskuun puolivälissä. Tämä matka on aina ollut..mieleenpainuva, tai sitten mieliinpainumaton. Yhteiset muistot, yhteiset tarinat, yhteiset koettelemukset. Ruotsin Excusta riittää legendaa, ja legendat osaltaan luovat järjestöjen välille sidettä. Lämpimät onnittelut 50-vuotiaalle Boomi ry:lle!

” Tampereen yliopiston hallintotieteitä opiskelevien ainejärjestö Staabi ry

“

Tuotantotalouden kilta Indecs toivottaa Boomille mitä parhainta juhlavuotta puolen vuosisadan kunniaksi! Boomi ja Indecs eivät ole kuin paita ja peppu - ennemminkin kauluspaita ja rusetti.

Kumpikin toimii kyllä yksinäänkin, mutta yhdessä ne muodostavat jotain parempaa. Indecsillä on ollut ilo tehdä yhteistyötä Boomin kanssa jo usean vuoden ajan, ja edelleen perinteiset yhteistyötapahtumamme ovat Indecsin tapahtumista suosituimpia. Mutta mikäs olisikaan sen hauskempaa kuin päästä opettamaan boomareille miten Herwantapeliä pelataan tai näyttämään rohkeutensa hyppäämällä hyiseen Ahvenisjärveen huhtikuussa?

”

Kuluneista vuosista kiittäen ja jatkoa odottaen, Indecs

“

Tampereen Tradenomiopiskelijat TTO ry onnittelee Boomi ry:tä mahtavasta 50 vuoden polustaan! Boomi ry on järjestö, jonka nimi on tunnettu ympäri Suomen ja on toiminut jo pitkään järjestötoiminnan esikuvana monille järjestöille poikkitieteellisesti. Lähivuodet ovat lisänneet yhteistyötä TTO:n ja Boomin välillä. Kulunut vuosi sisälsi asiaa ja yhteisiä palavereita ja seminaareja, mutta ennen kaikkea se sisälsi juhlimista. Toivottavasti myös seuraavan 50 vuoden aikana saamme jakaa yhteisiä jallupulloja ja kasvattaa tamperelaista opiskelijakulttuuria yli koulurajojen. Onnittelut 50:stä vuodesta, kiitokset yhteistyövuosista ja juhlikaamme myös seuraavat 50 vuotta yhdessä.

”

Toivottaa TTO ry:n hallitukset 2017 & 2018

30

“

Iltakoulu onnittelee rakasta, jo keski-ikään päätynyttä Boomia. Boomi antaa toiminnallaan eväitä kehitykseen ja hauskanpitoon sekä tärkeitä siteitä isomman skaalan toimintaan. Iltakoulu ja Boomi ovat bilettäneet yhdessä lukuisat kerrat kautta vuosien, ja jos huonoja muistoja on jäänyt, niitä kukaan tuskin muistanee. Politiikkatieteilijöiden ja kauppatieteilijöiden tulee ymmärtää toisiaan myös muutenkin kuin tanssilattialla ja baaritiskillä: aivan kuin iltakoululaiset ja boomarit kulkevat käsikädessä, niin myös talous ja politiikka. Jatkossa tulemme työskentelemään yhdessä muuallakin kuin ainejärjestö- ja sidosryhmätoiminnassa - vallan kahvassa, varjovaltana ja maailmanhallituksen ministereinä. Jatketaan siis yhdessä iloista taivalta, Iltakoulu ja Boomi!

”

Iltakoulu ry:n tervehdys 50-vuotialle Boomi ry:lle

“

Boomi on yliopiston ammattimaisimmin toimiva ainejärjestö, jonka kanssa on ilo tehdä yhteistyötä. Asialleen omistautuneet luottamushenkilöt perehtyvät käsillä oleviin asioihin ja hoitavat niitä vastuullisesti ja rakentavasti. Viime vuosien aikana toiminta on myös kehittynyt yhä monipuolisemmaksi.

Työhuoneessani kunniapaikalla oleva Boomin standaari on osoitus, että yhteistyö on koettu toimivaksi molemmin puolin. Yhteistyöhön panostaminen on tärkeää, ja opetusta sekä ohjausta pitää kehittää tiiviisti yhdessä opiskelijoiden kanssa myös uudessa yliopistossa.

