VapaaBoomari 2/2024

Haluatko olla mukana rakentamassa parempaa työ- ja liike-elämää?

EY tarjoaa uramahdollisuuksia opiskelijoille, vastavalmistuneille ja kokeneille ammattilaisille tilintarkastuksen, konsultoinnin, veropalveluiden, yritysjärjestelyiden ja liikejuridiikan parissa. Meillä saat vastuuta ja pääset käsiksi monipuolisiin tehtäviin kansainvälisessä työympäristössä.

Haemme jatkuvasti eri alojen osaajia kasvavaan joukkoomme. Katso avoimet työpaikkamme ja tule mukaan rakentamaan kanssamme parempaa työ- ja liike-elämää!

ey.com/fi/careers

EY Careers Finland eyficareers

Ilman viinaakin voi olla hauskaa?

Vuoden toinen VB käsittelee erilaisia suhteita. Vaihtoehtoja pääkirjoituksen aiheeksi olisikin loputtomiin: parisuhde, kaverisuhteet, kehosuhde tai suhde järjestötoimintaan. Kaikista näistä pääset lukemaan tämän lehden sivuilta. Pääkirjoitukseni aiheeksi valikoitui kuitenkin alkoholi.

Alkuun sanottakoon tämä: en ole absolutisti enkä myöskään tuomitse kenenkään alkoholinkäyttöä. Tämän ajatusmallin jakavat myös alkoholittomat kanssaboomarini, joiden kokemuksista voit lukea “Selviääkö yliopistosta selvin päin” -jutusta. Omaan makuuni sopii joko viinilasillinen juhlissa tai raikas kesäjuoma. Niin sanotusti ryyppäämisen olen kuitenkin lopettanut.

Vaikka alkoholi ei enää maistu, muiden alkoholinkäyttö ei ikinä ole itseäni haitannut. On kuitenkin myönnettävä, että juodessa bilettää jaksaa vain paremmin. Lopetin juomisen smurffivuoden jälkeen. En ollut ennen yliopistoa ollut bilettämisestä tai ryyppäämisestä nauttinut. Päätin kuitenkin kokeilla, koska ajattelin sen olevan olennainen osa yliopistoelämää ja helpottavan ihmisiin tutustumista. Jälkikäteen voin todeta olleeni oikeassa: en usko, että olisin yliopistokulttuuriin näin vahvasti juurtunut, ellen olisi smurffina jaksanut ravata kaiken maailman kissanristiäisissä.

Kyllästymiseni alkoholiin alkoi hiipiä esiin jo fuksivappuna, mutta viimeinen niitti päätökselle lopettaa oli kokemus smurffiviikoista tuutorina. Koin ryhmästäni niin vahvaa vastuuta, ettei juomiselle ollut tilaa. Opiskeluvuoden vaihtuessa toiseksi tajusin, ettei hauskanpitooni vaikuttanut kovinkaan paljon se, sihautinko auki limutölkin vai lonkeron. Löysin edelleen itseni raahautumasta kotiin aamuseitsemältä – ilman tippaakaan alkoholia. Ilokseni olen myös huomannut valtaosan suhtautuvan alkoholittomuuteen erittäin ymmärtäväisesti. En muista yhtään tapausta, jossa päätöstäni olisi kyseenalaistettu tai juotavaa pakolla tuputettu.

Myönnän kuitenkin, että välillä holittomuus aiheuttaa tietynlaista kuulumattomuuden tunnetta. On tilanteita ja iltoja, joissa puhtaasti kofeiinin voimalla tanssahtelevan tekee mieli vain pistää korvatulpat korviin ja vetäytyä omaan kuplaansa muiden remutessa ympärillä. Mitä tehdä baarissa, kun muut lähtevät tiskille vetämään shotteja? No, onnekseni karaokevedot lähtevät minulta myös selvin päin. Mielekkyyttä ja oman tapani osallistua tapahtumiin olen myös löytänyt valokuvaamisesta.

Ennen kaikkea haluaisinkin rohkaista kaikkia etsimään oman tapansa juhlia, mikäli siitä pitää. On ookoo hiippailla kerrostalon rapussa aamuseiskalta tai lähteä kotiin ennen, kuin kello lyö keskiyötä. Joko holittomana tai ilman. Tärkeintä on, että illasta jää hyvä maku suuhun.

Päätoimittaja, Anni Perkiö

VapaaBoomari

VapaaBoomari on Tampereen yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Boomi ry:n julkaisema poliittisesti sitoutumaton ainejärjestölehti.

PÄÄTOIMITTAJA

Anni Perkiö

paatoimittaja@boomi.fi

ART DIRECTOR

Hanna Nykopp

viestinta@boomi.fi

TOIMITUS

Antti Alanen, Aurora Bigovic, Elisa Koistinen, Aino Lehto, Venla Ravanti

TAITTO

Essi Aerikkala, Lilja Kangassalo, Sara Liljeström, Hanna Mononen, Kia Raitanen, Jessica Rubinstein

KANNEN KUVitus

Hanna Nykopp

Suurkiitos kaikille avustajille!

PAINOS 70 KPL

ILMESTYMISKERTOJA 5 VUODESSA, PAINETTU ERÄSALON KIRJAPAINOSSA.

ISSN-L 1799-2257

ISSN 1799-2257-

JULKAISIJA

Boomi ry

Pinninkatu 57

33100 Tampere puh. 040 834 2316

hallitus@boomi.fi

www.boomi.fi

Boomi ry @boomiry @boomiry

Kyllin hyvää

Voiko palkalla ostaa onnea?

Boomin kylli, Pinja Komulainen

Elämän mielekkyys on ainakin itselleni ensiarvoisen tärkeää. Valehtelisin kuitenkin, jos väittäisin, että vaakakupissa ei raha painaisi. On totta, että voi olla hyvin onnellinen pienillä tuloilla tai hyvin onneton suurilla tuloilla, mutta silti en aivan allekirjoita sanontaa ”rahalla ei voi ostaa onnea”. Ei sillä varmasti suoranaisesti onnea voi ostaa, vaan ainakin mun onni koostuu ihmisistä mun ympärillä ja asioista, joita teen, mutta ainakin omalla kohdallani koen rahan tuovan ainakin merkittävästi parempia mahdollisuuksia onnellisuuden kokemiseen arjessani.

Kiva ja riittävän tilava koti auttaa rentoutumaan ja viihtymään kotona – silloin on myös kiva kutsua läheisiä kylään. Valitsemani harrastus on myös valitettavasti hyvin kallis ja joskus toivon, että olisinpa voinut pienempänä hurahtaa johonkin muuhun lajiin. Toisaalta en ole koskaan katunut penniäkään, jonka olen harrastukseeni laittanut – niin paljon se tuo iloa ja jaksamista arkeeni. Haluan myös nähdä maailmaa ja tutustua toisiin kulttuureihin matkustellen, mutta etenkin lentojen hinnat vain nousevat. Yksi suurimmista syistä miksi taas odotan valmistumista, ja opiskelijabudjetilla elämisen loppumista on se, että voin edes hieman rennommin käydä kaupassa – unelmatilanteessa rahaa olisi niin paljon, että ei tarvitsisi zoomailla kilohintoja vaan voisi ostaa juuri sitä, mitä tekee mieli. Tällainen rento, mutta rahan mahdollistajana näkevä osa minusta siirtyy myös työelämään. Työn mielekkyys ja merkityksellisyys ovat minulle toki hyvin tärkeitä, mutta ne eivät valitettavasti täytä mahaa tai tankkaa autoa. Siksi työpaikkaa hakiessani palkalla on merkittävä osuus päätöksessäni, vaikka voisinkin kuvitella ottavani vastaan hieman mielekkäämmän, hieman matalampi palkkaisen työn kovapalkkaisen työn sijasta. Olenkin iloinen, että palkka-avoimuus on lisääntymään päin, vaikka siinä on vielä työstettävää. Vaikka usein asiantuntija- ja johtotehtävissä palkka onkin yksilöllinen mm. työn vaativuuteen, vastuuseen ja omaan osaamiseen liittyvä korvaus, on etenkin näin uran alkuvaiheessa helpottavaa tietää mitä muut tienaavat vastaavanlaisista hommista. Siinä missä palkka-avoimuus rekrytoinneissa lisääntyy kivaa vauhtia. Teemme me Ekonomeilla myös vuosittain palkkatutkimuksen ja määrittelemme suosituspalkat niin kesätöihin, gradulle kuin vastavalmistuneellekin. Palkkatutkimuksen ja suosituspalkkojen lisäksi suosittelen ehdottomasti pyörittelemään meidän palkkatutkaa nykyistä tai tulevaa palkkaa arvioidessasi.

Rakas järjestöni…

Intohimoinen rakastaja vai suhde, josta ei pääse eroon? Järjestötoiminnalla voi olla monta ulottuvuutta, ja suhde järjestöihin voi muuttua ajan saatossa.

Yliopistossa lukemattomia vapaa-ajan mahdollisuuksia tarjoavat erilaiset ainejärjestöt ja kerhot, jotka yhdistävät samanhenkisiä tai tietyn kiinnostuksenkohteen omaavia opiskelijoita. Jos jonkun järjestön toiminta kiinnostaa, on luontevaa lähteä tutustumaan toimintaan. Sopivan matchin löydyttyä järjestötoiminta voi viedä mukanaan: siellä tapaa uusia ihmisiä, pääsee toteuttamaan itseään, esiintymään ja vaikuttamaan. Onnistumisen ja merkityksellisyyden kokemukset tuovat iloa arkeen.

Järjestötoimintaan muodostuva suhde voi muodostua hyvinkin intohimoiseksi: ei ole tavatonta, että järjestöistä muodostuu aktiiville omia ”lempilapsia” ja järjestötoiminnan parissa vietetään enemmän aikaa kuin oman kumppanin kanssa. Kuherruskuukausi saattaa kestää useamman toimintavuoden. Intohimon huumassa on helppo unohtaa, että yhdistykset eivät ole kenenkään henkilökohtaista omaisuutta. Mustasukkaisuus omasta pestistä tai tarve neuvoa muita toimijoita näiden toiveiden vastaisesti voivat kertoa siitä, että järjestösuhde ei ole enää terveellä pohjalla.

Järjestösuhde usein muuttuu ajan saatossa. Intohimoinen heittäytyminen voi uuvuttaa, kokemus ulkopuoliseksi jäämisestä esimerkiksi vaalissa lannistaa, järjestön ilmapiiri muuttua tai kaverit voivat lopettaa tapahtumissa käymisen. Toisaalta monenlaiset asiat voivat antaa uutta puhtia järjestösuhteeseen, esimerkiksi hallitukseen päätyminen tai uusi kerho, jonka toiminta vetää puoleensa. Joskus järjestötoiminnasta voi tulla taakka, erityisesti, jos oma aika ja resurssit eivät riitä enää toiminnan vaatimuksiin vastaamiseen. Monen vuoden aktiiviuran jälkeen oma identiteetti voi olla myös vahvasti sidottu järjestössä toimimiseen, ja tyhjän päälle jääminen tuntua pelottavalta.

Järkiliitto järjestötoiminnan kanssa on myös mahdollinen. Silloin osallistuminen voi näyttäytyä pragmaattisena ajanvietteenä, tapana saada kavereita tai pääsykeinona tapahtumiin: antamalla omaa aikaansa ja työpanostaan, saa vastineeksi jotain, mitä itse arvostaa. Kun panoshyötysuhde on tasapainossa, toiminta tuntuu palkitsevalta. Vähemmän intohimoinen järjestösuhde ei ole yhtään sen huonompi kuin intohimoinenkaan.

Tärkeintä on tunnistaa omat rajat järjestötoiminnan suhteen. Ilon ja merkityksen tunteet ovat merkkejä hyvin toimivasta suhteesta. Jos nämä puuttuvat, kannattaa miettiä, miten suhdetta voisi kehittää. Vai onko parempi lähteä katsomaan, olisiko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella?

Strategiatoimikunnan puheenjohtaja, Max Liikka

Navigating friendships as an exchange student

This year Boomi has 50 exchange students from all over the world. These students leave their countries and comfort zones to move here and experience university life from Finnish student’s point of view. As for all of us: one crucial ingredient for an unforgettable university experience is friendship. But in the midst of nervousness, excitement, homesickness and navigating a new culture – how do exchange students make and maintain friendships?

An Italian exchange student Filippo has been in Tampere since last fall. He didn’t know anyone before arriving but says that it was not hard at all to make friends here. First friends he made were through his tutor group. For the first weeks of the exchange, the groups do activities together and attend first student events together with other groups. The tutor groups are meant to help the students make their first Finnish and foreign friends as well as offer them help in navigating through the beginning of their journey.

Filippo has made more exchange student friends than Finnish friends because exchange students are easier to meet since a lot of them live together. Most of the students live in TOAS apartments and share some common facilities with other students so it is an easy way to make friends. However, according to Filippo the best way for an exchange student to meet new friends is at parties. He says Symbosium, the monthly international party organized by ESN FINT, has been his favorite party to attend. “It’s the party where most of the exchange student go to because they play mostly international music so no Finnish songs”, Filippo explains. He has also gone to almost all “Haalaribileet” since his arrival.

In addition to having exchange student friends, Filippo has also made a few Finnish friends. They are mostly his tutors and their friends. According to Filippo it is easier to make Finnish friends through mutual friends because “otherwise Finnish people don’t talk at all”. Many exchange students seem to share this experience. Filippo’s advice for anyone who wants to get to know the exchange students better is to just go talk to them. “Maybe offer an opportunity to know a part of the Finnish culture we don’t know about or something like that”, he suggests.

This year a lot of exchange students arrived from Italy, so Filippo has extended his friend circle with a lot of people from his country. “It’s more comfortable to have people from my own country because I can speak my own language. But it’s also nice to meet students from other countries”, he states. The most common things he does with his friends here are to go out for drinks, to party or to have some pizza. Filippo isn’t very impressed by the pizza in Tampere but the best one he’s tried was at Pizzeria Luca.

Filippo, Italy

Nynke, Netherlands

Nynke is from the Netherlands and has been studying in Tampere for two months. Before arriving, she was nervous about coming here and making friends, but it ended up being easier than she thought. She made her very first friends at the orientation week and has had friends to hang out with ever since. There was also an app called Goin where she could meet and message some students before arriving. “It makes it easier if you already know someone”, Nynke explains. As well as Filippo, Nynke found the tutor group to be really helpful at the beginning.

For the very first weeks of the exchange different student organizations such as ESN FINT organizes a lot of activities for the students in order for them to get to know each other and the city. Nynke found the orientation week super helpful in making new friends although she was really tired afterwards. “It can be awkward sometimes but actually it was okay because you get thrown into the deep and you really just have to start talking to people and be open”, Nynke wonders. “Everyone feels the same, which makes it easier”

In Nynkes experience, exchange students meet their friends through same studies as well as parties. She considers the international sitz party Boomi organized in February to be one of the best events she’s gone to so far. At first, she found it scary that you get assigned a seat but found it so fun afterwards. “I sat next to five Finnish people and they were super nice”, she remembers. Sitz party as a concept however, wasn’t a new thing for her, as they organize them in the Netherlands as well.

“Everyone feels the same, which makes it easier”

“You just have to push yourself out of your comfort zone”

Nynke finds Tampere to be full of activities to do with friends. She and her friends have gotten into badminton here so that’s an activity Nynke enjoys as well as going to cafes, playing games, watching movies and going on trips. She’s impressed by the number of activities happening around the university. “Every week there’s something to do”. The exchange students themselves are also active in organizing little get-togethers and parties at their apartment buildings. Nynke’s most recent activity was a week-long trip to Lapland with other exchange students. There she stayed in the same cabin with 7 Italian exchange students and felt really welcomed. “You just have to push yourself out of your comfort zone” she says when discussing making new friends.

Overall Nynke hasn’t found making friends difficult. “I’m pretty talkative so I can start a conversation with anyone. Maybe if you find the language difficult or like to hang out only with one person it could be harder”, she wonders. For Nynke, speaking English wasn’t hard at all since her studies in the Netherlands are all in English anyways.

Nynke says she really likes Boomi and appreciates how many events Boomi is organizing. ”I have some friends who are not in Boomi and they’re like oh you guys have another party”, she laughs. For anyone in Boomi that would like to know the international students better, she would recommend tutoring, as that is really the best way to meet everybody as well as just organizing more “mixed events” with both Finnish and exchange students.

TEKSTI

Aurora Bigovic

KUVAT

Aurora Bigovic

TEKSTI Anni Perkiö

KUVAT TT-kamerat: Juho Nuottimaki, Kalle Paasio, Daniel Lopez, Aurora Bigovic

Boomi ry:n 56-vuotista taivalta juhlittiin maaliskuun alkupuolella. Sinisydäminen juhlakansa kokoontui Scandic Rosendahliin nauttimaan unohtumattomasta iltajuhlasta. Iltajuhla tarjosi upeat puitteet arvokkaille puheille, hienostuneelle illalliselle sekä ikimuistoisille hetkille.

Juhlahumu jatkui luonnollisesti lauantaina, kun sillisbussit suuntasivat kohti Aitoon Honkalaa. Edellisen päivän väsymys kääntyi rakkauden huumaksi, kun Rakkauden Kesä -silliksen festariportit avautuivat juhlakansalle. Festaritunnelmaa kohottivat Mamban Tero, PikaVIPojat sekä yllätysesiintymisellään boomarit villinnyt Beltibois!

Palaamme vielä hetkeksi vuosijuhlaviikonlopun tunnelmiin valokuvien kautta. Kuvaajina toimivat TT-Kameroiden Kalle Paasio, Daniel Lopez, Juho Nuottimäki, Aurora Bigovic, Kalle Heinonen sekä Anni Perkiö.

Itkuja, ilonhetkiä ja itsenäistymistä

Muutin Tampereelle opiskelemaan toiselta paikkakunnalta.

Olin tottunut kotiin, joka on täynnä elämää: koskaan ei oikeastaan tarvinnut olla yksin. Ajatus yksinasumisesta siis suoranaisesti kauhistutti. Alku olikin haastava. Oli hassua, kun ei esimerkiksi tylsyyden tai negatiivisten tunteiden iskiessä voinutkaan kävellä olohuoneeseen juttelemaan jollekin. Niin kurjalta kuin se tuntuikin ja toisaalta välillä tuntuu vieläkin, niin sitä enemmän se on myös kasvattanut ja opettanut. Opettanut, että vaikeatkin tunteet voi kohdata yksin. Opettanut huolehtimaan itse itsestään. Opettanut myös toisaalta, että on ihan ok soittaa äidille keskellä yötä, kun pesukoneen luukkua ei saakaan auki.

Myös suhde kavereihin oli haastava. Miten pitää yhteyttä rakkaisiin ystäviin, kun välimatkaa voi olla useita satoja kilometrejä? Kestääkö ystävyys välimatkan? Itse ajattelen, että ne ihmiset, joiden on määrä pysyä elämässäni, kyllä pysyvät siinä. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että vaivaa ei tarvitsisi nähdä, vaan sitä, että kaikkien ihmisten ei kuulukaan olla elämässäsi ikuisesti ja se on ihan ok. Toisaalta aika on kadottanut merkityksensä minulle ystävyyssuhteissa. Olen huomannut, että hyvän ystävän kanssa juttu jatkuu aina siitä mihin se on jäänyt, vaikka viime näkemisestä olisi usea kuukausi. Mielestäni

ystävyyden syvyys ei olekaan mitattavissa tapaamiskertojen tiheyden, vaan täysin muiden asioiden perusteella. Jos se nyt on mitattavissa ollenkaan. Yritän siis olla murehtimatta, vaikka viime tapaamisesta olisi paljon aikaa. Seuraava tapaaminen koittaa kuitenkin ennemmin tai myöhemmin ja silloin etäisyydellä tai ajan kulumisella ei ole mitään merkitystä.

Toinen kysymys ystävyyteen liittyen oli tietysti uusien ystävien saaminen. Pelko yksin jäämisestä on toisaalta todella ymmärrettävä täysin uuteen kaupunkiin muutettaessa. Uuden paikan lisäksi vielä hankalampaa ystävystymisestä ainakin itselleni teki sen, että oman identiteetin muodostuminen oli vielä todella keskeneräisessä vaiheessa. Se, mitä olin lukiossa ajatellut itsestäni ei enää ollutkaan totuus. Miten ihmeessä pitäisi etsiä itsen kaltaisia ihmisiä, kun ei edes täysin tiedä millainen on? Oikeaa vastausta tähän ei taida olla. Pitää vain uskaltaa ja yrittää ja lopulta aika näyttää, ketkä ihmiset ovat juuri sinun ihmisesi. Mutta onneksi epävarmuuden sietämisestä seuraa kaiken tuskan arvoinen palkinto: ystävät, jotka ovat kultaakin arvokkaampia.

Olen aikaisemmin verrannut itseäni muihin ihmisiin ja miettinyt, onko ajatukseni tai tekoni jotenkin vääränlaisia, kun ne eivät ole samanlaisia kuin esimerkiksi läheisillä ystävillä. Tajuan nyt, että tämä on todennäköisesti johtunut siitä, että omat arvot ja identiteetti ovat olleet vielä hukassa. Ja tietenkin jokainen ihminen jossain määrin vertaa itseään muihin, mutta itse olen näissä tilanteissa alkanut muistuttaa itsenäni siitä, mikä minulle on tärkeää: se ei välttämättä ole sama asia kuin lähimmilläkään ystävillä. Ja jos elän elämääni muiden ihmisten arvojen ja tekemisten mukaisesti, olenko koskaan oikeasti onnellinen? Nyt jos joskus täytyy alkaa omannäköistä elämää.

Omilleen muutto on saanut arvostamaan kaikkea, jota aikaisemmin pidin itsestäänselvyytenä. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi turvallinen koti ja hyvät välit omaan perheeseen. Jopa hävettää näin jälkikäteen ajatella hetkiä, joina näistä asioista on osoittanut kaikkea muuta kuin kiitollisuutta. Toisaalta kapinointi on myös osa kasvamista. Ja on parempi tajuta myöhään kuin ei milloinkaan se, kuinka etuoikeutettu oikeasti onkaan.

Suurin oivallus, jonka olen yksinasuessani tehnyt on se, että ei ole vain yhtä oikeaa tapaa olla itsenäinen: jollekin se tarkoittaa sitä, että näkee perhettä kolme kertaa vuodessa ja toinen matkustaa kotiin useita kertoja kuukaudessa. Tärkeintä on, että suhde omaan itseen on kunnossa: ei esimerkiksi pakene omia tunteitaan muiden ihmisten seuraan vaan viettää aikaa toisten kanssa aidosta halusta. Itse ensimmäisenä opiskeluvuonna huomasin pakenevani perheeni luokse, koska en halunnut kohdata vaikeita tunteita, joita yksinasuminen herätti. Nyt kotona vieraillessani tiedän, että syy on halussa, eikä tarpeessa. Olen myös oppinut arvostamaan hyviä suhteita perheeseen täysin uudella tavalla ja jokainen reissu kotiin on täynnä kiitollisuutta.