” Johtamiskorkeakoulun väen puolesta 50-vuotiasta Boomia etukäteen lämpimästi onnitellen ja puolen vuosisadan arvoisia juhlia odotellen, opintopäällikkö Heli Tontti

31

Boomilooks Kuva: Samuli Salo

Boomilooks vuosijuhlaetiketti

V

uosijuhlien lähestyessä monet ovat varmasti jo miettineet yhtä kriittisimmistä kysymyksistä: mitä vuosijuhliin tulee pukea?

Tämä Boomilooks auttaa sinua selviämään vuosijuhliin liittyvästä vaatekriisistä esitellen vuosijuhlaetiketin, joka määrittää ja helpottaa (tai rajoittaa) valintojasi täydellistä juhla-asukokonaisuutta suunnitellessa.

32

Heta Häkkinen Mitä sitten tarkoittaa pukukoodi ”frakki tai tumma puku”? Etiketin mukaan naisen tulisi pukeutua pitkään iltapukuun, jonka helma ulottuu nilkkoihin asti. Vaikka pukukoodissa puhutaan tummasta puvusta, ei tämä kuitenkaan rajoita iltapuvun värivalintaa, vaan voit valita mieleisesi värin. Mekon paljastaessa olkapäät tulisi naisjuhlijan varata hartiahuivi tai -puuhka. Tämän asusteen saa riisua pääruoan jälkeen, illan emännän esimerkkiä seuraten. Juhla-asun kruununa toimivaa juhlakampausta suunnitellessa tulisi lisäksi huomioida, että vuosijuhlakampauksessa hiusten tulisi olla pääasiassa kiinni. Miesten tulee valita joko frakki tai tumma puku – smokki tai saketti eivät ole etiketin mukaiset. Miehen sonnustautuessa tummaan pukuun, tulee asu kruunata hillityn tyylikkäällä kravatilla.

Vuosijuhlalookin viimeistelee yhdistystämme tunnustava, sinivalkoinen juhlanauha. Juhlanauhan käytöstä on säädetty Boomin juhlanauhaohjesäännössä.

Miehet kantavat nauhaa siten, että se kulkee oikealta olkapäältä rinnan yli vasemmalle lantiolle. Pukeutuessasi frakkiin nauhan tulee kulkea liivin alla, kun taas puvussa nauha kulkee liivin ja solmion päältä. Naisilla juhlanauhaa kannetaan ruusukkeena oikealla puolella rintaa. Juhlanauhan kanssa on mahdollista käyttää myös toista, esimerkiksi ylioppilaskunnan juhlanauhaa, mutta tällöin Boomin juhlanauhaa tulee kantaa toisen nauhan yläpuolella. Juhlanauhan saat Boomilaaksosta. Lisäksi juhla-asuun tulee kiinnittää mahdolliset akateemiset kunniamerkit, kuten Boomin ansiomerkit ja pinssi. Näitä kannetaan vasemmassa rintapielessä.

Tarkan etiketin ja pukukoodin rinnalla parhaana asusteena vuosijuhlilla toimii kuitenkin hymy, joka tuona päivänä on herkässä muistellessamme yhdessä yhdistyksemme 50-vuotiasta taivalta!

Kuva: Samuli Salo

Ohje ruusukkeen taitteluun: www.boomi.fi/yhdistys/saannot/juhlanauhat/

Kuva: Samuli Salo

33

Boomin

LEGENDAT

Niko Pankka ja Tuuli Reko

POHJOLAN PIDOT ”Onpa sitä tullut jopa todistettua boomarin itkuntäyteinen liikutustila Pohjolan Pitojen alkaessa soimaan merkittävällä hetkellä.”

”Pohjolassa kansa on sen kaamoksensa vanki! Pimeässä askarrellen paljoa ei hanki…”

Likainen, härski, rietas ja vapautunut. Pohjolan Pidot on varmasti jokaiselle aktiiviboomarille ja boomareita tuntevalle tuttu veisu. On kummallista, kuinka sanoitukseltaan niin rivosta kappaleesta on tullut tunnearvoltaan Boomissa niin tärkeä kappale. Onpa sitä tullut jopa todistettua boomarin itkuntäyteinen liikutustila Pohjolan Pitojen alkaessa soimaan merkittävällä hetkellä.

Pohjolan Pidot löytyy Junnu Vainion vuonna 1992 julkaisemalta 1976-1979 vuosien anonyyminä laulettuja pornolauluja sisältävältä albumilta ”Pahojen poikien lauluja 1-2”. Mutta miten se on päätynyt Boomin suosituimpien sitsilaulujen joukkoon? Lauluksi, josta ulkkarireissuilla boomarin tunnistaa helposti ja värssyksi, jolla saadaan aiheutettua pahennusta vuosijuhlien tiukissa etikettisäännöissä. Selvitimme Pohjolan Pitojen laulukulttuurin alkua tuntevalta Jarno Lahtiselta asiaa. ”Pohjolan Pidot tulivat Boomin laulukulttuuriin BOSAsta.

BOSA on tavoittanut opiskelijoita poikkitieteellisesti ja sen kulttuuri olutseurana on ollut alun perin härskimpää ja vapautuneempaa, kuin asianmukaisemman Boomin.

BOSAn tapahtumissa Pohjolan Pidot oli tunnettu laulu jo 2000-luvun ensimmäisinä vuosina. BOSA- ja boomaritoimijoiden kuitenkin ollessa osittain samoja ja järjestöjen käydessä tiivistä yhteistyötä keskenään, Pohjolan Pidot siirtyivät myös Boomin perinteisiin”, Lahtinen pohjustaa. Entä onko jotain tilannetta, jossa Boomin virallinen edustus olisi ensimmäistä kertaa esittänyt laulutoiveen ulkopaikkakunnalla? ”Kyllä. Se taisi olla 2004 Kylteripäivät Helsingissä, jolloin Boomi tervehti Pohjolan Pidoilla muita kyltereitä. Lisäksi vuoden 2008 Boomin omilla vuosijuhlilla Kari Neilimo piti tuotanoin… pitkähkön juhlapuheen, jonka jälkeen tunnelmaa keventääkseen laulettiin kyseinen laulu”, hän jatkaa.

Vieraina vuosijuhlilla Boomin edustajia on viime vuosina vartioitu siinä pelossa, että edustajat pyytävät jo ennen

pääruokaa 20 laulua sisältävän lauluvihkon laulua numero 21, usein Aqua Veran piilonimellä. Etenkin muiden kylterijärjestöjen piireissä on opittu tuntemaan Boomin outo ja rietas tapa laulaa hienoissa iltapukujuhlissa pornolaulua.

Tapaa on koitettu ennaltaehkäistä kieltämällä lauluvihkon ulkopuoliset laulutoiveet, käyttämällä laulutoiveet seremoniamestarin kautta, sekä keskeyttämällä boomareiden pyytämät puheenvuorot.

Nihkeä suhtautuminen laulutoiveelle on ymmärrettävissä, sillä kertovathan laulun sanat suoraan ja sanoja säästelemättä rajuista orgioista. Ulkopuolisen silmin boomareiden härski tapa onkin näyttänyt todennäköisesti silkalta perseilyltä ja näkökulman ymmärtäessä ei ole vaikea miettiä miksi etenkin kylteripiireissä ”boomarit on perseestä.” Boomarille Pohjolan Pidot on kuitenkin ollut paljon muutakin kuin härski pornolaulu. Se on viestinyt tunnelatautunutta yhteisöllisyyttä ja energistä bilettämistä, ihan ilman orgia-aspektia. Siitä on hyvinkin lyhyessä ajassa tullut symbolinen osa yhteisön kulttuuria.

Boomin kulttuuri ei kuitenkaan elä tyhjiössä vailla ulkoisten sidosryhmien ja yhteisöön vasta tutustuvien mielikuvien muodostumista meistä boomareista ja Boomista järjestönä. Vuonna 2017 Boomin hallitus päätti kieltää Pohjolan Pitojen laulamisen Boomin vuosijuhlien iltajuhlissa. Myös ulkopaikkakuntien vuosijuhlilla tahdottiin kunnioittaa järjestäjiä lopettamalla tämä selkeästi päänvaivaa ja ärsytystä aiheuttava tapa. Ulkopaikkakuntien vuosijuhlilla vuonna 2017 Pohjolan Pidot pärähti soimaan enää vain Finanssin vuosijuhlilla. ”Käytännössä hallitus on katsonut, että vuosijuhlien tilaisuuden arvokkuus vaatii asiallista käytöstä. Pohjolan Pidot on myös enemmänkin Boomin oma kappale ja siksi on hieman epäsopivaa laulaa sitä muiden kylteriainejärjestöjen juhlatilaisuudessa”, tiedotusvastaava Niko Pankka kertoo linjauksesta.