TEKSTI Elisa Koistinen

KUVA Elisa Koistinen

Allianssisuhteet

Allianssisuhteet

TEKSTI Venla Ravanti KUVAT Anniina Virtanen, Wenla Kivinen, Niina Kortevaara

Miten tunnette?

Anniina ja Nea tapasivat ensimmäisen kerran yhteisessä kesätyöpaikassaan Verohallinnolla viime vuonna. Yhdessä

muiden työkavereiden kanssa heistä muodostui ihana neljän tyttöporukka.

Missä olette tavanneet toisianne?

Anniina ja Nea

Anniina ja Nea ovat käyneet yhdessä Kauppakadun approilla, Hämeenkadun Approilla ja Boomin kaverisitseillä. Anniina kertoo käyneensä Jyväskylässä vain kerran menneen opiskeluvuoden aikana. Nea on kotoisin Tampereelta, joten hän käy useammin Tampereella.

Paras yhteinen opiskelijatapahtumamuisto?

Anniinalla ja Nealla ei vielä ole hirveän montaa opiskelijatapahtumaa yhdessä takana, koska ovat tunteneet niin vähän aikaa. Heidän paras yhteinen opiskelijaelämämuistonsa tähän mennessä on Hämeenkadun Appro. Tapahtumassa oli mukana molempien ystäviä ja he vätköilivät porukalla.

Wenla ja Antti

Miten tunnette?

Wenla ja Antti tutustuivat Antin sanojen mukaan ”rallianssin” kautta. He tutustuivat Kylteripäivillä viime vuoden alussa molempien toimiessa omien ainejärjestöjensä hallituksissa, vaikka olivatkin tietäneet toisistaan jo entuudestaan.

Missä olette tavanneet toisianne?

Wenla ja Antti ovat olleet useissa eri tapahtumissa yhdessä.

Pitkään listaan kuuluu muun muassa viidet vuosijuhlat, Pörssin rinnerieha, Allianssisillis, Särkän Märkä sekä Alppi-excu. Molemmat olivat ostaneet liput vuoden 2023 Alppi-exculle jo ennen toisiinsa tutustumista. Wenla ja Antti ovat kulkeneet paljon Tampere-Jyväskylä väliä. Wenla kertoo, että viime vuonna hän on istunut VR:n junissa 104 kertaa ja junassa on istuttu yhteensä yli 150 tuntia. Suuri osa matkoista olivat juuri Jyväskylään ja takaisin.

Paras yhteinen opiskelijatapahtumamuisto?

Wenla kertoo parhaimpien yhteisten tapahtumamuistojen olevan vuosijuhlat yleisesti, kun taas Antti nostaa esiin Porkyn vuosijuhlat. Antti toivottaa lisäksi lämpimiä terveisiä Jyväskylästä kaikille boomareille sinisydänemojin kera.

Miten tunnette?

Niina ja Iida ovat siskoksia, ja yhteistä matkaa heillä on takana jo 22 vuotta. Niina kertoo sen olleen suuri muutos, kun Iida aikanaan muutti Jyväskylään opiskelemaan. Muutossa oli kuitenkin puolensa, kun molemmat saivat lisää tilaa, hieman hajurakoa ja Niina toisen sängyn.

Missä olette tavanneet toisianne?

Siskokset ovat tavanneet toisensa opiskelijatapahtumameinin-

Niina ja Iida

geissä ensimmäistä kertaa Niinan smurffiviikoilla vuonna 2022, kun Pörssin hallitus vieraili Smurffisilliksellä. Niina ja Iida ovat sitsanneet ja approilleet sekä viettäneet aikaa Kyykässä ja Allianssisilliksellä. Tälle keväälle mahtuu vielä Pörssin rinnerieha, ennen

Paras yhteinen opiskelijatapahtumamuisto?

Iidan eläköitymistä opiskelijaelämästä. Iida ja Niina kertovat matkaavansa Jyväskylän ja Tampereen välillä jonkin verran ja toimivat majoittajina toisilleen opiskelijatapahtumissa. Iida on parhaimmillaan majoittanut 5 boomaria, kun taas Niina 23 pörssiläistä!

Siskokset kertovat, että on hankala valita vain yhtä lempimuistoa. Kuten kuvassa näkee, allianssilliksen yhteistyö kukoisti, kun Iida auttoi Niinaa rottisvelvollisuuksissansa. Nesu-Jkl:n sitseillä taas kaksikon yhteiset paidat paljastivat monille yllätyksellisen sisarussuhteen. Niina ja Iida lähettävät Vapaa Boomarin lukijoille terveiset: Pitäkää huolta allianssikavereista!

Koulutuspolitiikka, tuo ihmissuhteiden kiemuroiden ihmemaa. Ole helposti lähestyttävä, ole aito, ole rehellinen... mielipiteet pitää pystyä sanomaan ääneen, mutta ei niin, että vastapuoli säikähtää.

“Ei kiinnosta”, mutiset itseksesi, ja olet jo melkein kääntämässä sivua. Nyt lyön kuitenkin peliin valttikorttini: Mikko Sandelin havaji-paidassa. Vuoden 2023 Vuoden luennoitsija –tittelin haltijaa oltaisiin tuskin nähty tekemässä upeaa cameota vujusillis-teaserissa ilman opiskelijoiden lämpimiä suhteita henkilökuntaan. Samasta syystä myös Boomin kopo voi laittaa luennoitsijoille viestiä, varoittaen siitä että Appropäivänä saattaa luennoilla olla vähemmän liikennettä.

Vaikuttaminen toimii aina kahteen suuntaan. Vaikka opiskelijamaailmassa voi tuntua aina välillä siltä että luennoitsija vie ja sinä vikiset tehdessäsi oppimispäiväkirjaa, ei asia kuitenkaan välttämättä ole niin – kurssin vastuuopettaja haluaa että pääset kursseista läpi, joten parhaimpaan ratkaisuun pääsette tekemällä yhteistyötä.

Koulutuspolitiikkaan vaikuttaminen ei siis rajoitu vain suuriin eleisiin tai virallisiin tilaisuuksiin. Päinvastoin, arkipäiväiset teot ja vuorovaikutus opiskelijoiden ja opettajien välillä voivat olla ratkaisevia tekijöitä koulutusjärjestelmän kehittämisessä: pieni keskustelu luentosalin käytävällä voi avata uusia näkökulmia tai herättää ajatuksia, jotka voivat vaikuttaa pidemmällä tähtäimellä koko oppimisympäristöön. Oman mielipiteen tai omien tarpeiden rohkea ilmaiseminen voi inspiroida muita ja luoda yhteishenkeä, joka ajaa yhteisiä päämääriä eteenpäin, jotta kaikilla olisi mukavampi opiskelija-arki tulevaisuudessa. Samasta syystä myös keskusteluyhteyden luominen ja ylläpitäminen opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä on elintärkeää, sillä miten muuttaa maailmaa, jos kukaan ei kuuntele?

Moikka.

Jokainen opiskelija voi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, millainen koulutusjärjestelmä meillä on ja millainen se tulee olemaan tulevai suudessa. Pienet teot voivat kasvaa suuriksi muutoksiksi, kunhan opiskelijoilla on sinnikkyyttä ja halua ajaa niitä eteenpäin. Joten älä aliarvioi omaa vaikutusvaltaasi – muutos lähtee liikkeelle arjen sa noista ja teoista, sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan sekä muiden vaikuttajien välisestä suhteesta.

Alle olen listannut kolme tärkeää opiskelijavaikuttamisen paik kaa. Antakaa niille mahdollisuus - tämä kolmikko haluaa muuttaa sun maailmaa.

Svaippailkaahan oikealle, Milla Älä taas ignoraa mua. Tiiän, että kun laitan sulle sähköpostii niin se on välillä vähän väärässä paikassa väärään aikaan, mut anna mulle mahdollisuus. Mä voin muuttaa sun elämän, mä haluun pitää sun puolia. Vastaa mulle, oikeesti. Tehään yhessä maailmasta parempi paikka.

Moii, kai säkin tiesit et edustajisto päättää lukuisista sunkin arkeen vaikuttavasta teemasta ja siitä, miten ylioppilaskunta vaikuttaa esimerkiksi tamperelaisen opiskelijakulttuurin ja jäsenpalveluihin. Meikä pitää siis huolen siitä että voit lainata pakun ja saat junaliput opiskelijahintaan – aika hyvä diili, joten tuu kertoo mulle mitä mieltä oot jutuista, niin saadaan pidettyy sun edut kunnossa. ;) .

Moro! Mä oon opiskelijan keskeisin ohjaustaho opintojen suunnitteluun, kuten HOPSiin ja opintojaksovalintoihin, liittyvissä asioissa aina opintojen aloituksesta valmistumiseen. Mun kautta voidaan pistää sun opinnot jiiriin, eikä tarvii enää murehtia siitä, mistä saat noppia ja miten saadaan sulle mietittyä vaikka omia hen- kilökohtasia erityisjärjestelyjä!

TEKSTI Milla Jylhänkallio

Milla - Kopo

Kun oma keho ei enää

Pyörin peilin edessä ja katselen kehoani eri suunnista. Näky ei miellytä ja en voi olla miettimättä, mihin on kadonnut se teinivuosien aktiiviurheilijan kroppa. En toki silloinkaan ollut kehooni tyytyväinen, mutta nyt olisin kiitollinen, jos pääsisin edes lähelle yhtä sporttista kuntoa. Kiireisen opiskeluarjen takia skipatut treenit ja epäsäännöllinen ruokarytmi, puhumattakaan pitkäksi venyneistä illoista Klubi 57:n tanssilattialla alkavat nimittäin näkyä kehossa. Haalaritkin ovat alkaneet kiristää. Miksi en silloin smurffina ottanut kokoa liian suuria haalareita, jotta opiskeluajan muovaamalla keholla olisi niissä vieläkin mukava olo?

Opiskeluajalle on normaalia, että keho muuttuu. Moni on itseni tavoin saattanut nuorempana harrastaa aktiivisesti urheilua, mikä on tuonut elämään säännöllisen rytmin ja terveelliset elämäntavat. Kun opiskelupaikka ja muutto pois vanhempien luota kutsuvat, on edessä monta muutosta: aktiiviurheilu saattaa jäädä, arki on epäsäännöllistä ja unet jäävät lyhyiksi. Monelle myös juhliminen ja alkoholi astuvat kuvaan aiempaa enemmän. Yhtäkkiä peilistä katsoo keho, joka ei välttämättä tunnukaan omalta ja jossa olo ei enää olekaan hyvä. Toisinaan vaikeat tuntemukset ovat ohimeneviä, mutta ne voivat myös jäädä vaivaamaan pitkäksi aikaa ja pahimmassa tapauksessa vaikuttavat kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin ja mielenterveyteen.

Tässä jutussa paneudutaan opiskelijan kehosuhteeseen Naked Attraction Suomi -ohjelmasta ja somesta @puhumuru tutun erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Marja Kihlströmin kanssa. Jutun tarkoituksena on auttaa kehosuhteensa kanssa kipuilevia boomareita tarjoamalla ymmärrystä siihen, mitä kehosuhde tarkoittaa, miten se muodostuu ja miten sitä voi työstää, jos sen kanssa kohtaa haasteita. Miten voisin opetella rakastamaan kehoani? Tai edes tykkäämään siitä? Kihlströmin haastatteleminen avasi minun silmäni monille kehoon liittyville asioille, ja toivon, että tämä juttu tarjoaa myös sinulle tarvitsemaasi pohdittavaa ja tukea. Juttuun on koottu myös yhteystietoja tahoihin, jotka voivat auttaa, jos sinusta tuntuu, että et pärjää kehosuhteeseen liittyvien haasteidesi kanssa yksin.

Mikäkehosuhde?