Pohjolan Pidot kuitenkin säilyttänee symbolisen merkityksensä edelleen Boomin omissa tapahtumissa, sitseillä ja silliksillä.

35

VOI VELJET, MISSÄ LIENET?

Moni smurffi on ansainnut isoimmat kannuksensa Reissuvihkosta virittämällä äänihuuliaan Sergelin torilla Tukholmassa. Ruotsin Excursion niin sanottuna puolimatkan krouvina tunnettu keskustori on palvellut boomareita uskollisesti monen vuoden ajan. Näyttämöllä esitetyt Queenin Bohemian Rhapsody, Stairway to Heaven ja muut tunnettujen laulujen sanat ovat ilahduttaneet ohikulkijoita jo pitkään. Joskus kuoron esitykset ovat voineet tuottaa myös tulosta hattuun tiputetun kolikon tai aplodien kera. Harvempi kuitenkin tietää tai edes muistaa, mistä tämä esiintymisen perinne on saanut alkunsa.

Vuosia sitten eräänä aurinkoisena Rexcu-aamuna joukko boomareita huojui nälkäisenä kohti Sergelin toria. Saavuttuaan paikalle heitä kuitenkin odotti järkytys: jonkinasteinen kansankokous oli vallannut torin, ja Sergel parveili ihmisistä. Ihmiset pomppivat ja heiluivat torin laidalla sijaitsevalla lavalla soittavan bändin tahtiin. Tapahtuman sisältö on jäänyt mysteeriksi silloiselle ja nykyiselle sukupolvelle, mutta perimätieto kertoo tilaisuuden olleen Red Bullin sponsoroima.

Hetken haahuilun jälkeen boomarijoukko huomasi yhden kumppaneistaan kadonneen väkijoukkoon. Useampi vilkaisu ihmismassaan ei tuottanut tulosta, ja paniikki alkoi hiipiä seikkailijoiden mieliin. Hätä kuitenkin keksi keinot ja joukkiomme marssi määrätietoisesti lavalla sillä het-

36

kellä meuhkaavan juontajan viereen. Ystäviemme toisen kotimaisen taito ei kuitenkaan riittänyt kyseisessä tilanteessa, joten he turvautuivat englannin kielen taitoon kysyessään, voivatko he lainata miehen mikrofonia paikantaakseen kadonneen ystävänsä. Myöntävän vastauksen jälkeen boomarimme alkoivat kailottaa mikkiin ystävänsä ”nimeä”. Tampere?! Tampere?! Tampere?!

Muutaman huudon lennettyä ilmoille kaiuttimista juontaja alkoi ymmärtää jutun juonen. Hän kääntyi boomareiden puoleen ällistyneenä. Tammerfors? Den staden?

Joukkiomme naurunremakoissa oli pidättelemistä, kun juontaja nappasi äkisti mikin takaisin käteensä ja hääti samalla hänen aikaansa tuhlanneet boomarit pois lavalta.

Paikalla olleet eivät tätä tuolloin tiedostaneet, mutta he todistivat samalla Reissuvihkon syventävien opintojen arvoisen merkinnän syntyä.

RAHANPESUSTA RAHANTEKOON

Ennen helppoja aikoja yliopiston vieressä Boomilaakso sijaitsi osoitteessa Vuolteenkatu 20 vuosina 2004-2009.

Vaikka myös boomarit tunnetaan pahan pojan maineestaan, ennen meitä tiloissa majailivat astetta vaarallisemmat henkilöt, Rogues Galleryn jäsenet. Rogues Galleryn historiaan liittyy paljon kysymyksiä ja salaperäisyyttä, mutta heidän taustastaan kerrottakoon, että ryhmä on perustettu vuonna 2001 MC Cannonballin esimerkistä synkillä Suomen Chigacon eli Lahden kaduilla. Alkuperästä huolimatta ryhmä ei kuitenkaan ei ole moottoripyöräkerho. Näin ollen myöskään nahkaliivin pitäminen ei ollut ryhmälle ominaista. Heidän toimintansa ei myöskään ole aina täysin kestänyt päivänvaloa; rikosten lista alkaa huumeiden salakuljetuksesta ja päättyy varkauksiin sekä rahanpesuun. Vuolteenkadun Boomilaakso on mitä todennäköisimmin toiminut kulissina edellä mainituille toimille.

Boomareilla oli Rogues Galleryn jälkeensä jättämän siivon vuoksi aikamoinen urakka yrittäessään saada tilat jäsenkuntoon. Konkreettisesta evidenssistä päätellen ryhmän jäsenet olivat jättäneet tulevan Boomilaakson tomut jälkeensä kovalla vauhdilla; jopa puolitäydet oluet olivat jääneet pöydille odottamaan ja nykyään Klubi 57:ssa nähtävä strippitanko odotti vieraita keskellä lattiaa. Nopean lähdön syitä voimme vain arvuutella, mutta VapaaBoomari on lähes varma sinivuokkojen ratsialla olevan tekemistä asian kanssa.

Itse remontti paljasti tiloista yllätyksiä. Välikatot ja pöydät olivat täynnä erilaisia salalokeroita ja kätköjä, jotka oli todennäköisesti rakennettu koppalakkeja silmällä pitäen.

Mikään laittomien aineiden Eldorado ei kuitenkaan ollut kyseessä, sillä Rogues Gallery oli putsannut nurkat tiiviisti äkkilähdöstä huolimatta. Välikatosta löytynyt, jopa gramman kymmenykset näyttävä, vaaka kuvasti tilojen liiketoiminnallista historiaa enemmän kuin tarpeeksi.

Siivousporukan tilojen kunnostamiseen antamaa panostusta ei voi vähätellä. Kunnostamista lattiasta kattoon tarvittiin, eikä yhtäkään nurkkaa voinut pölyn (?) vuoksi jättää puhdistamatta. Tiloihin oli pakkautunut muun muassa kymmeniä kiloja painavia harkkoja, joiden hävittämiseen ei ollut minkäänlaista järkevää keinoa. Harkkojen kuljettaminen osoittautui sulaksi mahdottomuudeksi, joten ne päätettiin hyödyntää sisustuselementteinä asettelemalle ne Boomilaakson lavan alle.

Kaikki työ kuitenkin kannatti ja boomarit pääsivät nauttimaan Vuolteenkadun Bolasta useamman vuoden ennen siirtymistä Pinninkadulle. Loppu, kuten aina, on historiaa!

37

VILLA TONI ”Lastenhuoneessa nukkui hyvin” –Heta Häkkinen, Puheenjohtaja 2015 ”Valitsin paikkani kokouspöydässä mahdollisimman kaukaa ikkunoista” –Tanja Väisänen, Koulutuspoliittinen vastaava 2017

Villa Toni, Teiskon Kämmenniemessä sijaitseva vanha ja rapistunut rakennus on toiminut Boomin hallituksenvaihtoviikonloppujen järjestämispaikkana jo hyvin kauan, selvityksemme mukaan ainakin kahden vuosikymmenen ajan. Vuonna 1987 edesmennyt entinen omistaja lahjoitti kiinteistön Liikesivistysrahastolle Tamperelaisen tutkimustoiminnan käyttöön. Opiskelijajärjestöt ovat tiedettävästi vuokranneet paikkaa vuodesta 1992 lähtien. Kun Vapaa Boomarin tutkivaan journalismiin erikoistunut parivaljakko koitti selvittää kuinka kauan Boomi vuokrannut rakennuksen uuden hallituksen perehdyttämisviikonloppuihin, vuosien varrelta paljastui Villa Toniin liittyviä eriskummallisia tapahtumasarjoja ja niskakarvat pystyyn nostattavia sattumuksia. Perinne katkeaa nyt, sillä vuonna 2017 Villa Tonin kiinteistö yllättäen myytiin ja se ei ole enää vuokrattavissa koulutuskäyttöön. Toniin liittyvät outoudet kuitenkin ansaitsevat tulla kerrotuiksi legendoina – kuka tietää vaikka ne seuraisivat tulevia hallituslaisia uuteen perehdytyspaikkaan.