Jotta kehosuhdettaan voi alkaa työstää, on tärkeää ymmärtää, mitä se oikeastaan edes tarkoittaa ja miten se muodostuu. Kihlströmin mukaan kehosuhde on kokonaisuus, joka koostuu psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta suhteesta kehoomme. Jos etsit tästä jutusta apua kehosuhteen kanssa kamppailuun: voin heti todeta, että vaikka monesti tuntuu, että ratkaisu on kehon ulkonäön muokkaaminen, ei sillä välttämättä saavuta parempaa kehosuhdetta. Muiden osa-alueiden on oltava ensin kunnossa.

Kehosuhteen psyykkinen ulottuvuus tarkoittaa sitä, mitä ajattelemme kehostamme. Kihlström kehottaa esimerkiksi pohtimaan, mitä ajattelet, kun katsot omaa peilikuvaasi, ja miten puhut peilistä katsovalle ihmiselle. Onko ääni myönteinen vai kielteinen? Katsotko kuvaa neutraalisti, ihaillen vai etsien virheitä? Jos huomaat toistuvasti löytäväsi kehostasi virheitä tai ajattelet siitä väheksyen tai jopa inhoten, voisi kehosuhteen psyykkisessä ulottuvuudessa olla kehitettävää lempeämpään suuntaan. Jos tunnet kehohäpeää tai säännöllistä ahdistusta, kannattaa sinun hakea apua.

Kehosuhteen fyysinen ulottuvuus tarkoittaa kokemusta kehon toiminnallisuudesta – kokemusta siitä, mihin kehomme pystyy ja miltä kehossamme oleminen fyysisesti tuntuu. Kun pohdimme omaa kehosuhdettamme, keskitymme paljon siihen, miltä keho näyttää, mutta Kihlström kehottaa myös pohtimaan, mitä kaikkea kehollaan saa aikaan. Toiminnallisuus voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että pystyy kävelemään portaat hengästymättä, tanssimaan villisti tai tuntemaan seksuaalista nautintoa yksin tai yhdessä muiden kanssa. Tällaisten asioiden pohtiminen voi saada ajattelemaan kehostaan lempeämmin kuin ulkonäköön keskittyminen – minähän pystyn kehollani vaikka mihin!

Kehosuhteen sosiaalinen ulottuvuus kehittyy suhteessa muihin ihmisiin. Se miten perheessämme on lapsuudessamme puhuttu kehoista, miten kehoomme on suhtauduttu koulussa tai harrastuksissa, ja millaisessa yhteiskunnassa elämme, vaikuttaa kehosuhteemme muodostumiseen. Kihlström painottaa, että myös sosiaalisella medialla ja pornolla on merkittävä vaikutus kehosuhteeseemme ja ne liittyvät nimenomaan sen sosiaaliseen ulottuvuuteen – tuleeko sinulle niiden katselusta hyvä olo vai vaikkapa paineita? Koska opiskelijalle hyvin keskeinen viiteryhmä ovat opiskelukaverit, olisi hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, miten omat kaverit puhuvat erilaisista kehoista ja onko heidän lähellään mukava olo omassa kehossa.

Okei joo, kehosuhde on laaja ja moniulotteinen kokonaisuus. Mutta miten minun kehosuhteestani on tullut juuri tällainen? Missä kohtaa suhtautuminen kehooni on muuttunut niin kovin kriittiseksi? Puhuttaessa kehosuhteen muodostumisesta Kihlström aloittaa puhumalla pienistä lapsista: ”Mehän kaikki synnytään silleen, että me rakastetaan meidän kehoa. Jos mietitään 2-vuotiasta lasta, niin sehän rakastaa nakuilua ja kehoaan ja ajattelee myös, että kaikki rakastaa mua. Se on se lähtökohta, että lapsi ei häpeä kehoaan luonnostaan, vaan se häpeä ja paineet kehoa kohtaan ja pohdinta siitä, onko se riittävä ja oonks mä hyväksytty tässä kehossa, tulee pikkuhiljaa ympäristön vaikutuksesta”. Kukaan ei siis synny kielteisen kehosuhteen kanssa, vaan erilaiset sosiaaliset tekijät altistavat kipuilulle sen kanssa.

tunnukaan omalta

Kihlström ohjeistaa kysymään itseltäsi nämä kysymykset ymmärtääksesi, miten oma kehosuhteesi on muodostunut:

• Oletko saanut seksuaalikasvatusta? Tiedolla on suuri merkitys kehosuhteelle, sillä kun lapsi saa tietoa seksuaalisuudesta, hän on myös paremmin suojassa ulkonäköpaineilta ja siltä, miten omasta kehosta puhutaan. Jotta voidaan vetää rajat, tarvitaan tietoa siitä, mitä se tarkoittaa. Siihen kuuluu niin suhde itseen kuin kunnioittava muiden ihmisten kohtaaminen.

• Miten perheessäsi on puhuttu kehoista? Onko perheesi esimerkiksi ollut hyvin ulkonäkökeskeinen, tai onko perheessäsi puhuttu paljon vaikkapa laihduttamisesta tai kommentoitu muiden kehoja? Ovatko vanhempasi olleet kriittisiä omia kehojaan kohtaan?

• Miten sinun kehostasi on puhuttu? Onko sinua kehuttu? Onko kehuttu vain kehosi ulkonäköä vai myös toiminnallista puolta? Kuinka paljon kehut ovat liittyneet sukupuoleen? Oletko kokenut koulukiusaamista tai vähättelyä? Tai eikö kehostasi ole puhuttu mitään?

• Onko kehosi rajoja rikottu? Oletko joutunut seksuaalisen häirinnän tai seksuaaliväkivallan uhriksi? Miten se on vaikuttanut sinuun? Oletko saanut apua esimerkiksi terapiasta?

• Jos sinulla on ulkonäköpaineita, niin mistä ne tulevat? Vanhemmiltasi? Mahdollisilta entisiltä tai nykyisiltä kumppaneiltasi? Harrastuksistasi? Sosiaalisesta mediasta? Pornosta? Vai jostain muualta? Tai onko sinua koulukiusattu?

• Mikä suojaa sinua? Mikä auttaa sinua, jos koet arvostelua tai otat paineita vaikkapa somesta? Mikä auttaa sinua suojautumaan ja pitämään huolta siitä, että et päästä kaikkea aivan ytimeesi asti? Kaipaisitko keskusteluapua ja lisää tukea?

Sytyttikö joku näistä kysymyksistä päässäsi hehkulampun? Ehkäpä jo ala-asteen opettajasi opetti, että kukaan ei saa koskea kehoosi ilman sinun lupaasi, ja sinulla on nuoresta lähtien ollut käsitys siitä, että sinulla on oikeus omaan kehoosi ja lupa määrätä, kuka siihen saa koskea? Tai ehkä olet kirjoittajan tavoin kasvanut äärimmäisen ulkonäkökeskeisen harrastuksen parissa vertaillen kehoasi lapsesta lähtien muihin, minkä vuoksi olet edelleen hyvin kriittinen omaa kehoasi kohtaan? Suosittelen nappaamaan nämä kysymykset talteen ja pohtimaan niitä ajan kanssa. Kun ymmärtää, mistä omat kipukohdat kehosuhteen kanssa ovat peräisin, voi niitä olla helpompaa alkaa työstää. Seuraavaksi pääsemmekin siihen, mitä sinä voit opiskelijana tehdä, jos sinusta tuntuu, että sinulla on vaikeuksia oman kehosuhteesi kanssa.

”Mehän kaikki synnytään silleen, että me rakastetaan meidän kehoa. Jos mietitään 2-vuotiasta lasta, niin sehän rakastaa nakuilua ja kehoaan ja ajattelee myös, että kaikki rakastaa mua.”

TEKSTI Aino Lehto

HAASTATELTAVA Marja Kihlström

KUVA Marja Kihlström

Kipuiluakehosuhteenkanssa–mikäneuvoksi?

Kuten todettua, opintojen alkaessa elämässä usein muuttuu moni asia kotipaikkakunnasta arjen rytmiin, ja nämä kaikki asiat voivat saada aikaan muutoksia kehossa. Opiskeluaikaan

liittyy myös usein stressiä esimerkiksi opinnoista, rahatilantees-

ta tai töiden saamisesta, mikä voi altistaa sille, ettei itsestään jaksa pitää huolta. Kihlström kehottaakin aloittamaan kehosuhteen työstämisen sillä, että kysyy itseltään ”Mitä minulle kuuluu nyt? Miten minä voin?” On huomattavasti lempeämpi lähestymistapa pohtia sitä, kuinka paljon elämässä on tapahtunut muutoksia kuin sitä, miten on voinut päästää itsensä jonkin näköiseksi.

Kun pohdimme omaa kehosuhdettamme, keskitymme usein siihen miltä näytämme, ja kehosuhdetta työstäessämme puolestaan mietimme, mitä meidän pitäisi tehdä, jotta kehomme muuttuisi erinäköiseksi. Kihlström kuitenkin ohjaa suuntaamaan ajattelun mieluummin siihen, olisiko olo parempi, jos jotain tekisi toisin. Liikunnan laiminlyöminen kiireessä, epäsäännöllinen ruoka- ja unirytmi ja juhliminen ja runsas alkoholin käyttö eivät pitkässä juoksussa saa aikaan hyvää oloa keholle eivätkä mielelle. Tätä juttua aloittaessasi saatoit toivoa, että seksuaaliterapeutti tarjoaisi sinulle ihmelääkkeen oman ke hosi rakastamiseen, mutta hyvän kehosuhteen rakentaminen lähtee kuitenkin Kihlströmin mukaan peruselämäntapojen hallinnasta. Hän kannustaakin aloittamaan siitä, että kiinni tät hieman huomiota syömiseen, nukkumiseen, liikkumiseen, ihmissuhteisiin ja suhteeseen itseesi. Äläkä nyt unohda! Tämän tarkoitus ei ole muuttaa ulkonäköä, vaan voida paremmin. Kihlström toivoo, että opettelisit pienin askelin arvostamaan itseäsi. Mitä pientä voisit tehdä jo tänään?

Pohdimme Kihlströmin kanssa, kannattaako elämäntapo jen yhteydessä mainita tässä jutussa mitään alkoholista, ettei jutusta tule saarnamainen. Kohderyhmänä ovat kuitenkin opiskelijat, joille bileissä käyminen on tärkeä osa opiskeluaikaa ja esimerkiksi sosiaalista hyvinvointia. Sanon kuitenkin kuk kahattutädin leimankin uhalla näin opiskelijalta opiskelijalle, että omaa alkoholin kulutusta kannattaa miettiä kriittisesti, sillä olo voi ilman alkoholia olla huomattavasti parempi. Olen esimerkiksi itse havainnut ahdistuneisuuteni lisääntyvän pal jon alkoholin käytön yhteydessä, ja sen vuoksi vähentänyt sen käyttöä viime aikoina. Miten alkoholi vaikuttaa sinuun? Voi ko se esimerkiksi saada sinut rikkomaan rajojasi seksissä, mitä kadut seuraavana päivänä ja mikä saattaa siirtyä jopa vihaksi kehoasi kohtaan?

Sen lisäksi, että elämäntapojen hallinnalla olo paranee, kehon toiminnallisuus voi kehittyä, mikä usein muuttaa suh tautumista omaa kehoa kohtaan myönteisemmäksi. Kihlström toteaa, että usein esimerkiksi liikuntaan liittyy suorittamista, jonka tavoitteena on tietyn näköinen keho, mutta kun ulkonä kökeskeisestä suorittamisesta pääsee irti, kehosuhde muuttuu usein paremmaksi sitä kautta, että kehon rajat vahvistuvat. Kun rauta alkaa nousta salilla kevyemmin tai golflyönnit kan tavat yhtäkkiä pidemmälle, alkaa omasta kehosta usein tykätä vähän enemmän: ”Wautsi, mun kehosta saa irti tällaista!” Eh käpä kehosuhteesi olisi askeleen verran parempi, jos löytäisit opiskeluarjen piristykseksi uuden motivoivan urheilulajin, jon ka kautta kehosi mahdollistaisi sinulle upeita asioita?