Ymmärtääkseen koettuja kauhunhetkiä, täytyy tietää millainen tunnelma Villa Tonin ympärille laskeutuu. Vuoden pimeimpinä päivinä päivänvalo tavoittaa metsän keskellä sijaitsevan Tonin tontin vain muutaman tunnin ajan virittäen rakennuksessa yöpyjien vaistot äärimmilleen. Oikutteleva sää lumikuuroineen ja paukkupakkasineen tyhjentää tehokkaasti jo valmiiksi hiljaisen Kämmenniemen elävät sielut visusti omiin tupiinsa. Ainoa elämän merkki kymmenen kilometrin sääteellä on tulomatkalla auton ikkunan ohi vilahtaneen Kessan baarin jo aikaa nähnyt valomainos. Majoittujat ovat autuaan tietämättömiä siitä, että muutaman tuntia saapumisen jälkeen autot eivät enää välttämättä kiristyvän pakkasen vuoksi liikahdakaan pihasta, mikäli äkkilähtö tulisi kyseeseen. Illan saapuessa ympäröivän metsän puiden tuulessa liikkuvat varjot ja oksien naksunta alkavat helposti muistuttaa ihmishahmoja ja niiden ääniä.

38

Sen lisäksi, että Villa Tonin sijainti ja ympäristö herättävät kauhunväreitä, oudot tapahtumat ovat värittäneet hallituksenvaihtoviikonloppuja etenkin viime vuosina.

Kellarikerroksen ikkunoiden takaa kuulunutta koputtelua, aamulla ilmestyneitä jalanjälkiä talon ympärillä, jotka ovat johtaneet metsään, sekä selittämättömiä tavaroiden katoamisia. Saunassa istuessaan jotkut ovat vannoneet tunteneensa jonkin tarrautuneen yhtäkkiä nilkoista kiinni. Ihmetystä on herättänyt myös eteisen ovenpieleen sijoitettu kirves. On spekuloitu, liittyykö rakennuksen historiaan verisiä tapahtumia ja onko kyseessä henki, joka on jäänyt tähän opiskelijoiden aktiivisesti vuokraamaan rakennukseen kertoakseen tarinansa tai kostaakseen kokemansa. Liittymättä siihen onko herkkäuskoinen vai ei, Villa Tonissa kummallisimmatkin spekulaatiot alkavat kuulostaa järkeenkäyviltä.

Tämän kaiken lisäksi Villa Tonin ympäristössä on opiskelijapiireissä todettu liikkuvan hiippari. Myös boomarit tulivat todistaneeksi tämän vuoden 2014 joulukuun puolivälissä. Istuvan hallituksen tapahtumavastaava Saara Sääski ja juhlavastaava Matilda Hytönen olivat tuolloin ulkona, kun he huomasivat että keittiössä liikkui joku. Hytönen kuvaili tuolloin juttua tutkineelle Aviisille, että henkilö oli tullut takaovelle, penkonut juomia ja lähtenyt lopulta pötkimään pakoon. Hänellä oli ollut päällään vanhanmallinen toppatakki, sekä koppalakki. Tonin vuokraajia onkin kehotettu pitämään ovia lukossa, sillä kokemus ei ole ollut ainut laatuaan.

Oli miten oli, vuoden 2016 hallituksenvaihtoviikonloppu jäi ainakin toistaiseksi viimeiseksi Villa Tonissa pidetyksi.

Liikerahastosäätiö on perustellut Tonin myyntiä ja vuokrauksen lopettamista taloudellisilla syillä. Kaikessa kammottavuudessaan Villa Tonissa vietetyt perehdytysviikonloput ovat tunnelmassaan olleet unohtumattomia ja paikkaa jäädään varmasti kaipaamaan. Saa nähdä seuraavatko Tonissa koetut outoudet myös uuteen paikkaan…

Onnea Boomi ry KANSSAMME JUHLII

vuotta!