Sportunin liikuntakursseilla on mahdollista kokeilla edulliseen hintaan lukuisia eri lajeja, kuten seinäkiipeilyä, kuntonyrkkeilyä tai hot joogaa!

Aina elämäntapojen hallinta tai uudet kivat harrastuksetkaan eivät riitä tuomaan parempaa oloa ja oma keho voi niistä huolimatta tuntua vieraalta tai jopa inhottavalta. Tällöin on tärkeää hakea apua. Kihlström muistuttaa, että kehosuhteella on valtava vaikutus mielenterveyteen ja että apua saa ja kuuluu aina hakea, jos siltä tuntuu. Kehosuhteeseen liittyvistä ongelmista voi keskustella esimerkiksi psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa, jolle ajan saa YTHS:ltä. Olen itse ollut skeptinen sen suhteen, saako YTHS:ltä todella apua mielenterveysongelmiin, sillä olen ollut siinä käsityksessä, ettei aikoja ole ikinä saatavilla. Haluan kuitenkin oman kokemukseni kautta rohkaista myös muita ottamaan yhteyttä: soitin YTHS:lle helmikuussa, kun minusta tuntui, etten enää pärjää mielenterveyshuolieni kanssa itse, sain ajan psykiatriselle sairaanhoitajalle samalle päivälle ja sovimme seuraavan tapaamisen viikon päähän. Apua on siis saatavilla ja jo lyhyt keskustelu voi auttaa valtavasti. Alle on

Kuntarvitsetapua:

• Syömishäiriöliitto tarjoaa mm. vertaistukiryhmiä, chatin ja päivystävän tukipuhelimen, ks. syomishairioliitto.fi tai soita 02 251 9207

• Sexpo-säätiö tarjoaa maksutonta seksuaalineuvontaa puhelimitse +358 50 539 6544

• YTHS:n yleis- ja mielenterveyden palvelut tavoitat numerosta 046 710 1073

• Mieli ry:n maksuttomaan kriisipuhelimeen voit soittaa vuorokauden ympäri: 09 2525 0111

• Mielenterveystalo tarjoaa omahoito-ohjelmia mm. syömishäiriöihin, alkoholin käyttöön ja itsetunto-ongelmiin liittyen: mielenterveystalo.fi

Pitääköomaakehoaanrakastaa?

Elämäntapojen hallinta ja avun pyytäminen tarvittaessa kuulostavat aika peruskauralta minkä tahansa ongelmien ratkaisemisessa. Mitä muuta? Kysyin Kihlströmiltä miten omaa kehoaan voi opetella rakastamaan, ja lueteltuaan ensin asioita, joiden kautta kehosuhdetta voi parantaa, hän totesi kuitenkin, että ei aina ole pakko rakastaa. Kun kehosuhdettaan alkaa työstää, voi lähtötilanne olla se, että kehoaan jopa inhoaa. Tällöin ensimmäisenä tavoitteena ei pitäisi olla kehon rakastaminen, vaan arvostaminen. Kihlström muistuttaa, että olipa kyse sitten opiskeluista, vanhemmuudesta tai kehosuhteesta, niin riittävän hyvä riittää. ”Muuten sitä uupuu yrittäessään rakastaa ja olla enemmän.” Joten jos sinulle, hyvä lukija, on tämän jutun aikana syntynyt paineen tunne siitä, että olisit jollain tapaa epäonnistunut, koska et rakasta omaa kehoasi, niin älä huoli: tavoi tellaan yhdessä riittävän hyvää ja ensiksi vaikka sitä, että suhtautui simme kehoomme neutraalisti, emme inhoten.

Kehosuhteesta on vaikeaa kirjoittaa ilman että nostaa esiin ul konäköpaineita. Voiko niille tehdä jotain? Kihlström muistuttaa en sinnäkin, että itsensä hyväksymisessä ja hyvän kehosuhteen etsimi sessä lähtökohta ei pidä olla se, että muokkaamme itseämme muita varten. Vaikka se niin itsestään selvältä tuntuukin, niin mainitsen silti keskeisenä ulkonäköpaineiden tuottajana sosiaalisen median. Kihlström toteaa, että jos sinusta tuntuu, että somea selaile malla sinulle tulee vain huonompi olo omasta kehostasi, niin vähennä sen käyttöä. Sen lisäksi, että siellä olevat kuvat ja videot ovat usein muokattuja, niin myös sen vuoksi, että kehoihanteet muuttuvat tänä päivänä lähes yhtä nopeasti kuin vaatetrendit. Milloin ihanteena on valtava peppu, milloin sixpack ja milloin hoikat käsivarret – eihän näissä trendeissä voi pysyä mukana! On myös tär keää tunnistaa, että kaikkien eri sukupuol ten edustajat kokevat paineita, vaikka eniten puhutaankin naisten kokemista ulkonäköpaineista. Myös miesten ja transihmisten on tärkeää voida opetel la parempaa kehosuhdetta ja hakea ja saada siihen apua tarvittaessa.

Sen lisäksi, että yhteiskunta ja sosiaalinen media luovat meille pai neita siitä, miltä meidän tulisi näyttää, ovat ne myös onnistuneet viime aikoina luomaan kuvan siitä, että aina pitäisi jo tenkin kovasti rakastaa itseään voidakseen hyvin. Kauniiden sanojen alle kätkeytyy kuitenkin usein todellisuus, jossa hyvinvoin tia pidetään synonyyminä tietynlaiselle keholle. Ehkä sinäkin olet nähnyt videoita, joissa onnellisuus ja hyvinvointi on saavutettu valtavalla elämäntapamuu toksella? Jos keho on vaikkapa sairas, voi muutoksille olla tarvetta, mutta totuus on kuitenkin se, että hyvin erikokoisissa ja -näköisissä kehoissa voi voida hyvin eikä viimeiseen asti hiot tu atleettinen ulkomuotokaan takaa sitä, että suhde omaan kehoon olisi kunnossa. Ehkä voisit taas palata pohtimaan, mistä ulkonäkö paineesi tulevat. Jos pystyt jo tällä hetkellä esimerkiksi urheilemaan itsellesi mieluisalla tavalla, nauttimaan seksistä ja vetämään omat ra jasi, onko sinun tarpeen muuttaa ulkonäköäsi vai riittäisikö kehosi juuri tuollaisenaan?

”Hyvinerikokoisissa ja-näköisissäkehoissavoivoidahyvin.”

Mitenvoinluodaympäristön, jossakaikillaonturvallinen oloomassakehossaan?

Sen lisäksi että pelkästään olemalla omia itsejämme voimme luoda erilaisille kehoille turvallista tilaa, on meidän tärkeää kiinnittää huomiota käytökseemme ja puheeseemme. Kun tutkimme omaa kehosuhdettamme ja mietimme, miten voisimme arvostaa itseämme ja omaa kehoamme, tulee muistaa, että teemme tämän kaiken suhteessa muihin. Meidän täytyy arvostaa ja kunnioittaa myös toisten kehoja ja meillä kaikilla on vastuu siitä, miten puhumme, kosketamme ja toimimme toistemme kanssa. Kokosimme vielä alle muistilistan siitä, miten jokainen voi omalla käytöksellään ja puheellaan luoda ympäristön, jossa kaikilla kehoilla on turvallista olla. Varmistetaanhan yhdessä, että yhdenkään boomarin ei tarvitse miettiä, onko hän tervetullut Bolaan kahvikupilliselle tai Klubille tanssimaan juuri sen näköisenä kuin on. <3

Kun vapusta on selvitty, on boomareiden aika suunnata kesälaitumille – tai ilmastoituihin kesätyöpaikkojen toimistoihin – joten kysyin Kihlströmiltä, mitä hän haluaisi sanoa niille, jotka pohtivat, uskaltavatko pukeutua kesällä shortseihin tai bikineihin ja lähteä rannalle. Kesä kun on usein kehosuhteensa kanssa kamppaileville vaikeinta aikaa, kun hellelämpötilat houkuttelisivat kaivamaan bikinit ja uimashortsit kaapista, mutta paljastavissa vaatteissa olo ei välttämättä ole mukava ja itsevarma. Kihlströmin vastaus on yksiselitteinen: ”Sinä saat mennä rannalle juuri sen näköisenä kuin olet ja toivon, että kukaan ei jää kotiin sen takia, että kokee olevansa vääränlainen rannalle.” Lisäksi hän muistuttaa, että jokainen, joka uskaltautuu rannalle omana itsenään, tsemppaa myös muita: kun näemme rannoilla ja kaupungissa erilaisia kehoja, se antaa myös meille luvan olla sellaisia Näin luot kaikille kehoille turvallisen

• Älä arvostele toisten ulkonäköä. Pohdi mitä se oikeasti tarkoittaa ja ota vastuu sanoistasi. Sanoilla on valtava voima.

• Ota vastuu turvallisesta tilasta ja suostumuksesta. Vaikka tuntuisi hassulta kysyä toiselta, saako koskettaa vaikkapa olkapäähän, niin on parempi kysyä ja varmistaa, että toisella on siitä mukava olo. Jokaisella on oikeus omaan turvalliseen etäisyyteen muiden ihmisten kanssa.

• Vedä omat rajat ja kunnioita muiden rajoja. Puutu tilanteisiin, joissa rajoja rikotaan ja mene tarvittaessa puhumaan esimerkiksi baarin henkilökunnalle tai Boomin turvahenkilölle.

• Muista some-etiketti. Älä kommentoi toisten ulkonäköä ainakaan kielteisesti ja mieti myös myönteisten kommenttien kanssa kaksi kertaa ennen kuin julkaiset ne.

• Huomioi sukupuolen moninaisuus – me kaikki voimme opetella sitä.

• Muistetaan olla myös lempeitä itsellemme ja toisillemme. Jos toimimme väärin toisia kohtaan, pyydetään anteeksi. <3

”Meidäntäytyyarvostaajakunnioittaamyös toistenkehojajameillä kaikillaonvastuusiitä, mitenpuhumme,kosketammejatoimimme toistemmekanssa.”

MarjaKihlströmonerityistason seksuaaliterapeutti(NACS).Hänet tunnetaantv-hostina,puhujana, tietokirjailijana,podcastaajanaja vaikuttajana.

IG:@puhumuru

TikTok:@puhumuru

www.puhumuru.fi

Pidä kiinni oikeuksistasi!

VB haastatteli Veera Hellmania Suomen ekonomeilta siitä, kuinka omia oikeuksia voi puolustaa työsuhteissa. Hellman antoi ohjeita esimerkiksi tilanteisiin, joissa joko työnantaja, työkaveri tai asiakas käyttäytyy epäasiallisesti. Näitä ohjeita kannattaa jokaisen hyödyntää työelämässä!

Jos kesätyö hakemuksessa kysytään palkkatoivetta, kannattaako laittaa Suomen ekonomien suositus vai pyytää kyseisen alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa? Luuletko tämän vaikuttavan mahdollisuuteen saada kyseinen työ?

Lähtökohtaisesti suosittelen Suomen Ekonomien palkkasuosituksia, sillä ne perustuvat tutkittuun tietoon siitä, mitä alan opiskelijat ovat tienanneet edeltävänä kesänä ja palkkasuositukset perustuvat siihen, missä vaiheessa opintoja kylterit ovat. Palkkatoivetta kirjatessa on tietenkin hyödyllistä ottaa selvää myös siitä, millaista palkkaa alalla on maksettu erityisesti, kun on opintojen alkupäässä. Tärkeintä on se, että et vähättele osaamistasi ja alihinnoittele itseäsi!

Jos työnantaja toimii väärin, ei huolehdi esimerkiksi palkanmaksusta asianmukaisesti, mitä pitäisi tehdä?

Aluksi olisin yhteydessä esihenkilöön. Saattaa olla, että kyseessä on inhimillinen virhe, joka selviää, kun otat asian puheeksi ja virhe korjataan palkanmaksun osalta. Mikäli kuitenkaan et pääse esihenkilösi kanssa yhteisymmärrykseen, kannattaa sinun olla yhteydessä mahdolliseen henkilöstön edustajaan, kuten luottamusmieheen tai luottamusvaltuutettuun. Lisäksi voit olla opiskelijajäsenenämme yhteydessä myös juristeihimme, jotka palvelevat arkisin puhelinpäivystyksessä klo 9–12. Juristeilta saat vinkkejä siihen, miten asiassa edetään sekä apua esimerkiksi vaatimusten esittämiseen, mikäli tällaiselle on tarvetta. On syytä muistaa, että näissä tilanteissa sinun ei tarvitse jäädä yksin, sillä apua on tarjolla.

Mitä kannattaa tehdä jos joku käyttäytyy huonosti, voiko asiakkaan jättää palvelematta?

Asiatonta käytöstä ei tarvitse sietää. On vaikeaa kertoa yksiselitteisesti, voiko asiakkaan jättää palvelematta vai ei, mutta tärkeimpänä tällaisessa tilanteessa on se, että työpaikalla on olemassa käytännöt siihen, miten toimitaan mikäli asiakas käyttäytyy epäasiallisesti. Yhtenä hyvänä esimerkkinä on se, että aluksi voi pyytää kohteliaasti asiakasta käyttäytymään asiallisesti tai hänet joudutaan poistaa tilanteesta, mikäli käytös jatkuu. Tällaisessa tilanteessa on hyvä kutsua paikalle kollega tai mahdollisesti esihenkilö, joka voi olla mukana tilanteessa kanssasi. Työnantajan tehtävänä on taata turvallinen työpaikka ihan jokaiselle.

Entä mitä jos työkaveri käyttäytyy epäasiallisesti, kenen puoleen pitäisi kääntyä?

Ensimmäisenä ottaisin asian puheeksi työkaverin kanssa. Voit kertoa hänelle, että hänen käytöksensä on epäasiallista. Mikäli et halua keskustella yksin työkaverisi kanssa, voit pyytää jotakuta, esimerkiksi kollegaa seuraksesi. Mikäli tilanne ei muutu tai et halua keskustella kahden työkaverisi kanssa, tulisi sinun olla yhteydessä esihenkilöösi ja kertoa tilanteesta mahdollisimman avoimesti, jotta esihenkilösi on tietoinen tilanteesta ja voi puuttua siihen. Myös luottamusmiehestä voi olla apua tällaisessa tilanteessa. Miten paljon esimerkiksi asiakaspalvelutyössä tulee sietää asiakkailta huonoa käytöstä?

TEKSTI Elisa Koistinen, Veera Hellman KUVA Opa Latvala

BOOMI PUHUU rakkaudesta

Kuinka moni boomari on parisuhteessa?

sinkku :-)

Rakkauden kieli on tapa, jolla ihminen luontaisimmin kokee ja ilmaisee rakkautta. Gary Chapmanin teorian mukaan tapoja, eli “rakkauden kieliä” on viisi.

Mitkä rakkaudenkielet ovat boomareille tärkeimmät ?

Mitkä seuraavista koet olevan tärkeimmät rakkauden kielesi? Eli mitkä tavat näuttää ja vastaanottaa rakkautta koet itsellesi tärkeimmäksi ja luontevimmiksi? Oli kyse sitten romanttisista tai platonisista ihmissuhteista.

Rakkauskirjeitä boomarilta

Oon huono muistuttamaan ystäviä siitä kuinka tärkeitä ja rakkaita ootte mulle: kiitos ja vaan ootte olemassa, ootte

”Rakkaus” on vaikea sana sanoa, mutta kyllä se vielä joku päivä munkin suusta tulee <3

Mulla on ikävä sua<3

Ei muista sanoa tar peeksi usein, mutta ootte ihan tärkeitä ja rakkaita<3 Aina vaan luottaa siihen, että kyllä se toinen tietää, mutta pitäis silti kertoa

Boomarit, ootte rakkaita.

olon turvalliseks joka ikinen päivä <3

Pitäisi useammin kertoa omalle perheelle että rakastaa heitä <3

Rakas pikkusisko, oot aivan ihana tyyppi ja

Rakasta, älä Rakastu

En voi kuvitellakaan elämää ilman sinua!

KOKOOJA Aurora Bigovic

Riina

Selviääkö yliopistosta selvin päin

Neljännen vuoden boomari Riina Vaine viettää yliopistoelämää ilman alkoholia. Opiskelut aloittaessaan hän vielä joi, mutta lopetti loppuvuodesta 2021 alkoholin käytön kokonaan, eli alkoholittomia vuosia on takana jo yli kaksi. Juomattomuus ei ole ollut Riinalle elämää mullistava asia, sillä hän on saanut jo kasvatuksestaan esimerkin elämästä ilman alkoholia. “Kun kotona ei ole kauheesti käytetty alkoholia, niin ei ole tavallaan tullut sellasta kulttuuria, että pitäisi juoda”, Riina muistelee. Ehdoton hän ei asian kanssa kuitenkaan ole, vaan saattaa joskus kaverin pyynnöstä maistaa heidän juomiaan. Hiljattain hän teki myös kokeilun juoda pitkästä aikaa.

Alkoholin käytön Riina lopetti muun muassa terveyssyiden takia. Joulukuussa 2021 hän kertoo kokeneensa jonkinlaisen pohjakosketuksen, jonka myötä hän päätyi jättämään alkoholin pois. “Mulla oli sellanen olo, että okei nyt mä teen palveluksen itelleni ja lopetan käytön kokonaan.” Riina kertoo jo aiemmin pohtineensa alkoholin vaikutusta terveyteen, joten päätös lopettaa ei tul lut täysin puskista. Alkoholia käyttäessään hän huomasi sen, että mieliala alkoholin käytön jälkeen saattoi laskea pidemmäksikin aikaa. Käytön lopetta misen jälkeen Riina kokee vaikeiden hetkien vähentyneen.

Muutama akateeminen vuosi jo taka na päin Riina ei enää käy tapahtumissa yhtä paljon kuin ennen. Hän kuitenkin kokee iän vaikuttavan asiaan enemmän kuin alkoholittomuuden. Selvin päin tapahtumissa oleminen ei Riinan mukaan eroa paljoakaan ajasta, jolloin hän joi. “Riippuen tapahtumasta alkoholi ehkä poistaa tietynlaista jännittyneisyyttä”, Riina pohtii. Pidempään alkoholittomana olleena hän kuitenkin toteaa jännityksen kanssa oppineen elä mään. Tunnistaa hän senkin piirteen, että alkoholia juodessa tapahtumissa jaksoi pi dempään. Kova musiikki, ihmisten paljous ja vilkkuvat valot väsyttävät nopeammin ja siksi Riina onkin ottanut vaimentavat korvatul pat tapahtumissa käyttöön vähentämään aistikuor maa ja auttamaan jaksamaan pidempään.

”Nyt mä teen palveluksen itelleni ja lopetan käytön kokonaan.”

TEKSTI Aurora Bigovic

KUVAT Sonja Raappana, Onerva Ristilä

Huimat 44 sitsit selvin päin takana

Alkoholittomuus ei ole estänyt Riinaa osallistumasta yliopiston menoihin ja hänellä onkin huimat 44 sitsit selvin päin takana. “Se on kiva paikka keskustella ihmisten kanssa ja tavata uusia ihmisiä”, Riina toteaa sitseistä. Verkostoituminen on ylipäätään ollut Riinalle isoin syy käydä sitseillä ja lähteä osaksi NESU-Boomin toimintaa, jonka hallitukseen hän kuului 2023. Vaikka yliopistotapahtumat ovat viime vuosien aikana ottaneet harppauksia alkoholittomuuden huomioinnin suhteen, tunnustaa Riina kaipaavansa vielä joitain muutoksia sitsikulttuuriin. Esimerkiksi proggiksissa olisi hyvä yhä useammin ilmoittaa sisältääkö ohjelma alkoholin juomista, jotta alkoholittomatkin voisivat päättää helpommin haluavatko osallistua vai ei. Erityismaininnan alkoholittomuuden huomioinnista Riina antaisikin vuoden 2023 vujusillikselle, jossa alkoholiton tarjonta oli ollut poikkeuksellisen monipuolinen.

Riinaa ei yleisesti ottaen kiinnosta muiden ihmisten alkoholin käyttö. Hän tunnistaa ennakkoluulon olevan se, että alkoholittomien ihmisten luullaan tuomitsevan niitä, jotka juovat. Silloin tällöin tapahtumissa ihmiset tulevat pahoittelemaan Riinalle omaa juomistaan tai ihailemaan hänen juomattomuuttaan. Ne keskustelut Riina kokee monesti kiusallisiksi. “Itselleni se (alkoholittomuus) oli hyvin helppo päätös, niin en mä ehkä koe sitä semmoisena saavutuksena”. Riina kokee myös oman alkoholinkäytön pahoittelun turhaksi. “Ei mua kiinnosta kenenkään yksittäisen ihmisen alkoholinkäyttö”, hän selittää. Useimmat ihmiset eivät kuitenkaan edes huomaa hänen alkoholittomuuttaan ja monesti se tulee heille yllätyksenä. Yleisesti yliopiston alkoholikulttuuria Riina tunnustaa joskus pohtineensa. “Onhan se alkoholin käyttö välillä aika hurjaakin”, Riina miettii. Häntä myös huolettaa se, saako alkoholin käyttöön liittyvää apua tarvitseva sitä tarpeeksi helposti ja nopeasti.

Hiljattain Riinalla tuli 2 vuotta täyteen alkoholittomana, joten hän päätti testata juomista pitkästä aikaa sitseillä. “Kavereilla oli sellanen olo, että nyt mulla on varmaan maailmanluokan kriisi, kun juon, mutta ehkä se oli lähinnä sitä, että halusin testata, että miltä se tuntuu pitkästä aikaa”. Kokeilusta Riina oppi sen, että nykyään hän humaltuu tosi pienestä määrästä sekä sen, että alkoholin käyttö lisäsi jonkinlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta. “Mulla oli sellanen olo, että nyt oon osa porukkaa. Ehkä se tunne jotenkin voimistu siitä, ku oltiin samalla levelillä ja tajuttiin ihmisten kanssa yhtä paljon maailmanmenosta siinä kohtaa”, Riina muistelee. Loppujen lopuksi hän kuitenkin koki, ettei juominen antanut hänelle enää samaa, mitä se joskus antoi. Siksi kokeilu jäikin nyt vain kertaan.

Vaikka Riinalle alkoholittomuus tuntuu luonnolliselta, kokee hän joskus paineita juomisen suhteen. Joidenkin tapahtumien ja järjestötoiminnan kohdalla hän on kipuillut sen kanssa, voiko hän mennä niihin mukaan alkoholittomana. Hän kertoo kyseessä olevan kuitenkin enemminkin sisäinen paine, kuin ulkoa tuleva. Nykyään hän kokee tätä tunnetta kuitenkin vähenevissä määrin. “Ehkä sitä jotenkin pelkäsi, että ihmiset pitää mua tylsänä”, Riina miettii.

Yleisistä alkoholittomuuteen liittyvistä stereotypiosta Riina haluaisi rikkoa sen, että ihmiset, jotka eivät juo tuomitsevat muita sekä sen, että alkoholittomat ihmiset ovat tylsiä. “Ei kukaan ole siellä tuomitsemassa, että kuinka paljon sitä minttua nyt meni”, hän naurahtaa. Riina kertoo myös toivovansa, että turhat alkoholittomuuden ihmettelyt ja kommentoinnit voitaisiin jättää historiaan. Lopuksi hän toteaa, että ennakkoluuloista huolimatta alkoholittomana voi pitää hauskaa yliopistossa.

Onerva

Kolmannen vuoden yritysjuridiikan opiskelija Onerva Ristilä on ollut koko elämänsä alkoholiton. Se ei kuitenkaan ole estänyt häntä pitämästä hauskaa ja osallistumasta kaikenlaisiin yliopistotapahtumiin sekä järjestötoimintaan. Tällä hetkellä Onerva toimii Boomin toimihenkilönä toisena häirintätukihenkilönä ja on mukana Royal Staffissa.

Alkoholittomuus on aina tuntunut Onervalle luontevalta päätökseltä. “Tuntuu, että se on ollut semmonen neutraali, jotenki luonteva asia”, hän kuvailee. Hän kertoo alkoholittomuuteen vaikuttaneen monet eri syyt, muun muassa kasvatus. “Sitä on vaikea selittää, mutta ei ole koskaan ollut tarvetta edes kokeilla”. Eniten Onerva kokee pohtineensa omaa alkoholittomuuttaan 18-vuotta täytettyään, jolloin monet pitävät oletusarvona sitä, että aletaan juomaan.

Yliopistoon tullessa Onervaa jännitti se, miten hän tulee sopimaan joukkoon. Tähän hän kertoo vaikuttaneen muun muassa muiden ihmisten mahdolliset ennakko-oletukset ja reaktiot alkoholittomuuteen. “Mietti, että mitä jos mä en pääse porukoihin. Oli vähän ulkoista ja sisäistä painetta ja semmoista pohdiskelua”. Tästä syystä hän on kokenut parhaaksi olla kertomatta ihmisille alkoholittomuudestaan, ellei se tule jotenkin esille. Nykyään Onerva on kuitenkin “ulos kaapista” juomattomuutensa kanssa, joten kysymykset eivät häntä haittaa. Riinan tapaan hän saa joskus puolekseen yllättyneitä katseita, kun monen yhteisen juhlimiskerran jälkeen käy ilmi, että hän on ollut koko ajan selvinpäin. Alkoholittomuuteen liittyvää kommentointia tai haastamista hän ei koe paljoakaan kohdanneensa.

”Ei ole koskaan ollut tarvetta edes kokeilla.”

Onerva tunnistaa sen, että jotkut alkoholittomat ihmiset eivät halua olla laisinkaan alkoholin ympäröimänä tai todistamassa sen käyttöä. Hän itse kuitenkin rakastaa hauskanpitoa ystävien kanssa, eikä oma alkoholittomuus taikka muiden juominen tule sen tielle. “Mua se muiden juominen ei haittaa ja mä meen siinä porukassa tosi hyvin mukana”, hän kuvailee. Onervan kavereista aika lailla kaikki käyttävät alkoholia. Ilmapiiri alkoholin suhteen on kuitenkin aina ollut neutraali, eikä Onerva ole kokenut paineita juomiseen ystäviensä suunnalta. “Mä oon just kiitollinen siitä, että mulla ei ole koskaan ollut sellasta kaveriporukkaa, mistä olisi tullut sitä painetta juoda”, Onerva pohtii. “Niitä ei häiritse se, että mä en juo ja sitten mua ei toisaalta häiritse, että ne juo”.

Tapahtumista Onervan saa innostumaan mikä vaan Boomin järkkäämä. “Tähän mennessä oon käytännössä käynyt varmaan kaikki mahdolliset kissanristiäiset”. Ainut tapahtuma, mistä Onerva ei välttämättä nauttisi niin paljon alkoholittomana on muiden kaupunkien sitseillä ulkkarointi. Tämä johtuu siitä, ettei tiedä toisen koulun ja kaupungin kulttuuria ja sitä, kuinka asiat siellä hoidetaan. Esimerkiksi tilanteet, joissa joku tarjoaa shotit kaikille voivat olla kiusallisia. “Mulla on lähtökohtana kuitenkin se, että mun kaverit on mukana, joten melkein kaikki tapahtumat on hauskoja”, Onerva kertoo. Hänen mukaansa parhaimpia tapahtumia alkoholittoman opiskelijan näkökulmasta ovat kuitenkin ne, joissa on jokin muu, alkoholista riippumaton aktiviteetti. Boomin ja muiden toimijoiden Onerva huomaa ottavan alkoholittomuuden huomioon yhä kasvavissa määrin, mikä on ollut kiva huomata. Hän arvostaa myös sitä, että alkoholittomiin juomiin panostetaan ja että tapahtumat kuten approt ja Teemunkierroksen pystyy toteuttamaan täysin ilman alkoholia.

“Musta se on just nimenomaan heittäytymis- ja asennekysymys.”

Onervan kokemus on se, että selvin päin pärjää hyvin ja kofeiinin voimalla jaksaa juhlia jopa pilkkuun asti. “Musta se on just nimenomaan heittäytymis- ja asennekysymys”, Onerva toteaa. Vinkkinä kanssaopiskelijoille Onerva sanoisi sen, että kysyä saa, mutta se kannattaa jättää kertaan. On kohteliasta, jos esimerkiksi juotavaa tarjotaan, mutta hän toivoisi, että “ei” ymmärrettäisiin jo siitä ensimmäisestä kerrasta.

Puhe mistä puute

TEKSTI Antti Alanen

Jodelin mukaan kauppatieteiden pääsyvaatimuksiin kuuluu 100 000 euron sijoitussalkku ja valmiiksi suoritetut APV-tutkinnot. Kauppatieteilijä osaa jo syntyessään eurot ja markat, ja rahasuhde on mutkaton.

Harmiksenne kerronkin, että oma rahasuhteeni on pikemminkin seuraavanlainen: sitä tulee harvoin ja yleensä silloinkin vähän liian vähän. Toki olen myös huomannut asian olevan, ehkä vastoin odotuksia, monen muun kohdalla samankaltainen. Jos kuitenkin tarkastellaan rahasuhdetta hiukan syvemmin, olen huomannut tämänkin suhteen muuttuneen vuosien varrella. Nuorena ja nohevana juuri kauppatieteiden opiskelut aloittaneena pidin rahaa tärkeimpänä prinsiippinä elämässä. Toki valehtelisin, jos sanoisin asian olevan täysin päinvastoin nykyään, mutta ehkä suhtautuminen valuuttaa kohtaan on muuttunut viime aikoina opiskelijabudjetilla kituuttamisen myötä. Toisin sanoen koen monen muun sisällön elämässäni olevan tärkeämpiä kuin rahan itsessään. Yleensä tällainen valaistuminen tapahtuu ymmärtääkseni vasta sitten, kun eurojaska on jo voitettu. Ehkä hyvä näin, koska voin tituleerata itseni siis jo nyt puolivalmiiksi lottovoittajaksi. Itseäni henkilökohtaisesti kismittää etenkin mediassa käytävä jatkuva keskustelu tajunnanräjäyttävistä säästövinkeistä tai jonkun julkkiksen rahan paljoudesta tai vähyydestä. Onnekseni rakkaat kauppatieteilijäkollegat eivät kuitenkaan omien havaintojeni mukaan harrasta tällaista jatkuvaa rahasta taivastelua, vaikka opiskeluala voisikin siihen kannustaa. Empiirisen tutkimukseni perusteella rahankäyttäjiä ja -käyttötapoja löytyy hyvin monesta ääripäästä. Samalla, kun toinen on väkertänyt tarkan budjetointihärpäkkeen koko vuodelle eteenpäin Exceliin, niin toinen tärisee makaronihyllyllä pullokuitin kanssa jo viikopintolainannoston jälkeen ja päätyy ostamaan kaurapuuroa piuhalle. Asiaa pidempään pohtiessani voin kuitenkin huomata samaistuvani kumpaankin kuvailemaani ääripäähän. Usein helposti kuvitellaan, että kauppatieteilijät olisivat rahan käytön suhteen erityisen päteviä, mutta omaa rahan käyttöä tarkasteltaessa muissa asioissa ilmenevä järjestelmällisyys katoaa turhankin

Jatkuva taloudellinen roskistulipalo ilmeneekin siis monenmoisena taloudellisena akrobatiana usein myös meillä kauppatieteilijöillä. Tämänkaltaista taiteilua liian läheltäkin tarkastelleena melkein toivoisi, että rahasuhteesta puhuttaisiin vieläkin enemmän, vaikka se otsalohkoa kiristäisikin. Omista raha-asioista ei ole soveliasta puhua eikä muiden raha-asiat kuulu kenellekään muulle kuin rahan omistajalle – tällaisen perinteisen ja konservatiivisen koulutuksen rahankäytöstä olen itse saanut. Juuri tästä syystä koenkin neuvomisen hiukan kiusalliseksi, vaikka tuntuu, että moni neuvoja ehkä tarvitsisikin. Mahdollisesti

Toimituksen kesävinkit Toimituksen kesävinkit

Eteläpuiston padelkenttä

Suosittelen lämpimästi Eteläpuiston padelkenttien kokeilemista. Kentän vuokraus on suhteellisen edullinen, ja vuokraan kuuluu lisäksi mailat. Kentälle on mahdollista koota esimerkiksi neljä boomarikaveria ja vaihtaa kuulumisia. Olimme kerran helteisen kesäpäivän iltana pelaamassa tuolla, ja oli kyllä hauskaa. Aiempi kokemus lajista ei myöskään ole välttämätöntä!

Hatanpään arboretum

Kauniina aurinkoisena päivänä piknik Hatanpään arboretumilla on ihana tapa nauttia kesästä! Piknikillä voit ihastella Pyhäjärvi-maisemia tai arboretumin valtavaa kasvivalikoimaa. Arboretumista löytyy muun muassa ruusutarha, jossa on yli 200 erilaista ruusulajiketta. Jos omien eväiden ottaminen mukaan ei innosta, niin arboretumin alueelta löytyy myös kaksi kesäkahvilaa.

Herkuttele!

Tampereelta löytyy kesäpäiville lukuisia paikkoja, joissa voit nauttia paikallisista herkuista. Perinteiset toriherkut, kuten mustanmakkaran, löydät Tammelantorilta ja Laukontorilta. Keskustorin kesäkeitaalla voit puolestaan maistella monien tamperelaisten ravintoloiden ruokia ja esimerkiksi herkullisia cocktaileja. Kahvila Laikkuun tai Café Pispalaan kannattaa puolestaan pistäytyä, jos olet suloisten brunssien ystävä. Muita tunnelmallisia herkuttelupaikkoja ovat mm. Tampereen kauppahalli, Vohvelikahvila, Café Puusti sekä Pyynikin Brewhousen terassi sekä Tampereen kauppahalli. Innokkaimmat kokit voivat herkuttelun ohessa napata mukaansa seuraavan huippureseptin ainekset kauppahallista!

Hervantajärven retkeilyalue

Ratikkalinjan 3 päästä löytyy oikea luontoparatiisi! Mikäli kolmosessa jaksaa istua aivan Hervantajärven pysäkille asti, päätyy yllätys yllätys, järvelle! Vaikka Hervantajärvi on keskustan Näsijärveen ja Pyhäjärveen verrattuna pikkuriikkinen, tarjoavat sen rannat yllättävän jylhän ja luonnonkauniin retkeilymaaston. Hervantajärven luontopoluilla kiertely sopiikin täydellisesti kesäpäivän aktiviteetiksi. Pienelle alueelle mahtuu niin jyrkkää, lähes Lapista muistuttavaa kalliomaisemaa, kirkasta vettä, tuoksuvaa suota kuin viehättävä metsälampi. Mikäli patikointi hyttysten syötävänä ei kiinnosta, voi toimitus myös Hervantajärven uimarantaa suositella. Järvelle lähtiessä ei myöskään eväistä tarvitse huolehtia, sillä aivan ratikkapysäkin vieressä sijaitsee suloinen Sale, josta on helppo napata mukaansa vaikkapa rantajätskit.

Köllöttely

Kesä ja Tampereen ihanaiset puistot sekä uimarannat tarjoavat oivan mahdollisuuden kunnon möllöttelylle. Tämä aktiviteetti ei varsinaisesti tarvitse mitään välineitä eli myös hyvin budjetti tehokas. Simppelit ohjeet: suorinta tietä lähimpään puistoon, asetu makuulle ja nauti ihanasta köllöttelystä Suomen kesän tarjoamassa kelissä. Bonuksena vielä melanooman ystäville. Köllöttelyn lomassa voi toki myös hankkia silmiä hivelevän pronssin, kun heittää vain baby oilit niskaan ja hioo pronssia pakaroihin.

Hyvinvointikysely 2024

Mikä on muuttunut?

Tänä

vuonna boomareille suunnattu hyvinvointikysely toteutettiin toisen kerran. Viime vuoteen verraten kyselyä kehitettiin lisäämällä kysymyksiä Boomin ulkopuolisia tiloja koskien. Kysyimme muun muassa yliopiston henkilökunnan sekä Boomin ulkopuolisten opiskelijoiden koetusta käyttäytymisestä. Lisäksi kysely käännettiin ensimmäistä kertaa myös englanniksi, jotta vastaaminen kyselyyn olisi helpompaa myös heille, joiden äidinkieli suomi ei ole. Vastauksia kyselyyn kertyi tänä vuonna 168 kappaletta. Tuloksien verrattavuus vuosien välillä säilyi hyvänä, sillä viime vuonna vastauksia saatiin 217.

Positiivisena nostona viime vuoteen verrattuna voimme todeta ”lähentelyn ja fyysisen koskettelun epämiellyttävällä/ahdistavalla tavalla” laskeneen roimasti. Viime vuonna naisista 24,26 prosenttia oli itse kokenut edellä mainittua häirintää, tänä vuonna enää 10 prosenttia. Häirinnän kokemukset miehillä olivat tippuneet 4,05 prosentista nollille. Tekemistä aiheen parissa siis edelleen on, mutta suunta on ollut viimeisen vuoden aikana ehdottomasti positiivinen.

Samanlaisia tuloksia saimme myös edellä mainitun häirinnän havainnoinnista. Viime vuonna 35,29 prosenttia naisista oli havainnut muihin kohdistuvaa ”lähentelyä tai koskettelua epämiellyttävällä tai ahdistavalla tavalla”. Tänä vuonna luku oli 17,27 prosenttia. Miehillä vastaavat luvut olivat viime kyselyssä 25,68 prosenttia ja tänä vuonna 5,88 prosenttia.

Kehitystä on myös tapahtunut alkoholittomien tapahtumaosallistujien huomioinnissa. Tänä vuonna enää 12,5 prosenttia kyselyyn osallistujista oli vastannut olevansa ”täysin tai jokseenkin eri mieltä” siitä, että Boomin tapahtumiin osallistumisen alkoholittomana olisi helppoa. Viime vuonna näin oli kokenut jopa neljäsosa vastaajista (24%). Positiivinen kehitys näkyy siis myös alkoholittomuuden mahdollistamisessa.

Yleisesti vastaukset liittyen boomareiden hyvinvointiin olivat pysyneet samankaltaisina kuin viime vuonna. Jaksaminen, yksinäisyys ja riittämättömyyden tunteet opintojen suhteen olivat hieman paremmalla tolalla, mutta esimerkiksi kiinnostus opintoja kohtaan oli hieman laskenut viime vuodesta. Ahdistus tulevaisuuden sekä työnsaannin suhteen oli taas polarisoitunut viime vuoden kyselyyn verrattaessa. Itsessään prosenttimäärät olivat pysyneet suhteellisen samoina, mutta ääripäävastauksia oli tullut lisää. Esimerkiksi työn saaminen ahdistaa boomareita jatkuvasti 5 % enemmän kuin viime vuonna, toisaalta kuitenkin myös henkilöiden määrä, joita työnhaku ei ahdista lainkaan oli kasvanut. Tähän saattaa toki jälleen saattaa vaikuttaa parhaimmillaan päällä oleva kesätyönhaku.

Erityisen mukavaa oli kuitenkin nähdä, että myös tänä vuonna väsymyksen painaessa päälle suurin osa boomareista kokee saavansa tukea opiskelukavereiltaan sitä tarvitessa!

Onerva & Jerry, Boomin häirintätukihenkilöt

Vappuhoroskooppi

Oinas (21.3. - 20.4.)

Rakkaus: Tähtesi tuikkivat kirkkaasti, ja rakkauselämäsi saa vauhtia. Vappuna saatat kohdata mielenkiintoisen tuttavuuden.

Arki: Älä anna intohimon sumentaa opintojasi. Muista myös rentoutua ja pitää huolta itsestäsi. Vappuna voit odottaa hauskoja yllätyksiä kavereiden kanssa.

Raha: Taloutesi on kohdillaan, mutta vappubileissä voit tuhlailla hieman enemmän.

Härkä (21.4. - 20.5.)

Rakkaus: Romantiikka kukkii opiskelijaelämässäsi. Olet huomaavainen kumppani ja saatat järjestää ystävillesi unohtumattoman vapun.

Arki: Opiskelu sujuu mallikkaasti ja olet sitoutunut tavoitteisiisi. Älä anna vapun juhlahumun häiritä liikaa.

Raha: Rahaa palaa. Nähtäväksi jää, oletko sittenkään rahishärkä...

Kaksonen (21.5. - 21.6.)

Rakkaus: Olet seurallinen ja utelias. Vappu voi tuoda mukanaan syvällisiä keskusteluja rakkausrintamalla. Ole avoin uusille tunteille ja nauti hetkestä.

Arki: Älä pelkää ottaa taukoa opiskelusta ja ladata akkujasi.

Raha: Taloudellisesti olet melko tasapainossa. Vältä kuitenkin suuria impulsiivisia hankintoja vappuna ja pidä budjetti mielessäsi.

Rapu (21.6. - 22.7.)

Rakkaus: Ole avoin omille tunteillesi ja kuuntele kumppanisi tarpeita. Yhdessä vietetty aika voi vahvistaa suhdettasi.

Arki: Opiskelu voi hajottaa, mutta säilytä tasapaino opintojesi ja henkilökohtaisen elämäsi välillä.

Raha: Taloutesi vaatii nyt huolellista suunnittelua. Vältä suuria menetyksiä vappuna.

Leijona (23.7. - 22.8.)

Rakkaus: Leijona, sinä olet bileiden tähti! Rakkauselämäsi hehkuu kuin tulevan juhannuksen kokko! Voit odottaa intohimoisia hetkiä. Arki: Älä anna arjen velvollisuuksien varastaa valokeilaasi, mutta muista silti pitää huoli opiskeluista.

Raha: Et pelkää näyttäviä eleitä, mutta varo liiallista rahankäyttöä juhlahumussa. Suunnittele tulevat menot viisaasti.

Neitsyt (23.8. - 22.9.)

Rakkaus: Ole avoin uusille tuttavuuksille, kenties voit löytää rinnallesi mielenkiintoisen kumppanin.

Arki: Aikataulu rullaa hyvin eteenpäin. Muista nauttia hyvin ansaitusta tauosta.

Raha: Budjettisi on hienosti hallussa. Rautainen kontrollisi kantaa sinut myös vapun yli. Rahan saralla kannattaa kuitenkin varautua suureen yllätykseen...

Vaaka (23.9. - 22.10.)

Rakkaus: Säteilet vetovoimaa ja romanttiset kohtaamiset voivat yllättää. Anna rakkauden vaakasi kallistua kohti kiinnostavia kohtaamisia.

Arki: Arkesi vaatii tasapainoilua ja vappu antaa sinulle tilaisuuden hengähtää. Vaikka arki voi olla hektistä, anna itsellesi lupa nauttia hetkestä!

Raha: Taloudellinen tilanteesi on vakaa. Teet harkittuja päätöksiä, mutta älä anna anteliaisuutesi pettää sinua.

Skorpioni (24.10. - 22.11.)

Rakkaus: Tunteet kuumenevat opiskelijabileissä, ja voit löytää itsesi intohimoisen keskustelun ääreltä. Ole avoin uusille kokemuksille, mutta varo liiallista intensiteettiä.

Arki: Opiskeluelämässäsi voi olla haasteita, mutta älä anna periksi. Ole sitkeä ja keskity tavoitteisiisi. Vappuna voit saada uutta inspiraatiota ja energiaa tuleviin haasteisiin.

Raha: Taloutesi vaatii tarkkaa suunnittelua, joten pidä budjetti kurissa. Vappuna voit kuitenkin hemmotella itseäsi pienillä herkuilla.

Jousimies (23.11. - 22.12.)

Rakkaus: Olet seikkailunhaluinen ja avoin uusille tuttavuuksille. Vappu voi tuoda mukanaan odottamattomia kohtaamisia, valmistaudu!

Arki: Opiskelu voi tuntua rutiinilta, mutta muista etsiä uusia tapoja innostua. Anna luovuutesi kukkia.

Raha: Taloudellisesti olet tasapainossa, mutta vältä suuria impulsiivisia hankintoja. Tulevaisuus ei näytä kovin hyvältä.

Kauris (22.12. - 19.1.)

Rakkaus: Kauris, keskity opiskeluun. Niin on nyt parasta. Rakkaus saattaa kuitenkin ilmaantua elämääsi aivan yllättäen. Arki: Opintosi sujuvat mallikkaasti, ja olet sitoutunut tavoitteisiisi. Lopputyö kuitenkin siintää jo horisontissa uhkaavasti.

Raha: Taloutesi on vakaalla pohjalla. Älä anna juhlahumun houkutella liiallisiin menoihin.

Vesimies (20.1. - 19.2.)

Rakkaus: Olet sosiaalinen sekä ystävällinen ja haluttua seuraa. Valitse kuitenkin seurasi tarkoin!

Arki: Arki puksuttaa eteenpäin kuin juna, mutta vappu saattaa jopa sinut mukaansa kaapata. Varo turhia hullutuksia!

Raha: Taloutesi voi kaivata hieman suunnittelua. Vältä liiallisia impulsiivisia ostoksia.

Kalat (20.2. - 20.3.)

Rakkaus: Tunnet syvää yhteyttä ympärilläsi oleviin ihmisiin. Vappu tuo mukanaan herkkiä kohtaamisia. Ole avoin uusille tuntemuksille ja anna rakkauden aaltojen kuljettaa sinua.

Arki: Vaikka arki voi olla haasteellista, anna itsellesi aikaa unelmoida ja latautua vappuhumuun. Voit löytää inspiraatiota ja voimia tuleviin opintoihin.

Raha: Taloutesi voi olla kuin virtaava joki, ja vappu voi tuoda mukanaan taloudellista liikkumista. Pidä kuitenkin huoli, ettet anna rahan valua liian helposti sormien läpi.